Issuu

ANNA POHJOLAN ..

OPASTAA- KYSY MEILTA Mo . YASfA. Keskitä kaikki perheesi vakuutukset Pohjola-yhtiöihin, niin pääset nauttimaan Moniturva-eduista!

POHJOLAPYHTIÖT POHJOLA

SUOMI-SALAMA EUROOPPALAINEN lLMARINEN

VELJET! EIKÖ HÄRMÄLÄINEN KOSKAAN OPI? URHEILU

SUKELTAJA 28.2. 1986

Alta nyt kielletty sukelluskohde Viime kesän otsikoita paikallisesta lehdestä

Sivu 3 4 4 5 6

Alta kiellossa Meriarkeologiasta Taulukoista PM-kuvauskilpa Silmät ja aurinko Norjan luoteisrannikko 7 Valkeakosken sukeltajat Kristiansyndissa 8 SukeItajan silmälasit 9 Taas vaihtui vuosi 10 Merivoimien kurssi 51 11 Thaimaassa sukeltamassa 12 Vain muutaman tunnin tähden 15 Kokkolan uimahalli 16 Osanottajakato SM-uinnissa 18 Urheilusukeltajan vakuutus 20 Menu a la reska 21

Kansi: Pekka Perätalo Vuoden kuva 1985

* KIISTELTY ULKOMAINEN SUKELTAMINEN KÅFJORDISSA: - Suoranaista ryöstäntää sanovat paikalliset sukeltajat * Hyvä näkyvyys ja kiinnostavat hylyt houkuttelevat ulkolaisia: - - Me emme varasta hylyistä (Pietarsaaren Urheilusukeltajat Diving 80)

Lähinnä suomalaisten sukeltelu AItavuonon Kåfjordissa on herättänyt ärtymystä norjalaisten keskuudessa. Ei ehkä syyttä. Olen ollut siellä itsekin, ja onhan siellä kaikenlaista kiinnostavaa romua, joka saattaa tarttua liiveihin. Seuraavassa on poimintoja parista asiaa käsitelleestä lehtiartikkelista.

* EI ENÄÄ LUPIA

Ulkomaisille urheilusukeltajille ei tulla enää myöntämään lupia AItan Kåfjordiin. Näin ilmoittaa satamavirkailija Bjarne Bellika lehdellemme Aitassa. Satamaviranomaiset ovat sanoneet kyllä usealle suomalaiselle urheilusukeltajaryhmälle, jotka ovat anoneet lupaa. Kun on syntynyt epäilyjä, että ne ovat vieneet jopa suuria määriä esineitä mennessään, tulee tämä nyt loppumaan. Einar H0vding H0vdingin meripelastusyhtiöstä toteaa lehdellemme, että hän ei ole antanut lupaa nostaa

mitään saksalaisista tai saksalaisten käyttämistä laivahylyistä Kåfjordissa. Yhtiö osti kaikki nämä hylyt sodan jälkeen silloiselta vihollisomaisuuden hoitovirastolta, ja hylyt ovat siten H0vdingin omaisuutta. H0vding ei tule koskaan antamaankaan ulkomaisille sukeltajille lupaa nostaa esineitä omistamistaan hylyistä. - - - - Lisäksi sodanaikaisten vanhojen hylkyjen ympärillä ja osittain sisällä on yhä paljon räjähteitä, joiden sormeilemisesta H0vding varoittaa. Tromssan museo pitää koko Kåfjordia museoalueena - sekä maaettä vesialuetta. Kuparikaivos perustettiin 1826, ja siten kaikki sen toiminta-aikaan liittyvä on automaattisesti rauhoitettua yli 100 vuotta vanhana, sanoo Gunnar I versen Aitan museoyhdistyksestä lehdellemme. - - - Oletetaan, että myös meren pinnan alla on mielenkiintoisia esineitä.

Altaan ei siis kannata lähteä suinpäin. Ottakaa tarkoin selvää sukellusmahdollisuuksista, ennenkuin pakkaatte matkatavarat autoihin. Ja jos pääsette, tehkää kaikkenne hyvän maineen saavuttamiseksi, jotta sinne pääsee teidän jälkeennekin. Esimerkiksi sellainen kotimainen tapa kuin jätteiden heittely maastoon ja tienvierille on norjalaisille kauhistus. Kassin tekstistä ja pullon etiketistä saa Pohjois-Norjassa sellaisen kuvan, että alueella liikkuu vain suomalaisia. Kale

Meriarkeologinen tutkimustoiminta on suurissa vaikeuksissa Merihistoriallisten kohteiden tutkimus on Suomessa erityisissä vaikeuksissa. Resurssien puuttuessa museovirasto ei kykene täyttämään sille laissa säädettyjä velvollisuuksia. Seurauksena on useiden erittäin arvokkaiden hylkykohteiden väistämätön tuhoutuminen, johtuen tutkimusten viivästymisestä ja kohteiden valvonnan puutteellisuudesta. Nyt on valtiovallan pelastustoimenpiteillä kiire pelastaaksemme sen mitä vielä on pelastettavissa. Käytännön tutkimustoiminnassa mukana olleena harrastajana huomioni on kiinnittynyt erityisesti tutkimuskaluston puutteellisuuteen ja etsintäkaluston täydelliseen puuttumiseen. Nykyinen tilanne on omiaan aiheuttamaan suoranaisia vaaratilanteita tutkimuskohteissa. Edelleen merihistoriantoimiston henkilökuntapula on erittäin kipeä ongelma. Yhden tutkijan voimin on mahdotonta hoitaa asianmukaisesti edes osaa hallinnon tehtäväkentästä, tutkimustoiminnasta puh uma ttakaan. Merihistoriallisen tutkimuksen problematiikka on varsin monivivahteinen ongelmavyyhti. Se käsittää vakavia puutteita henkilö- ja materiaalitasolla, kulminoituen totaaliseen rahapulaan. Merihistoriallinen tutkimustoiminta muualla maailmassa aktivoituu kaiken aikaa. Suomessa hädin tuskin alkuun päässyt toiminta on nyt suurissa vaikeuksissa. Arkeologia 2000-mietintö mainitsee aivan oikein rannikollamme olevan hylkykannan n. 450 kappaletta, mutta syyllistyy samalla valkoiseen valheeseen mainitessaan niistä kymmenen olevan jatkuvan tutkimuksen kohteena. Tosiasiassa ainuttakaan hylkyä ei ole jatkuvan tutkimuksen alaisena. Raportissa olisikin pitänyt mainita, että tutkimusmäärärahojen puuttuessa on urheilusukeltajien toimesta pystytty kymmentä hylkyä pinnallisesti tarkastelemaan. Kaunistelua on myös raportin maininta, että kaksi hylkyä olisi kokonaisuudessaan tutkittu. Tosiasiassa tutkimukset on keskeytetty näiden hylkyjen osalta määrärahojen sanelemalIe tasolle, eikä loppuraporttia ole kirjoitettu. Hylkyjen kohdalla tutkimuskokonaisuus on niin laajamittainen tehtävä, ettei merihistoriantoimiston nykyisellä henkilökunta-

kapasiteetilla voida tätä ongelmakenttää lähestyä kovinkaan kriittisesti. Arkeologia 2000-mietintö toteaa myös, että meriarkeologisiin tutkimuksiin osoitettuja varoja on pidetty riittävinä, koska tutkimustoiminnan laajuus ja olemassaoleva konservointikapasiteetti ovat vastanneet toisiaan. Tämä väite on totta, mutta samalla on huomioitava, ettei meri museolla ole toiminnalleen ominaista konservointikapasiteettia juuri lainkaan. Tutkimustoiminnan rinnastaminen konservointikapasiteettiin sopiikin valtiovallalle hyvin, sillä nyt luvattuun uuteen konservointilaitokseen ei mietinnön perusteella tule lisähenkilökuntaa eikä rahaa itse konservointityöhön. Niinpä tutkimusmäärärahojakaan ei tarvitse tulevaisuudessa lisätä, kun edellämainittu konservointikapasiteetin ja tutkimustoiminnan tasapaino ei tule järkkymään. Valtiovarainministeriön merihistorian tutkimukseen kohdistuva asiantuntemattomuus ja välinpitämättömyys on johtanut useiden arvokkaiden tutkimuskohteiden peruuttamattomaan tuhoutumiseen ja lisää korvaamattomia vahinkoja tapahtuu koko ajan. Esimerkkinä voidaan mainita Virolahden viikinkilaivan tuhoutuminen. Resurssien puuttuessa vuosikausiksi viivästyneet tutkimukset tämän hylyn kohdalla johtivat siihen mitä oli pelättykin. Hylkyrosvot tuhosivat kolmasosan hylystä kenenkään puuttumatta asiaan. Tapausta voidaan pitää pohjoismaisena skandaalina, joka kohdistuu maamme harjoittamaan kulttuuritoimintaan. Valtiovarainministeriön tulisi ottaa uudelleen harkittavaksi mitkä ovat ne voimavarat, joilla museovirasto toimii, jotta se selviytyisi asianmukaisesti edes lakisääteisistä velvoitteistaan. Myös eduskunnan sivistys-

asiain valiokunnan tulisi kiinnittää huomiota siihen millä napeilla museotoimintaa maassamme hoidetaan. Määrärahojen nostamista kansainväliselle tai edes pohjoismaiselle tasolle on turha toivoa, mutta toimivaa meri historiallista tutkimusyksikköä maahamme on toki oikeus vaatia. Hannu Konttinen Helsinki

"U usista"

sukellustaulukoistamme

Jotta nyt jo sisäänajon verran käytössä olleita sukellustaulukoitamme ei viimeinenkään "vastarannan kiiski" pitäisi huonoina siksi, että ne ovat vain kotimaiset, käytimme ne Ruotsin asiantuntijoiden mikroskoopin alla. Saimme vastauksen herroilta * Anders Muren, lääketieteen tohtori, Puolustusvoimien Sukelluskeskus, * G. Dahlbäck, professori, Chalmersin yliopisto ja * H. Röckert, professori, Göteborgin yliopisto. Vastauksessa todetaan, että * Vuonna 1964 käyttöön otettuja US-Navy taulukoita korjattiin Ruotsissa jo 1968 liian suuren riskin tähden yli 50 metrin syvyyksissä, * Ruotsin Liitto käyttää US-Navy taulukoita vain 40 metriin ja suoranousutaulukkona (ei siis uusintasukelluksiin) * Taulukoiden muuttamisesta tai kokonaan uusien taulukoiden käyttöön ottamisesta on keskusteltu, * Suomen uudet taulukot ovat mielenkiintoinen vaihtoehto; ne poikkeavat ruotsalaisista turvalliseen suuntaan useissa kohdin, * Suomen uudet taulukot ovat yhdenpitävät modernien paineenalennustaulukoiden kanssa (esim. DCAP), * Suurten syvyyksien karsitut alttiinaoloajat ovat harkintaa herättävä asia; ne ehkä riittävät merivoimien tarpeisiin, mutta tuskin ammattimaiseen sukeltamiseen, * Nämä taulukot ovat kaiken kaikkiaan turvalliset. KALE

KILPAILUKUTSU Nuorten SM-räpyläuinnit Nastolassa 6. 6. 1986 nuorten kesäsuurkisojen yhteydessä Lahdessa (4. 8. 6. 1986) 25 m radalla. Ilmoittautuminen 23. 5. mennessä osoitteella: Reijo Honkanen, 13930 PAPINSALMI Osallistumismaksu 40 mk/kilpailija (paikan päällä) Kilpailut alkavat klo 10.00. Kilpailulajit ilmoitetaan myöhemmin. t

Pohjoismainen sukelluskuvauskilpailu 1985

dukkaita kuvia vain muutama. Sama koskee makean veden kuvia. Onhan meillä Suomessa kirkasvetisiä järviä. Prolle

Kilpailun järjesti Norja. Pöytäkirjasta puuttuu osanottajaluettelo, joten ei tiedetä montako suomalaista otti osaa, ainoa mitalinsaaja oli Markku Näätänen luokassa "0" eli makean veden kuvat, pronssimitalilla krapukuvastaan. Kuvat jakautuivat eri luokkiin suurin piirtein samalla tavalla kuin edellisten vuosien kilpailuissa, eli mustavalkoisia sekä makean veden kuvia oli vähiten (16 ja 13 kuvaa). Väridiasarjassa (meri kuvat) oli 63 kuvaa ja uudessa makrokuvien luokassa yllättäen niin paljon kuin 44. Makroluokan arvostelu tuotti tuomareille vaikeuksia, sääntöjen mukaan makrokuva on otettava vähintään niin läheltä että suhde kuva-ala/aihe on 1/3. Kinofilmikameralla aiheen leveys näin ollen ei saisi ylittää 3x36= 108 mm. Allekirjoittaneen mielestä makroluokka oli tarpeeton lisäys kilpailuluokkiin, niitä voidaan arvostella rinnan muitten. kuvien kanssa. Sitävastoin olisi mukavaa nähdä tässä kilpailussa vedenpäällisiäkin sukellusaiheisia kuvia. Silloin olisi kaikilla pohjoismailla samat edellytykset, nykyisissä luokissa ovat Norja ja Ruotsi

MYYDÄÄN

(länsirannikkonsa ansiosta) aivan ylivoimaiset. Tanskassa ovat vedet sameammat ja pohja yleensä hiekka ja muta, Suomen olot ovat vielä huonommat. Koko kilpailun voittaja oli Ruotsin Fredrik Ehrenström, joka sai yhden kultamitalin, yhden hopean ja yhden pronssin sekä neljä kunniamainintaa. Toisella sijalla oli vanha tekijä Ruotsin Leif Samuelsson, joka sai yhden kultamitalin ja yhden hopean. Viime vuoden voittaja Erik Karlsen, Norja, joka silloin sai palkinnokseen sukellusmatkan Malediiveille, sai nyt yhden hopeamitalin ja kaksi kunniamainintaa. Tämän vuoden voittajalle, Fredrik Ehrenströmille, antavat kilpailun järjestäjät yhden viikon sukellusloman Vevangin sukelluskeskuksessa lähellä Kristiansundia. Filmiluokassa ei tällä kertaa ollut yhtään osanottajaa, viime vuonna oli sentään yksi (Suomesta). Seuraavan vuoden kilpailuun kannattaa siis ottaa osaa filmillä, jos siinä on vähänkin laatua on mitali taattu. Myöskin musta-valko sarjassa on hyviä mahdollisuuksia, koska lukumäärä on ollut vähäinen ja todella laa-

MYYTÄVÄNÄ MONORÄPYLÄ Lähemmin Heikki Mäki (90) 8032507 Myydään kumi vene HUMBER 130 vm. 85. Pituus 4 m, max. 35 hv, kantavuus 677 kg. Käytetty n. 10 h, virheetön. Edullisesti. Puh. 90-570221 ilt. MYYDÄÄN! Miun hyväkuntonen Harvey märkäpukuni piäs "kutistumaan" ostakee sopuhinnalla omaksennu. Hualarhousut ja kiinteellä hupulla varustettu takki koko No 52 hoikka. Miut suap kiinni klo: 7.00-16.00 973/122342 Pauli Sormunen. Sukellusvarusteet 2x9 1 pullot, 1x 101 pullo regu Cyclon Super märkäpuku koko 50 + muut varusteet. Ismo Hyvönen Kunnaantie 7 01370 Vantaa 37 puh. viikonloppuisin 918-851186

-SPIRO----.....

MR 12 111

2131 2132 JÄÄTYMISSUOJA 12111 2129 SPIRO EXPLORER Keskihintaisen luokkansa parhaita hengitysventtiileitä. Max. virtauskapasiteetti 1100 lit/min. Hengitysvastus 10 mm Hg. Korkeapaineulosotto 3/8" UNF, kaksi 3/8" UNF matalapaineulosotloa.

2124

2124 MR 12 111 Luokkansa tunnetuimpia ja myydyimpiä hengitysventtiilejä koko maailmassa. MR-sarjaa oli ensimmäinen US Navy:n käyttöön hyväksytty yksiletkuinen regulaattori. Max. virtauskapasiteetti 1500 lit/min, hengitysvastus 3 mm Hg.

"V Fabianinkatu 13 00130 Helsinki Puh. 90-6121358

2130 2130 SPIRO PRO XL 2131 SPIRO PRO 2 Spiron vaativampaan käyttöön kehittämä hengitysventtiili, johon erikseen on saatavana jäätymissuoja. Korkeapaineulosotto 7/6", 3 x 3/8" matalapaineulosottoa.

Silmien suojaaminen auringolta Lähes kaikki ihmiset kärsivät kirkkaalla auringonpaisteella häikäisystä. Varsinkin vesillä liikuttaessa on syytä varustautua kunnollisilla aurinkolaseilla. Herkkäsilmäisille aurinkolasit ovat suorastaan välttämättömät. Huolehdi myös, että veneessäsi on lasien särkymisen tai katoamisen varalta vara lasit! Häikäistymisen lisäksi oleskelu kirkkaassa auringonvalossa ilman aurinkolaseja saattaa alentaa näkökykyä hämärässä tai yöllä puoleen normaalista jopa 12 tunnin ajaksi. Tämä merkitsee lisääntyvää vaaraa niin merellä kuin maaliakin pimeän tultua liikuttaessa. Aurinkolasitkin ovat silmälasit ja niiltä on vaadittava samaa optista valmistustarkkuutta kuin näkemisen korjaamiseen tarkoitetuilta laseilta. Optisesti oikeat aurinkolasit ovat sopusoinnussa silmän toiminnan kanssa. Niiden on myös istuttava kasvoilla kuten tavallisten, korjaa vien silmälasien. Tällaiset lasit saa vain optikolta. Tällöin myös kehyksen istuvuus tarkistetaan ja sangat taivutetaan käyttäjälle oikeaan asentoon. Veneillessä, jossa liikutaan paljon, on kehyksen istuvuuteen kiinnitettävä erityistä huomiota. Lasien on pysyttävä napakasti paikoillaan, kuitenkaan painamatta korviin tai poskiin. Paitsi aurinkolasien oikeaan optiikkaan hankinnassa kannattaa kiinnittää huomiota myös linssien ja kehyksen laatuun ja kestävyyteen. Halvat, "kertakäyttölasit" saattavat ostohetkellä tuntua houkuttelevan edullisilta, mutta eivät käytössä vastaa tarkoitustaan. Ne ovat myös usein herkkiä vioittumaan ja rikkoutumaan.

Silmien suojaaminen auringolta Ei riitä, että linssi vain värjää silmään tulevan valon. Aurinkolasin linssin tulee myös suojata silmiä liialta valolta ja vahingollisilta ultra violetti- ja infrapunasäteiltä. Vedenpinnasta heijastuva vaakasuora häikäisy asettaa aurinkolaseille suuremmat vaatimukset, kuin suoraan ylhäältä tulevat valonsäteet. Aurinkolaseissa voi olla joko muovi - tai lasilinssi. Muov ilinssi on kevyt, mutta naarmuuntuu lasilinssiä helpommin. Lasilinssin haittana on, että se särkyy helpommin kuin muo vilinssi. Valmistusaineesta riippumatta aurinkolasin linssin on täytettävä häiriöuömän näkemisen edell yttämät vaatimukset. Lasit eivät saa tehdä katsottavasta kohteesta vääristynyttä, levotonta tai epäterä vää. t 6

Suositeltavin linssi Parhaana aurinkolasin linssinä pidetään optisesti virheetöntä, hiottua, tummennettua linssiä. Väreinä suositeltavimpia ovat neutraalin harmaa, vihertävä tai ruskea. Harmaa muuttaa väri sävyjä vähiten, joten se sopii erityisesti henkilölle, jonka värinäössä on jotain poikkeavuutta. Ruskean värin lisäystä harmaaseen on perusteltu sillä, että se parantaa kontrasteja etenkin sumuisella ja autereisella säällä. Myös keltaiset linssit parantavat joidenkin mielestä kontrasteja nimenomaan sum ussa. Yleislaseja tarvitseva voi halutessaan saada ne myös aurinkolaseina eli hiotuttaa aurinkolaseihin linssiensä vahvuudet. Toinen vaihtoehto on käyttää piilolaseja ja niiden päällä optisesti hyviä aurinkolaseja. Värjätyt linssit Valon määrä, jonka linssit estävät tai läpäisevät ilmaistaan prosentteina. Valittaessa linssien tummuusastetta on muistettava, että silmät tarvitsevat tietyn maaran valoa nähdäkseen. Riittävä suoja saadaan 40-50 % tummennetuilla aurinkolaseilla. Todella kirkkaassa auringonpaisteessa, kuten vesillä, on tummennuksen oltava 70 %:n luokkaa. Todella herkkäsilmäiset . tarvitsevat näissä olosuhteissa myös aurinkolasien sivusuojaimia. Voimakkaan häikäistymisen ehkäisyyn suositellaan jopa noin 80 % tummennettuja linssejä. Silmien suojaaminen auringolta Polarisoivat lasit Kun erityisesti auringon heijastukset häiritsevät, aurinkolaseissa voidaan käyttää polarisoivia linssejä. Niiden teho perustuu siihen , että polarisoivassa kaivossa eli suodattimessa olevat molekyylit ovat samansuuntaisissa pystyri veissä. Näin muodostunut " säleikkö" estää vaakasuorasti aaltoilevaa, esim. veden pinnasta heijastuvaa. väreilevää valoa pääsemästä linssin läpi silmään. Silmälasien päälle kiinnitettävät polarisoi vat etulasit ovat kevevten sä vuoksi kätevä tapa ehkäi stä satunnaista häikäisyä. Jatkuvassa käytössä silmälasien muovilinssit sekä värilliset etuiasit saattavat

kuitenkin naarmuuntua käyttökelvottomiksi. Fototrooppinen linssi Fototrooppinen linssi on sisätiloissa miltei väritön, ulkona se muuttuu auringon ultraviolettisäteiden vaikutuksesta aurinkolasin kaltaiseksi. Nämä linssit ovat erityisen hyvä ratkaisu henkilölle, joka tarvitsee taittovirheen korjaamiseksi silmälaseja. Fototrooppisilla Iinsseillä saadaan silmälasit ja aurinkolasit samoihin kehyksiin. Fototrooppisen linssin värin muuttuminen perustuu lasi massan sulatettuihin mikrokiteisiin, jotka tummenevat auringon valon osuessa niihin ja vaalenevat jälleen, kun säteily lakkaa. Yleensä linsseissä on 10-15 %:n pohjatummennus. Nykyiset, nopeasti reagoivat linssit tummenevat aurinko lasien, eli n. 50 % tummuuteen, jo 0,5 minuutissa. Laseja saa myös suuremmalla pohjatummennuksella, jolloin turrmumisvaraa on 70 %:in asti. Aurinkolasien hoito Aurinkolaseja tulee hoitaa kuten silmälaseja yleensä. Varsinkin merellä, jossa suolavesipärskeet helposti muodostavat näkemistä haittaavan kalvon linssien pinnalle, on laseja puhdistettava riittävän usein. Kätevintä puhdistus on erityisellä linssien puhdistusnesteellä ja nukkaamattomalla liinalla. Nestepullo on pienen kokonsa vuoksi helppo kuljettaa mukana. Lasit on syytä aina silloin, kun niitä ei käytetä, säilyttää omassa kotelossaan naarmuuntumisen välttämiseksi. Optisen Alan Tiedotuskeskus Kaija Sallinen

KUNNON KIMPASSA NUORTEN SUURKISOIHIN anna seurasi nuorille tilaisuus kokea suurkisojen riemut ja mahtavat elämykset. Suomen urheilusukeltajain liiton lajiohjelma on seuraava: LEIRI tarkoitettu kaikille 7 - 15 vuotiaille Uppopallo Sukellussuunnistus Räpyläuinti

kj~~~ /

" "".,y--:~

~ ;~)~ '--$

. ~1-_J, '-'-~"' ~ ~,

' .- - _

(r:.-/'Y!__~(:~.\\ ~

':..,l

)~-) )

' ./.L

"--~-'/"'-_/

;1;

~(rP

Urheilusukellusta Norjan luoteisrannikolla Teksti: Peter Gorschelnik - Täydelliset olosuhteet ja selkeä meri vesi, vaihteleva pohjamaasto ovat Stavnesin ja Kråknakkenin urheil us ukelluskeskuksien ominaisuudet Kristiansundin läheisyyd~ssä. Paikat jotka sijaitsevat Norjan luoteisrannikolla - on aikomus markkinoida pohjoismaista kotoisin oleville urheilusukeltamisesta kiinnostuneille - koska Stavnes viime vuosina on ollut johtavin alallaan. Päämääränä on luoda kansainvälinen urheilusukelluskeskus, kertovat omistajat Alf E. Weiseth ja Alfred G. Nordvik. Mahdollisuudet yö- ja päiväsukeltamiseen, suurin piirtein kaikissa sääolosuhteissa, tekevät keskukset monin tavoin kiinnostaviksi. Eri syvyyksiin voidaan sukeltaa melkein suoraan ovelta, ja jos venettä toivotaan on vuononsuu Kristiansundin ulkopuolella - Hustadvika tms. "taivaan valtakunta" - lähin naapuri. Ominaista paikoilla on vaihteleva pohjaluonto, jossa suuret ruskolevämetsät, monet kalaparvet, kivikorallit mm . ovat hallitsevia. Monta paikallistettua laivahylkyä on osasyynä että Stavnes ja Kråknakken on monen norjalaisen sukellusseuran suosiossa. Nyt haluavat omistajat laajentaa toimintaansa. Tulevaisuudessa markkinointi tulee keskittymään kaikkiin pohjoismaihin. - Solmien samojen harrastuksen omaavia useista maista toivomme luoda kunnon kansainvälisen urheilusukelluskeskuksen tänne, kertovat omistajat. Tässä yhteydessä on myös tarjolla käyttäjille muutakin kuin sukeltamista. Muuta toimintaa kuten kanoottimelontaa, surffausta, merikalastusta, kiertoajelua lähiympäristöön mm . kuuluu myös tarjouksiin, lisäävät Weiseth ja Nordvik. Stavnesin ja Kråknakkenin urheilusukelluskeskukset Kristiansundin läheisyydessä sijaitsevat noin 10 tunnin automatkan etäisyydellä Ruotsin Sundsvallista. Toinen mahdollisuus on lentäen - matka joka kestää noin 2-3 tuntia riippuen eri lentokohteista Suomesta. Kristiansundista kestää laivalla 15 min . sukelluskeskuksiin. Paikoissa on 40 henkilön yöpymissijat. Stavnes joka on vanha majakka-asema, koostuu useista rakennuksista, myös venevaja ilmakompressoreineen ja sukellusvarusteiden kuivaustilat kuuluvat mukaan. Kråknakken on aiemmin ollut yksityiskäytössä loman viettqpaikkana,

Tervetuloa Sukelluskeskukseen Averay v IKristiansund N Noria KRAKNAKKEN

Kun suunnittelet sukelluslomaa ensi kesäksi ota huomioon Norjan luoteis rannikko. Siellä sijaitsee Stavnesin ja Kråknakkenin sukellus keskus, vain 15 mi.n. v~nematkan päässä ~ristiansundlsta la koko aava Atlantl nurkalla. Soita tai kir'\oita (mielellään myös suomeksi) niin ähetämme lisää tietoa su kelluskeskuksesta.

STAVNES

Stavnes og Kråknakken Dykl(esenter Eila A. Ulvi Nordvik Kaasb0lsv. 9, 6500 Kristiansund N. Norge Telef. 990.47. 73.76970-71852 Yhdyshenkilöt Suomessa Peter Gorschelnik Jorma Riikonen Jänismäenk. 11 Kärjenniemen ala-aste 37620 Valkeakoski 37860 Kärjenniemi Puh. 937 42777 K 937 84650 K

937 7141 T 937 84602 T Valkeakosken Urheilusukeltaiat ry

käsittäen 2 asuin taloa venevaJomeen ja laitureineen myös säiliöiden ilmantäyttö ja kuivausmahdollisuudet kuten Stavnesissa. Molemmista voidaan vuokrata vene yksityiskäyttöön. Sukelluskeskusten sijainti on idyllinen vuononsuussa ja paikkojen keskeinen etäisyys on 10 min. venematka. Kun kysymys on taloudenhoidosta se perustuu itsepalveluperiaatteeseen. Talouskauppa ja kahvila on kävelymatkan päässä molemmista keskuk-

sista, joten tarvittavat ostokset voi suorittaa sieltä. Keskuksissa on televisiot videolaittein, 010- ja takkahuoneet "kotiaskarteluja varten" . Tietysti meri on kuitenkin tärkein vetovoima. Kuten Cato Hordnes Bergenistä, ai empi Norjan U rheilusukelluskoulujen keskusliiton johtaja sanoo: " Paikat ovat suoraan sanoen fantastiset. Kotona , kehumme aina kuinka hyvät olosuhteet voimme tarjota meidän sukeltajillemme, mutta

kun sukelsin Stavnesin ja Kråknakkenin ulkopuolella, täytyy vain todeta että löytyy paikkoja, jotka selvästi ylittävät meidän tarjoamamme olosuhteet. Suurin etu on keskusten selkeä vesi ja merenpohja joka on toive kaikille merentutkijoille". Hordnes on kuluttanut paljon aikaa meren pinna.n alla olevien tapahtumien seuraamIseen. (Tervetuloa ensi kesänä Norjan lounaisrannikolle urheilusukelluksen pariin.)

INFO Stavnes + Kråknakken Sijainti: n. 200 km Trondheimista Luoteisrannikolla. Matkat: n. 10 tuntia Sundsvallista. Kristiansundista 15 min veneellä. Varustelu ym: yöpymissijat 40 heng. Itsepalveluruokailu. Veneitä, purjelautoja, kanootteja. Hyvät kalastusmahdollisuudet. Oleskeluhuone ja videot. Paineilma: 200/300 bar. Lisätietoja: Peter Gorschelnik, Jänismäenkatu 11, 37600 Valkeakoski, puh. 937-42777. Jorma Riikonen Kärjenniemen ala-aste 37860 Kärjenniemi puh. 937-84650.

Valkeakosken urheilusukeltajat ry Kristiansundissa Teksti: Jorma Riikonen Kaikki hyvin -merkit, liika ilma ulos ja kohti pohjaa. Hitaasti painumme ohi pari metrisen levämetsikön, josta vaivatta löytää käsivarren vahvuisia runkoja. Levien seassa vilahtelevat kaikenväriset huulikalat aina upeaan siniseen asti. Painumme valkealle hiekkapohjalle ja suunnistamme kohti jyrkännettä, joka viettää vuonon syvyyksiin. Matkalla pysähdymme ihastelemaan valtavaa punaista merivuokkoa, joka on kiinnittynyt lohkareen alapinnalle. Pienet kampelat pölähtelevät eri suuntiin edestämme. Sen sijaan kurnusimppu ja isomerikokki vaivautuvat vain hieman kääntelemään ulkonevia silmiään. Kallion viereen avautuu pieni kanjoni ennen jyrkkää putousta alas vuonon pohjalle. Tyrmistyneen näköinen turska toivottaa meidät kaikesta huolimatta tervetulleeksi ja yläpuolella leviää seiparvi silmänkantamattomiin. Painumme alas kalliorinnettä valkoisen hiekan peittämäitä tasanteelta toiselle. Eräällä niistä silmät yhtäkkiä hahmottavat toistametrisen merikrotin. Se ei lainkaan pidä pyrstöstä kiinni pitävästä sukeltajasta, vaan irtautuu voimakkaalla potkulla ja liukuu ylpeästi syvyyteen kuin tieteissarjan taistelualus. Toisella tasanteella loikoo ilmielävä irvikissa Liisan Ihmemaasta. Sekin näyttää ylittävän metrin. Merikissaa ei kuitenkaan kumpikaan halua kaapata pyrstöstä. Kallioon avautuu pitkä halkeama, jossa majailee lähes jalkapallon kokoisia merisiilejä, suurisilmäisiä yökaloja ja puurolautasen kokoisia taskurapuja. Myös käärmemäinen teisti luikertelee esiin ja johdattaa meidät upealle merineilikkaniitylle. Syvyyttä on kolmekymmentä metriä ja aika palata ·ylös. Olemme Stavnesin sukelluskeskuksessa Kristiansundin edustalla. Sukelluksemme aloitimme suoraan keskuksen venerannasta. Sen lisäksi, että luonto on täällä erityisen runsaslajinen, kaikki on mf'ös tavattoman

suurta. Saapumispäivänä saatoimme seurata pyöriäisparven saalistusta rannalta noin kymmenen metrin päästä. Täällä on erinomaiset mahdollisuudet meri henkiseen gastronomiaan. Sukelluskohteet ovat monipuolisia. Venerannassa voi sukeltaa heikollakin säällä ja sinne on upotettu vanha katettu vene, johon on jo asettunut asumaan metrinen molva. Isoja hylkyjä löytyy lähivesiItä, tosin aika syvältä. Ruskolevälabynntit, kampasimpukkarinteet, pystysuorat kallio-

pudotukset ja harvinainen koralliesiintymä tekevät Kristiansundista jopa norjalaisille halutun sukelluskohteen. Suosiosta kertonee jotain se, että alueella on neljä sukelluskeskusta. Mikäli on valmis maksamaan kunnollisista asuinolosuhteista ja vaivattomista, antoisista sukelluksista noin satasen päivältä, kannattaa todella harkita Stavnesin sukelluskeskusta Norjan matkan kohteeksi.

Sukeltajan silmälasit: Kun Cousteau yhdessä Gagnan'in kanssa kehitteli nykyisen hengityslaitteen, loi se pohjan sukellusharrastuksen voimakkaalle leviämiselle. U rheilusukellus tänään on todella suosittua vapaa-ajan toimintaa. Jopa meilläkin täällä kylmässä kotosuomessa on jo yli 7 000 sukelluksen harrastajaa. Näille harrastajille ei enää riitä pelkästään painottomuudesta nauttiminen, vaan sukeltamiseen liittyy kosolti muita harrasteita, kuten VA-valokuvaus, VA-videokuvaus, meribiologia, meriarkeologia, VA-kilpailut, VA-suunnistus, sukelluskalastus jne. Kaikissa näissä toiminnoissa on hyvä näkeminen tärkeää. Harrastajan on nähtävänä ympäristönsä lisäksi sukellusmittarit, kello, kameran aukot, matkat ym. Urheilusukeltajalla ei ole erityisiä näkötarkkuusvaatim uksia viranomaisten taholta. Ammattisukeltajille sovelletaan samoja näöntarkkuusvaatimuksia kuin henkilöauton ajokortin saamiseksi, jolloin paremman silmän näöntarkkuus ori oltava V = 0,7 ja huonomman V = 0,3. Urheilusukeltaja, jonka näöntarkkuus on paremmassa silmässä alle V = 0,1, voi joutua vaikeuksiin kadottaessaan optisen maskin tai piilolasit, sillä tällä näöntarkkuudella voi helposti pinnalla ollessaan kadottaa rannan tai tukialuksen näkyvistään. Jokainen normaali näöllä varustettu sukeltaja tietää, miltä veden alla näyttää maskin kanssa ja ilman maskia. Suurimman osan silmän taittovoimasta muodostaa silmän uloin kirkas osa eli sarveiskalvo. Veden ja sarveiskalvon taite-kertoimet ovat lähes samat. Kun katsotaan veden alla ilman maskia, menettää sarveiskalvo tästä syystä taittovoimansa ja silmästä tulee pitkätaitteinen +43 dioptriaa. Näöntarkkuus huononee niin paljon, että on vaikea havaita montako sormea on pystyssä metrin päässä. Tällainen vika voidaan korjata silmälaseilla, jonka voimakkuus on +65 dioptriaa, mutta tällöin näkökenttä supistuisi 20 asteeseen. Tällaisilla vedenalaisilla silmälaseilla on ainoastaan teoreettista merkitystä. Jokainen teistä sukeltajista tietää, että silmän eteen on saatava ilmatila, eli sukellusmaski on paras ratkaisu selvään näkemiseen veden alla, kun sukeltajalla ei ole puutteita omassa näössään. Koska tämä on sukeltajien ammattilehti, ja sukeltaja-oppaat ja kurssikirjat ovat täynnä valon taittumista vedessä, en puutu syvallisemmin tähän, koska jo pelkästään siitä aiheesta kertyisi juttua yhden artikkelin verran. Lainaan vain fsukeltavan

silmälääkärin Yrjö Lähteen esitelmää, jossa hän mainitsi: "Vedessä esine näyttää väärän väriseItä, väärän kokoiselta, väärän muotoiselta ja se näyttää olevan väärässä paikassa." Kun kuitenkin tunnemme vääristymät ja korjaamme taittovirheet, niin näkymät ovat todella vaivan arvoiset. Sukeltaja, jolla ei ole taittovirheitä, voi siis maskinsa avulla nauttia näkymistä, kun on oppinut siihen, että kaikki näyttää suuremmalta ja olevan lähempänä. Sukeltaja, jolla on taittovirheitä, on omat ongelmansa. Sukeltajan taittovirheen korjaamiseksi on kolme päämenetelmää: optinen korjaus maskiin, tavalliset piilolasit ja sukeltajan piilolasit. Optinen korjaus maskiin: on kokeiltu aisattomia kehyksiä maskin sisällä, joka on huono ratkaisu, koska lasit huurtuvat ja irtoavat helposti. Paras tapa on etupinnaltaan suorien linssien liimaaminen maskin sisä-pintaan, jolloin myös sylinterikorjaukset voi hioa linsseihin. Likitaitteisia varten on myös saatavana valmis-maskeja, joissa vahvuudet on hiottu valmiiksi, sama korjaus molempiin silmiin, puolen dioptrian välein. Silmäterien väli on näissä laseissa vakio, 64 mm. Nämä maskit eivät kuitenkaan sovi henkilöille, joiden silmät ovat eri-taitteiset tai joilla on hajataitteisuutta. Olen myös valmistanut maskeja, joissa optiset arvot ovat suoraan hiottu maskin lasiin. Tällöin vahvuusraja jää alle -4.0 dioptriaa, muussa tapauksessa linssin reuna tulee liian paksuksi ja on käytettävä liimaus-menetelmää. On myös mahdollista laittaa luku lisäys ikänäköisen (yli 45-vuotiaan) maskiin, jolloin mittarit ja kamera-arvot näkyvät selvästi.

Sukeltaja piilolasista olen kirjoittanut Urheilusukeltaja-lehdessä no 3/ 1978, joten siihen en tässä yhteydessä puutu. Sehän on pleksistä valamalla valmistettu koko silmän peittävä piilolasi, jonka kanssa ei käytetä maskia ja joka joudutaan muotoilemaan yksilöllisesti jokiselle käyttäjälle. Tavalliset piilolasit maskin sisällä: Sekä kovia että pehmeitä piilolaseja voidaan käyttää maskin sisällä. Olemme tehneet kokeita pehmeillä piilolaseilla ilman maskia sekä järvivedessä että uimahallissa. Maskin kadotessa pehmeät piilolasit pysyvät silmässä kun taas kovat piilolasit huuhtoutuvat pois. Etelän suolapitoisissa vesissä saattavat myös pehmeät linssit huuhtoutua pois, joten maski on hyvä pitää päässä. Pehmeät piilolasit soveltuvat hyvin sukellukseen, kovat taas huonosti. Kovien piilolinssien alle muodostuu paineen vaihteluista johtuen kaasukuplia, jotka aiheuttavat turvotusta sarveiskalvolla. Oireena tästä henkilö näkee värirenkaita, näöntarkkuus alenee ja roskan tunne silmä lisääntyy. Vaivat menevät ohi parissa tunnissa eikä pysyviä vaurioita silmän pintaan jää. Sama ilmiö tunnetaan myös lento-matkustajilla, jotka käyttävät kovia linssejä, mutta lievenpänä. Verrattaessa optista maskia ja pehmeitä piilolaseja toisiinsa, havaitsemme että piilolaseilla päästään lähemmäksi "luonnollista näkemistä", koska näkökenttä on suurempi ja kuvavääristymät ovat pienenpiä. Optinen maski on siitä huolimatta käyttökelpoinen ja joskus jopa ainut ratkaisu joissakin hajataitteisuus-tapauksissa sekä silloin kun henkilö ei halua tai ei voi käyttää piilolaseja. Lisätietoja maskeista ja piilolaseista: Raimo Laitinen Maaherrankatu 22 50100 Mikkeli Puh. 955-11595

Taas vaihtui vuosi Kiitän kaikkia teitä kohentuneesta onnettomuustilastostamme. Työ onnettomuuksien välttämiseksi jatkuu. Tehdään turvallisuudesta yhdessä vallitseva olotila. Turvallisuustyöryhmä pääsi hyvin liikkeelle viime vuonna. Haluamalla turvallisuuskoulutusta ja ilmoittamalla tästä halustanne tulette myös saamaan sitä. Koulutustyöryhmä on suunnitellut koulutuksen uudistamista, jatko- ja kouluttajakoulutuksen tehostamista sekä eri tason kouluttajien tehtäväkentän selkiyttämistä. Materiaaleja on valmisteltu. Tänä vuonna ohjelma esitellään hyväksyttäväksi. Koulutus- ja turvallisuusvaliokunta jatkaa toimintaansa yhdistettynä valiokuntana. Liiton talous on vakaalla pohjalla. Voimme nyt satsata koulutuspäällikön/kuntoliikunnan ohjaajan palkkaamiseen. Vain siten saamme liiton koulutuksen "tulemaan kentälle"; piirien sukellusjaostojen ja seurojen välittömäksi tueksi. Tänä vuonna valmistelemme painopisteen siirtämistä seurojen tukemiseen 1987-88. Järjestämme kolmet koulutuspäivät • luokkatarkastajien/koulutustarkastajien opintopäivät • sukellusjaostojen edustajien piiripäivät • piirien turvayhdyshenkilöiden koulutuspäivät. Liitto korvaa matkan ja majoituksen piirien yhdelle edustajalle kuhunkin koulutustilaisuuteen. Tietysti kolme eri henkilöä kustakin piiristä. Sukeltajat: kun haluatte tietää lisää asioista, vaatikaa seurojenne johdolta järjestettäväksi Piirin SukeItajapäivä. Järjestäjät: vaatikaa paikalle liiton johtokunnan jäsen tai toiminnanjohtaja. Heidät on siihen koulutettu.

Turvatietoa Vuosi 1985 meni Suomessa sukeltajan kannalta tarkastellen turvallisemmin kuin usea edellinen. Kiitos siitä teille kaikille. Risto Kemppainen, "läheltä-piti" raportit tutkiva ja niistä kouluttajille kertova lääkärimme, on kuitenkin tyytymätön: on oltu lähellä rajoja, mutta tapahtumista ei tule raportteja. Jokainen tapaus on raportoimisen ja tutkimisen arvoinen, jotta tulevaisuudessa pystytään välttämään samojen virheiden toistuminen. Otan tässä esiin nyt loppuun saakka selvitetvt kolme sukellustapaturmaa Ruot;issa 1984, joissa sai surmansa yhteensä viisi urheilusukeItajaa. Tarkemmin tutkijalautakunnan 230-sivuista raporttia käsitellään kouluttaja- ja turvapäivillä 1986. t

Onnettomuuksien syiksi todettiin: • Puutteellinen suunnittelu ja riittämätön valmistelu ovat vaikuttaneet kaikkiin kolmeen onnettomuuteen. Vain yhden sukeltajan varusteisiin viidestä ei ollut huomauttamista. Vakavanluonteiset puutteet varusteissa olisi voitu välttää sukelluksen suunnitteluun aina kuuluvan välineiden toimintatarkastuksen yhteydessä. • Sukelluksen paikan ja ajan valinta kuuluvat suunnitteluun. Yksi onnettomuus olisi voitu todennäköisesti välttää valitsemalla toinen aika tai paikka. • Kolmelta menehtyneistä sukeltajista puuttui turvaliivi. Yhtä turvaliiveistä ei voitu täyttää. Toimivaa turvaliiviä taas ei täytetty. • Kaksi menehtynyttä sukeltajaa oli kokemattomia kuivapuvun käytössä, mikä on voinut vaikuttaa onnettomuuksiin. • Väliköydellä oli nähtävästi vaikutuksensa tapahtumiin kahdessa onnettomuudessa. • Tasapainotusvaikeuksia oli kaikissa tutkituissa tapauksissa. Painoja ei osattu irroittaa tarvittaessa. • Sukeltajien käyttäytyminen äkillisissä kriisitilanteissa pahensi nähtävästi kaikkien viiden sukeltajan vaikeuksia . Miksi ruodin näitä Ruotsin asioita? Ensinnäkin voimme ottaa niistä oppia; itsekukin sukeltaja ja seuran sukellustoiminnasta vastaava sekä kouluttaja ja turvahenkilö. Omat olomme ja sukeltajamme eivät juurikaan poikkea ruotsalaisista. Toiseksi mainitusta 230-sivuisesta tutkijalautakunnan raportista saamme rutkasti tietoa kouluttajakoulutukseen, turvakoulutukseen sekä sukeltajan koulutukseen. Kirjaa onkin tilattu nyt puolisen tusinaa lisää vetäjien käyttöön. Kolmanneksi omasta maasta saatu aineisto ei Kemppaisen mukaan riittäisi pohjaksi juuri minkäänlaisille yleispäteviksi tarkoitetuille päätelmille. ÄLKÄÄ PELÄTKö RAPORTOIDA OMALLE LÄÄKÄRILLEMME. ON SUKELLUSHÄNELLÄ LÄÄKÄRINÄ TOIMIESSAAN AIVAN YHTÄ SUURI VAITIOLOVELVOLLISUUS KUIN LÄÄKÄRINÄ YLEENSÄKIN. ASIOITANNE EI REPOSTELLA NIIN , ETTÄ JOUTUISITTE NAURUNALAISIKSI TAI PILKAN KOHTEIKSI. Pikasiirto ohjeiksi Suomeen: • Kolmeen tekijään pystymme VaIkuttamaan nopeasti 1) Sukellusten suunnitteluun ja johtoon on turvakurssit. Halutkaa nii-

tä piireihin, niin niitä saadaan sinne. Halu tulee ilmoittaa kirjallisesti. 2) Välineiden huoltoon ja tarka.stuksiin on samoin turva kurSSIt. Siellä opetetaan vaatimaan tätä sukeltajilta. Miten huolletaan ja tarkastetaan on opetettava laitekursseilla; ainakin se, miten usein viedään huollettavaksi. 3) Jatkokoulutuksen järje~tämi~en ja halukkuuden herättämmen. Jatkokoulutukseen hakeutumIseen ovat työn alla. • Neljäs tekijä on vaikein alu~: op~t taa käyttäytyminen vaaratIlanteIssa. Pää on avattu silläkin alalla. Syyspäivien osanottajat täyttivät psykologien noin 800 kysymyksen lomakkeet kuka enemmän, kuka vähemmän hikoillen. Nyt psykologit tutkivat mitä urheilusukeltajan päässä liikkuu. He tutkivat voidak::;een auttaa urheilusukeltajia välttämään liian suuret riskin otot. Kevätpäivillä kuullaan kommentit sekä miten jatkamme tällä alalla. OLKAA MUKANA KEHITTÄMÄSSÄ TÄRKEINTÄ: TURV ALLISTA SUKELLUSKOULUTUSTA. TÄNÄ VUONNA KOULUTAMME JAOSTOJEN HENKILöSTöÄ. Kale

VAHVA URHEILU· RAKENTAJA Maistraatinportti 2 00240 HELSINKI Puh. (90) 15941

seaOpesl

..,,~

Sea Quest'in monipuolisesta ja näyttävästä nostoliivisarjasta olemme vakiomallistoomme valinneet seuraavat takkiliivit: 1309 Open Water ilman telinettä. Takkiliivi jossa laiteliitäntä ja CO 2 patruuna kestävä kaksoispussirakenne, tasku ' letkun kiinnikkeet; , sininen/harmaa. 1310 Open Water telineellä. Sama takkiliivi kuten edellä, varustettuna Sea Quest selkätelineellä. 1311 Sea Vest II Tyylikäs musta-harmaa takkiliivi Sea Quest selkätelineellä. Laitel i itäntä, COz-patru u na. Kaksi tilavaa tasKua, letkun kiinnikkeet. Istuvuuden säätömahdollisuus.

1310

1312 ADV 620 Takkiliivi laiteliitännällä ja CO 2 patruunalla. Kaksi tilavaa taskua, letkun kiinnikkeet, kantokahva. Istuvuuden säätömahdollisuus. Laivastonsininen/harmaa, ADV 620, joka edustaa Sea Quest'in huippua, on erityisesti suunniteltu antamaan mahdollisimman tasapainoisen kellutuksen.

if!!!!ff3 ff!ff!!!!!ffi'S1§§#= Ef!§ i!!ffi!ffä€ffff!f§if!f§= fififä~~W

1I.1I1'1rUI1II."V Fabianinkatu 13 00130 Helsinki Puh. 90-6121358

1312

MERIVOIMIEN SUKELTAJAKURSSI 51 PXX TTYNYT Merivoimien sukeltajakurssi 51:n päätöstilaisuutta vietettiin 31. 10. 1985. 17sukeltajaoppilasta, JOIsta kantahenkilökuntaan kuului kaksi, sai todistuksen raivaajasukeltajalinjan suorittamisesta. Neljän kuukauden kurssi oli ohi, mutta mitä kaikkea oli ehtinytkään tapahtua. Sukeltajakurssi 51:n testit ajoittuvat kesäkuun alkupuoliskolle. Pyrkijöitä oli ehkä hieman keskimääräistä vähemmän, noin 45. Pyrkijät saatiin järjestykseen kolmen päivän fyysisten ja päivän psyykkisten testien perusteella. Karsintaraja nousi melko korkeaksi johtuen kandidaattien kohtuullisen hyvästä yleiskunnosta. Testien jälkeen jäätiin jännittäen odottamaan tuloksia. Kurssi alkoi heinäkuun alussa ja sukeltajaemälaiva Mursuun majoittui 21 oppilasta (kurssin aikana joukko hieman pieneni erinäisten syiden johdosta). Kotiutuminen laivalle oli helppoa, sillä esim. videot ja aluksen oma sauna tuntuivat ruhtinaallisilta, olihan suurin osa meistä tullut suoraan alokaskomppaniasta. Moni pyrkijä oli testeihin liittyvässä haastattelussa ilmoittanut odottavansa kurssilta kovaa koulutusta. Saaman piti: aamulenkit, kahden viit

kon allaskoulutusvaihe ja kunto piirit veivät heti alussa miehistä mehut. Helpolla ei tosin päästy jatkossakaan. Sukeltajakurssin traditionaalisia voimainkoitoksia oli tasaisin väliajoin: punttijuoksua, monitoimikisaa, viikon saaristosissiharjoitus, puku-uintia... Sukeltamisen luonne kurssilla poikkesi melkoisesti urheilusukelluksesta, mistä lähes kaikilla oppilailla oli kokemusta jo ennen kurssia. Alussa tuntui, ettei aika mitenkään riitä.Sukellusta valmisteltaessa hiki virtasi ja Mursun peräkansi tuntui ahtaalta, mutta sopu sijaa teki?? Koska miinan tuhoaminen edellyttää että se ensin löydetään, erilaisia etsintämenetelmiä (sektori- ja kehäetsintä ruutukalusto, poijuparietsintä ja gleider) harjoiteltiin aina kyllästymiseen asti tavoitteena niiden ruutiininomainen osaaminen. Koko sukellustoimintaa leimasi kurinalaisuus. Mielenkiintoa sukeltamiseen toi urheilusukeltajapiireissä harvinaisen kaluston käyttö. Gleider, nostopussit, va-puhelimet, va-tv -järjestelmä, Aga ACSC -seoskaasulaite sekä va-räjäytyskoulutus toivat uutta intoa jokapäiväiseen sukeltamiseen. Sukeltaa kurssilla tosiaan sai: neljän kuukau-

den aikana tunteja veden alla kertyi noin 40. Näistä tunneista muiden yläpuolelle nousivat sotahylyissä vietetyt hetket. Saksalainen raivaaja M-451 ja venäläinen miinalaiva Ladoga ovat hienoja ja mielenkiintoisia hylkyjä, mutta valitettavasti niihin tutustuminen siviilissä on vaikeata sukelluskielloista johtuen. Raivaajasukeltajalinjan suorittivat: Pursim Ahokoski J M Matr AroHAW Englund V P M Härmä P T Kuusinen J A H Kärppä J E P Luukkanen P T Laukkanen T J Lautala J J Leinonen T A Siltala M J S Tossavainen M T Tuominen T J Ukkola J P J Vento V M Vesterinen K 0 Vääp Vilk:man M K Suojasukeltajalinjan Kiukas J P

suoritti

Vääp

P. H. ja V. E.

PINTAA SYVEMMÄLLÄ THAIMAASSA Matka Bangkokiin sujui rattoisasti, liekö Finnairin tarjoamien uuden vuoden samppanjoiden tai ensikertalaisten Thaimaan kävijöiden, Peten (15 v.) ja Tuomaksen (12 v.) ansiota. Bangkokiin saavuimme aamu-yhdeksältä ja parin tunnin bussi matkan jälkeen olimme perillä Ocean View hotellissa Pattayalla puolelta päivin uudenvuodenpäivänä. Thaimaassakin on useampia pyhäpäiviä vuodenvaihteessa joten hotelli oli tupaten täynnä. Huoneiden järjestästäminen vei nuoremman sukelluspolven mielestä aivan liian kauan, joten laukut levälleen, uikkari, naamarit, räpylät ja snorkkelit esiin ja niin alkoi poikien ensimmäinen sukellusretki Thaimaassa - hotellin uima-altaassa. Saimme loppujen lopuksi huoneet jo tunnin päästä ja operaatio purkamisen jälkeen siirtyi loppuporukka, Anneli ja kaksi Raimoa poikien seuraksi altaalle. Loppupäivä menikin auringonoton ja hereilläpysymisen merkeissä. Aamulla heräsimme pirteinä 11 tunnin yö-unen jälkeen, olihan edellinen päivä venähtänyt yli 40 tuntiseksi. Samalla saimme kertaheitolla tasatuksi viiden tunnin aikaeron Suomen ja Thaimaan välillä. Maittavan aamiaisen jälkeen suuntasimme askeleet Samin (jostain syystä emme yleensä käyttäneet oikeaa nimeä Sompong Bootsarakomsivithi) The Reef Dive Shopille. Vaihdettuamme kuulumiset ja hoidettuamme varusteiden ja veneen vuokraukset kuntoon pyysimme Samilta haastattelua suomalaiseen sukeltajalehteen tulevaa artikkelia varten. Samin suostuttua siirryimme (kolme metriä) viereisen baarin tiskin ääreen jutuntekoon. Sam kertoi aloittaneensa sukeltamisen 60-luvun lopulla U.S. Special Forcen eli vihreiden barettien rynnäkkö- ja raivaussukeltajakoulutuksella. Toimittuaan useita vuosia thaimaalaisten sukeltajien kouluttajana armeijassa Sam siirtyi yhdeksän vuotta sitten omiin leipiin perustamalla pienen sukellusvälineitä vuokraavan ja sukelluskursseja järjestävän liikkeen Pattayalle. Thaimaassa ei ole mitään urheilusukellusjärjestöä, pari kerhoa on, toinen Bangkokin Yliopistossa ja toinen paikallisen Shellyhtiön. Kumpikaan ei ota ulkopuolisia jäseniä, joten sukelluskoulutus on täysin kaupallisella pohjalla. Pattayalla on Samin putiikin lisäksi kaksi ulkomaalaisten vetämää sukellusliikettä, toinen huomattavasti Samin putiikkia suurempi. Kaikki vuokraavat t

laitteita ja järjestävät sukellusretkiä niin kokeneille sukeltajille kuin vastaalkajille. Laitteiden vuokraushinnat ovat yleensä kiinteät, mahdollista pientä tukku- tai tuttavanalennusta lukuunottamatta. Täydelliset varusteet, sisältäen nostoliivin irtoavat 550 bahtilla vuorokaudelta (=noin 140 mk). Suosittelemme omien perusvälineiden, regulaattorin ja nostoliivin mukaanottamista, jos laukkuun suinkin mahtuu. Silloin maksat pullopaketista ja painovyöstä painoineen noin 200 bahtia (= 50 mk) päivässä ja saat ainakin tutut välineet. Lisäpulloista Sam veloittaa 100 bathia kappaleelta koosta riippumatta (7 1, 10 1 ja 12 1). Minkäänlaista kirjallista todistusta sukeltajan taidoista ei ainakaan allekirjoittancilta ole koskaan pyydetty, sensijaan Sam ensimmäisen käyntimme yhteydessä seurasi silmä tarkkana puuhailuamme laitteiden parissa ja vakuuttui ilmeisesti siitä että tiedämme mitä olemme tekemässä. Samin liikkeen ulkonäkö ja käytetyn näköinen vuokrauskalusto ei hevin paljasta hänen erinomaista ammattitaitoaan sukelluskouluttajan. Sam puhuu lisäksi erinomaista englantia. Ensi elokuussa pidetään Pattayalla NAUI:n kouluttajien jatkokoulutustilaisuus, jonka yhteydessä Samista tehdään ensimmäinen thaimaalainen Instructor Trainer. Eric Dohlon Ruotsista saa samanaikaisesti saman arvon. Sam on jo vuosia kouluttanut sukeltajia paitsi Thaimaassa myös Hong Kongissa ja Malesiassa. NAUI tekeekin Thaimaasta Lounais-Aasian keskuksen, kuten Läntisen Tyynen Meren alueen NAUI:n johtaja kirjeessään Samille ilmoitti. Sukelluskoulutus Pattayalla on periaatteessa samanlaista kuin Suomessa. Samin suosittelema Open Water 1 peruskurssi käsittää 17 teoriantuntia, jotka pidetään veneen aurinkokannella matkalla sukelluskohteisiin ja 11 tuntia vedessä sisältäen 5 laitesukellusta. Vesiharjoittelu aloitetaan suoraan meressä. Kurssin hinta on 7 500 bahtia hengeltä, sisältäen opetuksen, laitevuokrat ja veneen. Ryhmät ovat pieniä, useimmiten vain 4 henkeä, joten noin 1 700 mk on varsin kohtuullinen hinta. Kysyimme Samilta mikä hänen mielestään on vaarallista sukellettaessa Thaimaan trooppisissa vesissä. Vastaus oli: "Nothing" Tarkemman utelun tuloksena Sam kertoi myrkyl-

listen kalojen kuten skorpionikalan, kivikalan tai seeprakalan esiintyvän varsin harvalukuisena ja olevan sen verran häijyn näköisen ettei kukaan yleensä mene niitä sohimaan - edes vahingossa. Haita ei Pattayan vesillä esiinny aivan pieniä lukuunottamatta - itse emme viiteen vuoteen ole nähneet ainuttakaan. Phukessa ja Intian Valtameren puolella haitakin jo löytyy. Korallit eivät ole myrkyllisiä, joten suurimmaksi vaaraksi jäävät vesiskootterit, varsinkin umpikuurojen ja täyssokeiden turistien käsissä. Meidän on helppo uskoa Samia nähtyämme kuinka "germaanituristi" nappasi ankkurilIaan mukaansa ankkuroidun lasipohjaveneen ja körötteli se perässään yli puoli kilometriä Korallisaaren uimarantaa pitkin uimareiden ja veneiden keskellä onnellisen tietämättömänä aiheuttamastaan paniikista. Suosittelemme ehdottomasti sukeltamista kauempana varsinaisilta turistirannoilta. Vesiskoottereiden alituinen pörinä pään yläpuolella ei oikein luo turvallisuuden tunnetta vaikka sukeltajakaveri kuinka yrittää hätistää uteliaimmat kauemmas. Sukeltajanlippua emme nähneet käytettävän kertaakaan - kyllä sukeltajat sen tuntevat mutta muut sitäkin huonommin. Vesi on kauempana rannikosta todella kirkasta, näkyvyys yleensä 3050 jalkaa ja lämmintä (26°-2TC). Kun valoa tuntuu olevan yhtä paljon 30 - 40 metrissä kuin pinnalla eikä vesikään kylmene on syytä seurata syvyysmittaria, jos sukeltaa syvemmissä vesissä. Parhaat korallit ja hienoimmat "maisemat" löytyvät yleensä 2-10 metrin syvyydestä, joten tarvetta mennä sen syvemmäs ei ole. Tuulisella säällä saattaa vesi aivan rannan lähellä olla pari kolme astetta normaalia kylmempää haihtumisen vuoksi - rajan huomaa todella selvästi. Sukelluspukua ei tarvita lämpötilan vuoksi, itse käytimme omatekoisia puuvillahousuja ja pitkähihaisia paitoja suojaamaan naarmuilta ja meduusoilta, joita tällä kertaa ei juurikaan näkynyt. Puuvillasormikkaat eivät olleet sormenjälkien peittämiseksi hylyillä vaan sormien suojaamiseksi teräviltä koralleilta. Suurin terveysvaara on merisiilit. Parin törmäyksen jälkeen oppii taatusti varomaan näitä yhtä tavallisia kuin kiusallisia tuttavuuksia. Sukelluskalastus on Thaimaassa luvallista - niin laitteilla kuin ilman. Kalaakin löytyy kaiken kokoista ja näköistä. Suurin vaikeus on aluksi

erottaa syötävät kalat muista. Thaimaalaiset ampuvat vain syötäviä kaloja - groupereita, snappereita ja Jack fishiä. Parhaat kalapaikat saat selville kysymällä veneen toivottavasti sukeltavalta kipparilta. Samin kaupan edessä riippuvan 160 kiloisen pedon kokoiset saaliit kannattaa jättää asiantuntijoiden kuten Samin ammuttavaksi - ainakin aluksi. Hylkyjäkin löytyy Pattayan vesiltä useita, joukQssa ainakin 7 djonkkia ja yksi (siviili-)lentokone. Tavaroiden nostaminen on veneemme sukeltajakipparin ja kiinalaisen porsliinikaluston omistajan Gan (lausutaan Gä) mielestä sallittua "kunhan niitä ei näytä poliisille". Lausahdus kuvastaa sattuvasti paikallista suhtautumista mahdollisiin sukeltamista koskeviin säännöksiin. Sukellusretkille kannattaa ehdottomasti pyytää Samia järjestämään veneen ja siihen sukellustaitoisen kipparin. Paitsi että sukeltava kapteeni pystyy vastaamaan paremmin sukeltajien turvallisuudesta ja tuntee vuokrakaluston hän yleensä tietää parhaat sukelluspaikat ja osaa usein hiukan englantia - helpottaa kummasti ajatustenvaihtoa. Veneen · vuokraaminen päiväksi maksaa noin 1 500 bahtia jos matka suuntautuu parin tunnin päähän rannikosta. Sopuisia sukeltajia veneeseen mahtuu kymmenkunta. Jos haluatte lähteä kauemmas ulos kannattaa harkita saaressa tai veneessä yöpymistä polttoaineen ja ajan säästämiseksi. Parin päivän retki maksaa 2 500-3000 bahtia kohteesta riippuen. Voit myös syödä veneessä. Pyydä Samia tai veneen kipparia hankkimaan mukaan kokin ja kerro mitä haluat syödä. Ruoka-ainekset noudetaan aamulla torilta taatun tuoreina - kaloja lukuunottamatta - nehän kunnon sukeltaja pyytää itse, joko pohjaongella tai harppuunalla. Ruoka valmistuu veneessä ja lyö ainakin meidän mielestä kevyesti laudalta useimpien ravintoloiden tarjuamat annokset. Ja thaimaalaiset mausteet avaavat hetkessä tukkoisen nenän - kyynel kanavien ja hikirauhasten lisäksi. Jos joku haluaa yrittää miekkakalojen pyydystämistä sekin järjestyy hinta noin 500 bahtia hengeltä. Miekkakalahan on niin hieno saalis että sitä kannattaa pyytää vaikkei saisikaan - niinkuin ei useimmiten saakaan. Kiitettyämme Samia haastattelusta painuimme takaisin hotelliin, keräsimme varusteet kassiin ja lähdimme kunnon turistien tavoin Korallisaarelleo Emme tosin maksaneet retkestä ruokineen Aurinkomatkojen pyytämää 350 bahtia nupilta vaan puolet vähemmän - tinkiminen on Pattayalla rahanarvoinen taito . .Pojat su-

keltelivat aikansa perusvälineillä ja ihmettelivät "akvaariokalojen" lukumäärää. Tunnin kuluttua alkoivat ympärillä pyörivät vesiskootterit hermostuttaa ja kiinnostaa joten äkkiä ylös ja skootterin selkään kokeilemaan lainelautailua. Paluu ei alkanut hetkeäkään liian aikaisin, Thaimaan aurinko tarttuu tosi hanakasti suomalaiseen talviturkkiin. Seuraava päivä menikin Rapen tekemän videon vedenalaiskotelon kokeilemisessa ja Raimon magneettikatkaisimen ja siihen sopivien johtojen etsimisessä ympäri Pattayaa. Kotelo piti ja kuvaakin syntyi. Ikävä kyllä pääosan esittäjät eli nuorempi sukelluspolvi oli aivan liian innoissaan päästyään sukeltamaan ehtiäkseen vielä esiintyä jossain vedenalaisessa elokuvassa. Sukelluspäivinä oli melkoinen tuuli - aallot yhtään liiottelematta kolmimetriset ja vene Kuin lastu laineilla: Näin kova tuuli on harvinaista talvella - varaa kuitenkin mukaan merisairauslääkkeet ellet ole samanlainen

teräsvatsa kuin oman porukkamme sukeltajat. Peten ja Tuomaksen mielestä mielenkiintoisiJ'lta veden alla oli kalojen määrä ja uskomaton lajirikkaus. Vesi oli niin kirkasta että pojat aluksi kiersivät merisiilit ainakin parin metrin päästä etteivät putoaisi päälle - tuntui kuin ilmassa uisi. Toinen ihastelun aihe oli eriväriset, siniset, punaiset, keltaiset ja vihreät merivuokot, jotka ykskaks häipyivät korallin sisään ja parin minuutin kuluttua ilmestyivät kurkistelemaan rauhanhäirit~ijöitä kuopistaan. Rapen mielestä Pattayan vedet ovat Key Largon Pennekampin veroisia. Nähtävää on ainakin meille riittänyt useamman reissun verran ja nuorempi polvi kyseli jo ennen kotiinlähtöä: " Koska tullaan uudestaan?". Eiköhän tulla jos ei muuta niin tekemään valmiiksi se kesken jäänyt vedenalaisvideo. Teksti Raimo Vuojärvi Kuvat Raimo Laitinen ja Raim Yuojärvi

LAIVASTON SUKELTAJAKILLAN KEVÄTKOKOUS JA SUKELLUSALAN SEMINAARI 22. - 23.3.86 Helsingin laivastoasemalla Kirkkonummella OHJELMA LAUANTAINA LAIV ASTOASEMAN 22. 3. KLO 12.00 HELSINGIN PÄÄLLIKÖN TERVEHDYS. LAIVASTON SUKELTAJAKILLAN ESITTELY. Puheenjohtaja Jouko Askola 13.00 SEOSKAASUSUKELLUSLAITTEIDEN KEHITYS. Project Engineer Imre Botos, Interspiro AB 14.00 KASPIAN MEREN SYVÄSUKELLUSJÄRJESTELMÄT. Tuotekehityssuunnittelija Juha Lehtonen, Valmet laivateollisuus 16.30 Päivällinen 18.00 KEVÄTKOKOUS JA KILTAILTA

PR300

PROFESSIONAL

Olavinkatu 1 00100 Helsinki 10 Lähetämme myös Linja-autoaseman vieressä. postiennakolla.

SUNNUNTAINA 23.3. KLO 09.00 A a m i a i ne n 10.00 MERIVOIMIEN SUKELTAJAKOULUTUS. Kapteeniluutnantti Antti Villanen, Sukeltajakurssi Yliluutnantti Janne Leimi 11.00 RANNIKKOLAIVASTON SUKELTAJAKOULUTUS JA SUKELTAJAKERT AUSHARJOITUKSET. Kapteeniluutnantti Jarkko Kaari, Rannikkolai vasto KALUSTO- . 12.00 SUKELTJAKURSSIN ESITTELY. Sukeltajakurssi 14.00 Pää t ö s k a h vi t ENN AKKOILMO ITT A UTUMINEN Tapahtuu viimeistään kaksi viikkoa ennen tilaisuutta soittamalla tai kirjoittamalla: LAIVASTON SUKELTAJAKILTA Kuormatie 3 03100 Nummela Puh. 913-24700 ENNAKKOILMOITT AUTUNEILLE Postitetaan tilaisuuden osallistumisohjeet. Ennakkoilmoittautumisen yhteydessä voidaan varata majoitus pitkämatkalaisille laivastoasemalta. ILMOITTAUTUMINEN TILAISUUTEEN Tapahtuu Helsingin laivastoasemalla sukeltajakurssin koulutustiloissa klo 11.00 mennessä. TILAISUUS ON TARKOITETTU Merivoimien sukeltajakurssin suorittaneille tai sukeltajakertausharjoituksiin osallistuneille henkilöi Ile.

"Vain muutaman tunnin tähden" Harrastaja sukeltajalIe kertyy sukellustunteja vuosittain vähän, sukelluskertoja vielä vähemmän, mutta noitten muutamien tuntien tähden tehdään uskomaton määrä työtä. Kysymys on pohjimmiltaan siitä: "Paljonko harrastaja on valmis uhraamaan aikaa ja rahaa siihen, että hän sukeltaa jonkin seuran riveissä". Tässä kirjoituksessa esittämäni maksuihin jotka jossakin tapauksessa mielipiteet perustan sille, että vain saattavat olla käsittämättömän suuria pieni osa sukelluskurssin käyneistä esim: 380 mk/henkilö? liittyy seuroihin ja vain pieni osa seuTilanne on pahenemassa, eikä paroista on edustettuina SUSL:n korane piiritoiminnalla täällä, missä väkouksissa ja kurssi tilaisuuksissa. limatkat ovat pitkiä. Jotain muuta olisi keksittävä, jotta SUSL:n edellytMISSÄ ON VIKA? tämät velvoitteet pystyttäisiin toteutSeuroilla on taloudellisia vaikeuksia tamaan, niin että niistä olisi nimikkeittensä mukainen hyöty käytännös- varsinkin pienillä. Menoja on pakko karsia. Ei ole varaa matkustelemi- sä ja tämä "hyöty" tavoittaisi kaikki seen, hotellilaskuihin, ei liioin kurssi- tietoa haluavat.

Laajamittainen jäsen- ja seuratutkimus käyntiin? Olisiko syytä tehdä selvitys siitä, minkälaisia toiminnallisia vaikeuksia erisuuruisilla seuroilla on? Toiminnallinen rakenne? Sekä toiminnalliset edellytykset eripuolilla maata? Lisäksi löytyy lukuisa joukko kysypaa-ajan käytöstä edustaa sukellusmyksiä joista voisi olla hyötyä seuroharrastus? Kuinka perhepiirissä siihen jen ja Liiton toimintaa suunniteltaessuhtaudutaan? Mitkä asiat koetaan sao huonoina, mitkä hyvinä? HaluttaiEsimerkiksi: Vapaa-ajan käytön siinko jotakin muuttaa? Jos - niin tutkiminen, eli minkälaista osaa vamiten?

Moni suuri asia on kätketty yhteen sanaan, joka antaa oikeuden olla oikeassa sitä puollustettaessa ja väärässä sitä vastuttettaessa - olkoonkin, että "ehdotus" muuten ei olisi edes keskustelun arvoinen. Yksi tällainen sana on - "turvallisuus". Pääosa sukellustapahtumista suoriturvasukeltaja. Koulutuksen pitäisi tetaan pienissä ryhmissä eripuolilla pystyä verestämään sukelluskurssilla vesialueita. Kaikissa näissä tarvitaan aikanaan saatua tietoa, sekä saattasukellusvanhin, sekä sukeltajia joilla maan uusitieto vanhoillekkin sukeltaon tarpeellinen tietomäärä, sekä anjille. Tämänpäivän kalliit "tittelikursnos tervettä harkintakykyä. Vastuu sit" eivät käytännössä edistä sukelluson jokaisella itsestään sekä sukellusturvallisuutta suurestikkaan. Niiltä kavereistaan. Näin ollen myös jokaisaatu tieto tavoittaa vain murto-osan sen on pystyttävä vuorollaan olemaan sukell usta harrasta vista.

"Kurssinkäyneen sukellusvanhimman pitää valvoa meitä, ettemme tekisi mitään sellaista, jonka tiedämme vääräksi - mutta teemme kuitenkin - jollei meitä siitä kielletä". Uskoisin että videofilmille tehdystä hyödyntävät pientä osaa urheilusukelselkeästä opetusfilmistä, jota seurat lusta harrastavista. Tällaisella filmilsaisivat kohtuuhintaisina ostaa läkin on toki puutteensa, mutta suuSUSL:tä olisi parempi kuin 1- 2 henrimman osan puutteista korvaa se, kilön kallis viikonloppukurssi - josta että sitä voi katsella useampaan kertaan ja melkein missä vain. saatu tieto varisee matkalle ja rippeet

lJ~ I\+1

JO Ji~!iITTXNX9T,i .. , J,1 fAlJjfI1ITT~RI POIS SUU9!A SI !

AGA-AIRI ja DIVATOR MK II sukelluslaitteiden

• • • •

Myynti Varaosat Huoltokorjaus Testaus

Kuormatie 3, 03100 Nummela Puh. 913-24700/Jouko Askola

Professional Diving Aga Oivator MK II PS. ATMOS ja CRESSI

Yksittäisistä sukeltajista muodostuvat seurat. Seurojen yhdyselin on SUSL. Nämä molemmat palvelevat yhtä asiaa: sinua ja minua - ei päinvastoin.

urheilusukelluslaitteiden varaosia. Tuo laitteesi testattavaksi.

Erkki Okkonen tammikuu -86

Kokkolan uimahalli Roomalainen kylpylä Ultima Thulessa Syksyllä 85 valmistui Kokkolan uimahalli - Vapaa-aikakeskus. Kuuden vesialtaan lisäksi on; Fysikaalinen hoitolaitos ja kuntosali Medirex, keilahalli, voimailusali, märkä- ja kuivakahvio Simmari. Arkkitehti kävi Renbäckin Kalen kanssa uppopalloharjoituksissa. Seuraavana päivänä he piirsivät uppopalloaltaan mallin. Sitten se rakennettiin - Kokkolaan. Tuhannet vihreät kasvit virkistävät veronmaksajia, jotka maksoivat Vapaaaikakeskuksesta 45 miljoonaa. Roomalainen kylpylä on täydellinen. Filosofia toimii - Vapaa-aikakeskuksen suunnittelussa on otettu meille uusi ajattelutapa. - Roomalaisen kylpylän malli, saa ihmiset viihtymään ja virkistäytymään koko perheen kanssa. Niin pitkän aikaa päivästä kun he itse haluavat. Halli tarjoaa uimisen lisäksi muitakin liikunta- ja rentoutumismahdollisuuksia, kertoivat isot pojat, vapaaaikakeskuksen vihkiäisissä.

Mahdollisuuksia on. Ajan, paikan ja muodon saa valita; kuumavesinen poreallas, jossa vesi paineella hieroo kehoa, kylmävesiallas, solarium, kunto- ja voimailusali, squash- ja keilahalli. Altaiden syvyydet 4 m - 20 cm. Yhdessä mursut suihkuttavat, toiseen pääsee vesiliukumäkeä pitkin. Kympillä henkilö, ja siitä ylöspäin palvelut maksavat. Alennuksia saa sarjalippuihin ja vuosikorttiin. Seuroilla on harjoitusratoja käytössä.

Ilman lippua pääsee kahvioon, vedenalaiseen katsomoon, squash- ja keilahallin taakse, ja ns. parrelle, josta 40 m pituudelta on näköala yli hallin. On kiva istua kahviossa - karvahattu päässä juoda kuumaa kahvia, katsella kun toiset uivat - viileässä vedessä. Katseltavaa on - Kokkolassa on kauniita tyttöjä. Merisaukkojen ja Kokkolan uimaseuran järjestämä vesidisko osoitti hallin monipuolisuuden. Värivaloissa, ranta-asussa, musiikin soidessa, on kiva jytätä tai uida ja saunoa - kun ulkona on vielä pakkanen. Hallin ennakoitu kävijämäärä 180 tuhatta vuodessa, ylittyy. Nykyisen ennusteen mukaan kävijämäärä tulee olemaan 250- 300 tuhatta vuodessa. Kesällä valmistuu ulkoalue oleskelutiloineen, joten kävijöitä riittää ympäri vuoden. Ihmiset viihtyvät; vauvasta vaariin, junteista juppeihin, valitsemallaan yksilöllisellä ajalla ja tavalla. Roomalainen kylpylämalli toimii. Monipuolista tilaa Iso allas on 8-ratainen 25 mx 21 m, syvyys 1,2-2 m, portaat molemmilla sivuilla. Hyppyallas 12 mx 12 m, syvyys 3,8 m -4 m, kulmat katkaistu. Kolme hyppylautaa, 2x l m ja 3 m, 5 m taso. Hyppyallas on suunniteltu: uppopallon ja uimahyppyjen harjoitus ja kilpailualtaaksi. Sitä voi myös käyttää laitesukelluskoulutukseen. Fysikaalinen hoitolaitos ja kuntosali Medirex tarjoaa yleisimmät fysikaaliset hoidot, lääkinnällinen harjoitusterapia ja hieronta, allasvoimistelu, kuntotestaukset ja -ohjelmat, laitteisto on alan suomalaista huippua. Ison altaan alla, kellari kerroksessa on keilailuradat ja voimailusali, huoltotilojen lisäksi. Kaksi squash-hallia ns. allaskerroksessa. Kahvio niiden takana, märkä-, ' kuiva- ja ulkotiloineen. Saunaan ja pukeutumistiloihin mennessä, vasemmalle jäävät parturikampaamo, kokoustilat ja solarium.

• ••

Ir===~~;::::;':!:';='=··::!:!!::!!·~~:~·~··!!:S!!·!::·=I=i.~·=J::::·::·~;;A;;·:;:··~l~·:;:·=i~·;:N:;:··~·~-·~Ef1.. ::':::::, :J...------7 Turku, Oy Silja Line Ab, Käsityöläiskatu 4, puh . 921 -652244, KOP-Kolmio 921-65 22 88, Silja Linen terminaali, Turun satama, puh. 921-65 22 55. Åbo, Oy Silja Line Ab, Hantverkaregatan 4, tel. 921-65 2244, KOP-Kolmio 921-65 22 88, Silja Lines terminai, Åbo hamn, tel. 921-65 22 55.

Ja niiden takana edustustila, jossa on sauna takkahuoneineen, tilaa 20:lle hengelle. Perheelle tai pienelle ryhmälle on omat pukeutumis- ja oleskelutilat. Hallin aulasta alkaen joka paikassa on runsaasti vihreyttä, pientä kukkaa ja suuria kasveja. Joka paikassa ne näkyvät ja luovat oman lisänsä viihtyisyyteen ja avaraan tilaan. Ahdasta ei ole muualla kuin uimaaltaassa. Allas uppopallolle Uimahallin esisuunnitteluvaiheessa otettiin yhteys suunnittelijoihin. He ottivat kaikki esitetyt toivomukset huomioon. Arkkitehti kävi Urheilusukeltajan liitossa. Yhdessä Renbäckin Kalen kanssa he kävivät uppopalloharjoituksissa. Seuraavana päivänä he piirsivät altaan. Sitten se rakennettiin. Ikkuna yhdelle seinälle piti tulla koko seinän pituinen ja metrin korkuinen. Raha ja lujuuslaskelmat toivat: sivuseinään kolme noin metrin suuruista pyöreää ikkunaa, ja yhden päätyseinälle. Altaan yläpuoliset tilat riittävät hyvin pelaajille, toimitsijoille ja tuomareille. Vedenalaisessa katsomossa on harjoitusten seuraajia.

Harjoitusvuoroja on runsaasti: isosta altaasta rata joka arki-ilta klo 18-20. Sunnuntaisin klo 8-10 iso-, hyppy- ja lastenallas. Hyppyallas kolme kertaa arkisin klo 19-20, ja sunnuntaisin klo 8-10. Merisaukkojen harjoitus-, kilpailu- ja virkistystoiminnan kannalta tilanne on erinomainen. Perästä kuuluu. Pikku puutteita on; hyppyaltaan päädyssä oleva ikkuna häiritsee uppopallon pelaamista, on liian lähellä koria, uimahyppääjät kaipaavat 10m tasoa ja metri lisää syvyyttä, ikkuna sivuseinässä altaan mittainen. Se loisi mahtavan lisän vedenalaiseen katsomoon. Niin, ja joku kysyi: " Missä ne taideteokset ovat?". Ensimmäinen Suomessa Muualla Suomessa ei ole tämän tyyppistä hallia. Helsingin YrjönkadunUimahalli joiltakin osin muistuttaa Kokkolan Vapaa-aikakeskusta. Keskieuroopassa tämän tyyppiset halli t ovat saaneet vankan kannatuksen. Kokkolassa käy samalla tavalla. Vanhassa kuplahallissa kävijöitä oli vuodessa 100 tuhatta. Ennusteen mukaan nyt tuon luvun saa kertoa kolmella. Hallin rakentamispäätös~ä tehtäessä oli arvostelijoita paljon, nyt sano-

taan hallia liian pieneksi. Kokkolan Vapaa-aikakeskus on paikka joka luo viihtyisät olosuhteet käyttäjille ja henkilökunnalle tänään ja huomenna. Teksti: Juhani Kuosmanen

VEDENALAISET TVÖV ÄLlNEET Edustaja Suomessa: T:mi Sekom PL 109, 00141 Helsinki 90-743019 tai 626838 telex 12-1489

.,'"

.. ~

BIOSUKEL TAJAPAIVAT Biosukeltajat r.y. järjestää VEDENALA;SEN LUONTOTUTKIMUKSEN SEMINAARIN la 15.3.1986 klo 10.00-16.00 Helsingissä, Mannerheimintie 5 A 3. krs. Alan asiantuntijat ja opiskelijat esitelmöivät ja alustavat: - vedenalainen luontotutkimus - biosukellusmenetelmät - esitellään käynnissä olevia sukeltamalla tehtäviä kasvillisuus-, kala- ja pohjaeläintutkimuksia - merenpohjan geologinen tutkimus - urheilusukeltaja ja tutkimus -- keskustelua Seminaari on tarkoitettu kaikille vedenalaisesta luonnosta ja tutkimuksesta kiinnostuneille urheilusukeltajille. Tervetuloa!

- OvatkO piilolasit sinulle hyvä ratkaisu. - Maskit silmälasien vahvuuksilla. - 50ita-, kirjoita- tai käy meillä. Optikko Raimo Laitinen yli 20-vuoden kokemus sukeltavana optikkona.

KIRKKAASTI PARHAAT

111

LINSSIT MEILTÄ

Puhvetti Osallistumismaksu 15 mk/ henkilö

optikko

Nähdään seminaarissa Risto Murto Biosukeltajat ry Lokkisaarentie 5 C 327 puh. 650188 (työ)

OSK. LAITINEN OY

Osanottajakato avovesiuintien SM -kilpailussa Lähes 30 ennakkoilmoittautumista oli tullut avovesiuintien ylipitkien matkojen SM-kilpailuun. Kilpailu käytiin 3. 8. 1985 välillä Tikkurila- Vantaankoski. Järjestäjien yllätykseksi ja pet. ty mykseksi lähtöpaikalle Tikkurilan Avikiin saapui vain seitsemän uskalikkoa. Viiden miehen ja kahden kauniimman sukupuolen edustajan voimin lähdettiin taittamaan 13 kilom etrin märkää taivaIta. Kilpailu Suomen mestaruudesta käytiin ainoastaan miesten kesken. Matkaan lähtivät järjestä vän seuran Helsingin Partiosukeltaj ien edellisen v uoden kärkikaksikko Jen s Kristiansen ja Pauli Pyysalo, Saaristome ren Sukeltajien Turun edustaja Kristiina Lindholm, sekä Tampe reen Urhe ilusukeltajien kaksikko Jouko Jäske ja kilpailun iäkkäin 54 v uotias Esko Jokinen. Naisosanottajat oli va t Pa rtiosukeltajien Pirjo Ahonen j a Tampe reen U rheilusukeltaj ien Ann e Ringbom. Pakollisiin kilpailu varustuksiin kuuluu, kuten asiantuntijat hyvin ti etä vät , räpylät ja jonkin la inen märkäpuku. Lisäk si saa kä ytt ää uintilautaa,

NÄETKÖ HYVIN MYÖS VEDEN ALLA

jonka maksimi pinta-ala on 0,3 m 2 ja m yös maskia ja snorkkelia. Viimeksi mainitut kannattanee kuitenkin jättää pois. Veden lämpötila lähtöpaikalla oli 16 astetta ja sää aurinkoin en. Helsingin pitäjän Myll ykoskella sijaitsi juottopaikka ja kilpailijoiden oli noustava mailiin. Koskea ei uitu läpi , vaan se ohitettiin jalan. Kilpailijat joutuivat pitämään pakollise n viiden minuutin tauon , jonka ajaksi räpylät oli riisuttava pois. Juottopaikalle saapuivat yhtäaikaisesti kolmikko Kristiansen , Pyysalo ja Lindholm. Aikaa oli kulutettu 49,50. Pyysalo taisi olla ensimmäinen, joka löi käden rantaan. Varmuutta asiasta ei ole, sillä maalikameraku vaa ei ole. Eikä se kilpailun kannaltakdan ole ratkaisevaa. Seuraavana lähestyivät tummanpuhu vat pilvet ja odotettavissa oli toimitsijat kastele va sade. Kilpailijathan oli vat jo kastuneet. Kilpailijoista se uraavana tuli Pirjo Ahonen, joka o li uinut hyv in . Hän oli jään yt kärjestä vajaat 13 minuuttia ajan ollessa 1.02,37. Run saan kuude n

MAAHERRANKATU 22 50100 MIKKELI 10 PUH. 11 595

minuutin paassa Pirjosta saapui tauolle Anne Ringbom. Hänestä oli Jouko Jäske jäänyt 11 ,30 ja viimeisenä tässä vaiheessa oli Esko Jokinen ajalla 1.37, 15. Jokinen lisäsi painoa taukopaikalla. Alku oli ollut tuskallisen vaikeaa, kun ei millään meinannut pysyä veden pinnan alapuolella. Kokeiltuaan uintia lisäpainon avulla , tuntui uinti olevan kuin suurta juhlaa alkuun nähden. Lähdettiin maalipaikalle odottelemaan ja jännittämään kahta asiaa. Ensinnäkin oli mielenkiintoista nähdä olisiko kärkikolmikko edelleen yhdessä. Toisen jännitysmomentin kohteena oli voittoaika. Alittuisiko edellisen vuoden tulos 2.31,39. Tottahan sitäkin jännättiin, kuka oli kisan nopein ja Suomen mestari . Aikaa lähdöstä oli kulutettu noin 2,30 kun kaksi hahmoa tuli näkyviin samanaika isesti . Maaliin oli matkaa noin 400 metriä. Hetken päästä pystyttiin kilDailijat tunnistamaan. He olivat edellisen vuoden voittaja Jens Kristiansen ja Turun Kristian Lindholm. Je ns otti valtaisan loppurutistuksen ja repi eroa veto vedolta. Lindholmilla näytti olevan va ikeuksia. Kri stiansen löi kätensä maaliin ajassa 2.32,31. Kun tästä vähennettiin pakollinen viiden minuutin ta ukoai-

2263

2266

2263 2 x 7 LlT SÄILlÖPAKETTI Kevytmetallisäiliöt venttiilein, pohjansuojin, telinein . Kaksi ulosoUoa,.yarailma, Din- ja Int-liitäntä, kantokahva. 2265 1 x 12 LlT SAIUOPAKETTI Kevytmetallisäiliö venttiilein, pohjansuojin , telinein. Varailma. Din- ja Int-liitäntä.

2265

2266 1 x 10 UT SÄIUÖPAKETTI Kevytmetallisäiliö venttiilein, pohjansuojin, telinein. Varailma. Din- ja Int-liitäntä. 1 x 10 lit säiliöpaketista on mahdollista kakkosventtiilin ja välikappaleen avulla rakentaa 2 x 10 lit paketti.

Fabianinkatu 1300130 Helsinki Puh . 90-6121358

ka, saatiin viralliseksi loppuajaksi 2.27,31 ja uusi reittiennätys oli syntynyt. Lindholm oli saanut suonenvedon loppurutistuksessaan, mutta myönsi reilusti hävinneensä. Hän sanoi, ettei suonenveto vienyt voittoa. Lindholmin aikaisemmista saavutuksista kannattaa mainita SM-pronssi 50 metrin räpyläsukelluksesta. Kristiansen puolestaan kertoi yrittäneensä ratkaisua jo aikaisemmin. Lindholm ei kuitenkaan antanut periksi, vaan roikkui sitkeästi mukana. Kristiansen kertoi lisäksi tulleen koko matkan täysillä. Loppurutistuksessa hän pyrki pysymään kärjessä ja yllättyi hieman Lindholmin jäämistä niin helposti. Jens oli erittäin hyväkuntoinen tullessaan maaliin. Kolmanneksi sijoittui Pauli Pyysalo. Hän kertoi välillä olleen pientä aallokkoa, joka vaikutti hänen uintiinsa siinä määrin, että joutui hieman antamaan periksi. Seuraavana saapui maaliin Anne Ringbom. Hän oli ohittanut Pirjo Ahosen 7,5 kilometrin kohdalla. Anne oli jättänyt uinti laudan pois taukopaikalla.

Kuudentena tuli maaliin Jouko Jäske, joka oli käyttänyt aikaa hieman yli neljä tuntia. Runsaan viiden tunnin kuluttua saapui viimeinenkin kilpailija hienosti urakastaan selvinneenä Esko Jokinen. Lajista täytyy sanoa, ettei se sovi rautaisille miehille, tai naisille. Kilpailuelementti kun on runsaan kostea, saattaisivat ruostua. Kova laji se kuitenkin on ja vaatii muuten hyvää kuntoa. Sitähän sopii itse kunkin yrittää, miltä tuntuu tai valtaa jopa lyhyempikin matka kuuden millin märkäpuku yllään. Se nimittäin hankaa aika mukavasti kiskoessa eteenpäin. Huumoriakin kilpailijoilta löytyy. Esimerkiksi Lindholm tuumi viisi minuuttia maaliintulon jälkeen, että onneksi on Helsinki City-maraton samana päivänä. Sinne pitäisi vielä mennä. Pyysalo sanoi maalipaikalla: "Olenhan sentään vielä piirin mestari. Jens oli jossain vähempiarvoisessa tapahtumassa kun mestaruus ratkaistiin. Se vähempiarvoinen tapahtuma oli uppopallon Euroopan-mestaruuskilpailu."

Ainakin kärkikolmikko lupasi lähteä puolustamaan maamme lajimainetta Ruotsin Västeråsissa käytävään 23 kilometrin kanaaliuintiin. Tytöt hieman empivät lähtöään mukaan. PER-ERIK LAMMELA

A vovesiuintien yli pitkien matkojen SM-kilpailu 1985 TULOKSET: 1. Jens Kristiansen Partiosukeltajat Helsinki 2.27,31 2. Kristian Lindholm Saaristomeren Sukeltajat Turku 2.28,33 3. Pauli Pyysalo Partiosukeltajat Helsinki 2.34,10 4. Jouko Jäske Tampereen Urheilusukeltajat 4.05,49 5. Esko Jokinen Tampereen Urheilusukeltajat 5.12,58 Naisten kilpailu (ei SM-kilpailu) 1. Anne Ringbom Tampereen Urheilusukeltajat 3.35,0 2. Pirjo Ahonen Partiosukeltajat Helsinki 3.39,35.

KALEVI RAUHALA POHJOLA-YHTIöT

Urheilusukeltajan lisenssivakuutuksesta Suomen Urheilusukeltajain liitto ja Pohjola-yhtiöt ovat tehneet sopimuksen ryhmätapaturmavakuutuksesta. Se on pakollinen lisenssivakuulUs kilpailijoille. Liitto suosittelee sitä myös muille lajin harrastajille, sillä vakuutuksen perusteella korvataan lajia harrastettaessa sattuneet loukkaantumiset. Lajin laajuus Urheilusukellukseen kuuluvat lajit ovat: urheilusukellus, räpyläuinti, uppopallo, sukelluskalastus, sukellussuunnistus ja sukelluskuvaus. Huom! Vakuutuksesta korvataan myös sukeltajantauti. Sillä tarkoitetaan sukeltajan tuloa liian nopeasti pintaan vaikkei äkillistä ulkoista tapahtumaa olisikaan, eikä se johdu sairauskohtauksesta tai omasta törkeästä huolimattomuudesta. Vakuutus on voimassa Suomen U rheilusukeltajain liiton ja sen alaisten seurojen järjestämissä: - kilpailuissa ja harjoituksissa, jotka ovat lajille ominaisia ja harjoituksen johtajan valvonnassa - valmennusohjelman mukaisesti harjoiteltaessa - näytöksissä, koulutus- ja valmenn usleire illä. - Edellä mainittuihin tilaisuuksiin välittömästi liittyvillä menoja paluumatkoilla. - Kilpailumatkan aikana ulkomailla, kun vakuutettu osallistuu kilpailuun liiton tai seuran edustajana. Huom! Harrastussukeltajilla on lisenssivakuutus voimassa vain kotimaassa erilaisissa sukellusharrastustilanteissa. Tapaturmia, jotka tapaturmavakuutuslain perusteella katsotaan työtai opiskelutapaturmiksi tai jotka kuuluvat korvattaviksi liikennevakuutuslain nojalla, ei korvata urheilusukeltajan tapaturmavakuutuksesta. Korvaus 1. Hoitokuluja (D) . tapaturmastai sukeltajantaudista maksetaan 30.000 markkaan tapausta kohden, niiltä osin kuin niitä ei makseta jonkin lain nojalla. 2. Pysyvästä invaliditeetista maksetaan kertakorvaus (Bb), jos urheilusukeltaja vammautuu lajia harras-

taessaan. Osittainen invaliditeetti vähentää korvausta. 3. Päiväkorvaus (C) maksetaan ohimenevästä, vamman parantumisaikana esiintyvästä työkyvyttömyydestä. 4. Kuolintapauskorvaus (A) maksetaan omaisille tai nimet ylle edunsaajalle, jos urheilusukeltaja kuolee tapaturmaisesti lajia harrastaessaan. Vakuutusmäärät Vaihtoehto l Vaihtoehto 2 D = 30.000 mk 30.000 mk C = 25 mk Bb= 30.000 mk 75.000 mk A = 10.000 mk Päiväraha, työkyvyttömyys- ja kuolintapauskorvaukset ovat riippumattomia muiden yksityisten tai lakisääteisten vakuutusten perusteella saatavista korvauksista. Vakuutusmaksu henkilöltä vuodessa 60 mk

150 mk

Korvauksen hakeminen Korvaushakemuksia saat Pohjolayhtiöiden konttoreista. Korvaukset suoritetaan vakuutetulle tai hänen omaisilleen kuukauden kuluessa siitä, kun vakuutusehdoissa mainitut asiakirjat ovat saapuneet Pohjola-yhtiöiden konttoriin. Vakuutuskausi Vakuutuskausi on 1. .1.-31. 12. Ensimmäisenä vuonna voi ottaa vakuutuksen tammikuusta alkaen. Postisiirtolomakkeita on saatavissa seuroista. Myöhempiä vakuutuskausia varten saat vakuutusyhtiöstä jatkomaksukuitin, jolla varmistat vakuutuksen jatkuvan voimassaolon. Kilpailulisenssin tapaturmavakuutukseen sovelletaan henkilökohtaisen tapaturma vakuutuksen yleisiä ehtoja vuodelta 1981. Ehtolaajennuksen mukaan korvataan lisäksi sukeltajantauti. Miten korvauksia haetaan ja mitä niihin kuuluu Hoitokulukorvauksia haettaessa tarvitaan korvaushakemus, lääkärinlausunto mieluiten E-Iomakkeelle, alkuperäiset kuitit ja Kansaneläkelaitoksen paikallistoimiston korvaushake-

muslomake täytettynä. Tällöin Pohjola-yhtiöt suorittaa hoitokulut kokonaisuudessaan korvauksensaajalle. Mikäli sairausvakuutustoimiston maksama osuus on jo haettu, tulee toimiston laskelma liittää mukaan. Hoitokuluihin sisältyvät tarpeelliset lääkärin tai hammaslääkärin antaman tai määräämän hoidon tai tutkimuksen kustannukset kohtuullisine matkakuluineen. Hammasvammoja korvattaessa lähtökohtana on välttämätön hoito ta"/anomaisia aineita ja hoitotapoja käyttäen. Ennen korvauspäätöksen tekoa edell ytetään hammaslääkärin hoitoehdotusta ja kustannusarvioita. Jatkohoidosta sovitaan maksusitoumuksella. Tässä yhteydessä on huomattava, että puremisesta hampaalle tai hammasproteesille aiheutuneita vahinkoja ei korvata. Hoitokuluina korvataan edelleen tapaturman yhteydessä käytössä rikkoutuneiden silmälasien, kuulokojeen ja hammasproteesin korjaus- tai hankintakustannukset. Silmälaseihin rinnastetaan myös piilolinssit. On huomattava, että näiden korvaaminen edellyttää rikkoutumista tapaturmien yhteydessä, jolloin seurauksena on aina oltava myös jokin ko. tapaturman aiheuttama ruumiinvamma. Pelkästään silmälasien rikkoutumista ei siten korvata. Todettakoon vielä, että sukeltajan lisenssivakuutus täydentää mahdollisia henkilökohtaisia vakuutuksia ja päinvastoin. Tällöin mahdollinen in- . validiteettikorvaus, päiväraha ja kuolintapaussumma maksetaan kaikista vakuutuksista. Hoitokulukorvaus suoritetaan vain laskujen mukaan yhdestä vakuutuksesta. Jos kuluja on enemmän kuin ns. D-osan suuruus, käytetään muiden vakuutusten Dosaa lisäksi. Kun vahinko sattuu, voi korvausasiassa kääntyä minkä tahansa Pohjola-yhtiöiden konttorin puoleen. Monet Pohjola-yhtiöiden konttoreista hoitavat vahinkojen selvittelyn itsenäisesti ja maksavat eräitä korvauksia suoraan ilman pääkonttorin välitystä. Lähimmän konttorin puoleen kannattaakin aina kääntyä, koska asia usein hoidetaan loppuun jo siellä. Konttorista saa myös tarvittaessa lisätietoja ja lomakkeet korvaushakemusta varten.

a la Reska

Merisiiltä Å la Kreeta Tee opastettu turisti matka esim. Kreetalle, mukana matkalaukussa sukeltajan uimalasit ja räpylät. Hae sopiva kivikkoinen ranta, esim. Elundankylä lähellä Agios Nicolausta. Uimalaseilla pinnalta tähyillen paikallistat merisiilit, joita on runsaasti. Tämän jälkeen on helppo sukeltaen ja kiveä käyttäen irroittaa siili pohjasta ja tuoda se pintaan. Eräs naisturisti käytti hieman erikoista pyydystapaa, hän asteli niiden päälle paljain jaloin ja poimi ne sen jälkeen jalkapohjastaan. Tässä tavassa on se huono puoli, että merisiilin piikit tahtovat jäädä katkenneena jalkapohjaan. Eikä hänkään montaa siiliä näin pyydystänyt, mutta lääkäri sitä vastoin kylläkin useita piikkejä jalkapohjasta. Paikalliset asukkaat käyttivät pitkävartisia keppejä, joiden päähän he olivat sitoneet haarukan sekä tyhjiä sipulisäkkejä, joihin pyydystetyt merisiilet kerättiin. Merisiili halkaistaan heti tuoreena (lue: elävänä) ja puristetaan siihen hieman sitruunaa. Sisällä, hieman mätiä muistuttava punakeltainen osa, on sitä syötävää suurta herkkua. Maultaan merisiili on hieman makeaa tai kuten kirjoissa se ilmaistaan, maistuu vähän jodille, jota tosin en ole koskaan maistanut. Lisukkeena tietysti käytetään paikallista vaaleaa leipää, Feta-juustoa ja palanpainikkeena pihkanmakuista Retzin-viiniä. Kissakalaa

Å la sukeltaja Ota sukelluslaitteet, sekä yksi kappale sukeltajan harppuunoita ja aja Norjaan. Muista piilottaa harppuuna hyvin, sillä harppuunakalastus on kielletty Norjassa. Saavuttuasi sopivan näköisen vuonon rantaan sukella noin 10- 20 metrin syvyyteen. Ala tähyillä sopivan kokoista Kissakalaa, joka makailee kaikessa rauhassa pohjahietikolla pituuden ollessa noin metrin luokkaa ja painon 7 - 10 kg. Jos olet pystynyt tuomaan saalistamasi kalan kuiville ja kun olet laastaroinut saarnasi haavat, perkaa kala sekä viipaloi se noin 2 cm:n paksuisiksi pihveiksi. Paista ne pannulla rapeiksi käyttäen öljyä ja suolaa lisukkeena. Älä hätkähdä hieman makeahkoa hajua, joka leijailee pannusta, vaan maista paistosta ennakkoluulottomasti. Yllätyt sen mausta, joka todella on hyvä muistuttaen broilerikanan tai vasikanlihan makua. Ja mikä mukavinta, siinä ei ole lainkaan ruotoja.

Muista kuitenkin, ettei Kissakalaa saa syödä ylettömästi, koska sillR on taipumusta vetää syöjäitä häntää suoraksi ja selkää kaarelle. Taskurapua Å la laskuvesi Samalla kertaa kun käyt tutustumassa maukkaaseen Kissakalaan, voit tutustua myös Taskurapuun å la laskuvesi. Laskuveden ollessa alimmillaan ota muoviämpäri ja astele laskuveden alta paljastuneelle maalle. Ala käännellä maassa lojuvia rakkolevämättäitä ja sopivan näköisiä irtokiviä. Sakset tanassa vilistävä, litteähkö, vihreänruskea eläin on se haettu taskurapu, joka napataan selästä kiinni. Varo saksia, laita saalista ämpäriin ja jatka etsimistä. Taskuravun valmistus tapahtuu samalla tapaa kuin kotoisenkin ravun,

eli ne laitetaan suolalla ja tillillä maustettuun kiehuvaan veteen. Äläkä unohda raskuravun kanssa nautittavia lisukkeita. Laita hyvissä ajoin laivalta ostettu valko viini ja snapsi jäähtymään vuonoon (muista nousuvesi, etteivät juomat jää nauttimatta). Huomaa, että vain taskuravun sakset ja jalat ovat syötävää ja nekin normaalisti kuoritaan. Kuivattua turskaa Å la sellaisenaan Kun nyt kerran olet Norjassa kokeile myös kuivattua turskaa. Oleiltuasi jonkin aikaa pienen kylän laitamilla (noin viikon) ja kun kyläläiset ovat kuulleet, että olet sukeltaja, tullaan sinulle esittämään kaino toivomus: josko hakisit ankkuripaikalla pohjaan jääneen hyvän ankkurin ylös. Pyyntöä tehdessään kalas-

SUOMEN URHEILUSUKEL T AJAIN LIITON

vuotta sukeltamista

30-VUOTISJUHLAT JA

JUHLA VUOSIKOKOUS HOTELLI MARSKI, HELSINKI 12.-13. 4. 86 Alustava ohjelma: 12. 4. klo 12-14 klo 14

klo 19

vastaanotto 30-vuotisjuhlat Tervehdyspuhe Kalervo Rehnbäck SVUL:n tervehdys Jouko Purontakanen Juhlapuhe Per-Olov Jansson Ansiomerkkien jako Esitelmä - Ora Patoharju Juhlaillalliset

13. 4. klo 9-11.30 VAPEPA-toiminta Joensuun Urheilusukeltajat Merisaukot, Kokkola klo 12 Lounas klo 12.30 Valtakirjojen tarkistus klo 13.00 Juhlavuosikokous klo 15.00 Juhlakahvit

TERVETULOA Vastaanotto- ja huonevaraukset liiton toimistoon 21. 03. 1986 mennessä 90-1582258 Irma Niemelä (Majoitus 160,- aamiaisella) ILLALLISKORTTIEN HINTA JA MUUT TARKEMMAT TIEDOT SEURAKIRJEISSÄ

Juniori SM Uppopallo Lahti 4-8. 06. 1986 04. 06 Avajaiset - joukkueiden tulo - majoittautuminen - tutustuminen kisamiljööseen yms. 05. 06 Uppopallo esittelyjä - läheisessä Nastolan uimahallissa - 3 kertaa - klo 10.00, 12.00, 14.00, kesto n. 30 min./l - varataan joukkueille aikaa verryttelyyn ja uintiin samassa yhteYdessä, jos mahdollista - muiden kisatapahtumien seurantaa ... 06. 06 I kilpailupäivä - 08.00-09.00 tuomareiden ja joukkueenjohtajien palaveri - 09.00-11.00 otteluja - 11.00-12.00 ruokailu (riippuen tietysti kisajärjestelyistä) - 12.00-18.00 otteluja 07. 06 II kilpailupäivä - 08.00-11.00 otteluja - 1l.00-12.00 ruokailu (riippuen ... ) - 12.00-19.00 otteluja - palkintojen jako noin klo 19.30 08.06 Kisamarssipäivä - yhteinen ohjelma - koti matka Sarjat pojat alle 19 v. ja alle 16 v. Viimeinen ilmoittautumispäivä huhtikuun loppuun. Osallistumismaksu 200 mk joukkue. Joukkueella tulee olla mukana yksi tuomari. Lisenssit oltava kunnossa, ne tarkastetaan jokaiselta joukkueelta. Ilmoittautumiset kirjallisena osoitteella: Jorma Kervinen Saarijärventie 21 C 38 70460 Kuopio Lisäinformaatio: Liiton toimisto (yleiset suurkisa-asiat)+ J. Kervinen, iltaisin puh. 971-115526 (Uppopallo)

PUNAISENMEREN

SUKE' , USSAFARI ~I ~IUrhei'l usu keII ukse~t· .n JanO! ysta- va tavan e1'" lomaal

man keskellä

subtr<?op~isen

meren

s~yyksissä .. !

' 88; oiviömatiiäl 4.3 .. 13.3. Ja 22.4.-1.5. Kysy Ja varaa pian paikkasi Toiviomatkolsta.

LINNANkOSkENkATU 3 HELSINKI 25 PUHELIN (90) 440 454

taja monieleisesti ja -sanaisesti selittää, ettei hänellä ole antaa rahaa vastineeksi. Samalla hän tarjoilee sinulle veneestä löytynyttä paikallista keskikaljaa. Kun ankkuri on löydetty ja toimitettu sen omistajalle, saapuu hän seuraavana päivänä luoksesi mukanaan laatikollinen kuivattua turskaa. Näin helppoa on kuivatun turskan hankkiminen. Kalastajan mielestä kuivattu turska on erittäin hyvää ja ravitsevaa sellaisenaan. Todistaakseen sanansa hän ottaa laatikosta kuivattua tiskirättiä muistuttavan turskanpuolikkaan ja puraisee siitä aimo kimpaleen alkaen jauhaa sitä tyytyväisenä. Samalla hän tarjoaa sinullekin omaa turskaa. Maku on todella kokeilemisen arvoinen ja kokeilemiseksi se ainakin minulle jäi, mutta urhoollisesti söin haukkaamani palasen. Hänen mukaansa se syrjäyttää purukumin ja siinä olen hänen kanssaan samaa mieltä. Turska on nimittäin sitkeää. Loput siitä turskalaatikollisesta on Vatialassa, joten halutessasi voit käydä maistamassa herkkua. Ja saahan sitä joulunalla kauppahallista lisää.

Suomen urheilusukeltajain Liitto ry:n jäsenlehti lehti postitetaan sukeltajille, joiden osoitteet kerhot ovat toimittaneet liitolle ja joiden jäsenmaksut on maksettu. Muuten on lehteä saatavana liiton toimistosta. Päätoimittaja Erkki Metsävuori Kustavintie 9 C 24 20310 Turku 31 k. 921-391098 t. 921-694317 Toimitussihteeri Ilmoitushankinta: Leena Harkke Brita Ikävalko Peltolantie 6 D Radiokatu 12 20720 Turku 00240 Helsinki k. 921-367948 (90) 1582257 Toimitus jättää kirjoittajille vastuun heidän mielipiteistään. Osoitteenmuutokset: U rheilusukeltaja-Iehti Kustavintie 9 C 24, 20310 Turku 31 Tekstit ilmo ilmestyy No 2 04.03 11.03 07.04 3 28.04 08.05 01.06 4 06.09 14.09 10.10 5 30.10 12.11 12.12 Vuosikerta 120:Oy Turun Sanomat Turku