Linsenssiin sisältyy tapaturmavakuutus, joka korvaa kilpailuissa, harjoituksissa, näytöksissä ja niihin liittyvillä matkoilla sattuvat tapaturmat. Lisenssi koskee urheilusukellusta, räpyläuintia, uppopalloa, sukelluskalastusta, -suunnistusta ja -kuvausta. Urheilusukeltajain liiton lisenssiin kuuluvan vakuutuksen perusteella korvataan tapatur-
mien lisäksi sukeltajantauti, joka johtuu liian nopeasta pintaantulosta. Kilpailijoille lisenssi on pakollinen, mutta Suomen Urheilusukeltajain liitto suosittelee sitä muillekin. Tapaturmavakuutus on tärkeä osa urheilijan taloudellista perusturvaa. Siitä maksetaan valintasi mukaan joko hoitokuluja ja kertakorvaus työkyvyttömyydestä tai näiden lisäksi myös päiväkorvaus työkyvyttömyysajalta sekä kuolintapaussumma. Käänny liittosi tai seurasi puoleen.
POHJOlA-YHTIÖT 2
Tervehdys Teille sukeltajat
URHEILU
SUKELTAJA 10.04.1990
Puheenjohtajalta sivu 3 Miksi Saaristomeri samenee 4 Kohti kesäkisoja 5 Park Victory 42 vuotta 6 Toimisto 8 lhmistorpedo v: lta 1922 10 Käyttökokemuksia suk. tietok. 14 Talvisuurkisat ja sukellus 16 Kameleontti 17 Norpparalli -89 18 Nautic Club 20 v 20 Toimintakalenteri 22
Kansikuva: Osku Puukilan näkemys Punaisen meren kaunottarista.
Se on sitten kevät, ulkona ei ole enää muuta kuin aurinkoa ja iltaisin uimahalleilla suunnitellaan kesän retkiä, leirejä ja muuta mukavaa. Tähän muuhun toimintaan kuuluu tai ainakin pitäisi kuulua niiden nuorten, jotka ovat talven aikana hankkineet peruskoulutuksen, ohjaaminen oikeaan suuntaan eli syventämään tietojaan ja taitojaan. Mitä sitten on tehtävissä? Meillä on tarjolla Norppa-järjestelmä jonka mukaan erilaiset mukavat harjoitukset ja merkkisuoritukset pitävät nämä tulevat laitesukeltajat harrastuksemme parissa. Tieto, taito ja kunto nousevat käsi kädessä, seurojen leireillä annetaan viimeinen silaus ja loppuhuipentuma jossain syyspuolen Norpparallissa. Mikä onkaan hienompaa kuin nousta korkeimmalle palkintopallille saamaan palkinto kesän uurastuksesta. Toinen painopiste nuorten toiminnassa on Helsingin Suurkisat joiden ympärillä tapahtuu sukeltajapiireissäkin kaikenlaista. Tarkoituksella olemme painottaneet tänä talvena ja keväänä seuroissa tehtävää nuorisotyötä. Sieltä se nousee uusi sukeltajapolvi. Monet uudet kohteet ja monet seikkailut odottavat vain että joku löytäisi ne ja avaisi uuden oven vedenalaisten polkujen maailmaan. Kolmantena asiana haluaisin nostaa esiin sen perustyön jota seuroissa tehdään eli koulutuksen. Erilaiset kouluttajat vetävät nuorille tarkoitettuja peruskursseja. Kouluttajien taso vaan tuntuu olevan melko kirjava, vaikka liiton antama perusta on yhteinen. Monet kouluttajat suhtautuvat valitettavan vähättelevästi näihin nuoriin oppilaisiinsa. Pitäisi muistaa, että nuorten korvien välissä peuhaa asioita, joista me aikuiset emme osaa edes aavistaa. Luulisin, että nuorten kanssa aikaansa kuluttava peruskouluttaja on kaikkein vaikeimmassa tilanteessa. Oppilaat imevät kaiken tiedon osaamatta vielä erotella oikeata ja vähemmän oikeata. Kouluttajalta vaaditaan hyvää silmää ettei vahingossa pilaa yhteistä asiaamme, pie(linkin lipsahdus, taitojen väheksyminen tai puolueellisuus ovat korjaamattomia virheitä. Luentojen on oltava vauhdikkaita mutta yksityiskohtiin asti meneviä, ei kotiin luettavaksi annettu opasvihkonen korvaa kouluttajan huolimattomuutta. Saarnasta huolimatta toivotan Teille kaikille hyvää kevättä! Reppu Mustalampi puheenjohtajanne
OSOITTEENMUUTOKSET TÄSTÄ LÄHIN LIITON TOIMISmON Suomen Urheilusukeltajain Liitto ry RADIOKATU 20 00240 HELSINKI "OSO ITTEENMUUTOS" 3
MIKSI SAARISTOMERI SAMENEE? Johanna Mattila & Kyösti Jumppanen
Saaristomeri muodostaa ainutlaatuisen saaristokokonaisuuden Itämeren pohjoisosassa. Saaristomeren rantaviiva ja sen edustalle leviävä sisäsaaristo ovat pinnanmuodoiltaan vaihtelevaa ja rikkonaista aluetta. Sille on tyypillistä syvälle mantereeseen työntyvät lahdet, vaihtelevan kokoiset lukuisat saaret ja näiden väliset salmet ja selät. Saarien ja luotojen lukumäärä ylittää 20 000. Saaristomeren pinta-ala on 8800 km2 ja keskisyvyys vain 23 metriä, pysyvä 20 metrin syvyys saavutetaan vasta avomeren tuntumassa 80-90 km:n päässä mantereesta. Saaristomeri on siis kaikin puolin ihanteellinen sukellusretkien kohde- sekä veden päälliseltä että sen alaiselta ympäristöitään. Vanhemmat saaristossa liikkujat muistelevat mielellään takavuosien kristallinkirkkaita vesiä ja jopa yli 10 metrin näkösyvyyksiä, joiden perusteella Saaristomerta voisi luonnehtia oikeaksi sukeltajien paratiisiksi. Tosin kaikki jotka ovat hiukankin Saaristomerellä liikkuneet tietävät, että useamman metrin näkösyon harvinaisuus ainakin sisäsaaettä kristallinkirkkaita vesiä ei edes kaukaisimmassa ulkosaaristossa. Muutoksia on tapahtunut muuallakin. Rannat ovat rehevöityneet ja ruovikoituneet ja- vesikasvillisuus on muuttunut. Monin paikoin on kasvilajisto aivan erilainen kuin 19601uvulla tai vesikasvit ovat likaisen näköisiä rihmamaisten
4
tuvat muutokset. Koska Itämeren yleinen virtaussuunta on Itärannikkoa pitkin pohjoiseen länsirannikkoa pitkin etelään, myös muutokset Etelä-Itämeren vedessä ja esim. Puolan rannikolla tapahtuvat jätepäästöt tietyn aikaviiveen päästä myös Saaristomeressä. Toisaalta Saaristomeri on mantereelta mereen kulkeututa. Sen vuoksi slsas'larlst~::>n.laI·anmJ!~on läheisten vesien tila riippuu suuresti jokien tuomista aineista ja yhdyskuntien ja teollisuuden jätevesistä. Suurin osa jokien ravinnevirtaamista ja vesien ravinnepäästöistä jääkin sisäsaaristoon sedimentoituen pohjaan. Rehevöityminen on vesistöjen luonnollinen kehityssuunta ja sitä on tapahtunut hitaasti jo vuosituhansien aikana, mutta ihmistoiminta on kiihdyttänyt (ja kiihdyttää edelleen) vauhdin todella huimaksi viimeisten vuosikymmenien aikana. Sisäsaaristossa näkyviä vaikutuksia on havaittu aina 195060 luvulta lähtien. Suurimpina kuormittajina katsottiin 1960-1 uvulla olevan yhdyskuntien ja teollisuuden puhdistamattomat jätevedet. Vesienpuhdistustekniikan kehittymisen ja yleistymisen ansiosta on rehevöitymisessä nähtävissä positiivistakin kehitystä, sillä esim. Turun merialue on puhdistunut merkittävästi 1970-1 uvun alusta lähtien. Toisaalta paapaino on siirtynyt vaikeammin haIlittaviin alueisiin. Hajakuormituksen osuus; esim. ravinteiden I'C'l'lt1,t,,,,,,t h",,,h'""H
ovat nousseet huomattavasti 19601uvulta. Kasviplanktonlajisto on myös muuttunut merelIisemmäksi 19801uvun vaihteessa. Nämä muutokset johtuvat ainakin osaksi Itämeren ravinnetason kohoamisesta 1970-1 uvulla ja osaksi myös mantereelta tulevien ravinnemäärien kasvusta. Perustuotannon kasvu on pienentänyt veden kuultavuutta 7-10 metristä 1950-1 uvun lopulla nykyiseen noin 4-5 metriin, mikä taas lisää veden alaista pimeyttä ja pienentää pohjalla kasvavien levien kuten esim. rakkolevän elintilaa ja siirtää siten kasviIlisuusrajaa lähemmäs pintaa. Kuultavuuden pieneneminen pienentää myös sukeltajan jo ennestään rajoittunutta näkyvyyttä ja siten myös vedenalaisia työskentelymahdollisuuksia tai pelkkää maisemien katseluakin. Rakkoleväkasvustot vähenenivätkin 1970-1 uvulIa suuressa osassa Saaristomeren välisaaristoa. Rehevöitymistä ilmentävät myös muutokset rantavyöhykkeen vesikasvillisuuden lajistossaja rihmalevien massaesiintymiset. Pääasiallisena syynä rakkoleväkasvustojen heikentymiseen näyttää olleen veden sameudenja sedimentaation kasvu ja rihmalevien lisääntynyt tuotanto. Aivan viime vuosina rakkolevää on taas esiintynyt melko runsaasti se on osittain palannut aikaisernnlllle kasvupaikoilleen. Voi vain toivoa, että kehitys on pysyvää, sillä onhan rakkolevä komein suurlevämvälttämätön
suurelta osin yhden pohjien valtalajin, nimittäin Itämeren simpukan, yksilötiheyksien kasvusta. Syvännealueilla rehevöityminen saattaa johtaa vilkkaan hajotustoiminnan seurauksena hapen loppumiseen ja kaiken elämän häviämiseen. Myös kalat, kuten esim. silakka, kärsivät rehevöitymisestä ja siitä seuraavasta veden samenemisesta ja varsinkin sopivien kutupohjien vähenemisestä pohjien pehmetessäja happitilanteen huonontuessa.
Rehevöityminen on viime vuosikymmeninä ollut nopeata ja sen vaikutukset ovat kiistattomia ja kenen tahansa saaristossa liikkujan havaittavissa. Sukeltaja huomaa ehkä parhaiten veden samentumisen ja kuultavuuden pienenemisen sekä pohjien liejuuntumisen, joista johtuvat myös monet muut muutokset veden alaisessa maailmassa. Rehevöitymiskehitystä ei näillä näkymin voida nopeasti. kokonaan pysäyttää, mutta sen hidastamiseksi voivat yksityiset ihmisetkin
tehdä paljon. Jokainen vaikuttaa omalla elin tavallaan ja kulutusvalinnoillaan yleiseen mielipiteeseen ja jätepäästöihin niin omalla asuinseudullaan kuin erilaisten tuotteiden valmistusmaissa. Mikäli Saaristomeren ja muun ympäristön suojelu koetaan yleisesti riittävän tärkeäksi on toivoa, että kulutusta pienentämällä ja lainsäädännöllisillä keinoilla rehevöityminen saadaan aisoihin jotta Saaristomeri ja koko Itämerikin säilyisivät miellyttävinä sukellus- ja virkistyskohteina vielä tulevillekin sukupolville.
KOHTI KESÄKISOJA 6-10.6.1990
Kisapassien tilauslomakkeet ovat jo lähteneet seuroihin. Liittomme tapahtumat edellyttävät seuraavanlaisia passeja: ** Räpyläuinti leiri (valiokunta kutsuu) passi B/3 pv 320.** Uppopallon nuorten (2Ov) SM-Cup Osakilpailu, passi B/3 pv 320.** Liiton nuorten leiri (10-15 v.) passi A/5 pv 450.huom. ryhmänjohtajat ja huoltajat myös passi Muut tapahtumat joihin voi osallistua, mutta eivät edellytä kisapassia: ** Lajinäytös uimastadionilla ** Puheenjohtajapäivät ** Otaniemen ympäri uinti Selvittäkää omasta kunnastanne onko seuroille varattu kisapasseja varten avustuksia. Kaikki mahdolliset varainhankintakeinot kannattaa tutkia. Käyttäkää myös oman paikkakunnan lehdistöä julkisuuden hankkimiseksi, sillä SVUL on tehnyt sopimuksen lehdistön kanssa että seurat saavat Suurkisajuttuja lehtiin Lisätietoja kisoista saat liiton toimistosta, puh. 90-158 2258/Britalta ja Eva -Liisalta.
MERKKITAVARAA EDULLISESTI 12 lit. säiliö, teräs Spiro Club XL hengitysventtiili, (ktso testi) Suunto CB43; painemittari, syvyysmittari, kompassi Tasapainoitusliivi, takkimalli
4.260,Lisäetu: Saat vaihtaa yhden pakettiin sisältyvän tuotteen normaalihintaiseen maksamalla am. välirahan.
BU Ursuk Oy
Teollisuuskatu 34, 20520 TURKU puh. 921~376700 5
Park Victory täytti 42 vuotta! Utön ulkopuolella veden kosteassa syleilyssä oleilee Park Victory nimisen laivan hylky. Laivan, jonka tarina on joskus ollut esillä tämänkin lehden palstoilla, moneenkin kertaan. Monet sukeltajapolvet ovat siellä kokeneet hienoja hetkiä tutkiessaan suuren laivan salaisuuksia. Aikaisemmin oli mahdollisuus sukeltaa keskilaivassakin sisällä, tutkia kabyysin jäännöksiä kaivaa messinkisiä nivelhakoja ja muuta pientä yksityiskohdat peittävän mudan alta. Saattoipa etsivään käteen jäädä jotain muutakin. Konehuoneeseen päästiin kyljen repeämästä ja ylöspäin katseltaessa näkyi hämyisessä vihertävässä valossa salaperäisiä rakennelmia ja kujanteita joita pitkin saattoi nousta koko laivan läpi kirkkaaseen valoon komentosillan katolle. Sieltä oli hyvä jatkaa alas keulakannelle ponkaista keulasta ulos tyjän päälle ja antaa hitaasti ja hallitusti painua kohti alhaalla häämöittävää vaaleata pohjaa.
Jatkaa hetki laivan ehjää kylkeä ja kokea sen mahtavuus noustessaan alas jäänyttä laidaria pitkin ylös kohti sukellus retken päättymistä. Joulukuussa 1989 täytti hylkyvanhus 42 vuotta. Sukeltajat Hannu Koskinen ja Ari Rivasto kävivät viemässä "Vanhalle Tytölle" tervehdyksen joka kiinnitettiin valokuvan osoittamaan paikkaan laivassa. Hannu Koskinen, jonka kanssa olen sukeltanut ja pelännyt monessa
hylyssä, esitti toivomuksen että kyltti saisi jäädä paikoilleen, eikä sitä vietäisi "aarteena" kenenkään kotimuseoon kuten aikoinaan Norjasta tuotiin "eräs pullo". Jos kyltti häipyy ja tavataan jonkun kotoa annettakkoon omistajalle hivutus koska, kyltti on silloin varastettu ja sitähän ei kukaan kunnon urheilusukeltaja tee. Hannun ja Arin toivomukseen yhtyen Eka Ivletsävuori
v. o
ar
1965-1990 o
NYT ON AIKA JUHLIA!
XXIV "BORGA AVLOPPET" PORVOOssa 27.05.
Neljännesvuosisata sukellusta Porvoossa. Järjestämme vastaanoton Navigatio '90 näyttelyn yhteydessä ja pääjuhlan ravintola Seurahovissa Porvoossa 25.05. alkaen kello
Räpyläuinnin SM-avovesiosakil- Avoin kansallinen sukellussuunpailu Suomen suurimman uivan nistuskilpailu Porvoon mlk:ssa. venenäyttelyn yhteydessä. Osallistujille vapaa pääsy Navigatio Kokoontuminen set Porvoon '90 -näyttelyyn. tolalaiva IImoittautumiset 10.00voon Uimahallilta
19.00. IIlalliskortit (175,·) varattava 30.04. mennessä, huonevaraukset suoraan Hotelli Seurahoviin, puh. (915) 18861
'-'H.lvT\ClU
11.30.
25. TOIMINTA VUOSI -
TERVETULOA LKOMMEN Tiedustelut illalliskortit: päivisin 6
MURENA·RALLI 16.06.1990
830
tai iltaisin
JUHLAPALKINNO
145
Uusi Silja Hotelli
KOKOUS TUKHOLMASSA. Ariadnen nykyaikaiset kokoustilat ovat korkea-
Ariadne.
tasoisesti varustetut ja helposti muunneltavissa eri kokoisille ryhmill e. Ylim· män kerroksen Sky·baari tarjoaa huikeat näköalat
Meren
y li V ärtanin lahden.
MASSA,
Värtanissa, Sinua odottaa uusin
Silja.hotelli, Ariadne. Se helpottaa siirtymistäsi mereltä maihin ja päinvastoin. Hotellin ajan· mukainen kokouskes kus so pii erinoma isesti niin
äärellä,
pienille kuin suurilIekin ry hmille ja Ariadnessa
Tukholmassa.
KULTTUURIMATKALLE TUKHOLMAAN. Suurkau· pungin kulttuuritarjonta antaa hyvän syyn lä h teä parin päivän virki stysmatkalle Tukholmaan.
SIljA lINEf't
Kons erteista, ceattereis ta, muse oista
ja taidenäyrtelyistä liiydät kymmen iä hyviä syitä viipyä pitempään.
I Varaa
matkasi matkatoimistosta!
I Saat matkasi nopeasti samaan hintaan matkatoi mis tostas i, jolla on I su ora yht eys Siljan varauske skukseen.
Toimiston puhelinaika
Toimistossa on siirrytty lisääntyneen työmäärän vuoksi ns. puhelinaikaan, joka on 8.30-11.30, toivomme, että tämä ei aiheuta kohtuuttomia vaikeuksia yhteyden pidossa. Toimiston telefax
Yhteydenpitoa helpottamaan on hankittu telefax. Numero on 90-158 2516. Koulutus- ja valmennuspäällikkö
Liiton johtokunta on kokouksessaan päättänyt palkata 1.8. alkaen koulutusja valmennuspäälliköksi Arto Siepin. Arto on Salon Simppujen jäsen ja valmistuu tänä keväänä liikunnanohjaajaksi Suomen Urheiluopistolta. Tervetuloa taloon! Koulutustarkastajat
Kuluvan vuoden aikana koulutustarkastajan tehtäviä hoitavat: puh. 955-367818 Reijo Hujanen 960-21311 Jouko Laitinen 921-391098 Eka Metsävuori 941-731596 Reino Mustalampi 951-45412 Pekka Perätalo 90-426688 Antti Saarnio 931-636272 Ari Vorne
k. k. k. k. k. k. k.
Kurssien alkamisilmoituksista toimisto lähettää ao. koulutustarkastajille kopiot, joka tullessaan seurakäynnille ilmoittaa siitä seuran kouluttajille.
Ostetaan Myydään Vaihdetaan Myydään kumivene Bombard C2, 1988, pit. 3.50 m. moottori Mercury 20 hv, 1985 hinta yhteensä 14 000,Ilkka Mäkinen t. 90~82 931, k. 90-87 34 164 Myydään 10 hengen kumivene Zodiac Mark III GR vm-86 uusi, ajamaton, väri musta/harmaa. Hp 22.000.Mariner 30hv moottorilla 29.000.- tai Mariner 40hv moottorilla 32.000.Molemmat moottorit vm-89 Puh.
1. 90-635 691 k. 90-346 1620
Kimmo
HALOO HALOO PUHELU TOIMISTOSTA Turvaköysikampanja jatkuu Seurat voivat tilata turvaköydet niille jäsenil1een, jotka jäivät ilman syystä tai toisesta. Huom. ei mielellään yksittäistilauksia, keskittäkää tilaukset ja kirjallisina - kiitos. Uutuustuotteita Sukellusvanhimman oppaasta uusittu painos. Oppilaskortit, nykyään Sukelluskoulutus A6 kokoinen vihko. Nuori Suomi ohjaajan opas (kansio) Turvamääräykset A6 vihko Kouluttajien T -paitoja Hopeinen sukeltajanriipus Huomioitavaa ! Lieksan Urheilusukeltajat ry PROLLE JANSSON Porvoon Murena ry Ahveniston Vesipedot
Myydään YAMAHA 50 + polttoainesäiliö, talvisäilytysteline 'ym. HYVAKUNTOINEN JA SIISTI! Märkäpuku Finn-Suit, n.185 cm/75 kg Tied. 90-8026294/Esa (mieL iltaisin 18-22) Myydään Nikonos V - UW-Nikkor 20mm/2.8+op1. etsin Salama SB-I02 - Kuivapukuja v.-87-89 PeeHoo sa2LtötIl2lVUUS10Ukokoa 160-170 cm cm - Nokia Boss koko M -89 ..... "'11h .......... "" MK 5 vol(antaräp)llät koko M 632
10 v.
70v. 25v. 30v.
18.3.90 22.4.90 5.5.90 5.5.90
Myydään 121t paineilmapullo tai vaihdetaan 100t pulloon (hinta 1400,-) Puh. il1. 921-396 743 ANTTI HALUAA Ostaa S-G-Mistral regun, joku varasti edellisen. Läh. A. Saarnio k. 90-426 688 t. 90-504 5583
Myytävänä: Poikien Ursuk koko 48 sukat. 1000 mk
Cressi-sub
PTJ-·L...'"
takkimallinen turvalii12:n litran L'-I.ue"L'UU.V erikseen. Yst. tied. Kari Heln1Z.tstr öm k. 90-698 t. 90-701 6980 1 U ' - i , r _ l l l H , p r , "'
1
LUOTEIS-NORJA SUKELLUSKESKUKSET B A
R M A N S K R
Å K N A K
K E N
S T A V N
E S
S
VALTUUTETUT MYYJÄT:
T
Espoo Sylvester Korhonen Oy Helsinki Kulta-
Ö
könni Oy, Mikonkulta 5, R Styrman & Co, Timanttiset-Mannerheimintie Joensuu KuItasilta Jyväskylä Veljekset Torvinen Oy Kem~ Kello ja Ku lta A Konttinen Oy Kokkola Kokkolan Koru Quartz Kouvola Kello-Kulta Suninen Kuopio Puustjärven Kello- ja Kultaliike Oy Lahti Lahden Kellokeskus Oy Lappeenranta H J Suninen, Lappeenrannan Kultakello Loviisa KeIloliike P Karvonen Oulu Oulun Koru Oy Raisio Järvinen Ky Rovaniemi Kello ja Kulta A Konttinen Oy Seinäjoki Kultasepänliike Tulisalo Ky Tampere Harry Wahlberg Oy, Kainulaisen KuI ta ja Kello Ky, Kultajousi Oy Pirkan Kello Ky Turku Suomen Kultasepät Oy, Timanttiset Kello ja Kulta Uusikaupunki Uudenkaupungin Kultakello Vantaa Aseman Kello Airport, Van taan Kultakaari Ky
M
R S H
o
L M E N
H
1 T
R A
BUSSILLA NORJAAN 29.6. - 8.7.1990
LOMALINJA OY HOLIDAY TOURS Ltd EDUSTAJA SUOMESSA Kari Veijola Paatsamankuja 1 D 20 36220 Kangassala P uh. 931-792 454 Auto puh. 949-235 313 ILTAISI
PETTERI GORSCHEL NIK JÄNISMÄENKATU II 37620 VA LK EAKOSKI PUH. 937 -42777
WVERIGOOY 9
Ihmistorpedo miehistöineen matkalla.
Pohj assa kävelevä ja uiva ihm istorpedomies. Kuvassa pu vun yksityiskoh..... tainen selostus.
Ihmistorpe do läpäisee laivastotukikohtaa suoje levan torpedon verkon pohjan välittömässä läheisyydessä.
Taistelusukeltajat toisessa mailmansodassa.
IHMISTORPEDO Molemmi ssa taistelevissa leireissä on nyttemmin otettu meri sodissa käyttöön uu s i ase, " ihmistorpedo", s.o. ihmisen ohjaama torpedo. Englannin amiraaliteetin huhtikuun 19. pnä julkaisemasta tiedonannosta ilmenee ensimmäisen kerran, että tällainen ase on otettu käyttöön Englannin laivastossa. Mainitussa tiedonannossa mai nittiin, että ne ljäll e matruusille , jotk a olivat toimineet kahden "ihmisto rpe don " miehi stönä eräässä rohkeassa yöhyökkäyksessä muuatta vihollistukikohtaa vastaan o li myönnetty urhoolIisuusmitalit. Brittiläinen "ihmi storpedo" on suunnilleen samankokoinen ja muotoinen kun tavallinen torpedo. Sen käyttövoima on sähköpari sto. Kahden miehen miehistö istuu suke ltaj apukuihin pukeutuneena hajasäärin torpedon rungon päällä. Räjähdyspanos on torpedon kärjessä. Torpedo ohjataan hiljaise lla vauhdilla kohdettaan kohti,jonka alle se sukeltaa. Räjähdyspanos irroitetaan nyt torpedosta ja kiinnitetään eri koisella laitteella vi hollisaluk sen pohjaan. Aikasytytys asetetaan käyn tiin, minkä jälkeen "ihmistorpedo" poistuu kohteen lu ota päästäkseen turvaan ennen panoksen räjähtämi stä. Torpedon päällä edessä istuvan miehen tehtäviin kuulunee torpedon räjähdyspanoksen irrottaminen ja kiinnittäminen viholIisalu kseen ja takana istuva mies näyttää huolehtivan torpedon ohjauksesta.
10
Edellämainittu hyökkäys, jossa tätä asetta oli me nestykse lli sesti käytetty, suoritettiin muutami a kuukau sia sitten Pale rmon satamaan Sisiliassa. Tuloksena oli italialai sen Regelo- Iuokan 3.362 tonnin riste ilijän "Ulpio Trajanon" ja 8.500 tonnin joukkojenkuljetusalu s "Viminalen " upottaminen. Useat ihmistorpedot oliv at päässeet tunkeutumaan sataman verkkosulun läpi ja olivat jatkaneet matk aansa koko satama-alu een läpi tul ematta keksityiks i. "Ulpio Trajanon" ja "V iminalen" rohkeat upottajat pelastuivat hyökkäyk sen jälkeen rannal le, jossa he joutui vat vangei ksi. Tiedot saksalaisen " ihmi storpedon" olemassaolosta ovat myös peräisin Lontoosta. Reuteri n toimiston Anzion sillanpäänaseman alu ee lla o leva ki rjeenvaihtaja ilmoitti nimittäin huhtikuun 24. päivänä, että ne lj ä tällaista o li huhtikuu n 21 . päi vänä A nziossajoutunut liittoutuneiden käsi in . Eräs amerikkalainen luutn antti, joka o li lähellä rantaa, näki äkkiä lasikupuisen putken lähestyvän rantaa. Ku vun sisällä istui mies. Putki ajautui rantaan ja kääntyi ky ljelleen. Kun lasikupu rikottiin, astui siitä esille Saksan 1ai aston asepu kuun pukeutunut matruusi, joll a oli sukellusveneestä pelastautumislaite. Lasikupu on kiinnitetty n. 4.5 metrin pitu iseen vaakasuoraan putkeen, ka alle saman pituinen torpedo on nitetty. Putkessa on samantapaiset potkurit , vakaajat ja peräsimet kui n
itse torpedossakin ja putkessa olevat potkurit kuljettivat kojetta eteenpäin. Todennäköisesti ohjaaja lauk aisee torpedon lähestyessään kohdetta ja palaa sitte n mikäl i mahdolli sta emälaivalle. Sikäli kun tähän me nnessä tiedetään, e ivät sano tut ne lj ä li itto utun eiden käsiin joutunutta torpedoa aik aansaaneet mitään vaurioita. Verrattaessa näitä kahta " ihmistorpedo" -tyyppiä toi siinsa huomaa niiden väl illä suuren eron niin rakenteensa kuin käyttötavankin puolesta. Brittil äistä "ihmi storpedoa" vo idaan käyttää ain oastaan an kkuri ssa o levia aluksia vas taan. s.o. on päästävä ensin tunkeutumaan johonkin satamaan, jossa vih o lJ isaluksia on. Tämä ti etysti rajoittaa suuresti aseen käyttömahdolli suuksia. Mielenk iintoista on myös todeta laitteen periaatteellinen yhtäläi syys n.s. BushneIlin munan kan ssa, jota käytettiin siihen aikaan kun vedenalaisetaseet o li at v ielä aivan lapsenkengis, ä. Saksalainen " ihm istorpedo" on ilmei esti kehittyneempi muoto, joka sallii hyökkäyksen myös liikkeeltä olevia aluksia vastaan. Sitä voitaisi in itseasiassa pitää myös jonkunlaisena kääpiösukellusveneen yksinkertaisimpin a muotona.
SUKELLUSVANHIMMAN OPPAASTA TOINEN PAINOS Sukellusvanhimman oppaasta ilmestyy huhtikuun aikana toinen, uusittu painos, johon on tehty muutoksia ja lisäyksiä lähinnä turvamääräysten, lainsäädännön, viestinnän ja ulkomailla sukeltamisen osalta. Kirjaan on koottu se perustieto, jonka sukellusvanhin käytännön taitojen lisäksi tarvitsee voidakseen hoitaa tehtävänsä asianmukaisesti. Sukellusvanhimman opas on SUSL:n sukellusvanhinkurssien oppikirj~ ja se on hyödyllistä luettavaa jokaiselle sukeltajalle. Tilaukset SUSL:n toimistosta, puh. (90) 158 2258.
Ahveniston Vesipedot ry. kutsuu seurojen edustajia viettämään seuran 30-vuotisjuhlaa Suomenkasarmin toimiupseeri kerho Seiskalle toukokuun 5 päivänä 1990 klo 18.00 alkaen. Pyydämme ystavällisesti ilmoittamaan saapumisestanne 23.4 mennessä (illalliskortti a 70 mk) Arto Terrimäki 917/169646/19429 Simo Nieminen 917/169452 Ahveniston Vesipedot ry.
SVUL HÄMEEN PIIRIN URHEILUSUKELLUSJAOSTO JÄRJESTÄÄ
••
••
SUKELLUSPAlVAN AIKA PAIKKKA
Sukelluslääkärin puheenvuoro Puolustusvoimien sukellustoiminta Ruokatauko Sukellusseura Teredo Navalis ry Sotamuseon hylky tutkimus Sukelluskuvaus
Tilaisuuden päätyttyä halukkailla mahdollisuus tutustua TV2:n Tohlopin toimintakeskukseen.
11
Pekka Mattila, Ahvenat ry
KÄYTTÖKOKEMUKSIA ALADlN PRO:STA JA SUUNTO SME-ML:STÄ Olen koonnut tähän kirjoitukseen käyttökokemuksiani ALADlN PRO:sta ja SUUNTO SME-ML:stä keväällä -89 Malediiveille tehdyltä sukellusmatkalta ja sukelluksilta Suomen vesissä viime kesän ja syksyn aikana. Mukana on myös muutamien uusien painekammiotestien tulokset. Loppupuolella on omia subjektiivisia arvioitani näiden sukellustietokoneiden ominaisuuksista käyttäjän kannalta. Havaintoja Malediivien reissun yhteydessä
Sukelsin Ruredulla yhteensä 27 kertaa 13 päivänä käyttäen 2 x 10 litran laitetta (oma laite mukana, koska tiesin, että vuokralaitteet ovat vain 10,4 litran laitteita). Maksimisyvyydet olivat yleensä 25-35 metriäja sukellusaika vähän yli tunnin. Pinta-aikaa aamuja iltapäivän sukellusten välillä oli 4-5 tuntia. Käytän seuraavassa ALADlN PRO:sta lyhennystä AP ja SUUNTO SME-MLstä SU o 1. AP:n syvyysnäyttö reagoi herkemmin pieniin syvyyden vaihteluihin kuin SU. Vastaavasti nämä pienet syvyyden muutokset näkyvät jäljellä olevan suoranousuajan vaihteluina. 2. AP näytti yli 10 m: ssä suurempaa syvyyttä kuin SU. (Koska AP on kalibroitu makeaan veteen.) En tarkistanut asiaa mittanauhalla, mutta ilmeisesti SU oli lähempänä todellista. Syvyys
Ero metriä
10-20 m 20-30 m 30-40 m 40-45 m
0 ,1-0,3 0,4-0,7 0,4-1 ,0 0,9-1,3
3. SU näyttää yleensä 15-30 m:n välillä 2-4 min enemmän jäljellä olevaa suoranousun aikaa kuin AP. 33-42 m:ssä AP näyttää 0-2 min enemmän suoranousuaikaa. Tämä ero on suunnilleen sama kuin verrattaessa suoranou uaikoja selausnäytöllä ennen sukellusta. 4. AP:n akustinen nousunopeuden varoitus (hälytyspiippaus) on todellä hyvä piirre. Esim. vedenalaisessa kuvauksessa ei tarvitse tarkkailla vilk14
kuuko näytöllä nousunopeu svaroitus (eikä sen puoleen aina muistakaan).
Uusintasukellukset monena perättäisenä päivänä
5. SU:n sukellusrprofiilimuisti on helppokäyttöisempi , selkeämpi ja varmatoimsempi kuin edellisessä mallissa. Nyt ei ollut mitään ongelmia muistin selaamisessa. Nyt kun muistin selaus on helpompaa (v iimeisimmän sukelluksen tiedot saa ensiksi), tulee muistia selattua ihan mielenkiinnosta joka sukelluksen jälkeen.
Sukeltaminen monena perättäisenä päivänä, varsinkin jos vielä joka päivä tehdään useampi kuin yksi sukellus, li sää eräiden lähteiden mukaan sukeltajan taudin riskiä huomattavasti. Toisaalta kun tehdään muutaman viikon ajan jatkuvasti sukeUuksia samaan syvyy teen, väitetään tapahtuvan jonkinlaista mukautumista ja sukeltajantaudin riskin pienenevän. Kokemukseni on, että nykyisillä sukelI ustietokoneilla voi sukel taa turvallises ti kaksi tunnin sukellusta päivässä 20-30 m:iin ilman välipäiviä parinkin viikon ajan ainakin lämpimi ssä vesissä, kun sukellusten välillä on pintaaikaa 4-5 tuntia, noudatetaan nousunopeutta 10 mimin-ja tehdään varopysähdys 3-6 m:ssä. Myös "jojo"-profiilista varoitellaan, mutta ainakaan yksi käynti sukelluksen lopulla uudelleen 15-24 m:ssä ei tuottanut ongelmia. Teimme tällaisia sukelluksia 10. Teimme myös pari sukellusta, joilla AP ja SU menivät kahteen otteeseen etapeille. Välillä kävimme poistamassa typpeä dekoalueella ja sukelluksen loppupuolella kävimme vielä uudelleen 23-27 m:ssä, jolloin molemmat tietokoneet menivät uudelleen etapille. Tällä toisella kerralla oli jo havaittavissa välikudosten vaikutus, kun etappiaika kasvoi huomattavasti nopeammin kuin , jos etapille meno tapahtui sukeIluksen alkupuolella.
6. Jäännöstypen poistuminen näyttää nyt kestävän SU :11a pitempään kuin edellisellä versioIla. Esim. Malediivien kahden sukellusviikon aikana ei SU lopettanut pinta-ajan laskentaa kertaakaan ennen seuraavan aamun sukellusta. AP:ssä pisimmät jäännöstypen poistumisajat vaihtelivat päivän toisen sukelluksen jälkeen 16 - 18,5 tuntiin. Eli jos tehdään päivittäin kaksi sukellusta 20-40 m:iin kaksipulloa laitteella ja sukellusaika on n. 1 t, ei jäännöstyppi ehdi poistua kokonaan ennen seuraavan päivän aamusukellusta. SU olikin päällä koko kahden viikon ajan. 7. SU:ssa lentokiellon poistuminen kestää 16-] 8 tuntia, jos sukellustahti on ollut edellä kuvattu. AP sen sijaan salli lentämisen 5-9 tunnin kuluttua iltapäiväsukelluksesta. Kun aloitimme paluulennon vilkkui SU:ssa vielä lentokieltovaroitus. AP oli kuitenkin lopettanut lentokieltovaroituksen 8,5 tuntia ennen lennon alkua. Aikaa viimeisestä sukelluksesta lennon lähtöön oli 16,5 tuntia. SUlopetti lentokieltovaroituksen, kun viimeisestä sukell uksesta oli kulunut n. ] 7,5 tuntia eli oli lennetty noin tunti. 8. Jos 20-35 m: ssä sukeltaa 3 m:n dekolle se on AP:ssä 2-3 min pitempi kuin SU:ssa. 9. SU:n etappinäytössä on se hyvä puoli, että näkee, koska on tullut dekoalueelle. 10. Jos dekolle meno tapahtuu sukelluksen loppupuolella, kasvaa 3 m:n dekoaika melko nopea ti 21 -30 m:ssä, koska silloin myös välikudoksien suoranousuraja ylittyy.
Etappinoususukellus 39 metriin 18 min:ksi
Sukellus oli 40,0 m/29 min . SMEMLssä maksimisyvyys oli 39,6 m. Kohde oli Harald Utön lounaispuolella. Sukelluksen profiili oli SME-MLn mukaan seuraava Aika 3 6 9 12 15 18 21 24 27
37,5 38,4 38,4 39,6 37.8 36,0 19,2 4,5
niin
tähän mennessä tulleet eteen avovesisulcellluksilla, koska en ole kiä sukelluksia 40
semmin sw[)ratIlOUSlun~tivt.öl olimme n.l "varmuuden vuoksi" KClkonalsnou:sutuli 11 min. Alla on vertailun koK.onalsflCmsUlalat 39 Taulukko
US
Kok.nousuaika min. 9m
Buhlmann
SUSL
5
6m
3m
3
4 7 10
10
6 14 25
Alasmenon ilmankulutus on lasmukaan. kettu Muutamia arvioita ALADlN PRO:sta ja SUUNTO SME-ML:stä
Syvät etappinoususukellukset SMEML:llä
Painekammiotestien perusteella olen päätynyt seuraaviin dekoajan ylärajoihin syvillä etappinoususukelluksilla: ennen 30-39 m 40-50 m 51-60 m
15 min 10 min 5 min
Kun noudattaa näitä . . . ~"'.tJtJ·HUn..U.JlUI'J ei ERR-varoitus Mielestäni kannattaisi
SME-ML:ään on tullut verrattuna malliin. AP on edelliseen malliin verrattuna edelleen kehiael(Q-onlellma ja paljon lisää toimintoja. kaikkiaan molemmista sukeUustietokoneista on tullut hyvin positiivinen kuva tähän astisilta sukelluksilta. SME-ML:ssä ainoat huomautuksenikoskevatn~l1Cllnf,nC"'C"."r~;h>ctn
Lopuksi
On toki mielenkiintoista vertailla sukellustietokoneita keskenään ja taulumutta vielä mielenkiintoisemtotestata ~~'CIh'lHU kuinka turvalliJU1'-VU.UIIlJU.
TALVISUURKISAT JA SUKELLUS Sukelluksen osalta suur kisoihin oli saapunut n.60 sukeltajaa. Tämä joukkio koostui lähinnä nuorista, alle 17 -vuotiaista uppopallon pelaajista. He olivat tulleet Kajaaniin taistelemaan uppopallon Suomen mestaruudesta. Mukana oli myös 'norppia' Bothnia Gulf Diversistä. He joutuivat kokemaan pettymyksen kun heille kerrottiin , että muista seuroista ei heitä vastaan kilpailemaan oltu lähetetty ketään. Mainitta'koon myös, että mukana (sukellus)leiriIIä oli vain kaksi tyttöä! Vaikka leirillä vallitsikin huomattava poikavalta, ei mitään tasa-arvon loukkauksia tapahtunut. Tytöt olivat mukana touhuissa siinä missä pojatkin. Lähtöpäivänä kaikki kertoivat viihtyneensä leirillä. Majoituspaikka oli ollut erinomainen, ja ruokakin oli ollut syötävää. Moni olisi varmasti halunnut jäädä pitemmäksikin aikaa. Nämä sukeltajat tulevat tapaamaan toisensa viimeistään ensikesän suurkisoissa, Helsingissä. Hanna Hakala 13 v. Bothnia Gulf Divers
NYT 0 KORKEA AIKA SINUNKIN HANKKIA.,· · ,. . . ~· NUORTEN URHEILUSUKELLUSKOULU 16-20.7.90
KANSALLIS-VISA on Kansallispankin pankkikortti-VISA. Yhdistelmäkorni, jolla saat kaikki nykyaikaiset automaatti- ja pankkikornipalvelut. Ja VISAlla myös korotonta maksuaikaa noin puolitoista kuukautta. ulkomailla, myös valuutan ostossa. lisää omasta tilikonttoristasi.
Paikka
Kuortaneen Urhei-
Vaatimus
v. tytöt ja pojat
Hinta
KAN SALLIS-VlSA KANSAlLISPANKIN PANIOOKORTll-VlSA. 61081 ON. 1.6.90
VAPAASUKELLUSKURSSI 17-22.6 Paikka Hinta
16
PERHELIIKUNTAKURSSI 9-20.7.90
Ylivieskan urho sukeltajien sukellussanomat, Helmikuu 1990
TORNADO PRO-AM
KAMELEONI'II
UUS\
Tutustumme uppopalloon Uppopallo on vedenalainen pallopeli. Aikojen alussa, silloin kun ihmisellä oli kidukset uppopaHo oli su urinpiirtein jalkapallo ja koripallo oli eksoottisempi maan päällä pelattava kohopallo (huom. uppo-koho rinnastus). Uppopalloa pelataan määrätyin henkisin joukkuein. Joukon vanhin on yleensä joukon huonoin pelaaja ja joukon lihavin kelluu pinnalla. Uppopalloon tarvitaan siis aineenvaihdunnaltaan hyväulosteinen henkilö, jonka hengenpidätyskyky on parempi kuin Tyrnävän vanhuksen virtsanpidätyskyky. Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, että uppopalloilija olisi erityisen virtsanpidätyskykyinen. Päinvastoin eli toisinsanoen; voit nähdä olutta juoneen uppopalloilijan vessajonossa tuskastuneen näköisenä. Uppopalloilijan erotat tavallisesta jokinieriästä (lohensukuinen fisu muuten) siitä, että UppopalloilijalIa ei ole lohensukuisille kaloille tunnusomaista rasvaevää. Uppopalloilija nappaa paremmin vihjailuihin kuin vieheisiin. Tunnusomaista uppopallolle on pallo. Pyöreä miesten kuulan kokoinen pallo. Uppopallo on erikoinen pallo, koska ilman sijasta se on täytetty suolavedellä. Uppopalloilijat säi lövät suolaveteen pelin aikana pyydystämiään muikkujaja popsivat ne suolaherkut naamaansa pikkujoulun jälkeisenä aamuna. Joskus uppopalloilijan voit nähdä merellä. Sieltä tuo herkkusuu etsii paIloonsaherkullisiakatkoja. Upppopalloilijan erotat muista palloilijoista kosteasta ihostaja kloori lle tuoksuvista sieraimista. Talvisaikaan tavoitat uppopalloilijan parhaiten sul ista joen suistoalueista. Uppopalloilijasyö muikkujen lisäksi uppokuumennettuja kananmunia ja pallo kaloja. Uppopalloilija ääntelehti i kurlauttemal1a: KurI, kuri , kukI, kul ,klup. Yhteenveto Uppopallo: uppopalloilijoiden versio ruotsalaisten mätäsilakasta, surströmmingistä. Pyöreä muikkuyllätys. Maali : uppopalloilijalle tuntemattomampi käsi te. Yleensä vastapuolen tekemä outo ilmiö. Käytetään es imerkiksi seinien maalaamiseen. Räpylä: Uppopalloi lijan käsi. Smorkkeli: Hyvä uppopallokeli (snork = hyvä, uppopalloilijoiden kieltä toim. huom. ) Tennis: Sukkatyyppi . Uppokuumennin: Uppopalloilijan salainen ase, jolla isketään pimuja.
,
Yksiosainen autoklaavivulkanoitu S1-puku • Materiaalina 1100 91m2 EPDM-kumiseos • Syöttö-ja poistoventtiilit letkuineen (Apeks) • Kiinteä tai irto neoprene-huppu • Polvi-, vyötärö-ja olkavahvikkeet • Hartiavetoketju (Dynant 83 cm) • Tarviketasku • KuDetuskassi, paikkaja huoltotarvikkeineen • Värit sini/pun. yhdistelmä tai musta • Koot S, M, L, XL
MAXIMUS ULTRA HIGH PERFORMANCE REGULATOR ADVANCED ERGONOMIC DESIGN PROVEN SHERWOOD RELlASILlTY
SHERWOOD
SCUBAr
J
= E ei
;
UUS\
=
MAXIMUSon
hengitysregulaattori joka on vartavasten suunniteltu vastaamaan 90-luvun korkeita vaatimuksia. MAXIMUS-regulaattorin ergonominen ja hydrodynaaminen muotoilu; huippukorkea suorituskyky sekä koettu Sherwood "no-nonsense" -teknologia ja luotettavuus tekevät MAXIMUS-regulaattorista kilpailua vailla olevan regulaattorin, jolla voidaan sukeltaa kaikkialla maailmassa sääolosuhteista riippumatta. Elinikäinen takuu. NEPTO-SUB Oy Ab, Tehtaank. 13, 00140 Hki, puh. (90) 627 770
17
Matka alkoi Järvenpään torilta lauantaina 4.11. klo 18. Kuuden juniorin ahtauduttua Sirpanja Maurin autoihin alettiin körötellä kohti Tamperetta. Matkalla ei juuri erikoista tapahtunut, paitsi loppumatkasta, jolloin saavuimme Valkeakoskelle ja sellutehtaiden löyhkään. Lievästä kaasumyrkytyksestä huolimatta pääsimme jatkamaan matkaa. Perillä Tampereella suuntasimme ensiksi eräälle huoltoasemalle,josta saimme kaupungin kartan. Törmäiltyämme jonkin aikaa ympäri yksisuuntaisia löysimme kuin löysimmekin Pellervon koulun , jonka liikuntasaliin oli määrä majoittua. Siellä olikin jo muutamia Urheilusukeltajien junioreita ja ilta kului leppoisasti tytöt-pojat-koripallomatsin merkeissä. Kolmen hengen "y 1i "voimasta huolimatta pojat hävisivät pelin. Aikaisin aamulla sukeltajanalut revittiin ulos lämpöisistä makuupusseista. Rallin oli määrä alkaa kello 8. Uimahalli sijaitsi aivan lähellä. Ihas-
teltuamme muutaman minuutin ajan sen lasiovia joku suvaitsi tulla avaamaan ne ja pääsimme vaihtamaan simmarit päälle. Mikä kokemus Tampereen uintikeskus olikaan verrattuna Järvenpään kylpyammeeseen,jota myös uimahalliksi kutsutaan! Oli se aivan uuttaja ihmeellistä kun syvyyttäkin oli peräti 4, 3 metriä. Täällä sai vähän käyttää räpylöitäkin päästäkseen pohjaan. Onneksi saimme jonkin aikaa totutella tähän uuteen ulottuvuuteen ennen kuin ralli alkoi. Kilpailijat jaettiin ryhmiin, jotka sitten hajaantuivatrasteille. Tässä henkilökohtaisia ajatuksia rallin kulusta: 1. rasti. Jaaha, räpyläuinti 50 metriä . Mutta täähän on ihan tavalli sta. Eiks ne voinu keksiä jotain jännää ... ? 2. rasti. Neljä kiekkoo pohjasta. Noi ensimmäiset suorittajat on ihan uskomattomia. Eihän ne edes hengitä välillä. Aikaakin meni vain puol minuuttia,
-- -
= = = -----------~-,..=======~ = =.=. _-.. ... ===== = =--:::.==...== --==------_....-..-----~- --- --- -== - == - -------==:= ==--=--=-= rM
vaikka syvyys on nelisen metriä! No niin,nyt on mun vuoro .... tää on jo kolmas kiekko, pinnistä nyt vielä happea keuhkoihin ... ja taas pohjaan ja kiekko ylös. Ei sentään mennyt yli minuutin. 3. rasti. No tää nyt on joku hedelmäkorileikki "Siirrä neljä kiekkoa korista toiseen ja käy aina välillä pinnalla". Miks aina kiekkoja? Miksei vaikka banaaneja? Eiks niillä 00 mielikuvitusta? 4. rasti. (lääh-puuh) Nyt tulee jotain selIasta, mitä mä toivoin. Pitää kuljettaa vedellä täytetty pallo pohjassa olevien renkaiden läpi "vastarannalle" ja samaa reittiä takai sin ... tää alku menee ihan kivasti. . nyt vois sukeltaa .... ei kai räpylä tartu renkaaseen !? Aah, ilmaa! Ja sitten takaisin . Rasteja oli siis vain neljä, joita oli nuorempien sarjassa hieman helpotettu. Varsinaisen rallin jälkeen tehtiin teoriakoe. Alle 12-vuotiaiden koekysymyksiä olivat mm. "Miksi märkäpuku ohenee syvällä? a)pimeyden
UUTUUS! LIIKKUVAN SUKELTAJAN OMA VENE! * loistava sukeltajaparin
vene järville ja joille * tukeva - katamaraanirunko
* kestävä - neljä ilmatilaa ja kaksinkertainen pinnoite * tyylikäs, valittavanasi 9 eri värivaihtoehtoa * kätevä - vedestä noustessa matala nousu * mahtuu auton tavaratilaan * kantavuus 390 kg * max. 10 hv moottori * pituus 3,4 m * leveys 1,75 m * paino 41 kg
Erämessuilla 6.-10.6.90 Riihimäellä os. G 11 TIEDUSTELE TARJOUSTAMME SUKELTAJILLE!
. .
~
c;J~~7rlmthJUut~ Meiltä myös Nissan polttomoottorit ja Minn Kota sähkömoottorit
18
puh. 90-75 21 833 FAX 90-7522463 Kylänvanhimmankuja 3-5 G, 00640 HELSINKI
b)ky lmyyden c )paineen vaikutuksesta?" ja "Puukkoa pidetääna)kaulassa b) jalassa c) kädessa?" 13-15-vuotiaisiin oli aika harppaus: "Mikä on veden taitekerroin?" tai "Montako haria on paine 15 metrissä?" (Kysymykset eivät ehkä olleettäsmälleen kuin tässä, mutta vaikeustasot varmaankin selvisivät...) Voittajat julistettiin kahviossa. Parhaat saivat palkinnoiksi mm. pehmonorppia ja julisteita. Lisäksi kaikille osanottajille jaettiin tarrat ja kirjanmerkit. Ja kaikki olivat yrittäneet parhaansa ja edustaneet seuraa kunniakkaasti. Yhteispotretin jälkeen oltiin vapaita lähtemään. Huri steltuamme pitkin poikin Tamperetta löysimme mukavan huoltamon ,jossa söimme kumivat vatsamme täyteen kaikkea epäterveelli stä, kuten ranskanperunoita. Sitten oli vuorossa akvaariokierros. Piraijat ja hylkeet olivat näkemisen arvoinen juttu. Ja matkan kruunasi vielä käynti delfinaariossa, jossa saimme seurata muun muassa delfiinikoripalloa. Vuoden 1989 Norpparalli oli meidän osaltamme ohi , kun sul10uduimme jälleen autoihin ja aloitimme kotimatkan. Sunnuntai-iltana kaikki olivat jo turvallisesti kotona muistelemassa hauskaa retkeämme Tampereelle.
Tiedonanto ! Urheilu- ja ammattisukeltajille jotka liikkuvat saaristomeren alueella.
Tu!un ~l~?pistoll~n~n keskussairaala on hankkimassa painekammiota lääkehOldolhslln tarpeIsIIn. Tämä sama painekammio voi palvella tulevaisuu dessa myös urheilu- ja ammattisukeltajia painehoidollisissa tarpeissa (sukel., lustapaturrnat). Kysymyksessa on erittäin merkittävä kädenojennus sukeltajille. Suunnittelutoimikunnalta on tullut pyyntö selvittää, kaikkien siirrettävien painekammioiden liitostekniikan tiedot ennen ky seessä olevan suuren painekammion hankintaa. Jos sinulla, seurallanne on siirrettävä painekammio haluaisimme tietää mahdollisimman aikaisessa vaiheessa teillä olevan laitteen merkki, tarkka liitostapa sekä muut tekni set tiedot, jotta mahdollisen sov itusbajonetin hankinta olisi helpompaa. Tekniset tiedot pyydetään lähettämäan mahdollisimman pikaisesti kirjallisena allekirjoittaneelle. Lauri Ljungqvist Puutarhakatu II - 13 b 68 20100 Turku puh. 921/325943 /334300
Susan Heikkinen Keski-Uudenmaan Sukeltajat r.y.
INTIAN VALTAMEREN SUKELLUSRETKET THAIMAASSA PHUKETIN SAARELLA
TIEDUSTELU Liiton henkiI örekisterin käyttö? Liiton johtokunta on tehnyt päätöksen tarjota osoiterekisteriä suoramarkkinointiin. PYYDÄMME KIRJALLISTA ILMOITUSTA LIITON TOIMISTOON, MIKÄLI ET HALUA OSOITETIETOJASI LUOVUTETTAVAN. Tietoja toiminnasta saa:
THAI-FINN DIVING OY
Os. Suomen UrheiIusukeltajain Liitto ry Radiok 20 00240 Helsinki Kuoreen merkki: Osoitetieto
Rataskuja 1 03100 Nummela (90) 2224 700 (949) 315 715
CLUB AQUARIUS LTD
PL 77 5/10 Vised Road 33721 Tampere Rawai Beach (931) 125341 Phuket Fax (931) 229 167 Thailand 19
NAUTIC CLUB URHEILUSUKELTAJAT RY-20 VUOTTA Nautic Club urheilusukeltajatry:n perustivat turkulaiset Juhani Kallionpää, Hannu Koskinen ja Markku Sirkkilä helmikuussa vuonna 1970. Seura synsamoin kuin monet muutkin pienet sm~elJus~;eurat, halusta päästä sukeltaJasemaKlln oli vain mutta yhdistyksen oma vene hankittiin ja toiminta lähti käyntiin vilkkaana. Uusia jäseniä tuli mukaan. Jäsenet olivat nuoria, innokkaita ja aktiivisia. Nyt seuralla on jäseniä 45 ja toiminta pinnan alla jatkuu aktiivisena. Seuran ylpeys on 30-metrinen sukellustukialus Tavi. Avoimen veden aikaan merelle lähdetään porukalla joka viikonloppu. Järjestö- ja kilpailutoiminta on aina ollut Nautic Clubilaisille vähemmän tärkeää. Toiminta on jo kaksikymmentä vuotta keskittynyt aktiivisen sukeltamisen ja oman aluksen ympärille. BEULAH JA REGU
Nautic Clubin ensimmäinen oma vene hankittiin syksyllä vuonna 1970 Vaasan Valgrundin merivartioasemalta. 13metrinen jykevä puoliplaanari kastettiin samana vuonna Karibianmerellä riehuneen pyörremyrskyn mukaan komeasti Beulahiksi. Seuranjäsenmäärä oli kasvanut noin viiteentoista ja uusi vene oli kovassa käytössä. Kirkkaita vesiä ja mielenkiintoisia hylkyjä etsittiin usein Kökärin ja Vänön vesiltä. Myös Ahvenanmaalla vieraiItiin ja Maarianhaminan lähistöllä e.I''lI1"<O>",;,,:' ki Plussan tuli 70-luvun alk:upuolelJla sukeltaminen ei vielä ollut tu kuin Silloin su)celJlus:selllrat olivat Samalla saattoi olla sukeluseammastakin seurasta. ~t::l:):)ILJJd suunniteltiin "nn""';:"<1 la ballivuorolLlIa, mUlste:lee
20
vene, Regu. rlskarma merikelpoinen ja tukialukseksL Mutta rä oli alkanut uuden aktiivisen kauden myötä voimakkaasti kasvaa ja yhdeksänmetrinen Regu kävi auttamatta liian Sukeltajat olivat alkaneet haaveilla kunnollisesta, vaativat mitat täyttävästä sukellustukialuksesta.
SUK. T/A TAVI
Lokakuussa 1986 Nautic Club osti Turun merivartioston entisen vartiolaiva Tavin. Se saatiin varsin kohtuulliseen hintaan huutokaupasta romukauppiaiden nenän edestä. Koneet piti kuitenkin uusia ja kunnostustyöt tulivat näin maksamaan todella tuntuvasti. Mutta tänään Tavi on Nautic Clubin ylpeys, eikä syyttä. Vuonna 1960 valmistuneella aluksella on pituutta 29,5 ja leveyttä 5,2 metriä. Uppouma on 100 tonniaja syväys 2,0 metriä. Pääkoneina on kaksi uutta, turboahdettua ja välijäähdytettyä Scania-Vabis DSI II R 82:a. Tehoa löytyy seuran tarpeisiin riittävät 2 x 250 hevosvoimaa. Generaattoreita pyörittää kaksi 72 hevosvoiman Perkinsiä. Koneiden vaihdon lisäksi Tavi ei kaivannut suuria kunnostustöitä. Asevarasto toki remontoitiin heti saunakmutta muuten alus oli sellaisenaan toimiva. Entisissä miehistötiloissa mavajaat parikymmentä sosiaalitilat ja ruoanlaittom<JmaOlllSllluaet ovat mainiot. Isossa aluksessa toki riittää aina kunnostettapalkalttavaa, mutta harvalla seutoiminnalleen yhtä pu:itteita kuin Tavi. luonnollisestikin Nautic :lutnn 1:oll1nmnan kesJ[oplste. Sen hankPlt~nelle seuralle taloudelraska~;[a. Seuran kulut oli
matti miehiä ja vaativatkin huoltotyöt saadaan hoidetuksi omin voimin. Merelle lähtemään joka viikonloppu, mahdollisimman usein viIkollakin. Tavin käyttökate on korkea. Omilla veneillä liikkuvatkin pitävät sitä usein tukikohtanaan. Talvikaudella seuralaiset harjoittelevatjoka toinen lauantai Turun Uimahallilla. Taitoja hiotaan ja pidetään yllä. Sukellus- ja laitetekniikan lisäksi kerrataan pelastamistaja pelastautumista. Jäsenten taidot ovatkin hyvät. Seuran kaksi kymmentä vuotisen toiminnan aikana ei ole sattunut yhtään lievääkään onnettomuutta. TOIMIV ASEURA
Nautic Clubin historian suurin ja yksi mielenkiintoisimmista sukellusprojekteista toteutettiin kesällä 1988 Hiittisten Kuggskärissä. Yhdessä merenkulkuhallituksen avustuslautta Ursuksen kanssa pohjasta yritettiin nostaa mahdollisesti "Tsaaritar Aleksandra" -hylystä peräisin olevia tykinputkia. Kelit olivat kuitenkin vaikeita eikä nostosta tahtonut tulla mitään. Viimein tuliputket saatiin monien vaiheiden jälkeen ylös. K~ksi putkea Merikarhut konservoivat Adskärin purjehdusmerenkulun Kolmas tuliputlinnakkeelle. 1989 sattui sit-
URHEILUSUKELLUSKOULUTTAJAT JA URHEILUSUKELTAJAT, NYT EI RETKEN ONNISTUMINEN OLE SÄÄSTÄ KIINNI.
Sukeltajien työtukialus 'AQUARIUS' vuokrattavissa myös urheilusukellusretkille esim. viikonloppu tai koko viikko. Alus täysin uusittu mm. pääkone, apukoneet, salongit, peseytymistilat jne. Erinomaiset tilat n. 15 hengen ryhmälle. Toiminta-alue Itämeri.
Pit.28 m, syväys 3 m, koneteho 445 hv, maj .kapasiteetti 28 hlö, keittiö, sauna, 2 salonkia, 4 ankkuria, Buster-apuvene, täydellinen sukellusvälineistö jne. Esitetilaukset, hintatiedustelut
® @j .
Sukellustyö Salmela Oy Renlundinkatu 14, 67100 Kokkola Puh. 968-311 197 tai 949-367 960 tai 949-237 286, 968-311 197 21
TOIMINTAKALENTERI HUHTIKUU
21-22 **22
Vesikko Cup/ uppopallon kans.kilpailu NS-ohjaajakurssilH:gin piirijaosto
KOUVOLA HELSINKI
URHEILU
TOUKOKUU 4 -
6
5 -
6
5 -
6
12 12-13 12-13 12-13 19 26-27 24-25 26-27 27
Tanskan räpyläuinnin 25 v. kv. juhlakilpailu Uppopallon nuorten leiri (20v.) Masters Cup/uppopallon kv.kilpailu Upinniemi Cup Uppopallon junioreiden leiri (l7v.) PM-kokous/yleiskokous Suk.suunnistuksen valmennusleiri Waskia Swimrning Race/ RU:n avovesiuinti U ppopallovaliokunnan suunnittelukokous Minimöte/ räpyläuinti Räpyläuinnin PM-kilpailut Porvoonjoki-Uinti
ODENSE UPINNIEMI HELSINKI VIERUMÄKI VAASA TUKHOLMA TUKHOLMA PORVOO
KESÄKUU
Suk.suunnistuksen valmennusleiri Suurkisat Nuorten Suurkisaleiri Uppopallon junioreiden SM-Cup I-osakilpailu Murena-Rally/suk.suunn. kans.kilpailu 16 **17-22 Vapaasukelluskurssi
2 6 6 9
- 3 -10 -10 -10
PAJULAHTI HELSINKI HELSINKI HELSINKI PORVOO TANHUVAARA
Suomen U rheilusukeltajain Liitto ry:n jäsenlehti postitetaan sukeltajille, joiden osoitteet kerhot ovat toimittaneet liitolle ja joiden jäsenmaksut on maksettu. Muuten on lehteä saatavana liiton toimistosta. Päätoimittaja: k.921-391098 Erkki Metsävuori 20310 Turku 31 Kustavintie 9 C 24 t. 921-694317 Ilmoitushankinta: Brita Ikävalko
Radiokatu 12 00240 Helsinki (90) 1582257
Toimitus jättää kirjoittajille vastuun heidän mielipiteistään. Osoitteenmuutokset: Urheilusukeltaja -leh ti Kustavintie 9 C 24, 20310 Turku 31 Ilmestymis- ja ilmoitusaineistoaikataulu
HEINÄKUU 1 -22 **9-13 14-15 **16-20 27-29 27-29 14
SUKELTAJA
LIITON TOIMISTO KIINNI Perheliikuntakurssi VA-Kala SM-kilpailut Nuorten Urheilusukelluskoulu Suk.suunnistuksen SM-kilpailut Räpyläuinnin avovesi MM-kilpailut Räkkäralli/ SM -avovesiosakilpailu
KUORTANE
N:o
Ilmestyy
IImoit.
Tekst it
KUORTANE VIERUMÄKI KREIKKA/Kavala
1 2 3 4
3. 2. 10. 4. 3. 6. 7.10. 9.12
2. 1. 10. 3.
2. 1. 23. 2. 13. 4. 20. 8. 9.10 .
5
EWKUU
Suk.suunnistuksen PM-kilpaiIut VIERUMÄKJ VA-Kala/ Hanko Cup kv.kilpailu HANKO Avovesiralli + sukellussuunnistuksen PMkilpailut/H:gin piirijaosto HELSINKI 27.8-1.9. Suk .suunnistuksen EM -kilpailut RANSKA 20.8-3.9. Räpyläuinnin MM-kilpailut ITALIA/ Rooma 10-13 25 25
5. 5. 7. 9. 9.11
Vuosikerta 180,Suomen Urheilusukeltajain Liitto ry Radiokatu 12 00240 Helsinki (90) 1582258 Oy Turun Sanomat Turku
Uusittua Koulutuskorttia jälleen saatavana liiton toimistosta
ei 6:-
Sukeltajat Huomio! Sukellusseura CALYPSO järjestää Upinniemi Cupin yhteydessä kirpputorin johon voit tuoda vanhaa/käytettyä/ pienentynyttä tai muuten ylimääräistä sukellustavaraa myytäväksi. Lisätietoja Pekka Rekola 90-296 1935 k. 90-296 9211 1.
• Veneet • Venetarvikkeet ja varusteet SPINNU OY, FELLMANINKATU 1 15110 LAHTI PUH. 918-525 045
22
• Sukellusvarusteet • Venekuomut ja purjekorjaukset
TN-1 MITTARIN SUOJUS JA PIDIN Suunto TN-1 mittarin suojus on saatavissa laitteisiin SME, SMT ja SMT-14. Sen avulla instrumenttia voidaan käyttää yhdessä kaikkien sukeltajan jo omistamien konsolien kanssa ja se on helposti muunneltavissa rannemailiseksi.
II I
TUA SUKELLUSTARKKUUTTA Mahdollisimman helppolukuinen näyttö
Ainutlaatuiset muistitoiminnot
Suunto SME-ML:n muisSuunto SME-ML sukel- titoiminnot ovat selvä etu. Mikroprosessori lustietokone on tehty mahdollisimman selke- antaa yksityiskohtaiset äksi ja helppolukuiseksi. tiedot sukelluksista päinvastaisessa järjesNestekidenäytöstä näkee yhdellä silmäyk- tyksessä siten, että se sellä kaikki oleelliset tie- ensin ilmoittaa viimeisen sukelluksen tiedot. On dot ennen sukellusta, asiantuntijoita, jotka ovat sen aikana ja sen jälsitä mieltä että Suunto keen. Se näyttää vain SME-ML:n muistitoiminkulloisellakin hetkellä tojen pitäisi olla pakollitarvittavat tiedot ja on sia kaikissa sukellustäten markkinoiden tietokoneissa. helppolukuisin.
Keskenään vaihdettavat yksiköt Sekä Combo-43 että -42 voidaan varustaa SME-ML -sukellustietokoneella tai SMT -ajastin-syvyysmittarilla. Vaihto voidaan suorittaa milloin tahansa. Mittarin poistaminen ja korvaaminen toisella kestää alle minuutin. Vain Suunto pystyy tarjoamaan tällaista joustavuutta.
Suunto SME-ML
SUUNTO Sukellusinstrumentit Juvan Teollisuuskatu 8, 02620 ESPOO Puh. 90-847 033
j
URBUR
Teollisuuskatu 34 20520 TURKU Puh. 921-376 700
PIRO UPRAXL
-hengitlämisen vapautta
Harkituista yksityiskohdista syntyy täydellinen kokonaisuus. Hengitysv'enttiileissä se merkitsee ominaisuuksia, ioihin voit luoftaa. Ja nauttia sukeltamjsesta - turvallisesti. SPIRO SUPRA Xl on tehty toimimaan kaikissa oJosuhteissa vakiotehoJla: pienellä ja Isolla säiliöpaineella, syvällä ia matalalla. Ainutlaqtuinen balansointi 1. asteessa, patentoitu, ortodontisesti muotoiltu silikoninen suukap~le vähentää leuan väsymystä, keventää hengitystä. Töydellisyyttö, iohon SPIRO alan edelläkäviiänä maailmanlaaiuisesti pystyy. SPI RO SUPRA XL - tehty sinulle, ioka tiedät, mitä haluat.
Teollisuuskatu 34
20520 Turtu puh 921-376700