Issuu

NYT MESSUTARJOUKSENA TESTATTUJA LAATUTUOTTEITAMME! (TM 17/83) POLAR MAGNUM nostoliivi 615,- (940,-) - tilavuus 18 1 - vahvaa nylon kangasta - vaihdettava sisäpussi - laiteliitäntä - pikalaukaisin (C02 patruuna) - liitäntämahdollisuus 0,5 l:n ilmasäiliölle

maski SUPER CIRANOSILICON 90,- (148,-)

märkäpuku BARACUDALONGJOHN 890,- (1395,-)

0,5 l:n ilmasäiliö edelliseen asennussarja 400,- (510,-)

sukeltajan kello HEUER ref980.006 690,- (990,-) SEA & SEA POCKET " MARINE + lisäsalama 980,- (1510,-)

pullopaketti 1.950,- (2480,-) - 2x7 1 200 bar teräs - selkäteline - pohjasuojukset

täydellinen hengityslaitepaketti 2750,- (4035,-) - 2x7 1 200 bar teräs - selkäteline - pohjasuojukset - regulaattori baramat 2002 - painemittari baracuda standard BARAMAT 2002 regulaattori 850,- (1190,-)

.-.,0).-.... -,.:... _ . . ,....-

_-_.~....... -,',

=r • • •~

r ·

harppuuna CRAWL D 120,- (165,-)

-~~J'

--.....-,..,'_.,

: ...

~~ '~1', -~...

•

Uusi vuosi - uudet tuulet Aloittakaamme uusi vuosikymmen lehtemme tiimoilta muuttamalla kannen asua. Sisältöäkin pitäisi kuulemma muuttaa. Pitäisi saada lisää asiapitoisia kirjoituksia ja toisaalta pitäisi saada kuivan asiatekstin tilalle enemmän keveyttä. Väri- ja mustavalkoisiakin kuvia pitäisi saada lisää, toiset ovat kylläkin sitä mieltä ettei niitä tarvita ollenkaan. Mutta yhtäkaikki, kun emme voi

Toimitussihteerinkin olemme onnistuneet löytämään Turusta. Leena Harkke, ei sukeltaja, mutta painoalan ammattilainen. Toivottakaamme yhteisesti Leena mukaan Wedenalaisen Weljeskunnan pariin. Valiokuntien puheenjohtajat saavatkin varautua toimittamaan tekstinsä ajoissa, muuten saattaa tulla ongelmia.... Lumista talvea toi votellen Eka

LIITON HELSINKlKESKEISYYDESTÄ

URHEILU

SUKELTAJA

Olen vuosien kuluessa aina silloin tällöin törmännyt väitteeseen: liitto on liian Helsinki-keskeinen. Kun olemme neuvoneet perustamaan piirien sukellusjaostoja/ nimeämään piireihin yhdyshenkilöitä, on heti kysytty: mitä me piiriltä saamme - paljonko rahaa. Liiton toimisto on Helsingissä. Se on SVUL:n talossa, missä kaikkien muidenkin liittojen toimistot ovat. Jos kaikki 130 seuraamme asioivat suoraan liiton toimiston kanssa, ovat luonnollisesti Helsingin 48 seuraa, joiden edustajat voivat käydä toimistossa vaikka päivittäin, muita edullisemmassa asemassa. Jos seurat asioivat omissa piiritoimistoissaan, on liiton toimistolla paljon nykyistä enemmän aikaa muille kuin Helsingin seuroille: suhde 82:48 muuttuu suhteeksi 17: 1. Joka seuralla on omassa maakunnassaan pala liit-

29.02.1984 Puheenjohtajalta Laitekilpailuvlk. Käytöksestä SUSL ja tiedotus Sukelluskuva 1983 Kaikuluotaimesta CMAS symposio Liiton organisatiosta Sukaltaminen Norjassa Sukellustietokone SM-kalakisa Helsingin piirin kalakisa Biologiaa Mietittäväksi Mustalista

kaikkien mieliksi kuitenkaan olla, yritämme muuntua niiltä osin kuin se on mahdollista. Kirjeenvaihtajillemme joudumme kuitenkin huomauttamaan, kyllä se Sinun juttusikin tulee esille, ei aina seuraavassa tai edes sitä seuraavassa numerossa. Tärkeysjärjestyksen ja taiton vaatimusten mukaan joudutaan juttuja siirtelemään joskus. Mutta kyllä ne tulevat ulos "kun on aika".

sivu 3 4 5 6 9 10 13 14 15 16 17 18 21 23 24

Kansi Lauri Ljungqvist "Kuinka syvällä mä jo olen"

Piirijaostot purkavat Helsinki -keskeisyyttä

1 1

Tietysti jaostojen tarjoamat toimintamahdollisuudet ja piirien toiminnalle antama tuki ovat pääasia. Muistakaamme kuitenkin myös asian psykologinen puoli. Liitto ei todellakaan ole toimisto, johtokunta tai valiokunnat tai ne yhteensä. Liitto olemme ME, seurojen jäsenet. MEIDÄN yhteistoimintamme mahdollistaa lajin kehittymisen. LIITON TOIMINTA ON KAIKSUKELTAJIEMME YHKIEN TEENLASKETTU TOIMINTA. Aina, kun mieleesi tulee kysymys: mitä liitto on asian hyväksi tehnyt, tee mielessäsi tarkistuskysymys: mitä olen itse asian hyväksi tehnyt? Älä odota, että JOKU MUU hoitaa asian. Me olemme jokainen osa liittoa. JOKU MUU on jo niin vanhå, että hänen aikansa on jo auttamatta ohi. Kale

toa, toimisto minne voi ajaa ainakin kerran viikossa toiminnan niin vaatiessa. Liitto ei ole toimisto, ei piiritoimistokaan. Mutta kun kerran sukeltajan mielessä toimisto voimakkaimmin edustaa yli käsitettä "liitto", niin viipaloidaan liitto koko maahan.

SUSL:n syyskokous Mikkelissä 27. 11. 1983 SUSL:n syyskokous järjestettiin Mikkelissä, hotelli Varsavuoressa sunnuntaina 27. 11. 1983 alkaen klo 13. Läsnä oli 87 henkeä, edustaen 3" jäsenseuraa. Puheenjohtajana toimi Jarmo Kivinen Mikkelistä ja sihteerinä Mikko S. Kamila Helsingistä. Kokouksessa käsiteltiin seuraavia asioita: Päätettiin hyväksyä johtokunnan esitys johtokunnan jäsenmäärän alentamisesta nykyisestä 12:sta 9:ään. Jäsenmäärän alentaminen toteutetaan siten, että v. -83 valitaan neljä uutta jäsentä erovuoroisten viiden tilalle ja v. -84 neljää uutta jäsentä erovuoroisten kuuden tilalle. Liiton toimintasääntöön päätettiin tehdä vastaavaat korjaukset. - Valittiin johtokuntaan uudet jäsenet erovuoroisten tilalle. Erovuorossa olivat: Kalevi Turkka, Kyösti Tissari, Edvin Malmsten, Jarmo Laurila ja Jorma Karhunen. Johtokunnassa jatkavat toisen toiminta vuotensa: Saara Tapaninen, Mauri Vallema, Ilpo Raatikainen, Erkki Metsävuori, Reino Mustalampi ja Ari Wahlberg. - Liiton tilintarkastajiksi päätettiin valita Seppo Vanhanen Kouvolasta ja Pertti Åkerberg Helsingistä. - Vahvistettiin vuoden 1984 toimintasuunnitelma. - Vahvistettiin vuoden 1984 talousarvio. - Vahvistettiin liiton keskipitkän tähtäyksen suunnitelma vuosille 1984-88.

Laitekilpailuvaliokunta tiedottaa: KOKOUS 24. 02. 1983 Valiokunnan nimen ja toiminta-alueen muutos Todettiin emo pöytäkirjan mukaisesti TVK:n esittäneen laitesukellus- ja tekniikkavaliokunnan jakamista siten että tekniikan osuus siirtyy turvallisuusvaliokunnan yhteyteen ja laitesukellus ja sukelluskuvaus yhdistetään sukellussuunnistuksen kanssa yhteiseksi laitekilpailuvaliokunnaksi. Päätettiin hyväksyä esitys ja aloittaa toiminta uusitulla kokoonpanolla välittömästi. Valiokunnan kokoonpano ja tehtäväalueet: Kalevi Turkka, puheenjohtaja, laiPeter tesukellus, sukelluskuvaus, Jansson, varapuheenjohtaja sukellussuunnistus, Prolle Jansson, sukelluskuvaus, sukellussuunnistus, Jorma Karhunen, laitesukellustekniikka

KOKOUS 23.4. 1983 VA-kuvaussääntöjen muuttaminen Päätettiin edelliskaudella laadittujen VA-kuvaussääntöjen muuttamisesta yhdenmukaiseksi muiden kilpailumuotojen kanssa kuten sukelluskalastus ja sukellussuunnistus. VA- eli vedenalainen kuvaus muutetaan säännöissä sukelluskuvaukseksi. Laitesukellustekniikan SM-kilpailut Vaasassa syksyllä -82 pidetyn toiminnan kehittämisseminaarin antaman vihjeen pohjalta keskusteltiin laitesukellustekniikan SM-kilpailujen muuttamisesta sarjajärjestelmäksi. Aihetta päätettiin kehitellä edelleen. Päätettiin tiedustella SM-sarjan -84 halli- ja avovesirallien mahdollisten osakilpailujen järjestäjiä ja kehottaa heitä anomaan valiokunnalta ko. kilpailuille liiton kilpailumääräysten mukaisesti SM-osakilpailuarvoa. Perusvälinerallikilpailu Päätettiin antaa vihje nuorisovaliokunnalle laatia säännöt ja järjestää nuorisolle perusvälinein suoritettavia tekniikkakilpailuja. Sukelluskuvauskilpailut Vesikot ry Kouvolasta järjestää jälleen Reijo Saareiman muistokilpailut 17. - 18. 9. Kilpailuille päätettiin antaa sukelluskuvauksen SM-arvo. Vuoden sukeIluskuva-kilpailusta päätettiin ilmoittaa Urheilusukeltaja-Iehdessä 4/83. Kuvat ttllee lähettää va-

liokunnalle 31. 10.-83 mennessä. Kolme parasta kustakin sarjasta lähetetään PM-kilpailuihin. Kilpailumääräysten painattaminen Päätettiin, että rallien ja sukelluskuvauksen säännöt painetaan omiksi sääntövihoiksi sitten kun myös avovesirallien säännöt saadaan valmiiksi, lisäksi myös nuorison perusvälinerallisäännöt.

KOKOUS 18. 6. 1983 Luettiin tiedoksi kilpailukutsu Berliinin vedenalaisten filmien festivaaleille, sarjat erikseen harrastelijoille ja ammattilaisille. Ammattilaisten sarjaa ajatellen päätettiin lähettää kilpailukutsu tiedoksi Jarmo Hussolle suosituskirjeen kanssa. Laitetekniikkakilpailujen SM-sarja Keskusteltiin laitetekniikkakilpailujen SM-sarjasta ja todettiin vuoden 1984 SM-sarjaan olevan ehdolla seuraavat osakilpailut: - Murena-ralli kesäkuussa - avovesiralli Kokkolassa elokuussa - halliralli Rovaniemellä syyskuussa - Kalakukkoralli Kuopiossa marraskuussa Halliralleja olisi hyvä saada vielä pari lisää, mielellään keväälle. Pisteitä päätettiin laskea kullekin osallistujalle enintään kahdesta hallirallista ja yhdestä avovesirallista. Samalla päätettiin, että SM-sarjan mitaleille pääsemiseksi on osallistuttava vähintään kahteen halliralliin ja yhteen avovesiralliin. Pisteitä päätettiin jakaa kussakin osakilpailussa siten, että voittaja saa 10 pistettä, 2. 7 pistettä, 3. 5 pistettä 4. 4 pistettä, 5. 3 pistettä, 6. 2 pistettä ja kaikki loput osallistujat 1 pisteen kukin. Liiton SM-mitalit jaetaan vain koko sarjan kolmelle parhaalle parille, osakilpailuissa jaetaan pareille esim. piiri-mitalit. Avovesirallien sääntöehdotus ei ollut vielä valmistunut, joten sen käsittely jää toiseen kertaan.

rät. Sääntöihin päätettiin lisätä määräys kilpailujen olevan parikilpailuja. SM-mitalit päätettiin jakaa kolmelle parhaimmalle. Sukelluskuvauksen "Vuoden sukelluskuva"-kilpailut Todettiin, ettei valiokunta vielä ole saanut mitään ilmoitusta "Vuoden PM -sukelluskuva" -kilpailuista, mutta Tanskan Sport-dyckeren-lehdessä elokuun numerossa olleen ilmoituksen n:.1!.ka~n . kilpailukuvien jättöaika paattYl JO l. syyskuuta, joten SMVuoden sukelluskuva-kilpailujen kuvat eivät ehdi osallistua PM-kilpailuihin. Siksi päätettiin siirtää SM-kilpailuku vien jättöaikaa joulukuun loppuun. Käytiin läpi "Vuoden sukelluskuva" kilpailujen säännöt ja korjattiin niitä kohdissa 5. 2. SUSL:n mitalit ei PMmitalit ja kohdassa 6. 3. toiseksi viimeinen sana "käyttöään" tilalle muutettiin kuuluvaksi "näytteillepanoaan".

KOKOUS 27. 11. 1983 Ilmoitusasiat Puheenjohtaja kertoi saaneensa liiton toiminnanjohtajalta kuulla, että sukelluskuvauksen kilpailusääntöjä-vihkonen on liiton puheenjohtajan toimesta painettu ja saatavana SVUL:n jakelusta. Muut valiokunnan korjaukset on huomioitu paitsi "Vuoden sukelluskuva" -kilpailun sääntöjen kohdan 6. 3. "käyttöään" sanan tilalle tulevaa "näytteillepanoaan". Korjaus tehdään seuraavaan painokseen. Sukell uskuva uksen SM -kil pail ujen kuvat on arvosteltu 26. II. Sarjan A eli mustavalkoiset paperi kuvat voitti Kari Rautiainen Vesikot ry:stä Kouvolasta samoin sarjan C eli väridiakuvat. Kummassakin sarjassa valittiin paras kuva ilman SM-arvoa. A-sarjan paras kuva oli Kari Rautiaisen ottama ja C-sarjan paras Jukka Itkosen ottama kuva. Avovesirallien säännöt ovat vielä lausuntokierroksella.

KOKOUS 9. 10. 1983

Kilpailukalenteri

Korjauksia SM-rallisarjan sääntöihin Ed~Ilis~s5ä kokouksessa sovittuja SMralhsarJan sääntöjä päätettiin muuttaa site~ että poistettiin SM-pisteille pääsemlsestä määrätyt osallistumismää-

Reijo Saareiman muistokilpailut sukelluskuvauksessa pidetään 15. ja 16. syyskuuta 1984. Tästä syystä päätettiin yösuunnistuksen SM-kilpailuja siirtää viikolla eli pidettäväksi 22.9. 1984.

Käyttäytyminen sukellusleireillä ja -retkillä Sukelluskesä on taas ohi ja se on monella ollut vilkas ja antoisa. Muutamia soraääniä on myöskin kantautunut. En lähde tarkemmin selvittämään niitä vaan käsittelen aiheen yleisesti. Yleissääntö on se ettemme herättäisi paikallisväestön paheksuntaa sanokoon n.s. jokamiehen oikeus mitä tahansa. Jopa muuten erittäin ystävälliset norjalaiset kertoivat suomalaisten sukeltajien käyttäytyneen törkeästi. Olivat luvatta leiriytyneet yksityisalueelle, käyttäneet meluavia kompressoreita lähellä asutusta, sekä öisin mellastaneet niin että paikallisväestö oli peloissaan. Näin myöskin ns. epävirallisilla pysähdyspaikoilla, missä usein matkailijat yöpyvät (ei välttämättä sukeltajia) että Norjan upeaan maastoon oli heitetty runsaasti roskia, maitopurkkeja, juustorasioita, kertakäyttöastioi ta ym. Erikoista oli siinä että ne poikkeuksetta olivat suomalaista valmistetta. Ei yhtään norjalaista eikä ruotsalaista maitopurkkia. Me saamme pian saman maineen kuin tietty mannermainen maa jonka turisteja usein nähdään Suomessa. He ovat muuten viime aikoina huomattavasti parantaneet tapojansao Meidän saaristoalueemme on myöskin hyvin arka alue. Paikallisväestön kanssa kannattaa olla hyvissä väleissä. Siitä on molemminpuoleista hyötyä. Sukeltajat voivat saada alueesta tärkeitä tietoja saaristolaisilta ja heillä voi usein olla joku pieni sukelluskeikka, kadonnut ankkuri tms. Museovirasto on myöskin julkisessa sanassa esittänyt etteivät meidän rauhoitetut hylkymme saa ns. harrastelijasukeltajilta olla rauhassa. En usko että näissä tapauksissa on ollut asialla liittoon kuuluvia sukeltajia, mutta jotta pysyisimme epäilysten ulkopuolella meidän on ehdottomasti seurattava lakeja, asetuksia ja yleisiä määräyksiä. Jos olet epävarma jonkun alueen mahd. sukelluskiellosta niin kysy. Yhteistyö on tässäkin valttia.

Edvin Malmsten

Kaikki mustat

6,5 mm:n 2-puoliset Navymärkä puvut

•

VGln

950; ... 3-6,5 mm:n märkäpukuja hajakokoja sekä puvun osia jopa puoleen hintaan. Pikkutavaraa ja nippeleitä vie-pois-hintaan.

TULE VALITSEMAAN OMASI!

- ,,,

Pajalahdentie 9, 00200 Helsinki 20 Puh. (90) 6922358

Markku Vesterinen

SUSL tiedottamisen 80-luvun toimintaperiaatteet Liitolle on valmistunut tiedotus poliittinen ohjelma, jossa koordinoidaan SUSL:n 80-luvun tiedotustoimintaa ja sen toteuttamista. Julkaisemme tässä ohjelman lyhennettynä käsitellen sitä niiltä osin, mikä koskee jokaista jäsenyhdistystä. Ohjelma on tarkoitus jakaa jäsenyhdistysten puheenjohtajille, ja se toivon mukaan selkeyttää jäsenyhdistysten vastuuta ja osuutta koko SUSL:n tiedotustoiminnassa. Viestintä on kaiken järjestötoiminnan perusedellytys. Organisaation ja sen jäsenten tavoitteita ei voi tuoda esiin eikä niihin päästä ilman viestintää. Organisaatio ei oikeastaan ole muuta kuin viestintäverkko: ilman viestintää ei voi olla organisaatiotakaan. 1980-luku on nähtävä viestinnän kannalta haasteena. Tiedon tarve kasvaa ja sitä on pystyttävä myös tyydyttämään. Viestintä ei kuitenkaan ole mikään patenttilääke, joka selittäisi organisaation koko toiminnan. Se on liitännäistekijä, joka liittää organisaation osajärjestelmät organisaatioon ja jäsenten tavoitteiden saavuttamiseksi. Se on työkalu, jota voi käyttää eri tarkoituksiin: hyvin tai huonosti. Avoimuuden ja joustavuuden on hallittava tiedotusilmastoa. Liiton toiminta, sen kehittäminen ja olosuhteiden parantaminen edellyttävät liiton ja sen jäsenten yhteistoimintaa. Tehokas ja tarkoituksenmukainen tiedottaminen edellyttää, että se toiminnallisesti sopeutuu liiton päämääriin, sääntöihin ja toimintapoliittisiin ohjelmiin.

Tiedotustoiminnan tasot SUSL:n tiedotustoiminta voidaan jakaa neljälle eri tasolle, jotka kukin toimivat itsenäisesti, mutta tähtäävät samaan päämäärään - liiton keskitetysti harjoittama tiedotustoiminta - piirin kautta tapahtuva tiedottaminen - jäsenyhdistysten harjoittama tiedottaminen - jokaisen yksityisen jäsenen henkilökohtainen tiedottaminen. Liiton tiedotustoimintaa koordinoi liiton toiminnanjohtaja yhdessä puheenjohtajan kanssa. Tiedotustoiminta SUSL:ssa jakaantuu kahtaalle: ulkoiseen ja sisäiseen tiedotukseen. Molempia lohkoja käsitellään myöhemmin erikseen. Tässä voidaan mainita, että liiton tiedotustoiminnan tentävänä on an-

taa tietoja koko liitosta ja urheilusukellusharrastuksesta sekä vaikuttaa valtakunnallisella tasolla yleiseen mielipiteeseen, päätöksentekijöihin ja muihin järjestöihin. Tiedotustoiminta liitossa ei ole päämäärää sinänsä, vaan sen tehtävänä on - liiton muiden erillisten toimintojen ohella - tukea· liittoa yleisten tarkoitusperien toteuttamisessa. Jäsenyhdistysten tiedotustoimintaa koordinoi puheenjohtaja mahdollisen tiedotustoimintaan perehtyneen henkilön kanssa. Jäsenyhdistysten tiedotustoiminta keskittyy pääasiassa oman yhdistyksen sekä toiminta-alueen puitteissa tapahtuvaan tiedottamiseen sekä ympäristöön että liiton hallintoon päin. Liiton oma tiedotuskapasiteetti on luonnollisesti tarpeen vaatiessa jäsenyhdistysten käytettävissä. Piirien (jäsenyhdistysten) tasolla tiedottaminen kohdistuu - oman alueen maakunta- ja paikallislehdistöön - oman alueen jäsenyhdistyksiin ja niiden jäseniin - paikalliseen kunnallishallintoon ja lääninhallintoon sekä viranomaisiin - paikallisiin muihin järjestöihin - SUSL:n hallintoon ja liiton toimistoon - oman piirin jäseniin - paikallisiin merkkihenkilöihin - kirjoittamiseen yhdistyksen asioista US-lehteen Jäsenyhdistysten tehtävänä on omalta osaltaan tehdä järjestöä ja sen jäsenten toimintaa tunnetuksi ympäristössänsä. Jokaisen jäsenyhdistyksen velvollisuus on olla aktiivinen yhteiskuntaan päin ja asettaa taitonsa käytettäväksi esim. etsintä- ja pelastusteh tävissä.

TIEDOTTAMISTAV AT Sisäinen tiedotus Liiton toiminta, sen kehittäminen ja jäsenistön oikeuksien suojaaminen ja parantaminen edellyttävät liiton ja sen jäsenten yhteistoimintaa. Sen

tärkeänä osana 'on tarkoituksenmukainen sisäinen tiedotustoiminta. Perustavoitteena on parantaa SUSL:n hallinnon, piirien, paikallisyhdistysten ja jäsenten keskinäistä luottamusta ja yhteistoimintaa. Tehokas sisäinen tiedotustoiminta edellyttää, että se toiminnallisesti sopeutuu liiton päämääriin. SUSLn sisäinen tiedotustoiminta voidaan jakaa kahtia: - toiminnalliseen ja - ei-toiminnalliseen. Toiminnallinen tiedotustoiminta on läheisesti kytkeytynyt liiton, paikallisyhdistysten ja jäsenistön sukellustoiminnan rutiineihin. Toiminnallinen tiedottaminen ei kuitenkaan riitä; tarvitaan myös ei-toiminnallista tiedottamista. Se merkitsee kaiken sellaisen tietoaineksen välittämistä, joka auttaa liiton jäsentä muodostamaan selkeän kuvan liiton toiminnasta - paitsi ymmärtämään tätä toimintaa myös olemaan valmis itse sitä tukemaan ja siihen aktiivisesti osallistumaan. Kyseessä on siis erilaisten tarpeiden tyydyttäminen, esimerkkinä mainittakoon koulutus, erilaiset kurssit, sukellusmatkat jne.

Hallinnon kanavat Sisäisen tiedotuksen perusväline liitolla on sen Urheilusukeltaja-lehti. Sen ohella tärkeänä tiedotuskanavana piirijaostojen ja jäsenyhdistysten puheenjohtajilla ovat koko jäsenistölle tarkoitetut jäsenkirjeet, -kyselyt jne. Niillä saadaan nopeasti kontaktit tarvittaviin henkilöihin ja henkilöstöryhmiin; myös sanoman perillemeno varmaa, vai onko?

Piirien jaostot ja jäsenyhdistykset Piirien, jaostojen ja jäsenyhdistysten puheenjohtajat ovat keskeinen tiedottamiskanava liiton asioissa. Heidän kauttaan tapahtuva tiedottaminen on pääosin kaksivaiheista. Yhdistysten puheenjohtajina heillä on kanavat liittoon päin, ja heillä on myös oikeus ja velvollisuus tiedottamiseen jäsenkunnalle. He vaikuttavat paljolti siihen, miten jäsenet omaksuvat liiton tavoitteet ja päämäärät. He voivat henkilökohtaisten kontaktiensa avulla suuresti edesauttaa tiedon kulkua hallinnolta jä. senille.

Kokoukset Järjestötoiminnassa erilaiset kokoukset ovat tärkeitä tiedottamisen välineitä. SUSL:n tehtävä liittotasolla on järjestää vuosikokoukset liiton täyttäessä tasavuosia. Kokousten valmistelu tulee aloittaa aina hyvissä ajoin ennen kokouksia. Kokousten valmisteluissa avustaa liittoa se

paikallisyhdistys, jonka alueella kokous tullaan pitämään. Paikallisyhdistysten tehtävänä kokousten yhteydessä on avustaa liiton toimihenkilöitä käytännön järjestelyjen hoitamisessa. Edelleen paikallisyhdistysten tehtävinä on huolehtia omien juhlakokoustensa järjestämisestä. Juhlien yhteydessä pidettäviin yleisötilaisuuksiin voi yhdistää erilaisia näyttelyitä. Liiton tai jäsenyhdistyksen juhliessa voidaan seinälle kiinnittää erilaisia kuvia ja julisteita, jotka kertovat juhlien yhdistyksen toiminnasta. Esimerkkinä muusta näyttelytoiminnasta voidaan tässä yhteydessä mainita Seinäjoelta museoviraston hylky-näyttely. Vastaavanlaista toimintaa olisi suotavaa järjestää laajemminkin. Liiton omat juhlat ovat hyvä esimerkki siitä, miten tiedotustoiminta voi liittyä elimellisesti muuhun järjestölliseen toimintaan. Juhlilla on varsin korkea tiedotus- ja pr-arvo. Juhlien avulla voidaan vaikuttaa sekä omaan jäsenistöön että ulkopuolisiin. Juhlat ovat hyvä väline jäsenistön toimintamotiivien ja aktiivisuuden herättämiseksi. Niiden avulla voidaan tehdä sekä liittoa että koko urh.suk. alaa tunnetuksi ulkopuolisille. Tärkeänä tiedotuskanavana ovat myös jäsenyhdistysten kerhoillat tai harjoitustilaisuudet. Rutiinikokouksista alkaen olisi kaikkiin järjestäytyneisiin kokoontumisiin kiinnitettävä huomiota myös tiedottamisen tehokkuuden kannalta.

Sukellusaiheiset esitelmät Liittotasolla tapahtuva esitelmöinti pitäisi kohdistaa täydennyskoulutustilaisuuksiin. Liiton toimesta tapahtuva esitelmöitsijöiden etsiminen ja esitelmätilaisuuksien järjestäminen pitäisi olla jatkuvaa. SUSL:n paikallisyhdistysten toimesta pidettävät esitelmät liittyvät usein paikallisyhdistysten kerhoiltoihin ja tämän lisäksi paikallisyhdistysten järjestämiin lisäkoulutustilaisuuksiin. Kerhoiltojen osalta esitelmätilaisuudet ovat ajankohtaan sidottuja. Liiton yksityisen jäsenen kannalta esitelmät liittyvät rinnakkaisten koulutusjärjestöjen kanssa mahdollisesti yhdessä pidettäviin tilaisuuksiin. Näitä tilaisuuksia järjestetään tarvittaessa paikallisista olosuhteista riippuen. Yhtei&työryhminä, joissa jäsenten tulisi esiintyä, ovat ennen kaikkea ?

ULKOINEN TIEDOTUS Ulkoisen tiedotuksen vastaanottajana toimii lähinnä suuri ylei~. Liiton

ulkoisen tiedottamisen kohteet ovat useimmissa tapauksissa kuitenkin rajoitetumpia. Nimenomaan ulkoisessa tiedotustoiminnassa punnitaan, miten hyvin järjestö on omaksunut tiedottamiselle myönteisen asennoitumisen. SUSL:n tarkoitusperät kestävät hyvin julkisuutta, joten mihinkään tietojen salailuun ei ole aihetta. A voin omista asioista tiedottaminen on omiaan luomaan luottamukselli sia suhteita ulkopuolisiin sidosryhmiin. SUSL:n on siis oltava valmiina informaatiosotaan.

Julkistettavat kannanilmaisut Lausuntojen antaminen liittotasolla lausuntoja pyydettäessä kuuluu liiton perustehtäviin. Lausuntomenettelyn ohella tulee liiton laatia tarvittaessa kirjelmiä, julkilausumia ja muistioita urheilusukeltajia koskevissa kysymyksissä. SUSL:n tehtävänä liittotasolla on pyrkiä nimeämään edustajansa yhteistyöjärjestöjen yhteisiin hallintoelimiin. Tällaisina yhteisinä hallintoeliminä mainittakoon CMAS, SVUL, PM-kokoukset, UHL järjestöt.

Suhdetoiminta

Henkilökontaktit

Suhdetoiminnalla pyritään muokkaamaan liiton profiilia ulospäin mahdollisimman myönteiseksi ja vastapuolta kiinnostavaksi. Suhdetoimintaa hoitaa ennen kaikkea puheenjohtaja toiminnanjohtajan avustamana. Myös jokaisen sukeltajan on velvollisuus h9itaa suhteita ulospäin. Liiton piirissä tapahtuva suhdetoimintaon määriteltävissä jatkuvaksi toiminnaksi, jonka tarkoituksena on suopeuden hankkiminen, väärien tietojen oikaiseminen ja molemminpuolisen yhteisymmärryksen harjoittaminen kulloisenkin kohteen kanssa. Suhdetoiminnan hoitaminen on tärkeää ennen kaikkea sellaisten yhteisöjen ja henkilöiden suhteen, joiden suopeus ja yhteistyöhalu liittotasolla on tärkeätä.

Sekä liiton että yhdistysten toiminnan kannalta on välttämätöntä ottaa yhteyksiä muiden järjestöjen johtohenkilöihin, viranomaisiin, talouselämän johtohenkilöihin sekä muihin yksityisiin henkilöihin. Henkilökontaktit ovat välttämättömiä henkilökohtaisen tuttavuuden luomiseksi ja myös järjestön ja sen toimihenkilön tunnetuksi tekemiseksi-

Lehtiartikkelit ja lehdistöesittely Tärkeä kanava ulkoisessa tiedottamisessa ovat liittoa ja liiton jäseniä käsittelevät artikkelit julkiselle sanalle. Liittotasolla on lehdistöinformointi pyrittävä keskittämään liittokokouksiin liittyviin asioihin. Kohderyhmät ovat liittotasolla lähinnä valtakunnallinen lehdistö ja harrastusalan lehdistö. Piiri- ja paikallisyhdistystasolla tulisi yhdistysten antaa vastaavaa informaatiota vuosikokouksistaan, esitelmätilaisuuksistaan - tai vaikkapa kerhoilloistaan. Paikallisyhdistysten eräänä tärkeänä tehtävänä on kannustaa jäsenkuntaa laatimaan artikkeleita nimenomaan harrastusjulkaisuihin. Yksityisen jäsenen tehtävänä tulisi olla paikallisyhdistysten ja liiton toimesta artikkelien laatiminen alan julkaisuihin. Tämän lisäksi tulisi artikkeleita pyrkiä saamaan muihinkin aikakauslehtiin. Liiton tiedottaja avustaa tarpeen vaatiessa jokaista jäsentä saamaan julki sanottavansa tiedotusvälineissä. Siksi tiedon kulun erityistä tiedottamista kaipaavista asioista tai tapahtumista liiton tiedottajalle tulisi olla esteetöntä.

Huomionosoitukset Liiton tehtävänä on huolehtia jäsenkunnan palkitsemisesta. Seurojen ja piirien tehtävänä palkitsemisasioissa on antaa impulsseja liiton hallitukselle nimeämällä paikallisy hdistysten toiminnassa ansioituneet jäsenet. Palkitsemistoiminnassa tulee lisäksi ottaa huomioon mahdollinen paikallisten viranomaisten muistaminen niin liiton, paikallisyhdistysten kuin asianomaisen henkilön vuosipäivänä. Järjestöja yritystasolla palkitseminen tapahtuu esimerkiksi seura-standaarin muodossa tai liiton ansiomitalin.

Liittoa käsittelevät esitteet Seuran ja liiton toimintaa kuvaavat esitteet ovat välttämättömiä selvän ja luotettavan kuvan antamiseksi järjestöstä, sen jäsenistöstä ja järjestön toiminnasta. Esitteellä voidaan antaa lähes tyhjentävä kuva liitosta ja sen toiminnasta, piirin jaostosta tai seurasta. Esitteet suunnitellaan huolellisesti, ja ulkoasusta on syytä neuvotella mainostoimistojen kanssa. SUSL suunnittelee esitteen peruskouluille ja lukioille, joiden kautta alaa ja liittoa pyritään tuomaan esille. Myös yhteinen, koko harrastusalan järjestöt kattava esite olisi paikallaan; sitä voitaisiin joukkojakeluna jakaa. Suhdetoiminnan kannalta olisi tärkeätä saada aikaan liiton oma pr-esite, jossa tuotaisiin esille sanoin ja kuvin liittoa ja sen toimintaa. Myös esitteiden jakelu on tehtävä suunnitelmallisesti, ja niitä on levitettävä sekä postijakeluina että henkilökohtaisten kontaktien yhteydessä.

JOUS

MAAILMAN JOHTAVALTA SUKELLUSVÄLINEVALMISTAJALTA MERKKITUOTTEET NYT TODELLA EDULLISESTI SEKÄ. KOTIMAINEN SUKELLUSPUKU POHJAHINTAAN.

URSUIT-SUKEllUSPUKU

Uppopallon Juniori-SM turnaus Raumalla 24.9.1983 Turnaukseen oli alunperin ilmoittautunut kuusi joukkuetta, joista itse turnaukseen saapui vain neljä. Vesikoiden joukkue osoittautui tämänvuotisessa turnauksessa vahvimmaksi, vaikka pelasikin ilman vaihtopelaajia. Vuosi mestaruussarjassa lienee vaikuttanut siihen, että peli todella kulki. Kakkoseksi rynnisti ennakkoluulottomasti Sukeltajat 78 Divers:n sekajoukkue (4 tyttöä + 4 poikaa), joka osoitti, etteivät tytöt suinkaan ole pekkaa pahempia, tai tässä tapauksessa huonompia kuin miespuoliset pelaajat. Kolmanneksi tuli isäntäseuran, Raumanmeren sukelluskerhon joukkue, joka oli myös ottanut joukkueeseensa yhden tytön, hyvä Rauma! Neljänneksi jätettiin Kotka Divers, jossa pelasivat myös kaksi kisojen jo 19-vuotta täyttänyttä. Joukkue oli nimittäin saapunut Raumalle siinä käsityksessä, että vielä tänä vuonna (1983) 19-vuotta täyttäneet saavat pelata. Jotta kotkalaisten reissu ei olisi ollut täysin turha, päätti turnauksen jury hyväksyä Kotkan joukkueeseen 6 nuorinta pelaajaa ja näin pääsi sitten poikkeuksellisesti joukkueeseen mukaan kaksi jo 19vuotta täyttänyttä. Jari Brännare Ottelutulokset: - Vesikot Rauma - Kotka Rauma Sukeltajat 78 Divers - Vesikot - Kotka Vesikot - Sukeltajat 78 Divers Rauma - Sukeltjat 78 Divers Kotka

-v

.SZ 0.

C'j

E-

C'j

E-

TAKKI KIINTOHUPULLA VYÖTÄRÖPITUISET HOUSUT SUKAT SÄIL VTVSKASSI 6,5 MM SHARK SKIN

871;

TARJOUS

PAINEILMALAITE -

1 X 10 L ALU POHJASUOJAT VARAILMAVENTTIILI DIN/INT SELKÄTELINE LA SPIROTECHNIOUE EXPLORER HENGITVSVENTTIILI

TARJOUS

2300;

NOSTOlllVI 0-5 1-0

0-5 9-0 3-3 1-7

AOUA LUNG U.S.D. LAITELIITÄNT Ä VLIPAINEVENTTIILI C02-VAROJÄRJ ESTELMÄ

(1)

E '2 .~oo Lopputulokset: Ö > Joukkue 1. Vesikot 3 3 2. Sukeltajat 78 Divers 3 1 3. Raumanmeren suk.kerho 3 1 4. Kotka Divers 3 0

"\:)

.~ Q..

.c:

0 ~

0 0 6 19- 0 1 1 3 10- 9 1 1 3 4- 8 3 0 0 1-16

TARJOUS

685;

i..";,u;.i;',,v BULEVARDI 15 00120 HELSINKI

90-644 458

Kilpailuun oli tällä kertaa tullut, entisistä poikkeavasti, varsin paljon kuvia. Sarja C väridiat, oli ylivoimaisesti kiinnostanut eniten. Suurin osa kuvista oli hyvää tasoa. Muutama jopa erottui jo ensimmäisellä katselukerralla. Mutta .. , ikäväkseen tuomaristo joutui painimaan sisältälukuongelman parissa. Mukana oli kuvia, varsin kauniitakin mutta lähettäjä oli unohtanut joko kuvan nimen, nimimerkkinsä tai oman nimensä ja osoitteensa. Ne mistä ei saatu selvää hylättiin heti ja muut kilpailivat tällä kertaa mukana. Ensi kerralla ei enää armo käy oikeudesta. Kilpailussa on säännöt ja niitä on noudatettava. Kilpailijoille huomautettakoon kuvaustekniikasta: Kyllä sen kameran voi kääntää pystyynkin. Kun kilpailutilanne oli selvinnyt suoritti tuomaristo muutaman rajauksen tarkistuksen. Voittajan kuvat julkaistaan joko lehtemme numerossa 2 tai 3 värillisinä. Heti kuin värierottelut on saatu tehtyä. Paikalla olleilta johtokunnan jäseniltä on tiedusteltu mahdollisuutta saada vielä yksi sarja mukaan "Diat etelän vesiltä". Kilpailulautakunta lupasi ottaa asian harkittavakseen.

VUODEN SUKELLUSKUVA1983 Tulokset Luokka C 1. Kasvot Pertti Koivuaho Tamp. Urh.suk. 2. Hylyssä Jörgen Wickman The Finnis Sealions 3. Meren Kukat Soile Numminen Kotka Divers Kunniamaininta Ulos vapauteen C-E Böhlström Syväsukeltajat

Luokka D 1. Silmästä silmään Markku Näätänen Riihimäen Urh.suk. 2. Liekojen keskellä Pertti Koivuaho Tamp. Urh.suk. 3. Männyn latvassa Pertti Koivuaho Tamp. Urh.suk.

Luokka A Jaettu 2. tila Säteet Petri Tamminen Squall klubi Skindiver Atte Rantanen Saaristomeren sukeltajat

Luokka B Kunniamainin ta Meren metsää Pekka Anttonen Mikkelin Urh.suk.

SUUNNON UUTUUSTUOTTEIDEN SARJASTA

PULLONPAINEMITTARI SM-20

luotettava spiraaliputkirakenne itsevalaiseva asteikkolevy painealue 280 bar tai 4000 psi erittäin tarkka (+ 3 % täydestä näyttämästä) helposti kiinnitettävä, pyörivä korkeapaineletku - tukeva, virtaviivainen kumisuojus - saatavana myös COMBO-konsolissa

OVH 345,ALAN LIIKKEISTÄ

S U TO MADE IN' FINLAND

02920 ESPOO 92 puh. 90-847033 9

ESKO KOSO LKH

Mitä kaikuluotain näyttää Mitat metreinä

KUVA 1

Meren syvyys

50kHz (50B-5NR)

200kHz (200B-5NR)

Tutkittava alue Luodattavan alueen koko riippuu pääkeilan leveydestä, kuten kuvasta 1 käy ilmi. Myös pääkeilan ulkopuoliset, lähellä olevat maalit saattavat antaa kaiun. Niistä palaava kaiku on kuitenkin varsin heikko ja maali piirtyy lisäksi paljon todellista pienempänä. Yleisesti keilan leveys riippuu suoraan lähetystaajuudesta: korkeammalla taajuudella keila on aina kapeampi.

50 degs.

13 .""

~~maali

.... ei nay Ivä kaiku

......

~---

----~-

27.9

syvyys

1/6 Meren syvyydestä

Kuva 2 Esimerkki luotaimen piirtämästä kaiusta No"aviiva . WHITE LINE _ _ _ _~--_----_---~i-k-å...:·Y-tO.. S-S:..:ä~-..4-=S~iir~r.:.et:.:.ty, mitta-alue

Kalaparvi Kala

Kerrannaiskaiku

Kuva 3

-'ill.i' ~fah 2d

.. .

. (c)

Lähetetty pulSSI heijastuu pohjasta

Kuva 4

Keilan leveys

h -

~ ~er:::;alskalku

(kerrannalskalku)

Pohjasta palaava kaiku heijastuu takaiSin laivan rungosta (b) tai vedenpInnasta (c)

Vahvistuksen säätö

Pohjan laatu

Kuva 5

(a) Hidas nopeus

= meren

POhja

Pohja Vahvin kaiku saadaan pohjasta. Matalan veden olosuhteissa saattaa toinen tai kolmas veden pinnasta tai aluksen pohjasta uudelleen heijastunut kerrannaiskaiku tulla myös näkyviin säännöllisin välein. Pohjan kaiun voimakkuudesta voidaan saada tietoa pohjan laadusta: mitä kovempi pohja on, sitä paksumpana piirtyy myös pohjasta saatava kaiku. Anturin keilan leveys ja vahvistuksen säätä vaikuttavat myös pohjakaiun piirtymispaksuuteen. Vertaa kuviin 3 ja 4. Joskus näyttää siltä että pohja "kutistuu" paperilla, eivätkä tunnetut etäisyydet enää pidä paikkaansa. Tämä vääristymä johtuu siitä, että aluksen nopeus vaihtelee paperin nopeuden suhteen. Paperin liikkuessa vakionopeudella, vaihtelee pohjasta ja muista maaleista saatava kaiku aluksen nopeuden mukaisesti, kuten kuvassa 5 on esitetty.

Saattaa näkyä heikosti

Kaiut kalaparvista Tavallisesti kaloista saatava kaiku on heikompi kuin pohjasta saatava. Tämä johtuu maalin pienemmästä pinta-alasta ja kalan heikommista heijastusominaisuuksista pohjaan verrattuna. Kalaparven koko voidaan päätellä kaiun voimakkuudesta. Vahvistuksen säätö on suoritettava huolellisesti, jotta saataisiin selvä ja todellisuutta vastaava kuva maaleista.

-...;....---- 1.7

Pääkeila

Keilan halkaisija:

Näytön tulkinta Katso kuvaa 2, jossa näkyy esimerkki piirtyneestä kaiusta. l. Nollaviiva Nollaviiva piirtyy paperin yläreunaan kun käytetään perusmitta-aluetta, esim. 0- 30 m. Siirretyillä mitta-alueilla ei nollaviivaa näy. Nollaviiva ilmoittaa aluksen pohjaan kiinnitctyn anturin sijainnin paperilla.

10 degs.

(b) Kasvanut nopeus

Pintahäiriöt Häiriöt pinnan tuntumassa johtuvat lähinnä kolmesta syystä. Lähellä olevat toiset alukset saattavat häiritä luotaimen toimintaa, ilmakuplia saattaa muodostua pyörteisissä virtauskohdissa aluksen pohjan lähellä tai sitten plankton tai veden lämpötilan muutos kerroksittain voi aiheuttaa häiriöitä ja virheellisiä kaikuja. Näiden erilaisten pintakalojen näkymistä haittaavien häiriöiden välttämiseksi on kaikuluotaimessa TVG -säädöt, joiden oikealla säädöllä on mahdollista saada pinnan läheltäkin häiriötön kaiku. (TVG=Time Variable Gain=ajasta (etäisyydestä) riippuva vahvistus) White Line Pohjassa tai lähellä pohjaa olevat kalaparvet näyttävät yleensä aivan samanlaisilta kuin kivet tai hylynkappaleet. Jotta pohjan lähellä olevat maalit saataisiin näkyviin, käytetään WHITE LINE -toimintoa. (White Line = valkoinen linja) Kun tämä toiminto on käytössä, erottuu pohja ohuena ja heikkona viivana, jonka alapuolella on valkoinen rajaus. Välittömästi pohjan yläpuolella olevat kalat ja kalaparvet tulevat tällöin näkyviin. Mikäli kaiku on kuvan 7 a näköinen, on vaikea päätellä onko kohouma kivi, hylynkappale vaiko kalaparvi. White Line -toiminnon käyttö selventää maalin luonnetta, kuten kuvista b ja c ilmenee. Jos kohouma on kivi tai hylky, muodostuu kuvan b mukainen kaiku, kuvassa c oleva kohouma on selvästi kalapar-

Korkeampi

Eri lähetystaajuuksilla näyttää pohjan muoto erilaiselta

Kuva 6

[

Kaiku tästä kohdasta korkealla ja matalalla taajuudella

Matalampi

Kuva 7

(a) White Line ei käytössä

(b) White Line käytössä. Paikalla ei ole pohjakalaa.

(e) White Line käytössä. Pohjakalaparvet näkyvät.

Kuva 8

• . ,1 ' I

•

·f

t:'

'," ·,.... ·,.. W'

~ .'

vI.

1 ,.

'1 .

Sähkö- ja muut häiriöt Kuva 3- 8 esittää miten erilaiset häiriöt ilmenevät paperilla. Joissain tapauksissa voi vahvistuksen säätö pienentää näiden häiriöiden vaikutusta, mutta on vaikeata poistaa häiriötä ilman että myös' maalit häipyvät näky-

••••••• •••••

..........

~!~

"' ...

(a) Akustisia häiriöitä / potkuriääntä

• ••••••••

~~~jr~

,,'

.",4.

(b) Sähköhäiriöitä

i,II" 1,' " 1

-- -----, 1

~., -~,--'- '-'

(el Lähellä olevan

toisen luotaimen häiriö

.11

(dl Lähellä olevan toisen luotaimen häiriö, eri taajuus

_............. ... 11

.. .. _.........

~/NE.

Turku, Oy Silja Line Ab, Käsityöläiskatu 4, puh. 921-652244, Silja Linen terminaali, Turun satam~, puh. 921-6522 55. Åbo, Oy Silja Line Ab, Hantve rkaregatan 4, te l. 921-6:; 2244, Silja Lines terminai, Åbo hamn, tel. 921-652255.

Precision. Skill. Timing. Rolex.

In the world of yachting, there are certain characteristics that distinguish every true champion. Those essential qualities that separate the best from the rest. Predsion, skill and timing. Characteristics shared by every Rolex Oyster ever made. Little wonder then that so many leading sportsmen .~ rely on the experts to provide their immaculate timing. A Rolex Oyster from a Rolex jeweller.

ROLEX ofGeneva

The Rolex Submariner. Available in 18 et. gold or stainless steel with matehing braeelet.

WESTERBACK KY EERIKINKATU 7, 00100 HELSINKI 10, PUH. 6943600

CMAS:n 6. TIETEELLINEN SYMPOSIO pidettiin Edinburghissa 14.18. 9. 1980. Kerroin kokouksesta lyhyesti sukelluslehtien artikkeleiden perusteella tämän lehden numerossa 2/1981. Olen nyt hankkinut symposion kirjaksi kootut esitelmät, jotka ovat lainattavissa minulta tai Liitolta. Ohessa symposion 'yleisen osan' esiteimien sisällysluettelo; luettelon meribiologiaesitelmistä olen toimittanut Biosukeltajille ja arkeologian Merimuseolle. 6. Int. Scientific Symposium of CMAS SECTION I TECHNOLOGY AND INSTRUMENTATION SECTION VI - GEOLOGY ORA t. 90-1692374 k. 90-635759 SECTION I - TECHNOLOGY AND INSTRUMENTATION Page Diver assessment of dolos damage P. Zoutendyk and D. E. Bosman. (do3 log = aallonmurtajan keinokivi) Development of a Diver Tracking vistä. Jotta häiriöt voitaisiin poistaa, täytyy ensin tuntea niiden alkuperä. Generaattoreiden ja moottoreiden harjoista peräisin olevat sähkö häiriöt piirtyvät epäsäännöllisinä viivoina tai tummina viiruina yli koko paperin. Muiden kaikuluotaimien häiritsevä vaikutus näkyy rinnakkaisina säännöllisinä katkoviivoina. Nyökkimisen ja rullaamisen aiheuttamat häiriöt. Mikäli alus liikkuu kovassa aallokossa, piirtyy normaali kaiku siksak -kuviona. Sivukeilojen vaikutus Kun pohjan muoto on jyrkkä, aiheutuu lähetetyn kaiun sivukeiloista harhakaiku. Se ei yleensä ole häiritsevä, sillä sen voimakkuus on paljon heikompi kuin varsinaisen kaiun. Harhakaiku saattaa esiintyä myös erittäin kovan tasaisen pohjan yhteydessä, kuten kuvassa 9 b on esitetty. Huolto Jotta laite säilyisi pitkään tOimmtakun toisena, on tarpeen tarkistaa ja huoltaa luotain silloin tällöin. Liittimet on pidettävä puhtaina ja tiukkoina.

and CCTV system for underwater re9 search - P. Milne. A constant volume buoyancy control system - B. Buckle. 19 Test equipment and procedures for demand vai ves - B. Kahrs. 20 Analogue decompression meter - C. Alinari. 29 A new electronic miniaturized decompression computer - V. de Sanctis and W. Olmi. 37 The application of closed-circuit SCUBA for biological observations R. T. Hanlon, R. F. Hixon, J. P. Hendrix, J. W. Forsythe, T. E. Sutton, M. R. Cross, R. Dawson and L. Booth SECTION II MEDICINE AND PHYSIOLOGY The causes of pulmonary barotrauma - O. F. Ehm. 53 Thermal stress in antarctic diving 1. M. Light and M. G. White. 59 A pharmacological approach to overcoming the neurological limitations to deep diving - B. Wardley-Smith, M. Halsey and C. J. Green. 60 SECTION 111 - TRAINING Report of a SCUBA diving acquaintance course for the severely disabled

- C. E. N. Sturgess and M. Clatworthy. 69

'Down under Down' Film - British Broadcasting Corporation. 82 The development of diver training A. Bax. 83 The design of marine biological projects for voluntary recorders and some implications for sublittoral survey methodology and strategy - R. C. Earll. 87 Exploration of the Menai Straits - D. C. Jones. 96 SECTION IV - MARINE BIOLOGY SECTION V - ARCAEOLOGY SECTION VI - GEOLOGY ]

Kuva 9

I I

Pohja

sivukeilojen vaikutus (a)

1. Puhdistus ja voitelu Laitteessa käytettävä sähköherkkä paperi muodostaa ajan mittaan hiilipölyä laitteen sisään. Pyyhi se pois siveltimellä, ettei se pääse aiheuttamaan laitteen likaantumista. Mikäli paperi ei pitkällisen käytön jälkeen enää kelaudu kunnolla, tai laite pitää kovaa ääntä toimiessaan, on vetolaitteisto tarkistettava ja tarvittaessa öljyttävä kevyesti. Öljy ja hiilipöly on hankala yhdistelmä puhdistaa. Käytä siis öljyä vain tarpeellisen pieni määrä! Maadoitus Jotta navigointilaitteet tOimISIvat mahdollisimman häiriöttömästi. on niiden maadoitus ensiarvoisen tärkeä asia. Maadoitus tehdään kiinnittämällä aluksen pohjaan n. 1 m 2:n kuparilevy, johon kytkentäruuvi juotetaan kiinni. Levyä ei saa maalata.

(b)

Etsintälaitteistoa Viimekädessä tärkein etsintälaite merellä on kaikuluotain. Sen avulla voidaan tarkemmin määrittää muulla etsintäkalustolla pinnan alta saatuja merkkejä. Magnetometriä käytettäessä saadaan signaali merkki lähellä olevista esineistä. Tarkempaa selvitystä varten tarvitaan sonar, kaikuluotain tai hinattava tv-kamera. Näillä saadaan kohde määritellyksi jo melko tarkasti. Tarkka paikanmääritys avomerellä vaatii jo toisenlaista tekniikkaa. Suomen vesillä ovat decca-järjestelmään tukeutuvat laitteet osoittautuneet satelliittipaikanmäärityslaitteita käytännöllisemmiksi jo siitäkin syystä, että satelliitteja kulkee taivaallamme liian harvoin - ainakin toistaiseksi. Tutka, joka alkaa olla yhä useamman pienaluksen navigointivarusteena, on myös erinomainen paikanmäärityslaite. Tätä käyttöä varten siinä on oltava säädettävä mittarengas.

ORGANISAATION KEHITTÄMINEN 1984-88 LÄHTöKOHTA

LIITON TOIMINTA ON JÄSENSEUROJEN SUKELTAJIEN TOIMINTAA, SE ON: • SUKELTAMISTA JA SUKELTAMISEN HYöDYNTÄMISTÄ VEDENALAISISSA HARRASTEISSA (KUNTOLIIKUNTA) • SUKELLUSURHEILUA KUNNON KOHENTAMISEKSI JA KILPAILUMIELESSÄ (KILPAILUTOIMINTA) • NUORISON PERUSVÄLINESUKELLUSTA JA TUTUSTUMISTA SUKELLUSHARRASTEISIIN (NUORISOTOIMINTA)

KEHITTÄMISTARPEET LIITON TOIMINTA TOTEUTUU SEUROISSA • PIENILLE JA UUSILLE SEUROILLE ON LIIAN VAIKEATA TURVATA JÄSENILLE MAHDOLLISUUS MONIPUOLISEEN TOIMINTAAN JA KEHITTYMISEEN OMAN MIELENKIINTONSA MUKAISESTI NIIN SUKELLUSKOULUTUKSEN, SUKELLUSURHEILUN KUIN NUORISOTOIMINNANKIN ALOILLA. • LIITON LUOTTAMUSHENKILöT JA TOIMISTO EIVÄT OLE RIITTÄVÄ JA KYLLIN LÄHEINEN VOIMA TÄYTTÄMÄÄN SEUROJEN MONIPUOLISET TARPEET

PERUSAJATUS SEUROJEN JÄSENTEN MONIPUOLINEN TOIMINTA JA HARRASTUSALOJEN VALINTA MAHDOLLISTETAAN LYHYIN MAANTIETEELLISIN JA HENKILöKOHTAISIN ETÄISYYKSIN PIIRITOIMINNALLA SUURET JA KOKEMUSTA HANKKINEET SEURAT OVAT ANTAVANA OSAPUOLENA PIENILLE JA UUSILLE SEUROILLE PIIRIN SISÄLLÄ LIITTO KESKITTÄÄ VOIMANSA PIIRIEN TOIMINNAN TUKEMISEEN • KÄYTTÄMÄLLÄ JOHTOKUNNAN JÄSENIÄ HENKILöKOHTAISEEN KONSULTOINTIIN PIIRIJAOSTOISSA • KÄYTTÄMÄLLÄ VALIOKUNTIEN JÄSENIÄ OHJAUSTOIMINTAAN PIIREISSÄ • PALKKAAMALLA KOLMELLE PERUSTOIMINTAHAARALLE PIIREISSÄ LIIKKUMAAN TARKOITETUT VETÄJÄT LIITON TULOJEN JA SVUL:N TUEN MAHDOLLISTAMASSA TAHDISSA SEUROILLE, PIIREILLE JA LIITOLLE ON MAHDOLLISTA RYHTYÄ TOTEUTTAMAAN VÄLITTöMÄSTI TÄTÄ PERUSAJATUSTA KOKO ORGANISAATION LÄPI KULKEVAN KOLMIJAON PUITTEISSA

1988 SEUROJA JA JÄSENIÄ ON HUOMATTAVASTI ENEMMÄN KUIN NYT, PALVELUT TOIMIVAT PIIRIEN SUKELLUSJAOSTOT OVAT TOIMINNAN KULMAKIVIÄ VALIOKUNNAT OVAT SUKELLUSJAOSTOJEN ETSIMIEN ASIANTUNTIJOIDEN MUODOSTAMIA IDEOINTI- JA KONSULTTIRYHMIÄ LIITON JOHTOKUNTA ON SUKELLUSJAOSTOJEN SEURA- JA PIIRITOIMINNAST A LUOVUTTAMIEN ASIANTUNTIJOIDEN MUODOSTAMA TEHOKAS KOKONAISTOIMINNAN KEHITTÄMIS- JA KOORDINOINTIELIN LIITOLLA ON PÄÄTOIMINEN KUNTOLIIKUNNAN OHJAAJA (LUOKKA TARKASTAJA), AINAKIN PUOLIAIKAINEN VALMENNUSPÄÄLLIKKö SEKÄ OSA-AIKAINEN NUORISO-OHJAAJA

TOTEUTUS YDINKYSYMYS ON SEUROJEN VALMIUS LIITTYÄ YHTEISTOIMINTAAN PIIRIEN SUKELLUSJAOSTOJEN MUODOSSA JA OTTAA SAMALLA SVUL:STA IRTI KAIKKI SE HYöTY, JOKA SIITÄ VOIDAAN SAADA 14

MITÄ SE ON? Yllä oleva on pähkinänkuoressa seurojen edustajille esitetty viiden vuoden toimintasuunnitelma. Se hyväksyttiin jokaiselle seuralle länetetyssä laajemmassa muodossa. Suunnitelma on parinkymmenen sivun vihkonen. Sen pääosista voi ottaa kalvot. Jos et sisäistä pähkinänkuorisanomaa, vaadi seurasi nokkahenkilöitä selostamaan koko asiaa yhteisessä seuraillassa tai seuran yleisessä kokouksessa. Johtokunnan ja valiokuntien puheenjohtajien seuraava askel on lisäkoulutuksen hankkiminen SVUL:n Istumme JOTA VA-koulutuksessa. yhdeksän päivää koulun penkillä Vierumäellä yhdessä Golf-liiton ja 5otteluliiton johdon kanssa. Pyrkimyksenämme on parantaa liiton palveluja. Kaikille seuroille on lähetetty luettelo SVUL:n SEURATOIMINTAKOULUTUKSESTA. Pankaa edusmiehenne myös koulun penkille. Kuluvana vuonna johtokunnan ja valiokuntien jäsenet on velvoitettu aloittamaan piireissä liikkuminen. Piirien yhteisissä tilaisuuksissa alueensa seurojen jäsenille tai eri toiminnanhaarojen vetäjille. Kunhan järjestätte niitä. ERITYISESTI TÄMÄN VELVOITTEEN TULISI SAADA LIIKLUOKKA TARKASTAKEELLE JAT: Luokkatarkastaja ei ole sukeltajan korkein aste, vaan liiton johtokunnan taidon ja tiedon perusteella nimittämä luottamushenkilö. Tehtäviä ja vastuuta välttelevä luokkatarkastaja tullaan korvaamaan aktiivisemmalla. Piireille ja seuroille tullaan lähettämään lisäinfoa näissä merkeissä. Voidaksemme suunnitella henkilökohtaiset liikkeemme tarvitsemme käyntipyyntöjä mahdollisimman pian. Itse olen jo päättänyt käyttää ainakin viikon tämän vuoden lomastani käyntiin pohjoisten piirien tilaisuuksissa syksyllä. Kale

Työsuojeluhallitus ja sukellusfysiologia

Sukeltaminen Norjassa MATKUSTAMINEN: Oma auto, pakettiauto, tai asuntovaunu on mukavin. T ARVITT A V AT ASIAPAPERIT: Henkilöllisyystodistus (ajokortti) PM-todistus ja lääkärintodistus. TARVITTAVAT SUKELLUSLUVAT: Paikalliselta nimismieheltä on etukäteen (kirjeitse) pyydettävä sukelluslupaa. Silloin on ilmoitettava sukelluspaikka tai alue, ryhmän vanhin sekä sukeltajien määrä. TARVITTAVAT SUKELLUSVARUSTEET: Hyvä puku, vesi yleensä kylmä 8-15°C. Nostoliivit, sillä yllättävät virrat saattavat kuljettaa sukeltajan pitkälle halutusta reitistä. Vuorovedestä riippuen virta saattaa muuttaa suuntaa hyvin nopeasti. ILMANSAANTI: Mukavammin omalta kompressorilta. Paikallisilta seuroilta ja palokunnilta voi myöskin saada apua. Tiedustele etukäteen vaikka Norjan liitosta (Norges Dykkeförbund, Hauger skolevei 1, N-1351 RUD). RETKET: Paikalliset kalastajat tai seurat voivat järjestää retkiä veneillä hylyille tms. LAITEVUOKRAUKSET: Ei yleensä mahdollista. LISÄTIEDOT: Norjan Liitto, allekirjoittanut, paikalliset turisti toimistot. RAJOITUKSET: Tietyillä alueilla sukelluskielto. KALASTUS: Avomeressä kalastus yleensä sallittu, varmista luvansaannin yhteydessä. Hummerin kalastus sukeltamalla on kaikissa Pohjoismaissa kielletty. MAJOITUS: Campingalueet, turistikodit, yksityisalueet LUVALLA. HINNAT: Campinghinta vaihtelee 30-100 NKR Turistikoti 70-120 NKR, maantielautta 40-60 NKR, Ilma 1-2 NKR/litra. Kieli: norja (ruotsi) ja jossain määrin englantia.

EDVIN MALMSTEN

Työsuojeluhallitus on liittynyt mukaan sukelluskirjallisuuden kustantajien joukkoon. Tänä keväänä tulee painosta Turun Laivastoaseman lääkärin lääk.lis. Kyösti Kaasisen laatima ja Työsuojeluhallituksen kustantama kirjanen "Sukeltamisen terveydelliset vaarat". Kirjasen laatiminen on ollut jo jonkin aikaa ajankohtainen, koska Sosiaali-ja terveysministeriön -60 luvulla vahvistamat sukelluslaiteohjeet (Sukelluslaitteet n:o 15) ovat tämän hetkisiä tarpeita ajatellen puutteelliset ja osittain vanhentuneet. Ohjeisto ei ole pelkästään fysiologian selvitys sukeltamisesta vaan sisältää myös tiedot sukeltamisen vaaroista ja jopa toimintaohjeet onnettomuuden sattuessa. Tärkeimpänä uudistuksena voidaan pitää sukellustaulukoiden saattamista ajan tasalle. Ohjeisto on tarkoitettu lähinnä sukeltajan ja avustajien sekä kalustoista vastaavien henkilöiden käyttöön. Myös painekammiohoidosta annetaan ohjeita hoitohenkilöstölle. Sisältö on selkeästi jaoteltu seuraavasti: - Sukeltaja ja ammatin vaarat - Paineen vaikutukset elimistöön - Hengitystapaturmat - Vaaratilanteet - Hoitoon kuljetus - Painekammio - Rekompressiohoito kammiossa - Rekompressiohoito vedessä - Sukellustaulukot - Liitteitä Vaikka kirjanen on tarkoitettu ammattilaisille pitäisi sen kuulua myös jokaisen harrastesukeltajan kirjastoon. Eihän fysiologia ole erilainen ammattimiehellä ja harrastajalla. Molemmat ovat ihmisiä ja toimivat veden alla ollessaan samojen lakien alaisina. Kirjasen painos tulee olemaan melko pieni joten jokaisen kannattaa ajoissa hankkia omansa. Hinta on muutaman kympin luokkaa ja myynti alkaa keväällä Valtion painatuskeskuksen myynnistä.

Johtokunta toimii Kokous 6/83 26.11. 1983 Mikkelissä Johtokunta käsitteli kokouksessaan mm. seuraavia asioita: - SUSL:n kilpailumääräyksien määrittelemä karenssiaika seurasta toiseen siirtyvän kohdalta päätettiin muuttaa kahdesta kuukaudesta kahdeksi viikoksi. - Todettiin, että uppopallon EM-kilpailut vuodelle -84 on annettu Suomen järjestettäväksi. Kisat järjestetään Turussa. - Päätettiin myöntää hangon Aqua Divers'ille tappiontakuuna puolet Sukelluskalastuksen PM-kilpailujen järjestämisestä aiheutuneen alijäämän korvaamiseksi. Korvattava summa on 575,-. - Uusiksi äänivaltaisiksi seuroiksi päätettiin hyväksyä seuraavat seurat: Keuruun Urheilusukeltajat, Searching Club (Turku) ja Helsingin Sukelluskerho. Jäsenseuroiksi ilman äänioikeutta kunnes rekisteröity päätettiin hyväksyä seuraavat seurat: Suonenjoen Urheilusukeltajat, Midnight-Diving (Ylitornio) ja Sukellussuunnistajat (Nastola). - Luokkatarkastajaksi päätettiin nimittää Jaakko Kuusisaari Helsingistä.

SUKELTAJILLEKIN OMA SUKELLUSTIETOKONE American Scubatronics AM-I Tämä uusin tulokas sukellustietokoneiden sarjassa laskee samat asiat kuin ne muutkin elektroniset ihmeet joita on saatavissa sekä USA:sta että Euroopasta. Se eroaa niistä kuitenkin merkitt~väll~ tavalla: se on halpa, koska sItä eI käytetä veden alla. AM1 on yksinkertaisesti kosteudelta suojattu taskulaskin, johon on ohjelmoitu Yhdysvaltain laivaston sukellustaulukot. Koneen päämitat ovat 60 x 92 mm, siinä on tavallisen taskulaskimen näppäimistö ja .se laskee yhteen, vähentää, kertoo ja Jakaa normaaliin tapaan. Tämän lisäksi siinä on neljä näppäintä taulukkolaskelmia varten ja kaksi näppäintä ilmankulutuslaskelmia varten, useimmat näistä kaksitoimisia. Voimanlähteenä on kaksi litiumparistoa, joiden pitäisi kestää 1000 käyttötuntia tai ainakin vuoden. Ensimmäisen sukelluksen jälkeen käyttäjä näppäilee kestoajan ja maksimisyvyyden Galoissa toistaiseksi) koneeseen, sitten sukelluksien välisen ajan ynnä toisen sukelluksen suunnitellun maksimisyvyyden. Kone laskee jäännöstyppiajan ja maksimiajan toiselle sukellukselle ilman dekompressi-

111 TOSHIBA

Nostoliivin käyttö pakolliseksi?

Liiton johtokunnalle on tullut kirjelmä nostoliivin käytön lisäämisestä.

TOSHIBAsukellusvalaisimet ja TOSHIBA-paristot

Asia tulee esille seuraavassa johtokunnan kokouksessa (18. 02. 84) ja kirjelmässä pyydetty vastine julkaistaan seuraavassa Urheilusukeltajassa (N:o 2)

ELEKTRIA -liikkeistä kautta maan Maahantuonti ja markkinointi:

~ ~ l!=ll IK<

~ II [Q) ~ I~I

ota. Se pystyy myös laskemaan tarvittava.n dekompressioajan, sikäli kuin selvItään yhdellä pysähdyksellä kolmessa metrissä. Sitä vaativampiin dekompressiolaskelmiin se ei pysty, vaan hälyttää. Kolmanteen sukellukseen valmistauduttaessa lasketaan kahden edellisen sukelluksen kestoajat ja jäännöstyppiaika yhteen ja käytetään tätä ikäänkuin ensimmäisen sukelluksen kestoaikana ja niin edelleen. Ilmankulutuslaskelmissa lasketaan ensin kulutus pinnalla, sen jälkeen kone laskee ajan käyttäjän antamalle syvyydelle. AM-l ei selvästikään hätyyttele nykytekniikan huippua verrattuna edistyksellisimpiin vedenalaisiin välineisiin, jotka käyttävät muita kuin laivaston taulukoita. Tämä laskin on vain taulukoiden korvike, mutta saattaa tietenkin eliminoida sen kohtalokkaan virheen. Rajoittamaton määrä sukeltajia voi käyttää samaa konetta. Merkittävin etu on hinta, joka Yhdysvalloissa on alle $ 50 (250- 300 mk). Valmistaja on American Scubatronies, 8306 Wilshire Boulevard Suite 6500, Beverly Hills, CA 9021 i.

Hui~putekn!i~a

pIenveneisIIn

- tutkat • kaikuluotaimet • VHF-radiopuhelimet • LA-radiot • paikanmäärityslaitteet • kaikuluotainpaperit • huolto kautta maan

Furuno-tutkat

Skanti-VHF-radiopuhelimet

SM·VA·KALASTUSKIL· PAILUT HELSINGISSÄ 2.-3. 7.1983 TULOKSET: JOUKKUE: 1. Haverinen, Tissari, Vanhanen (Lahden Pingviinit) pisteet yht. 1633 2. Kokko, Ljungqvist, Mäkinen (Saaristomeren sukeltajat) pisteet yht. 974 3. Pyysalo, Suonpää (Partiosukeltajat) pisteet yht. 622 4. Kurki, Meriluoto (Sukeltajat -78) pisteet yht. 618 5. Jokinen, Kangasniemi, Perälä (Sukeltajat ry.) pisteet yht. 406

NAISET: 1. Mälkiä Irmeli (Merisukeltajat)

pist. 44 2. Rekola Merja (Merisukeltajat) pist. 0 3. Siimes Anja (Merisukeltajat) pist. 0 4. Forsström Päivi (Merisukeltajat) pist. 0 (2., 3. ja 4. sijat ratkaistiin arvalla)

MIEHET: 1. Vanhanen Juha, Lahden Pingviinit, 681 pist. 2. Mäkinen Rauno, Saaristomeren sukeltajat, 554 pisto 3. Myyry Jouko, Kalypso, 544 pist.

4. Haverinen Teuvo, Lahden Pingviinit, 494 pist.

5. Tissari Kyösti, Lahden Pingviinit, 458 pist. 6. Meriluoto Tero, Sukeltajat -78, 364 pist. 7. Kangasniemi Ari, Sukeltajat ry., 348 pist. 8. Pyysalo Pauli, Partiosukeltajat, 334 pist. 9. Suon pää Arto, Partiosukeltajat, 288 pist. 10. Kurki Ari, Sukeltajat -78,254 pist. 11. Ljungqvist Lauri, Saaristomeren suk., 249 pist. 12. Sanmark Jan, Urheilusukeltajat, 202 pist. 13. Kokko Jorma, Saaristomeren suk., 171 pist. 14. Kuuseva Jouko, Lahden Pingviinit, 99 pist. 15. Raita Vesa, Saaristomeren suk., 75 pist. 16. Perälä Timo, Sukeltajat ry., 52 pist. 17. Launonen Kari, Lahden Pingviinit, 39 pist. 18. Vorne Ari, Tampereen urh.suk., 11 pist. 19. Kuuseva Ari, Lahden Pingviinit, 8 pisto 20. Jokinen Kari, Sukeltajat ry., 6 pist. 21. Touru Tapio, Alkon urh.suk., 6 pist. - Lönnberg Mikko, Merisukeltajat (diskattu, myöhästyi maalista)

KILPAILUN SUURIN KALA: Ari Kangasniemellä: 1910 g kampela.

Navstar-navigointilaitteet

-== -

1'""""""'1

f-]~i-~ __ ___J

~;J

Furuno-kaikuluotaimet

Onnea kaikille voittajille! Kalastuskilpailuissa oli 26 osanottajaa kymmenestä eri seurasta. Kalaa tuli yhteensä 219 kg 146 g (kampela oli yleisin saalis, mutta jotkut onnistuivat saamaan myös muutaman ahvenen ja turskan). Haukea ei näissä kilpailuissa saatu, vaikka nähty niitä kyllä oli. Kiitokset kaikille kilpailuihin osallistuneille!

Merisukeltajat ry. Helsinki

KALASTUSKILPAILUT HELSINGISSÄ Alku aina hankalaa. Alunperin aluksen piti olla m/s Ingeborg. Iso alus on siinä mielessä hyvä, että alkujärjestelyt, pukemiset, puhumiset jne. olisi voinut suorittaa menomatkalla. Samoin punnituksen ja palkintojenjaon paluumatkalla Helsingissä kun matka kalavesille kestää parisen tuntia. Lisäksi isolla aluksella olisi hyvällä säällä ollut mahdollista mennä sellaisillekin kalaisille matalikoille, joissa pinnan yläpuolella ei nouse nypylääkään, esim. Gråskärbådan'ille. Mutta iso alus ei ole halpa. Mukaan täytyisi saada paljon osallistujia, muuten osanottomaksu kilpailijaa kohti maksaisi maltaita. Kilpailua mainostettiin avoimena muustakin syystä. Onhan ollut puhetta, että piirien kilpailut yleensäkin tulisi pitää avoimina, jotta lajin harrastajilla olisi mahdollista osallistua useampaan kilpailuun vuoden aikana. Lajin harrastajille tekee hyvää myös tutustua muiden piirien tasoon. Mukaan toivottiin myös tavallisia sukeltajia. Sukellusretki olisi ollut todella halpa. Pääkaupunkiseudulla ei ole pitkään aikaan päässyt 35 markalla kokopäiväsukellusretkelle viikonloppuna. Kutsu kilpailusta toimitettiin kaikille niille piirin ulkopuolisille seuroille, jotka yleensäkin ovat olleet mukana kalastuskilpailuissa. Samoin Helsingin piiri postitti sen hyvissä ajoin kaikille piirin jäsenseuroille. Ellet ole kutsua nähnyt, vika lienee seurasi sisäisessä tiedottamisessa. Helsinkiläiset sukellusliikkeet lahjoittivat todella runsaasti palkintoja. Suurkiitokset heille meidän kaikkien puolesta. Myös Suomen Sokeri, Schröder, Stockmann sekä eräät yksityiset olivat mukana tukemassa kilpailua. Palkinnoissa oli varauduttu 30-60 kilpailijaan. Nyt palkinnoista osa palautettiin tai säästetään ensi vuotta varten. Olosuhteet olivat siis otolliset ja kaiken piti olla kunnossa. Järjestäjän kannalta harmittavia takaiskujakin tuli. Kilpailut ovat perinteisesti olleet toukokuun lopulla Helluntaina. Vuoden 1983 alusta voimaan tulleen uuden kalastuslain takia ne jouduttiin siirtämään, SM-kalastuskilpailuista, kesälomista, HankoCup'ista, sukellusleireistä yms. johtuen vieläpä peräti syksyyn. Ingeborgin moottori hajosi ja kuljetusalusta piti vaihtaa. Vastaavanlaista jaalaa ei enää saatu. Ei ainakaan samaan edulliseen hintpan, 35 mk si-

SVUL:n Helsingin piirin vuoden 1983 kalastuskilpailut pidettiin 10. 9. Koirasaaren ympärillä. Ne olivat historian kolmannet, joten perinnettä niissäkin alkaa olla. Partiosukeltajat ovat olleet mukana järjestämässä näitä kaikkia, joten voin en kuvata vaihteeksi tapahtumia myös iärjestäjän kannalta.

___

...-"",,,,,,•..".,,,,.,-,

."~,

,,,,,,~ ~,,,,.-.,-""-

sältäen saunan ja kahvin, kuten levitetyissä kutsuissa oli mainostettu. Tilanteen pelasti SM-kilpailustakin tuttu troolari Wasa. Siinä oli sauna. Tosin tilaa oli vain noin 20 hengelle. Kahvia eivät hekään enää suostuneet samalla hinnalla järjestämään. Lisäksi saatiin Sukeltajat r.y:n Mia. H 20:n Dydy luvattiin reserviksi, mikäli se siihen mennessä olisi korjatpailun aikana he ampuivat mm. merimetson, joka on rauhoitettu eläin. Selvä koordinaatiovirhe, joka kantuo Onneksi e'ivät saaneet, sillä osallistujat olisivat mahtuneet yhteenkin alukseen. Osallistujia oli vähän. Liekö syksyn kylmä, sateinen päivä peloittanut osan harrastajista pois kisoista. Kolme lahtelaista osallistui piirin ulkopuolelta. Yhtään junioria ei uskaltautunut vielä tänä vuonnakaan mukaan. Mitalit jäivät siis valmiiksi kai verrettuina odottamaan seuraavaa vuotta. Naisiakin oli poikkeuksellisesti vain yksi. Todella harmillista hänelle, että kaloja oli niin vähän kuin niitä oli. Uskon, että normaaleissa olosuhteissa hän olisi saanut niitä useampiakin. Toivottavasti tälläinen kokemus ei vienyt haluja uuteen yritykseen. Myöskään yhtään tavallista sukeltajaa ei tullut mukaan. Turistejakin oli vain kaksi. Onneksi aluksen kippari tyytyi kohtaloon, eikä nostanut sovittua hintaa. Kun laskimme ankkurin Koirasaaren rantaan, vain puolet linnuista ui karkuun. Oli merilinnustuskauden ensimmäinen päivä ja metsästäjät olivat virittäneet rannat pilvenpimeästi täyteen linnun kuvia. Hiukan pelotti, että nämä yön y Ii vaI voneet punasilmäiset urhot ampuvat meidät sorsina. Mieleen muistui miten lehdet ovat metsästyskauden alussa täynnä juttuja ammutuista hevosista, lehmistä ja traktoreista. Sukeltaja, jonka pyöreä päälaki paistaa pinnassa ja vieressä sojottaa kurnuttava snorkkeli, on vähemmänkin valvoneelle herkkäsormiselle otollinen maali. Silläaikaa kun kilpailijat pukeutuivat, yksi meistä souti varoittamaan Ennustajia kohta tapahtuvasta lintukannan muutoksesta. Varoitus ei varmaan ollut aiheeton, sillä kil-

nattaa muistaa tulevina vuosina, nimittäin päivän valinta. Kalaa oli todella vähän. Kilpailusta muodostui näinollen kohtalaisen tiukka. Kalakin, etenkin kookas, olisi nostanut itsekunkin mitalisijoille. Esim. viidennen ja kuudennen sijan ratkaisemisessa jouduttiin turvautumaan suurimman kalan painoon, koska näillä oli pisteitä yhtä paljon ja kalojen lukumäärä oli sama. Samoin suurimman kalan palkintoa jaettaessa, se täytyi jakaa toiseksi suurimman kalan painon perusteella. Helsingin piirin joukkuemestaruuskin tuli 9 kampelalla. Masentavinta se varmaan oli ensikertaa mukana olleille, pumpata kolme tuntia ja saada keskimäärin kala tunnissa. Vika ei ollut kalastajissa, olihan mukana Suomen parhaimmistoa. Joko myöhäinen syksy tai kova tuuli ~oli saanut kampelat muuttamaan elintilansa muualle. Jälkiä näiden laajemmastakin läsnäolosta oli vielä nähtävissä. Järjestelyissä oli varauduttu suuremmankin kalamäärän punnitukseen. Kilpailijoille tehtiin mm. kopio punnituksen tuloksista, mutta eihän muutaman kalan pisteiden tarkistukseen sellaista olisi tarvittu. Lukuisia tunteja oli kulutettu myös siihen, että menneen kesän kokemusten perusteella järjestäjillä voisi olla kilpailun loputtua noin 500 kampelaa huolenaan. Jos sellaisia määriä vie kylmän rauhallisesti roskiin, johtaisi se ennenpitkää Ruotsin kaltaiseen harppuunakalastuskieltoon. Helsinkiläiset kalatukut ja savustamot eivät viikonloppuisin niitä huoli edes ilmaiseksi, varsinkaan kun niissä on harpuunnan reikiä. Hotellit, ravintolat yms. ovat kiinnostuneita vasta kun kampelat olisivat samankokoisina fileinä. Aikamoinen urakka tehdä ilmaiseksi. Korkeasaaren eläintarha lupasi ottaa kalat vastaan, jos ne viedään perille. Hekään eivät suostuneet niitä mistään hakemaan, korvauksesta nyt puhumattakaan. Ainoa paikka, josta olisi voinut saada rahaa, oli Ravintola Kappeli. Sinnekin kalat pitäisi viedä maanantaiaamuisin tuoreina, mieluimmin perattuna ja lajiteltuina. Jos kaloja ja-

••

TAPIOLA,YHTIOT SUKELTAA NSSASI

Tapiola,yhtiöt on urheilusukeltajien oma vakuutustalo. Sukellamme kanssasi kilpailuissa ja pal, velemme Sinua mielellämme kaikissa vakuutusasioissasi. Yhteiset kuviomme ovat mm. nämä:

LISENSSIVAKUUTUS KILPAILUMA TKOILLE Suomen Urheilusukeltajain Liitto on vakuuttanut jäsenensä Tapiola,yhtiöissä. Urheilusukeltajain tapaturmavakuutus toi, mii samalla kilpailulisenssinä Liiton urheili, joille, tuomareille, valmentajille ja toimi, henkilöille.

KOJEVAKVUTUS HARRASTUSVALINEILLESI Harrastusvälineesi ovat sinulle tärkeitä ja tarpeellisia - haluat niiden olevan jatku, vasti toimintakunnossa ja käytettävissäsi. Monipuolinen kojevakuutus suojaa väli, neesi edullisesti. Vakuutus on voimassa kaikkialla maailmassa eikä sisällä lainkaan omavastuuta.

MATKAVAKUUTUS ULKOMAAN SUKELLUKSIIN TEE V AKUUTUKSIST ASI TAPIOLASOPIMUS Lähde ulkomaisille vesille kauttamme. Matkavakuutuksemme sisältää matkustaja" Kun teet Tapiolasopimuksen, saat vakuu, matkatavara, ja matkavastuuvakuutuksen. tuksesi kerralla kuntoon. Tapiolasopimus Matkustajavakuutus korvaa myös urheilu, alentaa vakuutusmaksujasi ja saat käyttöäsukelluksessa sattuvat vahingot. Matka, si erikoisetumme: oman yhteyshenkilön, tavaravakuutus on hyvä suoja laitteillesi ja vuosittaisen vakuutusotteen ja Tapiola, matkavastuuvakuutus auttaa, jos joudut kansion. korvausvelvollisuuteen esine, tai henkilö, vahingossa. Luotettava sukelluskumppanisi

10 PS. Kun käytät palveluitamme hyödyksesi, tuet samalla Liittosi toimintaa.

kaisi ilmaiseksi ohikulkijoille, tokko he näitä huolisivat. Täytyyhän niissä 01 vikaa jos niitä ilmaiseksi jaetaan. Mikäli niitä myisi esim. markan kappale, saisi arvatenkin sekä viranomaiset että ammattia harjoittavat kalakauppiaat niskaansa. Kullan arvoinen tieto on sillä, joka tämän ongelman ratkaisee. Pieni korvaus saaduista kaloista yleiskulujen peittämiseksi olisi ihan paikallaan järjestävälle seuralle. Tämän kilpailun kaloista ei tullut ongelmaa. Niitä jäi tasan 13 kappaletta ja ne syötiin seuraavan päivän sukellusretkellä. Olisi mennyt enemmänkin. Jäi siis eläintarhan jääkarhulta vieläkin kokematta kampelan erinomaisuus ruokana. Sääli. Nämä esimerkin omaiset huolet ovat arvatenkin tuttuja kaikille, jotka ovat jotakin järjestäneet, oli se sitten suunnistusta, uppopalloa, sukellusretkiä tai mitä tahansa järjestelyä vaativaa toimintaa. Tuskin on niin pientä kilpailua tai sukellustapahtumaa, ettei sitä junaillessa helposti joudu soittamaan sataakin puhelua. Kilpailut ja erilaiset tapahtumat ovat välttämättömiä lajin kehityksen kannalta. Kun jokainen vuorollaan on järjestäjänä, ei työ ole kuitenkaan ylivoimainen taakka kenellekään. Paras tapa kai osoittaa sympatiaa järjestäjiä kohtaan on olla aktiivinen ja ottaa osaa. Siten turvaat kaikki ne vuosittaiset perinteiset tapahtumat ja sen, että joku aina suostuu tekemään epäkiitollista ja aikaaviepää, ilmaista työtä harrastamasi lajin eteen.

Pauli Pyysalo Partiosukeltajat r.y.

SVUL:n Helsingin piirin sukelluskalastuskilpailut Koirasaarella 10. 9. 1983 klo 13.00-16.00 pisteet! kpl Helsingin piiri, yleinen sarja 56/8 1. Ari Kangasniemi Sukeltajat r.y. 39/6 2. Heikki Tanskanen Partiosukeltajat 30/5* 3. Tero Meriluoto Sukeltajat -78 24/4* 4. Jens Kristiansen Partiosukeltajat 18/3 (275 g) 5. Jouko Myyry Calypso 18/3 (225 g) 6. Arto Suon pää Partiosukeltajat 15/2 7. Pauli Pyysalo Partiosukeltajat 6/1 8. Tomi Raij Partiosukeltajat mukana Helsingin piirin ulkopuolelta 98/15 (1) Juha Vanhanen Pingviinit!Lahti 3115 (4) Jouko Kuuseva Pingviinit/Lahti 19/3 (7) Teuvo Haverinen Pingviinit!Lahti 53 kampelaa 2 ahventa* Helsingin piiri, naiset Partiosukeltajat Pirjo Ahonen Helsingin piiri, joukkueet 57/9 1. Partiosukeltajat (Kristiansen-Suonpää-Pyysalo) 56/8 2. Sukeltajat r.y. (Kangasniemi-Jokinen-Perälä) 45/7 3. Partiosukeltajat (Tanskanen -Jokinen - Ahonen) 30/5 4. Sukeltajat -78 (Meriluoto-Peura) mukana Helsingin piirin ulkopuolelta 148/23 Pingviini t (Vanhanen - Kuuseva - Haverinen Kilpailun suurin kala Ari Kangasniemi J uha Vanhanen

Helsingin punn kalakilpailuun ovat palkintoja lahjoittaneet MEDUUSA POLARSUKELLUS FINN-SUIT LEIFMARIN OPTOMEC NETPOSUP STOCKMANN SUOMEN SOKERI SCHRÖDER

kampela 550 g, kampela 505 g kampela 550 g, kampela 405 g

Yksi tyishenkilöi tä jotka eivät halua nimeään esiin

Palkintojen yhteisarvo oli noin 4000,josta kiitos kaikille meitä tukeneille lahjoi ttajille

HELSINGIN LÄÄKÄRIKESKUS JA LABORATORIOT OY Asiaan perehtyneet lääkärimme suorittavat toimipisteissämme Mannerheimintie 12 B (Ajantilaus: 646622) ja Huopalahdentie 22 (Ajantila us: 558981) urheil usukeltaj ien lääkärintarkastuksia kansainvälistä lupakorttia varten (SPORTDIVER'S DOCTOR'S CERTIFICATE=VIHREÄ KORTTI)

hdoton kuin meri A ICH SL 7150 merikiikari Tämä kiikari on muotoiltu käteen sopiHABICHT SL 7x50 vaksi. Sitä on helppo väsymättä käsitellä on vesitiivis ankarissakin olosuhteissa. Tehdas testaa jokaisen kiikarin upottaMerellä tarvitaan tarkkoja ja luotettavia malla sen 5 metrin syvyyteen tunnin navigointilaitteita. Näistä riippuu meriaJaksi. matkan onnistuminen. SWAROVSKIn kehittämä SWAROTOP super-broadbandHABICHT coating-menetelmä takaa aidonväriset on iskunkestävä näkymät ja optimaalisen kontrastin myös epäedullisessa valaistuksessa Jokainen kiikari testataanjo tehtaalla kuten hämärässä ja vastavalossa. pudottamalla se kahden metrin korkeudelta 10 cm syvyiseen hiekkakasaan. Käyttövarmuus ja huipputarkan optiikan suojaaminen ovat olleet tuotekehittelyn ValmistaJa: tärkeimpänä päämääränä. Patentoituun, SWAROVSKI OPTIK , Itävalta vakaaseen runkoon sljoitettua optista Myynti: järjestelmää suojaa kuori, joka on tehty uuden valmistusmenetelmän mukaan ORIOLA OY muotoon valamalla. DlOptiikka Pehmeällä polyuretaanilla päällystetty kiikari on miellyttävä kädessä samalla JÄLLEENMYYNTI: kun se sopeutuu myös kosteisiin olosuhHYVINVARUSTETUT OPTIKKOteisiin ja vaihteleviin lämpötiloihin. Se ei LIIKKEET KA UTT A MAAN ~_l_ui_Skah ____d_a_käd_··_e_sm_"_~_·s_s_~_·_O_lO_suh __te_is_sa_.____________________________--/

SUKELTAJAN ELÄIMET Ilppo Vuorinen, Pasi Laihonen ja Erkki Lietzen Turun yliopisto Biologian laitos 20500 Turku 50 P: 921-645767, 645780 Meren eläimet voivat olla paitsi sukeltajan silmäniloa myös insinöörin tai teknikon päänvaivana. Mikä eteen, kun simpukat ja muut vesieliöt tukkivat suurten teollisuuslaitosten merivesijärjestelmiä ja saattavat hetkellisesti tehdä laitoksen toimintakyvyttömäksikin? Haittoja aiheuttavat meri- ja murtovesieläimet ovat vuodesta 1977 lähtien olleet Turun yliopiston Biologian laitoksen ja Saaristomeren tutkim uslaitoksen tekemän fouJing-tutkimuksen kohteena. Sinisimpukasta ja merirokosta kirjoitettiin tässä lehdessä jokin aika sitten (Eeva Furman, Urheilusukeltaja 3/81). Käsitteellä fouling tarkoitetaan eläimiä ja kasveja, jotka aiheuttavat haittaa ihmistoiminnalle kiinnittymällä vedenalaisiin pintoihin kuten laitureihin, laivojen pohjiin ja teollisuuslaitosten meri vesijärjestelmiin. Maamme järvissä ei fouling-ongelmaa esiinny. Merialueella sen sijaan haittoja aiheuttavat eräät koville alustoille asettuvat eläimet ja valoisissa paikoissa myös kasvit. Edellä mainittujen sinisimpukan ja merirokon lisäksi Suomessa fouling-haittoja aiheuttavat runkopolyypit ja levärupi (kuvat 1- 5). Näistä lienevät sukeltajille oudoimpia runkopolyypit. Ulkonaisesti ne muistuttavat kasveja. Usein puhutaankin sammaleesta tai parrasta, koska eläinten yhdyskunnat peittävät vedenalaisia pintoja ryijymäisenä kerroksena. Todellisuudessa on siis kyse eläimistä, korallien sukulaisista. Suolaisuus säätelee levinneisyyttä Tutkimuksemme on keskittynyt eläinten esiintymisen kontrollointiin voimalaitoksissa. Lajit kulkeutuvat voimalaitosten merivesijäähdytysjärjestelmiin mikroskooppisen pieninä toukkina (kuva 6), kiinnittyvät järjestelmän seinämiin ja kasvaessaan aikuisiksi haittaavat virtausta, aiheuttavat korroosiota ja tukkivat lauhduttimia. Tutkimuksen alkuvaiheessa kartoitimme lajien levinneisyyttä rannikollamme. Kuvassa 7. on esitetty lajien levinneisyys vuosina 81- 82 tehtyjen tutkimusten mukaan. Verrattaessa kuvaa Furmanin esitykseen voidaan todeta, että sinisimpukan esiintymisalue on jokseenkin sama molemmissa tutkimuksissa. Sen levinneisyysalue ulottuu Vaasasta Loviisaan asti. Merirokon esiintymisalue puolestaan on huomattavasti aiempaa luultua laajempi. Sitä Qn tavattu Kas-

kisista Haminaan. Runkopolyyppien osalta ei aikaisempaa tietoa ole ollut. Toinen kahdesta runkopolyyppilajistamme, murtovesipolyyppi esiintyy koko rannikkoalueellamme. Laji on tieteellisen nimensä (Cordylophora caspia) mukaisesti kotoisin Kaspianmereltä ja on sieltä levinnyt 1800luvulla rakennettujen kanavajärjestelmien kautta Itämerelle. Toisen runkopolyyppilajin, lovenin runkopolyypin levinneisyys rajoittunee lounaiseen rannikkoalueeseen. Leväruven levinneisyydestä tiedetään kaikkein vähiten, mutta Dmien havaintojemme mukaan sitä esiintyy ainakin välillä Vaasa - Loviisa. Eläin ei huomaamattomuutensa takia ilmeisesti usein osu biologinkaan silmään. Lajien levinneisyysalue ei todennäköisesti ole laajentunut niin paljon kuin tästä vertailusta voisi päätellä, sillä havaintojen kattavuus rannikkoalueella on selvityksissä erilainen. Levinneisyys vaihtelee eri vuosina jonkin verran, mutta uskoaksemme melko suppealla alueella lajien levinneisyyden äärirajoilla. Miltei kaikki mainitut eläinlajit ovat runsaimmillaan alueella, jolla meriveden suolapitoisuus on yli 5 promillea. Suolapitoisuus vaihtelee sademäärän ja Tanskan salmien virtaaman sääteleminä usein pidemmissä jaksoissa. Myös eläinten esiintyminen noudattanee jossain määrin tätä vaihtelua. Paikallisesti rannikkovesien rehevöityminen lisää tai vähentää joidenkin lajien esiintymistä. Mikä säätelee syvyysesiintymistä ? Kovan pohjan eläimet ovat runsaimmillaan suhteellisen matalassa rantavyöhykkeessä. Varsinaisella esiintymisalueellaan, Pohjanmerellä ja Atlantilla, lajit ovat vuorovesivyöhykkeen eläimiä. Itämeressä rantavyöhykkeen ylimmässä osassa eläinten esiintymistä rajoittaa jäätyminen. Vähän syvemmällä ainoana rajoittavana tekijänä on vapaa kasvualusta. Kilpailussa kasvualustasta on sinisimpukka lajeista pitkäikäisimpänä menestyksekkäin. Syvemmälle mentäessä sinisimpukka täyttää kaikki soveltuvat kovat alustat ja esiintyy 10-15 metrin syvyydessä suurina valleina.

Pehmeällä pohjalla sinisimpukat esiintyvät ryppäinä. Ei tiedetä, miksi sinisimpukka on yleisin juuri tällä syvyydellä. Syvemmälle mentäessä yksilömäärät pienenevät. Syvimmällä olleet löydöt sinisimpukoista on tehty 53 metristä Korppoon Loomissa ja 70 metristä Gotlannissa, mutta esiintymien luonteesta ei ole tietoa. Kyseessä on saattanut olla yksittäisiä, matalammalta irronneita yksilöitä. Paljon ei siis tiedetä sinisimpukan esiintymisestä syvyyssuunnassa ja muista lajeista tietoa on vielä vähemmän. Kiinnostava seikka näiden eläinten esiintymisessä on ns. submergenssin mahdollisuus eli monet lajit esiintyvät Itämeressä syvemmällä kuin varsinaisella esiintymisalueellaan Pohjanmerellä. Tähän on luultavasti suolapitoisuudella vaikutuksensa. Suolapitoisuus kasvaa Itämeressä syvemmälle mentäessä ja näin joillekin lajeille riittävä suolapitois~us sa~ttaa löytyä syvästä vedestä, vaIkka pmtaveden suolapitoisuus olisikin liian pieni. Samankaltainen tilanne on mahdollinen myös meidän rannikollamme ja lajien levinneisyydet voivat syvässä vedessä olla laajemmat kuin rannalta tarkastellen voisi olettaa.

Hyvät lukijat! Kirjoitan teille nyt ensimmäistä kertaa. Tämä palsta on syntynyt tarpeesta vastata niihin lukuisiin vedenalaista luontoa koskeviin kysymyksiin, joita pitkän sukeltajaurani aikana olen sattunut kuulemaan. Kaikkiin esitettyihin kysymyksiin en tietenkään ole pystynyt vastaamaan, mutta onnekseni lukuisat kollegani ovat täydentäneet puutteellisia tietojani. Tämä palsta on tarkoitettu kaikille teille, jotka sukellatte tai olette muuten vain kiinnostuneita vedenalaisesta luonnosta ja haluatte kysyä vedenalaisesta kasvi- ja eläinmaailmasta ja siihen liittyvistä ilmiöistä. Jos sukeltaessanne olette havainneet outoja kasveja, kaloja, äyriäisiä ym., kysykää ihmeessä. Mottona on: niin tyhmää juttua ei olekaan etteikö sitä tänne kannattaisi lähettää. Ja osoite on: "Kysy VA-Iuonnosta" Urheilusukeltajalehti Kustavintie 9 C 24 20310 Turku 31 Niin että tarinaa paperille ja paperi postiin eikä sinne ... klosettiin.

Nyt kun palsta on pantu ja pysyy, voinkin vastata ensimmäisiin kysymyksiin, joita sukeltajatoverini aikanaan ovat minulle esittäneet. Ensimmäinen kysymys: " Kesällä

1983 olin kaverini Antin kanssa dyykkaamassa Hangon vesillä. Sukeltelimme kalliosaaren kupeessa, syvyyttä oli noin viisi metriä, päivä oli aurinkoinen ja vesi kirkasta. Nousimme pintaa kohti pohjaa pitkin. Rantakivikossa vesikasvien joukossa näin omituisen madolta näyttävän otuksen, joka kiemurteli käärmemäisesti ja liikkui pystysuunnassa hitaasti. Otin eläväisen käteeni ja tarkastelin sitä lähempää - väriltään se oli vihertävä ja sillä oli silmät kuten kalalla. Oliko kyseessä kala vai jokin muu veden eläin? Pituutta otuksella oli noin 15 cm." Nimimerkki Ahti K. Vastaus: "Selityksestä päätellen kysymyksessä oli jompikumpi rannikollamme esiintyvästä merineuloihin kuuluvasta kalasta. Meillä esiintyvät lajit ovat silo- ja särmäneula, joista kummatkin esiintyvät yleisinä. Edellinen koko rannikkoalueella ja jälkimmäinen pääasiallisesti Ahvenanmaalla ja lounaisrannikolla. Paras erotustuntomerkki kyseisten lajien välillä on pää, joka on särmäneulalla huomattavasti pitkänomaisempi kuin siloneulalla. Kumpikin laji viihtyy matalissa ranta vesissä levien joukossa ja käyttää ravintonaan mm. äyriäisiä."

Kysymys: "Olin viime kesänä Turun saaristossa sukeltamassa. Kun nousin vedestä huulessani roikkui pari cm pitkä mato, joka ei meinannut millään irrota. Se oli melkein musta, mutta siinä oli vaaleampia epämääräisiä kuvioita. Kumpikin pää oli pyöreä ja muuta ruumista leveämpi. Varsinkin toinen pää oli erityisen leveä. Mikä se oikein oli? Onko se vaarallinen?" Anneli K.

Vastaus: "Kuvauksesta päätellen otus lienee ollut saaliistaan erehtynyt mittarijuotikas. Se on ihmiselle täysin vaaraton kalojen loinen. Juotikas takertuu ruumiin päissä olevilla imukupeilla isäntään, josta se imee ravintoa.

Olle Högman Biosukeltajat

SUSL:n KlLPAILUVAKUUTUS, JOHON SISÄLTYY TAPATURMAVAKUUTUS - maksu vuodeksi: alle 16 v. 17,väh. 16 v. 26,- vakuutuksesta maksetaan korvauksia mm. + urheilusukelluskilpailuissa, urheiluharjoituksissa sekä urheiluun välittömästi liittyvillä kilpailumatkoilla sattuneista tapaturmista + SUSL:n, sen jäsenpiirin tai seuran järjestämillä sukeIlusretkillä sattuneista tapaturmista - korvauslajit ja vakuutusmäärät + korvaus kuolemantapauksessa 5.000,+ haittakorvaus kertakorvauksena enintään 60.000,10.000,+ tapaturmaa kohti - maksulomakkeita (postisiirto-) saa mm. SUSL:n toimistosta, SVUL:n piiritoimistoista, seurojen yhteyshenkilöiltä. - Yhteyshenkilönä kaikissa vakuutusasioissa toimii ylitarkastaja Arvo Laisi (Tapiola-yhtiöt), puh. 90-4532328. - Muista täyttää lomake huolellisesti, vakuutusnumeronasi on oma sos.turvatunnuksesi. - SUKELLA TURVALLISESTIl POSTIPANKKI· POSTISIIRTO @ POSTBANKEN . POSTGIRO

SUOMI

FINLAND

Maksun saaja

Kysymys: "Onko Suomessa polttavia meduusoja?" Nimimerkki Kanarialla kärähtänyt

Suomen Urheilusukeltajain liitto ry. Topeliuksenkatu 41 a 00250 HELSINKI 25

SUOMEN URHEILUSUKELTAJAIN LIITTO KILPAILUVAKUUTUS

Vakuutuksenottajan nimi ja osoite

Vastaus: "Rannikollamme yleinen korvameduusa eli meri vasikka ei polta. Se syö veden keijuvia pieneliöitä, pääasiassa hankajalkaisäyriäisiä. Toisinaan ajautuu eteläiseltä Itämereltä polttiassolullisia hiusmeduusoja aina meidän rannikollemme saakka. Havaintojen mukaan nekään eivät kuitenkaan täällä polta. Syynä tähän saattaa olla veden alhainen suolapitoisuus tai eläinten huono kunto." Kysymys: "Mitä ovat ne tummat noin nuppineulan pään kokoiset limapallot, joita on kivissä, kallioissa ja kasveissa. Varsinkin loppukesällä niitä on paljon ainakin Porvoon saaristossa." Åke Lahti Vastaus: "Limapallot ovat luultavasti kolonioita muodostavia sinileviä. Yhdessä paHossa on suuri määrä hyvin ohuita leväsolujen muodostamia rihmoja, jotka näkyvät vain mikroskoopilla. "

ti: RISTO Ä. PYLÄ 0 ... -.--.--- .. -.-.- . -... ..... .. -. . . -.. .. .. --.-..... . :.:

~ TURVAT.~.~....L ..~ 3

~ 99900

~ Henkilötunnus

V~SKI 90

~ 051067-123 W E Tilisiirto Girering : Tilillepanoleima Inb.stämpel ................ ........ . ~Allekirioilusl..JnclerSkrift

vi.· · ~ -~ ·pvrrlbaium··-· tj~()nt() ~~. ::::;

~~~----------------------~---------------~------~--------+05415140>

Ostetaan Myydään

Myydään tai vaihdetaan venetarvikkeisiin oranssi Viking-säätötilavuuspuku. Koko noin 180-185 cm/70-80 kg. Puh. 90-284906.

Mietittävää itse kullekin Kaikki sukellusta harrastavat todennäköisesti ovat tietoisia loppusyksystä 1983 tapahtuneesta sukellusonnettomuudesta, jossa yksi sukeltaja katosi. Selvää on, että tällaisen tapahtuman jälkeen huhuja ja tarinoita tapahtuneesta kiertää sukeltavan kansan keskuudessa. Parhaiten tapahtuneesta tietävät ne, jotka eivät ole olleet koko retkellä mukana. Erityisesti sensationnälkäisiä hiertää syyllisen etsiminen. Sukellusvanhimpana kyseisellä hetkellä oli Leif Thoren Helsingistä. Toinen lepovuorossa ollut sukellusvanhin, joka Lefan kanssa yhdessä oli laatimassa tälle retkelle sukellussuunnitelmaa oli Jan Kauppinen Turusta. Sukellussuunnitelma koko viikonlopun tapahtumaa varten oli erittäin hyvin laadittu. Erityinen huomio oli suunnattu koko sukellustapahtuman hoitamiseen turvallisesti, ohjeiden mukaisesti. Erityisesti painotin keskustellessani Jan Kauppisen kanssa järjestelyistä, että kaikki on hoidettava ja suunniteltava siten, että mikäli jotain kaikesta huolimatta tapahtuu sukellusvanhimpia ei voida syyttää asioiden laiminlyönneistä. Jokainen ko. retkellä ja onnettomuussukelluksella mukana ollut tietää, että näin myös oli toimittu. Tämä on selvää tähän asti, mutta kuten alussa totesin huhut kiertävät. Niiden sisältö on useinkin ilkeämielinen ja vahingoitustarkoituksessa levitetty. Näin tapahtui myös kouluttajien opinto päivien yhteydessä 11.12. 2. Helsingissä. Tällöin Tirrosen Jukka nimitti emo retkellä vanhimpana ollutta Lefaa kohtalaisen suuren joukon kuullen tappajaksi. Vaikka ymmärrän Jukkaa ja hänen käyttäytymistään noin yleisesti hyvinkin pitkälle katson rajan sentään jossain olev~n. Ei voi kenellekään kuulua oikeutta ilkeyksien latelemiseen toisista jatkuvasti. Omissa ympyröissään liikkuessaan jokainen tehköön mitä haluaa. Esiintyessään julkisesti Liiton järjestämässä tilaisuudessa on osattava käyttäytyä. Tässä tapauksessa odotan Liiton päättävien elinten toimia Jukan suhteen. Lukijasta tietysti riippuu, mitä hän ajattelee. Useat tietysti ajattelevat, että Jokke puolustaa Lefaa. Ei Lefa mitään puolustajaa tarvitse. Hän on toiminut oikein ja tarkasti tapahtuneen yhteydessä eikä kukaan häntä tapahtuneesta ole missään vaiheessa syyttänyt. Ei kukaan niistä, joilla siihen olisi mahdollisuus ollut, koska ei mitään syytettävää ole ollut. Tämä on asia, joka on ymmärrettävä ja uskottava. !Jouko Moisala

Ansiomitaleista ja kunnianosoituksista Seurat toimivat, jäsenet toimivat, täyttävät vuosia, jäävät pois toiminnasta ja niin edelleen. . On paikallaan muistaa pitkään mukana olleita tai muuten ansioituneita, mutta miten? Juuri tätä muistamista varten on aikanaan perustettu Suomen U rheilusukeltajain Liitto ry:n Ansiomitali. Ohjesäännön mukaan toimien voivat seurat anoa mitalia ansioituneille jäsenilleen.

Suomen Urheilusukeltajain liiton ansiomitalien ohjesääntö 2

5 6

Suomen Urheilusukeltajain liitto ry:n ansiomitalia jaetaan tu~nustuksena ansiokkaasta toiminnasta ja uhrautuvasta työstä maan urheIlusukelluksen, Suomen U rheilusukeltajain liitto ry:n ja sen jäsenseurojen hyväksi. Ansiomitalin luokat ovat: 1 lk kultainen II lk hopeinen III lk pronssinen .. . Ansiomitalin saamisen edellytyksenä on I lk Erittäin ansiokas toiminta liiton luottamustehtävIssä taI maan urheIlusukelluksen hyväksi. ., . II lk Ansiokas toiminta liiton tai erittäin anSIOkas tOlm~nta SyUL:!l piirien sukellusjaostojen sekä jäsen seurojen luottamustehtävIssä taI urheIlusukelluksen hyväksi. . . III lk Ansiokas toiminta liiton, SVUL:n piirien sukellusjaos~oJen taI jäsenseurojen luottamustehtävissä tai. ~rheilus~kelluksen hyväksI. ... Ansiomitaliesityksen voivat tehdä luton valIokun~a!, ~VU.L:n pllnen sukellusjaostot ja jäsenseurat. Esi~yksen t~lee ol~a kIrJal~IseStI perusteltu ja osoitettu liiton johtokunnalle, Jo~a käsI.ttelee.Ja. ratkaIsee a~I~n. saat~ aan liiton työvaliokunnan tai huomIOnOSOItustOImIkunnan, mIkalI sellaI. . . . .... nen on nimitetty, lausunnon. Ansiomitalit myöntää liiton johtokunta työvalIokunnan eSItyksesta. Paatöksen tulee olla yksimielinen. .. . . Ansiomitalit pyritään jakamaan luton vuosIkokouksIssa. Luovutuksen . tulee tapahtua juhlallisesti ja mikäli mahdollista juhl~tilais~~de~sa. Ansiomitalin luovutuksen yhteydessä annetaan omIstuskIrja Ja ansIOmitalin saaneista pidetään luetteloa. Ansiomitalin saajalta ei peritä lunastusmaksua. Johtokunnan määräämän lunastusmaksun suorittaa esityksen tehnyt yhteisö. . . Ansiomitali voidaan antaa myöskin liittoon kuulumattomalle Ja ulkomaIden kansalaiselle. Tampereella marraskuun 12. päivänä 1976 SUOMEN URHEILUSUKELT AJAIN LIITTO ry Johtokunta

Urheilusukeltajan lääkärintarkastuksia

ILPO HOVI lääket.lis. KLUUVIN LÄÄKÄRIASEMA Kaisaniemenkatu 1 Ba, 00100 Helsinki 10 Ajanvaraus puh. 630660

SUSL TIED. jatkoa sivulta 6

SUSL:n julkaisemat lehdet Liitto julkaisee yhtä säännöllisesti ilmestyvää lehteä. SUSL:n jäsenkunnalle jaettava sisäinen tiedotuslehti US ilmestyy viisi kertaa vuodessa. Lehti on liiton äänitorvi jäsenistöön päin - ja myös jäsenistöltä hallintoon päin. Lehteä on ensisijaisesti pidettävä koko liittoa koskettavien asioiden julkistamiskanavana. Hyvän tiedotuslehden tekeminen edellyttää paikallisyhdistyksiltä ja jäsenistöltä aktiivisempaa mukaantuloa lehden tekemiseen. Lehti leviää myös jäsenkunnan ulkopuolelle ja kertoo osaltaan liiton toiminnasta eri sidosryhmille.

TIEDOTUKSEN SUUNNITTELU JA JOHDONMUKAISUUS SUSL:n tiedotustoimjnta pyrkii suunnitelmallisuuteen ja johdonmukaisuuteen. Puolivuosittain pyritään arvioimaan etukäteen kaikki sellaiset liiton tai yhdistyksen tilaisuudet, joilla on julkista arvoa. Tiedotusresurssien kannalta on tarkoituksenmukaista, että kutakin tapahtumaa varten on käytettävissä riittävästi valmisteluaikaa. On myös pyrittävä siihen, että järjestettäviin tapahtumiin liittyisi järjestön ja sen jäsenten toimintaa käsittelevä motto, teema. SUSL:n tiedotustoiminta on periaatteessa kaikkien jäsenten asia. Jokaisen jäsenen tulisi myötävaikuttaa liiton tiedotustoiminnan onnistumiseen. SUSL:n ei tarvitse hävetä päämääriään. Siksi liiton toiminta kestää avoimen tiedottamisen. Paitsi että avoin tiedottaminen on liitolle hyödyksi, on se myös yhteiskunnallinen velvollisuus. 0

Myydään VA-kameroita ym.: - Nikonos II - Nikonos III - Yashica 6 x 6 kamera, salama, kotelo - Bolex 16 mm kamera + kotelo - TV-järjestelmä "Hallio" - VA-puhelin - Sonar Wesmar 110 - Unisuit L, uusi - Viking 52, uusi

URHEILU

SUKELTAJA 600,800,3.500,8.000,6.500,800,6.500,4.000,2.000,-

Esko Koso, puh. (90) 789122 (työ)

VUODEN 1983 JÄSENMAKSUNSA MAKSAMATTA JÄTTÄNEET SEURAT Diving Group Merikissat Sukellusseura Ahti Sukeltajat LKS Profundus Sukeltaja-Kilta Sukellusseura Deko Sukellusseura Arctic Divers Urheilukerho TIK/urh.suk. jaos Kemijärven urh.sukeltajat Dyykkarit Susirajan Sukeltajat Bothnia Divers Kotkan Mureena Divers

Suomen urheilusukeltajain Liitto ry:n jäsenlehti lehti postitetaan sukeltajille, joiden osoitteet kerhot ovat toimittaneet liitolle ja joiden jäsenmaksut on maksettu. Muuten on lehteä saatavana liiton toimistosta. Päätoimittaja Erkki Metsävuori Kustavintie 9 C 24 20310 Turku 31 k. 921-391098 1. 921-103600 Toimitussihteeri Leena Harkke Peltolantie 6 D 20720 Turku k. 921-367948 Ilmoitushankinta: INFOMEKLARI OY Töölönkatu 1 C 00100 Helsinki 10 puh. (90) 441133 Arja Leppänen Toimitus jättää kirjoittajille vastuun heidän mielipiteistään. Osoitteenm uutokset: U rheilusukeltaja-Iehti Kustavintie 9 C 24, 20310 Turku 31 Teksti paino ilmoi1. ilmes1. n:o 2 12.03. 21.03. 3 03.05. 14.05. 08.09. 21.09. 4 5 07.11. 16.11. Vuosikerta Oy Turun Sanomat Turku

11.04. 01.06. 10.10. 12.12. 85 mk

RÄPYLÄUINNIN JA UPPOPALLON C-LAJIOSA VALMENNUSTILAISUUS Järjestetään Turussa, Impivaaran uimahallin tiloissa Lauantaina 31. 3. -84 klo 08.00-18.00 ja Sunnuntaina 1. 4. -84 klo 08.00-14.00. Luvassa uusinta tietoa räpyläuinnista ja uppopallon valmennusmenetelmistä. Majoittuminen pyritään järjestämään Kaupungin retkeilymajassa, joten yöpymiskustannukset jäävät alhaisiksi, lisää tIetoja saapi soittamalla puhelimella: 921/447077 kotiin, 921 /341909 työhön ja kyseikää Vesa Raitaa. Muuten, tilaisuuden hinta on 150 mk/henkilö joka sisältää Hyvän materiaalin ja vielä paremman opetuksen. Toivoisimme ennakkoilmoittautumisia viimeIstään 19.3. -84. Tarkempi aikataulu ja ohjelma ym. saapuvat kirjallisessa kutsussa. Terveisin: Räpyläuintivaliokunta Vesa Raita

SUK.KALASTUKSEN SM-84 KILPAILU JULISTETAAN HAETT AVAKSI: TIEDOT LIITON TOIMISTOON MAALISKUUN LOPPUUN 31.03 MENNESSÄ 26

Suomen Urheilusukeltajain kevätpäivät 7-8. 4. 84

KEVATPAIVAT (Saarijärvellä) Perinteiseen sukeltajatapaan tavataan, viihdytään ja rupatellaan yhteisistä asioista

KEVÄTKOKOUS Kevätkokoukselle sääntöjen mukaan kuuluvat asiat. Esityslista ja muu tarpeelliset paperit seurapostissa.

KOKOUKSET JA MAJOITUS Rantasipi Summassaari Saarijärvi Kokouspaketti Tulokahvi Majoitus Viekoissa Päivällinen Iltauinti ja sauna Aamu-uinti Aamupala Lounas

Uusi Volvo Penta 0-30 sarja muodostuu tosi suorituskykyisistä 4-syl. meridieseleistä, joiden jälki veneesi perässä on vakuuttava. Sarjaan kuuluvat turboahdettu ja jälkijäähdytetty TAMO 30, turboahdettu TMO 30 ja MO 30 eli väkivahvat venevoimalaitokset niin plaanaaviin, puoliliukuviin kuin uppoumaveneisiinkin. Vaihteiston välitykset voit valita niin, että veneestäsi ja sen potkurista muodostuu tehokkaasti toimiva ja yhteensopiva pari.

206:Varaukset suoraan Rantasipi Summassaari 944-21311 Merkillä "Sukeltaja" Viimeistään 15. 03. mennessä.

Sporttimielisille Virkistävä viikonloppu alko 170 Dlklvrk/hlö/puolihoito

0-30 sarja 4-sylinteriä

MO 30 62 hv

TMO 30 86 hv

TAM030 105hv

0-40 sarja 6-sylinteriä

MO 40 85 hv

TMO 40 124 hv

TAM040 158 hv .

6-sylinterinen Volvo Penta 0-40 Suomen ostetuin yli 100 hv:n meridiesel jo monena vuotena peräkkäin.

lisävrk. alko 120 mk/hlö/puolihoito

* loma-asunnossa asut tilavasti, koko perhe yhdessä, VIEKOSSA * ulkoilet puhtaassa luonnossa * rentoudut saunoen ja uiden * lapsille runsaasti ajankulua

omassa

(3h+keittomahdollisuus)

voim assa 15.6. 84 saakka

TERVETULOA!!!

r9.!1u,;: f""!I!!!I filntupm summassaari -.1iI'&::: . -====~ .. Ii puh.9~4-21311, SAARLJÄRVI

Venemoottorien 2000-luku on alkanut.

VOLVO

--'l PE NTAJr"--

---M-aa-h-a-n-tu-o/-'a-:-O-Y-VO-I-VO-.-A-ut-o-A-b-, Taivaltie 1, 01610 Vantaa 61 Puh. 90·53051