Issuu

TERVEHDYS RÄPYLÄJALKAISET palatt~anne taas vene- Ja mökkipiiloistanne.

URHEILU

SUKELTAJA 15. 10.1984 Puheenjohtajalta Sri Lanka Koralliriutat Kiilukoe PM -kuvaus säännöt URSUK materiaalista Miinaanajoja 1914 Sukeltaja -85 Koulutuksesta Harjoittelua Sukellustaulukoista Sukeltajantaudista SUSL+SVUL Matkailupalsta NSDM 1984 Oslo SVUL piiri? Sukelluksia Inkoossa Pätkä historiaa Reserviupseerikoulutus Sukeltajakurssi 30 v.

3 4 7

8 9 10 11 12 13 14 15-18 19 21 22 23 24 25 26 29 30

Kansi Inge Lenmark Röda Havet serie.

Neljä lopulliseksi muodostunutta ja usea vähemmän vakavaa sukellusonnettomuutta vuoden sisällä olivat aihe edellisen numeron "torttukorvat" -kuvaan. Saman olisi voinut sanoa tuhannella sanalla. Teksti olisi kuitenkin ollut vain kaiken sen toistoa, minkä jokainen on kuullut sukelIuskurssilIa. Kysymys kuuluukin: mitä on opittu? Tieto menee läpi todella liiankin hyvin. Se ei tee pesää korvien väliin ja muunnu turvallisiksi sukellusasenteiksi. Turvallisuusvaliokunta ja koulutusvaliokunta kehittelevät parhaillaan uutta systeemiä kouluttaa seuroille turvahenkilöitä. Sukeltajien luokkasuorituksilla tähdätään itsensä kehittämiseen sekä tiedollisesti että taidollisesti peruskoulutuksen (=sukelluskurssin) jälkeen. Luokkasuoritusten pohjalta lähtevä sukellusvanhinten ja sukellusjohtajien (työnimi) koulutus tulee tähtäämään sukellusturvallisuuden edellytysten parantamiseen seuroissa jatkokoulutuksella. Kannanottoja asiaan kysytään syyspäivillä. Kiinteästi turvallisuuteen liittyvä asia on sukellustaulukot. US NA VY menee hylkyyn yhä useammassa maassa. Omat uudet taulukkomme jaetaan tässa lehdessä tarkastelua varten. Lisätietoja asiasta saat syyspäivillä. Ja voit kysyä. Jos et vieläkään ole katsonut asialliseksi hankkia nostoliiviä, tee se viimeistään kuluvan talven aikana. On toivottoman aataminaikaista tapella painovoiman kanssa, kun hommaan on kehitetty jo vuosia sitten yksinkertainen teknillinen väline. Vai onko se niin, että takametsien miehille sopii tällainen alkukantainen ponnistelu, jota pieni hengen vaara vain ryydittää ... ? Syyspäivien teema on SUKELLUSTURV ALLlSUUS. Tärkein aihe 00 TURVALLISUUSKOULUTUKSEN käytännön toteutusmallin työstÖ.

Tervetuloa syyspäiville ja -kokoukseen Turkuun 24. - 25. 11. 84

JOKA VUOSI ON VAALIVUOSI LOPPUSYKSY ON VAALIEN AIKAA Sääntöjen mukaan - ja yhtä ilmeisesti joka vuonna kaikkien yllätykseksi - on puolet SUSL:n johtokunnasta jälleen kerran erovuorossa syyskokouksessa. Uudet ehdokkaat ovat tervetulleita. Heiltä odotetaan: o omaa aktiivista sukellustoimintaa o kokemusta yhdistystoiminnassa o idearikkautta o vapaata aikaa hoitaa myös SUSL:n tehtävät. Hyvä ja sopiva ehdokas ei välttämättä mene läpi omalla painollaan. Häntä ei tunneta seuransa/piirinsä ulkopuolella. Muillakin on ehdokkaita. Äänet jakautuvat ja menevät hukkaan. Varma tapaus saadaan aikaan seurojen yhteistyöllä piireissään ja piirienkin yhteistyöllä. Idearikkaus ja ajan riittäminen niiden toteuttamiseen tekevät ehdokkaasta SUSL:n johtokunnan hyödyllisen jäsenen. Toisenlaisiakin on ollut - kun vaJin~atilanne on jätetty sattuman varaan. Vain hyvä johtokunta edistää tehokkaasti sinun asiaasi urheilusukeltaja. Vaikuta seurasi .ääniin. Ota selvää, onko p,irisi seuroilla hyviä ehdokkaita. Pane oman seurasi liittokokousedustajat yhdistämään äänensä tuloksellisesti. SYYSKOKOUKSES· SA ANNETTAVAT ÄÄNET OVAT SINUN MAHDOLLlSUUTESI VAIKUTTAA KOKO LIITTOSI TULEVAAN TOIMINTAAN: VAIKUTA! Kale

Sri Lanka, entinen Ceylon, on hyvä sukellusmatkojenkin kohde Kävi~ siellä 5.-19. 12.83 pienellä viiden hengen sukeltajaporukalla + huoltaja. Vahvlstan Tampereen Annen kokemukset (lehti 3/83) ja lisäilen tässä omiani.

Varaa ajoissa Kohde on kaukainen, mutta hinta kohtuullinen. Matkat tilataan jo kesällä. Elokuussa emme enää mahtuneet Hikkaduwan sukellusten kannalta parhaseen hotelliin, Hikkaduwa Beachiin. Talon vieressä on nimittäin Poseidon Diving Station, jota käytimme sukelluspalveluihin. Asuimme kolmen kilometrin päässä Sunils Beachissa. Hotelli sinänsä oli ehkä parempi, ja sen hiekkaranta olikin ehdottomasti koko alueen paras. Matka ei kyllä sekään juuri hinnalla päätä huimannut. 12 hengen hyväkuntoisella pikkubusalla se maksoi alle kaksi (2) markkaa suuntaansa. Mutta kun oltais haluttu jne...

Kohteille osattiin vaikeuksitta ja siellä alhaalla riitti katsomista. Voiko sitä juuri enempää rahalleen pyytää.

Sukelluskohteet Oheisessa kartassa näkyvät paikat, joissa kävimme. Syvyys oli 15 - 20 metriä. Se onkin aivan sopiva, koska syvemmällä kala ja koralli vähenee. Kaksi kertaa päivässä sukeltaessa ei juuri ole syytä syvemmälle mennäkään. Ainoa painekammio on Colombossa, ja kun puhelinyhteyden saaminenkin voi kestää tunnin, ei ole perusteita luottaa minkäänlaiseen hälytysvalmiuteen.

Hikkaduwa Se on pieni 8000 ihmisen merenrantakaupunki saaren lounaiskolkassa. Turistille se on viisi kilometriä rannan tuntumassa kulkevaa tietä, jonka molemmin puolin on myymälää, hotellia, asuintaloa, kojua. Tie itse on täynnä vasenta laitaa ajavia autoja, pyöriä, kärryjä ja molempia laitoja käyttäviä ihmisiä sekä nautoja. Todellista vilinää pärvän vilkkaimpina aikoina. Ranta on upea. Se jatkuu milloin ohuempana milloin leveämpänä nauhana ohi koko kaupungin. Sillä voit ottaa ohjelmaasi vaikka 15 km:n kuntolenkit. Sukeltamisen hinta Me maksoimme 200 rupeeta, noin 50 markkaa sukellusta kohden. Hintaan sisältyi koko varustus tasapainotusliivi (pulloliitännällä) mukaan luettuna. Samoin hintaan sisältyi matka kohteelle, joka saatiin valita noin 15 kohteen joukosta. Usea kohde on niin iso, että siellä riittää koluamista monellekin sukelluskerralle. Matka kesti puolesta puoleentoista tuntiin. Normaalisti on kaksi lähtöä päivässä, aamulla kello 09 ja päivällä kello 14. Pimeäsukellus järjestetään pyydettäessä (pimeä tulee kello 1830). Maistettuamme Poseidonin kokin tuotteita ryhdyimme syömään lounaat siellä aina matkan päällä. Eikä kertaakaan petytty. Tavallinen Iihatai kalalounas maksoi noin 15 markkaa ja hummerilounas 50. Kohtelu oli hyvä jå aikataulu piti. 4

Meidän paikalla ollessamme vesi oli aika sameata. Näkyvyys ei parhaimmillaankaan juuri ylittänyt 10 metriä. Sateet ja korkea maininki olivat jatkuneet normaalia kauemmin. Loppua kohden vesi kirkastui. Seu. raavalla parin viikon ryhmällä oli jo ollut parinkymmenenkin metrin näkyvyyksiä. Kaloja; kaikenvärisiä, -kokoisia ja -muotoisia kaloja oli mahtavat määrät. Pohja oli useimmilla kohteilla kalliota ja mahtavia lohkareita, joihin kakkialla oli kasvanut päälle erilaisia korallim uodostumia. Välimereen verrattuna sukeltaminen oli paratiisissa oloa. Punaiselle Merelle se ei vetänyt vertoja. Hylkyjä oli useita, ja niitä pääsi SUKEllUSKCffiEITA HIKJ<lI.llM.AN IJIHEUA

[LEVÄlLÄÄN OLEVA RAUTAHYLKY

t>()IN 10 WJTIA

VANHA iSO RAUTAHYLKY, fWlTAVIA MERI AHVEN IA JA NAPOLEON- KALOJA, 1SOJA MURENO 1TA

-t::t ++

DEBAHA GALAf'I" +

~ GOM ,-', GALA :- _: MADA

GALA

tutkimaan kaikessa rauhassa. Osa oli kyllä jo pahoin levällään pitkin pohJaa. Kova maininki tuntui hyvin vielä 15 m:ssä virtauksina. Se on syytä ottaa huomioon hylyn sisään tai ahtaaseen kallionväliin mennessä. Sinne kallionväliin joutuu esim. hummerinpyynnissä. Saimme mahtavat hummeripiikit mukaan sopivalla kalastuskohteella käydessä. Saatiin saaliiksikin muutama kohtalaisen iso monenkirjava otus. On kyllä aika hankala homma saada se ulos reiästään. Retket Vuokrasimme muutamana päivänä pikkubusan lähialueelle tehtyihin puolen päivän retkiin. Auto + opas + kuski maksoi 100-150 markkaa (jaettuna kuudella saadaan per kärsähinta). Auto oli uusi hyväkuntoinen 12 hengen minibussi. Ajoimme rantatietä Galleen, missä on jäljellä hollantilaisten rakentama linnoitettu vanha kaupunki ja Mataraan , missä on saaren korkein Buddhan patsas (39 m) ja iso temppeli. Kävimme jokiretkellä Bentota-joella, missä näimme jopa krokotiilin. Ja kävimme viidakkoylängöllä katsomassa miten norsut työskentelevät Tutustuimme: metsäteollisuudessa. kumi tehtaaseen, teetehtaaseen, puuveistosten tekoon, batiikin tekoon, jalokivihiomoon ja taisi sitä jotain muutakin tulla nähdyksi. Sunils Beachin matkanjärjestäjä, Mr. Gilbert, hoiti tämän puolen sujuvasti ja kohtuuhinnoin. Matkamme onnistui kaikin puolin hyvin. Kahdessa viikossa tuli 10 sukellustuntia mielenkiintoisiin kohteisiin ja mahtava määrä dioja sekä kaitafilmiäkin. Maata ja kansaakin päästiin näkemään enemmän kuin odotimme ennakkoon. Rahan kuluminen perillä oli kohtuullista. Saatan mennä uudelleenkin. Kale

Kouluttajakansio Kouluttajakansion uutta tarkistettua painosta on jälleen saatavana SVUL:n jakelusta 90-4737291 tai postitse SVUL Jakelu Topeliuksenkatu 41 a 00250 HELSINKI. Kansion hinta on 100,- mk. t

Järkyttyneinä otimme viime viikolla vastaan tiedon, että lehtemme kunnioitettu ja arvostettu avustaja Joku Muu on poistunut keskuudestamme. Jonkun Muun poismeno ei ole korvattavissa. Hän on ollut lehtemme kantavia voimia jo vuosia. Hän teki lehtemme hyväksi paljon enemmän kuin hänen osalleen kohtuudella olisi kuulunut. Aina kun oli edessä tehtävä, joka piti hoitaa, p.rojek~i, jo~a. piti vetää, .. työryhmä, .)ok~ k~ipast slhteenä, taI Joku muu kllreelhnen tärkea tyo, 011 kaikkien huulilla sanat, eikö joku muu voisi sitä hoitaa. On yleisesti tiedossa, että Joku Muu oli lehtemme historian ahkerampia avustajia. Aina kun tarvittiin vapaaehtoista, olettivat kaikki Jonkun Muun auttavan. Joku Muu oli valloittava ihminen - joskus syvästi inhimillinenkin, koska yksi ihminen ei ehdi kaikkea tehdä. Ne, jotka tunsivat hänet lähemmin, tiesivät, että hän aina teki liikaa toisten edestä. Nyt kun Joku Muu ei ole enää joukossamme, olemme ·ymmällämme mitä tehdä. Joku Muu oli meille esimerkillinen esikuva, mutta kuka nyt tekee kaikki ne työt jotka Joku Muu teki puolestamme. Kun sinulta seuraavan kerran pyydetään juttua, muista ettemme enää voi luottaa Jonkun Muun apuun.

TERVASALMEN UINTI

Toinen Tervasalmen uinti 6. 5. 1984 klo 10.30, tulokset. Kilpailu oli SVUL:n Kymenlaakson piirinmestaruuskilpailu räpyläuinnissa.

Sarja: Yleinen 1. Apo Matti 2. Ahokas Arto 3.. Pakkanen Antti 4. Varkki Matti

Vehkahait Kotka Divers Vehkahait Kotka Divers

10.02 10. 12 11.38 16.00

Sarja: alle 19 1. Martikainen Jari 2. Mäkelä Vesa 3. Pekkola Risto 4. Kyllästinen Raimo 5. Lautala Jarmo 6. Pylvänäinen Ossi 7. Terävä Ville 8. Ekengren Harri 9. Virtanen Vesa

Vehkahait Vehkahait Vehkahait Vehkahait Vehkahait Kotka Divers Kotka Divers Vehkahait Vehkahait

11.02 11.18 11.25 11.32 11.40 12.07 12.08 13.14 13.31

Sarja: alle 16 v l. Kurvinen Tommi 2. Haapanen Mikael 3. Kujanpää Vesa 4. Lautala Jukka

Vesikot, Kouvola Vehkahait Vehkahait Vehkahait

10.27 11.48 11.51 12.32

Kuntosarja 1. Salmela Pasi 2. Terävä Vesa

Vehkahait Kotka Divers

10.31 16.42 5

••

T APIOLA,YHTIOT SUKELTAA SSASI

T apiola,yhtiöt on urheilusukeltajien oma vakuutustalo. Sukellamme kanssasi kilpailuissa ja pal, velemme Sinua mielellämme kaikissa vakuutusasioissasi. Yhteiset kuviomme ovat mm. nämä:

LISENSSIVAKUUTUS KILPAILUMA TKOILLE Suomen Urheilusukeltajain Liitto on vakuuttanut jäsenensä Tapiola,yhtiöissä. Urheilusukeltajain tapaturmavakuutus toi, mii samalla kilpailulisenssinä Liiton urheili, joille, tuomareille, valmentajille ja toimi, henkilöille.

~ MATKAVAKUUTUS ULKOMAAN SUKELLUKSIIN Lähde ulkomaisille vesille kauttamme. Matkavakuutuksemme sisältää matkustaja-, matkatavara- ja matkavastuuvakuutuksen. Matkustajavakuutus korvaa myös urheilusukelluksessa sattuvat vahingot. Matkatavaravakuutus on hyvä suoja laitteillesi ja matkavastuuvakuutus auttaa, jos joudut korvausvelvollisuuteen esine, tai henkilövahingossa.

KOJEVAKVUTUS HARRASTUSVALINEILLESI Harrastusvälineesi ovat sinulle tärkeitä ja tarpeellisia - haluat niiden olevan jatku, vasti toimintakunnossa ja käytettävissäsi. Monipuolinen kojevakuutus suojaa väli, neesi edullisesti. Vakuutus on voimassa kaikkialla maailmassa eikä sisällä lainkaan omavastuuta.

TEE V AKUtJTUKSIST ASI TAPIOLASOPIMUS Kun teet Tapiolasopimuksen, saat vakuu, tuksesi kerralla kuntoon. Tapiolasopimus alentaa vakuutusmaksujasi ja saat käyttöäsi erikoisetumme: oman yhteyshenkilön, vuosittaisen vakuutusotteen ja T apiolakansion.

Soita milloin vain 90-4531 PS. Kun käytät palveluitamme hyödyksesi, tuet samalla Liittosi toimintaa.

Koralliriutat, tuhansien vuosien tukipylväät Koralliriuttoja on kutsuttu kirkasvetisyytensä ja tuhansien värikkäiden eliöidensä vuoksi sukeltajien paratiisiksi. Mitä tämä meille eksoottinen ympäristö todella kätkee sisäänsä! Koralliriutta on elävien eliöiden muodostama kokonaisuus, jolla on pohjasta pintaan ulottuva penkkirakenne. Se on niin suuri, että se vaikutt~~. ympäristön ekologisiin ja fysik~ahslln olosuhteisiin, ja niin luja, etteIvät vesivoimat saa sitä hajoitettua edes vuosituhansien aikana. Koralliriutat koostuvat pääasiassa kivikoralleista ja leväkoralleista, mutta myös muut korallilajit ja eliöt ovat niitä muodostamassa. Leväkorallit eivät ole koralleja vaan punaleviä, joilla on kova kalkkirunko. Kivikorallit ovat korallieläimiä kute~ merivl!0kot, pehmeät korallit ja eSIm. mensulat. KorallieIäimet ovat lihaasyöviä pienen pieniä polyyppejä jotka silmikoimalla muodostavat run~ kokuntia (näitä kutsutaan yleensä koralleiksi). Silmikoiminen on suvutonta lisääntymistä. Suvullisesti lisääntyessään ne tuottavat toukkia, jotka elävät jonkin aikaa vapaassa vedessä kunnes ne kiinnittyvät sopi valle alustalle ja silmikoituvat omaksi runkokunnaksi. Lukuiset runkokunnat yhdessä muiden eliöiden kanssa muodostavat riutan. Koralleja esiintyy meitä lähinnä Norjan rannikolla. Nämä lajit eivät muodosta riuttoja, ja ne esiintyvät vasta yli 60 m:n syvyydessä. Itämeressä korallien lähimmät sukulaiset ovat meduusat (joista seuraavassa numerossa) ja polyyppieläimet.

*** Koralliriutan eliöiden lajimäärä on valtava. Korallieläinten ja levien lisäksi riuttaa ovat muodostamassa mm. simpukoiden kuoret, matojen erittämät kotelot ja sienieläimet. Riutan pinnalla asustaa mm. sitä n.~k~!:avia kot.iloita,. äyriäisiä ja merisnleja. Koralht tarjoavat seuralaisilleen paitsia ravintoa ja hyvää kiinnittymisalustaa myös suojaa. Tuhansia kalalajeja elää riutan välittömässä läheisyydessä. Suuret peto kalat kuten hait eivät uskalla tulla ainakaan riutan matalikolle. Monilla lajeilla on oma vakiopiilo. Esimerkiksi klovnikalapariskunta elää merivuokon lonkeroiden seassa. Lonkeroiden poltti-

aissolut pitävät loitolla uhkaavat kalat. Vastapalvelukseksi tässä symbioosissa, yhteiselämässä, klovnikalat ajavat pois ne kalat, jotka yrittävät syödä vuokon lonkeroita. Klovnikalat Ovat itse immuuneja merivuokon myrkylle.

*** Miksi riutalla elää niin paljon erinäköisiä ja käytökseltään erilaisia lajeja? Riutta tarjoaa lukuisia vaihtoehtoa elämäntavoiksi. Koska kilpailu on kova, kaikki mahdolliset eri vaihtoehdot eli lokerot on käytetty hyväksi. Erilaiset lajit ovat kukin sopivia johonkin tapaan tai paikkaan elää. Näitä lokeroita on riutassa huomattavan p~ljon ene~män kuin esim. tropiikin hiekkapohjalla puhumattakaan meidän hiekkapohjistamme. Näiden miljoonien lajien kehittymiseen on vaadittu myös hyvin pitkä aika. Fossiililöytöjen perusteella koralliriuttoja on esiintynyt jo 1000 milj. vuotta sitten. Riutan syntyminen ei sekään tapahdu kädenkäänteessä; siihen kuluu tuhansia vuosia. Kuolleet korallit ja muut eliöt mineralisoituvat eli muuttuvat takaisin elottomaksi luonnoksi. Mineralisoitumisen yhteydessä syntyvä aines kivettyy, tukirangat jäävät pystyyn muodostamaan riuttaa. Vain päällimmäinen osa koralliriuttaa on elävä. Osa riutalla asuvista eläimistä rapauttaa riuttaa, ja näin sen koko säilyy jatkuvasti jokseenkin samana.

*** Riuttatyypit luokitellaan rakenteensa ja syntynsä perusteella. Rannan yhteydessä esiintyy rantariutta, joka on riuttatyypeistä yleisin. Tällaisia on mm. Punaisella merellä. Niihin syntyy usein eroosion avulla laguuni eli kanaali. Se on kuitenkin matala. Laguunin syventyessä kutsutaan riuttaa valliriutaksi. Valliriuttaa erottaa rannasta 30- 70 m:n syvä laguuni, joka saattaa olla tuhansia kilometrejä pitkä. Valliriutat n:~odostuvat melko hitaasti ja siksi nIItä on vähän. Suurin on Australian koillisosan the Great Barrierreef.

Keskellä avointa vettä, tuhansien kilometrien päässä rannikosta esiintyvät tasanneriutta ja atollit. Tasanneriutta on yhtenäinen kun taas atollissa on keskellä suljettu laguuni. Atolli on rengasmainen. Atolleja on esimerkiksi Malediveillä. Atollit ja tasanneriutat ovat syntyneet tulipernisen saaren ympärille. Saaren rapauduttua ja vajottua on jäljelle jäänyt pelkkä riutta.

*** Koralliriuttoja esiintyy vain trooppisissa vesissä, sillä niitä muodostavat lajit vaativat vähintään 18 •C:n pysyvän lämpötilan pystyäkseen kasvamaan ja lisääntymään. Ne eivät kestä suolapitoisuuksien heilahteluita, ja ne vaativat ehdottoman puhdasta vettä jotta hienonhienot polyypit eivät tuk~ keutuisi. Koralliriutan alustaksi ei kelpaa hiekka- ja mutapohja, vaan alustan on oltava kalliota. Osa korallieläimistä elää symbioosissa I-soluisten levien kanssa. Levät elävät korallin soluissa saaden ravintoa ja suojaa, kun taas koralli hyötyy levistä siinä, että ne nopeuttavat kalkin kehittymistä korallissa. Juuri kalkki muodostaa eläimen ja samalla koko riutan tukirangan. Koska levät vaativat auringonvaloa elintoiminnoilleen, ei näitä symbioottisia koralleja esiinny syvemmällä kuin 36 m. Kaikissa valtamerissä on koralleja, jotka eivät elä symbioosissa, ja niitä esiintyy aina 7600 m:iin saakka.

*** Merivirroista johtuen riuttoja ei esiinnny koko trooppisella vyöhykkeellä, sillä kylmät merivirrat laskevat lämpötilan liian alhaiseksi. Sekä Etelä-Amerikan että Afrikan länsirannikot ovat vailla riuttoja. Suurin yhtenäinen riutta-alue on Punainen meri, ja suurin osa riutoista esiintyy Intian valtameressä ja Tyynessä valta meressä.

*** Mahtavuudessaan ja vankkumattomuudessaan eivät riutatkaan ole haavoittumattomia. Liian innokkaat sukeltajat, keräilijät ja vesien likaantuminen tuhoavat jatkuvasti koralleja. Onneksi ainakin vielä on saaria, jotka saavat koskemattomina kasvattaa ja rapauttaa riuttojaan. Eeva Furman Biosukeltajat ry.

P.s.

Mikäli haluat tietää enemmän ja nähdä upeita kuvia: Helmut Schuhmacher: KorallenrifTe. Ihre Verbreitung, Tierwelt und Okologie. 1982 BLV Miinchen. 7

Kokeilimme kiiluja Osa tekniikkavaliokuntaa oli saanut -83 "kiilujen" nykyiseltä maahantuojalta, Company Imagelta, er~n kiiluja kokeiltavaksi. Tarkoitus oli kartoittaa kiilun sopivuutta sukeltajalIe turvallisuusvarusteeksi. Testaus tapahtui pääasiassa kenttäolosuhteissa, todellisissa tilanteissa. Ensimmäiset sukellukset tapahtuivat kesällä, viimeiset talvella.

KIILU? Kiilulla tarkoitan tässä kemiallista valonlähdettä, jonka rakenne on seuraava: tiiviin muovikuoren sisällä on kemikaalia (liuos), tässä liuoksessa on lasiampulli, jossa on toista kemikaalia (myös neste). Jos lasiampulli rikotaan, taivuttamalIa muovista runkoa, pääsevät kaksi kemikaalia reagoimaan toistensa kanssa. Tälle reaktiolIe on ominaista, että energiaa vapautuu sähkömagneettisen säteilyn muodossa, säteilyn aallonpituus lienee noin 580 nm (keltainen valo). Kokeilussa olleet kiilut olivat amerikkalaisen Cyanamid Companyn valmistamia, merkki Cyalume ja malli Hi-intensity. Tämän mallin luvataan antavan tehokkaan työ valaistuksen 30 min ajaksi ja merkki valaistuksen 2 tunnin ajaksi. Valovoimaksi maahantuoja ilmoittaa 0,6 cd (2 min kuluttua, 25 °q, käyttölämpötila-alueeksi -300 - +55°C, paino on n. 25 g. Kiiluja käyttävät mm. veneilijät, retkeilijät, Norjan kauppalaivasto, Punainen Risti, Ruotsin työsuojeluhallitus, jne. Hätävalona kiilulla on etuina mm. varmatoimisuus ja huolto vapaus (toimintakunnossa p~ri vuotta ostamisen jälkeen). PAINETESTIT Kiilun paineenkestävyyteen kiinnitimme poikkeuksellisen paljon huomiota, tämä ominaisuus tuli eniten kokeiltua useilla sukelluksilla. Varsinaiset syväsukellustestit suoritettiin Päijänteessä, jossa on erinomaiset olosuhteet syville sukelluksille. Ensimmäisellä 60 m sukelluksella kiitu toimi moitteettomasti, valoteho riittäisi hätänousuun tms., mittarit näkee kyllä lukea. Pinnalla testattu kiitu kuitenkin yllättäen murtui kevyestä taivuttelusta. Ilmeisesti 60 m oli kiilun kestävyyden rajoilla. Seuraavissa syvyystesteissä kiitu kesti vahingoittumattomannäköisenä 58 m syvyyden, mutta ei kestänyt enää 70 m syvyyttä, vaan murtui ylöstulovaiheessa. Oli hieno tunne sukeltaa pienessä syvyyshumalassa valoa lähettävien nestepisaroiden keskellä, jotka nousivat pintaan lähes samaa tahtia kuin sukeltajatkin. Varsinaisten syväsukellustestien lisäksi kiiluja oli mukana toistuvilla sukelluksilla 42- 51 m syvyyksissä, näiden sukellusten jälkeen vaurioita 8

testatuissa kappaleissa ei havaittu, toiminta oli myös normaali. Näiden sukellusten perusteella näyttäisi, että kiilua voi pitää~ mukana n. 40 m syvyyksiin ulottuvilla sukelluksilla ilman pelkoa siitä ettei runko kestäisi painetta. Tosin aina on otettava huomioon mahdollisuus, että kiilun runko vaurioituu sukelluksella osuttuaan esim. terävään metalliin hylyssä.

keltajan valaisinta kiilu ei korvaa. Etuina ovat toimintavarmuus (kiilun kunto pitää tietysti päältäpäin tarkistaa aina ennen käyttöä) ja pieni koko. Haittana arkuus auringonvalolle ja tietyt rajoitukset käyttösyvyyksille. Varavalona käytettäessä kiiIu on otettava pois pakkauksesta, jos tällaista kiilua säilyttää valoisassa, teho heikkenee melko nopeasti. Eli, varavalona kiilu on säilytettävä pimeässä paikassa ja käyttöaika on korkeintaan yksi kausi. Pelastautumisvaloa tulisi käyttää erityisesti hylkyjen sisätiloissa, luolissa, sameissa järvissä erityisesti jos sukelletaan välivedessä (nousun kontrollointi) ja yösukelluksilla. Em tilanteissa valon hajoaminen aiheuttaa suoranaisen hengen vaaran , merellä usein pinta näkyy valoisampana (ei syvällä ja sameassa, riippuu paljon myös merialueesta) joten nousun jonkinlainen kontrollointi on mahdollista. Sukeltaja on usein myös veneilijä ja retkeilijä, ja saattaa tämän vuoksi tarvita hätä- tai merkki valoa. Sukeltaja saattaa myös yösukelluksen jälkeen tarvita merkkivaloa pinnalla että hakijat löytävät kelluvan sukeltajan heti eikä kukaan aja vahingossa päälle.

LÄMPöTILAN VAIKUTUS Testeissä havaittiin lämpötilan vaikutus kiilun valotehoon merkittäväksi tekijäksi. Veden alla lämpötila on kylmimmillään 0 - + 4 °C, tässä lämpötilassa valoa vielä riitää, vaikka ero +20°C palavaan kiiluun on havaittavissa. Eri juttu onkin käyttää kiilua pinnalla kovilla pakkasilla: ensinnäkin runko muuttuu melkoisen jäykäksi ja toiseksi valoteho tippuu tuntuvasti. Esimerkki: 40 min palanut kiilu +20°C on kirkkaampi kuin -5°C 10 YHTEENVETO min palanut kiiIu, samassa lämpöti- Edellä esitelty "testi" ei ole tieteellilassa samoilla kiiluilla on havaittavis- sesti tehtyä tarkkuustyötä eikä siis sa päinvastainen ero valotehossa pa- mikään jumalan sana, vaan käytänloajan vuoksi. - 17 °C oleva kiilu al- nön tilanteissa tehtyjä havaintoja kaakin jo olla valoteholtaan käyttö- ominaisuuksista, joista ei ollut varkelvoton. Talvella kiilut kelpaavat maa selkoa. Kokeilujen perusteella siis vielä veden alla, mutta pinnalla kiilu vaikuttaa sukeltajan turvallikäyttö onkin jo kyseenalaista, ainakin suutta lisääväItä laitteelta, järkevästi kovilla pakkasilla. Maahantuojan il- käytettynä. Kiilun (Hi-Intensity) hinta moittama alin käyttölämpötila on lienee noin 30 mk on kertakäyttötuothieman harhaanjohtava, ilmeisesti teeksi melko paljon, varavalaisimeksi tässä lämpötilassa kemikaalit jähmet- ja turvallisuusvälineeksi vähän. Hityvät. Itse en kiilua (malli Hi-Intensi- Intensity mallin lisäksi myynnissä on ty) käyttäisi valona alle - 5 •C lämpö- malli Regular, jonka valoteho on pietilassa. nempi, paloaika pitempi ja kylmyydenkesto huonompi. KÄYTTÖ Eniten käyttöä kiilulla saattaisi olla Juha Hakala, tekniikkavaliokunta -83 varavalaisimena, tai pikemminkin Mukana: Ilkka Mäkinen, Kaj Frisk, pelastautumisvalona, varsinaista su- Kauko Kojonen

-------~ 152 kemikaali /1

\ Runko muovia

kem"••fi

lasiampulli

VEDENALAISEN KUVAUKSEN POHJOISMAINEN MESTARUUSKILPAILU 1984 Suomi järjestää tänä vuonna VA-kuvauksen pohjoismaiset kilpailut. Kuvalähetykset on postitettava viimeistään 1. 12. 1984 osoitteella: Suomen Urheilusukeltajain liitto . 'PM-kuvakilpailu" Topeliuksenkatu 41 a 00250 HELSINKI Keväällä p.idetyssä PM-kokouksessa ehdotettiin paria sääntömuutosta: 1) kopioiden vähimmäismitta 12 cm 2) paras kuvaaja saa pohjoismaisten liittojen kustantamana palkintomatkan lajin MM-kilpailuihin Näitä muutoksia ei ole vielä ratifioitu. Toivomme silti, että kilpailijat ottavat huomioon uuden säännön vähimmäismitasta. Per Olov Jansson Kilpailusäännöt vuodelta 1982 liitteeksi

Pohjoismaisen sukelluskuvauksen kilpailusäännöt 1. ORGANISAATIO 1.1 Pohjoismaiset vedenalaisen kuvauksen kilpailut järjestetään kerran vuodessa. Järjestäjinä toimivat neljän pohjoismaan urheilusukellusjärjestöt vuorotellen, senjälkeen kun PM-kokous on järjestyksen hyväksynyt. 1.2 Järjestäjämaa nimeää juryn kolme jäsentä ja sihteerin. Juryn enemmistöpäätös on lopullinen.

2. OSANOTTAJAT 2.1 Kilpailu on avoin pohjoismaiden urheilusukeltajajärjestöjen jäsenille.

3. JAKO RYHMIIN 3.1 Luokka A: Mustavalkoiset paperikuvat, koko vapaa mutta suurin mitta 40 cm. Kuvat tulee varustaa kartonkitaustalla. Enintään kolme kuvaa osanottajaa kohden. . 3.2 Luokka B: Väripaperikuvat, koko vapaa mutta suurin mitta 40 cm. Kuvat tulee varustaa kartonkitaustalla. Enintään kolme kuvaa osanottajaa kohden. 3.3 Luokka C: Väridiakuvat kehystettynä lasilla varustettuihin kehyksiin. Enintään kolme kuvaa osanottajtta kohden.

3.4 Luokka D: "Makeat vedet" (järvet, joet yms.) dia- tai paperikuvat. Kuvien tulee olla otettu makeissa vesistöissä. Enintään kolme kuvaa osanottajaa kohden. 3.5 Luokka E: Kaitafilmi, koko vapaa. Kesto vähintään 5 min., enintään 15 minuuttia. Vähintään 50 % filmistä tulee olla vedenalaista.

kassa voidaan jakaa palkintoja. Jos kyseessä on kuitenkin erittäin korkealaatuinen kuva/filmi tai useampia voidaan tämä sääntö sivuuttaa. 5.3 Jury voi jättää palkinnot jakamatta luokassa, jossa kilpailukuvien/filmien taso ei ole riittävän korkea. Juryn tulee tässä tapauksessa antaa selvitys asiasta.

4. KUVIA JA FILMEJÄ KOSKEV AT VAA TIMUKSET

6. JÄRJESTÄJÄN OIKEUDET 6.1 Järjestäjällä on oikeus julkaista

4.1 Kuvat ja filmit tulee ottaa pohjoismaisissa vesistöissä. 4.2 Kuvat, jotka aikaisemmin ovat osallistuneet tähän kilpailuun tai jotka ovat palkitut muissa kansainvälisissä kilpailuissa, eivät voi osallistua kilpailuun.

kilpailukuvia/filmejä pohjoismaisissa urheilusukelluslehdissä ilman korvausta kuvaajalle. 6.2 Järjestäjä voi myöskin asettaa kilpailukuvat/filmit näytteille lyhyeksi aikaa kilpailun jälkeen. 6.3 Järjestäjä voi kopioida kuvat/filmit omaa myöhempää käyttöään varten.

5. ARVOSTELU JA PALKINNOT 5. 1 Jury palkitsee kilpailun parhaat kuvat ja filmit kussakin luokassa pohjoismaisella kulta-, hopea- ja pronssimitaliIla. Juryn tulee arvostelu pöytäkirjassaan antaa luonnehdinta voittaneista kuvista ja filmeistä samoin kuin yleisluonnehdinta kilpailuluokista. 5.2 Kilpailuluokassa tulee olla vähintään kolme osanottajaa, jotta luo-

7. JÄRJESTÄJÄN VASTUU 7.1 Järjestäjällä ei ole minkäänlaista vastuusta vahingosta, joka voi kohdata kilpailuun lähetettyjä kuvia ellei voida osoittaa sen johtuneen järjestäjän törkeästä huolimattomuudesta.

7.2 Järjestäjän velvollisuus on pitää hyvää huolta kilpailuun lähetetyistä kuvista ja filmeistä sekä palauttaa ne alkuperäisissä pakkauksissaan 30 päivän kuluessa juryn julkaistua kilpailun tulokset. 7.3 Järjestäjämaa huolehtii siitä, että palkitut työt kopioidaan neljänä kappaleena ja jaetaan pohjoismaisille urheilusukeltajaliitoille. Näin työt voidaan asettaa näytteille.

Järjestävä liitto vastaa kopiointikustannuksista. Osanottajien täytyy hyväksyä tällainen kopiointi, sillä kuvia ei käytetä kaupallisesti ja juridiset näkökohdat sekä tekijänoikeus otetaan huomioon. 8. OSANOTTAJAN VASTUU

8.1 Kaikkiin kilpailuun osallistuviin kuviin/filmeihin tulee olla mer-

URSUK - KOULUTUSMATERIAALI URSUK-koulutus on alusta alkaen rakennettu täyttämään SUSL:n sekä samalla yhteispohjoismaiset ja CMAS:n koulutusvaatimukset. Ovathan liiton ja Ursukin koulutusta kehitelleet osittain samat henkilötkin. Heistä ainakin useimmille kouluttajillemme lienee tutuin Jouko Moisala, Ursukin nykyinen koulutuspäällikkö ja liiton entinen koulutusvaliokunnan puheenjohtaja - koulutuksen tunnustettu ammattimies. URSUK-kurssien oppilaiden käyttöön on laadittu reilut 200 sivua käsittävä DIVER's oppikirja. Se sisältää kaiken kurssilaiselle tärkeän lisäksi myös runsaasti käsikirjatietoa. Esitys on selvästi jaksoteltu, etenee johdonmukaisesti aiheesta toiseen, ja on oppilaalIekin helppolukuinen. KouluttajalIe on oma kansionsa, jossa selvitetään perusteellisesti opetuksen ja koulutuksen periaatteet sekä laitesukelluskurssin oppisisältö ja sen läpivienti opetusteknillisesti oikeassa järjestyksessä.

Kutakin luento- ja harjoituskertaa varten on selvät ohjeet aiheista, järjestelyistä ja huomioon otettavista turvallisuusnäkökohdista. KouluttajalIe on tuotettu myös varsin täydellinen kalvo- ja diamateriaali luentojen havainnollistamiseksi. URSUK antaa itse kouluttajilleen perus- ja jatkokoulutusta sekä velvoittaa heidät osallistumaan SUSL:n kouluttajien jatkokoulutukseen. URSUK-koulutus on omiin erikoisolosuhteisiimme kehitetty verraton koulutusjärjestelmä. Syyttä ei sen eteenpäin meno ole ollut voimakasta ja nopeaa. Nyt URSUK OY:n tultua hyväksytyksi CMAS:n COVENANTED-jäseneksi toivoo SUSL luonnollisesti yhteistyön koulutusalalla syvenevän yhteisen kattojärjestön alaisina. KALERVO REHNBÄCK SUSL:n puheenjohtaja

kittynä luokka ja otsikko (kuvan/ filmin nimi). Lisäksi pitää kuvat/ filmit varustaa nimimerkillä. Kilpailukuvien/-filmien ohessa tulee järjestäjälle toimittaa suljettu kirjekuori, jonka sisällöstä tulee selvitä emo tietojen lisäksi myös osanottajan nimi, osoite ja sukelluskerho sekä mahdollisesti myös teknisiä tietoja varusteista, filmeistä jne.

OSTETAAN MYYDÄÄN Myydään uusi sukelluspuku "Henderson Aquatic-haalarihousut + takki + huppu. Materiaali nylon/nylon 7 mm, koko 38 hinta 500, -. Puh. 7554233 tai ilt. 679954 Legraverend Myydään paineenalentaja+rekulaattori Sherwood-3100, sukellettu n. 30 tuntia, hintapyyntö 600 mk. Puh. ilt. 2917919, työ 2912462 Jorma Kauppi Myydään Unisuit kuivapuku, vähän käytetty, ilt. 8022713 Janne 2 kpl Unisuit säätötilavuuspukua koot M ja L, yhteensä sukellettu 10 h. Myydään tarpeettomana 921-14427 1. ja kotiin 921-751839 Öström. Myydään Canon 1014 M s8 taimeri ved.al. kotelo (teräs) 1700, -. Canon 1014 S s8 telelisäke 3000, -. EImo s8 stereo proj. (uusi) 2500,-. Eumig s8 proj. 600,-. Hitachi-videokamera 4200. -. Puh. 942-3910

Vuoden sukelluskuva 1984-kilpailu Suomen sukelluskuvauksen vuoden 1984 "Vuoden sukelluskuva" -kilpailu on avoin kaikille SUSL:n jäsenseurojen jäsenille. Kilpailun säännöt lehdessä 5/83 Kilpailuluokat: - luokka A: mustavalkoiset paperikuvat - luokka B: väripaperikuvat - luokka C: väridiakuvat Kilpailukuvat tulee lähettää 31. 12. -83 mennessä osoitteella: Vuoden sukelluskuva Suomen Urheilusukeltajain Liitto ry. Topeliuksenk. 41 00250 Helsinki 25

KOLMEN RUOTSALAISEN HöYRYLAIVAN MIINAANAJO. Ensimmäisen maailmansodan alkaessa elokuussa 1914 Suomikaan ei voinut "älttyä joutumista suoranaisesti sodan piiriin, sehän kuului Venäjään joskin autonomisena valtiona. Niinpä sodan edetessä jouluun, saksalaiset päättivät pysäyttää Suomen ja Ruotsin välisen meriliikenteen koska se palveli Venäjän länteen suuntautuvaa kauppaa. Käskvn saaneena miinalaiva Deutschla~d laski yön aikana sunnuntaina 6. 12. 1914 Rauman edustalle 120 miinaa ja heti sen jälkeen Mäntyluodon edustalle 80 miinaa. Mäntyluodon miinoite laskettiin Säpin ja Kaijakarin välille kahteen riviin ja ristiin-rastiin siten, että pohjoisella kulkuväylällä miinoja on harvemmassa ja Tukholmaan johtavalla väylällä niitä on runsaasti. Päivää aikaisemmin, joulukuun 5:nä valmistautui Helsinborgilaisen Hyperionyhtymän höyrylaiva Everilda lähtemään Tuhkolmasta Mäntyluotoon täydessä 2500 tonnin kappaletavaralastissa. Laivassa oli 18 hengen miehistö joista kaksi oli naisia, toinen heistä suomalainen. Keskipäivällä Everilda lähti kapteeninsa, c.E. Karlstrupin, komennossa kohti Mäntvluodon satamaa. Seuraavana aamuna klo 08.00 havaittiin Säpin majakka keulasta hieman oikealle. Kurssi muutettiin piirun paapuurin yli jotta selviydyttäisiin matalikosta Säpin edustalla, joka sitten ohitettiin neljän meripeninkulman etäisyydellä. Vähän tämän jälkeen huomattiin vedessä musta esine josta pisti esiin tappeja. Esine todettiin miinaksi joka oli irronnut ankkuristaan, laivalla käytiin varovaisiksi ja tähystystä lisättiin. Vauhtiakin vähennettiin, mutta varotoimenpiteet eivät auttaneet. Noin kaksi minuuttia tämän jälkeen, kello 09.45, törmäsi laiva miinaan. Räjähdys tapahtui pannuhuoneen ja konehuoneen välissä. Laiva kallistui valtavasti puolelta toiselle, minkä jälkeen se vajosi lähes neljänkymmenen asteen kulmassa, mikä teki mahdottomaksi pelastusveneiden vesillelaskemisen. Alus upposi puolessa minuutissa. Miehistön rippeet jäivät uiskentelemaan jääkylmään veteen laivasta irtautuneen rojun sekaan. Samana aamuna lähti Tukholmasta kotoisin oleva Svea-yhtiön omistama höyrylaiva Luna Mäntyluodosta, lastin käsittäessä 600 tonnia venäläisiä munia ja sekalaista kappaletavaraa, määränpäänään Sundsvall ja Tukholma. Kun luotsi Mäntyluo'don uIko-

puolella jätti laivan, havaittiin merellä räjähdys ja pahasti kallisteleva Everilda. Luna muutti kurssin kohti onnettomuspaikkaa ja pelastusveneet asetettiin valmiiksi mereenlaskettaviksi. Kun Luna noin tunnin kuluttua saapui paikalle oli alus jo uponnut. Molemmat pelastus veneet lähetettiin poimimaan ihmisiä jäisestä vedestä, miehet löysivät ainoastaan kuusi puolikuollutta ihmistä, jonka jälkeen veneet palasivat laivalle. Everildan kapteeni ja neljä muuta miestä ehdittiin nostaa kannelle kuudennen, perämies Larssonin maatessa vielä pelastusveneen pohjalla. Siinä samassa Lunan keulasta luukku numero kahden alta kuului räjähdys. Luna ajoi miinaan, jolloin laivan kylki repeytyi ja välittömästi tämän jälkeen kuului räjähdys höyrypannun alta. Sakea savu ja lentelevät hiilet peittivät ympäristön. Ilman seljettyä Luna oli kadonnut. Kuin ihmeen kaupalla kukaan Lunan miehistöstä ei menettänyt henkeään, mutta ne viisi kannelle nostettua EveriIdan miestä hukkuivat lukuunottamatta perämies Larssonia, joka yhä lojui pelastusveneen pohjalla. Lunan miehistö, jotka kaikki pääsivät pelastusveneisiin nostettiin paikalle tulleeseen höyryhinaajaan. Perämies Larsson vietiin sairaalaan, jossa hän samana päivänä toipui. Ihmetystä miehistö keskuudessa aiheutti se, että Luna joka oli vankka ja suhteellisen uusi, rakennettu vuonna 1905, hajosi miinaan ajaessaan kuin tyhjä tulitikkulaatikko. Miinoitteesta ilmoitettiin heti kaikkiin Suomen että Ruotsin satamiin useampien onnettomuuksien välttämiseksi. Tiedon saavuttua Ruotsiin keskeytettiin siellä heti meriliikenne Suomeen. Muutama laiva oli kuitenkin ehtinyt lähteä kohti Suomea. Niiden perään lähetettiin ruotsalaisia torpedoveneitä, jotka saavuttivat kaikki muut paitsi yhtä, NOITa-Sverigea, joka jatkoi vaarasta mitään tietämättä kohti Suomea ja Mäntyluotoa. Sunnuntai-illalla Tukholmasta ilmoitettiin että NOITa-Sverige on tulossa. Mäntyluodossa valmistaudut-

tiin kaikin käytettävissä olevin keinoin varoittamaan laivaa. Niinpä maanantaiaamuna viiden aikaan lähti sataman komendantti viiden luotsin kanssa moottori veneellä Säpin majakkaa kohti. Satoi vettä ja räntää, tuuli puhalsi neljän beufortin voimalla. Saarelle päästyään miehet alkoivat majakkaväen kanssa tähystellä taivaanrantaa. Parin tunnin kuluttua he huomasivat savua lännen suunnasta. Silloin luotsit lähtivät moottoriveneellä savua kohti, majakanvartijan jäädessä ampumaan merkinantopommeja. Moottoriveneestä heiluteltiin lippuja ja ammuttiin valoraketteja, mutta laiva ei kiinnittänyt mitään huomiota vaan alkoi kääntyä kohti Mäntyluotoa. Vähän ennen puoli yhtätoista laiva pysäytti koneet ja nosti luotsilipun, tällöin laiva oli hiukan pohjoisempana kuin edellisenä päivänä uponneet alukset. Luotsit eivät uskaltaneet mennä puoltatoista meripeninkulmaa lähemmäs lai vaa, koska he olivat määritellyn miinakentän reunalla. Laiva ei vieläkään kiinnittänyt mitään huomiota heihin. Sillä hetkellä kun luotsit pysäyttivät veneensä moottorin, NOITa-Sverige ajoi miinaan. Se räjähti laivan peräosassa nostaen ilmaan mustan savupatsaan. Alus upposi kahdessa minuutissa, eikä pinnalle jäänyt kuin hiilipölyä. Luotsit palasvat takaisin Säppiin, josta laivan huomion herättämiseksi oli ammuttu 64 pommia. Paikalle tulleiden pelastajien, neljän höyryaluksen, oli pakko palata toimettomina takaisin, sillä pelastettavaa ei ollut. NOITa-Sverige oli Svea-yhtiön omistama, niinkuin Lunakin. Vuonna 1875 rakennettu, 759 bruttotonnin matkustajahöyrylaiva. Sillä oli lastina 400 tonnia kappaletavaraa ja miehistöä noin kaksikymmentä joista viisi naisia. Seuraavina päivinä ajelehti rannoille lastia ja jätteitä, sekä ruumis. Seuraavana vuonna uponneiden laivojen vakuutusyhtiöt tekivät pelastussopimuksen venäläis-balttilaisen pelastusyhtiö Neptunin kanssa. Etsinnät aloitettiin kesäkuussa ja kolmiviikkoisen työn jälkeen löydettiin vihdoin NOITa-Sverige heinäkuussa. Laiva makasi Säpin ja Kaijakarin keskipaikkeilla. Hylky oli väriltään harmaa ja makasi merenpohjassa 30 metrin syvyydessä mastot ylös päin. Sukeltajat ottivat laivasta matkamittarin ja ruorin. Heinäkuun puolivälissä löytyi Luna ja pari päivää myöhemmin Everilda. Molemmat hylyt makasivat 30 metrissä mastot ylöspäin. Vaikka Everilda ja Luna törmäsivätkin mii-

naan aivan toistensa lähellä, oli niiden väliä nyt noin viisi kilometriä. Tämä johtuu luultavasti siitä, että Luna ei uponnut heti kuten Everilda, vaan jatkoi matkaansa merelle, ollen nyt lähellä Norra-Sverigen hylkyä. Etsittäessä näitä laivoja löytyi Everildan ja Lunan väliltä saksalaisten 200 kiloinen miina-ankkuri, joka oli kuin ylösalaisin käännetty nelijalkainen pöytä. Pelastustöiden käynnistyessä paikalle saapui myös pelastusalus Protector samasta yhtiöstä. Pelastustyön suorittaminen tuohon aikaan, 1910-luvulla varusteiden taso

huomioonottaen, oli varsin raskasta ja vaarallista puuhaa. Sukeltajien on täytynyt työskennellä aina 37 metrissä, sillä Everilda, jossa pelastustyö suoritettiin on painunut niin syvälle pohjamutaan, että kansi on aivan merenpohjan tasalla. Sukeltajat ovat voineet olla pohjassa vain puoli tuntia kerrallaan. Lastiruumassa vallitsee täydellinen pimeys, joten sukeltajat ovat työskennelleet melkeinpä käsin tunnustelemalla. Pelastustyön aikana sattuikin yksi vakava sairastuminen ja yksi kuolemaan johtanut sukellustapaturma. Vuoden 1915 kesän aikana Everil-

dasta pelastettiin ja myytiin puhdistusten jälkeen tavaraa yli 350000 silloisen markan arvosta. Lunasta ei nostettu mitään koska se oli tuhoutunut liian pahoin. Norra-Sverigessä oli niin vähän lastia ettei pelastustyö ollut siellä kannattavaa. Everildasta pelastettiin mm. konefilttejä, kolme rautasorvia, sähkölamppuja, puu villapaaleja, 50 tonnia sinkkiä, tynnyreittäin kiisurautaa, laatikoittain teetä, kivenmurskain, akseleita, hissikoneita, sähkömuuntajan osia, tammisia huonekaluja, ym. Mutta vielä on lastiruumien läpitunkemattomassa pimeydessä lastia joka ei milloinkaan Seppo Salonen saavu perille.

SUKELTAJA '85 27. 10. 1984 Hotelli Haaga klo 12-16

• Sukeltamaan ulkomaille? • Sukelluskuvakilpailun tulokset ja palkintOjen jako • Sukellusaiheisia filmejä

ILMOITT AUTUMINEN klo 11.45

Myyntipöydällä kirjallisuutta ym. tarpeellista. Myös tilattavissa.

OHJELMASSA mm. klo 12-14

Huom. Alan liikkeet! Kokoamme Sukeltaja '85 -päivää varten 300 aineistokassia, joihin myös yritykset pääsevät mukaan pientä korvausta vastaan, esim. esite+hinnasto 2,-/kassi. Yhteydet Matti Vilen 647707.

• SUSL:n terveiset vuodelle 1985 • Miksi uudet sukellustaulukot? • Kuivapukusukellus: puvut, suk. tekniikka, turvallisuus, puvun huolto TAUKO klo 14-14.20

Tervetuloa kauempaakin! SVUL:N HELSINGIN PIIRIN URHEILUSKELLUSJAOSTO

HELSINGIN KESKUSTA

61W

HOTELLI HMCi\ NUijillnicsll!Illin 10 00.")20 IIIJSINKI ,")2

SVUL:n Talvisuurkisojen yhteydessä Jyväskylässä pelataan

uppopallon juniori SM-turnaus 23. ja 24. 2. 85. Joukkueiden viimeinen ilmoittautumispäivä on 28. 12. 84. IImoittautumisia ottaa vastaan Jorma Kervinen, Pikkukaari 8 70420 Kuopio, puh. kotiin 971-341035.

Puhutaan koulutuksesta ... Sukeltaminen on harrastus joka vaatii harrastajaltaan 'pitkäjännitteisyyttä ja aikaa. Se vaatii itsensä kouluttamista niin tiedollisesti kuin taidollisestikin. Kuten jossain koulutuspäivillä kerran sanottiin, se on aikuiskasvatusta jota annetaan myös nuorille. Laitekoulutusraja on tarkoituksella nostettu sen verran korkealle, että kursseille mukaan tuleva nuori ei enää ole lapsi, vaan osaa ajatella jo 0Il1illa aivoillaan. Ainoa oikea tie sukeltajaksi käy valvottujen kurssien kautta. Vaikka nykyään on saatavana melkoinen määrä eri tasoista materiaalia ei se ole tarkoitettu itseopiskelijalle. Sukeltaminen on ryhmätyötä alusta lähtien. Kurseille ja kurssien pitäjille on Suomen Urheilusukeltajain Liitto ry:n taholta asetettu määrätyt vaatimukset ja niitä myös valvotaan koulutusvaliokunnan puolesta. Kurssien pitäjiltä vaaditaan kurssiohjelmat tarkastettavaksi niin käytännön kuin teoreettisenkin tiedon osilta, vasta sen jälkeen voidaan kurssit hyväksyä. Kurssimateriaalin taso vaihtelee, mutta sillekin on asetettu minimivaatimukset. Ketkä kouluttavat? Ammattipuolella, joiksi voidaan laskea Palo-opisto, Laivasto ja Ammattikasvatushallitus, kouluttavat Paloopisto ja laivasto omien metodiensa ja tavoitteidensa mukaan. Ammattikasvatushallitus joka kouluttaa mm. vesistörakentajia, käyttää Ursuk Divers kansion materiaalia niiltä osin kun se heille soveltuu. "Siviilipuolella, eli varsinaisia harrastesukeltajia tehdään periaatteessa ainakin viittä eri linjaa, joita SUSL valvoo ainakin teoriassa, nimittäin Sukellusseurat Sukeltajakoulu SukeItajaopisto Padi koulutusjärjestelmä Ursuk-koulutus Kirjavin, mutta en sano huonoin on seurojen järjestämä koulutus, materiaali on usein koottua eri tahoilta ja näin yhdistelemällä on saatu kurssiohjelmat ja luentopohjat, jotka kattavat yllättävän laajan alueen. Tiedän seuroja ja niihin verratta ~ ia joiden

laitekurssit yhdistettyinä peruskurs- kohdalta opastetaan kouluttajaa itseseihin saattavat kestää lähes 100 tun- ään opettamaan. Mihin on tartuttava tia, kun otetaan huomioon teorian ja missäkin vaiheessa ja mitä virheitä käytännön harjoitukset. Tosin koulu- on vältettävä jne. Kurssin jälkeen tus ei ehkä ole niin intensiivistä kuin kuuluvat oppilaat Diving Teamiin puhtaasti kaupallisella pohjalla toimi- vuoden ajan, jona aikana heillä on villa kursseilla mutta on otettava mahdollisuus hakeutua jäseniksi eri huomioon, että seurojen antama seuroihin, hankkia itselleen erikoiskurssitus on myös järjestötyötä. koulutusta jollain erillisellä viikonSukeltajakoulu ja Sukeltajaopisto loppukurssilla tai vain kulkea mukaHelsingissä vievät kurssinsa läpi na ohjåtuilla sukellusretkillä. SUSL:n vaatimukset täyttäen ja jakaen oppilailleen nipun monisteita Miten koulutus on jakaantunut oppimateriaaliksi. Molemmat käyttävät ammattimiehiä ainakin fysio- Helsingissä kouluttaa harrastesukeltalogian osalta ja halli- sekä avovesi- jia osuudet vedetään rekisteröityjen kou- muutaman seuran lisäksi luttajien toimesta, joiden pitäisi nou- Sukeltajaopisto dattaa SUSL: no kouluttajakansion Sukeltajakoulu Argonaut (PADI järjestelmän muohjaistoja. Padi on amerikasta tullut koulutus- kaan, myös Hangossa ja Kotkassa. järjestelmä joka antaa nousujohteisen FinnSuit koulutus (PADI) portaittain etenevän koulutuksen Leifmarin (Ursuk järjestelmän mualoittelijasta "Diving Master":ksi kaan) saakka. Kurssimateriaali on laaja ja Tampereella monipuolinen. Erilaisia erikoiskursse- Tampereen Urheilusukeltaja ry. ja on useita, mutta vahinko vain eng- Turussa lanninkielisiä. Ainakaan en saanut Saaristomeren Sukeltajat (peruskurspyynnöistä huolimatta mitään suo- seja) menkielistä infoa lehden latomoon Ursuk-koulutus mennessä. Padi-järjestelmän mukaan ja ainakin Kuopiossa, Savonlinnassa, kouluttavat tiettävästi Finn-Suit kou- Kouvolassa, Kemissä, Vaasassa, Raulutus ja Argonaut koulut Hangossa ja malla ja Porissa viedään kurssit Ursuk-koulutuksen puitteissa. Kotkassa. Eniten maassamme eri paikkakun- Muualla maassa todennäköisesti seunilla käytetty koulutus pohjautuu rat hoitavat jälkikasvunsa kouluttaURSUK-koulutuksen kokemuksiin ja misen itse, joten mahdollisuuksia materiaaleihin. Sama materiaali on varmasti on jokaiselle, joka haluaa ollut pitkälti perusteena laadittaessa itselleen "avaruusajan harrastuksen". järjestäytynyttä sukellusmyös SUSL:n koulutuskansioita, toi- Onhan mivathan samat henkilöt koulutus- toimintaa jo lähes jokaisessa maamvaliokunnassa ja kouluttajina ympäri me kaupungissa. maan silloin kun kansion materiaaleja koottiin. Ursuk-koulutuksen laati- Mitä materiaalia on. ma materiaali oli myös yhtenä perus- Suomeksi ilmestynyttä alan kirjalliteena sille, että Ursuk Oy hyväksyt- suutta ei ole paljon. tiin kansainvälisen liittomme Vanha ja jo loppuunmyyty: SukelCMAS:in ulkojäseneksi syksyllä -84. tajan Aakkoset koottu erillispainokKoulutus-järjestelmä on täydellisiä seksi Purje ja Moottori-lehden kirjoimitä maassamme on yhtenäisenä. tuksista. Järjestelmä pitää sisällään perus- Kihlström: Urheilusukellus, käännöskoulutuksen, laitekoulutuksen niin kirja ruotsin kielisestä alkutekstistä. teoriassa kuin käytännössäkin. Kurs- Renwall: Sukella turvallisesti, liiton simateriaalia on kehitetty jo vuodesta entisen puheenjohtajan ja lääkärin -67 lähtien. Liiton hyväksymät kou- kirjoittama kirja sukeltamisen fysioluttajat saavat kouluttajakansionsa li- logiasta. säksi kouluttajanoppaan jossa kohta

Sosiaaliministeriön ohje no 15 tarkoitettu lähinnä ammattisukeltajille. Työsuojeluhallituksen selvityksiä no 2 Turun Laivastoaseman lääkärin Lääk.lis. K. Kaasisen kirjoittama Sukeltamisen terveydelliset vaarat. Mattila - Vikman SukeHus uusittu painos samojen tekijöiden UrheilusukelI us-kirj asta. Ryhänen - Lahtinen Sukeltamisen ABC lienee jo loppuunmyyty. Ursuk Divers Kansion pohjalta tehty kirja, joka antaa täyden pohjan niin oppialalle kuin opettajalIekin.

Suomen Urheilusukeltajain Liitto ry:n julkaisemat - Vapaasukellus, selvitys vapaasukelluksesta, tarkoitettu aloittelevalIe, alle laitekoulutusiässä oleville - Laitesukellus, tietoisku jokaiselle vasta-alkajalle uudesta harrastuksesta. Menettelyohjeet: Miten tullaan sukeltaj aksi - Kouluttajakansio yhteistyössä CMAS ja U rsukin kanssa laadittu kouluttajan tietopaketti, vain liiton hyv. kouluttajille. - Turvallisuuskansio. Kaikki turvamääräykset koottuna yhteen kansioon. - Tieto on turvallisuutta. Vihkonen jokaiselle sukeltajalIe sukelluskassiin mukaan.

Uimalaudalla kestävyysharjoittel u mielekkäämmäksi Sukellusurheilumme lajit (sukelluskalastus, sukellussuunnistus, räpy läuinti ja uppopallo) vaativat hyvää fyysistä kestävyyttä kilpailutilanteen keston vuoksi. Niinpä kestävyysharjoittelu näyttelee suurinta osaa harjoittelussamme ympäri vuoden ja näin avovesikaudella myös avovesiharjoittelu tuntuu mielekkäältä. Avovesiharjoittelussa on muutamia epämielekkyyksiä, joihin uimalauta tai -keula tekee tuntuvan parannuksen. Käsivetoja vedettäessä pumppuaa vesi edestakaisin, hihansuista kainaloihin ja selkään. Uimarille tulee nopeammin kylmä kuin , jos hän käyttäisi uimalautaa, jonka päällä ui marin kädet ja hartiat lepäävät. Tällöin veden vaihtuvuus märkäpuvussa on vähäistä. Myös aallokko tekee uinnin epämiellyttäväksi lyödessään uimaria vastaan. Suunnistaminen pää vedessä on hankalaa ja aika ajoin onkin tarkistettava uinnin suunta ja varmistettava ettei veneitä ole lähestymässä. Uintilauta tuo parannuksen myös näihin ongelmiin. Uintilauta on kuin ve-

neen keula, johon uimari muodostaa moottorin. Herää kysymys miksi tällaisia uintilautoja ei ole keksitty aikaisemmin. Sukellusurheilumme välinekehittely on meillä vielä lapsen kengissä ja niin tämäkin idea on Ruotsista peräisin. Ruotsista näitä lautoja on tilattu muutamia kappaleita. Monet ovet kyselleet mistä tällaisia lautoja saa. Tiedustelut: Rauno Arasola Stålarminkatu 10 as. 16 20810 Turku 81 Puh. 353489, töihin 332772 Uimalaudan käyttö on sallittua räpyläuinnin avovesikilpailuissa. Uimalaudan käyttäjä on edullisemmassa asemassa laudattomaan kanssakilpailijaansa nähden. Lautaa käytettäessä paranevat uintiajat roimasti paremman liikkuvuuden ansiosta. Terveisin Räpyläuintivaliokunta /

Rauno Arasola

SUKELLUSS URAT KUNNALLISVAALIT 1984

TIMO KARKOLA URHEILUSUKELTAJA KAUPPAT YO SUKELTAJIEN HALLlHARJOITIELUUN LI SÄÄ MAHDOLLISUUKSIA - - - VENESATAMA-ASIAT KUNTOON

SUKEL T AJAN VALAISIN

ALKALIPARISTOT Kysykää edullista pakettitarjousta jäsenillenne.

HELSINKI

Oy ellesens Ab PL 101, 02101 ESPOO puh. 90-4554377

URHEILUSUKELTAJAN SUKELLUSTAULUKOT (Käännös kirjasesta: NORSK DYKKETABELL) 1. TAULUKKOSYVYYDET, siis taulukoihin valitut syvyydet, tarkoittavat suurinta 'sallittua sukellussyvyyttä asianomaista taulukkoa käytettäessä. Jos sukelletaan esim. 30 metrin syvyyteen, käytetään 30 metrin taulukkoa. Kun sukelletaan 30,5 metrin syvyyteen, on käytettävä 33 metrin taulukkoa. 2. Mikäli pinalle noustessa jostain syystä, esim. paineilman loppumisen tähden, osoittautuu, että dekompressiotaulukon mukaisia etappipysähdyksiä ei pystytä noudattamaan täysin, jätetään dekoaikaa pois matalista etapeista alkaen. Taulukkoa siis noudatetaan niin pitkälle kuin on mahdollista, ja viimeiset ilmanrippeet käytetään hitaaseen pinnalle nousuun. 3. Alttiinaoloaika on aika siitä, kun sukeltaja lähtee pinnalta siihen, kun nousu todella alkaa. Taulukon aika on suurin määrätylle paineenalennusjärjestelylle (nousujärjestelylle) sallittu alttiinaoloaika. Siksi suositellaan sukeltaja kutsuttavaksi ylös vähän ennen taulukkoajan päättymistä, jotta sitä ei ylitettäisi ennenkuin sukeltaja on valmis aloittamaan nousun. Näin ei tarvitse siirtyä käyttämään pidempää taulukkoa. 4. Syvyyden ja alttiinaoloajan perusteella etsitään taulukkoa, jonka mukaan dekompressio (nousu) tapahtuu. Huomaa, että aika kuhunkin yksittäiseen etappiin sisältää nousuajan etappiin. Etappisyvyys lasketaan aina sukeltajan rintakehän alaosan tason mukaan. 5. ESIMERKKI: Sukellettiin 19 metrissä 64 minuuttia. Noudatettiin 21 metrin ja 70 minuutin alttiinaolotaulukkoa. Tämä antaa 5 minuutin pysähdyksen 6 metrin ja 10 minuutin pysähdyksen 3 metrin etapisssa. Tämä tarkoittaa sitä, että on kuluttava 5 minuuttia siitä, kun sukeltaja lähtee pohjalta siihen, kun hän lähtee 6 m:n etapista. Edelleen tulee kulua 20 minuuttia siitä, kun hän lähtee 6 m:n etapista siihen, kun nousu 3 m:n etapista alkaa. 6. Nousunopeuden ensimmalseen etappiin, ja mahdollisesti pinnalle saakka ellei sukellus vaadi de-

kompressiopysähdyksiä, tulee tapahtua noin nopeudella 10 metriä minuutissa. On erityisen tärkeätä, että nousun viime puolisko ei tapahdu liian nopeasti. Jos, nousun ensi puoliskoon on käytetty liian vähän aikaa, on tämä korvattava nousemalla vastaavasti hitaammin nousun toisella puoliskolla. Liian hidasta nousua alussa ei saa "korvata" lisäämällä nousunopeutta lopussa. Nousun etapista toiseen tulee kestää normaalisti yhden minuutin verran. Kun aika 3 mssä päättyy, lasketaan dekompressiokin päättyneeksi, ja siirrytään rauhallisesti pinnalle. 7. Yksittäissukelluksella tarkoitetaan "uusintasukellukseen" verrattuna sitä, että sukellus alkaa 12 tuntia tai kauemmin edellisen sukelluksen päättymisestä. Yksittäissukelluksella käytetään sukellustaulukkoa sillään. 8. Uusintasukellus tarkoittaa sitä, että sukellus alkaa vähemmän ajan kuin 12 tunnin kuluttua edellisen päättymisestä (dekompression päättymisestä). Uusintasukelluksella tehdään ajan lisäys alttiinaoloaikaan. Dekompressioon tulee siis ryhtyä sen alttiinaoloajan perusteella, joka on todellisen alttiinaoloajan ja lisäajan summa. 9. Lisäaika lasketaan uusintasukelluksen syvyyden ja edelliseltä sukellukselta sukeltajan kehoon jääneen jäännöstypen perusteella. Kuta enemmän jäännöstyppeä, sitä pidempi on lisäaika. Lisäksi voidaan todeta, että lisäaika on sitä lyhyempi, mitä syvempi on uusintasukellus. 10. RYHMÄMERKINTÄ Sukeltajan jäännöstypen määrän tunnus pinnalla sukelluksen päätyttyä ilmoitetaan sukellustaulukoissa sarakkeella "kertausryhmä". Jäännöstypen määrä on luokiteltu kertausrvhmiin A:sta Z:aan (oikeastaan A:sta O:hon ja Z), joista A osoittaa vähäisintä ja z suurinta jäännöstypen määrää. II. JÄÄNNöSTYPEN LASKEMINEN Kuta kauemmin sukeltaja oleskelee sukelluksen jälkeen pinnalla, sitä vähäisemmäksi muuttuu jäännöstypen määrä. Kertausryhmän muutokset sukellusten väliai-

kana etsitään LEPOAIKATAULUKOSTA. Taulukon poikittainen kirjainrivi ilmaisee kertausryhmät sukelluksen jälkeen A:sta Z:aan. Kunkin kertausryhmän oikealla puolella luetellaan aikoja tunneissa ja minuuteissa laskettuna sukelluksen päättymisestä (sukeltaja pinnalla). Alimmalta vaakasuoralta riviltä, kuluneen ajan alapuolelta, ilmenee muuttunut kertausryhmä. 12. ESIMERKKI: Sukellettiin 22 metriin, ja alttiinaoloaika oli 58 minuuttia. Käytettiin 24 m:n taulukkoa ja 60 min. aikaa. Tämä antaa kertausryhmän "L". Kahden tunnin pinnallaolon jälkeen sukeltaja aikoo tehdä uusintasukelluksen. Mikä on oleva uusintasukelluksen muuttunut kertausryhmä? 13. Kertausryhmätaulukosta löydämme "L":n poikittaiselta kirjainriviltä. Väliaika pinnalla, kaksi tuntia, sisältyy viidenteen aikakenttään, joka sisältää ajat 1 t 50 min:sta 2 t 20 min:iin. Pystysuoraan tämän alapuolelta löydämme kirjaimen "H", joka on siis muuttunut kertausryhmä kahden tunnin pinnallaolon jälkeen. 14. Kun on päätetty uusintasukelluksen syvyys, voimme etsiä alttiinaoloajan lisäajan. Lisäaikataulukko on kutakin sukellussyvyyttä vastaavan nousutaulukon oikeassa laidassa. Sarake "UUSINT ASUKELLUKSEN LISÄAIKA" antaa siis kertausryhmän muuttumista vastaavan lisäajan. Edellä oli kahden tunnin jälkeen muuttunut kertausryhmä "H". Uusintasukellus tehdään 26 metrin syvyyteen (siis käytetän 27 m:n taulukkoa). 27 metrin taulukon lisäaikasarakkeelta selviää, että muuttunut kertausryhmä "H" aiheuttaa 35 minuutin lisäajan alttiinaoloaikaan. Jos sukeltajan todellinen alttiinaoloaika on nyt 18 minuuttia, tulee hänen suorittaa yhteensä 53 minuutin alttiinaoloajan (35+ 18 min.) perusteella 55 minuutin taulukkoajan mukainen dekompressio.

SUORANOUSUTAULUKKO Varjostettu alue vaatii aina etappinousun

~ 'E

(/)E

KERTAUSRYHMÄ

(/)VlCO

60 35 25 20 15 5 5

190 110 60 40 35 25 20 15 13 5 5

42-

-"45.

t '48

...

oC'

,, ~

300 160 100 75 50 40 30 25 25 15 15 12 10 10

225 135 100 75 50 40 30 25 25 20 15 15 13

350 180 125 95 60 50 40 35 30 25 20 20 15

1'0 8

.. ...

240 160 105 80 70 50 40 35

325 195 145 100 80 60 50 40

36 30 25

2.5 22 20

245 170 120 100 70

315 205 140 110 80 60

250 160

310 190

130

150

..90"

100

~'~

~<?-

0 : 10 0 :25 Z

0 : 10 0 :30 0 :25 0:40 0

0:10 0 :30

0 :30 0:45 0 :45 1: 10 1:00 1:20 M

0:10 0 :30 0:30 0 :50 0:45 1:10 1: 10 1:20 1:20 1:40 L

0:10 1: 10 1:00 1:50 1:30 2:30 2:10 3:00 2:30 3:30 3:00 3:50 3:20 4:10 3:40 4 :30 4 :00 4:50

0:10 1:30 1: 10 2:20 1:50 3: 10 2:30 3:40 3:00 4:10 3:30 4 :40 3:50 5 :00 4:10 5:30 4 :30 5:50 4:50 6 :00

0 : 10 2: 10 1:30 3:20 2:20 4:10 3: 10 5:00 3 :40 5:30 4 : 10 6 :00 4:40 6:30 5:00 6:50 5 :30 7:20 5:50 7:40 6 :00 7:50

4 : 10 5:10 4 :30 5:20 4 :40 5:40

5:10 6:20 5:20 6 :40 5 :40 6 :50

6:20 8 : 10 6 :40 8 :30 6:50 8:40

8 : 10 12 :00 8 :30 12:00 8 :40 12:00

0:10 0:35 0:30 1:00 0 :50 1: 10

0 :10 0 :35 0:35 1:00 1:00 1:20 1: 10 1:40

0:10 0 :40 0:35 1: 10 1:00 1:30 1:20 1:50 1:40 2: 10

0:10 0 :45 0 :40 1: 10 1:10 1:40 1:30 2 :00 1:50 2:20 2 : 10 2:40

1:10 1:30 1:20 1:50 1:40 2:00

1:30 2:00 1:50 2:10 2 :00 2 :30

2:00 2 :20 2 : 10 2 :40 2 :30 2:50

2 :20 2 :50 2:40 3 : 10 2 :50 3:20

1: 10 0:50 0:45 1:20 1: 10 1:50 1:40 2:10 2:00 2:30 2:20 2:50 2:40 3:10

0 : 10 1:00 0 :50 1:30 1:20 2 :10 1:50 2:30 2:10 3:00 2:30 3 :20 2:50 3 :40 3:10 4:00

2:50 3:30 3: 10 3:40 3:20 4:00 G

3:30 4 : 10 3 :40 4:30 4 :00 4:40 F

0:10 4:10 2 :10 6 :00 3:20 7:20 4 : 10 8:10 5:00 8 :50 5:30 9:30 6 :00 10:00 6:30 10:30 6:50 10:50 7:20 11:10 7:40 11:30 7:50 11:50

0 : 10 0:30 0 :30 0 :45 0 :40 1:00

310

SUURIN SALLITTU NOUSUNOPEUS 10 METRIÄ MINUUTISSA

" \>q\>-

0<?-

270 ;;/ ~Qo;.

-H:)

KERTAUSRYHMÄN MUUTTUMINEN (=JAANNÖSTYPEN VÄHENEMINEN) SUKELLUSTEN VÄlIAIKANA (TUNTIA:MINUUTTIA) VALITSE AINA TAULUKOSTA LYHYEMPI AIKA

220 '170

~\>-

45 f;,; P50,;' 40 · · ·

LEPOAIKATAULUKKO

210 110 75 55 45 25 25 15 15 10 10 10 7 5 5 5

....

~:5;7

B 120 70 50 35 25 15 15 10 10 5 5 5 5

3 4,5 6 7,5 9 10,5 12 15 18 21 24 27 30 33 36 39

'-54 .5"

3~~

~Q)

~'." ,

c E

Vl .-

Vlöiii

0:10 12:00 4 : 10 12:00 6:00 12:00 7:20 12:00 8:10 12:00 8:50 12:00 9:30 12:00 10:00 12:00 10:30 12:00 10:50 12:00 11 : 10 12:00 11 :30 12:00 11:50 12:00

KERTAUSRYHMÄ UUSINTASUKELLUKSEN ALKAESSA

Tunturi- ja vuorijärvet: Nämä taulukot pätevät sukellettaessa korkeintaan 250 metrin korkeudella meren pinnasta,

lentäminen: Kertausryhmillä A ,B,C ja' 0 voit lentää välittömästi alle 500 m :n korkeudessa , Tämän jälkeen tarvitaan tunnin lepoaika kutkain Z= 12 tuntia) lennettäessä alle 3000 m:n ryhmää kohden (0= 1 korkeutta vastaavassa paineessa,

UUSINTASUKEllUKSEN SUUNNITTELU, VÄLIAIKA 12 TUNTIA o Katso kertausryhmä etappi- tai suoranousutaulukosta o Etsi väliaikaa vastaava uusi kertausryhmä leopaikataulukosta

o Tutki suunniteltua syvyyttä o

vastaavan sukelluksen toteuttamismahdollisuudet : Laske yhteen lisäaika + suunniteltu sukellusaika, pyöristä syvemmälle ja tutki dekoajat , Lepoaikaa lisäämällä Iyhennät lisä- ja dekoaikaa,

URHEILUSUKELTAJAN ETAPPINOUSUTAULUKOT VAliTSE AINA SUUREMPI SYVYYS JA PIDEMPI ATTIINAOlOAIKA, NOUSUNOPEUS AINA KORKEINTAAN 10 METRIÄ/MlN.

§ ~~

Ji ... ..s

§ f~.~

Ji ... ..s

.... :!1c ~,g]

L. .. E

30 60 80 120 150 200 270 400 Yli 400

§ ~~

Ji ... ..s

....

20 30 50 60 80 105 120 150 180 225 270 330 450 yli 450

Aika etapissa (minI plus nousuaika 9m

(VIa:)

,g]

.>II ...

,),

1! 0'5.

!l E ili.c:

;:"«2

G H

10 20 25 35 45 55 65 75 85 105 120 135 145 160 170 190

10 15 20 30 35 45 50 60 70 80 90 100 110 120 130

I J K M N N

5 10 15 20 25 30

5 5

5 10 15 20 25 30 35 40 45

5 10 15 20 25 30 35 45 50

M M N N 0 0

5 5 5 5 5 10

5 5 10 15 20 25 35 40 45

5 5 5

5 5 5 5 10 10

5 5 5 10 15 15 20 30 35 35 35

G H I J L

E F -

5 5 10 20 25 30 40 45 55

H J J K

5 5 5 5 5 5 5 10 15 20 25 35 40 45 50

C D

E F

.: 1=

5 5 5 10

5 5

5 5 5 5 5 10 15 20 25 25 30 35

5 5 5 5 5 10 20 25 30 35 45 55

5 5 5 5 10 10 15 20 25 30

5 5 5 5 10 15 20 30 35 45

5 5 5 10 10 10 20 25 30

5 5 5 10 15 20 30 40 55

c:~

10 15 20 25 30 35 40

C E F G H J K K L M M

I J K L

M N

; 8 C D E F

15 25 35 45 60 70 80 100 120 135 165 195 225 255

!l E ili.c:

D E F

5 10 15 20 25 30 40 45 50 55 60 65

;:,,(0

~ö..s

«ö..s

,),

·S1~

....

~1:;

Ji .. ..s

Aika etapissa {minI plus nousuaika

~c:~

~j~ 20 25 40 50 60 75 90 105 120 140

15 20 30 40 50 60 70 80 90 115

15 20 25 30 40 45 55 70

§ ~~

5 10 15 20 25 30 35 40 45 50

5 10 15 20 25 30 35 40 45

.. ~c

~ ~E

-§]

5 10 15 20 25 30 35 40

5 10 15 20 25 30 35

5 5 10 10 10

5 10

10 10 15

Aika etapissa {minI plus nousuaika 12m 9m

10 15 20 25 30

D F

G H I J K L

(0:«1

1! 0'5.

5 5 10 15 20 30 35 50

5 5

10 15 20 25 30 35

5 5 10 10 10 15 20 30

8 D E F H I J K K L

5 5 10

10 10 10

10 10 10 10

10 15 20 30

5 5 10 20 30 40 50

5 10 10 10 15 25

5 10 20 25 30 35

5 10 10

5 5 10

10 10 10 15

D F H I

t'O

~~ ~

:::>_~

10 15 20 25

J K L

E F H

10 15 20 25

J K L

M N N 0

C 0 E F

G H I

10 15 20 30 35 40 45 50

5 10 15 20 25 30

E G

10 15 20

I J K

J K

L L

M M N

15. LYHYEMPI KUIN 10 MINUU TIN PINNALLAOLO Tällaista tapausta ei lasketa uusintasukellukseksi, ja alttiinaoloaika juoksee koko ajan. Toisin sanoen alttiinaoloaika alkaa siitä, kun lähdetään pinnalta "ensisukelluksella", ja juoksee kunnes lähdetään ylös "seuraavalta sukellukselta". Menettelyä ei suositella, jos välinousu tapahtuisi dekompressiopysähdyksiä edellyttävän sukelluksen lopulla, tai edes tällaisen sukelluksen rajoja lähenneltäessä. (Katso myös kirjoitus SUKELT AJANTAUDIN EHKÄISY, kohta 20: Toistuvat nousut ja laskut). 16. UUSINT ASUKELLUSTEN LUKUMÄÄRÄ Periaatteessa ei suositella tehtäväksi enempää kuin kaksi sukellusta päivässä, sillä se enentää sukeltajantaudin mahdollisuuksia. Tämä on sitäkin tärkeämpää, mi-

käli sukellukset ovat edellyttäneet dekompressiopysähdyksiä (etappipysähdyksiä). 17. SUKELTAMINEN USEANA PERÄTTÄISENÄ PÄIVÄNÄ lisää usein sukeltajantaudin mahdollisuutta erittäinkin, jos olosuhteet ovat jollain tavoin "erikoiset". Tällaisia olosuhteita ovat esimerkiksi: - nopeat nousut - pitkät dekompressioajat suuri kylmyys - suuret fyysiset rasitukset - merenkäynti dekompression aikana jne. 18. On aina syytä pyrkiä järjestämään sukeltaminen niin, että esimerkiksi kolmen sukelluspäivän jälkeen on päivä ilman sukelluksia tai vain matalasukelluksia alle 9 metrin syvyyteen. (Vertaa myös kirjoitukseen SUKELTAJANTAUDIN ENNALTAEHKÄISY.)

19. Taulukot on päätetty 51 metrin syvyyteen. Sukellettaessa tätä syvemmälle ei painekammiohoito ole mahdollista Suomessa. Yli 51 metrin syvyyteen sukeltaminen on näin ollen täysin edesvastuutonta. 20. Dekompressioajat muodostuvat hyvin pitkiksi, jopa 55 minuutin pituisiksi, näillä uusilla ja turvallisemmilla taulukoilla sukellettaessao Ilman kulutus on laskettava riittävän suurella marginaalilla kulutusta lisäävät tekijät huomioon ottaen. Etappisyvyyksiin on varattava hengityslaitteella varustettuja paineilmapulloja. 21. Käytettäessä märkäpukua alle 810°C kylmässä vedessä ei tule tehdä dekompressiota vaativia sukelluksia. Yleensäkään käytettäessä omavaraisia paineilmalaitteita (= tavanomaiset urheilusukelluslaitteet) ei suositella sukelluksia, joissa yhteenlaskettu dekompressioaika ylittää 20 minuuttia.

Sukeltaja Kuten tiedät on SVU L:n myyntipalvelusta saatavissa erilaisia liiton välittämiä tarvikkeita. Vain soitto riittää, tytöt lähettävät tilaamasi tavarat, tai käy itse hakemassa. Puh. 90-4737291 34030 34003 34004 34021 34002 34020 34031 34102 34104 34018 34027 34101 34006 34005 34011 34024 34028 34029 34010 34012 34023

TIETO ON TURVALLISUUTTA SUKELTAJAKORTTI LAITE SUKELLUSPVKIRJA VAPAA SUKELLUS SUKELTAJAKORTTI PV-LUOKKA FILMIVUOKRA KUNTO-OPAS TAITOMERKKI HOPEA {PM -} SNORKKELlMERKKI TARRA UPPOPALLON KILP.SÄÄNNÖT TA ITO M ERK K I K U LT A (PM -1) LÄÄKÄRINTOD.KORTTI VEDENALAINEN SUUNNISTUS ILM. LUOKKASUORITUKSESTA RÄPYLÄUIN. JA SUK. KV-KILP.SÄÄNN. UPPOPALLON TUOMARIOHJE UPPOPALL. LAJIKOHT. KILP.MÄÄR. ILM. SUK.KURSSIN ALKAMISESTA KOULUTTAJA TOIMINTAILM. 1 KPL KILPAILUMÄÄR.

34110 34001 34026 34025 34103 34106 34107 34015 34013 34014 34022 34017 34114 34116 34112

UPPOPALLON C-LAJIOSA KOULUTTAJAKANSIO YLEISSÄÄNN. VEDENAL. VALOK. SUK.KALAST. KILP.SÄÄNNÖT MERKKI PRONSSI LAITE URH.SUK. LEHTI INFO PAKETTI TARRA SUKELLA TURVALLISESTI ILM. SUK. KOULUTT. SEURAAM. 1 KPL LUOKKATARK. TOIMINTAILM. 1 KPL ILM. KERHOKOUL. NIMITT. TURVALLISUUSKANSIO POSTIKORTTI SUKELLUS PTK SUKELLUSKERTOMUS LÄHELTÄ PITI - ONNETTOMUUSRAPORTTI

LAITESUKELTAJA SATAMIA JOISSA EIVÄT AALLOT PAUHAA MERIARKEOLOGIA MATTILA-VIKMAN: SUKELLUS

SUKELTAJANTAUDIN ENNALTAEHKÄISY (Käännös kirjasesta: NORSK DYKKET ABELL)

1. Veden pinnalle nouseva sukeltaja

joutuu alttiiksi paineen alenemiselle eli dekompressiolle. Sukeltajat käyttäv.ät nimitystä "dekompressio" usein vain siitä ajasta, jonka sukeltaja joutuu käyttämään etappipysähdyksissä. "Ei dekompressiosukelluksella" tarkoitetaan tästä johtuen sukellusta, jossa ei tehdä erityisiä dekomporessiopysähdyksiä (etappipysähdyksiä) nousun aikana. 2. Tunnetusti katsotaan etappipysähdysten tarpeen olevan alttiinaoloajan ja syvyyden suora seurannainen. Tälle perusperiaatteelle sukellustaulukot onkin rakennettu. Ihmiskehon kyvyssä poistaa typpeä on kuitenkin hyvin suuria eroja niin dekompression aikana kuin sen jälkeenkin. 3. Minkään sukellustaulukoiden ei voida katsoa olevan sataprosenttisen varmoja mitä tulee sukeltajantaudin välttämiseen. Jos tavoitteena olisi täysvarmuus, tulisi taulukoista niin pitkät kuin etappiajat (dekoajat) vaativat, että kukaan ei niitä noudattaisi. 4. Useimmissa sukeltajantautitapauksissa osoittautuu olleen yksi tai useita erityistekijöitä, jotka ovat vaikuttaneet kukin osaltaan. Kun nämä mahdolliset riskitekijät tunnetaan, on myös parhaat mahdollisuudet ryhtyä tarpeellisiin ennakkotoimiin ja välttää näin koko ongelma. 5. TAULUKKO Asetettava perusehto on, että käytetään vaihtelevissa olosuhteissa ja ajan sekä syvyyden erilaisissa käytössä olevissa yhdistelmissä suhteellisen turvalliseksi osoittautunutta taulukkoa. Lisäksi on taulukkoa noudatettava. Samoin on tärkeätä, että nousunopeus on oikea, ja ettei sitä kiihdytetä nousun jälkipuoliskolla, vaikka sukellus sinänsä ei edellyttäisi etappipyOn suositeltava tapa f'lrl""t<:>", nousun puolivälissä aika odottamaan, mikäli aikataulusta. Vaikka

6. RUUMIILLINEN PONNISTELU Niin koetulokset kuin käytännön kokemuksetkin ovat osoittaneet selvästi, että kehoon muutoin yhtäläisissä ajoissa ja syvyyksissä liukeneva fysiologisesti tehottoman ja kemiallisiin reaktioihin osallistumattoman, ns. inerttikaasun määrä (typpi, helium jne.) vaihtelee huomattavasti ruumiillisen ponnistelun määrästä riippuen. Tällä on luonnollisesti vaikutuksensa dekompressioaikaan. Ruumiillinen ponnistelu lisää kehon verenkiertoa. Koska inerttikaasun liukeneminen ja poistuminen tapahtuu nimenomaan veren ja keuhkojen välityksellä, saa ruumiillisen ponnistelun lisäämisen pohjalla kehon vastaanottamaan suuremman määrän tätä kaasua. 7. Saattaisi houkutella olettamaan, että tämä olisi kompensoitavissa lisäämällä ruumiillista ponnistelua dekompression aikana. Näin ei aina kuitenkaan ole, koska ruumiillisen ponnistelun katsotaan lisäävän kuplien muodostuksen ja siten myös sukeltajantaudin vaaraa. 8. Näitä taulukoita ei ole laskettu raskasta ruumiillista ponnistelua tai kovaa työskentelyä varten. Jos toiminta on huomattavasti normaalia enemmän ponnistelua vaativaa, on tällä sama vaikutus kaasujen liukenemiseen kuin alttiinaoloajan pidentämisellä. Sukeltajan on siksi dekompensoitava taulukon aikana pidemmän alttiinaoloajan mukaan. Taulukon syvyyttä ei sen sijaan muuteta. Paljonko lisäaikaa tarvitaan, on aina arvioitava tapauskohtaisesti. Lisäyksen alttiinaoloaikaan voidaan arvioida olevan 10- 20 prosentin luokkaa tästä yhdestä syystä (ponnistelu). 9. KYLMYYS hidastaa verenkiertoa ja samalla kehon sekä liuotTitaa että lannetta pahentaa se, että sukeltaja on lämmin tyCISkJentely'vameessa, jolloin inerttikaasua kehoon tehokkaasti. Dekompressiovaiheessa tulee säännönmukaisesti mikäli vaihe on kohtuullisenkaan pitkäkestoinen. Täl-

löin verenkierto hidastuu ja sen johdosta inerttikaasun poistumisnopeus. Kylmät kauan kestävät dekompressiot eivät siksi ole niin tehokkaita kuin niiden tulisi olla. Tällaisissa tapauksissa tulee asia ottaa huomioon dekompressoimalla jonkin verran pidempää alttiinaoloaikaa osoittavan taulukon mukaan. 10. HENKlLöKOHTAISET EROT Kuten edellä yleisesti mainittiin, vaihtelee kehon kyky poistaa inerttikaasua eri henkilöillä. Jotkin erot pystytään selvittämään fysiologisin perustein, mutta on myös joukko selvittämättömiä tekijöitä. 11. Yleisesti tärkeimmiksi arvioidut henkilökohtaisia eroja aiheuttavat tekijät sukeltajantautiin sairastumisalttiuteen ovat: - ruumiillinen kunto - ikä - rasva. Näiden eri tekijöiden vaikutus on periaatteessa yhdensuuntainen, sillä niin huono ruumiillinen kunto, nouseva ikä kuin lisärasvakin heikentävät verenkiertoa ja hidastavat siten kaasujen poistumista. Osatekijänä vaikuttaa se, että huonossa ruumiillisessa kunnossa joutuu ponnistelemaan kovemmin suoriutuakseen raskaasta tehtävästä. 12. Yleisesti lasketaan, että yli 40vuotiaat sukeltajat tarvitsevat jonkin verran pidemmät dekompressioajat kuin nuoremmat, ja että tämä tarve lisääntyy iän karttuessa. i3. Rasvalla on ominaisuus vastaanottaa paljon inerttikaasua. Toisaalta rasvakudos on "hidas" kudos, toisin sanoen sen kyllästyminen kestää kauan vähäisen verenkierron ja suuren vastaanottokyvyn johdosta. Tästä syystä rasvakudos sopii huonosti pitkiin sukelluksiin. Kohtuullisilla sukellusajoilla rasvakudos saavuttaa harvoin niin korkeata kyllästymisastetta, että sillä olisi epäedullisia vaikutuksia dekompressiotapahtumaan. 14. Jos sukeltajalla on ollut sukeltajantauti, ja etenkin jos tapauksia on ollut useita, näyttää hän saavan sen helpommin uudelleen. Syynä voi olla että hän kuuluu siihen ryhmään, joka on yleisesti ottaen altti impi. Samoin oletetaan että tauti sinänsä edistää UUlSlUlUmlstaan, että ne kehon osat, jotka aikaisemmin vioittuivat, ovat suurimmassa vaarassa. Tämän johdosta taudille alttiilta vaikuttavien henkilöiden tulisi käyttää varoen taulukoita. Heidän tulisi toi-

sin sanoen vähentää alttiinaoloai- 20. TOISTETUT NOUSUT JA LASKUT saman sukelluksen aikana kaa suhteessa taulukkoaikaan. vaikuttavat epäedullisesti. Pai15. ALKOHOLI neenvaihtelut lisäävät kuplanOn itsestään selvää, että sukeltamuodostuksen mahdollisuuksia. miseen alkoholin vaikutuksen Riski lisääntyy sitäpaitsi sen mualaisena liittyy koko joukko vaakaan kuta syvemmällä sukeltaja roja, vaikka alk<?holilla sinänsä ei on ja kuta kauemmin hän on ollut näy olevan erityistä vaikutusta dealhaalla. Vaara on olemassa vaikkompressiotapahtumaan. Sen sika syvyys ja altistumisaika eivät jaan alkoholin jäkivaikutukset vielä sinänsä edellyttäisikään (krapula) lisäävät huomattavasti etappipysähdyksiä. Työkalut tms., sukeltajan alttiutta sukeltajantau,jotka sukeltaja tarvitsee tai palauttiin. Tämä johtuu siitä, että krataa ylös, on siksi aina lähetettävä pulaisen keho on myrkytystilassa. ylös, ja alas köyden avulla ellei Hänen verensä on sakeam paa ja syvyys ole aivan pieni. kiertää hitaammin lisäten kuplan21. MERENKÄYNTI etappipysähm uodostuksen mahdollisuuksia. dyksissä saattaa olla hankala asia 16. UUSINTASUKELLUS sukeltajalIe. Erityisesti matalissa "Uusintasukelluksella" tarkoiteetapeissa (3 m) ei tarvita juuri taan vähemmän kuin 12 tunnin kummoistakaan aallokkoa, jotta kuluttua edellisestä sukelluksesta asian huomaisi helpoti. Jatkuvien aloitettua uutta sukellusta. Kokepaineenvaihteluiden tähden demusten mukaan aiheuttaa uusinkompressio jää vaillinaiseksi ja tasukellus sukeltajantaudin riskin sukeltajantaudin mahdollisuus lilisääntymisen. Uusintasukellusten sääntyy, vaikka ksekisyvyys olisiluvun lisääntyessä riskikin yhä likin likimain oikea. Ääritapauksiin sääntyy. Tällöin tulee mieleen kysyä onko taulukko näinollen virliittyy vielä keuhkorepeämän vaaheellinen. Kyllä asian voidaan ra. katsoa olevan näin, koska vaati- 22. LAIMINLYöTY DEKOMPRESSIO mukseksi asetetaan, että tulisi val"Laiminlyödyllä dekompressiolla" lita yhtä alhainen sukeltajantautitarkoitetaan tilanteita, joissa sutapausten esiintymistiheys kuin kellus keskeytyy siten, että noryksittäissukellustenkin kohdalla. maalia dekompressio-ja nousu17. Tämän saavuttamiseksi tulee ensi käytäntöä ei noudateta. Syitä saatsijasa keskittyä ensimmäiseen sutavat olla esim. laitevika, hengikellukseen. Oireettomallakin sutyskaasun loppuminen, tahaton keltajalla saattaa olla typpi kuplia nousu tai sukeltajan loukkaantukehossaan. Näiden poistuminen minen. voi kestää kauan, vuorokauden tai sitäkin enemmän. Tällainen sukel- 23. Vaikka tapahtunut ei johtaisikaan välittömästi sukeltajantaudin oitaja saattaa siis aloittaa uusintasukelluksensa kuplia kehossaan. Dereiden ilmestymiseen, on joka takompression aikana ne voivat pauksessa tehtävä valmistelut sen helposti kasvaa niin suuriksi, että varalta, että niitä esiintyisi myöne antavat taudin oireita. häisemmässä vaiheessa. Sukelluk18. Parhain keino uusintasukellusten sen alttiinaoloaika ja syvyys sekä turvallisuuden lisäämiseen näkyy painekammion käyttömahdollisiksi olevan huolehtiminen tehoksuus ovat ratkaisevia tekijöitä toikaasta dekompressiosta ensimmenpiteiden suhteen. mäisellä sukelluksella. On siis väl- 24. (26) Ellei tällaisessa tapauksessa tettävä tällöin sellaisia olosuhteiole painekammiota sukellusta, joilla on taipumus edistää supaikalla, ratkaisee laiminlyödyn keltajantaudin mahdollisuuksia. Lisäksi suositellaan, että ei sukelleta enempää kuin kaksi ,kertaa päivässä. 19. SUKELTAMINEN USEANA PERÄTTÄISENÄ PÄIVÄNÄ Monet sukeltajat ovat tehneet sen huomion, että viikon lopulla, jos on sukellettu joka päivä, on sukeltajantaudin esiintyminen helpompaa kuin muulloin ("perjantaikirput"). Syy-yhteys on sama kuin uusintasukelluksissa. Tämän vuoksi suositellaan jätettäväksi yksi sukeltamaton päivä viikon puoliväliin tai mahdollisesti järjestämään vain matalasukellus korkeintaan 9 me riin. 20

dekompressioajan pituus paljolti, mihin toimiin tulee ryhtyä sukeltajan siirtämiseksi mahdollisesti painekammioon. On esim. tarkoituksetonta tilata helikopterikuljetus sukeltajalIe, joka on laiminlyönyt vain joitakin minuutteja dekompressioajasta, ja jolla ei lisäksi ole minkäänlaisia oireita. 25. (27) Tilanteen prantamiseksi tällaisissa tapauksissa tulee sukeltajalIe antaa mahdollisimman paljon apua laitteiden riisumisessa, ja hänen tulee asettua tämän jälkeen mahdollisuuksien mukaan makuulle lepäämään. Tulee valvoa, että sukeltaja ei palele, ja että hän tarkkailee mahdollisia oireita. Hänen tulisi hengittää happea, jos se on mahdollista. Runsaan nesteen nauttiminen veden, mehun, kivennäisveden jne. muodossa on eduksi. (Kahvi ja tee ovat vähemmän eduksi, koska ne lisäävät virtsan eritystä). 26. (29) Lisäksi tulee ottaa huomioon, että jos käy välttämättömäksi laiminlyödä jokin osa dekompressioajasta esim. siksi, että laitteen hengitysilma ei näy riittävän taulukon noudattamiseen loppuun saakka, tulee jättää pois matalin osa. Toisin sanoen taulukkoa noudatetaan niin pitkälle kuin mahdollista, ja ilman rippeet käytetään hitaaseen pintaan nousuun. 27. (30) HAPEN HENGITTÄMINEN Sellaisissa tilanteissa, joissa on syytä uskoa sukeltajantaudin riskin olevan suurempi kuin tavallisesti tai, kun on laiminlyöty dekompressiota, suositellaan hengitettäväksi happea heti sukelluksen jälkeen. Tämä toimenpide lisää turvallisuutta myös uusintasukelluksen jälkeen. Mitään yleispätevää ohjetta happihengityksen pi- , tuudelle on vaikea antaa. Laiminlyödyn dekompression suhteen voitaisiin pitää ohjeellisena hapen hengittämistä ainakin niin monen minuutin ajan kuin dekompressiosta jäi puuttumaan.

SUSL 10 VUOTTA SVUL:N JÄSENLIITTONA SUSLN:n asema Liittomme on kiinteä osa Suomen Valtakunnan Urheiluliittoa. Ei kovin iso, mutta ei enää pienen pienikään osa. Seuralukumme 109 (piireihin kuuluvat seurat) tuo jaetun 19. sijan Ratsastajain liiton kanssa. Jäsenlukumme 5223 (piireihin ilmoitetut jäsenet) antaa 30. sijan SVUL:n muiden, yhteensä 48:n liiton joukossa. Seuramme ovat keskimääräistä pienempiä,mutta niiden jäsenet - kuten uskon - sitäkin aktiivisempia. Puhtaita paperijäseniä tuskin on ollenkaan. Noin 20 % j'äsenistöstämme ei näy SVUL:n tilastoissa. Seurat eivät ole piirien jäseniä, ja nuorisoa ei vieläkään ole kaikkialla otettu mukaan virallisesti. SVUL:n erilaisista palveluista olen eri yhteyksissä kertonut jo useaan otteeseen. Parhaiten asiat oppii asioimalla omassa piiri toimistossaan. Piirien palvelujen käytön opetteleminen käytännössä on nyt tärkeätä. Piireille on vastaavasti tärkeätä oppia tuntemaan sukellusseuransa. Piireihin liittyneet seurat ja piirien sukellusjaostojen puuhahenkilöt: Näkykää piiritoimistossanne, ottakaa asioista selvää ja toimikaa. Hyvät palvelut ovat rahanarvoista tavaraa molemmin puolin. Toimintamääräraha Jäsenistöämme ehkä eniten kiinnostava asia on kouriintuntuva raha. Se on selvästi mitattavissa . Käytännössä tämä raha, jota SVUL:n kautta saamme, on osuutemme valtion urheilumäärärahoista, SVUL saa vuosittain kaikille liitoilleen ja piireilleen tarkoitetun ison potin. Potin jaosta liittojen, piirien ja keskushallinnon välillä päätetään keväisin SVUL:n liittokokouksessa. Meillä on siellä oma edustajamme. Toimintamäärärahan perustarkoitus on mahdollistaa liiton toiminnan lähtökohtatarpeet: toimiston ja toimistonhoitajan ylläpito. Ilman näitä ei nykyisin pakollinen ja seurojen suuntaan tarvittava paperisota onnistu. Ilman niitä ei ole edellytyksiä suunnitelmalliseen valtakunnalliseen toimintaan. Viime vuonna saimme 79600 mk ja tänä vuonna saamme 107139 mk, lukuihin eivät sisälly kansaip välisiin kilpailuihin saadut muutama tuhatta

-Sukeltaiille: Kaikki mustat 6,5 mm:n 2-puoliset

Navymärkäpuvut

•

vain

950;.. .. Surffaaiiile: Surfjnghaalareita 3 mm sileä/ nylon ovh. nyt 300,Surfinghaalareita 3 mm nylon/ nylon ovh. ~,- nyt 400,Irtohihahaalareita, koot 46,48 ja 50, ovh. ~,- nyt 500,-

40U,-

• Sukkia ovh.,?Q,- nyt 50,-/ pari. • Liivi "Etelä" (sopii esim. hallikäyttöön ja etelään), hajakokoja, ovh. ~,- nyt 190,• Huppuja ovh. ~- nyt 30,-

UUTTA! Laadukkaat, edulliset siliconnaamarit saapuneet. Hinta vain 125,-.

[=J

FI 0-5 II"

Paialahdentie 9, 00200 Helsinki 20 Puh. (90) 6922358

markkaa. Olemme 35. tilalla. Emme saa erillistä valmentajamäärärahaa. Liittyessämme SVULoon 1974 olimme luonnollisesti. hännänhuippu. Olemme ohittaneet eräitä liittoja ja meidät on ohitettu. Miten eräät liitot pysyvät tiukasti edellämme ja jopa lisäävät etumatkaa määrärahoissa, on monelle täysi arvoitus. Niin se on minullekin. Rahasta joka tapauksessa kilpaillaan kovin. Rahanjaon virallisena perusteena ovat liittojen toiminnalliset muutokset 3-vuotiskausittain. Niistä annetaan pisteitä liiton seurojen piireille antamien toimintailmoitusten ja liittojen keskushallinnolle antamien tietojen perusteella. Toimintapisteissä olimme viime kaudella 29. tilalla. Olemme olleet jo jonkin aikaa noususuunnassa toiminnallisesti. VALMENT AJAKOULUTUKSEN ALALLA on tehtävissä paljonkin. Jos eri lajiemme kilpailijat eivät itse hanki koulutusta ja siten nosta kansainvälistä tasoamme, ei tule VALMENT AJAKOULUTUKSEN eikä KANSAINVÄLISEN MENESTYKSEN lisäpisteitä. Asia ei ole rahasta kiinni, vaan määrätietoisesta työstä. MUU KOULUTUS on myös helposti lisättävissä ja tuo sekä pisteitä että rahaa. Se on osallistumista SVUL-koulutukseen piireissä ja seuroissa sekä osin sieltä saadun tietotaidon soveltamista omaan koulutukseemme. Koulutuksella löydetään keinot tukkia ulos vuotava hukkaraha ja löytää uusia tulonhankinnan muotoja kaikilla tasoillamme. NUORISOTOIMINTAMME oli vilkkaampaa silloin, kun SVUL ei sitä pistein noteerannut. Olemme aallonpohjassa nyt, kun sitä arvostetaan. Täysin väärä ajoitus. Asia voidaan korjata vielä työllä. Emme me mikään ainutlaatuinen ilmiö ole SVUL:n erikoisliittojen isossa kirjossa. Pystymme toimimaan samojen mittarien mukaisesti kuin muutkin. Joka liitolla on jotain sel-

Helpoin tie määrärahan korottamilaistaa ikiomaa, minkä se haluaisi mitseen on tulevaisuudessa sukellustareihin liitettäväksi. urheilulajiemme kehittäminen niin, Tämän vuoden yleiskorotus liittojen määrärahoihin oli 11 %. Me saim- että meillä on kanttia anoa valmentakerralla me tasokorotuksen 25 %. Edelleen jat- jamäärärahaa. Se toisi kuvan määrärahan tasaisen kohoami- 40000-80000 mk. Oma asiamme on koulutuspäällisen kannalta on seurojen, piirien ja liiton toiminta samassa tahdissa kön paIkkaaminen ja nuoriso-ohjaaSVUL:n KTS-päämäärien kannalta jan hankkiminen. Tarkastelen näitä ensiarvoisen tärkeätä. Tämän mah- asioita tuonnempana. Joka tapauksessa 10 vuotta dollistaa oma KTS-suunnittelumme. Toisaalta kaiken toiminnan kirjaa- SVULssa on mennyt kohtuullisen minen ja vuosittainen ilmoittaminen hyvin. Kesti aikansa ennenkuin toiohjeiden mukaisesti vasta tuo asiat mintatavat opittiin. Nyt pitää vain pistetarkasteluun. Kunhan on kirjat- toimia niiden mukaan. Kale tavaa.

Toimintapisteet Tarkasteluajalla 1981-1983 pärjäsimme seuraavalla tavalla: Pisteytyskohde Liiton kasvu (kasvu%) Kilpailutoiminta Valmentajakoulutus Muu koulutus Valmennustoiminta Kansainvälinen menestys Nuorisotoiminta

o o o o o o o

MAX 4 6

SUSL 4 4

6 6

6 10 3

2 6 2 0

Tulevaisuus SVULn jäsenenä saamme koko joukon tasokkaita palveluja, jotka nostaisivat omat kulumme taivaisiin. On aika opetella käyttämään piirien palvelut. SVUL:ssa on pelattava niillä säännöillä, jotka siellä vallitsevat. Joka liitolla on oma edustajansa liittovaltuustossa pelisääntöjä laatimassa. Myös joka piirillä on edustajansa liittovaltuustossa. Jos haluamme vaikuttaa enemmän, on meidän saatava piirien edustajat tukemaan esityksiämme. Hyvin toimiva ja aktiivinen piirin sukellusjaosto sen tekee. Vaikutusmahdollisuuksia lisää pelisääntöjen opetteleminen piireissä.

MATKAILUPALST A LOKAKUU -84 Edullinen sukellus retki SRI-LANKA/ HIKKADUWA 9. 12.-19. 12. -84 Hinta puolihoidolla 3860,-+ 45,- perusturva. Majoitus 2-hengen huoneissa suihkuineen. Kiinnostuneet ottakaa yhteys pikaisesti H. Holland, puh. 90-711400

-. . . ...... ·SILJA LINE.11. ........ ••••••• •••••

• ••••••••

•• •••••••••••••

•••••••

Turku, Oy Si lja Line Ah. Käsityöläiskatu 4, puh. 921-6!J 22 44, Silja Linen terminaali, Turun satama. puh. 921-652255. Aho, Oy Silja Line Ah. Hantverkaregatan 4, tel. 921-6::; 2244, Silja Lines termi nai, Aho hamn, tel. 921-652255.

111110111111111111111111111111111111111111111111111111111111011111111111111111111111111111111111

NSDM 1984, OSLO 19.-20. 5. 84 I11111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111

Järjestelyt Nordiskt Sportdykarmöte, NSDM, eli pohjoismaisten urheilusukeltajain liittojen yhteistoimintakokous järjestettiin tänä vuonna Oslossa. 1986 kokoonn utaan Kööpenhaminassa. Islanti ei vielä ole mukana toiminnassa. mutta kiinnostus on sielläkin heräämässä pohjoismaiseen yhteistoimintaan. Kustakin maasta osallistuu puheenjohtaja ja toinen edustaja sekä yhteispohjoismaiset edustajat CMAS:n Executive Bureaussa. Tällä hetkellä edustajamme ovat Kai Estrup Tanskasta ja Björn Thorsen Norjasta. Kokouksen isäntämaa hoitaa sihteeristön ja pöytäkirjan, joka on paisunut yli 100-sivuiseksi. "Ylitä kokouksessa sitten puuhaillaan? Ensinnäkin käydään läpi kunkin liiton kehitys kokousten välisenä 2-vuotiskautena; ongelmat eri maissa ja löydetyt ratkaisut. Pyritään siis jakamaan ja keräämään tietoa toinen toisensa tueksi. Toiseksi käydään läpi CMAS:ia koskevat asiat: mitä edustajamme ovat tehneet, mitä CMAS on juuri tekemässä, mitä on odotettavissa ja ohjeet toiminnasta seuraavalle kaksivuotiskaudelle. Kolmanneksi tehdään yhteenveto eri valiokuntien toimialoilla pidettyjen MINI-PM-kokousten tuloksista ja ratifioidaan yhteispohjoimaiseksi käytännöksi kaikkien yksimielisen hyväksynnän saaneet asiat. Tässä yhteydessä päätetään myös tulevien MINI-PM-kokousten aikataulu.

Sirpaleita asialistalta Oma rahatilanteemme on tunnetusti tiukka. Saamme valtiolta toimintamäärärahaa reilut 100 000 FIM tänä vuonna. Tanskan liitto saa 900000 DKK. Norjan liitto saa 900000 NOK. NDF ei kerää jäsenmaksuja seuroilta. Lehden tilaus maksaa NOK 50. Piirit keräävät jäsenmaksuja seuroilta. Ruotsin liitto saa 1 200 000 SEK. Seurat maksavat SFDS:lle SEK 200 seuramaksua ja SEK 80 jäsentä kohden. Toimistossa onkin viisi henkilöä töissä ja palvelu ehkä tasokkaampaa kuin meillä. •

TARJOUS MAAILMAN JOHTAVALTA SU KELLUSVÄLI N EVALM I STAJ ALTA

MERKKITUOTTEET NYT TODELLA EDULLISESTI SEKÄ KOTIMAINEN SUKELLUSPUKU POHJAHINTAAN.

URSUIT-SUKELLUSPUKU - TAKKI KIINTOHUPULLA - VYÖTÄRÖPITUISET HOUSUT - SUKAT SÄIL YTYSKASSI - 6,5 MM SHARK SKIN

871;

TARJOUS

PAINEILMALAITE 1 X 10 L ALU POHJASUOJAT VARAILMAVENTTIILI DIN/INT - SELKÄTELlNE LA SPIROTECHNIOUE EXPLORER HENGITYSVENTTIILI

TARJOUS

2300;

NOSTOLIIVI AOUA LUNG U.S.D. LAITELlIT ÄNT Ä YLlPAINEVENTTIILI - C02-VAROJÄRJESTELMÄ

TARJOUS

".I,ltIniiil;,"V BULEVARDI 15 00120 HELSINKI

Puhtaasti omasta mielestäni jäsenmaksumme on hyvin kohtuullinen. Koska valtion osuus on niin naurettavan pieni kuin se on, ihmettelen voimakkaasti millä ihmeellä kenelläkään on kanttia arvostella mitään suuri- akaan puutteitamme, Ilmaiseksi ei saa mitään. Norjassa liittokous järjestetään joka toinen vuosi nimellä "Dykketinget". Joka seura maksaa keskimääräisten kulujen mukaisen osallistumismaksun riippumatta siitä lähettikö se edustajansa paikalle. Melkein joka seura onkin edustettuna ja päättämässä yhteisistä asioista. Joka toinen vuosi järjestetään valtakunnalliset kouluttajapäivät. (Tänä vuonna peruutettiin osallistumislaiskuuden tähden). Ruotsissa on pian parin vuoden verran harkittu liittokokousten harventamista yhdestä jokavuotisesta joka toisvuotisiksi. Liittokokouksiin osallistuu 1- 5 edustajaa kustakin piiristä piirien sukeltajamäärien suhteessa. Johtokuntaa on pienennetty puheenjohtajaan ja kuuteen jäseneen. Valiokuntakokoonpano on muutettu eräänlaiseksi matriisiorganisaatioksi: Organisaatio sitoo liittotasolla noin 30 henkeä. Valiokunnat ovat edelleen jäljellä 1- 3 hengen työryhminä. Olisiko näissä malleissa pohtimista meillekin seuraavaa viisivuotissuunnitelmaa ajatellan? Seuraava CMAS:n yleiskokous järjestetään huhtikuussa 1985 Miamissa USA:ssa. Kaikki pohjoismaat pyrkivät lähettämään sinne puheenjohtajansa. Ruotsi neuvottelee SAS:n kanssa edullisesta matkapaketista. Norja tulee anomaan yleiskokousta 1987 Bergeniin. Siitä on tarkoitus järjestää yhteispohjoismainen toiminnan esittely. Pohjoismaisille laitevalmista-

jille varataan tilaisuus esitellä tuotteitaan. Suomi järjestää pohjoismaisen sukelluskuvauskilpailun tänä vuonna. Mikäli kaikki liitot suostuvat, lähetetään PM-kilpailun voittaja tästä lähin MM -kilpailuun sukelluskuvauksen maksaen lippu yhteisesti. MINI-PM-kokoukset Liittojen puheenjohtajat kokoontuvat syksyllä 85 Tanskassa. Turvallisuusalaa käsitellään Norjassa 85 ja Tanskassa 86. Koulutuksen kokous on Ruotsissa 85 ja Suomessa 86. Kaikki kilpailulajeja koskeva kokous on Tanskassa 85 ja Suomessa 86. Nuorisoasioita puidaan Suomessa 85 ja Tanskassa 86. Uutena aiheena kokeillaan tiedealan (meriarkeologia mukaanluettuna) kokousta vielä 84 syksyllä Norjassa. Puheenjohtajat käsittelevät jatkotarpeen 85. Lopuksi Pohjoismainen yhteistoiminta on antanut meille pajon. Yhteinen esiintyminen CMAS:ssa vahvistaa asemaamme kansainvälisellä näyttämöllä olennaisesti. Pohjoismainen SUPERLIITTO on saavuttanut aseman, jossa sitä kuullaan tosissaan ja sen esitykset menevät läpi. CMAS:n 64 jäsenmaasta on iso osa kehitysmaita, joissa vasta tapaillaan vapaaehtoisen yhdistystoiminnan muotoja, ja joille itse sukellustoiminta on vielä aivan uusi asia. Meidän roolimme tulee yhä enemmän olemaan antavan osapuolen rooli. SUSLkin pitäisi hiljakseen etsiä sopivia henkilöitä toimimaan CMAS:n eri elimissä muiden pohjoismaisten liittojen tapaan. Kale

KOLME TOIMINNANHAARAA

KOLME TUKITOIMINTAA

Nuoriso

Turvallisuus

Kilpailu Räp-uinti

I U ppop

I SNIST -,.

Koulutus Tiedotus

Sukellus/ kuntoilu

Antti O. Arponen: MITÄ PIIRI OIKEIN TEKEE SVUL:n organisaatiossa piirijärjestöllä on keskeinen ja itsenäinen asema. Piirin tehtävänä on toimia maakunnallisena seurojen ja liittojen välisenä elimenä. Piirit muodostavat SVUL:n keskushallinnon kanssa palveluorganisaation. Mitä piiri siis oikein tekee? Vastaus lienee, että se palvelee toisaalta seuroja ja toisaalta erikoisliittoja. Mikä on piirin toiminnan tarkoitus? Piirien säännöissä se sanotaan "korulausein" jotenkin näin: "Tarkoituksena on olla piirin toiminta-alueella toimivien urheiluseurojen yhdyssiteenä ja auttaa seuroja toimimaan niin, että mahdollisimman moni harrastaisi fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvointinsa edistämiseksi kunto-, kilpa- tai huippu-urheilua" . Tarkoitustaan piiri toteuttaa osallistumalla liikuntasuunnitteluun, päätöksentekoon ja toteutukseen, ottamlla kantaa paikallisiin asioihin, antamalla lausuntoja liikuntakasvatuksesta ja järjestämällä koulutus- ja kilpailutoimintaa sekä ylläpitämällä piiritoimistoa. Tuo "ylläpitämällä piiritoimistoa" on se asia, joka useimmille urheiluihmisille tulee mieleen puhuttaessa piirijärjestöstä. Piiritoimisto muutamine virkailijoineen on kuitenkin vain jäävuoren huippu piirin toiminnassa. Piirin toimintaa hoidetaan johtokunnassa ja valiokunnissa sekä eri lajien jaostoissa. Yhden piirin toimielimissä on . nykyisin yli 300 vapaaehtoista urheilutyöntekijää. Piirin ja sen työntekijöiden ensisijainen rooli on siis palvella toisaalta alueensa seuroja ja toisaalta eri lajien erikoisliittoja. Urheiluihmisille merkittävin osa piiristä on "oman lajin" jaosto. Sen tehtävät ovat käytännössä samat kuin itse piirinkin, ne vain kohdistuvat tiettyyn urheil ulajiin. Jaosto tekee lajin herätys-, neuvonta- ja valistustyötä, edistää lajia harrastavien seurojen perustamista ja seurojen toiminnan tehostamista ja valvoo lajin etuja piirin alueella. Ilman piiriä ja piirijaostoa olisi erikoisliittojen työ valtakunnassa paljon nykyistä hankalampaa.

Neljä piiriä viettää syntymäpäiväänsä ""7'

Neljä SVUL:n piirijärjestöä viettää lähiaikoina syntymäpäiväjuhlia. Ikä-

järjestyksessä ne ovat 75-vuotiaat Satakunta ja Etelä-Pohjanmaa, 70:-vuotias Keski-Pohjanmaa sekä 50-vuotias Uusimaa. Kuten keskusjärjestöllä SVUL:lla, myös piireillä on oikeastaan useita syntymäpäiviä. Esimerkiksi Uudenmaan piiri perustettiin ensimmäisen kerran jo vuonna 1916, mutta se kuoli kansalaissodan melskeissä. SVUL:n nykyistä 18 piiristä suuri osa on perustettu vuonna 1906. Ensimmäinen piirijärjestö oli Porvoon piiri, jonka syntysanat lausuttiin jo syyskuussa 1905. Uudenmaan piiri voisi oikeastaan laskea ikänsä vaikka tästä piiristä tai kesällä 1916 perustetusta Uudenmaan piiristä, jokakuoli muutaman vuoden toiminnan jälkeen. Nykyinen SVUL:n Uuden:maan piiri on perustettu 8. pnä tammikuuta 1933, sen jälkeen, kun edellisenä vuonna oli lakkautettu SVUL:n Porvoon ja Hämeenlinnan

pii~i~. oikeastaan yllättävää, että kun SVUL:n piiriorganisaatio vuonna 1906 luotiin ja keskusjärjestö sai valtiovallalta toimintaluvan, ei mukana ollut lainkaan Pohjanmaan edustajia. Pohjanmaa on tunnettu nuoris<?seura-, raittius-, vapaapalokunta- Ja maamiesseuratoiminnan vireänä seutuna, mutta järjestäytynyt urheilu sai siellä hitaasti jalansijaa. SVUL:n puheenjohtajan Ivar Wilskmanin oli tehtävä vuonna 1908 "herätysmatka" Etelä-Pohjanmaalle ja vasta sen jälkeen 23. pnä maaliskuuta 1908 perustettiin SVUL:n Vaasan piiri. Keski-Pohjanmaalla alku oli vielä hitaampaa, Kokkolan piiri syntyi vasta 23. pnä helmikuuta 1913. Satakunnassa Porin piiri oli perustettu 3. pnä toukokuuta 1908. Keski-Pohjanmaan piiri viettää 70-vuotispäiväänsä 30. pnä lokakuuta. Satakunnan piiri 13. pnä marraskuuta , Uudenmaan piiri 19. pnä marraskuuta ja Etelä-Pohjanmaan piiri 20. pnä marraskuuta.

SUKELLUSKOHTEENA INKOON SAARISTO Hylyt sukeltajien suosiossa Lukuisat kertomukset haaksirikoista rannikollamme kiehtovat jatkuvasti sukeltajien mieliä. Koko rannikk?mme muodostaa tunnetusti eräänlaIsen hylkyjen hautausmaan. Allekirjoittanut kerho on jo useita vuosia harrastanut sukeltamista pääasiassa Inkoon edustalla. Osan tästä ajasta jopa systemaattista etsintää harrastaen. Niinpä jonkinlainen yleiskuva alueen hylyistä alkaa jo hahmottua. Ne sukelt~ jat joilla ei ole mahdollis~utta .etel.äIsellä rannikollamme usem VIeraIlla haluavat varmasti tietää mitä Inkoon saaristo pitää sisällään. . Koska olemme päättäneet suonttaa tarkempaa pohjakartoitusta, olemme joutuneet rajaamaa~ voim~~kaasti tutkimusaluetta. Ra]auksen ]alkeenkin jäi alueen sisäpuolelle n. 600 saarta ja luotoa. Näkyvyys alueella Suomenlahti ei todellakaan tarjoa sukeltajalle kirkkaiden ja suolaisten merien vedenalaista paratiisia. Näkyvyysolosuhteisiin veden alla vaikut~aa ratkaisevasti biomassan kertymIen runsaus. Tästä esimerkkinä 1983 keväällä tapahtunut voimakas kasviplanktonräjähdys, tällöin Inkoon edustalla vesi pysyi voimakkaan ruskeana kesän puoliväliin saakka. Toukokuun alussa auringonvalo ei tunkeutunut puolentoistametrin syvyyteen. Tilanne parani hieman siirryttäessä aivan uloimpien luotojen tuntumaan. Lisäksi näkyvyyteen veden alla vaikuttaa sääolosuhteet. Myrsky samentaa veden nopeasti. Saattaa mennä useita viikkoja ennenkuin näkyvyys on jokseenkin kohtuu.llinen . Mutta normaalisti näkyvyys vaihtelee 2-6 metrin lukemissa sukelluspaikasta riippuen. Vuosittain tapahtuyan vedentason vaihtelun myötä on ylImmän ja alimman tason ero n. 2 metriä. Vesikään ei ole kovin suolaista, pitoisuus noin 5-6 % luokkaa. Ehkä juuri juotavaksi kelpaavaa. Vaarat vaanivat merenkulkijoita syntym~seen Syyt haaksirikkojen näyttävät tilastojen valossa varSIn ilmeettömiltä. Jokaiseen tapaukseen liittyy inhimillisten tekijöiden taJ?~~ tumaketju, yhdistyneenä ulkOl.slln vaikuttimiin. Näin on jouduttu en tekijöiden summan vaikutuksesta onnettomuuteen. On jouduttu keskelle myrskyä, eksytty väylältä, ajettu sumussa karille tai ajauduttu ohjauskyvyttömänä luodoille. Seurauksena

usein aluksen täydellinen tuhoutuminen. Haaksirikkoon johtaneita perimmäisiä syitä on yhtä monta kuin on hylkyjäkin. Muinoin merenkulun turvalaitteiden puuttuessa lähes kokonaan olivat riskit huomattavasti suuremmat kuin nykyään. Nykypäivän rauhanomaisessa merenkulussa aluksen joutuminen hylyksi on peräti harvinaista. Merenkulku on ollut kautta aikojen elintärkeä ja keskeinen toiminto maamme hyvinvointia ja toimeentuloa ajatellen. Meritie oli ainoa potentiaalinen kuljetusreitti ulk~ maailmaan. Riskejä oli otettava. LaIvat oli pidettävä liikkeellä jäiden tuloon saakka. Vaarallisinta purjehdusaikaa laivoille olivat SYYS-, loka-, marras- ja joulukuu. Näihin vuodenaikoihin sattui toistuvasti useita myrskyn aiheuttamia onnettomuuksia. Kerrotaan esim. Hansakauppiaiden varoneen lähtemästä purjehdukselle Martinpäivän jälkeen (marraskuussa). Pelättiin ajauduttavan syysmyrskyssä. luodoil~e ja samalla saariston asukkaIden vensen "rantaoikeuden" syleilyyn. Monasti oltiin liikkeellä liian myöhään kohtalokkain seurauksin. Ilman osaavia luotseja ja kunnollisia merikarttoja Suomen rannikolla liikkuvat purjealukset olivat kuin hornankattilassa. Niinpä merenkulkijat halusivat pitää rannikon näkyvissä, mutta varoivat joutumasta liian lähelle uloimpia luotoja. Edelleen on hylkykantaa Inkoon edustalla lisänneet useat kriisit, joihin on liittynyt sota- tai saartotoimia merialueella. Kaappaukset, takavarikoinnit ja upotukset eri tavoin harvensivat kouriintuntuvasti aluskantaamme. Sukellus kohteita riittää Inkoon edustalla kuten muillakin rannikkomme alueilla on löydettävissä mielenkiintoisia hylkyjä. Koska lainsäätäjä on asettanut muinaisuuden rajaksi sata vuotta, on s~lv~ä, et.tä su~ rin osa hylyistä on mUInaismUIstolaIn suojaamia. Nämä vanhat ns. "Iautakasat" ovat pääasiallisesti pehmeästä puusta rakennettuja limilaitaisia aluksia. Ne ovat olleet käytössä rannikkopurjehduksessa ja käyneet kauppamatkoilla Tallinnassakin. Näistä hylyistä ei ole löydetty ainoatakaan irtoesinettä a~ kistotutkijoita varten , niinpä Menmuseo on vain tyytynyt kortistoimaan ne ja odottamaan parempia aikoja. Sen sijaan tammirakenteiset ja

ulkomaalaiset hylyt ovat harvinaisempia. Nämä mutaiset "lautakasat" eivät ole luonteeltaan turistikohteita, eivätkä visuaalisestikaan mieltä kohottavia. Nyt kun Merimuseo on ilmoittanut kiristävänsä suhtautumista luvattomaan hylkysukelteluun, on luvalli sen hylkysukeltamisen merkitys saanut konkreettisemman sävyn. Varsinaisista turistikohteistakaan ei ole Inkoon edustalla pulaa. Kuuluisin kaikista on ehkä höyrylaiva Rigel, tästä kohteesta on yksityiskohtainen selostus Urheilusukeltaja 4/83, jonka Hessu Moisio on laatinut. Mielenkiintoinen kohde on myös AIka tai Alga, jonka kohtaloista on monenmoisia tarinoita. Lännempänä on kohteista mainittava kaljaasi Azel, kaljaasi Jenny ja kaljaasi Suomi. Eräs suojainen sukelluskohde syntyi heti maailmansodan jälkeen, kun Porkkalan vuokra-aluetta oltiin luo-

vuttamassa venäläisille. Eräs suurehkon aluksen omistaja ei olisi ehtinyt siirtää paattiaan pois alta. Kun hän ei halunnut sitä venäläisillekään jättää oli upotus ainoa ratkaisu. Ja nyt se on mukava sukelluskohde. Varsinainen vetonaula on merenpohjalla jötköttävät kirkonkellot. Itse asiassa varmuudella ei tiedetä onko kyseessä todellakin kirkonkellot vai ei. Matalassa vedessä kovalla hiekkapohjalla lepäävät simpukoiden peittämät esineet muistuttavat suuresti kirkonkelloja. Emme ole toistaiseksi halunneet varmistuakkaan asiasta, koska illuusio kirkonkelloista saattaisi romuttua. Pohjalla on ja pysyy. Lukumääräisesti eniten on hylkyjä löydettävissä ko. alueelta Barösundin eteläisimmästä saariston osasta. Täällä sijaitsevat saaret ottivat ensimmäisenä huomaansa vuodon saaneet tai ohjauskyvyttömänä ajelehtivat aluk-

set. Sotaisesta menneisyydestä johtuen tapaa pohjalla joskus epämääräisiä pommin näköisiä esineitä, tykistön harjoitusammuksia, hylsyjä ym. romua. Miinoja ei ainakaan vielä ole eteemme sattunut vaikka tietojen mukaan niitäkin on joskus tavattu. Inkoon edustalla sukellettaessa on hyvä, ettei kaikkea eteentulevaa käy huolettomasti näpelöimään. Kaikkiaan täällä taIjoutuu varsin vaihtelevia sukellusmahdollisuuksia niin valokuvaajille kuin kalastajillekino Leveä saaristo tarjoaa useita hiekkapohjaisia lahdelmiaan kuin houkutukseksi sukeltajille. Niin, että poiketkaapa jos ei parempata löydy. Sukellusterveisin KANSALLISPANKIN SUKELTAJAT Hannu Konttinen

Jyväskylän kevätpäivillä piti Markku Kääntä mielenkiintoisen esitelmän Närpiön saaristosta löydetyistä esineistä ja sukeltamisesta. Koska tuntui siltä että yleisesti oltiin tietämättömiä mistä sotaretkistä puhuttiin ja mitä oli aikojen alussa tapahtunut niin kirjoitimme oheisen pätkän historiaa vähän niinkuin selvennykseksi.

Maailmassa on~ kuulemma kolme saaristoa. On Kreikan saaristo, Saaristomeren saaristo ja kolmas vaarallisin Merenkurkun saaristo. Maantieto tosin väittää, että on muitakin. Puhuvat jotain Karibian meren saaristoista ja Hawaijillakin pitäisi olla muutama saari. Mutta mitäpä niistä kirjatiedoista, ei painettuun sanaan muutenkaan voi aina uskoa. Tosiasia on kuitenkin, että Kvarkenin matalat ja kiviset vedet saarineen ovat vuosisatojen saatossa muodostaneet laivureille todellisen kauhujen kujan. Ensimmäiset laivanrakentajat tavataan jo 1539-luvulla Närpiön, Mustasaaren ja Pedersören alueilta eli ennenkuin mitään kaupunkia oli edes perustettu Merenkurkkuun. Mustasaarihan sai kaupunginoikeudet vasta 1606, jolloin "korkiasti kunnioitettu Suomenmaan Käskynhaltija" kyllästyi asumaan tarkastusmatkoillaan havumajassa ja teetti sihteerillään kuninkaalle menevän ehdotuksen, että tunnetulle ja turvalliseksi havaitulle Mustasaaren kauppapaikalle ja Korsholman Iin nalle myönnettäisiin kaupunginoikeudet varsinkin kun siellä jo oli hyvä suojainen satama ja monta kapakkaa. Käskynhaltija sai luvan perustaa kaupungin ja näin saatiin pää auki myös kaupankäynnille. Muutamien muodollisuuksien jälkeen, joihin mm. kuului vuonna 1611 nimen muuttaminen Vaasaksi, vakiintui elämä. Tosin ahdasmielinen TuJ{holman porva-

risto ei ymmärtänyt heidän kannaltaan katsottuna lähes periferiassa olevien kauppiaiden haluja kilpailla Tukholman kanssa Pohjanlahden kaupasta, mutta se on kauppapolitiikkaa eikä kuulu sukeltamiseen. Kuten sanottua muodostui uudesta kaupungista pian kaupan ja merenkulun keskus. Laivaväylät merkittiin ja tietenkin koettiin ensimmäiset haaksirikotkin. Niistä ei kuitenkaan ole jäänyt muuta tietoa kuin merkinnät vanhoihin aikakiIjoihin. Kun Ruotsin kuningas ja Venäjän tsaari kävivät Suuren Pohjan Sodan nimellä tunnettua maaotteluaan ei se tietenkään voinut mennä huomaamatta Vaasankaan ohi. Venäläisen yliamiraali Apraksinin johtama laivasto ilmestyi Kvarkenin vesille 9.9.1714. Tarkoituksena tsaarin sota kassan paikkaaminen. Koska Suomen puolelta ei paljoakaan sosialisoitavaa omaisuutta kertynyt, käännet-

tiin katseet K varkenin toiselle puolelle. "Olen kuullut on kaupunki tuolla" totesi Apraksin ja lähetti Golovin -nimisen herran salmen yli Uumajaan. Golovin tarvitsi "suojelijoikseen" 6 suurta kaleeria ja 3 pientä. Neuvonantajien määrä vaikutti pieneltä sotajoukolta. Historia ei kerro mitä ja kuinka paljon maallista mammonaa laivasto onnistui saamaan kasaan, mutta ainakin Uumaja puhdistettiin ja kuulemma myös täytettiin. Jostain syystä seuraavana vuonna tummatukkaisten lasten syntyväisyys kasvoi huomattavasti. Aikakirjat kertovat, että Apraksin kyllästyi odottamaan naapurin puolella eIostelevaa vasalliaan ja lähti kohti etelää, Etelä-Pohjanmaa kun ei hunajaa ja rieskaa tihkunutkaan. Golovin purjehti perässä ja saavutti päälaivaston Reposaaressa 15. 10. Sitkeästi kansan suussa kulkeneet ja eläneet huhut kertovat, että tästä Aprak-

SIOIO tai Golovinin laivastosta olisi osa jäänyt Närpiön edustalle meren p~hjaan .. Tätä huhua tukevat löydöt, JOlta tehtlln Scuba -77 ja Bothnia Navalis -seuran yhteisellä työleirillä. Virikkeen leirille antoi pohjasta löytynyt soittamaan tilejä uudemman kerran. pronssi tykki ja vanhat arkistotiedot. Nyt sukelletun alueen inventointi on Laivasto purjehti yli merenkurkun, jo ylittänyt asetetut tavoitteet. Kun sosialisoi ja moralisoi jälleen U umatyö on kesken ei siitä vielä ole täydel- jaa ympäristöineen. Ruotsalaiset oplistä raporttia saatavissa. pivat uuden toteamuksen "En rysse kruunupäitten igen". Se on kait sitten parin sadan Mutta ... Herrojen maaottelu jatkui. Muutama vuosi ka- vuoden aikana saanut uusia vivahteihistiin. Suomenlahdella vaihtelevalla takin. No, joka tapauksessa annettu menestyksellä kunnes joku muisti, et- tehtävä hoidettiin ja nyt siirrytään tä Uumajan ympäristö jäi besorkkaa- sitten huhupuolelle. matta. Olisikohan samalla tullut mieKerrotaan, naapurit tietävät kuuleen joku Ingrid tai Synnöve, mikäli lemma selän takana miehen nimenkiireessä oli nimeä edes kysytty. Arm- kin, että mukana oli Oravaisista felt ei maa-armeijoineen ollut mikään pakko-otettu kalastaja luotsina, jolle ongelma. Hän kun yritti vain päästä oli ilmoitettu, että henki menee ellei pois takaisin kotiin. Jos siinä sivussa laivasto palaa ehjänä. Jokaiselle kun joku Suomi -niminen maankolkka jäi henki oli jo silloin rakas teki kalastaja vihollisen armoille, mitä se nyt vai- työtä käskettyä luotsasi laivaston yli kutti Ruotsalaisen Ylimyksen elä- ja takaisinkin. Mutta paluumatkalla mään. Eipähän enää tarvinnut rämpiä heräsi epäilys tai olisiko ollut itsesuopitkin ja poikin erämaita. jeluvaisto. Yön pimeydessä muutetKenraali Galizinin käskystä lähe- tiin suuntaa hiukan pohjoisemmaksi tettiin 35 kaleeria vuonna ' 1720 ta- ja tultiin maihin Ryssbergin lahteen.

Ankkuroitiin turvallisen näköiseen poukamaan. Kenties nautittiin onnistuneen retken kunniaksi muutamia kannuja sekalaisia mehuja. Olihan onnistuttu puhdistamaan muunmuuassa Uumajan kirkot ja takavarikoitu parempaan talteen suuret hopeiset kattokruunut. Voimme kuvitella, että aamuyöstä laskeutuu päällikön laivan ankkuriköyttä pitkin mies veteen. Ui kylmässä vedessä ja juuri ja juuri pääsee rantapusikkoon piiloon. Pukee pään päällä kuljettamansa vaatteet päälleen ja lähteen hipsimään kohti lähintä kalastajakylää varoittaakseen laivaston tulemisesta. Aamulla havaitaan luot-

sin häipyneen. Ammutaan pari vartiomiestä ja lähetetään veneitä pakkovärväämään uutta luotsia. Sana on kiertänyt rannikolla, eikä ketään saada kiinni. Illan tullen veneet palaavat laivaston luo, mutta päällikkö ei uskalla lähteä yötä vastaan purjehtimaan tuntemattomille vesille. Yöllä puhkeaa myrsky, joka tuhoaa muutaman laivan lahden rantakivikkoon ja kallioille. Osan onnistuu lähteä lahdesta ulos ja soutaa pois. Tarkasti ei tiedetä kuinka monta alusta tuhoutui, puhutaan neljästätoista ja puhutaan yhdeksästä, mutta kuka niistä tietää. Aikoinaan sitten venäläisten lähdettyä seudulta tulivat paikkakuntalaiset siivoamaan rantansa, kukapa nyt katselisi laivan jätteitä kauniilla asumattomalla rannalla. Ryöstösaalis ei tietenkään ollut kenenkään mielessä. Mitä rannalta on löytynyt ei koskaan saada täysin selvitettyä. Se, että Pohjanmaan Museossa on taloista saatua materiaalia, ei kerro kuin murto-osan totuutta. Rannan kivikosta löytyy vieläkin nykyaikaisilla miinaharavilla etsittäessä varmasti pienesineistöä, koska sitä on veden allakino Etsittäessä on otettava huomioon, että maa nousee merenkurkussa lähes metrin sadassa vuo-

dessa ja vuodesta 1721 on melko pitkä aika. Yksittäisistä sukellusretkistä tuskin on mitään kirjaa pidetty, mutta ainakin kaksi leiriä on Delfin ry Ryssbergin lahdella pitänyt. Löydöt, niin retkien kuin leirienkin, on toimitettu museon hellään huomaan. Niin hellään, ettei niitä yhteen aikaan saanut edes valokuvata. Ajat ovat muuttuneet ja kuulemma tavarat on toimitettu vihdoin käsiteltäviksi Helsinkiin. Vuosien aikana on lahdesta nostettu muutama ankkuri, myllynkiviä, plooturahoja, erilaisia hopeaesineitä, mm. kaunis malja, kolme pulloa, lautasen kappaleita ja mikä tärkeintä osia Uumajan kirkon kattokruunusta. Tässä kohtaa törmätäänkin mielenkiintoiseen historialliseen epäselvyyteen: kuinka saattoivat Uumajan kirkon kalleudet jäädä Golovinin retkeltä tuomatta, vaikka tehtävä oli nimenomaan Uumajan putsaaminen. Vai onko sotarekien järjestyksessä virhe. Herrojen maaottelun kolmas vaihe tapahtuikin sitten Ruotsin rannikkoa pitkin Gävlestä Piteåån saakka vuonna 1721 . Mikähän veti venäläisiä Merenkurkun rannikolle tokkopa kuiten-

SUOMEN OlIHEILUSUKELTAJAIN LIITON

SYYSPÄIVÄT

24.-25.11.1984 PAIMIOSSA, Moottorihotelli Valtatie 1:ssä

"\/'(11/

" ..

\-\~"

Ir!l\ 1

LAUANTAI 24.11. klo 13.00 alkaen Aiheena:

UUDET SUKELLUSTAULUKOT illanvietto ja vapaata seurustelua SUNNUNTAI 25.11. klo 13.00 alkaen SYYSKOKOUS johtokunnan jäsenten vaali toimintasääntömuutos Yöpyminen Moottorihotelli Valtatie 1:ssä on varattu huoneita merkillä "sukeltaja". Huoneitten varaus viimeistään 12. 11. 84 mennessä, puh. 921-732666. Pakettihinta å 231 ,- (sis . majoitus 2 h .huon., tulokahvit. lauantain päivällinen, sunnuntain aamu-uinti ja aamiainen)

KOKOUKSEN JA PÄIVIEN ASIAKIRJAT POSTITETAAN JÄSENSEUROILLE

kaan huoltovelvollisuudet, vaikka ensimmäisen sotaretken (1 714) hedelmät olivat jo lähes 7-vuotiaita. Tämä viimeinen hävitysretki oli kuitenkin viimeinen pisara ruotsalaisten maljassa ja olihan muitakin syitä. Kun kuningas Kaarle XII menehtyi Norjan sotaretkellä, ei ollut enää syytä jatkaa maaottelua. Oli hyvä syy yrittää neuvottelemalla saada aikaan rauha ennen kuin sota siirtyisi kokonaan Ruotsin maaperälle. Uudenkaupungin rauha allekirjoitettiin 30. 8. 1721 ja siihen päättyi jälleen yksi vaihe siinä pitkässä ketjussa, jossa suomalaiset tekivät . Ruotsille historiaa. Siinä sivussa me olemme saaneet erittäin mielenkiintoisia ja ainutlaatuisia sukelluskohteita vähän joka puolelle maamme rannikkoa. Käytiinhän eri nimisiä sotia lähes 200 vuoden aikana ja taistelualueetkin pystytään lähes kaikki paikallistamaan. Mahtava on se laivaluettelo, joka näiden sotien tuloksena odottaa löytämistään eri puolilla rannikoitamme. Nämä K varkenin alueella tapahtuneet kun ovat kaikkein vähiten tunnettuja ja siitä huolimatta ne ovat antaneet aihetta jo aika moneen sukellukseen. Eka Metsävuori

Navigator lehti 4/84 kirjoittaa

Merivoimien varusrnieskoulutuksen uusiutuminen toi mukanaan tarkistuksia myös reserviupseerikoulutuksessa. Merisotakoulussa Suomenlinnassa toimeenpantavilta reserviupseerikursseilta valmistuu vuosittain noin sata upseerikokelasta. Merivoimat oli pitkään ainoa puolustushaara, jonne varusmiehet saapuivat palvelukseen vain kahtena eränä vuodessa. Tämän järjestelyn seurauksena oli mm. se, että varusmiesvahvuudet vuoden aikana vaihtelivat tavalla, joka ei ollut sopusoinnussa esim. liikkuvan laivaston miehittämistarpeiden kanssa. Lisäksi oli merivoimien aluskaluston ja taisteluvälineiden teknistymisen myötä yhä voimakkaammin tullut esille tarve voida kouluttaa varusmiehiä koko lain salliman pidemmän palvelusajan eli 330 päivää. Pitkällisen suunnittelu- ja valmistelutyön jälkeen merivoimissa siirryttiin vuoden 1983 alusta lukien uuteen varusmiesten koulutusjärjestelmään. Sen näkyvimpiä ja merkittävimpiä uudistuksia ovat: - ikäluokka jaettiin kolmeen saapumiserään, - suurimmalle osalle palvelukseen astuvista määrättiin palvelusajaksi 330 päivää ja - johtajakoulutusjärjestelyt muutettiin. Matruusit kilvoittelemassa upseerikurssille Uudessa koulutusjärjestelmässä eräänä tavoitteena on, että merivoimissa palvelevat varusmiehet saavat saman peruskoulutuksen eli alokaskoulutuksen kuin maavoimissakin. Tämä toteutetaan kahdeksan viikon mittaisella peruskoulutusjaksolla Helsingin Laivastoasemalla Upinniemessä. Sen jälkeen nyt matruuseiksi nimitetyt varusmiehet saavat yhteensä 16 viikon aikana erikoiskoulutusta merivoimien eri palvelusaloilla siten, että heidät voidaan nimittää oman alansa erikoismatruuseiksi. Koko tähänastisen pålveluksensa aikana ovat matruusit·· osallistuneet erilaisiin kokeisiin ja testeihin. Peruskoulutuskaudella he ovat suorittaneet "taistelijan kokeen" ja erikoiskoulutuksen aikana useita erikoisalan kokeita sekä olleet mukana mm. "laiva-

taitokilpailussa". Kun edellämainittujen kokeiden tuloksiin lisätään miehen fyysistä kuntoa osoittavat pisteet sekä esimiehen arvio matruusista, on saatu kokoon reserviupseerikurssin ja aliupseerikurssin sisäänpääsyyn vaikuttavat lähtöpisteet. Reserviupseerikurssin pääsykoe Pääsääntöisesti matruusien lähtöpisteiden perusteella joukko-osastot esittävät miehensä pääsvkokeisiin. Kokeisiin hyväksytään noin kaksinkertainen määrä siitä, mitä kurssille tullaan hyväksymään. Siten kokeisiin osallistuu noin 70 matruusia. Pääsykoe järjestetään samanaikaisesti sekä Turun Laivastoasemalla Pansiossa että Helsingin Laivastoasemalla U pinniemessä. Kokeessa on kaksi osaa: kirjallinen ja käytännön koe. Kirjallisessa kokeessa mitataan niitä teoreettisia tietoja, joita on opetettu matruusien tähänastisella sotilasuralla. Käytännön kokeessa pyritään selvittämään, mitä miehet osaavat tehdä; vuoden 1984 ensimmäisessä sisäänpääsykokeessa tutkittava matruusi joutui siirtämään laivaansa maastolaatikossa merimerkkien mukaan, hänen tuli osoittaa taitonsa solmujentekijänä ja vilkkuviestin vastaanottajana sekä pystyä nimeämään kysytty merivoimien ase eli taisteluväline annetuista useista eri vaihtoehdoista. Kaikkien mainittujen kokeiden tuloksista matruusi kerää itselleen yhteispisteet, jotka lisäpisteinä lasketaan yhteen lähtöpisteide~ kanssa. Saadut yhteispisteet ovat sitten ratkaisevia valittaessa oppilaita reserviupseerikurssille. Matruusista tulee upseerioppilas Oppilaat merivoimien reserviupseerikurssille hyväksyy Merisotakoulun johtaja. Lähtöpisteiden (max 45) ja lisäpisteiden (max 30) yhteissumman määrittämässä järjestyksessä valitaan kurssille Merivoimien Esikunnan kullonkin määrittämän kiintiön mukaisesti parhaat. Tällä hetkellä tuo kiintiö on 32 oppilasta. Merisotakoulun johtajalla on harkintansa mukaan mahdollisuus poiketa pisteytyksen määrittämästä paremmuusjärjestyksestä. Matruusien väliset piste-erot

saattavat olla varsin pieniä. Tasaista varusmiesainesta kuvaa varsin selvästi se, että ero kurssille hyväksytyn ja kurssilta pois jääneen välillä saattaa olla vähemmän kuin puoli pistettä. Suurin osa sisäänpääsykokeissa olleista mutta kokeissa epäonnistuneista komennetaan aliupseerikoulutukseen Helsingin LaivastoasemalleLaivastokouluun. Oppilaat aliupseerikurssille hyväksyy Helsingin Laivastoaseman päällikkö. Reserviupseerikoulutus Vuonna 1978 muutettiin merivoimien reserviupseerikoulutusta varsin näkyvällä tavalla. Aiemmin käytössä ollut linjajakoisuus muutettiin siten, että kaikki upseerikurssilla olevat saavat samanlaisen koulutuksen. Näin upseerioppilaan ja myöhemmin -kokelaan erikoisalana tuli olemaan matruusina saatu koulutushaara. Reserviupseerikurssin tunneista suurimpia kokonaisuuksia ovat taktiset aineet ja merenkululliset aineet. Taktisiin aineisiin sisältyvät merivoimien eri asealojen oppitunnit ja harjoitukset sekä tietty määrä nk. taktisia aiheita. Merenkulullisten aineiden opetuksen tavoitteena on antaa oppilaille riittävät tiedot ja taidot käytännön merenkulun hallitsemiseksi. Konkreettisena tavoitteena on, että kaikki oppilaat suorittavat kurssin aikana veneenkuljettajan teoreettisen tutkinnon. Merenkulkutaidon saavuttamiseksi on reserviupseerikoulutukseen käytettävissä joukko pienveneitä ja yhteysaluksia. Koulutuksessa pyritään kautta linjan siihen, että kaikista tunneista noin puolet on harjoituksia. Niinpä esimerkiksi luokassa tapahtuvasta kuiva purjehduksesta on siirrytty käytännön merenkulkukoulutukseen rannikkoväylillä. Merenkulkukoulutukseen liittyvän käytännön harjoittelun toteuttaminen jäätalven aikana tuottaa ymmärrettävästi vaikeuksia. Selvää on, että nk talvikursseilta valmistuvat upseerikokelaat eivät ole voineet saada samaa kokemusta alusten hallinnassa kuin "kesäkurssien" oppilaat. Harjoittelu talvipurjehdukseen asetetulla miinalaiva Pohjanmaalla on kuitenkin omiaan pienentämään eri kurssien välisiä koulutuksellisia eroja.

Urpeerikokelaskin on vielä oppilas Varusmiehen koulutus reservinupseeriksi ei lopu kurssin päätyttyä. U pseerikokelaat komennetaan merivoimien joukko-osastoihin jatkokoulutukseen. Osa kokelaista saa jatkokoulutuksensa rannikkotykistön yhteysaluksilla. Joukko-osastopalveluksen aikana kokelaat koulutetaan nuorempien upseerien tehtäviin. Tuon kaksi kuukautta kestävän jakson aikana saavat upseereiksi koulutettavat viimeisen silauksen opintoihinsa. Kokemukset reserviupseeri koulutuksesta hyviä Varusmiesten kouluttaminen

alok-

kaasta reservin aliluutnantiksi edellyttää koulutuksen kaikissa vaiheissa järjestelmällistä ja nousujohteista opetettavien asioiden käsitettelyä sekä opetettavien miesten oikeaa valintaa. Merivoimien uudesta koulutusjärjestelmästä tähän mennessä saadut kokemukset ovat osoittaneet, että järjestelmä on ollut toimiva ja reserviin siirtyneiden upseerien kyky toimia kertausharjoitusyksikköjen tai sodan ajan yksikköjen nuorempina upseereina on ollut ainakin tyydyttävä. Joten kannatta merivoimiin pyrkiä muutenkin kuin vain sukeltajaksi, saattaa vaikka löytyä leipäpuu (toim. huomautus).

URHEILU

SUKELTAJA Suomen urheilusukeltajain Liitto ry:n jäsenlehti lehti postitetaan sukeltajiIle, joiden osoitteet kerhot ovat toimittaneet liitolle ja joiden jäsenmaksut on maksettu. Muuten on lehteä saatavana liiton toimistosta. Päätoimittaja Erkki Metsävuori Kustavintie 9 C 24 20310 Turku 31 k.921-391098 t. 921-403600 Toimitussihteeri Leena Harkke Peltolan tie 6 D 20720 Turku k.921-367948 Ilmoitushankinta: INFOMEKLARI OY Töölönkatu 1 C 00100 Helsinki 10 puh. (90) 441133 Arja Leppänen Toimitus jättää kirjoittajille vastuun heidän mielipiteistään. Osoitteenmuutokset: U rheilusukeltaja-Iehti Kustavintie 9 C 24, 20310 Turku 31 Teksti paino ilmoit. ilmest. 10.10. 4 08.09. 21.09. 5 07.11. 16.11. 12.12. Vuosikerta 85 mk Oy Turun Sanomat Turku

SUKELTAJAKURSSIN 3D-VUOTISJUHLA Sukeltajakurssi viettää 30-vuotisjuhliaan Helsingin Laivastoasemalla Upinniemessä 1. 11. 1984. Sukeltajakurssi numero 49 päättyy samalla päivämäärällä ja kurssin oppilaat nimitetään raivaajasukeltajiksi. Sukeltajakurssin historiikki (matrikkeli) ilmestynee juhlien kynnyksellä ja se on mahdollisuus ostaa paikan päällä.

Q<vIf~

~ '2>'2>' 1.. IA JA" \J

Kolmenkymmenen vuoden aikana on Sukeltajakurssilla koulutettu useita satoja suoja-, rynnäkkö- ja raivaajasukeltajia. Toivottavaa olisikin että mahdollisimman moni Teistä pääsisi osallistumaan yhteiseen kurssijuhlaamme. Tarkempia tietoja juhlasta saa puhelinnumerosta 90-2980211/SukK tai 90-2980211 / Kaptl Andersson. Tervetuloa.

Koulun johtaja Komentajakapteeni

SEPPO SARELlUS

Kurssin johtaja Yliluutnantti

ANTTI VILLANEN

Jos vaadit

I~uivapuvulta

Vaadi

I~otimainen

POlARSUIT. • • • •

I~estävyyttä

käyttövarmuutta helppol~äyttöisyyttö

mukavuutta

Polorsuit täyttää vaatimul~sesi.

Puvullo on 2 vuoden

tal~uu.

Kotimainen

kuivapuku.