Urheilusukeltaja 1989 1 by Sukeltajaliitto ry

LIIKKUMISEN VAPAUTTA - Spiro SBC

Kuvassa varusteena Spiro Plus Octopus. ~

_-_i.. _ _ i-_"'-_~

----~-.-

-~---I

- - - : - -.....---l~-=..- .... ~ .... ~-.~

Spiro SBC, rakenteeltaan ja ominaisuuksiltaan ainutlaatuinen, käytössä mukava. Helposti ja monipuolisesti muunnetta V*issa laitteittesi ja vaatimustesi mukaiseksi. Niistä syntyy liikkumisen vapaus.

DR DR Teollisuuskatu 34 20520 Turku puh. 921 - 376 700

URHEILU

SUKELTAJA 03.02.1989

Puheenjohtaja Riutansaaren hylky Räpyläuintia Sukellustietokoneet Vesikot ja suk.kuvausvoitto SUSL:n Syys päivät Toimisto Nuoret Greenpeace Tuomaripeliä uppopallossa Tapahtumakalenteri

Kansi Osku Puukilan näkemys VA-rakkaudesta

siv. 3 4

15 16

18 19 20 20 22

Puheenjohtajalta Kiitos jäsenistölle luottamuksesta, yritän parhaani. Onneksi tukenani ovat hyvät sukeltajat ja tietenkin toimisto. Suuret kiitokset haluan esittää liiton entiselle puheenjohtajalle Mauri Vallemalle. On ilo lähteä jatkamaan hyvin hoidettua liittoa. Vielä kerran kiitos Make! Toivomme, että et hylkää meitä kokonaan. Syyskokous antoi selkeät suuntaviivat mihin suuntaan liittoa on kehitettävä. Se on turvallisuus! Pelkkä kieltojen ja määräysten laatiminen ei riitä. Meidän kaikkien on aloitettava tekemään valistustyötä sukellusturvallisuuden parantamiseksi. Uskon, että hyvällä yhteistyöllä ja jokaisen jäsenen voimakkaalla turvallisuuden tiedottamisella saavutamme tavoitteemme. Turvallisia ja miellyttäviä sukelluksia Terv.

Reppu Reino Mustalampi

Sääntömääräinen kevätkokous Kuopiossa; Hotelli Rivolissa 1 .1989 11. Valtakirjojen tarkastus alkaa kello 10.00 Kevätpäivien 15-16.4. kokouspaketin hinta on 270 mk, sisältää majoituksen, aamiaisen ja illallisen. Majoitusvaraus 31.3.1989 mennessä liiton toimistoon. TERVETULOA!

JOH TOK UNTA 3

Riutansaaren laivalöytö Helsinkiläinen arkeologian opiskelija sai kuulla paikalliselta sukeltajalta vihjeenä ilmeisesti jo kauan tunnetusta sisävesihylystä lähellä Riutansaarta. Käytyään alustavasti tutustumassa paikalla ja kuultuaan marraskuussa 1987 yllätyksekseen museoviranomaiselta ettei kukaan ollut aikaisemmin tehnyt ilmoitusta kyseisestä hylystä merihistorian toimistolle, ilmoitti hän sen kuten hyvä tapa ja laki vaatii, museovirastolle. Tarkempi tutustuminen hylkyyn tehtiin hänen kokoaman ryhmän kanssa kesä-heinä- ja elokuussa -88 jolloin tämä kirjoittajakin oli mukana. Koska me kaikki kuusi ryhmässä ollutta olimme yhdessä tekemässä näitä mittaus ja dokumentointi työtä niin jatkossa kirjoitankin me-muodossa. Riutansaaren tutkimuksien aikana saimme Lappeenrannan palokunnalta ystävällisesti arvokasta apua paineilmahuollon muodossa. HAAVERIPAIKKA

Aluksi kuvailen hieman itse hylkyä ja vähän sen löytöaluetta. Riutansaari sijaitsee noin 10 km Lappeenrannasta luoteeseen, Pikku Saimaan vesistössä. Saatoimme todeta, Museovirastolta työläästi saatujen kirjallisten sukelluslupien perusteella suoritetuilla sukelluksillamme, että lähellä Riutansaaren rantaa makasi melko pahasti hajonneen, nyt kokonaispituudeltaan noin 19 metrisen laivan hylky. Tämä melko kivisellä pohjalla makaava jäänne on neljä metriä leveä ja makaa selvästi alle 10 metrin syvyydessä. Hylyn sisällä ei ole erityisemmin mutaa, paikoin ehkä korkeintaan 10-30 cm paksulti. Esineistöä ei ole näkyvissä ja syistä jotka kerron hieman myöhemmin, ei niitä ole edes erityisemmin odotettavissakaan. Hylyn arvo onkin sen rakenteessa ja siinä miksi se ylimalkaan on tässä osassa Saimaata. 4

Mutta takaisin itse hylkyyn ja sen ulkonäköön ja rakenteeseen. Jos sukeltajalla sattuu olemaan niin hyvä tuuri että näkyväisyys vedenalla on lähempänä neljää metriä (kuten meillä oli ensimmäisellä sukelluskerralla) ja sukeltaja on sattunut tasapainottamaan itsensä niin että hän veden alla hieman "kelluvana" eli alipainoisena ei räpylöi alueen pohjamutia omaksi ja parinsa iloksi, huomaa ainakin erilaisissa hylyissä useammin vieraillut sukeltaja piankin tässä Riutansaaren kohteessa erinäisiä kummallisuuksia. Koettakaamme kuitenkin vihdoinkin päästä yhdessä alas ja edetä hylyssämme järj estelmällisesti. Tultuamme alas-sukell uksellamme vaikkapa hylyn keulaan, huomaamme koko hylyn makaavan kallellaan oikealle eli styyrpuurin kyljelle n. 30-35 asteen verran. Keularanka on irronnut paikoiltaan ja jäljellä on hylyn tosijäreän kölin päällä vain kuutisenkymmentä senttiä korkea mutta melko hento keularangan tukipolvi. Heti keulan edessä pohjalla makaa suora, hiukan alle kolmemetrinen, mutta mahdollisesti päädystään katkennut suora palkkio Tämä saattaisi olla keularanka koskapa styrpuurin kyljen lautojen päädyt viittaavat siihen että aluksella on jokatapauksessa ollut jokseenkin suora keularanka. M utta hämmästystä herättääkin aluksen päädystään pohjan yläpuolella oleva köli. Kun nyt samantien otetaan vähän mittaa silmämääräisesti hyvin järeäksi havaitun kölin päädystä, voidaan yhdessä vain ihmetellä, miksi näinkin pieneen laivaan on rakennettu näinkin vahva köli? -Mittanauha kun paljastaa luvuillaan (leveys päädyssä on 21 cm ja korkeus peräti 31 cm) että mistään pikkuisesta rimasta ei todellakaan ole kysymys. - Ja tietenkin toteamme samalla, vertailun vuoksi, että hylyn

limilaitaiset kylkilaudat ovat hentoja, alkujaankin vain n. 2,5 cm paksuja ja sen kaarien paksuudessa ei ole hurraamista. Nekin kun mitoiltaan ovat vain jotain 7 x 7-10 x 10 cm luokkaa. - Lähtiessämme vihdoin kierrokselle pitkin tätä leveydeltään aina vain yhä leveämmäksi käyvää köliä, näkyy vajaa metrin päässä keularangan polvesta, kölin yläpuolella, toinen parru joka on sen suuntainen ja tukevasti siihen kiinnipultattu näillä kohden leventynyt jo n. 34 senttiseksi ja levenee se vähän kauempana parhaimmillaan aina n. 37 senttiseksi. - Kölin ja sikokölin väliin jäävästä n. 10 cm raosta kulkevat laivan hennot kylkikaaret. Eräät niistä ulottuvat tällä hetkellä pitkälti toista metriä B.B.puolelle, jolta puolen muuten ovat kaikki rungon rakenteet hävinneet tai romahtaneet alas järvenpohjalle. Kuten piirrosluonnoksesta näkyy, sen vasemman eli paarpuurin puoleinen kylki on jokseenkin kokonaan tuhoutunut. Ja syy tähän hylyn kyljen liitosten kestämättömyyteen on melko yksinkertainen. Tämä limilautainen alus on aikoinaan, poikkeuksellisesti, rakennettu käyttämällä vain rautanauloja liitoksissa (myös laudat kaarille) ja kun rautanaulat ovat aikojen saatossa ruostuneet poikki, eivät laudat vain ole löystyneet tavanomaiseen tapaan yhteydestä toisiinsa vaan ovat ne myöskin pudonneet kokonaan irti kaarilta. Tällaista, luultavasti jokseenkin ilman ulkoisten voimien vaikutusta tapahtuvaa hylyn kyljen totaalihajoamista ei satu yhtä helposti näinkin suojaisissa olosuhteissa silloin kun on kyse tavanomaisella, puutappiliitoksin rakennetusta aluksesta.

Mutta takaisin laivan kölille. Sikoköliltä tapaamme viitisen metriä keulasta peräänpäin sukellettuamme matalahkon pitkänomaisen syvennyksen eli ns. masto kengän. - Jatkaessamme sikoköliä pitkin sukellusta vielä kuutisen metriä kohti perää, tapaamme siltä toisen samanlaisen syvennyksen. - Alus on siis aikoinaan ollut kaksimastoinen. Vasta tämän jälkeen näkyy ensimmäinen irtonainen, kölin yli kulkeva palkkio Se on todennäköisesti poikittain rungon yli kulkenut maston tukipalkki. Tällaisella osalla on aikoinaan, maston tuennan lisäksi, estetty luultavasti osittain kannettoman aluksen kylkiä erilaisissa lastaus- tai purjehdus tiloissa romahtamasta ulos tai painumasta sisään. Myös näiltä paikoin, styyrpuurin sivulta, löytyy laivan pumppuputki makaamasta pohjalla, vieläpä samaisen palkin alta. Heti palkin jälkeen jokseenkin sikokölin veressä st. puolella on varsin epämääräisen näköinen, hatara kasa krustia eli poisruostuneen raudan ympärille kertyvää ruoste- ja mineraalikeräytymää. Ehkäpä kyseessä on laivan hajonneen hellan rautangoista tehdyt ja nyt romahtaneet perustukset. Samaan viittaa sekin että heti tämän, käytännössä poisruostuneen, tankoläjän takapuolella on vähäiset jäännökset risasta ja krustiksi ruostuneesta rautapadasta ja siitä n. metrin vasemmalle ja -taaksepäin (styyrpuuriin) on joitakin (uunin tulisijan?) tiiliä. Tältä paikalta alkaakin sukeltajan silmiin häämöittää aluksen harvinaislaatuinen peräpeili ja peräsin. Erikoista tässä peräpeilissä on ensinnäkin sen jykevyys verrattuna aluksen hentoibin kylkilautoihin ja kaariin. Toinen sil~iinpistävä piirre on se että peräpeili alkaa todellakin aivan köliltä alkaen eli että se on ulottunut pitkälti vedenalle. Tällainen rakenne on laivan purjehtiessa aikoinaan vetänyt pahasti vettä eli aiheuttanut pyörteitä ja jarruttanut kulkua. Tilanne on suurinpiirtein sama kuin tasapohjaisella, plaanaavalla moottoriveneellä kun sillä ajetaan hitaasti. - Mutta Riutansaaren laiva tuskin on kuitenkaan aikoinaan plaanannut, edes täysillä purjehtiessaan! Ehkä tästä turbulenssista, taikka sitten siitä että laivaa rakennettaessa olisi ajateltu sen tulevan käyttöön vai keille ja mutkikkaille väflille, on

johtunut laivanhylyn kolmas erikoinen piirre. Nimittäin itse peräsimen lavan koko ja muoto. Peräsimen lapa on yli 120 cm leveä ja n. 159 cm korkea ja on se rakennettu kolmesta päällekkäisestä, eri suuntiin olevista lautakerroksista. Kun lähdemme peräsimeltä sukeltamaan takaisin kohti keulaa, kuitenkin tälläkertaa kiertäen aluksen oikeaa eli styrpuurin reunaa pitkin, näemme kyljen romahtaneen ulospäin ja makaavan pohjalla jossainmäärin "litistyneenä". Tämä styyrpuurin, eli oikean puoleinen kylki makaa melko lailla paikoillaan vaikka siinä näkyy selviä merkkejä sen kaaria ja lautoja koossapitävien liitoksien pettämisestä liitosnaulojen ruostuttua hajalle. Juuri tämän liitosten olemattoman lujuuden takia olisikin toivottavaa ettei hylyssä mahdollisesti vierailevat kokeilisi, ovatko laudat tai kaaret kiinni toisissaan. Ne nimittäin eivät ole sitä vaan jo näköhavainnoinnilla saatoimme todeta laivan rakenneosien lojuvan (ainakin toistaiseksi) jonkinlaisessa järjestyksessä paikoillaan pohjalla mutta kuitenkin irtonaisina. - Tämä mielenkiintoinen hylkykokonaisuus hajoaa vähäisestäkin asiattomasta tai huolimattomasta kosketuksesta. Esimerkiksi mammuttipumppaus ilman todella asiallista ja pikkutarkkaa dokumentointia sekä ennen että myös itse pumppauksen aikana ei olisi alkuunkaan tieteellisesti perusteltavissa oleva syy kajota (lue: tuhota) tätä haurasta kohdetta.

- Ikävä vain ettei Suomessa ole toistaiseksi kertaakaan esitetty täällä tarvittavalla tieteellisellä tasolla tehtyä (tai ainakaan julkaistua) vedenalaista kaivausta ... - Jatkaessamme havainnointia hylystä toteamme että tältä styyrpuurin kyljen ulkoreunalta emme tapaa mitään selvää reelinkiä tai kannen tukipolvia. Taaemman maston tasalla, n. 1 m hylyn st.sivun ulkopuolella järvenpohjalla näemme irtonaisena kapstanin eli vorokkilaitteen (siis vinssilaitteen) jolla on aikoinaan voitu vetää voimalla köyttä sisään. Onko kyse alkujaan ankkurin käsittelyyn taikka (todennäköisemmin?) takilan käsittelyyn tarkoitettu laite on keskeneräisten tutkimustemme tässä vaiheessa epäselvää. On nimittäin huomattava että myös hylyn lastia aikoinaan pelastettaessa on tämä laite voinut pudota järveen ja silloinhan tällä laitteella ei olisi mitään suoranaista tekemistä itse laivan konstruktion kanssa. Näyttääkin ilmeiseltä että tämä hylky on jo kauan sitten täysin tyhjennetty sen upottua, sillä mitkään havaintomme eivät viitanneet siihen että hylkyä olisi rakenteidensa puolesta pohjassa täydellisenä. Eräitten tärkeiden keulan ja perän rakenneosien puuttuminen hylystä tai sen lähiympäristöstä vahvistaa tätä havaintoa. - Joten tämä hylky ei takuulla ole mikään aarrelaiva esineistönsä puolesta. Sensijaan itse laiva on tyyppinä erittäin mielenkiintoinen tutkimuksellisesti sillä jo nyt ulkomaisiin 5

mittaukset: H.Alopaeus J.Riikonen LVuorela

!'lJlJ!~.t'I_~ARENl:IY.!c~'y'

1tJ().I1fICls

tutkijoihin ottamiemme yhteyksien ja heiltä saatujen mielipiteiden perusteella on vahvistunut käsitystämme siitä että tämä Riutansaaren alus melko selvästi edustaa slaavilaista laivanrakennusperinnettä. - Tietenkin on mahdollista että se olisi, ainakin toistaiseksi täysin tuntematonta, slaavilaisilta voimakkaasti vaikutteita saanutta Karjalaisen laivanrakenn usperinteen haaraa. Näinollen tutkimuksellisesti alus on hyvin mielenkiintoinen. Ja ensi kesänä on tarkoituksemme jatkaa al-

KANSAINVÄLISYYTTÄ RÄPYLÄUINNISSA Suomen räpyläuinti avasi vuonna 1988 oviaan entistä laajemmin kotimaan ulkopuolelle. Yhteistyö Pohjoismaisella tasolla on jo perinne. Pohjoismaiden mestaruuskilpailuja järjestettiin viime vuonna ensimmäisen kerran erikseen nuorille (alle 18 vuotiaille) ja aikuisille. Seuratasolla kilpailumatkoja on tehty myös Ruotsiin ja Italiaan. Uutta oli yhteyksien avaaminen myös itäiseen naapurimaahamme. Eestiläiset räpyläuimarit vierailivat Pohjoismaiden mestaruuskilpailuissa huhtikuussa Tampereella. Suomalaiset puolestaan tekivät vastavierailun Eestiin marraskuussa sikäläisen vesiurheiluliiton (vastaa mm urheilusukelluslajeista) 30-vuotisjuhliin. Samanaikaisesti Tallinnassa järjestettiin räpyläuinnissa juhlakilpailut. Kaikkiaan juhlallisuudet olivat nelipäiväiset, kohokohtana juhlaristeily ms Georg Otsilla. Vierailun yhteydessä esiteltiin isännille myös uppopalloa. Näytöksen t 6

Scale 1:

Piirros H.ALOPAEUS

:06 . 88

kaneita dokumentointitöitä Riutansaaren hylyllä. Henkilökohtaisesti pitäisin suotavana että jossainmäärin epätodennäköiset mutta tietenkin mahdolliset esinelöydökset joita Riutansaaren hylystä saattaisi löytyä, päätyisivät lopulta hylyn löytöalueen eli Etelä-Karjalan maakuntamuseoon Lappeenrantaan. Tulen jossain sopivassa vaiheessa kertomaan arvoisille lukijoille hieman lähemmin Riutansaaren aluksen tutkimustuloksista ja tapahtumista

järjestivät uppopallovaliokunnan edustajat apunaan vannoutuneita räpyläuimareita. Kosketus Eestin uimareihin vahvisti sen, minkä jo tiesimmekin, eli maailman parhaat räpyläuimarit löytyvät Neuvostoliitosta. Mm Tampereella useimmat lähdöt menivät eestiläisten uimareiden nimiin, joskin voittajia löytyi myös Suomenkin joukkueesta. Alkavaa vuotta leimaavat monet kansainväliset kilpailut. Ensimmäisenä vuorossa ovat nuorten PM-kilpailut Tanskassa ja aikuisten PM-kilpailut Norjassa. Nuorten uimareidemme tärkein tavoite on kuitenkin nuorten Maailmanmestaruuskilpailut Unkarissa heinäkuussa sekä aikuisten Euroopanmestaruuskilpailut Moskovassa elokuussa. Nuorten MM-kilpailujen karsintarajat on jo vahvistettu ja kova valmentautuminen seuroissa käynnissä. Kuntoa haetaan myös monilla valmennusleireillä kotimaassa, mutta tavoitteena on saada myös ulkomaista valmennusapua joko ulkomailta pidettävällä A-leirillä tai tuomalla ulkomaisia valmentajia Suomeen.

sen piirissä ja esittämään erinäisiä sitä koskevia johtopäätelmiä sekä julkaisemaan itse aluksesta rekonstruktion. Samalla tietenkin lähemmin esitellään tutkimysryhmäämme ja käytettyjä dokumentointimenetelmiä. Tästäkin hylystä aion rakentaa pienoismallin, jonka avulla sen nykytila ja kunto helposti selviävät ja jonka avulla myös uudet dokumentointisuunnitelmat ja rekonstruktiotutkielma on käytännössä helpompi tehdä. H. Alopaeus

Räpyläuimareiden kannustusstipendit Liiton Räpyläuintivaliokunta päätti tammikuun alussa pitämässään kokouksessa jakaa vuoden 1988 saavutusten perusteella kannustus stipendit seuraaville uimareille Janne Mikkola Kouvolan uimarit Ari Palve Kouvolan uimarit Kirsi Alanen Sukellusseura H20 Minna Björklund Sukellusseura H20 Pasi Pennanen Sukellusseura H20 Kaikki palkitut kuuluvat liiton Avalmennettaviin. Stipendien jakoperusteena oli, paitsi kilpailumenestys, ennen kaikkea harjoittelun ja valmentautumisen säännöllisyys, innostus lajiin, toverillisuus kilpakumppaneita kohtaan, seuratoiminta ja koulumenestys. Vuoden 1989 räpyläuimari Valiokunta tulee vuoden viimeisessä kokouksessaan valitsemaan Vuoden Uimarin. Valinta tapahtuu puhtaasti alkaneen vuoden kilpailumenestyksen perusteella. Valittava voi kuulua mihin tahansa ikäryhmään. Helena Jaatinen

Suunnon sukellusinstrumentit suunnitellaan yhteistyössä huippusukeltajien ja Suunnon kanssa ja valmistetaan menetelmillä, joissa yhdistyvät nykyaikainen teknologia ja vuosien kokemus. Lopuksi tuotteet testataan tieteellisen tarkasti. Tuloksena on instrumentit, joilla vaativakin sukeltaja nauttii sukeltamisesta enemmän.

T A R K K.. U U T T A

S I L M A V K S E L L A

Suunnon SME-ML sukellustietokone on markkinoiden monipuolisin sukellusinstrumentti. Samasta instrumentista saat tarpeelliset tiedot ennen sukellusta, sen aikana ja sen jälkeen nopeasti ja selkeästi. SME-ML tarkkailee mikroprosessorinsa avulla sukelluksen profiilia jatkuvasti ja hyvittää sukeltajaa lisäajalla sukelluksen matalista osuuksista. SME-ML:n uudistettu versio kertoo digitaalisesti maksimisyvyyden ja siinä on entisestään parannettu ja yksinkertaistettu sukellusprofiilimuisti.

Suunto SMT on täysin uusi sukellusajan ja -syvyyden kertova instrumentti. Mikroprosessorin ansiosta kompaktin kokoinen SMT antaa tiedot pinnallaoloajoista, sukellusten määrästä ja sukellusajoista. Sukeltamisen päätyttyä SMT kertoo automaattisesti muististaan kahden viimeisen sukelluksen kestot ja niiden välisen ajan. SMT kytkeytyy automaattisesti toimintaan n. 2 metrin syvyydessä ja pois toiminnasta 12 tunnin kuluttua

viimeisestä pintautumisesta. Syvyysmittarina on SM-14, jossa on maksimi syvyyden osoitin ja nollausmahdollisuus. Asteikko 0-60 metriä.

SUUNTO Sukellusinstrumentit Juvan teollisuuskatu 8, 02920 ESPOO Puh. 90-847033 Telex 122497 sunto sf Telefax 90-843810 Myynti URSUK OY Teollisuuskatu 34 20520 TURKU Puh. 921-376 700

Pekka Mattila Ahvenat ry

SUKELLUSTIETOKONEET VERTAILUSSA

Sukellustietokoneita on tullut markkinoille parin vuoden sisällä useampia, niin että ostajalla on jo valinnan vaikeuksia hankkiessaan kyseistä laitetta. Minkälaisia eroja on eri merkkien välillä? Voiko niiden suoranousu-, etappi- ja uusintasukellusaikoihin luottaa eli ovatko ne tässä mielessä turvallisia? Tarvittiin siis testipainekammio. Olin kuullut, että Ahti Kivelä Valkeakosken Urheilusukeltajista oli testaillut syvyysmittareita rungosta tehdyssä painekammiossa. Pyysin häntä rakentamaan riittävän ison painepöntön, .johon mahtuisi sukellustietokone sisään. Ari Vorne Tampereen Urheilusukeltajista taasen järjesti käyttööni paineentekoruuvin ja viritteli testauspaketin käyttökuntoon. Sitten saattoikin testaus alkaa. Testatut sukellustietokoneet olivat UWATEC ALADlN PRO, DACOR MICRO BRAIN, ORCA SKINNY DIPPER ja SUUNTO SME-ML. Kukin mittari testattiin erikseen ja laskeutumisnopeus oli n. 30 mimin. Jos näitä tuloksia verrataan todellisiin avovesisukelluksiin, joissa laskeutumisnopeus on normaalisti huomattavasti hitaampi, niin testien suoranousuajat ovat lyhyempiä ja etappinousuajat pidempiä kuin samansyvyisillä avovesisukelluksilla yleensä. Sen vuoksi testituloksia on tarkasteltava suuntaa antavina eikä absoluuttista tarkkuutta tavoittelevina. Testitulokset osoittavat selvästi kaksi seikkaa. Ensimmäinen on se, 'e ttä eri sukellustietokoneilla on selviä eroja suoranousu- ja etappiajoissa. Toinen on se, että 2-3 tunnin pinta-ajan jälkeen voi tehdä uusintasukelIuksen esim. yli 30 metriin ja suoranousu- tai etappiajat ovat suurin piirtein samat kuin ensimmäisellä sukelluksella, vaikka kaikkien taulukoiden mukaan jäännöstypellä pitäisi vielä olla tuntuva vaikutus uusintasukelluksen aikoihin. Aluksi on paikallaan lyhyt esittely kustakin testatusta sukellustietokoneesta se.kä sen hyvistä ja huonoista puolista. Sen jälkeen on esitetty vertailutaulukko eri sukellustietokoneiden toiminnoista ja muista ominaisuuksista. Lopussa on tulokset suoritetuista painekammiotesteistä. t 8

PARISTOHÄLYlYS

KÄYNNISTYSKONTAKTlT

LOKIMUISTlPAIKAN

LOKlMUISTlN SELAUSKONTAKTlT

1 Yhteenveto vertailluista sukelluslaskimista Jokaisesta vertailuun osallistuneesta sukellustietokoneesta on saatavana sekä rannemalli että konsolimalli tai ainakin kiinnittäminen kosoliin on mahdollista (esim. ORCA ja DACOR). 1.1 ALADlN PRO Aladin on suhteellisen pienikokoinen, vain hieman tavallista syvyysmittaria suurempi. Laskimessa on virta aina kytkettynä, mutta se on lepotilassa eli näyttö on sammutettuna, jos laskimella ei sukelleta tai pinta-ajan laskenta ei ole käynnissä. Laskin käynnistyy automaattisesti, kun sukeltaja laskeutuu veteen. Laskimen voi käynnistää jo pinnalla ennen veteen menoa koskettamalla vesikontakteja kostutetuilla sormilla. Typen liukenemisen laskennassa ALADlN käyttää kuutta kudosryhmää. Pinnalla ennen sukellusta ALAD IN selaa näytöllä suoranousuajat 9-42 metrissä. SukelIuksen aikana näytöllä näkyvät sukellussyvyys, maksimisyvyys, sukellusaika ja jäljellä oleva suoranousuaika. Jos ollaan etappien puolella, niin näytöllä näkyy ensimmäisen tarvittavan etapin syvyys ja pysähdysaika sekä tarvittava kokonaisnousuaika. Etappipysähdykset ovat normaalit 3 m, 6 m jne. Nousunopeus on 10 mi min ja liian suuresta nousunopeudesta varoitetaan. Näytöllä vilkkuvien varoitusten yhteydessä laite antaa myös hälytyspiippauksia.

Sukelluksen jälkeen pintaoleskelun aikana näytöllä näkyy kulunut pinta-aika, jäljellä oleva jäännöstypen poistumisaika, jäljellä oleva aika ennen lentämistä ja suoranousuajat seuraavalla sukelluksella. Tiedot sukelluksista (syvyys ja aika sekä mahdollinen pinta-aika ennen sukellusta) tallettuvat lokimuistiin, jossa säilytetään tiedot yhdeksästä viimeisimmästä sukelluksesta. Pariston arvioitu kesto ikä on viisi vuotta ja pariston vaihdon saa suorittaa vain valtuutettu myyjä (kustannus n. 120 mk). ALADlN PRO:ssa on vertailluista laskimista selvästi eniten ominaisuuksia. Plussaa: - numeerinen maksimisyvyyden näyttö on näkyvissä myös sukelluksen aikana - varoittaa liian nopeasta noususta - antaa myös piippaushälytyksen, jos näytöllä vilkkuu jokin varoitus - ilmoittaa etappinoususukelluksella paitsi etappisyvyyden myös etappipysähdysajan ja kokonaisnousuajan - ilmoittaa pintaoleskelun aikana jäljellä olevan jäännöstypen poistumisajan - ilmoittaa suoranousuajat seuraavalla sukelluksella - sukelluslokimuisti tallettaa tiedot yhdeksästä viimeisimmästä sukelluksesta - pitkä pariston kestoikä (5 vuotta)

käyttökelpoinen vuoristossa aina 4000 metrin korkeuteen saakka Miinusta: - ei voi lukea hämärässä tai pimeässä ilman valaisinta Huomatuksia: ALADINin vanhemmasta mallista puuttuu monet PRO-mallin omi-

naisuuksista kuten nousunopeuden varoitus, seuraavan sukelluksen suoranousuaikojen näyttö ja etappisukelluksen etappi- ja kokonaisnousuajan näyttö.

LUOTEIS-NORJA SUKELLUSKESKUKSET B

A R M A N

K R

Å K N A K

K E N

1.2 DACOR DACOR on vertailluista laskimista pienikokoisin, jos ei oteta huomioon siihen kiinteästi kuuluvaa suojakantta. Laskin käynnistetään kastamalla veteen tai painamalla vesikontakteja kostutetuilla sormilla. Jos DACORilla ei heti lähdetä sukeltamaan se sammuttaa näyttönsä 4,5 minuutin kuluttua. DACORille on luvattu pisin paristojen kestoikä, peräti 8-10 vuotta. Toisaalta pariston voi vaihtaa vain valmistaja. Typen liukenemisen laskentaan DACOR käyttää 6 kudosryhmää. Pinnalla laskin selaa näytöllä seuraavan sukelluksen suoranousuajat 15-39 m:ssä 3 m:n välein. Suoranousuaikojen selausten välillä näytetään 6 viimeisimmän sukelluksen tiedot. Sukelluksen aikana näytetään sukellussyvyys, kulunut sukellusaika ja jäljellä oleva suoranousuaika. Jäljellä oleva suoranousun aika näytetään graafisena kolmiona, joka pienenee tai kasvaa vastaten tilannetta kullakin hetkellä sukelluksen aikana. Nousunopeus on 10 mimin ja liian suuresta nousunopeudesta varoitetaan, mutta vain suoranousun puolella, jostain syystä etappi nousun puolella ei varoiteta. Etappinoususukelluksella näytetään etappisyvyys, mutta ei etappiaikaa eikä kokonaisnousuaikaa. Tehdyn sukelluksen tiedot tallettuvat muistiin (maksimisyvyys ja kokonaisaika). Muistissa säilytetään tiedot 6 viimeisimmästä sukelluksltsta, mut-

ta muisti tyhjennetään 48 tunnin kuluttua viimeisimmästä sukelluksesta. Muisti voidaan tyhjentää myös laskimen mukana toimitettavalla magneetilla. Sukelluksen jälkeen varoitetaan lentämisestä tekstillä "Do Not Fly". DACOR katsoo sukelluksen uusintasukellukseksi, kun edellisestä sukelluksesta on kulunut aikaa 4 min 15 sek. Kulunutta pinta-aikaa DACOR ei näytä. DACORilla on vertailluista suke1luslaskimista selvästi lyhyimmät suoranousuajat ja pisimmät etappiajat, joten se on tässä mielessä turvallisin vaihtoehto. Käyttäjän ei juuri tarvitse lisäillä omia turvamarginaalejaan. Plussaa: - lyhyimmät suoranousuajat ja pisimmät etappiajat vertailluista sukellustietokoneista - ilmoittaa suoranousuajat seuraavalla sukelluksella - varoittaa liian nopeasta noususta (mutta vain suoranousun puolella) - pitkä pariston kestoikä (8-10 vuotta) - käyttökelpoinen vuoristossa aina 2000 metrin korkeuteen saakka - näytön sammutus ja muistin tyhjennys magneettikytkimellä - kuljetussuojapussi vakiovarusteena Miinusta: - ei varoita liian nopeasta noususta etappinousun puolella (suoranousun puolella varoittaa)

S T A V

N E S

S T

R Ö M S H

o L

M E N

Hitra l<ro & Motell t

~i DoImsundet

marina og camping

BUSSILLA NORJAAN

6'01111 Kuninkaankatu 31 , 33200 TAMPERE puh . (931) 110405 ja 650 500

EDUSTAJA SUOMESSA

PUH.937-42777

r=-

V ~K

n,l

1 G'1. ~.... 9

- ei ilmoita etappiaikaa tai kokonaisnousuaikaa etappinoususukelluksella - jäljellä oleva suoranousuaika saisi näkyä numeroina. Nyt tietää esim., että suoranousuaikaa on jäljellä yli 8 min., mutta alle 15 min. - suurin käyty syvyys ei näy sukelluksen aikana näytöllä, vaan vasta pinnalla - ranteeseen kiinnitys kahdella lepsulIa velcro-hihnalla, jotka ovat liian lyhyet kuivapukua käytettäessä. Kannattaa käyttää tavallisia kompassin hihnoja. - ei näytä kulunutta pinta-aikaa pintaoleskelun aikana - ei voi lukea hämärässä tai pimeässä ilman valaisinta Huomautuksia: - suomenkielinen käyttöohje tekeillä 1.3 ORCA SKINNY DIPPER SKINNY D IPPER on vertailluista sukelluslaskimista ulkomitoiltaan suurikokoisin. Se voidaan kiinnittää painemittarin tai konsolin letkuun, ripustaa turvaliivin lenkkiin tai sitä voi pitää ranteessa. Lithium-paristot kestävät 500-700 päälläolotuntia ja

~-- SUKELlUSSYVYYS

1'"..11.,,.1'1*-"----

MAKSIMISYVYYS

____- - SUKELlUSAIKA

TiiiF' IllM~it1ttl:JF------

KULUNUT PINTA-AlKA

NOUSUNOPEUSVAROITUS

ne voi vaihtaa käyttäjä itse (kustannus n. 180 mk). Laite on ennen sukellusta kytkettävä päälle käynnistyskytkimestä. Ennen sukellusta SKINNY DIPPER selaa näytöllä suoranousun ajat 10-40 metrissä 2 metrin välein. SukelIuksen aikana näytöllä on näkyvissä sukellussyvyys, sukellusaika ja jäljellä oleva suoranousun aika. Nousunopeus vaihtelee syvyyden mukaan ollen 0-20 m:ssä 6 mimin, 20-40 m:ssä 12 mimin ja 40-60 m:ssä 18 mimin. Jos nämä nopeudet ylitetään,syttyy punainen

LED-varoitusvalo näytön alapuolelle. Typen liukenemisen laskennassa SKINNY DIPPER käyttää 12 kudosryhmää. SKINNY DIPPER on tarkoitettu toimimaan suoranousulaskimena, mutta se pystyy käsittelemään myös etappinoususukellukset 60 metriin saakka. Se näyttää etappipysähdyssyvyyden (kattosyvyyden), mutta ei tarvittavaa pysähdysaikaa. Pinnalla sukelluksen jälkeen SKINNY DIPPER näyttää edellisen sukelluksen

Mielessä mukava matsi: golfin British Open Englannissa, lätkäturnaus Moskovassa, maaottelu Tukholmassa, huippuravit Solvallassa, liigamatsi Lontoossa, formula-ajot Hockenheimissa, maailman parasta tennistä Wimbledonissa ...

,,!~tCJ

~:,-~"'\ "i I

~f(

~~_. 1.,

(:\,->1_ '1rV/~l-/.{\.

:1" ,

,-.:x~I. \ .~W .: t-';';~ ...

"~. '

/;, .;,

rr)

;.~. \~ ..!'.. ~

-Af

te!:':t'~ f/ v)~/~, , 1 (f,. «,\~._-~.. .

~'J

~ _'

~~"~

~; ,

'-{('

...

-tili.' ....... ~

z.~ ~ ,....;;;r

/:::\"

rl, I

jt'"' ) <:--/ ,~

Areasta matkustat mukavasti keskelle kuumia kisatapahtumia, koet ja näet paljon - ja kaiken aikaa Sinulla on kiva tunne siitä, että kaikki sujuu. Areasta matkustat aina varman päälle. Käy Areassa kun starttaat sportmatkalle. Meillä on valmis ryhmä moneen lähtöön, pääset mukavassa seurassa ja saat lipustasi vielä seuruealennuksen. Tai kerää joukko kokoon ja tulkaa yhdessä lähimpään Areaan. Meiltä pääsette matsiin kuin matsiin. Käy ja kysy

JnIBlIEAl Matkatoimisto Oy Area, Helsinki vaihde 90-147145, 147146 sekä toimis+omme kautta maan. ' 10

RIISTARUUAN YSTÄVÄT! Kokeilkaa uusia tapoja ja verestäkää vanhoja ta;tojanne perinteisten liistaruokien valmistamisessa. Yli sata ruokaohjetta metsämiehen sydämeen pääsemiseksi. Kirjaa saatavana rajoitetusti Suomen Urheilusukeltajain Liitto ry:n toimistosta Radiok. 12 00240 Helsinki 90-1582258

syvyyden ja ajan sekä seuraavan sukelluksen suoranousuajat. Plussaa: -isot numerot ja selvälukuinen näyttö (paitsi hämärässä ja pimeässä) -varoittaa liian nopeasta noususta. Punainen varoitusvalo näkyy hyvin hämärässä tai pimeässä. -varoittaa etapeille menosta selvästi näkyvällä vilkkuvalla punaisella varoitusvalolla -paristot voi vaihtaa itse -virtakytkimen ansiosta toinen sukelluspari voi ottaa tietokoneen käyttöönsä samana päivänä (ensimmäinen pari ei tosin enää sen jälkeen voi käyttää sitä samana päivänä). Virran sammuttaminen säästää myös paristoja, jos samana päivänä ei enää tehdä uutta sukellusta. -ilmoittaa suoranousun ajat seuraavaa sukellusta varten (2 metrin välein 10-40 metrissä) -ilmoittaa jäljellä olevan ajan, ennen kuin lentäminen on sallittua -nousunopeus 3-portainen 60-40 metrissä : 18 mimin 40-20 metrissä : 12 mimin 20- 0 metrissä: 6 mimin -kuljetussuojapussi vakiovarusteena -lisävarusteena saatavana suojakotelon avulla SKINNY D IPPER voidaan kiinnittää painemittarin letkuun ja käyttää konsolin tapaan Miinusta: -suoranousuajat pitemmät ja etappipysähdysajat lyhyemmät kuin muissa vertailluissa sukellustietokoneissa -ei ilmoita etappi- tai kokonaisnousuaikaa etappinoususukelluksella -suurin käyty syvyys ei näy sukellu,ksen aikana näytöllä, vaan vasta pinnalla -ei keskeytä etappien laskentaa, kun ollaan katto syvyyttä matalammalla. Jatkaa etappien laskentaa, vaikka noustaisiin pinnalle varoituksista huolimatta. -edellisen sukelluksen tiedot eivät säily muistissa, jos virta kytketään välillä pois kytkimestä -ranteeseen kiinnitys kahdella lepsulla velcro-hihnalla (kannattaa käyttää niiden sijasta tavallisia kompassin hihnoja) -nestekidenäyttöä ei voi lukea hämärässä tai pimeässä ilman valaisinta -paristojen lyhyt käyttöikä ja kalleus

-paristotilan kansi toimii myös virtakytkimenä. Kansi on tiivistetty O-renkaalla, joka vaatii huoltoa ja voi pettää päästäen veden paristotilaan. Paristotila on kuitenkin täysin eristetty tietokoneen varsinaisesta elektroniikasta, joten paristotilaan vuotanut vesi ei turmele tietokoneen sisuskaluja (muuta kuin paristot ja kontaktit). ValmisETAPPIPYSÄHDYS KATTOSYVYYDESSÄ

taja on parantanut kannen rakennetta vuoden 1988 lopulla ja kaikkia uudet laitteet toimitetaan uudentyyppisellä kannella eikä vuoto-ongelmia enää pitäisi ilmetä. Myös kaikkiin vanhalla kannella toimitettuihin laitteisiin saa veloituksetta uudentyyppisen kannen lähimmältä ORCA-myyjältä.

VESIKONTAKTI

NOUSE TAI LASKEUDU

UlANSUURI

1) JÄWELLÄ OLEVA SUORANOUSUAIKA

~I~m't.~~

SUKELLUSAIKA

SUKELLUSLASKURI

PARISTOHÄLYTYS

1.4 SUUNTO

SUUNTO SME-ML on myös pienikokoinen ja vain vähän korkeampi kuin Suunnon syvyysmittarit (rannemallina). Myös SUUNTO on aina "päällä" ja käynnistetään joko kastamalla mittari hetkeksi veteen tai painamalla kostutetuilla sormilla käynnistysvesikontaktej a. Käynnistyksen jälkeen laskin alkaa automaattisesti selata näytöllä suoranousuaikoja 9 metristä 57 metriin. Paristojen pitäisi kestää normaalia sukellusta kaksi vuotta, mutta ne suositellaan vaihdettavaksi vuoden välein (vaihdon suorittaa myyjä tai Suunto Oy, kustannus 100-150 mk). Typen liukenemisen laskenta perustuu 9 kudosryhmään. Sukelluksen aikana näytöllä näytetään sukellussyvyys, maksimisyvyys, sukellusaika ja jäljellä oleva suoranousun aika. Maksimisyvyys näytetään syvyyden pylväsnäytöllä. Nousunopeus on 10 mimin ja liian suuresta nousunopeudesta varoitetaan vilkuttamalla näytöllä tekstiä "SLOW". Sukelluksen jälkeen sukelluksen syvyys ja aika voidaan kirjata sukel1uspäiväkirj aan. Pinta-aikanäytöllä näkyy myös kulunut pinta-aika ja lentovaroitus. Puolen minuutin välein selataan uusintasukelluksen suoranousuajat 9-57 metrissä. SUUNTO pystyy käsittelemään etappinoususukellukset ja osoittaa etappipysähdyssyvyyden sekä etappiajan. On paikallaan varoittaa syvien

PAlNEANTURI

etappisukellusten tekijöitä. SUUNTO ilmoittaa etappi syvyyden ns. kattosyvyysperiaatteella eikä salli 30 minuuttia pitempää etappi aikaa. Syvällä sukelluksella katto syvyys voi muodostua huomattavan syväksi ja 30 minuutin maksimietappiaika tulee täyteen yllättävän nopeasti, minkä jälkeen laskin alkaa vilkuttaa "Err'~tekstiä. Sukeltajalla on tällöin 10 min aikaa nousta dekoalueelle, ennen kuin laskin menee pysyvään virhetilaan eikä suorita etappeja. SUUNNOn näyttämä etappiaika on arvio etappeihin tarvittavasta ajasta, jos etappi suoritetaan siinä kattosyvyydessä, jota laskin näytti nousun alkaessa. Jos etapissa noustaan katto syvyyttä seuraten vähitellen matalammalle, on etappiaika huomattavastikin lyhyempi, kuin jos etappi suoritettaisiin ensimmäisessä kattosyvyydessä. Esim. vaikka SUUNTO näyttää etappiajaksi 30 min, kun on sukellettu 42 m:ssä 16 minuuttia, ei kokonaisnousuaika kuitenkaan ole kuin 13 min noudatettaessa dekoalueella koko ajan madaltuvaa katto syvyyttä. Sukellusmuistiin tallentuu sukelluksittain sukellusprofiili viimeisimmiltä 10 sukellustunnilta. Plussaa: varoittaa liian nopeasta noususta (vilkkuva varoitusteksti saisi tosin erottua paremmin) - ilmoittaa myös etappiajan etappinoususukelluksella -

URSUIT-SUKELTAJALLE TEHTY

Ursuit-märkäpuvut - huippulaatua, sukeltamisen mukavuutta. Joustava, pehmeä materiaali. Sisäpuolella silkinpehmeä neule helpottaa t puettavuutta ja lisää mukavuutta. Valittava- ~ nasi on kaksi perusmallia: perinteinen kaksiosainen sukel- ~•• ~ Teollisuuskatu 34 20520 TURKU luspuku haalarihousuilla ja kiinteällä hupulla sekä yksiosaiPuh. 921 - 376 700 nen "puolikuiva" Semi Ory. Ursuit - laadun ja mukavuuden merkki.

SUK

ilmoittaa suoranousuajat seuraavalla sukelluksella - ainoa vertailluista sukelluslaskimista, jossa on sukellusprofiilimuisti - huolto Suomessa Miinusta: - etappien laskentakapasiteetti ylittyy yllättävän nopeasti yli 40 metrin syvyisiHä etappinoususukelluksilla - menee virhetilaan ilman mitään ennakkovaroitusta, jos syvyys ylittää 60 metriä. Esim. hälytyspiippaus voisi varoittaa 3 metriä aikaisemmin. - graafinen maksimisyvyyden näyttö on epätarkka 30 metriä syvemmällä. Pinnalla sukelluksen jälkeen suurin käyty syvyys näytetään kyllä numeroinakin. - paristot eivät kestä paljon sukellettaessa edes yhtä sukelluskautta (paristohälytys tuli n. 70 sukelluskerran jälkeen) - ei voi lukea hämärässä tai pimeässä ilman valaisinta Huomatuksia: Etappien laskentakapasiteetin loppuminen tuottaa käytännössä harvoin ongelmia sukellettaessa monitasosukelluksia. Jos koko aika aiotaan sukeltaa 40 metriä syvemmällä, kannattaa nousu aloittaa viimeistään, kun etappiaika on kasvanut 10 min:iin. Loppuvuodesta 1988 markkinoille tulleessa uudessa mallissa on mm. seuraavia parannuksia edelliseen malliin nähden: - sukellusprofiilimuistin toimintaa muutettu helppokäyttöisemmäksi ja selkeämmäksi - lisätty pinta-aikanäyttöön edellisen sukelluksen maksimi syvyyden näyttö myös numero arvona (vanhassa mallissa maksimisyvyys näkyy pintanäytöllä vain graafisella syvyyden pylväsnäytöllä)

roittamatta laskinta konsolista. Samalla on suurennettu huuhteluaukkoja konsolissa.

parannettu paineanturin lämpötilakompensointia - nousunopeuden varoitus ei enää reagoi yhtä herkästi pieniin syvyyden vaihteluihin - etappiaika näytetään pyöristettynä ylöspäin seuraavaan minuuttiin (aikaisemmin näytettiin alaspäin pyöristettynä) - muistin selauksen käynnistys on mahdollista konsolimallissa irSUKETIETOKONEVERTAILUT

13.12.1988

Maksimisyvyys typen liukenemisen lask:ssa 99,9 m

60 m

100 m

Maksimisyvyys syvyyden näytössä

99,9 m

70 m

60 m

100 m

0,5 m

1,5 %

0,45 m

Syvyys näytön tarkkuus

+ -

metriä tai %

Näytön tyyppi

nestek.

Näyttötaulun koko mm leveys x korkeus

18 x 46

Numeroiden korkeus näytöllä mm

5 - 9

nestek. 26 x 32 3,5 - 7

0,3

nestek.

27 x 55

24 x 45

Näyttötaulun valaisu pimeällä Käyttökytkinten tyyppi ja määrä

säi lytys käyttö

Lä~ötila-a lue

3 painiketta 2 painiketta 1 kierto kytkin -10 - +50 ?

-20 - +50 o - 40

2 painik.

-4 - +50 ?

-10 - +50

Buhlmann Sveitsi

Spencer USA

Buhlmann Sveitsi

Kudostyyppien lukumäärä laskennassa

Nopeimman kudoksen 1/2-aika min

2,5

Hitaimman kudoksen 1/2-aika min

320

480

397

6-18

Monitaso- eli multilevel-malli Dekompressiomallin kehittäjä

Suoranousunopeus mImin Käyttöohje (S

suomenk., E = engl.kiel.)

Huolto Suomessa (muu kuin pariston vaihto)

WDVBiJii;umDfh Fabianinkatu 13 00130 HELSINKI 13 Puh. 90-6121358

E (S)

TARJOUS Wenoka Pro 260.-

Tarjouksia myös muista Wenoka-veitsistä

2 Toiminnot ja ominaisuudet Alla on vertailutaulukko sukelluslaskimien toiminnoista ja teknisistä ominaisuuksista. Taulukossa X tarkolttaa, että laskimessa on kyseinen toiminto ja - tarkoittaa, että toiminta puuttuu.

UWATEC AG Sveitsi

Valmistaja

Pääedustaja Suomessa

Finn-Suit Ursuk Oy Nepto-Sub Oy

Takuuaika Mitat

SUUNTO OY Suomi

ORCA INO. USA

OIVETRONIC Sveitsi

Nepto-Sub Oy Sea Sport Oy

12 kk

24 kk

7,5

11 ,5 6,8

1,9

5,7 &,0 2,2

pituus cm leveys cm korkeus cm

6,5

2,5

6,2 6,2 3,4

grammaa

165

125

170

100

Rannemall i

Toiminto:

AlADIH

SUUHTO

Sukellussyvyyden näyttö

Maksimisyvyyden näyttö suk:n aikana pinna lla

X X

Sukellusajan näyttö

Paino

- ---------------- ------------~;.{..------ ----- ---- ----- ---- --- ---- --------------- ----------

Vesikot veivät voitot sukellusvalokuvauksessa Sukellusvalokuvauksen sm-kilpailun voittajat ratkaistiin marraskuun puolessa välissä pidetyssä Suomen Urheilusukeltajainliiton syyskokouksessa Hyvinkäällä. Kilpailun järjestäneen seuran, Sukellusseura Vesikoiden edustajat pärjäsivät hyvin viemällä sekä mustavalkokuva- että väri kuvasarjan kaikki voittosijat. Järjestyksessään 10. sukellusvalokuvauskilpailu pidettiin syyskuun alussa Suomenlahdella Kotkan edustalla. Mv-kuvien sarjan voitti Vesa Niemi. Toiseksi sijoittui Pekka Perätalo ja kolmanneksi Seppo Vanhanen. Mustavalkokuvien paras yksittäinen kuva tuli Markku Laurikaiselta Helsingistä. Värikuvasarjan voitti Pekka Perätalo, toinen oli Seppo Vanhanen ja kolmas Vesa Niemi. Palkinnon parhaasta yksittäisestä värikuvasta sai Pekka Perätalo. Nyt pidetty sm-sukellusvalokuvauskilpailu perustettiin vuonna 1978 Maltalla hukkuneen erään Sukellusseura Vesikoiden jäsenen muistoksi, kilpailu kantaa nimeä 'Rekun muistokisa'. Muista Suomen Urheilusukeltajain Liiton piirissä järjestetyistä sm-tason kuvaus kisoista kilpailu poikkeaa siinä, että kuvauspaikka ja -aika samoin kuvausmateriaali on kaikilla sama. Kuvien arvostelussa tuomaristo kiinnitti huomiota tekniseen tasoon, taiteellisuuteen ja sarjan tasapainoon. Etenkin värikuvissa löytyi yksittäisiä, mielenkiintoisia ratkaisuja, jotka kuitenkin menettivät merkitystään, jos sarja ei ollut kokonaisuudessaan tasainen. Mustavalkokuvat potivat hengettömyyttä - mielenkiintoisia kuvausaiheita ei tahdo löytyä, mikä on tavallista kuvattaessa kotimaassa.

ORCA

OACOR

Jäljellä olevan suoranousuajan näyttö

Sukellusten välisen pinta-ajan näyttö

Jäljellä oleva jäännöstypen poistumisaika

Maksimisuoranousuajat seuraavalla suk:lla

Etappipysähdysten tarve

Etappisyvyyden / kattosyvyyden näyttö

Etappipysähdysajan näyttö

Kokonaisnousuajan näyttö

Ilmoitus virheell isestä etappi syvyydestä

1lmoitus liian suuresta nousunopeudesta

Sukellusten lukumäärän näyttö

lentovaroitus

Tarvittava pinta-aika ennen lentoa

Varoitus pariston loppumisesta

Edellisten sukellusten lokimuisti

Suke llusprofi i 1imuisti

Virhetilaan meneminen etappien laiminlyönti X • liian suuri syvyys >100 • etappien laskentakapasiteetti ylitetty Ilmoitus dekoalueelle saapumisesta nousussa -

>60

Uudelleen käynnistys kytkimellä

>100 X

Näyttötaulun valaisu pimeällä Automaattinen näytön sammutus virran säästämiseksi

SUSL:n syyspäivät 1988 Hyvinkään Rantasipissä Liittomme syys päivät pidettiin tällä kertaa Etelä-Suomessa Hyvinkäällä, mihin saapui ympäri maan runsaasti aktiivisia sukellusharrastajia - osa heistä seuransa virallisina kokousedustajina ja osa päivien ohjelma-annin paikalle houkuttelemina. Kuten usein aiemminkin juhlittiin myös nyt lähellä toimivan urheilusukellusseuran merkkipäivää: KeskiUudenmaan Sukeltajat r.y. täytti kuluneena vuonna pyöreät 10 vuotta. Juhlavuotensa kunniaksi seura järjesti yhteistyönä liiton väen kanssa syyspäivien lauantain ohjelman, jonka pääteemaksi valittiin "Sukeltaja ja ympäristö". Teeman tarkoituksena oli herätellä meissä kaikissa kiinnostusta elin- ja varsinkin sukellusympäristöämme kohtaan sekä kertoa meille luonnossa viihtyville kovin ikävistäkin ihmisen ympäristölleen aiheuttamista asioista. Ympäristöaiheiden lisäksi kuultiin muitakin mielenkiintoisia esitelmiä kuten "Nainen ja sukeltaminen", "Turvallinen sukeltaminen - sukeltajan vastuu" ja "Mitä Pohjola-vakuutus korvaa". Sunnuntaina oli vuorossa SUSL:n ennätysvilkas syyskokous, jossa mm. ravisteltiin johtokunnan budjettiesityksestä aimoannos kuluja pois ja valittiin jo alkaneelle kaudelle uusi johtokunta sekä liiton puheenjohtajaksi Reino Mustalampi. Kokouksessa jaettiin myös tunnustusta aktiivisesta toiminnasta sukellusharrastuksen parissa. Liiton pronssisen ansiomerkin saivat juhliaan viettävän seuran monivuotinen puheenjohtaja Veli-Matti KorppiTommola sekä saman seuran koulutustoimintaa merkittävästi kehittänyt Mika Pohjonen, joka on myös SUSL:n teknillisen valiokunnan jäsen. Pidettiinpä syys päivillä arpajaisetkin! Ennakkotiedoista poiketen palkintojen arvonta suoritettiin sunnuntaina virallisen kokousohjelman lomassa. Onni potkaisi vaasalaisia Bothnia Gulf Diversin edustajia: Jaakko Leppäniemi voitti Polarsukelluksen 1000 mk:n lahjakortin ja Jaakko Salo 1000 mk:n arvoisen Sally Albatross -risteilyn. Onnea vielä kerran heille sekä lämpimät kiitokset kaikille, jotka muistivat onnitteluillaan seuraamme juhlavastaanottotilaisuudessamme! Keski-Uudenmaan Sukeltajat r.y. Sirpa Rinne 16

1. Liiton tervehdys juhlivalle seuralle

2. Kari Saramon esitelmä sukeltajan vastuusta sai yleisön mietteliääksi.

LUNASTA LISENSSI,

LIA SURU~I·I~!

Linsenssiin sisältyy tapaturmavakuutus, joka korvaa kilpailuissa, harjoituksissa, näytöksissä ja niihin liittyvillä matkoilla sattuvat tapaturmat. Lisenssi koskee urheilusukellusta, räpyläuintia, uppopalloa, sukelluskalastusta, -suunnistusta ja -kuvausta. Urheilusukeltajain liiton lisenssiin kuuluvan vakuutuksen perusteella korvataan tapatur-

mien lisäksi sukeltaj antauti , joka johtuu liian nopeasta pintaantulosta. Kilpailijoille lisenssi on pakollinen, mutta Suomen Urheilusukeltajain liitto suosittelee sitä muillekin. Tapaturmavakuutus on tärkeä osa urheilijan taloudellista perusturvaa. Siitä maksetaan valintasi mukaan joko hoitokuluja ja kertakorvaus työkyvyttömyydestä tai näiden lisäksi myös päiväkorvaus työkyvyttömyysajalta sekä kuolintapaussumma. Käänny liittosi tai seurasi puoleen.

POHJOlA-YHTIÖT POHJOLA SUOMI-SAlAMA EUROOPPALAINEN IlMARINEN 17

HALOO HALOO TOIMISTO TIEDOTTAA

Liiton vuosikokous

Vuosi-ilmoitukset

Kouluttaja asiaa

Liiton vuosikokoukseen osallistui ennätysmäärä osallistujia 41:stä seurasta 91 edustajaa. Vuosikokouksessa käytiin varsin vilkkaasti keskustelua liiton kilpailutoiminnasta, joka lohkaisee ison osa budjetista. Laitesukelluskoulutukseen ja sukellusturvallisuuteen vaadittiin enemmän rahaa. Äänestyksen jälkeen päätettiin valtuuttaa johtokunta muokkaamaan budjettia siten, että menojen yhteissumma vastaa budjetoituja tuloa. Karsinta suoritetaan johtokunnan harkinnan mukaan niiltä monenteilta, joille eniten lisäystä edelliseen kauteen nähden on annettu. Rakentava keskustelu määrärahoista on tervettä ja osoittaa seurojen jäseniltä aktiivisuutta ja paneutumista yhteisiin asioihimme. Liiton uudeksi puuheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti Reino Mustalampi Jyväskylästä. Johtokuntaan erovuoroisten tilalle valittiin uudelleen Hannu Martikainen ja Helena Jaatinen molemmat Helsingistä, sekä uusina Pekka Perätalo Kouvolasta ja Mona Sundman Porvoosta. Varajäseniksi johtokuntaan tulivat Jorma Kervinen Kuopiosta ja Rauno Vihriälä Rovaniemeltä. Johtokunnassa jatkavat Peter Jansson, Pertti Immonen, Hannu Puhalainen ja Matti Väätäinen. Kokouksessa hyväksyttiin esitetty sääntömuutosesitys, että ....jäsenmaksut tulee olla maksettuna helmikuun 15 päivään mennessä.

Vuosi-ilmoitukset tulee palauttaa tammikuun loppuun mennessä liiton toimistoon, jotta jäsenmaksujen laskutus voidaan suorittaa oikean jäsenmäärän perusteella. Tärkeää on saada myöskin seuraluettelo mahdollisimman nopeasti jakoon kaikille seuroille.

Kouluttajien toimintailmoitukset tulee lähettää tammikuun loppuun mennessä. Kouluttajakortteja on mennyt vanhaksi jo viime vuoden puolella, ole ystävällinen tarkasta omasi voimassaolo. Kortit uusitaan seurojen anomuksesta. Uudistetut turvamääräykset ja sukellustaulukot saat liiton toimistosta.

Vuoden sukeltajaksi 1988 valittiin lääketieteen ja kirurgian tohtori, Merivoimien ylilääkäri Seppo A. Sipinen. Seppo Sipinen on tehnyt merkittävää työtä sukellusturvallisuuden kehittämisessä, josta liiton johtokunta haluaa lausua kiitoksensa.

Huomio nuoriin Nuorisotoiminta on yksi urheilusukeltajaliiton avainalueista vuoden 1989 aikana. Verrattuna muihin urheilulajeihin liittomme nuorisotoiminta on ollut näihin päiviin asti varsin vaatimatonta. Tähän on ollut syynä laitesukelluksen aloittamiseen vaadittu 14 vuoden ikä. Suomen urheilusukeltaliiton toiminta on muuttunut viimeisen kymmenen vuoden aikana voimakkaasti. Kilpailulajien, kuten uppopallon ja räpyläuinnin, harrastajien määrä on kasvanut. Eräänlainen kaksijakoisuus, laitesukeltajat ja kilpailulajien harrastajat, on näkynyt jo useissa "kentällä" esitetyissä puheenvuoroissa. Nuorisotoiminta ei ole mikään uusi asia urheilusukelluksen piirissä. Huoli nuorten koulutuksesta on ollut esillä myös aikaisemmin ja heitä varten on suunniteltu ansiokas norppakirja ja vapaasukeltajakurssi. Tällä toiminnalla on kuitenkin tähdätty lähes yksipuolisesti laitesukeltaja uraan, eikä materiaali enää täytä tämänpäivän nuorisokoulutukselle asetettuja vaatimuksia. SVUL:n keskushallinto on kehittänyt yhdessä lajiliittojen kanssa aivan uuden NUORI SUOMI ohjelman, jolla tähdätään urheiluseurojen nuorisotoiminnan tehostamiseen. Monissa lajeissa on ollut ongelmana se, että nuoret lopettavat urheilemisen tullessaan murrosikään. NUORI SUOMI ohjelmalla halutaan pitää nuoret

seuratoiminnassa mukana myös tämän kriittisen iän jälkeen. Samalla urheiluseurojen roolia muutetaan yhä enemmän kasvattaviksi motolla "vanhat tavat kunniaan". Vaikkakin seuratoimintamme painopiste on tällä hetkellä aikuiskoulutuksessa, ei nuorisotoimintaa sovi unohtaa. Jos pystymme mahdollistamaan sen, että urheilusukellus on kuusivuotiaan "ykköslaji" ja tärkein urheilumuoto koko eliniän, kasvatamme joukkoomme verrattain korkeatasoisia uusia sukeltajapolvia. Tällä hetkellä useimmat seurat "työntävät" tämän ikäiset tenavat uimakouluun ja toivottavat heidät tervetulleeksi kymmenen vuoden kuluttua uudelleen. Ei ole tarkoituksenmukaista ymmärtää, että vapaasukelluksen alaikärajaa tulisi madaltaa. Alle kymmenen vuotiaiden urheilusukellusharrastus voisi sisältää esimerkiksi uintitaidon opetuksen, vesileikkejä ja kivoja kerhoiltoja. Järjestäjänä ja vastuuelimenä toimii urheiluseuran nuorisojaosto tai vastaava. Kun ikä ja taidot riittävät lisätään mukaan enemmän oman lajimme mukaisia harjoituksia; vapaasukellusta, va-valokuvausta, räpyläuintia jne. Sukellusseurojen on helpointa aloittaa nuorisotoimintansa juuri nyt. Liittomme nuorisovaliokunta kouluttaa tänä vuonna NUORI SUOMI ohjaajia, jotka saavat perusteet seuran nuorisotoiminnan suun-

nitteluun ja vetämiseen. Materiaalina on valmistunut nuorille tarkoitetut tehtäväkirjat, NORPPAPASSIT 1 ja 2 ja vetäjälle OHJAAJANOPAS. Seurat voivat lähettää edustajiaan myös piirien järjestämille kursseille, joilla koulutetaan yleisseurojen NUORI SUOMI ohjaajia. Täydentämällä tietoja SUSL:n kurssilla, saavutetaan jo melkoinen pohjakoulutus. Nuorisotoiminnan aloittaminen näkyy jo muutaman vuoden kuluttua. Seurojen kouluttamat "omat" juniorit menestyvät hyvin laitesukelluskursseilla ja ovat turvallisia sukelluspareja avovedessä. Myös kilpailutoiminta kehittyy. Nuorella iällä aloitettu harjoittelu kasvattaa lahjakkuuksista kansainvälisesti menestyviä huippu-urheilijoita ja tätä kautta lajimme arvostus nousee. Seuratoiminnassa tapahtuu sukupolvenvaihdos, kun toimihenkilöiksi voidaan valita nuoria, jotka tuntevat vastuuta ja mielenkiintoa seuran hallintoa kohtaan. Tähän kaikkeen tähtää NUORI SUOMI ohjelma. Tavoitteena on, että ain'akin alueellisesti nuoret olisivat tasavertaisia laitesukeltajiin nähden. Jokaisella fyysisesti ja psyykkisesti terveellä aikuisella on mahdollisuus liittyä sukellusseuraan. Miksi ei myös nuorella. Tämähän on lajimme etu. Pertti Immonen Nuorisovaliokunta

NUORI SUOMI - KONKREETTINEN RATKAISU TEHDÄ 90-LUVUN SEURATOIMINTAA! Rakenteeltaan ohjelma voidaan kuvata seuraavasti: 11.

6 \ omaan dessä sovitut kasvatuksellisuusmonipuol isuustavoitteet ja

13\ harrasterj: h mät

18 v

b) alle I J -vuot laiden urheilukoulut (Iajikoulut tai ) toimivat laadukkaan ja leikkinuoret voivat valita harraste- tili val-

cl Antamalla ntJOfllle aktiivisesti

mahdollisuuksia vastuuta seuratoiminnan eri alueilla Nuori Sunmi kasvallaa nuona seuran eri tehtä\ 1111.

Urheilu lisää nuorten itseluottamusta ja vahvistaa terveellä tavalla heidän itsetuntoaan.

1'llJ()I~1

SUOMI

nuori kehittää itseiiiin

,eura varmistaa elinvoimansa tule-

Greenpeace on meille kaikille tuttu, mutta kuinka sen toimintaan voisi osallistua? Helsingissä ei ole toimistoa, mutta jossakin näin tietoja toiminnasta Ruotsista, ja kirjoitin sikäläiseen toimistoon. Viikon sisällä sain järjestön ruotsinkielisen lehden, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa, sekä nipullisen esitteitä ruotsiksi ja suomeksi - varmuuden vuoksi - niinkuin ystävällisessä saattokirjeessä lukee. Greenpeace:n toimintaa voit tukea liittymällä tukijäseneksi, jolloin saat lehden. Maksa 100,- p.s. tilille 112420-2 Osoite: Greenpeace, PL 211, 00181 Helsinki Greenpeace on kansainvälinen ympäristöjärjestö, joka toimii seitsemässätoista maassa. Se on sekä poliittisesti että taloudellisesti sitoutumaton. Greenpeace pyrkii kiinnittämään huomiota ympäristörikoksiin käyttämällä väkivallatonta suoraa toimintaa. Greenpeace panostaa myös pitkälti "kulissien takana" olevaan työhön. "Tarkistamme tutkimustuloksia, teemme itse aloitteita tieteellistä työtä varten, keskustelemme päättäjien kanssa, levitämme tietoa, herätämme huomiota~'

Tuomaripelillä hopea Tanskalle uppopallon nuorten PM-kisoissa Uppopallon nuorten PM-88 pelattiin 26.-27.11. Kööpenhaminassa. Pohjoismaiden lisäksi osallistui kisoihin kilpailujen ulkopuolella Saksa. Suomen joukkue muodostui seuraavista pelaajista: - Timo Immonen, Janne Kuuseva, Jukka Pietarinen, Jari Rajanen, Pasi Lehtonen, Petri Parikka Hyvinkäältä, - Juha Räisänen ja Ari Puustinen Kuopiosta, - Juhani Niiranen ja Tommi Hyväri Lappeenrannasta, - Kaj Björk ja Antti Alestalo Kokkolasta, - Jarno Suomalainen Turusta, - Juha Inkinen Valkeakoskelta ja - Roy Nurmi Helsingistä. 20

Greenpeacen mielestä elämä maapallolla ei voi jatkua, mikäli jatkamme ympäristön myrkyttämistä ja luonnonvarojen tuhlaamista. Greenpeacen ajankohtaisista suojelukohteista voidaan mainita valaat, hylkeet, Antarktis, josta toivotaan maailmanluonnonpuisto, maailman meret, joiden elämä on vaarassa myrkkypäästöjen takia. Greenpeace työskentelee ydinkokeiden kiellon ja ydinaseettoman maailman puolesta. Tämä oli lyhyt yhteenveto Greenpeacen esitteestä. Olen itse yhtä mieltä siitä että suora, erittäin aktiivinen toiminta on välttämätön, koska n.s. poliittista tahtoa maailman pelastamiseksi ympäristökatastrofeilta ei vieläkään ole. Jo 1800-luvun alussa ennusti Thomas Malthus että maailman väkiluku kasValmentajina toimivat Jorma Kervinen Kuopiosta ja Esa Mäkitalo Helsingistä, Esa toimi myös tuomarina. Perinteiseen tyyliin Ruotsi oli ylivoimainen. Vain Suomi pystyi panemaan jonkin verran kampoihin Ruotsille. Ensimmäisen erän Suomi panosti ja ruotsalaiset olivat hätää kärsimässä. Toisessa erässä kuitenkin ruotsalaisten kova kunto ja varma sekä virheetön peli alkoi tuottaa tulosta, kun taas Suomen peli ei kulkenut laisinkaan. Loppunumeroiksi muodostui 6-2 ja selkeä tappio. Tanskaa vastaan pelasimme jälleen erittäin kovan ottelun. Tavoilleen uskollisena Tanskan maalivahti piti jatkuvasti olkapäätä korissa ja riisui maskeja senkun ennätti. Ruotsalaistanskalainen tuomari pari ei kuitenkaan puuttunut maalivahdin törkeyksiin. Suomi hyökkäsi lähes koko ottelun ajan, loppu pelistä puolustuksen kustannuksella tuomarilinjasta johtuen. Danskit pääsivät rokotta-

vaa nopeammin kuin käytettävissä olevat luonnonvarat, ja että vain kurjuus ja rikollisuus voivat rajoittaa kasvua. Meidän aikamme on Rachel Carson kirjoittanut kohua herättäneen kirjan "Silent Spring" maailman meriä uhkaavasta kuolemasta ja sen seurauksista. Rooman kerho julkaisi ensimmäisen raporttinsa "The Limits to Growth" (Kasvun rajat) 1972, mutta mitkään varoitukset eivät ole vaikuttaneet, kulutusjuhla sen kun jatkuu rikkaissa maissa, kurjuus ja väkiluku sen kun lisääntyy köyhissä maissa. Varsinkin merien ja järvien pelastaminen on meille sukeltajille läheinen asia. Liity Greenpeacen tukijäseneksi nyt heti, ennenkuin unohdat asian. Jollei ruotsinkielinen lehti sinulle käy, koeta kirjoittaa Ruotsin toimistoon ja pyytää Englannin toimiston osoitetta. Muuten ei ruotsinkielinen harjoitus ole pahitteeksi, niin laajat kontaktit kuin liitollamme on muihin Pohjoismaihin. Muut puhuvat omaa kieltään ja odottavat että suomalaiset osaisivat ruotsia. Englanninkielen taito ei ole Skandinaviassa sen parempi kuin meilläkään. Ja tässä Greenpeacen osoite Ruotsissa: Box 7183, S-40234 Göteborg Prolle maan puolustusvirheistä ja niin koimme karvaan tappion. Norja ja Saksa olivat kertaluokkaa heikompia. Etenkin Saksan heikkous oli yllättävää. Ottelutulokset: Saksa-Tanska Norja-Saksa Tanska-Suomi Norja-Tanska Ruotsi-Norja Suomi-Ruotsi Tanska-Ruotsi Saksa-Ruotsi Suomi-Saksa Suomi-Norja Loppujärjestys: Ruotsi 4 0 0 Tanska 3 0 1 Suomi 2 0 2 Norja 1 0 3 Saksa 0 0 4

9-1 6-0 3-1 0-18 13-0 2-6 0-6 0-18 10-1 8-1 43-2 30-8 21-11 7-39 2-43

8 6 4 2 0

HELSINGISTÄ

TURUSTA

TUKHOLMAAN

JOKA

pÄlvA

Hieno tapa • • lrrottua arJesta. Silja Linen matkoilla on aina jäljittelemätön tunnelma. Se syntyy hyvästä matkaseurasta. Se syntyy sydämellisestä palvelusta. Se syntyy lukemattomista laadun tekevistä yksityiskohdista.

Matka on aina elämys

SILJA LINEj't

M.tk.tolml.to.t. t.1 SlI'. Llnelt. Hel.lnkl, Etelle.pl.n.dI14. puh. (90) 1804422, SlII. Linen terminuII, Olym· pl.pnll'onkl. puh. (90) 1804455. Turku. KI.ltyalli.k.tu 4. puh. (921) 652244. KOP·kolmlo, puh. (921) 652 288, SlI'. p nen terminuII, Turun ....m•• puh. (921) 652 255, T.mpere. Ke.ku.torl 1. puh. (931) 115122.

TAPAHTUMAKALENTERI 1989

1\1. (aoilllJen

HELMIKUU 4.- 5. 4.- 5. 11.-12. 11.-12. 18.-19. 25. 26. 25.-26.

Iiiljaisef Laiuaf

TURKU STUTTGART HELSINKI TURKU TURKU KUOPIO KUOPIO

Uppopallon naisten maajoukkueleiri Stuttgart Cup/ uppopallo Kouluttajapäivät UppopaJlon miesten maajoukkueleiri UppopaJlon PM-kilpailut Uppopallon SM-sarjaottelut Uppopallon SM-sarjaottelut Uppopallon I-Div. ottelut Liiton piiri käynnit

-$Ulienali,ia menneiJ.uteen I

VARSINAIS-SUOMl! SATAKUNTA

MAALISKUU 4.-5. 11.-12. 11.-12. 18.-19.

Räpyläuinnin nuorten PM-kilpailut Stockholm Cup/ uppopallo Uppopallon I.Div. ottelut Uppopallon SM-loppuottelut Liiton piiri käynnit

TANSKA TUKHOLMA TURKU UUSIMAA/ HÄME

HUHTIKUU 1. 8.- 9. 8.- 9. 15. 15.-16. 15.-16. 20.-23. 20.-23. 21.-23. 22.-23.

Uppopallon SM-karsinta Uppopallon miesten maajoukkueleiri Räpyläuinnin A-valm.renkaan leiri Naparalli / Rovaniemen Urheilusuk . Uppopallon miesten maajoukkueleiri SUSL:n kevät päivät ja vuosikokous Uppopallon EM-kilpailut Vesikko Cup/ uppopallo CMAS*** kouluttajakurssi 1 Sukellusvanhinkurssi Liiton piirikäynnit

TIETOA SYVYYKSISTÄ 1. Grönhagen, H. Konttinen Vuosi sitten kirjoitin jutun meriarkeologian oppikirjasta tai oikeammin käsikirjasta meille Wedenalaisten Polkujen Kulkijoille. Kirja on nyt ollut vuoden myynnissä ja saanut valtavan hyvän vastaanoton, sitä on vielä jonkin verran myymättä joten Matti Myöhäisetkin ehtivät sen vielä hankkia. Kirja kertoo laivojen rakenteista, aseistuksesta, liitupiipuista ja monista muista pikkuseikoista joiden perusteella löydöt pystytään ajoittamaan. Omana osanaan ovat kiellettyjen vesien salaisuudet eli kuvaukset sukelluskiellossa olevista kohteista. Kustantajana Teredo Navalis ry on uusi yrittäjä. Kirjan mahdollinen tuotto tullaan käyttämään seuran veneprojektin tukemiseksi. Teredojen toimesta on jo aikaisemmin tuotettu sarja meriaiheisia laivatauluja ja postikortteja joten työtä on tehty ennenkin. Teredo Navalis ry on seura, jota Museovirasto on käyttänyt usein työrukkasenaan, toiminta joka on joskus herättänyt myös pahaa verta. Nyt on väärin käsitykset oikaistu ja yhteistyö on saatu uusille urille.

KIRJAA VOIDAAN TOISTAISEKSI TILATA 90-30804~ 90-3455504 22

TURKU ROVANIEMI TURKU KUOPIO NORJA KOUVOLA KISAKALLIO TUUSULA LAHTI / KESKI-SUOMI

Raoul Johnsson

HILJAISET LAIVAT - Sukelluksia menneisyyteen Kirjauutuus jouluksi

URHEILU

SUKELTAJA Suomen Urheilusukeltajain Liitto ry:n jäsenlehti postitetaan sukeltajille, joiden osoitteet kerhot ovat toimittaneet liitolle ja joiden jäsenmaksut on maksettu. Muuten on lehteä saatavana liiton toimistosta.

Päätoimittaja: Erkki Metsävuori Kustavintie 9 C 24

k. 921-391098 20310 Turku 31 t. 921-694317

Ilmoitushankinta: Brita Ikävalko

Radiokatu 12 00240 Helsinki (90) 1582257

Toimitus jättää kirjoittajille vastuun heidän mielipiteistään. Osoitteenmuutokset: Urheilusukeltaja-Iehti Kustavintie 9 C 24, 20310 Turku 31 IImestymis- ja ilmoitusaineistoaikataulu N:o

Ilmestyy

Ilmoit.

Tekstit

1 2 3 4

3. 2. 10. 4. 3. 6. 7.10. 9.12

2. 1. 10. 3.

2. 1. 23. 2. 13. 4. 20. 8. 9.10.

5. 5. 7. 9. 9.11

Vuosikerta 160,· Suomen Urheilusukeltajain Liitto ry Radiokatu 12 00240 Helsinki (90) 1582258 Oy Turun Sanomat Turku

Raoul Johnsson on nuoremmalle sukelluskansalle tuntematon nimi. Kuitenkin hän on aikoinaan tehnyt sukeltamista tunnetuksi kymmenissä eri lehtijutuissa ja filmeissä joita esitettiin silloin kun TV oli uusi ja ihmeellinen. Jouluksi ilmestyvä kirja on kokoelma kirjoituksia kokemuksista nostalgiselta 60-luvulta. Kirjoittajan kynä käy ja kirjan sivuilta voimme aistia miten voimakkaasti vedenalaiset kokemukset vaikuttivat jo silloin harrastajiensa elämään. Monet jo unholaan jääneet sukelluskohteet ja tuntien sukellusetsinnät paljastavat sen, että mikään ei ole muuttunut. Kirjassaan Raoul Johnsson seikkailee milloin pinnan alla Riilahdella, milloin Kökarin ja Kökarsörenin karikkoisilla vesillä kuvaillen elävästi laivojen kamppailua raivoavaa merta vastaan. Kirja täydentää oivallisella tavalla Suomen Urheilusukeltajain liitto ry:n jo ennemmin kustantamia kirjoja merellisen menneisyytemme salaisuuksista.

Kirjaa saa ostaa tai tilata tavalliseen tapaan liiton toimistosta 90-158 2258.

PUNAINEN MERISukella trooppisen meren uskomattoman värikkääseen korallien ja kalojen maailmaan. Kristallinkirkas vesi on lämmintä talvellakin! Lähde NET- sukelluslomalle Jordaniaan huippuedullisesti ja tasokkaasti! AKABA AKABA

on NET -matkojen uusi matkakohde. on yksilöllinen ja tasokas aurinkoranta, jonne massaturismi ei ole vielä ehtinyt. AKABA on paikka jossa voit yhdistää aurinkoloman ja upean harrastuksesi SUKEL TAMISEN! AKABASSA on saatavana KAIKKI sukeltajan tarvitsemat palvelut, koulu~~s, välinevuokraus ja opastus - MYOS SUOMENKIELELLÄ!

AKABASSA voit surfata tasaisessa tuulessa, harrastaa vauhdikasta vesihiihtoa, vuokrata huviveneen tai vain rentoutua lämpimässä auringossa ja vilvoitella kristalIinkirkkaassa vedessä. Jo lentomatka Helsingistä suoraan Akabaan on elämys, sillä Royal Jordanian koneessa matkasi alkaa kuninkaallisesti.

J..

·~TMATKAT

<Ill>

TULE AKABAAN! Soita ja kysy lisää: ROYALJORDANIAN

Ostetaan Myydään Vaihdetaan

Myydään 2 x 10 1sukelluspullot, katsastettu -88 Hintapyyntö 3000,Puh. 90/340l6811Timo

Myydään Sukeltajankello Citizen Aqualand, uusi, käyttämätön, takuu. Hp. 1450,Puh. 90-6922358/Harri

Myydään - 2 kpl 9 litran alumiinipulloja - Dagor-regu + painemittari - selkäteline + välikappaleet - nostoliivi (kaulusmalli) Pullot katsastettu vuonna ..-88. Puh. ilt. 90-8024666 Leena

~~~~~

171 292

Ullanlinnankatu 5, 00130 Helsinki

MERIARKEOWGIAN KURSSI TEREDO NAVALIS RY järjestää merihistorian toimiston valvoman kurssin PO LAR-sukelluksen tiloissa 18.-19.02.1989. Kyselyt ja ilmoittautumiset 90-3080403 Heikki Hyttinen iltaisin Hannu Konttinen 90-3455504

SUKELLUSVANHINKURSSI 8 Järjestetään Tuusulassa 22.-23.4.1989. Kurssille osallistuvilla on oltava vähintään CMAS** -sukeltajantodistus. Kurssin hinta 380,- sisältää Sukellusvanhimman oppaan, majoituksen ja ruokailut. Kurssin hyväksytysti suorittaneet saavat SUSL:n Sukellusvanhinhyväksynnän. Ilmoittautumiset Liiton toimistoon 15.3.1989 mennessä. Tarkemmat tiedot kurssista lähetetään ilmoittautuneille. Teknillinen valiokunta