Issuu

10 I LAITEPAKETTI

POLAR-DIVER MAGNUM-tutvalllVl

varailmaventtiili selkäteline -10 I:n puille, teräs - pohjasuoja - Baramat 2002 hengitysventti'

tilavuus 18 I laiteliitäntä ylipaineventtiili hiilidioksiidipatruuna mahdollista liittää 0,5 I terässäiliö

Puheenjohtajan näkökulmasta

Urheilu

SUKELTAJA 26.02. 1987

Puheenjohtajalta Onko Talvi Königin Luise Kaikukuvia Viarahia Vaasas Vuoden Sukeltaja Tapahtumakalenteri Räpyläuinnista Pullokierteistä Siirilä Karibialla Toimistosta Hinnasto Kuuba SM Rovaniemellä Minkä tähden Kansi P. Perätalo "Viherlapa"

sivu 3 4 5 6 8 9 10 11 11 12 14 15 16 18 19

Vuosi on vaihtunut ja vuosikokoukset pidetty. Kulunut vuosi toi ainakin omalle kohdalleni vaikeita ratkaisuja, kun kysyttiin halukkuuttani ottaa vastaan liittomme puheenjohtajuus uudestaan muutaman vuoden tauon jälkeen. Pitkän harkinnan jälkeen päätinkin suostua ehdokkaaksi. Vuosikokouksen jälkeen saatoinkin vain todeta, että taas sitä ollaan SUSL:n johdossa. Lähtökohdat ovat ainakin näillä näkymillä hyvät. Liittomme talous on jälleen tasapainossa, kiitos siitä toimistom me ja aikaisemman johdon. Seuratessani vuosikokouksessa suoritettuja henkilövalintoja, saatoin todeta ensivaikutelmana, että saimme tulevaksi toimikaudeksi innokkaan ja työtä pelkäämättömän joh tokunnan. Pystynkö pitämään johtokunnan innokkaana ja yhteen hiileen puhaltavana, nähdään aikanaan. On kuitenkin muistettava, että lupauduin tähän tehtävään yhdeksi toimikaudeksi, jona aikana meidän pitå·ä pyrkiä löytämään seuraaja tähän tehtävään tuleviksi vuosiksi. Liittomme toiminta on jo sitä suuruusluokkaa, että toimintaa tulee suunnitella ja johtaa pitemmällä tähtäimellä eikä millään väliaikaisratkaisuilla. Vuoden alussa liittomme- ja valiokuntienjohdon ollessa Jotavalla Vierumäellä totesin, että ainesta on vaativiinkin tehtäviin pitkällä tähtäyksellä kun vain osaamme hoitaa asiamme. Vaikkakin taloutemme on parantunut siitä mitä se välillä oli, emme voi tuudittautua ajatukseen että kaikki menee automaattisesti hyvin. Saadaksemme hyvin toimivat valiokunnat, vaatii se myös paljon talkootyötä ja oman ajan uhraamista. Tulemme tiukasti seuraamaan laadittuja toiminta- ja taloussuunnitelmia ja siksi toimistomme joutuukin tulevaisuudessa puuttumaan entistä enemmän varojen käy tön ja laskutusten asiallisuuteen. Samalla valiokuntien on hyvä muistaa, että liiton toimisto on jo n y t ylikuormitettu. Tämän vuoksi toimisto ei voi hoitaa kaikkia valiokuntien sihteeri- ja postitustöitä vaan valiokunnil ta toivotaan m yös tässä asiassa ideointia ja oma-aloitteisuutta. Kun kaikki yritämme toimia y hteisen asian hyväksi uskon , että tulevaisuudessa saamme liitostamme kaikkia sukeltajaryhmiä paremmin palvelevan ja h yvin toimivan liiton . Mauri Vallema 3

On talvi

oletko valmis?

Kylmänä aikana sukeltaminen on riskialttiimpaa kuin lämpimänä aikana, mutta menettelemällä oikein ja varautumalla ennakolta jäisiin olosuhteisiin voidaan antoisia talvisukelluksia suorittaa turvallisesti. Miten sitten menetellään? Noudatetaan turvamääräyksiä! TurvaIJisuusvaliokunta on saanut valmiiksi turvamääräykset, joista löytyvät avaimet turvalliseen sukeltamiseen. Määräykset on jaettu seurojen turvallisuusasiamiehille turvallisuuspäivillä Kouvolassa. Ensi vuoden alussa ilmestyvät uudet turvamääräykset myös kouluttajakansioihin ja - jos suunnitelmat toteutuvat - ne ovat jokaisen halukkaan saatavissa ennen ensi kesää. Seuraavassa lainailen vapaasti turvamääräysten kohtaa 3: talvisukellus. On lähdetävä siitä, että vaikeissa olosuhteissa ml. talvisukellus sukeltavat ovat kokeneita sukeltajia, vähemmän kokeneetkin voivat sukeltaa kokeneempien pareina ja valvonnassa, mutta laitekurssin oppilaita ei tule sukelluttaa jäätävissä olosuhteissa. Laitteen jäätyminen lienee yleisin häiriö kylmissä olosuhteissa sukellettaessa. Sukelluslaitteen tulee olla talvisukellukseen soveltuva (sekä sisällettävä väh. 1800 1 ilmaa), on huolehdittava kompressorin kunnosta (vedenerottimet) ja täytettävä pullot silloin kun ilmasa on vähän kosteutta pakkasella. Tämä ei vielä riitä, ennen sukellusta on laitteen sisältämä ilma saatettava mahdollisimman lähelle veden lämötilaa. Yksinkertaisimmin tämä käy päinsä laittamalIa pullot veteen, mutta tämä on suoritettava säädinyksikköä (hengitysventtiili + paineenalennin) kastelematta. Lämpötilan "tasaaminen" perustuu siihen, että paineilmassa mahdollisesti oleva kosteus tiivistyisi ja jäisi pulloon eikä kulkeutuisi ja jäätyisi muualle laitteeseen ja toisaalta siihen, että lämpötilaltaan pakkasen puolella oleva hengitysilma (laitteet maanneet jäällä) saattaa jäätää hengitysventtiiliin päässeen veden. Sukellukseen valmistauduttaessa laitteesta ei hengitetä pinnalla voidaan kuitenkin varmistua että laitteesta saadaan ilmaa, mutta hengitämälIä vain sisäänpäin. Laitekoe suoritetaan pinnan alla ja OK-merkkikin annetaan vain käsi pinnan yläpuolella tai merkinantoköydellä. Sukelluksen aikana hengitysventtiiliä ei oteta pois suusta muutoin kuin hätätapauksessa. Jos sukelluksen aikana joudutaan käymään pinnassa on sukellus syytä keskeyttää. Sukellettaessa jääq alla, edellisten 4

lisäksi on otettava huomioon seuraavaa: Avanto tehdään tarpeeksi suureksi, vähintään 2x2 m ja avannon teossa syntyneet jäälohkareet kiskotaan miehissä/naisissa jäälle - niitä ei tule työntää jään alle. Tuskin voi kuvitella ikävämpää tilannetta: "mesoessaan" avannossa sukeltajat aiheuttavat jäälohkareiden liukumisen jään alta takaisin avantoon ja jäävät itse loukkuun lohkareiden alle. Jään päälläkin lohkareet työnnetään vähintään 10 m:n etäisyydelle avannosta. Aina voi sattua ja tapahtua - varsinkin liukkaalla jäällä - joten avannon reunan läheisyydestä siirretään pois kaikki sellaiset esineet jotka voisivat pudota sinne ja mahdollisesti osua sukeltajiin. Avannosta lasketaan nousuköysi, jonka päässä on tarpeeksi suuri ankkuri estämään sukeltajan tahattoman nousun, yläpää ankkuroidaan tukevasti jäähän. On todennäköistä, jos sukeltajan puku laitteen jäädyttyä ja alkaessa "puhaltamaan" täyttyy ja hän joutuu tahattomaan nousuun, hän ei osu 4 m 2:n avantoon vaan jäähän. Sen vuoksi on oltava käytettävissä nousuköysi jonka luokse sukeltaja voi uida kun nousunopeus ei ole vielä kovin suuri. Samasta avannosta saa vain kaksi sukeltajaa sukeltaa yhtäaikaa ja avantosukelluksissa käytetään aina merkinantoköyttä. Köysi kiinnitetään alimmaiseksi sukeltajan vyötärölle, toinen pää kiinnitetään avustajan vyötärölle ja vielä varmuudeksi ankkuroidaan jäähän. Kahden sukeltajan sukeltaessa yhtäaikaa molemmilla on oma merkinantoköysi ja oma avustaja. Avannosa ei sukelleta 20 metriä kauemmaksi, paitsi varasukeltaja suorittaessaan etsintää. Niin - varasukeltaja, joka on aina paikalla avustajineen ja valmiina toi-

mimaan, hänen köytensä pituus on 2xsukeltajan merkinantoköyden pituus. Merkinantoköysien ei saa olla jatkettuja. Jos merkinantoköysi irtoaa sukeltajasta menetellään seuraavasti: Sukeltaja: Kun huomaat köytesi irronneen - kahtso ympärillesi näkyykö köyttä missään - katso ympärillesi näkyykö toista sukeltajaa tai hengityskuplia - jos ei näy, nouse suoraan jään alapintaan, tasapainota itsesi niin että pysyt jäässä kiinni tekemättä uintiliikkeitä, odota apua. Avantoa ei saa lähteä etsiskelemään, ellei se ole näkyvissä. Sukellusvanhin: Todettuasi köyden irronneen - käske toinen sukeltaja ylös vedestä, kysy onko hänellä tietoa kadonneen sukeltajan olinpaikasta tai suunnasta, missä sukeltaja mahdollisesti on - kysyavustajalta mistä suunnasta sukeltajan köysi tuli, eli missä suun-. nassa sukeltaja on viimeksi ollut - käske varasukeltaja veteen suorittamaan etsintää emo tietojen perusteella - hanki paikalle uusi varasukeltaja Varasukeltaja: ui merkinantoköytesi suoraksi jään alapinnassa - suorita köysi kireällä sektorietsintää suunnalla, missä kadonnut sukeltaja todennäköisimmin on, katsele ympärillesi - jos sukeltajaa ei löydy, suorita täysi kehäetsintä edelleen jään alapinnassa, katsele ympärillesi (tämänkin vuoksi jäälohkareet on vedettävä jäälle, ei jään alle) Talvisukelluksia suoritettaessa; järki käteen ja vapina pois, sukeltajat paitsi jos palelee. Jouko Laitinen Turvallisuusvaliokunta

Miinalaiva Königin Luise Oli alunperin saksalainen vuonna 1934 HAPAG-yhtiölle rakennettu kaunislinjainen keskinopea matkustajalaiva, jonka mitat olivat pituus 95 m leveys 12,8 m syväys 3,6 m uppoama 2,399 t nopeus yli 16 solmua 2 potkuria ja 2 kpl MAN 2-tahti dieseliä rakentaja Howaldswerke AG/Hamburg Sodan alettua takavarikoi Kriegsmarine suurimman osan Saksan kauppalaivastosta muutettavaksi erilaisiin sotaisiin tehtäviin soveltuviksi. Näin jälkeenpäin asioita katsellessa tuntuu siltä, että Kriegsmarinen sormet olivat pelissä jo laivojen suunnitteluvaiheessa, siksi pienillä muutostöillä voitiin rahtilaivat muuttaa sukellusveneiden ja muun laivaston huoltoaluksiksi tai kaappareina toimiviksi "apuristeilijöiksi". Matkustajalaivat taas muutettiin yleensä miinalaivoiksi. Yksi näistä takavarikoiduista oli lähes 2000 matkustajaa ottava m/s Königin Luise. Varustelutelakalla siihen asennettiin miinakiskot, joille mahtui 240 miinaa. Keulaan ja perään asennettiin 88 mm tykit, muualle ylärakenteisiin 2 kpl 20 mm tykkiä ja 1 kpl 37 mm tykki. Runkoa vahvistettiin vesirajassa kulkevalla miinavyöllä. Erinäisten vahvistusten ja uudelleenjärjestelyjen jälkeen perustettiin vihdoin vuonna 1940 Swinenmundessa Miinalaivasto, johon kuuluivat s/s Kaser, s/s Cobra, m/s Königin Luise, s/s Roland, m/s Hansestadt Danzig, m/s Preussen, s/s Tannenberg ja jo telakalla alunperin miinalaivaksi rakennettu Hitlerin oma jahti Grille. Laivasto sai 8. 6. 1941 tehtäväkseen operaatio Barbarossan tukemisen mereltä ja Suomenlahden sulkemisen. Laivasto jaettiin kolmeen ryhmään, jotka saivat nimensä johto~luksensa mukaan: Cobra, Preussen Ja Tannenberg. Miinaryhmä Cobraan kuuluivat johtoaluksen lisäksi s/s Kaiser ja m/s Königin Luise. Hyvissä ajoissa ennen operaation alkua siirtyivät laivat Swinemundesta Suomen saariston kätköihin valmiusasemiin. 21. 6. 1941 vastaanotettiin käsky operaation käynnistämisestä ja suljetut ohjeet avattiin. Miinaryhmät laskivat kukin miinoitteensa suunnitellulle alueelleen eikä näiden yhdeksän laivan liikkeet herättäneet mitään reaktiota vastapuolella. Miinarvhmä Cobra siirtyi myöhemmin Helsi~kiin jossa se tummanharmaaksi maalattu~ na suoritti erilaisia tehtäviä.

25.9. 1941 miinalaiva Königin Luise sai tehtäväkseen lähteä merelle ja vahvistaa Jumindan miinakenttää 86:lla miinalla. Raivaajat Fabian Wrede ja Axel von Fersen raivasivat väylän Kustaanmiekalta 2 mpk majakkalaiva Helsingin rauhanajan asemapaikan eteläpuolelle. Mitään ei raivaimiin kuitenkaan tarttunut, joten väylä ilmoitettiin raivatuksi. Niin lähti "Kuningatar" merelle mukanaan kuolettava lastinsa. Laskettuaan miinoi tteensa käskettyyn paikkaan kääntyi se kotimatkalle. Koska paluuväylä oli ilmoitettu puhtaaksi annettiin suojueena toimineille R 57 ja R 54 veneille lupa ajaa edeltä. Kun Königin Luise ei vastannut useisiin radiokutsuihin, saivat R-veneet ja myös suomalaiset käskyn lähteä ottamaan selvää häiriön syistä. Asia selvisi pian, kun R 57 antoi turmanviestin "Königin Luise gesunken". Laiva oli ajanut miinaan ja uponnut. Pelastusalus löysi aluksen päällikön ja muutamia muita eloon jääneitä hylynpirstaleiden joukosta. Seuraavana päivänä tutkittiin uppoamispaikan ympäristöä ja löydettiin pari venäläistä miinaa lisää hyvin läheltä raivatuksi ilmoitettua väylää. Sodan jälkeen annettiin yleisraivausta varten käyttöön myös neuvostoliittolaisten miinakartat. Vasta silloin saatiin tietää, että myös Harmajan itä-länsi suuntainen reitti oli ollut miinoitettu kolmella pienehköllä MO-veneiden laskemalla kentällä. Joku näistä kentistä peräisin oleva miina oli koitunut Königin Luisen ja sen miehistön kohtaloksi. Sukeltajapiireissä kummitteli Königin Luise usean vuoden ajan aina silloin tällöin. Muutama etsintäyrityskin tehtiin, mutta mitään konkreettista ei tiettävästi löytynyt. Esko Koson palattua Punaiselta Mereltä ja hänen varustettuaan "Apuhara II:n" nousi tämänkin laivan etsiminen jälleen esille. Haastattelemalla kalastajia ja vähän muitakin hän sai kartalleen joukon pisteitä noin mailin säteellä toisistaan. Syyskesällä eräänä päivänä Apuhara II oli jälleen merellä. Ajettuaan kohdealuetta Navstar-navigaattoriin kytketyn plotterin kanssa ristiin rastiin, alkoi alue pienentyä ja vihdoin kaikuluotain antoi lupaavan "piikin", pohja oli muuten tasaista ja vettä oli 54- 58 m. Paikka varmistettiin tutkasuuntimilla ja naara-ankkuri laskettiin alas. Tunnin naaraamisen jälkeen Koso nosti naaran ylös, koska se ei ollut tarttunut kiinni. Hänen koilatessaan köyttä, tarttui naarasta selvää ruostet-

ta. käsiin. Tapaus oli selvä; pohjassa olI hylky eikä kivi. Ankkuri uudesta~n alas ja toisella ajokerralla hylyn yh vene pysähtyi ja niin oli Apuhara II ankkuroitu hylkyyn kiinni. Sukellus ja tutkimusryhmä Marinerokseen kuuluvat "Telle", Tellervo Rouhiainen, Brigi ja Esko Koso olivat ensimmäiset sukeltajat, jotka laskeutuivat hyiseen pimeyteen. Pohjassa voitiin todeta ankkurin menneen jostain skylightista sisään. Pieni kierros ympäri ja ylös. Kierroksella löytyi kaatunut kompassijalusta, suuntima-antenni ja katkenneita tai kaatuneita kaidetolppia. Näistä merkeistä saattoi päätellä laivan olevan pystyssä ja että sukeltajat olivat käyneet ohjaamon katolla. Tunnetta, joka nousun jälkeen ankkuriköydessä riippuessa valtasi ryhmän on ulkopuolisen mahdoton kuvailla. Oli löytynyt uusi ja mittava kohde. Toinen sukellus seuraavalla viikolla alkoi lähes samanlaisena, ankkuri oli nyt tarttunut keulan kaiteeseen. Ohjaamon ikkunoista kurkkiessa rekisteröityi muistiin kompassipaalu, ruoripukki ja muuta ohjaamoon kuuluvaa, kun vielä pois lähtiessä löydettiin keulakannelta paravaani, vahvistui hylky "Königin Luiseksi". Koska kyseessä oli uusi ja suuri sotahylky ilmoitettiin asiasta Sotamuseon maisteri Markku Melkolle, joka antoi ryhmälle sukellus- ja tutkimusluvan. Syksyllä v. 1984 sukellettiin laivassa yhdeksän eri kertaa tarkoituksena valokuvata sitä mahdollisimman paljon. Kaikki Marineroksen sukellukset tapahtuivat laivan pystyssä olevassa etupäässä. Merivoimien sukeltajakurssin käydessä laivassa ankkuroituivat he sen perään ja saattoivat todeta laivan olevan poikki ja peräpään ylösalaisin pohjassa. Yläpuolella törröttäviin potkureihin ja akseleihin on vuosien saatossa takertunut troolinkappaleita, ankkureita ja muuta roinaa. Hylyn suuri syvyys ja Sotamuseon asettama sukelluskielto rajoittavat yksityisten sukeltaj ien "tutkim usretkiä" ja rauhoittavat paikalla tapahtuvan sukellustoiminnan asianmukaiset luvat ja hyväksyttävän tarkoituksen omaaville sukeltajille. Tutkimuksia ja valokuvausta jatkettaneen taas syksyllä -87. Tarkoituksena on saada "Kuningattaresta" mahdollisimman paljon tietoa irti. Olihan sen kohtalo tunnettu, mutta yksityiskohdat ovat vieläkin selvittämättä. Ote kirjasta Rauhan Meri (Suomen Urheilusukeltajain Liitto ry - 1985) . 5

----------~

..--_._----------------------------------

-40m .. ,

.~.~,.~.~~~.~.~~.~~

~.~~

.~~~~.~.~.~.~.

Kai kuluotain kuva KÖNIGI N LUI SE hylystä. f'! ,'I,':'.. '

~. ~ ~ J ~ ~ ~I(j.~ ~ •• ~ ~ ~ ~ ~. ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~. ~ ~. ~ ~ ~

Kaikukuvia kuningattaresta 25.9. 1941 miinanraivaaja R-57 antoi turmaviestin: "Königin Luise gesunken". Saksalainen 95 metrin pituinen miinalaiva oli palaamassa miinanlaskutehtävistä Suomenlahdelta, kun se Helsingin kasuuniloistosta pohjoiseen laivaväylän tuntumassa ajoi venäläisten asettamaan miinaan ja upposi, vieden syvyyksiin 47 miehistön jäsentä. taretkeen. Laivan viimeiseksi operaaOnnettomuudessa pelastuneet kertoitioksi jäi laskea 86 EMC miinaa ns. vat miinan räjähtäneen laivan oikealJuminadavyöhykkeen pohjoispäähän. la puolella, komentosillan takana. Geologian tutkimuskeskuksen suoLaiva hajosi kahtia. Ohjaamo ja korittamissa merenpohjan tutkimuksismentosilta syttyivät tuleen, tykinsa Helsingin edustalla 1986, tutkiammuksia räjähteli. Laivan keulaosa musvene Kaidan kaikuluotaimet reupposi ensiksi, hieman myöhemmin kisteröivät kaikukuvia kuningattareskatosi laivan peräosa aaltoihin. ta. Kaikuluotaimina tutkimusaluksesMarineros-sukelluskerho löysi sa on Atlas Deso 10 kaikuluotain (30 "Königin Luisen" hylyn vuonna ja 210kHz) sekä viistokaikuluotain 1984. Saman vuoden syyskuun enKlein Side Scan Sonar (100 kHz). simmäisenä päivänä Sotamuseo asetti Laitteiden toiminnasta kts. Urheiluhylyn sukelluskieltoon. sukeltaja No 2, huhtikuu 1985. KaiVuonna 1934 rakennettu sulavalinkuluotaimen rekisteröimästä hylkykujainen Königin Luise oli alunperin vasta voidaan todeta veden syvyyden matkustajalaiva, noin 2.000 matkusmerenpohjalla olevan 50 m. Merentajalle. Vuonna 1939 Saksan sotalaipohja hylyn tuntumassa on geologivasto (Kriegsmarine) takavarikoi laisesti eri-ikäistä savea, postglasiaalisavan. Laivaan asennettiin tykkejä ja vea (vaalea) ja glasiaalisavea (tumma). miinakiskot 240 miinalle. Laiva osalMerenpohjan ohut pintakerros on listui Saksan sotalaivaston suunnitelkaikukuvan perusteella hiesuinen tai maan sulkea Suomenlahti tuhansilla hiekkainen eroosiopohja. Kuningattamiinoilla. Operaatio liittyi Hitlerin ren hylkykuva on kaksihaarainen, Y"Barbarossaksi" kuts\lttuun idän so6

kirjaimen muotoinen, jossa hylyn ylimmät osat kohoavat 11 m merenpohjan yläpuolelle. Ts. ylimmät rakenteet sijaitsevat 39 ~ metrin syvyydessä merenpinnasta. Hylyn vieressä on kaikuluotainkuvassa epämääräinen heikko kaikupari, joka kohoaa pohjasta noin 5 m. Kuva ei kerro, mistä kaikut tulevat. Königin Luisen leveys oli 12,8 m. Onko hylky merenpohjalla oikeinpäin, kyljellään tai ylösalaisin, ei kaikuluotaimen kuvasta selviä. Viistokaikuluotainkuvassa voidaan erottaa kaksi likimain samanpituista hylyn osaa, laivan keulaosa ja peräpää. Haaksirikossa eloonjääneet kertoivat laivan katkeamisesta, minkä viistokaikuluotainkuva vahvistaa. Hylyn keulaosa lienee oikeinpäin. Varjokuvasta näkyvät eri korkeudella olevat kansirakenteet. Keulaosassa on suuria rakenteita, jotka heijastavat viistokaikuluotainpulssit voimakkaana takaisin. Laivan masto, komentosilta, savupiippu ja erityisesti tykit ovat tällaisia rakenteita. Hylyn peräosa lienee pohjalla ylösalaisin. Peräosan varjokuva on suoralinjainen, vain potkurit, joita laivassa oli kaksi antavat selvästi muusta osasta poikkeavan varjokuvan. Peräpäästä piirtyvässä kuvassa laivan katkennut keskikohta erottuu parabelin muotoisena tummana heijasteena. Peräosan köli oli ylöspäin ja laita alaspäin. Peräosan potkurit antavat voimakkaan heijasteen. Aluksen molemmat osat sijaitsevat merenpohjalla niin lähellä toisiaan, kuten viistokaikuluotainkuvasta voidaan nähdä, ettei tavallinen kaikuluotain keilaleveytensä takia pysty erottamaan hylyn osia erilleen toisistaan, kuten V-kirjaimen muotoisesta kaikukuvasta voidaan nähdä. Loiva vanha maininki mittaushetkellä aiheutti tutkimusaluksen kei- . numisen, mikä välittyi kaapelia myöten viistokaikuluotaimen anturin uintikorkeuteen. Korkeuden muutokset rekisteröityvät sahalaitakuviona kaapelissa ja hylyn osissa. Kaikuluotainkuvassa havaittu epämääräinen kaikupari merenpohjasta saattaa johtua esimerkiksi hylkyyn tarttuneesta troolista tms., joka ei viistokaikuluotainkuvassa erotu. Kuningattaren sijainti aavalla ulkomerellä 50 metrin syvyydessä rajoittaa Sotamuseon kieltojen kanssa hylyssä sukeltavien joukon hyvin pieneksi. Aava meri, 50 m sukellussyvyys, meren kylmyys ja pimeys ovat useimmille sukeltajille riittäviä luonnollisia rajoituksia. Allekirjoittanut kaikukuvien tulkitsija ei ole hylyssä sukeltanut, mutta on kiinnostunut kuulemaan hylyssä sukeltaneilta, onko kuvien tulkinta tehty oikein, ja mistä ns. epämääräinen kaiku johtuu.

IIr\s;;< '.

;

',,:......

::.V,~:~:,~,:)~ :{:~:\;

."'l ,

, :"':Kcin'slr,aKehtel .. , {., '... . . -,~ ,' ,Potkureiden'· ' Peroosan ' . ~4 varjokuva . varjO J " ~',~ , Köli __",· r"'/ ,; : ~"~ Keulaosa ~.

Peröosa Potkuri t,.-/'.. ~:.:...--

laivan katkennut

Kaikuterveisin 27. 11. 1986 Ami Häkkinen, fil.maist. Geologian tutkimuskeskus Luoteisrinne 4 C 02270 Espoo

urheilusukeltajalie

ORIENT ~

~po~abelin muotoin

Tutkimusaluksen kulkusuunta Lähdekirjallisuus; 1. Ekman, Per Olof, 1981 , Meririntama WSOY. 2. Metsävuori Eka, 1984. Satamia, joissa eivät aallot pauhaa. 3. Urheilusukeltaja voi 24/ 1985.

QUARTZ

alkuperäinen, arvokas japanilainen Sukeltajakello 150 M 795,musta tai

Sukeltajakello 200M 995,musta , harmaa tai itsevalaiseva taulu

n eskiosa

----4

Viistokaikuluotain kuva Königin Luisesta 1986

ORIENT-mallistossa on myös laaja valikoima miesten ja naisten 100 M vesitiiviitä kelloja surfaajille, purjehtijoille ja muille vesihenkisille 295,- - 2.200,100 M Anadigit 695,--1.095,Myös postiennakolla.

Alkala Kello Ja Kuita Oy. MIkonkatu 8. puh. 625096

VIARAHIA V AASAS 29. 11. Bothnia Gulf Divers -82 kutsui syksyllä vieraikseen liittomme toiminnanjohtajan Brita Ikävalkon ja tämän "alansa ykköslehden" päätoimittajan Eka Metsävuoren. Taustana asialle oli ensinnäkin se iänikuinen ongelma miten saada liitto ja sen toiminta jäsenistölle tutuiksi? Lisäksi halusimme antaa kurssilaisille ja uusille jäsenille selvityksen perustiedoista lähtien niistä tekijöistä, joiden ansiosta alueillamme on sattunut niin runsaasti havereita. Tietysti halusimme myös tehdä itsemme tutuiksi sinne etelään päin ja osoittaa ne monet p.puheet paikkaansa pitämättömiksi. No, Brita ja Eka tulivat. Brita kertoi niin SVUL:n kuin SUSL:nkin organisaatioista, toiminnasta ja tulevista tapahtumista. Ja esitteli liiton tuotteita. Tosin paikallinen lehti väitti hänen olleen kahden vaasalaisen seuran vieraana puhumassa räpyläuinnm puolesta, mutta että vaasalaisia kiinnostaa vain hylyt (valitettavastiko?)! Eka kertoi vanhoista väylistä aina viikinkiajoilta lähtien, oikoi muutamia vanhoja vääriksi osoittautuneita haaksirikkotietoja ja opasti mistä ja miten tietoja kannattaa kerätä. Lisäksi katseltiin videofilmejä. Tässäkin tilaisuudessa kävi niin kuin aina: aika loppui kesken. Illalla kokoonnuttiin jäsenten kanssa pikkujoulun viettoon. Brita ja Eka kunniavieraina tietysti.

Siinä sitten syötiin, katsottiin filmejä, muisteltiin menneitä, saunottiin ja puhe luisti. Mutta ei laulu Britan toiveista huolimatta. Vasta sunnuntaina illalla Åke ja Jaska mörisivät pikkupoikien riemuksi tutut kappaleet Dyykarin Laulusitsistä. Kuten aina, paras anti tuli illan kuluessa vapaassa keskustelussa ja saunan lauteilla. Me saimme runsaasti ideoita ja neuvoja tulevaa toimin-

taa varten. Toivottavasti meilläkin oli jotain annettavaa. Jaska Vaasasta Oli. Meinaan annettavaa. Kiitämme kutsusta ja mukavasta illasta entisessä kotikaupungissa. On aina kiva tavata vanhoja tuttuja ja samalla myös uusia alan harrastajia, "vanhuksetkin" pysyvät paremmin ajan hermolla. Vielä kerran kiitos järjestäjille. Brita Helsingistä ja Eka Turusta

Tervetuloa Sukelluskeskukseen ,; AvertJy v / Kristiansund N Norja

Kråkna'k ken Dykkesenter Eila Nordvik Kaasbelsv. 9. 6500 Kristiansund N. Norge Puh. 990.47 . 73.76970-71852 Yhdyshenkllöt Suomessa Petteri Gorschelnik Jorma Riikonen KärJenniemen ala-aste Jänismäenk. 11 37620 Valkeakoski 37860 Kärjenniemi Puh. 93742777 K 937 846S0 K

937 714286 T

937 84602 T

Norjan parhaat sukellusma~$tot löydät luoteisrannikolta. Siellä on suurin osa maan sukelluskeskuksista ja arvokkaimmlsta hylyistä. Atlannin ja Jäämeren luonto kohtaavat sIellä toisensa. Rannikon sää on toisinaan tuulinen ja sateinen . Siksi tarvitset kunnon tukikohdan. Suomalaisille sopiva sukelluskeskus on KRAKNAKKEN AverQlyssä. Kristiansundin vieressä, koska siellä on - sauna - suomenkielinen yhdyshenldlö, myös paikan päällä - hylkYjä ja hyvät kalastus mahdollisuudet - sekä mahdollisuus itsenäiseen toimintaan .

VAASALAISTA UPPOPALLUA Vaasalaiset sukellusseurat Bothnia Gulf Divers -82 ja Delfinit pelasivat 4. 12. paikkakunnan uppopallomestaruudesta. Ottelu käytiin 9 miehisin joukkuein eli 4+maalivahti ja 4 vaihtomiestä. Åke Rosing Diverseistä toimi tuomarina ja Tuija Kultti Delfineistä kirjurina. Mestaruus siirtyi nyt Diverseille luvuin 8-1. Ottelu oli siisti. Huomasi selvästi, että kumpikin joukkue pyrki kovaan mutta puhtaaseen peliin. Tästä on osoituksena, että vain kaksi jäähyä annettiin. Yksi kummallekin joukkueelle. Delfiineille väärästä vaihdosta ja Diverseille räpylästä kiinni ottamisesta. Molemmista jäähyistä rankaisi vastustaja tekemällä korin. Lajin tulevaisuutta silmälläpitäen oli varmasti hyvä, että molemmissa joukkueissa oli mukana syksyllä harrastuksensa aloittaneita kurssilaisia. Vaasassa uppopallo on terveellä pohjalla. Siitä ei ole tullut mitään spesialistien lajia, vaan se on yksi urheilusukeltajien talviaikainen kuntoilun muoto.

Tampereen Urheilusukeltajat ry:n

VUODEN SUKELTAJA 1986

tukialus

Liiton johtokunnan yksimielisellä päätöksellä valittiin Vuoden Sukeltajaksi Hannu Konttinen. Perusteina olivat se uraauurtava työ jota hän on tehnyt turvallisuuden eteen. Unohtaa ei myös voi vahvaa panosta meriarkeologian puolesta. Lisäksi liiton toimisto kiittää Hannua vapaaehtoisesta avusta silloin tällöin ruuhka-aikana.

~~Merimuuli~~

Omasta ja Urheilusukeltaja-Iehden puolesta onnitteluni reilulIe ja hyvälle kaverille. Eka Metsävuori II

KEVATPAIVAT JA -KOKOUS OULUSSA 11.-12.4. 1987 Hotelli CUMUlUKSESSA

* KEVÄTKOKOUS sunnuntaina 12.4. klo 13.00 alkaen. Valtakirjojen tarkistus alkaa klo 12.00. * KOKOUSPAKETIN hinta 250 markkaa. Sisältää aamiaisen, aamusaunan ja -uinnin sekä SUKELTAJAILLALLlSEN. * Varaukset ja sitova ilmoittautuminen maksamalla liiton tilille (KOP-Töölön-

tulli 102330-7638) 250 mk/hlö 1. 4. 1987 mennessä. Tiedotuksiaosaan nimet ja Merkki "Kevätpäivät 34-6040". OHJELMAERITIEL Y seurakirjeessä.

A1-varustus, 12-hengelle rek. ja sukelluskäyttöön muutettu

pienoistroolari Mänty, ohj. lasik. 10,3X3,lX1,3 m. Fordson-Major diesel, hydrauliohjaus, makeavesijäähd. kolme erill. makuutilaa, ruuma, WC, jääkaappi, liesi, lämpöpuhall. 2 kaikua, LA, ULA, 10ki, taittuva masto. Hyvä kesä-talvip. Raumalla. H. 66.000,-. Läh. työ 931-418331 Silvennoinen, ilt. 931-416049 Sil vennoinen.

SUSL:n T APAHTUMAKALENTERI 1987 Helmikuu

26 28-1. 3. 28-1. 3.

Urheilusukeltaia 187 ilmeSI\\ Kv. räpyläuint;kilpailut .. SM-uppopallosarjaottelut Sukellussuun.koulut. Ii\.

Paikka

VaStUU

Italia Viareggio

SUSL Uppopallovlk Suk.suun. vlk

Vierumäki

Maaliskuu

7-8 7-8

Turvasukeltajakurssi Stockholm Cup uppopallo RU-Helsingin piirin kilpailut CMAS** kouluttajakurssi SM-uppopalJosarjaottelut SukelJusvanhinkurssi Uppopallon I-div. loppuottelut Koulutustarkastajien koulutus SM-uppopalJosarjaottelut SM-uppopalJosarjaottelut PM-Räpyläuinti

13-15 14-15 14-16 21-22 21-22 28- 29 28-29

Helsinki Tukholma Helsinki Kisakallio Hki- Tma-Hki Helsinki Kööpenhamina

Helsingin piiri SUSL H;O K~ulut. työryhmä Uppopallovlk TTR Uppopallovlk Koulut. työryhmä Uppopallovlk Uppopallovlk SUSL

Varapv. UP-Play-ofT ja karsinta Räpyläuinti avoimet hallikilp. Turvasukeltajakurssi Urheilusukeltaja 287 ilmestyy SUSL:n kevätpäivät UP-Play-OfTja karsinta Vesikko CUP/uppopallo Sukellussuun. koulutusti\.

8 11-12 11-12 25-26

Tunasukeltajakurssi Turku Cup. uppopallo Urheilusukeltaja 4'87 CMAS*** kouluttajakurssi H:gin piirin sukeltajapäivä H:gin piirin halli ralli 10 pvä Räpyläuinnin Pohj.-Suom. meslaruuskilp.. avoimet 24-25 Mini Pm-kokous 31-1. II. Sukelluskouluttajapäivät 31-2. II. CMAS** kouluttajakurssi 3-4 7 9-11

Vaasa Turku

Et.-Pohj.piiri

Kisakallio Helsinki Helsinki

Koulut. työryhmä H:gin piiri H:gin piiri

Kajaani Ruotsi Pohj.-Suomi Vuokatti

Ruotsin urh.suk. Koulut. työryhmä Koulut. työryhmä

Rovaniemi Kouvola

Lapin piiri Kouvolan Vesik.

Marraskuu

21-22

SM-halli ralli Sukellusvanhinkurssi SUSL:n syyspäivät

Joulukuu

Huhtikuu

4- 5

Lokakuu

UppopalJovlk Kajaani Imatra Oulu Kouvola Vierumäki

TTR

6 9 31

H:gin piirin uppopalloturnaus Pirkkola Urheilusukeltaja 5/87 ilmestyy SUSL:n vuoden valokuvakilp. päättyy Helsinki

SUSL

SUSL Uppopallovlk Kouvolan Vesik. Suk.suun. vlk

Toukokuu

Sukellusvanhinkurssi Tervasalmiuinti UP-maajoukkueleiri UP-maajoukkueleiri UP-maajoukkueleiri Otaniemi-uinti/H:gin piirin mest. Waskia Swimming Race Upinniemi Cup/räpyläuinti Porvoonjoki-uinti/SM-osakilpailu MM-uppopalJokilpailutmiehet

3 2- 3 9-10 16-17 16 17 23 24 24- 31

Kotka Hamina

Espoo Vaasa Upinniemi Porvoo Saksa Duisberg

Kymenl.piiri Uppopallovlk Uppopallovlk UppopalJovlk Psk-Kupla Bothnia Gulf Div Sukeltajakurssi Murena SUSL

Kesäkuu

3 6 10-14 13 20-28 21- 27 27

Urheilusukeltaja 3. 87 ilmestyy Murenaralli Liiton nuorten kesäleiri SM-avovesiuinti!3 km Sukelluskalastusleiri Pohjoismainen nuorisoleiri Kajaaninjoki-uintiSM-osakilpailu

Porvoo/ Emäsalo Kajaani Tampere Hanko Bornholm Kajaani

Murena SUSL T:reen Urh.suk. Lahden Pingv. Tanskan urh.suk. Kainuun Urh.suk.

Sveitsi/Ziirich Helsinki Korppoo Norja Pajulahti Vierumäki

SUSL

Heinäkuu

2-6 4 11-12 27 - 30 31- 2. 8.

EM-räpyläuintikilpailut H:gin piirin suk.kalast.kilp. SM-sukelluskalastuskilpailut PM -sukelJuskalastuski Ipailut Yhteispohjoismainen leiri PM-kilpailut/suk.suunnistus

K. Rechnbäck SUSL Suk.suun.vlk. Suk.suun.vlk.

Elokuu

3-10 14-16 17-20 21-23 30

Tikkurila-Hki avovesiuintiSM-osakilp. Helsinki MM-kilpailuvsuk.suunnistus Leningrad Hämeenlinna

Partiosukelt. Suk.suun. vlk. Nastolan Suk.s Nastolan Suk.s Aqua Divers

Hanko

Syyskuu

5-6 11-13 12 19

CMAS*** kouJuttaJalwf'isl

Nastolan Suk.s SUSL 'dllll\Uf,.I\lIp.

Kotka Kisakallio

päällY)

JOTAVA VIERUMÄELLÄ 9-11. 1. 1987 Jarkko Ranisen vetämään Strategiajotavaan oli viikonlopuksi Vierumäelle kokoontunut Liiton johtokunta läheisine sidosryhmineen. Mukana oli toimisto, lehti, seurakonsultit, valiokuntien edustus, lähemmäksi 20 henkilöä. Jarkon meille jaksotellen jakamilla instrumenteilla työryhmissä alettiin analysoimaan liittoamme, asettamaan toimintatavoitteita ja tahtotiloja avainalueittain jonoon. Säännöllisten raportointien ja palautteiden jälkeen sunnuntain aamupäivällä piirrettiin ensimmäisiä kaIvoja siitä, mitä Liiton toiminta eri sektoreilla mahdollisesti tulisi olemaan v. 1990. Jotavan aikaansaannokset tulevat välittömästi valiokuntien käsittelyyn tulevia toimenpiteitä varten. Vierumäellä tehtiin jo joitakin nopeastikin toteutettavissa olevia ratkaisuita. Piiritoiminnan varaan tullaan ilmeisimmin jatkossa laskemaan melkoisen paljon. Seurojen nuorisojäsenmäärien lisäys ja siten monen seuran toimintastrategian muutos tuntui melkoisen mielenkiintoiselta tavoitteelta. Onhan meillä jo monella vuosia sukeltaneella liittolaisella tulossa omista perheistämme esim. Norppakoulutuksesta kiinnostuneita veijareita. Unohtamatta niitä kunnioitettavia jäseniämme, joilta jo kolmaskin polvi kyselee laitekursseista. Barcelona-projekti sai oman, laajankin huomion joukossamme. Valmentajakoulutuksen lisäys tälläkin kilpailusektorilla koettiin tärkeäksi. Mahdollisuutena pidettiin jopa pelkästään räpyläuinnista kiinnostuneiden jäsenten määrän nousua seuroissa mahdollisena. CMAS =ja erityisesti pohjoismainen yhteistyö koulutuksen, turvallisuuden ja kilpailutoiminnan alalla on Liiton toimintamahdollisuuksien lisäämisen kannalta välttämätöntä.

Yleistä Suomen räpyläuinnista ja sen kehittämisestä Kun kansainvälinen OK valitsi räpyläuinnin uudeksi lajiksi vuoden 1992 olympialaisiin Barcelonaan, on tästä seurauksena että räpyläuintia on ruvettava kehittämään ja tasoa nostamaan Suomessa, jotta saavuttaisimme kansainvälisen tason ja saisimme edustajia tuleviin olympia- että kansainvälisiin kisoihin. Nämä näkökohdat huomioon ottaen on SUSL:n räpyläuintivaliokunta ottanut tehtävät vastaan ja aloittanut työnsä suomalaisen räpyläuinnin tason kohottamisesta, harrastajamäärän kasvattamisesta ja valmentajien koulutuksesta. Ensimmäisinä tehtävinä on kartoittaa harrastajat ja asettaa heidät listalle ja valita heistä maajoukkue-edustajat. Maajoukkueelle olisi tarkoitus pitää yhteisiä leirejä vuoden aikana, varsinkin ennen arvokilpailuja. Myös "tulevaisuuden lupaukset" tulisi pyrkiä kartoittamaan ja kehittää heistä pitkällä tähtäyksellä kansainvälisen tason räpyläuimareita.

Ensimmäisiin ja ehkä tällä hetkellä tärkein tehtävä on valmentajien koulutus. Suomessa on ollut jonkinmoinen räpyläuinnin opas, mutta tämän talven aikana on asiaan tullut huomattava parannus, sillä Honkasen Reijo on laatinut c-lajioppaan räpyläuinnista. VIhkosen painatuksesta vastaa liitto ja vihkosen saa räpyläuinnin c-valmentajakurssilla, kurssi pyritään järjestämään maaliskuun aikoihin. Kurssille toivotaan osallistuvan kaikki räpyläuinnin valmennuksesta kiinnostuneet. Tällä tavoin saisimme uusia valmentajia ja samalla kehitettyä ja aktivoitua "vanhat" valmentajat. Kansainväliseen toimintaan ollaan myös hiukan pyritty panostamaan esim. käymällä ulkomailla kilpailemassa. Mutta suurena esteenä on ollut ja tulee olemaan rahoitus, sillä suurimman osan matkoista joutuvat kilpailijat maksamaan itse. Ulkomailta lähinnä Ruotsista ja Neuvostoliitosta on myös pyritty saamaan val-

SUKELTAJIEN ILMAPULLOJEN JA NIIDEN VENTTIILIEN KIERREMERKINNÄT Thread markings on diving aircylinders and their valves 1 TAUSTA Sukeltajien käytössä olevissa ilmapulloissa on venttiilin liitäntää varten useita eri kierrekokoja. Käytännössä erityisesti kierteiden R 3/4 (lieriömäinen putki kierre) ja M25x2 mitat ovat niin lähellä toisiaan, että virheellisen venttiilikiinnityksen mahdollisuus on olemassa. Tällaisen seurauksena on tapahtunut onnettomuuksia venttiilin irrotessa täytön yhteydessä pullosta. Väärien asennusten välttämiseksi on teknillinen tarkastuskeskus päättänyt, nojautuen kuljetettavista kaasusäiliöistä annetun kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen (641/78) 37 §:n määräyksiin, antaa seuraavan ohjeen. 2 MERKINNÄT Kaasupullojen merkinnöistä on annettu yleisohjeet standardissa SFS 3339. Sukeltajien paineilmapulloina käytettävien kuljetettavien kaasusäiliöiden venttiilikierteen viereen ja pullojen venttiileihin tulee lisäksi merkitä liitoskierteen nimellisarvo. Merkintöjen toteaminen ja puuttuvien merkintöjen tekeminen tulee aloittaa välittömästi. Kaasusäiliöille 1. 1. 1986 jälkeen suoritettavissa rakenne- ja määräaikaistarkastuksissa todetaan asianmukaisten kierremerkintöjen olemassaolo ja tarvittaessa niiden oikeellisuus. ISBN 951-9237-99-2 ISSN 0781-2647 Täyttölaitoksessa ei 1. 1. 1986 jälkeen saa täyttää sellaista sukeltajien käyttöön tarkoitettua ilmakaasupulloa, josta edellämainitut merkinnät puuttuvat. Täyttölaitos voi tarvittaessa tarkastaa kierteet sekä leimata pulloon ja venttiiliin tarvittavat kierremerkinnät ennen pullon täyttämistä. TTK:n piiritoimistot antavat asiasta tarvittaessa lisäohjeita. 3 VOIMAANTULO Tämä ohje tulee heti voimaan. TEKNILLINEN TARKASTUSKESKUS Ylijohtaja, professori Harri Nevalainen Johtaja Erkki Ahola

mennuksellista apua, mutta vaikeuksia varsinkin NL:n kanssa on ilmennyt kieliongelmien vuoksi. Välineitten osalta Suomessa ollaan todella heikoilla, mutta siihenkin ollaan pikku hiljaa löytämässä ratkaisu. Italiassa valmistetaan nykyään tehdastekoisia monoräpylöitä ja "kanavia" ollaan sinnepäin luomassa. Kansainvälisen toiminnan lisääntyessä on valiokunta hyväksynyt vuoden 1987 osalle kansainväliset ikäluokitukset: SARJAT 1) -12 vuotta 2) 13-14 vuotta 3) 15-17 vuotta 4) 18- vuotta Valiokunta toivoo seurojen ottavan räpyläuinnin ohjelmaansa ja pyrkivän näin kehittämään ja laajentamaan Suomen räpyläuinnin harrastajia. Kaikki asiasta kiinnostuneet voivat ottaa yhteyden: MARKKU KANANEN KAUPPAKATU 27 B 16 87100 KAJAANI puh. 986-27378 Räpyläuintivaliokunnan puolesta Ari Hyytiä

Käytännössä vieressä oleva teksti tahtoo sanoa, että mikäli olet säiliöistäsi ja venttiileistä epävarma on Sinulla kaksi vaihtoehtoa Toimittaa laitteesi katsastusviranomaisille leimattavaksi, vaikka katsastusaikaa olisi vielä jäljelläkin. Toimittaa laitteesi maahantuojalIe joka suorittaa tarkastuksen ja leimauksen. Molemmat vaihtoehdot maksavat jonkinverran rahaa ja vaivaa mutta pakko on pakko ja turvallisuudesta kannattaa maksaakin. Suorita leimaustoimenpiteet jo talvella, sillä sukelluskauden aikana saattaa tulla ruuhkaa. Merkkaamattoman laitteen kanssa on turha kiukutella kun ei saa ilmaa. Täyttöpaikat ovat saaneet myös oheiset ohjeet ja noudattavat määräyksiä. Jos he täyttävät merkkaamattoman laitteen ja sattuu vahinko, on vastuu täyttäjän. Todennäköisesti edes vakuutusyhtiöt eivät ota osaa korvauksiin. 11

laitesukelluskerrat tai -tunnit kokemuksen mittareina ovat oikeastaan aika keinotekoisia. Pucusanan suositusta harppuunakalastuspaikasta Alejandro kertoi, että isot kalat ovat sieltä jo hävinneet. Ilmiö tunnetaan siis jo Perussakin. Haita ei Alejandron mukaan sukelluksilla näillä vesillä näy. PohjoisPerussa ne sen sijaan ovat yleisiä. Pohjois-Perun rannikolla voi myös tavata valaita. Merileijonia ja hylkeitä on Liman lähistölläkin. Aleiandronkin kalan saalista merileijonat ovat käyneet verottamassa. Kalastaessa on kuulemma hyvä muistaa, ettei pidä saalista vyöllään, sillä merileijona voi kaloista innostuessaan puraista vähän huolimattomasti. Muuten merileijonien kanssa tulee veden alla toimeen mukavasti, sanoi perulainen sukellustoverini, joka varoitti myös voimakkaista virroista. Välineet ovat Perussa kalliita, Alejandro jatkoi. Syynä ovat korkeat verot, sillä sukellusvälineet katsotaan ylellisyystavaroiksi. Mitä hylkyihin tulee, sain kuulla, että niitäkin ranni-

Alejandro lähdössä Isoon valtamereen.

Urheilusukellusta Perussa ja Karibialla Työmatkat ulkomaille ovat niiden mielestä statusta, jotka eivät työnantajan kustantamina pääse Suomen rajojen ulkopuolelle. Ulkomaanmatkoja työssään tekevät puolestaan tietävät, että aikaa turismille työmatka harvoin tarjoavat, kun aika kohdemaassa pitää yrittää käyttää mahdollisimman tehokkaasti hyväkseen. Näin oli tälläkin kertaa, mutta kun Peru on Ison valtameren rannassa ja lennot sinne Karibian kautta, ei sukelluksen harrastaja voi jättää käyttämättä tilaisuutta tutustua kahteen kaukaiseen mereen. Merileijonien kotinurkilla

Perun pääkaupungissa Limassa löysin puolittain sattumalta kaupungin ainoan sukellusvälineliikkeen nimeltään Mundo Submarino. Kauppa toimii perheyrityksenä, ja sukeltamaan pääsin vapaa-aikoinaan siellä työskentelevän Alejandro Pezin kanssa. Alejandro otti liikkeestä mukaansa pullot ja painot minuakin varten, hyppäsi volkkariinsa, ajoi hotellilleni ja sunnuntai matka Pucusanan kalastajayhdyskuntaan saattoi alkaa. Lima ja Perun tärkein satamakaupunki Callao sijaitsevat parinkymmenen kilometrin päässä toisistaan Ison valtameren rannassa. Niiden edustalla vesi ei ole puhtaimmillaan. Alan harrastajan onkin parasta lähteä sukeitelemaan ainakin muutaman kymmenen kilometrin päähän Limasta. Meidän kohteemme Pucusana sijaitsi metropohsta 70 kilometriä etelään. Pitkin rannikkoa kulkevaa hyväkuntoista asfalttitietä ajellessamme Alejandro kertoi minulle urheilusukelluksesta maassaan. 12

Perun urheilusukeltajien liittoon kuuluu ISO jäsentä, mutta liiton ulkopuolellakin sukeltajia on aika paljon. Sukelluksen harrastajien määrä myös lisääntyy koko ajan. Rannat ovat Perussa usein pitkälle matalia, vaikka meidän Pucusanan rantamme tästä olikin poikkeus. Veden lämpötila Liman lähistöllä on 15 - 17 astetta vmpäri vuoden ja nousu- ja laskuveden ero metrin verran. Kalalajeja on paljon, osa niistä kohtalaisen suuria. Mitä pohjoisempaan neljä kertaa Suomen kokoisen Perun rannikkoa mennään, sitä kalaisammaksi ainakin sukeltajan kannalta vedet käyvät. Alejandro kertoikin Perun pohjoisrannikolla asu vasta veljestään. joka elättää itsensä suuren osan vuotta sukelluskalastuksella, koska kalaa tulee niin paljon, että sitä riittää myytäväksi astikin runsaasti. Veli sukeltaa ilman laitetta jopa 40 metriin. sain~kl::}t:!!b. Myös Alejandro sukeltaa ilman hengityslaitetta harppuunalla kalastellen. Kun häntä Ison valtameren mainingeissa katseli. tuli mieleen. että

kolla on, vaikkei toverini niissä ollutkaan sukeltanut. Mikään edellä kerrotuista vaaroista ei aiheuttanut sitä traagista sukellusonnettomuutta, joka sattui Alejandron veljen ystävälle muutama vuosi sitten. Kun miehet harjoittelivat Perun sukell uskalast usmes taru uskil pailuihin Pucusanan lähistöllä, sotilaat ampuivat vuorilta toverin mereen. Syyksi he kertoivat luulleensa sukeltajaa joksikin merieläväksi. Alejandro, itsekin luokkavoittaja va-kalastuksessa ja Perun räpyläuintimestari, ei tuota selitystä uskonut. Tapahtunutta ei valitettavasti saa tapahtumattomaksi, mikä syy sitten olikin. Entä omat huomioni Pucusanan edustalla, kun olimme jättäneet lahdel massa sijaitsevan kaupungin pelikaaneineen taaksemme ja saapuneet vuokrat ulla kalastusveneellä mahtavien. suoraan merestä kohoa vien vuorenrinteiden ja rantatuolien edustajalle. sinne missä avoimen Ison valtameren mahtava maininki murtui rantakallioon? Tällaisia päiväkirjamerkintöjä kertyi kahdelta sukellukselta: 10- 20 metriä. suurin symetriä. mainingin aaltom uovaama tasainen. vaalea hiekka pohja alkaa. Hiekkapohjalla simpukoita. Ennen sen alkua rinteet tippuvat melko jyrkästi alas. Kallioi-

den ja kivenjärkäleiden koloissa merivuokkoja, meritähtiä ja jokunen rapu. Paljon pikkukalaa, muun muassa pieniä merikissan näköisiä. Valokuvaus veden alla on vaikeaa, kun noin 12 metriin asti tuntuvat mainingit. Kuljen kalojen tavoin pitkiä matkoja meren liikkeiden mukana. Hiekkapohjan yllä välivedessä on isoja maneetteja, kuvun halkaisija melkein puoli metriä, koko pituus lähes puolitoista metriä. Maneetit osaavat pysytellä sen verran tyrskyvyöhykkeen ulkopuolella, etteivät joudu aaltojen heittäminä päin kallioita. Lopuksi lähdemme merileijonajahtiin, kun merileijonien läsnäolo paljastuu yhdestä veneen viereen ilmestyvästä isosta otuksesta. Tämä kamerajahti veneestä käsin ei ole helppoa, koska merileijona saattaa kohota lyhyeksi hetkeksi pintaan millä puolella venettä hyvänsä. No, muutama kuva saadaan, vaikka laadulla ei voikaan kehua. Merileijonan havaitsemista helpottavat heti sen pintaan tulon jälkeen paikalle ilmestyvät linnut, joita "ellobo marino" harmistuneesti mulkoilee ennen sukeltamistaan jälleen aaltojen alle. Karibian riutoilla

Välilasku paluumatkalla Puerto Ricoon ja kolme lomapäivää mahdollistavat tutustumisen Karibian sukellusvesiin sekä siellä että Yhdysvaltain Neitsytsaarilla St. Croixilla, joka on parinsadan kilometrin päässä Puerto Ricosta. Edestakainen lentolippu maksoi 450 mk ja liikennöinti alueen saarten välillä oli vilkasta. Sukeltaminen Puerto Ricon pääkaupungista San J uanista käsin oli kallista, joten halvemmaksi tuli lähteä jollekin naapuri saarelle. Kerran kävin kuitenkin San Juanin edustalla veden alla. Sukellus oli pelkkää pettymystä, kunnes vastaan tuli merihevonen, jonka sain ikuistetuksi filmille.

Maneetti Perun rannikoll a.

Merihevonen oli Puerto Ricon parasta antia. Seuraavanlaisia päiväkirjamerkinKalliit retket Puerto Ricon itärannan töjä kertyi laitesukelluksilta Cane pikkusaarten riutoille jäivät kokeileBayn rannoilta: Riutta alkaa muutamatta, kun valitsin varman kortin eli St. Croixin. man metrin syvyydestä 50 metrin päässä rannasta. Jyrkäksi rinteeksi St. Croix, Tanskan entinen siirtohiekkapohja muuttuu, kun matkaa maa, on amerikkalaisten sukeltajien rantapalmuihin on 150 metriä ja sysuosima kohde. Muihin Neitsytsaariin verrattuna riuttamaisemat ovat vyyttä kymmenkunta metriä. Hieno riutta, jossa monenlaisten kalkki- ja siellä mahtavampia, koska korallit ovat usein syvälle jatkuvissa jyrkissä sarveiskorallien välissä kauniita hiekkakanjoneita. Vesi ei tosin ole kuurinteissä. Lisäksi St. Croixilla on man kesän jäljiltä kirkkaimmillaan. Buck Islandin vedenalainen kansallispuisto, jonne pääkaupunki ChristiNytkään ei sukeltaessa oikeastaan anstedin rannasta on joka päivä veneedes puvun takkia tarvitsisi. Kuvaan retkiä. Jos omat perusvälineet eivät barrakudaa sekä kahta merikilpikonole mukana, nämä varusteet saa käytnaa, jotka uivat vierekkäin korallikumpuja kierrellen. Isompaa meren töönsä ilman lisämaksua Buck-saarelle liikennöivistä turistiveneistä. riistaa emme näe, vaikka haiden elittiiäkin eli vasara päitä ja valkohaita Myös laitesukellusretkille on Chrisnäissä vesissä sukellusoppaan mutianstedistä ja muistakin paikoista St. kaan liikkuu. Delfiinejä ja myös isoja Croixilla helppoa päästä. Sopiville valaita voi näissä syvyyksissä nähdä, alueille ajetaan sukellusliikkeen ranjos on oikeassa paikassa oikeaan ainasta joko pikkubussilla tai veneellä. kaan. Kiinnostavia kohteita täällä ovat riutMuistiinpanot Buck Islandilta puotojen lisäksi sukeltajien houkuttelemilestaan kertovat sukelluksista Karibiseksi upotetut hylyt. Lisäksi Salt Rialla tyypillisiin hirvensarvikorallimetverin edustalla on entinen vedenalaissiin: Lähdemme snorklailemaan veasunto Hydrolab meren pohjassa. neeltä ryhmässä. Saavumme hiekkapohjan yli matalalle riutalle, jota voi kiertää veden alla olevia opaskylttejä lukien. Esimerkiksi aivokorallin vieressä on teksti "Miksi nimeäisit tämän korallin? Olet oikeassa. Se on aivokoralli. " Suurin osa koralleista täällä on kuitenkin pari-kolmemetrisiä hirvensarvia muistuttavia pensaita. Vesi on sinistä, ja näkyvyys on 20 metriä. On hienoa pujotella korallimetsän sokkeloissa. Kuvaaminen henkeä pidättäenkin sujuu melko mukavasti, kun ei ole kumipukua ahdistamassa. Kaikkein hienointa on riutan ulkoreunalla, jossa voi uiskennella 12-15 metrin syvyydessä levittäytyvän pohjan yläpuolella, tähyillä avoimen meren sinihämäriin syvyyksiin ja ajatella, että siinä se nyt on. se Karibia! Teksti ja kuvat: ERKKI SIIRILÄ 13

HALOO! HALOO! TOIMISTOSTA!

VUOSIKOKOUKSESSA PÄÄTETTYÄ Vuosikokouksessa oli läsnä 86 jäsentä edustaen 38 seuraa. Mm. seuraavia päätöksiä tehtiin: - uusi puheenjohtajamme on Mauri Vallema - muut johtokunnan jäsenet: Edvin Malmsten, varapuheenjohtaja, Kalevi Turkka, varapuheenjohtaja, Hannu Martikainen, Helena Jaatinen, Kyösti Tissari, Hannu Puhalainen, Reino Mustalampi, Ari Wahlberg sekä varajäsenet Tuomas Palve ja Peter Jansson. - toiminta- ja taloussuunnitelma hyväksyttiin

VALIOKUNTIEN PUHEENJOHTAJAT 1987 Talousvaliokunta, Hannu Martikainen, puh. 90-520311 t. Turvallisuusvaliokunta, Hannu Konttinen, puh. 90-7512649 t. Koulutusvaliokunta, R T Martikainen, puh. 960-61525 t. U ppopallovaliokunta, Esa Mäkitalo, puh. 90-8382332 t. Räpyläuintivaliokunta, Markku Kananen, 989-1611 t. Sukellussuunnistusv., Reijo Viiala, 90-479494 k. Laitekilpailuvaliokunta, Hannu Puhalainen, 960-299358 t. Tiede ja tekniikkavaI., Seppo Sipinen Nuorisovaliokunta, Helena Jaatinen puh. 90-647911 t. Urheilusukeltajalehti, Eka Metsävuori, 921-693311 t.

RÄPYLÄ UINTI Räpyläuinnin C-Iajiosa on valmistunut. Koulutuksesta kiinnostuneet, ottakaa yhteyttä valiokuntaan. SM-kilpailut 1988 anottavissa.

SUKELLUSVANHIMMAN OPAS VALMISTUNUT Jokaisen sukellus porukan käsikirja on valmistunut turvallisuusvaliokunnassa toimivan Mika Pohjosen toimittamana. Kirjaan on koottu se perustieto, jonka sukellusvanhin tarvitsee käytännön taitojen lisäksi, hoitaakseen tehtävänsä asianmukaisesti. Tilaa toimistosta.

T ARVIKEV ÄLITYS Uusien järjestelyjen myötä kaikki liiton myyntitarvikkeet tilataan toimistosta puh. 90-1582258. Siispä soitto Eva-Liisalle - ei SVUL-jakeluun. Soitellaan, soitellaan t, rveisin Brita

SUKELLUSLOMA RIVIERALLA Osuipa tässä silmiini juttu sukeltamisesta Ranskan Rivieralla Subaque Sceniä 71 lukiessani. SIINÄ SAATTAISI OLLA JOTAIN INTER-RAILARILLE. Alue Toulonista St. Raphaeliin on urheilusukelluksen kehto. Siellä Cousteau ja Gagnan kehittivät vesikeuhkonsa 1940-luvulla, ja sieltä varsinainen urheil usukell usharrastus lähti leviämään 19S0-luvun lopulla. Tänään on miltei rannikon joka pikkukylässäkin jonkinmoinen sukelluskeskus. Lehti suosittelee englanninkielisille parhaana Club Equipetä lomakeskuksessa nimeltä Praries de la Mer, joka on Port Grimandissa S1. Tropez'n lahdella. Autolla pääset perille, junalla lähelle. Kaikki varusteet voi vuokrata. Kesä-syyskuussa riittää märkäpuvun pusero. Näkyvyys on 30 metrin luokkaa ja ylikin. Rantasukelluspaikkoja on vähänlaisesti, mutta sukelluskeskuksen veneellä pääsee moniin mielenkiintoisiin kohteisiin. Eläin- ja kasvivalikoima on runsas. St. Tropez on kallioniemi. Kautta vuosisatojen se on ollut todellinen "laivaloukku". Uudempaa kalustoa edustaa ehjä II maailmansodan sukellusvenehylky (vain kokeneille sukeltajille). Keskuksessa on mahdollisuus kaikkiin muihinkin vesi- ja rantaharrasteisiin. Jos käyt katsomassa, kirjoita raportti lehteen, jotta muutkin saavat tietoa. Kale

OSTETAAN MYYDÄÄN Myydään Optomec-Divers haalarihousut+takki, koko 52. Ehjä, hyväkuntoinen, hinta 800,-. Puh. 91221249 Hannu Laine. Ostetaan hyväkuntoinen kumi vene. Lieksan Urheiluliike Hajat ry, p. 97547208. Myydään tarpeettomana sukelluspuku Wiking Hood Shoulder Tip koko 01. Hinta 2000,- alle ovh:n, tied. ilt. 921432227/Ina. Myytävänä: - 2 x 7 1 terässäiliöt, venttiili kahdella ulosotolla ja varailmalla. - Regu Cyklon Super 300+painemittari Poseidon + liiviliitäntä. - Nostoliivi 'h 1 paineilmasäiliöllä. - Märkäpuku 50-52 9,5 mm - Kello (Quartz). - Syvyysmittari (öljynpaine). - Hyväkuntoisina. Hinta 6000 mk Yht. puh. 90-306654/Tero, iltaisin.

Myydään Polar-diver takki mallinen nostoliivi 952-549211iltaisin. Ostetaan käytetty kompressori. Mielellään teho n. 150 l/min. Juha Sinisalo puh. 931-555285, Leea Ylitalo puh. 931-612891. Myydään lähes käyttämätön PH-rullapuku no. 52. Hinta 1 700, -. Lähemmin 90-2985802 Lassi Tuominen. Myydään JetSuit säätötilavuuspuku No 52 (6). Kunto kuin uudella, otettu käyttöön -86 keväällä. Hinta 3000,-. Lähemmin 90-8032764.

HENGITYSILMAPULLOT KAASUPULLOT SAMMUTTIMET -KÄYTTÖTARKASTUS - HUOLTO 42 km H:gistä tie 51 Siuntio

PRESSOTEKNO Oy Puh. 90-2986229

SUSL:n HINNASTO 1987 KIRJALLISUUS Mattila-Vikman: Sukellus 10 kpl a 120,Kalvosarja Satamia, joissa eivät aallot pauhaa Rauhan meri Aarrelaivat SUSL/30 vuotta sukeltamista Meriargeologia Laitesukeltaja 10 kpl a 10,Sata tapaa kalaa (reseptikirja) Dyykarin laulusitsi LAJIOPPAAT Sukell ussuunnistus Nuoren Norpan kirja Urheilusukeltajan Kunto-opas Sukelluspäiväkirja Vapåasukellus Tekniikka tutuksi Sukellusvanhimman opas Kouluttajakansio

150,220,80,60,100,30,30,15,55,40,40,5,15,10,10,5,50,150,-

KILPAILUSÄÄNNöT SUSL:n kilpailu määräykset Räpyläuinnin kilpailusäännöt Sukelluskalastuksen kilpailusäännöt Sukellus kuvauksen kilpailusäännöt Uppopallon kilpailumääräykset tuomariohje kil pailusäännöt C-Iajiosa ja ohjaajatutkin to

5,5,5,15,-

MERKIT Rintamerkki, kulta (PM lICMAS***) Rintamerkki, hopea (PM ICMAS**) Rintamerkki, pronssi (laitesuk) Hihamerkki, kankainen CMAS-merkki, neulottu SUSL-merkki, neulottu

40,25,15,5,20,20,-

KORTIT Oppilaskortti Snorkkelisukeltajakortti CMAS-sukeltajakortti CMAS-kouluttajakortti

3,25,75,55,-

LEIMAT Kouluttajaleimat Luokkatarkastajaleimat MUUT Tarrat, liiton 30 v. juhla Tarrat, liiton Viiri Muovinen sukellustaulukko Sukelluskertomus (20 lehteä) Videovuokra 1, 2, 3.

5,-

5,5,-

5,-

65,-

5,-

5,~ 30,3,20,50,-

TILAUSOSOITE: Radiokatu 12 puh. 90-1582258 00240 HELSINKI 15

Kuuba sukelluskohde • meren takana Ison Ebbe Nyfors Vuonna 1492 Columbos löysi Kuuban, ei toki ensimmäisenä, sillä saari oli silloin jo asuttu. Mutta siitä alkoi eurooppalaisten "matkailu" Länsi-Intian suurimmalle saarelle. Viime talvesta lähtien suomalaisetkin pääsevät sinne suhteellisen vähällä vaivalla, kun Lomamatkat alkoi järjestää sinne seuramatkoja. Matkat ovat kahden viikon matkoja, joissa on mahdollisuus viettää toinen viikko Jamaikalla tai Meksikossa. Kävimme joukolla tutustumassa Kuubaan, kun saimme tietää, että siellä on mahdollista vuokrata sukellusvälineitä. Ensimmäisen viikon vietimme Varaderossa, Kuuban tunnetuimman hiekkarannan varrella ja toisen viikon Ha vannassao Meitä oli viiden hengen sukeltajaporukka, mukana Jouko Laurila, Taisto Vainila, Arvo Hyytiä ja allekirjoittaneet. Emme pettyneet. Seuraavassa vähän tietoja, kokemuksia ja neuvoja niille, jotka aikovat Castron maahan sukeltamaan. sadekausi ajoittuu touko -lokakuuMaantietoa hun. Siksi talvi on turisti kautta. MeriKuuban mieltää helposti suhteellisen veden lämpötila on silloin 24- 28°C pieneksi saareksi, mutta todellisuupohjoispuolella ja pari astetta korkedessa se on melko tarkkaan yhtä pitkä ampi Karibian meren puolella, joten kuin Suomi. Kapeutensa ansiosta sen ilman sukelluspukuakin pärjää. pinta-ala on vain kolmasosa Suomen Kasvillisuus on melko rehevää, pinta-alasta. Kuuban tasavaltaan kuumutta talvella ei ole läheskään niin luu noin 1600 saarta. vihreää kuin ilmeisesti kesällä. Aika Kuuban ilmasto on subtrooppinen. harvat kasvit kukkivat talvella ja moTalvella ei sada juuri ollenkaan. Silnet lehtipuut pudottavat lehtensäkin loinkin on kesäisen lämmintä Suotalveksi. Saari on niin iso, että mumen oloihin verrattuna. Keskilämpökaan mahtuu hyvin erilaisia alueita, tila on 24- 29°C. Kesällä on hiukan on valtavia suistoja, on suuria viljelämpimämpää ja lisäksi kosteaa, sillä lysalueita, on vuoristoja.

Väestöä on noin 10 miljoonaa, joista 2 miljoonaa asuu Havannassa. Eurooppalaisten jälkeläisiä on noin 70 %, loput ovat afrikkalaisten jälkeläisiä, mulatteja ja mestitsejä. Peruskoulutustaso on korkea. Lukutaidottomuus on käytännössä poistettu. Historiasta Kuuban valloitus ei alkanut heti Columbuksen löydettyä saaren, vaan vasta parikymmentä vuotta myöhemmin. Alkuun päästyään siirtomaan merkitys kasvoi nopeasti ja Havannasta (perustettu nykyiselle paikalle v. 1519) tuli tärkeä kaupankäynnin keskus. Alkuperäisväestö ei kelvannut kovaan työntekoon ja siksi se oli hävitettävä. Intiaaneja oli alkuaan arviolta 200.000. Vuonna 1532 heitä oli enää 5.000 ja vuosisadan puoleenväliin mennessä työ oli saatettu loppuun. Työteliäämpiä orjia tuotiin Afrikasta. Niinpä Havanna oli yksi Länsi-Intian tärkeimpiä orjakaupan keskuksia. Vasta v. 1886 orjuus kiellettiin lailla. Alkuajat olivat levotonta aikaa ja siksi vanha Havanna ympäröitiin muurilla ja satama-altaan sisäänpääsyä vartioimaan rakennettiin kolme linnaketta. Linnakkeet ovat vielä tänäänkin nähtävissä, mutta kaupungin muurista on enää rippeet jäljellä.

TULOSSA SUUNNON UUTUUKSIEN SARJASTA SUKELLUSKONSOLlT

COMBO-43

COMBO-42

Ovh. 950 mk

Ovh. 770 mk

kolmen mittarin konsoli sisältäen: - sivustaluettavan kompassin SK-6 - painemittarin SM-22 - uudenlaisen syvyysmittarin SM-14 (saatavana myös irrallisena)

kahden mittarin konsoli sisältäen: painem ittarin SM-22 - uudenlaisen syvyysmittarin SM-14 (saatavana myös irrallisena)

Myynnissä maaliskuussa 1987 / Ursuk Oy ja sukellusalan liikkeet

SUUNTO MADE IN' ANLAND

02920 Espoo

puh. (90) 847033

Viime vuosisadalla alkoivat kansallistunteet herätä. Yksi johtavimpia ajattelijoita oli kirjalija Jose Marti, joka kaatui sankarina toisessa itsenäisyyssodassa. Tänään hän on kansallissankari ja hänen nimensä nähdään joka puolella. Toisen itsenäisyyssodan jälkeen Kuubasta tuli tasavalta vuonna 1902. Vuonna 1953 armeija kaappasi vallan kersantti Batistan johdolla ja kuusi vuotta myöhemmin Fidel Castro miehineen teki uuden vallankaappauksen, jota myö vallankumoukseksi kutsutaan, sillä Kuuba julistettiin samalla sosialistiseksi tasavallaksi. Turistina Kuubassa Kuubalaiset ovat äärimmäisen ystävällisiä ja auttamishaluisia ja turisti tuntee siksi itsensä varsin tervetulleeksi. Joskus kuitenkin tuntuu, että turistin dollareita pursuava lompakko on vielä tervetulleempi. Kuubassa on yhtä kova pula ulkomaisesta valuutasta kuin useimmissa sosialistisissa maissa ja siksi on luotu järjestelmä, jonka perustana on ajatus, että turisti maksaa dollareilla lähes kaikkialla. Siksi tavallisen turistin on aika vaikea elää ja liikkua paikallisväestön keskuudessa heidän ehdoillaan. Turisteja varten on eri taksit. Ne ovat melko uusia länsimaisia pikkuautoja, joiden kuljessä lukee "turistaxi". Niissä maksetaan tietysti dollareilla. Muut taksit ovat Ladoja ja Mosseja niinkuin muutkin autot. Lisäksi on jäljellä runsaasti vanhoja jenkkirautoja 50-luvulta. Kaupungeissa on paljon valuutta myymälöitä, joissa on laaja valikoima merkkivaatteita, matkamuistoja, havannasikareita, elektroniikkaa ym. Paikallisissa tavarataloissa on sen sijaan surkea valikoima ja kaikesta tuntuu olevan pula. Osa tavaroista näytti olevan kortilla. Parempiin ravintoloihin oli yleensä jono iltaisin. Turistit ohjattiin suoraan jonojen ohitse vapaana oleviin pöytiin. Niitä näkyi aina olevan siltä varalta, että tulisi turisteja, vaikka väestöä oli jonossa ulkopuolella. Havannassa oli turisteilla jopa oma TV -kanavakin. Se oli luultavasti nähtävissä vain hotellien kaapeliverkoissao Siinä pyöri ympäri vuorokauden amerikkalaisia filmejä, musiikkivideoita, uutisia, asiaohjelmia Kuubasta ym. Lyhyin välein tuli mainoskatoja, joissa mainostettiin valuuttamyymälöitä ja Cubat0urin retkiä ja muita turistipalveluja. Jos kuitenkin haluaa ostaa jotakin tavallisista myymälöistä tai vaikkapa jäätelön kioskista, kuubalainen jäätelö on muuten erinomaista, täytyy vaihtaa paikallista valuuttaa eli pesoja. Peson virallinen kurssi on noin 7,60 mk, eli se on hiukan dollaria kalliim-

pi. Kadulla liikkuu kuitenkin paljon rahanvaihtajia. Normaali kurssi on silloin 5 pesoa/dollari. Paras tarjous oli 7 pesoa/dollari. Rahaa vaihdettaessa on muistettava, että pesoja ei saa viedä maasta eikä niitä voi vaihtaa takaisin muuta kuin rajoitetun määrän esittämällä virallisen vaihtokuitin. Turisti tuntee siis selvästi olevansa eri asemassa kuin paikalliset ihmiset. Kovin paljon muusta ei sosialismia sitten huomaakaan. Paikalliset asukkaat valittivat byrokratiaa, mutta turisti ei paljon joudu senkään kanssa tekemisiin. Päin vastoin kaikki retket, lippuvaraukset ym. järjestelyt tuntuivat sujuvan nopeasti ja vaivatta, mikä johtui ihmisten vilpittömästä halusta auttaa. Hotellien taso ei välttämättä ole länsimaista huippuluokkaa, mutta kun ottaa huomioon, että Kuuba on kehitysmaa, jonka talous perustuu maataloustuotteisiin (sokeria ja tupakkaa) ja ulkomaiseen apuun, ne ovat täysin siedettävät. Ruoka oli hyvää. Joka päivä oli tarjolla runsaasti hedelmiä vaikka niitä ei kaupoissa näkynyt lainkaan. Hurrikaani Kate oli tuhonnut 60 % sokerisadosta ja suurimman osan hedelmäsadosta viime marraskuussa. Hygieniakin on erittäin hyvä. Varaderossa saattoi juoda kraanavettä ilman mitään vaaraa sairastumisesta. En kuullut muutenkaan kenenkään sairastelleen vatsatautia koko matkalla. Jos kuitenkin sairastuu, lääkäri tiheys on suomalaista luokkaa. Paikallinen olutkin on hyvää ja sitä on saatavana useampia laatuja kuin olutta Suomessa. Joukossa on muutamia tummia laatuja, jotka ovat paljon maukkaampia kuin suomalaiset vaaleat litkut. Varadero Ensimmäisen viikon vietimme Varaderossa. Se on pieni kaupunki kapealla niemellä runsaat 100 km itään Havannasta. Pääosan ajasta käytimme sukeltamiseen. Se oli vaivatonta ja hyvin järjestettyä. Tiedusteltuamme asiaa ensin Cubatourin toimistosta hotellia vastapäätä sieltä tilattiin auto seuraavaksi aamuksi noutamaan meidät hotellista. Veneellä meidät sitten vietiin eri sukelluskohteisiin rannikon ulkopuolelle. Kohteet olivat yllättävän hyviä. Vesi oli kirkasta eikä mitään kulumista ollut ainakaan helposti havaittavissa. Koralliriutat olivat aivan erilaisia kuin Punaisessa meressä tai Intian valtameressä. Mitään valliriuttoja ei ole vaan pohja on tasaisen korallikasvillisuuden peitossa. Matalassa vedessä dominoivat mahtavat hirvensarvikorallit ja vähän syvemmällä

hienot plyymi- ja viuhkamaiset korallit. Vielä syvemmällä tapaa mustaa korallia. On kuitenkin muistettava, että mitään koralleja tai muutåkaan ei saa nostaa merestä. Meribiologian kirjassa sanotaan, että Atlantilla ja Tyynellä sekä Intian valtamerellä ei ole yhtään yhteistä korallilajia. Sen kyllä uskoo, niin eri näköistä veden alla on. Riuttojen luolissa on runsaasti maukkaita langusteja ja korallien joukossa paljon värikkäitä kaloja, putkimatoja, merililjoja, kotiloita ym. Nähtiin jopa hietahai. Se on yksi niitä harvoja hailajeja, jotka voivat tukehtumatta olla liikkumatta pohjalla. Se on melkein hampaaton ja siksi lähes vaaraton sukeltajalIe. Vapaasukeltajille se voi olla vaarallinen, kun he langusteja pyydystäessään työntävät kätensä johonkin koloon. Jos kolossa on myös hai, se ottaa kädestä kiinni ja sukeltaja saattaa hukkua. Yhtenä päivänä oli hurrikaanivaroitus ja silloin kävimme eräässä makean veden täyttämässä tippukiviluolassa sisämaassa keskellä viidakkoa muutaman kilometrin päässä rannikolta. Se oli ehkä erikoisin kokemus koko matkalla. Kirkkaampi vesi kuin koskaan uimahallissa ja monta metriä pitkiä tippukiviä vedenpinnan alapuolella. Siellä, mistä mentiin veteen, oli hämärää. Vedessä tarvitsi lampun. Ahtaista aukoista päästiin uudestaan laajempiin käytäviin. Niissä oli pilkkopimeätä, ja niissä eli 10 senttimetrin pituisia sokeita kaloja ja pieniä sokeita rapuja. Yhteen käytävään oli laitettu köysi, jotta varmemmin löytäisi poiskin. Muun ajan käytimme pyöräillen (helpoin tapa liikkua lähistöllä), rannalla löhöten ja tutustuen paikalliseen sokerijalosteeseen. Eräänä iltana käytiin vanhassa merirosvoluolassa katsomassa kabareeta. Se oli todellakin katsomisen arvoinen. Intiimi tunnelma ja notkeita mulattityttöjä. Edvin valitti, että kameran loittorenkaat jäivät hotelliin. Muuten olisi saanut kunnon lähikuvia. Viimeisenä iltana pidettiin kalajuhlat. Päivällä oli pari kalaa tarttunut puukkoon ja veimme ne sitten hotellin kokille valmistettavaksi. Maukkaampaa kalaa olen tuskin syönyt. Rommilla ja kuubalaisella orkesterilla höystettynä illasta tuli ikimuistoinen. Havanna Toisen viikon olimme pääasiassa Havannassa lukuunottamatta niitä kahta päivää, jotka vietimme Cayo Largolla. Havannassa on paljon vanhaa historiallista katseltavaa. Opaskirjoista ja kartoista saattaa kuitenkin etsiä niitä turhaan. Suuristakaan monumenteista ei välttämättä ole mitään mainintaa, niin kuin ei ole kirkoista-

kaan. Vallankumouksen jälkeen rakennetut mainitaan kylläkin. Yksi suurimpia kansallisaarteita on näytteillä vallankumousmuseossa. Se on Granma-vene, jolla Castro & kumppanit tulivat Meksikosta ja tekivät maihinnousun Itä-Kuubaan. Muista nähtävyyksistä mainittkaoon Torpicana. Se on todella vaikuttava ulkoilmashow. Parhaimmillaan on yli sata esiintyjää laivalla. Tunnelma vaan ei pääse yhtä intiimiksi kuin Varaderon merirosvoluolassa. Cayo Largo Cayo Largo on pieni korallisaari Kuuban eteläpuolella, jonne Cubatour järjestää retkiä. Sinne mennään lentokoneella Havannasta. Sielläkin pääsimme kerran sukeltamaan. Kovan tuulen takia piti pysyä aika suojaisella paikalla ja vesi oli aallokon takia hieman sameaa. Siellä näki jälleen uusia koralli- ja kalalajeja ja satoja suuria Strombius gigas -kotiloita. Saarella vietimme yhden yön kaislakattoisissa majoissa meren rannalla - tunnelmallista. Pois tullessamme lensimme DC-3 koneella, joka oli elämys sekin. Yhteenveto Sukeltaminen Kuubassa on hienoa. KUuba on muutenkin tutustumisen arvoinen paikka, joten: SUOSITTELEMME. Osa II Edvin Malmsten Kuuban sukellusjärjestelyt Kuubahan on Karibian meren keskussaari ja siellä on hyvät sukellusmahdollisuudet. Järjestelyt toimivat joustavasti mutta sää voi joskus olla rjaoittava tekijä. Alueella esiintyy joskus kunnon hurrikaaneja jotka ylittävät uutiskynnyksen ja saavat paljon tilaa tiedoitusvälineessä. Huomattavasti tavallisempia ovat pienet "poikaset" jotka aiheuttavat huonoa näkyvyyttä sekä usein merellelähtökiellon. Parhaat sukellusolosuhteet on marraskuussa. Kuuban matkailujärjestö Cubatur hoitaa kaiken käytännön asian. Otat vaan yhteyttä heidän lähimpään toimipisteeseen (joka hotellin yhteydessä) ja sanot että haluat sukeltamaan, niin ne hoitavat kaiken. Ne tulevat jopa hotelliin hakemaan. Mitään papereita ei kysytty, mutta meidän omassa intresissä on näyttää niitä sukellusoppaalle. Samoin tarkoin hänen kanssa selvittää sukellussyvyydet ja niiden perusteella määrätä alttiinaoloajat ottaen huomioon meidän taulukot. Koska maan kieli on espanja niin seuraa ohessa pieni sukellussanasto espanjaksi. Sukeltaja - Buzo Sukeltaminen - Bucear Regu - Regulador Räpylät - AIetas Maski -. Careta 18

Snorkkeli - Snorkel Pullo - Tanque Kuinka syvä? - i Que profundidad? Kuinka pitkäksi aika? - Por que tiempo? Sukelluskeskus - Centro de buceo Kuinka kaukana? - i Que distancia? Puukko - Cuchillo Tämä pullo ei ole täynnä - Este tangue no es lIeno. Mikä on lämpötila? - i Que temperatura tiene? Painot - Plomo Painovyö - Sinto de plomo Sukelluskohteita: Varadero Tunnetun lomakeskuksen ympärillä on hyviä sukelluskohteita. VA-maisema on "garden" -tyyppinen, t.s. korallit on pohjassa niinkuin kukat puutarhassa, ei koralliriuttoja. Hirvensarvikoralli on alueen tunnusmerkki ja yleiset korallikalat löytyvät. Hietahai esiintyy ja aivan avovedessä löytyy muitakin hailajia. Muutaman tunnin merimatkan takana löytyykin hylkyjä. Aivan erityisen huomiota kannattaa kiinnittää vedellä täytettyihin tippukiviluoliin, ne antavat aivan erityyppisen sukelluskokemuksen. Hinnat vaihtelevat 15 USD:n ja 30

USD:n välillä riippuen matkasta, mahdollisesta ruoasta ym. Hintaan sisältyy venekuljetus, pullo (12 1 teräspullo, sankaliitin varailmalla) ja painot 30 USD:n matka sisälsi myös maukkaan hummerilounaan. Cayo Largo Kuuban eteläpuolella sijaitsee pieni paratiisisaari Cayo Largo ja siellä on myös sukellustomintaa. Voivat järjestää ryhmille usean päivän kestävän sukellussafarin veneellä. Tarjouksen saa kun kirjoittaa osoitteeseen: Mr Rafael A. Alvarex Rodrizuez, Hotel isla del Sur, Cayo Larog, CUBA. Rafu puhuu englantia. Isla de J uventud Kuuban eteläpuolella, sanotaan olevan paras sukelluspaikka, me emme päässeet sinne koska lentoliput olivat loppuunmyydyt, olisiko ne jo varattava Suomesta käsin? Sukelluskeskus sijaitsee hotelli Colony:ssä ja Cabo Francis on kuuluisin sukelluspaikka. Loppujen lopuksi Kuuba on hyvin varteenotettava sukelluskohde, jonka palvelustaso yllätti meidät positiivisesti. Hinnat ovat kiinteät ja kohtuulliset joten regu kassiin ja matkaan. Edvin Malmsten

SME johtavalta sukellusinstrumenttien valmistajalta Digitaalinen sukellustietokone

Huolto Maahantuojan valtuuttama huolto- ja korjauspiste kaikille tuotteillemme. Vuosihuollot nopeasti: puhdistus, mahdolliset osien vaihdot, tarkistus ja säätä.

Sukellusvälineiden erikoisliike ~= E ä €_ =. .= .==:"Eil!!=.::::::::

ODD[!J13fi:il0iJmDfiLJ Fabianinkatu 13, 00130 H:ki 612 1358

SM-KISAT ROYANIEMELLÄ Rovaniemen Urheilusukeltajat isännöi vakuuttavasti Rovaniemen uimahallissa järjestettyä hallirallia. Sukeltajien tekniikka- ja osaamiskilpailun voiton nappasi pari Anneli Mäkinen - Kari Korhonen puolen minuutin erolla seuraviin.

Halliralli oli saanut melkoisen suosion, sillä mukana oli 17 paria. Normaalisti mukana on nähty kymmenkunta. Halliralli koostuu useasta osasija seura kilpailijat sakot rasteittain (sek) 1) Mäkinen A 1. RUS (0) (0) sakot: (60) 1) Virtala J 2. KEURS (0) (120) sakot: (0) 1) Pandy J 3. RUS (0) (0) sakot: (0) 1) Helistä N 4. RUS (0) (0) sakot: (60) 5. MIDI 1) Myllymäki J (60) (0) sakot: (60) 6. RUS 1) Juntunen K (10) (0) sakot: (60) 1) Vähä J 7. KEURS (0) (60) sakot: (60) 8. KAINURH1) Leinonen J SUK (30) (0) sakot: (300) 1) Rousu S 9. MIDI (0) (0) sakot: (60) 10. RUS 1) Salmen R (0) (0) sakot: (60) II. RUS 1) Alenius J (30) (0) sakot: (30) 1) Laitinen J 12. RUS (0) (120) sakot: (300) 1) Seitamo L 13. RUS (10) (120) sakot: (60) 1) Ylen K 14. RUS (0) (120) sakot: (120) 1) Hentonen K 15. KEURS (300) (60) sakot: (60) 1) Kuivila 16. RUS (0) (180) sakot: (60) 1) Tikkala K 17. KEURS (0) (120) sakot: (360) 1) Autti J 18. RUS

tehtävästä, joista saa virheiden mukaan sakkominuutteja. Hallirallin lisäksi järjestettiin räpyläuintikilpailut. Mukana oli 26 uimaria.

II) Korhonen K

(0) (0) II) Puuperä E (30) (0) II) Hotti R (60) (30) II) Niiranen S (30) (0) II) Rousu J (0) (0) II) Kallunki H (0) (0) II) Grönholm M (120) (0)

II) Karjalainen I (0)

(0)

II) Parkkila P

(30) (0) II) Timonen J (30) (0) II) Alaluusua R (0)

(0)

II) Martikainen R (0)

(0)

II) Taskinen M

(0)

II) Viitala M

(60) (0) II) Virtala J

(0)

II) Heiskanen (30) (0) II) Leppänen K (120) (0) II) Holttinen M

uintiaika sakot LOPPUAIKA m s l/IO m s m s l/IO 14.31,0 12.1,0 + 2.30 (90) 15.04,0 11.34,0 + 3.30 (60) 17.19,0 14.49,0+2.30 (60) 18.06,0 16.36,0 + 1.30 (0)

16.11,0+2.0

18.11,0

(0)

17.3,0+ 1.10

18.13,0

(0)

14.30,0 + 4.0

18.30,0

(0)

12.l7,0+ 6.30 (60) 17.20,0+ 1.30

18.47,0 18.50,0

(0)

17.30,0 + 2.0 (30) 17.32,0 + 2.0 (60) 12.33,0+ 7.30 (30) 17.9,0 + 3.40 (30) 16.36,0+5.0

19.30,0 19.32,0 20.03,0 20.49,0 21.36,0

(0)

17.37,0+ 7.30 (30) 20.23,0 + 5.0 (30) 17.11,0+ 10.0

25.07,0 25.23,0 27.11,0

(0)

ei tulosta

Porvoossa tapahtuu Murena järjestää vuoden 1987 aikana mm. seuraavat kilpailutapahtumat, jotka haluaisimme liittää liiton kilpailukalenteriin: - Borgå avloppet 17.05. 1987 klo 12.00 Porvoossa Jokiuintikilpailu - Murena-ralli 06. 06. 1987 Pellingin Långö'ssä. Sukellussuunnistuskilpailu

Minkä tähden - No*** Siellä meitä vilisti, Kisakallion urheiluopistolla, kahtena syksyisenä viikonloppuna - tulevia CMAS***sukelluskouluttajia. Kova oli urakka. Piti oppia kouIuttamaan,~ johtamaan, tekemään kaIvoja, tietämään tähdistä, paistamaan makkaraa ja esiintymään paikallisella tv-kanavalla. Ei sillä että oppi olisi ollut pelkkää paperit yötä - kyllä me sukellettiinkino Altaassa vietettiin monta piinallista hetkeä palellen ja manaillen onko tämä kouluttajan elämää?!? Ja iltaisin kun luuli jo helpottavan niin eiköhän meidät ajettu avoveteen. Sukellettiin pimeässä, märässä ja kylmässä; vettä oli järvessä ja ilmassa ja olo kuin naapurin koiralla. Meitä myös arvosteltiin; kaikkea tarkkailtiin - huulia ei saanut nuolla, polvia notkutella, käsiä pitää taskussa, karttakeppiä hiplata eikä sanoja toistella siitä RT piti huolen! Mutta kyllä me opittiinkin; Jokke ja Make, takapenkin tehokas tarkkailutiimi, ohjasi ja opasti, valvoi ja vatkasi mutta oli aina valmis myös kehumaan ja kiittämään. Kiitokset myös meiltä, kurssi oli työntäyteinen, hyödyllinen ja mukava - tulkaa muutkin! Todistuksen saaneet Erkkola Tuomo Sukellusseura Simppu ry Hujanen Reijo Mikkelin Urheilusukeltajat ry Keinänen Jouko Kainuun Urheilusukeltajat ry Korhonen Juhani Saimaan Norpat ry Korhonen Kari Rovaniemen Urheilusukeltajat ry Leinonen Timo Kainuun Urheilusukeltajat ry Mäkinen Anneli Rovaniemen Urheilusukeltajat ry Parkkinen Olavi Kiteen Urheilusukeltajat ry Pohjonen Mika Keski-Uudenmaan sukeltajat ry Puhalainen Hannu Rovaniemen Urheilusukeltajat ry Vihriälä Rauno Rovaniemen Urheilusukeltajat ry Vorne Ari Tampereen Urheilusukeltajat ry österberg Ari Sukeltajat ry Kouluttajina toimivat Laitinen Jouko Martikainen Risto Vallema Mauri 19

Tervetuloa Stavnesin sukeHuskeskukseen! Keskus tarjoaa: • vaihtelevia kohteita jo parin minuutin vene matkan päässä esim. hylkyjä, kalliopudotuksia, simpukkarinteitä, leväsokkeloita, koralleja, rapuja ja runsaasti kalaa. .• hyvä sukelluspaikka jo heti venerannassa • 3 ulkolaitamoottorivenettä • 2 kompressoria (200 l/min., 200-300 bar) • seurusteluhuone, jossa tv, video ja sukelluskasetteja • täydellinen keittiö omaan ruoanlaittoon Kaikki tämä tekee Stavnesin erääksi Norjan parhaista sukelluskeskuksista. Halutessasi lisätietoja soita tai kirjoita: Peter Gorschelnik Jänismäenkatu 11 37620 VALKEAKOSKI 937-42777 k. 937-714286 t. Jorma Riikonen Kärjenniemen ala-aste 37860 Kärjenniemi 937-84650 k. 937-84602 t.

Älä unohda Norjan luoteisrannikkoa, kun suunnittelet ensi kesän sukelluslomaasi. Siellä sijaitsee Stavnesin sukelluskeskus. Vain kymmenen minuutin venematka Kristiansundista. Ja aa va Atlanti on suoraan edessäsi.

for

Ready

spection

The world's finest range of underwater T.V. and photographic cameras. With over ten years' experience in the design and manufacture of cameras for underwater inspection, Osprey have developed a range of products which are quite simply unparalleled in their fIeld. Whatever your underwater viewing requirement, only Osprey can offer a camera package speciflCally designed to produce optimum results in varying working conditions. AItematively, if the equipment doesn't already exist to perform the viewing task you have in mind, Osprey will design and build it for you. Total interchangeability of components (cameras, couplings, power lines, surface control units - the lot) creates the most comprehensive product range ofits kind available on the market today. Osprey Electronics Ltd, ready for inspection anytime, anywhere in the world

~ Osprey Osprey Electronics Ltd.

Local Agent: Tecnex OY. Dagmarinkatu 12 B 24, 00100 Helsinki, Finland. Telephone (0) 492 996 Telex 125790

HELSINGISTÄ

TURUSTA

TUKHOLMAAN

JOKA

pÄlvA

Hieno tapa • • trrottua arJesta. Silja Linen matkoilla on aina jäljittelemätön tunnelma. Se syntyy hyvästä matkaseurasta. Se syntyy sydämellisestä palvelusta. Se syntyy lukemattomista laadun tekevistä yksityiskohdista.

Matka on aina elämys

SILIALINE~

Matkatoimistosta ta' Sll,a Unelta Helsinki, EtelJesplanadl 14, puh. (90) 1804422, SlI'a Linen termin..", Olympl.....II'onkl, puh. (90) 1804455, Turku, KlsltylSlllskatu 4, puh. (921) 652 244, KOP-kolmlo, puh. (921) 652288, Silja Unen termlnull, Turun satama, puh. (921) 652 255, Tampere, Keskustori 1, puh. (931) 115122.

Videofilmit Videofilmer

·: .

E-jolla SM Jyväskylä 1982 VHS, 60 min .. ..... . . ..... . .... .. .. . .. .... . . . .. . .... .. .. . . . .... 20,Kilpapurjehdussäännön 60 tulkintoja - "Hur man seglar utan vind och blir diskad " VHS, 20 min .. ... . .. . .. . . .. . . 20 ,Turvallisesti Vesillä VHS, 30 min . .. . .. . . . . ...... . . . . ... .. ... ...... . . ... . .. .. . ...... 20,Tallinnan Olympiapurjehdukset -80 - englanninkielinen VHS, 30 min ... . .. . .... . ............. .. ... . ..... 30,505-MM kilpailut. Cork. Irlanti -82 - englanninkielinen VHS, 30 min ....... .... ................ . ........ 30,Kingstonin Olympiapurjehdukset -76 - englanninkielinen VHS, 60 min . . . ... . ......... . ....... . ......... .40,Optimistijollesegling - ruotsinkielinen VHS, 60 min ....... . .. . ...... . . . . .. .. .. ... .. . .... .40,North Sails: Purjeiden virityksestä - "Shape of Speed", ruotsinkielinen tekstitys VHS, 45 min ...... . .. ...... .40,Whitbread Race. maailmanympäripurjehdus - engl.kielinen, ruotsinkielinen VHS, 45 min . .. .. ............. .. . . ..... .40,Big Boats & Kingston 01. segling & Laser World's - ruotsinkielinen VHS, 72 min ........................... . ... . ..... .40,Sardinia Cup 1982 - ruotsinkielinen VHS, 45 min ......... . ..................... . ..... .40,Windsurfing no 1 & 18 footare - VHS, 68 min .................................................40,H-vene PM Helsinki 1 983 - suomenkielinen VHS, 135 min .. .. .. .. . . . ... . .... .. . . .. .. . . . . ... . .. 50 ,H-vene MM Rauma 1986 - suomenkielinen VHS, 56 min . .. ..... . . ..... ............ .. . . .. ... . . 50,Päijännepur jehdus - suomenkielinen VHS, 50 min ......... .... . . ............... .. ...... 50,Admirals Cup 1983 - englanninkielinen VHS, 30 min ...... ...... ............. . ... . ...... 50,America's Cup 1983 - ruotsinkielinen VHS, 50 min ........................... .. ......... 50,Long Beachin Olympiapurjehdukset - englanninkielinen VHS, 50 min ...... . ................. . ........... 50,This is Sailing 1 - kevytveneen käsittelyn perusteet - englanninkielinen VHS ja BETÄ, 58 min ..... .............. . .. . .. .. . . . 50,This is Sailing 2 - kevytveneen käsittelyä kokeineille purjehtijoille - englanninkielinen VHS ja BETA, 29 min .............................. 50,T 0 win at all costs - America's Cup 185 1-1983 - VHS, engl.kielinen , 60 min ..... . ...... . .......................... 50,Tilaukset / Beställningar: SVUL jakelu, Radiokatu 12, 00240 Helsinki. puh./tel. 90-1582379 tai 1582291 .

URHEILU

SUKELTAJA Suomen urheilusukeltajain Liitto ry:n jäsenlehti lehti postitetaan sukeltajille, joiden osoitteet kerhot ovat toimittaneet liitolle ja joiden jäsenmaksut on maksettu. Muuten on lehteä saatavana liiton toimistosta. Päätoimittaja Erkki Metsävuori Kustavintie 9 C 24 k.921-391098 Toimitussihteeri Leena Harkke Puutarhakatu 19 A 9 20100 Turku k.921 -331292

20310 Turku 31 921-69431 7 Ilmoitushankinta: Brita Ikävalko Radiokatu 12 00240 Helsinki (90) 1582257 1.

Toimitus jättää kirjoittajille vastuun heidän mielipiteistään. Osoitteenmuutokset: Urhelusukeltaja-lehti Kustavintie 9 C 24, 20310 Turku 31 Tekstit: Ilmoitukset 11m. N:o 2 23.2. 10.3. 8.4. Vuosikerta 135,Suomen Urheilusukeltajain Liitto ry Radiokatu 12 00240 Helsinki (90) 1582258 Oy Turun Sanomat Turku

LAIVASTON SUKELTAJAKILLAN

KEVÄTKOKOUS JA SUKELLUSALAN SEMINAARI 21.-23. 3. 1987 AUTOLAUTTA MARIELLALLA. KEVÄTKOKOUKSEN OHJELMA 1987 Lauantai 21 . 3. 1 987 Kello 16- 17 Kokoontuminen Viking Line -terminaaliin Katajanokalla Kello 17-18 Siirtyminen autolautta Mariellalle Kello 18- Lähtö Majoittuminen Kello 19- Kevätkokous, kokoontuminen luentosaliin Kello 20- Kiltaillallinen Kello 22- Kiltailta

Sunnuntai 22. 3 . 1987 Kello 07Meriaamiainen Luennot. Kokoontuminen luentosaliin Kello 10

Kello 11

2) Ruotsin merivoimien sukelluskoulu-

tuksesta ja -toiminnasta Ruotsin merivoimien edustaja Kello 12 Tutustuminen Tukholmaan Kello 16-18 Sauna Kello 18 Lähtö Kiltapäivällinen Kello 20 Luento. Kokoontuminen luentosaliin 3) Merivoimien syväsukellustoiminnan viimeaikainen kehittyminen Merivoimien edusta ja Kello 21 Kiltailta Videoita ja keskustelua sukellusalalta ja Sukeltajakillan toiminnasta

Maanantai 23. 3. 1987

1) Pienoissukellusveneiden rakenne Kello 06 .30- Meriaamiainen ja käyttö, Jarkko Kaari Kello 09.00 Saapumininen Helsinkiin Ennakkoilmoittautuminen tapahtuu helmikuun loppuun mennessä soittamalla tai kirjoittamalla: Laivaston Sukeltajakilta Kuormatie 3 03100 Nummela puh (913) 24700. Kaikille 'äsenille ostitet an kevätkokouksen oh 'elmaa matkan ankkisiirtomaksu lomake.

CumulusPalvelua Oulussa

CUMULUS Oli t

P 0 H J 0 L A N

[lilllllilllil II .11 [1 [111

MI1ENVOIT ~. ISIDA SIITÄ, E~I·IENÄT T LOPU SILLOIN, NIITÄ ENI1EN TARVITfAISIIN?

CIJ antaakaikille perheesi iäsenille Kansalaisvakuutus! Se maksaa sairauskulut, päivärahaa työkyvyttömyystapauksissa, pitää elintasoa yllä perheenta

pään kuoleman jälkeen ja suojaa säästöt inflaatiolta. Etkä eläissäsi muuta tarvitse, sillä Kansalaisvakuutusta voit kasvattaa, kun on tarvis. Kysy lisää lähimmästä Pohjolan konttorista!

Hengitysventtiili, joka vapauttaa sinut nauttimaan sukeltamisesta. Testaa itsesi! I aste on balanYri tä mui staa, soitu; säi liöpainautitko todella neen al eneminen viim eksi s ukeIei vaikuta toiminluksestas i? Vain taan. Työpain e sinä pystyt vas9,5 bar. taamaan tähän kysymykseen. Sinä olet ai noa, joka tiedät, lu otat- • • • II aste: sisäänko hen.l,ritysventti ili isi. - Koska ja uloshengiviim e inen asia, josta sinun sukeltyskaIvot sili taessa pitäisi kantaa huolta, on konikumia, s ililH'I1.l,ritysv enttiilisi. USA:ssa. jossa konikumi nen l\1R-sarjaa alunperin suunnitelti in. su u kappale, letkun tuki vak iotämä hcn.l,ritysventtiili on ollut varusteena. MR 12 III:n erittä in tunnettu keveyckstään ja varmaalhainen (3 mm H g) hengitysto imisuucks taan, syt'yyckstä riipvastus on hyvinsuunnitellun pumatta. Nä mä ominaisuud et inj ektion an s iota. ovat vien eet MI<:n lukuisille tyytyväisille Sll keltajilk ympäri maailmaa.

Mares

MR 12 III toimitetaan tyylikkäässä, pehmustetussa laukussa. Valitsemalla hengitysventtiiliks i MR 12 III:n varmistat s ukellusmukavuutesi. voit unohtaa huol et hengitysventtiilistä, ja pys tyt antamaan vedenalaiselle maailmalle kaiken sen ansaitsem an hu om ion.

Teollisuuskatu 34, PL 55 20521 TlJI<KU. puh. 921<176700