Issuu

LIITON KEVÄTKOKOUKSESSA TURUSSA ... Opetusministeriö on myöntänyt sinulle toiminnanjohtaja Brita Ikävalko ansioistasi Suomen liikuntakulttuurin hyväksi ANSIOMITALIN KULLATUIN RISTEIN Opetusministeriö on myöntänyt sinulle ylivahtimestari Lauri Ljungqvist ansioistasi Suomen liikuntakulttuurin hyväksi ANSIOMITALIN KULLATUIN RISTEIN Opetusministeriö on myöntänyt sinulle insinööri Edvin Malmsten ansioistasi Suomen liikuntakulttuurin hyväksi ANSIOMITALIN KULLATUIN RISTEIN Opetusministeriö on myöntänyt sinulle merkonomi Seppo Vanhanen ansioistasi Suomen liikuntakulttuurin hyväksi ANSIOMITALIN Suomen Urheilusukeltajain liitto ry on myöntänyt sinulle Harry Alopaeus PRONSSISEN ANSIOMITALIN

JAETTIIN TUNNUSTUKSIA ... L . L·Jungqvist ,

KUULTIIN LUENTOJA ...

Aluksi Visa Auvinen Chapmanin laivoista Harry Alopaeus Jokke Moisala Tapsa H ijttunen Eka Metsävuori

ProlJe 70

Vaasalainen Jaakko J. Salo nimettiin Turussa Suomen urheilusukeltajien liiton kevätkokouksessa Vuoden sukeltajaksi. Nimitys ja arvokas kierto palkinto ovat olleet jaossa vuodesta 1985, jolloin sen sai vuodeksi haltuunsa Eka Metsävuori. Häneltä palkinnon sai Hannu Konttinen, sitten Seppo Sipinen, joka luovutti Kypärän Prolle ja Peter JanssonilIe. Jaskan palkitsemisperusteina painotettiin kolmea asiaa: Hän on ensinnäkin madaltanut viranomaisten ja urheilusukeltajien välistä kynnystä. Toiseksi hän on jatkuvasti rummuttanut urheilusukeltajien asiaa tiedotusvälineissä; ei niinkään oman seuransa räpylän nostajana, vaan puhumalla sukeltamisesta yleensä. Lisäksi Salon ansioiksi luettiin toiminta seuransa kouluttajana ja siitä vastaavana vuodesta 1986 lähtien. Sekin on pantu liitossa merkille, että Salo on ollut aktivoimassa läänin urheilusukellusseuroja liittoon päin. Poliisi luottaa Piilikankaan Ami Jaskan sukeltamaan opetti 1967 Lappöranin vesillä: hommasi vehkeet ja näytti miten kaikki tapahtuu. Sukellusseura Bothnia Gulf Divers aloitti toimintansa Vaasassa 1982. Jaska kävi kurssit ja liittyi seuraan pari vuotta myöhemmin.

Jaska Salon Vuoden sukeltajan tunnustuspalkinnon sukeltajan kypärä on ruuvattu merenpohjasta löydetyn puulaivan hylyn kappaleeseen.

Jaska Salosta Vuoden sukeltaja Jaskan liittyessä mukaan seurassa oli parikymmentä jäsentä. Nyt siinä on noin 90. Etenkin nuoret, 7-14 vuotiaat Norpat ovat innolla touhussa mukana.

Pari, kolme viikkoa sitten neljä Norppaa osallistui Kajaanissa SVUL:n Suurkisoihin. Nuorukaiset kahmivat kaikki jaossa olleet palkinnot Vaasaan.

Tapsa Huttunen

SUKELTAJANTAUTI OMAKOHTAISENA KOKEMUKSENA Sukeltajantauti sairautena kuullostaa melko eksoottiselta ja etäiseltä. En olisi itsekään uskonut joutuvani moista koskaan kokemaan. Onhan sitä tullut vietettyä harrastuksen parissa jo parikymmentä vuotta. Näin kuitenkin kävi, ikäänkuin "vanhanaikaisesti' '. Tämän jutun tarkoitus ei ole etsiä syyllisiä eikä hakea sympatioita. Tarkoitus on valaista niitä asioita jotka tässä tapauksessa johtivat onnettomaan tilanteeseen ja samalla toivoa, että muut sukeltajat hyötyisivät kokemuksesta.

Kohtalokas sukellus Aurinko paistaa ja ilman lämpötila on varjon puolella 35 astetta. Punaisen meren aallot houkuttelevat sukeltamaan. Nyt viimeisenä sukelluspäivänä on tarkoitus käydä syvällä. Pohjan profiili' on saamamme ennakkotiedon mukaan tähän sopiva. Sukelluskunto kaikin puolin erinomainen. Edellisen päivän sukelluksesta kulunut yli kaksitoista tuntia. Veteen! Tällä kerralla korallit ja kalat eivät enää jaksa viehättää. Kiinnostavampaa on seurata omaa käyttäytymistä syväsukelluksella. Pohjan muoto ei vastaa täysin odotuksia, mutta syvenee juuri ennen paluupäätöstä. Laskeutumisen aikana tarkkailtiin jatkuvasti mahdollisia typpihumalan vaikutuksia. Mitään poikkeavaa ei huomattu. Kaikki tuntui olevan kunnossa. Hengitysvastuksessa ei huomattu mitään erikoista. Vesi oli yhtä lämmintä kuin pinnassakin. Näkyvyyttä riitti. Tuntui siltä kuin laskeutumista olisi voitu jatkaa loputtomiin. Ongelmat ilmaantuvat Kääntymispisteessä on vettä Suunnon mittarin mukaan 61,5 m. Nousu ylöspäin tapahtuu välittömästi pohjan muotoa seuraten. Pohjavirtaus tuntuu heti melkoisena imuna. Normaalisti potkiessa pysyi paikallaan. Nyt potkut yötä on tehostettava voimakkaasti. Hengitysvastus nousee jyrkästi. Ilmaa oli revittävä regulaattorista. Aikaa tuntuu kuluvan ja painemittarin viisari laskee silmissä. Ilmankulutus tuntuu uskomattomalta verrattuna muutamaa päivää aikaisemmin tehtyyn 52 m sukellukseen. 6

Nousu tuntuu lähes toivottoman työläältä. 45 m kohdalla näyttää selvältä, että ainakin osa dekoista jää tekemättä. 35 m kohdalla sukellusparini näyttää painemittariaan. Mittarin viisari on juuri laskemassa alle 20 barin. Oma näyttää 50 baria. OKmerkki ja vinkkaus ylöspäin. Molemmat lähdemme nousemaan lähes kohti suoraan ylös pintaa kohden. Nousun aikana tarkkailemme toistemme painemittareita. Nyt on selvää, että kaikki dekot jäävät tekemättä. Reagoin tilanteeseen mumisemalla regulaattorin läpi muutamia painokelvottomia ajatuksia. Turhautumisen tunne näytti puskevan ulos myös toveristani. Tämän jälkeen ajatukset palaavat kelaamaan mahdollisia tulevia koitoksia. Sukeltajantauti vaikuttaa todennäköiseltä. Ajatus pelottaa. Eihän täältä erämaasta ehdi mihinkään hoitoon. Pidä pää kylmänä - ajatus vie voiton ja tilanne pysyy rauhallisena ja hallinnassa. Itselläni on vielä ilmaa. Annanko kaverin mennä ja jään itse alas kuluttamaan ilmat viimeiseen asti. Ajatus ei tunnu hyvältä, koska saatamme joutua parihengitykseen. Tulemme yhdessä pintaan. OK-merkki, turvaliiviin ilmaa ja snorkkeli suuhun. Rantaan on uintimatkaa 200-300 metriä. Tuuli on yltynyt ja aallokko on melkoinen. Toteamme altistusajaksi n. 15 min. Ajattelen, että toistaiseksi ollaan ainakin hengissä. Samalla alan kuunnella kehon tuntemuksia. Alkaako kuplinta, kouristukset tai jopa halvaus. Ainoat mietteet on päästä nopeasti rantaan hengittämään happea. Oireita ei näytä toistaiseksi ilmaantuvan. Kuivalla maalla Vihdoinkin pääsimme rantaan. Rensselit pois päältä ja happipullot esiin. Molemmat hengitämme vuorotellen happea. Seuraavana ajatuksena on päästä nopeasti ihmisten ilmoille, pois erämaasta. Muut sukeltajat ovat kuitenkin edelleen vedessä. Odottelu tuntuu ikuisuudelta. Vihdoin toisetkin nousevat vedestä. Ilmoitamme kuinka on käynyt. Saamme kuulla, että jos joudumme täällä painekammioon, on seurauksena ikuinen porttikielto kyseiseen maahan. Tiedustelen kuitenkin olisiko syytä ilmoittaa tapauksesta sairaalaan siltä varalta, että oireet alkavat nopeasti? Seurataan kuinka tilanne kehittyy, on vastaus.

Piinalliset hetket Vihdoin espanjalaisetkin saavat romppeensa pakattua ja lähdemme ajamaan kohti sukellusklubia. Pysyttelen kaverini kanssa koko ajan ihmisten seurassa ja tarkkailemme oireiden ilmaantumista. Mitään ei tapahdu. Ainoastaan sydämen syke tuntuu normaalia voimakkaampana rinnassa. Hotellille päästyä käymme suihkussa, otamme molemmat kaksi asperiinia ja lepäämme. Tiedämme, että vaara on ohi kymmenen tunnin jälkeen sukelluksen päättymisestä. Piinalliset hetket ohi Kymmenen tuntia on kulunut. Vaikuttaa, että selvisimme pelkällä säikähdyksellä. Taulukoiden mukaan sukeltajantaudin olisi odottanut iskevän lähes välittömästi. Koska kaikki näytti olevan kunnossa sovimme paikallisen taksin kanssa seuraavan päivän retkestä erääseen suosittuun turistikohteeseen. Ensimmäiset oireet ilmaantuvat Aamulla heräämme aivan pirteänä. Kummallekaan meistä ei ollut ilmaantunut mitään oireita. Taksi saapui hotelliIle aivan kuten oli sovittu. Retki alkoi. Ihailimme maisemia vuoristosolissa. Jonkin ajan kuluttua tie alkoi mutkitella ylöspäin. Mieleen tuli lentämisestä annetut rajoitukset. No, ei kannata turhaa hermoilla, eihän tämä samaa ole kuin lentäminen. Vähitellen alkoi kämmenselissä ja kyynärvarsissa ilmetä pientä pistelyä. Välillä yksittäinen satunnainen pistos ilmeni varpaassa, päässä tai polvessa. Käännyin etupenkiltä katsomaan taaksepäin kohti kaveriani. Ennenkuin ehdin sanoa mitään hän aloitti - vähän niinkuin neulan pistoja olis käsissä ja muualla kehossa. Kylmä hiki tuli otsalleni. Pitäisikö sanoa kuskille, että kääntyy takaisin. Kysyimme kuinka korkealla ollaan? Kuski vastasi - tuhannenmetrin korkeudessa. Hitto soikoon! Mutta nyt se on liian myöhäistä. Kun pysähdyimme matkalla erääseen basaariin ostoksille tuli ensimmäinen huimauskohtaus, mutta lievänä. Kirputtelua tuntui päälaella, mutta en voinut olla varma johtuuko se auringosta, olin nimittäin ilman lätsää. Jännityksen tunnetta oli ilmassa. Mieli teki päästä äkkiä kaupunkiin.

Pakollisten nähtävyyksien jälkeen palasimme hotellille. Mitään voimakkaampia tuntemuksia ei voinut havaita. Myöhemmin illalla tunsin pakaroiden yläosassa ja selkärangan kohdalla satunnaista kipua. Ajattelin sen johtuneen taksimatkasta. Kaverillani ei ilmennyt mitään oireilua. Seuraavan päivän lento jännitti. Kotiinpaluu Lento sujui tyylikkäästi. Tuntemuksia ei ilmennyt. Pari tuntia kotiinpaluun jälkeen alkoi oireet kahvipöydässä. Päänahka kihisi, satunnaista pistelyä eri puolilla kehoa, päässä oli lievästi puristava, puutunut tunne. Hartioita ei kihelmöinyt. Olo muuttui nopeasti tuskaiseksi. Paikalla ei voinut juuri istua. Ajatukset pätkivät. Jopa kenkien jalkaan laittaminen tuntui kovaa keskittymistä vaativana. Tilanteen kehittyminen huonommaksi huolestutti. Ajatus viimeisen kuplan ajautumisesta selkäytimeen tai sydämeen sai vallan. Hoitoon hakeutuminen Puhelinluettelo esiin ja nopeasti. Tilkan keskussotilassairaalan puhelinnumeron kuumeinen etsiminen alkoi. Aika tuntui ikuisuudelta. Vihdoin numero löytyi. Soitto keskukseen. Tiedustelin ensin Sipistä. Hän oli kuitenkin lomalla. Kysyin josko Kuokkanen olisi tavoitettavissa. Hän ei ollut päivystysvuorossa. Selitin tilanteen keskukselle ja pyysin Sipisen kotinumeron. Pikainen soitto Sipiselle, vaikka onkin lomalla. Piinallinen odotus vastaako numero vai ei. Numero vastasi. Selitin tapahtumien kulun. Sain ohjeen soittaa uudelleen Tilkkaan päivystävälIe lääkärille. Soitin ja pyysin päästä hengittämään happea joksikin ajaksi. Lääkäri kysyi tätä mahdollisuutta ylihoitajalta. Ei onnistu, tarvitaan painekammio ja hoitohenkilökunta, oli vastaus. Tämän jälkeen TiIkasta soitettiin Kuokkaselle, joka lupasi aloittaa painekammiohoidon seuraavana päivänä (kolmantena sukelluksen jälkeisenä päivänä). Kaverilleni ei ollut ilmaantunut minkäänlaisia oireita. Tästä huolimatta painekammioreissu oli hänelläkin edessä. Odottavan aika on pitkä Lähes vuorokauden mittainen odottelu alkoi. Nyt oli aloitettava henkien taistelu ja käytettävä kaikki eloonjäämisen keinot henkirievun ylläpitämiseksi hoidon aloitukseen asti. Pahimpina hetkinä oli avattava paidannapit ja lähdettävä ulos viileään kävelemään. Välillä oireet h~visivät ja

ajattelin perua koko painekammiohoidon. Onneksi en niin tehnyt. Oireet alkoivat jälleen. Otsaluu tuntui olevan pari senttiä kauempana mitä normaalisti. Päänahka kihisi ja huimasi. Pitkällään ei voinut olla. Painekammioon Uusi aamu valkeni. Totesin että henki pihisee edelleen. Mutta samalla alkaa sukeltajantauti ilmoitella olemassaolostaan. Päivä kuluu "viikatemiestä' , väistellessä. Yritän päästä sovittua aikaisemmin hoitoon, onnistumatta. Kello käy hitaasti. Vihdoin tulee aika lähteä kohti painekammiota. Upinniemessä odotamme painekammiohoidon alkamista lepäillen ja happea hengittäen. Olo on jälleen melko hyvä ja tuntuukin siltä, että tästä voisi lähteä vaikka kotiin. Painekammiossa tapahtuva happihoito voi vihdoin alkaa. Uutuuttaan kiiltävä kammiohalli antaa luottavaisen mielialan. Elämämme pisin yhtäjaksoinen sukellus on edessä. Viisi tuntia alkaen 18 m syvyydestä. Painekammion hoito henkilökunta oli mukana kammiossa ja kammion ulkopuolella. Hanat aukaistiin. Paine alkoi nousta. Leukaperiä oli loksauteltava ahkerasti paineen tasaamiseksi. Siirry hapelle! Siirry paineilmalIe! Komennot kaikuivat kaiuttimesta. Ilman kosteus nousi välillä korkeaksi. Vesihöyryä liikkui ilmassa. Stereokuulokkeista tuleva musiikki auttoi rentoutumaan. Kammion hoitohenkilöitä vaihdettiin lennossa. Happinaamareita testattiin. Kaikki oireet katosivat painekammiossa, mutta paineen laskun aikana selkärangassa tuntui pieniä vaivoja. Ne johtuivat asiantuntijoiden mukaan pitkästä makuullaolosta. Vihdoin kammion luukku aukaistiin. Se on nyt suihkun paikka ajattelimme. Päätä alkoi hetken kuluttua särkemään. Liekkö johtunut happihoid'osta.

Edessä oli kahden tunnin mittainen sukellus istuma-asennossa 15 m syvyydessä. Koko hoidon ajan hengitin happea naamarista joka oli kuin kuollut meduusa. Kotona Jälleen kahdeksan tunnin kuluttua painekammiohoidon päättymisestä oireet uusivat. Nyt kuulin, että kuplia ei enää voi olla, mutta keskushermoston lähettämät tuntemukset voivat jatkua jopa puolikin vuotta. Oli vain opittava elämään oireiden kanssa. Aina se ei kuitenkaan onnistunut. Kuluneiden viikkojen aikana jouduin usein lähtemään töistä kesken työpäivän. Lopuksi Toipuminen on vielä kesken, joten aika näyttää mikä on lopputulos. Kuvaamani oireet ovat sukeltajantautia ajatellen lieviä, mutta kokemuksena pelottavia. Nyt olen kuullut huomattavasti ikävemmistä tapauksista. Sukeltajan kannattaa hakeutua painekammiohoitoon heti jos on epäilyskin sukeltajantaudin oireista, oman terveytensä vuoksi. Oireet voivat olla melkoisen yksilöllisiä. Voi olla ettei perinteisiä oireita juurikaan esiinny tai niitä ei osaa tunnistaa. Kuplat saavat yllättäviä asioita aikaan joutuessaan selkäytimen tai aivojen verenkiertoon. Älä ujostele painekammiohoitoa. Pyri järjestämään tutustumiskäynti tähän "ko hinageneraattoriin' , ennakolta. Tämän jutun myötä haluamme esittää lämpimät kiitokset Juha Kuokkaselle ja Helsingin laivastoaseman sekä Tilkan painekammiohoitohenkilökunnalle. Hannu Konttinen

Kotona Kahdeksan tunnin kuluttua oireet ilmenivät jälleen. Jopa voimakkaampina kuin aikaisemmin. Tunsin poreilevani kuin simatynnyri. Soitin asiasta Kuokkaselle kotiin. Edessä oli uusi painekammiohoito Tilkassa. Sitä ennen oli väisteltävä "viikatemiehen" sivalluksia. Kaverini ei tarvinnut enää jatkohoitoa. Painekammioon Tilkan kammio oli huomattavasti vaatimattomampi kuin Upinniemessä. Kyllä tässäkin pöntössä pari miestä mahtuu elelemään jonkin aikaa. 7

HUIPPULUOKAN UUTUUSKELLO AMMATTISUKELTAJALLE:

5 KO SCUBAMAST Seiko on valmistanut ensimmäisenä maailmassa sukeltajan kellon, joka on samalla tietokone. Seiko Scubamaster ilmoittaa sekä tärkeät sukellukseen liittyvät tiedot että normaalit ajannäytön toiminnot. Seiko Scubamasterin tietokoneen rekisteröimät toiminnot: - ilmoittaa pinnan alla käytetyn ajan ja syvyyden (nykyinen, maksimi, keskiarvo) - 30 viimeisen sukelluksen muisti (aika, päivämäärä, syvyystiedot) - näyttää esim. tauolla edellisen ja seuraavan sukelluksen välisen ajan ja ilmoittaa "alttiinaoloajan" määrätyssä syvyydessä - aikanäyttö: 12 t/24 t näyttö, päivämäärä, kuukausi, herätys - äänimerkillä ja näytöllä varustettu varoitin, mikäli aika ylittyy - liian nopeasta nousunopeudesta ilmoittava hälytin - lentokiellon ilmaisin - pariston kesto kolme vuotta Seiko Scubamasterin tietokoneohjelma perustuu US Navy -standardiin. Seiko Scubamaster -kello ammattilaiselle ja vaativalle sukelluksen harrastajalle. Meiltä. Heinäkuun puolivälin jälkeen. Tule tutustumaan!

AIKA KELLO JA KULTA

HELSINKI AIKATALO MIKONKATU 8 - PUH. (90) 625096 Maahantuoja: GL-Marketing Oy

TEKNILLINEN VALIOKUNTA TIEDOTTAA Sukeltaminen kirkkaissa vesissä Tänä vuonna on sattunut useita tapauksia, joissa etelästä sukeltamasta palaavat sukeltajat ovat sairastuneet sukeltajantautiin. Kysymyksessä on erittäin vakava asia. Keskushermostotyyppiset oireet saattavat jättää elimis~öömme pysyviä vaurioita, jotka haIttaavat loppuelämäämme. Taulukoissa mainittu 24 tunnin aika sukeltamisen ja lentämisen välillä ei riitä. Ylimääräistä typpeä on elimistössä jopa 48 tunnin jälkeen, jos sukellukset ovat olleet toistuvasti syviä. Vaara piilee myös vuoristomatkailussa, jos ne tehdään syvien sukellusten jälkeen. Yli 300 metrin nousu merenpinnasta voi olla kohtalokas. Siis: Lepää riittävästi syvien sukellusten jälkeen, äläkä mene tänä aikana vuorille. Jos kaikesta huolimatta lennolla kotiin saat sukeltajantaudin oireita, pyydä koneessa happea. Kotona hakeudu välittömästi painekammioon. Paikalliset sukellusoppaat kestävät typpikuormitusta huomattavasti meitä paremmin, koska sukeltavat syvällä paljon. Suunnittele ja toteuta sukelluksesi taulukomme avulla,. älä luota oppaan tietokoneeseen. Koulutusvastuuhenkilön toimenkuva CMAS***-kouluttajan tehtäviin kuuluu vastata seuransa koulutustoimen johtamisesta. Lisäksi hänen tulee kouluttaa CMAS*-kouluttajia seuransa tai piirinsä kouluttajakursseilla. Mikäli seuralla ei ko. kouluttajaa/jia ole, vastaa koulutuksesta muu ylimmän kouluttajaoikeuden omaava kouluttaja. Seurojen oma sisäinen asia toki on kuka kyseisellä pallilla kulloinkin istuu. Seurat kouluttavat itselleen tarpeellisen määrän sopivan kouluttajaoikeuden omaavia kouluttajia. Laitekursseilla tulee kuitenkin koulutustilaisuudessa aina olla läsnä vähintään CMAS**-kouluttaja, kun koulutuksessa käytetään paineilmalaitteita. Valiokunta teki lisäyksen kokouksessaan 12.5.-90 pysyväismääräyksiin. Tämä mahdollistaa POIKKEUSTAPAUKSISSA koulutuksen antamisen pienemmillä valtuuksilla. KoulutusYHDYShenkilön toimenkuva S~ura nil!leää keskuudestaan sopiVImmakSI katsotun henkilön, joka toimii yhdyslinkkinä liiton koulutuspäällikön/teknillisen valiokunnan ja seuran sukeltajien välillä. Hän siis toimittaa kootusti luettelon uusittavista korteista vuosittain toj mistoon,

tarkistaa lääkärintarkastusten voimassa-olon ja sopii turvamääräystietouden uudistamismekanismeista. Tarvittaessa liitto voi toimittaa myös hänen kauttaan seuralle tiedoituksia, jos kouluttajapostitus on tarpeettoman raskas tähän. Sukelluskurssien kokeet S~kelluskurssien teoriakokeissa ja nllden tasossa on havaittu kirjavuutta. Kuitenkin *-sukeltajalta vaadittava teoriatietämyksen taso tulee olla sama koko maassa. Teknillinen valiokunta päätti kokouksessaan 12.5.90 kehittää järjestelmän, jolla kurssikokeet ovat samanlaiset koko maassa. Lisäksi liitossa kaivataan tietoa kokeiden tuloksista kouluttajakoulu~uksen kehittämistä varten. Uusi järJestelmä saataneen käyttöön ensi vuoden alusta lukien.

Kouluttajaleimasimet Liiton toimistoon tulee vieläkin papereita, jotka on leimattu vanhalla kouluttajaleimasimella, jossa on vain kouluttajatähdet ja numero. Vanhat leimasimet voi museoida, uusia saa tilaamalla liiton toimistosta. Uudessa leimasimessa on kouluttajan nimi, teksti: CMAS diving instr + tähdet ja kouluttajanumero. Lomakkeet Tarkistakaa, että käytätte' 'tuoreita" kouluttaja/koulutuslomakkeita. Uudet lomakkeet ovat kaksikielisiä ja liiton osoite on niissä radio katu.

ULKOMAALAISTEN SUKELTAMISESTA SUOMESSA Ennen 1.1.1990 vallinnut varsin mutkikkaastikin tulkittavissa ollut lainsäädännöllinen tilanne (ks. esim. lainsäädäntöosat Mattila-Vikmanin "Sukellus" tai Pohjosen "Sukellusvanhimman opas") on melkoisesti selkiintynyt, sillä kuluvan vuoden alussa astui voimaan asetus Suomen alueen valvonnasta ja sen alueellisen koskemattomuuden turvaamisesta (1069/89), jolla kumotaan oudohkoihin tulkintoihin johtanut asetus valtakunnan maa- ja vesialueen sekä ilmatilan valvonnasta (185/63, annettu 18.4.1963) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Uuden asetuksen 3 § kieltää ulkomaalaista ilman puolustusministeriön lupaa suorittamasta Suomen alue~lla vedenalaisia tutkimuksia tai töitä. Vanhan asetuksen sidonnaisuus henkilön sijasta aluksen kansallisuuteen on siis poistettu ja lisäksi määritelmän "vedenalaisia tutkimuksia tai töitä" ei viranomaistulkinnan mukaan voida katsoa koskevan normaalia urheilusukellustoimintaa. Koska aluksen ulkomaalaisuus ei enää ole este urheilusukelluksen harjoittamiselle, poistuu se omi~uisl!us, että Suomen lipun alla purJehttvalta alukselta ei saanut suojaaluee~la kukaan sukeltaa, jos mukana olI ulkomaalainen, vieläpä ei-sukelt~jakin. Sen sijaan uusissa suojaalueIta koskevissa ohjeissa säädetään entisten ulkomaalaisia koskevien rajoitusten lisäksi, että ulkomaalainen ei saa harjoittaa suoja-alueilla laitesukellusta eikä työ- tai tutkimussukellusta. Lyhyestä virsi kaunis: ulkomaalainen saa vapaasti harrastaa urheilusukellusta Suomen alueella, lukuunottamatta suoja-alueita, joilla ulkomaalaisia koskevat erityiset liikku-' misrajoitukset sekä laitesukelluskielto. Näille alueille sukeltamaan aiottaessa on ulkomaalaiselle anottava asianmukainen oleskelulupa sekä lup~ laitesukelluksen harjoittamiseen. TIetoa lupien anomisesta saa sotilasläänien esikunnista tai puolustusministeriön julkaisemasta vihkosesta "Suoja-alueet Suomen rannikolla". SVSL, Teknillinen valiokunta Mika Pohjonen Su~elluksellista

kesää toivottaa

TEKNILLINEN VALIOKUNTA 9

TURVALINJAN KOUWTUSKUUWMISIA

Turvalinjan koulutus elää ja voi hyvin. Vuoden aikana on pidetty neljä sukellusvanhinkurssia, järjestäjinä Keski-Uudenmaan Sukeltajat huhtikuussa 1989 Tuusulassa, Helsingin Palolaitoksen Urheilusukeltajat lokakuussa 1989 Ruotsinlaivalla, Pietarsaaren Urheilusukeltajat Diving 80 marraskuussa 1989 Pietarsaaressa ja Saimaan NorpatlEtelä-Karjalan piiri tammikuussa 1990 Lappeenrannassa. Kursseista kirjallisesti ja suullisesti saatu palaute on ollut kaikin puolin erittäin positiivista; seikka, joka on omiaan kohottamaan kouluttajien motivaatiota ja sitä tietä myös opetuksen tasoa entisestään. Sukellusvanhinkusseillahan tarjoillaan kahdessa päivässä tiivis paketti sukelluskäytännön, johtamistaidon sekä laite- ja kompressoritekniikan tietoa. Tähän pakettiin ovat olleet, hämmästyttävää kyllä, tyytyväisiä kaikki kurssilaiset **-sukeltajasta ***-kouluttajaan: ilmeisesti osallistujat ovat todellakin sisäistäneet sen, että tutuistakin asioista saa uutta irti, kun vain asennoituu oikein? Vuodesta 1985 alkaen on nyt pidetty 11 sukellusvanhinkurssia, joilla on yhtenäisten, Liiton vahvistamien normien mukaan koulutettu yhteensä 180 sukellusvanhinta peräti 55 eri seurasta. Urheilusukeltajassa vielä mainitsemattomilla kursseilla numero 8, 9, 10 ja 11 ovat SUSL:n sukellusvanhinhyväksynnän saaneet seuraavat sukeltajat:

Kurssi numero 8, Tuusula 4/89: Antero Pöysti, Matti Leiniö, Ari Laine, Pekka Levola, Jari Grönblom, Harri Niemi, Mauri Siikaluoma, Jukka Lehto, Ari Tallberg, Juha Vainio, Jan Landkammer, Jari Aittokoski, Merja Aittokoski, Olavi Lehtonen, Arto Marttila, Jaakko Helminen, Heikki Jääskeläinen, Sirpa Rinne, Mauri Tamminen. Kurssi numero 9, m/s Mariella 10/89: Esa Virtanen, Eero Manni, Esa Raivio, Isto Ojakangas, Ari-Pekka Halonen, Pekka Lautamatti, Risto Virtakoski, Hannu Ennevaara, Janne Partanen, Jarmo Sjöblom, Ari Hyytiä, Pertti Meskanen, Mika Uusitalo. Kurssi numero 10, Pietarsaari 11/89: Eino Rajahalme, Lauri Mäkelä, Heikki Haavisto, Jorma Vuollet, Matti Lintala, Tuija Kultti, Esa Kultti, Marina Pundars, Kari Särkijärvi, Reijo Pellinen, Erkki Kirjavainen, Lars Haga, Kimmo Saviaro, Kai Saviaro, Tuomo Kujala, Lars-Ole Sonntag, Jan Backman. Kurssi numero 11, Lappeenranta 1/90: Olavi Mäkinen, Timo Palin, Irmeli Mälkiä, Jukka Tirronen, Timo Tikka, Mika Lassila, Ari Nikamaa, Kari Lappalainen, Olli Laibert, Kari Seppänen, Max Lagerstedt, ,Mikko Simpura, Esa Rantanen, Pekka Simula, Lea Pesonen, Varpu Rissanen, Jukka Gardemeister, Jorma Laurila, Sakari Rantanen, Esa Hinkkanen, Juha Lehto, Janne Jansson, Aki Sihvo, Jukka Seppänen, Pentti Heimonen, Hannu Toivanen. Lisäksi tälle kurssille osallistui Jorma Hovi Keski-Uudenmaan Sukeltajista; innokas sukeltaja, jonka mie-

lenkiinnolle oppia lisää sukeltamisesta ei ole esteenä kuulon ja puhekyvyn puuttuminen. Turvasukeltajakursseja ei sen sijaan ole kuluneena vuonna onnistuttu pitämään parista hyvästä yrityksestä huolimatta. Syynä ei ole ollut sukeltajien mielenkiinnon puute vaan vaikeudet kouluttajajärjestelyissä ja kömmähdykset tiedottamisessa. Nämä ongelmat on kuitenkin onnistuttu hoitamaan, joten toivottavasti halukkuutta näiden pelastustoimien käytännön harjoitteluun painottuneiden kurssien järjestämiseen löytyy seuroista/piireistä edelleen. Mikäli seura/piiri arvelee saavansa kokoon 20-30 sukellusvanhinkurssista kiinnostunutta vähintään **-sukeltajaa ja pystyvänsä järjestämään teoriaopetustilat ja majoituksen, niin ottakaapa yhteyttä allekirjoittaneeseen vähintään puoli vuotta ennen toivomaanne kurssiajankohtaa (ammottavia aukkoja "sukellusvanhinkartalta' , löytyy vielä ainakin LounaisSuomesta, Lapista ja Pohjois-Karjalasta ... ). Edellä kerrottu pätee myös turvasukeltajakursseihin, joiden järjestämiseen vaaditaan noin 16 vähintään **-luokan sukeltajaa, teoriaopetus- ja majoitustilat sekä sopiva avovesiharjoituspaikka näiden läheisyydestä. Lopuksi haluan vielä esittää parhaat kiitokseni kurssit järjestäneille seuroille sekä tietenkin kouluttajina johtamistaidon osalta toimivalle Jouko Laitiselle ja laite- ja kompressoritekniikan kouluttajalIe Kalevi Flinckille. SUSL Teknillinen valiokunta Mika Pohjonen, puh. ilt. (90) 285 121

Olemme täyden palvelun av-yritys! Toimintaamme kuuluu: TV- ja video-ohjelmientuotanto mainosspotit jne laakafilmaus kalustovuokraus vedenalainen kuvaus A-V järjestelmien toteutukset kalustomme: SP-U-matic-kalusto Lähetä tiedustelut tai soita, me vastaamme!

Forssan

VIDEOTALLENNUS KY

VIDEO FOTO

OlA

OLAVI HEIKKILÄ Samulink. 3, 30100 Forssa, p. (916) 242 09 Auto (949) 481 662

Sukeltajat leirillä Hossassa Linnunpönttöjen mkentamista, moottorisahalla jätkänkynttilöitä, lentokoneen mustanlaatikon etsintää, valokuvaamista, vesiskootterilla ajoa, harppuunakalastuskilpailu ym. mielenkiintoista toimintaa ja kaikki vedenpinnan alapuolella. Kaikkea tätä ja paljon muutakin monipuolista ohjelmaa saivat PohjoisSuomen sukellustoimikunnan järjestämälle sukelluskurssille Hossassa osallistuneet lähes 50 sukeltajaa kokeilla. Sukeltajia leirille osallistui lähes kaikista sukellusseuroista Kajaanin ja Ivalon väliltä. Onnistuneen sukellusleirin vetäjinä toimivat Jouko "Kekku" Keinänen, Pentti "Mac Diver" Parkkila ja Jouko "Jokke" Laitinen. Leiriäiset oli jaettu neljään eri toimintaryhmään sukelluskohteiden ja -tehtävien mukaan. Leiriläiset olivat majoittuneet Metsähallituksen Jatkosalmen leirikeskukseen. Leiriläisten nälän pitivät mainiosti kurissa leiriemäntinä toimineet Kirsti ja Mervi. Ylitorniolaista Midnight Divers sukellusseuraa edustava Pekka Tjäderhane oli saapunut leirille Enontekiön Hetasta. Pekka kertoi suorittaneensa sukeltajakurssin reilu vuosi sitten ja viettäneensä yli 40 tuntia vapaaajastaan veden alla. Pekka kävi viime syksynä yhden tähden sukelluskouluttajakurssin ja on varmaan aktiivisimpia sukeltajia Pohjois-Suomessa. - Leiri on ollut todella onnistunut. Koko leirin ajaksi on löytynyt mielenkiintoisia sukelluksia. Linnunpönttöjen rakentaminen 9 metrin syvyydellä, hydrofonin käyttä mustanlaatikon paikantamiseen veden alla, vedenalaisella skootterilla ajo, lammen syvyyden kartoitus ym. monipuoliset sukellukset ovat tehneet leiriviikosta unohtumattoman, tilitti Pekka Tjäderhane tyytyväisyyttään leirin järjestäjille ja kertoi tehneensä jo ennakkoilmoittautumisen ensi vuonna järjestettävälIe leirille. Leiripaikkana Jatkosalmen Metsähallituksen leirikeskus on sukellustarkoituksiin Pekan mielestä erittäin sopiva ja vedet kirkkaudessaan ovat Suomessa aivan ainutlaatuisia. Vai missä muualla Suomessa voi vielä 30 metrin syvyydessä nähdä kymmeniä metrejä vaakasuunnassa, kuin Hossan Öllörijärvessä?, heitti Pekka osuvasti vastakysymyksen lopuksi ja kehui ettei 700 kilometrin matka Enontekiöltä ole mennyt hukkaan. Kainuun Urheilusukeltajien aktiivinen jäsen ja kouluttaja Leena Sutinen kertoi käyneensä sukeltajakurssin jo vuonna 1983 ja hän oli nyt Hossan leirillä suorittamassa vaativaa kolmentähden sukeltajakurssin avovesiosuutta. Leirille Leena oli tullut maanantaina ja kertoi päivien menneen todella nopeasti. ~ena oli

kiitollinen leirin monipuolisesta ohjelmasta. Erityisesti erilaiset etsintämenetelmät kuten hydrofoni, klider ja vedenalainen skootterilla ajo olivat Leena Sutisen mielestä mielenkiintoisia. - Vedenalainen valokuvaus Isohossolaislammessa Oulun Vesimiehiä edustavan Maarit Vaaralan kanssa oli mahtava kokemus, sillä näkyvyys oli todella hyvä ja lukuisia ahvenparvia ja kirjolohiakin saimme kuvattua, kertoi Leena. Leenan mielestä tämäntyyppinen koko Pohjois-Suomen sukellusseurojen yhteinen leiri on erittäin hyvä. Leirillä saa uusia virikkeitä ja oppii tuntemaan uusia sukeltajia eripuolilta Pohjois-Suomea. - Leirin pituutena viikon leiri on sopiva. Sukelluskertoja meillä on ollut kolme päivässä, paitsi torstaina kaksi kertaa. Torstai-iltana leirillä järjestettiin leikkimielinen maastokilpailu ja kun sukeltajia ollaan, niin tehtävät olivat sen mukaiset. Tehtävinä oli maalla ohjata sukellusparia välinarulla narumerkkejä käyttäen rastilta toiselle. Rasteilla tehtävinä oli mm. tikanheitto sokkomaski päässä, sukellus pullon paineen arvioiminen, henkiliinan heitto, vesilasin juominen snorkkelin kautta jne., kertoi Leena Sutinen lopuksi.

Sukellus pari Parkkila-Rousu SM -osakilpailuvoittoon Lauantaina leirillä oli vuorossa laitesukelluksen SM-osakilpailu. Suomen ainoa neljäntähden sukeltaja RT Martikainen Rovaniemeltä oli laatinut ja valmistanut avustajineen Isohossalaislampeen viiden rastin avovesiradan. Sukelluspareilta vaadittiin reitin varrella saumattoman yhteistyön lisäksi tarkkaa suunnistustaitoa rastilta toiselle. Rasteilla tehtävinä oli mm. kaikkien sukellusvälineiden paitsi sukelluspuvun vaihto viiden metrin syvyydessä, tarkkuusammuntaa harppuunalla, solmujen tekoa, kolmen metrin syvyyskäyrän seurantaa, etäisyyksien arviointia, hengenpelastusharjoitus ja laitteen kokoaminen. Vaativan kilpailun voiton veivät taidokkaalla suorituksella ylitorniolaisen Midnight sukellusseuran pari Pentti Parkkila ja Simo Rousu. Tiukan kilpailun toiseksi sijoittuivat Rovaniemen Urheilusukeltajien pari Jouko Laitinen ja Markku Tervo, jotka johtavat SM-Iaitesukelluksen kokonaiskilpailua ja ovat jo miltei varmistaneet Suomenmestaruuden Rovaniemelle. Kolmanneksf Isohossalaislammen uumenissa taituroivat rovaniemeläispari Risto Alaluusua ja Ari Martikainen. Juha Alapumnen

SM-osakilpailun voittajapari saapumassa puolen kilometrin hengenpelastusuinniltaan maaliin. Ylitorniolaisen Midnight Divers sukellusseuran Pentti Parkkila ja Simo Rousu kommentoivat maalissa rataa mielenkiintoiseksi ja fyysisesti erittäin raskaaksi.

kille: miten voimme vielä parantaa nykyistä SME-ML sukellustietokonetta, että vaativinkin sukelluksen harrastaja aina eteenpäin. Siksi olisi täysin tyytyväinen. Suunnon tuotekehitysHaastatellut toivoivat osasto otti uuden haasteen vastaan. He haastat- muun muassa automaattista käynnistystä, kortelivat tiedemiehiä, sukelluksen opettajia ja keustarkennusta, vuoristosukellusmahdolliSuunnon tuotteiden nykyisiä käyttäjiä ympäri suutta, suurempaa sukellussyvyyttä, laajennettuja maailman. Kysymys oli sama kai- etappisukellusominai-

Miten tehdä paras tietokone tarjoaa huippuvaativamsukellustietokone ominaisuuksia mallekin sukeltajalle. vielä paremmaksi. Mutta kehitys menee Suunto on maailmankuulu korkeatasoisista tuotteistaan. Kun se toi markkinoille SME-ML

sukellustietokoneen, siitä tuli heti sukeltajien suosikki. Tämä sukellus-

suuksia, helppokäyttäisyyttä sekä liitäntämahdollisuutta PC:hen. Vuoden tiiviin tuotekehitystyön ja testisukellusten tuloksena meillä on nyt ratkaisu haasteeseemme.

Suunto Solution sukellustietokone :

lusprofrilimuisti ja simulaattori • nousunopeusmittari

Jälleen kerran Suunto vie tietokoneen avulla monitasosukellusta eteenpäin. Suunto Solution sukellustietokoneessa on: • automaattinen käynnistys • syvyysnäyttö 99 metriin asti • vuoristosukellusmahdollisuus jopa 2400 m korkeudessa • PC-liitäntämahdollisuus • laajennetut etappisukellusominaisuudet • valikko pinnalla tehtäville toiminnoille kuten vuoristosukellustilan valinta, sukel-

Varoitussignaali: • liian suurelle flousunopeudelle • paineentasauksen laiminlyönnistä • lähestyttäessä maksimisyvyyttä

Varoitusvilkku:

• sisäänrakennettu, 4-kertaisella nopeudella toimiva simulaattori • sukellusmuisti, joka tallentaa yksityiskohtaisesti mm. sukellusprofillin

• liian suurelle nousunopeudelle • ilmoittaa millä syvyysvälillä paineentasaus on tehtävä • liian suuri sukellussyvyys

Suunto Solution tarjoaa kaikkiaan 36 toimintoa.

Suunto Solution sopii Suunnon sukelluskonsoleihin CB-42, CB-43 ja TN-l.

Ranneversiossa on uusi elastinen hihna, joka soveltuu hyvin märkäpuvun kanssa käytettäväksi.

SUUNTO Sukellusinstrumentit

Myynti: URSUK OY Teollisuuskatu 34 PL 55, 20521 TURKU Puh. 921-376700

KYMMENEN KUPLAA 20 pakoputkea sylki savua ja mirhamia Otaniemen aamussa. Pakoputkiin oli jo tehtaalla valmiiksi kiinnitetty VW Kupla-merkkisiä henkilöautoja kaavalla 2 putkea = yksi auto. Autot katosivat aamu-usvaan polttaen perässään sinistä liekkiä. Kuplan lO-vuotisjuhlaviikko oli alkanut. 10 vuoden aikana on Kupla kasvanut yhdeksi suurimmista teekkariyhdistyksistä ja samalla varteenotettavaksi sukelluskerhoksi. Jäseniä tulee vuodenvaihteen väestölaskennan jälkeen olemaan noin 130, uppopallojoukkueita 2, kompuroita 2, veneitä 1 ja huonetilaa 0.8 neliömetriä/jäsen. Kuplan toiminnalle leimaa antavana piirteenä on ollut nuoruuden voima: perustajajäsenet ovat tuskin kolmekymppisiä ja keski-ikä lienee tuossa 25 paikkeilla. Kerhon toiminnasta vastaavat henkilöt on koitettu valita sieltä nuoremmasta päästä tyyliin "pojista miehiä" ja tässä on hyvin onnistuttukin. Lisää Kuplan historiasta voit lukea keväällä ilmestyneestä Juhla Kupla Illustrated -lehdestä eli Jullista, joita postitettiin kaikille Suomen kerhoille. Tiistaina 10.10 pelattiin Otaniemen ostoskeskuksen parkkipaikalla näytösottelu uppopalloa. Altaana toimi KTK:n paikalle tuoma iso kuormaauton lava ja lähes 5 asteista vettä saatiin paikallisesta palopostista. Pelaajien vaihtopenkiksi oli lainattu Teekkarien autokerhon VW-klein-

bussista rakennettu sauna. Yhtään keuhkokuumetapausta ei rekisteröity. Illan hämärtyessä käytiin ensimmäinen perinteinen Super-Kuplero -kisa. Kilpailun 9 tehtävässä mitattiin osallistujien sekä fyysisiä että älyllisiä voimavaroja. Erittäin tasaväkisen kilpailun voitti Timo' 'Kössi" Kuosmanen, joka lähtee Silja Linen lahjoittamalle palkintoristeilylle Ruotsiin ja takaisin. Perjantaina mukaan juhlintaan liittyi norjalaisen yhteistyöseuramme DG:n delegaatio. Ensimmäisenä lajina oli ammeentyönnön maailmanennätysyritys. Norjalaiset varmoina mahtavasta kunnostaan lähtivät työntökisaan uppopallovarustuksessa, huolimatta koleasta säästä ja jalassa olleiden räpylöiden aiheuttamasta liikevastuksesta. Maailmanennätys ilmeisesti syntyi välillä Otaniemi-Tapiola-Otaniemi, sillä ainakaan missään löytämässämme kirjallisuudessa ei kukaan väitä tehneensä ammeen työnnön ennätyksiä. Lauantai-iltana kokoonnuttiin sitten viralliseen iltajuhlaan. Akateemisen iltajuhlan kaavoja noudattelevaan tilaisuuteen oli kupleroiden lisäksi kutsuttu parikymmentä kutsuvierasta, lähinnä henkilöitä, jotka ovat syystä tai toisesta olleet Kuplaa lähellä näiden ensimmäisen kymmenen vuoden aikana. Paikalla oli hoviräätäli Loitokari, ***-kouluttaja' 'mme" Antti Saarnio, Tähtisen risteily- ja ruokintaryhmä Turuust,

SUKELTAJA LIIKKUU KOKO VUODEN o sukelluskalastus o sukellussuunnistus o räpyläuinti ja

o uppopallo

ovat hänelle sopivimpia vedessä tapahtuvia kunnon kohotustilaisuuksia. Sukeltaja voi ohjata nuoriaan jo noin 8 vuotiaasta vesiharrasteisiin sukellusseuroissa. SUKELTAMINEN ON TUTKIMUSMATKAILUA PAINOTTOMANA KOLMIULOTTEISESTI OMAN MAAPALWMME VIELÄ HYVIN VÄHÄN TUNNETUSSA VESIAVARUUDESSA. 14

hengityslaite- ja valaistusasiantuntij amme Askola vaimoineen sekä tietysti ylioppilaskunnan edustajat. Norjalaisia ei oikein voinut nimittää kutsuvieraiksi, sillä olisivat tulleet kutsumattakin. Olivathan olleet näissä juhlissa ennenkin. Liiton, kuopiolaisten ja itsensä tervehdyksen iltaan toi Kermit Kervinen, joka luovutti SUSL:n pronssisen ansiomitallin kerhomme perustajajäsenelle ja aktiiviselle uppopallotoiminnan kehittäjälle Esa Mäkitalolle. Biosukeltajien kauniimpi Flinkman lahjoitti Kuplalle bioteknistä oppimateriaalia huomattuaan tässä vuosien aikana, että kampela oli lähes ainoa vedenalainen kasvi, joka Kuplassa tunnistettiin. Kaukaisin viesti tuli telefaxin muodossa Kolumbiasta, missä Kuplalaiset olivat tekemässä uppopallokehitysyhteistyötä tänä syksynä. Viesti oli hyvinkin positiivinen, joten ilmeisesti yhteistyö on lähtenyt mukavasti käyntiin. Illan mittaan jaettiin Kuplan omia muistomitalleja vuosien mittaan kerhon toiminnassa kunnostautuneille, otettiin vastaan lahjoja ja annettiin suudelmia Gorbatsovilaiseen tyyliin, tanssittiin Me Tammeloiden Blues Brothers orkesterin tahdissa ja tietysti syötiin. Lauantai-ilta päättyi tuttuun tapaan klo 19.00 sunnuntaina ja sen jälkeen alkoi normaali kadonneiden tavaroiden etsintä, syyllisten selvittäminen ja syyttömien rankaisu. MJS

LUOTEIS-NORJA SUKELLUSKESKUKSET B A

R M A N

K R

Å K N A K

K E N

S T A V

N E

VALTUUTETUT MYYJÄT:

Espoo Sylvester Korhonen Oy Helsinki Kulta-

könni Oy, Mikonkulta 5, R Styrman & Co, Timanttiset-Mannerheimintie Joensuu KuItasilta Jyväskylä Veljekset Torvinen Oy Kemi Kello ja Kulta A Konttinen Oy Kokkola Kokkolan Koru Quartz Kouvola Kello-Kulta Suninen Kuopio Puustjärven Kello- ja Kultaliike Oy Lahti Lahden Kellokeskus Oy Lappeenranta H J Suninen, Lappeenrannan Kultakello Loviisa KeIlolIike P Karvonen Oulu Oulun Koru Oy Raisio Järvinen Ky Rovaniemi Kello ja Kulta A Konttinen Oy Seinäjoki Kultasepänliike Tulisalo Ky Tampere Harry Wahlberg Oy, Kainulaisen Kuita ja Kello Ky, Kultajousi Oy Pirkan Kello Ky Turku Suomen Kultasepät Oy, Timanttiset Keila ja Kulta Uusikaupunki Uudenkaupungin Kultakello Vantaa Aseman Kello Airport, Vantaan Ku Itakaari Ky

M S

L M E N

1 T

R A BUSSILLA NORJAAN 29.6. - 8.7.1990

LOMALINJA OY HOLIDAY TOURS Ltd EDUSTAJA SUOMESSA

)Ij~;~ f1v:;e;::(f OMEGA

Kari Veijola Paatsamankuja 1 0 20 36220 Ka ngassala Puh. 931 -792 454 Au to puh . 949-235 313 ILTA IS I N

PETTE RI GO RSC H ELN IK JÄN ISMÄEN KATU II 37620 VALKEAKOSK I PU H . 937-42777

WVERIGOOY 15

DIVERS syyskuu 1989

ISO-BRITANNIAN KUNINKAALLISEN LAIVASTON TURVALLISUUS SUUNNITELMA Puolustusministeriön käsittelyä vaatineiden urheilusukellusonnettomuuksien määrä on kasvanut hälyyttävästi. Kuninkaallisen laivaston LT CDR George Caims on tästä saanut aiheen ongelman lähempään tarkasteluun. Vuoden 1987 ja 1988 välillä ovat Puolustusministeriön käsittelemät sivillisukellusonnettomuudet kasvaneet 88 %. Tämän vuoden 6:n ensimmäisen kuukauden aikana on käsiteltyjen sivillisukellusonnettomuuksien määrä, verrattuna edellisen vuoden vastaavaan jaksoon, kasvanut 65 %:lla. Nämä kasvuluvut eivät johdu yksinomaan urheilusukellusta harrastavien määrän kasvusta. Sukellusonnettomuuksien määrän dramaattiseen kasvuun johtaneita syitä ei ole vaikea tunnistaa. Yleisiksi tekijöiksi voidaan luokitella urehilusukellusta harrastavien määran kasvu, suurempitilavuuksiset säiliöt, parannettujen pukujen helpompi saatavuus - nämä mahdollistavat syvemmät ja kestoltaan pidemmät sukellukset - vuokrattavien sukellusalusten yleistyminen, joka yhdessähalvempien ja kehittyneempien hylkyjen paikantamislaitteiden ja navigointilaitteiden kanssa mahdollistaa helpomman pääsyn syvällä oleviin Off-Shore kohteisiin. Samoin uusien sukellustaulukoiden käyttöönotto, ja tulkintaan ja noudattamiseen liittyvät inhimilliset erehdykset, kuten myös teknologian kehitys, joka on mahdollistanut halvemmat sukellustietokoneet, ovat luokiteltavissa näihin ns. yleisiin tekijöihin. Viimeisenä, mutta ei suinkaan vähäisimpänä tekijänä on mainittava etappinoususukelluksia kohtaan tapahtunut asennemuutos. Ei ole vielä kovinkaan kauan siitä, kun sukeltajia kehoitettiin välttämään tällaisia sukelluksia. Tänään ne on kuitenkin laajasti hyväksytty. Erityiset tekijät voidaan luokitella seuraavasti: HEIKKO sukelluksen suunnittelu, ohjaus ja valvonta. Näiden tekijöiden laiminlYÖDti johtaa siihen, että sukeltajat pyrkivät syviin sukelluksiin huomioimatta niitä etuja, jotka saavutetaan lisäämällä sukellussyvyyttä vähitellen lyhyen ajan kuluessa. 16

Ammatti- ja sotilassukeltajat ovat hyvin tietoisia eduista, jotka saavutetaan vähitellen tapahtuvalla syvyyden lisäämisellä, jolloin kyetään säilyttämään kyky työskennellä syvällä. Tähän päästään toistuvien, kontrolloiduissa oloissa tapahtuvien harjoitusten avulla. HUONO sukellustekniikkajokajohtaa tasapainoituskyvyn menetykseen. Tämän seurauksena ei kyetä suorittamaan vedessä tapahtuvaa etappipysähdystä. Vedessä tapahtuvan etappipysähdyksen suorittaminen ei ole vaikeaa, mutta taitamaton, tai huolimaton sukeltaja, joka ei ole tätä harjoitellut, törmää helposti vaikeuksiin. LIIAN monta sukeltajaa, joilla on riittämätön kokemus suunnitellun sukelluksen toteuttamiseen. Sukelluksen aikana voi moni asia "mennä pieleen". Vakavimmatonnettomuudetovatusein seurausta kyvyttömyydestä todeta ja ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin välittömästi pienempien vaikeuksien ilmetessä. Onnettomuuteen ajautumisen vaara on aina lähellä. Ellei sukeltajalla ole omakohtaista, katkeraa kokemusta onnettomuudesta, tai "läheltä piti" tilanteesta, on hänen vaikea arvioida, miten vaaratilanne saattaa riistäytyä hallinnasta. Kokemus on osoittanut, että sukellusonnettomuuden kehittymisnopeus on suhteessa sukellussyvyyteen ja sukeltajan kokemukseen. Sukelluksen valvojienja muiden sukelluksen kulusta vastuussa olevien henkilöiden tulee olla tietoisia sukeltajien rajoituksista. Se tosiseikka, että niin monet, suhteellisen kokemattomat sukeltajat, joutuvat onnettomuuksiin osoittaa, että tämä asia ei aina ole hallinnassa. EI OSATA tulkita dekompressiotaulukoita. Dekompressiotaulukoiden laatijoilla on vaikea tehtävä pyrkiessään esittämään tietonsa selkeällä, helppokäyttöisellä ja lyhyellä tavalla, jota ei voida tulkita väärin. Huolimatta taulukkosuunnittelijoiden yrityksistä, on ilmeistä, että monilla sukeltajilla on suuria vaikeuksia poimia tiedot taulukoista. Jokaisessa taulukossa on poikkeuksetta omat omituisuutensa, taulukon oikea käyttö vaatii harjoitusta. Vaikeusaste kasvaa aina sukellussarjan luvun kasvaessa. Sukellusonnettomuuksienkäsittelyssä saatu kokemus osoittaa, että monet

sukeltajat, jotka ovat saaneet hoitoa sukeltajantautiinsa, ovat tietämättömiä, tai parhaassa tapauksessa erittäin huolimattomia taulukoiden tulkitsemiseen liittyvissä asioissa. Lisäksi ei ole harvinaista, että yhdistetään yhden tai useamman taulukon tiedot sukellustietokoneen antamiin tietoihin. Eräs ESAC:n -88 taulukoita noudattanut sukeltaja, jota hiljattain hoidettiin sukeltajantaudin tähden, vastasi kysymykseen, oliko hän noudattanut ohjetta nousta viimeiset 6 m minuutissa, että kyllä, aivan varmasti, ja lisäksi ollakseen "aivan varma", hän oli pysähtynyt 3 m:n syvyydessä 4:ksi minuutiksi. EI OSATA noudattaa dekompressiotaulukoiden asettamia vaatimuksia. Sukeltajat kuluttavat usein ilmansa loppuun ennenkuin ovat suorittaneet vaaditut etappipysähdykset. He voivat myös jäädä ilmaa ilman ja yrittävät parihengitystä. Jokin aika sitten HMS Vemonin päivystävä sukellusorganisaatio joutui hoitamaan kahta sukeltajaa, jotka olivat olleet "27: ssä tai 29: ssä metrissä 35 tai 37 minuutin ajan"! Toisen sukeltajan säiliöpaineen laskettua 50 bar:iin, he yrittivät paikallistaa tukiköyden painon, mutta ennenkuin he löysivät sen, oli paine laskenut 10 bar:iin ja he aloittivat nousun. Kokematon sukeltaja oli nopeasti käyttänyt ilmansa loppuun ja yritti hengittää parinsa Octopus-regulaattorista. Tämä johti kuitenkin vaikeuksiin. Menetettyään tasapainoituskontrollin, he jättivätdekompression kokonaan tekemättä. V aikkakinhe olivat oireettomia, rannikkovartiosto lennätti heidät HMS Nelsonille, jossa he saivat hoitoa sukeltajantautiin. Helikopterikuljetuksineen ja hoitoineen, tämä täysin vältettävissä ollut tapahtuma, maksoi veronmaksajille noin 21.000 mk. Sukeltajien painekammiohoito kesti vain 2 h 15 min. Kaksi viikkoa aikaisemmin eräs sukeltaja lennätettiin Portlandista, hän vietti yli 52 tuntia kammiossa. Lukija voi itse päätellä tämän tapauksen aiheuttamat kustannukset f V AlHTELEVAT sukellusprofiilit. Nämä johtavat erityisen todennäköisesti sukeltajantaudin oireisiin mikäli tehdään useampia syväsukelluksia, joiden välinen pinnallaoloaika jää verrattain lyhyeksi.

Tämän tyyppinen sukeltaminen on tullut yhä suositummaksi ja sukeltajien tulee olla tietoisia siitä, että sarjana suoritetut syväsukellukset johtavat sukeltajantaudin riskin selvään kasvuun. VÄSYMYS. On yleisessä tiedossa, että väsymys ja uupumus alti~tavat sukeltajan sukeltajantaudille. Askettäin pidetyssä laivaston lääketieteen laitoksen konferenssissa todettiin, että nopeakulkuisten kovapohjaistenkumiveneiden aiheuttama tärinä ja värinä saattavat johtaa lihasväsymykseen ajettaessa lähes tyynelläkin. Mitään todisteita ei ole siitä, että tämä olisi myötävaikuttamassa sukeltajantaudin syntyyn. On kuitenkin selvää, että se lisää sukeltamisen aiheuttamaa yleisväsymystä. Mikäli sukeltajat ovat vähemmän kunnianhimoisia sukellusohjelmaalaaties saan, heille jää enemmän aikaa lepoon sukellusten välillä ja näin he välttyvät väsymyksen kumulatiivisilta seurauksilta. UUDELLEEN MENO VETEEN, dekompressiota varten, eli sukeltajat yrittävät itse hoitaa sukeltajantautia menemällä uudelleen veteen. Tämä tapahtuu sen jälkeen kun selviä oireita sukeltajantaudista tai emboliasta on esiintynyt. Tällaista käytäntöä ei voida liikaa tuomita. Takaisin veteen meno sen jälkeen kun sukeltajantaudin tai embolian oireita on esiintynyt, on erittäin vastuutonta ja taatusti vain pahentaa ongelmaa. Jonkin aikaa sitten Kuninkaallinen Laivasto käsitteli onnettomuutta,jossa urheilusukeltaja oli noussut pintaan ilman loputtua Hän oli tullut pintaan ilman etappipysähdyksiä ja nopeasti. Sukeltajan valittaessa oireista, eräs "vastuussa oleva henkilö" totesi hänelle pinnalla: "Jos sinulla olisi sukeltajantauti, niin tietäisit sen varmasti", ja edelleen: "Mene takaisin noin 5:een metriin, parillasi on vielä noin 100 bar. ilmaa jäljellä, suorita parihengitystä niin kauan kuin ilmaa riittää". HEIKKO fyysinen kunto. Dekompressiotaulukot eivät erottele hyvä- ja huonokuntoisia toisistaan. Huolimatta siitä, että lähes kaikki dekompressiotaulukot on tehty keskitason sukeltajille, meidän tulee tiedostaa yhteys kasvavan iän ja sukeltajantaudin todennäköisyyden välillä. Vastaus tähän ongelmaan on: Tunne omat rajasi ja sovella sukelluksesi, ikäsi, kuntosi ja viimeaikaisen kokemuksesi, sekä harjoituksesi mukaiseksi. NESTEV AJAUS-DEHYDRAAno. Nestevajaus on osasyynä sukeltajantautiin. Alkoholi aiheuttaa nestevajausta, sen lisäksi sillä on kumulatllvinen vaikutus typpihumalaan ja tämän harkintakykyä häiritsevään vaikutukseen.

Juomalla runsaasti vettä tai mehua, voidaan nestevajaus pitää kurissa Tämä saattaa kuitenkin aiheuttaa kuivapukua käyttäville sukeltajille muita, perustavaa laatua olevia ongelmiaTämä herättänee märkäpukua käyttävissä sukeltajissa vahingoniloa. Yllä oleva luettelo ei ole täydellinen. Monet sukeltajat uskovat, että mikäli he sukeltavat dekompressiotaulukoidenmääräämienrajojen puitteissa, heille ei voi aiheutua sukeltajantautia. Näin ei varmaankaan ole. Sukeltajia joudutaan usein hoitamaan jonkin epänormaalin reaktion takia vaikkakin sukellus on suoritettu normaalin, jonkin dekompressiotaulukon hyväksymien rajojen puitteissa suoritetun sukellusprofiilin seurauksena. Sukeltajantaudin esiintyminen vaihtelee myös taulukosta riippuen. Taulukon rajoissa syntyneen sukeltajantaudin voidaan katsoa johtuvan siitä, että me kaikki olemme yksilöitä, jadekompressiotaulukot ja tietokoneet on taas tehty kaikille samanlaisina. Näin monet sukeltajat saattavat noudattaa samaa sukellusprofiilia ja kuitenkin vain yhden kohdalla saattaa ilmetä sukeltajantaudin oireita. Yleensä on olemassa jokin piilevä syy epänormaalin reaktion selitykseksi. Jokin aika sitten hoidettiin laivaston toimesta erästä ammattisukeltajaa, keskushermostoon vaikuttaneen sukeltajantaudin johdosta. Oireet ilmenivät yhden ainoan sukelluksen jälkeen. Sukellussyvyys oli ollut 12 m ja sukelluksen kesto 72 min. Tämän voimakkaan reaktion, vaikka kyseessä oli yksinkertainen sukellusprofiili, ajateltiin aiheutuneennestevajauksesta. Tämäaiheuttaa hemokonsentraationja vaikuttaanormaaliin kaasunpoistoprosessiin. Taulukoiden puitteissa syntyvän sukeltajantaudin todennäköisyys lisääntyy sukellussarjojen myötä, varsinkin kun sukelletaan syvälle (30 m+) ja kun pinnallaoloaika sukellusten välillä jää lyhyeksi. Konseraviivisillä taulukoilla (RN Table 11 ja vanha RNLP/BSAC) sukellettaessa tämä ei ollut ongelma, johtuen siitä, että sukellussarjat aiheuttivat niin vakavia etappinousurangaistuksia, että ne olivat epäkäytännöllisiä. Uudet taulukot ja dekompressiotietokoneet ovat antaneet sukeltajille huomattavasti joustavamman jarajoittamattoman mahdollisuuden sukellussarjojen suorittamiseen. Jos vene on vuokrattu päiväksi tai viikonlopuksi, on hyvin houkuttelevaa pyrkiä ahtamaan lisää sukelluksia tiettyyn aikaan, noudattamalla toki sukellustaulukoita tai tietokoneen ohjeita, mutta surullinen totuus on, että valtaosa Kuninkaallisen Laivaston käsittelyyn tulleista tapauksista, koostuu sarjana suoritetu-

ista sukelluksista. Näiden seurauksena ilmenevä sukeltajantauti tuntuu vaikuttavankeskushermostoon (selkärankaan tai aivoihin vaikuttava sukeltajantauti), joskus vakavin ja parantumattomin seurauksin. Monet sukeltajatuskovat, että mikäli he saavat sukeltajantautia tai aivoilmaemboliaa vastaan painekammiohoitoa, he paranevat täysin. Olisipa näin! Vaikkakin hoito on ollut menestyksellistä, etenkin mikäli hoito aloitetaan mahdollisimman pian, ei se ole 100 %:n tehokasta, eikä tätä voida taata Valitettavasti jotkut potilaat tulevat hoidon jälkeen ulos painekammiosta huonommassa kunnossa kuin mennessään hoitoon. Onneksi tämä ei kuitenkaan ole normi, poikkeamat sukeltajan oireissaeivätniinkäänjohduitsekäsittelystä, vaan virheellisestä sukellustavasta ja avun saannin viivästymisestä. Eräissä sukeltajapiireissä uskotaan, että Kuninkaallisella Laivastolla on osuutensa urheilusukellustaulukoiden kehittämisessä ja testauksessa. Näin ei asia ole. Kuninkaalista Laivastoa kuitenkin suuresti kiinnostavat uudet taulukot ja ne tavat, joilla niitä tulkitaan ja noudatetaan. Vaikkakin keskustelu urheilusukellustaulukoidenhyvistä puolista tai muista niihin liittyvistä piirteistä, on tämän artikkelin ulkopuolelle jäävä alue, sukeltajien tulisi olla tietoisia siitä, että Kuninkaallinen Laivasto on kiinnostunut olemassa olevien urheilusukellusdekompressiotaulukoiden sisällöstäjatulkinnasta. Ongelma on todettu, samoinneyleiset syyt, joista ongelmat johtuvat. Ratkaisu on löydettävä ja tarjoamme seuraavia ratkaisumalleja harkittavaksi: 1. Ehdotus: BSAC:nja SAA:n organisaatioiden puitteissa tai jopa paikkakunnittain, kerhojen keskuudessa, voitaisiin laatia erityinen korttisarja. Näiden korttien tarkoituksena olisi muodostaa nopeasti käytettävissä olevat toimintaohjeet hätätilanteita varten. Kortit opastaisivat nopeaan ja oikeaan toimintaan hätätilanteissa ja vahinkotapauksissa. Sekäammattilaisten, että puolustusvoimien sukeltajien keskuudessa tämä menettely on vakiintunut. Kortit toimisivat pääsääntöisesti tarkistusluetteloina, josta saisi nopeasti yksityiskohtaista tietoa tiettyä hätätapausta varten. Kortiston etuna on, että henkilökunnalla on mahdollisuus nopeasti saada oikeaa opastusta kussakin tilanteessa Tosiasiahan on, että vahingot sattuvat silloin kun niitä vähiten odotetaan. Käytännössä ihmiset ryhtyvät välittömiin toimiin ja tarkistavat sen jälkeen 17

kortistosta, ettei mitään tärkeää ole Wlohdettu. Urheilusukeltajille ehdotamme seuraavia otsikoita: Aivojen ilmaembolia, Sukeltajantauti, Kadonnut sukeltaja, Suorittamaton dekompressio, Selittämätön tajuttomuus, Hapen antaminen, Tekohengitys ja sydänhieronta, Hypotermia, Venemoottorin toimintahäiriö (sukeltajan ollessa vedessä).

2. Ehdotus: Urheilusukeltajien koulutukseen tulisi sisällyttää vedessä tehtävä dekompressio, etappinousu. Mikäli jonkin kerhon tai seuran jäsenet haluavat suorittaa sukelluksia, jotka vaativat dekompression suorittamista, on seuralla moraalinen velvollisuus määritellä tarvittavan harjoittelun määrä ja aste. Tämän jälkeen sukeltaja pystyy turvallisesti suoriutumaan vedessä suoritettavasta dekompressiosta, etappinoususta. Vaikuttaa siltä, että pelkkä teoreettinen kurssi tästä aiheesta ei ole riittävä. Pakollinen harjoittelu antaa paremman tuloksen. Harjoitteluohjelman tulisi olla riittävän joustava ja monipuolinen. Sen tulisi myös käsittää erilaisten varusteiden ja sukellusprofiilien käyttö. 3. Ehdotus: Sukeltajien veteen menosta vastuussa olevien tulee aina sukellettaessa vaatia selkeän ja tarkan sukelluspäiväkirjan pitoa. Päiväkirjasta voidaan tarkistaa edellisen sukelluksen vaikutus seuraavaan. Jonkin sukeltajan saatua sukeltajantaudin oireita, on päiväkirjan ehdottomasti seurattava sukeltajaa painekammioon mentäessä. On hämmästyttävää miten heikoin tiedoin sukeltajat tulevat painekammiohoitoon. Juuri suoritetun sukelluksen syvyys ja kesto on vain harvoin sukeltajan tiedossa. 4. Ehdotus: Kuninkaallinen Laivasto kehoittaa sukeltajia välttämään sukelluksia,jotka edellyttävät etappinousun suorittamista. Jos tarkoituksenanne kaikesta huolimatta on suorittaa vaativampi sukellus, suunnitelkaa vain yksi syvä sukellus (30 m tai syvempi) tai vaihtoehtoisesti vain yksi etappinousun vaativa sukellus seuraavien 24 tunnin sisällä. Tavoitteeseen päästään monella eri tavalla: Esim. 1. Ensimmäinen sukellus voi olla ilman etappinousua suoritettu syvä sukellus. Toinen sukellus voi olla matalampi ja sisältääetappinousunjohtuen ensimmäisen sukelluksen vaikutuksesta. Muiden 24 tunnin aikana suoritettavien sukellusten tulee olla alle 9 metriin, mieluimmin alle 6 metriin. Esim. 2. Ensimmäinen sukellus voi olla syvä, etappinousun sisältävä. Toisen sukelluksen on oltava ilman etappinousua ja sen aikana on otettava huomioon ensimmäisep sukelluksen 18

vaikutukset. Muiden 24 tunnin aikana suoritettavien sukellusten on oltava alle 9 metriin, mieluimmin alle 6 metriin. Menetelmästä riippumatta, sarjan suu-rimman sukellus syvyyden on aina tultava ensin. Yksittäisen sukelluksen ollessa kyseessä, on aina ensin sukellettava suurimpaan syvyyteen. Etappinousuja vaativia, sarjana suoritettuja sukelluksia, ei suositella. Ei edes silloin kun ne ovat jonkin taulukon hyväksymien rajojen puitteissa. Sukeltajien tulee olla täysin tietoisia tällöin kasvavista riskeistä ja niiden seurauksista.

suorittaa ilman, että pinnalla on vastuullinen sukellusvalvoja. Tämänlaatuisen suunnitelman käyttöönotto ei ole niinkään yksinkertaista. On myös huomioitava ne olemassa olevat, pätevät sukellusvanhimmat ja valvojat, jotka jo usean vuoden ajan ovat menestyksellisesti hoitaneet tehtäviään. Aivan kuten ammattilaispiireissä, tulee näillekin henkilöille taata uusi pätevyys, heidän kokemuksensa perusteella. On myös ilmoitettava uuden järjestelmän voimaanastumispäivä, joka koskee henkilöitä, joilla ei vielä ole pätevyyttä.

5. Ehdotus: Sukeltajien, jotka välttämättähaluavat suorittaa sukellussarjoja, tulee kehittää ennakointimenetelmiään suunnitellessaan sarjan toistaja sitä seuraavia sukelluksia. Tällöin voidaan vaadittu dekompressio, huomioiden arvioitu ilmankulutus, tarkoin määritellä etukäteen. Laadittua sukellussuunnitelmaa ei saa syvyyteen ja syvyydessä vietettyyn aikaan nähden ylittää. Etukäteissuunnitelma menettää merkityksensä mikäli sitä ei noudateta. Seurauksena on huomattava vaaratilanteen riskin kasvu.

Lopuksi esimerkki sukellusvalvojan pätevyyskurssin; vaatimusten sisällöstä: .

6. Ehdotus: Mikäli tarkoituksenanne on suorittaa etappinousuja vaativia sukelluksia, on tätä tekniikkaa harjoiteltava säännöllisesti. Tekemällä harjoituspysähdyksiä sukelluksissa, jotka eivät sitä vaadi, voidaan tekniikkaa harjoitella. Ongelmat voidaan kartoittaa turvallisissa oloissa. Vedessä tapahtuvan dekompression yrittäminen ilman tarkkaa harjoittelua, on erittäin tyhmänrohkeaa. 7. Ehdotus: Mene aina asteettain syvemmälle. Jos suunnittelet sukellusta 40 metriin, sopiva tapa on sukeltaa kaksi päivää ennen 20 metriin ja päivää ennen 30 metriin. Vasta kolmantena päivänä sukellat 40 metriin. Ellei sinulla ole mahdollisuutta tällaiseen asteittaiseen harjoitteluun, älä tee syväsukellusta. 8. Ehdotus: Ottakaa käyttöönne pätevyysvaatimukset, jotka koskevat sukellusvalvojaa. Sukellusonnettomuudet johtuvat joko huonosta sukellustekniikasta, tiedon puutteesta tai heikosta valvonnasta. Ehdotamme, että sukelluskerhot ja seurat parantaisivat sukellusvalvonnan laatua ottamalla käyttöönsä erityisen "SukellusvalV0jan pätevyyden". Nykyiset sukellusvalvoja ja sukellusvanhin käsitteet tulisi myös korvata uudella käsitteellä. Vaikutelmamme on, että sukellusvalvojan tulisi suorittaa erityinen harjoitus- ja opiskelujakso. Ennen tätä ei hänelle tulisi antaa lupaa sukellusten valvontaan. Sukelluksia ei myöskään saisi

- Oman seuran turvallisuusvaatimusten ja suositusten täydellinen tuntemus. - Urheilusukellusten suunnittelu ja toteutus. Huomioitavia asioita: Sääolosuhteet, vuoroveden vaikutus, sukeltajien pätevyys ja kokemus, sekä dekompressiotarpeet. - Nykyisiä dekompressiotaulukoita hyväksi käyttäen osattava määritellä tarvittavat etappinousuvaatimukset. - Oikeat toimenpiteet hätätilanteissa, onnettomuuden sattuessa. - Hallittava tietojen tallentaminen sukelluspäiväkirjaan, sekä näiden tietojen pohjalta sarjana suoritettujen sukellusten sukeltajille asettamien rajoitusten ennakoiminen, seuraavien sukellusten suunnittelua varten. - Sukellusemälaivan pätevä hoitaminen. - Sukellustaudinja aivoilmaembolian merkkien ja oireiden tunteminen, sekä toimenpiteiden suorittaminen, niiden ilmetessä. - Hapen antaminen. - Voimassa oleva ensiaputodistus. - Kyettävä valvomaan sukeltajia välittömästi ennen sukellusta, sen aikana ja sukelluksen jälkeen. - Vedenalaisen etsinnän pätevä suunnittelu ja suorittaminen, myös köysiä apuna käyttäen.- Sukellusvalvojan tutkinnon menestyksellinen suorittaminen. Kokeen tulee sisältää sukelluksen sekä teoreettiset, että käytännön tiedot. ]ulkaistuDiver Magazinen, British Sub AquaOub, UK:nluvalla.

SALAPERÄINEN KORALLIRIU1TOJEN MAAILMA

Kuredulta, Fritidsresorin ohjelmiston suurimmalta saarelta, löydät kiehtovimmat sukelluspaikat, mm. 2 erittäin mielenkiintoista vanhaa hylkyä. Kuredu tarjoaa huikeita mahdollisuuksia kaikentasoisille sukeltajille - säästä riippumatta. Siellä sijaitsevat myös parhaat sukelluskeskukset ja välineiden vuokrauspisteet.

Maaihnan parhaat sukellusvedet löydät kaukaa Malediiveilta. Koskemattomat koralliriutat ja eksoottiset kalat hehkuvine väreineen saavat kokeneemmankin sukeltajan haukkomaan henkeään. Kristallinkirkas lämmin vesi, jota aurinko valaisee vielä yli 30 m syvyydessä, tarjoaa upeat puitteet unohtumattoman sukellusloman viettoon.

Malediiveilla vuokravarusteet ovat laadukkaita ja todella hyväkuntoisia. Sukellusretken hintaan sisältyvät aina painovyöt ja säiliöt. Malediiveilla kiinnitetään nykyään erityisen suurta huomiota myös sukellusturvallisuuteen.

Ainutlaatuisten puitteiden lisäksi Malediiveilla on erittäin hyvin järjestettyä ohjelmaa sukeltajille, kuten myös innokkaille aloittelijoille. Kaksi kertaa päivässä, jokaikisenä lomapäivänäsi paikallinen vene vie Sinut toinen toistaan mielenkiintoisempiin sukelluskohteisiin.

Sukella ensi talvena Malediiveilla. Kvsy tarkempia tietoja Iählmmästä matkatoimistostasi KAIKISTA VALTUUTTAMISTAMME MATKATOIMISTOISTA

Hki, Itäkeskus, Tallinnanaukio

Tamp_ere, Hämeenkatu 8

(90,651699

(90) 3431099

t931) 229499

(90) 6188 4222

ma-pe 9-18, la 10-15

ma-pe 8.30-17

ma-pe 9-18, la 10-14

ma-pe 8.30-18, la 10-15

Helsinki{ Keskuskatu 5

Puhelinmyynti Helsinki

Oletko liian vanha sukeltamaan? Kai Estrup, monivuotinen pohjoismainen edustaja CMAS:ssa, on lähettänyt meille tanskan kielisen käännöksen Milledge Murphyn kirjoittamasta artikkelista, joka on julkaistu USA:n "Undercurrent"-lehdessä. Kai kirjoittaa että hän itse 62-vuotiaana aktiivisukeltajana katsoo että ikääntyvillä urheilusukeltajilla voisi olla hyötyä artikkelin antamista tiedoista. Brita pyysi minua kääntämään Suomeksi, en tiedä kielitaidon vaiko ikäni takia: täytin äsken 70. En sukeltanut viime kesänä, mutta ehkä tulevana. (58-vuotiaana voitin pohjoismaisen mestaruuden sukellussuunnistuksessa, 59-vuotiaana 6 sija EM-kisoissa parisuunnistuksessa Peterin kanssa, ja 60-vuotiaana hopea PM-kisoissa Peterin kanssa. Viimeinen SM-kulta 63-vuotiaana.) Dr. Milledge Murphy, Ph.D. toimii Floridan yliopiston urheiluosastolla. Hän on CMAS 4 tähden kouluttaja sekä CMAS:n teknisen komitean jäsen. Urheilusukeltajan välineet kehitettiin yleistä käyttöä varten 50-luvulla. Joka silloin 20-vuotiaana aloitti sukeltamisen on tänään 50-55 tai vielä vanhempi, ja tämä kasvava ryhmä vanhenevia sukeltajia tarvitsee tietoja siitä, miten ikä vaikuttaa sukeltamiseen. Sukeltajan pitää huomioida elimistössä tapahtuvia normaalia muutoksia, mutta sukeltaminen elämän loppuun saakka on mahdollista, esimerkkinä Marlon Perkins San Diegon eläinpuistosta. Hän vähensi asteittain sukellussyvyyttä ja -aikaa, eikä 70 v. täyttäneenä enää ylittänyt 40 min 10 m syvyydessä. Hän sukelsi melkein kuolemaansa saakka 79-vuotiaana. Vaikka vanheneminen tapahtuisikin "normaalisti", ilman sokeritautia, sydän- tai verenkiertotauteja, emfyseemaa, kohonnutta verenpainetta, harmaakaihia tai muita ikäihmisten tauteja, tapahtuu kuitenkin sekä fyysisiä että psyykkisiä muutoksia joilla on merkitystä sukeltaessa. Sen takia vastuuntuntoinen sukeltaja vähentää sukellusaikoja sekä syvyyksiä välttääkseen sukeltajan taudin ynnä muiden vaurioiden mahdollisuutta. - 8O-vuotiaalla on vain 50 070 30-vuotiaan vitaalikapasiteetista. 70-vuotiaana olisi syytä noudattaa Marlon Parkinsin "max 10 m-40 min" sääntöä. - Aineenvaihdunta on 10 070 hitaampi 80 v. kuin 30 v. iässä, mikä usein johtaa lihavuuteen ja sen myötä suurempaan sukeltajantaudin riskiin. 22

Lihasvoima on suurimmillaan 27-vuotiaalla, 57 v. iässä se on vähentynyt 16 070. Vaikka sukeltaja muuttuu heikommaksi ja hitaammaksi, tämä ei ole tavalliselle harrastajalle kovinkaan merkityksellistä. Haava, joka 20-vuotiaassa paranee 31 päivässä, vie 40-vuotiaalta 55 päivää ja 60-vuotiaalta 100 päivää. 40-50 vuoden iässä monet tarvitsevat .silmälaseja maskissa. 50-vuotias tarvitsee 2 kertaa enemmän valoa kuin 20-vuotias nähdäkseen ympäristönsä veden alla yhtä selvästi. Voimakas sukeltajan valaisin sekä silmälasit vähentävät ongelman merkitystä. Muutokset luurangossa, alkava yleinen jäykkyys ja nivelmuutokset voivat vähentää sukeltajan kykyä kantaa paineilmalaitetta ja lyijyvyötä, ja pitkä kävely sukelluspaikalle voi olla kivulias. Kipuja vastaan voi ottaa aspiriinia tai vastaavaa, ja vaihtaa ilmapullot pienempiin. Fyysiset muutokset alkavat jo 30 v. iässä, niinkuin heikompi kuulo, tunto, tasapaino, reaktionopeus y.m. Kirjoittaja on haastatellut vanhoja sukeltajia, yhdistänyt heidän mielipiteitään tieteellisten tutkimusten tuloksiin ja antaa tämän perusteella seuraavat säännöt ikääntyville sukeltajille. Hoida kuntoasi sopivalla kuntoohjelmalla. Syö terveellisesti. Muista että sukellustaulukot ovat alle 40-vuotiaille. Vielä ei riittävästi tunneta sukeltamisen vaikutuksia vanhenevaan elimistöön. Mitä parempi kuntosi, sitä turvallisemmin sukellat. Pidä painosi kurissa niin sydämesi rasittuu vähemmän. Älä polta! Keuhkosi tarvitsevat täyden kapasiteettinsa suke1taessa. Jos käytät jotakin lääkettä ennen tai jälkeen sukelluksen, ota yhteys sukelluslääkäriin varmistuaksesi että voit käyttää sitä myös ylipaineessa sukeltaessa Älä sukella fyysisesti tai psyykkisesti väsyneenä. Älä rasita itseäsi ennen sukellusta. Lepää sekä ennen että jälkeen jos teet syvän tai pitkän sukelluksen. Väsyneenä saa helpommin sukeltajan taudin, vanha sukeltaja mahdollisesti vielä helpommin. Lepää rasittavan sukelluksen jälkeen pohjassa, ennenkuin nouset pinnalle.

Vältä rasituksia sukelluksen aikana, varsinkin hartiaseudun ja niskan kohdalta, missä erikoisen herkästi syntyy sukeltajantaudin oireita. Sukella hitaammin alas ja ylös kuin taulukot edellyttävät, jos olet yli 40. Vältä syviä sukelluksia sekä toistuvia syvyyden vaihteluja. 40 täyttäneet ottavat 5 min. lisätauon 3 m syvyydessä, ja 55 täyttäneet 10 min. tauon. Käytä syvyystaulukosta aina yksi pykälä syvempää ja pitempää arvoa kuin aiot todellisuudessa noudattaa. Laske sukellus aika siitä kun jätät pinnan kunnes tulet taas pinnalle. Juo paljon vettä sekä ennen että jälkeen sukelluksen, nestevajaus lisää sukeltajantaudin riskiä. Vältä lämmintä kylpyä (sauna!) välittömästi sukelluksen jälkeen, tämäkin voi aiheuttaa sukeltajantaudin. Älä juo teetä tai kahvia välittömästi ennen tai jälkeen sukelluksen. Koffeiini saattaa ehkä lisätä sukeltajantaudin riskiä. Älä nauti maitoa tai maitotuotteita välittömästi ennen sukellusta, se lisää limaeritystä, poskiontelot voivat tukkeutua. Vältä liian tiukkoja sukelluspukuja, niinkuin myös tiukkoja vaatteita ennen ja jälkeen sukelluksen. Verenkierto ei saa estyä. Ota aspiriini tai vastaava sekä ennen että jälkeen sukelluksen. Tämä vahvistaa punaisten verisolujen kykyä kuljettaa happea. Mutta vain yksi tabletti! Älä sukella välittömästi lennon jälkeen, noudata muuten turvamääräyksiä lentojen suhteen. Vältä runsaita, rasvaisia aterioita välittömästi ennen ja jälkeen sukelluksen. Lisääntynyt rasvapitoisuus veressä voi vähentää sen happikuljetuskykyä.

Ihmisen suorituskyky alenee iän myötä. Nuori urheilusukeltaja voi tuskin kuvitellakaan näitä vaikutuksia, ennenkuin hän itse kokee ne. Vanhuuden vastustamattomat tosiasiat estävät häntä sukeltamasta niin kuin ennen - mutta hän voi edelleen sukeltaa matalassa, kirkkaassa vedessä, kyllä kai sekin kelpaa!

Psyykkiset muutokset Fyysisen vanhenemisen seurassa tulevat usein psyykkiset muutokset,

jotka voivat olla vielä tärkeämmät. Vanhukselle ovat vanhat tottumukset hyvin tärkeät, niinkuin sukeltaminen aina saman kaverin kanssa, ja ennen kaikkea jatkuva sukeltaminen ilman pitkää taukoa. Toiselta puolen vanha sukeltaja saattaa usein ajatella selkeämmin ja toimia kylmäverisemmin kuin nuori. Tämä yhdessä vastuuntunnon kanssa sukelluspaikan, syvyyden ym. valinnassa voi tehdä vanhukselle sukeltamisen vielä antoisammaksi kuin mitä se oli hänen nuoruudessaan. Osallistuminen vaativiin ja jännittäviin harrastuksiin - niinkuin sukeltaminen - voi kehittää vanhan ihmisen elämänlaatua ja henkistä voimaa. UrheilusukeltajalIe ei todellakaan voi asettaa mitään ikärajaa! Valitan ettei ollut tilaisuutta kääntää ylläoleva teksti alkuperäiskielestä. Olen jonkun verran lyhentänyt Estrupin käännöstä. Voin vielä lisätä, että ystäväni Arne Borlin Ruotsista täytti viime vuonna 80, jaon kil paill ut sukell ussu unnist uksessa kunnes hänen kilpakaverinsa kuoli muutama vuosi sitten. (Ei sukeltaessa!) Arne poltteli paksuja sikaareja ennen sukellusta ja jälkeen, mikä oli tietysti typerää;' Toivon ettei kukaan nuori sukeltaja vedä Murphyn neuvoista sellaista johtopäätöstä, että nuorena saa olla ylipainoinen, polttaa tupakkaa, juopotella ja antaa fyysisen kunnon rappeutua. Hoida itseäsi nuorena niin sukellat vielä vanhana.

Kutsu tutkimukseen Sotilaslääketieteen laitoksen Merivoimaosastolla käynnistetään tutkimus, johon tarvitaan koehenkilöiksi vapaaehtoisia urheilusukeltajia (sekä naisia että miehiä). Tutkimuksen aiheina ovat: 1. Sukeltajan nousu taulu koi den (1989) tarkistaminen ja tarvittaessa korjaaminen, sekä 2. Antihiståmiinilääkityksen mahdolliset haittavaikutukset sukeltamisen yhteydessä. Antihistamiinit ovat yleisesti allergiaan ja nuhaan käytettäviä mietoja lääkkeitä. Ne saattavat kuitenkin haitata tarkkuutta vaativia suorituksia ja yhdistettynä typpihumalaan vaikutus saattaa olla sukellusonnettomuuksiin altistava. Tutkimuksen suoritus Koehenkilöt käyvät Keskussotilassairaalassa (TUkka) Helsingissä kolmeen otteeseen: 1 tutustumiskäynti ja 2 tutkimuskertaa. Matkat korvataan tutkittaville (pääsääntöisesti yleisen taksan mukaisesti). Nautittuaan tutkimuspäivän aamuna l:n lääketabletin, koehenkilöt paineistetaan 50 metriä vastaavaan syvyyteen ja he suorittavat yksinkertaisen psykologisen testin. Paineistus puretaan nousutaulukoiden mukaan, minkä jälkeen mitataan ihon pinnalta ultraää,nilaitteella verenkierrossa mahdollisesti esiintyvät kaasukuplat. Kokeet tapahtuvat 4 hengen ryhmissä ja kestävät 1 työpäivän kerrallaan. Toiminta tapahtuu aina lääkärin valvonnassa. Tarjoamme: - mahdollisuutta kehittää yhteisen harrastuksemme turvallisuutta - mieleenpainuvia kokemuksia painekammiotyöskentelystä - tutustumista Keskussotilassairaalaan.

PROLLE

Mikäli olet kiinnostunut tulemaan koehenkilöksi, ota yhteys Suomen Urheilusukeltajain liiton toimistoon puh. (90) 158 2258 tai 158 2257 Lisätietoja saat: Reino Pyykölä, puh. 161 4451 Veli Vainionpää, puh. 161 5821 Ystävällisin terveisin Seppo A. Sipinen Merivoimien ylilääkäri

MAAILMA ON MElDAN Tällä pallolla tapahtuu. Aina on jossakin kisat tai kekkerit. Menossa on kiva olla mukana. Tavata uusia ihmisiä, kokea jänniä juttuja. Matkatoimisto AREA ottaa Sinut mukaansa maailmalle, vie tapahtumien keskelle ammattitaidolla. Enää et ole yksin. Yhdessä Areasta: urheilu- ja vapaa-ajan matkat, seura- ja kielimatkat, messumatkat, liikeja kongressimatkat. Lähde hymyssä suin Areasta! MATKATOIMISTO OY

AUBlIE1n.

Helsinki, vaihde (90) 18551 sekä toimistomme kautta maan.

Hylkysaarelta Kruunuvuorenselälle Suomen merimuseon linjanvetoa Muinaismuistolain mukaan (1963/ 295) sata vuotta ja sitä vanhemmat hylyt, hylynosat ja tällaisista hylyistä peräisin oleva esineistö kuuluvat valtiolle. Valtiota edustaa hylkyihin liittyvissä asioissa museovirasto; niiden inventointiin, luettelointiin ja lunastukseen sekä niiden rauhoitukseen ja valvontaan on asetuksella määrätty museoviraston tutkimusosaston merihistorian toimisto. Tehtäväänsä hoitaessaan museoviraston merihistorian toimisto on vuosien ajan ollut Ybteistyössä eri puolilla maata toimivien sukellusseurojen kanssa. Laki antaa museovirastolle oikeuden määräämillään ehdoilla myöntää lupia hylkyjen tutkimiseen. Vuosittain onkin myönnetty anomuksesta kymmeniä tutkimuslupia alan harrastajajärjestöille vesialueillamme säilyneisiin e.m. lain piiriin kuuluviin hylkyihin. Joskus urheilusukeltajaryhmät ovat tottuneet työskentelemään oman alueensa museon alaisuudessa ja tällöin luvansaajana onkin museo. Aluemuseoilla saattaa olla myös kipeästi kaivattua vettyneiden esineiden konservointivalmiutta keventämässä helposti liialliseksi paisuvaa merimuseon työtaakkaa. Tällaisessa tapauksessa museovirasto voi myöntää eri anomuksesta museolle esineiden nostoluvan, mitä ei seuroille tai yksityisille sukeltajille voida myöntää esineistön tuhoutumisvaaran takia. Museoviraston ehtoihin lupia myönnettäessä kuuluu lähes säännöllisesti tutkimuksissa kertyneen aineiston luovuttaminen merihistorian toimistolle. Aineisto on normaalisti päiväkirjamerkintöjä tutkimusajalta, piirroksia, valokuvia ja enenevässä määrin myös editoitua videonauhaa. Mittaus- ja dokumentointi tekniikkaa on opetettu sukeltajille jo museoviraston edeltäjän, Muinaistieteellisen toimikunnan ajoista, tuolloin valtionarkeologi Nils Cleven opastuksella, ja opetustyötä ovat viime vuosina hoitaneet Suomen merimuseon valvonnassa Teredo Navalis- yhdistyksen jäsenet. Vuodesta 1986 lähtien on näille eri puolilla maata järjestetyille meriarkeologian kursseille osallistunut toista sataa urheilusukeltajaa.

Eräs seuraus tästä museoviraston tutkimusluvan ehdoksi asettamasta raportoinnista on ollut se, että toimistolla on ollut mahdollisuuksia arvioida urheilusukeltajien - vapaaehtoista ja usein omalla kustannuksellaan tekemää - työtä ja arvioinnin perusteella jakaa ansioituneille dokumentoijille ja muille meriarkeologiaa edistäneille henkilöille tunnustuksen osoitukseksi kunniamerkkejä ja kunniakirjoja. Tapaa palkita ansioituneita, merihistorian toimiston kanssa yhteistyössä toimineita urheilusukeltajia se on ollut muutaman vuoden unohduksissa - ollaan uudestaan herättämässä henkiin. Seurojen merkkivuodet tai urheilusukeltajaliiton vuosipäivät ovat antaneet tällaiseen toimintaan sopivat puitteet. Vuoden 1991 toukokuussa täyttää Suomen merimuseo kymmenen vuotta. Tätä vuotta voisi juhlistaa seurojen ja museon yhteistyötä alleviivaavat tunnustuspalkinnot. Palkitsemisen edellytyksenä on kuitenkin virallinen näyttö: museovirastolta pyydetyt tutkimusluvat ja tuloksena laadukkaaksi todetut kirjalliset raportit. Hylkyjen tutkimukset ajoittuvat parhastaan kesäkauteen, joten tutkimuslupien myöntämisen sesonkiaikaa ovat kevätkuukaudet. Syksyn keleihinkin riittää menijöitä, joten mitään varsinaista hakuaikaa ei ole, lupia voidaan myöntää ympäri vuoden. Merimuseon tehtäviin kuuluu ensisijaisesti oman tutkimusohjelman toteuttaminen. Tämän tutkimustoiminnan keskeisenä osana on koko merimuseon ja merihistorian toimiston olemassaoloajan ollut muinaismuistolain suojaamien ja erityisen kiinnostaviksi osoittautuneiden hylkylöytöjen systemaattinen tutkimus. Viimeisin vuosittain toteutettujen tutkimusleirien kohde on ollut Hangon itäsaaristoon, Mulanin saaren läheisyyteen 1600-luvun alussa uponneen hylyn tutkimus. Hylkyä on tutkittu tähän mennessä jo kahtena kesänä, vuonna 1988 ja 1989 yhteensä puolentoista kuukauden ajan , ja kesäkuun alussa 1990 aloittaa paikalla taas työnsä merimuseon tutkimusryhmä: tutkijat ja konservaattori apunaan urheilusukeltajista koostuvan Teredo Navalis-yhdistyksen vapaaehtoiset sukeltajat. Osa hylystä

nostetuista esineistä edustaa uppoamisaikana tavanomaista "ryssän lastia", mutta osaa on syytä pitää 1600-luvun alun sotien ryöstösaaliina. Näistä huomiota herättivät kevättalvella 1988 hylystä nostetut kirkonkelIot, joista toisen venäjänkielinen teksti ja vuosiluku 1596 antoivat ensimmäisen vahvan viitteen hylyn iästä. Tutkimuksen kannalta myös myöhemmin nostetut esineet ovat olleet arvokkaita: puusta, nahasta tai tuohesta 1600-luvun alussa tehtyjä jokapäiväisiä käyttöesineitä ei ole kovinkaan runsaasti museoissamme säilynyt. Mulanin hylystä on nostettu useita puuvateja, -lautasia ja -lusikoita. Nahkaesineistä mainittakoon yhdestä nahasta tehty jalkine, nahkalaukun läppä ja nahkapukimien katkelmat. Eräitä esinetyyppejä, joihin kuuluu mm. messinkinen lautasenlämmitin, ei ole tähän asti kuulunut Kansallismuseon kokoelmiinkaan. Jo kesällä 1988 nostetut luumuperäiset aseet ja hienot ruutisäiliöt ovat mahdollisesti olleet laivaväen omaisuutta, joita tarvittiin arvosaaliin suojaamiseksi rosvoukselta. Ne voivat myös olla osa ryöstösaalista. Kahtena kesänä on tutkittu aluksessa säilynyttä irtaimistoa ja takilan jäänteitä. Kesän 1990 kaivauksilla keskitytään hylyn rakenteen selvittämiseen. Keskikokoisena 1600-luvun aluksena kysymyksessä voi olla hyvinkin monentyyppinen alus: tuohon aikaan talonpoikaisaluksinakin tunnettiin skuutit ja kreijarit; sanakirjamme 1600-luvun alusta tietävät niiden lisäksi mainita keskikokoisina aluksina bojortit, strussit, lotjat, proomut ja smakit. Säilyneiden rungon osien mittaustutkimukset edellyttävät uponneen aluksen tiili lastin siirtoa ainakin osaksi aluksen jäänteiden ulkopuolelle. Osa tiilistä, joita alus on kuljettanut tuhansia kappaleita, on laastijäänteistä päätellen selvästi puretuista rakennuksista peräisin. Kesällä 1990 ilmestyy merimuseon julkaisusarjan Annual Reportin uusin numero, josta kiinnostuneilla on mahdollisuus lukea Mulanin hylkyä koskevien tutkimusten tuloksista, nyt ensimmäistä kertaa myös suomen kielellä .

Leena Sammallahti

Merialueilla 40 kovapanosammuntaa Merialueilla paukkuu noin 40 kertaa alkaneen purjehduskauden aikana. Rannikkotykistö on pyrkinyt suunnittelemaan ampumaohjelman sillä tavoin, että se häiritsisi mahdollisimman vähän veneilyä. Siitä huolimatta vilkkaillakin alueilla on toimintaa ensi kaudella. Ammuntoja on rannikolla välillä Lohtaja-Kotka. Eniten ammuntoja järjestetään etelärannikkolla ja valtaosa kiinteällä rannikkotykistöllä linnakesaariita. Vaikka kovinkaan moni maalialueista ei satu suosittujen sukelluskohteiden lähelle, on sukelluksia suunnittelevan syytä tarkistaa, ettei vahingossa satu kovapanosten tielle matkalla kohteeseen tai varsinkaan itse sukelluskohteessa. Paineen vaikutukset vedessähän ovat tunnettuja. Ammunnoista ilmoitetaan etukäteen paikallisissa sanomalehdissä viimeistään ammuntaa edeltävänä päivänä ja Yleisradion kolmosverkossa merisään yhteydessä kahtena ammuntaa edeltävänä päivänä. Poikkeuksena ovat valmiustarkastuksiin liittyvät sekä Helsingin edustan Katajaluodosta suoritettavat ammunnat. Niistä ei ilmoiteta etukäteen.

Katajaluodosta lähes koko kesän Katajaluodossa sijaitsee Rannikkotykistön Koeampuma-asema, joka tekee töitä koko puolustusvoimien tarpeisiin. Katajaluodon ammunnoista ei ilmoiteta erikseen. Ammunnat suoritetaan maanantaista perjantaihin päivittäin klo 9-18 ympäri vuoden. Tänä vuonna ammuntoja ei suoriteta 22.6.-15.7. välisenä aikana. Ammuntojen aikanakin merialue on veneilijöille ja muille merenkulkijoille täysin turvallinen, sillä aluetta valvotaan toiminnan aikana optisesti sekä tarvittaessa tutkalla ja venepartioinnilla. Ammunnan aikana Katajaluodon betonisen tulenjohtotornin salossa on punainen lippu. Toiminnan aikana Katajaluoto myös kuuntelee meri-VHF -kanavaa 16 ja LA-kanavaa 16. Näillä radioilla voidaan myös antaa ohjeita veneilijöille ja muille liikkujille. Rannikkotykistön Koeampuma-asema, PL 5, 00191 Helsinki Koeaseman päällikkö p. 161 5170, koeaseman toimisto p. 161 5172, ammunnan johto p. 161 5171.

Rannikkotykistön ampumasuunnitelma Kotkan Rannikkopatteristo 22.-31.5. Kirkonmaa, Rankki ja Vanhakylänmaa, 1.-4.6. ja 2.-6.7. Kirkonmaa, 14.-17.8. Rankki, 23.-31.8. Kirkonmaa sekä 10.-16.9. Kirkonmaa ja Rankki. Suomenlinnan Rannik korykmentti 24. ja 28.5.,27.-31.8. sekä 3.-5.9. IsosaarilKuivasaari, 2.-6.7., 23.28.7. sekä 20.-23.8. Mäkiluoto/ Upinniemi. Lisäksi Katajaluodon koeampumaasema ampuu lähes koko kesän joka arkipäivä. Hangon rannikkopatteristo 14.-16.8. ja 20.-24.8. Russarö, 17.-22.9. Jussarö. Turun rannikkorykmentti 14.-18.5. ja 30.7.-4.8. Örö, 26.-28.6. Utö ja GyItö, 2.-12.7. Utö. Vaasan Rannikkopatteristo 27.8-1.9. Lohtaja 25

"Veden alla olemme samanlaisia' ,

• Joka osaa uida, voi myös sukeltaa. Tämä yksinkertainen oivallus on innostanut ja rohkaissut monia vaikeasti liikuntavammaisia pinnan alle ainakin Yhdysvalloissa, Sveitsissä ja Saksassa. • - Hienointa on liikkumisen vapaus, sanoo möncheniläinen Manfred Soffner, yksi Sukelluskoulu Kaurin pyörätuolisukeItajista. • Näin maailmalla. Milloin Suomessa?

Historiallinen hetki Gerda Pamlerille. Sukelluskurssi alkaa pudottautumalla aItaaseen pääkouluttaja Kurt Baierin opastamana.

Etelä-Saksassa Miinchenissä toimiva Sukellus koulu Kauri on ainoana koko maassa kouluttanut liikuntavammaisia urheilusukeltajiksi jo viiden vuoden ajan. Koulun omistajat ja kouluttajat Annette ja Kurt Baier (varsinaisilta ammateiltaan ammattisukeltajia ja sairaanhoitaja) kertovat, että vammaiset osallistuvat aivan normaalille laitesukelluskurssille. Altaassa aloitetaan ja lopussa harjoitellaan avovedessä. Laitekurssin hinta on noin 750 Suomen markkaa ja kaikille kurssilaisille yhtä suuri. Kesäisin järjestetään kurssin käyneille viikonloppuleirejä Itävallan puolella. Kohteina ovat kristallinkirkkaat alppijärvet.

Halvaantuminen rintakehästä varpaankärkiin ei estä Manfred Soffneria sukeltamasta. t

Suurin syvyys 10 metriä Sukelluskoulu Kaurin pyörätuolisukeltajien "veteraaneja" on kuusivuotiaana polion takia jaloista halvaantunut Angelika Basner. Hän kävi kurssin vuonna 1985 ja on sen jälkeen sukeltanut säännöllisesti haIlissa ja sukellusleireillä. - Nautin suunnattomasti liikkumisesta veden alla. Kaikki ovat siel-

lä samanlaisia, kehuu Angelika harrastustaan. Hänellä on omat laitteet. Uintiliikkeet hän tekee käsin, sillä halvaantuneista jaloista ei ole räpylöintiin. Angelika Basner kertoo, että hänen ennätyssyvyytensä on kaksitoista metriä. Painevaurioiden eliminoimiseksi pyörätuolisukeltajien suurimpana sallittuna syvyytenä pidetään kymmentä metriä. "Hienointa vapauden tunne" Mopo-onnettomuudessa kymmenen vuotta sitten rintakehästä varpaisiin halvaantunut Manfred Soffner kävi kurssin viime vuonna. Takana on jo kolme' 'huikeaa" avovesisukellusta. - Olen mukana niin usein kuin vain mahdollista. Hienointa tässä on vapauden tunne. Veden alla voi ylittää vaivattomasti sellaisia esteitä, jotka ovat maalla täysin ylHsepääsemättömiä. Pyörätuolissa istuen Manfred tarkistaa altaan reunalla varusteensa, päästää turvaliiviin tujauksen ilmaa ja työntää koko paketin veteen. Maski kasvoillaan hän pudottautuu varusteidensa viereen ja pukee ne tot-

tunein ottein päällensä. Veden alla vahvojen käsien varassa liitelevän miehen erikoisuuden paljastavat vain räpylättömät jalat. Sukellusproteesi - Kaikkea pitää kokeilla. Ei ainakaan pidä jäädä sohvalle makaamaan ja televisiota tuijottamaan, innostaa taksinkuljettaja Leo Glashauser kohtalontovereitaan. Hänen vasen jalkansa on ollut reidestä poikki viisitoista vuotta. Kolme vuotta sitten käyty Annette ja Kurt Baierin kurssi antoi uuden harrastuksen ja avasi uuden maailman. Sukeltamista varten Leo on kehittänyt itselleen sukellusproteesin. Se taipuu nilkasta, ja erikoisuutena on hakanen, jolla muovijalan jalkaterä lukitaan räpyläpotkuasentoon. Toinen asento on normaali kävelyasento. Sitä tarvitaan harpottaessa allasta pohjaa pitkin päästä päähän. Ja sitä tekojalan ominaisuutta Leo Glashauser todella käyttää hyväkseen. - Hyvää kuntoharjoittelua, hihkaisee mies vetäessään henkeä viidenkymmenen metrin sukellus kävelyn jälkeen ja pudottautuu uudelle kierrokselle.

Sukellus koulu Kaurin hallivuoroilla ja sukellusretkillä käy säännöllisesti viisi pyörätuolisukeltajaa. Kaksi on juuri aloittamassa kurssin. Annette ja Kurt Baier ovat saaneet oppinsa vammaissukellukseen Sveitsistä, jos. sa toimii kaksi aktiivista pyörätuolisukeltajien kerhoa, toinen Ziirichissä ja toinen Bernissä. - Halvaantuneet ruumiinosat eivät aisti kylmää, joten sen kanssa saa aina olla tarkkana. Vamma rajoittaa myös sukellussyvyyttä, Annette ja Kurt kertovat. Kylmettymisalttiuden vuoksi märkäpuvun alle puetaan avovesisukelluksissa sukkahousut, ja sukelluksen maksimiaika on rajattu puoleen tuntiin. Tasapainotusta helpotetaan turvaliivin taskuihin lisätyillä painoilla. Avovedessä pyörätuolisukeltajan rinnalla on aina kaksi muuta sukeltajaa auttamassa tasapaino- ja tasapainotusvaikeuksissa. Teksti ja kuvat: Pertti Rönkkö

- Fantastista. Tuntui 'todella mielenkiintoiselta, ihasteli ensimmäistä kertaa perusvälineillä sukeltamiseen tun-

tumaa ottanut Adi Wiesnet uutta harrastustaan.

Leo Glashauser on lukinnut jalkaproteesinsa räpyläpotkuasentoon. 27

Puheenjohtajaltanne Siitä päätellen, että rantalaiturit ovat täyttyneet veneistä ja koivuissa on suuret lehdet on kesä, ja se taas tietää sitä, että räpyläkansa alkaa suhtautua nurjasti kuivalla maalla tapahtuviin viikonlopun toimeksiantoihin. Vesihän se on meidän elementtimme oli se sitten makea tai suolainen. Viime kesänä alkanut turvaköysikampanja jatkuu edelleen ja toivottavasti tulokset pysyvät yhtä hyvänä kuin aikaisemmin. Alkuvuoden merkit tosin eivät näytä hyvältä, etelän lämpimät ja syvät vedet ovat vieneet harkintakyvyn ja painekammiotapauksia on ollut jo liian monta. Toisaalla tässä lehdessä Hannu Konttinen selostaa oman tapauksensa opiksi ja ojennukseksi muille.·Vaikka me sukeltaisimme missäpäin maailmaa hyvänsä ei saa unohtaa, että fysiikan lait ovat samat joka ~uolella.

Sukellustietokoneet ja monenlaiset muut uudet vempaimet ja miksei myös monen taustaiset sukellustaulukotkin tekevät tuloaan matkatuliaisina ja tietenkin uutuuksinakin. Siirryttäessä vanhasta koetellusta sukellustavasta uuteen kannattaa miettiä toisenkin kerran mitä ollaan tekemässä, ovatko uudet laitteet todella luotettavia vai olemmeko ajautumassa "vimpainhullutuksen" pariin. Vedämmekö langan liian piukalle muutaman lisäminuutin vuoksi. Mahdollistavathan tietokoneet moniprofiiliset sukellukset, joita ei vanhoja taulukoita käyttäen juurikaan harrastettu. Mutta ei mustamaalata harrastustamme. Kesän aikana tarvitaan sukeltajia moneen erilaiseen puuhaan. Kannattaisi jälleen käyttää harkintaa varsinkin silloin, kun julkinen sana on paikalla. Kesätoimittajalle pitää

moneen kertaan painottaa, että me sukellamme paineilmalla emmekä happilaitteella ja että meitä on lähes 9000 järjestäytynyttä sukeltajaa noin 160 seurassa eikä päinvastoin kuten eräs tamperelaistoimittaja syksyllä väitti. Me emme ole hylkyrosvoja vaan teemme yhteistyötä Museoviraston ja paikallismuseoiden kanssa. Yhtään "hylkyrosvous" syytettä ei ole nostettu. Miinan löytämisestä kylläkin, vaikka asia ilmoitettiin oikein. Myös viranomaisissa on julkisuudenkipeitä piukkapipoisia kuten muissakin ihmisissä. Me kuljemme kesän mittaan jälleen lähes samoilla sukelluskohteilla kuin ennenkin, mutta tänä tulevana kesänä me varmasti huolehdimme siitä, että meidän leiripaikaltamme ei löydy leirin päätyttyä pusikkoon piiloitettua muovikassi-kasaa tai ankkuripoukaman pohja ei kiiltele lasi tavarasta. Me emme huudata kompressoreita läpi yön emmekä käy salakalassa tutun kalastajan verkoilla sukeltamalla. Koirat me tietenkin pidämme kiinni kun liikumme luodoilla ja ne tärkeät sukellusluvat ovat kunnossa. Muutenhan me olisimme kuten muut poukkoilijat saaristossa. Sukeltaminen on koko perheen harrastus, tai muuten siitä perhe-elämästä tulee lyhyt. Meidän vanhempien pitäisi käyttäytyä siten, että olemme esimerkkinä nuoremmille, niin sukeltajille kuin muillekin veneilijöille. Oikeat asenteet täytyy oppia jo nuorena, ei vanha koirakaan opi istumaan saati sitten sukeltaja jota ei voi edes sokeripalalla palkita. Kesällä tapaamme toisia sukeltajia leireillä, retkillä ja muulloinkin. Meitä vanhempia seuraavat monet silmät joista me emme tiedä mitään. Jokaisessa seurassa on omat legendansa, joiden käytöstä ja kannanottoja seurataan. Sankarisukeltajan sädekehä on raskas kantaa, koska sen antama kuva saattaa muokata monta uutta sukeltajaa joko oikein tai väärin. Yrittäkäämme yhdessä tehdä tästä tulevasta kesästä, monine tapahtumineen, sellainen että voimme muistaa sen tulevaisuudessa hyvällä mielin. Turvallinen tapahtumarikas ja toiminnallisesti tuloksekas. Niin monet uudet sukeltajat odottavat malttamattomina vesien lämpiämistä päästäkseen vaeltamaan Wedenalaisen Weljeskunnan kanssa uusia polkuja, että me emme saa pettää heidän odotuksiaan. Oli sitten kyseessä maskin ja snorkkelin kanssa taiteileva aloittelija tai jo iäkkäämpi laitteenkantaja. Kaikesta huolimatta Hyvää Kesää Reppu Mustalampi

-IAWO HAWO PUHELU TOIMISTOSTA Sukelluskorttien toimitus

Mahdolliset uudet korttitilaukset tulee toimittaa pikaisesti liiton toimistoon. Huomioikaa, että uusiin kortteihin tulee valokuva, passikuva n. 3,5 x 3 cm on sopiva, muuten joudumme piirtämään. Turvaköysiä varastossa

Turvaköysiä on jonkin verran varastossa, tilatkaapa uusille jäsenillenne, sillä eihän kukaan - ei kukaan sukeIla ilman tuota tuiki tärkeää väliköyttä?! Vakuutusasiaa

Muistutan taas kerran, että sukeltajanlisenssivakuutus korvaa vain kotimaassa mahdollisesti sattuneet onnettomuudet ja ulkomaan matkoja varten kannattaa hankkia Eurovakuutus. Varmistakaa vakuutusta hankkiessanne, että siinä on ns. urheilulisä, jolloin sukellettaessa mahdollisesti sattuvat onnettomuudet korvataan. Sukeltamaan ulkomailla

Matkatoimistoilla on varsin hyvät tiedot myymiensä sukellusmatkojen maakohtaisista vaatimuksista, mutta jos tulee ongelmia niin aina voi soittaa ja kysyä meiltä toimistosta. Ulkomailla ja kirkkaissa vesissä sukeltaminen on tuonut eteen monta yllätystä meikäläisille sukeltajille. Aina ei se vesi ja merivirrat ole tuonut sitä yllätystä niin kuin voisi äkkipäätä kuvitella, vaan se muu vapaa-aika esim. reissut vuoristoon nähtävyyksiä katsomaan. Sukeltajantauti voi tulla täytenä yllätyksenä. Onnettomuustilasto tältä vuodelta ei ole kovin hyvä, kukaan ei kuitenkaan ole menehtynyt, joten onnea vaan matkaan. Koulutus- ja valmennuspäällikkö

Vastavalittu uusi toimihenkilömme Arto Sieppi aloittaa 4.6. Arton puhelinnumero tulee olemaan 1582569. Arto pitää palkatonta virkavapaata heinäkuussa. Hyvää kesää ja turvallisia sukelluksia räpyläkansalle.

~·tv

---:~

Toimiston väki lomailee Brita lomalla 25.6.-20.7., Eva-Liisa 2.-29.7., toimisto siis suljettu 2.-29.7.

KOULUTUSPÄÄLLIKKÖ, uusi työkaveri Arto Sieppi, syntynyt 18.08.1965, tuntee lempinimen "Sipi". Koulutukseltaan Arto on ylioppilas ja valmistunut liikunnanohjaajaksi tänä keväänä. Arton harrastukset ovat sukellus, jääkiekko ja laskuvarjohyppy ja varmaankin tytöt, sillä Arto on poikamies. Sukellusura on alkanut 1986 ja CMAS* kouluttajan paperit tuli käteen tänä vuonna. Millä mielellä tulet' 'liikkuvaan" ja vastuunalaiseen koulutus- ja valmennuspäällikön tehtävään? Arto: innostuneella ja odottavalla mielellä Minkälaiset visiot sinulla on tulevaisuudelle? Arto: Mielestäni lajin tunnetuksi tekemisen saralla on työtä, toivon, että mahdollisimman moni pääsisi kokeilemaan ja että laji opittaisiin tuntemaan luonnon ystävänä. Koulutuksen tehostamisessa ja lisäämisessä aina riittää työtä, lisäksi minua kiinnostaa yhteistyö Uimaliiton kanssa ja heidän ui maopetusmetodinsa. Mitkä ovat toiveesi, lähinnä oman kehittymisesi kannalta? Arto: Toivon ennakkoluulottomuutta -90 luvun nuorta kohtaan sekä avointa suhtautumista työhöni. Yksinhän ei mitään rakenneta, vaan tarvitaan pitkäjänteistä yhteistyötä. Lisäksi haluan oppia tuntemaan kilpailulajimme ja mahdollisesti kehittää valmennustoimintaa. Tervetuloa töihin "Sipi" Brita 29

SUKELLUSKOULUTUSTA VANTAALLA Urheilusukeltajien joukko kasvoi Vantaalla pitkästä aikaa, kun Vantaanjoen Sukeltajien järjestämältä laitekurssilta valmistui marraskuussa 1989 kahdeksan vireätä oppilasta. Kurssin pääkouluttajana toimi Leif Thoren sekä apukouluttajina Leif Johansson ja Raimo Laakso (kuvassa eturivissä toinen ja kolmas vasemmalta). Seuran suunnitelmissa on järjestää järjestyksessä toinen laitekurssi kuluvan vuoden aikana. Lisätietoja seuran toiminnasta saat soittamalla sihteerille puh. 7536405/Markku Holopainen.

ETELÄ-KARJALAN RÄPYLÄKANSA PILKILLÄ Lauantaina 24.3.1990 kokoontuivat Etelä-Karjalaiset urheilusukeltajat ratkomaan keskinäisiä pilkkimestaruuksiaan Parikkalan Pitkälammelle. Kyseessä olivat SVUL:n Etelä-Karjalan piirin sukellusjaoston järjestämät pilkkikilpailut, jotka saivat järjestettäväkseen Parikkalan Urheilusukeltajat r.y. Sukeltajia ympäri Etelä-Karjalaa alkoi saapua kilpailupaikalle jo hyvissä ajoin ennen aamu kymmentä, jolloin kisojen oli määrä alkaa. Ilmoittautuminen sujui hyvin, joten kisat saattoivat alkaa ajallaan. Kellon lyötyä 10.00, kansa juoksi jäälle ja Ahdin narraaminen alkoi. Edessä oli neljä tuntia raitista ilmaa ja auringonpaistetta. Määräajan umpeuduttua klo 14.00, saapuivat kaikki 37 väsynyttä mutta onnel-

lfERELLE IIELSINGISTÄ - SUKELTAMAAN TAI KALASTAMAAN!

Järjeställlle toivomustesi mukaisia edullisia, retkiä. Hukaan voimme ottaa 12 matkustajan

lista pilkkijää saaliineensa rantaan jossa suoritettiin punnitus. Kyseessä oli sekä henkilökohtainen että joukkuemestaruuskilpailu. Tulokset olivat seuraavat: Miehet: Vertanen Kimmo Saimaan 2620 g Norpat Veijalainen Jari ParUrSuk 1500 g Heinonen Sulo ParUrSuk 1490 g Naiset: Aalto Seija ParUrSuk 1770 g Hienonen Katri ParUrSuk 400 g Partanen Päivi Imatran 230 g UrSuk Joukkue: Saimaannorpat I 5465 g ParUrSuk I 5295 g ParUrSuk 111 3020 g

Imatran U rSuk ParUrSuk II Wedenalainen Weljeskunta Saimaan Norpat II

g g g g

Voittaja kuittasi pääpalkintona olleen mikroaaltouunin ja voittajajoukkue upean kiertopalkintopokaaIin. Mestarikalastajalta voiton avaimia kysyessäni hän vastasi näin: "Siimahäntä ja omatekoiset mormuskat". Onnea kaikille voittajille! Ensivuoden pilkkikilpailut lupasi järjestää Savitaipaleen Urheilusukellusseura Wedenalainen Weljeskunta (W.W.). Tervetuloa sankoin joukoin mukaan!

Hoottorialus SOW, mitat 15.43 1 5,11. tarvittaessa katettavat kansi tilat , varustettu pentteri. Varustukseen 1lI1lI. paineilm,lkomjoreSliori, hyvät sukellus tikkaat ja ku1llivene. 1lI1lI. runsaasti lohen ajosiimaa ja lohiverkkoja.

1980 1800 740 620

Ari Nikamaa W.W.

Suomenlahden

Kalastus ja Sukellus Oy

Joensuu tai Timo Virtanen 90-135 5859 ja 949·207 227

Ostetaan Myydään Vaihdetaan OSTETAAN Kuivapuku koko 175 cm. Yhteydenotot: Jukka Räsänen 932-137 95 MYYDÄÄN Käyttämättömät laatulaitteet edullisesti 1. Dräger DA80/800,-1 pullon kantoteline - painemittarilla ja akust. hälyttimellä (60 bar) 2. Dräger täysmaski + regulaattori - kierrekiinn. 3. Teräspullo 7 1/200 Bar Hinta: ovh 12.000,-50 0,70 = 6000,Tied. p. 7098 3385/Koskinen (päivisin) MYYDÄÄN kumivene Bombard C2, 1988, pit. 3.50 m. moottori Mercury 20 hv, 1985 Ilkka Mäkinen t. 90-82 931, k. 90-873 4164 MYYDÄÄN hyvä kamerapaketti: - Nikonos V, runko - 28 mm, objektiivi - SB-102, TTL-salama ripustuksineen - Uusi (koe käytetty) - Ohjekirjat, varatiivisteet - Kansainvälinen takuu (6.2.91 asti) - Toimiva laukku koko järjestelmälle Soita: Antti Putus 90-7098 3191 Myydään: Metzeler adventure kumivene 380 x 160 lähes uusi. Puhelin 957-277 377 iltaisin/ Kaartinen Pasi

SUOMEN URHEILUSUKELTAJAIN LIITTO RY RÄPYLÄUINTIVALIOKUNTA AIKARAJAT VUODEN 1990 RÄPYLÄUINNIN MAAILMANMESTARUUSKILPAILUIHIN ROOMASSA LAJI

MIEHET

NAISET

100 200 400 800 1.500

m m m m m

räpyläuinti räpyläuinti räpyläuinti räpyläuinti räpyläuinti

42,21 1.34,16 3.28,97 7.13,97 14.09,19

48,02 1.46,39 3.48,85 7.59,54 15.39,96

50 100 400 800

m m m m

sukellus laitesukellus laitesukellus laitesukellus

17,50 39,89 3.19,03 7.09,95

20,95 47,66 3.53,60 8.20,75

MYYDÄÄN Vähän käytetty (n. 200 kuvaa), hyväkuntoinen va-kamera. Runko Nikonos V Objektiivi 35 mm/2.5 Salama SB-103 Hp. 5100 mk Jarkko Hynninen puh. 90-562 5991 MYYDÄÄN sukelluskamat: pullo 10 1 al. regu, liivi, painot, kello, syvyysmittari, kompassi, puku. 3500,- (kaikki kerralla). Laitteet 5 v vanhoja, vähän käytetty. Puh. k. 90-376 129 t. 90-388 1488 K. Hevonoja

MYYDÄÄN TAI VAIHDETAAN PIENEMPÄÄN KUMIVENEESEEN AVON 560 S kumivene puukölillä ja ohjauspulpetilla. Em. veneeseen sopiva Yamaha 50 hp moottori. Ajettu 3 kesää. Vene + moottori yhdistelmä kuljettaa plaanissa 7-8 sukeltajaa varusteineen. Pakettiin kuuluu myös traileri. Katsastettu ja rekisteröity. Koko järjestelmän hinta 25000 mk. Tule ja hinaa pois. Lisätietoja Timo Saalastil pk. 804 2776 tai Mikko J. Salminen/ pt. 567 2787, pk. 505 1488. MYYDÄÄN Naisten märkäpuku - pieni koko, kuin uusi! Soita BritalIe 90-158 2257 tai Minnalle 90-345 3998 k.

Kuopio turnausykköseksi Kuopion Urheilusukeltajat voitti 17. uppopallon Vesikko-Cupin sunnuntaina Kouvolassa. Kuopiolaisjoukkue ei hävinnyt 13 joukkueen turnauksessa otteluakaan, eikä palloa saatu sen koriin yhtään kertaan. Turnauksen kakkoseksi selvisi Kotka Divers. Kolmanneksi tuli Partiosukeltajat Helsingistä. Peräpäässä naisjoukkue Najadit piti lupauksensa ja rikkoi sunnuntaina kuparisen tekemällä neljässä ottelussa kolme koria. Vesikkojen joukkue on vielä nuori. Juniorisarjoissa sille on tullut mukavasti menestystä, mutta aikuisten turnauksessa kovuus ei vielä riittänyt korkeammalle. Kun peli kokemusta ja tuntumaa kertyy lisää, voi joukkueelle veikkailla jo lähitulevaisuudessa parempaa menestystä miestenkin koitoksissa. Aikanaanhan Vesikot hallitsi pitkään Suomen uppopallomarkkinoita. Vesikko-Cup on pysynyt uppopallon harrastajien keskuudessa suosittuna lajin suurtapahtumana jo vuosikausia ja näyttää selvältä, että näin tulee olemaan jatkossakin. Järjestäjien rutiini takaa sen, että jokainen jokaista vastaan -peli systeemi voi-

daan viedä kahdessa päivässä läpi, vaikka joukkueita on toistakymmentä. Kun edellinen peli päättyy, ovat Joukkue 1. Kuopion

Otteluiden lukumäärä

Pelit

uudet joukkueet aloittaneet ottelun uusilla tuomareilla jo noin minuutin kuluttua. Pisteet

Maalit

12-0-0

75-0

Urheilusukeltajat 2. Kotka Divers

10-1-1

47-9

3. Pa rtiosukeltajat ry Helsinki

8-3-1

49-8

4. PSK Kupla Espoo

8-2-2

37-13

5. Raumanmeren Sukelluskerho

8-0-4

65-18

6. Riihimäen Urheilukerho

6-3-3

39-14

7. Saaristomeren Sukeltajat Turku

6-0-6

31-48

8. Tampereen Urheilusukeltajat

5-0-7

21-35

9. Vakka-Suomen Urheilu- 12 sukeltajat Uusikaupunki

4-0-8

30-36

10. Ahveniston vesi pedot Hämeenlinna

3-0-9

20-45

II. Sukellusseura Vesikot Kouvola

2-0-10

10-65

12. Porin Urheilusukeltajat

1-1-10

13. Najadit Espoo

0-0-12

17-62 0

3-101

Parhaat maal intekijät Jukka Levonen, Rauma Jouni Kärppä, Kuopio

SUKELLUSLOMA llURGA1JASSA!

Punaisenmeren rannaUa Egyptissä Hurgada, kansainvälisesti tunnettu sukelluskohde suoran lentomatkan på'ässä! Sijainti n. 100 km Ras Muhammedista länteen manner-Egyptin rannikolla. Aivan Hurgadan ulkopuolella upea koralliriutta, runsaasti sukelluskohteita ja -retkiä. Varma aurinko. Vesi +20-22 C. CMAS*-kortti. Mahtavia retkiä: Luxor, Kairo, meripicnic, yöretki Punaisellemerelle ... c

~ennottorst~i~in Hl~~at .L&.L&~

Ja maanantaisin 24.9.1990-22.4.1991.

alk 1 9'90 _(7.1.)~_~ ••

Varaa talven sukeHuslomasi e1lDleren kirkka1l1e ja lämpimiUe vesme!

GYstävyysmatkat HELSINKI (90) 659611 TAMPERE (931) 114333 TURKU (921) 510 285 KOUVOLA (951) 22 500 KOTKA (952) 183200 IMA TRA (954) 67333

RÄPYLÄUINNIN AVOIMET PM-KILPAILUT ODENSESSA 5.-6.5.90 Keväinen Tanskanmaa otti kahdeksan kilpailijaamme iloisesti vastaan. Lensimme Kööpenhaminaan, mistä jatkettiin junalla ja lautalla Odenseen. Juhlistaakseen 25-vuotista toimintaansa Tanskan liitto järjesti kilpailut avoimina. Mukana olivat joukkueet Eestistä ja Ranskasta. Puolalaistenkin piti tulla, mutta viisumibyrokratia esti matkan. Kilpailut pidettiin Odensen yliopiston uimahallissa. Majapaikkamme oli 16 kilometrin päässä Tommerupissa. Matkat sujuivat järjestäjien bussilla. Muona, majoitus ja kilpailuolosuhteet olivat hyvät. TUWKSIA POHJOISMAISET MESTARIMME

TIINA VARONEN, ANNA KAJANDER, KIRSI ALANEN, SUSANNA KÄÄRIÄINEN 4x100 m ru-viesti 3.22,19 uusi SE ARI PALVE, JANNE MIKKOLA, PASI PENNANEN, ANTTI ELLONEN 4 x 200 m ru-viesti PRONSSIMITALIMME ARI PALVE 100 m ru

TIINA VARONEN 400 m ru

16,99 41,92

uusi PE

ANNA KAJANDER 100 m ru 50,04

uusi SE

MIEHET (kuten edellä) 4x100 m ru-viesti 2.48,46

HOPEAMITALIMME uusi SE

ARI PALVE 100 m suku

uusi SE

37,79

uusi SE

NAISET (kuten edellä) 4 x 200 m ru-viesti

JANNE MIKKOLA 1500 m ru 14.17,02

Tietokone ei antanut kokonaistuloksia maittain. Hommaa hankaloitti kahden lisäjoukkueen mukanaolo. Täydelliset PM-tulokset saadaan postitse. Voidaan kuitenkin todeta: - Tanska oli ehdoton ykkönen - Ruotsi oli hyvä kakkonen - Eestin pieni eikä aivan huippujoukkue oli kolmas - Suomi oli neljäs - Ranskan minijoukkue oli viides - Norja oli kuudes. TARKASTELUA

PASI PENNANEN 400 m ru

JANNE MIKKOLA 800 m ru

ARI PALVE 50msuk 100 m ru

Kale Rehnbäck

LISÄKSI SUSANNA KÄÄRIÄINEN 100 m ru 49,89 uusi SE

Joukkueemme oli minimijoukkue viesteihin osallistumisen kannalta. Vaikka jokainen osallistui 3-4 yksilökilpaan, ei kaikkiin lajeihin saatu uimareita. Tuloksemme parantuvat kaiken aikaa. Olemme hiljakseen kipuamassa ylöspäin kansainväliselläkin tasolla. Meillä on kaikki edellytykset nopeampaankin nousuun. Avainasia on seurojen ja räpyläuintivaliokunnan yhteistyö. Valiokunnan tämän hetken projekti on valmennustoiminnan edellytysten parantaminen. Kiitokset pippuriselle joukkueelle. Kaikki räpyläuimarit: tavoitteet korkealle ja pyrkikää mukaan valiokunnan leireille!

Seikolta markkinoille tietokoneohjattu sukeltajankello Seiko on ensimmäisenä maailmassa tuonut markkinoille sukellustietokoneella varustetun kellon. Ammattimaiseen sekä vaativaan harrastuskäyttöön tarkoitettu sukellustietokoneen ja kellon yhdistelmä tarjoaa käyttäjälleen sukelluksen aikana tarvittavia tietoja. Elektroninen kello mittaa pinnan alla vietetyn ajan ja syvyyden sekä muistuttaa sukeltajalIe pintaan nousemisesta. Lisäksi kello rekisteröi muistiin tiedot viimeisestä 30. sukelluksesta; päivän ja kuukauden, syvyys- ja aikatiedot sekä perättäisten sukelluksien määrän yhden päivän aikana. Kellon toiminnot käynnistyvät itsestään laitteen joutuessa kosketuksiin veden kanssa. 1,5 metrin syvyydessä kello aloittaa syvyys- ja aikamittaukset. Kello mittaa syvyyttä sekunnittain 10 senttimetrin tarkkuu-

della. Kello vertaa saatuja lukuja tietokoneen muistiin syötetyn U.S. Navy -nousutaulukoiden arvoihin ja ilmoittaa taulukoiden perusteella suurimman sallitun sukellusajan suoranousulle. Kellotaulussa näkyvän hälytysmerkin lisäksi kello ilmoittaa äänisignaalilla mikäli maximi sukellusaika ylitetään tai nousunopeus on liian suuri. Kellon tietokoneohjelma huomioi automaattisesti myös sukellusten välisen taukoajan. Samalla se ilmoittaa seuraavan sukelluksen sallitun keston ja syvyyden. Kellotaulussa on myös lentokieltomerkki. Sukelluskello on varustettu keskimäärin kolme vuotta kestävällä paristolla. Lisätiedusteluja antaa GLMarketing Oy, puh. 90-75 771/kellomyynti. Kello tulee myyntiin heinäkuun lopulla. Lisätietoja: GL-Marketing Oy, Risto Pilvi, puh. 90-75 771 33

Sukeltajakurssin kalustomestari Sotilasmestari Jaakko Kuusisaari

Yleistä puoliavoimista sekä sulj ettukiertoisista sukelluslaitteista Vedenalaiseen käyttöön tarkoitetut kannettavat hengityslaitteet voidaan karkeasti jakaa avoimiin ja suljettukiertoisiin laitteisiin. Puoliavoimella ja suljetulla järjestelmällä tarkoitetaan sitä, että sukeltaja hengittää toistuvasti pääosin samaa kaasua, käyttääkseen paremmin hyväkseen järjestelmän sisältämän hapen sen sijaan, että hän hengittäisi sen järjestelmästä ulos ympäröivään veteen kuten avoimissa laitteissa. Happipitoisuuden pitämiseksi tarvittavissa rajoissa on kehitetty erilaisia teknisiä ratkaisuja. Tavallisin jälleenhengityslaite on ns. puolikiertoinen (semi-closed) laite, jossa on jatkuva uuden kaasun syöttö, joka ei riipu sukeltajan työmäärästä. Tämän periaatteen mukaan toimivissa laitteissa esiintyy voimakkaita happipitoisuuden vaihteluita niin, että kova työ voi johtaa hapen puutteeseen ja lepo voi aiheuttaa happimyrkytyksen. Monimutkainen järjestelmä elektronisine ohjauksineen ei ole vielä saavuttanut sitä "kenttäkelpoisuustasoa", jota käyttökelpoiselta sukellusjärjestelmältä on vaadittava. AVOIN- JA PUOLIAVOINKIERTOISTEN SUKELLUSLAITTEIDEN PERUSEROAVUUDET Mikäli avoimella laitteella sukellettaessa kaasun syötössä tapahtuu keskeytys, havaitsee sukeltaja sen välittömästi siitä, että kaasun tulo lakkaa. Mikäli sama tapahtuu sukellettaessa Y2-avoinkiertoisella laitteella, sukeltaja voi esteettä jatkaa hengittämistä, mutta hengityspiirin happipitoisuus alenee jatkuvasti hapen kulutuksen tahdissa. Mitä korkeampi on hengityspiirin happipitoisuus, sitä kauemmin kestää ennen kuin happipitoisuus saavuttaa kriittisen alhaisen tason. Samalla CO2 osapaine kasvaa, hengitys kiihtyy ja hengitysliikkeistä tulee yhä rajumpia ja nopeampia josta sukeltaja huomaa jotain olevan vialla. Mikäli sukeltaja ei ryhdy mihinkään toimenpiteisiin, hän saa CO z -myrkytyksen. Mikäli hiilIdioksidi poistetaan suodattavan aineen (natronkalkki) avulla, ei aiemmin mainittuja ilmanpuu34

teoireita esiinny. Sen sijaan sukeltaja joutuu alttiiksi yhä pienenevän happi pitoisuuden vaikutukselle ja ajautuu itse sitä havaitsematta tajuttomuustilaan hapen puutteen johdosta. Tämän vuoksi tulee kaikkien Y2 -avoinkiertoisten sukellus laitteiden olla varustettuja luonnollisesti tuoreen kaasun syötöllä sekä varoitusjärjestelmällä joka varoittaa annostelun loppumisesta ja ohitusventtiilillä, joka antaa sukeltajalle mahdollisuuden itse lisätä tuoretta kaasua suoraan säiliöstä hengitys piiriin. TARVEOHJATTUJEN SUKELLUSLAITTEIDEN YLEISESITTELY Elektronisesti ohjattu järjestelmä Laitetyypissä käytetään kahta kaasupulloa -0,2 + N 2 tai He (Nitrox tai Heliox), Jotka kytketään elektroniseen ohjausyksikköön, mikä sekoittaa kaasut sukeltajalle sopivaksi ottaen huomioon syvyyden sekä työkuormituksen. Järjestelmä valvoo itseään, kaasuvarantoa sekä kaasunsyöttöä. Järjestelmään on kytketty digitaalinäyttöinen mittaripaneeli em:sta sekä etappi yms. tiedoista. Lisäksi laitteiston toiminnan valvontaa varten on sukeltajan maskiin kytketty varoitusvalot kunnossa/häiriö- jolloin punaisella sukeltaja tietää/huomaa keskeyttää välittömästi sukelluksen. On ajateltavissa, että kuvailtu järjestelmä on kallis sekä mahdollisesti häiriöaltis?

Kaavio ilmaisee hapen osapaineen vaihtelun hengityspiirissä, eri syvyyk sissä ja muuttuvalla työkuormituksella 1. lepo/raskas työ. Tummalla Y2 -suljettu kiertoinen tarveohjattu laite. Katkoviivoilla Y2-suljettu vakioannostelu laite. Tarveohjatussa laitteessa vain 2 kaasuseosta. Hengityskaasuina voidaan esim. käyttää Nitrox seoksia 46 070 02 maksimi sukellussyvyys 30m:ä 54 070 N 2 28 070 02 57" " " 72 070 N 2 Seoksissa on vähennetty haitallisen/rajoittavan typen osuutta lisäten vastaavasti happipitoisuutta jolloin saadaan pienissä ja keskisuurissa syvyyksissä lisättyä tehollista sukellusaikaa. 30

On huomattavasti yksinkertaisempi kuin emo elektroninen niin hinnaltaan/tekniikaltaan kuin toimintavarmuudeltaankin. Laitetyyppi ei sekoita eri kaasuja keskenään, vaan siinä käytetään yhtä - valmiiksi sekoitettua - kaasuseosta (Nitrox/Heliox) kerrallaan, ennalta tiedetylle syvyysalueelle. Yksinkertaista perusajatusta kehittämällä on valmistettu pienihengitysvastuksinen, hydrostaattisella tasapainoituksella varustettu sukelluslaitetyyppi jossa sisäänhengitettävän kaasun happipitoisuus pysyy lähes vakiona työkuormituksesta riippumatta (kuva).

.. -

-/f /,

I 0

" 14

Il> ~

Il>

;;L

Mekaanisesti ohjattu järjestelmä

" ~~ VI Il>",

30 26

22 18

/ !

21_

NITROX KAASUSEOKSEN 46/54 VASTAAVA ILMASYVYYS Vastaava syvyys paineilmalla sukellettaessa (urheilusukeltajan etappinousutaulukkoarvo ) Esim. 1 Sukellus nitrox-seoksella 14 m:n syvyyteen vastaa 9 m:n taulukkoarvoa ilmalla. Esim. 2 Sukellus nitrox-seoksella 29 m:n syvyyteen vastaa 21 m:n taulukkoarvoa.

MEKAANISESTI TARVEOHJATUN SEOSKAASUSUKELLUSLAITTEEN KAAVIO Annostus - ja varoitusjärjestelmä Uuden kaasun annostus hengityspiiriin on kuten aiemmin mainittu tarveohjattua. Annostelu tapahtuu siten, että palkeen liikkeet välitetään mekaanisesti annostusyksikköön. Tämä rekisteröi liikkeet ja samalla uloshengitetyn tilavuuden ns. suljetun vaiheen aikana. Kun tietty tilavuus on mitattu, johdetaan uutta kaasua annostuslaitteistosta hengityspiiriin. Tämä tapahtuu ns. puoliavoimessa vaiheessa samalla kun liika kaasu poistuu ylipaineventtiilin kautta veteen. Annostusyksikkö on varustettu varoitusjärjestelmällä joka osin valvoo kaasuvarantoa, osin uuden kaasun syöttöä hengitys piiriin. Jos annostusyksikkö reagoi em:hin seikkoihin säädettyjen toleranssien ulkopuolella saa sukeltaja näistä varoituksen kasvaneen hengitysvastuksen muodossa. Tarkastettuaan painemittarinsavarakaasulla - sukeltaja laukaisee varakaasuventtiilin (vrt paineilmalai-

te) ja keskeyttää sukelluksen, turvaohjeiden mukaisesti. Jos varoitus johtuu hengityskaasun tuorestushäiriöistä, sukeltaja käyttää ns. ohitusventtiiliä nousun aikana tarpeensa mukaan. Järjestelmää voidaan luonnollisesti käyttää joko kokonaamarin tai suukapulan kanssa. Vedenpaineelta kompensoidun hengityspalkeen ansiosta eivät sukellusasennon muutokset sanottavasti vaikuta sisään- ulos-hengitysvastuksiin. Kokonaamarin etuja on, että siihen voidaan kytkeä va-puhelin pintayhteyttä varten sekä asettamalla naamarinsa lasit (Pleksit) vastakkain voi sukelluspari kommunikoida hyvin veden alla. Itse laitteessa ei ole mitään kantohihnoja vaan se kiinnitetään pikalukolla keveään kantotelineeseen, jonka sukeltaja voi ottaa selkäänsä hyvissä ajoin ennen sukellusta. Kantotelineen ansiosta sukelluslaitteen irrottaminen ja paikoilleen pano on helppoa sekä maalla että vedessä. Kantolaite on lisäksi varustettu pienellä ilmapullolla kuivapuvun imansyöttöä varten.

YHTEENVETO AVOIMEN/l/2SUUETTUKIERTOISISTA LAITTEISTA Avoin + yksinkertainen käyttöönotettava/huollettava + halpa lyhyt tehollinen sukellusaika 1/2-suljettu + pitkä tehollinen sukellusaika + äänetön _ + antimagneettinen kallis käyttökuntoon laitto/käytön jälkeinen huolto vaatii sukeltajalta erinomaista huolellisuutta-ammattitaitoa (JOfA TOIVOISI "TAVALLISELTA URHEILUSUKELTAJALTAKIN" ENKELEIDEN MÄÄRÄN VÄHENTÄMISEKSI) vaativa vuosihuolto Tietenkin + / - kohdat on asetettava sen mukaan mitä laitteelta alunperin vaaditaan/haetaan ja mikä tulee olemaan sukellusjärjestelmän käyttötarkoitus.

LENNÄ SUKELLUSSAFARILLE PUNAISENMEREN HUIPPUOLOSUHTEISIIN! Lennä Aurinkomatkalle Eilatiin - ja tule mukaan sukelluskouluttaja Osmo Puukilan vetämälle ainutlaatuiselle sukellussafarille. Safarimatkojemme lähtö päivät ovat 15.11 ja 13.12. 90 sekä 3.1., 31.1., 28.2. ja 4.4.91. Hinnat alk 4.995 mk Aurinkomatkojen sukellussafarit ovat täydellisiä sukeltajan erikoismatkoja, joiden kokonaishinta kattaa kaiken tämän: edestakaiset lennot Finnairin koneilla, majoituksen Shann El Sheikissä viihtyisissä kolmen tähden bungaloweissa, aamukahvin, pätevän sukellusasiantuntijan palvelut, 10 sukellusta Punaisenmeren huippuolosuhteissa, sukelluspullot, painot ja painovyön, päivittäiset kuljetukset sukelluskohteisiin, meno- ja paluukuljetuksen Siinain niemimaan kärjessä sijaitseviin bungaloweihimme sekä kaikki rajamaksut Viikon mittaisen safarin jälkeen voit halutessasi viettää toisen lomaviikon Eilatin rantalomakeskuksessa Sukellussafarien lisäksi järjestämme yhteistyössä Osmo Puukilan kanssa kahden viikon mittaisia sukelluskursseia, joiden jälkeen osanottaja voi lunastaa kansainvälisen sukelluskortin.

Tilaa erillinen tietopaketti sukellusmatkoistamme numerosta (90) 1233 267.

Luotettavinta lomaseuraa maailmalla

\)~El TAJ-,\/ ,,,\)'j,

Laitesukellu~sen .~vovesirallikilpailu

"RAKKARALLI"

~1.', ;.;. 0

~~~ 't;.<S' ~$

.;-' QV~

'«>O'?TOI V ER'j, ~\-

Kilpailupaikka Rovaniemen maalaiskunta 14.07.1990 klo 10.00 Alkamisaika Ilmoittautumiset 30.06.1990 mennessä maksamalla i1moittautumismaksu 100 mk/pari tilille: SYP Rovaniemi Rovaniemen Urheilusukeltajat ry 204120-2010570 Radan pituus noin 600 m Suurin syvyys noin 10 m Yhteyshenkilö Rauno Vihriälä 960-392 969

Tiedot teknisistä järjestelyistä ilmoitetaan osallistumismaksun suorittaneille. Kilpailussa noudatetaan SUSL:n yleisiä kilpailusääntöjä sekä SUSL:n laitesukelluskilpailujen sääntöjä ja järjestämisohjeita 1987. ROVANIEMEN URHEILUSUKELTAJAT

SM -sukelluskuvauskilpailu 8.9.-90 Kotka M/Aux Vivan sarjat: väridia väripaperi Ilmoittautuminen: 450,maksu tilille KOP Kouvola 107240-11216 Sukellusseura Vesikot ry 15.8.-90 mennessä sisältää: Filmit, majoitus, ateriat + kahvit pankkisiirtokuittiin merkintä filmi herkkyydestä Tiedustelut 951-111 31

KILPAILUKUTSU Sukellussuunnistuksen SM-kilpailut Vierumäen Urho opistolla 27.-29.7. Lajit: 27.7. klo " 28.7. " " " 29.7. " "

16.00 Rataselvitys 17.00 5-piste ja M-rata 11.00 Rataselvitys 12.30 Parisuunnistus K-Iuokka 15.00 -,,X-luokka 11.00 Rataselvitys Tarkkuus K- ja X-luokka

Ilmoittautumiset ja tiedustelut Kauko Martikainen p. työ 917-161 405 koti 917-171 076 Arto Terrimäki p. koti 917-16 9646

Inbjudan tili

NM i UV-Foto Svenska Sportdykarförbundet inbjuder alla Nordens UVfotografer till 1990 års Nordiska Mästerskap i Undervattensfotografering Samma regler som förra året tillämpas. Dessa kan rekvireras från respektive förbundskansli och/eller UV-Fotoansvarig. 30 november 1990 är sista godkända poststämpeldatum för bidragen som skall sändas till: SSDF Odd Hedberg Hantverksvägen 49 S-742 00 Östhammar, Sverige

Sukelluskuvauksen PM -kilpailut Kuvat tulee lähettää 30.11.1990 mennessä osoitteella SSDF Odd Hedberg Hantverksvägen 49 S-742 000 Östhammar Sverige Kilpailusääntöjä voi tilata liiton toimistosta p. (90) 158 2258

Välkomna!

SUKELLUSSUUNNISTUSLEIRI I 16.-17.6. Hämeenlinnassa Ahvenistolla Kokoontuminen Ahveniston maauimalan pohjoispäässä 16.6. klo 11.00. Leirillä teoria suunnistamisesta sekä suunnistus käytännössä.

Järjestäjä Suunnistusvaliokunta tied. Kauko Martikainen p. t. 917-161 405 k. 917-171 076 k. 917-169 646 Arto Terrimäki

SUKELLUSSUUNNISTUSLEIRI II 13.-16.8. Hämeenlinnassa Ahvenistolla Kokoontuminen Ahveniston maauimalan pohjoispäässä 6.8. klo 11.00 Leirillä Eestin sukellussuunnistuksen päävalmentaja moninkertainen maailmanmestari Anatoli Dalidowitsh. Mukana myös Eestin maajoukkue.

Järjestäjä suunnistusvaliokunta tiedust. Kauko Martikainen p. t. 917-161 405 k. 917-171 076 Arto Terrimäki k. 917-169 646 37

Sukelluskalastuksen SM-90 Raumalla 14.-15.7.1990 Lähtö lauantaina 10.30. Alus on Santana. Prinsessa Isabellan ja Merikoulun läheltä Satamakadun kallistuslaiturista. Kilpailumaksu 80 mk/hlö. Ennakkotietojen mukaan alueella on kampelaa, ahventa, haukea, simppuja ja satunnaisesti muita kaloja. Yöpyminen tingittyyn hintaan Hotelli Raumanlinnassa. Kahden hlön huone 130,-/hlö yksin 200,-/hlö. Myös sukellusmahdollisuus pientä maksua vastaan kompressori löytyy. Hinta sisältää aamiaisen. Mahdollisuus myös edulliseen yhteisillalliseen. Lähellä myös Poronlahden leirintäalue. Lisätietoja ja hotellivaraukset Jukka Kevonen 938-224 753

URHEILU

SUKELTAJA Suomen Urheilusukeltajain Liitto ry:n jäsenlehti postitetaan sukeltajille, joiden osoitteet kerhot ovat toimittaneet liitolle ja joiden jäsenmaksut on maksettu. Muuten on lehteä saatavana liiton toimistosta. Päätoimittaja: Erkki Metsävuori Kustavintie 9 C 24

k. 921-391098 20310 Turku 31 t. 921-694317

Ilmoitushankinta: Brita Ikävalko

Radiokatu 12 00240 Helsinki (90) 1582257

Toimitus jättää kirjoittajille vastuun heidän mielipiteistään. llmestymis- ja ilmoitusaineistoaikataulu

Uusittua Koulutuskorttia jälleen saatavana liiton toimistosta

ei 6:-

N:o 1 2 3 4 5

Ilmestyy 3. 2. 10. 4. 3. 6. 7. 10. 9.12.

Ilmoit. 2. 1. 10. 3. 5. 5. 7. 9. 9.11.

Tekstit 2. 1. 23. 2. 13. 4. 20. 8. 9.10.

Vuosikerta 180,Suomen Urheilusukeltajain Liitto ry Radiokatu 12 00240 Helsinki (90) 1582258

Oy Turun Sanomat Turku

TOUKOKUUSSA 1990 KRISTIAN HELANTEELTA VARASTETUT SUKELLUSVARUSTEET PUKU: Nokia Baltic kuivapuku, keltainen, small punaisia paikkoja, selässä hiertymiä REGULAATTORI: Cressi Sea Galaxie Fl

SÄILIÖ: 12-litrainen, selkätelineellä, ostettu Polarista, kyljessä ainakin Marinus-tarra MUUT VARUSTEET: Suunto combo, avokantaräpylät, Nepto Subin puukko, Dacorin fikkari, 3-sormihansikkaat, siniset, liiviliitäntäletku, työkalurasia nimellä, 2 paikkausrasiaa (toisessa nimi Antti)

HAVAINNOT, MYYNTIYRITYKSET VOI ILMOITTAA MAARIT JÄRVILEHTO P: 579 362 KIRSIKKA SAALAS P: 698 2217

Uusi Silja Hotelli

KOKOUS TUKHOLMASSA. Ariadnen n y kyaikais et ko koustilat ovat korkea -

Ariadne.

tas oi sesti varustetut ja help os ti muunneltavi ssa eri ko ko isille ry hmille . Ylim män kerroks en Sky-baari tarjoaa huik eat näköalat

Meren

y li V ärtanin lahd e n .

MASSA,

Värtanissa, Sinua odo ttaa uusin

Silja-hotelli, Ariadne. S e h elpottaa siirtymistäsi m erel tä maihin ja päin vasto in. H o te llin ajanmukainen ko kouskeskus sop ii erinomaisesti niin

äärellä,

pienille kuin suurilIekin ryhmille ja Ariadnessa

Tukholmassa.

KULTTUURIMATKALLE TUKHOLMAAN. S uurkau p'lng in kulttuuritarjont a a ntaa h yvän syyn lähteä parin päi vä n v irki Sl y smatka lle Tukh o lm aa n.

SII/A LlNEll.

Kon ser te ista , te atte reista , muse o ista ja taide näytte lyistä löydät kymm en iä h yv iä syitä v iip y ä pitem pää n.

Varaa matkasi matkatoimistostal Saa t matkasi nopeasti samaan hintaa n matkatoimistostasi. joll a on suo ra yhteys Siljan var au skes kukseen.

;aol;s; jäljessä?

Kestävyys, keveys, ruostumattomuus ja monet muut tekijät ovat ominaisuuksia, jotka nykyaikainen tegnologia on asettanut käyttämilleen materiaaieille. Yhä useammin on pisimmän korren vetänyt kevytmetalli. Samat perusominaisuudet kohdistuvat sukeltamisessa säiliöiden materiaaliin. Siksi niitä on myös tutkittu tieteellisesti ja US Navyn toimesta käytännössä. Enää ei ole kysymys uskonasioista! Kevytmetallisäiliöiden kestävyys on todettu ylivoimaiseksi muihin säiliöihin verrattuna.

Ruoste ei niitä raiskaa eivätkä epäpuhtaudet ole kiusaamassa hengityslaitteen toimintaa. Sukella sinäkin nykyajassa ja tutustu tosiasioihin kevytmetallisäiliöistä.

URSUR Ursuk Oy Teollisuuskatu 34, 20520 TURKU puh. 921-375700 SERiO FFSET TURKU 1990