Issuu

SPIRO SUPRA XL

- hengittämisen vapautta

Harkituista yksityiskohdista syntyy täydellinen kokonaisuus. Hengitysventtiileissä se merkitsee ominaisuuksia, ioihin voit luottaa. Ja nauttia sukeltamisesta - turvallisesti. SPIRO SUPRA XL on tehty toimimaan kaikissa olosuhteissa vakioteholla: pienellä ia isolla säiliöpaineella, syvällä ia matalalla. Ainutlaatuinenbalansointi 1. asteessa, patentoitu, ortodontisesti muotoiltu silikoninen suukappale vähentää .leuan väsymystä, keventää hengitystä. Täydellisyyttä, iohon SPIRO alan edelläkäviiänä maailmanlaaiuisesti pystyy. SPIRO SUPRA XL - tehty sinulle, joka tiedät, mitä haluat.

iSPIRO AUlUt.- H1C.

Puheenjohtajalta

URHEILU

SUKELTAJA 03.02.1989

Puheenjohtajalta KIITOKSET Merihistorian toimisto Jaska 60 vuotta Vaasan Delfin ry 25 v. Mask Nav "SUKELLUS" -kirja Helsingin piirin laitekisa Painajaisia pohjassa Räpyläuinnin PM Tanskassa Kuivapuku repeää Diving in Florida Key Largo Turvamääräykset Sukeltajan vastuu Liitupiipuista Kuivapukusukeltajan liivi Uppopallosta Omega Onnettomuusraportit Happea tarpeeseen Toimintakalenteri KANSI: Ankkuriköydessä Juha Nurminen

siv 3 6 8 10 11 12 13 14 15 16 17 23 26 29 30 33 34 36 38

Kevät tekee tuloaan kovalla vauhdilla ja varusteiden huolto on tullut ajankohteiseksi. Tärkeimmät kesän sukellusleirit kohteineen on pikkuhiljaa lyöty lukkoon. Leirien suunnitteluun kuuluu oleellisesti myös turvallisuus näkökohtien huomioiminen. Näin voimme jo ennakkoon miettiä miten ja millä konsteilla pystytään välttämään viimekesäinen onnettomuustilasto. Turvallisuus vastuukysymyksineen on puhuttanut jäsenistöämme koko viime talven ajan, jolloinka asiasta keskusteltiin eri tapahtumien yhteydessä. Myös koulutuksessa turvallisuus on tuotu vahvasti esille. Tltrvamääräysten noudattamisessa asennekasvatuksella on merkittävä tehtävä. Koulutus jossa asenteisiin pyritään vaikuttamaan tapahtuu parhaiten liittomme jäsenseuroissa. Nykyinen koulutusjärjestelmämme eri luokituksineen takaa kaikille liittomme koulutuksesta kiinnostuneille hyvät lähtökohdat seurojen koulutustoimintaan. Koulutuksen kautta voimme myös pyrkiä saamaan liitollemme sellaisia jäseniä jotka jäävät aktiivisesti seurojen toimintaan. Tällä hetkellä koetaan ongelmana, että osa kurssin käyneistä ei hakeudu seurojen jäseniksi. Mihin suuntaan koulutustamme tulisi kehittää, että pystyisimme motivoimaan oppilaita seuratoiminnan piiriin? Seuratoiminnassahan uuden sukeltajan asenteellinen kypsyminen turvalliseen sukeltamiseen tapahtuu. Jäsenmäärän lisääminen on tärkeimpiä asioita jos haluamme saada liittoomme jo pitkään suunnitellut koulutuspäällikön vakanssin. Nykyinen toimintamme on niin valtavasti laajentunut että koulutuspäällikön paIkkaaminen on pian ajankohtainen. Jäsenmäärän lisääminen on yksi tapa saavuttaa k.o. tavoite. Turvallisia ja miellyttäviä sukelluksia tervo REPPU Reino Mustalampi

KIITOKSET Teille kaikille, jotka vesissä vaeltaa ja niistä retkistä, meille muille tarinoita kirjoittaa.

Sukeltaja, kädessäsi on lehti jota me nimitämme juhlanumeroksi, tavanomaisesta lehdestämme se poikkeaa suuremman sivumääränsä vuoksija nimitys ''juhla'' tulee siitä, että "Urheilusukeltaja" on ilmestynyt tässä muodossa 15-vuotta. Järjestölehdelle varsin pitkä ikä, joten kunnioittakaamme kirjoittajiamme, jotka vuosien varrella ovat kantaneet kortensa yhteiseen kekoon. Heitä on ollut melkoinen määrä vuosien varrella. Vain muutama on jaksanut olla uskollinen, mutta niinhän se on harrastuksemmekin kanssa. Aikansa kutakin. Urheilusukeltaja on kuitenkin aina ollut yhteinen kanava kentän ja Liiton johdon välillä. Tekstin saamisessa ei ole kertaakaan ollut ongelmia, rahan kanssa sitäkin enemmän. Aina on kuitenkin selvitty. Päätoimittajan ominaisuudessa haluan vielä kerran kiittää Teitä kirjoittajia jotka olette lehdestämme tehneet sen mikä se tänäänkin on: JOKAISELLE MEISTÄ· - JOTAKIN TEISTÄ Eka Metsävuori @

SERIOFFSET TURKU 1989

Hylkysaaresta Kruunuvuorenselälle Merihistorian toimiston linjanvetoa Leena Sammallahti

Rannikon ja saaristolaisen elämässä on ollut muinoin aikoja, jolloin pitäjien kirkoissa rukoiltiin siunausta runsaille haaksirikoille (Aalberg 1963, 60). Tällaisten onnettomuuksien sattuessa rantoihin ajautuneen tavaran haltuun ottaminen omin luvin tiedettiin kyllä rantarosvoukseksi, mutta sitä ei oman väen kesken sellaisena pidetty. Pikemminkin haaksirikko oli "kiven päällä elävien" mielestä "Jumalan lahja" ja vastaus moniin rukouksiin, joissa pyydettiin myrskyä ja sen rantaan ajamaa laivaa (Hannula 1947, 80). Suursaaren elämää 1920-luvulla teoksissaan kuvannut, saarella monet vuodet elänyt opettaja Emil Elenius on ikuistanut novelleihinsa sattuvia kohtauksia laivarikkoihin liittyvistä tapahtumista. Sallittakoon kirjoittajan siteerata Eleniuksen kuvaamia tuntoja vanhan saarelaismiehen, Liiva-Simon sisuksissa, kun tämä ehtii ennen muita saarelaisia ja saarelaisjahteja pohjoisen Itäkallion tuntumiin, jossa kerrottiin ison lastikkaan höyrylaivan ajaneen sumussa kiinni: Yksi ilo toki lämmitti hänen sydäntään tässä ikuisessa harmaudessaja kosteudessa, nimittäin tieto siitä, että hänen "Anna-Marjansa" on ainoa jahti, joka saapuu tällä kerralla laivarikkopaikalle. On kuin onkin Jumala vielä elossa ja puoltaa sorrettuja ja sallii minun vaivaisen syntisen yksin päästä jahdinlastilla osalliseksi niistä rikkauksista, jotka mylvivät tuolla pohjoisessa. Kiitos Sinulle, että salleit minun jäädä osattomaksi perunalastista ja sen myyntivoitosta ja annat minulle tänä päivänä paljon kalliimman lastin - ehkä pumpulia tai silkkiä - niin silkkiä siinä voi olla ja oikeaa samppanjaa tynnyreittäin! Mitä muuta siinä voisi olla! Samppanjatynnyrit ovat ruumassa. Jotain halvempaa tavaraa, kuten korkkipaaluja, pähkinäpuu- ja saksantammilankkuja on luultavasti kannella (Elenius 1976,203-204). Saarelaisten asennoituminen haaksirikkoihin, jotka virkistivät sekä 4

niukkaa taloutta että arjen harmauteen leipääntynyttä mieltä, on varmasti hyvin aitoa ja alkuperäistä. Taloudellinen ahdinko ei enää aja tämän päivän urheilusukeltajaa hylkyjen ja haaksien pariin, eksotismiin ja seikkailuun taipuvainen mieli on kuitenkin Liiva-Simon luonnolle sukua. Tällainen suhtautumistapa tuoreisiin tai vanhempiinkin muistitiedon varmentamiin hylkyihin elää omalla tavallaan siinä innostuksessa, jolla monet nykyiset urheilusukeltajat haluaisivat "Suomalaisia Aarrelaiwoja" ja "Hiljaisia Laivoja" lähestyä. "Se maailma, minkä sammakkomies löysi, on ylittänyt klassisten seikkailukirjojen mielikuvituksen. - Myöskin me sukelluksen harrastajat olemme haaveellisia, toivomme löytävämme kauniita koskemattomia laivan hylkyjä, aarteita tai toivomme pyydystävämme suuremman kalan kuin kukaan muu (Johnsson 1988, 10, 73)." Tällaista vapaata ja voimakasta etsimisen ja löytämisen halua on pyritty säätelemään eri aikoina monin tavoin eri intressiryhmien taholta. Esimer kiksi saarelaisten "rantarosvousta" hillitsevä lupaus löytöpalkkiosta, mikäli nämä tyytyivät vain ilmoittamaan löytämänsä tavaran eivätkä anastaneet sitä laittomasti itselleen, on vanha, ainakin keskiaikaan palautuva oikeustapa. Merivakuutuslaki kiteytti nämä alusten ja niiden lastien omistajien sekä aluksia kuljettaneiden merenkulkijoiden väliset suhteet tavalla, joka vaikutti rannan ja saaristolaisen jokapäiväiseen elämään. Jo 1800-luvun lopulla kiteytyivät lain kirjaimen muotoon myös saman vuosisadan alussa virinneeseen romantiikkaan pohjautuvat kansalliset arvot ja asenteet. Tämän aatteen elähdyttämät oppineet halusivat tietää ja jakaa tietoa oman kansan varhaisista vaiheista ja varhaisesta kulttuurista, sekä suojella ja säilyttää jälkipolville tämän kulttuurin meidän aikaamme asti pelastuneita jäänteitä, "muinaismuistoja".

Aatteet eivät tunteneet raJoJa: Svenska Fornminnesföreningen perustettiin vuonna 1869, Suomen Muinaismuistoyhdistys vuonna 1870; yhdistysten tavoitteena oli edellä mainittujen päämäärien saavuttaminen. Tähän tähtäsi erityisesti ensimmäinen m uinaismuistoasetuksemme, joka julkaistiin vuonna 1883. Sen mukaan lain suojeluksen alaisia olivat "vanhain linnoitusten, linnain, varustusten, kirkkojen, kappelien, rukoushuoneiden ja muiden merkillisten julkisten rakennusten rauniot" (Aaltonen 1948, 49). Tämä ensimmäinen historiallisia muistomerkkejä suojeleva laki merkitsi sitä, että kaikenlaisten kiinteiden muinaisjäännösten purkaminen, vahingoittaminen ja omavaltainen tutkiminen oli periaatteessa jo tuolloin laillisen edesvastuun uhalla kielletty. Kaikki muinaisjäännökset kuuluivat valtiolle. Pelkkä pykälä pykälien joukossa ei kuitenkaan riittänyt. Erilaisten järjestöjen tekemällä valistustyöllä, kehittyvästä koululaitoksesta ja museolaitoksesta puhumattakaan, on muokattu yleistä mielipidettä sellaiseksi, että oman kulttuurin säilyttäminen todella koetaan arvokkaana ja yhteisenä asiana. Museot kokoelmineen ovat osa kansakunnan muistia, eivät tavaravarastoja tavaran itsensä vuoksi. Ensimmäinen muinaismuistoasetuksemme ei mainitse vielä mitään laivalöydöistä. Vuosikymmenet kuluvat. Sukellusharrastus syntyy ja kehittyy erityisesti toisen maailmansodan jälkeen, innokkaiden ja pelottomien sukeltajien toimesta minkään muinaismuistolain pykälän näitä toimia rajoittamatta. Yhteistyö kuitenkin käynnistyy joidenkin rannikkokaupunkien tai sisävesien ääreen perustettujen museoiden kanssa jo varhain. Kun sitten vuonna 1963 vanha asetus arkeologisten muistomerkkiemme suojelusta korvataan uudella lailla, tilanne muuttuu kokonaan. Muinaismuistolain kolmannen luvun 20:ssä todetaan: Merestä tai vesistöstä tavattu laivan tai muun aluksen hylky, joka voidaan olettaa vähintään sadan vuoden vanhaksi, tai sellaisen hylyn osa on rauhoitettu. Esineet, jotka tavataan 1 momentissa tarkoitetusta hylystä tai ovat ilmeisesti sellaisesta peräisin, kuuluvat lunastuksetta valtiolle, - Joka löytää edellä tässä pykälässä tarkoitetun hylyn tai esineen, ilmoittakoon siitä viipymättä muinaistieteelliselle toimikunnalle (nyk. museovirasto). Ruotsi tuli tällä kertaa perässä: kun naapurimaassa oli vuonna 1942 säädetty muinaismuistolaki, siinä ei laivanhylkyjä vielä mainittu suojelu-

kohteina. Vasta 1967 olivat arvostukset muuttuneet niin paljon, että uudessa muinaismuistolaissa myös Ruotsissa sata vuotta ja sitä vanhemmat laivanhylyt arvioitiin suojeltaviksi arkeologisiksi ja historiallisiksi jäänteiksi. Vuonna 1968 perustetaan meillä muinaistieteellisen toimikunnan alaisuuteen Meriarkeologinen toimisto ja kymmenen vuotta muinaismuistolain voimaantulon jälkeen, vuonna 1973, se muuttuu museoviraston merihistorian toimistoksi, kaikille hylkytutkimuksesta haaveileville urheilusukeltajakerhoille tutuksi instituutioksi. Tämä toimisto, jonka voimat ovat tehtäväkenttään nähden rajalliset toimistopäällikön lisäksi toimistossa työskentelee kaksi tutkijaa ja toimistosihteeri, konservointipuolella yksi työ mestari ja harjoittelijoita kuukausi silloin, toinen tällöin -, saa hoitaakseen keskitetysti laivalöytöjen inventointiin, luettelointiin ja lunastukseen sekä niiden rauhoitukseen ja sen valvontaan liittyvät tehtävät koko maassa. Tämä vielä muiden tehtävien ohella, joita ovat mm. merimuseon hoito ja alan tutkimus- ja julkaisutoiminta. Suomessa on siis toistaiseksi keskitetty yhdelle viranomaiselle vedenalainen inventointi-, luettelointi- ja tutkimustoiminta, jos se kohdistuu yli sata vuotta vanhoihin hylkyihin, hylyn osiin tai sellaisista peräisin olevaan esineistöön. Ehkä joskus tulevaisuudessa meilläkin ryhdytään toimenpiteisiin, jotka jakaisivat vastuuta useammalle taholle; Ruotsissa on esimerkiksi tämän vuoden alusta astunut voimaan päätös, jonka mukaan meriarkeologisiin kulttuurimuistomerkkeihin liittyvien asioiden hoito hajautetaan lääninhallituksille. Tämän seurauksena sikäläinen museovirasto, riksantikvarieämbetet, ja Merihistorian museo saavat neuvoa-antavan, järjestelevän ja suunnittelevan roolin meriarkeologisen kulttuurimuistomerkkien suojelun piirissä (Cederlund 1988, 194). Muinaismuistolain kehitysvaiheista sen enemmälti riippumatta on toki meilläkin museolaitoksen piirissä tunnettu kiinnostusta meriarkeologisiin tutkimukseen kuten edellä jo mainittiin. Henrik Rosenius mainitsi Kotkan St. Nikolai-seminaarissa vuosi sitten meillä ensimmäisenä vakavasti tieteelliselle pohjalle rakentuvana yrityksenä Kansallismuseon vuonna 1935 järjestämät sukellukset ns. Pellingin kultakaleeriin (Rosenius 1988, 1), Kuopion Isänmaallisen Seuran pöytäkirjojen perusteella sikäläinen museonjohtaja K. Killinen sukelsi jo vuonna 1885 Suomen sodan aikaiseen hylkyyn (Grönhilgen

Konttinen 1988, 2, suullinen tieto J. Grönhagenilta). Meriarkeologinen tutkimustekniikka oli aluksi kuitenkin kehittymätöntä ja kiinnostus kohdistui etu päässä irrallisiin esineisiin ja niiden nostoon. Ruotsalaisen meriarkeologin Carl-Olof Cederlundin arviot museoiden ja sukeltajien yhteistoiminnasta Ruotsin oloissa vuosisadan vaihteen kahta puolta lienevät sovellettavissa meidänkin oloihimme. Tutkijan mukaan varhemman sukellus- ja kaivaustoiminnan takana oli monasti halu päästä käsiksi mustaan tammeen, joka soveltui erinomaisesti huonekalujen ja muistoesineiden materiaaliksi kauniin värinsä ja hohtonsa vuoksi. Löytyi toki myös historiallista harrastusta, usein kuitenkin kaupalliseen etuun kytkettynä. Sukeltajat möivät nostamansa esineet museoille, aseiden kerääjille ja muille kiinnostuneille (Cederlund 1988, 190). Kun Ruotsissa 1940-luvulla laajennettiin sikäläisen merihistoriallisen museon näyttelyä, haluttiin esittää yleisölle aluksia, joita oli lähimenneisyydessä, 20- ja 30-luvulla kaivettu ja tutkittu. Tämän ansiosta ryhdyttiin määrätietoisesti kehittämään meriarkeologista tutkimustekniikkaa. Kiinnostus kohdistui nyt yksittäisten esineitten sijasta kokonaisuuksiin ja erityisesti laivanrakennukseen. N aapurimaassamme on toteutettu 1970-luvulla kaksi laajaa meriarkeologista kehitysprojektia. Toisen tavoitteena on ollut luoda perusta niille kaivausmetodeille, joita maa-arkeologian piirissä kehitettyjä korkeatasoisia metodeja soveltaen on saatu. Toinen projekti on pyrkinyt kehittämään tekniikkaa, jonka avulla alusten ja veneiden jäänteiden tieteellinen dokumentointi olisi mahdollista. Alukset ovat rakennelmia, jotka vaativat oman tutkimustekniikkansa ja mittausvälineensä, jotta tulkinnasta tulisi mielekäs. Suomessa' on mahdollisuuksien mukaan pyritty toteuttamaan samoja päämääriä. Merihistorian toimiston tiedossa olevista yli 500 rekisteröidystä hylystä kymmenessä on suoritettu tieteellisiä kaivauksia, kahden osalta näitä voidaan pitää loppuun saatettuina. Tavoitteiden saavuttamisen edellytyksiä ovat olleet tutkijoiden suunnittelemat hylkykaivaukset, joiden toteutusvaihe on ollut vapaaehtoisten, tähän tehtävään kurssitettujen urheilusukeltajien työpanoksen varassa. Mikä meillä Suomessa on kuitenkin jäänyt hoitamatta, on pysyvän yliopistollisen meriarkeologian opetuksen käynnistäminen. Siitä huolimatta, että esimer kiksi Helsingin yliopiston arkeologian oppituolin piiriin luetaan historiallisen ajan arkeologia ja mainitaan sen lähdeai-

neistona myös veden alla säilyneet aineelliset jäljet (Historiallis-kielitieteellisen osaston opinto-opas B, 1988-1990, 50) meriarkeologian opetukseen ei ole uhrattu penniäkään laitoksen varoja. Opetus voitaisiin kuitenkin käynnistää joko ulkomaisen luennoitsijan avulla tai lähettämällä opiskelijoita sellaisiin yliopistoihin, joissa meriarkeologian opetus- ja tutkimusmetodit ovat viime vuosina voimakkaasti kehittyneet. Meidän ei tarvitse lähteä täältä Kotosuomesta kovinkaan kauas: Tukholman yliopistossa on vuodesta 1975 annettu meriarkeologian opetusta yhteistyössä sikäläisen merimuseon kanssa. Tällä en kuitenkaan halua väheksyä meillä tehtyä ja meillä itsenäisesti kehitettyä vedenalaista tutkimustoimintaa, tutkimusmetodeita ja -tuloksia. Päinvastoin. Resurssimme vain ovat olleet niin vaatimattomat, että kehityksen kärjessä pysyminen vaatii kansainvälisiä kontakteja, myös muissa maissa saavutettujen tulosten hallintaa ja niiden systemaattista 0 pettamista. Olen tarkoituksella käyttänyt palstatilaa akateemisten ongelmien käsittelyyn. Näkemykseni mukaan meriarkeologisen tutkimuksen kehittyminen meillä edellyttää kotimaassa harjoitetun kaivaustoiminnan lisäksi systemaattisia opintoja kansainvälisesti keskeisissä tutkimusyksiköissä. Parhaatkaan sukeltajaporukat eivät ilman asiantuntemuksella laadittua tutkimussuunnitelmaa ja selvää näkemystä siitä, mihin sukellusleirien työskentelyllä pyritään, onnistu tehtävässään, olivat he miten koulutettuja ja harjaantuneita sukeltamiseen tahansa.Aalberg, A. F. 1963, Tytärsaari. Tytärsaaren kalastajainseura r.y:n kustantama kotiseutujulkaisu. Kotka Aaltonen, Esko 1948, Kotiseututyön opas. Forssa. Cederlund, Carl-Olof 1988, Museet och marinarkeologin - ett hi~toriskt perspektiv; Sjöhistorisk Arsbok 1988-1989. Borås. Elenius, Emil 1976, Saarelaistarinoita. Porvoo. Grönhagen, Juhani - Konttinen, Hannu 1988, Tietoa syvyyksistä. Hylkytutkimuksen opas. Helsinki. Hannula, Vaalimo 1947, Lavansaari. Historian pohjalle rakentuva kertomus "Suomenlahden selkäsaaresta". Forssa. Historiallis-kielitieteellisen osaston opinto-opas B, 1988-1989 ja 1989-1990. Forssa 1988. Johnsson, Raoul 1988, Hiljaiset laivat. Helsinki. Rosenius, Henrik 1988, Meriarkeologisen tutkimuksen alkuvaiheet, konservointi. St. Nikolai -tutkimuksen vuosikymmenet. 5

PENTTI "JASKA" PUHAKKA 60 VUOTTA KESÄKUUSSA Vuodet ovat kuluneet ja eräs sukelluksen alkuvuosien puuhamies saavuttaa 60-vuoden virstanpylvään 11.06.1989. Sukeltaja, jonka aktiivikausi sattui SO-60-luvulle, eli ajalle joka oli täynnä erilaisia haasteita ja jolloin sukeltaminen oli todella uutta ja ihmeellistä. Pentti Puhakka eli "Jaska" oli eräs sen ajan puuhakkaampia ja tunnetuimpia hahmoja harrastuksemme parissa. Mutta ehkä on parasta että annan " Jaskan" itse kertoa lyhyesti vuosien takaisista tapahtumista. - Aloitin sukelluksen 6O-luvun alussa Merikisoissa. - Olin mukana ensimmäisessä ryhmässä, joka vannoi sukellusvalan "Neitsyen nimeen". - Toimin sukellus kerhotoiminnan alkuunpanijana Lahdessa ja Pingvinkerhon vetäjänä sen ensimmäiset viisi toimintavuotta. - Käynnistin Suomessa sotien aikana vesiimme pudonneiden lentokoneiden etsinnät. - Mainittiin Guinnes'in ennätysten kirjassa 24 h viestisuunnistussukellus-Vääksy-Lahti tapahtumassa. - Kokeilin ensimmäisenä Suomessa, miten pelastaudutaan jäihin vajonneesta autosta. (Afun kanssa olimme puuhassa). - Kehitin' 'Hallirallin' , uimahalleihin talviseksi kilpailumuodoksi sukeltajille.

- Olin vuoden liiton varapuheenjohtajana, jolloin otin myönteisen kannan liittymisessä SVUL:oon. - Olin myös päättämässä ensimmäisenä sukellus kerhon liittymisestä Suomen Meripelastusseuraan (Pingvinit). - Olen ollut useita kertoja palkinnoilla liiton järjestämissä va-kalastus-, va-suunnistus- ja va-valokuvauskil pail uissa. - Kuuluin Suomen va-kalastusjoukkueeseen 1967 Mallorcassa käydyissä Eurooppa - Afrikka kalakilpailuissa. - Olin Suomen virallisena tarkkailijana MM- va-kalakilpailuissa Chilessä 1972. - Olin ensimmäisiä sukelluskouluttajia maassamme. - Organisoin Lahden seudulla useita vuosia ennen nykymuotoista "Lumihiutale -operaatiota" vastaavanlaista toimintaa, jolloin samalla sukeltajat harjoittelivat LA -puhelimien oikeaa käyttöä. - Kuuluin useita vuosia Urheilusukellus-Iehden toimitus kuntaan siinä vaiheessa, jolloin lehti startattiin uudelleen "käyntiin". - Rakennutin ja varustin avomerikuunarin lähteäkseni Austraaliaan, mutta matkalla sairastuin ja jouduin jättämään sen kesken. - Suomen Urheilusukeltajain liitto muisti minua vuonna 1986 Pronssi-

HAWO HAWO

TOIMISTO TIEDOfTAA Jouko Laitinen, Pohjois-Suomi Ari Vorne, Häme Reino Mustalampi, Keski-Suomi Keski-Pohjanmaa Reijo Hujanen, Suur-Savo ja Pohjois-Savo. Thrvaköysikampanja Koulutustarkastajat nimetty Liiton johtokunta on nimennyt teknillisen valiokunnan esityksestä seuraavat koulutustarkastajat: Jaakko Kuusisaari, Helsinki - 'Uusimaa Erkki Metsävuori, Varsinais-Suomi, Ahvenanmaa, Etelä-Pohjanmaa sekä Thmmisaari ja Hanko Pekka Perätalo, Kymenlaako - Etelä-Karjala 6

Vuoden 1988 aikana on sattunut valitettavan monta sukellusonnettomuutta. Liiton syyskokouksessa oli aistittavissa jäsenistön huoli sukellusturvallisuuteen ja koulutukseen panostamisesta. Johtokunta on tehnyt päätöksen TURVAKÖYSI-kampanjasta. Kampanjassa jaetaan hyvin suunniteltu ja tehty turvaköysi henkilökohtaisena varusteena jokaiselle jäsenelle sekä vetoomus turvaköyden ehdottomasta käyttämisestä.

sella Ansiomita1illa, tai oikeammin se oli kunnianosoitus tehdylle työlle. Tällä hetkellä vietän eläkepäiviä vaikean ohitusleikkauksen jälkeen. 60-vuotispäivänä 11.06.1989 on vastaanotto Lahdessa Ruokakolmion juhlahuoneistossa Rauhankatu 2 klo 13.00-16.00. Nämä muutamat rivit antavat kalpean kuvan eräästä miehestä joka on legenda sukeltajien keskuudessa vieläkin, vaikka hänen aktiivikautensa sukeltajana on jo takanapäin. Wedenalaisen Weljeskunnan edustajana haluan, näillä muutamilla sanoilla, onnitella Sinua Jaska ja välittää samalla nuorempien sukeltajien, Suomen Urheilusukeltajain Liitto ry:n ja lehtemme tervehdyksen jo näin etukäteen. Eka Metsävuori Nuori Suomi -ohjelma Nuori Suomi -ohjelma etenee resurssien puitteissa mukavasti. Ohjaajanopas on valmistumassa näinä päivinä. Syyskauden alkuun pyritään saamaan valmiiksi myös seuraavan ikäluokan materiaali. Nuori Suomi -kysymyksiin liiton toimistossa vastaa Eva-Liisa Caselius. Monoräpylöitä saatavana Liiton numeroon soittamalla voit hankkia itsellesi nyt ikiomat monoräpylät, hinta on 400 mk. Minkälaista ilmaa hengität? Liiton omistama ilmantestauslaite on yllättävän vähän käytössä, vain muutama vastuullinen seura on testauttanut kompressorinsa ilman laadun. Ota yhteyttä toimistoon, niin pulloposti kulkee. Soitellaan, soitellaan

~~ ' J /

LUOTEIS-NORJA SUKEllUSKESKUKSET B A

R M A N S

K R

Å K N A

K K E N

T A

V N

E S

VALTUUTETUT MYYJÄT: Espoo Sylvester Korhonen Oy Helsinki Kulta-

könni Oy, Mikonkulta 5, R Styrman & Co, Ti· manttiset-Mannerheimintie Joensuu KuItasilta Jyväskylä Veljekset Torvinen Oy Kemi Kello ja Kulta A Konttinen Oy Kokkola Kokkolan Koru Quartz Kouvola Kello-Kulta Suninen Kuopio Puustjärven Kello· ja Kultaliike Oy Lahti Lahden Kellokeskus Oy Lappeenranta H J Suninen, Lappeenrannan Kultakello Loviisa Kello· liike P Karvonen Oulu Oulun Koru Oy Raisio Järvinen Ky Rovaniemi Kello ja Kulta A Konttinen Oy Seinäjoki Kultasepänliike Tulisalo Ky Tampere Harry Wahlberg Oy, Kainulaisen KuIta ja Kello Ky, Kultajousf Oy Pirkan Kello Ky Turku Suomen Kultasepät Oy, Timanttiset Kel· 10 Ja Kulta Uusikaupunki Uudenkaupungin Kul· takello Vantaa Aseman Kello Airport, Vantaan Kultakaari Ky

S T R Ö M S H

L M E N

Hitra l(ro

&: Motell f

~I DoImsundet

marina og camping

BUSSILLA NORJAAN

Kuninkaankatu 31 , 33200 TAMPERE puh . (931 ) 110 405 ja 650 500

EDUSTAJA SUOMESSA

PUH. 937-42777

VFRIGQ 7

VAASAN DELFIN RY:N 25 VUOTISEN MATKAN VARRELTA "HAMMASVALAISIIN KUULUU MYÖS RUNOILIJAIN, LUONNONTUTKIJAIN JA MERIMIESTEN YLISTÄMÄ DELFIINI (Delphinus delphis) SE ON NOIN 2 M PITKÄ MUODOLTAAN SIROMPI JA SUKKULAISEMPI KUIN pYÖRIÄINEN ..." Näin kuvataan Eläinten Maailma kirjassa Delfiiniä. Eipä tuohon oikeastaan ole paljon lisättävää, tai poisotettavaa vaikka kuvattaisiin sukellusseuramme jäseniä - no nuista runoilijoista ja luonnontutkijoista nyt en tiedä. Heidän olisi aika ryhtyä töihin sillä seuramme perustamisesta on jo tosiaan kulunut nuo mainitut 25 vuotta, 23.10.-88 tuli tuo ensimmäinen neljännesvuosisata täyteen. Niin että toinen neljännes on jo hyvässä vauhdissa ... Veijo Räsänen on koonnut kansiota lehtileikkeistä vuosien varrelta joista tässä muutama malliksi: "Sammakkomies-harrastus Vaasassa" (-63), "Vesi-show esitys Vaasan uimahallissa" (-64), "Muinaisuutta merenpohjasta" (-65), "Dykare på länger fann fyra vrak" (-66), "Sukellus ei ole sensaatiota" (-68), "Köyhät Delfiinit" (-70), "Mikä on uimareita varjellut? Kottikärryllinen pulloja nousi uimareitten avannosta" (-74), "Viikko sitten Vaasassa hukkunut löytyi" (-76), "Uppopallo tuli Vaasaan" (-77), "Ensimmäinen tavoite olisi merimuseo" (-77), "Delfiiner under isen" (-78), "Mustekalasta saa siellä kaverin" (-81) ... ja niin edelleen. On nämä "Delphinius delphis" -niukset tehneet yhtä suntoista muutakin, mutta kun tässä ei ole mahdollista kovin pitkään pitkäveteiseen historiointiin, niin käytään tuollainen lyhyempi syys luettelo läpi minkä takia entisiä ja nykyisiä seuralaisia oli saapunut ravintola Ernstiin juhlimaan seuran vanhenemista. Tuossa kuusikymmenluvun taitteessa, kun nähtävästi suomalainen urheilusukellus eli ensimmäisiä raskaudenaikoja, eli alkoi syntyä sukellusseuroja eteläiselle rannikkoseudulle, oli myös siemmen itämässä Vaasalaisten miesten "sukelluskohdussa". Keväällä 1962 olivat Stadiuksen Harto ja seuran tuleva äiti - alias "Mäihä", eli Keijo Räsänen tulossa Vaasaan, saatuaan ensimmäiset synnytyspoltot tuolla ruotsin puolella. Seurauksethan jo tunnetaan - että se siitä. Mutta ehkäpä heidän kokemukset sukelluspuvun hankinnasta on tämänpäiväisen hemmotelluIle dyykarille opiksi jos sopivan väristä sukelluspukua ei satu samana päivänä saamaan. 8

Ensin oltiin snorkkelin ja maskin kera pinnan alla, sillä laitteita ja märkäpukua kun ei voinut ostaa muualta kun Helsingistä. Myös märkäpuvun "neoprem" oli vain sieltä saatavissa ja tämä oli tietenkin juuri silloin loppu kun meidän halu ja tarve oli suurin. Tiukka oli paikka kun pinnan alla odotti uusi maailma ja sinne piti päästä. Näin ollen mentiin Fantoihin ostamaan puvuksi kelpaavaa materiaalia, mutta valikoima ei ollut kovin suuri, tarjolla oli ainoastaan 6 mm tai 8 mm itävaltalaista harmaata sienikumia ja sauman vahtisteeksi ohutta keltaista 2 cm leveää kuminauhaa, Bostikkia ja mustaa saumaliimaa Matot heitettiin nurkkaan ja pukua ruvettiin liimaamaan ja sitä jatkettiin klo 3 yöllä sillä olihan meillä lähtö ensisukellukselle aikaisin aamulla." - Kiitos Hartolle kirjeestä josta tuon pätkän lainasin. Olisi kiva saada kirjeitä muistakin tapahtumista Teiltä jotka olette olleet mukana noina vanhoina hyvinä aikoina ... Silloin kun puhutaan näistä Vaasalaisista "Delphinus delphiksistä" ei sovi unohtaa sukelluskouluttajia. Heti syntymänsä jälkeen, "jokeltelu aikana", seuran koulutus on ottanut ensiaskeleensa Bacin Johnan ja Räsäsen Keijon toimesta. Mistään turhanpäiväisestä pulikoinnista ja lässytyksestä ei ilmeisesti ollut kysymys, koskapa melko pian syntyi Suomen ensimmäiset luokkamerkkivaatimukset - merkkeineen. Jotta sukelluspätevyys olisi saatu todistettua myös ulkomaanmatkoilla tehtiin oma sukellus koulutus todistus valo kuvineen. Pätevän näköinen paperi vieläkin - jääsukellus mainintoineen. Ylpeydestä saa tänäkin päivänä rintakarvoja raastaa, (kellä sattuu vielä jäljellä olemaan) kun seuraa kouluttajiemme toimintaa ja paneutumista tehtäväänsä. On se muuten kumma, kun lukee tosiasian kirjoitettuna, niin se vaikuttaa kehumiselle -, mutta niin se tuo asia vain on, että monessa muussakin suhteessa edellytykset seuramme puitteissa lajia harrastaa ovat harvinaisen hyvät. Nuista ajoista, (-65) kun ensin oli linja-autolla matkustettu Bergön leirille, jossa oli viikko kanniskeltu sukelluspulloja ja painovöitä pitkin rantoja, ovat ajat parantuneet. Tämänpäivän hemmoteltu sukeltaja joutuu tosin itse pukeutumaan, jopa Similän Markkukin - nykyään. (Kaikkihan muistaa Markun kolmenumeroa liian pienen märkäpuvun

joka työllisti aina pari raavasta miestä). Sukelluspaikalle pääsee maksutta kerhon 12 met. SteneIlalla, tai jollakin kerholaisten kymmenistä veneistä. Ilmaa saa maksutta joko Stenellan kompressorista, tai ilma-asemalta Hietasaaren kerhohuoneelta. Jos olet sukellusmatkalla esimerkiksi omalla veneellä Rönnskärin suunnalla, voit täyttää pullosi seuran tukiasemalla, jossa on sauna ja yöpymistilat. Jotta tämä kaikki olisi mahdollista, täytyy kerholaisten tukijoukkoineen tehdä paljon talkootyötä. Uimarantojen puhdistamisesta Delfiini lehdentekoon ja kaluston huoltoon. Lainataanpa vielä yksi nuista vanhoista ajoista jotka ainakin minua kiehtoo, koska minussa on ilmeisesti tuollaista arkeolooki ainesta - nimittäin laiturissa oleva vanha ruuhi ei paljon hetkauta, mutta varjele jos se on hajallaan pitkin merenpohjaa .. Vuodelta -71 "Itsenäisyyspäivän aattona Delfin ry:n naiset pitivät myyjäiset, jonka tuloilla he kartuttivat kerhon kassaa, joka ilolla ahmaisi rahat pohjattomaan nieluunsa." Nielun suita ei vieläkään ole saatu tukituksi, on vain reijät suurentuneet. Naiset ovat kaikessa toiminnassa mukana tänäkin päivänä -lukuisammin ja ennakkoluulottomammin kuin koskaan ennen. Toivottaessamme kerhon sukeltavalle sukupolvelle turvallisia sukelluksia, sekä hyvää yhteistyötä tulevaisuudessakin vanhoj en Delfiineitten - vai pitäisikö käyttää tuota latinankielistä nimeä, joka mielestäni sointuu hyvin "Delfiinus delphis". No mieluimmin miten vain, mutta ennen kun mennään juhlapäivän tunnelmiin mainittakoon että meidän seuramme jäsenmäärä tänä päivänä on n. 140:tä. Tämän vuoden kurssilaisia on 25. Seuran puheenjohtajana toimii Nils Porko. Uppopallo, suunnistus ja valokuvaus ovat toiminnassa mukana. Uimahallitilanteesta johtuen uppopallo kituu pallottelu tasolla - mutta on sellaisenakin suosittu. Sukellussuunnistus on kolme kesää ollut mukana, saamatta sen suurempata suosiota. Valokuvaus vedenalla piristynee kameroitten lisääntyessä. Sitten menemme tuohon lokakuiseen lauantaihin joka valkeni aurinkoisena, tuulisena ja talvisena. Ohut lumikerros peitti maata ja pieni pakkanen nipisteli poskipäitä - lähinnä tuulen ansiosta. Juhlapäivä aloitettiin valokuvanäyttelyllä, joka oli järjestetty Palosaaren suntiin, Merihistoriallisen yhdistyksen tiloihin. Täällä suntissa on Unto Lintalan johdolla saatu ihmeitä aikaan. His-

TN-1 MITTARIN SUOJUS JA PIDIN Suunto TN-1 mittarin suojus on saatavissa laitteisiin SME, SMT ja SMT-14. Sen avulla instrumenttia voidaan käyttää yhdessä kaikkien sukeltajan jo omistamien konsolien kanssa ja se on helposti muunneltavissa rannemaili seksi.

TUA SUKELLUSTARKKUUTTA Mahdollisimman helppolukuinen näyttö

Ainutlaatuiset muistitoiminnot

Suunto SME-ML:n muisSuunto SME-ML sukel- titoiminnot ovat selvä etu. Mikroprosessori lustietokone on tehty mahdollisimman selke- antaa yksityiskohtaiset äksi ja helppolukuiseksi. tiedot sukelluksista päinvastaisessa järjesNestekidenäytöstä tyksessä siten, että se näkee yhdellä silmäyksellä kaikki oleelliset tie- ensin ilmoittaa viimeisen sukelluksen tiedot. On dot ennen sukellusta, asiantuntijoita, jotka ovat sen aikana ja sen jälsitä mieltä että Suunto keen. Se näyttää vain SME-ML:n muistitoiminkulloisellakin hetkellä tojen pitäisi olla pakollitaNittavat tiedot ja on sia kaikissa sukellustäten markkinoiden tietokoneissa . helppolukuisin.

Keskenään vaihdettavat yksiköt Sekä Combo-43 että -42 voidaan varustaa SME-ML -sukellustietokoneella tai SMT -ajastin-syvyysmittarilla. Vaihto voidaan suorittaa milloin tahansa. Mittarin poistaminen ja kONaaminen toisella kestää alle minuutin. Vain Suunto pystyy tarjoamaan tällaista joustavuutta.

SUUNTO Su keli usi nstrumentit Juvan Teollisuuskatu 8, 02620 ESPOO Puh. 90-847 033

~URSUH Teollisuuskatu 34 20520 TURKU Puh . 921 -376 700

torialliset rakennukset on kunnostettu. Laiturit ova~ paremmat kuin koskaan ennen ja sisällä Vaasalainen merenkulun historiaa täydentävät sukeltamalla nostetut lukuisat esineet. .. Kaiken tämän joutui tulija huomioimaan noustessaan yläkerran näyttelyhuoneeseen, johon oli kerätty valokuvia kuluneitten vuosien varsilta. Näyttelytilan sisäänkäyntiä koristivat vanha ja uusi sukeltajanlippu. Huoneen kalustukseen kuului ruskea pöytärivistö tuoleineen, kahvitarjoilu sisääntulonyhteydessä, sekä kaksi vitriittiä. Valkoiset pöytäliinat, karut kukat, - Uoitten nimestä minulla ei ole harmainta aavistusta) pieni kynttilätuiju toivat tunnelmaa huoneeseen. Huoneen jyhkeitä vaaleita hirsiseiniä kiersi taulurivistö ympäriinsä. Vai keille taustapahveille oli kiinnitetty Delfiineitten toiminnasta vuosienvarsilta kertovia kuvia. Taulurivistöä täydensivät Merisaukkojen lahjoittama Lippu, Jöran Porkon maalaus "Stenella", eräälle taululle oli kiinnitetty kirjoituksessa aikaisemmin mainitut sukeltajain luokkamerkit - vaatimuksineen, sukeltajakortti, rintaneulat ja pingoliput. Stenellan pienoismalli ja kuultokuva ra-

kennusvaiheesta -70 luvulta Nymannin Erkin taitonäytteitä, sekä Kaajan Pekan tekemä Delfiini laatta löytyivät näyttelyesineitten joukosta. Pöydiltä löytyi lukemista kuten Veijo Räsäsen kokoama lehtileikekirja, sukelluspäiväkirjoja, Delfin lehtiä ja ehkäpä jotakin muutakin. Tuuli rummutti peltikattoa. Lämpöpuhaltimet leudonsivat kylmää huone ilmaa .. Monissa tuulissa ja vesissä karaistuneet näyttelyvieraat saapuivat yksi toisensa jälkeen - täyttäen näyttelysalin. Joukossa näkyi Kanadasta saapunut Keijo Räsänen, Harto Stadiuks, Saranpään Pentti, Rautiokoski, Metsävuori ja monet muut - lähes sata henkilöä. Taisipa siinä monen kupissa kahvi jäähtyä ennen kuin se tuli juoduksi, sillä jälleennäkeminen ja vanhat ja uudet valokuvat siivittivät keskustelun menneestä tähänpäivään. Hetkeksi huoneen täytti lämmin yhteenkuuluvuuden henki - tästä on hyvä jatkaa toiselle neljännekselle ... Näyttelyvieraitten poistuttua jäi pieni pirteä Delfiini veistos majakkalyhdyn päälle symbolisoimaan mennyttä aikaa ...

Iltajuhlat ravintola Ernstissä sujuivat normaalisti. Virallisen ohjelman ja ruokailun jälkeen, - tai siinä ohessa - käsiteltiin epavirallisissa keskusteluissa ... jaa eipä tuu jostain syystä mieleen ... Kyseltyäni sain senverran selville että Similän Markulle ja Pertti Ostbergille on myönnetty Kunniajäsenyys - pitkäaikaisesta ja ansiokkaasta työstä seuramme eteen. Onnittelemme Heitä! Lisäksi seura on halunnut muistaa Viirillä seuraavia: Ilmari Iilahti, Jorma Laurila, Hans Joki, Jorma Latva-Pirilä, Kalevi Mäki, Jan Hammaström ja Erkki Okkonen. Aakkosjärjestykseni on normaali juhla-aakkosjärjestys. Kiitämme Heitä kaikkia tehdystä työstä. Juhlat on taasen juhlittu ja edessä on monta arkista päivää, monta tekemätöntä työtä. Urheilusukelluksessa "sukupolvi" on suurelta osin lyhyt. Tarvitaan uusia tekijöitä kaikilla osa-alueilla jotta vältyttäisiin kovin suurilta toiminnallisilta heilahteluilta - ja niin sanotulta huonolta neljännekseltä. Erkki Okkonen -88

"Mask-Nav" uusi sukeltajan kompassi Niinkuin vanhat sukeltajat muistanevat, kehitettiin sukellussuunnistus kilpailulajina Suomessa 1963. Pari vuotta myöhemmin pidettiin ensimmäiset PM-kisat Ruotsissa, ja kisojen yhteydessä ensimmäinen pohjoismaisten liittojen yhteiskokous. Silloin oli vielä kilpailijoilla vain marssikompassi kädessä, mutta kohta alettiin sitä täydentää isolla pohjalevyllä, kahvoilla, evillä, matkamittarilla, syvyysmittarilla, vesivaa'alla - syntyi n.s. "härveli". Monen vuoden ajan tein härveleitä myyntiin, ja varsinkin 70-luvun alussa niitä käytettiin kaikissa pohjoismaissa. Itse käytin Peterin kanssa kepin avulla nokasta uitettavaa mallia, jolla saavutettiin pitkä sarja hyviä sijoituksia SM- ja PM-kilpailuissa. Tämän mallin paremmuudesta huolimatta useimmat sukeltajat mieluummin käyttivät kaksin käsin pidettävää mallia. Kansainvälinen kehitys oli itäblokin maiden johdolla kulkenut toista tietä. CMAS:n sääntöjen mukaan kilpaillaan aina samanpituisilla radoilla, mikä johti heti.ennätystavoit10

Uusi ulottuvuus sukellussuunnistuksessa, "Mask-Nav" pienoiskompassi. Prolle keksi OY SISTECO Ab toteutti.

teluun. Väljät säännöt sallivat muutoksia jotka lisäävät vauhtia: litteä lyijylevy ristiselässä ja sen päälle (!) tiukat kumipöksyt, paineilmapullo kasvojen edessä niinkuin allaslajeissa, snorkeli teipattu pullon kylkeen, samoin ohuesta lehti teräksestä tehty "puukko". Kompassi on yleensä pullon alla pystysuoran evän varassa. Itse olen tehnyt useita lasikuitutorpeedoja, joiden sisään pullo työnnetään. Kompassi on kotelon sisällä suojassa, torpeedon pohja on sileä. Tämä malli sopii paremmin etsintään kuin pystyevällä varustettu, evä näet takertuu pohjaan ja kompassi peittyy mutapilveen. Muutaman vuoden ajan olen yrittänyt kehitellä pienoiskompassia, joka kiinnitetään maskiin niin että molemmat kädet ovat vapaana ja sukeltaja voi toisella silmällä jatkuvasti seurata kompassisuuntaa. Rakensin joitakin kömpelöitä mutta toimivia prototyyppejä, sitten sai projekti vauhtia kun D.I. Raimo Raitmaa innostui asiasta ja hänen firmansa Oy SISTECO AB jatkoi suunnittelutyötä. Keksintö patentoitiin ja tuote on nyt valmiina markkinoitavaksi SIS-

TECO:n tavallisten sukeltajan rannekompassien rinnalla. Kompassi oli esillä suurella sukellusalan DEMAnäyttelyssä Las Vegasissa, ja amerikkalaiset halusivat sille nimeksi "Mask-Nav". Omassa Helsingin Venenäyttelyssämme se herätti myös melkoista huomiota. Tässä uuden keksinnön lyhyt selostus: - Kompassi kiinnitetään maskiin vahvalla kaksipuolisella akryyliteipillä. Teippi kestää hyvin iskuja, mutta voidaan tarvittaessa irroittaa tasaisesti vääntämällä taltalla tai ruuvimeisselillä. - Sukeltaja näkee eteensä toisella silmällä, toisella kompassisuunnan. - Kompassi voidaan kääntää 90° ylös jos haluaa katsella maisemia molemmin silmin. - Kompassiruusun etäisyys silmästä on säädettävissä. - Suurennuslasi antaa riittävän ison kuvan kompassiruususta. - Lukematarkkuus on n. 1°. - Kompassirasia on puolikardanoitu, käyttäjä näkee suunnan riippumatta pään kaltevuudesta (katse eteen-alas).

"SUKELLUS" -KIRJASTA UUSI PAINOS

laajin suomenkielinen urheilusukellusta käsittelevä teos, myös erittäin hyvin kansainvälisen vertailun kestävä urheilusukelluksen oppikirja/ yleisteos. Laitesukelluskurssin oppimäärään kuuluvat asiat on esitetty selkeästi sanoin, esimerkein ja kuvin. Kuvitusta on edelliseen painokseen nähden parannettu korvaamalla useita piirroksia havainnollisemmilla valokuvilla. Vaikka kirja on laitesukelluksen peruskurssin oppi määrää huomattavasti laajempi, se soveltuu kuitenkin oppikirjaksi erinomaisesti, kunhan kouluttaja vain osoittaa kurssilaisille ne sivut, joilla esitetyt asiat heidän tulee kurssin läpäisemiseksi hallita. Kirjasta löytyy myös niin paljon käytännön sukellusharrastusta koskevaa tietoutta sekä ylempien sukeltajaluokkien suorittamiseksi tarvittavaa tietoa, että en näe mitään syytä, miksi jokainen sukellusta harrastava ei tätä kirjaa lukisi. Kouluttajallehan tämä teos on omaan käyttöön suorastaan pakollinen ja kurssikirjaa oppilaille valittaessa ehdottomasti ykkössijalla. Hintakaan ei liene este kirjan hankkimiseksi; tai koot yöhön ei inflaatio pure ja "Sukellus" maksaakin vain kympin enemmän kuin edellinen painos eli 160,- ja yli kymmenen kappaleen erissä 130,-.

Pekka Mattilan ja Timo Vikmanin 1984 ilmestyneestä urheilusukelluksen yleisteoksesta on tammikuussa 1989 saatu markkinoille toinen painos, johon on tehty huomattavia lisäyksiä ja muutoksia. Uusin tieto mm. sukellusfysiologiasta, taulukoista, sukelluksen eri harrastusmuodoista, SUSL:n toiminnasta, urheilusukellusta koskevasta lainsäädännöstä ja sukellusvarusteista on nyt tarjolla selkeässä muodossa yhdessä ja samassa kirjassa. Sukellusvarusteista kertovassa osassa erityisen maininnan ansaitsee sukeltajan tietokoneista kertova luku, joka perustuu erittäin laajaan ei-kaupalliseen testiaineistoon ja lienee paras aihetta koskeva esitys, joka tähän mennessä on missään maailman kolkassa sukellusoppikirjan kansien väliin ehtinyt. Kaiken kaikkiaan Mattila & Vikman ovat viiden vuoden aikana tulleen palautteen perusteella, omia tutkimuksia tekemällä ja laajaa asiantuntijajoukkoa käyttäen koonneet 280-sivuisen kokonaisuuden, joka on paitsi

Kompassia voidaan hyvin käyttää nopeana suuntimakompassina esim. veneessä. Omasta puolestani toivon että sukeltajat oivaltavat tämän uuden kompassin edut. Rannekompassi on mielestäni sopivin kun suuntaa tarkistetaan vain silloin tällöin. "MaskNav" taas on ehdottomasti parempi jos on sukellettava tarkasti määrättyyn suuntaan. Olet esimerkiksi tullut pinnalle sukelluksen jälkeen, rannalle tai veneeseen on ehkä pitkä matka ja aallokko vaivaa. Ota MaskNav:illa suunta, sukella muutaman metrin syvyydessä kohteeseen, pääset vähemmällä vaivalla ja turvallisemmin perille. Etsintään (riittävän kirkkaassa vedessä) Mask-Nav on nopea ja elegantti apuväline (lue etsintätekniikasta liiton julkaisusta , 'S ukell uss uunnistus' '). Su unnistuskilpailuja varten oletan että pohjoismaat hyväksyvät Mask-Nav kompassin käytettäväksi K-Iuokassa tavallisten ranne- ja marssikompassien rinnalla. Kokeile ensi kesänä, toivoo PROLLE

Edellä esitetty kirja-arvostelu saattaa tuntua ylitsevuotavan positiiviselta, mutta kun en tähän päivään mennessä ole parempaakaan kirjaa aiheesta lukenut, niin moitteille on varsin vaikea löytää sij aa. PS. Toinenkin kirjauutuus joutui käsiini eilen; Timo Karkola SubAqua Club Marinuksesta on kirjoittanut 97-sivuisen kirjan "Sukellus Helsingin historiaan". Kirjassaan hän kertoo kiehtovasti Helsingin seudun historiasta sukeltajan näkökulmasta katsottuna ui ottaen tarkastelujaksonsa peräti kivi kaudesta nykypäivään. Luulisin, että kukaan Helsingin edustalla hiukankaan sukellellut ei kerta kaikkiaan pysty tätä opusta kerran sen avattuaan käsistään laskemaan ennen kuin on sen kannesta kanteen lukenut, niin mielenkiintoisia ovat Karkolan monilla valo kuvilla höystämät kertomukset. Kirjaa on saatavana ainakin Nepto-Sub Oy:stä. Tehtaankatu 13, 00140 Helsinki. Nämä kaksi kirjaa luettuani en voi muuta kuin olla iloinen siitä, että ihmiset, jotka sukeltamisesta jotain tietävät, viitsivät panna tietonsa paperille saamatta useinkaan vaivan palkaksi muuta kuin lämmintä kättä. Kiitokset Mattilalle, Vikmanille ja Karkolalle! Mika Pohjonen CMAS M3 FIN 042 11

HELSINGIN PIIRIN AVOIN LAITESUKELLUSTEKNIIKKAKILPAILU, SM-OSAKILPAILU, 14. TAMMIKUUTA 1989, PIRKKOLAN UIMAHALLI Kilpailijat

Seura

Loppuaika pm-sij. SM-pist.

Laitinen Jouko Tervo Markku

Rovaniemen urh.suk. Rovaniemen urh.suk.

38.45

Ahtola Jarmo Janhunen Jouni

Finnish Sealions Finnish Sealions

39.08

Siimes lehto Seppo U rheil usukeltajat Nurmi Roy U rheil usukeltajat

43.22

Murto Mika Lager Kai

Saaristomeren suk. Saaristomeren suk.

44.04

Rinne Sirpa Pohjonen Mika

Keski-Uudenmaan suk. Keski-Uudenmaan suk.

48.20

Rasti nr 8 Tästä eteenpäin vain yhdellä sukeltajalla kerrallaan (samanaikaisesti) saa olla maski kasvoillaan. - Laskekaa yhteen luvut 749 ja 283. Kirjoittakaa summa sekä rastinumero levyllenne ja jatkakaa matkaa rastille nr 9 Rasti nr 9 Arviointitehtävä. Arvioikaa, tältä paikalta liikkumatta, altaan nurkassa olevan kepin pituus ja kirjoittakaa arvionne ja rastinumero levylle. Jatkakaa sitten rastille nr 10 Rasti nr 10 Solmutehtävä. Toinen sukeltajista pitää oheista putkea käsissään. Toinen solmii putkelle oheisella köydellä siansorkan. - Suoritettuanne tehtävän jätätte putken pohjalle naruineen ja jatkatte rastille nr 11

pm-sijoitukset on ilmoitettu Helsingin piirin alueella toimivien liittoon kuuluvien urheilusukellusseurojen jäsenille. SM-osakilpailupisteet on ilmoitettu sukeltajille, jotka täyttävät liiton vaatimukset. Jos sukellusparin kohdalla on viiva, on se merkki siitä, että jompikumpi tai molemmat parista omistavat vain oppilaskortin.

Rasti nr 11 Jakolasku. Jaa luku 1127 luvulla 49:n. Kirjoita levylle tulos ja rastinumero. - Jatkakaa rastille, nr 12, joka sijaitsee altaan reunalla, pinnalla.

Painoa pitävä sukeltaja ei saa tehdä mitään uimaliikkeitä suorituksen aikana. - Toinen sukeltaja tarttuu edellistä nilkoista kiinni ja työntää hänet rastille nr 5 - Matkalla ei saa koskettaa pohjaan eikä nousta pintaan.

Rasti nr 12 - Vastatkaa seuraavaan kysymykseen suullisesti: 1) "Mikä on Suomen Puolustusvoimien ylipäällikön vaimon nimi" - Jos vastaus on väärä tai ette tiedä sitä, sukellatte molemmat alas pohjaan katsomaan siellä olevan levyn toiselta puolen oikean vastauksen, jonka vastauksen sitten ilmoitatte rastin valvojaIle. 2) Ralli päättyy vasta kirjoitettuanne selvästi tekstaamalla kirjoituslevyynne molempien etu- ja sukunimen ja ojennettua levyn rastivalvojalle. - Tämän jälkeen voitte nousta altaasta.

RASTITEHTÄVÄT, PIRKKOLA 14. 1. 1989 Rasti 1 Sokkosukellus parihengittäen. Maski otsalla, räpylät kädessä. Sukeltakaa parihengittäen yhdestä laitteesta kunnes toisin ilmoitetaan. Siirtykää rastille nr 2. Rastilla saatte laittaa maskit silmille ja räpylät jalkoihin. Rasti 2 Mitatkaa painon alla olevan kaakeIin mitat yhden (1) millimetrin tarkkuudella. Kirjoittakaa tulos rastinumeroineen levyllenne (selvästi). Siirtykää rastille nr 3. Rasti 3 Dekompressiolasku. Sukellat 26 metriä syvällä 28 minuuttia. Sukellat uudestaan 1 t. 45 min kuluttua 33 metriin. Kuinka monta minuuttia sinun on vähennettävä uuden sukelluksen kokonaisajasta, kun et suorita dekompressiota. - Kirjoittakaa tulos + rastin um ero, levyllenne (SELVÄSTI) ja siirtykää rastille nr 4 Rasti 4 Painon siirto. Ottakaa kumpikin paineilmalaitteenne käyttöön. Toinen nostaa painovyön pohjasta ja kannattelee sitä sekä tasapainottaa itsensä turvaliivillä. 12

Rasti 5 Vaihtakaa tehtäviä: Painoa edelliseltä rastilta kannatellut työntää nyt vuorostaan painoa pitelevän toverinsa takaisin, samalla tavalla, rastille nr 4 - Rastilla nr 4 jätätte painon sen alkuperäiselle paikalle ja jatkatte, parihengittäen yhdestä laitteesta, rastille nr 6 Rasti nr 6 "Tukin työntö" - Toinen sukeltaja esittää (aivan suorana ja jäykkänä sekä liikkumattomana) tukkia. Toinen työntää tämän "tukin" jalat edellä rastille nr 7 - Pari hengitys tästä eteenpäin kunnes toisin ilmoitetaan. - Matkalla ei pintaan saa nousta ja pohjaan ei saa koskettaa Rasti nr 7 Kootkaa kuvan kaltainen rakennelma oheisista palikoista. Älkää hukatko niitä. Siirtykää sitten rastille nr 8

Tampereen Urheilusukeltajat ry myy kumiveneen BOMBARD C5 + 35 hv. perämoottori. Yhteensä 8000 mk puh. 931-456 602 931-456 676

Maski, räpylät, snorkkeli, painovyö ja missä pirussa on puukko. Aikaa varmaan ei ole enään viittäkään minuuttia ja pari etsii jotain, myös perin tuskastuneen näköisenä. Neljän tuulen lakki päähän ja ylös altaalle, jossa valvojat käskevät pukea turvaliivin päälle. Nunnuka nunnuka hoilaa laa irtoaa jo kun saa puhuvakkin hiukka enämphi. 1. Rasti Molskis ja loiskis ja niinphä me 01han althan pohjassa ja luemma minkä kerkiämmä. Sokkosukellus parihengittäen. Maski otsalla, räpylät kädessä. Ja siitä se kohellus alkoi. Mitä se minua nyrkillä takoo? Maski päähän, räpylät jalkaan - missä niin on sanottu, - lähtiessäkö? Älä sie kuule sohi sillä puukolla, kyllä mie muutenkin .... 2. Rasti Mitattava rastin alla oleva laatta? Koko? Missä mitta? Kirjoitettava laatan koko mukana olevalle pleksille. Missä pIeksi? Voi kun helppo juttu vaan väärin meni . . . . 3. Rasti Taulukkojuttu. 26 metriin 28 minuutiksi, sen jälkeen pinnalla 33 metriä eiku 28 minuuttiin 26 metriksi ja taas pinnalle, pitäisköhän hakea joku sivullinen paikalle katselemaan näitäkin ... - älä nyi, arvataan 20 4. Rasti Ei tarvitse enää parihengittää? Mutta eihän me olla parihengitelty ainakaan kahteen rastiin! Olis pitänyt? niin varmaan olisI Painovyön siirto seuraavalle rastille, turvaliiviä avuksi käyttäen? Miten se menikään; tuo nappi pohjaan ja puhallus - väärin!

Painajaisia pohjassa eli matkakertomus hallirallin SM-osakilpailusta Helsingissä 14. 1. 1989 Entäs toi nappi ja ... hii, nyt mennään - pintaan ... ja sakkoja. Älä rastimies virnuile, miehiä on tapettu vähemmästäkin! No nyt, pukkaa hyvin menee kohti kuutosta ... mutta viitosellehan meidän piti, takaisin, takaisin . . . 5. Rasti Paluu neloselle? Painovyön kanssa? Parin vaihto, tasapainoitus, mutta miksi ihmeessä se on pystyasennossa. Johan se älys taittaa vaaka-asentoon, olisi podi kohta loppunu. Paino neloselle ja parihengittäen kutoselle.

9. Rasti Arvioikaa pulikan pituus? Näyttäis metriseltä - ei nyt sentään, vois olla kuuskytsenttinen vai oiskohan pidempi, miksiköhän sen pitää olla nuin vinossakin ... 10. Rasti Mallin mukainen solmu? Ootas ny ... tosta noin ja noin ... siinä! Ei ole oikein? Onhan se, kato nyt ... - eipäs olekkaan. Uusiksi meni. Voihan siansorkka!! 11. Rasti Jaa luku 1127 luvulla 49? Helppo homma ... siitä tulee 27, ja sitten jää jakojäännökseksi 3 ....

6. Rasti Tukin työntö Sinä olet niin pölkkypää että sinulta onnistuu tukkinakin oleminen. Parihengitä, uppotukki kun köli raapii pohjaa ja räpylän kärjet kului kaksi sentiä.

12. Rasti Ylipäällikön vaimon nimi? Hah! Valtanen! Eiku ylipäällikön?? Se on toi .. toi TELLERVO

7. Rasti Kelluvista palikoista koottava pilaristo tasolevylle. Helpoimpia tehtäviä kun hoksasi kyhätä levyn alapuolelle ja kaveri syötteli välillä ilma kuplia.

Hei; älä sie masennu, eihän nää olleet kun SM-kilpailut, tuleehan noita ... Kiitos kuitenkin, kisat oli kyllä hyvät ...

8. Rasti Tästä eteenpäin saa toisella vain olla maski kasvoilla. Laskekaa yhteen luvut 749 ja 283 ja kirjoittakaa tulos levylle. Mille levylle? Eihän meillä ole enää mitään levyä ... joskohan kehtais siirtyä seuraavalle rastille ...

Jouko Laitinen Markku Tervo Mervi Maikkula Pirkko Otra-aho Ari Martikainen Risto Alaluusua Kaikki Rovaniemeltä, eikä valiteta

MYYTÄVÄNÄ! PEE-HOO:n, Suomen sukelluspukuvalmistuksen uranuurtajan ja kehittäjän välineet ja monikymmenvuotinen tietotaito, sekä merkittävä alan patentti, myydään tarjousten perusteella. Vakiintunut asiakaskunta ja laajentamishaluiselle hyvät mahdollisuudet vientiin. Tarjoukset pyydetään lähettämään 31. 5. 1989 mennessä osoitteella: PEE-HOO Hyvärinen & Co - Scan Diving Systems, Ahertajankatu 1,33720 TAMPERE. lisätietoja antaa ins. Markku Kantee, puh. 931-173740. 13

Nuorten räpyläuinnin PM-kilpailut Tanskassa 3.-4. 3. 1989 Pentti Immonen

Nuoret räpyläuimarit kävivät kilpailumatkalla Tanskan Århusissa 3.-4. 3. 1989. Kisoihin ottivat osaa Isäntämaan Tanskan lisäksi Suomi, Ruotsi, Norja ja Hollanti. Suomen joukkueeseen kuului yhdeksän poikaa ja neljä tyttöä. Joukkueen johtajana toimi Pertti Immonen ja valmentajana Matti Alanen. Kisamatka alkoi Hki-Vantaan lentokentältä perjantaina 2. 3. jolloin lähdettiin lentäen Köpenhaminaan klo 16.30 koneella. Kööpenhaminasta jatkettiin matkaa junalla Århusiin, jonne saavuttiin kello yksi yöllä. Kisajoukkueet majoittuivat nuorisomajaan, josta oli matkaa uimahallille noin 10 kilometriä. Ensimmäinen kisapäivä alkoi pienellä yllätyksellä. Joukkueiden johtajat (Pl Suomi) olivat sopineet perjantai-iltana, että 3. katekorian 100

metrin räpyläuinti kilpailtaisiin ensimmäisenä. Kisaohjelmaan lähdöt oli suunniteltu vasta viidenneksi ja kuudenneksi. Verryttely oli kumminkin suoritettu normaalisti ja tästä pienestä yllätyksestä toivuttiin nopeasti. Pasi Pennanen ja Minna Björklund olivat molemmat omassa sarjassaan toisia. Ensimmäinen päivä sujui muuten suunnitelmien mukaisesti. Päivällä syötiin lounas nuorisomajalla ja iltapäivällä kisat jatkuivat aina klo 18.30 saakka. Illalla joukkueen johto osallistui räpyläuinnin Mini möte kokoukseen. Osa joukkueesta käväisi tutustumassa kaupunkiin. Sunnuntai päivän kisa-aikataulua kiirehdittiin suomalaisten toivosta hieman. Viimeinen lähtö, kolmos poikien 4x 100 m, ammuttiin liikkeelle klo 12.45.

Kisoista lähdettiin paluumatkalle lentäen ensin Kööpenhaminaan ja sieltä edelleen lentäen Helsinkiin, jossa oltiin klo 22.00. Sami Sorri (Ala-Keiteleen urheilusukeltajat) osoittautui Suomen joukkueen taistelijaksi. Juuri ennen kisoja hankituilla räpylöillä ja päättäväisellä asenteella hän menestyi suomalaisista pojista parhaiten 2. katekoriassa. Sami rikkoi kaikki aikaisemmat ennätyksensä ja voitti kolme pronssimitalia. Kilpailujärjestelyt sujuivat mallikkaasti. Isäntämaan edustaja ja kilpailujen johtaja, John Andersen, oli Suomen joukkuetta vastassa Århusin rautatieasemalla perjantain ja lauantain välisenä yönä. Tämä osoittaa sitä hyvää yhteishenkeä ja huolehtivaisuutta, joka vallitsee räpyläuinnissa pohjoismaiden kesken.

KUN KUIVAPUKU REPEÄÄ Jaakko J. Salo/Bothnia Gulf Divers -82

Useissa eri tilaisuuksissa olen kuullut kokeneidenkin sukeltajien kertovan kauhujuttuja miten käy sukeltajalIe, jos kuivapuku repeää, esimerkiksi vetoketju pettää. Koska en ole tavannut ketään, jolle on näin käynyt ja käytän itse pukua, joka ei ole neopreenista, päätin kokeilla, kuinka äijän käy. Raahasin täyden arsenaalini uimahalliin. Puin päälle kaiken, mitä käytän talvella sukeltaessani eli alusvaatekerta ja superlonalusasu, n. 15 kilon painovyö, 2 x 7 ltr:n pullot, Cressin kokomaski. Hanskoja en käyttänyt. Kyllä siinä oli sivullisilla äimistelemistä (varsinkin kun kuulivat ähellykseni tarkoituksen), kun hiki virraten puin laitteita päälleni. Oman seuran porukka on jo tottunut kaikenlaiseen ja tietysti avusti asiantuntevasti tarvittavissa paikoissa. Uimahallimme altaassa on 4 metriä syvää ja tikkaat pohjaan asti. Niitä pitkin laskeuduin pohjalle vetoketju auki ja odotin veden täyttävän pukuni ja imeytyvän kymmenin litroin superloniseen alusasuuni, mutta sitä mukaa kuin ilma virtasi puvusta, puristui puku ruumistani vasten niin tiiviisti, että olin kuin umpioitu nakki! 14

Tietysti! Sama paine, joka painaa esimerkiksi keuhkojamme vedessä, painaa myös pukua! Kokeilin pintaan uintia ja pinnalla liikkumista useaan otteeseen eikä mitään ongelmia ollut vaikka pidin painovyönkin päälläni. Tosin ylöstuloa kevensi hieman, kun piti ruumista takakenossa ja kyynärpäitä pystyssä ja painoi näihin ilmaa. Toisella kädellä tuin maskia ja toisella painoin venttiiliä. Jos minulla olisi kiinteät kintaat puvussa, olisin päästänyt sinne oikein kunnolla ilmaa ja tullut pelkästään sen avulla ylös. Pintauinnissa pukuun pääsi vähän enemmän vettä ja altaan reunalle noustessa veden paino jo tuntui. Missään vaiheessa ei tull ut tilannetta, mistä en olisi ominavuin selvinnyt, mutta on selvää, että mikäli veneessä ei ole tikkaita ja joutuu punnertamaan itsensä laidalle, tarvitaan pinta-avustajan vetoapua. Koska kuivapuvut ja kokomaskit lisääntyvät voimallisesti, tulisi sukelluskursseihin liittyä myös näiden käyttö kaikkine ongelmatilanteineen. Ja tässäkin koulutuksen vaiheessa tulisi korostaa rauhallisuutta ja järjen käyttöä kaikissa tilanteissa.

LYHYESTI: Jos kuivapukusi repeää parisukelluksen aikana, näytä parillesi, mitä on tapahtunut. Näytä, että lähdetään pintaan ja aloita hänen kanssaan rauhallinen uinti ylös. Jos pulloista riittää, päästä pukuun sen ehjään osaan ilmaa (hiat, rinnus). Tue toisella kädellä maskia, jos sinulla on kokomaski. Jos et jaksa nousta tai uida, näytä se parillesi ja irroita painovyösi hänen avustamanaan. Muista, että paniikin partaalla oleva pyrkii "kiipeämään" vettä pitkin jalat ja kädet koukussa. OIKAISE SIIS ITSESI SUORAKSI JA UI YLÖSPÄIN. Pinnalla ui repeämäpuoli alaspäin. Päästä pukuun lisää ilmaa mikäli tarvitset lisää nostetta. Parisi varmistaa vedessä, kun pinta-avustaja vetää sinut kuiville. TOIMI KOKO AJAN RAUHALLISESTI. ÄLÄ HOSU.

DIVING IN FLORIDA Lomaillessamme Floridassa Fort Lauderdalessa 17. 11.-1. 12. 88, tutustuimme sukeltamiseen paikallisissa olosuhteissa Amer Dive Seuba Centers -nimisen sukellusvälineitä ja -retkiä välittävän liikkeen avustuksella. Suunnitellessamme matkaa, yritimme selvittää Suomesta käsin, millaisia sukellusmahdollisuuksia Floridan alueella on tarjolla. Tämä osoittautui kuitenkin ylivoimaiseksi, sillä omassa seurassamme (Sammakot ry Jyväskylä) ei ollut ketään USA:ssa vieraillutta, eikä tietoa tuntunut löytyvän matkatoimistoistakaan. Otimme kuitenkin matkalle mukaan omat perusvälineet sekä regulaattorit ja yhden nostoliivin. Saavuttuamme suomalaisten omistamaan Midnigt Sun -hotelliin Ft. Lauderdalessa, ryhdyimme kyselemällä ja puhelinluetteloa tutkimalla selvittämään sukellusmahdollisuuksia. Ensimmäiseksi kohteeksi valitsimme liikkeen nimeltä Reef Dive Shop ine., 304 E. Oeean Ave, Lantana FL. Viikonpäivä oli sunnuntai ja liike suljettu. Uusi yritys seuraavana päivänä selvitti tilannetta. Liikettä hoitanut henkilö kertoi sukellusretkiä järjestettävän vain viikonloppuisin, silloinkin edellytettiin vähintään 8 henkilöä ryhmään. Mikäli osallistujia on riittävästi, tapahtuu 1 lähtö 09.00 ja paluu 12.30, toinen lähtö 13.00 ja paluu 16.30. Kaikkia välineitä löytyi vuokralle - koko varustukselle kertyi hinnaksi $ 20.00. Lisäksi venematka $ 25.00. Joten kahden henkilön yhden pullon sukellusreissulle olisi kertynyt hintaa $ 90.00 (lUSD 4,10 FIM). Koska emme halunneet odotella seuraavan viikon loppua, päätimme etsiä toisen liikkeen - Amer Di ve Seuba Centers löytyi osoitteesta 409 Lake Aue., Lakeworth FL tel. (407) 582-0877. Liike on auki 7 päivää viikossasukellusretkiä järjestetään päivittäin jos säät ja osanottajia (min 4) löytyy (tuulisuus voi olla esteenä varsinkin talvikaudella marraskuu-maaliskuu). Retkiä järjestettiin viikolla mape kerran päivässä alkaen 09.00, lauantaina 09.00, 11.00 ja 13.00, sunnuntaina 08.00, 11.00 ja 15.00. Varusteiden vuokraus, sovitus ja maksu puoli tuntia ennen lähtöä liikkeen tiloissa saman puolituntisen sisällä oli ajettava 6 km:n matka liikkeeltä satamaan, jossa tapahtui varusteiden lastaus alukseen.

Saavuttuamme liikkeeseen, totesimme yleisvaikutelman siistiksi ja asialliseksi. Myymälässä työskennellyt Mike kertoi asiallisesti, mitä liike edellytti sukeltajakandidaateilta. Esittämäni CMAS/PM xx riitti, eikä sukelluspäiväkirjaa vaadittu esitettäväksi joskin sukellustuntimäärää ja syvyyksiä kysyttiin. Helena, jolla on oppilaskortti, joutui selittelemään sukelluspäiväkirjansa merkintöjä syvällisemmin, eikä Mike ottanut lopuksi kantaa sukeltamiseen, vaan siirsi asian liikkeen omistajan puolisolle Theresalle, joka toimi PADI Instruetor-tarkastajana. Sukelluspäiväkirjasta löytyneet 24 sukellustuntia toivat luvan sukeltamiseen, mutta vain tarkastajan valvonnassa - lisähinta $ 25.00. Koska Theresa ei voinut lähteä ensimmäiselle sukellusmatkalle, maksettiin HelenalIe pelkkä turistireissu - $ 15.00. Omat vuokravarusteeni - 2 kpl pulloja, selkäteline ja painovyö maksoivat matka mukaan lukien $ 46.00 plus vero $ 2.76. Seuraavan päivän vastaava reissu sisältäen tarkastajan palkkion, maksoi kahdelta henkilöltä $ 105.00 plus vero $ 6.30. Sukellukseen käytetty alus oli nimeltään Giant Stride, uudehko, mitoiltaan n. 6 x 2,5 m, materiaali lasikuitu ja voimanlähteenä Volvon meridiesel. Olosuhteet ensimmäisellä sukelluksella olivat meikäläisittäin katsoen hyvät - ilma 78 F (n. 26 CO) ja vesi samanlaista pinnalta pohjaan. Sukelluspaikka Boynton Ledge, jonne matka satamasta kesti n. puoli tuntia. Voimakas maininki aiheutti sen, että noin puolen tunnin ajon jälkeen olisi ollu~ valmis hyppäämään mereen ilman sukellusvarusteitakin. Sukelluksen nimi oli "reef diving" eli sukelluskohteena oli riutta, jolla esiintyi kasvillisuutta. Ennen sukellusta kippari selvitti paikkaa ja virtoja sekä jakoi ryhmän sukelluspareihin ja määräsi poijumiehen. Lähtö veneestä tapahtui nopeaan tahtiin. Virta ja mainingit aiheuttivat kuitenkin ensimmäisen ja viimeisen lähtijän eroksi 30-40 m, joten alkupään kiinniuiminen vastavirtaan kesti hetken. Sukellus tapahtui poijumiehen perässä - tavoitteena GOFF. Virta teki kuitenkin tepposet ja hajoitti ryhmän. Hetki etsiskelyä ja takaisin pintaan, josta löytyi poiju sekä takaisin alas poijun köyttä pitkin. Nyt ryhmä pysyi koossa. Sukellusparit sukelsivat yhdessä seuraten poi-

jumiestä näköetäisyydellä - kuka kaloja tai pohjaa tutkien - kuka hummereita etsien. Vähitellen painemittarin neula lähestyi punaista aluetta, ja poijumies näytti nousumerkkiä. Ylös tultiin suoraan vähän kuplia hitaammin, ja pinnassa kello näytti sukellusajaksi 30 min. Vene koukkasi paikalle ja poimi sukeltajat merestä. Veneessä huuhdeltiin suolanmaku pois kylmälaukuista kaivetulla Cokella ja vaihdettiin uudet pullot. Vene etsi lähistöltä uuden pudotuspaikan, ja sukellus toistui noin 30 min pinnallaolon jälkeen - aika ja syvyys samat 30 min ja 60 Ft. Näkyvyyttä pohjassa oli arviolta 40 Ft. ja kasvillisuus runsasta - samoin kaloja näkyi runsaasti. Ensimmäisillä sukelluksilla aiheutti voimakas virtaus sen, että huomio kiinnittyi sukeltamiseen miltei enemmän kuin ympäristön tarkkailuun. Seuraavana päivänä valmistauduimme sukellukselle Theresan valvonnassa. Alus lähti laiturista aikataulun mukaisesti, mutta matkanteko loppui aallonmurtajalle, kun mereltä palaavat alukset viestittivät liian voimakkaasta merenkäynnistä. Palasimme lähtöpaikkaan, ajoimme varusteet liikkeen varastoon ja sovimme seuraavan aamun tapaamisesta. Laitevuokramaksut palautettiin asiakkaille. Jälleen aamulla liikkeen kautta veneelle ja lähtö merelle. Mainingit keinuttivat venettä melko tavalla, mutta tällä kerralla ei pahoinvointi iskenyt yhtä voimakkaasti kuin ensimmäisellä kerralla. Theresa kävi sukelluksen vaiheet läpi melko tarkasti. Sukellus parit määrättiin. Eräs englantilainen pari suoritti PADI-Instruetor tutkintoa - kertoivat homman kyllä hoituvan sähäkästi mutta maksavan melkoisesti. Sukellusvälineistö koostui pääasiassa nostoliiviselkä teline -yhdistelmistä (vain itselläni erillinen nostoliivi) sekä huputtomista trikoohaalareista. Maski, snorkkelit ja räpylät sävy sävyyn puvun mukaisesti. Kellojen ja normaalimittareiden lisäksi löytyi ryhmästä pari "sukellustietokonetta". Lähtö tapahtui jälleen sähäkästi ja alas mentiin nopeasti. Paikka osoittautui kasvustoltaan ja kalaisuudeltaan runsaammaksi kuin edellisellä kerralla. Pohjasta löytyi muutamia tosi isoja hummereita, kolostaan kurkkiva mureena, pienehkö hai sekä valtava määrä tuntemattomia värikkäitä kaloja ja kasveja. Voimakas po hjavirtaus esti miltei täysin vastavirtaan liikkumisen, ja näinollen suunta oli virran mukaan, uida ei juuri tarvinnut. 15

Pullonpainemittarin neula siirtyi punaiselle ja tarkastaja näytti nousumerkin ryhmälle -(laitteissa ei ollut lainkaan varailmaa). Sukellusajaksi kertyi 42 min ja syvyydeksi 60 Ft. Vene koukkasi sukeltajat ylös ja kaartoi uuteen pudotus paikkaan. Pinnallaoloajaksi tuli alle 30 min, jonka aikana tapahtui pullojen ja virvokkeiden nauttiminen. Lähtö oli jälleen rivakka, samoin alasmeno. Paikka oli lähes kopio edellisestä. Sukellusajaksi kertyi 27 min ja syvyydeksi 50 Ft. Takaisinajo tapahtui sujuvasti myötäaallokkoon. Vuokravälineet lastattiin omaan (vuokrattuun) autoon ja palautettiin liikkeeseen. Theresa ilmestyi paikalle ja kertoi ettei Helenalta perittäisi enää seuraavilla sukelluksilla "instructor fec" -mak-

sua. Kysymättä jäi olisiko näinollen myös oppilas kortilla sukeltaminen ilman tarkastajan läsnäoloa onnistunut. Mielenkiintoinen seikka ilmeni, kun eräs paikallinen mukanaollut sukeltaja kertoi, että kysyessään vastaavaa lupaa oppilaskortin omaavalIe tyttöystävälleen, oli tuloksena ollut jyrkkä ei! Kokonaisuutena ottaen jäi hommasta varsin hyvä kuva. Sukellusliikkeestä löytyi alan lehtiä ja julkaisuja, joita tutkimalla selvisi, että alan tarjontaa oli yllin kyllin - samoin välineistöä. Yhteenvetona voisi sanoa, että paikasta ja vuodenajasta riippumatta ovat sukellusmahdollisuudet ilmeisen hyvät. Omia välineitäkään ei kannat-

tane mukanaan kuljetella, sillä vuokrattavana ollut kalusto oli uudehkoa ja hyväkuntoista eivätkä perusvälinevuokratkaan olleet muutamaa dollaria kalliimpia. Huomata kannattaa, että (ainakin itärannikolla) löytyy myös snorklaukseen sopivia koralliriuttoja aivan rannan läheisyydestä, jolloin sukeltelu onnistuu omin avuinkin, kunhan välttää erityisen tuulisia päiviä, jolloin aallokko estää snorklailun. Mikäli matkareitti sivuaa edellämainittuja seutuja, kannattaa ehdottomasti käydä pintaa syvemmälläkin. Hyviä sukelluksia toivottaa Juha Ketola Helena Rajala Sammakot ry Jyväskylä

keskittyi ruokailemaan herkullista koralliateriaansa meistä välittämättä. Isot lehtikalat uivat ylväästi ohitsemme. Vastaamme tuli vanha tykinpiippu joka makasi pohjalla koralliin peittyneenä. Maisemaa olisi ihailIut loputtomiin, mutta mittari alkoi näyttää merkkejä ilman loppumisesta. Oli aika nousta veneeseen ja valmistautua toiseen "unelma"sukellukseen. Pinnallakin on paljon nähtävyyksiä. Key West on saari, joka sijaitsee Floridan eteläkärjessä. Siellä sijaitsee mm. kuuluisan kirjailijan Hemingwayn kotitalo ja varsinkin sukeltajia kiinnostava Espanjalaisen kultakaleeri Atochan museo. Sukellukset trooppisissa vesissä ovat kylmiin ja samelsnn vesiin tottuneelle Miamissa kannattaa käydä ostoksukeltajalIe elämys. Vesien värikkäät kalat ja muu eläimistö ovat omiaan silla ja meriakvaariossa, missä on luomaan sukeltajalIe rikkaan ja antoisan kokemuksen toisenlaiseen maailmaan. nähtävillä trooppisia kalalajeja, delfiikeltajat laskeutuivat alas. Laskeutues- nejä, merileijonia ja miekka valaita. Näistä kokemuksista 1uettuam me samme virtaus oli kova. Pohjalla 20:n Kannattaa selailla paikallista opassaimme "kipinän"lähteä sukellusreismetrin syvyydessä lojuu ehjä koko- lehtistä joita saa hotellista. sulle Floridaan. Asuinpaikkamme siLopuksi vinkkejä sinulle, joka nainen rautahylky, joka on uponnut jaitsi Fort Lauderdalessa; sieltä suuntai upotettu sukeltajien iloksi. Kier- suunnittelet sukellusreissua Florinistimme autolla eri sukelluskeskuksimme hylkyä ja saavuimme etukan- daan. Kahden viikon reissu lentoisiin aina Key Largoon asti. Ilma oli nelle joka avonaisena antoi meille neen ja majoituksineen tuli maksahiostavan kuuma kun saavuimme mahdollisuuden laskeutua ruumaan. maan 4200,-. Mukaan kannattaa otPro Dive nimiseen sukellusliikkeeEtukantta vartioi barracuda, joka ei taa perusvälineet, regulaattori ja nosseen joka sijaitsi paikallisen hotellin liikauttanut eväänsäkään väistyäk- toliivi. Sankaliitin yleisin. Pukua et yhteydessä. Sieltä on mahdollisuus seen tieltämme. Tämä ei meitä liiem- tarvitse, T -paita ja shortsit riittävät. päästä puolelta päivin merelle, jolloin min häirinnyt vaan laskeuduimme Sukelluksen hinta sisältäen kaksi suon tilaisuus sukeltaa kahdesti. alas ruumaan. Ruumassa oli vain rau- kellusta 40 dollaria (n. 170 mk). HinOn matalia riuttasukelluksia ja syvempiä hylkysukelluksia sääolosuhtaromua. Suunnistimme kohti kone- taan sisältyy myös pullot ja venekulhuonetta, josta nousimme ylös oh- jetus. teista riippuen. Riuttasukellukset ovat jaushyttiin ja sieltä ulos. Kiersimme CMAS tunnetaan myös Floridassa. mukavia. Ne sijaitsevat matalalla Ennen sukellusta sinulle selvitetään noin 7 - 15 metrin syvyydessä. Niiden aluksen kertaalleen ja saavuimme nousu köyden luokse. Aikamme alkoi tukialuksella 'virtaukset, syvyydet ja valokuvauksellisen värikäs eläimistö paikka jossa tulet sukeltamaan. Sukellähestyä loppuaan. sokaisee tällaisen pohjolan asukkaan. Key Largossa sijaitsevat riutat ovat lukset tehdään omissa ryhmissä. TuFloridan tUnIletuimpia hylkyjä on levinneet laajemmalle ja kalat ovat kialukselIa on esillä kuvasto paikalliMercedes, joka on uponnut 30:n metkookkaita. Alue on luonnonsuojelu- sista merieläimistä. rin syvyyteen. Se olisi ollut yksi suSukellusliikkeissä on tarjolla paljon aluetta. On upea nähdä ison rauskun kelluskohteistamme, mutta voimakliitävän valkoisella hiekka pohjalla tai alan kirjallisuutta. Kannattaa tutustua kaan virtauksen takia tukialus ei kymerikilpikonnan uivan kosketusetäi- niihin. ennyt ankkuroitumaan. Joten siirsyydellä. ryimme Mercedeksen lähettyvillä oleSukeltaen Sukeltaessamme eteemme ui kook- Juha ja Masa valle hylylle, johon saimme kiinnitetkaiden sinisten kalojen parvi, joka Sub Aqua Club Marinus tyä poijun. Poijun kÖi ttä pitkin su-

KEYLARGO

TURVAMÅÅRÅYKSET 1 Yleiset määräykset 2 Toimenpiteet ennen sukellusta, sukelluksen aikana ja sukelluksen jälkeen 3 Talvisukellus 4 Syvät sukellukset 5 Merkinannot 6 Sukellusvanhimman tehtävät 7 Sukelluskoulutus 8 Sukelluslaitteet 9 Käsitteet ja määritelmät 1. Yleiset määräykset 1.1 Sukeltajan on tunnettava häntä koskevat turvamääräykset. 1.2 Suurimmat sallitut sukellussyvyydet - elleivät laitekohtaiset rajoitukset ole tätä pienempiä - ovat: - CMAS*-luokan sukeltajalla 15 metriä - CMAS**-luokan sukeltajalla 30 metriä - CMAS***-luokan sukeltajalla 50 metriä Kouluttajan ja oppilaan sukeltaessa yhdessä, kouluttajan on määrättävä turvallinen sukellussyvyys. 1.3 Lääkärintarkastus on oltava voimassa SUSL:n määräysten mukaisesti. 1.4 Sukeltaminen huumaavien aineiden (esim. alkoholi ja lääkkeet) vaikutuksen alaisena on kiellettyä. 1.5 Sukellus paikalla, sukeltajan ollessa vedessä on merkkinä pidettävä parhaiten näkyvässä paikassa kansainvälisen viestilippu A:n muotoista levyä. Sukellustoiminnan tulee tapahtua enintään 50 metrin etäisyydellä sukeltajan levystä. Viimeisen sukeltajan noustua vedestä, on levy välittömästi poistettava. Pimeällä levy on valaistava. Yleisellä väylällä sukellettaessa on lisäksi käytettävä vedenalaisesta työstä kertovia merkkejä. 1.6 Sukelluksista on pidettävä liitteen mukaista pöytäkirjaa. 1. 7 Sukellukseen on osallistuttava vähintään kaksi sukeltajaa, joista yksi on nimettävä sukellusvanhimmaksi. 1.7.1 Sukellusparin tai sukellusryhmän yksi jäsen on nimettävä sen johtajaksi. 1.8 Sukellusvanhimman käskyjä ja ohjeita on ehdottomasti noudatettava. 1.9 Sukellettaessa on käytettävä merkinanto-, poiju- tai väliköyttä. 1.9.1 Sukellus on suoritettava parisukelIuksena, ellei käytetä merkinanto- tai poijukÖyttä.

1.9.2 Sukellusparia ei saa jättää 1.10 Märkäpuvulla sukellettaessa on käytettävä turvaliiviä. 1.11 Sukeltajan on huolehdittava, että hänen sukellusvarustuksensa on sukellusta aloitettaessa kunnossa. Laitteen tai sukellusvarustuksen vikaantuessa on sukellus heti keskeytettävä. 1.12 Jos sukeltaja havaitsee terveydentilassaan jotain tavallisuudesta poikkeavaa, hänen on välittömästi ilmoitettava siitä sukellusvanhimmalle. Tällaisessa tapauksessa sukellus on heti keskeytettävä. 1.13 Sukellusta pinnalta seuraavien henkilöiden ja avustajan on ilmoitettava välittömästi sukellusvanhimmalle sukeltajan antamista epätavallisista merkeistä tai muista vaaraan viittaavista havainnoistaan. 1.14 "Läheltä piti" -tilanteista ja onnettomuustapauksista on välittömästi raportoitava SUSL:n teknisille valio kunnalle. 1.15 Kouluttajalla tulee olla mahdollisuus antaa ilmaa. Suositus: Sukelluspaikalla on oltava käyttövalmiina hapenantolaite.

2. Toimenpiteet ennen sukellusta, sukelluksen aikana ja sukelluksen jälkeen 2.1 Toimenpiteet ennen sukellusta. 2.1.1 Ennen sukellusta on sukeltajan tarkastettava varusteensa seuraavasti: Laite: - avataan venttiili kokonaan, jonka jälkeen sitä kierretään Y4 kierrosta kiinni päin - tarkastetaan täyttöpaine - tarkastetaan vuodot - tarkastetaan varailmaventtiiIin asento - tarkastetaan kanto laite (kunto, säiitö) - suoritetaan koehengitys - tarkastetaan hengitysilma (haju, maku) Turvaliivi: - puetaan liivi päälle ja täytetään se normaalilla täyttöjärjestelmällä. - tarkastetaan hihnaston säädöt - tarkastetaan liivin tiiveys - tarkastetaan yIipaineventtiiIin toiminta (puristamalla) - tarkastetaan hengitysletku - tarkastetaan, että ilmapullo tai CO,-patruuna ovat täynnä - varmistetaan, että liivissä ei ole vettä ja että tyhjennystulppa on kiinni Lisäksi, kun varusteet on puettu:

- varmistetaan, että painovyö voidaan nopeasti irrottaa ja että painotus on oikea - varmistetaan, että puukko on mukana ja helposti käsille saatavissa - varmistetaan varailman käytettävyys - tutustutaan sukellusparin varusteisiin 2.1.2 Sukellusvanhimmalie on ilmoitettava suunniteltu sukellusaika ja syvyys. Suunniteltua sukellussyvyyttä syvemmälle ei saa sukeltaa, eikä suunniteltua sukellusaikaa ylittää. 2.2 Toimenpiteet sukelluksen aikana 2.2.1 Vedessä, ennen varsinaista sukellusta on laitteiden kunto kokeiltava lähellä pintaa suoritettavalla koesukelluksella, jonka jälkeen sukeltajan on noustava pintaan antamaan kädellään OK-merkki, mikäli laitteet ovat kunnossa. 2.2.2 Parisukelluksessa sukeltajien on tarkastettava toistensa laitteet vedessä. Avustajan on tarkastettava yksin sukeltavan sukelluslaite vedessä. 2.2.3 Sukeltajan on saatava lupa laskeutumisen aloittamiseen. 2.2.4 Jos sukeltaja tuntee vointinsa huonoksi tai toteaa varusteissaan olevan jotakin vikaa, on sukellus heti keskeytettävä. 2.2.5 Sukeltajan on tarkkailtava aika ajoin sukellusparinsa vointia ja toimintaa sekä säiliöpainettaan. 2.2.6 Nousu on aloitettava siten, ettei suunniteltu sukellusaika ylity - kuitenkin viimeistään silloin, kun on siirrytty varailmalle. 2.2.7 Nousunopeus ei saa ylittää 10 m/minuutissa ellei kyseessä ole hätätapaus. 2.2.8 Yli 10 metriä syvemmillä sukelluksilla on suoritettava 2-3 minuutin pysähdys 3 m syvyydessä, vaikka taulukot sallisivat suoran nousun. 2.3 Toimenpiteet sukelluksen jälkeen. 2.3.1 Sukeltajan on ilmoittauduttava välittömästi sukellusvanhimmalle ja annettava hänelle seuraavat tiedot: - suurin sukellussyvyys - poikkeava nousunopeus - suoritetut etapit - eritvishavainnot 2.3.2 jos sukeltaja on suorittanut etappinousun, hän ei saa poistua muiden näkyvistä yhteen tuntiin. Tänä aikana hän ei myöskään saa nukkua. 17

3. Talvisukellus 3.1 Sukeltaminen kylmissä olosuhteissa 3.1.1 Sukellukseen saa osallistua vain kokenut sukeltaja tai kokeneen sukeltajan parina. 3.1.2 Sukelluksissa saa käyttää vain talvisukellukseen soveltuvaa laitetta 3.1.3 Käytettävän hengitysilman on oltava kuivaa. 3.1.4 Laitteen sisältämä ilma on säädinyksikköä kastelematta saatettava veden lämpötilaa vastaavaan lämpötilaan ennen sukellusta. 3.1.5 Laitteesta ei saa hengittää pinnalla ulospäin, vaan laitekoe on suoritettava n. 1 m:n syvyydessä. OK-merkki on annettava vain käsi pinnan yläpuolella tai köydellä. 3.1.6 Hengitysventtiiliä ei saa ottaa suusta pois muutoin kuin hätätapauk sessa. 3.2 Avantosukelluksessa ja sukellettaessa jään alle on edellisten lisäksi noudatettava seuraavia määräyksiä: 3.2.1 Avannon koon on oltava vähintään 2 x 2 m, eikä siinä saa olla jäitä. 3.2.2 Avannon teossa syntyneitä jäälohkareita ei saa työntää jään alle. Jään päällä niiden on oltava n. 10 m:n etäisyydellä avannon reunasta. 3.2.3 Avannon reunan läheisyydessä ei saa olla esineitä, jotka voisivat pudota avantoon (laitteet, painovyöt). 3.2.4 Avannosta on laskettava nousuköysi, jonka päässä on oltava niin suuri ankkuri, että se estää sukeltajan tahattoman nousun. Köyden yläpää on akkuroitava tukevasti jäähän. 3.2.5 Avantosukelluksessa käytettävän laitteen sisältämän ilmamäärän on oltava vähintään 1800 1. Suositus: Hämärän ja pimeän aikana on avannosta laskettava lamppu 1-1,5 m pinnan alle valaisemaan alaspäin. 3.2.6 Samasta avannosta saa sukeltaa vain kaksi sukeltajaa yhtä aikaa. 3.2.7 Avannosta sukellettaessa on käytettävä aina merkinantoköyttä. Kahden sukeltajan sukeltaessa yhtä aikaa, kummallakin on oltava oma köysi ja avustaja. Köysi ei saa olla jatkettu. 3.2.8 Köyden toinen pää on kiinnitettävä avustajan vyötärölle sekä ankkuroitava jäähän. 3.2.9 Suurin vaakasuora sukellusetäisyys avartnosta saa olla 18

enintään 20 m (poikkeuksena hätätapaus). 3.2.10 Paikalla on oltava aina avustaja ja yksi varasukeltaja varusteineen, pukeutuneena, ja jolla on käytettävissään täysi sukelluslaite. Sukellustapahtumaan on aina osallistuttava vähintään viisi henkilöä. Varasukeltajan köyden pituus on oltava 2 x sukeltajan merkinantoköyden mittainen. 3.2.11 Jos sukeltaja sukelluksen aikana kadottaa merkinantoköytensä, on hänen noustava suoraan jään alle ja odotettava apua. Avantoa ei saa etsiä, ellei se ole näkyvissä. 3.2.12 Avustajan todettua sukeltajan köyden irronneen, on sukellusvanhimman käskettävä mahdollinen toinen sukeltaja ylös vedestä ja määrättävä varasukeltaja suorittamaan etsintää. Varasukeltajan on suoritettava ensin sektori- tai kehäetsintä jään alapinnassa koko köyden pituudelta, ja vasta tämän jälkeen saadaan ryhtyä muihin etsintätoimenpiteisiin. 4. Syvät sukellukset 4.1

Sukellussyvyys on suurempi kuin 30 m. 4.1.1 On käytettävä nousuköyttä, mikäli se ei tehtävän suorittamisen kannalta ole mahdotonta. 4.1.2 Paikalla on oltava aina avustaja ja yksi täydelliseen varustukseen pukeutunut varasukeltaja, jolla on käytettävissään täysi, toimintakuntoinen sukelluslaite. Käytettäessä varasukeltajana jo sukeltanutta sukeltajaa, on varmistauduttava siitä, että hänellä on tarpeeksi ilmaa ja että hänen on mahdollista suorittaa etsintä- tai pelastussukellus riittävän syvälle ja riittävän pitkäksi ai kaa. Suositus: Sukellusaika mitoitettava niin, että voidaan suorittaa suoranousu. 4.2 Etappisukellus edellisten lisäksi: 4.2.1 Sukellusvanhimman on suunniteltava sukellus yhdessä sukeltajien kanssa. Seuraavat asiat on oltava suunniteltuina ennen sukellusta: suurin sukellussyvyys alttiinaoloaika - suoritettavat etapit ja ajat niissä - erityiset mer kinannot 4.2.2 On sallittua suorittaa ainoastaan sellaisia sukelluksia, joilla käytetään etappisyvyyksiä 6 ja 3 m.

... Kokonaisnousuaika ei saa ylittää 30 minuuttia. 4.2.3 Jos sukellus on erityisen raskas, on taulukosta valittava saman syvyyden seuraavaksi pisin alttiinaoloaika laskenta-arvoksi. 4.2.4 On käytettävä merkinantoköyttä, ellei siitä ei ole suoranaista vaaraa sukeltajille. 4.2.5 Etappinousussa nousunopeus ei saa ylittää eikä alittaa 10 mimin. 4.2.6 Veneen tai alustan, josta sukellus suoritetaan on oltava tukeva. Avustajan on käytettävä pelastusliiviä. 4.2.7 Sukelluksen jälkeen sukeltajaa ei saa jättää yksin yhteen tuntiin. Tänä aikana hän ei saa myöskään nukkua. 4.2.8 Jos sukeltaja on jättänyt etappinousun kesken tai jättänyt sen kokonaan suorittamatta, on hänelle mahdollisesta oireettomuudesta huolimatta suoritettava rekompressio painekammiossao Kuljetuksen aikana potilaalle on annettava happea. 4.2.9 Mikäli etappinousussa tapahtunut laiminlyönti ei ole ollut suuri (esim. viimeisen etappiajan vähäinen lyheneminen), sukeltaja on oireeton, olosuhteet ovat hyvät ja matka painekammioon on pitkä, voidaan rekompressio suorittaa vedessä seuraavan kaavan mukaisesti: T3 = se aika, jonka sukeltajan dekompressiotaulukon mukaan olisi pitänyt olla 3 m:n etappisyvyydessä. Syvyys m Aika 15 1/5 x T3 12 1/4 x T3 9 1/3 x T3 6 1/2 x T3 3 1 1/2 x T3 Etappien välit noustaan nopeudella 10 mimin Rekompression jälkeen sukeltajaa on valvottava, eikä hän saa sukeltaa 24 tuntiin. Jos rekompression jälkeen ilmaantuu oireita, on sukeltaja toimitettava hoitokammioon täydellistä hoitoa varten. 5. Merkinannot 5.1 Merkinantoköyden käyttö 5.1.1 Köyden läpimitan on oltava 8 mm ja vetolujuuden vähintään 300 kp (3000 N). Merkinantoköyttä ei saa käyttää muuhun tarkoitukseen (hinaukseen, ankkuriköytenä). 5.1.2 Köysi on sidottava sukeltajan vyötäisille alimmaiseksi luotettavalla tavalla.

5.2

5.3.

5.4.

5.5

5.6

Suositus: Köyden päässä on oltava solmulla varmistettu silmukka. Köyteen on tehtävä kiristyvä silmukka ja puolipolvi, jotka kiristetään sukeltajan vyötäisille. 5.1.3 Sukeltajan on tarkkailtava jatkuvasti köyden kulkua sotkeutumisen estämiseksi. 5.1.4 Köysimerkit Köysimerkkejä ovat nykäisy ja ravistus. Nykäisyllä tarkoitetaan hidasta 0,5 m:n vetoa köydestä. Syvyyden kasvaessa on vedon oltava pidempi. Ravistus on sarja lyhyitä nykäisyjä. 5.1.5 Etsintämerkeissä suunnat annetaan avustajasta katsottuna Käsimerkit Merkit on näytettävä huolellisesti ja selvästi. Pimeällä merkit on valaistava, samalla varoen häikäisemästä merkin vastaanottajaa. Valomerkit Annetaan sukeltajan käsivalaisimella, valon jatkuvasti palaessa valaisimessa. Merkit on annettava rauhallisesti kohti vastaanottajaa. Merkkejä käytetään veden alla näkyvyyden ollessa pimeyden takia rajoitettu sekä yösukelluksessa veden alla tai pinnalla. HÄTÄMERKKI Säännöllinen edestakainen liike pystysuuntaan. Liikeraja 1 metri. KAIKKI HYVIN; OK Halkaisijaltaan 1 metrin oleva ympyränmuotoinen, liike. Äänimerkit (veteen annettuina) Kahden äänimerkin sarja: Pysy pohjassa tai paikallasi. Kolmen äänimerkin sarja: Tule ylös Neljä tai useampia perättäisiä äänimerkkejä: Vaara tai hätämerkki. Jos merkkejä ei saada selvitetyksi, on ne aina tulkittava hätämerkeiksi ja ryhdyttävä välittömästi toimenpiteisiin sukeltajan pelastamiseksi. Hätämerkkiä ei koskaan saa antaa turhaan.

6. Sukellusvanhimman toiminta 6.1 Sukellettaessa on aina oltava nimettynä sukellusvanhin. 6.2 Sukellusvanhimman on valvottava turvamääräysten noudattamista. Hänen antamaansa sukelluskieltoa on noudatettava. 6.3 Ennen sukellusta sukellusvanhimman on muiden sukeltajien avustamana: 6.3.1 Suunniteltava ja yksityiskohtaisesti käytävä läpi suoritettava sukellus sukeltajien kanssa.

6.3.2 Thtkittava sukelluspaikan syvyys-, tuuli- ja virtausolosuhteet. 6.3.3 Tarkastettava sukeltajien laskemat sukellusajat . 6.3.4 Annettava ohjeet mahdollisesta etappinoususta. 6.3.5 Valvottava, että sukeltajat tarkastavat sukellusvarusteensa. 6.3.6 Laadittava pelastussuunnitelma ja selvitettävä sen toteutuminen muille sukeltajille. 6.3.7 Annettava sukelluslupa. 6.3.8 Seurattava sukellusajan kulumista ja tarvittaessa ryhdyttävä pelastustoimiin. 6.3.9 Huolehdittava siitä, että ympäristön tähystys on jatkuvaa ja tehokasta. sattuessa 6.4 Onnettomuuden käynnistettävä pelastussuunnitelman toimenpiteet. 6.5 "Läheltä piti" - ja onnettomuustapauksissa huolehdittava, siitä että raportointi teknilliselle valiokumialIe suoritetaan. 7. Sukelluskoulutus 7.1 Sukelluskoulutuksessa on noudatettava SUSL:n turva- ja koulutusmääräyksiä. 7.2 Kouluttajan on vastattava turvamääräysten noudattamisesta ja varmistettava, että oppilaan sukellusteoriatietous vastaa käytännön koulutuksen asettamia vaatimuksia. 7.3 Teorian opetuksen tulee sisältää voimassa olevat turvamääräykset sellaisena kuin SUSL on ne julkaissut. 7.4 Ennen jokaista sukellusta on kouluttajan tarkastettava, että oppilaan sukellusvarustus on kunnossa ja huolehdittava, että oppilas on tietoinen harjoituksen asettamista vaatimuksista. 7.5 Halli- ja avovesikoulutuksessa on paikalla oltava ensiaputaitoinen henkilö. 7.6 Allaskoulutuksessa on mahdollisuuksien mukaan käytettävä merkinanto- tai väliköyttä. 7.7 Avovesikoulutuksessa on käytettävä merkinantoköyttä tai sukellettaessa kouluttajan kanssa väli köyttä 7.8 Ennen jokaista avovesikoulutuskertaa on varmistettava, että oppilas hallitsee merkinannot. 7.9 Avovesikoulutuksessa kouluttaja saa valvoa enintään kahta vedessä olevaa oppilasta merkinantoköydellä tai sukeltamalla mukana. 7.10 Avovesikoulutusta ei saa suorittaa jäätävissä olosuhteissa tai avannossa.

7.11 Ennen avovesisukelluksia on oppilaan osattava vapaanousun suoritus ja turvaliivin käyttö. Vapaanousuharjoituksia ei tule suorittaa avovedessä. 7.12 Avovesikoulutuksessa paikalla on oltava aina avustaja ja yksi täydelliseen varustukseen pukeutunut varasukeltaja, jolla on käytettävissään täysi, toimintakun toinen sukelluslaite. Suositus: Koulutuspaikalla on oltava ensiapuvälineet sekä hapenantolaite. 8. Sukelluslaitteet 8.1 Paineilmalaitteen käytössä on ehdottomasti noudatettava maahantuojan ja myyjän antamia käyttö- ja huolto-ohjeita sekä rajoituksia. 8.2 Paineilmalaitteeseen tulee kuulua: - paineastia-asetuksen mukainen paineilmapullo - pikasoljilla varustettu turvallinen kantolaite - varailmajärjestelmä ja painemittari 8.3 Ennen paineilmasäiliön täyttämistä on tarkastettava, että - säiliössä on paineastia-asetuksen mukaiset väri- ja kirjainmerkinnät - säiliössä (-öissä) on voimassa oleva katsastusmerkintä - säiliössä ja venttiilissä on sama kierremerkintä säiliöventtiili on toimintakuntoinen - säiliö on silmämääräisesti tarkastettuna kunnossa. Puutteellista säiliötä ei saa täyttää. 8.5 Täytettävän paineilman on oltava puhdasta DIN 3188 normin mukaan: Hengitysilmassa saa olla enintään: hiilimonoksidia 50 ppm (miljoonasosaa) hiilidioksidia 800 ppm öljyhöyryä 0,3 mg/m 3 vesihöyryä 50 mg/m 3 /20 MPa 35 mg/m 3 /30 MPa 9. Sukeltajan varusteet 9.1 Sukellettaessa märkäpuvulla on käytettävä seuraavaa vähimmäisvarustusta: - sukelluslaite - turvalii vi - puukko pikasoljella varustettu painovyö 9.2 Sukellettaessa kuivapuvulla on käytettä seuraavaa vähimmäisvarustusta: sukelluslaite - puukko 19

SUKELTAJAN NOUSUTAULUKOT 89 MITEN LUET TAULUKOITA SUKELLUS' Sukellat 28 metrin syvyyteen, alttiinaoloaika 33 minuttia.

Etsi lepoaikataulukosta ylhäältä alas vasemmalle alaviistoon etenevä Itä kirjainriviltä J. Siirry vaakasuoraan oikealle ruutuun 3:003:50. Siirry suoraan alas; alareunasta löydät uuden kertausryhmäsi, joka on E.

28 m

UUSINTASUKELLUKSEN SUUNNITTELU, VÄLIAIKA ALLE' 2 TUNTIA

o Katso kertausryhmä etappinousutaulukosta o Etsi väliaikaa vastaava uusi kertausryhmä lepoaikataulukosta o Tutki suunniteltua syvyyttä vastaavan sukelluksen toteuttamismahdollisuudet: Laske yhteen lisäaika + suunniteltu sukellusaika, pyöristä syvemmälle ja tutki dekoajat

Pinnallaoloväliaika

33 min Taulukko; käytä 30 metrin taulukkoa ja siinä 35 minuutin alttiinaoloaikaa (= aika laskun alusta nousun alkuun).

LJ~------~ 1 3:50 fJl, °°1

Vanha kertausryhmäsi

Nousu ensimmäiseen etappiin nopeudella' 0

mimin sekä eta pissa olo kestävät YHTEENSA 5 min. Siis lähdet nousemaan 6 m:stä kolmeen metriin 5 min kuluttua 28 metristä lähtösi jälkeen. Samoin nousu 6 m:stä kolmen metrin etappiin luetaan mukaan etapissa oloaikaan. Voit lähteä nousemaan hitaasti pinnalle 3 m:stä , 5 min sen jälkeen kun lähdit ylöspäin 6 m:stä. Alasmenovauhti saa olla nopeakin. Mene aina ensin syvimpään pisteeseen ja valitse taulukko sen mukaisesti syvemmälle pyöristäen.

Uusi kertausryhmäsi

Haluat sukeltaa 22 metriin. Katso lähinnä seuraavasta, eli 24 m:n taulukosta uuden kertausryhmäsi E mukainen uusintasukelluksen lisäaika, joka on 25 min. Olet siis jo käyttänyt 25 min. sukellusaikaa.

LENTÄMINEN Kertausryhmillä A, B, C ja D voit lentää välittömästi alle 500 m:n korkeudessa. Tämän jälkeen tarvitaan tunnin lepoaika kutakin ryhmää kohden (D = , /Z = 12) lennettäessä alle 3000 m:n korkeutta vastaavassa paineessa. Yli 50 m:n sukelluksen jälkeen ei saa lentää kokonaiseen vuorokauteen. TUNTURI- JA VUORIJÄRVET Nämä taulukot pätevät sukellettaessa korkeintaan 700 metrin korkeudella meren pinnasta.

Jos nyt haluat 25 minuutin sukelluksen 22 metrissä, on sinun laskettava sukelluksesi 50 minuutin alttiinaoloajan mukaisesti ( lisäaika 25 min + alasmeno ja alhaalla olo 25 min ylösnousun aloittamiseen).

SUORANOUSU ON MAHDOLLINEN VARJOSTETULLA ALUEELLA. SUURIN SALLITTU NOUSUNOPEUS ON 10 METRIÄ MINUUTISSA.

SUKELLUS 2 Kertausryhmäsi pinnalle tullessa oli J. Kolmen tunnin ja 10 min pinnalla olon jälkeen lähdet uusintasukellukselle.

'0 min/3 m

TEE AINA YLI 10 METRIÄ SYVÄLTÄ NOUSTESSA 3 MINUUTIN ETAPPIPYSÄHDYS 3 METRIN SYVYYDESSÄ. Valitse taulukoiden arvoista aina suurempi syvyys ja pidempi alttiinaoloaika.

25 min Nousu tapahtuu yllä olevan kaavion mukaan samalla periaatteella kuin edellisellä sukellukselIa.

Märkäpuvussa alle 8-10 ·C kylmässä vedessä ei pidä tehdä dekompressiota vaativia sukelluksia. URHEILUSUKELTAJAN TULEE ENSISIJAISESTI KÄYTTÄÄ VAIN SUORANOUSUTAULUKOITA

KÄYTÄ AINA TURVALIIVIÄI -pikasoljella varustettu painovyö 9.3. Varusteita puettaessa on varmistauduttava, että painovyö ei jää muiden varusteiden alle, vaan on nopeasti irrotettavissa. 10. Käsitteet ja määritelmät Alttiinaoloaika: Aika laskeutumisen aloittamisesta nousun aloittamiseen. Avustaja: Sukeltajaa avustava henkilö, joka tuntee turvamääräykset. Etappinousu: Nousu, jossa suoritetaan etappi- eli dekompressiopysähdykset nousutaulukon mukaan. Hengitysventtiili: Laite, jonka tehtävänä on annostella paineenalentimelta tuleva ilma sukeltajan tarpeen mukaan ja ohjata uloshengitettävä ilma ympäröivään veteen. 20

Köysimerkki

Avustajalta

Sukeltajalta

1 nykäisy

Kaikki hyvin

1) Vastausmerkkinä: kaikki hyvin. 2) Jatkan 3) Olen pohjalla

2 nykäisyä

Seis! Pysy paikalla

Seis!

3 nykäisyä

Tule ylös

Vedä ylös

4 nykäisyä tai enemmän

Hätämerkki

Köysimerkki

Avustajalta

Sukeltajalta

Ravistus

Huomio

Suoritettu

Ravistus + 1 nykäisy

Oikealle

Lisää löysää

Ravistus + 2 nykäisyä

Vasemmalle

Ravistus + 3 nykäisyä

Käänny takaisin

Löysä sisään

Etsintämerkit:

SUKELTAJAN NOUSUTAULUKOT 89 syvyys

Alttiinaolo-

Aika eta pissa (min) +

(metriä)

(:~:)

nousuaika

Suurin

m 30

Oeko- Keraika tausVht.

,6 m 13 m

ryhmä

::1:6, ~~~E:J

120 :~:t8.::::MJn{:::?I?1 1 5 0 : : : :1 200 270 400 co:: Vii 400 20 30

I:~~:~kna (metriä)

Aika etapissa (min)

(:~:)

nousuaika

Oeko- Ker· aika taus· Vht.

ryhmä

:::[::\:\f:}:::: ;:;.

F G H I J B C

~:.,{;

30 35 40 50 55 60 70 80

t::+;:;:;;:::::vs:::n

5 5 5

H>;;;

5 10 15 15 25 35

5 10 15 20 30 40

5:::::;:: ElO

1:1111 ~FI

80 105 120 150 180 J 225 :::::L# K 270 :}[$ L 330 M 400 I() 0 N 450 20~,.,.,2~0+-_O-+_ _~ 15 1::::: ): B 20 25:} C 25 35 0 40 45 E 50 60 F 60 70 t::::'.' G 75 80 ;;;; H 90 120 140

B C 0 E F G

15 20 30 40 50 60

H I J L M M N

70 80 90 115

15 :??I}[ 20 30)

C 0 E

20 25 30

F G H

tiili

10 20:·: 25 35 45 55

5 10 15 20 25 35

:::::::::t::::;::::::z::::::::::;:::::ll

:::::B:':'!

::::::::::?::::

10 15 20 30 40

Uusinta· Suuri, Alttii· sukel- syvyys naolo-

I:~~:~kna

Aika etapissa (min)

(riä)(;~:)

nousuaika

10 15 20 30 40

15 :;:; r:l::l 20 )#((7 25 ;;;; ::~ 30 5 5 40 10 10 50 5 10 15 55 5 20 25 60 5 30 35 5 2/::::::;:; :::::::::::: 10>: 15 20}:: 25 -5 5 30 10 10 35 5 10 15 40 5 15 20 45 5 25 30

35 40 45 50

B C

G I K K L

36 ~~

F G H I J K L L

0E F

20 25 30 35 45 -

25 30 35 5 10 15 20 25

5 5 --

5 5

45 48 51

15 20 25

5 5

5 10 15 20 -5 -10 15 20 5 5 10 15 20 5 5--

~ 5 0 ' : ' : ' : ' : : : ' .::. :::

00 70 80 90 100

5 5 5

551 10 10 J 15 20 K 20 25 L 30 35 M

1~ 1~ ~

5 5

10 15 25

20 30 40

5 10 10 15

5 15 25 30

5 10

10 10 20

20 25 35

GI J

5 10 10 15 5 10 10 15 5 10 10 20 10

5 10 20 30 5 15 20 35 5 15 25 40 10

C F G I C F H J C F H J

5 10

B 10 C 15 E 20 F 25 G 30 H 35 I 35 J 40 K-

;:?:::

10 15 20 25 30

:i:::<::< ::<

'..

;::i:S'n::::::: 0E 5

35 40 45 5 10 15

5 10 5 10 :::'::::::'::: [:::::::::: : ::.;:.;

20 25 30 35

5 10 10

5 ;; 10 10 10 15

F H I

15 20 25

J K K

20 30 40 co::

i::=:::::::

5:::::::~::

0 F

10 15 20 35

G H I J

10 10 10 25

15 20 25 30 35

57'

5 10 15 5

5 5 5

10 15

I J K C E F H J

10 15 20 25 10 15 20

10 15 20 10 15 20 10 15

";)";)~

EI UUSINTASUKEL~UKSIA 18 TUNTIIN!

10 10 10 20

30 10 20 40

EI LENTOA VRK:EEN

0:10 2:10 1:30 3:20 2:20 4:10 3: 10 5:00 3:40

0:10 4:10 2:10 6:00 3:20 7:20 4:10 8:10 5:00 8:50 5:30

0:10 12:00 4:10 12:00 6:00 12:00 7:20 12:00 8:10 12:00 8:50 12:00 9:30

4:10

6:00

10:00

-..

010

.. o 10 100 050

010 110 100 150 130

0:10 130 110 220 1:50 310 2:30

045

120

210

3:00

~~~ ~__+-~G~__~~~0~50~~1~3~04-~23~0~~3~40~~5~:3~0+-~9:~304-1~2_:OO~

";),,~

VALITSE RAJATAPAUKSISSA AINA SUUREMPI SYVYYS JA PITEMPI ALTTIINAOLOAIKA. NOUSUNOPEUS AINA KORKEINTAAN 10 METRIA/MIN.

~'\.....~

10 20

NUUTTIA). AJAN OSUESSA RAJALLE. VALITSE AINA TAU LUKOSTA LYHYEMPAA AIKAA VASTAAVA KIRJAIN.

~ 55

10 10

LEPOAIKATAULUKKO

15 20 25 30

KERTAUSRYHMAN MUUTTUMINEN (= JAANNOSTYPEN t--,1iJ-m;m;OOmJNlrtJlmJB!1511 10 :::Iili:fE B 15 VAHENEMINEN) SUKELLUSTEN VALlAIKANA (TUNTIA: MI-

Oeko- Ker· Uusinta· aika taus- sukelVht. Irvhmä luksen lisäaika

2 1~ r--~~~~~~~1Io~310~m~~~K~-~~1_5_4~_1_0~_~-~_~10~_15~BRYHM~! 5: B 10..... 15 5 10 10 25

JI K M N N 0

65 75 85 105 120 135 145

Alttii· naolo·

100 120 135 165 195 225 255

syvyys

Suurin

~+--+----t---t--+=9md'7:':'6d'm3mam4tBI10115t!122m:t9TImm6rrmW3TImrr-=~B1101

t!:E.:~

50 60

Uusintasukel-

010

~~~~~__+-~H~~->~~0:~45L+~1~2~04-2~1~0~~3~00L+~4~:1~0~6~:0~04-1~0~:00~~12~:0~0 ";)~~~ 010 040 110 150 230 3:30 4:40 6:30 10:30

S"~ ~--+-~4-~~~~~~~~~~~~+-~4-~~~7+~~ I --> 040 110 150 230 330 4:40 6:30 10:30 12:00

,,'\:)~

010 0.35 1.10 140 2.10 3.00 350 5.00 6.50 10.50 ~~~~__+-~4-~~~0~:35~~1~1~0+-~14~0~~2~10~~3~0~0+-3~5~0~~5:~00~~6_:5~0+-1_0:~504-1_2~:00~ ~";)~ 010 035 100 130 200 230 320 410 530 7:20 11:10 r\~ K 0:35 1:00 130 200 230 320 410 5:30 7:20 11:10 12:00

~,,~

'---+-~+--0:~10~~0·~.30~~1~0~0+-~12~0~~1~50~~2~Z~O+-2~5~0~~3~4O~~4~3~0+-5~:5~01-~1~:4O~~11~3~0

0:30 100 120 150 220 250 340 430 550 7:40 11:30 12:00 050 110 140 210 240 310 400 4:50 6:00 1:50 1150 030 1:10 140 210 240 310 400 450 6:00 7:50 1150 12:00 0:50 M 220 250 410 5:10 620 8:10 045 110 1:30 200 250 330 5:10 6:20 8:10 12:00 110 130 ZOO 2:20 N 0:10 0:30 0:45 110 6:~ 8:30 0:30 0:45 110 120 8:30 12:00 0:10 0:25 040 100 120 r-~~__+-0~:2~5~~0:~40~~1~:0~0+-1~2~04-~1~40~~~~~_~__~3_.20-+_4_0_0+-4_4_0~_5_40~_6_5_0+-8_:~~_1_2_:00~__-;21 0:10

KERTAUSRYHMA UUSINTASUKELLUKSEN ALKAESSA

Jäännöstyppiaika: Se paineen vaikutusaika, jota vastaa sukeltajan kudoksissa oleva ylimääräinen typpi sukellettaessa tiettyyn syvyyteen. Kertausryhmämerkintä: Kudoksissa jäljellä olevan jäännöstypen ' 'mittaluku"; typpiylijäämä. Merkinantoköysi: Köysi, jolla sukeltaja on yhteydessä pinnalla olevaan avustajaan. Läpimitta 8 mm, vetolujuus väh. 300 kp. Paineenalennin: Laite, jonka tehtävänä on alentaa paineilmapullossa oleva korkeapaineinen ilma matalapaineiseksi, joka johdetaan hengitysventtiilille. Pelastussuunnitelma: Suunnitelma, jonka sukellusvanhin yhdessä sukeltajan kanssa laatii ennen sukellusta ja joka sisältää tarpeelliset tiedot sukeltajan saamiseksi hoitoon nopeimmalla mahdollisella tavalla. Perusvälineet: Naamari, snorkkeli sekä räpylät. Poijyköysi: Köysi, jolla sukeltaja on yhteydessä pinnalla olevaan poijuun. Läpimitta vähintään 8 mm. Poiju: Kelluke, johon sukeltaja on yhteydessä poijuköyden avulla. Poijun noste on oltava vähintään 20 kp. Sukellusaika: Aika, jonka sukeltaja on pinnan alla. Sukellustaulukko: Sukeltajantaudin välttämiseksi laaditut paineenalennustaulukot. Sukellusvanhin: Sukelluksen johtajaksi nimetty kokenut sukeltaja tai sukelluskouluttaja. Suunniteltu sukellusaika: Syvyyden, laitteen sisältämän ilmamäärän sekä varailman määrän perusteella laskettu sukellusaika, joka ilmoitetaan sukellusvanhimmalle. Turvaliivi: Normaalitoiminnassa ilmalla täytettävä liivi, jolla sukeltaja voi saavuttaa neutraalikelluvuuden. Voi sisältää myös hengitysmahdollisuuden ja varatäyttöjärjestelmän. Väliköysi: Köysi, jolla sukeltaja on yhteydessä sukelluspariinsa. Yli hengitys: Yli elimistön tarpeen suoritettu hengitys, jolla saavutetaan veren hiilidioksidiosapaineen lasku ja myöhästynyt hengitysrefleksi.

'E;l8JJtl 10~

...

I!!!h.

•.....

1.~'O. 1. 2. 3. 4. 5. 6.

Apua! Onko kaikki hyvin?/ Kaikki hyvin. Ylös. Alas. Olen varailmalla. E n saa varailmaani auki. Auta! (Voi käyttää muissakin auttami stapa uk sissa yhdistettynä esim. merkkiin no: 12). 7. Jotain on vialla! Hätämerkki veden alla. 8. Ilma loppu. 9. Näk yväisyys.

10. Pa ineen tasaus vaikeuksia. 11. Tässä. Jäämme tähän syvyyteen. 12. Tuolla . Sinä, minä (näyttää esim. its.) l3. Tä hän suuntaan. 14. Tule (lähemmäksi). 15. No peasti (Nopeammin). 16. Hitaasti (Hiukan). 17 . Seis. 18 . E i, en ymmärrä. 19. Kokoon , tapaaminen . 20. Sido kiinni .

Iloitsemme kanssanne Urheilusukeltaja-Iehden 15-vuotisesta menestyksestä

ONNITELLEN

a l'öö!at~!, p!O!51;~~K~2!P~:9!! ~ 22

SUKELTA-lAN VASTUU Seuraavassa osa Sukeltajien syyspäivillä Hyvinkäällä 19. 11. 1988 pitämäni luennon sisällöstä. Kysymys sukeltajan vastuusta ja nimenomaan juridisesta vastuusta on puhuttanut harrastukseen vakavasti suhtautuneita jo pitkään ja aina korostuneemmin silloin kun tietoomme on tullut laitesukeltajaa kohdannut onnettomuus. Tulen seuraavassa keskittymään juuri sukeltajan juridiseen vastuuseen, jonka olemassaolon ymmärtämisellä ja huomioimisella voi olla vain sukellusturvallisuutta parantava vaikutus. Olen huomannut, että urheilusukeltajien keskuudessa on ikään kuin "virallisena käsityksenä" se, ettei kukaan voi harrastustoiminnassa joutua vastaamaan toisen hengestä. Tämä on havaittavissa mm. sukellusvanhimman oppaasta, jonka sivulta 11 seuraava lainaus: "Puhutuimpia kysymyksiä sukellusvanhimman toiminnassa lienee sukellusvanhimman vastuu. Todetaan heti aluksi, ettei vapaaehtoisessa harrastustoiminnassa voi edellyttää kenenkään ottavan suoranaista vastuuta toisen ihmisen hengestä ja terveydestä: Juridista vastuuta ei maassamme ole lainsäädännöllä tai oikeustapausten muodostamalla käytännöllä sukellusvanhimmalle asetettu". Kirja on muutoin erittäin hyvä ja suosittelen kaikille sen lukemista. Tämä kyseinen kohta ilmaisee siis vain keskuuteemme jo muodostuneen yleisen käsityksen ja valitettavasti jopa tähän saakka vallinneen käytännönkin, MUTTA ON TÄYSIN VIRHEELLINEN. Me olemme toki myös juridisesti vastuussa toisistamme niin sukellusta harrastaessamme, kuin muussakin toiminnassa. Vastuun ankaruus määräytyy toiminnan laadun, oman asemamme ja henkilökohtaisten ominaisuuksiemme mukaan. Mikäli laitesukeltajaa kohdannut onnettomuus on jonkun tahallisesti aiheuttama niin kysymyksessä on henkirikos, tappo tai murha (voi myös jäädä yritysasteelle tai olla pahoinpitelykin). Tämän me varmaankin kaikki ymmärrämme ja hyväksymme. Onnettomuus saattaa kuitenkin johtua myös sukellusvanhimman, sukellusparin tai jonkun muun ns. huolehtimisvelvollisuudessa ' olevan TUOTTAMUKSESTA. Mitä on tuottamus? TUOTTAMUS - tarkoittaa moitittavaa huolimattomuutta, varomattomuutta, piittaamattomuutta tai välinpitämättömyyttä toisen oi~euksista.

Mikä sitten on vaadittavan huolellisuuden ja varovaisuuden taso, johon toimintaamme verrataan ja mihin se perustuu? VAADITTAVA HUOLELLISUUSNORMISTO VOI PERUSTUA: 1. Lakiin tai muuhun säädökseen (esim. sukelluspaikan merkitseminen). 2. Erityisiin lupaehtoihin 3. Kilpailusääntöihin 4. Hyvään ammattitapaan tai yleisesti hyväksyttyyn käytäntöön. (esim. lääkärin mahdollista hoitovirhettä arvioitaessa) 5. Eri liittojen toiminta- ja turvallisuusohjeisiin. Eli pelkistettynä vallitseviin normeihin, jotka ovat elämän luomia yleisesti hyväksyttyyn tapaan perustuvia. Mitä vaarallisemmasta toiminnasta on kysymys, sen suurempaa huolellisuutta vaaditaan. Tuottamukseen voi siis syyllistyä vaadittavaa huolellisuusnormistoa rikkomalla. - Meidän tapauksessamme kysymykseen tulee lähinnä Suomen urheilusukeltajien liiton antamien turvaohjeiden noudattamatta jättäminen. Varmaan joku lukijoista haluaisi esittää vastaväitteen vetoamalla, ettei turvaohjeet voi olla lakiin verrattavissa. - Lakitekstiä ne eivät olekaan, mutta verrata niitä kyllä voi. Mikäli turvallisuusohjeet olisivat laissa, seuraisi rangaistus aina niiden rikkomisesta. - Kun ohjeet ovat liiton antamat, seuraa mahdollinen yhteiskunnan taholta annettava rangaistus vasta jos turvaohjeiden rikkomisella (laiminlyönnillä) on SYYYHTEYS laissa kiellettyyn seurauk-

seen, kuolemaan, ruumiinvammaan, sairauteen jne. Kaikkea elämisen ja harrastustoiminnan vaadittavaa huolellisuusnormistoa ei ole voitu lakiin kirjoittaa. Tällainen on pikemminkin poikkeus ja niissäkin normistoissa on aina joku ns. kaatopykälä, jossa vedotaan tar kemmin määri ttelemättömään yleiseen huolellisuus- ja varovaisuusvelvollisuuteen. (Esim. Tieliikennelaki 3 §). Rikoslain pykälät, jotka voivat tulla sovellettaviksi myös sukellusonnettomu uden yhteydessä ovat lain 21 luvun 9-13 pykälät. 9 §. Joka huolimattomuudellaan tai varomattomuudellaan aiheuttaa toiselle kuoleman, tuomittakoon kuolemantuottamuksesta vankeuteen tai sakkoon taikka, jos rikoksentekijä on osoittautunut törkeätä huolimattomuutta tai varomattomuutta, (kuritushuoneeseen) enintään neljäksi vuodeksi. 10 §. Joka huolimattomuudeIlaan tai varomattomuudellaan aiheuttaa toiselle ruumiinvamman tai sairauden, joka ei ole vähäinen, tuomittakoon ruumiinvamman tai sairauden tuottamuksesta sakkoon tai enintään kahdeksi vuodeksi vankeuteen. Ks. RL 2:4 ja 5 sekä 21:4; TieliikenneL 99 §, Ta 92; IImailuL 67 §, Ka 46. Tuottamuksellinen pahoinpitely laiminlyönnin kautta. KKO 1948 II 313, D 1949 s. 9; KKO 1937 II 404. 11 §. Joka tahallaan saattaa toisen avuttomaan tilaan taikka sellaiseen tilaan jättää henkilön, 23

josta hän on velvollinen huolehtimaan, tuomittakoon heitteillepanosta (kuritushuoneeseen) enintään kahdeksaksi vuodeksi tai vankeuteen vähintään kuudeksi kuukaudeksi. Jos rikos tehdään sellaisessa paikassa tai sellaisissa olosuhteissa, että ainoastaan vähäinen vaara avuttomaan tilaan saatetun tahi jätetyn hengelle tai terveydelle on tarjona, olkoon rangaistus vankeutta tai sakkoa. 12 §. Joka tahallaan taikka törkeällä huolimattomuudellaan tai varomattomuudellaan saa aikaan vakavan vaaran toisen hengelle tai terveydelle, tuomittakoon, mikäli teosta ei ole muualla laissa erikseen säädetty, vaaran aiheuttamisesta enintään kahdeksi vuodeksi vankeuteen tai sakkoon. 13 §. Joka, tietäen toisen olevan todellisessa hengenvaarassa, on tälle antamatta tai hankkimatta sellaista apua, minkä hän saattamatta itseään tai ketään muuta vaaraan voi saada aikaan, tuomittakoon pelastustoimen laiminlyömisestä sakkoon tai enintään kuudeksi kuukaudeksi vankeuteen. Kuten huomaatte näissä puhutaan: joka huolimattomuudellaan tai varomattomuudellaan aiheuttaa" jne .. - Tarkemmin ei lakitekstissä selvitetä mitä tuo huolimattomuus tai varomattomuus voisi olla ja ketä se koskee. Sitä tarkastellaankin kulloinkin vaadittavaa huolellisuusnormistoa vasten ja meidän tapauksessamme tärkeimmäksi nousee nuo liiton antamat turvaohjeet. Onnettomuuden tapahduttua herää kysymys; Onko mahdollisella turva- tai toimintaohjeiden laiminlyönnillä SYY -YHTEYTTÄ seuraukseen. Laitesukeltajaa kohdanneen onnettomuuden yhteydessä saattaa siis mukana ollut sukeltaja syyllistyä rikoslain 21 luvun 9-13 pykälissä mainittuihin rikoksiin rikkomalla huolellisuusnormistoa. KUKA SITTEN TUOMITTAISIIN? KUKA ON VELVOLLINEN NOUDATTAMAAN HUOLELLISUUSNORMISTOA? KUKA ON VASTUUSSA MAHDOLLISESTI T APAHTUNEESTA TURVAOHJEIDEN LAIMINLYÖNNISTÄ. VASTUU TUOTTAMUKSESTA EDELL YTT ÄÄ V ASTUUASEMAA (= juuri hänen olisi pitänyt toimia). Vastuuasema syntyy erityisestä toimimisvelvollisuudesta, joita ovat: - huolehtimisvelvollisuus toimimisvelvollisuus f 24

VELVOLLISUUS VOI PERUSTUA: 1. Lainsäädäntöön; Jossa osoitettu erityisvelvoite. (esim. Työturvallisuuslaki ja avioliittolaki). 2. Virkaan (Kuuluu velvollisuus tiettyjen tehtävien hoitamiseen). 3. SOPIMUKSEEN (Suullinen tai kirjallinen) -Kysymyksessä on eräänlainen suojelutehtävän ottaminen esim. -lapsenvahti -nuorisoleirin vetäjä -sukellusvanhin -sukell uspari 4. Edellä käyneeseen toimintaan; -Voi käsittää hyvin moninaisia tapahtumia, jotka saavat aikaan toimimisvelvoitteen. (Esim. jos omilla toimillaan saattaa toisen vaaraan, niin syntyy myös auttamisvelvollisuus). Tähän ryhmään kuuluu myös ns. isännänvastuu. Yhteenvetona juridista vastuuta pohdittaessa toteaisin, että kuka tahansa meistä voi siis syyllistyä esim. kanssaihmisensä kuolemantuottamukseen laiminlyömällä huolehtimisvelvollisuutensa. Mahdollista kuoleman-/ruumiinvamman tms. tuottamusta harkittaessa ratkaisuun vaikuttaa: 1. Onko rikottu vaadittavaa HUO LELLISUUSNO RMISTOA ja jos on, niin onko sillä Syy -YHTEYTT Ä tapahtuneeseen. Onko ollut HUOLEHTIMIS2. ITOIMIMISVEL VOLLISUUS. 3. Olisiko voinut tai olisiko pitänyt havaita seuraus mahdolliseksi. (Tähän vaikuttaa mm. alaa koskeva koulutus, kokemus jne.). Jos nyt palaisin takaisin siihen alussa esiin tuomaani yleiseen käsitykseen, jonka mukaan emme olisi juridisessa vastuussa toisistamme. Syy tähän käsitykseen lienee siinä, ettei (tietääkseni) ketään ole laitesukeltajaa kohdanneen onnettomuuden yhteydessä tuomittu tai edes asetettu syytteeseen kuoleman- tai ruumiinvammantuottamuksesta. Tapahtuneisiin onnettomuustapauksiin tutustuttuani olen voinut päätyä vain siihen olettamukseen, ettei aina onnettomuuden tutkija tai syyttäjäkään ole tietoinen sukeltamiseen liittyvästä seikastosta. Tämä lienee täysin luonnollista, sillä kuten varmaankin olette huomanneet, niin ihminen, joka ei itse sukella, ei yleensä tiedä sukeltamisesta juuri mitään.

Siinäkin mitä hän luulee tietävänsä hän on yleensä väärässä. Jatkossa ei tilanne kuitenkaan tule toi vottavasti olemaan yhtä huono. Olen keväällä 1988 yhdessä tamperelaisen sukeltavan kolleegani ylikonstaapeli Jouni Vimpelin kanssa tehnyt tutkielman Laitesukellustapaturman tutkinnasta ja uskon sitä tultavan jatkossa ainakin jossainmäärin hyödyntämään. Tutkielmaa tehdessämme olin useaan otteeseen yhteydessä laivaston ylilääkäri Seppo Sipiseen ja sain häneltä merkittävää apua ja tukea. Siitä haluan hänelle myös tässä yhteydessä kiitoksen esittää. Jos joku niin Seppo Sipinen on todella huolestunut jokaisesta laitesukeltajaa kohdanneesta onnettomuudesta. Uskoakseni tulemme kumpikin tahollamme tekemään voitavamme, jotta jatkossa onnettomuuksien tutkin ta olisi mahdollisimman perusteellista. Näin saisimme niistä myös mahdollisimman suuren hyödyn ennaltaestävään työhön, sillä siitähän tässä kaikessa loppujen lopuksi on kysymys. Vastu ukysymyksien selkiintymisen myötä on syytä olettaa, että turvaohjeiden noudattaminen tehostuu ja sukellusvanhimman työ jämäköityy. Sukellusvanhin johtaa sukellustoimintaa ja se on kaikkien tapahtumaan osallistujien tiedostettava. Sukeltaminen ryhmissä tulee olla kurinalaista toimintaa. Lopuksi haluan todeta, että mikäli edellä olevasta olet ymmärtänyt sukellusvanhimman ja sukellusparin joutuvan aina onnettomuuden tapahtuessa syytteeseen tuottamuksesta, niin ymmärsit väärin. Niin kauan kun vastuuasemassa oleva noudattaa vaadittavaa huolellisuusnormistoa, tai mahdollisella poikkeamalla ei ole syy-yhteyttä onnettomuuteen, ei ole myöskään pelkoa syytteestä. Aina on toki myös huomioitava toimintaa omasta tahdostaan osallistuvien tietoisesti ottamat riskit. - Tapaturmista emme varmaankaan pääse koskaan kokonaan eroon, mutta mahdollisimman vähiin ne on saatava. Kari Saramo Team Seksmiilar Uusikaupunki \.'l~

,'-'

~~ ;;;;41:

< IJ.;

o;;J

r,J)

\Jt{ELTAJ4/

t\-'~

~~ 0

SVUL HÄMEEN PIIRI URHEILUSUKELLUSJAOSTO JÄRJESTÄA

SUKELLUSPÄIVÄN

Tilaisuuden päätyttyä halukkailla mahdollisuus tutustua TV 2:n Toh/opin toimintakeskukseen.

WASKIA SWIMMING RACE BOTHNIA GULF DIVERS järjestää

VAASASSA RÄPYLÄUINNIN SM-OSAKILPAILUN 13.5.1989 klo 13.00 MATKA 1,5 km LÄHTÖ JA MAALI: HOfELLI WASKIA Osallistuminen 50 mk SARJAT: MIEHET, NAISET, POJAT ja TYTÖT alle 17 v, ja KUNTOSARJA. ILMOITTAUTUMISET 5.5. MENNESSÄ MAKSAMALLA OSALLISTUMISMAKSUN TILILLE: PSP TA 2016 14-4 Tiedustelut: (961) 168349, 214182 'Mahdollisuus majoittua HOTEL WASKIAssa kahden hengen huoneessa. Varaukset: (961) 121444

SVUL HÄMEEN PIIRI URHEILUSUKELLUSJAOSTO JÄRJESTÄÄ

CMAS*

SUKELLUSKOULUTTAJAKURSSIN

Tampereella Kalevan Uintikeskuksessa 13. - 14.5. 1989. Kurssi on liiton koulutusohjelman mukainen Kurssin hinta on 150,- mk/hlö. Osanottajat hoitavat tarvitessaan majoituksensa itse, uimahallin kahviossa on ruokailumahdollisuus. IImoittautumiset piirin toimistoon, puh. 931-34666 2.5. mennessä, minkä jälkeen ilmoittautuneille postitetaan kurssin ohjelma. Kurssimaksu tulee suorittaa SVUL Hämeen piirin tilille SYP-TRE Kyttälä 209420 - 270198 5.5. mennessä. 25

pujen valmistus alkoi Englannissa 1570-luvulla ja Hollannissa v. 1607. Hollantilaiset Johan Focke ja Johan Wisbeck olivat ensimmäiset, jotka saivat luvan valmistaa piippuja Ruotsissa vuonna 1650. Näiden valmistuksesta ei ole tietoa. Luultavasti savimaakari valmisti ensimmäiset piiput 1660-luvulla Örebrossa. Carl Aspegren aloitti varsinaisen tehdasvalmistamisen vuonna 1708 Tukholmassa ja Jonas Alströmer Alingsåsissa vuonna 1729. Myöhemmin aloitettiin toiminta Karlskronassa, Varbergissa, Arbogassa ja Falunissa. Eniten piippuja valmistettiin Tukholmassa. Vielä ei tiedetä kaikkea ruotsalaisesta valmistuksesta, joten kaikista löydöistä saadut tiedot ovat arvokkaita ja tervetulleita. Kaikki löydöthän ei voi olla yhtä mullistavia, kuin se joka tehtiin v. 1984 Slussenilla Tukholmassa. Silloin löydettiin kaikkiaan noin 300.000 piippua, joista oli ehjiä noin 8500. Maakaivauksissa löydetään tavallisesti ainoastaan piipunosia, mutta urheilusukeltajat sensijaan voivat löytää kokonaisia piippuja. Muoto ratkaisee

LIITUPIIPUT AJOITUSAPUNA Liitupiiput ovat tavallisimpia löytöjä, joita urheilusukeltajat tekevät vanhojen hylkyjen ja ankkuripaikkojen läheisyydestä. Liitupiippujen tutkiminen on nyt myös aloitettu Ruotsissa, joten piippulöydön ajanmääritys voidaan tehdä melko tarkasti. Englantilaiset ja hollantilaiset tutkijat ovat työskennelleet kartoittaakseen kyseisten maiden tuotantoa. Tämän vuoksi on englantilaisen ja hollantilaisen piippulöydön ajanmääritys suhteellisen 1600- ja helppoa. Useimmat 1700-luvun hylyistä tehdyt piippulöydöt ovat näistä maista. Osa voi olla saksalaisvalmisteisia, koska 1700-luvun puolivälissä oli kilpailua saksalaisten ja hollantilaisten kesken. Ruotsissa valmistus käynnistyi todenteolla vasta 1700-luvun puolivälissä, koska päätös tuontikiellosta on päivätty 6. marraskuuta 1747. Päätös oli hyödyllinen ruotsalaiselle teollisuudelle, mutta aiheutti vahinkoa hollantilaisille. Esimerkiksi valmistajat, jotka aikaisemmin olivat toimittaneet piippuja kuningas Fredrik l:lle, olivat vaikeuksissa kalliine muotteineen ja varastoineen, koska tuonti Ruotsiin ei ollut enää sallittua. Koska piippujen ikä on nykyään suhteellisen helposti määriteltävissä, ovat ne suureksi avu k!Si hylyn iän 26

määrittelyssä. Mutta tässä yhteydessä täytyy muistaa, että piippulöydön täytyy sijaita suljetussa paikassa. Esimerkiksi Wasa-Iaivasta löydetty piippu oli merimiesarkussa. Jos löytö sijaitsee aluksessa, pitäisi sen olla sellaisessa tilassa mihin se ei ole voinut joutua aluksen uppoamisen jälkeen. Maissa paikka voi olla esim. palavan kerroksen alla. Jos tulipalo on tunnettu, voi se antaa vihjeitä piipun iästä, tai jos palo ei ole tunnettu voi piippu kertoa palon ajankohdasta. Kristianopolin kaivauksissa 1930-luvulla tehtiin löytöjä vuodelta 1611, jolloin Kustaa II Adolf sytytti kaupungin tuleen. On tärkeää ilmoittaa jokaisesta löydöstä ja niiden olosuhteista. Tällöin voidaan saada arvokasta tietoa, jota voidaan käyttää esim. meriarkeologisissa löydöissä. Ei voida vetää johtopäätöksiä piippujen iästä, vaikka ne löytyisikin tunnetun hylyn vierestä. Näin tehtiin piippulöydön yhteydessä, joka löydettiin v. 1564 Kalmarsundissa uponneesta Elefantenhylystä. Silloin luultiin, että oli löydetty Ruotsin vanhin piippu, mutta siihen aikaan liitupiippua ei tunnettu vielä Euroopassa ja vielä vähemmän se olisi voinut olla ruotsalaisessa sotalaivassa. Piippu on todennäköisesti pudonnut jostain toisesta laivasta paljon myöhemmin. Liitupiip-

Piipun muodosta voi päätellä onko se englantilainen tai hollantilainen valmiste ja tyyppi. Piipun koko kertoo aikakaudesta, ajanjaksoa voi määritellä myös varren muodon ja savukäytävän mukaan. Kun kyseessä on hollantilaiset piiput voidaan valmistaja ja aikakausi päätellä piipun eri osista, erityisesti koron alla olevista koristemaalauksista. Koska piiput ovat yleensä hyvin kuluneita, koristemaalauksien yksityiskohdat voivat olla vaikeasti havaittavissa. M utta useimmissa tapauksissa harjoituksella ja kärsivällisyydellä saadaan esille ajoituskelpoinen koristekuvio. Täydellistä määritystä varten mitataan myös varren pituus etu puolelta korkoon, samoin varren ympärysmitta 5 mm koron etupuolelta. Kirjallisen kuvauksen lisäksi piippu pitäisi piirtää tai valokuvata. Piirtämisen lisäksi voidaan käyttää kopiokonetta, jotta piipusta saadaan ääriviivakuva, joka helposti voidaan muuntaa oikeaan kokoon vertailua varten. Korkomerkit ovat usein vaikeasti valokuvattavissa, siksi kannattaa uhrata aikaa piirtämiseen. Tyyppimääritelmä

Piiput jaetaan kahteen ryhmään: englantilaisiin ja hollantilaisiin, koska näissä maissa piipun valmistus aloitettiin jo 1600 luvulla. Nämä maat olivat hallitsevia valmistajia

1600- ja 1700-luvuilla Euroopassa. Oswald on määritellyt 1600-luvun piippujen erot seuraavasti: hollantilaisilla piipuilla on selvä pullistuma piipun päässä koron takana ja on selvästi soikea koron yläpuolella. 1700ja I8oo-luvun piiput eroavat selvästi siinä, että hollantilaisessa mallissa pääaukon ja varren välinen kulma on terävä. Englantilaisessa piipussa taas pääaukko ja varsi ovat samassa linjassa (kuva 4). Oikea tyyppi

kuva 1 au~ko

korko

oikea aika

Edellä mainitut eroavuudet ovat merkittävimmät. Mutta myös muita eroja löytyy, jotka ovat tärkeitä määriteltäessä oikeaa aikakautta. 16oo-luvun loppupuolella hollantilaiset piiput olivat paljon pitempiä, kuin englantilaiset, myöskin varsi oli hollantilaisessa piipussa ohuempi. Koristemaalaus yleistyi Englanissa vasta 1650 jälkeen, mutta Hollannissa tällainen maalaus oli yleinen jo I600-luvun alussa ja oli paljon yksityiskohtaisempi, kuin Englannissa. Raaputtamalla varovaisesti veitsellä saadaan helpommin jälki hollantilaiseen piippuun, koska englantilaiset piiput sisälsivät enemmän kvartsihiekkaa ja olivat kovempia. Tämä on kuitenkin epävarma ajoitustapa, koska yleensä savi tuotiin eri maihin samoista paikoista. I7oo-luvulla pisteet aukon ympärillä hävisivät englantilaisista piipuista. Hollantilaiset piiput olivat yleensä kiilloitettuja. Nämä typologiset määrittely tavat voidaan täydentää vielä matemaattisilla laskelmilla, mutta tämä vaatii jo huomattavaa tottumusta typologisiin menetelmiin. Näiden menetelmien lisäksi ajanmääritteleminen voidaan myös suorittaa tarkastamalla valmistajien merkit. Mm. hollantilainen tutkija Don Duco on julkaissut kirjan, joka käsittelee kor komerkkejä Goudasta vuosina 1660-1940. Kirja käsittää ainoastaan yhden valmistuspaikkakunnan merkkejä. Saadakseen selville kaikkien 1600ja 17oo-luvun merkit täytyy tutkia huomattava määrä aihetta käsittelevää kirjallisuutta. Mitä tähän asti on sanottu pätee ainoastaan englantilaisiin ja hollantilaisiin piippuihin, jotka tosin muodostavat pääosan merilöydöistämme. Ruotsalaisista piipuista ainoastaan tukholmalaisen Olof Forsbergin piiput ovat tunnetut Slussenin löydön ansiosta. Tukholman piippumuseo on käsitellyt tätä löytöä vuosikirjassa no 8.

kuva 4·

kuva 3

["e~

(3'dSI /

Piipun ajoitukseen pitäisi kerätä mahdollisimman monta tunnistamismerkkiä ja tehdä mittaus kuva 2 mukaan, sekä kuvailla piippua kuvin ja sanoin. Samoin kuvailla löytö paikka ja muut havainnot löytöpaikan ympäristöstä. Mahdolliset kertomukset

löytöpaikasta. Tämä voi osoittautua arvokkaaksi tiedoksi, kun piippua määritellään historialliseksi, esim. merimiesten käyttämäksi (löytöpaikkana vanha ankkuripaikka), krouvivieraan käyttämä (löytöpaikka vanhan krouvin lähistöllä) jne.

Mielessä mukava matsi: golfin British Open Englannissa, lätkäturnaus Moskovassa, mao ottelu Tukholmassa, huippuravit Solvallassa, liigamatsi lontoossa, formula-ajot Hockenheimissa, maailman parasta tennistä Wimbledonissa .. .

,,> ~~ -) ~/

..,.

c..:

Areasta matkustat mukavasti keskelle kuumia kisatapahtumia, koe! ja näet paljon - ja kaiken aikaa Sinulla on kiva tunne siitö, että kaikki sujuu. Areasta matkustat aina varman päälle. Käy Areassa kun starttaat sportmatkalle. Meillä on valmis ryhmä moneen lähtöön, pääset mukavassa seurassa ja saat lipustasi vielä seuruealennuksen. Tai kerää joukko kokoon ja tulkaa yhdessä lähimpään Areaan. Meiltä pääsette matsiin kuin matsiin. Käy ja kysy

Liitupiiput ajoitusapuna

Piipun osat ovat: Piipunpesän etu- ja takaosa, suu (tai aukko), korko ja varsi.

Matkatoimisto Oy Area, Helsinki vaihde 90-147145,147146, sekä toimistomme kautta maan.

Håkan Sjöström : " Pommern "

Monipuolista painopalvelua

I I

ltiS·Yhtymä

921-693 311

Oy Turun Sanomat TS-Luettelopaino TS-Serioffset TS-Sähköinen viestintä -Turun Telset ~Turku TV Turun Tietokuva Oy ~~~ -Visicom - Studio ~~'-~~~2:~~~~~!1J

Polytypos Oy Lomaketehdas Oy Uudenmaan Ki rjapaino Oy Turun Tietotarjonta Oy -Aamuset Repro-Time Oy Tietojakelu Oy

Mistä liivi kuivapukusukeltajalle? Teksti: Mikko J. Salminen, PSK Kupla Kuvat: Juha Peltonen, PSK Kupla

Sukeltajan käyttämällä turvaliivillä on kaksi tehtävää: 1. pitää sukeltajan noste mahdollisimman helposti lähellä nollaa, mahdollistaen näin mahdollisimman tasapainoisen ja siten turvallisen sukelluksen, 2. hätätapauksessa auttaa sukeltajan nousua pintaan ja kelluttaa sukeltajaa pinnalla. Lähes kaikki markkinoilla olevat turvaliivit on suunniteltu yksinomaan märkäpukusukeltajaa silmällä pitäen ja syystäkin: onhan maailman laitesukeltajista pitkälti yli 90 0,10 nimen omaan märkäpukusellaisia. Suuntaus turvaliiveissä on ollut nopeasti kohti takkimalleja ja tämäkin on selvää: takkimallinen on mukavampi käyttää, se kelluuttaa paremmassa asennossa, pullojen "selkäänheitto" sujuu helposti jne. Ainut negatiivinen piirre takkiliivissä verrattuna kaulusmalliin on suurempi virtausvastus, mutta sekin ero on normaalisukeltajalIe häviävän pieni. Kuivapukusu keltajahan tasapainottaa itsensä lisäämällä ilmaa pukuunsa, joten l-kohdan vaatimus kuivapukusukeltajan liiville on täysin turha, suorastaan haitallinen. Miksi tasapainottaa kahdella ilmatilalla, kun yksikin riittää? Kuivapukusukeltaja tarvitsee siis turvaliiviään

1. liivi toimintavalmiina, tarranauhareunuksellaan kokoonpuristettuna

ainoastaan hätätapauksissa eli toivon mukaan ei siis koskaan. Olen itse sukeltanut 3 vuotta kuivapuvulla ilman liiviä. Mielessä on jatkuvasti kajastellut liivin hankkiminen, mutta sopivaa ei ole oikein löytynyt. Liivin pitäisi olla mahdollisimman pieni, helposti päälle puettavissa, sovelluttava käytettäväksi AGA:n tuplapullojen kanssa sekä tietysti mahdollisimman huomaamaton käytössä. Itselläni on lisäksi rintatasku ommeltuna "Loitokariin", jonka käyttö olisi suotavaa myös liivin kanssa. Edellä mainitut reunaehdot täyttävä liivi tulla tupsahtikin eteeni lukiessani Yachting World:ä. Englantilaisen Crewsaverin valmistama Crewfit näytti ainakin mainoksessa kuin suunnitellulta vaatimuksiini. Niinpä kirje kohti Englantia ja odottamaan lisätietoja. Vastaus tulikin Marnela Ky:stä Helsingistä, Crewsaverin suomalaiselta maahantuojalta. Soitin maahantuojalle ja kävin hakemassa malli kappaleen koekäytettäväksi. Mallikappaleessa oli purjehtijan turvavaljaat mukaan rakennettuina. Turvavaljaiden jämäkkä solki on sukelluskäytössä turha ja lisäksi se on hankala käyttää. Sen sijaan kyseiseen koekappaleeseen oli lisätty haarahihna palolaitoksen pyynnöstä, joka ainakin kelluessa paransi liivin käyttömukavu utta. Tutkiessamme liiviä ennen veteen menoa, löysimme automaattilaukaisimen, joka olisi poksauttanut liivin täyteen noin 2 sekun-

tia kastumisensa jälkeen. Se irtosi kuitenkin parilla sormien pyöräytyksellä. Liiviin pukeutuminen sujui helposti, joskin turvavaljaiden lukon kiinnittäminen ei kiintökäsineillä hevin onnistu. Tämä ei ole kuitenkaan ongelma perusmalIissa, jossa on helppokäyttöinen muovisolki. AGA:n patteriston selkään saaminen onnistui helposti. Liivin modulaarisen rakenteen ansiosta, saattaisi liivin kiinnittäminen suoraan selkätelineen hihnoihin olla mahdollista, mutta tällöin liivin käyttö normaalina pelastusliivinä hankaloituisi. Liivin aiheuttama virtausvastus oli käytetyllä mittausasteikolla (korvien väli) niin pieni, ettei sitä voitu mitata. Pohjassa vedin narusta, jolloin 33 g:n patru una täytti liivin alle kahdessa sekunnissa ja 16 litran ilmasäkki alkoi viedä minua kohti pintaa. Pinnalla on mahdollisuus puhaltaa liiviin lisää ilmaa suukappaleen kautta. Yhteenvetona voin todeta, että liivi täytti juuri ne odotukset, mitä olin sille asettanutkin. Lisäksi kun liivi on mm . Merenkulkuhallituksen hyväksymä ja maahantuojan tietojen mukaan palolaitoksen käyttöönsä ottama, joten sitä voinee pitää ainakin yhtä luotettavana kuin kaupasta saatavia testaamattomia turvaliivejä. Liivistä kiinnostuneet voivat soitella Marnela Ky:n 90-636 978 ja kysellä lisää.

2. liivi täynnä

OSTETAAN MYYDÄÄN Vähän käytetty VA-kamera Nikonos IV A 35 mm:n objektiivilla. Täydellinen varustepaketti sisältäen 9 ltr:n Al-pullon telineineen. Airmaticregulaattorin, paine/syvyysmittarikonsolin, Sea Qvest -turvaliivin ym. Tied ustel ut iltaisin puh. 90-2711465/Seppo.

PftbbO UPPOPALLON l-divisioonan lounaislohkon ensimmäinen osaturnaus kaudella 1988-1989 PAIKKA JA AIKA: Hämeenlinnan uimahalli 11. 12. 1988 JÄRJESTÄJÄT: SVUL:n Hämeen piirin Urheilusukellusjaosto ja Hämeenlinnan Urheilusukeltajat ry. JOUKKUEET: 1. Valkeakosken Urheilusukeltajat 5. Porin Urheilusukeltajat 6. Tampereen Urheilusukeltajat 2. Saaristomeren Sukeltajat - Turku 3. Hämeenlinnan Urheilusukeltajat 7. Vakka-Suomen Urheilusukeltajat 4. UP-SLORG - Nokia Uusikaupunki

Tampereen Urheilusukeltajat pelasivat kaksi (2) ottelua, muut kolme (3) ottelua. OTTELUTULOKSET: Valkeakoski-Turku Hämeenlinna-No kia Pori-Tampere Valkeakoski-Uusikaupunki Turku-Hämeenlinna

0-15

Nokia-Pori Uusikaupunki-Tampere HämeenIin na-Valkeakoski Nokia-Turku Pori-Uus ikaupunki

7-2

3-2 11-1 9-2

SARJATAULUKKO: 1. Saaristomeren Sukeltajat 2. Porin Urheilusukeltajat 3. Hämeenlinnan Urheilusukeltajat 4. Valkeakosken Urheilusukeltajat 5. Tampereen Urheilusukeltajat 6. Vakka-Suomen Urheilusukeltajat 7. UP-SLORG

o 3 3

V-T-H 3-0-0 3-0-0

Maalit 45-2 22-5

P 6 6

1-1-1

12-14

3 2

1-1-1 1-0-1

14-19 8-5

3 2

3 3

0-0-3 0-0-3

5-28 3-36

0 0

IX TURKU-CUPIN TULOKSET 1. Jyväskylän Sammakot 2. Raumanmeren Sukelluskerho 3. PSK Kupla 4. Riihimäen Urheilusukeltajat 5. Joensuun Urheilusukeltajat 6. Partiosukeltajat

Lohkojen tulokset Loppuottelut 1. Jyväskylän Sammakot 2. Raumanmeren Sukelluskerho 3. PSK Kupla 4. Riihimäen Urheilusukeltajat Välierien keräilyerä lohko I 1. Raumanmeren Sukelluskerho 2. PSK Kupla 3. Joensuun Urheilusukeltajat 4. Partiosukeltajat Alempi loppusarja 1. Kuopion Urheilusukeltajat 2. Saanstomeren Sukeltajat 3. Jyväskylän Delfiinit 4. Saimaan Norpat 5. Porin Urheilusukeltajat 30

1-8 2-6 3-3 0-21 11-2

7. 8. 9. 10. 11.

3 3

3 3 3

3 4

4 4 4 4

Kuopion Urheilusukeltajat Saanstomeren sukeltajat Jyväskylän Delfiinit Saimaan Norpat Porin Urheilusukeltajat

3 0 2 0 0 1 0 1 3 1 1 0

0 1 2 2

1 8 8 8

6 4 1 1

1 2 5 4 7 1 8

6 3 2 1

9 4 2

0 0 1 1 0 2 1 0

3 1 0 2 1 1 1 3 0 1 1 0 0 0 4

13 15 8 6 3

8 6 5 19

5 5 3

Täysin käyttämätön, ehjä Finnsuitin märkäpuku koko 38, väri punamusta, haalarihousut, 6 mm. Tied ustelut: Annika Jaatinen, puh. 882633 (iltaisin). 2 kpl yhdistelmää: Yhdistelmä: Poseidon 10 l teräspullo .Selkäteline Poseidon varailmaventtiili Puhelin kotiin 90-529538 Naisten tyylikäs märkäpuku - Koko 36-38 - Tummansininen/vaaleansininen - Kaksipuoleinen (7 mm) - Haalarihousut - Käyttämätön Puhelin kotiin 90-529538 Myydään 2 x 10 l sukelluspullot, katsastettu -88 Hintapyyntö 3000,Puh. 90-34016811Timo MYYDÄÄN UUSISUKELLUSRANNEKELLO MERKKI "MONTANA". H. 755,-. Puh. 90-625862/Monica (päivisin) Myydään: VA-kaitafilmikamera Eumic-Nautica projektori, leikkauslaite ym. tarvikkeita 4 mm märkäpuku irtohupulla, koko 50 sukelluspuku, koko 36 Kaikki varusteet uutta vastaavassa kunnossa. Yht. puh. 914-720549. Dykarresa tilI Singapore 11-22 sept. -89. Sukellusmatka Singaporeen 11-22. syysk. -89. För mera information: Lisää tietoja: Marina.Pundars Vikingavägen 41 65200 Vasa 20 Tel. 961-211759 kvällar. Pienikokoinen kompressori 200 Bar. Baltic Divers. Puh. 921-784 327/Virtanen tai 921-307 3211Mustonen Ostetaan VA- kaapeli puhelin p. Kari 9211381 415 Kimmo 9211487 554

XXII BORGÅ 'AVLOPPET' Urheilusukelluskerho Murena järjestää jOkiuinnin 27. 5. 1989 klo 12.00

CMAS** -Kou Iuttajaku rssi

TANHUVAARAN

PORVOOSSA

u rhei Iuopistolla Savonlinnassa

Kilpailu on myös SM-osakilpailu.

5.-7. 5. 1989.

Matka: n. 1500 m Lähtö ja ilmoittautuminen: Porvoon uimahalli klo 10.00-11.30. Osallistumismaksu: 50 mk. Tied: puh. ilt. 915-145939 ilt. 915-26772

Kurssille otetaan CMAS*** -sukeltajia seurojen esityksestä. Myös CMAS* * -sukeltaja voidaan seuran esityksestä hyväksyä kurssille, mikäli tilaa on. Kurssin hinta on 376,-. IImoittautumiset liiton toimistoon (puh. (90) 158 2258/Caselius) 21. 4. 1989 mennessä. Tarkemmat tiedot kurssista lähetetään ilmoittautuneille.

tervetu loa! ,-,,,,\lt4

ELT

"""I-"(

CMAS*** /~i\,

URHEILUSUKELLUSKERHO

-Kouluttajakurssi

MURENA

, ~

~\•.."

IiTDlv(lt'"

"./

KUORTAN EELLA Kurssille otetaan CMAS* * -kouluttajia seurojen esityksestä. IImoittautumiset liiton toimistoon (puh. (90) 158 2258/Caselius) 12. 4. 1989 mennessä. Ku rssi koostu u kahdesta osasta seuraavasti: OSA I Kuortaneella 21.-23.4.1989. Hinta 387,-. OSA II Kuortaneella 19.-21.5.1989. Hinta 387,-.

r.y.

järjestää

MURENA-RALLI N (su keli ussu unnistuski Ipai Iu)

la 3.6.1989 klo 12.00 Porvoon mlk:ssa (Vessö, Långholmen) Tied: Peter Jansson puh. 90-8746633 Guy Granqvist puh. 915-145939

Tarkemmat tiedot kurssista lähetetään ilmoittautu nei lIe.

Teknillinen valiokunta

TERVETULOA!!

, >

SUKELLUS

PÄ!VÄKIRJ~

KIRJAN KOKONAAN UUDISTETTU PAINOS ' NYT KAIKKIEN SAATAVILLA

TOINEN . TÄMÄN ~ KEVÄÄN.: ,: UUTUUS. ' 0

Tauluköt, merkinannot ja kaikki . " muu tarpeeUi- ,'( . nen tieto '~. yhdes~ä paketIssa! .~ ''1

Lähes kokonaan uudistettu sisältö on entistä parempi " ja täydellisempi 280 sivua ja yli 200 kuvaa.

,', 'J

. <j '

" ,~

•

KIRJOJA SAATAVISSA ":::' SUOMEN URHEILUSUKELTAJAIN LIITTO· RY· TOrMJSTO PUH. 90-1582258 RADIOKATU .12, 00240' HELSINK~ .

SU,KELLlJS-

•

.... ..

1 1

,1'

SUKELLUS

1-9 KPL 160,-/kpl . yl i 10 kpl, , ,'. 130,4kpl 25,-/kpl< SUKELLUSPÄIVÄKIAJA' '. "

Omega tuli takaisin Eräs vanhimmista sukeltajankellomerkeistä on palannut kauppiaiden hyllyille. Vaikka Omega on vanha ja tunnettu merkki, on se monelle' nuoremmalle sukeltajalIe täysin tuntematon. Kellomarkkinat ovat olleet tuonnille liian pienet, mutta nyt on tilanne muuttunut. Maahantuojan edustaja tuotepäällikkö Esa Mertanen kertoo, että markkinointi on aloitettu voimakkaasti ja markkinaosuuksista tullaan käymään kovaa kis aa. Vastakohtana muille sukeltajankelloille on Omegan perusmallissa vain ne tärkeimmät ominaisuudet. - Säädettävä vain yhteensuuntaan liikuteltava, riittävän karkealla hammastuksella varustettu aikarengas. - Paristokäyttöinen koneisto, joka on syrjäyttänyt veto- tai heiluripohjaisen rakenteen. Samalla on poistunut säätönupin virheellisestä kiristämisestä johtunut vuotamisvaara. Tarvitseehan tarkistussäätöjä tehdä entistä harvemmin. - Kunnollinen ranneke, jossa lisänä varmistava lukko, joka estää kellon irtoamisen kovassakin käytössä, ja kun rannekkeen säätövarat ovat riittävän pitkät paksujenkin

pukujen tai käsineiden käyttöä silmälläpitäen, ei mitään välipaloja tai muita virityksiä tarvita. - Musta kellotaulu voimakkaasti hohtavien osoittimien kanssa yhdistettynä safiirilasin naarmutuskestävyyteen takaa palvelijallenne pitkän käyttöiän. - Sekuntiosoitin ja päivyri ovat varusteita, jossa Omega on halunnut antaa peräksi runsaammalle käyttömukavuudelle, vaikka niille ei tavallisella sukellusretkellä paljon käyttöä olekaan. - Kokonaisuutena voidaan sanoa, että Omega Seamaster ProfessionaI on muotoilultaan ja käyttöominaisuuksiltaan onnistunut paketti ja täydentää sukeltajien kellotarjontaa omalta osaltaan. Kelloj a on saatavana kolmea eri kokoa: Miesten, naisten ja keskikoko. Kuori on tietenkin ruostumatonta jaloterästä, mutta on saatavana myös 18 karaatin kullan ja teräksen yhdistelmänä. Mustan taulun lisäksi on saatavissa frakissa sukeltaville shampanjanvärinenkin kellotaulu. Uudet Omegan mallit on otettu innostuneesti vastaan ja ne ovat saaneet Ruotsissa ja Englannissa aikaan todellisen ostoryntäyksen.

Vaikka Omega on vanha ja tunnettu merkki, sitä ei ole kopioitu halpatuontimaissa, koska se on aina ollut käyttöesine eikä "statuskalu" kuten muutamat muut kullan ja safiirien kimalteiset kellot, joiden alkuperäiset mallit ovat tavallisten ihmisten saavuttamattomissa.

Nyt meiltä hintaan 760,-

SUUNTO

SMT DIGITAL ODåb [3jOSCilmDii::J ODW Fabianinkatu 13 0 00130 HKl 'li" 9().612 13 58

VÄHÄLTÄ PITI-JA ONNETTOMUUSRAPORTIT KESÄKUUSTA -84 SYYSKUUHUN -88 Vähältä piti -raportoinnista julkaistiin yhteenveto urheilusukeltajalehdessä kesäkuussa -84 numerossa 3. Tuolloin raportteja oli käytettävissä koko toiminnan ajalta yhteensä 52 kappaletta. Sen jälkeen raportteja on tullut vain 28, ja tämän niukkuuden vuoksi uuden yhteenvedon julkaiseminen on odotuttanut itseään. Seuraavassa esityksessä on mukana raportoinnin ulkopuoleltakin saatuihin tietoihin perustuvia tapauksia. Ilman yllättävä loppuminen Tapahtunut 7:11e sukeltajalIe. Kahdella sattui pintauinnissa, molemmat hengittivät vettä, pari ja pintahenkilöstö auttoivat. Varailma oli toimimaton 3:11a, yhden näistä sukelluspari sai avattua. Suurin tapahtumasy-

NARWHAL KUMIVENE KESÄKSII Veneet ovat korkealaatuisia ja tarkoitettu ammatti- ja harrastekäyttöön. Veneet täyttävät British Standard normit. Ja katso ihmeessä mihin hintaan! Esim. HR-360 vaneripohjalla h. 11900 mk. HR-400 vaneripohjalla h. 13000 mk. NK-300 lasikuitupohjalla h. 12700 mk. NK-400R lasikuitupohjalla h. 18500 mk. NK-500 lasikuitupohjalla h. 21900 mk.

Meiltä myös Suzuki perämoottorit. Kysy edullisia pakettitarjouksia. PEKET OY. Ruotutie 8. 02610 ESPOO. P. 592822. Auki 11-17. Soittele ja kysele lisätietoja. 34

vyys oli 40 m, parihengitys onnistui nousussa. Kahdessa tapauksessa seurasi kuolema, näistä toinen vain 11 metrissä. Laiterikko Tapauksia 5. - Pintailmasyöttö poikki, noustessa keuhkovamma. - Liimaamalla koottu koko naamari-regulaattorikompleksi hajalle jäänalla, hukkuminen seurauksena. - Kalastaessa töytäisy ja suu kappale irti kokonaamarista. - Suukappale irti regulaattorista (Air Matic). - Toisiopaineletkun klemmari irti pinnalla. Tässä ryhmässä neljää sukeltajaa kohtasi ilman yllättävä loppuminen, mutta tapauksia ei ole laskettu sen otsikon alle. Muun sukellusvarustuksen häiriöitä - Naamarin tahaton irtoaminen 6:lla. Yksi näistä silmikko, muut kokonaamareita. Yhdellä johti uhkaavaan vajoamiseen, muuten pelkkää hätäilyä. - Tahaton nousu 4:11ä, syinä liivin laukeaminen tai säätötilavuuspuvun venttiilin vika. Ei henkilövahinkoja. - Tahaton vajoaminen 2:11a. Toisella irtoamaton ylipaino syynä, hukkuminen seurauksena. Toisella viallinen puvun venttiili. Takertuminen Kaksi tapausta, molemmat hukkuivat. Toinen takertui verkkoon jota oli irroittamassa veneen kölistä, toinen räpylöistä saveen ylipainoisena. Katoaminen - Neljän sukeltajan ryhmä jäljettömiin Malediiveilla, mahdollisesti syynä merivirta. - Yksi sukeltaja irti paristaan hylyllä ja ryntäsi kadoksiin. Syynä epäiltävissä syvyyshumalaa jota antihistamiini pahensi. Sukeltajantauti Hoidettuja tapauksia tiedossa 9. Diagnostisesti varmoja 4, muut tapaukset voivat olla jotain muutakin hyvänlaatuisempaa oireilua. Selviä taulukon ylityksiä sukeltajat eivät tunnustaneet. Riskiä pahentavia lisätekijöitä oli sen sijaan vaikuttamassa: paleleminen, väsymys, epäsuhtainen pari (hyväkuntoinen määrää tahdin, heikompi ponnistelee suoritus kykynsä ylärajoilla ja sairastuu). Syvyyshumala Kadonneissa mainitun tapauksen lisäksi yksi vakava tapaus 50 metrissä. Sukelluspari auttoi ylös.

Tavallinen humala Yksi tapaus. Poijupainon laitto 9 metrissä, käynti pinnassa huutamassa apua ja vajoaminen + hukkuminen. Alkoholia veressä vajaa promille. Korvavauriot Kaksi tapausta. Kummallakin oli välikorvantulehdus, joka esti paineentasauksen. Toinen näistä oksensi ja hukkui. Matalan veden tajuttomuus Yksi tapaus maauimalassa pituutta sukellettaessa. Uhri hukkui, elvytys ei jostain syystä tuottanut tulosta vaikka voitiin aloittaa välittömästi. Kuolemaan johtaneita tapauksia tarkemmin - Ilman loppuessa hukkuminen: Sukeltaja työskenteli 11 metrissä. Lähti alas vähällä ilmalla, laite oli koottu siten ettei varailmaan päässyt käsiksi, painovyötä ei voinut avata, pintayhteys oli narulla joka oli kiinni työkalussa muttei sukeltajassa. Sukeltaja ilmeisesti yritti sitkeästi avata varailmaa, kunnes voimat loppuivat ja paniikkikin lienee tullut. Heti suoritettu hätänousu olisi varmasti onnistunut tästä syvyydestä. - Paluu-uinnissa vajoaminen: Sukeltaja valitti jo aikaisemmalta sukelluskerralta, ettei saa kunnolla ilmaa ehkä oli raskas laite tai sitten jännityksen aiheuttama tuntemus. Sukeltaja erosi paristaan nousten pintaan missä hän pyysi apua. Ui jonkin matkaa mutta vajosi. Liikaa painotettu vyö oli laitehihnaston alla irrottamattomissa, ei kelluntaliiviä. Maskin irrottaminen kasvoilta ilmeisesti johti tilanteen hallitsemattomuuteen. Parin koossa pysyminen olisi ollut suotavaa. - Pohjaan takertuminen: Kaksi sukeltajaa upposi jonkin verran ylipainoisena pohjasaveen, vesi sekosi ja näkyvyys meni täysin. Toinen heitti painot kun liivi ei toiminut, nostoa syntyi mutta väliliina irtosi ja toinen jäi alas kiinni. Kun mentiin uudelleen alas katsomaan, sukeltaja oli päässyt irti mutta makasi hukkuneena regulaattori vieressä puhaltamassa. Ilmeisesti kokematon sukeltaja joutui paniikkiin näkyvyyden menety ksen ja takertumisen vuoksi, hätääntyessään hukkasi regulaattorinsa. - Maskikonstruktion hajoaminen: Liimaliitoksen pettäminen erotti regulaattorin maskista, ja sukeltaja ehti hukkua ennen kuin saatiin vedettyä ylös avannosta.

HELSINGISTÄ

TURUSTA

TUKHOLMAAN

JOKA

PÄIVÄ

Hieno tapa • • lrrottua arJesta. Silja Linen matkoilla on aina jäljittelemätön tunnelma. Se syntyy hyvästä matkaseurasta. Se syntyy sydämellisestä palvelusta. Se syntyy lukemattomista laadun tekevistä yksityiskohdista.

Matka on aina elämys

SllIAlINE~

M.tk.tolml.to.t. t.1 511J. Llnelt. Helllnkl, Etelle.pl.n.dl 14, puh. (90) 1804422, SIIJ. Linen termin••", Olympl.pnIlJonkl, puh. (90) 1804455, Turku, KI.lty&lli.htu 4, puh. (921) 652244, KOP-kolmlo, puh. (921) 652 288, SUJ. Linen termln ••II, Turun •• t.m., puh. (921) 652 255, T.mpere, Ke.ku.torl 1, puh. (931) 115122.

Happea tarpeeseen Mikko J. Salminen, PSK Kupla Kuvat: Juha Peltonen, PSK Kupla Kuten kaikki tiedämme, on happea vaativissa sukellusonnettomuuksissa olemassa yksi sääntö: HETI. J okainen viivytelty sekunti hapenannon aloittamisesta huonontaa selviämismahdollisuuksia, joten hapenantolaitteen pitäisi olla nopeasti käsille saatavilla ja toimintakuntoisena. Monesti sukellettaessa pienveneestä tai kumiveneestä, on hapenantolaite tukikohtana toimivassa leirissä tai isommassa aluksessa kahdesta syystä: se ei mahdu kunnolla veneeseen tai todennäköi syys sen kastumiseen/hajoamiseen on liian suuri. Nämä ovat tietysi anteeksiantamattomia selityksiä jos jotain sattuu ja niinpä Kuplassa roikotettiin 5 litran pullolla varustettua arvopakettia aina kumiveneessä. Valitettavasti laite pääsi kerran kastumaan Norjassa eikä laitetta huomattu huoltaa heti. Tämän seurauksena laite piti puhdistaa 1100 mk:n edestä maahantuojalla. Tämä pisti tietysti miettimään halvempaa ja kätevämpää ratkaisua.

Kuin ongelmastamme kuulleena Jouko Askola saapui pikkujouluumme ja lahjoitti kerhollemme Oxyfithapenantopaketin. Paketti sisälsi maskin, paineenalentimen venttiileineen ja 3 kpl kertakäyttöisiä happipulloja. Laitteisto mahtuu periaatteessa vaikka isompaan taskuun, joten sen mukana kuljettamisen ei pitäisi olla ongelma missään tilanteessa. Laitteen happivirtausta voidaan säätää 1-4 minuuttilitran välillä ja yksi pullo 2 litran virtauksella kestää

8 minuuttia. Kolmella pullolla päästään siis yli 15 minu utin tehokkaaseen hapetukseen, jona aikana uhri on saatava joko suuremman happivaraston ääreen (tukikohtaan) tai sairaankuljetusvälineeseen (ambulanssi tai helikopteri). Jos pelastussuunnitelma on oikein tehty, jompi kumpi emo vaihtehdoista toteutuu. Laitetta ei ole sen kummemmin testattu ja toivotaan tietysti, ettei koskaan joudutakaan testaamaan. Lisätietoja saa Finnspirosta Jouko Askolalta, 913-24700.

Ei ole koolla pilattu.

KORKEALUOKKAISET MAXXONKUMIVENEET

CMAS*** KOULUTTAJAT

SOPUHINTAAN Sukeltajille sopivia malleja Maahantuoja:

NI M I

SEU RA

A lo pae us H a rry A nsa la hti Ra iner E rkkol a Tuomo Hie tam ies Pekka H uj a nen Reijo

U rh ei lu suke ltaj a t A hveni sto n Ves i pedo t Suke llusseu ra Simpp u Sukelluss . Vesiko t Mikkelin U rh eilu sukeltaj a t Delfi n C al ypso Na ut ic C lu b Ku o pi o n Urhe ilu su k. Barracud a Scuba Li bre Ka i n uun Ur hei lu suk e ltaja t Ku opio n Urhe il u suke ltajat Saimaa n Norpat Lai vaston U rh eil usukel taj at C aly pso Rovan iemen Ur heil usuk . Jyväskylä n Sammakot Saa r istomeren Sukelt ajat Eke näs Sport d ykare Piraya Po lar Divers Rovaniemen Urhe il us. Rova niemen Urhe il us. Tampereen Urhei lu suk e lt ajat Su kelluss . H20 N ur meksen Urhe il us.

J oki H ans Ka ivo Ma uno Ka lli o n pää Juhani Kar hun en J or ma Ka ta ja ri nne Ta pio Ka uppin e n J a n Kei nä nen J o uko Ki ett inen Jo uko Ko rho ne n J uhani Ko rhonen Tapani Ku usisaari Jaa kko La itinen Jou ko Leht ivuor i Ka lle Lj un gqvist Lauri

r".BALllr Linnavuorentie 28 D 00950 Helsinki Puh. 90-320344 36

Ma lmsten Ed vin Mal mström H enry Manni nen Reijo . Martikaine n Ri sto Mat ti la Pek ka Merjankari Virmo Mikkonen Aa rn e

Mi kko nen Esko

Savonlinn a n U rh eilusuke ltaj at Mo isa la Jo uko Nautic C lu b Jyväsk ylä n Sam m akot Mustalamp i Reino M äk inen Anne li Rovaniemen Urhe ilu sukeltajat Niem i Vesa Su kellusseura Vesi kot H yv inkää n Ur heiluNurm inen Erkki sukel tajat Närpes Spo rtd yka re O ja la Kaj Sc uba 77 Pa r kk in en O lav i Ki teen Ur he ilu su ke lt. Su kell usse ura Ves iko t Perä ta lo Pek ka Pihl aj a maa Pe rtt i Meri sa u kot Po hj onen Mika Keski- U ude nm aa n Sukeltajat P uh a la ine n H a nnu Rovaniem en Ur he il usukeltaj a t P uska T imo The Finni sh Seali o ns Pu u ki la Osmo Palolai to ksen Urh. su keltaj at P uu perä Erkki Kemin Ur heil u su ke lt ajat Tek n .su k .se ura Ryhä ne n Ma r kku Tech Nessie U rh eil usuke ltaja t Saarn io Antti Thore n Leif Kesk i-Uudenm. Su ke lt. J yväsk ylän Sammakot Va ll ema Mauri Vikman Timo Tampereen Urhei lu sukeltajat Vo rn e Ari Tampereen Urhe ilusu kelt ajat Österberg Ari Uppona llet

LUNASTA LISENSSI, S LLA SURutI~I~! Linsenssiin sisältyy tapaturmavakuutus, joka korvaa kilpailuissa, harjoituksissa, näytöksissä ja niihin liittyvillä matkoilla sattuvat tapaturmat. Lisenssi koskee urheilusukellusta, räpyIäuintia, uppopaIIoa, sukelluskalastusta, -suunnistusta ja -kuvausta. Urheilusukeltajain liiton lisenssiin kuuluvan vakuutuksen perusteella korvataan tapatur-

mien lisäksi sukeltajantauti, joka johtuu liian nopeasta pintaantulosta. Kilpailijoille lisenssi on pakollinen, mutta Suomen Urheilusukeltajain liitto suosittelee sitä muillekin. Tapaturmavakuutus on tärkeä osa urheilijan taloudellista perusturvaa. Siitä maksetaan vaIintasi mukaan joko hoitokuluja ja kertakorvaus työkyvyttömyydestä tai näiden lisäksi myös päiväkorvaus työkyvyttömyysajalta sekä kuolintapaussumma. Käänny liittosi tai seurasi puoleen.

POHJOLA SUOMI-SALAMA EUROOPPAlAINEN IlMARINEN

Toimintakalenteri HUHTIKUU 15. 15 .-16. 15.-16. 20.-23. 20.-23. 21.-23. 22.-23. 22.

NaparallilRovaniemen Urheilusuk. Uppopallon miesten maajoukkueleiri SUSL:n kevätpäivät ja vuosikokous Uppopallon EM-kilpailut Vesikko Cup/uppopallo CMAS*** kouluttajakurssi 1 Sukellusvanhinkurssi NORPPA- Ralli/H:gin piirijaosto Liiton piirikäynnit

ROVANIEMI TURKU KUOPIO NORJA / Bergen KOUVOLA KISAKALLIO TUUSULA HELSINKI LAHTI! KESKI-SUOMI

TOUKOKUU 1. 5.- 7. 6.- 7. 6.- 7. 13. 19.-21. 20.-21. 27 . 27.

Löskär Runt / avovesiuin .kv.kilpailu CMAS*** kouluttajakurssi Uppopallon 20 v. SM-kilpailut Master Cu p/ Sukeltajat -78 Waskia Swimming Race/ RU avovesiuinnin SM-osakilpailu 1 CMAS*** kouluttajakurssi II Räpyläuinnin PM-kilpailut RU :n avovesiuinnin pm-kilp/ H:ki Poorvoonjoki-Uinti avovesiuinnin SM-osakilpailu II

RUOTSI!Grisleh VUOKATTI HELSINKI VAASA KISAKALLIO NORJA HELSINKI PORVOO

KESÄKUU 3. 17.- 18 .

Räpyläuinnin A-valm.renkaan leiri Murena-Ralli/ suk.suunnistus Sukellussuunnistusleiri

UNKARI PORVOON MLK VIERUMÄKI

Jatkuu ed. s Konstruktio lienee toiminut hyvin siihen saakka. Omarakenteita suunniteltaessa on muistettava, että eri' merkkisten osien kokoaminen hybridiksi saattaa johtaa toiminnan huonontumiseen yhteensopimattomuuden vuoksi. - Sukeltajan katoaminen hylyllä: Sukeltaja harkitsi nuhan vuoksi lähteäkö lainkaan. Otti jotain lääkettä ja lähti (mahd. antihistamiinia sisältävää nuhalääkettä). Alhaalla alkoi riehua ja riistäytyi irti väliliinasta, potkaisi lähtiessään sukellus parin lampunkin kadoksiin. Pari joutui nousemaan yksin ilman näkyvyyttä. Syy voisi olla antihistamiinin pahentama syvyyshumala. - Korvavaurio: Sukellus kaivoskuilussa, suk. kieltäytyi väliliinasta. Suk.pari kadotti näkyvistä 15 metrissä ja tuli pintaan hälyttämään. Muutaman päivän päästä löydettiin pohjalta 60 metristä. Voitiin todeta oksentaneen, ja lisäksi oli ilmaembolisaatio. Liivi oli laukaisematta ja muutenkin ylipainoa. Ilmeisesti viallisen korvan vuoksi paineentasausvaikeus, huimaus ja oksennus, paniikissa nousun yritys jolloin keuhkorepeämä ja ilmaembolia. - Poijupainon laitto ja alko: Tietoihin lisättäköön, että sukelluskoulutusta ei oli ut, laite oli lainattu, ei liiviä eikä köyttä, avustaja asiantuntematon. AVfluksessa huk38

kumi sen löydökset, vatsa täynnä ruokaa ja veressä alkoa.

URHEILU

Naruvarailma: Varailmaa olisi tarvittu n. 20-25 metrissä, mutta narulaukaisin oli sotkoksissa eikä toiminut. Pari yritti antaa ilmaa, mutta toimenpide ei onnistunut riittävän hyvin - kokonaamari. Kuolinsyy hukkuminen.

Suomen U rheilusukeltajain Liitto ry:n jäsenlehti postitetaan sukeltajille, joiden osoitteet kerhot ovat toimittaneet liitolle ja joiden jäsenmaksut on maksettu. Muuten on lehteä saatavana liiton toimistosta.

Mitä uutta aikaisempaan? Raportointi on vähentynyt - raportoinnin ohi saatujen tietojen mukaan vaaratilanteet eivät. Sukellus pari näyttää nyt onnistuneen auttamaan useammin kuin vuoden -84 tilastoissa. Liivin ja säätötilavuuspuvun toimintahäiriöt sekä liian lyijypainon käyttö ovat lisääntyneet. Tarkastamattomalla laitteella sukeltaminen on edelleen merkittävin vaaran aiheuttaja. Jos turvaohjeen mukainen tarkastus sukellusta aloitettaessa todella tehdään ja tarkastus ulotetaan liiviin sekä puvun venttiileihin, puolet vaaratilanteista jää syntymättä. Turvaohjeiston merkitys Vaaratilanteitten syitä tarkastellessa ohjeiston sisältö vaikuttaa hyvin tarkoituksenmukaiselta. Uusimisella on merkitystä ohjeiston selkeyttämisessä - josko paremmin noudatettaisiinkin.

SUKELTAJA

Päätoimittaja: Erkki Metsävuori Kustavintie 9 C 24 Ilmoitushankinta: Brita Ikävalko

k. 921-391098 20310 Turku 31 t. 921-694317 Radiokatu 12 00240 Helsinki (90) 1582257

Toimitus jättää kirjoittajille vastuun heidän mielipiteistään. Oso itteen muu to kset: U rheilusukeltaja-Iehti Kustavintie 9 C 24,20310 Turku 31 IImestymis- ja ilmoitusaineistoaikataulu N :o

3 4 5

Ilmestyy

3. 6. 7.10. 9.12

IImoit.

Tekstit

5. 5. 7. 9. 9.11

13. 4. 20. 8. 9.10.

Vuosikerta 160,Suomen Urheilusukeltajain Liitto ry Radiokatu 12 00240 Helsinki (90) 1582258 Oy Turun Sanomat Turku

PUNAINEN MERISukella trooppisen meren uskomattoman värikkääseen korallien ja kalojen maaUmaan. Kristallinkirkas vesi on lämmintä talvellakin!

Lähde NET- sukelluslomalle Jordaniaan huippuedullisesti ja tasokkaasti! AKABA AKABA

on NET -matkojen uusi matkakohde. on yksilöllinen ja tasokas aurinkoranta, jonne massaturismi ei ole vielä ehtinyt. on paikka jossa voit yhdistää aurinkoAKABA loman ja upean harrastuksesi SUKELTAMISENI AKABASSA on saatavana KAIKKI sukeltajan tarvitsemat palvelut, koulut~s, väJinevuokraus ja oP'?stus - MYÖS SUOMENKIELELLA!

@ TULE AKABAAN! Soita ja kysy lisää: ROVAl..JORDANIAJ\.'

AKABASSA voit surfata tasaisessa tuulessa, harrastaa vauhdikasta vesihiihtoa, vuokrata huviveneen tai vain rentoutua lämpimässä auringossa ja vilvoitella kristalIinkirkkaassa vedessä. Jo lentomatka Helsingistä suoraan Akabaan on elämys, sillä Royal Jordanian koneessa matkasi alkaa kuninkaallisesti.

llTETMATKAT ~~~~~ 171 292

!.•

Ultanlinnankatu 5. 00130 Helsinki

joka varmasti ei kolhi päätäsi. Kokonaista 7 cm lyhyempi kuin 10 L teräspullo. Pituus ainoastaan 505 mm, (0 203 mm). Paino n. 13 kg.

SHERWODD SCOlA r

Regulaattorit:

• Magnum II "first ehoiee" kokeneille sukeltajille.

• Blizzard "iee diving" U.S. Navy -testin paras.

• Brut edullinen työjuhta. Kaikissa "Dry Air-Bleed" -systeemi. Elinikäinen takuu.

NEPTO-SUB Oy Ab, Tehtaank. 13,00 140 Hki, puh. (90) 627 770 t

28 VUOTTA SUKELLUKSEN HYVÄKSI ...