Skip to main content

Urheilusukeltaja 1988 1

Page 1

LUNASTA LISENSSI, S LLA SURU~I·I~! Linsenssiin sisältyy tapaturmavakuutus, joka korvaa kilpailuissa, harjoituksissa, näytöksissä ja niihin liittyvillä matkoilla sattuvat tapaturmat. Lisenssi koskee urheilusukellusta, räpyläuintia, uppopalloa, sukelluskalastusta, -suunnistusta ja -kuvausta. Urheilusukeltajain liiton lisenssiin kuuluvan vakuutuksen perusteella korvataan tapatur-

mien lisäksi sukeltajantauti, joka johtuu liian nopeasta pintaantulosta. Kilpailijoille lisenssi on pakollinen, mutta · Suomen Urheilusukeltajain liitto suosittelee sitä muillekin. Tapaturmavakuutus on tärkeä osa urheilijan taloudellista perusturvaa. Siitä maksetaan valintasi mukaan joko hoitokuluja ja kertakorvaus työkyvyttömyydestä tai näiden lisäksi myös päiväkorvaus työkyvyttömyysajalta sekä kuolintapaussumma. Käänny liittosi tai seurasi puoleen.

POHJOIA-YHTIÖT POHJOLA SUOMI-SAlAMA EUROOPPALAINEN lIMARJNEN


URHEILU

SUKELTAJA No 1 1988 12.02.

Puheenjohtajalta siv 3 Kypäräkeikka 4 Ministerivierailu Vesikoilla 6 Uppopalloilijoille 9 Grand Cayman 11 Akaba - Lahden itärannalla 14 Rekun muistokilpailut 15 Räpyläuinti ykköslaji 16 VIII Turku Cup 18 Pohjoismaiset Mestaruus kuvat 19 Toimiston puheenvuoro 20 Toimintakalenteri 22

Kansi: Eki Siirilä ja Kaskisukell usvälineet

Uusi vuosi on vaihtunut ja kevät alkaa lähestyä uhkaavasti. Alkaa myös aika jolloin pitää entistä enemmän kohdistaa huomiota varustehuoltoihin ja uusien varusteiden hankintoihin. Viime vuodelta on vielä hyvässä muistissa kuinka saattaa käydä, erilaisia laitteita ja järjestelmiä yhdisteltäessä, laitteet eivät pelaakaan kaikissa olosuhteissa niinkuin niiden olisi pitänyt pelata. Seurauksena tästä on hyvin usein sukellusonnettomuus. Kun olen lukenut erilaisia raportteja kuolemaan johtaneista sukellusonnettomuuksista, voi havaita hyvin monessa tapauksessa mitä erilaisimpia virityksiä sukellusvarusteissa. Mutta kuinka moni meistä hallitsee kaikkien eri järjestelmien hienoudet. Laitevalmistaja on keksinyt jonkin hienouden joka parantaa huomattavasti laitteen toimintaa, toinen laitevalmistaja on kehitellyt jotakin toista osa-aluetta. Laitteet toimivat hienosti, siinä kokonaisuudessa johon ne on suunniteltu. Mutta, sitten tulee henkilö joka haluaa mahdollisimman edullisesti varusteet. Ostetaan nippeli sieltä toinen täältä ja näin kootaan täydelliset varusteet. Mitä me saimmekaan. Pahimmassa tapauksessa sellaiset varusteet jotka tiukan paikan tullen eivät toimikaan. On ollut tapauksia joissa on laitteista löytynyt varailmaventtiileitä parittain samasta laitteesta. Kun varailman tarve tuli ne eivät toimineetkaan koska niitä olisi pitänyt käyttää oikeassa järjestyksessä. Herää kysymys? Onko meillä hätätilanteessa enään aikaa miettiä mikä oli oikea järjestys jotta varailmaventtiilit toimivat yhteen. Kaiken lopuksi kun huomataan, että ilmaa ei tule ja pitää päästä nopeasti ylös, painovyö onkin alimmaisena tai se on vedetty solmuun jota ei saa auki. Kun vielä lopuksi todetaan, että painojakin oli kaksinkertainen määrä mitä olisi todellisuudessa tarvinnut, on meillä kaikki edellytykset sukellusonnettomuuteen. Edellä olevien seikkojen johdosta, kun nyt alatte varustautua tulevaan sukelluskauteen pyrkikää mahdollisimman turvallisiin varusteratkaisuihin ja välttäkää niitä erilaisia "virityksiä" HYV1';1' ALKANUTTA SUKELLUSVUOTTA. Mauri Vallema

Sääntömääräinen kevätkokous Hotelli Pasilassa 88 kello 13.00 Valtakirjojen tarkastus alkaa kello 12.00 Kokouspaketin hinta on 242,50 mk, sisältää majoituksen, aamiaisen, aamusaunan, iltapäiväkahvin ja illallisen. l\Iajoitusvaraus 11. 4. 1988 mennessä liiton toimistoon. TER VETULOA!

JOHTOKUNTA

3


--KEIKKA SISSÄ Teksti: Erkki Siirilä Kuvat: Jyrki Keinänen ja Erkki Siirilä

Päivä alkoi varastoIla. Mukaan kypärä, rintahaarniska, kuivapuku, lyijykengät, vyö, remmit, painot, puukko, säärystimet, puhelin, varuspakki sekä letku- ja kaapelikela. Sitten rantaan, jossa letku vedettiin valmiiksi sukellusta odottamaan ja välineet tarkastettiin. Seuraavaksi kiinnitettiin letku ja kaapeli kypärään sekä patteri puhelimeen. Portaat laskettiin veteen, pintailmajärjestelmä pantiin kuntoon ja lopuksi haettiin jakkara sukeItajalle, sillä kypäräsukeltaja ei pukeudu vaan istuu ja odottaa, että muut pukevat hänet. Sukellusta kypärävälinein oli hauduteltu 13 vuotta. Sen piti tapahtua syksyllä 1974 laivaston sukeltajakurssilla, mutta kiire muutti kurssin suunnitelmat. Lupaus jäi kalvamaan mieltä, ja niinpä tavatessani eräänä päivänä Kaivon Maunon, saman kurssin kouluttajan, otin asian esiin: "Milloin laivasto lunastaa lupauksensa?" Alkoi olla korkea aika kypäräkeikalle, sillä pian olisivat varusteet museossa. Manukin tietysti tämän tiesi ja innostui asiaan, kun vielä lupasin että sukelluksesta tehdään juttu Urheilusukeltajaan ikään kuin kunnianosoituksena vanhalle pöhinäpöntölle; nimi tuntuu osu valta, kun on kerran kuunnellut ilman suhinaa kypärän sisällä.

Legendaariset kypäräsankarit Niin olivat ajat muuttuneet muutamassa vuodessa, että nyt kypäräsukeltamisessa alkoi olla jo kansanperinteen keräämisen makua. Vielä 70-

4

luvullahan nämä välineet olivat edelleen ajan henki ja päivän sana. Nyt 80-luvun lopulla herra Sieben aivoitusten tuloksena syntyneet vanhat kypärät alkoivat kuulua menneeseen aikaan. Mielessä vilahtelikin kuvia sukupolvista veden valloittajia hylyissä ja leväviidakoissa, kuvia miehistä, jotka uhmasivat sukeltajan koukistuksia eli sukeltajantautia sekä muita vesielementin uudisraivaajia kohdanneita vaaroja. Tietysti uudisraivaajiin kuului naisiakin, mutta he hankkivat suurimmat kannuksensa ilman laitteita ama-nimityksellä kutsuttuina simpukansukeltajina Japanissa. Vanhan kypärän kulta-ajoista olin lukenut ajan patinoimista kirjoista. Niissä puhuttiin usein Torstai-saaresta Korallimerellä. Saari oli läntisen Tyynenmeren helmensukelluskeskus, ja sen hautausmaalla lepäsi syvyyksien sankareita vieri vieressä. Tarinat muistuttivat vuosista, jolloin kypärissä ei ollut vielä takaiskuventtiilejä: letkun katketessa sattui onnettomuuksia, joissa alipaineen kypärään imemä sukeltaja jouduttiin kantamaan viimeiseen lepoon metallihatussaan. Entisajan sukeltajia ympäröikin maissa sama ilmapiiri, joka on tuttu tilanteista, joissa lännenfilmien sankari tai nykyajan astronautti astuu esiin - legenda jo eläessään. Poissa olivat vanhat ajat. Poissa olisivat pian vanhat kaskivarusteet. Enää niitä ei ollut edes sukeltajakurssin emälaiva Mursulla. Tilalla oli Drägerin "turbokypärä". Ehkäpä se

oli tehokkaampi. Kolhiintuneitten Siebe-Gormanien joutuessa hyllylle oli kuitenkin vain muistoihin kuuluviksi siirtynyt monta hauskaakin hetkeä. Manu mainitsi esimerkkinä juoksukilpailut lyijykengissä Jussarön saarella: vauhdin pysäyttäminen oli varsinkin pienille miehille vaikeaa. Eräs oli mennä laiturilta mereen, kun kengät jatkoivat matkaansa, vaikka mies oli juoksemisen jo lopettanut

Haarniska harteille Se siitä haikeudesta. Obbnäsiin oli tultu sukeltamaan eikä haikailemaan. Oli aika laittaa haarniskan pehmiketyyny hartioille ja pujottautua sisään kuivapuvun kaula-aukosta; apu oli tarpeen. Sitten päälle vyö ja ranteisiin remmit. Seuraavaksi raskas panssari paikoilleen. Rintakehää kiertävän kumireunuksen reiät venytettiin" haarniskan pulttien läpi ja kauluksen aluslieve aseteltiin kohdalleen. Kumireun uksen päälle kiristettiin m uttereilla neljä metallikiskoa. Näin oli saatu aikaan tiivis liitos rintapanssarin ja puvun välille. Istuin jakkaralla ja katselin avustajien hääräilyä ympärilläni. Pian jaloissa olivat Iyijymonot ja niiden yläpuolella säärystimet. Tärkeitä varusteita molemmat, sillä kukapa haluaisi pulpahtaa jalat edellä pintaan. Ketjuilla ja nahkavyöllä kiinnitettiin vielä toiset painot haarniskan etu- ja takapuolelle. Sitten päähän pipo ja sukeltajanpuukko remmeillä kiinni. Enää ei puuttunut kuin kypärä päästä.


Kypärän pukeminen olikin sitten kokonaan oma lukunsa. Ensin etuikkuna kylmään veteen jäähtymään, jotta huurteelta vältyttäisiin. Sen jälkeen metallihattu nostettiin haarniskan kierteille, ja aloin tuntea olevani omassa pienessä maailmassani, jonne ei kuullut, mitä Manu ja Jyrki ulkopuolella puhuivat. Messinkikypärän ja monojen paino saivat tuntemaan itsensä kömpelöksi, kun astuin lähemmäs mereen vieviä tikkaita. Kävellessään ei nähnyt jalkojaan ja kypärän otsankohtaa kolhi matalissa laivan sisätiloissa helposti, sillä tässä hatussa ei ollut neljättä ikkunaa yläviistoon niin kuin monissa muissa kypärämalleissa. Yläikkunaa kaipasin myös veden alla. Ilma alkoi virrata kypärään muuttaen elämän yhdeksi suhinaksi. Manu kiersi etulasin paikoilleen naureskellen samalla tavalla kuin on tapana, kun joku kertoo karmivan jutun. Ainoa yhteyteni ulkomaailmaan oli nyt messinkipäähineeni sisällä oleva puhelin. Leuan edessä oli mikrofoni, jota painamalla saattoi antaa pintayksikköön valomerkin, jos puhe ei kuulunut. Kaiuttimeni oli jossain pään vieressä. Puku alkoi täyttyä sisään virtaavasta ilmasta. Aloin tapailla päätä taakse taivuttaen niskaventtiiniä, jolla ilmaa saa poistetuksi. Muistin samalla juttuja, joiden mukaan vanhat kypärämiehet tuntee siitä, että he kuivalla maalIakin jatkuvasti nyökkäilevät takakenoon. Laskeuduin letku toisessa kädsesä portaita, molskahdin veteen ja painoin niskanappia, sillä ilmaa oli liikaa. Kaikki tuntui hankalalta, sillä vedessä ei kellunut pystyssä, koska kypärä ja haarniska painoivat pään alas. Ikkunoista ei nähnyt niinkuin halusi ja uimaankaan ei haarniskan sekä lyijymonojen vankina pystynyt. Lopulta sain ilmaa riittävästi ulos ja lähdin laskeutumisköyttä alas. Monot mutaan Kuplat poreilivat ympärillä. NieleskeIin ja paine korvissa hellitti. Päästin köydestä irti ja pian upposin monoineni mutaan. Ilman tulo tuntui loppuvan. Kypärävälinein tämä ei kauhistuta, sillä puvussa on varailmaa moneen hengenvetoon. Samoin turvana on puhelin, johon sanoinkin pikkuilkeän huomautuksen sillä seurauksella, että kypärän sisällä puhalsi pian varsinainen pyörremyrsky, joka uhkasi nostaa minut ilmapallona kohti taivaita. Loppusukellus olikin kamppailua sopivan ilmanvirtauksen kanssa: ilmaa tuli aina liikaa tai liian vähän, ja poistoventtiili tuntui tehottomalta maksimiasentoon väännettynäkin. Virtauksen säätelyssä puhelin oli todella tarpeen. Se oli välttämätön myös pintaan noustessa. Kun kengät

kerran mudasta irtosivat, tuli ylös asti ja oli hyvä tietää, ettei sillä kohdalla ollut laivan pohjaa vastassa. Nousuköyttä ei liejussa pyörittyään löytänyt. Mietin, että syvässä ja sameassa vedssä nousuköyden löytämisestä voisi tulla ongelma, kun ei uskaltaisi lähteä noin vaan leijailemaan yläilmoihin. Sama koskee alasmenoa sekä nousun äkillistä pysäyttämistä ilmaa poistaen. Ilman köyttä menisi pohjaan kiihtyvällä vauhdilla niin, että korvat soisivat. Lisäksi huomasin, että oli tärkeää kiinnittää huomiota ilman ulospuhaltamiseen ylös tullessa. Kun ei ole suukappaletta suussa, uloshengitys ei ole matkalla pintaan niin itsestään selvää kuin sammakkovarusteissa. Ajattelin myös juttuja vedenalaisista etsinnöistä kypäräpuvussa. Yritin rämpiä pohjalla ja tulin siihen tulokseen, että ei tämä mikään etsintä puku ollut. Tämä oli puku työskentelyyn paikoillaan ja siihenkin mielestäni kömpelö. Kypärän sisällä ei myöskään samalla tavoin kokenut olevansa osa merimaailmaa kuin kevytvälineissä. Olin sidottu pintaan ja avustajiini. Pohjalla lyijysaappaat syvällä liejussa ajatus pintamiesten lakosta tuntui "erittäin epämiellyttävältä". Pikku puutteista huolimatta SiebeGormanit olivat loistava kokemus. Testituloksena voisi vaikkapa sanoa: "Ne kestävät taatusti isältä pojalle". Ensi kerralla täytyy kai koekäyttöön haalia jostain panssarisukelluspuku.

FRöLUNDA-CUP 19. 12. 1987 GöTEBORG, RUOTSI Voitto Suomeen kansainvälisessä uppopalloturnauksessa Ruotsissa. Vantaalainen VAPAASUKELTAJAT -82 teki historiaa voittamalla ensimmäisenä suomalaisena joukkueena Euroopan parhaiden seurajoukkueiden uppopalloturnauksen 19. 12. 1987 Göteborgissa. FRÖLUNDA-CUPin nimeä kantavaan turnaukseen osallistui 16 miesjoukkuetta: 9 Ruotsista, 2 Norjasta, 2 Tanskasta, 2 Saksan liittotasavallasta ja 1 Suomesta. lisäksi kolme naisjoukkuetta, Ruotsi, Tanska ja Saksan Lt, pelasivat oman sarjansa. Suomalaisten ottelut: Vapaasukeltajat -82 - Boblen SDK, Norja 2-0 Vapaasukeltajat -82 - Sydkusten, Ruotsi 2 - 0 Vapaasukeltajat -82 - SDK Malmö-Triton, Ruotsi 1-1 Vapaa sukeltajat -82 - TC Stuttgart, Saksan liittotasavalta 2-2 Vapaasukeltajat -82 - P-I Dykker, Tanska 2-0 loppuottelu: Vapaasukeltajat -82 - Felix DF, Ruotsi 1-0 Mitalisarjan järjestys: 1. Vapaasukeltajat -82, Vantaa, Suomi 2. Felix DF, Göteborg, Ruotsi 3. SDK Näcken, Katrineho1m, Ruotsi 4 . TC Stuttgart, Stuttgart, Saksan Lt Vapaasukeltajien ensimmäinen voitto Frölunda-Cupissa, Göteborgissa , jatkoi joukkueen menestystä Ruotsissa. Aikaisemmat voitot ovat tulleet Stockholm-Cupissa, 14- 15 . 3. 1987 ja Nautic-Cupissa, Eskilstunassa 17-18. 10. -87. 1986 Vapaasukeltajat -82 sijoittui Frölunda-Cupissa kuudenneksi.

5


Juhlapuheen piti ministeri Anna-Liisa Piipari.

MINISTERIVIERAILU VESIKKOJEN SYNTTÄREILLÄ Tapani Toijonen:

Vesikkojen 20 vuotta Kouvolassa on usein tartuttu ajan ilmiöihin ripeästi ja vitkastelematta. Näin tapahtui myös urheilusukelluksessa. Sukellusseura Vesikot ry:n perustamisen aikoihin vuoden 1967 alussa Suomen Urheilusukeltajain Liittoon (perustettu 1956) kuului vain 19 seuraa, joissa oli yhteensä 323 jäsentä. Näistä vajaa sata oli Helsingin ulkopuolelta lähinnä meren tai suurten sisävesistöjen ääreltä. Seurat kutsuivat itseään kerhoiksi ja olivat yleensä pieniä klubityyppisiä suljettuja harrastajaryhmiä. Tänne sisämaahan Kouvolan ja Kuusankosken alueelie sukellusinnostuksen toivat lähinnä lai vaston taistelusukelluskurssin käyneet pojat. Harrastus levisi niin nopeasti, että perustavaan kokoukseen tammikuun 13. päivänä 1967 osallistui 14 urheilusukeltajaa, jotka jo siiqä vaiheessa oli-

6

vat tavalla tai toisella opetelleet sukeltamisen taidon. Ensimmäisenä puheenjohtajana oli Vesa Harsi ja sihteerinä Jouko Askola. Muista uudisraivaajista voisi mainita Pekka Eklundin, Markku Heinosen ja Heimo Itkosen, jotka ovat tälläkin hetkellä toiminnassa mukana. Ensimmäisten vuosien kantavia ajatuksia olivat liittyminen Suomen Urheilusukeltajain Liittoon SUSL:iin ja osallistuminen sen toimintaan, sukelluskoulutuksen käynnistäminen ja ennen kaikkea into tehdä jotain hyödyllistä eli osallistua pelastuspalveluun. Paljon julkista huomiota herätti tällä pienellä joukolla varusteltu vesipelastusauto, jonka ylläpito tosin kävi pian ylivoimaiseksi , koska auto "hävitettiin" jo seuraavan vuoden syksynä. Toiminta lähti heti kangertelematta

käyntiin, kasvoi ja kehittyi nopeasti hakien itselleen vakiintuneet muodot: koulutusta, halliharjoituksia, merileirejä, pelastussukellusta, nuorisotoimintaa, uppopalloa, ulkomaanmatkoja ja jatkuvaa ponnistelua seuran talouden hoitamiseksi sekä paljon muuta. Luettelon jokainen kohta olisi oman laulunsa arvoinen, mutta tähän mahtuu pieni kuvaus vain muutaman alan kehityksestä. Jäsenmäärä, joka perustamisvuoden lopussa oli 18, kasvoi tasaisesti ja saavutti 1981 200 jäsenen rajan, johon se sitten pysähtyi useaksi vuodeksi. Tänä vuonna näyttää alkaneen uusi kasvu, joka jatkuessaan tulee panemaan esimerkiksi uimahalliresurssit kovalle koetukselle. Eräänlainen rajapyykki oli vuosi 1974, jolloin aloitettiin nuorisotoiminta ja pyrittiin saamaan enemmän naisia mukaan järjestämällä heitä varten oma sukelluskurssi. Varsinaista jäsenhankintaa ei ole koskaan harjoitettu, vaan seuraan ovat hakeutuneet luonnostaan sukeltamisesta kiinnostuneet ihmiset. Joka tapauksessa Vesikot ovat jo kauan olleet maan kaikkien suurimpia sukellusseuroja. Suhteellisesti Vesikkojen suuruuden päivät olivat jo seuran syntyessä. Silloin Vesikot edustivat 5,5 prosenttia SUSL:sta ja nyt vastaava prosenttiluku SUSL:n 6 000 jäsenestä on enää 3,5. PuheenjohtaJma ovat Vesa Harsin jälkeen toimineet Markku Heinonen, Paavo Markkanen (2 vuotta), Heimo Itkonen, Ilpo Raatikainen (6 vuotta) ja Tapani Toijonen (9 vuotta). Nykyisin tänä jäsenten luottamusmiehenä on Jussi Salo. Koulutus ja halliharjoitukset tähtäävät luonnollisesti avovesisukellukseen ja sen tarjoamiin harrastuksiin. Alusta asti ohjelmaan kuului viikonloppusukelluksia ja erilaisia leirejä, joita pidettiin kirkkailla järvillämme . ja Suomenlahdella. Vesikuljetukset tilapäiskeinoin ovat hankalia. Kesinä 1973 ja 1974 vuokrattiin salolainen kaljaasi Hwal, jolla tehtiin viikon sukellusretket Saaristomerelle ja tutustuttiin mm. Alfred-nimiseen hylkyyn Vänössä. Vivan ja ulkomaat Retket tällä vanhalla laivalla oli mukana olleille isku suoraan suoneen. Entäpä-jos-meilläkin-ajatus ei jättänyt rauhaan ja loppusyksystä 1974 kiikarissa oli Hwaliakin uhkeampi 30-metrinen 1948 rakennettu puualus m/aux VIV AN, jota haviteltiin seuralle. Asiat kääntyivät kuitenkin sille tolalle, että laivan osti erillinen, tarkoitusta varten perustettu Vivanyhdistys, jonka jäsenet tosin olivat kaikki vesikkoja. Oli miten oli, siitä lähtien VIVAN on toiminut myös


seuramme mamlOna tukialuksena kuljettaen parhaimmillaan puoli tusinaa sukellusleiriä kesässä Suomenlahden sukelluskohteisiin ja jopa Ahvenanmaalle ja Gotlantiin asti. Myös Etelän kirkkaat vedet ovat kiehtoneet. Aloitimme Mallorcalla 1972 ja jatkoimme Jugoslaviassa seuraavana vuonna. Tästä alkoi pysyvä ulkomaan innostus: Malta 3 kertaa, Norja 6 kertaa, Eilat Punaisella Merellä 2 kertaa ja lisäksi Lanzarote, Ceylon, Malediivit ja Ibiza. Matkoja on tehty kerran pari vuodessa. Sukellusvalokuvaus Ulkomailta tuli heräte myös sukellusvalokuvaukseen. Ovathan olosuhteet siellä tälle harrastukselle ihanteelliset. Seura hankki jäsentensä käyttöön vedenalaisen kameran, jonka avulla he saattoivat osallistua sukelluskuvakilpailuihin. Seuran oman sukelluskuvauskilpailu syntyi 1982, jolloin aloitettiin vuosittainen "Rekun muistokilpailu" vuonna 1978 Maltalla hukkuneen seuran pitkäaikaisen sihteerin Reijo Saareiman muistoksi. Kilpailulla on ollut Suomen mestaruuskilpailun arvo, mutta kiertopalkinto Maltan malja on aina saatu pysymään kotona. Näissä kilpailuissa ja muussa sukellustoiminnassa kotimaassa ja ulkomailla on syntynyt laadukasta kuvamateriaalia, josta vuosien 1986-87 vaihteessa koottiin Maakuntakirjastossa esillä ollut sukelluskuvanäyttely. Kuvat nähdään uudestaan seuran 20vuotisjuhlassa marraskuussa. Vesikko-cup SUSL:n toiminnassa uppopallo on näkyvässä asemassa. Jo 1972 liitto toimitti seuroille silloisista pohjoisista uv-poolosäännöistä mukaillut uppopallosäännöt. Kilpailutoimintaa tästä ei kuitenkaan syntynyt. Vesikot panivat 1974 alulle seurojen välisen uppopallotumauksen ja näin syntyi mielestäni Suomen arvostetuin vuosittainen uppopallotapahtumat Vesikko-cup. Tähän aikaan uppopalloa pelattiin Pohjoismaissa täysin eri säännöin kuin Keski-Euroopassa, lähinnä Saksassa. Tutustuimme kumpaankin versioon toisaalta kokousmatkalla Tanskassa ja toisaalta kutsumalla saksalainen joukkue TSC Mi.i1heim Vesikkocupiin 1975 ja tekemällä parikin kilpailumatkaa Kultaisen Pallon Kisaan Mi.i1heimiin. Halusimme yhdistää ruotsalaisen uv-poolon ja saksalaisen UW-Rugbyn yhdeksi ja samaksi peliksi ja saimmekin kaikki Pohjoismaat ja Saksan yhteisen neuvottelupöydän ääreen. Vesikko-cupin yhteydessä keväällä 1977. Vaikealta tuntunut homma onnistui ja tästä lähtien uppopallon sääntöasioita ho\teli liiton

puolesta kansainvälisellä tasolla silloinen vesikko Kalevi Rehnbäck. Nykyisin Vesikko-cupiin kokoontuu koko Suomen mestaruussarja, ja parhaimmillaan oli 7 ulkomaista joukkuetta mukana. Parhaimmat omat uppopallosaavutukset ovat olleet SM III ja nuorten SM I.

vesipelastusauto on vaihtunut 1984 hankittuun hyvinvarustettuun mutta hiukan liian pieneen Buster-veneeseen. Nykyaikaa onkin sitten jo PEPA-ryhmän viimeinen hälytys: viikkojen varuillaolo Antonia Gramscin öljypäästön torjuntatehtäviin, joita ei onneksi tullutkaan.

Räpyläuintia ja muuta urheilutoimintaa Toinen kilpaurheilulajimme räpyläuinti virisi vuodesta 1978 lähtien. Parhaimpina aikoina tuli Suomen ja jopa Pohjoismaiden mestaruuksia. Kärkinimiä olivat esimerkiksi Ari Wiren, Ari Palve, Jouni Mäntylä, Ari Partanen, Tommi Kurvinen ja Marko Pekkola. Tämä edellä kuvattu urheilullinen panos alkoi korostua sukellusseuroissa 70-luvun alussa. SUSL:sta tuli SVUL:n erikoisliitto 1973 ja samana vuonna Vesikot liittyivät SVUL:n Kymenlaakson piiriin. Aluksi yhteyttä piti lajiyhdysmies ja urheilusukellusjaosto perustettiin 1982. Samana vuonna osallistuttiin Kymenlaakson piirikisaan. 1984 oli vuorossa kuntoliikunnan show-tyyppinen laaja tapahtumasarja. Juniorijoukkueemme olivat mukana Jyväskylän talvisuurkisoissa 1985 ja Lahden kesäsuurkisoissa 1986.

Ansiomerkkejä Alpo Tommola lauloi Pekka Ainalin säestämänä ennen illan huippuhetkiin kuulunutta Vesikkojen lipun vihkimistä. Sen jälkeen seuran pitkäaikainen puheenjohtaja Tapani Toijonen esitti laatimansa Vesikkojen historiikin. Suomen Urheilusukeltajainliiton hopeisella ansiomerkillä juhlassa palkittiin Pekka Hietamies. Pronssisen ansiomerkin saivat Erkki Haarto, Timo Innanen, Juha Lehtonen, Irma Niemi, Vesa Niemi, Pekka Perätalo, Jussi Salo, Erkki Vierros, Kari Vänskä ja Matti Väätäinen. Vesikkojen viirin saivat Vesa Harsi, Markku Heinonen, Paavo Markkanen, Heimo Itkonen, Jussi Salo, Ari Wahlberg ja Seppo Vanhanen. Nuorisotyöstä palkittiin kirjalla Tommi Kurvinen ja Pete Makunen. Seuran entiset puheenjohtajat Ilpo Raatikainen ja Tapani Toijonen palkittiin hylky tammesta tehdyillä puheenjohtajien nuijilla.

SUSL Urheilusukelluksen kehittämishalu on näkynyt Vesikoissa myös osallistumisena Urheilusukeltajain Liiton toimintaan. Kokousedustusten lisäksi seura on käyttänyt henkilöresurssejaan myös liiton johdossa. Vesikkoja on ollut liiton johtokunnassa 13 vuoden ajan, esimerkiksi Ilpo Raatikainen 12 ja Ari Wahlberg 9 vuotta. Viiden vuoden ajan Vesikoilla oli puheenjohtaja Kalervo Rehnbäckin ja varapuheenjohtaja Ilpo Raatikaisen lisäksi kaksi muuta jäsentä ja tilin tarkastaja. Tästä Vesikko-dynastiasta tuli hämmästyttävän vähän sanomista, sillä edustajamme ajoivat liiton ja urheilusukelluksen eikä yksityisen seuran tai paikkakunnan etua. Liiton tapahtumista Vesikot ovat järjestäneet yleisiä kokouksia, koulutuspäiviä, nuorisojohtajakurssin, uppopalloturnauksia ja sukelluskuvakilpailuja. Pelastuspalvelu Pelastuspalvelulla on riittänyt töitä vuosien varrella. Vilkkain vuosi lienee ollut 1969, jolloin lähtöjä oli kuusi. Kaukaisin etsintä tehtiin Inarinjärvellä 1981. Surullisin tehtävä oli kahden pikkutytön nosto Luumäen Kangaslammesta samana vuonna. PEPA-ryhmään kuuluu nykyisellään noin 50 sukeltajaa ja alkuaikojen

Seurajärjestelmä pysyy pilarina Ministeri Anna-Liisa Piipari katsoi puheessaan urheiluseuran tulevaisuuden riippuvan paljon siitä, mitä palveluja seura ihmisille tarjoaa ja tekeekö se sen houkuttelevammin kuin kilpailevat organisaatiot. - Uskon, että niin kauan kuin seurat niin kiitettävästi kuin nyt kiinnittävät huomiota laadukkaaseen nuorisotyöhön urheiluseurajärjestelmämme säilyy liikuntatoimintamme peruspilarina. Liikuntapalveluilla pitäisi ministeri Piiparin mielestä olla sellainen seurantajärjestelmä, joka pelkkien käyttökertojen lisäksi ottaa huomioon sen, kuinka montaa eri asiakasta palvelut hyödyntävät.

Mukavaa kun muistitte, kiitos kun kävitte. Sukellusseura Vesikot kiittää kaikkia 20-vuotista taivaltaan muistaneita. Sukellusseura Vesikot 7


Kuvavälähdyksiä Veszkozden 20- vuotisjuhlilta Kouvolasta Vesikoiden lipun naulaustilaisuudessa liiton pUheenjohtajalle VallemalIe osui kolmannen naulan naputtelu.

8

·no Mustalampi Merisu-. . .. r· Sammakoiden Rel. nitteluja vuoroaan "Tapani Jyvaskyan r M""lkiä odottamassa on" keltaji en IrmcVesI I "ka01"d e n entinen puheenjohtaja Ovimiehenä Toijonen .


Hyvä uppopalloväki Aikaisempien vuosien tapaan luomme tulevalle kaudelle tavoitteita, joista tärkeimmät ovat hyvät sijoitukset PM- ja MM-kisoissa. Tavoitteet ovat vuosittain samat. Mutta kuitenkin lähes aina on tuo parempi sijoitus arvokilpailuissa ollut vain lähellä. Tähän pettymyksien ketjuun on sitten vuosittain keksitty mitä ihmeellisempiä ja värikkäämpiä syitä tappion peittelyyn. On joko nukuttu liian vhän, matkusteltu liiaksi, verrytelty liiaksi, syöty liian paljon tms. Syitä siis löytyy vaikka kuinka paljon, mutta todellinen syy on, että me olemme auttamattomasti kehityksestä jäljessä kaikessa niin tekniikassa, taktiikassa kuin fysiikassa. Voidaan todeta olevamme tyytyväisiä siihen tasoon, mikä Suomessa on ja siihen riittänee nykyinen laadullinen että määrällinen harjoittelu. Pyrkiessämme olemaan hyvä myös kansainvälisillä areenoilla, meidän on uhrattava aikaa ja vaivaa huomattavasti enemmän kuin nyt. Se onkin kompastuskivi, koska useimmille tämä on ainoastaan harrastus ja vain muutamalle urheilumuoto. Tosiasia onkin, että tänä päivänä Ruotsin juniorimaajoukkue olisi erittäin kova pala meidän miesten maajoukkueelle. Ajatelkaamme maajoukkuettamme, joka on saanut sellaisen maineen, että sinne pääsee aina samat tyypit, eräitä tyyppejä suositaan, ulkopuoliset vaikuttavat maajoukkueen valintaan, leireillä lepsutellaan, leireiltä lintsataan olemattomin syin, leiriläisten fyysinen kunto on surkea jne. Listaa voisi jatkaa loputtomiin. Nämä ovat kaikki niitä huomautuksia, joita kuulee ns. esiripun takana. On siis joukko urheilijoita uppopalloilijoiden . joukossa, jotka haluaisivat todella harjoitella ja pyrkiä eteenpäin, mutta toteavat että miksi minä kun ei muutkaan tai tämä on naurettavaa pelleilyä tällaisena. Jotain on siis tehtävä, jotta taso ja lajiarvostus säilyisi, muuten meidän on syytä pitää tämä harrastuksena ja lopettaa puhuminen kilpaurheilusta. Arvosteluissa on varmasti perää, sillä syksyn leirin testitulokset antavat pelaajiemme fyysisestä kunnosta surken kuvan kokonaisuutena. Testihän on kehitetty tavalliselle kansalaiselle poljentatehoineen ja kuntoluokitustaulukoineen. Jos siis vain muutama tyyppi saa tuloksen erittäin hyvä ja useimmat arvosanan tyydyttävä tai hyvä, niin kaukana ollaan urheilulajimme vaatimasta fyysisestä kunnosta. Toisiin urheilulajeihin tai urheilijoihin ei kannata edes vertajlla. Voi-

daan todeta, että nämä taulukot ja tehot eivät "tosiurheilijalle" tahdo riittää. Puolustukseksi voidaan todeta useimmille olleen ennen testiä harjoitus, joka vaikuttaa testitulokseen. Karkea yleiskuva on kuitenkin saatu. Selvää siis on, että nyt on otettava itseään niskasta kiinni ja aloitettava itsensä kehittäminen uppopalloilijana. Myös maajoukkueen arvostus täytyy saada nousemaan tai meillä ei ole nyt eikä tulevaisuudessa mahdollisuuksia pärjätä kansainvälisillä areenoilla. niinpä seuraavaa leiriä ajatellen tullaan vaatimaan maksimaalisen aerobisen suorituskyyn testin suorittaminen tai suorituttaminen ennen ensimmäistä tammikuun leiriä. Suoraan sanoen tämä tarkoittaa rajan vetämistä edes jollekin fyysiselle tasolle, ettei kaikella kunnioituksella maajoukkueringissä pyöri tyyppejä sarjassa "puliukot". Jostain on siis lähdettävä ja tämä on sitä epämiellyttävää alkua nyt. Olisi tosi miellyttävää nähdä Suomikin arvomitaleilla edes joskus ja se ei onnistu nykyisellä pelleilyllä. näin ollen testaustouhua ei kannata ottaa leikin kannalta yrittäen lintsata tai pluffata, koska siinä pettää vain itseään ja näistä tuloksista hyötyy koko uppopalloväki. Vinkkinä tulevaisuutta ajatellen tullaan kavereita testaamaan muullakin tavalla selvitettäessä meidän tämän hetkistä tilaamme. Tätä ylistystä meistä uppopalloijoista olisi voinut jatkaa vaikka kuinka paljon vertaamalla meitä muihin urheilijoihin ja lajeihin, mutta olkoon. .. Tai ei - yhteen asiaan on vielä pakko puuttua - seurojen moraaliin. Kentällä kiertää sitkeä huhu mestaruustasolla pelanneiden joukkueiden yksityisten jäsenten lisenssittömyyksistä ja maksamattomista matkalaskuista. Jos huhussa on perää on pelaajien moraali arveluttava. Säännöthän koskevat kaikkia vai koskevatko. Samaa mieltä olen erään kiertopalkinnon tuhoamisesta televisioon pääsyn edellytyksenä. Ellei tämä ole epäurheilijamaista käytöstä niin mitä sitten, mutta siitä huolimatta. Tärkeintä on kuitenkin ymmärtää kuinka paljon muut ovat meitä edellä ja meidän on kurottava se ero kiinni vaikka se veisi useamman vuoden. Nyttenhän ero on kasvanut, koska emme ole kehittäneet lajiamme, harjoitteitamme, tasoa jne. On ainakin mahdollisuudet lajiarvostuksen ja tason nostamiseen.

Finn Eagle

wet! TARJOUS-

HINTAAN

1490,(1790,-)

Märl<äpuku slsältää haalarihousul·. kokonaan aukeavan takin, sukat ja hanskat. Jos haluat teettää suo kelluspuvun mittafi.Iaustybnä, on lisämak30'0 mk. Tarjous on voimass-a vuoden 88 loppuun saakka Toimltusalka 2 vllkkoa . 5U

Tilaa kätevästt oMelsella IIpukkeelta . Taylä IipUke huolellisesti ja lä· hetä tilauksesi alla olevaan osoitteeseen. '

r:: - -----~- - ---, lTlaan WErs rnärkäpuvun tarjoushlntaan 1490.-

D

D

Haluan märkapuvun mlttatllaustyönä, jOllain lisämaksu on 300

mk . yhl 1790.-

MITAT : pää

hauls

rinta lantio

pituus

VYÖlarö reIsi pohje

käsivarsi pa no kengän n:o

Osoite POSIOS.

Puhehn

AUeklrlOllus

~.nn rllj

ra'''/e

FmnEagle KY KarjalantIe 8. 48600 Karhula

:'j fl'___ 952·66362 L~~ _______ _ .J

Uppotukki

9


HELSINGISTA

JA

TURUSTA

TUKHOLMAAN

JOKA

pAlvA

Hieno tapa • • lrrottua ar] esta. Silja Linen matkoilla on aina jäljittelemätön tunnelma. Se syntyy hyvästä matkaseurasta. Se syntyy sydämellisestä palvelusta. Se syntyy lukemattomista laadun tekevistä yksityiskohdista.

Matka on aina elämys

SIlJA lINEf't

Matkatoimistosta ta. Silja Llnelta Helsinki, [tellesplanadl 14, puh. (90) 1804422, Silja Linen terminaan, Olym. plapavllJonkl, puh. (90) 1804455, Turku, Klslty&lllskatu 4, puh. (921) 652244, KOP·kolmlo, puh. (921) 652 288, Sll,a Linen terminuII, Turun satama, puh. (921) 652 255, Tampere, Keskustori 1, puh. (931) 115122.

10


GRAND CAYMAN KARIBIAN MEREN DE LUXE SUKELLUSKOHDE "Skin Diverissa" tuli aina vastaan Grand Cayman ja sen loisteliaat vedet. Lähdin siis sinne viime syksynä. Rahaa kyllä paloi, mutta tuli kokemuksiakin - parhaasta päästä. CA YMAN-SAARET Kolmen pienen saaren ryhmä Kuubasta etelään. Brittiläinen kruununsiirtomaa, ja haluaa sellaisena pysyäkin. Saarten 18 000 asukasta polveutuvat merirosvoista, sotilaskarkureista, siirtolaisista ja orjista. Kesytetty nähtävästi uskonnolla. Pääelinkeino on rahateollisuus: 25 000 yhtiötä, 500 pankkia, 350 vakuutuslaitosta jne. Alue on "Karibian Sveitsi". Toiseksi tärkein elinkeino on turistiteollisuus: vuodessa 500 000, josta 40000 sukellusturistia. Kieli on englanti ja turisteista 99 % jenkkejä. Palvelut ovat asiakkaiden mukaiset. Raha on Cayman dollari, mikä vastaa 1.25 $US. US$ on käypää valuuttaa kaikkialla. MATKA JA MAJOITUS Lensin HKl-NY (koneen vaihto)Miami (yöpyminen ja koneenvaihto)-Grand Cayman. Palasin päinvastoin ilman yötä Miamissa. Hotellini oli Royal Palms Seven Mile Beachillä. Huone oli tilava. Varustukseen kuuluivat: TV, puhelin, hella ja uuni, jääkaappi, perusastiasto sekä aina täysi jääkuutiokone pihalla. Hotellissa oli tosi hyvä ruoka, baari, rantabaari, kauppa, valokuvausliike, sukellustarvikeliike kaikin sukelluspalveluin sekä yhteydet minkä tahansa toiveiden täyttämiseksi. Finlandia-matkatoimisto hoiti matkan ja majoituksen. Hinta aamiaisella teki 9 000 FIM ja risat. SUKELLUSPALVELUT Kävelin sisään hotellissa olevaan Don Foster's Dive Shopiin, ja ilmoitin haluavani sukeltaa noin kahden viikon ajan. Minulle esiteltiin aivan kohtuulliselta vaikuttava seitsemän päivän paketti, johon saisin lisäpäiviä haluni mukaan. En halunnut sitoa itseäni heti joka päivän suhteen. Omat välineeni hyväksyttiin, vaikka ne eivät aivan vastanneet heidän systeemejään. Heillä on pullossa kiinni oleva turvaliivi ja siinä octopush.

Kortti tietysti kysyttiin myös. Kuvausliikkeestä sai lainata kameroita ja videokameroita (eri juovaluku) sukelluskuvaukseen. Diafilmin odotusaika oli kolme tuntia ja paperikuvat sai seuraavana päivänä. Firmalla on kuusi 20 hengen katamaraania, joilla sukeltajat viedään eri kohteille; länsirannalla suoraan hotellin rannasta ja pohjois- sekä etelärannalla ensin firman bussilla laiturialueelle. Aamulähtö kahden pullon sukellukselle on 0830 ja paluu 1130-1230. Iltapäivällä voi ottaa kello 1400 yhden pullon sukelluksen, kerran viikossa on pimeäsukellus kello 18 jälkeen. Ensimmäinen sukellus on syvempi, 25 - 30 metriin, ja toinen matalampi, noin 15 metriin. Viittä sukeltajaa kohden on kouluttaja, joka seuraa tarkoin uusia sukeltajia: auttaa ja neuvoo auliisti. Ennen alukselta lähtöä tarkistettiin aina ensin virran suunta ja nopeus. Sukeltajille annettiin kuva maastosta veden alla ja määrättiin suurin syvyys sekä sukellusaika. Syvän sukelluksen johti aina ryhmän kouluttaja. Parit muodostettiin aina ennen lähtöä. Palvelu oli hyvää. Sukellusturvallisuus oli esillä voimakkaasti. Saarten onnettomuustilasto onkin Karibian alueen valoisin. VEDENALAINEN LUONTO Cayman-saaret nousivat joskus aikoja sitten ylös parin kilometrin syvyydestä kahden mannerlaatan kohdatessa toisensa. Saaret ovat hyvin matalat veden päällä. Saaria ympäröi koralliriutta, joka on pääosin niin kaukana rannasta, että sille on mentävä veneellä. Nimettyjä sukelluskohteita on kymmeniä tosiasiassa koko riutta on kohde. Riutan ulkoreunalla on pidettävä varansa, että ei joudu liian syvälle. Vesi on kirkasta, ja syvyyttä riittää aina 200 metriin rinteellä ennen täyspudotusta pariin kilometriin. Ilman ja veden lämpö ovat läpi vuoden noin 30°C Näkyvyys on 30-40 metrin luokkaa. Veden alla tapaa pääosin samat lajit kuin Intian Valtamerellä ja Punaisella Merellä. Kalat ovat monasti hiukan toisen näköisiä. Kirjavia pehmeitä koralleja on vähemmän kuin Punaisella Merellä, mutta putkikoralleja taas sitäkin enemmän. EIkhom Coral muodostaa mahtavia

kasvustoja. Star Coral muodostelmat ovat myös laajoja täällä. Maaston erikoisuus ovat lukemattomat riutalta mereen johtavat matalat ja syvät kanjonit, jotka väliin muuttuvat tiheän korallin peittämiksi kapeiksi käytäviksi tai luoliksi. Muutama hylkykin on, ja ne kuuluvat vakiokohteisiin. 15 sukellusta maksoivat 1 400 FIM, kun mukana oli omat perusvälineet, hengitysventtiili, turvaliivi, syvyysmittari, painemittari ja puukko. Liitäntä on sankaliitäntä ja octopush vakiovaruste. Omat välineet kannattaa valita sen mukaan. MITÄ MUUTA KUIN SUKELTAMISTA Saaren kierros kuuluu ilman muuta asiaan. Se tapahtui minibussilla pikkuryhmissä ja hyvin opastettuna. Iltapäivisin voi

* paahtaa itseään rannalla (VAROEN) * tehdä rantasukelluksia tai snorklata eri puolilla saarta (POIJU + LIPPU) * vuokrata auton, skootterin tai polkupyörän * vuokrata purjeveneen, surffilaudan tai vesiskootterin * käydä vedenalaisella matalalla (40 * *

CI.) tai sadoissa (200 CI.) metreissä tai ihailla koralleja lasipohjaveneestä pelata golfia, vesihiihtää tai nousta ilmaan liitovarjolla lähteä kalastusretkelle.

Iltaisin on valita ravintola kaiken maailman mauista. Meidän hinnoista voi pudottaa hyvin tasosta riippuen 20-50 %. Pääkaupungissa, George Townissa ehtii käydä iltapäivisin. Ja kannattaa käydä. Siellä on kaikkea tax-free hinnoin. Yöelämä ei ole kovinkaan vilkasta. Maksuvälineeksi on syytä ottaa VISA, MASTER CARD tai AMERICAN EXPRESS kortti. Ihmiset ovat ystävällisiä ja kohteliaita. He tervehtivät tuntemattomiakin iloisesti vähänkin syrjemmällä, joskus kaupungillakin. Vaihtoraha tulee aina oikein. Kaikenkaikkiaan matka oli hieno, palvelu tasokasta ja veden alta löytyi se satumaa, jota lähdinkin hakemaan. Kale Rehnbäck

II


URSUIT - sukeltajalIe tehty

Uudistuneet URSUIT märkäpuvut - uudet värikkäät mallit - parhaat materiaalit, silkinpehmeällä vuorikankaalla

Nämä, ja monet muut uutuudet Vene-88 näyttelyssä os. E1 c8. Nouda uusin esitteemme sukellusvälineistä ja osallistu sukellusloman arvontaan.


AKABA, "LAHDEN ITÄRANNALLA" Snorklaajatpääsevät samalle retkelle 2,5 dinaarilla. Myös tähän hintaan sisältyvät välineet. Kerhossa on teräs- ja alumiinipulloja, 12- ja 15-litraisia, sekä sankaettä kierreliittimiin sopivia. Suurin osa on kuitenkin sankaliitinpulloja. Tarpeen vaatiessa voidaan käyttää myös adapteria. Vuokrattavia pulloja on 65, joista 43:ssa on varailmajärjestelmä. Kerholla on omat kompressorit.

70 metrin pituisen rahti/aivan kylki on vain JO metrin syvyydessä.

Akaba ei ole kyennyt kilpailemaan muiden lähi-idän sukelluskohteiden kanssa siitä yksinkertaisesta syystä, että se on ollut liian konstikkaan matkan takana. Suomessa ei myöskään ole ollut saatavissa minkäänlaista tietoa niistä palveluksista, joita Akabassa pystytään sukeltajalle tarjoamaan. Jokaista Eilatin-kävijää lienee kuitenkin askarruttanut se, millaista on lahden toisella puolella, suljetun rajan takana, kaupungissa jonka valkoiset rantahotellit näyttävät olevan Eilatin rannoilta vain parin kivenheiton päässä. Viime lokakuusta alkaen suomalaisilla on kuitenkin ollut mahdollisuus päästä Helsingistä suoralla lennolla Akabaan. Seuramatkojen järjestäjänä on NET -matkat ja kuljetuksista huolehtivat Royal Jordanian laajarunkoiset Airbus-koneet. Mitä Akaba sitten· tarjoaaa sukeItajalle? Akabassa on kaksi kaupallista sukelluskeskusta: Royal Diving Center sekä Aquamarina Diving Club. Edellisen omistaa valtio ja sitä vetää englantilainen pariskunta. Jälkimmäinen on yksityinen y~itys ja se toimii

14

Aquamarina I-nimisen hotellin yhteydessä. NET -matkat on yhteistyössä Aquamarina-Diving Clubin kanssa ja NETin sukellusporukoiden oppaana on Lähi-idässä aiemminkin toiminut suomalainen insinööri Antti Pelkonen. Aquamarina-sukelluskerhosta on periaatteessa mahdollista vuokrata kaikki varusteet. Niin Akabaan, kuin muillekin sukellusmatkoille, on kuitenkin varminta ottaa mukaan oma regu ja oma liivi. Ja kuten kokemus on osoittanut, sopivan maskin ja päälle 43 numeron räpylöiden löytyminen voi olla pulmallista missä tahansa. Ilman omaa pukua Punaisellamerellä palelee kesälläkin. Joulukuussa veden lämpö oli 20 asteen tienoilla. Sukelluksia on päivittäin kaksi, klo 9.00 ja klo 14.00. Lähtö on Aquamarina 1. hotellin pihasta. (Hotelleista enemmän tuonnempana.) Yhden sukellusretken hinta varusteineen ja kuljetuksineen on 5 dinaaria eli nom 65 markkaa. Hinta on sama riippumatta siitä, vuokraako kaikki varusteet tai ainoastaan pullon ja painot.

Rekkojen seassa riutoille Jordanialla on 27 km Punaisenmeren rantaviivaa, josta hotellialue ja kaupungin satama lohkaisevat osapuilleen 10 km, loput 17 kilometriä ovat sukeltajien käytettävissä. Aquamarina kerholla on sataman ja Saudi-Arabian rajan väliin jäävällä osuudella kymmenkunta vakituista sukelluspaikkaa. Matka pikkubussilla hotellista riutoille kestää kahdestakymmenestä minuutista puoleen tuntiin. Pakko sanoa, mutta viehättävämpiäkin rantateitä on olemassa. Tien ja Punaisenmeren väliin jäävän kaistaleen täyttävät satamalaitteet, varastorakennukset, rekat ja tavaravaunut, ja kaiken yllä leijuu laivoihin lastattavan fosfaatin pöly. Liikenne tiellä on vilkas, sillä Akaba on soti van Irakin ainoa portti merelle. Akaban ja Ammanin väliä jyrää jatkuvasti 2000- 3000 rekkaa päivässä. Parhaimmillaan on redillä ollut 70 laivaa odottamassa purkamista. Hiekkaranta perillä ei sekään ole aivan sitä, mitä me hiekkarannalla ymmärrämme. Jordanian puoleisen Punaisenmeren ranta on nimittäin eräänlaista hiekan ja kivensekaista kovaa kamaraa, joka näyttää lähinnä kuivalta joutomaalta. Mutta varusteiden pukemiseen sopivaa rantaa riittää saudien rajalle asti - ja rannat ovat typötyhjiä. Kilometrin matkalta löytää ehkä yhden täysissä pukeissa eväitään mutustelevan jordanialaisen perheen. Jordanialainen kun ei ota aurinkoa, ei ui, ei snorklaa, ei surfTaa, ei veneile, eikä sukella. Koskemattornia riuttoja Ja sitten pintaa syvemmälle. Eroa lahden toisella puolella olevan Eilatin maisemiin ei ole kovinkaan paljon, mutta kyllä eroakin on. Eilatissahan maaston- profiili on suurin piirtein tämän näköinen: kivinen ranta, 10- 20 metriä hiekka- tai kivipohjaista matalahkoa "kourua", sen jälkeen runsaan


puolen metrin syvyydessä oleva riutta, jonka leveys keskimäärin lienee 20-40 metriä, sitten loivahko tai äkkijyrkkä 2-5 metrin pudotus hiekalle, jonka jälkeen vähitellen jyrkkenevä rinne, jossa siellä täällä korallin nuppeja ja kakkaroita. Akabassa maisemat ovat suurin piirtein samanlaiset kuin lahden toisella puolella 20 metriin saakka, mutta sen jälkeen on paikoin 60 metriin saakka yltäviä pystysuoria korallin peittämiä jyrkän teitä. Akaban riutat ovat myös koskemattomampia. Sataman läheisyydestä huolimatta kaljapurkkeja tai muita sivilisaation tuotteita ei kumma kyllä juuri näe. Pienveneilijöiden ankkureitten jälkiäkään ei ole koralleissa. Maasto on varsin vaihtelevaa lyhyelläkin välillä: tasaista riuttaa, riuttaa koloineen ja onkaloineen, pylvästä ja sokeritoppaa, loivaa rinnettä ja pystysuoraa pudotusta. - Kaloja on todella paljon ja lajeja niin mahdottomasti, ettei niiden kaikkien nimiä osaa kukaan, kertoo Antti Pelkonen. - Erityisen runsaasti on siipisimppuja eli leijonakaloja, metrin mittaisia barrakudia näkee silloin tällöin, samoin napoleonkaloja, kookkaimmat keihäsrauskut ovat l1,5 metrin kokoisia, suurimmat mureenat parin metrin pituisia, pieniä valkoisia mureenoita näkee tämän tästä, Antti luettelee. - Joskus saattaa nähdä 60- 80 senttisiä kilpikonnia, ainoastaan haita ei ole osunut kohdalle. Sopi van tuulen jälkeen lahdella on kuulemma joskus nähty musta täplähaita (Blacktip Reef Shark, Carcharinus melanopterus). 70 metrin pituinen hylky Akaban erikoisuus on hylky. Alus on noin 70 metrin pituinen, kaksiluukkuinen rahtilaiva, joka on 150 metrin päässä rannasta. Se makaa rannan suuntaisesti vasemmalla kyljellään vajaan 25 metrin syvyydessä. Sen oikean kyljen ja vedenpinnan väliä on tasan 10 metriä. Lasiruumien välissä

Päivän toiselle sukellukselle. Vas. Anne-Marie Pariisista, Mohammed Akabasta, Erkki Helsingistä ja Antti Akabasta. Oppilaskortti riittää Antti Pelkonen hyväksyy PADI-kortin sekä CMAS:n oppilaskortin, siis sen kortin, jonka saa suoritettuaan meikäläisen sukelluskurssin sekä ensimmäisen avomerikokeen. Myös lääkärintodistus on hyvä ottaa mukaan. Tämän vuoden puolella on kerholla tarkoitus aloittaa sukeltajien koulutus PADI-systeemillä. Akabassa ei saa sukeltaa omin nokkineen. Jokainen sukeltaja joutuu allekirjoittamaan paperin, jossa vakuuttaa vastaavansa vahingon sattuessa itse seurauksista. Kaupungin sotilassairaalassa on painekammio ja sairaala on ilmoittanut sen olevan valmiudessa 24 tuntia vuorokaudessa. Pyydä vakuutusyhtiötäsi kirjoittamaan matkavakuutukseesi liite, jossa lukee: This policy is

effective also during diving. Ainakin Eurooppalainen kirjoittaa paperin tai kirjoitti ainakin vielä toissa kesänä. Kaikki NETin käytössä olevat hotellit ovat asuttavia. Suosittelen rantahotelleja, näkymät Akaban lahdelle ovat mahtavat. Paikallinen ruoka on hyvää ja kohtuuhintaista, palvelu ylitsevuotavan ystävällistä. Oppaat eivät tienneet yhdeltäkään matkalaiselta koskaan varastetun mitään. Eräs yllättävä hankaluus Akabassa näytti kuitenkin olevan: vaalea nainen sekoittaa jordanialaisen miehen pään niin perusteellisesti, ettei eurooppalainen nainen voi oikein liikkua yksin kaupungilla edes päiväsaikaan. Akaba ei ole sopiva paikka vilkasta yöelämää kaipaavalle. P.S.

ooluuU~jo~amahl~hy~nru~~--------------------------------

tamaan. Kun Punaisessa meressä on vaakanäkyvyyttä yli 30 metriä, merkitsee se sitä, että pinnalla oleva snorklaajakin näkee laivan yhdellä kertaa miltei koko pituudeltaan. Laiva paloi satamassa neljä vuotta sitten, hinattiin sivummalle särkälle ja upotettiin sitten kaupungin päätöksellä sukeltajien iloksi. Beirutissa rekisteröity alus on ahterin kohdalta merkitty isolla punaisella poijulla. Sukellussyvyydet Aquamarina-kerhon retkillä vaihtelevat 15-30 metrin välillä. Pyynnöstä on tehty sukelluksia 55 metriin saakka. Tällöin nousussa on käytetty dekotietokonetta. Sukellusretkiä on mahdollista tehdä myös Egyptin rannikolla olevalle Faaraon saarelle.

REKUN MUISTOKILPAILU/ SUKELLUSVALOKUVAUKSEN SM 1987 Tulokset Musta-valko-kuvat, 3 kuvan sarja: 1. Markku Laurikainen (Jaakko Ponteva) 2. Vesa Niemi (231S) 3. Pekka Perätalo (CX) 4. Seppo Vanhanen (Luonnontutkija) 5. Petteri Tuunainen (John Travolta) Paras yksittäinen kuva: Eksyksissä/ Petteri Tuunainen

Värikuvat, 3 kuvan sarja 1. Vesa Niemi (23IS) 2. Pekka Perätalo (CX) 3. Seppo Vanhanen (Luonnontutkija) 4. Petteri Tuunainen (John Tra volta) 5. Timo Innanen (Salama) 6. Markku Laurikainen (Jaakko Ponteva) Paras yksittäinen kuva: Palaaja/ Seppo Vanhanen

15


Räpyläuinti ykköslaji Suomessa? Lähestulkoon jokainen, jolla on räpyIät voit harrastaa räpyläuintia. Räpyläuinti on osa ja ratkaiseva laji kaikissa VA-Iajeissa, ensin on osattava räpylöidä ennen kuin voi osata muita VA-Iajeja. Räpyläuinti on oiva nuorisotoimintamuoto, soveltuen lisäksi kuntouinniksi kuin myös peruskunnon kohottajaksi. Räpyläuintivaliokunta panostaa tällä kaudella erityisesti seurojen toiminnan kehittämiseen räpyläuinnin alueella. Valiokunnassa on henkilöitä, jotka ovat kiinnostuneita seuranne räpyläuinnin kehittämisestä. Ottakaa yhteyttä liiton toimistoon; tytöt opastavat miten ja mistä saa tietoa. Liiton toimistossa on myöskin muutama monoräpylä, joita voi kokeilla ja testata. Toimistosta saa lainaksi erinomaisen videofilmin opetuskäyttöön. Kilpailussa ikäsarjat vuodesta 1988 eteenpäin on seuraava: 1. sarja alle 12 v tytöt ja pojat 2. sarja 13 -14 v tytöt ja pojat 3. sarja 15-17 v tytöt ja pojat 4. sarja 18 v naiset ja miehet Henkilö joka täyttää kilpailuvuonna esim. 14 vuotta, saa uida sarjassa 2. Laitekilpailuun voi osallistua ilman oppilaskorttia eli ilman sukeltajan todistusta. Ensin on juniori opetettava tuntemaan laitteet ja niiden tuoma riski sekä korostettava turvallisuusmääräysten noudattamista. Välineet: Snorkeli mitat", 23 mm, pituus 48 cm. Monoa saa käyttää kakkossarjasta asti. Luokituksen vaatima aika on uitava kaikissa hyväksytyissä kilpailuissa. Valmennusrenkaaseen valitaan SMkilpailun perusteella ja plussaksi katsotaan edellisen vuoden tulokset. Esim. sijoittumalla kolmen parhaan joukkoon mahdollistaa pääsyn renkaaseen. Valmennusrengas on pohjana maajoukkueen valinnoille. Valiokunta järjestää kaksi kotimaan leiriä ja yhden ulkomaan leirin. Ulkomaan leirin kustannuksista joutuu valmennettava maksamaan osan itse. Vuonna 1987 räpylöitiin PM-kilpailussa, joka pidettiin Tanskan Odensessa. Menestys oli hyvä. Joukkue saavutti 3 kultaa. 7 hopeaa ja 6 pronssia eli yhteensä 16 mitalia. Ztirichissä. nuorten EM-kisassa. menestys oli hieno, sillä molemmat pojat uivat oman ennätyksensä. Eihän enempää voi vaatia! Mukana olivat: Markus Laine. Janne Mikkola. Kirsi Alanen, joukkueen johtajana Tuomas Palve ja valmentaja/huoltajana Markku Kanan.-n.

16

Aikuisten EM-kisoissa Espanjassa, menestys oli Suomen tasoon nähden hieno. Siitä kiitos kuuluu Ari Palvelleo Ari ui siellä ennätyksiä ja sai hyviä valmennusvinkkejä. Huoltajana oli aina iloinen ja auttava Brita Ikävalko, jolle myös kiitos. Kotimaassakin on kilpailtu. SMkilpailut olivat Oulussa. Oulun Vesimiehet järjestivät hienot kilpailut, vaikka itse seurassa ei ole yhtään räpyläuimaria. Kiitos! Osanottajia voisi olla hieman enemmän, sillä osaIlistuminenkin on hyvä aia; ei sitä aina tarvitse ollakaan otsa rypyssä kilpailemassa. Kilpailuissahan yleensä on mahtava tunnelma. Tulkaapa vain kokemaan! Seurat ovat järjestäneet räpyläuintikilpailuja viime vuoden aikana ihan mukavasti. Mm. Kajaanin räpyläuintikilpailuissa oli mukana noin 30 kilpailijaa. Kilpailujen järjestäminen on kannattavaa, sillä kilpailumaksut on uusittu järjestävän seuran kannalta hyvään suuntaan. Valiokunnalle tulevat maksut on päätetty tälle vuodelle seuraaviksi: avoimet piiri kunnalliset kilpailut ja

niihin verrattavat kilpailut 100 mk, avoimet kansalliset kilpailut 200 mk, avoimet kansainväliset kilpailut 300 mk. Järjestävä seura saa periä ns. starttimaksua seuraavasti: avoimet piirikunnalliset kilpailut 3 mk/kilpailija/ startti, avoimet kansalliset kilpailut 5 mk/kilpailija/startti, avoimet kansainväliset kilpailut 7 mk/kilpailija/ startti. Räpyläuintivaliokunta on suunnannut voimavaransa valmennusrenkaaseen, jotta se olisi iskukunnossa v. 1996. Mikäli teidän seurassanne on sopivia poikia ja tyttöjä, jotka ovat kiinno~tuneita räpyläuinnista, ottakaa yhteyttä liiton toimistoon. Lupaavien nuorten ryhmä on eri ryhmä kuin muu valmennusrengas. Ryhmän ikä olisi 12-14 vuotiaita ja ryhmän koko noin 10 henkilöä. Heille laaditaan henkilökohtainen ohjelma ja tavoitteet. Tämän ryhmän ideana on se, että vanhemmat ovat mukana tukemassa lastaan tavoitteeseen. Kiitos kaikille räpyläuimareille! Räpylävaliokunnan puheenjohtaja Markku Kananen

Tänä vuonna otamme käyttöön seuraavan luokituksen:

SM suurmestari M mestari A luokka B luokka C luokka

50 m M 17.00 18.00 19.00 21.00 22.50

100m RU N M 42.00 48.50 44.50 50.00 46.50 51.50 51.50 55.00 54.50 60.00

suk. N 20.00 20.80 22.00 23.50 25.00

1500m RU SM suurmestari M mestari A luokka B luokka C luokka

M

N

13.55,0 14.00,0 14.40,0 14.50,0 15.10,0

14.55,0 15.30,0 16.00,0 16.40,0 17.00,0

200m RU M N 1.33,0 1.42,0 1.36,0 1.47,0 1.40,0 1.55,0 1.45,0 2.05,5 1.52,0 2.15,0

400m RU N M 3.25,0 3.48,0 3.33,0 3.52,0 3.40,0 3.58,0 3.47,0 4.20,0 3.55,0 4.35,0

suk. 100 m laite suk. 400 m laite M N M N 40.00 45.00 3.20,0 3.40,0 42.50 47.00 3.25,0 3.50,0 44.50 50.00 3.33,0 4.05,0 49.50 53.00 3.40,0 4.20,0 54.50 60.00 3.47,0 4.30,5

- ~

(lp ostetaan -rnwdään~ Myydään: 10 lt:n teräspullo Airmatic regulaattori ja painemittari, turvaliivit Sea West, yhteensä 2500 mk. Alf östman Vantaa, puh. 90-3920709

Timo Peltola, Mäntykatu 6 b 37, 33200 Tampere, p. 931-124740.

Myydään!

Myydään Viking Sport X90 kuivapuku no 3 tai vaihdetaan pienempään. Olli Niemi, Kauttua, puh. 938-50305

2 x 10 I teräspullot Regu + lii vi puh. 8761078 klo 18.00 jälkeen Jukka Mutanen

Kamerapaketti vedenalaiseen valokuvaukseen: kamera Agfamatic 4000. sähkösalama sekä muovikotelo, vesitiivis 30 m saakka, kaksi vuotta käv. tössä ollut, hinta 600 mk.

Halutaan ostaa 2x 10 pullot miel. 300 bar., myös 200 bar. huomioidaan. Veijo Heikkinen, 89540 Moisiovaara Puistola. Puh. 987/44129 työ 987/ 44186


SUKELLUSKESKUS BARMANS

SUKELLUSKESKUS STAVNES

-

-

omatoimisilIe ryhmille (max 16 h.) paineilmaa, kumivene opas ja iso vene tarvittaessa sauna hylkyjä paljon kalaa kirkas vesi suojaisessa saaristossa

omatoimisille ryhmille (jopa 30 h) 10 min kaupunkiin veneellä paineilmaa, moottoriveneitä sukelluspaikka jo rannassa edullinen hylkyjä paljon kalaa kirkas vesi

SUKELLUSKESKUS KRÅKNAKKEN

VESIURHEILUKESKUS STRöMSHOLM EN

-

-

omatoimisilIe pienille ryhmille (max 10 h.) kauppaan 200 m veneellä viihtyisä, sauna paineilmaa, mootiori vene vesijohto vesi hylkyjä paljon kalaa kirkas vesi

vaati ville ryhmille (jopa 40 h) opastettuja retkiä sauna, alkoholioikeudet ympärivuotinen, lähellä pujottelumäki autolla perille asti monipuolinen palvelu paineilmaa, moottoriveneitä hylkyjä paljon kalaa kirkas vesi

Eila Nordvik Kaasb0lsv. 9, 6500 Kristiansund N. Norge Puh. 990.47. 73.76970-71852

L

UNSILINJATOY PATAMÄENKATU 6 33900 TAMPERE

Q

931-650 500

TELEX 22559 BUSSI SF TELEFAX 656636

'alZIld' -...J

Kuninkaankatu 31, 33200 TAMPERE puh. (931) 110 405 ja 650 500 telex 22559 bussi 51

BUSSILLA NORJAAN SUKELTAMAAN KESÄLLÄ 1988 TAMPEREELTA lähdöt 10.6. 1. 7. 8.7. 15.7. 29.7.

perillä 11. 6.-18. 6. 2.7.- 9.7. 9.7.-16.7. 16.7.-23.7. 30.7.- 6.8.

Sopimuksesta myös muina aikoina.

paluu 19.6. 10.7. 17.7. 24.7. 7.8.

SUKELLUSKESKUKSIEN EDUSTAJA SUOMESSA ILTAISIN

LERIGGJ

PETTERI GORSCHELNIK JÄNISMÄENKATU II 37620 VALKEAKOSKI PUH. 937-42777

JORMA RIIKONEN PAAVONTIE 15 37680 VALKEAKOSKl PUH. 937-46046

KARIVEIJOLA J ÄRVELÄNTIE 2 B 37800 TOIJALA PUH. 937-21077


VIII TURKU-CUP 1987 VIII Turku-cup pelattiin perinteiseen tapaan Turun Impivaaran uimahallissa 17.-18. 10. -87. Joukkueita oli saapunut lauantaiaamuna paikalle 9, eli kaikki ilmoittautuneet. Tänä vuonna kaikkein terävimmät pohjoismaiset huippujoukkueet olivat poissa. Tämä siksi, että Ruotsissa oli samaan aikaan Eskilstuna-Cup, kyseisessä kaupungissa. Viimevuotinen voittaja ja viimekauden suomenmestari Sukeltajat-78 olivat menneet Ruotsiin pelaamaan. Myös Ruotsin huippujoukkueet tekivät samoin. Miten mahtaa olla ensivuonna? Turku-Cup pelattiin tänävuonna ensimmäistä kertaa cup-systeemin tapaisella pelijärjestyksellä. Siinä pelattiin kaksi alkulohkoa, joista voittajat pääsivät suoraan finaaliin. AIkulohkojen 2. ja 3. joukkue pelasivat semifinaalissa, ja selvittelivät mitkä olivat ne kaksi joukkuetta, jotka pelasivat finaalissa alkulohkojen voittajien vastustajina ja pelasivat voitosta. Myös alkulohkojen viimeiset joukkueet selvittelivät välejään jumbosarjassa, ketä jätetään viimeiseksi. Tänä vuonna oli järjestelyihin kiinnitetty erityistä huomiota. Kaikki ottelut nähtiin TV:n kuvaruudulta, pienistä teknisistä häiriöistä huolimatta. Uppopallosta pystyi nauttimaan mm. kahviossa kahvin ja pullan kera, ja mitä tärkeintä, kaikki jotka eivät tunne uppopalloa ja olivat paikalla saivat lähemmän kosketuksen tähän kolmiulotteiseen lajiin. Pelialue sai kiitosta joukkueilta, joka oli selkeästi merkitty ja rajattu vain pelaajien käyttöön. Tuomareista oli pulaa tänäkin vuonna kuten aikaisemminkin, vaik-

ka tuomareille maksettiin pieni korvaus suoritetusta urakasta. Alkulohkot voittivat Sammakot Jyväskylästä ja Saaristomeren Sukeltajat Turusta. Nämä joukkueet yllättivät kaikki ennakkosuosikit. Yllätystä lisäsi se että Sammakot pelasivat viimevuonna I-divisioonassa ja nousivat täksi kaudeksi SM-sarjaan. Saaristomeri pelaa edelleen I-divisioonassa. Finaalissa Saaristomeren joukkue oli omaa luokkaansa. Se voitti kaikki pelit, jotka olivat tiukkoja, suhteellisen suurinumeroisesti. Näin ollen Saaristomeren Sukeltajat VOittIvat VIII-Turku-Cupin. Jyväskylän Sammakot tulivat toiseksi. Saaristomeren tämän kertainen menestys, joka yllätti omat pelaajatkin, oli hyvän maalivahdin Jussi Kopran ansiota. Hän päästi vain 2 maalia koko turnauksen aikana. Myös Raumalaisilla vahvistuksilla oli osansa asiaan. Saaristomeren Sukeltajat ry. kiittää kaikkia, jotka ovat edesauttaneet turnauksen onnistumisessa, kuten kuvaajia, jotka jaksoivat istua kaksipäivää altaan pohjalla peliä seuraten ja antaen muidenkin nähdä tätä mielenkiintoista peliä. Kiitos myös kaikille jotka ovat aineellisesti tukeneet turnausta. VIII-TURKU-CUPIN TULOKSET Finaali Saaristomeri Sammakot Joensuu Partiosukeltajat

3 3 3 3

29- 1 28 9-11 -2 6-21 -15 4-15 -11

SUKEL TA"AN TIETOPANKKI SUUNTO SME HUIPPU-UUTUUS! Mikroprosessoriin perustuva sukellusinstrumentti, jossa mm. seuraavat toiminnot : • analoginen ja digitaalinen syvyysnäyttö, maksimisyvyys ja sukelIusten määrä • sukellus- ja pinta -aika, dekompressio- ja ei dekompressioaika • sukel/usprofiilimuisti • dekompressio stop (SME USN) tai kattosyvyys (SME Ml)

• •

ei dekompressio aikarajat eri syvyyksillä seuraavaa sukellusta varten ilmoitus virheellisestä dekompressiosyvyydestä, ilmoitus liian suuresta nousunopeudesta

Kaksi versiota: SME USN, joka perustuu U .S. Navyn taulukoihin ja SME ML, jonka pohjana on typen elimistöön sitoutumista ja poistumista kuvaava matemaattinen malli.

...

SME on saatavissa rannemallina tai konsoliin asennettuna. Rannemalli voidaan jälkikäteen asentaa Suunnon COMBO 42 ja COMBO 43 konsoleihin.

SUUNTO Myynti: URSUK OY, Teollisuuskatu 34 20520 TURKU, puh. (921) 376700 Ovh. 1990, ·

18

Sukellusinstrumentit

6 4 2 0

Semifinaali Joensuu Partiosukeltajat PSK Kupla Riihimäki

3 3 3 3

Lohko D (alempi Kotka Divers DK Nemo Hyvinkää

loppulohko) 2 13- 4 9 4 2 4- 3 1 2 2 3-12 -9 0

16- 4 12 17 - 4 13 5 - 12 - 7 1- 19 - 18

6 4 2 0

Alkulohkot Lohko A Sammakot PSK Kupla Joensuu Hyvinkää DK Nemo

4 4 4 4 4

14- 2 12 8 6 4 10- 4 7- 6 1 4 4-17 -13 3 4-10 -6 1

Lohko B Saaristomeri Partiosukeltajat Riihimäki Kotka Divers

3 3 3 3

141011-

1 4 8 9

13 6 -7 -8

6 4 1 1

SUKELTAMISEN

KIROT Taas on saatu uutta tietoa sukeltamisen riskeistä. Norjalaislääkärit tutkivat 21 sukeltajan (ilmeisesti ammattilaisen) aivoja pitkälle kehitetyllä MRscanning -menetelmällä. Päätelmäksi tuli, että sukeltaminen on paljon vaarallisempaa kuin aiemmin on luultu, sillä terveiltä vaikuttavilta henkilöiltä löydettiin samanlaisia vaurioita kuin aivoveritulppapotilailta. Perusteelliset hermostotutkimukset ja muistin sekä reaktiokyvyn testaukset osoittivat nekin muutoksia syntyneen. Englantilainen patologi, joka on tehnyt ruumiinavauksia monille tuonpuoleisiin kirkkaampiin vesiin siirtyneille kollegoillemme, raportoi myös paineen haitoista. Patologi on tavannut vakituisesti yli 50 metrin syvyyteen laskeutuvilta amattilaisilta muutoksia selkäytimessä. Selkäytimen hermosäkeitten ympärillä oleva rasvakerros on vaurioitunut, syynä todennäköisesti heikentynyt verenkierto, joka oman arvaukseni mukaan johtuu mikroskooppisen pienistä typpi- tai heliumkuplista. Nuorissa vaurioita ei normaalissa terveystarkastuksessa ole helppoa havaita, sillä heillä on yli määrin hermosoluja, jotka ottavat vaurioituneitten tehtävät hoidettavikseen. Muutoksia ei näin yleensä huomata kuin vasta viidenkymmenen ikävuoden tienoilla. Tiedot kertoi ruotsalainen IIlustrerad Vetenskap -lehti lyhyessä artikkelissaan. Jutun luettuani olen kuitenkin edelleen valmis väittämään, että suke!taminen harrastuksena pidentää ikää. Pullo päivässä lienee kuitenkin useimmilJe liikaa, varsinkin jos kierre vie syvälle ja jatkuu pitkään.

Erkki Siirilä


POHJOISMAISET SUKELLUSKUVAUKSEN MESTARUUDET 1987 Tanska toimi vuoden 1987 järjestäjänä, ja on toimittanut jäljennökset voittaneista kuvista. Seuraavassa yhteenveto pöytäkirjasta: Kilpailuun otti osaa 18 kuvaajaa, 4 Norjasta, 8 Ruotsista ja 6 Tanskasta. Sarjassa A, mustavalkoiset kuvat, ei jaettu kultamitalia, kuvia oli vain 9. Hopea: "Anodeinspeksjon" Kolbjörn Kirkebö, Norja. Pronssi: "Möte i marulks gap", Fredrik Ehrenström, Ruotsi Sarjassa B, väripaperikuvat: Kulta: "0 solo mio", Fredrik Ehrenström Hopea: "Olje stillhet", Karl Ivar Björnsen, Norja Pronssi: "Bläck-fisk", Fredrik Ehrenström Sarjassa C, väridiat, suolavesi: heikon tason takia ei jaettu kultamitalia. Hopea: "Skatt-vokter og skattejeger", Nils Aukan, Norja. Pronssi: "Blomkålskorall", Nils Aukan Sarjassa D, makean veden väridiat: Kulta: "Ein skigard varer evig?" Kolbjörn Kirkebö Hopea: "Skogstjärnen", Leif Samuelsson, Sverige Pronssi: "Skymning över ån", Fredrik Ehrenström Sarjassa F, makro (=lähikuvat): Kulta: "Fisken i flaskan" , Fredrik Ehrenström Hopea: "End of journey", Anders Drews, Norja Pronssi: "Coral", Gunnar Broge, Tanska Sarjassa E, elokuvat, ei ollut yhtään osanottajaa Yhteenlasketuissa pisteissä oli Fredrik Ehrenström ylivoimainen voittaja. Niinkuin tarkkasilmäinen lukija huomaa, ei Suomi ottanut osaa tänä vuonna. Onhan meilläkin hyviä kuvaajia. Olosuhteet täällä kotimaassa ovat kehnot, mutta kuvatkaa innolla Norjan ja Länsi-Ruotsin matkoillanne. Vain pohjoismaisissa vesissä kuvatut aiheet kelpaavat, ja Norjassa on parhaat edellytykset. PROLLE

LET'S GO DIVING .

Lähtölaskenta turvallisille sukelluk-

'0

o~_o

~

sille on alkanut.

Asiantuntijan suorittama sukellusvälineiden huolto on osa turvallisuutta ja sukellusmukavuutta! Näistä kahdesta o ei kannata tinkiä!

~~

Anna valtuutetun huoltomme tarkastaa ja huoltaa varusteesLPoseidon Systems ja Scubapro Worldvide takuut edellyttävät huoltotarkastusta kerran vuodessa. Saat hengityssäätimesi huollosta yksityiskohtaisen huoltoraportin.

.. . 0.1,')· "' Finn -5UII19

Lähdetään sukeltamaan - turvallisesti!

."~,.~

.

.

.

'

Påäedustaja:

Pajalahdentie 9. 00200 Helsinki 20. puh. (90) 692 2358. telefax 692 7203

19


HALOO, HALOO PUHELU TOIMISTOSTA Hyvää Uutta Vuotta kaikille urheilusukelluksen ystäville, toivotan myös sydämestäni turvallisia sukelluksia teille lajin parissa aktiivisesti puurtaville.

Kokouskuulumisia Syyspäiviä 21. 11. vietimme lähestulkoon riehakkaissa merkeissä, juhlimmehan illalla Sukellusseura Vesikkojen 20 v. taivalta. Vuosikokouksen 22. 11. aloitimme viettämällä hiljaisen hetken menetetyn viiden sukeltajan muistolle. Toiminta- ja taloussuunnitelma hyväksyttiin seuroille lähetetyssä muodossaan. Vuoden 1988 toiminnan avainalueet ovat seuratoiminta, kilpailutoiminta, nuorisotoiminta, koulutus ja talous. Merkillepantavaa on, että liitolle hyväksyttiin seuraavanlainen toiminta-ajatus: "Suomen Urheilusukeltajainliiton toiminta-ajatuksena on tukea ja kehittää kunto- ja kilpaurheilua sekä edistää kaiken ikäisten sukellustoimintaa seura- ja piiritasolla. Liitto antaa asennekasvatusta ja tietoa terveistä elämäntavoista ja turvallisesta sukeltamisesta." Johtokunta 1988. Mauri Vallema, Karhula, puheenjohtaja Peter Jansson, Vantaa, I varapuheenjohtaja, kansainväliset asiat Helena Jaatinen, Helsinki, II varapuheenjohtaja, kilpailutoiminta Pertti Immonen, Helsinki, nuorisotoiminta Hannu Martikainen, tiede ja tekniikka Reino Mustalampi, Jyväskylä, teknillinenvaliokunta Hannu Puhalainen, Rovaniemi, laitekilpailut Ari Wahlberg, Kuusankoski, uppopallo Matti Väätäinen, Kouvola, talous Edvin Malmsten, Helsinki, varajäsen Tuomas Palve, Kouvola, varajäsen Valiokuntien puheenjohtajat Laitesukellus, Hannu Puhalainen Räpyläuinti, Helena Jaatinen Sukelluskalastus, Kyösti Tissari Sukellussuunnistus, Reijo Viiala Nuorisovaliok. Pertti Immonen Talousvaliokunta, Matti Väätäinen Teknillinenvaliokunta, Risto T Martikainen Tiedevaliokunta, Seppo Sipinen Matkailuinfoa jakaa edelleen Edvin Malmsten puh. 90-2981299 k.

Uusia seuroja Sukellusseura Calypso, Kirkkonummi Rauma Repola Diving Club, Tampere Sukellusseura Räpylä, Helsinki Suomen Sukelluskouluttajayhdistys ry Tervetuloa mukaan toimintaan!

Vakuutusasiaa Vuonna 1987 sukelsi jo lO 13 henkilöä urheilusukeltajien urheiluvakuutuksen turvin. Tämä tapaturmavakuutus on tehty meille "räätälintyönä" ja se kattaa myöskin mahdollisen sukeltajataudin aiheuttmat kuljetus- ja hoitokulut. Uusia vakuutuslomakkeita saa toimistoista, vakuutuksen jo aikaisemmin ottaneet saavat vakuutusyhtiöltä suoraan vakuutusmaksulappunsa. Onhan sinunkin vakuutusasiasi kunnossa? Kilpailijoille ja pelaajille vakuutus on sääntöjen mukaan pakollinen. Soitellaan, soitellaan

20

NUORI-SUOMI OHJELMA JATKUU SEUROISSAMME Seurat ovat myönteisesti ottaneet vastaan Nuori-Suomi ohjelman toiminnassaan. Ongelmia on vielä paljonkin, mutta tuntuu etteivät ne ole voittamattomia vaan innostuksella ja pienellä painostuksella varmaan pulmatkin ovat voitettavissa. Lähetin seuroille viime vuoden lopussa SVUL:n Nuori-Suomi ohjelmalehtisen, jonka viimeisellä sivulla oli ilmoittautumislomake ohjelman toimintaan. Oletteko muistanut palauttaa ko. lomakkeen???? Palauttakaa kaikki vähänkin asiasta kiinnostuneet lomake, koska vain siten varmistatte itsellenne ja seurallanne mahdollisimman hyvän informaation sekä koulutuksen jatkotapahtumineen tulevaisuudessa. Nuori-Suomi ohjelman kesto on kolme vuotta joten jatkoa vielä seuraa niin liittotasolla kuin valtakunnallisesti. Liiton koulutusohjelmassa on lähinnä 13. -14. 2. nuoriso-ohjaajien koulutustilaisuus Helsingissä. Tilaisuudessa käydään läpi ohjelman materiaali 6 - 12 vuotiaille. Materiaalissa on kasvatus- ja lajiosuuden lisäksi myös monipuolisuusmateriaali jonka käyttö opetetaan. k.o. tilaisuudessa. Kurssihan ei maksa seuroille mitään vaan on ilmainen, joten seurojen tulee kustantaa osallistujien osalta vain. majoitus ja matkat. Hotelli Pasilassa on halpa viikonloppumajoitus (la-su) maksaen 120,Ihlö. Mikäli haluatte varata k.o. majoituksen tulee ilmoittautumiset soittaa minulle todella pikaisesti. Majoitukseen kuuluu myös aamiainen sunnuntai-aamuna. Kesäleiri Helsingissä Uudenmaan suurkisojen yhteydessä on jo täyttä vauhtia suunnitteilla. Hinnoista ja muusta tarkemmista tiedoista tulen kertomaan seuratiedotteissa joten 01kaapa tarkkoja. Leirin ajankohtahan on 1. - 5. 6. 88 joten huomioikaa se nyt seuroissanne ja nuorisovastaava tiedustelemaan alustavasti leirille lähtijöistä. ' Suomalaiset Nuoret tulevat ja me olemme vastuussa siitä miten nuorisomme kokee vastuunsa elämää ja yhteiskuntaa kohtaan. terveisin Eva-Liisa puh. 90-1582258


KAMMIOSUKELLUSJÄRJESTELMÄ T PAINEHOITOKAMMIOT

CMAS** KOULUTT AJAKURSSI

SYV ÄNMEREN TUTKIMUSJA TUOTANTOLAITTEET VEDENALAISET ROBOTIT

11-13.3.1988

ÖLJYNPORAUSLAITTEET

Tanhuvaaran Urheiluopistolla, Savonlinnassa. Kirjalliset hakemukset liiton toimistoon, Radiokatu 12, 00240 Helsinki

ENGINEERING-PAL VELUT

20. 2. 1988 mennessä

KYSY LISÄÄ VEDENALAISTEKNIIKASTA!

!> ~~~.REPOLA PL 306,33101 TAMPERE PUHELIN 931-501 611

Kurssin hinta on täysihoidolla 350 mk. Kurssille valitulle lähetetään kurssikutsu. Kurssin koko on 20 henkilöä.

KOULUTUSVALIOKUNTA

TELETEX 244-1031253 TELEFAX 931 501 711

PUNAINEN MERISukella trooppisen meren uskomattoman värikkääseen korallien ja kalojen maailmaan. Kristallinkirkas vesi on lämmintä talvellakin! Lähde NET· sukelluslomalle Jordaniaan huippuedullisesti ja tasokkaasti! AKABA AKABA

on NET-matkojen uusi matkakohde. on yksilöllinen ja tasokas aurinkoranta, jonne massaturismi ei ole vielä ehtinyt. AKABA on paikka jossa voit yhdistää aurinkoloman ja upean harrastuksesi SUKEL TAMISEN! AKABASSA on saatavana KAIKKI sukeltajan tarvitsemat palvelut, koulutus, välinevuokraus MYÖS SUOMENKIEja opastus LELLÄ!

cm>

TULE AKABAAN! Soita ja kysy lisää:

ROY~JORDANIAN

AKABASSA voit surfata tasaisessa tuulessa, harrastaa vauhdikasta vesihiihtoa, vuokrata huviveneen tai vain rentoutua lämpimässä auringossa ja vilvoitella kristalIinkirkkaassa vedessä. Jo lentomatka Helsingistä suoraan Akabaan on elämys, sillä Royal Jordanian koneessa matkasi alkaa kuninkaallisesti.

-T&'T' ~g~~~ 171 292

.!.9- ~

MATKAT

Ullanlinnankatu 5, 00130 Helsinki

21


SUSL:n KILPAILU· JA TAPAHTUMAKALENTERI 1988 HELMIKUU 6-7. 6-7. 6- 7. 6- 7. 6-7. 13-14. 13 -14. 13-14. 13-28. 13-14. 20-21. 20-21. 21. 27. 27 -28. 27 -28.

DSDDC/ RU:n avoin kilpailu/ 50 m allas UP:n B-tuomarikurssi/ Kymenlaakson jaosto UP:n B-tuomarikurssi UP:n maajoukkueleiri/miehet, naiset Stuttgart Cup/ uppopallo Kouluttajien opintopäivät Nuoriso-ohjaajien koulutustilaisuus Coppa Camevale/RU:n kv.kilpailu/25 mallas Talviolympialaiset UP:n SM-sarja ottelut GianniGambi Prize/ RU:n kv.kilpailu/ 50 m allas UP:n PM-kilpailut Talvisukellustempaus/ H:gin piirin jaosto UP:n I-div.ottelut Sukellusvanhinkurssi/ Keski-Uudenmaan Sukeltajat RU:n C-lajiosa/ H:gin piirin jaosto

Tukholma Kouvola Turku Turku Stuttgart Helsinki Helsinki 1talia/Viareggio Calgary Kotka Italia/ Ra venna Oslo Suomenlinna Tuusula Helsinki

MAALISKUU 5-6. 5-6. 5-6. 11-13. 12. 12. 12-13. 19. 19-20. 26. 26- 27.

C-tuomarikurssi/ Kymenlaakson piirijaosto RU:n PM-nuoret/50 m allas Åby Simhall UP:n SM-sarja ottelut UP:n C- ja B-tuomarikurssi/ H:gin piirin jaosto CMAS** kouluttajakurssi SUSL:n johtokunnan kokous I-div.loppuottelut Stockholm Cup/uppopallo RU:n avoimet piirikilpailut/25 m allas UP:n SM-loppuottelut ja karsinta RU:n avoimet pm-kilpailut/25 m allas UP:n C-lajiosa/ H:gin piirin jaosto

Ruotsi/ Mölndal Kotka Helsinki Savonlinna Tukholma Kouvola Turku Kajaani Helsinki

HUHTIKUU 4. 16. 16-17. 16-17. 23. 23-24. 23-24. 23 - 24. 30.

RU:n avoimet pm-kilpailut/25 m allas Laitesukelluksen avoimet piirikilp./Naparalli Vesikko-Cup/ uppopallo (huom.pvät) RU:n PM-kilpailut/ 50 m allas Turvasukeltajatutkinto/ tenttitilaisuus Mia-MaggioFenan/ RU:n kv.kilp./25 m allas Masters Cup/ uppopallo SUSL:n vuosikokous Interklub Penthathlon/räpyläuinti

Helsinki Rovaniemi Kouvola Tampere Helsinki Ruotsi/ Lidköping Duisburg Helsinki Paris

Toimitamme: - BELL: sukeltajan kevytkypärät (märkäpuvuille) kiinnitys 1-3 lampulle - BRISTOL: hengitysilmakompressorit - POMMEC: ammattisukeltajan varusteet, kypärät ja työkalut - VA-valaisimet - erikoisvarusteita - kaapelit, liittimet, NiCd akut

Oy Insinööritoimisto

NODULE Ltd PL 92, 01301 Vantaa, puh. 831011, Vehkatie 1, puh . 90-931011, fax 90-834834

..

22

URHEILU

SUKELTAJA Suomen Urheilusukeltajain Liitto ry:n jäsenlehti lehti postitetaan sukeltajille, joiden osoitteet kerhot ovat toimittaneet liitolle ja joiden jäsenmaksut on maksettu. Muuten on lehteä saatavana liiton toimistosta. Päätoimittaja Erkki Metsävuori Kustavintie 9 C 24 k.921-391098 Toimitussihteeri Leena Harkke Puutarhakatu 19 A 9 20100 Turku k.921-331292

20310 Turku 31 t. 921-694317

Ilmoitushankinta: Brita Ikävalko Radiokatu 12 00240 Helsinki (90) 1582257

Toimitus jättää kirjoittajille vastuun heidän mielipiteistään. Osoitteenmuutokset: Urheilusukeltaja-Iehti Kustavintie 9 C 24, 20310 Turku 31 Ilmestymis- ja ilmoitusaineistoaikataulu Numero 1

2 3 4 5

Ilmestyy 12. 2. 8. 4. 3. 6. 7.10. 9.12

Aineistopäi vä 1. 1. 23. 2. 13. 4. 21. 8. 20. 10.

Vuosi kerta 150,Suomen Urheilusukeltajain Liitto ry Radiokatu 12 00240 Helsinki (90) 1582258 Oy Turun Sanomat Turku


115 tl

LIIKKEET: Linnankoskenkatu 10,00250 HELSINKI, puh. 90/492 191 Koulukatu 16,28100 PORI, puh. 939/415660 TUKKUMYYNTI : Rusthollarinkatu 8, 02270 ESPOO, puh. 90-8036300


- neopreenihuppu - mansetit - täyttöventtiili letkulla - tyhjennysventtiiJi, automaatti - hartiavetoketju

SENSAATIO

UUTUUS

3.300,myös edullista tililuottoamme ja muita välineitämme!

It~IIKK§T: n I ~el II~~ t, w Linnankoskenkatu 10,00250 HELSINKI, puh. 90/492 191 Koulukatu 16,28100 PORI, puh. 939/415660 TUKKUMYYNTI : Rusthollarinkatu 8, 02270 ESPOO, puh. 90-8036300


Turn static files into dynamic content formats.

Create a flipbook
Urheilusukeltaja 1988 1 by Sukeltajaliitto ry - Issuu