Issuu

MUINAISMUISTOLAIN RIKKOMISESTA ANKARA TUOMIO Kirkkonummen raastuvanoikeus langetti viidelle karkkilalaiselle urheilusukeltajalle 60 päiväsakon rangaistuksen muinaismuistolain rikkomisesta. Oli vain ajan kysymys milloin sukeltajien välinpitämättömyys vanhojen hylkyjen kajoamattomuuteen johtaa oikeudellisiin seurauksiin. Kirkkonummen tapauksessa yksi sukeltajista on kerhokouluttaja. Mihin järjestöllisiin kurinpitotoimiin SUSL ryhtyy riippuu paljon SUSL:n johtokunnan tulevasta kannanotosta, johtaako tapaus valiokuntakäsittelyyn. Ilmeisestä SUSL:n sääntörikkomuksesta kuitenkin on kyse. Raastuvanoikeuden päätöksestä on

valitettu, joten tuomio ei ole vielä saanut lainvoimaa. Muuttuuko päätös hovioikeudessa ja johtaako se vielä valitukseen korkeimpaan oikeuteen nähdään tulevien kuukausien aikana. Kun lainvoimainen päätös tapauksesta on saatu, tulee SUSL tekemään siitä omat johtopäätöksensä. Selvää kuitenkin on, että urheilusukeltajien asennoitumisen vanhoja hylkyjä kohtaan on muututtava, jotta vastaaviIta lajiarvostusta nakertavilta oikeustapauksilta vältyttäisiin. Leimautumisen vaara on suuri. Merimuseon ilmoituksen mukaan valvontaa tiukennetaan merialueilla. Merivartiostolla on tiedot vanhojen

hylkyjen sijainneista ja sukeltaminen kohteessa johtaa tarkastustoimiin. Myös merimuseo saa ilmoituksen asiasta. Lainsäädäntö ei jätä paljon liikkumavaraa urheilusukeltajille. Se ulottuu myös meren pohjalle ja kattaa kaikki esine- ja hylkylöydöt iästä riippumatta sekä riippumatta siitä onko sukeltaja tietoinen ao. lainsäädännöstä tai ei. Kiinnijäätäessä museovirasto esittää poliisiviranomaisille tutkimuspyynnön. Syyteharkinta jää yleiselle syyttäjälle. Nyt esillä olleessa tapauksessa museovirasto ei esittänyt korvausvaateita.

~====c======ccc=c

Urheilu

SUKELTAJA 10. 10. 1986

Muinaism uistolakia rikottu sivu 3 CMAS todistukset 4 Waskia Swimming Race 5 Sukelluslääketieteestä 6 Terveisiä Austraaliasta 8 Toimiston sana 9 Rauma-Repola 10 Liisa seikkailee 11 KISAT Lahdessa 12 . Suomalaiset MM -altaassa 14 Sukeltajat Vänössä 17 Vastarannalta 18 PM-sukelluskuvauskilpailu 20 Ras Muhammad 21 PM yhteistyö 22 Delfin ry suunnistaa 22 Sukellusvanhinkurssi 4 23 Kansi Osku Puukilan näkemys etelän vesiltä.

KILPAILUKUTSU SVUL:n Helsingin purlO urheilusukellusjaosto järjestää laitesukellustekniikkakilpailun (leikkimielisen hallirallin) Pirkkolan uimahallissa 18.10.1986 kello 17.00-22.00. 11moittautumisia otetaan vastaan klo 16.30 lähtien. Kilpailu on avoin kaikille. Helsingin piirinmestaruusmitalit jaetaan kuitenkin vain SVUL:n Helsingin piiriin kuuluvien sukellusseurojen jäsenille. Myös muita tavarapalkintoja. Osallistumismaksu on 30,00 mk/kilpailija, joka maksetaan kilpailupaikalla. Kilpailusäännöt ja varusteet: Hallirallikilpailujen säännöt on julkaistu Urheilusukeltajat-lehdessä 3/ 82. Kilpailu on parikilpailu, mutta jos osanottajamäärä jää pieneksi, järjestetään kilpailu yksittäiskilpailuna. Kilpailijoilla tulee olla maski, snorkkeli, enintään 65 cm:n kumiräpylät, puukko, painovyö jossa vähintään 2 kg painoja sekä vähintään 8 l:n paineilmalaite. Kilpailijoilla tulee olla liiton punaista oppilaskorttia vastaava sukellustaito ja voimassa oleva kilpailulisenssi. Kilpailuterveisin SVUL:n Helsingin piirin URHEILUSUKELLUSJAOSTO.

»C CC C

=====

C C C

0 C ~

COUSTEAU EI AINAKAAN VIELÄ OLE UPOTTANUT CALYPSOA Numerosssa 5/84 Erkki Siirilä maalasi tällaisen lopun kunnon laivalle. CALYPSO laskettiin vesille 1942 miinanraivaaja J-862:na Seattlessa. Se liisattiin British Navylle. 1950 Cousteau osti sen lauttahommista Maltalta. Sen jälkeen aluksesta tuli maailman kuuluisin "sukellusalus". Kari Viitanen raportoi Miamista seuraavaa: Kuuden kuukauden telakoinnin ja kolmen miljoonan peruskorjauksen jälkeen alus on lähdössä viiden vuoden maailmanympärimatkalle. Kone on vaihdettu ja koko sähkölaitteisto johdotuksineen uusittu. Tutkimusvälineistöä on täydennetty 200.000 markan "Side scan sonarilla". Calypso ui siis edelleen, ja lähes 80-vuotias Cousteau sukeltaa sen kanssa tukenaan 201.000 yhdysvaltalaisen ja 55.000 ranskalaisen muodostama COUSTEAU-SOCIETY. Kuvat tulee välittämään Turner Broadcasting System. Kale

* *

CMAS-sukeltajantodistukset ja -kouluttajantodistukset Siirryimme käyttämiän Suom aino taan CMAS-todistuksia 1.1.85 lukien. Nyt 1.6.86 myös muut poltiOisllWlt päättivät siirtyä samaan käytäntöön. CMAS o~ rajannut kouJuttajantod :-_ tusten vOlmasaslon viideksi uod k i. Suomessa päädyttiin maan aikanaan myös sukeltajanto i tu t n suhteen. Ennen pitkää tulee ii itsekuJleJcin ajankohtaiseksi uusia todistu nsa. Pohjoismaiset sukeltajantodistuk t ja kouluttajan todistukset katoavat markkinoilta - niitä ei tunneta eikä tunnusteta. CMAS-todistuksia annetaan yli 50 maassa (ei vielä ainoina läheskään kaikkialla, mutta siihen pyritään). Myös parisenkymmentä alueillaan johtavaa sukellusalan yritystä on saanut oikeuden myöntää CMAS-todistuksia: Suomessa URSUK Oy. MIKSI MYöS SUKELTAJANTODISTUS ON MÄÄRÄAIKAINEN? Todistuksen myöntäjä vastaa sukeItajan sukelluskunnosta. Yhä useampi sukeltaa ulkomailla. Juuri etelän vesissä tulee jo vuosia sukeltamattomallekin vastustamaton halu mennä veteen. Pitkän tauon jälkeen ovat riskit liian suuret. Emme lähetä maailmalle "aikapommeja" . Kohtalaisen moni on jo uusinut todistuksensa, eli hankkinut CMASkortin. Alkaa olla aika kaikkienkin

tehdä se, jotta esiinnymme jälleen kaikki samoissa merkeissä. Kansallisuus ja pohjoismaisuus selviävät CMAS-korteista. Et ole vaarassa tulla sekoitetuksi etelän "akvaariosukeltajiin". MITEN TOIMIT: 1) Lähetä toimistoon lyhyt kirje, jossa kerrot haluavasi vaihtaa nykyisen korttisi CMAS-korttiin. Muista merkitä nykyinen osoitteesi ja nimesi (naiset). 2) Sulje kuoreen kirje ja nykyinen todistuksesi. 3) Postita kuori SUSL:n toimistoon. Paluupostissa saat: 1) Uuden CMAS-kortin ja pukuun liimattavan vastaavan merkin 2) Eri pyynnöstä (noin 10 mk) A4kokoisen seinälle pan tavan diplomin 3) Oman vanhan todistuksesi 4) 75 markan maksukuitin, mutta se tuskin talouttasi kaataa. CMAS-korttien uusimisesta ja vanhojen omien korttiemme voimassaolon lakkaamisesta annetaan ohjeet tuonnempana, kunhan asia alkaa tulla ajankohtaiseksi.

CMAS-KORTTIEN MERKINNÄT Ohessa on kuva mallikortista. Sukeltajantodistus on punainen ja kouluttajantodistus sininen. Nimesi on ylhäällä. Välimerkinnät voivat vaihdella ne ovat kansallisia ja meillä myös pohjoismaisia. Loppumerkintä alhaalla oikealla merkin N° jälkeen ilmaisee kansainvälisen luokituksen. P 1 - P3 on sukeltaja (plongeur) yhdestä kolmeen tähteen. Vastaavuudet vanhaan ovat: Pl = oppilas, P2 = PM sukeltaja, P3 = PMl sukeltaja. Ml - M3 on kouluttaja (moniteur) yhdestä kolmeen tähteen. Vastaavuudet vanhaan ovat: Ml = vapaasukelluskouluttaja (kerhokouluttaja), M2 = sukelluskouluttaja (kaksi tähteä), M3 = sukelluskouluttaja (kolme tähteä ja vielä toistaiseksi luokkatarkastaja). M4 on erikoisluokka kansainväliseen toimintaan (neljä tähteä, meillä Risto Martikainen). Alavasemmalla oli ennen tyhjä tila. Nyt siinä lukee EXPIRE. Siihen painetaan voimassaolon päättyminen. Esim. 1/91 tarkoittaa, että kortti lakkaa olemasta voimassa tammikuussa vuonna 1991. Kale

MYYDÄÄN OSTETAAN MYYTÄVÄNÄ TÄYTTÖASEMA 1000 lt/minl 200 Bar sähkömoottorilla täyttöpaneeleineen Läh: (921) 25943 tai 1. (921) 334300

Myydään Ursuk märkäpuku (haal.hous.) 185190 cm + 12 lit. teräsp., pohjas. s. teline, cressi regu sekä painovyö. H. 2500, -. Laine. Puh. 1. 90-5632324 k. 90-792992 2263

2266 2263 2 x 7 LlT SÄILlÖPAKETTI Kevytmetal lisäiliöt venttiilein , poh jansuoj in, te li nein. Kaksi ulosoUoa,.. varailma, Din - ja Int-liitäntä, kantokahva. 2265 1 x 12 LlT SAILlOPAKETTI Kevytmetallisäiliö venttii lein , poh jansuojin, telinein. Varai lma. Din· ja Int-li itäntä.

Myytävänä uusi turvaIiivi (90) 746565 iltaisin

puh.

Myytävänä 2 kpl Harvey ST-kuivapukua (uusia) venttiileineen, koko L (180 cm) hintaan å 2.850,- (ovh. 3.580, - ). Puh. (90) 627770/Esko Haapa-aho Vuokrattavana uusi Bauer-kompressori , kapasiteetti 140 IImin, puh. 921-25934Iilt.

Fabianin katu 1300130 Helsinki Puh. 90-6121358

Halutaan ostaa käytetty, kannettava kompressori. Puh: Juha Sinisalo 931555285 tai Leea YIitalo 931-612891

Waskia Swimming Race Bothnia Gulf Divers -82 Vaasasta järjesti 17. 5. jo neljännen kerran kevätuinnin, Waskia Swimming Racen. Matkana oli 1,5 km:n reitti hotelli Waskian rannasta Vaskiluodon sillan alitse Hovioikeuden altaaseen ja rautatiesillan arkun kiertäen takaisin. Reitti on monipuolinen. Siinä on avo-osuus alussa ja lopussa, jossa aallokko pääsee vaikuttamaan. Siltaaukoissa virtaa välillä hyvinkin voimakkaasti läpi altaan, joka muuten vastaa järviolosuhteita. Näin tulee uintia sekä myötä- että vastavirtaan. Vaskiluodon sillallta pystyy yleisö seuraamaan kilpailua koko matkan. Osanottajia oli yhdeksän. Mikä on erinomaisesti, kun ottaa huomioon, että ainakin kolme varmaa osanottajaa joutui jäämään pois loukkaantumisten ja työesteiden takia eikä liitto tänäkään vuonna ilmoittanut tapah-

tumakalenterissaan uinnistamme. Kisa jäi valitettavasti tästä syystä paikalliseksi. Toivottavasti ensivuonna on toisin, jolloin pyrimme saamaan sille lyhyen matkan SM-osakilpailun arvon.· Palolaitoksen ja Meripelastusseuran veneet takasivat kilpailijoiden turvallisuuden.

Tulokset: 1. Bengt Henriksson 2. Joni Tuovinen 3. Markku Ahonpää 4. Jaakko Leppäniemi 5. Mika Siirilä 6. Jari Sini mäki 7. Marko Alppinen 8.,Tarmo Torkko 9. Kari Karjalainen

Hotelli Waskia antoi pukeutumistilat, saunan ja uima-altaan kilpailijoiden käyttöön. Palkintojen yhteisarvo oli yli kaksituhatta markkaa, mistä kiitos lahjoittajille. Jokainen osanottaja sai myös diplomin suorituksestaan.

27.19 Delfin 27.39 Bothnia Gulf Divers -82 28.46 29.32 " 30.03 Delfin 31.41 " 32.14 Bothnia Gulf Divers -82 34.13 34.13

•••

••••••••••••

.........

• ••••••••

~Jr~jr~

liNEn ::'::::::'..J..--------:7

Turku, Oy Silja Line Ab, Käsityöläiskatu 4, puh. 921-65 2244, KOP-Kolmio 921-652288, Silja Linen terminaali, Turun satama, puh. 921-65 2255.

Åbo, Oy Silja Line Ab, Hantverkaregatan 4, tel. 921-652244, KOP-Kolmio 921-652288, Silja Lines terminai, Åbo hamn, tel. 921-65 22 55.

seen, tarve päästä irti 30 vuotta vanhoista US Navy -taulukoista on ilmeinen. Kansainvälinen tiedon vaihto

SUKELLUSLÄÄKETIETEEN JA -TEKNOLOGIAN KEHITYKSESTÄ

1985-1986 Taulukot ja turvallisuus

Vuosi 1985 osoittautui hyväksi ja turvalliseksi sukellusvuodeksi Suomessa, onnettomuuksia sattui vähän. Ilman loppumisen takia tehtiin kolme vapaanousua ja yksi ammattisukeltaja sai sukeltajantaudin. Tässä tapauksessa oli käytetty hyvin, hyvin vanhoja taulukoita ja paineilma oli saatu työkalujen käyttöön tarkoitetusta kompressorista pinnalta. Nivelkipuoireita antaneen sukeltajantaudin ainoana syynä oli selvä alttiinaoloajan ylitys. Merivoimissa tapahtuneet kaksi vapaanousua vajaasta 50 metristä eivät aiheuttaneet sen paremmin sukelluskouluttajalle kuin oppilaallekaan mitään haittoja. Sen sijaan Ahvenanmaalla urheilusukeltajalIe sattunut paniikkimainen nousu vajaan 20 metrin syvyydestä laitevikaa seuranneen ilmanloppumisen takia aiheutti hukkumisen. Sattumalta lähellä rannalla ollut sukelluslääkäri suoritti elvytyksen ja potilas kuljetettiin Maarianhaminan keskussairaalaan ja täältä edelleen Turun Yliopistolliseen keskussairaalaan, jossa myöhemmin mm. hukkumiseen liittyvästä keuhkovauriosta tiettävästi parani. Jos jotakin yhteistä nimittäjää suotuisalle kehitykselle haetaan, lienee se uusien taulukoiden käyttöönottamiseen liittynyt tehokas valistus ja koulutus. Ruotsi myös otti käyttöön vuonna 1985 (alkaen jo 1984 puolella) uudet yli 50 metrin syvyyteen ulottuvat pitkät sukellusta uI ukot, joissa alttiinaoloajat ovat aina neljään tuntiin asti ja nousuajat vastaavasti jopa 44 tuntia. US Navy -taulukoitahan Ruotsin laivasto on jo aikoja 'si tten soveltanut

pehmeämmin, erityisesti yli 35 metriä syvemmällä. Kanadakin otti käyttöön uudet paineilmasukellustaulukot. Niiden arkkitehtina on ollut DCIEM (The Defence and Civil Institute of Environmental Medicine). Taulukot ovat päätepiste yli 20 vuoden tutkimustyölle. Äkkikatsomalla näiden taulukoiden sallimat sukellusajat poikkeavat varsin vähän Suomen Urheilusukeltajien nousutaulukoista. Samoin etappiajat ovat varsin samankaltaisia ja ilmoitetaan 5 min tarkkuudella. Myös DCIEM:n taulukoissa nousuun käytetty aika sisällytetään etapissaoloaikaan kuten meillä ja viiden minuutin pysäys kolmen metrin eta pissa on pakollinen aina sukellettaessa yli kymmeneen metriin, vaikka käytetään suoranousutaulukoita. Australia otti samoin 1985 käyttöön uudet paineilmanousutaulukot, Dr Bruce Bassettin suoranousutaulukot. Erot US Navy -taulukoihin ovat pääasiassa seuraavat: kaikissa yli yhdeksän metrin sukelluksissa on pakollinen turvallisuusetappi kolmen metrin syvyydessä viiden minuutin ajan, sallitut alttiinaoloajat ovat lyhyempiä ja toistuvissa sukelluksissa oletetaan, että kudoksissa on enemmän typpeä, ts sallitaan entistä lyhyemmät ajat uusintasukelluksissa. Taulukot ovat Lippmanin ja Buggin kokonaan muovisessa, kätevässä kirjassa nimeltä "The Diving Emergency Handbook". Suomi tuntui siis olleen hyvin ajan hermolla taulukkomuutoksen kanssa ja kun vielä tiedetään, että US Navy itse käyttää tällä hetkellä yksinomaan Bethesdan tutkimuslaitoksessa yli 5 miljoonaa dollaria vuodesa (!) uusien dekompressiotaulukoiden kehittämi-

EUBS (European Undersea Biomedical Society) piti viime syksynä tieteellisen vuosikokouksen Göteborgissa. Monen muun hyän tiedon ohella myös siellä arvosteltiin vanhoja US Navy -taulukoita ja esitettiin niitä poistettavaksi kokonaan tavanomaisesta sukelluskäytöstä. US Navyn oma tutkimuskeskus Bethesdassa, Marylandissa oli uusin menetelmin laskenut riski lukemia ja todennut, että lyhytaikaisen sukelluksen sukeltajantautiriski on vähemmän kuin 1 %, mutta sitä voi tulla jopa yli 30 %, jos käytetään pisimpiä taulukoita ja syvimpiä sukelluksia paineilmalla taulukoita täysin noudattaen. USA:n laivaston Floridan tutkimusyksikkö on sen sijaan tullut Navy -taulukoita uudelleen laskiessaan sen laatuisiin tuloksiin, että 150- 190 jalan sukellusten dekompressioajat pitäisi olla kolme kertaa nykyisiä pidempiä, mutta keski syvällä alueella riittäisi lähes kaksinkertainen dekompressioajan pidennys. Toistetuissa keski syvän alueen sukelluksissa ei edes tämä kaksinkertainenkaan dekompressioajan pidennys riittäisi. Samalla kun mielessäni heräsi kysymys, että ovatko taulukoiden tekijät itse seonneet vai allekirjoittanut tullut kielitaidottomaksi, tuli vastaus EUBS:in kokouksen paneelikeskustelussa: kuuluisat sukellusfysiologit Bennet, Hamilton, Hennesy ja Kindvall yhteen ääneen pitivät US Navy -taulukoista saatuja tilastoja täysin epäluotettavina, koska USA:n laivastokaan ei niitä enää sellaisenaan käytä! Navy -sukeltajat lukevat sukellusajan pääsääntöisesti kymmenen jalkaa syvemmältä ja lisäävät altistusaikaan syvyydestä riippuen 10 min . tai enemmänkin. Kindvall mainitsi heidän siellä tehdystä esimerkkisukelluksesta: kuusi miestä, sukellussyvyys 150 jalkaa ja sukellusaika 30 min sekä dekompressio eksaktisti Navy-taulukoiden mukaan optimaalisessa 010suhteessa. Lopputulos: kuusi vaikeata sukeltajantautia! EUBS:n kokouksessa esitettiin tosin muutakin mielenkiintoista ja ristiriitaiselta tuntuvaa tietoa. Espanjalaiset ja ranskalaiset ovat seuranneet nais- ja miessukeltajia rinnakkain absoluuttisesti samoissa sukellusolosuhteissa. He totesivat ultraäänilaitteilla, että naiset kehittivät merkittävästi vähemmän typpikuplia verenkiertoonsa kuin miehet, päinvastoin kuin aina tähän asti on oletettu. Syytä näihin yllättäviin tuloksiin ei osattu selittää. Suomen sukelluslääkäriyhdistyksen täyttäessä 10 vuotta viime syksynä

allekirjoittaneella oli kunnia päästä tutustumaan Sidneyssä sijaitsevaan kuuluisaan School of Underwater Medicineen. Australian laivasto on hoitanut Sidneyssä sijaitsevassa pai nekammiossaan kaikki Itä-Australian, Uuden Guinean, Bomeon, Fidzi-saarten ja aina Salomonin saarille asti ulottuvan Eteläisen Tyynenmeren alueen sukeltajantautien hoitoa tarvitsevat potilaat Uusi Seelanti mukaan lukien. Myös kaikki siviilipotilaat on hoidettu tässä Valtion Palo-opiston kammiota pienemmässä, 30 vuotta vanhassa peltipurkissa. Vuosien 1965 -1980 välillä hoidettiin runsaat 170 erilaista sukeltajantautia ja sukellusonnettomuutta ja tästä eteenpäin noin 60 tapausta tai enemmän vuosittain. Kesällä 1985 Sidney:iin oli saatu uusi painekammio, pituudeltaan samaa luokkaa kuin Keskussotilassairaalassa Helsingissä, mutta lähes metrin halkaisijaltaan leveämpi. Sen käyttösyvyys vastasi 205 metriä ja sillä voitiin tavanomaisen paineilman ja hapen lisäksi käyttää kaikkia typpihappi-seoskaasuja sekä helium-happiseoksia. Painekammion käyttöjärjestelmät olivat mekaanisia ja vaativat nam ollen lääkintähuoltoupseeria kahvoja vääntämään. Kuljetukset pitkienkin matkojen päästä (myös siviilipotilaiden) tapahtuvat pääsääntöisesti ilmateitse ja kustannuksista vastaa National Rescue Service, jonkinlainen rajavartiolaitoksen ja palolaitoksen kombinaatio. Hoitomenetelmät ovat hyvin samankaltaisia kuin Suomessa, ilmatukosten hoitamisessa tosin oli kehitteillä uusia metodeja koe-eläin mallien perusteella. Sukelluskoulutus on kokenut vuoteen 1985 mennessä suuria muutoksia koko läntisessä Euroopassa. EDTC (European Diving Technology Committee) on antanut suosituksiansa kaikkea ammattisukellusta koskevaa koulutusta, työmenetelmiä ja laitteiden standardointia koskien sillä lopputuloksella, että mm Hänen Majesteettinsa Lontoon toimiston sukellusmääräykset vuodelta 198 1 on uudelleenkorjattu ajanmukaisiksi. Myös Norjan ja Ruotsin sukellusmääräykset noudattavat lähes yksi yhteen EDTC:n suosituksia. Norjassahan ammattisukelluskoulutus tapahtuu valtion ammattisukelluskoulussa, kun taas Ruotsissa myös siviilipuolen am mattikoulutuksen toistaiseksi hoitaa merivoimat. Mikä on Suomen käytäntö tulevaisuudessa, jää nähtäväksi. Joka tapauksessa teollisuus ja valtiovalta tällä hetkellä näyttävät vihreää valoa Suomen mahdolliseHe liittymiselle EDTC:hen, mikä tulisi merkittävästi auttamaan työsukelluskäytäntöä maassamme. U rheilusukellukseen EDTC-normit ja suositukset eivät suoranaisesti vaikuta, muttaf tilapäisct

työkeikat loppuisivat. Toisaalta tähän suuntaan kehitys on muutenkin menossa. SyväsukeUustoiminnan lähitulevaisuuden näkymiä Ruotsin suurin varustamo eli Stena Line aikoo saada vuoden 1986 loppuun mennessä valmiiksi kaksi siviilisukellustukialusta. Näissä kummassakin on kaksi täysin erillisesti toimivaa syväsukellusjärjestelmää, joista toinen on nk. flying bell, ts. omavaraisesti "napanuoran varassa" liikkuva sukellusyksikkö, yhdellä aluksella on jatkuvasti 24 sukeltajaa ympärivuorokautisesti paineistettuna ja jatkuvasti mies työssä veden alla. Yksittäinen työsukellusprofiili on esim. seuraava: sukeltaminen kammiossa 360 metrin syvyyteen, mitä vastaava paineen nosto kestää 2.5 vuorokautta. Tämän jälkeen työskennellään mainitussa työsyvyydessä 10 päivää, jonka jälkeen aloitetaan 17 vuorokautta kestävä dekompressio. 1985 hintatietojen mukaan aluksella tapahtuva sukellustoiminta maksaisi noin 100 000 USA:n dollaria vuorokaudessa. Kysyntä ja pula ko. aluksista on kuitenkin edelleen huutava. Edellä mainittujen alusten sukellusjärjestelmät ovat kokonaan Drägerin suunnittelemia ja myöskin sen tuotantoa. Tätä kuitenkin on Saksassa edeltänyt Hampurin lähistöllä suuri vedenalaisen teknologian tutkimuslaitos ni m~ltä GUSI. Tämä koostuu H ';e ~t; P. masta suuresta toisiinsa ketj u-

maisesti yhdistetystä painekammiosta, joissa sukellussyvyydet vastaavat 600-2000 m. Päätarkoituksena on tekninen, ei-lääketieteellinen tutkimus. Laitoksessa on henkilökuntaa 700, joista puolet on tiedemiehiä ja laitoksen vuosibudjetti oli 28 milj. DEM. 500 metrin simuloitu työsukellussyvyys on jo saavutettu ja tänä vuonna päästään ilmeisesti 600 metrin operatiiviseen märkään työsukellussyvyyteen. Drägerin valmistaman jättimäisen painekammiokompleksin käyttöönotossa on ollut hämmästyttävän vähän lastentauteja. Toinen Euroopan tämän hetken suurimpia sukelluslaitevalmistajia on DRASS Italiassa (Diving Research and Associated Scientific Services), joka sijaitsee lähellä Milanoa. Siellä sijaitsee mm. DRASS:in jo 60-luvun loppupuolella käyttöönottama sukellussimulaatiojärjestelmä, jossa sukellussyvyys on 500 m. Osin jo vanhentuneena, painekammiojärjestelmällä ei viime vuosina enää ole juurikaan ollut käyttöä lukuunottamatta Italian laivaston pienoissukellusveneiden runkojen painetestausta. Pienenä " sivuseikkana" mainittakoon, että DRASS on tänä päivänä suomalainen yritys, osa Rauma-Repolan offshoretuotannon konsemia. Näin ollen Suomikaan ei enää ole mikään pieni tekijä Euroopan offshore- ja sukellus Iaiteteollisuudessa, alkaahan (suuria) yrityksiä olla puolisen tusinaa. Seppo Sipinen

TERVEISIÄ AUSTRALIASTA Dear Erkki ja lukijat

Terveiset täältä maapallon alapinnalta. Kynä ei ole vuosikausiin minulla luistanut. Oisikohan se niin että tuo liika aurinko niin laiskottaa. Nyt on aika kirjoittaa ennenkuin suomenkieli rapistuu niin ettei itsekään ymmärrä. Ehkä on syytä esitellä itseni tässä alussa. Syntynyt Härmässä -53. Aloitin sukeltamisen Lahden Pingviineissä -72. Suoritin laivaston suojasukeltajakurssin -74. Aloitin aktiivisen sukelluskalastuksen -72. Sain kunnian edustaa Suomea va-kalastus joukkueessa Euroopan mestaruuskisoissa Irlannissa -74. Vuonna -75 edustin Suomea pm-kalakisoissa Norjassa. Vuonna -76 tein yli 3 kuukauden mittaisen matkan Kanarialle oppiakseni lisää va-kalastuksesta. Syksyllä -76 edustin Suomea viimeisen kerran pm-kisoissa Tanskassa. Vuonna -77 vietin 6 kuukautta Kyproksella työn merkeissä. Ohessa oli runsaasti aikaa sukeltaa, joten syvän veden vapaasukellustaito tuli hankittua siellä. Vuonna -78 muutin Australiaan. Ensimmäinen vuosi kului itärannikolla. Tämän vuoden aikana tein lukuisia huvi- ja kilpasukellusmatkoja eri osiin itärannikkoa. Vuonna -79 siirryin Länsi-Australiaan, joka on ollut lymyämisalueeni siitä alkaen. Olen elättänyt itseni hummerinpyytäjänä, Abaloonin sukeltajana, satamasukeltajana ja viimeiset neljä vuotta öljykenttäsukeltajana. Mutta näin märästä ammatistani huolimatta en ole menettänyt rakkauttani vapaasukelluskalastukseen ja va-kuvaukseen. Tässä kirjoittamassani tarinassa otan teidät mukaan Australian sukellusmestaruuskisoihin. Myöhemmin kirjoitan lisää va-kalastuksesta, Abaloonin sukelluksesta jne. Jos lukijoita kiinnostaa? Minulla on runsaasti hyvälaatuisia va-dioja ammattisukelluksesta, va-kalastuksesta, kaloista jne. Jos urheilu sukeltajalehti niitä tarvitsee, niin ilmoita. Toivotan teille kaikille lämmintä ja mukavaa sukelluskesää. Jos teillä on kysyttävää sukelluksesta täällä päin maapalloa niin kirjoittakaa alla olevaan osoitteeseen. Terveisin Jontte Mr. Jorma Meriläinen 16 Hayes Ave Yokine 6060 Westem Australia

SUKELTAJA '87 LAUANTAINA 25.10.1986 KW 13-17 TEKNILLISEN KORKEAKOULUN PÄÄRAKENNUKSEN SALI A OTAKAARIl OTANIEMI ESPOO OHJELMAA KAIKENKOKOISILLE SUKELTAJILLE SEKÄ NARUMIEHILLE, MUKANA FILMEJÄ. Järjestää: SVUL:N HELSINGIN PIIRIN URHEILUSUKELLtJS,.... ,JAOSTO VAPAA PÄÄSY

Oletko jo täydentänyt kirjastoasi?

Haloo, haloo, puhelu toimistosta Kiitos teille kaikille tutuille ja kaikille nimimerkillä "kaksi sukeltajaa" postikortin lähettäneille, kesäpostia on kiva saada. Kiitos myös teille, jotka muistatte lehtijutuilla. Ne ovat olleet mielenkiintoisia ja konkreettinen osoitus seurojemme aktiivisuudesta. Olemme tehneet sopimuksen Sanomalehtien Ilmoitustoimiston kanssa. Vastaisuudessa kaikki tässä valtakunnassa julkaistavat urheilusukellusta koskevat jutut tulee suoraan meille, ja tulevia historiankirjoittajia varten kootaan leikekirjaan.

Räpyläuinti-olympialajiksi Räpyläuinti on valittu olympialajiksi ja ensimmäisen kerran esillä kisoissa 1992. Aloitamme tehokkaan lajin tunnetuksi tekemisen sekä suunnitelmallisen valmentautumisen kohti yhä parempia tuloksia. Jos olette kiinnostuneita järjestämään kilpailuja paikkakunnallanne niin Kanasen Markku Kajaanista, puh. 986-27378 k. ja 986-1611 t. auttaa mielellään. Räpyläuinnista on saatavana mainio videofilmi hintaan 150 mk ja tilattavissa toimistosta p. -1582258.

Uusi ääni toimistossa: Toimistosihteerin puhelimeen 1582258 vastaa uusi tyttö - Eva-Liisa Caselius. Eva-Liisa omaa vankan kokemuksen järjestötoiminnasta ja Bvalmentajankin paperit on taskussa. Toivotetaan tyttö tervetulleeksi taloon.

Vakuutusasiaa Katsokaa ilmoitusta toisaalla lehdessä. Huomatkaa, että instrumenttivakuutuksessa ei ole omavastuuosuutta. Kaikissa vakuutuskysymyksissäsi, soita toimistoon me autamme.

Tulevia tapahtumia Kouluttajapäivät 18.-19. 10. Oulussa Helsingin piirin sukeltajapäivät Kalakukkoralli 1. 11. Kuopiossa Hki piirin uppopallotumaus 14.-15. 11. Syyspäivät 22.-23. 11. Lahdessa Sukellusvanhinkurssi 29.-30. 11. Turussa

SUSL:n valokuvauskilpailu päättyy 31. 12

Kilpailujen tulokset Seurojen kaikki kilpailutulokset toimistoon, kiitos. Soitellaan, soitellaan ... tervo Brita

Syyspäivät ja -kokous Lahdessa 22.-23. 11. Tapaammehan Lahden seurahuoneella mm. seuraavien asioiden parissa: psykologisen testauksen nykytila kouluttajien koulutus tekninen tarkastuskeskus info räpyläuinti-olympialaji sukellussuunnistus info kunnalliset avustusanomukset kansainväliset asiat Rauma-Repolan Subsea Technology Group

** ** ** **

Kadonnut Yhdet liiton edustusverkkarit on edelleen palauttamatta, sinä jonka omaatuntoa nyt kolkuttaa, pane posti kulkemaan. Kahdet videot on teillä tietymättömillä, joku teistä katselee loputtomiin niitä, kuka?

MERIARKEOLOGI SUTINEN SEIKKAILEE Meriarkeologi Sutinen avaa hengästyneenä palkkapussiaan Hylkysyvänteen Kaljuuttikivellä: - no voe heL .. teettävät töitä ja ovat mukamas maksavinaan palkkaa! Tähän kruununarkeologi Palme: No niinhän sinäkin olet vain tekevinäs töitä! Kruununarkeologi Palme esittelee ylpeänä Wanhojen Laiwojen konttorin merikirjastoa uusille meriarkeologeille:

- mitäs arvelette, sanoo kruununarkeologi Palme innoissaan! Tähän meriarkeologi Sutinen: - täällähän on lukemattomia romaaneja

Kruununarkeologi kuullessaan radiosta Karlskronan sukellusvenejupakasta: - Sehän on SUTINEN!

Tutkijalautakunta tiedustelee kruununarkeologilta: - mitkä olivat Sutisen viimeiset sanat? Kruununarkeologi Palme vastaa empimättä: - ILMAA!

Meriarkeologi Sutinen katselee kantakapakkansa ikkunasta ulos helmikuun hangille ja huokaa "Voi kun tulis kesä ja pääsis merelle". Puoli vuotta myöhemmin katselee Sutinen taas ulos ikkunasta ja huokaa "Voi kun olis vene". 9

RAUMA-REPOLA JA SUKELLUSTEKNIIKKA Rauma-Repolan Meritekninen teollisuus on erikoistunut öljy-, kaasu- sekä vedenalaisten mineraalivarojen hyödyntämiseen käytettävien laitteiden yalmistukseen ja suunnitteluun. Tällä hetkellä yhtiö on yksi maailman johtavista öljyn ja kaasun etsintäporauksessa käytettävien lauttojen valmistajista.

Miehitettynä tämä alus voi työskennellä 200 metrin syvyydessä ja kauko-ohjattuna työrobottina ilman miehitystä jopa 1000 metrin syvyydessä. Länsimaissa telakat rakentavat tavallisesti ainoastaan lautan teräsrungon ja omistaja hankkii laitteet sekä huolehtii niiden asennuksesta. RaumaRepolan Mäntyluodon tehtaat sitä vastoin valmistaa tuotteensa "avaimet käteen" -periaatteella, joka tarkoittaa sitä, että yhtiö vastaa myös erikoislaitteista, joista suurin osa on Rauma-Repolan omaa työtä. Uusien yhteistyösopimuksien myötä Rauma-Repola kykenee entistä suurempiin kokonaistoimituksiin, mukaan luettuna erilaiset vedenalaiset laitteet. öljyn tuotantojärjestelmien ja vedenalaistoimintojen suunnittelun ja projektienhoidon tehostamiseksi perustettiin kesällä 1984 uusi yksikkö, joka aluksi toimi nimellä RaumaRepola Oy Offshore Engineering. Tammikuusta 1986 lähtien yksikkö on toiminut nimellä Rauma-Repola Oy Subsea Technology Group. Sen vedenalaistekniikkaosaston tuotteista tässä yhteydessä mainittakoon: - Pinta- ja syväsukellusjärjestelmät - Sukeltajien koulutuskeskukset - Sairaalakammiot - Vedenalaiset robotit (ROVit) Rauma-Repola sai sukellustekniikan perusopit jo 1970-luvulla rakentaessaan poralaivojen sekä Shell-Expo -monitoimilautan sukelluskammiot. Kesäkuussa 1985 päätettiin hankkia italialaisen Drass S.p..A.:n koko osa10

kekanta ja näin luoda vankka perusta omalle sukelluslaitevalmistukselle. Drass S.p.A. on perustettu vuonna 1967, minkä jälkeen se on noussut yhdeksi maailman johtavista sukelluslaitevalmistajista. Drassin referenssilistaan kuuluu yli 30 syväsukellusjärjestelmää sekä lukuisa määrä pintasukellusjärjestelmiä ja sairaalakammioita. Drass on sukellusjärjestelmien lisäksi tehnyt erilaisia offshorealan engineering-töitä. Tällä hetkellä Dras-

sia työllistävät mm. maailman suurimman nosturilaivan syväsukelluslaitteet sekä Hollannissa rakenteilla olevien puoliuppolauttojen painekammiojärjestelmät. Erityisesti vahvistaaksemme simulaattori- ja sairaalakammiotekniikkaosaamistamme olemme solmineet myös yhteistyösopimuksen saksalaisen Haux Life Support GmbH -nimisen yrityksen kanssa. Yrityksen johtajana toimivan Gerhard Hauxin maine ei tarvinne lisäselvityksiä sukelluspiireissä. Koska Rauma-Repolan pyrkimyksenä on valmius kokonaistoimituksiin, emme voi tyytyä vain perinteiseen sukeltamiseen. Yhä kasvava osa vedenalaisista töistä tehdään nykyisin erilaisilla vedenalaisilla roboteilla ja näin ollen on luonnollista, että Rauma-Repola halusi saada myös ROV -teknologian hallintaansa. Maaliskuussa 1986 Rauma-Repola hankkiutui englantilaisen Osel Ltd.:n osakkaaksi. Osakkuus merkitsee OseIin tuotteiden osalta tietotaidon siirtoa Rauma-Repolalle sekä tuotekehitysyhteistyön aloittamista robotiikan alalla. Osel Ltd. perustettiin 1974, jonka jälkeen yhtiö on toimittanut 77 vedenalaista robottia, joista noin puolet on ollut miehitettyyn käyttöön soveltuvia. Oselin tuotekartta kattaa sekä tarkkailu- että erityyppiset työrobotit. Viimeisimmät tilaukset Osel on saanut Comex Holderilta sekä Valmetin Lai vateollisuudelta. Rauma-Repolan pitkäaikainen kokemus offshore- ja telakkateollisuudessa yhdistettynä alansa huippunimien - Drass, Osel ja Haux Life Support - erityisosaamisen kanssa tekee Rauma-Repolasta täysverisen sukelluslaitevalmistajan.

Kuvan pintasukelluskammio on pyritty suunnittelemaan erittäin kompaktiksi moduliksi, mikä on tunnusomaista Drassin tuotteille.

Liisan ihmeelliset seikkailut Park Victoryllä Taakse jäi Lahden urheilusukeltajien alkeiskurssi ja taitoja lähdettiin testaamaan merelle Utön edustalle. Tämän mahdollisti muutamien aktiivijäsenten talkootyö, jonka tuloksilla vuokrasimme Hankolaisen Mia 2 hinaajan. Koska en vielä omista laitetta, virnistelin tulevani mukaan siksi, että voin tehdä perikunnalle tarjouksen laitteesta, jos joku hukkuu. Tähän pääkouluttajamme vastasi samalla mitalla ilmoittaen laittavansa 2x 12 litran laitteensa selkääni, potkaisevansa minut mereen, ja ilmoittavansa perikunnalle missä olen. Mukaan tuli myös saman kurssin oppilas - savolaissyntyinen pirteä ja temperamenttinen tyttö, mitä myös J lrrastuksen valinta osoittaa. Mikäs oli mennessä hylkyyn juuri ostettu uusi laite selässä ja sukellusparina monta täpärää paikkaa nähnyt ja onnellisesti selvittänyt pääkouluttajamme. Ongelma tuli kuitenkin 25 metrin syvyydessä, kun ilman tulo loppui, eikä varailmavipua löytynyt! Niinpä koputtamaan sukellusparia olkapäähän, ja avunpyyntö nippelin etsinnässä. Varailmalla pintaan, ja hengästyneenä sekä väsyneenä osittain nostettavassa kunnossa laivaan. Toivuttuaan tyttö alkoi riisua laitetta, jolloin pikalemmareilla kasattu kirkas muoviletku petti liitoksestaan alkaen

piiskata ilmaa purkautuvan paineen voimalla! Tyttö oli harmaa naamaltaan kun tajusi mitä oisi voinut sattua, jos tuo pikalemmari olisi pettänyt pinnan alla. Parin tunnin kulutta oli pikalemmari vaihdettu kiristettävään malliin ja uusi sukellus edessä. Mutta letkun toiseen päähän oli vielä jäänyt enää heikosti kiinni oleva toinen pikalemmari, minkä havaitsin oltuani jostain syystä paikalla ja varuillani. Saatuaan lainalaitteet, tuo tyttö kaikesta huolimatta pelokkaana vielä sukelsi! Pinnalle päästyään jo rohkeni vihjailla kokeilevansa seuraavana kesänä laskuvarjohyppyjä. Kiitoskaan ei varoituksesta unohtunut kuten minulta kerran allasharjoittelussa, jolloin reunalta hypänneen pullo olisi hipaisun sijasta osunut suunnilleen keskelle päätäni, ellei pullotelineessäni roikkunut parihengittäjä olisi nykäissyt minua äkisti 10 senttiä taaksepäin. Tuota kirkasta muoviletkua tutkiessa tulimme siihen tulokseen, ettei pikalemmarit siinä pidä, kuten kumiletkussa. Tässä kun oli vielä putkiteippiä muovin ja metallin välissä liukastusaineena! Laite ilmeni olevan peralsm Polarsukelluksesta ja 15 vuotta sukeltaneen seura toverin myymä. Samanlaisen letkun muisti tuo paikallinen edustaja myyneensä myös Nastolaan vuosia sitten, ilman että olisi tullut valituksia. Tämä sai minut

PUNAISENMEREN SUKELLUSSAFARI Sukella ja näe maailman kauneimpiin koralliriuttoihin kuuluvat Ras Muhammad ja Jackson Reef. Sukellusoppaana Osku Puukila. Toiviomatkojen tilauslennot Israeliin 7. 11.-18. 11. ja 18. 11.-28. 11. 1986. Kevään safarit 12. 2.-22. 2., 31. 3.-9. 4. ja 2. 6.-11. 6. Tarkemmat tiedot asiantuntijoilta: Pasi Vartiainen (90) 411566 ja Osku Puukila 990-97259-77085 tai 76569 (päivisin sukellusten välillä). IImoittautumiset Toiviomatkoihin. Safaripaikkoja rajoitetusti e.m. lennoilla. Varaa paikkasi ajoissa!

/'1ölviomatkat lINNANKOSKENKA TU 3 00250 HELSINKI PUHELIN 90-440454

uteliaaksi, ja retki Polarsukellukseen toi lisävalaistusta tapaukselle. Letkut kuulemma kokoaa alihankkija. Muitakin valituksia oli tullut, joten ne kauppiaankin mielestä olivat "vähän turvattomia", mutta yritysjohto on se joka tekee päätökset. Eri toivomuksesta on kuulemma saatavissa kumiletku vastaavaan paikkaan. Melkoisen seikkailun kokeneen tytön laitteesta poistui takuu, kun paikallinen edustaja vaihtoi pettävän muovin tilalle kumiletkun! Mikä on laitevalmistajan ja myyjän moraalinen ja juriidinen vastuu, kun tuollainen ansa laukeaa kunnolla tappaen vasta-alkajan, tai kokeneenkin? Näkyvyyshän säilynee jonkinlaisena vain alaspäin, kun ylhäällä ja sivulla on vain kuplia. Parihengitysmahdollisuus toki on, mutta muistaako hengästyneenä, ettei noustessa saisi vetää keuhkoja aivan täyteen? Kuinka moni on laukaissut ja tulee hätäpäisäsän laukaisemaan hiilihappopatruunan varmistaakseen pintaanpääsyn, ja kaupan päällisinä sukeltajantaudin tai keuhkorepeämän, tai molemmat? Tuleeko silloin avuksi asianajaja, joka väittää "Ei tämä pikalemmareilla kasattu muoviletku ole päämieheni yrityksestä peräisin". Kaino Sallinen Koejäsen Lahden urheilusukeltajista.

================= Suurkisat 7. 6. 86 U rheil usukell us/ sukellussuunnistus Pajulahden Urheiluopisto Tulokset 1. Marko Teräväinen Na Suk Su 2. Katja Kontturi Na Suk Su 3. Miia Kaipainen Na Suk Su 4. Mikis Jansson Murena 5. Marjo Teräväinen Na Suk Su 6. Mari Ordning Na Suk Su

4.43 4.59 7.13 8.29 9.26 9.45

================= 11

Marssin alkamista odotellaan

Bensov Oy:n lainaama vene oli ahkerassa käytössä

NUORTEN SUURKISAT LAHDESSA 4-8. 6 "Täältä tulee uimareita, hei, hei, hei! Pintaa syvemmällä sukeltajat, hei!" Näin raikui marssihuutomme yhdessä uimareiden kanssa, kun kilometrien pitkässä kisamarssissa marssimme liittoamme edustaen. Möysän koululla, Joutjärven rannalla asuivat sulassa sovussa kaikki vesielementissä viihtyvät eli sukeltajat, soutajat ja melojat. SUSL:n porukka muodostui 87

nuoresta, joista osa pelasi uppopallon SM-mitaleista, osa taas taisteli reippaasti mitalleista räpyläuinnissa ja sukellussuunnistuksessa. Ja me leiriläiset, Brita mukaan lukien, harjoittelimme merimiestaitoja. Solmut syntyivät taidolla tuolin jalkaan ja selän takana taiteillen. Kumiveneellä ajeltiin, kun ensin olimme selviytyneet älykkyystestistä ja saaneet sen koottua.

Käytiin hurraamassa Suomi-USA korismatsissa, YU -Grand Prix kisoissa ja tietysti kisadiscossa. Ja kaikkea muuta mukavaa keksittiin, jotta huoltajat olisivat varmaan huomanneet olevansa työmatkalla. KIITOS TEILLE KAIKILLE MUKANA OLLEILLE YHDESSÄ JA ERIKSEEN, TEISSÄ ON URHEILUSUKELLUKSEN TULEV AISUUS.

Merikortti tuli jo tutuksi Kainuun pienille ~

Ihmeellinen juttu - leiriläinen ja "härveli" 12

Kauko Martikainen antaa viimeiset ohjeet joukkueelleen

Nuorten räpyläuinnin SM-kilpailut 5. 6. 1986 Lahden suurkisat/Nastolan uimahalli 50 m sukellus naiset 1. Paula Jokinen Jyväskylän Delfiinit 50 m sukellus pojat 19 v 1. Rainer Alanen H 20

:ukeltajille

25,98 19,64

Tomi Reponen H 20 Petri Huuhtanen H 20 Antti Ellonen H 20 Ilpo Karjalainen Kainuun Urheilusukeltajat 6. Matti Keravuo Kainuun Urheilusukeltajat 25 m sukellus tytöt 16 v 1. Kirsi Alanen H 20 2. Satu Rautiainen Keuruun Urheilusukeltajat 3. Pia Suni Vesikot 2. 3. 4. 5.

25 m sukellus pojat 16 v 1. Heikki Mansikka Valkeakosken U rheil usuk. 2. Mikko Kekkonen Sukellusseura Ahti 3. Tomi Reponen H 20 4. Janne Mikkola Kouvolan Uimarit 5. Janne Haverinen Kainuun U rheil usukeltajat 6. Antti Ellonen H/O 7. Kimmo Halonen Vehkahait 8. Marko Lahtonen Saaristomeren Sukeltajat 9. Pete Makunen Vesikot 10. Tommi Jaatinen H 20 11. Niko Tervaskori H 20 12. Janne Mikkonen Saaristomeren Sukeltajat

20,16 22,10 25,08 26,23

12,23 15,20 15,57

10,59 10,66 10,67 11,15 11,25 11,63 12,23 12,31 12,44 12,81 13,01 14,76

25 m sukellus tytöt 14 v 1. Minna Björklund H 20 2. Mia Kaipainen Nastolan suk.suunn. 3. Katja Kontturi Nastolan suk.suunn.

13,01 15,21 17,14

25 m sukellus pojat 14 v 1. Markus Laine Kouvolan Uimarit 2. Pekka Laasanen Kuopion Urh.suk. 3. Jan Uromaa H 20 4. Pasi Pennanen H )O 5. Tomi Torkkeli Kuopion Urh.suk. 6. Lasse Oksanen H 20 7. Teemu Nurminen Nastolan suk.suun. 8. Mika Savolainen Nastolan suk.suunn. 9. Tomi Räsänen H 20 100 m räpyläuinti tytöt 19 v 1. Kirsi Alanen H ,0 2. Tiina Varonen Delfiinit 3. Peppi Pylväs Delfiinit 100 m räpyläuinti pojat 19 v 1. Antti Alestalo Merisaukot 2. Rainer Alanen H 20

11,60 11,94 12,39 12,47 13,03 13,78 15,16 15,55 18,07

56,07 1.05,97 1.07,17

45,08 48,45

3. Ilari Turkka Tampereen Urh.suk. 4. Ilpo Karjalainen Kainuun Urh.suk. 5. Matti Keravuo Kainuun Urh.suk. 6. Petri Huuhtanen H 20

400 m räpyläuinti tytöt 16 v 1. Kirsi Alanen H 10 2. Minna Björkluti'd H 20

50,32 51,14 51,46 53,82

4.53,29 5.35,27

400 m räpyläuinti pojat 16 v 1. Janne Mikkola Kouvolan Uimarit 4.09,63 2. Janne Havarinen Kainuun Urh.suk. 4.31,40 3. Antti Ellonen H 20 4.39,13 4. Heikki Mansikka Valkeakosken urh.e. 4.49,01 5. Kimmo Halonen Vehkahait 5.51,23 100 m räpyläuinti tytöt 14 v 1. Minna Björklund H 20 2. Miia Kaipainen Nastolan suk.suunn. 3. Suvi Lehtinen Nastolan suk.suunn. 4. Katja Kontturi Nastolan suk.suunn. 4. Jaana Kytö Nastolan suk.suunn. 100 m räpyläuinti pojat 14 v 1. Markus Laine Kouvolan Uimarit 2. Jan Uromaa H 20 3. Lasse Oksanen H 20 4. Tomi Torkkeli Kuopion Urh.suk. 5. Pasi Pennanen H 20 6. Pekka Laasanen Kuopion Urh.suk. 7. Marko Pinola Suk.seura Ahti 8. Sami Lappalainen Suk.seura Ahti 9. Teemu Nurminen Nastolan suk.suun. 10. Tomi Räsänen H 20

400 m räpyläuinti tytöt 19 v 1. Tiina Varonen Delfiinit

400 m räpyläuinti pojat 19 v 1. Antti Alestalo Merisaukot 3.57,31 2. Ilpo Karjalainen Kainuun Urh.suk. 4.20,33 3. Ilari Turkka Tampereen 4.26,47 Urh.suk.

50,93 52,31 53,15 54,98

4 x 100 m räpyläuinti pojat 14 v 1. Kim Härkönen H 20 1.22,35 Lasse Oksanen 2.35,78 Pasi Pennanen 3.50,88 4.58,72 Jan Uromaa

55,68 55,96 1.00,93 1.04,23 1.05,37

4 x 100 m räpyläuinti pojat 19 v 53,75 1. Petri Huuhtanen H 20 Tomi Reponen 1.50,26 2.46,00 Antti Ellonen 3.35,00 Rainer Alanen

1.06,77

4.39,47

1.15,85

U rheilusukellus/Uppopallo Ammattikoulun uimahalli

1.16,04

LOPPUOTTELUTULOKSET

1.08,40

1.16,82

Joukkue

Pelatut ottelut

Kotka Divers

53-10

1.03,52 1.05,56

H:linna Urh.suk.

7-129

1.06,30 1.09,92

Saimaan Norpat Lappeenr.

45-24

Valkeakoski Urh.suk.

26-45

Hyvinkää Urh.suk.

61-10

Kouvola Vesikot

26-30

Helsinki Urh.suk. Ursuk &

35-23

Kuopio Urh.suk.

63-8

Helsinki Suk.seura H 20

21-58

Maalisuhde Pisteet

Sijoitus

1.25,81

1.11,57 1.15,06 1.20,80 1.23,88 1.27,49

100 m laitesukellus tytöt 19 v 1.03,38 1. Kirsi Alanen H 20 100 m laitesukellus pojat 19 v 1. Antti Alestalo Merisaukot 46,22 46,50 2. Rainer Alanen H 20 3. Ilari Turkka Tampereen 50,89 Urh.suk. 4. Tomi Reponen H 20 58,93 1.12,41 5. Antti Ellonen H 20 100 m räpyläuinti tytöt 16 v 1. Satu Rautiainen Keuruun Urh.suk. 1.10,23 2. Pia Suni Vesikot t 1.11,25 14

100 m räpyläuinti pojat 16 v 1. Mikko Kekkonen Sukellusseura Ahti 2. Tomi Reponen H 20 3. Janne Mikkola Kouvolan Ui marit 4. Heikki Mansikka Valkeakosken Urh.suk. 5. Janne Haverinen Kainuun Urh.suk. 6. Antti Ellonen H 20 7. Marko Lahtinen Saaristomeren Sukeltajat 8. Kimmo Halonen Vehkahait 9. Pete Makunen Vesikot 10. Janne Mikkonen Saairstomeren Sukeltajat

Suomen räpyläuinti haki vauhtia MM -altaasta Länsi-Berliinissä (osa 1) - HYvä Suomi - hyvä Ari! Aari! Aari! Reijo! Reijo! Ruotsalaiset kannustavat mahtavasti suomalaisia kilpakumppaneita. Jotenkin ruotsalaisten tukea on vaikea uskoa todeksi - ovathan vanhat kansallistunnot yhäkin vahvoja. Hurreista ei yleensä ole ollut suomalaisten kaveriksi - kilpakentilIä. Nyt tämäkin ihme on koettu oikein MM-tasolla. Viime elokuussa Linsi-Berliinissa pidettiin räpyläuinnin MM-kilpailut. Seuraavassa kaksiosaisessa kirjoituksessa Suomen joukkuetta johtanut toimittaja Kari Varvikko kertoo kisakokemuksiaan. En muistanut, että räpyläuintikin voi olla tosi kova laji. Kun elokuisessa 30 asteen helteessä seurasin maailman valioiden - ja vähän huonompienkin - menoa, entisellä harrastelijasukeltajalla oli hienofiilis. Länsi-Berliinissä oli tsemppiä. Suomen joukkueeseen kuuluivat Rainer Alanen, Antti Alestalo, Reijo Honkanen ja Ari Palve. Valmentajana mukana oli Matti Alanen. MMkisoihin osallistui kaikkiaan noin 200 urheilijaa 30 maasta. Suomi osallistui näihin neljänsiin MM-kilpailuihin ensimmäistä kertaa. Saatujen kokemusten pohjalta on välittömästi korostettava, että todennäköisesti olemme myös jatkossa mukana - siksi paljon kipinöitä Berliinissä syttyi. Kokonaispisteissä Suomi sijoittui 13. tilalle ja 4 x 100 metrin veistissä olimme 12. Kouvolan Uimareiden Ari Palve oli 200 metrin uinnissa 9. ja 100 metrin laitesukelluksessa 10. ajalla 00:39:98, mikä oli uusi Pohjoismaiden ennätys. 4 x 200 metrin viestissä sijoitus oli 13. ajalla 07:02:25, mikä oli uusi Suomen ennätys. Kun Suomen nelihenkinen joukkue marssii 200 metrin viestiin, taustalla soi kisasävel 'Ylleow Submarine'. Se on kuuluva kyllästymiseen asti. Vaikka tiesimme, että emme taistele mitaleista, henki oli siltikin hyvä. Pojat olivat tulleet antamaan parhaansa ja

- näin he myös tekivät; lähes jokainen paransi aikaisempia ennätyksiään. Ympärillä käy korvia huumaava meteli; kymmenet tuhannet saksalaiset huutavat kurkku suorana. Olympiastadion on revetä liitoksistaan. Hurja joukko ei kuitenkaan ole jännittämässä MM-uinteja, vaan rieha käydään sadan metrin päässä stadionilla, jossa on meneillään paikallinen futismatsi. Tässä jos missä näkyy lajin arvostus; länsiberliiniläinen 'HJK' ja joku hampurilainen 'kuusysi' keräävät paikalle kymmeniä tuhansia ihmisiä, mutta viereisen altaan reunamilla paistattaa päivää vain satakunta MMfania - heistäkin suurin osa uimareiden valmentajia ja muuta huoltojoukkoa. Viimeistään silloin, kun räpylät läjähtävät, kaikkoaa ajatus siitä, että kysymyksessä olisi joku toisarvoinen laji. Sadan metrin mailmanmestari länsiberliiniläinen Jörgen Kolenda (25) käy kuumana. Sättii ja raivoaa ympärilleen. Kiihkosta päätellen häntä voisi luulla painonnostajaksi, mutta tosiasiassa hän keskittyy. Tai sitten häntä ottaa päähän se, että hänen maanmiehensä eivät tunne häntä - maailmanmestaria. Sen sijaan jääkiekkoilijat ja futaajat ovat heille mieleen.

Kaikki me kuitenkin tiedämme, että vielä se tulee räpylöidenkin aika; onhan laji mukana vuoden 1992 olympialaisissa. Räpylät ovat jo out Oikeastaan ei pitäisi lainkaan puhua räpyläuinnista, koska enää vain lajin . kehitysmaat käyttävät niitä. Berliinissäkin räpylöivät lähinnä intialaiset, indonesialaiset ja - yllättävää kyllä norjalaiset sekä amerikkalaiset. Ja kuten arvata saattaa jokseenkin surkealla menestyksellä. Monohan on nykyisin poikaa. En lainkaan ihmettelisi, jos joku keksisi lajille paremman nimen kuin räpyläuinti jo siksikin, että se lajia tuntemattomissa herättää lähinnä hilpeyttä. MM-tason uimareitakin sekä nauratti että ilmeisesti hiukan närkästyttykin, kun altaassa pulikoivat räpylämiehet jäivät sadalla metrillä 50 metriä tai kun 800 metrin laitesukelluksessa jouduttiin viimeiseksi jäänyttä amerikkalaista Michael W. Goweria (45) odottamaan minuuttitolkulla. Nämä lajin harrastelijat olivat paikalla kuitenkin ihan vakavi,ssaan. Kiinteistövälittäjä Gower on kisojen nestori. Hän on maan nelihenkisen joukkueen ainoa sukeltaja. Muut ovat Oreganin yliopiston klassisia uimareita. Paitsi että Gower ui ja sukeltaa, hän edustaa samalla USA:n Urheilusukeltajain liiton kautta virallisissakin asioissa maataan. Gower ei voi olla huomaamatta: sitä, että hänelle hymyillään. Onhan hänellä mm. pikku masu, jollaista ei nähdä MM-tasolla muuta kuin valmentajilla tai joukkueiden johtajilla. - Aloitimme harjoittelut näihin mittelöihin kolmisen viikkoa sitten. USA:ssa räpyläuinti on täysin tuntematon laji. Mellä ei varsinaisesti ole yhtään räpyläuimaria. Kun saimme tietää, että laji on hyväksytty olympialaisiin, meille oli tärkeätä päästä tänne Berliiniin. Olemme täällä hakemassa kokemusta ja oppia. Gower kertoo, että sukelluskalastus ja vesihockey ovat tunnettuja USA:ssa, mutta vasta puolisen vuotta sitten maassa esiteltiin ensi kertaa uppopallo. - Vanhoista sukeltajista ja klassisista uimareista on vaikea tehdä monouimareita. USA:ssakin meidän on lähdettävä liikkeelle koululaisista ja opetettava heille tarvittavat alkeet. Olemme saaneet täällä · paljon hyviä ohjeita, videofilmejä, tekniikan opetusta, varusteita jne. Kyllä USA nousee vielä huipulle räpyläuinnissa, mutta siihen kuluu aikaa joitakin vuosia. USA:ssa on noin 500 000 urheilusukeltajaa, mutta Urheilusukeltajain liittoon heistä kuuluu vain alle 10 000. Valtaosa sukeltajista on ns. 15

viikonloppusukeltajia, jotka ovat sitä mieltä, että liittoon kuulumisesta ei heille ole mitään hyötyä. Suomenkin satsatta va Suomen joukkue voi olla tyytyväinen MM-saavutukseensa. Vaikka pistesijoille ylti vain Ari Palve, oli poikien kokonaissuoritus hyvä. Ensimmäisistä MM-kisoista tultiin hakemaan kokemusta ja samalla tarkkailtiin muun maailman tasoa. Suomalaiset eivät periaatteessa ole kovinkaan paljon jäljessä maailman kärjestä. Kun laji vain otetaan jatkossa vakavasti ja siihen satsataan kunnolla, meillä on mitalimiehiä muutaman vuoden sisällä myös EM- ja MM-tasolla. Jo nythän suomalaiset nuoret ovat Pohjoismaiden kärkijoukkoa. MM-kisat innostavat urheilijoita. Antti Alestalo (18) Kokkolasta on jo joitakin vuosia uinnut 'tavalliseen tapaan' SM-tasolla, mutta nyt hän aikoo vakavasti paneutua räpyläuinnin hienouksiin. Myös Ari Palve (22) uhkuu eteenpäin menoa. - On hienoa olla ensi kertaa edustamassa Suomen maailmanmestaruustasolla. Tiedotusvälineissähän ei meidän matkasta ollut mitään. Tätä lajia ei tunne sen paremmin suuri yleisö kuin toimittajatkaan. Kun minulla on ollut mahdollisuus tavata kaikki maailman huiput - on se ollut juhlaa. Olemme saaneet valtavasti tietoa ja tätä kautta voime kehittää lajia eteenpäin. Luomamme kansainväliset kontaktit varmastikin edesauttavat niin urheilijoiden kuin valmentajienkin kanssakäymistä keskenään kansainvälisellä tasolla, Ari sanoo. Ari on saavuttanut klassisessa uinnissa kaksi kertaa Suomen mestaruuden viestissä ja henkilökohtaisissa

hän on sadan metrin perhosessa yltänyt kuudennelle tilalle. Nyt hän on vuoden verran treenannut tosissaan räpyläuintia. - Suomessa emme oikein ole tienneet missä maailman kärki kulkee. Venäläisten saavutukset ovat olleet tuttuja, mutta muu Eurooppa on ollut pimennossa. Jäin satasen sukelluksessa voittajalle vajaat neljä sekunttia. Tuota aikaa ei ole mahdotonta kuroa kiinni. Jatkossa Ari sanoo tähtäävänsä ensi vuoden Euroopan mestaruuskisoihin sekä vuoden 1990 maailmanmestaruusuinteihin. Myös olympialaiset ovat miehellä mielessä, mutta hän pelkää olevansa niihin liian vanha. Onhan hän tuolloin peräti 29-vuotias. Suomalaisjoukkueen menestyksestä suurimman vastuun kantaa valmentaja Matti Alanen, joka lähes ainoana valmentajana maassamme on usko-

nut poikien mahdollsuuksiin. Hänen aikanansa laji onkin noussut PMtasolle. - Lajiin ei oikein ole tahtonut löytyä varoja, vaan tässä ovat menneet niin omat kuin varastetutkin. Vaikka kysymyksessä on näyttävä se ei jostakin syystä ole saanut urheiluherroja puolelleen. Toivottavasti silmät nyt MM-kisojen myötä hieman avautuvat. - Tarvitsemme kipeästi lisää valmentajia ja maahan olisi luotava yhtenäinen valmennusorganisaatio. Nythän valmennusluokka on kokonaan auki. Uimareita ei kasva ilman valmentajia. Suomen Urheilusukeltajain liiton olisikin suhtauduttava vakavasti alan kehittämiseen, toteaa Alanen. Seuraavassa Urheilusukeltajalehdessä kerrotaan mm. MM-huipuista ja haastatellaan CMAS:n puheenjohtajaa P. Perraudia.

Urheilusukeltajainlilton jäsen,

NYT VOIT

SUKELI1JSVÄLINEESI Pohjolan instrumenttivakuutuksella. Vahingot korvataan ilman omavastuu ta. Saat vakuutuksen helposti: Sinun tarvitsee vain ottaa yhteys Suomen Urheilusukeltajain Liittoon. Muista myös urheilusukeltajien ryhmävakuutus, joka antaa turvaa itsellesi!

P POlijOIA-YHTIÖT POHJOLA SUOMI-SAlAMA EUROOPPALAlNPN ILMARINEN

SUOMEN URHEILUSUKEL TAJAIN LIITTO RV "J

\~CSlJl< 1:1. r

SYYSPÄIVÄT LAHDESSA

.;;;,~

"f,~ (

"-:.,

gJ!

22-23. 11. 1986

HOTELLI SEURAHUONE

;

.-..,

SYYSKOKOUS sunnuntaina kello 13.00 "-$.. ~ Valtakirjojen tarkastus alkaa klo 12.00 ~.4 ....' Käsitellään sääntöjen syyskokoukselle määräämät asiat. r.l.... 'l)/l.1: . f\:. O\"'~ . '" HS Tarkempi syyspäivien ohjelma postitetaan seuraklrjeessa. Kokouspaketti 290 mk, varaukset 30. 10. mennessä liiton toimistoon. Puh. 90-1582258

Sukellusleiri Vänössä 4.-6.7. -86

Uppopallo I-divisioona 1985-86 TULOKSET Etelälohko 1. Riihimäen urheilusukeltajat 2. H 20 3. Urheilusukeltajat -2 4. Sukeltajat 78-2 5. Vantaan urheilusuk. 6. Kupla Virginis 7. H 2O-2 8. Najadit

v 14 12 9 7 5 5 2 1

t 0 0 1 0 1 0 0 0

h 0 2 4 7 8 9 12 13

maalit 217- 6 116- 15 75- 74 74- 54 36- 73 36- 70 22-127 12-164

pisteet 28 24 19 14 11 10 4 2

Pohjoislohko 1. Hyvinkään urheilusukeltajat 2. Sammakot ry 3. Kotka divers 4. Pietarsaaren urheilusuk. 5. Saaristomeren sukeltajat 6. Valkeakosken urheilusuk. 7. Delfiinit Vaasa 8. Saimaan Norpat Ylempi loppusarja 1. Riihimäen urheilusuk. 2. Kotka divers 3. Hyvinkään urheilusuk. 4. Sammakot 5. H 2O-1 6. Urheilusukeltajat-2

6 5 5 3 2 2 1 1

1 2 1 0 1 1 0 0

0 0 1 4 4 4 6 6

43- 9 41- 3 27- 5 23-12 17-30 13-31 9-43 5-45

13 12 11 6 5 5 2 2

4 4 3 2 1 0

1 0 0 1 0 0

0 1 2 2 4 5

17- 0 19- 4 8- 5 12- 4 8-11 2-29

9 8 6 5 2 0

Alempi loppusarja 1. Valkeakosken urheilusuk. 2. Saaristomeren sukeltajat 3. Sukeltajat 78-2 4. Vantaan urheilusuk. 5. H 2O-2 6. Najadit

5 3 3 2 1 0

0 1 0 1 0 0

0 1 2 2 4 5

36- 2 25- 6 14-14 10-15 7-22 0-33

10 7 6 5 2 0

Riihimäen urheilusukeltajat nousee suoraan mestaruussarjaan ja Kotka Divers karsii Raumanmeren sukelluskerhon kanssa pääsystä mestaruussarjaan.

Alfred on kohteena tuttu useille, kuitenkin useimmille leirin osanottajille kerta oli ensimmäinen. Leirimme tarkoitus oli alkuperäisen suunnitelman mukaan kestää yhdeksän päivää, mutta osanottajien vähyyden takia jouduimme lyhentämään ajan viikonlopuksi. Sukeltajia osallistui leirille kymmenen, sekä muutama muuten lajista kiinnostunut oli tullut mukaan. Lähdimme perjantai-iltana klo 20.00 Aurajoen rannasta Aluksemme, nimeltään Sorjo, otti suunnan kohti Vänöä ja siinä se yö sitten kuluikin. Perille tulimme vähän puolenyön jälkeen ja kiinnitimme Vänön laituriin , jossa vietimme lopun yön. 5. 7. herätys aamulla klo 7.00. Aamupalan jälkeen ajoimme hylyn päälle, ja aloitimme naaraamisen. Vähän ajan päästä saimmekin piikin kaikuluotaimeen. Laskimme ankkurin, mutta ankkuri luisti niin pajon, että oli vaikeuksia löytää hylky, joten jouduimme ottamaan naarauksen uusiksi. Loppujen lopuksi leka oli tukevasti hylyssä kiinni. Sukeltaminen aloitettiin tutustumissukelluksella, jolloin sukelsimme kahdessa ryhmässä, siellähän se Aatu oli hyvässä tallessa. Muutaman tunnin huilin jälkeen aloitimme sitten varsinaisen piirtämisen. Sukelluksien kestot olivat siinä puolen tunnin paikkeilla, mikä märkäpukusukeltajille on jo ihan riittävä aika. Piirtäminen veden alla oli useimmille outoa puuhaa, ja tulokset eivät tietenkään voineet heti olla loistavia, mutta kuvaa hylystä silti alkoi syntyä. Itse sukeltaminen sujui oikein mukavasti ilman suurempia komm elluksia, ainahan sitä jotain pientä sattuu. Yksi sukelluspullo luiskahti telinees-

tään pohjaan, jonka Mustosen Japa kokeneena sukeltajana kuitenkin löysi. Ensimmäisenä palvana teimme kaksi sukellusta. Innostus oli ihan mukavaa, mutta siinäkin syvyydessä (n. parikymmentä m.) sukellusaika jää jo aika vähiin. Seuraavaksi yöksi teimme leirin erääseen Vänön saarista. Ankkuroinnin kanssa oli pieniä vaikeuksia, kun ankkurin mukana meni myös naru, mutta ainahan tekevälle sattuu. Huomasimme myöskin, että poijunaru, jonka jätimme hylkyyn oli nyt meidän potkurissamme, mutta niinkuin sanottu, sitä sattuu kaikennäköistä. 6. 7. Herätys klo n. 7.00. Aamupalan jälkeen ajoimme taas hylylle. Tällä kertaa leka meni kerralla nappiin. Aikataulun takia emme ehtineet kuin yhden sukelluksen ja lähdimmekin kohti Turkua. Kuvat, jotka hylystä saatiin eivät perustu mittauksiin . Ainoa mitta jonka otimme oli hylyn kokonaispituus 30.7 m. Kaaretkin tuli laskettua n. 118 kpl. Vaikkei kuvissa mittoja olekaan niistä saa kuitenkin käsityksen hylyn tämänhetkisestä kunnosta. Hylyn tarkka mittaaminen on suuri työ ja sitä toivottavasti jatketaan niin kauan kuin Aatu on vielä suhteellisen ehjä

HEI! NYT SINUN KANNATIAA TILATA

~~~ttP-s -PUKU SUORAAN VALMISTAJALTA

WW.,

KOKO PUKU

v. ~7 malli sis. sukat + hanskat norm.hinta 1440,

v. -86 LOPPUUN

50 ensimmäise ll e koko pu vun til aajaUe W ET'S-GO LLEGEI

• tosi pehmeää kaksIpuolista nyl onia • paksuus 6,5 mm • haalarihousut vet oketju Il a

rinta vyötärö _ _ __ _ lantio _ _ _ _ __

Leirin järjestelyt Tapio Huttunen Ismo Nelivuo Matti Kytölä Juha Virtanen

Sukeltajat Jari Mustonen Matti Ketola Ritva Merta Kaarina Vinko Jarkko Hynninen Vesa Kataja

120

TARJOUS VOIMASSA

YM PÄRYS MITAT: pää _ __ _ _ __

Osanottajat:

re isi _______ pohje _ __ __ hauislihas _ _ __ kasi'varsi

pituus _ _____ paino _ _ _ _ __ kengän no_ _ __

TOI MITUSAIKA 2 VKO

TILAUS: koko puku [1 sukat 0 hanskat til aajan nimi osoite postitoimipaikka puh eli n

Täytä tiedot ja lähetä tämä ilmoitus osoitteella lisätietoja: JUHA SIRO NEN D 952 Karh ul antie 31 48600 KAR HULA

66362

LAITESUKELLUKSEN HALLI-SM-OSAKILPAILU-13-KALAK UKKOKILPAILU Kuopiossa lauantaina 1. 11 . 1986 klo 10.00. IImoittautumiset 15. 10. 1986 mennessä Pekka Hätinen puh . työ 971 - 121555/267 koti 971 - 1 18183 osanottomaksu 70 mk / pari. Kilpailu tapahtuu 50 m altaassa, syvyys n. 1,4-4,5 m. Kilpailussa noudatetaan SUSL:n hallirallikilpailujen sääntöjä ja järjestämisohjeita, poislukien pm-korttipakko, siis pelkkä oppilaskortti riittää kilpailuun osallistumiseen . Ks. urheilusukeltaja lehti 3 / 82 , sekä SUSL:n yleiset kilpailumääräykset. Kilpailijoiden oppilas- tai pm-korttien sekä kilpailulisenssien tarkistus uimahallilla klo 10.00- 10.20. Kilpailujen järjestäjänä toimii Kuopion Urheilusukeltajat ry.

Rupesimma taas pitkän tauon jälkeen pelaamahan uppopallua. Se se vasta kasvattaa luannetta. Erityysesti sitä ittensä hillittemistä. Kato ku pohjassa syöksyt koria kohti kuin ainakin tappajahai uhrinsa kimppuun (ainaki omasta miälestäs) ja jos sialusi silmin näät, kuinka pallon sinne tujautat, ottaakin joku vastapualen hulikaani sua jalaasta ja riuhtaasoo oikeen voimiansa takaa sua taaksepäin. Tai kun maalivahti potkaasoo sua päin pläsiä niin että tirskah taa. Ei siinä auta ruveta kiruamaan eikä rähjäämään, muutoon voi vaikka hukkua. Pinnallakaan ei ehri paljua huurella, kun pitää vetää henkiä posket lontolla. Kyllä mä kerran päästin pirun itteheni ja vähän maksoon takaasi yhrelle, joka pari kertaa potki aivan tahallansa. Mä pistin sen tonne jalkojen väliin ja puristin oikeen kunnolla ja sain semmoosen suanenveron jalkahani, jottei se meinannu loppua viälä saunassakaan. Tuallaasia ittensäkehittämistilanteita on vaikka millä mitalla ja ne on arvokasta pääomaa sitte tuolla merellä sukellettaessa. Henkisen pualen lisäksi paranoo tiätysti se vyysinenki puali. Hapenottokykykin on ku ahvenella. Mutta tärkiää on seki, että paineentasaus korvissa ja maskissa muuttuu automaattiseksi. Mulla on sen ansiosta viälä kuulo tallella ja silimät päässä. Mä nimittäin menin vähä lujaa pohjaan vähä aikaa sitte. Se sattui sillä tavalla, että mä roikuun köyren varassa troolarin kyljessä puku melkeen tyhjänä ilmasta, kun se pakkas nousemaan huppuun. Vyällä oli 15 kilua lyijyä. Mä sain rautakangen, jolla mun piti viälä kerran yrittää oikaasta vääntynyttä peräsinlevyä. Samalla, kun mulla oli kanki käres, päästi narumiäs köyren löysälle. Niin sitä sitte mentiin pohjaan, että tomahti. Ei siinä vettä ollu ku vi·tisen metriä, ihan tarpeeksi kuitenki. Ne "uppopallorefleksit" hoiti tasaamisen, mä sain keskittyä tasapainon säilyttämiseen ja puvun ilmaamiseen. Niin, että uppopallua pelaamaan vaan kaikki tyynni. Narumiähet kansI Täällä Vastarannallakin tuloo nuata päähänpistoja aina välihinsä. Niinku tässä mennä talvenakin, kun makasin puaIituntia pohjassa ja kuvasin kallellansa olevaa silta-arkkua liian piäni märkäpuku päälläni. Vaikka oli talavi ja meri ympärillä jäässä, virtas siällä aukossa aika lailla. Mä olin ku nahkiaanen koskes, pyrstö suaraan myötävirtaan, imien itteni kiinni välillä parrunpätkään. Naru-

VASTARANNALT miäs kun pystyi pitämään mua vain suurinpiirtein oikialla kohralla. Kummä siinä vääntelin päätäni ja kameraa oikiaan kuvakulmaan pääs-. täkseni, holahti usian kerran jäistä vettä suaraan hupun ja parran välistä sisälle. Vaikka mä vihroon ylös tullessani vakuutin hamphat kalisten sille narumiähelle ja muille uteliahille, jottei mun kylmä 00, mä tutajan vaan liikunnan puutteesta, niin kyllä mun päähäni oli tullu ajatus semmoosesta puvusta, joka ei vuara eikä kinnaa. Kun flunssa sitte parin viikon päästä rupes hellittämään, mä pakkasin akan ja mukulat autohon ja ajoon suaraan Turkuun ja ostin puvun. Ensin tiätysti väärän, mutta vaihroon nopiaa siihen oikiaan. En malttanu olla lärvimättä meirän puheenjohtajalle, kun se raikkahas huhtikuises merituules rupes riisumahan uimahousuusillensa ja minä vaan lisäsin villahousua ja -paitaa, että eikös kyly-

mää vastaan tavata suojautua vaattehilla eikä ihokarvoolla. Se vaan väitti, että sukeltamises pitää olla sitä kärsimystäkin joukos ja että multa puuttuu enää keinustuali sieltä pohjasta. Mulla aIkoo aivan uusien asiooren opiskelu. Ennen sai vaan pistää päänsä veren alle ja nostaa ketarat pystyyn. Nyt pitää mennä jalaat erellä. Ja pohjas piti ennen raahata eri kokoosia kiviä, jos syvyyret vaihteli suuresti. Nyt vain painetaan knappia tai nostethan olkapäätä. Kyllä soon ihmeellistä! Lopuksi viälä lyhyt kielikurssi niillen, jokka tulee joskus tänne EteläPohjanmaalle: suomenkielessä taivutetaan: minä olen, sinä olet jne. Meillä: moon, soot, soon, moomma, tootta, noon.

Lahden Seurahuone on palveluksessasi kun • haluat nauttia Lahden Seurahuoneen maan kuulun keittiön herkkuja

• haluat tavata liiketuttaviasi ja ystäviäsi miellyttävässä ympäristössä • tarvitset toimivat kokouspalvelut, myös viikonloppuisin • arvostat mukavaa hotelliasumista. Uusi, viihtyisä Business Hotel Class -osasto. Edulliset viikonloppuhinnat. Tule Lahden uuteen teatteriin! Me tarjoamme Sinulle herkullisen illallisen ennen tai jälkeen teatteriesityksen majoituksen kahden hengen huoneissa sekä hyvän aamiaisen hintaan 240 mk/vrk. Erikoishintamme on voimassa viikonloppuisin 31.5.1987 saakka.

GJAHDE~ SErnwruONE OY Aleksanterinkatu 14, 15110 Lahti, puh. 918-25161

POHJOISMAINEN SUKELLUSKUVAUSKILPAILU 1986 Svenska Sportdykarlörbundet on lähettänyt kutsun Pohjoismaiseen Sukelluskuvauskilpailuun. Muistakaa oheisiin sääntöihin v. 84 tehty lisäys: luokka F, makrokuvat. käsittäen kehystettyjä väridioja. korkeintaan 3 kuvaa tekijää kohti. On vaikeaa määritellä mikä on " makrokuva", käytännössä siihen voi laskea kuvat jotka on otettu lähempää kuin n. 30 cm. Kuvat lähetetään osoitteella: Svenska Sportdykarförbundet Idrottens Hus 12381 Farsta Lähetykset merkitään "UV-Foto - 86" ja pitää olla perillä viimeistään 1 joulukuuta 1986. Tarvittaessa antaa lisätietoja: Göran Lindberg, Vretasvägen 41 G. 81800 Valbo, tai liiton tato.

Pohjoismaisen sukelluskuvauksen kilpailusäännöt 1. ORGANISAATIO 1.1 Pohjoismaiset vedenalaisen kuvauksen kilpailut järjestetään kerran vuodessa. Järjestäjinä toimivat neljän pohjoismaan urheilusukellusjärjestöt vuorotellen, senjälkeen kun PM-kokous on järjestyksen hyväksynyt. 1.2 Järjestäjämaa nimeää juryn kolme jäsentä ja sihteerin. Juryn enemmistöpäätös on lopullinen. 2. OSANOTTAJAT 2.1 Kilpailu on avoin pohjoismaiden urheilusukeltajajärjestöjen jäsenille. 3. JAKO RYHMIIN 3.1 Luokka A: Mustavalkoiset paperikuvat, koko vapaa mutta suurin mitta 40 cm. Kuvat tulee varustaa kartonkitaustalla. Enintään kolme kuvaa osanottajaa kohden. 3.2 Luokka B: Väripaperikuvat, koko vapaa mutta suurin mitta 40 cm. Kuvat tulee varustaa kartonkitaustalla. Enintään kolme kuvaa osanottajaa kohden. 3.3 Luokka C: Väridiakuvat kehystettynä lasilla varustettuihin kehyksnn. Enintään kolme kuvaa osanottajaa kohden. 3.4 Luokka D: "Makeat vedet" (järvet, joet yms.) dia- tai paperikuvat. Kuvien tulee olla otettu makei'Ssa vesistöissä.

Enintään- kolme kuvaa osanottajaa kohden. 3.5 Luokka E: Kaitafilmi, koko vapaa. Kesto vähintään 5 min. enintään 15 minuuttia. Vähintään 50 % filmistä tulee olla vedenalaista. 3.6 Luokka F: Makrokuvat. Väridiat kehystettynä lasilla varustettuihin kehyksiin. Korkeintaan 3 kuvaa osanottajaa kohden. Kuvausmatka enintään 30 cm. 4 KUVIA JA FILMEJÄ KOSKEV AT VAA TIMUKSET 4.1 Kuvat ja filmit tulee ottaa pohjoismaisissa vesistöissä. 4.2 Kuvat, jotka aikaisemmin ovat osallistuneet tähän kilpailuun tai jotka ovat palkitut muissa kansainvälisissä kilpailuissa, eivät voi osallistua kilpailuun. 5. ARVOSTELU JA PALKINNOT 5.1 Jury palkitsee kilpailun parhaat kuvat ja filmit kussakin luokassa pohjoismaisella kulta-, hopea- ja pronssimitalilla. Juryn tulee arvostelupöytäkirjassaan antaa luonnehdinta voittaneista kuvista ja filmeistä samoin kuin yleisluonnehdinta kilpailuluokista. 5.2 Kilpailuluokassa tulee olla vähintään kolme osanottajaa, jotta luokassa voidaan jakaa palkintoja. Jos kyseessä on kuitenkin erittäin

korkealaatuinen kuva/filmi tai useampia voidaan tämä sääntö sivuuttaa. 5.3 Jury voi jättää palkinnot jakamatta luokassa, jossa kilpailukuvien/filmien taso ei ole riittävän korkea. Juryn tulee tässä tapauksessa antaa selvitys asiasta. 6. JÄRJESTÄJÄN OIKEUDET 6.1 Järjestäjällä on oikeus julkaista kilpailukuvia/filmejä pohjoismaisissa urheilusukelluslehdissä ilman korvausta kuvaajalle. 6.2 Järjestäjä voi myöskin asettaa kilpailukuvatlfilmit näytteille lyhyeksi aikaa kilpailun jälkeen. 6.3 Järjestäjä voi kopioida kuvat/filmit omaa myöhempää käyttöään varten. 7. JÄRJESTÄJÄN VASTUU 7.1 Järjestäjällä ei ole minkäänlaista vastuuta vahingosta, joka voi kohdata kilpailuun lähetettyjä kuvia ellei voida osoittaa sen johtuneen järjestäjän törkeästä huolimattomuudesta. 7.2 Järjestäjän velvollisuus on pitää hyvää huolta kilpailuun lähetetyistä kuvista ja filmeistä sekä palauttaa ne alkuperäisissä pakkauksissa 30 päivän kuluessa juryn julkaistua kilpailun tulokset. 7.3 Järjestäjämaa huolehtii siitä, että palkitut työt kopioidaan neljänä kappaleena ja jaetaan pohjoismai-

sille urheilusukeltajaliitoille. Näin työt voidaan asettaa näytteille. Järjestävä liitto vastaa kopiointikustannuksista. Osanottajien täytyy hyväksyä tällainen kopiointi, sillä-kuvia ei käytetä kaupallisest ja juridiset näkökohdat sekä tekijänoikeus otetaan huomioon.

'8. OSANOTTAJ AN VASTUU 8.1 Kaikkiin kilpailuun osallistuviin kuviin/filmeihin tulee olla merkittynä luokka ja otsikko (kuvan/ filmin nimi). Lisäksi pitää kuvat/ filmit varustaa nimimerkillä. Kilpailukuvien/-filmien ohessa tulee

järjestäjälle toimittaa suljettu kirjekuori, jonka sisällöstä tulee selvitä emo tietojen lisäksi myös osanottajan nimi, osoite ja sukelluskerho sekä mahdollisesti myös teknisiä tietoja varusteista, filmeistä jne.

Ras Muhammad, Siinai, sukeltajan toiviomatkojen kohde Kävin maaliskuussa Sri Lankan ja Floridan jälkeen tarkistamassa mikä olikaan paras kohde tähän saakka. Sain vahvistuksen: kyllä se on Punainen Meri. Oskun safarit Kun tunnen Oskun ja kun olen jo useaan otteeseen ehtinyt kehua Siinaita, lähdin tietysti tarkistamaan miten Osku hommiaan hoitaa. Soitin Toiviomatkoihin ja kysyin yhtä ilmoitettua safaria. OK. Onko muita tulossa? Pari kaveria on kysellyt. Selvä, tilasin matkan. Perillä halusin olla muutaman lisäpäivän. Järjestyi. Joustavaa palvelua. Koneessa sitten tavattiin, ja meitä oli viisi. Toiviomatkat hoiti meidät yöksi hyvään hotelliin Jerusalemiin (ehdittiin tehdä nopea vanhan kaupungin kierros ennen pimeän tuloa) ja seuraavana päivänä bussilla Eilatiin. Eilatissa majoituttiin Oskun "sukeltaja-asuntolaan", joka oli tilava kerrostalohuoneisto. Täällä matkaan liittyi vielä Anssi, joka oli ollut kibbutsilla töissä. Siinä sitä oltiin naamakkain kuusi sukeltajaa Suomesta, eikä aikaakaan, kun illan kierros oli suunniteltu. Tiedettiin, että Egyptin puolella yöelämä on hyvin rauhallista ja että sukellusohjelmakaan ei tulisi mahdollistamaan rajua menoa. Suunnitelma nähtävästi onnistui. Aamulla oli ainakin siihen viittaava olo. Eikä enää vierastettu. Oli muodostunut kiinteä sukeltajaryhmä: Maija ja Maijan viisi miestä (niin kai egyptiläiset meitä sitten tulevalla viikolla katselivat). Aamuvarhaisella Osku sitten hoiteli meidät rajan yli kätevästi jo odottaviin "beduiinitakseihin". Jos en olisi asunut paria vuotta Egyptissä, olisin kauhistellut menoa. Paikalliseen liikennekulttuuriin nähden kuitenkin hyvin siistiä. Aquamarine Taksien kilpa-ajo päätyi lähes ennätysajassa 250 kilsan päähän Sharm eI Sheikhissä Aquamarine sukelluskeskukseen. Otettiin pika-pikaa pullot ja painot sekä lähdettiin keskuksen rannasta tarkistamaan, ettaof vehkeet

sopivat. En ole ennen tästä lähirannasta sukeltanut, mutta jo se osoitti, että on turha mennä "merta edemmäs kalaan". Syötiin, kuljeskeltiin pari tuntia rantabulevardia istahdellen välillä baareihin (täysin oikeuksin), ja vetäydyttiin nukkumaan Oskun tilavaan telttaan Aquamarinen alueella (vartioitu ympäri vuorokauden). Sitten sukellettiin viisi päivää kaksi sukellusta päivässä. Kolme päivää veneestä ja kaksi päivää autoja käyttäen. MAHTAVIA SUKELLUKSIA. FIASCO REEFISSÄ, JACKSON REEFISSÄ ja RAS UM SIDDISSÄ nähtiin haita. RAS UM SIDDISSÄ osui yllättäen matkaamme myös mahtava KOTKARAUSKU, joka sekoitti koko sukellussuunnitelmamme. Oli laskettu 30 metriin, mutta rausku pudotti koko porukan, minä mäntti tietysti kaitafilmikameroineni kärjessä, alas 40 metriin. Siinä sitten häpeissään laskettiin dekoaikoja veden alla belgialaisen sukellusoppaan muovitaulukosta. Mutta filmillä on monta metriä rauskua. TURVALLISUUSVAROITUS; MAINOS KATKO VÄLIIN. Kun mennään tuonne etelän kirkkaisiin ja lämpimiin vesiin, tulee joukossa aina olla myös "virallisesti kokeneita" sukeltajia, sellaisia joilla on CMAS kolmen tähden tai kouluttajakortti. Tehty virhekin on korjattavissa kokemusta ja malttia käyttäen. Eteläiset vedet ovat vaarallisia juuri sukeltamisen NÄENNÄISEN helppouden tähden. TEMPLE ja FAR GARDEN olivat yhtä mahtavia kuin aikaisemminkin. "Korallitemppeleitä", rauskuja, mureenoita ja Napoleon-kaloja, RAS MUHAMMADISSA parkkeerattiin vene SHARK REEFILLE. Kaksi hienoa sukellusta. Osku oli löytänyt mahtavan luolan, jossa en ollut ennen käynyt. Kreikkalaisen kauppalaivan hylky oli vajonnut kokonaan veden pinnan alapuolelle. Ankkuriketju piti sitä viulunkielenä riutan reunan ylä-

puolella. Muutaman myrskyn jälkeen Yolandan hylky on sata metriä alempana. Iso Napoleon, George, on lähtenyt omille teilleen. Sillä on kuitenkin seuraaja, joka on jo tavallista meikäläistä reilusti kookkaampi. Ja syö pullaa kädestä kuten edeltäjänsä. KOKONAISARVIO: MAHTAVA SUKELLUSMATKA. Piirsin tuohon oheen kartan alueesta. Se ei ole mittakaavassa, Sharm eI Sheikhin keskustan alue on levitetty, jotta palvelupaikat saa esiin. Sharm eI Sheikh Paikka on hyvin pieni erämaakunta Egyptin äärilaidoilla. Se on olemassa lähinnä vain sukellusturisteja varten. Niitä turisteja tulee koko maailmasta, joten ilmapiiri on hyvin vapaa. Sharmista ei toisaalta saa odottaa saavansa mitä tahansa. On monen tähden hotelli, missä saa hyvän illallisen viineineen noin 40 markalla, mutta muut ostokset rajoittuvat vakiosuveniireihin. Kala- ja lihasäilykkeitä on kaupoissa, valikoimat vain ovat vaatimattomat. Hedelmät ja vihannekset tuodaan kaukaa, ne ovat vähän "ruttaantuneita". On puoli tusinaa täysin oikeuksin varustettua baaria, joissa yleensä saa "hampurilaisravintoa". Tuleehan silläkin toimeen muutaman päivän. PAIKKA ON HYVIN VOIMAKKAASTI BUUKA TTU. Sattumanvarainen paikalle yksinään ilmestyminen kysyen: "olisko teillä tilaa huomenna vielä yhdelle sukeltajalIe" , onnistuu harvemmin. Oskun pääpaikka on Eilat, mutta hänellä on kiinteä yhteys Sharmiin. Hänellä on kaikki mahdoHisuudet hoitaa aina 35 henkeä käsittävä ryhmä. Hänellä on käytössään Aquamarinen sukellusopasjoukko, joka osoittautui todella luotettavaksi. Sinne vaan seuran retki. Soittakaa Oskulle tai ainakin Toiviomatkoihin pari kuukautta ennakkoon. Kale Rehnbäck

POHJOISMAINEN YHTEISTYö PM-KOKOUS 31. 5.-1. 6.86 Kööpenhaminassa Osallistuimme Per Olov Janssonin (Prolle) kanssa. Mukana olivat muiden pohjoismaisten liittojen puheenjohtajat sekä toinen edustaja kustakin maasta. CMAS-väriä toivat yhteispohjoismaiset jäsenemme CMAS:n johtokunnassa Kai Estrup (DK) ja Björn Thorsen (N) sekä CMAS:n 1. varapuheenjohtaja, teknillisen komitean puheenjohtaja, Yves Normand (RF). Raportit Käytiin läpi kahden vuoden kehitys ja tapahtumat liitoittain sekä tulevaisuuden suunnitelmat. Koulutus Muutoksia on tulossa joka maassa. Keväällä Turussa järjestetyn koulutusalan MINI-PM-kokouksen lisäksi järjestetään tänä vuonna vielä toinen Ruotsissa syksyllä. Haluamme säilyttää periaatteet ja mahdollisimman paljon käytännönkin samana koko Pohjolassa. Vapaasukellus Hyväksyttiin muutoksitta Ruotsin liiton esittämät muutokset koulutukseen ja luokkasuorituksiin. Tieto tulee seurapostissa ja kouluttajille. Kilpailu Annettiin Ruotsin liiton esityksestä MINI-PM-kokouksille päätösvalta pohjoismaisten kilpailusääntöjen suhteen. Kierrätys varsinaisissa PMkokouksissa on ollut liian paljon aikaa vievää. Ruotsin liitto teettää 2000 PMmitalia sekä jakaa ne muille liitoille. Sukeltajantodistukset Keskustelun jälkeen ja keväisen koulutuksen MINI-PM-kokouksen yksimielisen suosituksen pohjalta päätettiin, että KAIKISSA POHJOISMAISSA TULLAAN KÄYTTÄMÄÄN AINOASTAN CMAS-SUKELTAJANJA KOULUTT AJANTODISTUKSIA. nam esimerkkinä Olemme CMAS:n muille jäsenliitoille ja vahvistamme CMAS:n asemaa. CMAS*sukeltaja Päätettiin anoa CMAS:lta oikeutta jakaa kaikissa pohjoismaissa yhden tähden sukeltajakortteja kurssin jälkeen. (Tähän asti olemme kaikki käyttäneet oppilaskorttia.) Suomen liiton esitys kurssiohjelmaksi hyväksyttiin. Allekirjoittanut on lähettänyt anomuksen CMAS:iin. CMAS CMAS on nyt viittä vaille UNESCOn jäsen. Tiedesukeltajfen olisi korkea

aika järjestäytyä SUSL:n sisällä ja pohtia mitä UNESCO-sukeltaminen saattaisi tarjota. CMAS kerää tietoja vammaisille annetusta sukellusopetuksesta liittääkseen sen mahdollisesti myöhemmin toimintamuotoihinsa. Toimisto ottaa vastaan tietoja. OCC-järjestelmä on ollut suuri menestys. Lähetin postia asiasta jo aikaisemmin. Etelä-Afrikka Lähetimme Tanskan aloitteesta seuraavan julkilausuman Tanskan keskusurheiluliitolle ja CMAS:lle "CMAS:n Skandinaaviset jäsenliitot Norjasta, Ruotsista, Suomesta ja Tanskasta ovat kokouksessaan Kööpenhaminassa 1. kesäkuuta 1986 päättäneet skandinaavisten hallitustensa ja keskusurheiluliittojensa päätösten mukaisesti olla harrastamatta yhteistyötä Etelä-Afrikan urheilusukeltajien kanssa niin kauan kuin Etelä-Afrikka ylläpitää apartheidia. " Niin kauan kuin emme ole saaneet Israelista nimenomaista vakuutusta, että Etelä-Afrikan edustajia ei ole kilpailuissa, emme toimi järjestelyjen emmekä osallistumisen hyväksi Olympia-Eilat 87:n suhteen. MINI-PM aikataulu Vuonna 1987 järjestetään seuraavasti TURVALLISUUS KILPAILU NUORISO

kokouksia

Suomi * Suomi * Ruotsi, * syksy Norja ** KOULUTUS MERIARKEOLOGIA Tanska

Lopuksi Kokous sujui erittäin hyvässä pohjoismaisessa ja CMAS-hengessä. Tulemme hiljakseen uudistamaan koko pohjoismaisen sukelluskouluttaja- ja sukeltajakoulutuksen CMAS:n "Continuous Checking of Knowledges" hengessä. Aikaa luonnollisesti kuluu. Muutama tekijä täältä kotoa ei olisi lainkaan vastenmielinen asia. Koulutuksen alalla on kärsitty kroonista pulaa työn eteenpäin viejistä ja kehittäjistä. Kale

V A-SUUNNISTUKSEN MESTARUUSKILPAILUT VAASASSA. Syyskuun alussa pidettiin Vaasassa Delfin ry:n jäsenten väliset VA-suunnistusmestaruuskilpailut. Kilpailut olivat seuran ensimmäiset ja antoivat kokemuksia, niin järjestäjille kuin kilpailijoillekin. . Tulokset. 1. Jukka Lähde 2. Ari Nykvist 3. Esa Kultti 4. Markku Rantala 5. Jan Hammarström 6. Mikael Anderson 7. Risto Haiko Lisäksi neljä kilpailijaa, jotka eivät löytäneet kaikkia rasteja. Jukka Lähde sai vuodeksi haltuunsa Vaasan Wärtsilän lahjoittaman upean kiertopalkinnon. Muut palkinnot oli lahjoittanut SYP.

URHEILU

SUKELTAJA Suomen urheilusukeltajain Liitto ry:n jäsenlehti lehti postitetaan sukeltajille, joiden osoitteet kerhot ovat toimittaneet liitolle ja joiden jäsenmaksut on maksettu. Muuten on lehteä saatavana liiton toimistosta. Päätoimittaja Erkki Metsävuori Kustavintie 9 C 24 20310 Turku 31 k. 921-391098 t. 921-694317 Toimitussihteeri Ilmoitushankinta: Leena Harkke Brita Ikävalko Peltolantie 6 D Radiokatu 12 20720 Turku 00240 Helsinki k. 921-367948 (90) 1582257 Toimitus jättää kirjoittajille vastuun heidän mielipiteistään. Osoitteenmuutokset: U rheilusukeltaja-Iehti Kustavintie 9 C 24, 20310 Turku 31 Tekstit ilmo ilmestyy No 5 30.10 12.11 12.12 120:Vuosi kerta Oy Turun Sanomat Turku

TÄYDENNYSTÄ SUKELLUSKIRJ ASTOOSI

Jansson & Jansson

SUUNNISTUSOP AS Ainutlaatuinen opas kaikille VA-suunnistajille UUTUUS

DYYKARIN LAULUSITSI Kauan kaivattu ja odotettu uutuus

KOLMEKYMMENTÄ VUOTTA SUKELTAMISTA Suomalaisen sukeltamisen juuret

VIELÄ MUUTAMA KAPPALE SATAMIA JOISSA EIVÄT AALLOT PAUHAA Tarinoita haaksirikoista ja laivoista

RAUHAN MERI Tietoja ajoilta kun miehet olivat rautaa

SATA TAPAA KALAA Keittokirja jokaiselle sukeltajalle. Kirjoja saatavana vain SVUL:N JAKELUSTA Puh. 90-1582291

SUKELLUSVANHINKURSSI No: 4 TAMPEREELLA Sukellusvanhimpien koulutus vakiintuu. Nyt tarvitaan enää pientä viilausta ajankäytön suhteen eri aihekokonaisuuksien käsittelyssä. Olennaisia muutoksia sisältöön ei tarvita. Sukellusvanhinkurssista on muodostunut tuote, jota SUSL tarjoaa piirien sukellusjaostoille. TTR toivoo, että piirit tarjoavat kurssia jäsenseuroilleen. Vuoden loppuun mennessä SUSL on kouluttanut jo n. 100 sukellusvanhinta useisiin eri seuroihin. Koulutus perustuu eri alojen ammattilaisten antamaan opetukseen ja jakautuu kolmeen osa-alueeseen, johtamistaitoon, laitetekniikkaan ja sukelluskäytäntöön ajatellen juuri sukellusvanhimman toimin ta-al uetta. Sukellusvanhimpien jatkokoulutus tapahtuu kesäisin järjestettävillä koulutusleireillä. Kurssin käyneille sukellusvanhimmille myöntää SUSL sukellusvanhimman todistuksen. ~arkku Nikkanen Paavo Teräväinen Esko Koivunen Jorma Riikonen Tapio Syrjänen Kalevi Turkka Ari Vorne Raimo Peltomäki Reino Hyppönen Pertti Koi vuaho Risto Siren Kimmo Inkinen Jarmo Hovi Juha Vanhanen Jorma Seppänen

~oonlight ~oonlight ~oonlight

Divers Divers Divers Valkeakosken Urheilusukeltajat Tampereen Urheilusukeltajat Tampereen Urheilusukeltajat Tampereen Urheilusukeltajat Tampereen Urheilusukeltajat Tampereen Urheilusukeltajat Tampereen Urheilusukeltajat Hyvinkään Urheilusukeltajat Hyvinkään Urheilusukeltajat Hämeenlinnan Urheilusukeltajat Lahden Pingviinit Lahden Pingviinit

PR300

PROFESSIONAL • • • • •

Vesitiivis 300 m saakka Lukittava nuppi Mineraalilasi Kelloon kuuluu 2 ranneketta Ainoastaan yhteen suuntaan kääntyvä muistirengas

Kuhaseppä

B.STYRMAN Puh. 694 3739

Olavinkatu 1 00100 Helsinki 10 Lähetämme myös Linja-autoaseman vieressä. postiennakolla.