Issuu

SPIRO SUPRA XL

- hengittämisen vapautta

Harkituista yksityiskohdista syntyy täydellinen kokonaisuus. Hengitysventtiileissä se merkitsee ominaisuuksia, joihin voit luottaa. Ja nauttia sukeltamisesta - turvallisesti. SPIRO SUPRA XL on tehty toimimaan kaikissa olosuhteissa vakioteholla: pienellä ja isolla säiliöpaineella, syvällä ja motalaUa. Ainutlaatuinen balansointi 1. asteessa, patentoi!u, o.~o~.ontis~sti m~o!oiltu silikoninen suukap~l: ~~~~~tää I~uan väsr"!lyst~, keventää . hengitysta. Taydelhsyytto,lohon SPIRO alan edelläkäVllanC1 maallmanlaalUlsesti pystyy. SPIRO SUPRA Xl- tehty sinulle, joka tiedät, mitä haluat.

iSPIRO -1.' f

URHEILU

Kiitoksia Sukeltajat!

SUKELTAJA 09.12.1989

Puheenjohtaja Regulaattori testaus Esselholman hylky Suur Kisat Sukelluksia Islannissa Cozumel-Karibian klassikko Uimalla yli Merenkurkun Saimaan kenttätutkimuksista Norpparallista Koulutus ja kurssiohjelmaa SUSL ja atk SM-Sukellus-suunnistusta CMAS*** Kuortaneella Porkkalan kolmio Toimisto Tapahtumakalenteri

Kansi: Sepi Vanhasen ja . Osku Puukilan käsitys eräästä ajankohtaisesta tu ttavasta.

sivu 3 4

6 10-11 12 14 16

19 23 25

26 27

28 28 29 30

Näin vuoden lopuksi voin ilolla todeta, että turvallisuuskampanjat ovat tuottaneet kauniin tuloksen: "EI YHTÄÄ·N HUKKUNUTTA SUKELTAJAA TÄNÄ VUONNAr' Ei edes vakavampia painekammiotapauksia. Tämä on todella hyvä tulos. Se osoittaa että liittomme ajama linja on ollut oikea. Erilaiset turvallisuuteen liittyvät kampanjat ovat menneet perille. Toinen iloinen asia on, että vihdoinkin on saatu aikaan mahdollisuus ja päätös siitä että, palkataan liitollemme koulutusja valmennuspäällikkö. Toivomme, että hänen työpanoksensa ansiosta saadaan liittomme toiminta yhä vahvemmalle pohjalle. Tehtävä tulee olemaan vaativa, sillä haasteita ja paineita kyllä löytyy. Koko tehtävä on uusi ja tulevan päällikön toimenkuva on varsin elävä. Meidän on kuitenkin kaikista odotuksistamme huolimatta, muistettava ettei Roomaakaan rakennettu päivässä. Eli antakaamme tehtävään aikanaan valitulle henkilölle aikaa muodostaa yhdessä johtokunnan kanssa kunnollinen toimintasuunnitelma. Hyvin suunniteltu on puoleksi tehty. Lopuksi haluan kiittää yhteistyökumppaneitamme POHJOLASSA ja ILMARISESSA heidän arvokkaasta tuestaan sukellusturvallisuuden kohottamiseksi, sekä toivottaa Teille kaikille Hyvää Joulua ja Turvallista Uutta Vuotta! Reppu Mustalampi

SUOMEN URHEILUSUKELTAJAIN LllnO RV Haluamme näin yhteisesti kiittää yhteistyöstä ja toivottaa teille kaikille II

·HYVAA JA RAUHALLISTA JOULUA JA TOIMINTARIKASTA UUTTA VUOTTA Toimisto

Toimitus

Brita ja Eva-Lisa

Eka 3

Erikoistutkimus regulaattorien suorituskyvystä DIVER, elokuu -89, käännös.) Tämä DIVER lehden suoritttama sukellusregulaattorien tutkimus on kohdistettu neljäänkymmeneen eri malliin, jotka toivoaksemme edustavat kaikkia Englannin markkinoilla saatavana olevia malleja. Testin alkuperäisenä tarkoituksena on ollut suorittaa täydellinen, yksityiskohtainen ja puolueeton testi jokaisesta regulaattorimallista. Osa tätä kokonaisuutta oli alistaa jokainen regulaattori suorituskykytestiin, joka on kuvattu DIVER lehden huhtikuun -89 numerossa. Testin on suorittanut Southamptonilainen ANSTI Ltd, valvojana on toiminut tämän kirjoittaja. Testin suorittamisessa käytettiin Yhdistyneitten Kuningaskuntien ja Norjan viranomaisten hyväksymiä standardeja, jotka tullevat olemaan perustana Eurooppalaisille Standardeille. Testiin liittyi regulaattorin kytkeminen hengitys koneeseen, joka hengittää, veden alla, 62,S litraa minuutissa. (2S kpl. 2,S litran hengityksiä minuutissa). Hengityskuormitus mitattiin suurella tarkkuudella siten, että regulaattorin suu kappaleeseen asetettiin virtausmittari. Standardi edellyttää, että regulaattorin hengitysponnistusarvo ei saa ylittää 3,0 Joulea per litra ja että sisään- tai uloshengitysponnistus ei ylitä 2,S kPa:ta. (2S cm:n vesipatsas). Testissä käytettyä syvyyttä (painetta painekammiossa) lisättiin asteittain kunnes regulaattori ei täyttänyt jotain asetetuista testivaatimuksista, tai oli saavutettu SO m:n syvyys. Yli SO m:n syvyyksiä ei testattu. Saadut suorituskykytestin tulokset olivat niin mielenkiintoisia, ja joissakin tapauksissa yllättäviä, että toimittaja päätti niiden julkaisemisesta heti, mieluummin kuin odottaa koko täydellisen testin tuloksia. Aluksi, sana tai pari testin tunnusmerkeistä ja siitä, miten niitä tulee tulkita. 62,S litran hengitystiheys on tiheys, jota on pidetty kohtalaisen raskasta työtä tekevän sukeltajan, tai lähellä paniikkia joutuvan sukeltajan hengitystiheytenä. Vaikkakin tämä voi vaikuttaa korkealta arvolta niiden mielestä, jotka kurssien lopputenteissä ovat tottuneet vastaamaan huomattavasti alhaisemmalla luvulla, on kuitenkin syytä pitää mielessä, että huomatta4

vasti korkeampiakin arvoja on mitattu. Eräät mitatut arvot ovat ylittäneet 100 litraa minuutissa, kun sukeltaja on tehnyt raskasta työtä. Sisään- ja uloshengitysarvoiksi määritelty 2,S kPa, on arvo, jota sukelluslääkärit pitävätä korkeimpana arvona, jota sukeltaja voi jatkuvasti ylläpitää. Mikäli vastus kasvaa, sisään- ja uloshengitys käy liian raskaaksi ja sukeltaja "puree" regulaattoriaan. Sama arviointi menetelmä soveltuu hyvin myös koko hengitysponnistuksen arviointiin, vaikkakin vain yksi testatuista regulaattoreista ei selviytynyt testissä, johtuen liian suuresta hengitys ponnistuksesta. Useimmat regulaattorit eivät selvinneet testistä koska sisäänhengitysvastus kasvoi liian suureksi. Useimmissa regulaattoreissa on korkeaa uloshengitysponnistusta vähennetty käyttämällä joko suurikokoista, tai kaksiosaista, erittäin pehmeätä kumista valmistettua uloshengitysventtiiliä. (kaIvoa) Aikaisemmissa regulaattorimalleissa oli pienikokoinen, kovahkosta kumista valmistettu uloshengitysventtiili, (kalvo) ja siksi niistä uloshengittäminen oli erittäin raskasta. Mitä sitten sukeltaja voi odottaa ostaessaan sukellusvälineliikkeestä regulaattorin? Mielestäni on kohtuullista edellyttää, että jokaisen regulaattorin tulee selvitä 30 m:n syvyydessä tehtävästä kohtalaisen raskaan työn aiheuttamasta ponnistuksesta. Mitä tahansa regulaattoria, joka ei tästä selviä, on mielestäni pidettävä harjoitusregulaattorina, jota voi käyttää ainoastaan matalassa vedessä ja kontrolloiduissa olosuhteissa sukellettaessa. Regulaattorin, jota tullaan käyttämään todelliseen, pidemmälle vietyyn sukeltamiseen, tulee selvitä asetetuista vaatimuksista aina SO m:n syvyyteen saakka. En panisi pahakseni vaikka valmistajat selkeästi ilmoittaisivat sen suurimman käyttösyvyyden, johon heidän valmistamansa regulaattorit soveltuvat. Näin sukeltajalla olisi mahdollisuus tehdä oikeaan tietoon perustuva valinta. On ollut mielenkiintoista havaita, että ne valmistajat, joiden regulaattorit ovat täyttäneet asetetut vaatimukset SO m:n syvyyteen asti, nyt käyttävät tätä tietoa mainonnassaan.

Jotkin niistä regulaattoreista, jotka eivät selvinneet kovinkaan hyvin suoritetuissa testissä, ovat malleja, joita monet sukeltajat ovat käyttäneet ilman suurempia vaikeuksia. Muistattehan tarinan herttaisesta sukeltajasta, joka käytti 60-luvun halpamyyntiregulaattoria SNARKkia ja sukelsi yli SO m:n syvyyksiin! Syy siihen, että tämä ilmeisesti oli mahdollista, on siinä, ettei näiltä regulaattoreilta koskaan edes edellytetty kohtuullista suorituskykyä työskenneltäessä sukelluksen aikana. Niitä käytettiin kun olosuhteet olivat hyvät ja kontrolIoidut sekä hengitystiheys vakaa. Kuka voi olla varma siitä, että sukellustilanne aina on tällainen? Kuka tietää, ettei joudu tilanteeseen, jossa äkilliset ponnistukset ovat välttämättömiä jouduttaessa lähelle paniikkia tai yllättävän virtauksen yllättäessä? Regulaattorin suorituskyvyn testaaminen ja tulosten vapaa saatavuus voi olla vain sukeltajan edun mukaista. Sellaisen testauslaitoksen kuin ANSTI Ltd olemassa oleminen mahdollistaa jokaisen uuden regulaattorin testaamisen. Kuninkaallinen Laivasto ja US Navy suorittivat nämä testit ennenkuin päättivät mitä regulaattoreita ottavat käyttöönsä. ANSTI Ltd on valmis testaamaan yksilöllisesti jokaiselle sukeltajalIe, joka on kiinnostunut tietämään suosikkiregulaattorinsa suorituskyvyn. Uskon, että ihmiset tulevat yllättymään testin tuloksista. Tässä yhteydessä haluan huomauttaa, että mainitut suorituskykyarvot on saatu testaamalla vain yksi regulaattori kutakin mallia. Kuitenkin, kaikki regulaattorit olivat tuliteriä ja yhtä poikkeusta lukuunottamatta, maahantuojan toimittamia. En usko, että maahantuojat ovat "virittäneet" niitä muuttaakseen niiden suorityskykyä. En myöskään usko, että on suurtakaan eroa useampien samanmerkkisten regulaattorien suorituskykyarvoissa sillä nykyaikaisten regulaattorien tasalaatuisuus on melko korkeaa luokkaa. Saattaisi kuitenkin olla hyvä idea palata asiaan uudella artikkelilla myöhemmässä vaiheessa. Näin näkisimme kuinka hyvä on eri valmistajien laaduntarkkailu.

PERSONAL REGULA TOR PERFORMANCE TESTING &CERTIFICATION HOW DOES YOUR REGULA TOR PERFORM? CONO!T1ONS Qf TEST:

THIS REGULA TOR EXCEEDS INHALE RESISTANCE ANDWORKOF BREATHING

DEPTH WATERTEMPERATURE HPSUPPlY nDAL VOLUME VENnLAnON RATE

AT ADEPTH OF

15msw 12'C 70 Bar 2.5Litre 62.51pm

~ INHALE RESISTANCE = 3.93kPa EXHAlE RESIST ANCE = 2.84I:Pa WORKOFBREATHING =4.10JIl

DEPTH WATERTEMPERATURE HPSUPPLY nDALVOLUME VENnLAnON RA TE

BREA TH RATE : 25.0 bpm

:2 _ ~

•

- - -- .

-_- - ...:,.... "·0- ---" . __ •

- - - Mec

'!l

THIS REGULATOR COMFORTABLY

PRESSURE - VOLUME DlAGRAM AT DEPTH 50 msw

REACHESA

...::.. . ,. .. _ -.. ,,)'J,'

50 METRES

EXHAlE -r---_~:,:. J RESISTANCE f/;"~'" P"

_~i_ ~ L·_ . _ . . __ . ___~. __ " ,

IACC UMIT = - 2.5 kPal25cmlH201 IACC UMIT = +2.5 kPaI2ScmIH201 IACC UMIT = 3.0 Joulesl1itrel

t Il'If I

.' - "' - '-"

"·r ~I ·~:t l,

BREATH RATE : 25.0 bpm

J, "

'~t!

: 50msw : 12'C 70Bar . 2.5litre . 62.51pm

~ INHAlE RESISTANCE =1.63kPa EXHAlE RESISTANCE = 2091:Pa WORK OF BREATHING = 2.09 JIl

IACC UMIT = - 2.5 kPaI2ScmIH201 IACC UMIT = +2.5 kPaI2ScmIH201 IACCUMIT = 3.0 JoulesAitrel

PRESSURE - VOLUME OIAGRAM AT DEPTH 15 msw

lIMITS

ONLY 15 METRES

CONDfT1ONS Qf TEST: : : : :

- MC(

l l"'!!

INHALE RESISTANCE-

DEPTH OF

-.~\

"':" il ". \ :': >( •.',..~.

' .. ~

.: "

~,! ~, 'J~ :

'-"

.,' 'Wr- ' 1

Costs: 1 off = (25 (ali prices include VAT, Packing and Postage and Parcellnsurance) 2 to 1Ooff = (19 each, 11 to 25 off = (15 each, 26 or more = (12 each. Cheque with order· 7 day turn round . midweek turn round +20%.

ANSTI TEST SVSTEMS LIMITED 36 ElMSDAlE ClOSE, WARSASH, SOUTHAMPTON, HAMPSHIRE S03 6RX TElEPHONE: lOCKS HEATH (0489) 583541

Niistä 40:stä regulaattorista, joiden suorituskyky testattiin 12 selviytyi asetetuista vaatimuksista 50 m:n syvyyteen asti. Ne olivat: Sherwood UItima, Poseidon Oceanair, Poseidon Jetstream, Poseidon Diveair, Spiro Supra XL, Spiro Aqualung XL, US Divers, Conshelf XIV, US Divers Conshelf SE 2, Dacor 360 (XLE), Dacor 760 (XLB), Dacor 960 (XLE) ja Oceanair Omega. Lähes kaikissa näissä oli tavanomainen toinen aste. Huippuarvon saavuttaneiden lisäksi, 15 regulaattoria selvitti testin arvoilla, jotka olivat yli 30 m, mutta alle 50 m. Nämä olivat: Sherwood Oasis, Scubapro D300, Scubapro 250, Scubapro Mark 10, Scubapro Mark 4, Tabata Tusa TR 200, Apex Manta 5000ST. Poseidon Cyclon 300, Spiro Club XL, US Diwers Conshelf 21, US Divers Pro Diver, Mares MR 12111, Mares 121V, Mares MR 12 ja Beta ja Dacor 460 (XLB). Kääntäjän huomautus: Oheisen taulukon INDEX-luku on se syvyys metreinä, johon kyseinen regulaattori selviytyi vaadituista suoritusarvoista.

Suomen Urheilusukeltajain liitto ry etsii

Koulutus- ja valmennuspäällikköä jonka tehtävänä on - koulutusja valmennustoiminnan kehittäminen - kilpailulajien kehittäminen ja koordinointi - kOlllutusmateriaalin tuottaminen ja jolta edellytämme - liikunnallista koulutusta - sukelluskokemusta - matkustusvalmiutta ja joustavaa suhtautumista työaikaan - suullista ja kirjallista esitystaitoa - ruotsin ja englannin kielen taitoa Tarjoamme: - itsenäisen ja haasteellisen tehtävän - hyvät itsensä kehittämismahdollisuudet - miellyttävää työympäristöä Tiedusteluihin vastaa toiminnanjohtaja Brita Ikävalko puh. 90-158 2257. Hakemukset palkkatoivomuksineen pyydämme lähettämään 5.1.1990 mennessä os. Suomen Urheilusukeltajain liitto ry, Radiokatu 20, 00240 Helsinki SUOMEN URHEILUSUKELTAJAIN LIITTO RY

Linsenssiin sisältyy tapaturmavakuutus, joka korvaa kilpailuissa, harjoituksissa, näytöksissä ja niihin liittyvillä matkoilla sattuvat tapaturmat. Lisenssi koskee urheilusukellusta, räpyläuintia, uppopalloa, sukelluskalastusta, -suunnistusta ja -kuvausta. Urheilusukeltajain liiton lisenssiin kuuluvan vakuutuksen perusteella korvataan tapatur-

mien lisäksi sukeltajantauti, joka johtuu liian nopeasta pintaantulosta. Kilpailijoille lisenssi on pakollinen, mutta Suomen Urheilusukeltajain liitto suosittelee sitä muillekin. Tapaturmavakuutus on tärkeä osa urheilijan taloudellista perusturvaa. Siitä maksetaan valintasi mukaan joko hoitokuluja ja kertakorvaus työkyvyttömyydestä tai näiden lisäksi myös päiväkorvaus työkyvyttömyysajalta sekä kuolintapaussumma. Käänny liittosi tai seurasi puoleen.

PO~OIA-YHTIor POHJOLA SUOMI-SALAMA EUROOPPALAINEN IIMARJNEN 6

Esselholman hylky. Projektiopiirros hylystä sen maatessa pohjalla. Piir. H Alopaeus 1979

Esselholman laivanhylky Vuonna 1977 totesi herra Seppo Lappalainen saavansa pilkissään Esselholman saaren lähellä saaliikseen kalojen sijaan tammilankun palasia. Hän otti yhteyttä Parsuk nimiseen sukellusseuraan. Seuran sukeltajat totesivat vedenalaisessa rinteessä makaavan aikalailla hajonneen, liki parikymmentämetrisen laivanhylyn. Mielenkiintoiseksi hylyn teki sekä sen yhä paikoillaan oleva kolmemetrinen keulakoriste eli kaljuuna, josta kuva ohessa ja se että aluksesta löytyi toistakymmentä keramiikka astiaa, joukossa myös harvinainen n.s. Bartman ruukku. Muutama saviastia tuotiin ylös ja toimitettiin meri historian toimistoon. Esineet edustivat 1500- luvun tai 1600- luvun esinetyyppejä. Koska 1600- luvun laivalöytöjä ei ollut maassamme kuin muutama aikaisempi, katsottiin hylky pikaisen inventointiluonteisen tutkimuksen arvoiseksi jo samana syksynä. (1977). Tällöin löytyi lisää saviastioita ja ruukkuja joten loppujenlopuksi hylystä nostettiin 28 ehjää keramiikka astiaa ja lisäksi muutama palanen. Tästä päätellen alus on ollut suurinpiirtein koskematon niin entisajan kuin nykypäivän sukeltajien osalta. Kummastusta herätti se että vain keittiöstä löytyi esineitä. Keittiön esineistö vastasi suurinpiirtein sitä esineistöä kuin tällaisen aluksen keittiöstä kuuluisikin löytyä, (lukuunottamatta suurta määrää todella näyttäviä keramiikka astioita.) Mutta kuitenkaan aluksen ruumasta ei löytynyt kuin yksi vaivainen kengänraja ja aluksen peräosasta ei löytynyt senkään vertaa esineistöä. Mistäs tämä johtui? Olihan alus niin koskematon että sen ankkuri oli yhä jäljellä pohjassa.

Mutta ennenkuin ryhdymme enempää pohtimaan hylyn lastin sisällyksen kummallisuuksia käykäämme ensin yhdessä alhaalla merenpohjassa katsomassa miltä tämä laivanhylky oikein näytti. Sukeltaessamme alas melkoisen jyrkästi putoavaa rinnettä kohtaamme 11 metrin syvyydessä ensimmäiset aluksen osat. Muuten, se että me todella näemme ne johtuu tietenkin siitä että näissä hylkytutkimuksissamme meillä oli usein erinomainen 1,5- 2 metriin asti tarkka näkyväisyys (esineet kykeni näkemään terävästi) ja n. 4-5 m maksiminäkyväisyys eli että kykeni hämärästi eroittamaan v.ielä tältä etäisyydeltä jonkin kookkaamman esineen Mutta todettuamme hyvän näkyväisyyden ja tultuamme perärangan sijaintipaikalle aluksen kölin ääreen toteamme samalla ensitutustumisen hylyn osiin hieman hämmentäväksi: näemme pohjan yläpuolella olevan, monien metrien pituudelta näkyvän ja sen ylempänä olevaa kärkeä kohden kapenevan veistetyn palkin jonka päällä ja osin sen yli on joitain Vmuotoisia puuesineitä tai rakenteita. Lähemmin tätä sekamelskaa tarkasteltuamme toteamme että tässähän on laivan köli, joka nousee puolisen metriä merenpohjan tason yläpuolelle ja että sillä olleet, perän luona V- muodon saaneet pohjatukit eli kaarien kölillä olevat alaosat, ovat osittain kaatuneet eteenpäin ja että laivan styyrpuurin puolen kylki on tällä kohden muutoin täysin, ei vain rikkoutunut, vaan myös kadonnut. Jopa laivan peräranka löytyy, muuten oikealta kohdaltaan, vaikkakin alaspudonneena meren pohjalta jonne se on joutunut laivan perän ra-

kenteiden aikoinaan täysin romahdettua. Ja tämä vaikutelmahan vahvistuu tämän laivan perää katsellessa. Onpahan viimeisen päälle tehokkaasti lysähtänyt hajalle perän paarpuurin eli vasemman puolen kylki, jonka rakenneosat tosin ovat kuitenkin jäljellä, maaten pohjalla. Kaikki kanteen tai styyrpuurin puolen rakenteisiin viittavakin puuttuu. Miksikähän ihmettelemme. Mutta, eipä jäädä paikoillemme. Kiertäessämme perärangan ja jatkaessamme syvemmälle alaspäin viettävää rinnettä, kohti keulaa, uiden paarpuurin kyljen reunaa tai oikeammin, reunan jäännöksiä pitkin, tapaamme noin seitsemän- kahdeksan metrin etäisyydeltä perärangasta ison, siinä 2 m X 3 m kokoisen kiven. Tämä kivi saattaa selittää sen, että hylky ei aikoinaan ole vajonnut samantein jyrkähköä rinnettä syvemmälle. Hylky on ilmeisesti jäänyt tämän kiven ja merenpohjalla olevan vähäisen hyllykkeen varaan. Siksi onkin kivi tunkeutunut kaatuneen kyljen jäännösten läpi hylyn hajoamisprosessin päästyä myöhemmin kunnolla vauhtiin. Ohitettuamme edellämainitun kiven muuttuvatkin näkymät varsin pian. Laivan kylki onkin tästä eteenpäin yhä ehjempi, vaikkakin alasromahtanut ja jopa laivan kansipalkkeja aikoinaan kannatelIeet polvet ovat yhä paikoillaan. Eikä siinä kaikki. Myös kansipalkkeja alkaa näkyä, tosin irronneina ja rungon päälle pudonneina, mutta kuitenkin. Ja onpa kaiken kruununa jäljellä pari irronnutta kansilautaakin niiden päällä. 7

Huomaamme, että nythän hylky alkaa hiljalleen muistuttaa hieman laivaa tai ainakin hyvännäköistä hylkyä. Katsahtaessamme tästä hieman keskilaivaa kohti saatamme hämärästi eroittaa siellä makaavan poikittain jonkun parimetrisen ja noin 30 cm paksun pyöreän hirrenpätkän ja sen ylä- eli peräpuolella, päälle metrin olevan lankun jossa on puolipyöreä lovi keskellä. Myös hirren alapuolelta löytyy toinen samanlainen lankku. Vaikuttaa siltä kuin olisimme havainneet katkenneen mastonpätkän ja sitä kannen tasalla tukeneen rakenneosan. Jatkaessamme eteenpäin tapaamme yhä useampia kansiparruja. Alasromahtanut kylkikin saa hieman enemmän koveruutta ja niinpä kannen vähäiset jäänteet ovatkin lähellä keulaa liki metrin korkeudella hiekan ja puusilpun peittämästä pohjasta. Tultuamme paarpuurin kyljelle lähelle keulaa näemmekin paikan missä kylki on revennyt irti keulan kaarista (muutama metri ennen keularankaa) ja josta aukosta pikkuhiljaa on valunut ja valuu aluksen painolastina ollutta hiekkaa ulos. Tultuamme keularangan juurelle toteamme pikaisen syvyysmittariin vilkaisun jälkeen olevamme 17 metrissä ja keularangan nousevan liki viisi metriä pohjan yläpuolelle ja olevan melko reippaasti kallellaan paarpuuriin päin. Itse keulan rakenne onkin aika ehjä rungon alemman osan kaari rakenteiden osalta, mutta kaikki ulkolaudat ovat hävinneet ja sisälaudoituksesta on siitäkin varsin vähän jäljellä. Keularangalla oleva viimeinen kaari on muita tukevampi ja on sijainniltaan kääntynyt jo lähemmäksi vaakatasoa ja on se antanut laivan keulalle melko mielenkiintoisesti muotoa. Näemme tämän muita tukevamman kaaren päällä nelikulmaisen, matalan syvennyksen, joka syvennys on mitä ilmeisemmin ollut keulamaston alapään tuki eli mastonkenkä.

Mutta nythän meidän mielenkiintomme kiinnittyykin johonkin joka on yläpuolella: Yllätykseksemme huomaamme, että laivan keularangalla onkin yhä jäljellä sen varsin ihmeellisen mallinen, päälle kolmemetrinen kaljuunakoriste. Se ei muistuta mitään meillä ennen tavattua koristetta. Sitä voisi kuvata joko keihääksi jonka terän takana on pallo tai hansikoiduksi ja nyrkkiin puristetuksi kädeksi, jonka etusormi osoittaa eteenpäin ja on se stilisoitu nuolen- tai keihäänkärjen muotoiseksi.

Katsellessamme alas keulakoristeelta huomaamme ihan keularangan tyvessä keularankaan nojaavan, jokseenkin pystyssä olevan pyöreän, paksun ja kolotun hirren. Huomaamme, että tässä on kyse ankkuripelin tukista. Lisäksi löytyy itse kannelta, käyrä ja runsaasti lovettu tammiosa, jonka tulkitsemme olevan kannen ja laivan kyljen rajalle kuuluvaan ns. skantäkkiin eli rungon (tässä oikeastaan keulan) vahvikkeeseen. Kiertäessämme vihdoin keulan kokonaan sen toiselle puolelle toteamme että täällä ovat rungon alaosan kaaret ehjät eikä kylki ole murtunut auki niinkuin BB puolella. Syykin on suhteellisen selvä. Jäljellä ei ole laivan kyljen korkeudesta paljoakaan. Laudat ovat pudonneet irti ja suurin osa niistä on kadonnut. Vain hylyn kylkikaarien sisäpuolella on muuta-

Rekonstruktioluonnos hylystä: kuvaan on piirretty tummalla varjostaen hylyn yhä pystyssä olevat keulan rakenteet ja peräranka "nostettuna" paikalleen. PUr. H.Alopae"ls 1989 8

mia sisäkarneeraukseen kuuluvia lautoja jotka pitävät keulaosassa sisällä olevaa puusälettä ym. siellä. Myöskään kylkikaarien ylemmistä rakenneosista ei ole jäljellä mitään. Ja räpylöityämme siinä 5 metriä peräänpäin pitkin styyrpuurin sivua, kuitenkin rungon paarpuurin suuntaan olevan kallistuksen vuoksi aika korkealle nousevia kaarenpäitä pitkin ja havaittuamme niitten lomassa makaavia, alkuperäiseltä paikaltaan alaspäin romahtaneita kansipalkkeja, kohtaamme jälleen pikku yllätyksen: Kaaret mataloituvat nopeasti ja varsinainen kylki loppuukin samantein. Olemme päätyneet laivan kölilleo Toki kaarenpäät (tai oikeastaan pohjatukit) ylittävät kölin mutta mitään aluksen rungon pitkittäissuuntaisia lautoja ei styyrpuurin puolella enään ole. Kaikki ovat sekä irronneet että kadonneet. Ja nyt meille selviääkin tarkemmin paljonko hylyn styyrpuurin puolen keulaosassa kyljen luurankomaisesta kaarirakenteesta oikein loppujenlopuksi on jäljellä. Niinkuin oheisesta rekonstruktioluonnoksestakin voidaan nähdä, ne yltävät pääosin vain vesirajan tienoille siinä 5 m keulasta perään ja sen etupuolellakin vain yhden kaaren osalta, jonnekin kannen tuntumaan. Hylyn koko styyrpuurin kylki onkin tästä kohdasta peräänpäin jokseenkin kokonaan tuhoutunut, lukuunottamatta joitakin 1,5-2 m kölin yli tulevia kaaren (pohjatukin) osia. No, ei meillä ole syytä jäädä siihen sen enempää voivottelemaan vaan jatkamme matkaa köliä pitkin kohti perää. Tai tarkemmin sanottuna jatkamme matkaa köliä pitkin sisä- eli sikoköliä, sillä tultuamme muutaman metrin eteenpäin huomaamme tällä paksuhkolla lankulla liki nelikulmaisen matalahkon syvennyksen. Kyseessä ei voi olla muu kuin maston alapään syvennys eli ns. mastonkenkä. Tämä arvelu vahvistuukin kun

vilkaisemme hylyn rungon sisään: Jo aikaisemmin kuvailtu parimetrinen hirrenpätkähän se siellä lötkötti ja lisäksi tämä paikka on muutenkin jokseenkin keskellä laivaa. Pysähdymme mastonkololIe hetkeksi tekemään havaintoja: Huomaamme hylyn olevan arviolta 30-35 asteen verran vinossa pituussuunnassaan ja ainakin 25-30 astetta kallellaan paarpuuriin. Näitä arviointeja tosin hämää kovin paarpuurin kyljen osittainen ulospäintaipuminen tai murtuminen sekä lisäksi se että myös köli näyttää taipuneen ylöspäin selvälle kissanselälle, pian mastonreijästä peräänpäin. Ruumassa olevan painolasti hiekan rippeet antavat oman erillissävyn tälle muuten kallio- ja kivikkopohjalle lepäävälle alusvainaalle. Vääntäydyttyämme taas liikkeelle pitkin sikoköliä huomaamme maiseman muuttuneen hieman yksitoikkoisemmaksi: vasemmalla eli styyrpuurin puolella pohjatukkien päät kurkottelevat yksinäisinä yli kölin ja oikealla puolella hajonneen rungon "silppukasat" makaavat aikalailla epäjärjestyksen vallassa. Lopuksi päättyy myös tämä sikokölilankku ja näemme nyt ylhäältäpäin nämä alussa havaitsemamme Vmuotoiset, osin kaatuneet pohjatukit jotka puolestaan kuitenkin makaavat edelleen paikoillaan yhä kapenevalla kölillä. Päästyämme kölin melkoisen teräväksi käyneeseen päätyyn on meidän aika nousta pintaan miettimään näkemäämme. Millainen tämä laiva on oikein ollut? Mistä se on viimeiselle matkalleen lähtenyt? Kuka sen omisti? Mitä lastia sillä on viimeisellä matkallaan ollut? Tällaiset kysymykset tulevat mieleen kun rupeamme syventymään hylystä tekemiimme havaintoihin.

Esselholman laivan rekonstruoitu kaariruutu. Koska kaarimittaukset jäivät aikoinaan hyvinkin vajaiksi on tämä kaariruutu jossainmäärin hypoteettinen, mutta antaa se kuitenkin yleislinjat aluksen vetoisuus ja uppoamalaskelmille. Tehdäkseni pitkän kertomuksen lyhyeksi, esitän ohessa tätä laivaa koskevan rekonstruktioehdotelman ja senjälkeen eräitä luonnontieteellisiä tutkimus- ja arkisto tietoja ja niitten perusteella tehtyjä olettamuksia. Aluksen virallista "tyyppiä" en mene vielä edes arvailemaan sillä 1500- luvun lopun ja 1600- luvun alun aluksien tyypeistä meillä ei ole vielä varmuudella todettuja, kattavia luetteloita olemassa, eikä tietoa millaisiin runkomuotoihin kukin tällähetkellä tunnettu laivanimitys kuuluu. Tietoja ei ole. Useissa tapauksissa "tunnistukset" ovat olleet lähinnä vain arvailuja. Mutta nämä ylläesitetyt laivan rungon rekonstruktioni vastaavat lähinnä vain kysymyksiin millainen alus on ehkä ollut. Kuka sen omisti, ja mistä se lähti viimeiselle matkalleen ja mitä se kuljetti ovat edelleen auki. Vaan eipä hämminkiä. Nykyaikaisilla tutkimusmenetelmillä on Esselholman hylyn painolastihiekassa olleitten diatomien, siitepölyjen ja it-

se hiekan koostumuksen avulla voitu päätellä melko luotettavasti se, että Esselholman hylky on ottanut viimeiselle matkalle painolastihiekan Ruotsin Mälaren järven rannalta. Paikka on ollut lähellä viljanviljelyaluetta, eli siis asutusta mutta ei kuitenkaan minkään kaupungin välittömässä läheisyydessä. Ja mikäli muut saadut, vaikkakin alustavat, tiedonjyväset pitävät paikkaansa on alus ollut siinä tapauksessa jonkun aatelisen omistama. Huomioiden sen lastin ja nimenomaan ruumassa olevan lastin täydellisen puuttumisen, yhtä kenkää lukuunottamatta mutta, ja ennenkaikkea, keittiöstä löytyneet huomattava saviastiamäärä, voitaisiin ajatella eräänä mahdollisuutena sitä että alus on ollut suhteellisen varakkaiden matkustajien, tai ehkäpä itse omistajansa, kuljetustehtävissä eli matkustajalaivana viimeisellä Esselholman saaren rantavesiin päätyneella matkallaan. Hylky terveisin Harry Alopaeus

HYVÄÄ JOULUA JA TURVALLISIA SUKELLUKSIA VUODELLE 1990

~. E

s§::::::::::s. Ei

=:"i!f€=-

==-

ODDV [3WJ[j][](i[)fTI

Fabianink. 13 00130 Helsinki puh. 90-6121358

Painonsa arvosta kultaa

KISAP ÄÄLLIKKÖ

SUSL Talvikisoissa

uurki a- ulapaJla kulkee jo lähes tuhat paatti.a kohti vuoden 1990 . uuria tapahtumia. Niiden peräsime . ä o. al seurojen KISAP ÄÄL-

P P OPALLO Nuorten alle 17 v. ' M- turnaus sekä maajoukkue-

LIKÖT.

Jokainen eura ja jokainen kisapäällikkö muokkaa roolinsa omalla tavallaan mutta ainakin euraa anlaisia ki apomoja matkalta löytyy: Yhden tähden ki apäällikkö toimii lähinnä tiedon välittäj ä n ä sekä euran iällä ettäieltä ul.o päin. Tärkeä tehtävä. jonka jokainen kj apäällikkö kohtaa . Varmi taa eura~aktiivien mukaanlähdön sovituilla aikatauluilla. Kahden tähden kisapäällikkö ottaa emo Ii. äk i ehkä erilyi e. ti 'i n n 0 taj a n roolin hyödyntäen saamiaan inkkejä erityi e ti eurahengen kannalta. Kohdannee lähtöhetkillä mukavan lunteen .. . "onpas meitä paljon" ... löytää euraan uutta ohjaaja oimaa ja rakentaa ki amatkasta mukavaa elämystä euralleen. Kolmen tähden ki apäällikkö katsoo koko uurki a-a iaa 'vuoden kj amatkana' ja 1u 0 u, u t ta en arrella. Löytää emo tulosten Li äk i ehkä uu ia yht i työkumppaneita (py y iäkin) esim. kunnan paikall i lehtien, kou lujen ja liike-elämän uunna ta.

leiri. p

pe pe I.a la la

9.3. 9.3. 9.3 . 10.3. 10.3. 10.3.

klo klo klo klo klo kl

16.00 17.00 19.00 10.00 13.00 19.00

teoria harjoH-uk et Talvikulkue teoria SM-t\lrnaU Pääjuhla D i co

· u 11.3. klo

9.0 · u 11.3. klo 10.00 u IJ .3. klo 14.00 -

re ria harjoituk. et Päätö juhla

***

Seuraavat eurat ovat il moittaneet ki 'apäällikkön 'ä: Imatran Urheilu ukeltajat Pesonen Lea Kansalli pankin ukellaja Sini aIo Ri 10 Kainuun Urhei lu ukeltajat Moilanen Ve a SukelI u . eura Vesikol SaJo Ju i SukelI u eura Vesikol Innanen Timo Ra aniemen Urheilu ukeltaja Korhonen Kari Kemin Urhei lu. ukeltajat Puuperä Erkki Midnight Di er P rkkila Pentti Porin Urhei lu .ukeltajat alonen eppo Keski·Uudenmaan Sukeltaja Rinne Sirpa Saari. tomeren Sukeltajat Huttunen Tapio HIO Sajanjemi Ri ta

Tehdään yhdessä Suurkisat ~llJJllJJ~

1/{II~AirL.! 11~~co)

RÄ P YLÄmNTI Nuofl,en a lle 12 . ja 14 y. räpyläuintikilpailut

Lajit: 2 m ukellu 100 m räpyläujnti 4 X 25 m ru- ic ti pe p la la

9.3. 9.3. 10.3. 10.3.

klo klo klo klo

15.00 ]9.00 9.00 19.00

u 11.3. klo 9.00 · u 11.3. klo 14. 0 -

harjoituk et Tal iku lku kilpailut Pääjuh la Di 'co harjoituk e[ Pääjuhla

Kysy

lisää Suurkiso i ta SUSL:n ki apäälliköltä Britalta,

puh. 90-158 2257

Ilmoittautuminen * emo päi ämääriin menne * *

ä 'euran ki apäällikön kautta ilmoinauLUmi ohjeet ki apää ll iköiIlä ] 1/ 89 menne. ä miten lOimitlc cura . anne

Kisapassit 3 päivän pa

15.12.89

31.1.90

250,-

2 0,-

SUOMEN SUURKISAT Pääkau p unkiseud ulla

OPERAATIO VAIHTOKETJU

6.-10.6.1990 LAJIEN JUHLAA

* Idea: Toimiva vetäjä etsii itselleen uuden ohjaajaparin koko Suurkisamatkalle

* Mukana yli 100.000 osanottajaa 60 lajista * Osanottajia 40 maasta * Huippu-urheilutapahtumia Maaotteluja Pohjoismaisia Mestaruuskilpailuja Kansainvälisiä turnauksia SM-kilpailuja * Satoja kilpailuja leiritapahtumia KAIKENIKÄISILLE * Koulutus- ja valmennustapahtumia * Näytöksiä * Kokouksia, seminaareja * Koko lajiväen juhlia * Mukana: aikido, amerikkalainen jalkapallo, ammunta, ampumahiihto, autourheilu, baseballja softball, biljardi, golf, hiihto, hockey, jousiammunta, judo, jääkiekko, kanootti, karate, koripallo, kuntourheilu, käsipallo, kävelyurheilu, lentopallo, luistelu, metsästys, miekkailu, moottori, moottorivene, SNLL, nyrkkeily, nyk.aik . 5-ottelu, paini, painonnosto, pesäpallo, purjehdus, pyörä ily, pöytätenni s, ratagolf, ringette, ratsastus, rug~y/salamapallo, sulkapallo, soutu, squash, suunnistus, tae kwon do, taitolui stelu, tan ssiurheilu, tennis, uinti , urheilusukellus, vesihiihto, voimistelu, yleisurheilu

TEHDÄÄN Y H DES S Ä SUURKISAT

* Tavoite *Lisätä seurojen ohjaajien määrää *Motivoida ja helpottaa nykyisten ohjaajien toimintaa seurassa ja Suurkisoissa * Kiihoke *Kaikki parit osallistuvat upeiden palkintojen arvontaan sekä Kajaanissa että Helsingissä *Pääpalkintona viikon matka minne tahansa urheilutapahtumaan maailmassa * Koulutus *U uden ohjaajan sisäänajo käy helposti osallistumalla Nuori Suomi-ohjaajakurssille * Huipennus *Juhlavat ohjaaja- ja valmentajaillat Suomen Suurkisoissa 8. ja 9.6.1990 *Pääpalkinnon arvonta * Tarkemmat tiedot esitteestä

REILU PELI * * *

* *

Reilu peli on valittu Suurkisoissa lasten ja nuorten kasvun ohjauksen pääteemaksi NUORI SUOMI valmistautuu Suurkisoihin Reilun pelin hengessä Tavoitteena on teeman esillä pitäminen jokaisessa harjoituksessa ja kilpailutapahtumassa - ja tietenkin itse ki satapahtumissa Ohjaajia ja valmentajia varten tuotetaan materiaaleja, joiden avulla he voivat käsitellä Reilu peli -aihetta ryhmissään * Reilu Peli -ideavihkonen - vinkkejä aiheen käsittelemiseksi lasten ja nuorten kanssa ennen Suurkisoja - valmiina * Reilu peli Suurkisoissa -opas - oppaassa kerrotaan, miten Reilu peli toteutetaan itse kisatapahtumi ssa - ilmestyy 30.1.90 * Oh eismateriaalit lapsille - tarkoitettu lasten ja nuorten kannustamiseen - valmi stuvat 30.1.90 mennessä Reilu peli teema soveltuu erinomaisesti jatkokoulutuksen tai seura käynnin aiheeksi Materiaalit tilataan SVUL:n myyntipalvelusta.

Suuntana Suurkisat Reilun · pelin hengessä!

Islanti on arktisen sukeltajan unelma Arktisista meristä pitävä lIe sukeltajalIe Islanti on yhtä seikkailua: elämää viliseviä värikkäitä saaristovesiä, karuja kirkkaita kallio- ja järkälemaisemia, luolia, hylkyjä, virtoja, syviä sukelluksia jopa kuumia lähteitä meren pohjalla. Kylmiltään sinne ei kuitenkaan ole menemistä: klubeja ei ole, urheilusukellus on vasta viriämässä ja käytännössä maassa on pärjättävä omillaan. Minä sukelsin Islannissa viime kesänä toimittajana ja siksi erittäin hyvin "hoidettuna". Lähtiessäni tapasin norjalaisen tytön, joka kertoi saaneensa vaivoin pari sukellusta matkailuneuvonnan avulla. Islantiin ei kannatakaan lähteä ilman perinpohjaisia valmisteluita, yhteyksiä ja tietoja sukelluspaikoista, se on enemmän "maan ääressä" kuin helpommat Karibia, Red Sea tai Malediivit. Kaupallisia sukellusklubeja ei ole lainkaan, ei myöskään opastettuja sukellusretkiä. Välineitä ei voi vuokrata, ja esimerkiksi kymmentä punttivyötä tai pulloa on mahdoton koota lainaksi sukeltajaryhmälle. Mutta jos arvostat arktisia meriä, et pelkää kylmää etkä vaihtelevia säitä, olet valmistautunut ja haluat antautua seikkailulle: se kannattaa.

Ilme vaihtelee Islannin rannikolla on monta ilmettä. Läntinen saaristo rannikon keskivaiheilla Stykkisholmurin pohjoispuolella on täynnä arktista elämää ja hyvinkin värikästä, jopa sävy sävyyn sointuvia maisemia. Merivirrat ovat voimakkaita ja siksi näkyvyys samea. Paikalliset sukeltajat ovat hauskoja veikkoja ja avuliaita. He rahoittavat varusteensa toimimalla pelastuspalvelussa, Islannissa yleinen tapa, ja irrottelemalla simpukkatrooleja pohjasta ja laivojen potkureista. Parisataa kilometriä pohjoisempana Isafjardardjup-vuonossa meren maisemat ovat erilaisia: näkyvyys on kirkkaimmillaan uskomattoman hyvä ja läheltä kulkeva Golfvirta kasvattaa harvinaisia leviä. Vuonon rannalla on mm. brittiläisen troolarin hylky sekä eräässä pikkuvuonossa ranskalainen hylky I8IO-Iuvulta. Päävuonon pohjukasta löytyy alle kymmenen metrin syvyinen merialue, jonka pohjalla pulputtavat kuumat lähteet. Etelässä, Vestmannyearilla, meri on karu ja rannat tulivuorenpurkauksen syöksemää tuhkaa. Jylhien kalliosaarten alla on jännittäviä luolia, hiekkapohjaisissa lahdissa voi sukeltaa levämetsän alla. Aallokko on ulkomeren puolella varsin vaativa. Meren pohja on louhikkoa, kalaparvet pyrähtelevät ja kasvustoa on vähän. Rannalla tuhkaa tunkeutuu sukellusvarusteisiin väkis~nkin. 12

ISLANTI

Q .Vesfmannaeyjar Lupia ei tarvita Varsinaisia sukeltamista koskevia lakeja Islannissa ei ole eikä varusteita tarvitse maahan tullessa tullata. Maan ympäristölaki takaa kaikille vapaan kulkemisen, jos vahinkoa ei aiheuteta. Maan omistaja omistaa meren 115:n metrin päähän rannasta ja voisi kieltää esimerkiksi aseiden eli harppuunoiden käytön alueellaan. Mutta yksikään tapaamani islantilainen ei harrastanut sukelluskalastusta: he pitävät harppuunoita vaarallisina. Niitä ei kuitenkaan ole kielletty. Sukeltaminen urheiluna ja harrasteena on voimakkaassa nousussa. Reykjavikissa toimiva seura Sportkafarafelagi Islands pyrkii kattojärjestöksi. Saarivaltiossa on luonnollisesti sukellettu työn tarpeisiin sitä mukaa kuin ala on maailmalla kehittynyt. Urheilusukellus oli maassa hyvin suosittua 1965-72, mutta laantui sitten. Tällä vuosikymmenellä suosio on lisääntynyt ja Reykjavikissa on järjestetty kursseja, lähinnä kaupallisella pohjalla. Koulutusta antavat myös vanhat konkarit sekä paikallisen U.S.A:n tukikohdan sukeltajat. Hyvin moni aloittaa harrastuksensa suoraan kuivapuvulla vaikka märkäpuvullakin tarkenee. Sukellusvarusteiden hinnat ovat korkeita, suosittu suomalainen Nokian kuivapuku maksaa 44 ()()() Ikr eli 6 ()()() markkaa,

ruotsalainen Viking Sport hieman enemmän. Urheiluksi lajia ei ole hyväksytty toisin kuin muissa Pohjoismaissa, eikä vastaavaa kilpailutoimintaa ole. Aktiivisesti sukeltavia 260 OOO:n asukkaan maassa lienee nyt liki 300. Punapääksi erotukseksi hylkeistä Kaikkialla Islannissa on muistettava käyttää ainakin hupustaan kirkasväristä sukelluspukua, muuten voi päätyä ammutuksi merestä nousevana hylkeenä. Paineilmaa maassa saa palolaitoksilta ja pelastuspalveluilta, Reykjavikissa lisäksi myös seuralta ja yhdestä painepulloja tarkistavasta liikkeestä. CMAS:n kansainvälistä sukelluskorttia ei ilman ostossa vaadita. Hintavia varusteita myy Reykjavikissa neljä liikettä. Sukeltajat olivat eri puolilla mukavia, avuliaita ja valmiita neuvomaan paikkoja, myös venekyyti sukelluspaikoille luvattiin aina järjestää. Islannin eteläosissa voi sukeltaa ympäri vuoden, pohjoisessa jäätävän kylmä viima rajoittaa harrastuksen käytännössä kesäkuukausiin . Varsinkin etelässä toukokuu on parhainta kirkkaan veden aikaa, pohjoisessa taas kesäkuun puoliväli. Silloin meren elämä on vilkasta ja yöt valoisia. Helena Sahavirta

Uusi Silja Hotelli

KOKOUS TUKHOLMASSA. Ariadnen nykyaikaiset kokoustilat ovat korkea-

Ariadne.

tasoisesti varustetut ja helposti muunneltavissa eri kokoisille ryhmille . Ylim · män kerroksen Sky-baari

tarjoaa huikeat näköalat

Meren

yli Värtanin lahden.

MASSA,

Värtanissa , Sinua odottaa uusin

Silja·hotelli, Ariadne. Se helpottaa siirtymistäsi mereltä maihin ja päinvastoin. Hotellin ajan-

mukainen kokouskeskus sopii erinomaisesti niin pienille kuin suurilIekin ryhmille ja Ariadnessa

äärellä, Tukholmas sa.

KULTTUURIMATKALLE TUKHOLMAAN. Suurkau· pungin kulttuuritarjonta antaa hy vän syyn lähteä parin päivän v irkist ys matkalle Tukholmaan . Kon se rteista, teattereist a, mus eo ista ja taidenä ytt elyistä löy dät k y mm eniä hy viä sy itä vi ipyä pit empään .

S/l/AlINE~ Varaa matkasi matkatoimistostal Saat matkasi nope as ti samaan hintaan matkatoimistostasi. jolla on suora yhteys Siljan varauskeskukseen.

Cozumel

Karibian klassikko

"Cozumel on tyypillinen korallisaari. Pitkin rantaa kulkee kapea kookospalmuvyö - maaperä lienee ihanteellinen, sillä pähkinöitä riippuu kuin valtavissa viinirypäletertuissa - ja sisempänä alkaa miltei läpipääsemätön ryteikkömäisen tiheä viidakko. Puut eivät koskaan kasva korkeiksi alituisten tuulten ja ohuen multakerroksen takia. Monin paikoin pistää koralli näkyviin. -Karjanhoito ja kookospähkinäviljely ovat ainoat elinkeinot, joihin asukkaat ovat ryhtyneet, ja nekin ovat toistaiseksi vaatimattomia. Runsaita mahdollisuuksia on olemassa, mutta yritteliäisyys ja työhalu puuttuvat. Meressä vilisee kaloja, mutta kukaan ei tiedä, miten niitä olisi pyydettävä. Intinaanit - saaren alkuasukkaat ovat hyvin alkeellisella sivistystasolla. Pikimusta tukka, leveät kasvot, litteä nenä ja voimakas alaleuka ovat luonteenomaisia piirteitä." Näin kirjoitti Ruotsin prinssi Wilhelm retkeiltyään Cozumelissa seitsemisenkymmentä vuotta sitten (1920). Vain kuvaus saaren luonnosta pitää edelleen paikkaansa. Turismi on nyt keskeinen elinkeino. Yritteliäisyyttä ja työhalua epäilemättä on, sillä uutta rakennetaan voimaperäisesti; osa rakentamisesta tosin on taannoisen hirmumyrsky Gilbertin tuhojen korjausta. Samainen Gilbert pelotti amerikkalaisturistit pois siinä määrin, että saarelle uskaltautuva tuntee itseään pidettävän kuin kukkaa kämmenellä. Miten sinne pääsee ja mitä se maksaa Jouduin huhtikuussa 1989 työmatkalle Yhdysvaltoihin. Kun vuosilomaa oli vielä jokunen päivä käyttämättä, heräsi ajatus yhdistää matkaan käynti jossain Karibian sukelluskohteessa. Ulkomaisten sukelluslehtien houkuttelevat mainokset antoivat ymmärtää, että tämä kävisi päinsä hyvinkin kohtuullisin lisäkustannuksin. Kotimaisten matkajärjestäjien luetteloista löytyi lupaava kohde. Käynti matkatoimistossa kuitenkin paljasti, että esitteen "off season" -hinnalla ei ollut mitään tekemistä todellisen hinnan kanssa, joka osoittautui matkakassaan nähden ylettömäksi. Niinpä asialle pistettiin Yhdysvalloissa asuva agentti. Tällä sattuikin olemaan sukellusta harrastava tuttava ja asiat lähtivät rullaamaan. Kyseinen tuttava oli kiertänyt Karibian kohteita pitkään ja päätynyt toistuvasti Cozumeliin, osasipa suositella hotelliakin: La Ceiba. Hotellista tilattiin houstonilaisen välittäjän kautta* kolmen yön sukelluspaketti (n. 100 dollaria yö), joka sisälsi ateriat, päivittäiset kahden pullon venesukkelukset ja rajattomasti rantasukelluksia. Cozumeliin pääsee reittilennoilla (United, American, Continental) joko Houstonista tai Miamista. Continental Airlinesin lennot Washingtonista Houstonin kautta Cozumeliin ja takaisin kustansivat n. 430 dollaria.

Lentokentälle saavuttua lunastetaan dollareilla taksi kupongit, joilla pääsee hotelliin. Paikallista valuuttaa ei juuri muualla sitten tarvitsekaan kuin takseissa ja bensaa ostaessa, muuten kelpaavat doIlarit ja/tai luottokortti. Taksin sijasta sopii kulkuvälineenä käyttää skootteria (16-20 $) tai jeeppiä (52 $/24 h) saareen tutustuttaessa. Sukellusmahdollisuudet ja -olosuhteet Sukelluskohteet sijaitsevat saaren luuvartin puolella eli länsirannalla. Monille riutoille pääsee helposti rannalta käsin. Tällaisia ovat Gorgonian Flats, La Ceiba, Paraiso ja Chancanab. Luolasukeltajia kiinnostava Beachcomber Cavern on niinikään saavutettavissa rannalta, Chancanabin kohdalta. Erikoinen rantasukeltajan kohde on kaksimoottorinen Convair-matkustajakoneen hylky, joka upotettiin La Ceiban edustalle vuonna 1977 meksikolaisen toimintaelokuvan kulissiksi. Maineikkaimmat riutat ovat kuitenkin venematkan takana. Tunnetuin on Palancar, lähes 5 kilometrin mittainen monimuotoinen massiivi. Merkittäviä korallijyrkänteitä ovat Colombia ja Santa Rosa. Maracaibon jyrkänne alkaa vasta 40 metrin syvyydestä, joten kohteelle päästetäänkin vain syväsukellukseen erityisesti perehtyneitä. Maracaibo lienee ainoa paikka, jossa on melko säännöllisesti mahdollista tarkkailla haita; Santa Rosallakin voi yrittää onneaan (Frehsee 1988). Ulompien riuttojen sukellusolosuhteita määrää pääsääntöisesti etelästä pohjoiseen vievä virta, jonka nopeus on usein 1-2 solmua, Barracudan/San Juanin riutalla jopa 4 solmua. Sukellukset onkin tehtävä ajosukelluksin: ryhmä pysyy tiiviisti yhdessä, jotta kuplia seuraava kapteeni voi helposti poimia pintaan tulevat sukeltajat. Paraisolla ja Chancanabilla käy vain leppeä etelänsuuntainen akanvirta, joten nämä riutat sopivat hyvin yösukellukseen.

Oma nikaransa ensikertalaiselle aiheutuu siitä, että toimitaan amerikkalaisten turistien ehdoilla. Metrijärjestelmä ei päde. Syvyydet ilmoitetaan luonnollisesti jalkoina. Tästä ei ole suurta haittaa, koska muunnos on yksinkertainen; myöskään Fahrenheiteista ei ole haittaa, koska niitä on yleensä riittävästi. Muuan opas kuitenkin edellytti, että vaadittaessa nostetaan niin monta sormea kuin pullossa on satoja nauloja neliötuumalIe. Elleivät muunnoslaskut suju riittävän nopeasti veden alla, voi nyrkkisääntönä muistaa, että on nostettava vähintään seitsemän sormea, ellei halua saada välitöntä käskyä pintaan - jos ymmärsin oikein ... Saarella on lukemattomia sukellusyrityksiä, joilla on yhteydet isoimpiin hotelleihin. Välineistön vuokraaminen on helppoa. Myös vedenalaiskuvaukseen erikoistuneita kauppoja ja vuokraamoja on. Esimerkkejä välinevuokrista: perusvälineet (räpylät ja märkäpuku 6 $ kukin, kamera 25 $. Järjestetään lyhyitä 1 pullon, puolipäiväisiä 2 pullon ja kokopäiväisiä 2 pullon sukellusretkiä, jälkimmäiseen sisältyy kenttälounas rannalla. Puolipäiväretki maksaa 35 $, yösukellus 25 $. Koulutusta on saatavissa. PADI on yleisin kattojärjestö, mutta myös CMAS:ää mainostetaan paikoin. Kokemuksia Laitesukellukset aloitettiin lyhyellä rantasukelluksella, joka oli pakollinen vuokrattujen välineiden testaamiseksi. Tämä tehtiin La Ceiban rannasta vähän pohjoiseen. Näkyvyys oli hyvä ja vesi miellyttävän lämpöistä. Suosituin sukellusasu olikin joko shortsit ja T-paita tai lycra-asu, vähemmistöllä oli märkäpuvun haalarit tai lyhytlahkeinen tropiikkimallinen märkäpuku. Itse kaipasin märkäpukua vasta yösukelluksella, jolle lähdettiin illan viileydestä ja joka kestikin pitempään kuin muut sukellukset. Venesukellukset hoiti Del Mar -niminen yritys, jolla on sukellus puoti La Ceiba -hotellin yhteydessä. Sukeltajia oli mukana tusinan verran, lisäksi opas tai kaksi ja kapteeni mahdollisine apulaisineen. Kaksi Johnsonin 225-perämoottoria takasi vauhdikkaan siirtymisen kohteesta toiseen. Palvelu oli kaikin puolin sujuvaa: vene haki kunkin hotellinsa rannasta, poika huolehti pullot veneeseen ja veneestä pois, vaihtoi sukellusten välillä valjaat täysinäiseen pulloon ja tarjosi sukelluksen päätteeksi virvokkeita.

Ensimmäinen venesukellus tehtiin Palancarin Horseshoe-osaan. Oppaamme noudattivat saarella ilmeisesti vakiintunutta systeemiä: ensimmäinen sukellus tehdään 70 jalan (21 m) maksimisyvyyteen ja se kestää 30-35 min. Toinen sukellus - 1-2 tunnin tauon jälkeen - rajoittuu 40 jalkaan (15 metriin), mutta on hieman pidempi, n. 40 min. Suurin sallittu syvyys Cozumelissa on 80 jalkaa (24 m). Palancarin "hevosenkenkä" riutan eteläosassa on Karibian maineikkaimpia ja tiettävästi kuvatuimpia kohteita. Sille ovat tyypillisiä jopa 10- 20 metrin korkuiset vaikuttavat korallitornit. Päivän kakkoskohde oli Yocab. Siellä, samoin kuin seuraavan päivän kakkoskohteella Cardonalla, korallimuodostumat ovat pienimuotoisempia mutta eläimistä runsaampaa. Yocabista jäi mieleen mureena ja Cardonasta näkyvyyden rajalla risteilevä kookas barracuda. Yocabilla ei ollut juuri uimisen vaivaa, sillä voimakas virta vei lennokkaasti mukanaan. Viimeinen laitesukellus tehtiin yöllä Chantanabin riutalle. Kun päiväsukelluksia vartioi yksi tai kaksi opasta, nyt oli mukana kolmaskin. Tämä virtuoosi ei kuitenkaan osallistunut joukon paimentamiseen, vaan metsästi näppärästi rapuja, hummereita, käärmeitä ja muita yön eläjiä kaikkien nähtäväksi. Muuta nähtävää Sukeltajat ovat usein aikamoisia monomaajena, jotka tilaisuuden tullen pulikoivat meressä koko rahan edes-

tä ja ovat lopun vuorokautta liian väsyneitä harrastaakseen mitään muuta. Tällaiselle henkilölle Cozumel on sikäli sopiva paikka että liikoja ulkopuolisia houkutuksia ei ole. Saaren nähtävyyksistä mainitaan ensimmäisenä San Gervasion maya-kautiset rauniot. Omalla saaren kierroksellamme totesimme kuitenkin rauniot suljetuiksi. Cozumelin ' 'tuulen puolella", itärannalla, on maileittain lähes atitioita hienoja hiekkarantoja. Melko lähellä suuria hotelleja on Chancanabin puisto. Siellä on laaja puutarha, luonnon laguunista muodostettu "akvaario" ja korkeatasoiset palvelut tarjoava uimaranta (myös sukellusliike, totta kai). Chancanabin ranta on hyvä koko perheen uinti- ja snor kkelointikohde. Runsaiden pienempien sinttien ohella tapasin pohjasta keltaisen piikkirauskun. Ennakkoluulottoman nykymatkailijan - toisin kuin ehkä prinssi Wilhelmin - silmissä Cozumelin alkuperäisväestö on oikeastaan aika komeaa ja muistuttaa piirteiltään mayaveistoksiin ikuistettuja esi-isiään. Sitä paitsi he tuntuvat suhtautuvan sangen ystävällisesti matkailijaan. Palvelu on hyvää. Kaupungista löytyvät tavanomaiset turistipyydykset, siis kaupat ja diskot. Arvio Tätä kirjoitettaessa (heinäkuussa 1989) on ilmoitettu Floridaan suunta utu vien charter- ja reittilentojen oleellisesti halpenevan. Tämä merkitsee sitä, että Karibian meri alkaa tulla entistä houkuttelevammaksi sukeltajan lomasuunnaksi esimerkiksi Väli-

perinteinen SUKELTAJA 90

meren tai Punaisen meren rinnalle. Hieman vaivaa näkemällä voi epäilemättä kääriä varsin siedettävän hintaisen matka paketin. Cozumel ei ehkä ole paras paikka sille, joka etsii räpylän koskematonta vedenalaista erämaata, mutta kiistatta Cozumelista löytää kauniisti säilyneitä alueita. Sille, joka arvostaa erinomaista palvelua ja hienoja vedenalaisia maisemia, Cozumel on suositeltava ja monipuolinen sukelluskohde ja epäilemättä taattua vastinetta rahoille.

Puhelin 1-800-446-2166 tai 1-800-621-6830. Muiden sukellushenkisten hotellien edustajia löytyy seuraavista numeroista: 1-800-466-8342, 1-800-247-3483, 1-800-327-4161, 1-800-327-2254, 1-800-345-7636. Viitteet Frehsee R (1988) Pro Dive Cozumel - conveniently located in downtown San Miguel. Skin Diver Nov 1988:110 Lewbel GS, MartinLR (1987) Diving and snorkeling guide to Cozumel. Pisces Books, New York. Roessler C (1986) Coral kingdoms. Abrams, New York. Wilhelm, Prins (1920) Mellan två kontinenter. Stockholm. Leo Paljärvi Kuopion Urheilusukeltajat

13.1.1990 klo 12.00-17.00 Paikka TKK:n päärakennus, B-Iuentosali, Otakaari 1, Otaniemi, Espoo kts puh.luettelon karttalehti 24 75/46 Aiheina mm: J Kuusisaari: uusi painekammio, M Aarnio: merivoimien sukeltajat, valokuvakilpailun palkintojenjako, ym ajankohtaista su kelluksesta Pääsymaksu 25,TERVETULOA!! ! Järjestää SVUL:n Helsingin piirin urheilusukellusjaosto Osanottajien kesken arvotaan 3.000,- arvoinen NET sukellusmatka Akabaan Matkan lahjoittaa .~IP"IIII!!~~~"

•••".'III

I~ilmllii

UIMALLA YLI MERENKURKUN 31.5.-3.6.

150 km 62 tunnissa: 2 uimassa, 2 kumiveneissä, 2 kansivahteina, 2 valmistumassa uimaan, 2 pukeutumassa, kippari ruorissa, muutama syömässä, jne. Tunnista tuntiin läpi vuorokausien. Lepoa kaikenkaikkiaan muutama tunti. Erillisiä huoltajia ei ollut. Vastatuulta koko matkan. Vaihtelun vuoksi välillä myös satoi ja tuuli vieläkin kovempaa. 18 mls tuuli avomerellä painoi porukan pohjoiseen Holmögadiin, kun edes tukialuksemme, Gerbyn Amandan, hevosvoimat eivät vieneet eteenpäin.

Turvallisuuden takaamiseksi seurasi yksi kumivene uimareita ja toinen hoiti vaihdot. Jokainen venekuski oli pukeutuneena pelastajanpukuun. Meri oli vielä kylmä. Ruotsin lahdista olivat jäät vasta lähteneet. Mikä sai 20 Bothnia Gulf Divers -82 seuran sukeltajaa ryhtymään moiseen? 1. hyvä porukka 2. halu tehdä jotain ainutk~rtaista 3. halu kokeilla omia kykyjään 4. saavatpahan tosikot taas vettä myllyihinsä. Tosin uinnin virallinen tehtävä oli tuoda Vaasan ja Uumajan perusta-

man yhteisen Merenkurkunkaupungin perustamiskirja tavalla, joka osoittaa, että ei Merenkurkku ole este, sen yli voi vaikka uida. Uinnin kustannusarvio oli n. 30000 mk. Oli mykistävä tunne nähdä se veneiden määrä ja ihmismuuri, joka odotti meitä sisäsatamassa. Orkesteri soitti, poliitikot pitivät puheensa ja kuuluttaja kertoi" urotyöstämme". Meidät kukitettiin, meitä ihmeteltiin, meitä kehuttiin. Väsymys, hiertymät ja lihaskrampit unohtuivat muutamaksi tunniksi. Kun sitten oli Waskiassa saunot-

tu, uitu (kuinkas muuten) ja syöty kunnolla, oli aika jokaisen liittyä kotijoukkoihin. Tämänkin tapahtuman jälkeen koitti arki. Meille se oli uintimme ajaksi keskeytyneiden kolmen hukkuneen sukellusetsintöjen jatkaminen ilta illan jälkeen. Uinnista kertoivat lähinnä paikallislehdet ja radio Suomessa, mutta Ruotsissa se oli valtakunnan uutinen kaikissa tiedotusvälineissä. Juttujen yhteenlaskettu määrä olisi täyttänyt yhden keskikokoisen maakuntalehden.

Radioaikaa kertyi yli 2 tuntia ja TV:ssäkin oltiin yhteensä lähes tunnin Ruotsin tv:n ansiosta. SUSL:n kokouksissa on tullut esiin julkisuuden tärkeys. Nyt sitä tuli. Eiköhän meihin uskottu, kun liitto ei hyödyntänyt tilaisuutta. Olisi saatu valtakunnallisetkin meediat paremmin liikkeelle. Vaikka kyllähän ainakin siellä toimistossa on täystyöllisyys muutenkin. No, ehkä sitten ensi keväänä, kun uimme Laihialta Ameriikkaan. Aivan totta!

Sukeltavat uimarit pareittain:

Jaakko Leppäniemi, Joni Tuovinen Markku Ahonpää, Hannu Penttilä Timo Rappe, Marko Niemi Leena Paasiala, Minna Koivunen Kim Heiniö, Juha Salminen Kent Haglund, Matti Maskulin Marko Alppinen, Jaakko J. Salo Jorma Uotinen, Kurt Johansson Katri Martikainen, Jyrki Niinistö Arto Saari, Jari Vesanen "Gerbyn Amandan" kippari ja omistaja on Heikki Björklund. 17

AGFA. F I L M I VALOKUVAN TAITAJALLE.

HORST WACKERBARTH

kuvasi Lucien Clerguen Agfachrome 1000 RS Professional rullafiImilIe, kamerana Pentax 6x 7. Lucien Clerguen muotokuvasta Horst Wackerbarth sanoo: Camargue-suiston tyyni vesi ja kauniit tytöt, aistikkaasti hiekalla makaamassa, ympärillä veden peittämä maisema, ovat Lucien Clerguen suosimia kuvausaiheita. Häntä kiehtoo myös laskevan auringon myöhäinen valo, joka antaa uuden muodon henkilöille ja maisemalle. Kuvasin Lucienen keskellä mielimaisemaansa viulua soittamassa. Huippunopea Agfachrome 1000 RS Professional oli illan hämärään sopiva filmi. Se takaa laajan terävyysalueen, sillä on moitteeton piirtokyky ja se tasoittaa suuria vaaleiden ja tummien sävyjen eroja. Huolimatta herkkyydestään filmi on hämmästyttävän hienorakeinen. ~gfa

Professional: kino- ja rullafi/mit diakuvaukseen (ISO 50-1000J

j!!'p~rikuviin

(ISO 100-1000J,

,.""

AGFA

l.OV ,1 0

f./

SAli'1AA / Linnavuori I-I/(ontl in en i989

Luonno ~rJlirro~

S/\/MAA / Mu/]asaar i Luonnospiirros N/(ontlinen 1989

SA IMAA / Parlo/an saari Luonnosp iir ro s 1-1/;on! tinen

dendrokronologista ajoitusta varten. Hylky edustaa alustyyppiä, joka kauan käytössä olleena olisi voinut olla iältään hyvinkin vanha. Dendrokronologisessa iänmäärityksessä selvisi että aluksen kölipuu on kaadettu aikaisintaan kesän 1850 jälkeen ja arvioidun pinnasta puuttuvan lustomäärän mukaan viimeistään vuoden 1860 tienoilla (Zetterberg, P., 1988. Dendrokronologinen ajoitus FIY03, Riutansaaren hylky, Joensuun yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos, Ekologian osasto, Dendrokronologian laboratorio). Aluksen käyttöaika on saattanut olla 1860-1880-luku ja todennäköisesti rakennusaineina on käytetty paikallista puuta. Dendrokronologinen ajoitusmenetelmä näyttää soveltuvan yhtä hyvin rakennusten ja mäntypuuta olevien hylkyjen iän määrityksiin. Vastaavaa tutkimusta ei ole aikaisemmin tehty suomalaisessa vedenalaisessa arkeologiassa. Museon yhteistyö Joensuun yliopiston ekologian osaston kanssa sai lisää konkreettisia muotoja sukeltajien ottaessa näytepaloja Saimaan ja Hirvensalmen Ryökäsveden pohjassa kasvaneista · muinaismännyistä. Nämä Saimaan ja muiden vesistöjen transgressiossa veden alle 6000-8000 vuotta sitten jääneet kannot ja puunrungot antavat varmasti runsaasti tutkimusmateriaalia geologeille ja muille luonnontieteilijöille. Kesän 1989 ohjelmassa Saimaamuseolla on ollut pohjainventointeja ja hylkytarkistuksia kohteissa, joissa on tehty mittauksia ja luonnospiirroksia. Pohjainventoimalla mm. Savonlinnan Hesunojan-Naistenlahden 1700-luvun sahan vesiä on pyritty Saimaan purjelotjan jäljille. Pohja-alueiden järjestelmällistä mutta hidasta kartoittamista on tarkoitus jatkaa kaikilla Saimaan alueen 1700-luvun sahoilla vanhojen alustyyppien löytämiseksi. Kesäkuussa suoritettiin hylkytarkistus-sukelluksia Pihlajavedellä noin kymmenessä kohteessa, joista viidestä tehtiin luonnospiirrokset. Joukossa on kaksi mielenkiintoisempaa purjealuksen hylkyä, jotka vaativat tarkempia jatkotutkimuksia. Saimaa-museon ja SaImaan Purjehdusmuseoyhdistyksen järviarkeologian jaoston sukeltajien tärkeimpänä kohteena heinäkuussa oli Savonrannan Orivirran saarron vesialueiden pohjainventointi. Kysymys on luultavasti 1400-luvun loppupuolella rakennetusta rajalinnasta, joka tuhoutui vuonna 1592. Linnan vaiheista on säilynyt vain joitakin hajatietoja Olavinlinnan kirjoissa koskien pääasiassa linnan valloitusta ja kärsittyjä materiaalitappioita (Kirkinen H, Karjala taistelukenttänä, Joensuu 1976). Venäläisessä Solovetskin van-

hemmassa kronikassa tapahtumasta on enemmän tietoa. Sen mukaan 102 kasakkaa atamaani Maksima Rätsinin johtamana ja karjalaisten sissien avustamana onnistui yllätyshyökkäyksellä valloittamaan Orivirran saarron linnoituksen Kivilinnan, jota puolustamassa oli 300-400 mie~ tä. Savolaisten tappio oli täydellinen. He menettivät kaatuneina ja vankeina 200 miestä. Taistelun voittajat saivat saaliikseen laivan, neljä kevyttä tykkiä, neljä laivatykkiä, tykin kuulia ja ruutia sekä muita aseita ja tarvikkeita. He polttivat linnakkeen hirsivallit, tornin ja rakennukset kiirehtien sitten takaisin Venäjän puolelle. Linnoituksen myöhemmistä vaiheista on vielä maininta Olavinlinnan tilikirjoissa, joissa on tieto 1600-luvun alkupuolen korjaustöistä. Saimaa-museo pyrki vedenalaisella inventoinnilla kartoittamaan mahdollisia laituri- ja satamalaitteita sekä saamaan esinelöytöjen avulla lisävalaistusta linnoituksen historiaan. Linnoituksen raunioilla ja lähiympäristössä on käynnissä museoviraston kaivaukset. Sukellustutkimusten tuloksena saatiin ylös runsaasti nuorempaa lähinnä uitto on liittyvää esineistöä ja eri ikäistä keramiikkaa. Yhtään selvästi linnoituksen käyttöaikaan liittyvää esinelöytöä ei tehty.

SAIMAA / Pe so!ansaar i Lu onnosp iirr os NKonttinen

1989

SAI/1AA / Peso!an saari Luonn ospiirros NKon ttin en

1989

Pikapesun vinhat kuviot pehmeästi

Uusi Finnoil-pikapesu on Sinulle, joka hyväksyt vain parhaan pesutuloksen. Tietokoneohjattu kone pesee autosi vaikeimmatkin kohdat tehokkaasti mutta hellästi. Koe uusi, nopeampi Finnoil-pikapesu. Säästät aikaasi. Säästät autosi maalipintaa.

Sujuvasti Sinun 5AIl1AA I 5ii/,rJniefi7 i Luonnospiirr os H./\on ft tn en

FINNOIL 21

Saimaa-museon kenttätutkimukset Juhani Grönhagen Savonlinnan maakunta-/ Saimaa-museon vedenalainen tutkimustoiminta on ollut käynnissä kaksi kesää. Ohjelmassa on ollut hylky tutkimusta, pohja-, kalliomaalaus-, asuinpaikka- ja jopa vedenalaisten muinaismetsien inventointeja. Pyrkimyksenä on vähitellen löytää Saimaa-museolle luontevimmat tutkimusalueet ja käytäntöön parhaiten soveltuvat työskentelytavat.

Kesällä 1988 järjestettiiin urheilusukeltajien avustuksella kaksi tutkimusleiriä. Ristiinan Astuvansalmessa mammuttipumpattiin kalliomaalausten edustan pohjaa. Maalausten tutkimusten yhteydessä on aikaisemmin löydetty kaksi nuolenkärkeä, toinen kampakeraamisen kauden lopulta, toinen pronssi kaudelta. Vedenalaisen pohjan tarkemmalla tutkimuksella pyrittiin uusien esinelöytöjen tekemiseen. Tavoitteena oli imuroida mammuttipumpulla eri syvyyksissä olevilta terasseilta irtonainen maa-aines pintaan ja siivilöidä se esineiden ja eloperäisten fragmenttien erottamiseksi. Mahdolliset löydöt olisivat

tuoneet lisävalaistusta kalliomaalausten käyttöproblematiikkaan. Tutkimusalueesta saatiin pumpattua vain 10070 heikon kaluston ja oletettua vaikeamman pohjamuodostuksen vuoksi. Yhtään esihistoriallista löytää ei tehty. Tarkoituksena on mahdollisesti jo tulevana kesänä jatkaa tutkimuksia. Ensin on kuitenkin konsultoitava pohjasedimenttitutkijoita, jotta saataisiin selville yleisemminkin eri kalliomaalausten edustojen pohjakerrostumien ikärakenteet. Ruokolahdella tutkittiin Käyhkään kanavan yläpuolella olevaa laivahylkyä, jota on tutkittu aikaisemmin museoviraston merihistorian toimis-

ton ja Savonlinnan urheilusukeltajien yhteistyönä. Mammuttipumppausten aikana tehtiin joitakin esinelöytöjä. Mudan poisto mahdollisti melko tarkkojen luonnos- ja rekonstruktiopiirrosten tekemisen. Hylky on ollut hyvin matalalaitainen ja kantava, lähinnä rakennustarvikkeiden kuljetukseen käytetty kanavaproomu. Erikoisena piirteenä mainittakoon aluksen pohjan tiivistäminen turpeella, oljilla ja savella. Löydetty esinemateriaali vahvistaa käsitystä, että alus on ollut venäläisten käytössä 1700-luvun loppupuolella. Jatkotutkimukset alueella on syytä keskittää Suvorovin rakennuttaman neljän avo kanavan muodostaman verkoston tutkimiseen. Viime kesän tarkistus-sukelluksista mainittakoon Taipalsaaren Riutansaaren hylky, josta otettiin näytepalat Joensuun yliopistossa tehtävää 19

LUOTEIS-NORJA SUKEllUSKESKUKSET B A R

M A N

S K

Å K N A K K

E N

S T A V

N E

VALTUUTETUT MYYJÄT: Espoo Sylvester Korhonen Oy Helsinki Kultakönni Oy, Mikonkulta 5, R Styrman &. Co, Timanttiset-Mannerheimintie Joensuu KuItasilta Jyväskylä Veljekset Torvinen Oy Kemi Kello ja Kulta A Konttinen Oy Kokkola Kokkolan Koru Quartz Kouvola Kello-Kulta Suninen Kuopio Puustjärven Kello- ja Kultaliike Oy Lahti Lahden Kellokeskus Oy Lappeenranta H J Suninen, Lappeenrannan Kultakello Loviisa KeIloliike P Karvonen Oulu Oulun Koru Oy Raisio Järvinen Ky Rovaniemi Kello ja Kulta A Konttinen Oy Seinäjoki Kultasepänliike Tulisalo Ky Tampere Harry Wahlberg Oy, Kainulaisen KuIta ja Kello Ky, Kultajousi Oy Pirkan Kello Ky Turku Suomen Kultasepät Oy, Timanttise·t Kello ja Kulta Uusikaupunki Uudenkaupungin Kultakello Vantaa Aseman Kello Airport, Vantaan Ku Itakaari Ky

S T R Ö M S

L M E N

1 T

R A

BUSSILLA NORJAAN

29.6 - 8.7.1990

~l~lZ,J~ ED U STAJA SUOi\lESSA Kari Veijola Paal sa mankuj a I D 20 36220 Ka ngassa la Puh. 93 1- 792 45'+ Aut o puh. 9'+9-235313

ILTA ISIN 1' [· 1 li KI ( ;OR S( I H I " " , [ ·\"I S\l\! 'i h .\11 11 .1-1120. \\1 h l \ hO Shl P l ' ll q; ~ -l~-"'-

G:J \ / v

CD ,_ . \

T r: n _~ \..-'"CJ1

Norpat valloittivat Tampereen Ensimmäinen kansallinen NORPPARALLI järjestettiin 5.11.1989 Tampereella. Norpat tulivat ja näyttivät miten urheilusukelluksen nuoriso toiminta jyllää. Vastassa oli isäntäkaupungin joukkue, paikallinen laitesukelluskurssi, joka opetteli sukelluksen alkeita samassa uima-altaassa. Norpparalli järjestettiin kansallisena kilpailuna ensimmäistä kertaa, joten tapahtumasta voidaan perustellusti käyttää nimeä: "NORPPARALLI 1". Kilpailupaikaksi oli valittu Tampere, joka tarjosi keskeisen sijantinsa ja hienon uimahallinsa suhteen mitä parhaimmat olosuhteet NORPPIEN kansalliseen koitokseen. Innokkaimmat kilpailijat saapuivat Tampereelle jo lauantai-iltana. Majoitus oli järjestetty Pellervon koululle vain 500 metrin päähän itse uimahallista. Koululla oli viihtyisää ja raitis sisäilma, ilmastoinnin toimiessa kiitettävästi. Monilla oli mukanaan omat eväät, joiden mutustelulla luotiin mukava leiritunnelma kahden eri norppajoukkueen viettäessä yötä saman katon alla. Aamun herätys ei tuottanut kenellekään ongelmia, vaikka satoi ja oli sunnuntai. Kisatunnelma vain nousi aamun hetkinä entisestään ja norpat lähtivät reippaina uimahalliin. "Lähipaikkakuntien" seurat olivat olleet vieläkin pirteämpiä, ja niinpä osa norpista saapui Tampereelle vasta aamulla Nastolasta ja Turusta. 1 Norpparalli suoritettiin siten, että uima-altaassa oli neljä käytännön rastia ja lopuksi suihkun ja saunan jälkeen kysyttiin teoriatietoja viidellä kirjallisella kysymyksellä. Sarjoja oli kaksi. Tytöt ja pojat kilpailivat yhdessä mutta 12 vuotta ja nuoremmilla ja 13-15 vuotiailla oli omat sarjansa. Nuorempien sarjassa kilpaili yhdeksän osanottajaa ja vanhempien sarjassa 15. Kilpailijoita oli neljästä eri seurasta. Ralli alkoi kello kahdeksan, jolloin oli mahdollisuus lämmittelyyn samalla, kun toimitsijat rakensivat rataa. Allasrasteihin ei sisältynyt mitään salamyhkäistä, vaan niillä mitattiin lähinnä nopeutta ja ketteryyttä. Samalla kilpailu antoi kokemuksia järjestelijöille (nuorisovaliokunta) tulevia norpparalleja varten. Itse tehtävät alkoivat klo 8.20 ja kaikki kilpailijat olivat suorituneet radasta läpi yhdessä tunnissa. Tämä onnistui siten, että joka rastille tuli kilpailjoita yhtäaikaa, eikä loppupään tarvinnut odotella niinkuin aikuisten hallitekniikkakilpailuissa yleensä käy. Ainoa asia mikä ihmetytti erästä kilpailijaa oli rastien vähyys: "Tässäkö oli kaikki". No ensi kerraksi on luvassa enemmän rasteja, kun taas seuraavan kerran kokoonnutaan yhteiseen norpparalliin.

Norpparalli II on suunniteltu ensi syksyksi Jyväskylään mutta aivan niin kauan ei tarvitse odottaa seuraavaa Norppien kokoontumista. Kainuun- ja Helsingin suurkisoissa on nuorille suunniteltu paljon monipuolista toimintaa. Mukaan pääsevät

kaikki seurat, joiden Norpat ovat yhtä innokkaita ja aktiivisia, kuin nyt Tampereella kisailleet. Kiitokset kaikille mukana olleille! Nuorisovaliokunta

Norppa-ralli 5.11.89 TAMPERE Alle 12 v.

Pisteet:

1. Mäki Mika, Saaristomeren Sukeltajat Tepsa Mika, -,,3. Holopainen Tommi, Keski-Uudenmaan Sukeltajat 4. Viima Niina, Urheilusukeltajat Brandt Joonas, Keski -Uudenmaan Sukeltajat 6. Tamminen Jyri, -,,7. Kantelinen Antti -,,8. Kantelinen Teemu -,,-

23 23 19 17 17 15 13

13-15 v. 1. Suhonen Ville, Saaristomeren Sukeltajat 2. Raumanen Tuomas, -,,Hovi Jarno, " 4. Hirvonen Satu, Urheilusukeltajat 5. Laaksonen Tini, Nastolan Sukellussuunnistajat Järvinen Lauri, Saaristomeren Sukeltajat 7. Soikkeli Tommi, Nastolan Sukellussuunnistajat 8. Rautee Jussi, Saaristomeren Sukeltajat 9. Kyllönen Janne, Nastolan Sukellussuunnistajat Mäkelä Mikko, Saaristomeren Sukeltajat 11. Heikkinen Susan, Keski-Uudenmaan Sukeltajat Båckman Johanna, Urheilusukeltajat

22 18 18 15

13 13 13 10 8 8 7 7

REKUN MUISTOKISA eli VA-kuvauksen SM

M/A VIVANILLA

Kilpailu vietiin rutiinilla ja taidolla läpi jo kahdeksannen kerran. Järjestäjien toivomus olisi "LISÄÄ KILPAILIJOITA' '. Arvostelijoiden yleinen huomio oli sikäli ilahduttava, että kuvien taso on noussut, tosin mielikuvitusta kaivattaisiin lisää ja sommittelutaitoa. (Toimituksen huomautus: Pystykuvia KIITOS.) Tulokset

VÄRILLISET: Pekka Perätalo Petteri Tu unainen Edwin Malmsten Vesa Niemi Markku Laurikainen Seppo Vanhanen

MUSTAVALKOISET: Vesa Niemi Pekka Perätalo Edwin Malmsten Seppo Vanhanen Markku Laurikainen Petteri Tuunainen

PARAS YKSITTÄINEN KUVA: Kerroselämää Petteri Tuunainen

PARAS YKSITTÄINEN: Tyhjät kolot/Vesa Niemi

REKUN MUISTOMALJA: Pekka Perätalo 23

Norpparalli

13-15 vuotiaat

TEHTÄVÄT

50 METRIN UINTI

RASTIN VALVOJALLA: - Sekunttikello - Pilli - avustaja vedessä, joka valvoo suorituksen ja korjaa tarvittaessa radan, jos rastit liikkuvat. - OK-merkki, jos suoritus hyväksyttiin - Osanottajaluettelo

SUORITUS: - Lähtö hyppytelineeltä - Paikoillanne, valmiit, vihellys - Uidaan 50 metriä - Enintään puoleenväliin allasta sukelletaan - Tyyli vapaa VÄLINEET - Perusvälineet - Ei mono, eikä lasikuituräpylöitä RASTIN VALVOJALLA: - Sekunttikello - Pilli - Osanottajaluettelo PALWN KULJETUS SUORITUS: - Lähtö altaan matalasta päästä - jokin vartalon osa päädyssä kiinni - kädessä uppopallo - Valmiit, vihellys - Uidaan 50 metriä, jona aikana sukelletaan kahden renkaan läpi molempiin suuntiin mentäessä - Tyyli vapaa VÄLINEET: - Perusvälineet

Ei mono, eikä lasikuituräpylöitä uppopallo tai vastaava

VIIDEN KIEKON PUMPPAUS SUORITUS: - Lähtö syvästä päästä - Käsi aitaan reunassa kiinni - "5 sekunttia, valmiit, vihellys" - Noudetaan yksitellen viisi kiekkoa pohjasta, jotka ovat 10 cm:n välein - Laitetaan kiekot altaan reunalle VÄLINEET: - Perusvälineet - Ei mono, eikä lasikuituräpylöitä RASTIN VALVOJALLA: - Sekunttikello - Pilli - avustaja vedessä, joka valvoo suorituksen ja vie kiekot takaisin aItaan pohjalle - OK-merkki, jos suoritus hyväksyttiin - Osanottajaluettelo

NELJÄN KIEKON SIIRTO SUORITUS: - Lähtö syvästä päästä - Käsi altaan reunassa kiinni - "5 sekunttia, valmiit, vihellys" - Siirretään neljä kiekkoa, yksi kerrallaan vadista toiseen - välillä tullaan pintaan - vadit ovat altaan pohjalla ratamerkkien päällä (vierekkäiset ratamerkit) - sillä ei ole väliä kummassa vadissa kiekot ovat, kun rasti alkaa VÄLINEET: - Perusvälineet - Ei mono, eikä lasikuituräpylöitä RASTIN VALVOJALLA: - Sekunttikello - Pilli - kaksi vatia, jotka voidaan ankkuroida pohjaan - neljä kiekkoa - avustaja vedessä, joka valvoo suorituksen - OK-merkki, jos suoritus hyväksyttiin - Osanottajaluettelo

.... Ville Suhonen alle 15 v. VOITTAJA ~

Innokkaita kilpailijoita odotlamassa lähhivuoroaan

.. Mika Mäki alle 12 v. VOITTAJA

KOULUTUSJA KURSSITOIMINTA 1990 SUKELLUSVANHINKURSSI 27-28.1.90 Paikka Vaatimus Hinta

Lappeenranta CMAS** sukeltajakortti 400,- sisältää materiaalin, majoituksen ja ruokailut.

Ilmoittautumiset 5.1.90 mennessä

90-158 2258 / Eva-Liisa Caselius

KOULUTUSTARKASTAJIEN SEMINAARI HELMIKUU/90 Paikka Vaatimus Ilmoittautumiset Tiedustelut

laivaseminaari nimetty koulutustarkastaja tarkastajat kutsutaan 90-158 2258 / Eva-Liisa Caselius

KOULUTTAJAPÄIVÄT 10-11.2.90 Paikka Vaatimus Hinta

Ilmoittautumiset 15.1.90 mennessä

Helsinki, Hotelli Pasila avoin kaikille kouluttajille osanottomaksu (avoin) majoituspaketin hinta 225,- Hotelli Pasila, sisältäen majoituksen, puolihoitolounaan, aamiaisen ja aamusaunan

MYYDÄÄN M/S SANG-RITA Merikelpoinen 3 kajuuttainen matkavene. Pito 11,90, lev. 3.50, syy. 1.50, paino 11 tonnia. Rak.mat. puu / l-muovi. Moottori 6 syl. Scania 150 hv. Matkanop. 9 solmua. VHF, LA, Philips stereot, Reflex-Iämmitin, piirtävä kaiku, jääkaappi, kaasu liesiluuni, A2 varustus ym. Hp. 235.000,- Juhani Tuure puh. ilt. 90-801 8512.

90-158 2258 / Eva-Liisa Caselius

CMAS** KOULUTTAJAKURSSI 16-18.3.90 Paikka Vaatimus Hinta Ilmoittautumiset 28.2.90 mennessä

Kuortaneen Urheiluopisto CMAS*** sukeltajaluokka (myös CMAS**) avoin sisältää majoituksen opistolla, täysihoidon sekä opetuksen materiaaleineen 90-158 2258/Eva-Liisa Caselius

HyvÄÄ JOULUA JA URHEILULLISTA UUTTA VUOTTA kaikille sukeltajille. sukeltajien perheille, omaisille,ystäville, urheilijoille,ulkoilijoille, veneilijöille ja vesillä viihtyv ille. Sukellustarvikkeiden erikoisliike

---Finn - 5UII qT])

PajaJahdentie9 00200 Helsinki 20 puh.69223S8

KV. SUKELLUSLEIRI HUHTIKUU/90 Paikka Vaatimus Hinta Tiedustelut

Korfu laitesukelluskurssi avoin sisältää majoituksen, aamiaisen, opastetut sukellusretket y.m. 90-158 2258/Eva-Liisa Caselius

VAPAASUKELLUSKURSSI KESÄKUU/90 Paikka Vaatimus Hinta

MYYTÄVÄNÄ M/A EILA Pituus: 13,1 + 0,7 m uimalava Leveys: 4,6 Syväys: 2,2 m Rakennettu teräksestä. Kone: Välijäähdytetty 200 hv turboscania, makeavesijäähdytyksellä Apukone: Mercedes 67 hv gen 220/380 3 kw. + Korkeapainekompressori 200-300 kp/200 lt/min. Polttoainetankki 14001t. vettä 500 lt. septiktankki, 200 lt. Sauna, wc, suihku, keskuslämmitys, Jämä Junior/Oilon Junior. Lämmin ja kylmä vesi. Maasähkömahdollisuus. Tutka Furuno 1700, Decca Navstar 2000, Cetrek 721 autopilotti. Kaiku Seascribe MK 2, piirturilla ja lednäytöllä. Kompassi, VHF-Belcom, Tokai LA + Stereot. Sähköhella uunilla, kaasuhella + jääkaappi. Mikro. MKH:n Vuokravenekatsastus. Lähemmin: M. Tähtinen 921-789 437 kot. 949-532 089 auto 921-306 866 t. MYYDÄÄN Naisten vähän käytetty märkäpuku Koko 38-40 Mittojen mukaan tehty Tummansininen 6.5 mm Hintapyyntö 500 mk Puhelin 90-525 1487 ilt. 90-566 2480 Myydään Ursukin märkäpuku naiselle. Koko 34-36. Hintapyyntö 800,Puh. 2715 169 (90-) 2711 465 (90-) Myydään kaksi kertaa käytetty naisten märkäpuku koko 42. Hinta 1.200,Puhelin 90-567 3811 t. Rossi 803 8303 k. Myydään melkein uusi täydellinen sukellusvälinepaketti, puku koko 38. Kysellä voi 90-7534 4~5/Anu Vuori 26

Ilmoittautuminen 31.4.90 mennessä

Tanhuvaaran urheiluopisto 10-15 v. tytöt ja pojat perus uin ti taito 925,sisältäen majoituksen täysihoidolla sekä opetuksen kurssin aikana 90-158 2258 / Eva-Liisa Caselius

PERHELIIKUNTAKURSSI 9-13.7.90 Paikka Vaatimus Hinta

Ilmoittautuminen 1.6.90 mennessä

Kuortaneen Urheiluopisto ei vaatimuksia 1.100,-/hlö alle 16 v. 60 070 y.o. hinnasta ja alle 4 v. 30 % hinnasta sisältää luokkasuorituksien harjoittelua, yksi sukellusretki, oheisliikunta opistolla sekä valmistautumista tarvittaessa teoriankokeisiin 90-158 2258/Eva-Liisa Caselius

NUORTEN URHEILUSUKELWSKOULU 16-20.7.90 Paikka Vaatimus Hinta Ilmoittautuminen 1.6.90 mennessä

Kuortaneen Urheiluopisto 10-15 v. tytöt ja pojat perusuintitaito 700,-/ hlö sisältää majoituksen täysihoidolla, opetuksen sekä oheisliikunnan opistolla 90-158 2258/Eva-Liisa Caselius

NUORI SUOMI-OHJAAJAKURSSIT-90 Paikat Vaatimus Hinta Tiedustelut NS-kouluttajat

tarvittaessa piireittäin innostus nuorten ohjaamiseen n. 150,sisältäen yhden tai kahden päivän koulutuksen (vähint. 9/h) liiton toimisto tai lähimmältä NS-kouluttajalta Hannu Martikainen, Helsinki Pertti Immonen, Helsinki Markku Ahonpää, Vaasa Jorma Vähä, Kemi Kari Henttonen, Kemi

Ostetaan Kuivapuku rullaliitoksella, venttiileillä tai ilman, koko 180 cm. Soittele mihin aikaan tahansa tai kirjoita osoitteella: Pekka Lehtelä Puh. 931-557 227 Ostetaan AGA 2 x 7/300 Bar pullopaketti. Puh 90-716 840/Tiainen Myydään AGA MK II + runsaasti varaosia, 2 x 10pullopaketti Tied. 90-716 840/Tiainen

Myytävänä kookkaammalle sukeltajalle erittäin hyvä sukelluspaketti. Tiedustelut 90-783 476 Risto Tähtinen Myydään Täydellinen laitesukellusvarustus ostettu kesäkuu -86. Sis. mm. 2 x 7 l pullot, 2 regua, märkäpuvun ym. Tarkemmat tiedustelut seuraavista numeroista. Sami Salminen työ 8-16 8298265 koti 16-08 5633153

SUSL KEHITYKSEN KÄRJESSÄ Viime keväänä käynnistyi SUSLissa projekti tietotekniikan täysipainoiseksi hyödyntämiseksi. Projektin päällimmäisenä tarkoituksena on tietysti parantaa toimiston jäsenilleen tarjoamien palveluiden laatua ja säästää rahaa. Molemmat emo seikat selviävät aikanaan, mutta kerrotaanpa mitä on tehty ja mitä tullaan/tultaneen jatkossa tekemään. Jäsenrekisteri Liiton jäsenrekisteri on ollut aikojen alusta Urheilu sukeltaja -lehden osoiterekisteri. Tämän lisäksi toimistossa on pidetty yllä useita pieniä rekistereitä, kuten sukelluslääkärit, tuomarit, maajoukkuepelaajat, kouluttajat jne. Parhaassa tapauksessa jonkun innokkaan sukeltajan osoitetiedot on pitänyt muuttaa jopa viiteen eri rekisteriin, edellyttäen, että hän on muistanut mainita mihin kaikkiin aktiviteetteihin hän on itsensä pistänyt. Kevään ja kesän aikana kaikki vanhat rekisterit on koottu kahteen tietokantaan liiton toimistoon: toisessa on kaikki henkilötiedot ja toisessa seuratiedot . Tästä lähtien siis kaikki osoitteenmuutokset tulee toimittaa liiton toimistoon. Ensimmäinen muutos kierros tulee tapahtumaan joskus vuoden vaihteen kieppeillä, kun kaikille seuroille lähetetään jäsenlistat, jotka pitää palauttaa takaisin korjattuna. Listojen toimitusta sähköisessä muodossa tutkitaan (kts. jäljempänä). Nyt voidaan samasta tieto kannasta sitten tehdä erilaisia hakuja. Kaikki lehtien saajat osoitteineen saadaan yhdellä komennolla lerpulle, joka sitten postitetaan Turkuun. Se, että luet tätä lehteä, osoittaa järjestelmän toimivuuden. Tietokannasta voidaan tämän lisäksi kaivaa esille esim. kaikki *-tähden kouluttajat, jotka eivät ole olleet kouluttajapäivillä edellisen kahden vuoden aikana tai kaikki *-tähden sukeltajat, joiden kortti on yli 2 vuotta vanha jne. Tietokantaan on varattu kolmisenkymmentä kenttää hiljalleen täytettäväksi jokaisesta sukeltajasta ja lisää kenttiä saadaan tarvittaessa. EPL-postitus Seurakirjeiden vastaanottajat huomasivatkin varmaan kirjeen muodonmuutoksen viime kirjeen yhteydessä. Nykyiset pelkkää tekstiä sisältävät kirjeet lähtevät toimistosta puhelinlankaa pitkin postin EPL-keskukseen, missä ne tulostetaan laserilla, pistetään kirjekuoriin ja toimitetaan vastaanottajalle. Käytännössä kirjeen lähettäminen jakaantuu toimistossa kolmeen osaan: valitaan tietokannasta kirjeen vastaanottajajoukko, kirjoitetaan kirje tekstinkäsittelyohjelmalla ja annetaan tämän jälkeen postituskomento. Voitte vaan

kuvitella kuinka paljon työtä säästyy esim. 150 seurantakirjeen tai 400 kouluttajakirjeen postittamisessa. Posti kehittaä EPL-palveluaan kovasti ja uskon, että jatkossa kuvienkin lähettäminen onnistuu (onnistuu kyllä nykyäänkin, mutta kuva pitää toimittaa fyysisesti EPL-keskukseen). Kaikkia kirjeitä ei voida lähettää EPL-postina (esim. turvaköydet), mutta niitä varten saadaan halutun joukon tarrat tieto kannasta. Sähköinen tiedonvaihto Nokia Datasiirron lahjoittamaa modeemia voidaan käyttää tiedon lähettämiseen lisäksi myös tiedon vastaanottamiseen. Olen kesän aikana lähetellyt useaan otteeseen tiedostoja suoraan toimiston koneeseen. Näin esim. eri valiokuntien puheenjohtajat voivat kirjoittaa juttuja kotona/ työpaikalla valmiiksi ja lähettää ne linjaa pitkin toimistoon. Jos käytössäsi on 1200 bps (V22) modeemi ja kermit-protokollaa ymmärtävä ohjelma, voit toimittaa materiaalisi linjaa pitkin. Tekstin suositeltava muoto on joko WordPerfect tai puhdas merkkipohjainen teksti. Lisätietoja saat ·Eva-Liisalta toimistosta. Sähköinen ilmoitustaulu Seuraava vaihe tiedonsiirron kehittämisessä on oman sähköisen ilmoitustaulun avaaminen toimiston koneeseen. Tästä ei ole tehty vielä mitään päätöksiä (ohjelma on jo koneessa valmiina), mutta kerronpa miltä järjestelmä voisi näyttää joskus tulevaisuudessa. Kaikille .johtokunnan jäsenille ja valiokuntien puheenjohtajille voitaisiin luoda sähköinen postilaatikko liiton koneeseen. Soittamalla sinne he voisivat lähettää sähköistä postia toisilleen ja hoitaa osan kokouksistaan sähköisesti. Enää ei tarvitsisi koota henkilöitä ympäri maata samaan paikkaan keskustelemaan. Samaa järjestelmää voitaisiin käyttää myös tietojen toimittamiseen seuroille/ seuroilta. Esim. jäsenlistat voitaisiin toimittaa tällä tavalla seuroille, jotka palauttaisivat korjatut "listat" samaa reittiä takaisin toimistoon. Näin poistuisi jälleen rutiinit yötä toimistosta. Summa summarum Tietynlainen pohja toimisto rutiinien automatisoimiseksi on siis tehty.

Kaikki uudet lisäpiirteet eivät varmastikaan tule vähentämään työtä, mutta toivottavasti parantavat työn tuloksia. Jatkossa esim. sukeltaja/kouluttajakorttien postittamisen ja valmistuksen automatisointiin tullaan panostamaan ja eiköhän kaikilta toimiston palveluiden käyttäjiltä jatkossa löydy uusia ideoita järjestelmän kehittämiseksi. Mikko J. Salminen

SUSL-kompuutteri

SM-1989 Sukellussuunnistus, Vierumäellä 5.-6.7.89 Pari K 1. Ismo Rauhala, NaSukSu Kari Kanninen - " 2. Juhani Auvinen - " Matti Hietanen - " 3. Kai-Jukka Juurikivi, Vesipedot Peter Jansson, Murena 4. Eeva Weckman, NaSukSu Eeva Rainikka, NaSukSu

1.01.37 1.11.30 1.21.24

1.48.00

Pari X 1. Kai-Jukka Juurikivi, Vesipedot 18.57 Peter Jansson, Murena 2. Eeva Weckman, NaSukSu 3 rastia Ismo Rauhala, NaSukSu 3. Juhani Auvinen - " - 2 rastia Matti Hietanen - " Tarkkuus X 1. Kauko Martikainen, HämUrhSuk 2. Ismo Rauhala, NaSukSu 3. Kai-Jukka Juurikivi, Vesipedot 4. Juhani Auvinen, NaSukSu 5. Rainer Ansalahti, Vesipedot Tarkkuus K 1. Ismo Rauhala, NaSukSu 2. Kauko Martikainen, HämUrhSuk 3. Matti Hietanen, NaSukSu 4. Juhani Auvinen, NaSukSu

41 (50) 39

36 27 23

26 (50) 26

11 27

CMAS*** kouluttajakurssi Kuortaneella Kurssi oli tarkoitus pitää jo vuoden 88 syksyllä, mutta osanottajapulan vuoksi se siirtyi keväälle 89. Valitettavasti siirto ei tuonut ratkaisua osanottajapulaan, sillä perjantaina 21.4. Kuortaneen Urheiluopistolle kokoontui viisi kouluttajakurssilaista ja kaksi kouluttajaa. Tämän ei kuitenkaan annettu haitata tahtia ja olihan pienellä osanottajamäärällä hyvätkin puolensa; kurssi oli tiivis ja kaikki joutuivat/pääsivät esiintymään runsaasti. Ensimmäisenä kurssiviikonloppuna kouluttajina toimivat Jouko Laitinen ja Tuomo Erkkola. Opiskeluaiheina oli johtamistaito, pysyväismääräykset, harjoitus opetusmenetelmänä, pelastuspalvelutoiminta ja muut koulutusjärjestelmät. Lisäksi tehtiin ryhmätöitä ja käytiin hiukan altaan puolellakin. Ohjelmaa riitti pitkälle iltaan ja virallinen ohjelma päättyi ilta kymmeneltä. Kolmen tähden kouluttajan tehtävänkuvakin tuotiin selkeästi esille ja varsinkin siinä vaiheessa kun jaettiin kurssilaisille harjoitustehtävät seuraavaa kurssiviikonloppua varten. Seuraava kurssiviikonloppu pidettiin 20-21.5. Viikonloppu oli hiukan lyhyempi kuin edellisellä kerralla ja kurssi alkoi lauantaiaamuna. Ohjel-

ma oli kuitenkin yhtä tiivis kuin edellisellä kurssiviikonlopulla. Tuomon ja Joukon lisäksi toimi kouluttajana Risto Martikainen. Riston spesialiteettina oli opetusoppi ja sillä aloitettiinkin lauantaiaamuna. Kurssin jälkimmäisessä osassa painopiste oli kuitenkin kurssilaisten omissa esityksissä. Jokaiselle kurssilaiselle oli edellisellä kerralla jaettu luento aihe sekä allasharjoitusaihe joka oli pitänyt valmistella kotitehtävänä. Kurssin pienuudesta oli tässä hyötyä, koska jokaiselle riitti kokonainen tunti esitysaikaa sekä altaalla, että luentoesityksessä. Aiheet oli valittu siten että ne sopivat kolmen tähden kouluttajan tehtävänkuvaan. Jokainen esitys arvosteltiin välittömästi esityksen jälkeen ja arvostelussa kiinnitettiin huomiota siinä mahdollisesti esiintyneisiin puutteisiin. Tämä olikin hyvä, koska itse ei välttämättä huomaa omia virheitä. Erityismaininnan kurssilla ansaitsee itse kurssin pitopaikka, Kuortaneen Urheiluopisto, joka oli kaikin puolin asiallinen. Opetustilat olivat hyvät ja ruokaa sai usein ja paljon ja kaiken lisäksi ruoka oli maukasta. Kaikki kurssille osallistuneet läpäisivät kurssin, mutta varsinainen nimittäminen kolmen tähden koulut-

Porkkalan Kolmio - tarua vai totta? "Siellä se on - U -boat." Varma tieto Porkkalan selältä kertoo kummia. Otappa kartta tai meri kortti alueelta, niin löydät Sommarön, Porsön ja Träskön saarten muodostaman kolmion, "Porkkalan kolmion". Siellä se on, kertoi jo vuosisadan alkupuolella kalastaja Wiktor Djupsjöbacka. Tämä tieto ei kuitenkaan pidä paikkaansa. koska aiheesta kirjoitettu historia ei tiedä mitään kadonnutta U-boatia. ennen ensimmäistä tai toista maailmansotaa. Sotaväki. Kadonneet Laivat ry, Ilmatieteenlaitos ja Partiopoikajärjestö. eivät myöskään tunne tapausta tältä myöhemmältä ajalta. Ensin etsin varhaisempaa perimätietoa luotsilaitokselta. sainkin asiaan uutta valaistusta oltermanni Smirnoffilta. Outoja kaikuja on alueella ollut ja joskus luodattu matala onkin aivan toisaalla. tämä tekee merenkulun kannaltakin asian hyvin kiusalliseksi. Muutama reimari on myös alueelta kadonnut hämärissä olosuhteissa. Vakaa mielipiteeni onkin. että kyllä se siellä vielä on. Lisätietoja sain alueella omaa kalastustoimintaa harjoittelevalta Wikt

tor Djupsjöbackan pojan pojalta, Ryffeltä. Hän kertoi: ei syvällä vain 5-20 syitä, triangeli on oikea. verkkoni ovat usein tarttuneet johonkin. vaikka kalastuksen kannalta olisi tärkeämpää, että verkkoihin tarttuisi muutakin kuin kadonneita vedenalaisia. Jotain outoa siellä on~ Tässä vaiheessa kutsuin hätäistuntoon asiaa sivuavia eri alojen ammattilaisia. Merialogi: Masi Ranta. yösiimakalastus: Yoko Larilei. syväsukellus ja taulukot: Tanu Raivo ja ylipaine vedessä: Jippo J Roinen. Meillä oli myös asiantuntija-apua Ruotsista, trenatööri Sööberi Karlsronan laivastotukikohdasta. Heillähän siellä on kyky löytää sukellusaluksia lähes mahdottomista paikoista. Päät yhteen lyötyämme tulimme johtopäätökseen. että siellä se on. Perusteita tulee tässä: olemmehan jo vuosia sitten aloittaneet sukellusetsinnät janojen kärkipisteissä Sommarö. Porsö ja Träskö. Sommaröstä löytyi suuretsinnässä perunankuoria ja kaluttuja kananluita. Ensimmäinen vihje: kartoffel. PorsÖ. Mitä oli ennen Porsöötä! Merikokko, siinä olikin alus. joka osasi

taj aksi edellyttää vielä syyspäivien yhteydessä suoritettavan suullisen ja kirjallisen tentin. Tentin suoritetaan teknillisen valiokunnan nimeämälle raadille. Joten toivon mukaan ensi syyspäivien jälkeen on liiton kouluttajarekisterissä viisi uutta kolmen tähden kouluttajaa. Kurssin suorittivat

Matti Petenius Imatran Urheilusukeltajat ry Markku Saarikoski Laivaston Urheilusukeltajat ry Jouni Leinikki Biosukeltajat ry PSK Kupla ry Ola Knöös Närpes Sportdykare Scuba 77 rf Heikki Haavisto Pietarsaaren Urheilusukeltajat Diving 80 ry Kouluttajina toimivat

Tuomo Erkkola Sukellusseura Simppu ry Jouko Laitinen Rovaniemen Urheilusukeltajat ry Risto Martikainen Rovaniemen Urheilusukeltajat ry Heikki Haavisto näytellä veden alta nousevaa aavelaivaakin. Toinen vinkki: kokko. Viittaa kotkaan. Träskö. Keskellä saarta makeavesiallas. Kolmas vihje: Wanha ankkuri paikka saaren itäpuolella. todennäköinen juomaveden täydennysvarasto. Vielä, kun ottaa huomioon tiedon lähistöllä kolmiota sattuneen mls Rigelin kaksoismiinaan ajon eli tuplatorpedoinnin Cay Aunuksen saunan edustalla Obbnäsin niemessä ja muut hämärät ilmitulleet, sekä suuri joukko pelosta julkitulemattomia tapahtumia Porkkalan Kolmiossa. arvailuilie ei voi enää jäädä sijaa. Kyllä se vielä siellä on. Asiantuntijat olivat myös teorian ja tosiasioiden kannalla. Tässä muutamia kannanottoja: - Merialogi Masi Ranta lupautui puoltamaan määrärahaa lisätutkimuksilIe. - Yösiimakalastuksen tuntija Yoko Larilei ehdotti BusterilIa suoritettavaa etsintää. yöllä. Kireitä siimoja. - Syväsukellus ja taulukkospesialisti Tanu Raivo aprikoi homman hoituvan, ellei etappitaulukoita muuteta lähimmän viiden vuoden aikana. Väliaikainen tutkija

UKIR AITAR

Kouluttajakortit

Kouluttajien kortteja vanhenee ensi vuoden puolella runsaasti, hoitakaapa korttien uusimiset seurojen kautta kuntoon. Kouluttajien toimintailmoitukset

Kouluttajakansiosta löytyy uusi 10make, jolla toimintailmoitus tulisi tehdä toimistoon tammikuun loppuun mennessä. Turvaköysikampanja

HYVÄÄ JOULUA JA TURVALLISTA SUKELLUKSIA TULEVANA VUONNA.

Kampanja on tuottanut tulosta ja onneakin on ollut mukana. Tänä kesänä on vältytty sukellusonnettomuuksilta, mikä ilolla todettakoon. Tiettävästi turvaköysi on pelastanut ainakin yhden sukeltajan. Läheltäpitiraportti on saamatta, joten yksityiskohtia ei tunneta. Turvaköysiä on toimistosta saatavana, jos joku kaipaa omaansa. Kiitos kuluneesta vuodesta, kanssanne on ollut ilo työskennellä!

LENNÄSUKELLUSSAFAJULLEPUNAlSENMEREN HUIPPUOLOSUHTEISllN! Lennä Aurinkomatkalle Eilatiin - ja tule mukaan sukelluskouluttaja Osmo Puukilan vetämälle ainutlaatuiselle sukellussafarille. Safarimatkojemme lähtö päivät ovat 16. 11. ja 14.12.89 sekä 1. 2., 1. 3. ja 5.4. 90. Hinnat alkaen 4.995 mk. Aurinkomatkojen sukellussafarit ovat täydellisiä sukeltajan erikoismatkoja, joiden kokonaishinta kattaa kaiken tämän: edestakaiset lennot Finnairin koneilla, majoituksen Sharm eI Shejkissä hyvässä kolmen tähden hotellissa, 2 hengen huoneissa, joissa on suihku ja wc, aamukahvin, pätevän sukellusasiantuntijan palvelut, 10 sukellusta Punaisenmeren huippuolosuhteissa, sukelluspullot, painot ja painovyön, päivittäiset kuljetukset sukelluskohteisiin, meno- ja paluukuljetuksen Siinain niemimaan kärjessä sijaitsevaan hotelliimme sekä kaikki rajamaksut Viikon mittaisen safarin jälkeen voit halutessasi viettää toisen lomaviikon Eilatin rantalomakeskuksessa. Sukellussafarien lisäksi järjestämme yhteistyössä Osmo Puukilan kanssa myös kahden viikon mittaisia sukelluskursseja. joiden jälkeen osanottaja voi lunastaa kansainvälisen sukelluskortin.

Tilaa erillinen tietopaketti sukellusmatkoistamme numerosta 90-1233 293!

Luotettavinta lomaseuraa maailmalla

KILPAILU· JA TAPAHTUMAKALENTERI 1990 TAMMIKUU

6.- 7. 13 . 13. 13 .-14. 13 .-14. 13 . - 14 . 20.-21. 20.-21. 27 . -28. 27 .-28. **27. -28.

Riihimäki Cup/ UppopalIon kv.kilpailu Sukeltajapäivät / H:gin piirijaosto Halliralli/ H:gin piirin pm-kilpailu Puijo Cup/Uppopallon kv.kilpailu Uppopallon miesten ja naisten leiri Johtokunnan ja valiokuntien JOTAVA Uppopallon I-Div.ottelut K5 Uppopallon SM-sarjaoltelut K5 Salzburg Cup/ uppopallon kv .kilpailu Uppopallon nuorten leiri Sukellusvanhinkurssi

URHEILU

RIIHIMÄKI ESPOO/Otaniemi HELSINKI/Pirkkola KUOPIO

Suomen Urheilusukeltajain Liitto ry:n jäsenlehti postitetaan sukeltajille, joiden osoitteet kerhot ovat toimittaneet liitolle ja joiden jäsenmaksut on maksettu. Muuten on lehteä saatavana liiton toimistosta.

SALZBURG lAPPEENRANT A

Räpyläuinnin SM-kilpailut KUOPIO? Copa Carnevale/ räpyläuinnin kv.kilpailu ITALIA Stuttgart Cup/ uppopalIon kv .kilpailu STUTTGART Uppopallon l-Div .ottelut K6 Uppopallon SM-sarjaottelut K6 HKl/PIRKKOlA Uppopallon naisten leiri Gianni Gambi Prize/ räpyläuinnin kv .ki lpailu ITALIA / Ravenna Uppopallon miesten leiri Uppopallon junioreiden leiri Kouluttajapäivät/ Et. -Suomi HELSINKI Uppopallon miesten ja naisten PM-kilpailut TANKSA UppopalIon I-Div.ottelut K7

Avantosukellus-tapahtuma/ H:gin piirijaosto Räpyläuinnin pm-kilpailut / H :gin piirijaosto Uppopallon SM-sarjaottelut K7 Talvisuurkisat Räpyläuinnin nuorten PM-ki sat Stockholm Cup/ uppopallon kv .kilpailu Uppopallon I-Div.ottelut K8

Päätoimittaja: Erkki Metsävuori Kustavintie 9 C 24

k.921-391098 20310 Turku 31 1.921-69431 7

Ilmoitushankinta: Brita Ikävalko

Radiokatu 12 00240 Helsinki (90) 158n5 7

HELSINKI HELSINKI

Toimitus jättää kirjoittajille vastuun heidän mielipiteistään. Osoitteenm uutokset: U rheilusukeltaja-Iehti Kustavintie 9 C 24.20310 Turku 31

KAJAANI TAMPERE TUKHOLMA

Ilmestymis- ja ilmoitusaineistoaika taulu

MAALISKUU

3. 3. 3.- 4. 7.-11. 10.-11. 10.-11. 10.-11.

...,

SUKELTAJA

HELM[KUU

3.- 4. 3.- 4. 3.- 4. 3.- 4. 3.- 4. 3.- 4. 10. - 11. 10.-11. 10. - 11. ** 10. -II. 17 . - 18 . 25 . -25.

~..l

N :o

KILPAILUKUTSU

Ilmestyy

IImoit.

Tekstit

3.2.

2.1.

Vuosi kerta 180,-

Urheilusukeltajat ry järjestää 13.1.-90 sukeltajapäivien yhteydessä hallirallin. Kilpailu on SM-osakilpailu ja Helsingin piirin mestaruuskilpailu. Aika: 13.1.-90 klo 18:00-22:00

Suomen Urheilusukeltajain Liitto ry Radiokatu 12 00240 Helsinki (90) 1582258 Oy Turun Sanomat Turku

Paikka: Pirkkolan uimahalli Osanottajilla tulee olla voimassa oleva kilpailulisenssi. Osallistumismaksu on 100 mk/pari ja se on maksettava paikalla tai etukäteen tilille: Urheilusukeltajat ry KOP/EIRA 101440-7256 Ilmoittautumiset:

SVUL/Helsingin piirin toimistoon puh. 90-158 2416

Kilpailuun otetaan korkeintaan 15 paria. TERVETUWA!

/Q)\~ ~

1·

, .

SUKELLUSVANHINKURSSI 11 I(S}' TT'i ~ järjestetään Lappeenrannassa 27.-28.1.1990. Kurssille osallistuvilla on oltava vähintään CMAS** -luokan sukeltajantodistus. Kurssin hinta 400,- sisältää Sukellusvanhimman oppaan, majoituksen ja ruokailut. Kurssin hyväksytysti suorittaneet saavat SUSL:n Sukellusvanhinhyväksynnän. llmoittautumiset Liiton toimisto/ Caselius, puh. (90) 1582258, 5.1.1990 mennessä. Tarkemmat tiedot lähetetään ilmoittautuneille. Teknillinen valiokunta 30

Murena-Rally Sukellussuunnistus, Vesson Långholmenilla 12.6.89 1. Guy Granqvist, Murena 2. Jari Brännare, Hydromania 3. Sakari Vehkala, Murena 4. Tuomo Hakala, Hydromania 5. Richard Sederholm, Murena 6. Harri Eerola, Murena 7. Pertti Rönkkö, - " 8. Sören Broman, - " -

26.29 34.17 50.35 56.20 56.21 1.13.15 4 rastia 3 rastia

PUNAINEN MERISukella trooppisen meren uskomattoman värikkääseen korallien ja kalojen maailmaan. Kristallinkirkas vesi on lämmintä talvellakin! Lähde NET- sukelluslomalle Jordaniaan huippuedullisesti ja tasokkaasti! AKABA AKABA

on NET-matkojen uusi matkakohde. on yksilöllinen ja tasokas aurinkoranta, jonne massaturismi ei ole vielä ehtinyt. AKABA on paikka jossa voit yhdistää aurinkoloman ja upean harrastuksesi SUKELTAMISEN! AKABASSA on saatavana KAIKKI sukeltajan tarvitsemat palvelut, kouluWs, välinevuokraus ja op.astus - MYOS SUOMENKIELELLA!

@ TULE AKABAAN! Soita ja kysy lisää: ROYAlJORDANIAN

AKABASSA voit surfata tasaisessa tuulessa, harrastaa vauhdikasta vesihiihtoa, vuokrata huviveneen tai vain rentoutua lämpimässä auringossa ja vilvoitella kristaliinkirkkaassa vedessä. Jo lentomatka Helsingistä suoraan Akabaan on elämys, sillä Royal Jordanian koneessa matkasi alkaa kuninkaallisesti.

.""'T .L. ~

MATKAT

~g~~~

171 292

UllanUnnankatu 5, 00130 Helsinki

10.-11.2.1990 HOTELLI PASILASSA, Helsingissä Kokouspaketti 225,-/ hlö sisältää majoituksen kahden hengen huonees sa. Lisäksi hintaan sisältyy puolihoitolounas sekä aamiainen ja aamu sauna. l\1ajoitusvarauk set 11.1.90 mennessä liiton toimistoon. Koulutu späi vien tarkempi ohjelma lähetetä än ko u luttajapostin yh teydessä. T E RVETULOA 1 T E KNILLINEN VA L IOKUNTA

MAAILMA ON MEIDÄN Tällä pallolla tapahtuu. Aina on jossakin kisat tai kekkerit. Menossa on kiva olla mukana. Tavata uusia ihmisiä, kokea jänniä juHuja. Matkatoimisto AREA oHaa Sinut mukaansa maailmalle, vie tapahtumien keskelle ammaHitaidolla. Enää et ole yksin. Yhdessä Areasta: urheilu- ja vapaa-ajan matkat, seura- ja kielimatkat, messumatkat, liikeja kongressimatkat. Lähde hymyssä suin Areastal MATKATOIMISTO OY

.mmlIEJa

Helsinki, vaihde (90)18551 sekä toimistomme kautto maon.