Urheilusukeltaja 1983 3

"-

..

PIIRITOIMINTA ETENEE ASKEL ASKELEELTA

URHEILU

SUKELTAJA 18.06.1983 Piiritoiminnasta Sukelluskalastuksesta Kalastus SM Kohderekisteri Kummiseuroista Laitesukellus SM Uppopallosta Räpyläuinnista Ylivieskan sukeltajat Merenkurkusta Banzai ryhmä Avovede~

Sri Lankassa -83 Koulutuksesta Kansi: VA-tekniikka SM. Tampereella.

siv.

3 4 7 9 10 12 14 17 19 22 24 25 26 27

Olin 5. 5. Mikkelissä SVUL:n SuurSavon piirin sukellusseurojen lajiparlamentissa. Kokouksen päätteeksi piirin alueella toimivat viisi sukellusseuraa olivat tulleet siihen tulokseen, että piiriin kannattaa ja pitää perustaa sukellusjaosto. Mieluummin heti kuin myöhemmin.

Itse esitteiin miksi liiton ja seurojen kannalta.

Piirijohtaja Pertti Lehikoinen esitteli miksi seurojen, Suur-Savon ja SVUL:n kannalta.

Piirijohtajan esitys oli reilu kädenojennus. Olisin ihmetellyt, ellei käteen olisi tartuttu. Suur-Savon sukellustoiminnan kehittämiselle seurojen keskeisellä yhteistoiminnalla ja piirin tuella on nyt entistä paremmat edellytykset.

Ei piiri tietysti mikään ihmeidentekijä ole. Se on raamit ja voimakas tuki. Toiminta riippuu seuroista ja seurojen jäsenistä.

Meillä on nyt 9 piirin sukellusjaostoa ja 3 piiriin nimettyä yhdyshenkilöä. Kaksi lajijaostoa on perusteilla.

Kaikkiaan tavoitteena olevista 18:sta piiristä toimii nyt 12 jaoston tai yhdyshenkilön vetäminä. Ne edustavat sataa seuraamme.

Seurakirjeissä jaetun yleisluontoisen informaation lisäksi tarvitsemme nyt yksityiskohtaisempia ohjeita siitä, miten piiritoiminnalla saamme parhaiten yhteiset päämäärämme toteutetuiksi ja takaamme tuotoksen lankeamisen seurojemme jäsenten, heidän harrastustoimintansa hyväksi.

Koulutusvaliokunta ja valmennusvaliokunta sekä piiritoimintaryhmä ovat tehtävän kimpussa. Ne tulevat tarvitsemaan tietoa kentältä. Kysyvä ei tieltä eksy - mikäli hänelle vastataan. Pyydän siis, että vastaatte, kun kysytään. Muutoin homma ei etene.

Olemme päässeet monta askelta eteenpäin. Tulevat edistysaskeleet riippuvat hyvästä tiedon kulusta, yh teistoimin tahal usta. Tähänastinen kehitys osoittaa vakuuttavasti, että sitä todella on.

Liiton kevätpäivät ja kevätkokous Liiton kevätpäivät ja kevätkokous järjestettiin viikonlopulla 23.-24. 5.

Hotelli Espoossa. Lauantaina ohjelman aloittaneeseen paneelikeskusteluun toiminnan kehittämisestä oli saapunut 72 osallistujaa. Kalervo Rehnbäck alusti tilaisuuden esittämällä yhteenvedon Vaasan kokouksen ryhmätöiden tuloksista. Keskustelua käytiin vilkkaasti ja uusiakin ajatuksia tuotiin esille. Liiton johtokunta, toimiston, lehden ja eri valiokuntien edustajia oli paikalla vastaamassa yleisön kysymyksiin. Lauantai-ilta kului vapaamman keskustelun ja illanvieton merkeissä.

Sunnuntaiaamun tiedeinfossa esittäytyi Biosukeltajat r.y. kertomalla omasta toiminnastaan ja alasta sekä esittämällä mahdollisuuksia ns. tavalliselle sukeltajalle osallistua toimintaan.

Tiedeosuuden jälkeen Rehnbäck esitteli liiton toimintakaavion vuosille 1984-88. Toimintakaaviossa esitettiin painopistealat lähivuosille.

Varsinainen kevätkokous pidettiin sunnuntai-iltapäivällä. Kokoukseen osallistui 73 henkeä edustaen 32 jäsenseuraa. Äänioikeutettuja edustajia oli 24 jäsenseurasta edustaen yhteensä 212 ääntä. Yleisin syy äänioikeuden puuttumiseen oli liiton jäsenmaksun myöhästyminen tai maksamattomuus.

Varsinaisten kevätkokousasioiden (toimintakertomus ja tilinpäätös) lisäksi päätettiin nyt ensimmäistä kertaa jäsenmaksun suuruus kevätkokouksessa. Jäsenmaksun korottaminen meni äänestykseen, jossa johtokunnan esitys, 40 mk aikuisilta ja 20 mk junioreilta, tuli hyväksytyksi 144 äänellä vastaehdotuksen, jäsenmaksun pitämisenä v:n 1983 suuruisena, saadessa 68 ääntä.

Kale

UPPOPALLON SM-JUNIORITURNAUS Raumalla 24. t. 25. 9. 1983 Järjestäjänä Raumanmeren Sukelluskerho Ennakkoilmoittautuminen kirjallisena ennen 22. 8. 83 osoitteella: Helge Lampela Aittakarinkatu 22 A 18 26100 Rauma 10

alle 19-vuotiaat alle 16-vuotiaat

puh. kotiin (938) 17392 toimeen (938) 18220/564

3

SUKELLUSKALASTUKSESTA Tämän artikkelin tarkoitus on saada sukelluskalastusta harrastavat mukaan kalastuskisoihin. Se pyrkii antamaan asiallista tietoa nykyisin kilpailuissa käytettävistä henkilökohtaisista välineistä siten, että aloittelija voisi valita ja kehittää itselleen sopivan kalastustavan.

Artikkeli ei anna mitään valmista eikä ehdottomasti oikeaa tietoa. Se pyrkii lähinnä innostamaan ja herättämään valmiuden tehdä omakohtaisia kokeiluja erilaisten välineiden sopivuudesta, havaintoja kalojen esiintymispaikoista yms. Sisältö koskee lähinnä meressä tapahtuvaa sukel1uskalastusta, mutta soveltunee osittain myös järvikalastukseen.

Lajikuvaus Kilpailijat menevät veteen kun äänimerkki on annettu. Heillä on yhtenä tai kahtena päivänä 3-5 tuntia aikaa kalastaa kilpailualueella omaan tahtiinsa. Kilpailun aikana voi nousta rannalle lepäämään tai vaikkapa aurinkoa ottamaan.

Vaikeinta kilpailussa on löytää ja nähdä kala. Seuraavaksi vaikeinta on saada kala kiinni eli pyydystää se. Myös pyydystetyn, runsaan kalansaaliin kuljetus maalipaikalle siten, ettei yksikään niistä häviä matkan varrella, on vaikeaa ilman oikeita välineitä. Tätä koskevaa käytäntöä on selostettu jäljempänä.

Kilpailun päättyminen ilmoitetaan äänimerkillä, jota ennen kilpailijan on oltava maalialueella kaloineen. Moni on takaisin uidessaan yllättynyt meressä olevasta vastavirrasta, pyydystetyn kalasaaliin jarrutuksesta ja vasta-aallokosta yms.

Koko kilpailuun varattua aikaa ei tarvitse käyttää kalastamiseen. Kalat voi tuoda punnitukseen ja suorituksen lopettaa heti, kun kilpailija niin haluaa. Joka kilpailussa muutama tekeekin niin, pärjäten silti kohtalaisesti.

Tarkemmat sukelluskalastuksen kilpailusäännöt saa liitosta. Ne poikkeavat varsin vähän kansainvälisestä käytännöstä.

Suuremmissa kilpailuissa, kuten SM:ssa ja Hanko Cup:ssa, on mukana ollut myös aloittelijoita. Aina on jokunen, joka ei saa yhtään kalaa, sekä kymmenkunta sellaista, joilla on vain yksi tai kaksi kalaa. Heidän sijoituksensa kilpailuissa ratkeaa saatujen kalojen koon mukaan, tuurilla.

Välineiden merkitys kilpailumenestykseen korostuu vasta kun kalojen määrä on suuri.

Puku Yleensä kilpailijat käyttävät tavallista 6 mm:n märkäpukua. Keskikesällä ja syksyllä, kun vesi on lämmintä, voi käyttää myös 3 mm:n pukua. Ohuessa puvussa liikkuminen on kevyempää ja tasapainoitus helpompaa.

4

Räpylät

Käsineet

Tavalliset avo- tai umpikantaiset sukellusräpylät soveltuvat hyvin. Jos uppopalloräpylät ovat niin suuret, että niihin mahtuu 3 mm:n sukka, on niillä ehkä kevyempi uida. J otkut käyttävät kumisia, pitkiä ns. 'kilparäpylöitä. Ennenkaikkea räpylöiden tulisi olla sellaiset, että niillä jaksaa uida ja sukeltaa neljäkin tuntia.

Tavalliset sukeltajan kolmisormiset neopreenikäsineet ovat yleisimmin käytetyt. Ilman käsineitä onnistuisi tietysti paremmin, mutta aniharva siihen Suomen vesissä pystyy. Käsineet kuuluvat kilpailu määräysten mukaisesti pakollisiin, mukana kuljetettaviin varusteisiin.

Maski Oma sukellusmaski sopii hyvin. Pienen uppopallomaskin paineentasaukseen ei kulu paljon ilmaa, mutta keväällä sellainen on kylmä käyttää.

kumi, harppuunan varakärki, mahdollisesti paino vyön painoja sekä tietysti kalakoukut ja kalat. Hyvänä apuna tähän on veneissä käytettävät pikahaat (3-4 kpl). Solmujen tekeminen vedessä on aina hankalaa, etenkin käsineet kädessä.

Puukko Puukko tai stiletti on pakollinen turvallisuusvaruste. Sillä ei kisojen aikana yleensä ole muuta käyttöä, kuin suurten kalojen tappaminen.

Pieni puukko haittaa vähemmän kuin suuri. Kannattaa harkita sen sitomista painovyöhön käden tai jalan asemasta.

Painovyö On sangen henkilökohtainen asia, miten paljon pakollisessa painovyössä painoja käyttää, eräät eivät käytä ollenkaan. Kun on paljon painoja, pääsee helposti alas ja voi tehdä laajan etsinnän, mutta joutuu uimaan happivelkaisena ylös. "Kevyenä" joutuu uimaan alas, mutta sukelluksen lopussa väsyneenä pääsee kevyesti nosteella ylös. Painotusta voi kilpailun aikana muuttaa ripustamalla painoja mukana vedettävään kellukkeeseen.

Naru Ellei naru ole kelluva ja riittävän paksu (6-8 mm), se haittaa huomattavasti suoritusta sotkeutuessaan toistuvasti jalkojen ympärille. Lähelle ponttoonia voi kehittää jonkinlaisen narun lyhennyssysteemin, millä voi näppärästi säädellä narun pituutta sukellussyvyyksien mukaan. Poijunarun toinen pää kannattaa turvallisuussyistä sitoa pikalukolla irroitettavaan painovyöhön. Ei siis sukeltajan vyötärön ympärille kuten

turvaköysi jääsukell uksilla. Alla muutama esimerkki piirroksin.

Kalakoukut Kalakoukkuja näkee kilpailuissa monenlaisia. Itse väännetyt ovat varsin hyviä. Muotoilussa tulisi kiinnittää huomiota siihen, etteivät koukut revi pukua. Kun on kiinnittänyt painovyöhön jonkinlaisen pikahakasysteemin, on kaloja täynnä olevan renkaan irroitus painovyöstä, sen siirtäminen ponttooniin ja uuden tyhjän asettaminen takaisin vyöhön helppoa ja nopeaa. Koukkua voi pitää myös kädessä. Jos on tehnyt itselleen autonrengasmallin, ei koukkuja välttämättä tarvitse ollenkaan: poijunaru säädetään sellaiseksi, että kalan saatua noustaan sukelluksesta poijun viereen ja kala lasketaan harppuunasta suoraan autonrenkaaseen sidottuun -yerkkopussiin.

Kelluke Kilpailumääräysten mukaan kellukkeen tulee olla vähintään 10 1 ja kelluvan narun riittävän luja. Käytäntö on sangen kirjavaa. Tavallista on, että ennen kilpailuja haetaan roskiksesta tyhjä 10 l:n muovikanisteri, johon sitten sidotaan avantosukelluksilla käytetty merkkiköysi.

Käyhän se niinkin, ja voi päästä jopa mitalisijalle. Jos saa kaloja runsaasti (30-100 kp1l4 h), korostuu myös ponttoonin ja kalankuljetusjärjestelmän merkitys. Puhallettava pussiponttooni tai kokoontaitettava muovikanisteri vievät kuljetuksessa vähän tilaa. Kellukkeeseen tulee voida helposti ripustaa harppuunan vara-

P4i~O"1"-

MERIDATA kaikuluotaimet, tarkat, varmat kotimaiset Valmistaja:

Meridata Ky 08150 Lohja 15 puh. 912-21912 MD3 hälyttimellä

MD3 upotettava 5

Harppuuna Lyhyellä harppuunalla on vaikea tähdätä ja pitkää on hidas kääntää kalan perässä. Kilpailumääräysten mukaan harppuunan tulee olla kilpailijan omalla lihasvoimalla ladattava. Keskimittainen, yksikuminen ns. tavallinen linko lienee näppärin ja asiallisin Suomen sameissa vesissä.

Kauaksi ei näe ampua ja niin isoja kaloja ei ole, että harppuunassa tarvittaisiin voimaa. Harppuunan nuolen naru kannattaa lyhentää. Pitkän narun asetteleminen on työlästä.

Kilpailuissa nuoli tulee harvoin kokonaan ulos harppuunasta. Tavallisella atraimella tai piikilläkin saattaa pärjätä kohtalaisesti, koska sijoitus viime vuosina on selvinnyt saaduista kampeloista. Monikaan ei laukaise harppuunaansa kampelaan, vaan poimii ne tökkimällä. Tällöin harppuunaa ei tarvitse ladata ja virittää uudelleen. Aikaa säästyy varsinaiseen kalastukseen.

Harppuunan varakumi kannattaa ottaa mukaan ja ripustaa kilpailun ajaksi ponttooniin.

. d Il:'"

Kalakoukut

""OJt ...........t-DIf\ ... +eW" .. .s

Harppuunan kärjet Yksipiikkinen on kestävä ja tarttuu suhteellisen hyvin suuriin haukiin, mutta vaatii tarkan tähtäyksen. Se ei tartu kalliopohjalla hyvin kampeloihin, mutta sillä voi hyvällä onnella napsia samalla sukelluksella useammankjn, ellei laukaise harppuunaansa enSimmäiseen kalaan.

Kohnipiikkinen tarttuu myös kalliopohjalla hyvin kampeloihin, eikä tähtäyksen tarvitse olla aivan kohdalla. Isot hauet saattavat repäistä itsensä irti. Siihen ei mahdu kuin yksi kampela kerrallaan.

Pitkäpiikkinen tarttuu hyvin sekä kampeloihin että isoihin kaloihin.

Jopa niin hyvin, että niitä on vaikea irroittaa siitä. Tähtäyksen ei tarvitse osua aina kohdalleen. On mahdollista seivästää useampikin kampela päällekkäin.

Ponttooniin kannattaa ripustaa varakärki, jolloin kilpailun aikana voi kalastusolosuhteiden mukaan vaihtaa sopivan välineen.

Muut varusteet Kello, syvyysmittari, lämpömittari ja kompassi ovat joskus hyödyllisiä apuvälineitä.

Kilpailumääräykset sallivat myös valaisimen ja puhallettavan tai hiilihappopanoksella toimivan pelastusliivin (pakollinen esim.

Tanskassa ja Norjassa). Niiden tarpeellisuutta Suomen olosuhteissa harkitkoon kukin omakohtaisesti.

6

Mistä etsiä Suurin osa kilpailuissa saaduista kampeloista on 3-7 metrin syvyydessä, joskus matalammallakin. Syvemrpältä harva niitä löytää ja jaksaa hakea. Hauki ja ahven viihtyvät huomattavasti matalammassa vedessä.

Väitetään että: - kampela viihtyisi + 13°C vedessä - kampela olisi saaren tuulisella tai tyynellä puolella (olen löytänyt niitä kummaltakin puolelta, sukeltajia on ehkä vähemmän tuulisella puolella) - kampela olisi hiekkapohjalla, jossa on paljon sinisimpukkaa (pitää ehkä osittain paikkansa; olen löytänyt niitä myös mutapohjasta, kivikosta ja levien seasta; hiekkapohjalle kampela jättää kuoppansa josta voi päätellä kampelan ainakin lähiviikkoina olleen siellä) Kannattaa tarkkailla ja kerätä omakohtaisia tietoja.

Mielestäni kampelaa löytyy erittäin virtaisista paikoista keskeltä selkää, jossa pohja nousee lähelle pintaa eli sieltä mistä sitä on epämiellyttävin ja raskain hakea. Toisaalta, olen joskus huomannut turhan uimisen ja pitkän etsimisen jälkeen, että maalialueella olisi ollut hyvät apajat.

Muuta

Kalat Viime vuosina on voitto ja sijoitus kilpailuissa selvinnyt saaduista kampeloista. Niitä kannattaakin pääasiassa hakea. Hyvänä lisänä pisteisiin ovat olleet ahven et ja "satunnaisesti" löydetyt hauet. Muut kalat ovat harvinaisempia. Jokainen saaliskala vaatii oman tekniikkansa, jonka oppii parhaiten kalastamalla. saattaa myös jälleen koittaa aika, että kampela ei olekaan kilpailun yleisin kala.

Ennen kilpailun alkua kannattaa aina tutustua merikorttiin ettei turhaan menisi paikkaan, missä syvyyttä on runsaasti yli omien kykyjen.

Suomen parhaiden kalastajien menestymisen selitetään johtuvan kovasta uimisesta ja jatkuvasta paikan vaihdosta, ts. heidän uintimatkansa ja etsimänsä alue olisi muita laajempi.

Mielestäni kalastus koostuu kolmesta tekijästä, taito/kunt%nni.

Jos kaksi kolmesta osuu kohdalleen, voi menestyä kohtalaisesti, jopa pienemmissä kilpailuissa sijoittua mitaleille. Voittajan täytyy luonnollisesti onnistua kaikessa.

Muistathan, että kalastus harppuunalla on kieletty 15.4-20.6. välisenä aikana.

Rikkomuksesta voi seurata harppuunan menetys valtiolle, lisäksi sakkoja tai enintään 6 kk vankeutta.

Laki yleisestä kalastusoikeudesta (22.4.1982/286) 107-110 § ja Kalastusasetus (30. 12. 1982/1116) 12 ja 19 § tulivat voimaan 1. 1. 1983.

Pauli Pyysalo Parliosukeltajat r.y.

VA-kalastuksen SM-kilpailut Helsingin lohivesillä!

Helsingin edustan vedet suorastaan kuhisevat lohia. Sen voi todeta vaik.:. kapa Kauppatorin myyntikojuilla, missä punalihainen herkku vaihtaa omistajaa joskus lähes pilkkahintaan - ylitarjonnasta johtuen.

Heinäkuun alussa torihinnat ovat varmasti taas laskusuunnassa, siitä pitävät sukeltajat huolen. VA-kalastuksen Suomenmestaruuskilpailut järjestetään tänä vuonna Helsingin mielenkiintoisilla vesillä myöhemmin ilmoitettavassa paikassa heinäkuun 2.-3. päivänä.

Pääkaupungin edustan vedet ovat yllättävän puhtaat ja kalaisat, kunhan Kolera -altaasta on kuljettu tarpeeksi kauas etelään. Paikalle odotetaan runsasta kilpailijajoukkoa tukimiehistöineen. Järjestelyt tulevat jo kilpailupaikan keskeisen sijainninkin takia olemaan huippuluokkaa ja luvassa on todella unohtumaton viikonloppu.

Järjestelyistä vastaavat Merisukeltajat, jotka myös julkaisevat virallisen kilpailukutsun hyvissä ajoin ennen suurta päivää. Siispä hiokaa harppuunanne, sylkekää maskiinne ja hierokaa jäykistyneet räpylänne uimakuntoon! Helsingissä tavataan!

Johtokunta toimii Johtokunnan kokous 3/83 pidettiin 26. 3. 83 Kuusankoskella - Esko Mikkonen Savonlinnasta päätettiin nimittää luokkatarkastajaksi.

- Päätettiin osallistua Espoon Messuille 3.-6.6.

- Espoon Monnit (Espoo) hyväksyttiin liiton jäsenseuraksi.

- Myönnettiin liiton pronssinen ansiomitali Ari Wahlbergille ja Seppo Vanhaselle (molemmat Kouvolasta).

Johtokunnan kokous 4/83 23. 4. 83 hotelli Espoossa - Uusiksi jäsenseuroiksi hyväksyttiin Yleisradion Vene kerhon sukellusjaos (Helsinki), Kotkan Mureena Divers (Kotka), Hämeenlinnan Urheilusukeltajat (Hämeenlinna) ja Bothnia Divers (Vaasa).

- Tehtiin periaatepäätös liiton osallistumisesta SVUL:n järjestämään JOTA VA-koulutukseen.

- Keijo Vanhalan tilalle liiton tilintarkastajaksi nimettiin Arvi Seunavaara.

- Laivaston uudistetun sukelluskoulutuksen saaneella on oikeus lunastaa PM 1 todistus yhden vuoden sisällä kurssin suorittamisesta liityttyään sitä ennen johonkin liiton alaiseen seuraan.

- Sukelluskurssilla RAuK:n käyneellä on lisäksi mahdollisuus tulla nimitetyksi kerhokouluttajaksi läpäistyään kerhokouluttajan teoriakokeen ja liityttyään liiton jäsenseuraan.

Yhteistyötarjous Ilmailumuseoyhdistys ry esittää kohteliaimmin, että kun liittonne jäsenet sukellustoimintaa harjoittaessaan löytävät mahdollisesti lentokoneita tai muuta ilmailualan materiaalia, he ottaisivat yhteyden johonkin Suomen kolmesta ilmailumuseosta.

Ilmailumuseoyhdistys ry:n, joka ylläpitää Suomen Ilmailumuseota Helsinki-Vantaan lentoasemalla, yhdysmiehenä sukellettaessa löydettävän materiaalin osalta toimii Timo Nyman, Erkontie 11, 16300 Orimattila, puhelin 918-72000.

Puheenjohtaja K Temmes Pääsihteeri L Falin

KILPAILUKUTSU Merisukeltajat r.y. järjestää sukelluskalastuksen suomenmestaruuskilpailun 2.-3. 7. 1983.

Kilpailun kesto 4 tuntia/päivä.

Kilpailu on avoin kaikille SUSL:n jäsen seurojen jäsenille ja on loppukilpailu.

Kilpailualue

Kilpailualue on toistaiseksi salainen, Helsingin edustalla. Kuljetus kilpailualueelle on järjestetty.

Kokoontuminen Lähtö kilpailupaikalle tapahtuu laiturilla hotelli Palacen edessä (Eteläranta 10) lauantaina, heinäkuun 2. päivänä kello

9.00.

Sarjat Vastuu

Miehet ja naiset, henkilökohtainen sekä joukkueet, vahvuus 2-3 henkeä.

Osanottajien alaikäraja on 16 vuotta.

Kilpailussa jokaisella tulee olla kilpailulisenssi.

Kilpailijoilla tulee olla mukaan: - kuitti maksetusta osanottomaksusta - kilpailulisenssi - lääkärintodistus - kuitti suoritetusta kalastuksen hoitomaksusta eli kalastuskortti (ei alle 18vuotiai"a) - SUSL-jäsenseuratodistus - vähintään 10 litran kelluke köysineen.

Yhteyshenkilö Kilpailujen yhteyshenkilönä toimii kilpailun ylituomari Jukka Tirronen, puhelin arkisin 14- 1 7: 90-7 1 70 19

Ilmoittautuminen Kilpailijan tulee maksaa Merisukeltajat ry:n tilille 35 mk:n osallistumismaksu. Jälki-ilmoittautuminen kilpailua ennen maksaa 40 mk.

Pankkitili SYP-Ruoholahti 217221-6935

7

HYLKYILMOITUS

Urheilusukeltaja-lehti Kustavintie 9 C 24 20310 Turku 31 Kohderekisteri

Hylkyilmoituksen laatija

Lähiosoite

Postinumero ja osoitetoimipaikka

Puhelin työhön/kotiin

Ketkä tuntevat hylyn

SYVYYS

MITAT

I kohda Syvimmältä lta

Kunta/Saaristoalue

Matalimmalta kohdalta

Löytöpaikka (kääntöpuolelle karttapiirros)

Keulan korkeus pohjasta

Koordinaatit

Kylkilaudoituksen arvioitu paksuus

m

Pituus

m l Leveys m

m Perän korkeus pohjasta

m

m Kylkilaudoituksen arvioitu leveys

m

IPohjan laatu

ILöytöaika Laivan

D

0

m

veneen

D

Tasasaumainen

rakennustapa ja materiaali

D

Limisaumainen

DTammi

D Mänty

D

Ei tietoa

DMuu

Hylyn yleinen kunto

D

D

Hylystä irronneita osia (piirrokset kääntöpuolella

D

I

D

D

D)

Merkitse hylyssll havaitut rakenteet (tiilikasa. ankkuripeli. luukut ja aukot ym.)

DJatlcuu ...

I

Li ineet

8

D Valokuvat

D Näytteet

Räpyläuinnin kevätkuulumisia SM-kilpailut Räpyläuinnin vuoden 1983 Suomen mestaruuskilpailut järjestettiin tammikuun lopussa Jyväskylässä. Kilpailuihin osallistui yli kuusikymmentä innokasta räpyläuimaria, mikä osoittaa lajin saaneen jo melkoisen harrastajajoukon ympärilleen.

Kilpailujen tulostaso ei mahtavasta uimarimäärästä huolimatta ollut aivan huippuluokkaa, sillä kilpailuissa kirjattiin ainoastaan kaksi uutta henkilökohtaista Suomen ennätystä. Kokkolan Merisaukkojen Antti Alestalo korjasi alle 16-vuotiaiden poikien 25 m:n vapaasukelluksen uudeksi ennätykseksi hienon ajan 10,8 s. Kilpailujen toinen ennätys tuli myös vapaasukelluksesta Jyväskylän Delfiinien Paula Revon pulahdettua naisten 50 metriä aikaan 22,4 s.

Jyväskylän kilpailujen perusteella valittiin Pohjoismaiden mestaruus-

kilpailuihin seuraavanlainen joukkue Suomea edustamaan: Auli Kiuru, Leenakaisa Leppälä, Paula Repo, Sanna-Kaisa Saarikettu, Maija Rantanen, Antti Alestalo, Kristian Lindholm, Antti Käki, Kalle Kaartovuori, ~.ri Palve, Sami Voutilainen ja Ari Osterberg.

PM-kilpailut Kilpailut pidettiin 5.-6.3. 1983 Aalborgissa Tanskassa. Monien yhteensattumien ja sairastumisten jälkeen matkalle lähti varamiehineen yhdeksän räpyläuimarin joukkue. Lähtötunnelmien suurin pettymys oli naisten kovan viestijoukkueen peruuntuminen, mikä johtui sairastapauksen lisäksi samana viikonloppuna järjestetyistä uinnin Suomen mestaru uskil pail uista.

Kaikesta huolimatta joukkue osoittautui luottamuksen arvoiseksi ja taisteli kovassa joukossa hienosti jokaisesta pistesijasta. Saavutuksena olikin yllätyksellisesti peräti kymmenen henkilökohtaista mitalia sekä junioreiden viesti hopea.

Parhaista saavutuksista vastasi Turun Kalle Kaartovuori, joka alle

19-vuotisissa pojissa hallitsi molempia vedenalaisia matkoja, eli voitti mestaruuden sekä 100 m:n laitesukelluksessa (aika 50,25 s.) että 50 m:n vapaasukelluksessa (20,3). Samassa 50 m:n sukelluksessa pinnisti myös Kristian Lindholm itsensä palkin topallille (21,65 s.).

Toinen Pohjoismaiden mestaruuteen yltänyt suomalainen oli Jyväskylän Paula Repo, joka naisten 50 m:n vapaasukelluksessa jätti kilpailijoitaan räpylänmitalla (aika 23,3).

Myös toinen naispuolinen edustajamme, Maija Rantanen taisteli itsensä palkintokorokkeelle alle 19vuotiaissa tytöissä peräti kolmessa lajissa.

Muita mitalisteja olivat Antti Alestalo joka alle 16-vuotiaitten 100 m:n räpyläuinnissa ylsi hopealle (aika 53,1 s.) sekä Ari Palve, joka toi yllätyspronssia miesten 50 m:n vapaasukelluksessa (aika 19,91).

Näillä saavutuksilla kannattanee jo harkita mahdollisuuksia lähettää vihdoin räpyläuinnin iskuryhmä koettelemaan voimiaan EM-altaaseen Unkariin.

Paula Repo

Kohderekisteri Liiton toimistoon on tullut useita eri kyselyjä kohteista merellä ja mahdollisuuksista sukeltaa niissä. Varsinkin sisämaan seuroilla ja miksei myös nuoremmilla rannikon seuroilla on pulaa sukelluskohteista. Tiedetään että rannikoillamme on paljon erilaisia hylkyjä, vanhoja satamapaikkoja ja niin edelleen. Mutta. . . missä ja miten niille pääsee se onkin jo sitten toinen kysymys.

Tätä kysymystä selvittääkseen olemme lähteneet selvittämään mitä mahdollisuuksia liitolla on pitää yllä kohdeluetteloa jota voitaisiin sovitulla tavalla täydentää ja käyttää niiden sukeltajien hyväksi joilla ei ole omia mahdollisuuksia tai kontakteja.

Tässä mielessä julkaisemme oheisen hylkykortin sillä toivomuksella että ne seurat tai niiden seurojen edustajat joiden "alueella" on laillisia sukelluskohteita täyttäisivät lomakkeen ja palauttaisivat ne täytettynä os. Urheilusukeltaja-lehti, Kustavintie 9 C 24, 20310 Turku 31.

Samalla toivoisimme tietoja siitä miten ilmoittamallenne kohteelle pääsee ja kuka seuranne edustaja voisi toimia yhteysmiehenä mahdollisen sukellusretken järjestämisessä.

Mikäli kortistomme tulee saamaan kannatusta tulemme julkaisemaan luettelon omaisesti tiedot kohteesta ja yhteyshenkilöistä. Kontaktin ottaminen jää sitten omaksi huoleksenne.

Jokainen tuntee Suunnon sukelluskompassit NYT SUUNNOLTA MYÖS SYVYYSMITTARIT

SM-lO SYVYYSMITTARI • luotettava nestetäytteinen Bourdon-putki koneisto • ilmatäytteinen, ei kuplia • selvälukuisessa itsevalaisevassa taulussa värilliset sektorit

,

• laaja 330 0 i:l:sLt~lK.t~O • miellyttävä ja kätevä muotoilu • nollausmahdollisuus • saatavana 50 ja 70 metrin asteikoilla

SUUNTO

OVH 295,ALAN LIIKKEISTÄ

MADE IN' FINLAND 02920 Espoo 92 puh. 90-847033

9

KUMMISEURATO IMINTA Kainuun Urheilusukeltajien aloite kummiseuratoiminnan käynnistämiseksi ei vielä saanut järin innostunutta vastakaikua. Eikö seuroissa ole valmiutta ottaa vastaan uusia ideoita joskus nopeastikin? Ilman pi tkää harkintaa, käsittelyä harrastuspiireissä, johtokunnassa ja ties missä vielä? Eikö osata ja uskalleta huomata tuosta vaan yks'kaks', että tässähän on hyvä idea - mennään mukaan?

Liiton toimistoon tuli tasan yksi (1) vastaus. Ja se riitti. Koska vastauksia ei ollut hattuun pantavaksi, toimin itse onnettarena. Lähetin Kainuulaisille terveiset, että Susirajan Sukeltajat Lieksasta on saanut tilaisuuden toimia heidän kummiseuranaan vuonna 1982.

Toivottavasti näemme lehdessämme ennen ensi kevätkokousta mielenkiintoiset ja ehkä vähän kateuttakin herättävät raportit siitä mitä kaikkea hauskaa kummiseurojen jäsenet kokivat toistensa alueille tapahtunE1illa sukellus- ja tutustumisretkillä.

Pienestä kaikki alkaa. Pienemmästä tämäkään toiminta tuskin voisi alkaa. Mutta katsotaan ensi vuonna. Eiköhän onnettarellekin silloin riitä töitä kummiseuroja arpoessaan.

Tämän idean tarkoituksena on elävöittää sukellustoimintaa Suomessa. Tarjota sukeltajille mahdollisuuksia monipuolistaa sukelluskokemuksiaan. Ja tutustuttaa eri puolilla maatamme toimivien seurojen jäseniä toisiinsa muutoinkin kuin kilpaillen. Sukeltaen ja keskustellen.

Eiköhän asia ole sittenkin harkinnan arvoinen?

Siis seurat, lähettäkää liiton toimistoon kortti: HALUAMME MUKAAN KUMMISEURA-ARVONTAAN 1984 OLEMME RANNIKON /SISÄMAAN SEURA. Arvonta tapahtuu ensi kevätpäivien illanvieton yhteydessä. Mukaan tulosta aiheutuvat veI vollisuudet selviävät Urheilusukeltajan helmikuun 1983 numerosta.

Kevätpäivät 1983 Teemana oli edelleen toiminnan kehittäminen. Kutsu oli kuultu, sillä paikalla oli huomattavasti edustavampi joukko kuin on ollut kevätpäivillä vähään aikaan.

Jengattiin Vaasan kokouksen suuntalinjoja. Ne alkavatkin nyt olla kohtuullisen selvät. Johtokunnalla on täydet perusteet esittää syksyllä Mikkelissä KTS 1984-1988.

Lähtökohtana tulee olemaan piiritoiminnan käynnistäminen liiton alueellisena organisaationa. Miten se käytännössä toteutetaan parhaiten sukeltajaa palvelevalla tavalla - se on suunnittelun painopiste.

Valiokuntien suhteen asetetaan koulutusvaliokunta ja koulutustoiminnan kehittäminen tärkeimmälle sijalle. Yksi avainkysymyksistä on piireittäisen koulutustoiminnan käynnistäminen ja tukeminen.

Heti, kun taloutemme sen mahdollistaa, palkataan koulutusohjaaja.

KAIKKI HARPPUUNA· KALASTAJAT HUOMIO! 10

Hänen tärkein tehtäväkenttänsä tulee olemaan piirit - ei toimistossa päivystäminen. Koulutusohjaaja voidaan pitää kuntoliikunnan ohjaajana.

Tarvitsemme myös valmennuspäällikön, joka yhden toimistopäivän lisäksi saadaan liikkumaan myös kentällä, piireissä. Hänestä tulee kilpailutoiminnan ohjaaja.

Taloudellisen tilanteen ja jäsenkehityksen mahdollistettua näiden henkilöiden palkkaamisen on meillä kaikki edellytykset tukea piirien toimintaa voimakkaasti. Tällöin voidaan valiokuntienkin suhteen rationalisoida toimintaa jopa niin voimakkaasti, että siirrytään vaikkapa vain kolmeen päävaliokuntaan • KUNTOLIIKUNTA V ALIOKUNTA • KILPAURHEILUVALIOKUNTA • NUORISOVALIOKUNTA Työtä riittää luonnollisesti joka portaalla ennenkuin olemme näin pitkällä. Liiton talouden tervehdyttäminen on tässä keskeisin asia.

Lehden talouden parantaminen on menossa. Muutamia pienempiä projekteja on käynnistetty.

Seurojen aktiivinen osallistuminen suunnitteluun ja hyvät aloitteet ovat olleet voimakas tuki. KIITOKSIA!

Kale

MYYDÄÄN Edullisesti 10 1 pullo + selkäteline + regulaattori, käytetty n. 10 h, märkäpuku 175 cm/hoikka, painovyö 7,5 kg.

Tuomo Virtanen, puh. 90-722068 IH. ,

Harjoitusleiri 22.-26. kesäkuuta Hangon vesillä.

Lähemmin K. Tissari (918) 182458 töihin 87333 kotiin

IVE S

FOR

WE DO I BETTER! hi fashiO and hi quality!

Huippulaatuiset Suomalaiset t~~sti ~.Ii~. y'mp~riv~~tiseen

n

nayttavaan kaytto on .

flANNEVAATE % 2-puoleista 100 0 {) Ik puuvillapain Kroteeta atus. I:.iito Väritn merkk' ,_'

Tilaan . v.sm., väri T-paitoja, valk / .

70 xkpl va ., t.sin. a. oko: 94,-,30

Colle gepuseroita, I.valk l

14daC~,_

....... X5 .......... 5 ...... .... M ................ ... .. ...... .................. .

'(" '-.j

t l' a'~t; merkkipain~tus VARUS TEKASSI hei avaa 100 % '

kesrp<?~oltoista

~ .~,.I .'IV'

t~ikille varust;iff~'yamidia • ,_, 30 kpl a 99 -.:.

Compa

J

I

•

I I

.......... XS ........

5

.......... l ... ....... Xl .......... XXl '

. t. sm

.. .......... M ......

Froteepyyhkeit"a, valk /t

.

............. . ... ... . l .......... Xl. ......... XXL

,~Froteelanne.· . srn ..... ... .. ....... .... ..

V vaatteita, valk.lt.sin ............

Q"

~. ~

arustekasseja ...............

I ~h::

kpl . ............................ kpl

yräVien tilaukse; ...... ·k·········· ························ kpl .... saastätte sel .. ..

ny ma e I (1'au k·sen uotteet . . mu aan saapu . to,m,tetaan 4-6or your im .g - I mlSesta. f ~ age. i :i:~SOi,e

Lr-,/

I

Postinumero ,a i -toImip . aikka Seura

vIIkon

kulue~~:

Puh . nro

Va~tauslähetys

Hk, 25 lupa 674

Company Image Oy PL18 00003 HELSINKI 300

Laitesukelluksen SM - kilpailut Tampereella Tampereen Urheilusukeltajat ry. järjesti 13.03.1983 jo perinteiseksi muodostuneet laitesukelluksen hallimestaruuskilpailut, eli kuten Tamperelaisittain se ilmaistaan Mustamakkararallin jotka olivat järjestyksessä viidennet.

Kilpailut olivat tällä kertaa järjestäjien kannalta tavallista vaativammat, koska ne olivat samalla Suomenmestaruuskilpailut. Kilpailujen järjestely koneistoa ajettiin sisään jo vuotta aikaisemmin, seuramme täyttäessä lO-vuotta, jolloin järjestettiin juhla- eli esikisat.

Koska kyse oli SM-kilpailuista noudatimme SUSL:n hallimestaruuskilpailujen sääntöjä ja järjestämisohjeita jotka ovat julkaistu U rheilusukeltaja lehdessä nro 3/82, sekä tietysti liiton yleisiä kilpailumääräyksiä.

Tämän tasoiset kilpailut työllistävät käytännöllisesti katsoen koko seuran jäsenistön, joka ainakin meidän seurassa koettiin ainoastaan myönteisenä seikkana. Kilpailujen varsinaisena "Työmyyränä" toimi ratamestari Jyri Vahvelainen joka monivuotisella rutiinilla, niin Kalakukkorallin kilpailijana, kuin Mustamakkararallin "isänä" ja monivuotisena vetäjänä suunnitteli kilpailuradan tehtävineen ja toimi aina siellä missä asiantuntijaneuvoa tarvittiin, ei ihme, että Kilpailujen johtaja Kalevi Turkka kiittikin erityisesti Jyriä kilpailujen päätöspuheessaan.

Tehtävärasteja oli kaikkiaan yhdeksän kappaletta ja rastitehtävät olivat seuraavat:

Näin lopuksi haluaisin tuoda julki sen ajatuksen joka kiusasi minua soite llessani kilpailujen tiedotussihteerinä eri lehtiin ja selvitellessäni asiaani, asiani kuultuaan oli vastaus

langan toisessapäässä lähes aina sama. "Onko se urheilua?, ei he ole kuulleetkaan aikaisemmin moisesta kilpailulajista" .

Mutta kuitenkin se ainoa toimitta-

KILP AILIJ AP ARI Rasti nro 1

2

TEHT ÄV ÄT /TEHT ÄVIST Ä TULLEET SAKKOAJAT Pukekaa pohjalla olevat varusteet päälle. Ajanotto alkaa ensimmäisestä vesikosketuksesta. Jatkakaa rastille 2.

Sakot: pukematon varuste 1 min/varuste max 4 min Sukeltakaa sokkomaskia käyttäen köyden toiseen päähän rastille 3, jossa toinen saa ottaa sokkomaskin pois.

Toinen saa ottaa sokkomaskin pois vasta rastilla 4.

Sakot: sokkomaskin tahallinen poisotto 1 min/kerta max 4 min

3

Sukeltakaa pohjaan. Irroita köysi ämpäristä ja anna se parillesi. Käske tehdä samanlainen solmu kuin ämpärissä oli (paalusolmu). Solmun teossa ei saa auttaa sokkoa.

Siirtykää sen jälkeen rastille 4, jolla parisi saa ottaa sokkomaskin pois.

Sakot: sokkomaskin poisotto 1 min/kerta solmun teossa auttaminen 1 min solmu tekemättä 2 min väärä solmu 1 min max 3 min

4

Painottakaa ämpäri ilmapalloilla niin, että se nousee pinnalle. Jatkakaa rastille 5.

Sakot: ämpäri ei nouse pinnalle 2 min max 2 min

5

Sulkekaa toinen laite. Siirtykää parihengitykseen. Laittakaa pallot (6 kpl) ritilään, niin että ne pysyvät siinä.

Nouskaa pintaan rastille 6.

Sakot: parihengityksen keskeytys ennen rastia 6 3 min puuttuvat pallot ritilästä 10 sek/pallo max4min

Rastitehtävät oli jaettu altaaseen seuraavan kaavion mukaisen järjestykseen, uima-allas jaettiin kahteen osaan, altaan pituussuunnassa, ja näin saimme kaksi kilpailuparia yhtäaikaa kilpailemaan altaalle.

6

Sulkekaa toinenkin laite. Vastatkaa kysymyksiin vuorotellen. Jos et tiedä, käy katsomassa pohjalla olevasta kysymyksen numerolla varustetusta levystä. Avatkaa laitteet ja siirtykää rastille 7.

Sakot: Laite sulkematta tai hengitys siitä 1 min/kerta

7

Ottakaa narusta 85 cm pitkä pätkä ja viekää se maaliin mukananne. Siirtykää rastille 8.

Yleisöä ajatellen oli meillä käytössä seuramme jäsenen Esko Jokisen itse valmistama VA-videolaitteisto, joka välittikin usean monitorin kautta paikalle saapuneille vedenalaiset kilpailu tapahtumat. Naisjaoston huolehtiessa sitävastoin yleisön ruumiin tarpeista, myymällä mm.

Mustaamakkaraa, kahvia, sämpy löitä yms.

Kilpailu käytiin rehdissä kilpailuhengessä, josta kiitos kilpailijoille, eikä huumorikaan unohtunut kilpailujen tuoksinassa. Kilpailupareja oli kaikkiaan 17 paria ja heidän paremmuusjärjestys oli kilpailujen päätyttyä seuraava:

8

Minkä rastin tehtäväohje oli kirjoitettu sinisellä. Jos ette tiedä, käykää katsomassa. Vain yksi vastaus hyväksytään. Siirtykää rastille 9.

Sakot: ei vastausta 2 min

9

Nouskaa altaasta. Kilpailu päättyy, kun molemmat ovat nousseet altaasta. Luovuttakaa leikkaamanne narun pätkä toimitsijalle.

Sakot: virheellinen narun mitta 5 sek/cm max 2 min

12

Sakkoajat yhteensä Kirjuri ........................................................

Ajanottaja

Sukellusaika Loppuaika (sakot+ loppuaika)

Tarkasti .....................................................

TAMPEREEN URHEILUSUKELTAJAT RY KIITT ÄÄ OSALLISTUMISESTA.

I

Sijoitus

Sakkoaika

ja joka saatiin houkuteltua paikalle ja joka oli melkoisen epävarma siitä saisiko hän juttua aikaiseksi koko kisoista. Hänen hetken seurattua monitorista kilpailuparin työskentelyä veden alla ja kun hänelle paikanpäällä selostettiin vielä kilpailun kulkua, niin hän innostui asiasta ja näin saatiin kisoista mukava juttu lehteen. Ei urheilusivuille, mutta lehteen kuitenkin.

Niin se kiusaava ajatus? Eikö liitto voisi tavalla tai toisella "mainostaa", että Urheilusukellus on myös urheilua ja siihen kuuluu olennaisena osana tällaiset laitesukellus- kuin räpyläuintikilpailut.

LAITESUKELLUKSEN HALLI' SM. V MUSTAMAKKA~ARALLI 13.3.1983

Tampereen Urheilusukeltajat ry Reino Hyppönen

Laitesukellus· tekniikan halli SM 1983 tulokset Sukelluspari

Seura

Antti Väänänen Jorma Kervinen Ari Lempinen Juha Parviainen Tero Sinkkonen Pasi Ahokas Arvo Hyytiä Pertti Pihlajamaa Pauli Pyysalo Leo Teräväinen Raimo J unikka Risto Oksa Jarmo Ahtola Antti Tenhunen Jari Brännare Esa Ahonen Pertti Manner Juha Toivonen

Kuopion Urheilusukeltajat ry

Arto .~uonpää Egil Osterholm Markku Andelin Ari Österberg Juhani Toivari Markku Toivari Ahti Kivelä Timo Leinonen Jorma Karhunen Hannu Turunen John Holmbäck J ari Puhakka Jouko Nykänen Keijo Jyrkinen Kari Kaarto Markku Vänttinen

Sammakotry Joensuun Urheilusukeltajat ry Merisaukot ry Partiosukeltajat ry Sammakot ry The Finnish Sealionsry Sukeltajat 78 ry PSKKuplary Partiosukeltajat ry Sukeltajat ry Sammakotry Valkeakosken Urheilusukeltajat ry Kuopion Urheilusukeltajat ry Merisaukot ry

LENNÄMME JOKA PERJANTAI YMPÄRI VUODEN ISRAELIIN (TEL AVIV) MISTÄ ON JATKOYHTEYS BUSSILLA TAI LENTÄEN EILATIIN. KAUTTAMME VOI MYÖS SAADA EDULLISIA TILAUSLENTOJA TUKHOLMASTA - TEL AVIVIIN TAI TALVELLA EILATIIN. KYSYKÄÄ MEILTÄ LISÄÄ KUN HALUATTE SUKELT AA ISRAELISSA

000000 SUKELTAA VOI TIETYSTI MUUALLAKIN - KERRO URHEILUOSASTOMME VETÄJ ÄLLE LEO BACKLENILLE MINNE HALUAT MENNÄ - NIIN SAAT TIETÄÄ MITEN SINNE PÄÄSEE - SOITA

;JijlANöUN! P. Roobemnk. 8, 00130 Helsinki 13

puh. (90)661922

Vesihiisi ry KKV Urheilusukellusjaosto

13

UPPOPALLON I DIVISIOONAN ALKUO'ITELUT Riihimäen urheilupuiston uimahallissa pelattiin 11. 12. 1982 uppopallon 1 divisioonan alkuotteluiden pohjoislohkon turnaus. Turnaukseen oli alunperin ilmoittautunut 7 joukkuetta, joista Lakeuden urheilusukeltajat perui osanottonsa. Koska näin turnausta varten suunniteltu aikataulu olisi jäänyt vajaaksi, päätin ottaa Riihimäelle mukaan myös oman seurani, Sukeltajat 78 Divers:n oman mimmijoukkueen, jota sitten vielä vahvistettiin yhdellä tytöllä Sukellusseura H20:sta ja yhdellä Savonlinnan Urheilusukeltajien tytöllä.

Kyseisellä kokoonpanolla saattoi joukkue luonnollisesti otella vain varsinaisen kilpailun ulkopuolella.

Joukkueen mukaanottamisella halu-

sin antaa tytöille heidän kaipaamaansa todellista ottelukokemusta.

Suurin osa miehisistäkin joukkueista suhtautui tyttöjen mukaantuloon erittäin positiivisesti, mutta poikkeuksiakia valitettavasti oli.

Vähänkin uppopalloa seuranneelle ei naisjoukkueessa tai yleensäkään naisten osallistumisessa uppopallon harrastamiseen ole mitään ihmeellistä. Jo muutama vuosi sitten oli Vesikko-Cupissa mukana ruotsalainen Tjejlaget ja ruotsalaisissa joukkueissa on aikaisemminkin pelannut yksittäisiä tyttöjä eikä suinkaan vain erikoisuuden tavoittelusta. Miksi meillä sitten naisten tulisi vain tyytyä seuraamaan sivusta, kun voisivat olla itsekin pelaamassa.

Naispuolisia uppopallotuomareitahan meillä on jo useita.

Riihimäellä pelatussa 1 div. pohjoislohkossa selvisivät Raumalla pelattavaan ylempään lopputurnaukseen: Rauman, Riihimäen ja Savonlinnan joukkueet. Etelälohkosta, joka tällä kaudella pelattiin kaksinkertaisena sarjana nousivat ylempään lopputurnaukseen Sukeltajat 78 Divers:n ja PSK-Kuplan joukkueet. Alemmassa, Turussa pelattavassa turnauksessa pelaavat sitten: Vaasan, Varkauden, Valkeakosken, Sukellusseura H20:n ja Helsingin palolaitoksen urheilusukeltajien joukkueet.

Jari Brännare 1 div. sarjapäällikkö

I divisioonan pohjoislohko Riihimäellä 11. 12. 1982 Ottelutulokset: Vesihiisi Sukeltajat 78 Divers Delfin Raumanmeren suk.kerho Sukeltajat 78 Divers Savonlinna Valkeakoski Vesihiisi Sukeltajat 78 Divers Rauma Riihimäki Savonlinna

-

Savonlinnan urh.suk.

Riihimäen urh.suk.

Valkeakosken urh.suk.

Riihimäen urh.suk.

Vesihiisi Delfin Rauma Riihimäki Savonlinna Delfin Valkeakoski Rauma

1- 2 0-18 2- 2 2- 0 0-17 1- 1 0- 3 1- 4 0-14 3- 0 2- 1 0- 5

Pisto

Lopullinen pistetilanne: 1. Raumanmeren sukelluskerho 2. Riihimäen urheilusukeltajat ~ Savonlinnan ~heilusukeltaj~ 4. Delfin/Vaasa 5. Vesihiisi/Varkaus

- Sukeltajat 78 Divers - Vesihiisi - Savonlinna Rauma - Valkeakoski - Riihimäki - Savonlinna - Rauma - Sukeltajat 78 Divers

Valkeakoski Delfin Riihimäki Sukeltajat 78 Divers Vesihiisi Delfin Valkeakoski Vesihiisi Delfin

10- 0

0- 0 4- 0 0-18

1012-

11- 0

Korisuhde

12 10

34- 2 32- 4

7

19-12 14-10 22-10 15-10

------------

~ Valkeakoske~rheilusukeltajat_

7. Sukeltajat 78 Divers mimmijoukkue

5 4 4

--------o 0-88

1. DIVISIOONAN ETELÄLOHKON OTTELUTULOKSET Sukellusseura H20 Palolaitoksen urh.suk.

PSK-kupla Palolaitoksen urh.suk.

Sukeltajat 78 Divers B PSK-kupla Palolaitoksen urh.suk.

Sukellusseura H20 Palolaitoksen urh.suk.

PSK-kupla Sukeltajat 78 Divers Palolaitoksen urh.suk.

Lopullinen pistetilanne: 1. Sukeltajat 78 Divers B PSK-kupla 3. Sukellusseura H20 4. Palolaitoksen urh.suk. ~

14

Sukeltajat 78 Divers B PSK-kupla Sukeltajat 78 Divers B Sukellusseura H20 Palolaitoksen urh.suk.

Sukellusseura H20 PSK-kupla Sukeltajat 78 Divers B Sukeltajat 78 Divers B Sukellusseura H20 PSK-kupla Sukellusseura H20

0- 5 1- 4 0- 3 8- 1 9- 1 11- 1 0-10 1 7 0-10 6- 1 2- 2 o 10

pisto

korisuhde

11

36- 4 8 33 14-37 10-44

9 2 2

1 4 2 3

luov. luov.

luov.

ROLEX KELLOT Merkitsevät sukeltajalIe lähes henkivakuutusta. Niiden tiiviys on kokeiltu monissa raskaissa sukellustehtävissä mm. pohjoisella jäämerellä.

Submariner, Seadweller ja Explorer mallit ovat juuri sopivia erillaisiin sukellustehtäviin.

Tervetuloa tutustumaan Rolex mallistoon, kelloseppämme kertoo lisää.

Rolex kellojen maahantuonti ja myynti

WESTERBACK KY Eerikinkatu 7 00100 Helsinki 10 Puh. 90-6943600

15

Kaitakuvia ja kommelluksia Syyskuun viimeinen sunnuntai on valjennut kirkkaana ja tyynenä. Vakiopaikalle Merihotellin rantaan on keräytynyt puolisen tusinaa sukeltajia varusteineen. Lähtöaika tulee ja menee, mutta alusta ei vain näy.

Odotetaan ja odotetaan; tunnelma alkaa kiristyä. Lopulta puheenjohtaja menee soittamaan kapteenitoimikunnan vetäjälle ja takaisin tullessaan hihkaisee jo matkan päästä asian selvinneen. Pian ilmestyykin aluksemme paikalle ja kuormaus sujuukin hyppyjenkkavauhdilla.

Loiskis! kuuluu keulan suunnasta, ja hetken päästä keulaköyttä pitkin kiipeääkin kannelle vyötäröä myöten likomärkä ja läpikotaisin äkäinen puheenjohtaja; hän oli irroittanut keulaköyden maista ja työntänyt keulaa ulospäin aikoen hypätä keulakannelle, mutta jalka oli luiskahtanut ja tuloksena oli kylmä kylpy!

No, onneksi ei käynyt hullummin, ja kiukkuisesti jupisten hän paineli vaatteiden vaihtoon esiintyen sitten reissun loppuajan kuivapuvun alushaalarissa.

Ei peräkannellakaan pulmitta selvitty: nostin kaverin kanssa kompressoria takakannelle, mutta sepä ei niin vain onnistunutkaan: takaikkuna, jonka kautta sitä nostettiin, ei millään suostunut pysymään auki, vaan loksahteli itsepintaisesti alas tehden koneen siirron mahdottomaksi. Selvittiinhän siitäkin lopulta, mutta sitten ei kone suostunut käynnistymään ennenkuin pitkän kiskomisen ja sadattelun perästä!

Kun asiat alkavat luistaa pieleen, ne tekevät sen tosissaan; tuskin olimme päässeet Kustaanmiekan salmesta läpi, kun ilmassa rupesi tuntumaan omituista savun katkua. Se voimistui ja voimistui, ja lopulta oli pakko tutkia alkuperää: kajuutan takaosastahan sitä tuprusi! Kone pysäytettiin ja ankkuri laskettiin. Tutkittaessa tilannetta selvisi, että pakoputki hehkui ja oli alkanut kärventää ympäristöään. Syykin löytyi: jäähdytysjärjestelmää tutkittaessa selvisi, että merivesipumpun siipipyörä oli saanut päähänsä hajota, eikä varaosaa ollut! Mikäs nyt eteen?

Selvittiin sentään siitäkin: merivesijärjestelmään kytkettiin suppilo, johon koko ajan kaadettiin merivettä, jota yksi porukasta nosti sanko-naru -menetelmällä merestä.

Oli selvää, että Coolaroolle menosta oli luovuttava. Onneksi melkein vieressä oli hyvä varapaikka, ns. Volkkarihylky.

Pian kuuluikin käs!<y: "Leka me-

16

reen!" ja ankkuri loiskahti kohti luonnollista olopaikkaansa.

Olin varannut tälle reissulle mukaan ensi kerran paineenkestävän kaitafilmikameran. Annoin sen kirjurille ja pyysin häntä kuvaamaan veteenmenon ja laitekokeen.

Pukeutuminen sujui normaalitahdissa ja tuotapikaa kiipesinkin tikkaita ptikin mereen, jossa kaveri jo odottikin.

Rannenaru kiinni ja keikaus alas.

Parin metrin syvyydessä käännös ja paluu pintaan. OK-merkki kirjurille, joka ojensi kameran. Sitten mentiin!

Totean heti alkajaisiksi, että kameran oman tähtäimen käyttö vedessä on liki mahdoton ta. Sensijaan suurikokoinen urheilu tähtäin kameran päällä on erinomaisen helppo.

Pimeästä ilmestyy näkyville haamumainen hahmo: siinä se hylky on!

Rupeamme tutkimaan sitä. Hylky on melko hyvin säilynyt, joskin sisätiloihin emme lähde yrittämäänkään.

Kohotan kamerani ja kuvaan pari pätkää parin metrin päässä uiskentelevasta kaveristani. Hän huomaa puuhani ja viittoo kädellään: anna minunkin! Ojennan kameran hänelle, ja hän surauttaa muutaman pätkän sieltä täältä.

Nyt näkyy edessämme ohut punainen naru, joka katoaa vaakasuorassa suunnassa näkymättömiin. Tajuan, että se on merkkikoijun naru, johon ankkuriköytemme oli sotkeutunut.

Muistin myös, että lähtiessämme oli joku hihkaissut että selvittäisimme

poijunnarun. Alamme yhteisvoimin kiskoa naurusta, ja samassa onkin varoitusmerkinnällä "Merkkipoiju älä koske" varustettu muovinen mehukannu käsissämme. Päästämme sen kohoamaan suoraan pintaan varmistuen samalla ettei sen köyteen tule sotkuja. Hyvinhän se menee, ja naru kohoaa pohjasta kuin mikäkin fakiirin köysi temppu.

Jatkamme hylyn tutkimista; löydämme mm. vanhan hetekan, joka lojuu kannella hylätyn näköisenä.

Liekö sen joku siihen kiskonut ennen uppoamista vai sen jälkeen, sitä emme tiedä; mutta yhtä kaikki, kaitafilmille sekin joutuu!

Kaveri nykäisee narusta: aika!

Vilkaisu kelloon kertoo deadlineen olevan vielä kymmenisen minuuttia.

Kuvaan kaitafilmin loppuun, ja koska varailmakin on mittarin mukaan lähellä, emme viitsi jäädä pitemmäksi aikaa vaan nousemme pintaan.

Pinnalla hämmästyn: osoittimen mukaan filmiä onkin vielä vähän jäljellä! Ojennan kameran kirjurille, ja pyydän häntä kuvaamaan ylöstulon.

Muutkin kaverit kiipeilevät vähitellen ylös, ja eväidentuhoamisoperaation jälkeen Mian keula suunnataankin kohti kotirantaa, rattoisasti vettä ämpärillä nostellen!

KIPPARI PS: niistä kaitakuvista onnistui normaali ensikertalaisen määrä eli alle puolet!

RÄPYLÄUINTINYTJA TULEVAISUUDESSA

Vakka-Suomen Urheilusukeltajat seura perustettiin 24. 5. 1977. Seuran nykyisenä puheenjohtajana toimii Tauno Miettinen ja sihteerinä Kari Saramo. Seuran jäsenmäärä n. 60, jotka ovat Uudestakaupungista ja sen naapurikunnista.

SEURA TOIMII Kesällä toiminta on vilkasta, silloin toteutetaan kevättalvella suunnitellut sukellusreissut. Sukellusreissuja on ainakin kerran kuussa ja ne on perhekeikkoja viikonloppuisin näin taataan runsas ja monipuolinen sukellusporukka. Kalastellaan, tutkitaan hylkyjä ja muita meren salaisuuksia. Seuralla on oma sähkömoottorilla toimiva kompressori, joka on tarkoitus muuttaa polttomoottorikäyttöiseksi ensi sukelluskaudeksi.

Talvikausi on laitesukelluskurssien aikaa ja talvikuntoa pidetään yllä uppopalloa pelaamalla sunnuntaisin omalla vuorolla Laitilan Uimahallissa.

Uppopalloa on käyty pelaamassa myös Rauman uimahallissa ja ystävyysottelu raumalaisten, kokemäkeläisten ja porilaisten kanssa. Samalla on alustavasti sovittu sukellusviereiluista tänä kesänä, näiden seurojen kanssa.

Räpyläuinti on Suomessa kompuroinut vaikeaa tietä eteenpäin ja suurinpiirtein kaikki kehitys mitä tässä lajissa on tapahtunut on ollut yksityisten kilpailijoiden ja seurojen ansiota, tämä koskee erityisesti välinekehittelyä. Räpylät tai oikeammin niiden puute on ollut osasyynä siihen että laji ei ole mennyt eteenpäin siinämäärin kuin olisi ollut suotavaa.

Tähän on tulossa korjaus, aikaisemmin on lasikuituräpylöitä ja pelkkiä levyjä tuotu itäisestä naapurivaltiostamme vaihtelevalla menestyksellä ja näistä on saatu jonkinlaista apua tilanteeseen. Nyt ainakin Turussa on pystytty tekemään kotimaasta saatavasta materiaalista erittäin hyviä levyjä ja suhtkoht halvallakin. Ainoana ongelmana on ollut kunnollisten kumiosien löytäminen eli kestävien ja tarpeeksi suurien varvasosil taan.

Itänaapurin räpylöissä jalkaosat ovat yleensä olleet aika ahtaita ja tästä taas on seurannut se että niitä ei ole pystynyt käyttämään pitkissä harjoituksissa koska ne rasittavat varpaan seutua mikä saattaa olla vaarallista erityisesti nuorempien uimareiden kohdalla.

TÄSTÄ RÄPYLÄASIA~TA OLISI KIVA SAADA PALAUTETTA MIKÄLI JOSSAIN SEURASSA ON ONNISTUTTU LÖYTÄMÄÄN HYVÄ RATKAISU, TAI HALUAA LISÄ TIETOJ A SIIT Ä MITEN TURUSS ON MENETELTY. ELI OTETAANPA YHTEYTTÄ, ETTÄ SAADAAN TIETO LEVIÄMÄÄN.

RÄPYLÄUINNIN VALMENNUKSEN NYKYTILANNE Tällä hetkellä tilanne on se että valmennustoiminta pyörii ainoastaan muutamissa seuroissa, missä paremmin missä huonommin. Olisi tarvetta saada lisää valmentajia jotta homma saataisiin pyörimään ja taso nou semaan myös huipulla.

Räpyläuinnin B-Iajiosa valmistuu syksyksi -83 ja samana syksynä tullaan ehkä järjestämään sukellusurheilun B-Iajiosa. Tarkempaa tietoa ei vielä ole mutta asiasta ilmoitellaan.

Nyt kun SUSL:n piirijako lähtee tästä pikkuhiljaa pyörimään, niin Clajiosien järjestäminen tulisi tapahtua piirissä, valiokunta tulee autta-

HONDA RANNIKKO- JA SISÄVESIKAIKULUOTAIN

NAISJAOSTO Viime syksynä perustettiin myös erillinen naisjaosto jonka tehtävänä on muonituksen järjestäminen reissuilla ja muu järjestelytyö. Koko perheen pikkujoulut tuli jo järjestettyä hyvällä menestyksellä, ja arpajaistulot käytetään kesän sukellusreissuilla muonitukseen.

VÄHÄN HISTORIAA Sukellusseura teki ensimmäisen työsukelluksen 10. 7. 1977 Lepäisille Pernunsalmen Vesi Oy:n toimesta ja samana kesänä löytyi Lyökistä arviolta n. 200 vuotta vanha ankkuri joka lahjoitettiin Uudenkaupungin Kulttuurihistorialliseen museoon.

Sukellusterveisin Vakka-Suomen Urheilusukeltajat p:sta Jorma Nurmi

Oy Lindeman Ab, Pl1l7 PF, 65101 Vaasa-Vasa 10, puh. 961-213 333, Tlx 74236 ainol sf.

17

maan parhaansa mukaan. C-lajiosaan on jo olemassa valmista materiaalia, mutta vetäjistä on huutava pula. Ne joilla on tietoa ja taitoa ovat monessa mukana ja eivät näillänäkymin ehdi rampata ympäri suomenmaata. Toivomme tilanteeseen parannusta kun jokaiseen piiriin saadaan vähintään 1 kpl SVUL:n ja SUSL:n B-osien käynyt henkilö.

KILPAILUTOIMINTA Viime vuosina räpyläuimareille on ollut todella vähän kilpailuja, ilmeisesti halukkaita järjestäjiä ei ole ollut tarpeeksi.

Varsinkin syksy on ollut vaikeaa aikaa, erityisesti tästä kärsivät juniori-ikäiset, joiden motivaatio harjoitella heikkenee huomattavasti ellei heille ole tarjota useampia kilpailuja.

Tähän ongelmaan on ainoastaan yksi ratkaisu. Jokaisessa piirissä tulisi järjestää piirikisat räpyläuinnissa ja näistä useat pitäisi olla ns. avoimet kisat eli tulisi osallistujia myös muista seuroista ja piireistä. Halukkaista kilpailijoista ei varmasti ole pulaa. ja Piirinmestaruuskilpailulajeista järjestelyistä saa tietoa valiokunnalta ja halukkaat seurat/piirit voivat ottaa yhteyttä allekirjoittaneeseen. ., OLISI TOIVOTTAVAA ETTA JO KAUDELLA 1984 JÄRJESTETTÄISIIN MAHDOLLISIMMAN MONESSA PIIRISSÄ KILPAILUT. HUOM!!!! LAJIEN TULISI PAINOTTUA JUNIORI-IKÄISILLE.

SM-KILPAILUIDEN JÄRJESTELYT VUONNA 1984 Valiokunta on päättänyt että kilpailut tullaan järjestämään 2 osassa jotta saataisiin uitua kaikki CMAS:n hallilajit.

SM-kilpailut pyritään järjestämään piirimestaruuskilpailuiden yhteydessä jolloin osa lajeista on SMtason lajeja ja loput piirinmestaruuslajeja.

Valiokunta on kaavaillut aikataulusta vuodelle 1984 että ensimmäinen SM-osakilpailu pidettäisiin tammi-helmikuun vaihteessa ja toinen osa syksyllä ehkä loka-marraskuun vaihteessa.

NYT OLISI TARVETTA KEHDELLE PIIRILLE/SEURALLE JOTKA VOISIVAT HOITAA NÄMÄ KILPAILUT OMIEN PIIRIKISOJEN YHTEYDESSÄ.

Kuopio on lupautunut Jarjestämään syys-lokakuun vaihteessa räpyläuinnin avoimet piirimestaruuskilpailut ja siellä on myös SM-lajeina seuraavat matkat: Miehet 400 m räp.uinti 1500 m räp.uinti 800 m laitesuk.

18

Naiset 200 m räp.uinti 800 m räp.uinti 100 m laitesuk. Tarkemmat tiedot tulevat kilpailukutsussa.

YHDYSHENKILÖVERKOSTO (räpyläuinti) Seuroilla on ollut ongelmia siinä, että kun sihteeri on saanut kilpailukutsun niin tämä kutsu on tullut kilpailijoiden käsiin vasta viikkoa ennen kilpailua tai 2 kk kilpailuiden jälkeen.

Tämän ongelman poistamiseksi valiokunta haluaa jokaisesta seurasta jossa harjoitetaan räpyläuintia oman yhdyshenkilönsä jolle voidaan postittaa kaikki kilpailukutsut ja muu posti valiokunnalta. Tämä henkilö hoitaisi myös kentältä tulevan palautteen valiokunnalle.

T ÄST Ä ASIASTA LÄHETET ÄÄN KYSELYKIRJE NIILLE SEUROILLE JOTKA OVAT OLLEET MUKANA KILPAILUTOIMINNASSA. ELLEI TEIDÄN SEURANNE SAA T ÄT Ä KIRJETTÄ JA TUNNETTE KIINNOSTUSTA NIIN OTTAKAA YHTEYS LIITON TOIMISTOON. YHTEENVETO: - Välinekehittelystä yhteydenpitoa että saadaan tieto leviämään. Yhdyshenkilöverkosto toimimaan mahdollisimman nopeasti.

- Piireihin lisää kilpailuja, erityisesti avoimia piirikisoja joissa keskitytään juniorilajeihin.

- 2 kpl avoimia piirinmestaruuskilpailuja joissa voidaan uida myös SM-lajeja (edellytys 50 m allas) RÄPYLÄ UINTITERVEISIN PALAUTETTA ODOTTAEN Räpyläuintivaliokunta/ Vesa Raita Kupittaankatu 146 20810 Turku 81 puh. k. 921/355778 puh. t. 921/341909

Lähtö n:o 2

Naiset 100 m räpyläuinti 1. Taina Karlsson Lähtö n:o 3

1.14,15

Pojat alle 19 v. 100 m räpyläuinti 1. Kristian Lindholm 2. Anssi Einonen 3. Kalle Kaartovuori 4. Janne Kopra 5. Seppo Aaltonen Lähtö n:o 4

53,67 54,40 55,90 59,84 1.01,80

Tytöt alle 19 v. 100 m räpyläuinti 1. Maija Rantanen Lähtö n:o 5

1.00,50

Pojat alle 16 v. 100 m räpyläuinti 1. Aleksi Soini 2. Jan Karhu 3. Samuli Arte 4. Jarno Suomalainen Lähtö n:o 6

57,44 1.10,75 1.12,90 1.15,56

Tytöt alle 16 v. 100 m räpyläuinti 1. Elina Raumanen 2. Mia-Mari Ljungqvist 3. Tuula Tikka Lähtö n:o 7

1.02,10 1.10,85 1.15,06

Pojat alle 14 v. 100 m räpyläuinti 1. Kerkko Jääskeläinen Lähtö n:o 8

1.44,40

Tytöt alle 14 v. 100 m räpyläuinti 1. Johanna Suoranta 2. Eva-Maria Lappalainen Lähtö n:o 9

1.23,70 1.24,60

Miehet 50 m pituussukellus 1. Pekka Lukkarinen Lähtö n:o 10

31,65

Pojat alle 19 v. pituussukellus 1. Kalle Kaartovuori 27,69 2. Teppo Tuominen 28,37 3. Petteri Helminen 29,95 4. Jouni Suoranta 29,97 Lähtö n:o 11 Naiset 25 m+25 m sukellusuinti EI OSANOTTAJIA Lähtö n:o 12

Tytöt alle 19 v. 25 m+25 m sukellusuinti

Räpyläuinnin piirimestaruuskil pailujen tulokset Impivaara 14. 12.

1982 Lähtö n:o 1

Miehet 100 m räpyläuinti 1. Rami Jalava 2. Pekka Lukkarinen 3. Pertti Räbinä

57,00 1.02.30 1.04,30

1. Maija Rantanen Lähtö n:o 13

28,50

Pojat alle 16 v. 25 m+25 m sukellusuinti 1. Aleksi Soini 2. Jan Karhu 3. Samuli Arte 4. Jarno Suomalainen Lähtö n:o 14

28,40 31,43 35,52 36,25

Tytöt alle 16 v. 25 m+25 m sukellusuinti 1. Elina Raumanen 2. Eija Koivisto 3. Anne Kytöviita Lähtö n:o 15

29.67 35,00 36,50

Ylivieskan Urheilu· sukeltajat r.y.

Sukellusharrastus alkoi meillä lyhyesti sanottuna näin: kesällä -81 tein viimein päätöksen hankkia itselleni sukelluslaitteet. Sen jälkeen ostin kirjan, jossa opetettiin sukeltamista ja aloitin treenaamaan. Eipä aikaakaan kun hyvä ystäväni teki myös samanlaisen päätöksen ja hankki sukelluslaitteet ja näin meitä oli jo kaksi innokasta sukeltajaa. Sitten tuli taI vi ja hallikausi. Tällöin treenattiin kerran viikossa.

Kesä -82 oli vilkasta sukelluksen aikaa ja tietysti muutamia innokkaita sukelluksesta kiinnostuneita ilmaantui kuvaan mukaan. Pukuja kuivattiin melkein joka ilta ja pulloja täytettiin kerran-pari päivässä, parhaina päivinä kolmekin kertaa.

Kesän kuluessa innostus vain kasvoi ja sukeltajia ilmaantui lisää. Täällä Ylivieskassa yleisenä uimapaikkana on aika suuri, kirkasvetinen n. 10 metriä syvä kalliolouhos, jossa sukelluksesta kiinnostuneilla oli hyvä mahdollisuus nähdä ja kokeilla sukeltamisen riemuja. Loppukesästä

teimme reissuja merelle Kalajoen edustalle sekä Kallan saareen. Syyskesällä käytiin Rovaniemellä Misin järvellä sukeltelemassa "saksalaisten romuja".

Sitten tuli ajankohtaiseksi sukellusseuran perustaminen, eikä mennyt kauan kun perustava kokous oli koolla. Tavoitteena oli snorkkelikurssi, joka oli tärkein ja välttämättömin aluksi. Kurrsi pidettiinkin heti syksyllä -82 kuutena lauantaina.

Osallistujia oli kolmisenkymmentä ja kurssin hinta oli 50,-. Uimahallilla pidettiin kurssilaisille pikkujoulu kynttilöiden valaistessa jouluista tunnelmaa altaiden reunoilla. Juhlan aloitti snorkkelikuoro hyräilemällä "Jouluyö, juhlayö" sitten kävi joulupukki lahjoineen.

Pidettiin myös muutamia kilpailuja, pieni uppopallokisa ja sitten olikin vanhempien vuoro siirtyä takkahuoneen puolelle. Juhlahumun hälvettyä aloi tettiin järjestämään lai tesukelluskurssia, johon kouluttajiksi saatiin kokeneet miehet Kokkolan merisaukoista: Pihlajamaa ja Hyytiä. Kouluttajat lupasivat kurssin 400 mk:lla per henkilö, mikäli saadaan yli 20 osallistujaa, sekä seura lupasi avustaa jokaista kurssille osallistujaa 100 mk:lla. Laitesukelluskurssia mainos-

tettiin hintaan 300,- ja kuinka 01lakkaan osallistujia ilmaantui 37, joista kuitenkin 10 on pudonnut pois, kuka mistäkin syystä. Kurssi on jo ihan lopuillaan ja ensi kesänä meitä pulahtaakin melkoinen lauma syvyyksiin. Esim. järjestämme 8.-10. 7.

Kallan saaressa sukellusleirin. Saari sijaitsee n. 20 km Kalajoelta länteen päin. Toivomme vain että sää on aurinkoinen ja porukalla on hauskaa.

Mikäli joku lukijoista on kiinnostunut - tervetuloa mukaan. Lisätietoja saa soittamalla Ari Niemiselle puh.

983-20223.

Mitään suurempia vaikeuksia kerhollamme ei ole ollut. Asiat ovat luistaneet hyvin ja rahaa kerholle on kerätty pääasiassa discoilla. Seuraavana hankkeena kerholla on kompressorin osto. Pankkimiehiä on jo puhuteltu ja ostorahat on luvattu, joten se asia on kunnossa.

Hyvää ja antoisaa sukelluskesää kaikille urheilusukeltajille, ja ottakaa Ariin yhteyttä, kun kuljette täällä päin, niin käydään pulahtamassa.

Märkää kesää!

TV: Ylivieskan Urheilusukeltajat r.y.

19

Laitesukellustekniikkakilpailut Pirkkolassa

Tammikuun 15 päivänä pidettiin SVUL:n Helsingin piirin mestaruuskilpailut Pirkkolan uimahallissa.

Nämä olivat ensimmäiset Hels. piirin sukellusjaoston järjestämät hallikilpailut. Osanottajia oli rohjennut mukaan kuitenkin 11 paria, joukossa yksi tyttöpari joka suoritti kilpailun sitkeästi loppuun.

Rata oli laadittu nimenomaan sillä tavalla, että parin piti osata toimia joka tilanteessa yhdessä. Saumaton yhteistyö testattiin varsinkin rasti 4 jälkeen jolloin parilla oli käsissä, tai housuissa, 5 tennispalloa ja pohjavahti näyttää laattaa jossa lukee: aloittakaa parihengitys. Parihengittäen piti suorittaa laskien 5 ja 6 tehtävät. Tässä tehtävässä rangaistiin eniten jos suoritti vapaanousun pintaan, koska se on aina vaarallinen.

Ainoastaan yksi kilpailija teki vapaanousun mutta parihengityksen keskeytyksiä tapahtui muutamia.

Kuten saatoimme odottaakin ei suoritusajoissa ollut ratkaisevia eroja vaan erot syntyivät virhepisteistä joita toiset keräsivät enemmän kuin toiset. Rastilla 8 oli levy pohjassa jossa luki PAINOVYÖ. Jos osasi lukea tekstin ilman maskia niin paria hyvitettiin 2 min. En paljasta tässä oikeaa tekniikkaa koska se voi olla tehtävänä joskus myöhemminkin.

Huomattavaa kilpailussa on myös, että kilpailu suoritettiin kokonaisuudessaan yhdellä räpylällä. Kilpailu kesti vähän yli 3 tuntia ja pohjavahteja oli 2 paria (l/rata). Pelkäsimme, että pohjavahdit väsyvät likoamaan vedessä tuntikaupalla mutta kävi kuitenkin, että heillä oli kaikkein hauskempaa koko kilpailussa.

Tulokset julkaistiin ja palkinnot jaettiin ravintola Laulumiehissä jonne saattoi jäädä sitten juhlimaan voittoa tai epäonnistumista suremaan. Palkintoina oli kolmelle ensimmäiselle H. piirin mitalit ja lisäksi kaikille riitti tavarapalkintoja, joita eri yritykset olivat lahjoittaneet.

Raimo Raudaskoski

20

PALKINTOJEN JAKO

Keskellä hymyilee voittajapari, vasemmalla kilp. sihteeri Leena Hytönen ja oikealla Raimo Raudaskoski.

Tulosluettelo Seura 1. Pyysalo-Teräväinen 2. Kangasniemi-Andelin 3. Nurminen-Granholm 4. Kumin-Tanner 5. Rautelin-Vernilä 6. Suon pää-Tuure 7. Halkosaari - Uromaa 8. Poikolainen - Keinänen 9. Lindberg-Österholm 10. Brännare-Vilen 11. Lindqvist-Kauria

Rastitekstit - Kilpailu on nopeuskilpailu. Ajanotto alkaa, kun jompikumpi kilpailijoista koskettaa veteen. Oletteko valmiit?

- Valitkaa itsellenne yksi räpylä 1. Rasti: - Uikaa altaan matalaan päähän ja takaisin.

2. Rasti: - Pukekaa loput varusteet pohjassa ja siirty kää rastille nro 3.

3. Rasti: - Näytä sukeltajatoverillesi seuraavat käsimerkit: - olen varailmalla - ilma loppu - paineentasausvaikeuksia

Parsuk Suk.ry UrhSuk UrhSuk ~O

Parsuk

~u~la

Parsuk Suk. -78 Suk. -78

Loppuaika 12,43 13,01 17,39 18,02 18,54 19,09 19,30 22,55 25,03 29,34 36,19

- en saa varailmaani auki Siirtykää senjälkeen rastille nro 4.

- Parisi näyttää sinulle neljä käsimerkkiä. Kuittae jokainen OKmer killä. Siirty kää sen jälkeen rastille nro 4.

4. Rasti: - Avaa laatikko ja lue tehtävä.

- Siirrä pallot toverillesi putkea apuna käyttäen.

- pallot eivät saa nousta pintaan - Ota toverisi lähettämät pallot vastaan. Siirtykää sen jälkeen rastille nro 5. Palloja ei saa päästää pintaan.

- Pohjavahdilla tekstilevy:

Aloittakaa parihengitys.

5. Rasti: - Sitokaa narun päät yhteen jalussolmulla. Siirty kää sen jälkeen rastille nro 6.

6. Rasti: - Si tokaa pallot naruihin.

- Pohjavahdilla tekstilevy: - Lopettakaa parihengitys ja nouskaa pintaan rastille nro 7.

7. Rasti: - Sulkekaa laitteet. Teille esitetään kolme kysymystä. Jos ette tiedä vastausta voitte katsoa sen pohjassa olevasta numeroidusta levystä. Levyjä ei saa tuoda pintaan.

- kysymys nro 1: Mitä tarkoittaa sukeltajan antama narumerkki ravistus ja kolme nykäisyä? (Löysä sisään) - kysymys nro 2: Vesillä liikuessasi voit nähdä tämän, mikä se on? (Pohjoisviitta) - kysymys nro 3: Kuinka paljon suunnilleen painaa 1 em 3 makeaa vettä? (Noin 1 g).

Siirty kää rastille nro 8.

8. Rasti: - Riisukaa maski ja avatkaa laite. Lukekaa pohjassa olevaan levyyn kirjoitettu teksti ja ilmoittakaa se rastivahdille. Levyä ei saa tuoda pintaan.

9. Rasti: - Kuljettakaa altaan reunalla oleva rima matalaan päähän koskettamatta rimalla vettä.

Nouskaa sen jälkeen altaasta.

10. Rasti: Mitkä olivat rastilla nro 3 esitetyt käsimerkit?

Kuinka pitkä oli rastilla nro 4 ollut muovi putki?

SVUL/Helsingin piiri Hallisukelluskilpailu SAKKOLUETTELO aloitus - molempien räpylöiden käyttö koko kilpailun ajan 1. Rasti - molempien räpylöiden käyttö - vajaa uintimatka/keskeytys 2. Rasti - varusteiden tuominen pintaan - pinnassa käynti tehtävän aikana 3. Rasti - rastin ohittaminen/suor. jättäminen - OK-merkin unohtaminen 4. Rasti - rastin ohittaminen/suor. jättäminen - väärä suoritus - palloja pinnassa - puuttuva pallo parihengitys pohjassa - suor. jättäminen I ennenaikainen lopetus - vapaanousu tehtävän aikana 5. Rasti - rastin ohittaminen I suor. jättäminen - väärä solmu 6. Rasti - rastin ohittaminen/suor. jättäminen - palloja sitomatta - palloja pintaan - parihengityksen keskeyttäminen parihengityksen lopetus - vapaa nousu 7. Rasti - suorittamattajättäminen - "lunttaaminen" pohjassa - laitteesta hengittäminen - levyn tuominen pintaan 8. Rasti - rastin ohittaminen -levyn tuominen pintaan - oikea suoritus: Hyvitys 9. Rasti - suorittamatta jättäminen - kosketus veteen - jatkuva kosketus/uittaminen - sukelluksissa vienti 10. Rasti - puuttuva/väärä käsi merkki - putken pituuden arviointi

3 min/kilp.

1 min/kilp. lOs/m 1 min/varuste 30 s/kerta 2 min/kilp.

15 s/kerta 2 min/kilp.

1 min 30 s/pallo 1 minipallo 3min 5 min/kilp.

2 min 1 min 3min 1 minipallo 30 s/pallo 3min 5 min/kilp.

4min 2 minikerta 30 s/kerta 45 sllevy 2min 2min -2min 2 min 10 s/kerta 2min 3min 45 simerkki 1 s/em

VEDENALAISEN VALOKUVAUKSEN SUOMENMESTARUUSKILPAILUT II (REIJO SAARELMAN MUISTOKILPAILU) 17.-18.9. 1983 Kilpailut pidetään Suomenlahdella, Kotkan edustalla.

Tukialuksena Kouvolalaisten Ml AUX VIVAN. Kilpaillaan kahdessa sarjassa: - luokka A Mustavalkoiset paperi kuvat.

- luokka C Väridiakuvat.

Ilmoittautuminen maksamalla osanottomaksu 220 mk tilille: KOP KOUVOLA Sukellusseura Vesikot ry 107240-11216. 25. 8. 1983 mennessä. "Huutosakkilaisen" osallistumismaksu on 180 mk.

Osanottomaksu sisältää kuljetukset ja yöpymisen Vivanilla. (Oma makuupussi). Filmit. Täydennysilman Vivanilla. Kaksi lämmintä ateriaa. (Oma kuivamuona) Kahvit. Tarkemmat ohjeet ilmoittautuneille. 40 ensimmäistä mahtuu mukaan!!

Kilpailujen tulokset ja palkintojenjako liiton syyskokouksen yhteydessä. Jos on kysyttävää, niin Ilpo Raatikainen vastaa puh. 951-889999 työaikana.

21

Ääniä merenkurkusta Leiri -82 Osa 1 -- Kesäisin merenkur kussa oikein kuhisee.

Satojen saarien ja tuhansien ~~­ rien lomitse pujottelevat veneet, JOlta jo yksin Vaasassa on kuutisentuhatta. Myöskin laivat liikennöivät kurkussa pitkin ja poikin -- valomerkkien, kaapeleitten, tutkien ja muitten vempeleitten opastamana turvallisesti -- aina perille.

Toista se oli ennen -- hyvinä aikoina.

Silloin oli rohkeita ja taitavia miehiä. Oli puisia purjelaivoja. Oli rautaisia purjein, tai höyrykonein varustettuja laivoja. Kompassi näytti suunnan. Sekstantti paikan. Luonnonväylät ja puutteellise.t meri.~ort~t tekivät merenkulun mIelenkllntOlseksi. Luotauskin tapahtui siedettävästi. Voi sitä romantiikkaa ja rohkeutta ... ! kun tuuli ulvoi mastoissa, köysissä, purjeissa. Jäätävä sade piiskasi kantta ja miehiä! Suuret mainingit vyöryivät katkeamattomana jonona laivan kimppuun! Korskuen!, Pärskien ja paukkuen laiva rynnisti -- eteepäin! Vesi jäätyi köysiin, kannelle -- kaikkialle! Möyryten! Tyrskien syöksyivät karikot pimeydestä esiin ja -- romua tuli.

Nyt -- tai nytkin tässä ollaan menossa Rönskärin Dersiskäriin viikon mittaiselle sukellusleirille -- seitsemän veneen letkassa. Lisää veneitä ja sukeltajia tulee kunhan ehtivät.

Nythän on nyt ja merikin on lamassa. Sumukin käärii helmojaan matkatessaan pohjanperille, peittäen näkyvistämme horisontin ja kaukaisimmat saaret. Veneessämme on tunnelmaa -- paljon. Sellaista huoletonta, leppoisaa kesälomatunnelmaa.

Juodaan kahvi ja kerrotaan juttuja -mitä nyt sylki suuhun tuo ja tuohan se -- varsinkin Markulle. Markun ohjatessa venettä otan kuvia edessmme viuhkana etenevistä veneistä ja takaa -- s~musta ilme~.~~vä~~~ "ruotsinlaivasta joka sanoo 00 -- 00 -- häipyen vähitellen etuoikealle sumuun öö -- öö ... Pitkään -- janoinen katseeni seuraa sitä ja ikäänkuin kangastuksena silmieni. eteen piirt~y hämärästi paa .. ri -- vaI onko se SIttenkin myymälä .. en saa selvää.. on häiriötekijöitä, (niin kun paikalliset tuntemani LA miehet tapaavat sanoa -- ne taas syyttää kaikesta italialaisia). Minä taas syytän suomalaista surinaa .. ikäänkuin Vaimoni ääni sa-

22

Okkonen Erkki -83 noisi: "Mitähän se poika kajuutassa touhuaa." ... Eikait hän mitään sanonut Markun juttuahan ne Jööranin ka~ssa kuuntelee.: "Minä sanoin vaimolle, että ajattele nyt edes vähän.

Tykkäätkö tosissasi että tuossa on vara leikata? Kyl' on muutenkin vähän annettu .. " Niin -- juttu koski ehkäsyä, kumpi leikataan.

Veneitten parvi ohitti Holmbergrundin poij~n vasemm.~.~ta? noi!1 puolen meripemkulman paast~, (aIkaisemmin mainittujen venemiesten mukaan merestä puhuttaessa tulee aina käyttää merimittoja, ettei paljastaisi tyhmyyttään -- ja minähän kun en paljasta) ollaan Vestkustenin reitillä. Se on hyvä hylky, konjakkiakin on kuulema löytynyt.. Ehkä tulemme jonakin päivänä käymään ja sukeltamaan. Jossakin tässä lähellä pitäisi olla Rekinankin hylky.

Kysyn Markulta onko hän käynyt hylyllä? mutta Markulla ei olleet samat asiat mielessä, vaan hän joutui vaihtamaan "kasettia" -- (Oikea käsi tarttui sinisen, samettisen lippalakin lippaan ja käänsi sitä ylös -- alas useita kertoja ) Löytyihän sieltä -väärä nauha: "Kuules nyt Jööran tuota, (Jöran oli kolmasmies veneessä, jos ei kajuutassa leikkivää "intiaania" oteta lukuun) on se kumma toisilla, vaikka on vaimo mukana, niin aina on hylyt mielessä".

Veneparvi puristautui helminauhaksi karikoitten ja saarten väliin.

Kiemurrellen, paisuen ja supistuen se eteni hitaana virtana saarten ohi -- kuin ei mikään kelpaisi --. Empien se näytti ohit~avan v~.i.~eisen~ kin saaren, ennen Isoaselkaa. Juun silloin -- letkan ensimmäiset veneet pysähtyivät, käänsivät keulansa kohti oikealla puolella olevaa saarta.

Syntyi liikettä. Ankkurit pudotettiin veteen ja keulaan rientävät mi~het viittoivat ohjeita käsillään, hUUSIvat ja heittivät herjoja toisilleen. Kipparit, kokit ja konemiehet hääräsivät ja touhusivat kovalla kiireellä -- kuka mitäkin -- jos ei ollut mitään tehtävää, niin hääräsivät kuitenkin. Letkan viimeisiinkin veneisiin tarttui tämä sama tauti. Myös rannalla -- tai sen läheisyydessä pesineet, tai vain muuten oleilleet vesilinnut, haahkat ja muut sorsat säntäsivät pakoon -juosten ... kai eivät kerinneet no~.~ta lentoon. Huusivat varotusta: Kaak! vääk! Rääk! Kai se tarkoitti Delfiinit ovat täällä.

Leiriintyminen Oli syöty, juotu ja majoituttu.

Saarelle oli kohonnut telttoja, keltaisia, vihreitä ja laikullisia maastotelttoja -- kuin sieniä sate~lla. Ol~ alkanut sataa ja syntyneet SIenet olI peitelty kiireesti muovikelmulla. Ta~ saisen sumuinen taivas vuodattt ilonkyyneleitä -- ne tulivat sittenkin.

Alkoi veneitten tyhjennys leirivarusteista ja leirin pystyttäminen.

Jaettiin työryhmät: Ajopuunhakijat, VC:n pystyttäjät, saun~nr~kenta­ jat, kompressorien asentajat Ja pre~­ sukatoksen pystyttäjät. Kaikille tOlminnoille ja laitteille oli jo edellisiltä leireiltä vakiintuneet paikat.

Niinpä homma kävi. Leirivanhimman "mylvivä" ääni komensi milloin mihinkin ilmansuuntaan. Märät "intiaanit" vilistivät leiri nuotion ja rakentajien ympärillä. Kaikkialla oli vilskettä ja touhua. Ajopuukuorma ajautui rantaan. Telttasaunan piipusta tupsahtivat ensimmäiset savumerkit. Myös VC-ryhmä oli saanut työssään näkyvää tulosta. Oli kaivettu, naulattu, koeistuttu ja näkösuojattu -- niinpä ei ollut ihme että paikasta tuli heti suosittu. Myös notkoselkäinen pressukatos kohosi rannan tu~­ tumaan -- vaivaloisesti mutta kUItenkin. Kompressoreitten musiikki ilmoitti, että sielläkin oli hommat hoidossa. Vähitellen leiriläiset vetäytyivät koloihinsa palatakseen iltanuotion ääreen.

Sateisena vaipui tulopäivä iltaan.

Vähitellen sadepukuiset ihmiset kerääntyivät leiri nuotion ääreen. Jokaisella oli tuomisinaan paistettavaa ja juotavaa. Makkarat mustuivat iltanuotion loimussa. Kahvipannun nenästä puhalsi höyryvana. Ilmassa sorisi puhe ja nauru hörähteli. Leuat jauhoivat ja mussuttivat. makk~raa.

Karjala ja kahvi huuhtOlvat kaIken alas kurkusta.

Saunan ja rannan välillä liikkuivat ihmiset höyryävinä ja punaisina.

Kävivät uimassa ja pesemässä -- seisoskelivat ja juttelivat.

-- Myös rannan tuntumassa asustavien keltiäisten kotikiven päälle ilmestyi höyryävät, punertavat "riippuvat ja roikkuvat". Hetken siinä muurahaiset niitä ihmettelivät, käyden sitten puolustamaan kotiaan.

Mutta tuskin oli ensimmäinen ehtinyt iskeä saksensa kiinni kun jo "riippuvat ja roikkuvat olivat tip?tiessään -- vieden mukanaan vam muutaman puolustajan.

Vähitellen vaihtui sateinen ilta -sateiseksi yöksi.

Hiipuvalta leiri nuotioita oli laulu vaiennut -- hiljaa sihisten se sammui kokonaan. Leiri nukkui -- herätäkseen sunnuntaipäivään.

••

TAPIOLA,YHTIOT SUKELTAA SSASI

Tapiola,yhtiöt on urheilusukeltajien oma vakuutustalo. Sukellamme kanssasi kilpailuissa ja pal, velemme Sinua mielellämme kaikissa vakuutusasioissasi. Yhteiset kuviomme ovat mm. nämä:

LISENSSIVAKUUTUS KILPAILUMATKOILLE Suomen Urheilusukeltajain Liitto on vakuuttanut jäsenensä Tapiola,yhtiäissä.

Urheilusukeltajain tapaturmavakuutus toi, mii samalla kilpailulisenssinä Liiton urheili, joille, tuomareille, valmentajille ja toimi, henkilöille.

KOJEVAKljUTUS HARRASTUSVALINEILLESI Harrastusvälineesi ovat sinulle tärkeitä ja tarpeellisia - haluat niiden olevan jatku, vasti toimintakunnossa ja käytettävissäsi.

Monipuolinen kojevakuutus suojaa väli, neesi edullisesti. Vakuutus on voimassa kaikkialla maailmassa eikä sisällä lainkaan omavastuuta.

III MATKA VAKUUTUS ULKOMAAN SUKELLUKSIIN TEE V AKUUTUKSISTASI TAPIOLASOPIMUS Lähde ulkomaisille vesille kauttamme.

Matkavakuutuksemme sisältää matkustaja" Kun teet Tapiolasopimuksen, saat vakuu, matkatavara, ja matkavastuuvakuutuksen. tuksesi kerralla kuntoon. Tapiolasopimus Matkustajavakuutus korvaa myös urheilu, alentaa vakuutusmaksujasi ja saat käyttääsukelluksessa sattuvat vahingot. Matka, si erikoisetumme: oman yhteyshenkilön, tavaravakuutus on hyvä suoja laitteillesi ja vuosittaisen vakuutusotteen ja Tapiola, matkavastuuvakuutus auttaa, jos joudut kansion. korvausvelvollisuuteen esine, tai henkilö, vahingossa.

Luotettava sukelluskumppanisi

AURAYHTIÖT

POHJA-YHTYMÄ

PS. Kun käytät palveluitamme h yädyksesi , tuet samalla Liittosi toimintaa.

BANZAI-ryhmä, Haverin avolouhoksen luolissa Täällä me taas seISOImme, tyvenen veden äärellä valmiina tutkimaan mitä salaisuuksia Haveri tällä kertaa meille paljastaisi. Olimme usein aikaisemminkin käyneet tutkimassa Haverin luolia. Yleensä olimme koko viikonlopun, niin nytkin. Tukikohtanamme toimii muutaman kilometrin päässä sijaitseva mökki, jonka omistavat Iken sukulaiset. Mökki on tosiaankin loistava tukikohta tehokkaalle sukeltamiselle, (kaksi täysipainoista sukellusta päivää kohti).

TYÖNJOHAJAN PIIRUSTUKSET Meidän on helppo liikkua Haverin luolissa, sillä tunsimme viimeisen hengissäolevan työnjohtajan louhoksen toimintakaudelta Oälleen kerran joku Iken sukulaisen tuttavan ystävä, luulisin). Hän oli niin ystävällinen että suostui piirtämään kaikkien luolien sijainnin, niin hyvin kuin muisti. Hän mainitsi tosin että Tampereen Urheilusukeltajat olivat jo kyselleet häneltä jotakin.

PÄÄSIVUTUNNELI (50 m:n taso) Koska tunsimme jo "turistiluolan" ja muutamia muitakin, halusimme jotakin vaikeampaa. Valintamme päätyi 50 m:n tasolla sijaitsevaan pääsivutunneliin. Tämä tunneli tunkeutuu 80 metriä kallion sisään. Siitä haarautuu kaksi sivutunnelia, joista toinen johtaa ns. "makasiiniin". Ongelmana oli siis nyt vain löytää tämä luola. Koska Hakala oli saanut flunssan, jäi homma minulle ja Ikelle (Salmelan Harri oli työesteiden vuoksi jäänyt Lahteen).

Haravoimme louhoksen seinämää aloittaen 20 metristä ja sitten seuraten seinämää hitaasti syvemmälle.

Ongelmana oli sakkakerros joka vaikeutti etsintää. Siunasin kypärävalaisimiamme sillä niillä saattoi valaista parin neliömetrin alan täysin kirkkaaksi. Lopulta 30 min. etsinnän jälkeen meitä onnisti, edessämme häämötti suuren luolan suuaukko.

Onneksemme se oli juuri sakkakerroksen alapuolella. Valitettavasti ennenkuin pääsisimme pintaan kertomaan Hakalalle tämän uutisen, odottaisi meitä 3m:n kiirastuli, tosin vain 10 min. mutta kuitenkin.

24

Kauko Kojonen, Harri Salmela

ENSIMMÄINEN SUKELLUS PÄÄSIVUTUNNELIIN Sunnuntaiaamu valkeni kirkkaana, ja meitä odotti kaksi vaikeaa luolasukellusta. Hakala oli tohtoroinut itseään koko yön, mutta valitettavasti korvat eivät toimineet, mahtoi kismittää. Tarkastin köysikelani, se toimi moitteettomasti. Olimme valmiita koitokseen. Ajat oli laskettu ja varmistettu moneen kertaan, 33 m ja 25 min. Näin meille jäisi tarpeeksi reservi-ilmaa jos jotain sattuisi. Ajatuksena oli että minä menisin edellä kelan kanssa aina karttaan merkitylle toiselle lautaseinälle asti.

Laskeuduimme nopeasti hämärään, aikaa oli vähän. Saavuimme luolan suulle, laskeskelin että köyttä on jäljellä n. 50 m, (köysi oli kiinnitetty pinnalle). Lähdimme varovasti luolaan, tarkkaillen katosta mahdollisesti putoilevia kiviä, onneksi meillä on kypärät, ajattelin. Muutaman metrin päässä suuaukosta tuli ensimmäinen lautaseinä vastaan. Siinä oli oviaukko jonka arvioin metrin leveäksi ja puolitoista korkeaksi. Puikahdettuamme ovesta sisälle totesimme luolan olevan n . 3 m halkaisijaltaan. Vedimme varovasti itseämme eteenpäin luolan katossa pysy tellen. Saavuimme toiselle lautaseinälle joka sijaitsi n . 15 m päässä suuaukosta. Harmiksemme seinässä ei ollut oviaukkoa. Aloimme kuin yhteisestä sopimuksesta tutkia seinää tarkemmin. Kysymys ei suinkaan ollut mistään rakennusteknillisestä kiinnostuksesta, vaan siitä että me halusimme päästä tuon seinän toiselle puolelle. Lyhyen etsinnän jälkeen löysin oikeasta reunasta kaksi lautaa jotka olivat murtuneet keskeltä.

Suoritin muutaman rauhallisen "perkausliikkeen", joiden jälkeen seinässä oli miehenmentävä reikä.

Ilkka Mäkinen, Juha Hakala

Mutta Ike näytti että aika on täysi, joten täsmälleen 15 min kuluttua käännyimme takaisin, sillä tiesimme paluumatkaan kuluvan melkein yhtä kauan sisäänuintiinkin.

TOINEN SUKELLUS PÄÄSIVUTUNNELIIN Toisella sukelluksella uimme suoraan tekemällemme aukolle. Ike tuli vain muutaman metrin aukosta sisälle ja jäi siihen varmistamaan, sillä lautaseinän takana aukeni avara holvi jota minä lähdin tutkimaan.

Suoritin heiluri-liikettä löytääkseni holvin seinät. Löysin ensin holvin oikeasta laidasta pienen luolan suuaukon. Jatkoin uintiani hoIvissa kunnes tulin vasemmassa laidassa hoi via suuren luolan suuaukolle.

Ensin luulin tulleeni luolaan joka on täynnä pikimustaa sakkaa. Ihmeekseni luolan vedessä ei kuitenkaan leijunut minkäänlaista hiukkasia.

Yht'äkkiä säpsähtäen tajusin ettei jalkojeni alla ollutkaan mitään! Ei täällä mitään sakkaa ole, tämähän on valtava halli (makasiini) jonka katto kaartui jossain kaukana yläpuolellani. Vesi oli ällistyttävän kirkasta, paljon kirkkaampaa kuin ulkopuolella. Minulle tuli kumma orpo olo joten kiiruhdin pois sieltä.

Näytin Ikelle että häivytään nopeasti täältä, Ike oli samaa mieltä sillä liikkumiseni oli hävittänyt kaiken näkyvyyden pienemmästä holvista.

Kiiruhdimme ulos luolasta. Olimme kuitenkin olleet 5 min liian kauan ja se tietenkin pidensi dekoamme.

MIETTEITÄ Koko koti matkan haaveilimme uudesta käynnistä. Mutta valitettavasti se näyttää mahdottomalta, sillä kuulemamme mukaan on luolissa sukeltaminen tätä nykyä kielletty Have-

Kivenkovat

TROLLÖ-ARISTOKRAATIT

vcaclGoasKlloiati J••• "el••11 .,

Linnankatu 55 H 20100 Turku 10 . . 921-301438

rin avolouhoksessa. Kumma maa tämä Suomi kun kaikki parhaat kohteet kielletään, (vert. Hindenburg).

Tietenkin sekä luolat että Hindenburg ovat vaarallisia jos niissä sukeltaa ilman tarkkaa suunnitelmaa ja tiettyjä varotoimenpiteitä. Mutta eikö sukellus ole juuri silloin antoisimmilIaan kun se tehdään huolellisesti ja tarkan suunnitelman mukaan?

sukellustukialukseksi VUOk raa Ja · t ut ust u.

~----j,t."~

3. Köysikela, (käteen kiinnitettävä) Sukellusterveisin: Kauko Kojonen, puh. 353537 (918)

AVOVESISUKELLUSTA TAMMIKUUSSA -83 Tammikuun kahdeksantena päivänä lähdimme kahden sukellusparin vOI mm tekemään vuodenaikaan nähden hyvin harvinaista sukellusretkeä Riihimäen lähistöllä sijaitsevalle Hirvijärvelle. Oli nimittäin tarkoitus suorittaa avovesisukellus ja se ei kyllä yleensä käy tähän aikaan vuodesta.

Joitakin rantoja lukuunottamatta järvi oli aivan sula ja kohtalainen tuuli työnsi kapeaa jäävyöhykettä yhä tiukemmin rantaan sukelluspaikkamme vieressä. Sää ei olisi varmaan kirkkaampi voinut olla sillä aurinko paistoi vaikkakin matalalta. Tämä oli talvea tämä. Lämpömittari näytti kahta plus astetta, eikä lumesta ollut tietoakaan.

Varustekassit mukana painelimme rantasaunan pukuhuoneeseen pukeutumaa. Laitteet odottivat laiturilla. Märkäpuvut puettiin hilpeän huulenheiton säestyksellä, olihan sentään tammikuu ja järvi lainehti jäistä vapaana! Pilkkimiehet olivat tallanneet kyllä jo aikaisemmin pienten tai matalien järvien jääpeitettä, olihan sen verran pakkasta toki ollut. Me marssimme laiturille ja valjastimme loput varusteet yllemme.

Jokke ja Make olivat jo vedessä, kun itse vielä taistelin laiteliitäntäletkun ja hanskojen kanssa. J yri

odotteli myös valmiina. Asetin vielä maskin kasvoilleni ja pudottauduimme tummanpuhuvaan hyiseen veteen, kun kuulimme huudon jääkentän reunasta. Jokke siellä makasi jäällä kuin hylje ikään, tosin pullot selässä ja Make ponnisteli perässä jäänreunasta ylös.

Vesi tuntui hetken mahdottoman kylmältä, mutta kun väliköyden silmukka oli asetettu ranteeseen ja matka alkanut kohti hämäryyttä, olokin lämpeni.

Lampun sytytin noin viiden metrin syvyydessä, kun hämäryys alkoi ympäröidä meitä tiiviimmin. Pian tapasimme pienet kiisket, niinkuin ennenkin. Niitä jökötti siellä täällä yksittäin ruskealla savipohjalla. Jokunen rapukin kömpi hitain liikkein pitkin rinnettä tai tutkiskeli paikalleen jääden meidän liikkeitämme.

Sukelsimme alemmas ja pohjassa vilahti pieniä läpikuultavia äyriäisiä.

Ne olivat halkoisjalkaisia, jotka nähtävästi talvella elävät matalemmallakin, sillä kesällä en ole niitä koskaan nähnyt ennen kymmentä metriä. Nytkin yhdeksään metriin päästyämme niitä näkyi koko ajan enemmän. Niitä elää sankoin joukoin tämän järven pohjassa ja epäilemättä ne ovat tärkeällä paikalla useimpien kalojen ruokalistalla.

Tuolta pimeydestä nousimme seuraten omia pölyjämme rinnettä ylös ja valon tunkeutuessa pohjaan suuntasimme kohti jään reunaa. Sukelsimme reunan alle ja ihailimme hetken vaaleaa jääpeitettä altapäin.

Tuuli jauhoi jäätä yhtä ahtaammalle yläpuolellamme aiheuttaen voimakkaan kohinan. Lähdimme takaisin laiturin suuntaan ja seurasimme matalaa rantavyöhykettä, missä vihreä ruoho koristeli savipohjaa.

Jyri tapasi pienen melkeinpä mustan mateenpoikasen, jota sitten yritettiin pienen tutkiskelun jälkeen saada kiinnikin, turhaan. Oli kohmeisenakin nopeampi käsiäni, vai mahtoiko pyydystäjä ollakaan tosissaan.

Tässä matalassa sukelsimme laiturin kupeeseen näkyvyyden ollessa nelisen metriä. Pojat olivat jo tulleet myös takaisin retkeltään ja riisuivat laitteitaan laiturilla. Märkäpuvut päällä vetäydyimme sitten saunaan ja siellä riisuimme sekä huuhtelimme varusteet.

Keskustelu saunan lauteilla kosketteli tietenkin äskeistä sukellusta, mutta myös seuraavaa viikonloppua.

Jos keli sallii niin uusitaan ja sallihan se!

Seppo Tauru Riihimäen Urheilusukeltajat

25

sekä sitä reunustavaa palmumetsikköä, joka sisämaassa vaihtuu vi idakoksi.

Lentoasemalla huomioni oli jo kiintynyt sukeltajan kassilta näyttävään epämääräiseen möykkyyn ja havaitsin samaisen kassin taIsi van hotelliini Lucy Diversin paitaan verhoutuneen naiseläjän keralla.

Vielä vilkaisu ranteeseen ja diagnoosi oli selvä: ei voi olla muuta kuin sukeltaja.. Tuleva huonekaverini Soile Numminen Kotkasta. Rautainen pakkaus Nikonos IV, kaiturin ja matkalaukullisen filmiä kanssa.

Hotellimme osoittautui pieneksi ja viihtyisäksi; huoneen katossa oli jopa läpättimeksi ristitty kapistus, jonka tarkoituksena oli liikuttaa ilmaa ja tehdä olomme siedettäväksi sekä moskiittoverkko, joka ensimmäisenä

Dyykkailua Sri Lankassa -83 Finnair'in 10 h lentomatkan paassa on v. 1948 itsenäistynyt paratiisisaari Sri Lanka, ent. Ceylon, joka sijaitsee Intian niemimaan kärjessä 550 mailia päiväntasaajalta.

Matkakohteenani oli, ei ainoastaan Ceylonilainen kuuluisa tee, vaan lähinnä Intian valtameri, joten matkatoimiston lupaama 28 asteinen merivesi ei tuntunut ollenkaan hassummalta idealta noin helmikuun tietämissä, omien vesiemme vihdoin jäätyessä, ja matkatoimiston antama

vinkki siitä, että sukelluskin onnistuu oli tämä tyttö valmis "paketti".

Eikä tarvinnut pettyä.

Lento johti pääkaupungin Colombon lentokentälle, josta junassa hikoillen puuskutettiin Hikkaduwaan etelään. Jo tässä vaiheessa junan ikkunasta vilistävä meri toi mieleeni ihanan sinivihreän viileän pudotuksen 20 metriin. Junamatkan 3 h siis istuin ja tuijottelin autiota hiekkarantaa, jota riitti kilometreittäin. (Sitä on Sri Lankassa 770 mailia), -

SUKELLUS FYSIOLOGIAN KURSSI KUOPION KESÄYLIOPISTOSSA Aika: 23.-24.9. (16 t) Luennoitsijat: Lääk.yo. Arja Kankkunen, dosentti Lauri Laitinen, LK Martti Larikka, insinööri Anssi Malmari , dosentti Matti Mattila, LK Markku Nykänen, LK Timo Peltola ja LL Kai Ruonala.

Kohderyhmä : Sukeltajat ja sukellusharrastajat Sisältö: Luento-osuudella käsitellään seuraavia aiheita: - lämpötilan vaikutus sukelluksessa - typpinarkoosi ja HPNS - sukellusvaromääräykset - anaerobinen metabolia sukelluksessa - hiilidioksidin vaikutukset sukelluksessa - sukeltajantaudin hoito ja hyperbaarinen happihoito - ensiapu ja elvytys - sukeltajantaudin patogeneesi Kurssiin kuuluu lisäksi lyhyt demonstraatio painekammiolla, jolloin osallistujien on mahdollista tutustua henkilökohtaisesti olosuhteisiin painekammiossa paineen alaisina.

Maksut: Osallistumismaksu 150 mk Ennakkoilmoitta utumiset 2. 9. mennessä os. Kuopion kesäyliopisto, PI 138 70 101 KUOPIO 10; tiedustelut puh.

(971) 225116. .,

26

yönä tulla rojahti alas katosta, joten luovuimme sen käytöstä.

Soilen kanssa totesimme onnen potkaisseen oikein kunnolla: nimittäin Aqua Tours'in sukellusliike toimi hotellissamme Coral Reef'issä.

Noin 300 metrin päässä toimi toinen sukellusfirma Aqua Sport, jolla oli oikein oma klubi kahvioineen kaikkineen.. Aqua Sportilla pullot ovat vanhemmat ja venttiilit ovat kierreliittimellä; kuitenkin nostoliivit ovat laitesyötöllä. Aqua Tours'illa tasa-

Koulutusvaliokunta tiedottaa Seurojen koulutusvalio· kunnille Mikäli lähettämänne kouluttaja-anomukset eivät ole vielä palanneet käsiteltyinä, pyydämme että lähettäisitte paperit uudestaan.

Koulutusvaliokunta näet ilmoittaa että "pöytä on puhdas". Postin kulussa on saattanut tapahtua sekaannuksia ja paperit kadonneet. Toivottavasti näin onnettomasti ei ole käynyt. Anomukset osoitteella Suomen Urheilusukeltajain Liitto ry Koulutusvaliokunta Topeliuksenk. 41 a 00250 Helsinki 25

Pari sanaa koulutuksesta Sukelluskoulutusta on meillä kehitetty yksityisten kouluttajien, liikkeiden, seurojen ja Liiton toimesta.

Vaatimukset ovat muotoutuneet käytännön ja CMAS ohjeiden mukaan.

Viime vuosina koulutus on ollut liiton vaI vomana asiallista ja riittävää. Eikä riitasointuja juuri ole kuulunut.

Vuosien varrella on kuitenkin aina välillä esiintynyt "välistävetäjiä", joille rahanteko on ollut tärkeämpää kuin sukeltajien laatu. Joko kurssien sisällöstä tai muista vaatimuksista, lähinnä kurssilaisten iästä on tingitty. Laitekoulutusta on annettu huomattavasti alle sovittujen ikärajojen, samoin on jälleen näkynyt ilmoituksia viikonvaihteen kestävistä sukelluskursseista.

Näihin olisi tartuttava aJolssa, mutta mitä sitten olisi tehtävissä.

Meidän sukeltajien olisi pyrittävä tekemään harrastustamme tunnetuksi ja pyrittävä jakamaan kaikin tavoin

TÄMÄ SIVU ON

oikeata informaatiota koulutuksesta, järjestötoiminnasta ja sukeltamisesta yleensä.

Eivät koulutuksen, luokkasuoritusten kuin muunkaan toiminnan vaatimukset ole syntyneet hetken mielijohteesta, vaan ne ovat pitkän kehityksen tulos.

Huonosti koulutettu ja mahdollisesti vielä alaikäinen sukeltaja on vaaratekijä, joka saattaa pilata koko sukellusretken. Niiden, jotka vastaavat seuroissa ja liikkeissä alan koulutuksesta, olisi varottava etteivät anna rahan sokaista itseään ja muistettava ettei sukeltajien määrä korvaa laatua.

Liian paljon on viime aikoina sattunut "lähellä oli" tilanteita. Jos se johtuu vaillinaisesta koulutuksesta, on koulutusta parannettava. Jos se johtuu sukeltajien torttukorvaisuudesta, on tällaiset sukeltajat saatava kuriin ennenkuin heidät haudataan.

Koulutusvaliokunta on ryhtynyt omalta osaltaan parantamaan asiaa.

Eri asteisille kouluttajille on lähetetty postia, jossa pyydetään selvitystä toiminnasta. Ellei vastauksia tule, poistetaan nimi listoilta. Näin saadaan alueellinen todellinen jakautuma selville. Ei kouluttajana oleminen ole mikään sukeltamisen arvoaste vaan kouluttaja on lähinnä liiton toimihenkilö.

Tähän karsimiseen on syytä mennä koska kouluttajalistat eivät ole päivän tasalla. SVUL:n piireissä on pidetty kokouksia, joissa on pitänyt sel vittää alueellisia ongelmia. Aktiviteettia kuvaa mm. se, että esim.

Helsingin piirin 32 kutsutusta kouluttajasta ja luokkatarkastajasta tuli paikalle 2 kokoonkutsujan lisäksi, siis yksi kiinnostunut. - Kaikki sitä itseään kouluttajaksi sanovatkin ja ovat esittämässä vaatimuksia toiminnan kehittämisestä jne. Muualla on onnistuttu paremmin. Meillä on nyt viidessä piirissä koulutuksen yhdyshenkilö. Joten oikealla tiellä ollaan.

MEHUTUOTE OY:N

MAINOS

ASEMATIE 12 45910 VOIKKAA (951) 889999

27

painoliivit taas ovat puhallettavia 2 Fenziä lukuunottamatta. Nostoliivi on pakollinen ja kuuluu välinevuokraan laitteen ja painovyön kanssa.

Soilen kanssa hivuttauduimme hotellimme pihanurkassa olevalle kojulIe, missä välineitä oli vuokralla.

Pojat kysyivät PM-korttia ja löytyihän se. Myös Padin lisenssi kelpaa.

Lähtö sovittiin aamuksi klo 9.30 ja hinta on 200 Rupeeta, Suomen rahana noin 60,00 mk/keikka. Hintaan kuuluu pullo, painovyö, puntit, regu, kuljetukset kohteelle ja takaisin. Välineiden tarkastelua suoritettiin puolin ja toisin, kun aamulla marssimme kojulle. Aqua Toursilla on hyvät, melko uudet 10 1 teräs- ja alumiinipullot sankaliittimin. - Reguina Conselfit painemittareineen. Ilmaa oli parhaana päivänä pullossa 200 MPa ja huonoimpana 140 MPa. Matkaa tehtiin aina isolla avomoottoriveneellä, paitsi pitemmillä reissuilla, jolloin paikallinen kalastusalus heitti kohteelle ja takaisin.

Niinä päivinä ei tehnyt mieli syödä kalaa.

Venemiehiä oli aina 1-2 kappaletta. Oppaaksikin joku Aqua Tours'in 3 kaverista saattoi lähteä, jos ei porukkaa ollut paljon lähdössä. Yleensä sai mennä omalla porukalla ja olla niin kauan kuin ilmaa riitti. Venemiehet kyllä avustivat ystävällisesti ja tarkistivat, että laite on ok.

Märkäpukunikin otin mukaan, mutta niissä vesissä ei sellaista tarvitse; hikihän siellä tulee. Kertaakaan en palellut ja muutaman kerran olin lähemmäs tunnin vedessä.

Siinäpä sai seurani t-paita kyytiä ja kelpasipa se vielä loman loppuvaiheessa kerhon aidalta kuivumasta jollekin ohikulkijallekin. Hyvä kun kelpasi. Ihmettelin myös venemiesten välinpitämättömyyttä sukeltajien suhteen, sillä olimmehan Intian valtameressä, missä mitä moninaisemmat hait etsiskelevät evästä muista hirmuisista vedenpedoista puhumattakaan. Soile yritti jopa ehdottaa, että jos leikkaa puukolla käteen niin eikös olisi aihetta tulla kiiruimmin ylös. Mutta ei kuulemma tarvitse .. Kun kyseltiin, niin selkisihän se sitten. Alue on niin matalaa,. (ei yhtään sukellusta yli 25 m) ettei haikaloilla tms petokaloilla ole siellä ruokaa, joten ne pysyttelevät syvillä vesillä, joita löytyy vasta n. 7-10 mailia avomerelle päin.

Näkyvyys ei ollut huippuluokkaa, koska täysikuu sekoittaa vedet ja aiheuttaa virtoja. Muutenkaan vuodenaika ei ollut paras mahdollinen; kirkkainta vesi saaren länsipuolella eli Hikkaduwassa on marraskuusta tammikuuhun. Sillä Ceylon on monsuunituulten aluetta, mikä merkitsee sitä, että saaren itäpuolella ei voi

28

sukeltaa loka-huhtikuun välillä tuulen puhaltaessa. Kuitenkin itäpuoli voi olla jopa parempi sukelluskohteena, sillä siellä on kuulemma enemmän hylkyjä: MM Tricomaleesta-Batticolaan välisellä alueella on ainakin viisi hyvää hylkyä, ja paikassa nimeltä Little Basses, majakan lähistöllä on erikoismaininnan arvoinen hylky, sanoivat paikalliset sukellusoppaat. Aqua Toursilla on etappi paikkoja Weligamassa, Bay Beach hotellissa sekä Colombiasta pohjoiseen Negombossa BrownsBeach hotellissa Hikkaduwalla sijaitsevan lisäksi.

Meidänpuolella eli länsipuolella saarta voi siis sukeltaa lokakuustahuhtikuuhun. Marraskuusta tammikuuhun siellä on kirkkain vesi. Hylkyjä oli noin 20 mailin säteellä.

Aqua Toursin pojilla oli tiedossa ainakin 4 hylkyä, joista kahdessa kävin. Toinen oli mainitsemisen arvoinen kolmimastoinen iso puualus, jossa jopa mastojen köysistö oli paikoillaan mastojen katkettua juuresta, ja otteessa kohtisuoraan runkoon nähden pohjalla.

Hikkaduwa on kuuluisa kauniista koralleistaan, joita on kyllä, mutta ei niin runsain mitoin kuin esim. Punaisella merellä. Tulikoralliakin on, mutta erittäin harvassa. Intian valtameressä on myös arvokasta mustaa korallia josta valmistetaan koruja puhdistettuna. Vihjeeksi voisi mainita, että pohjassa sitä on valkoisen kerroksen peitossa olevaa, ja toinen laji on kuin pieniä sypressejä pohjassa. Putsattuna se näyttää vanhalta sähköjohdon palaselta.

Tein myös paljon tuttavuutta paljon puhuttujen ötököiden, kuten kivikalan, skorpionikalan ja siipisimpun kanssa - tietysti välttäen lähempää kanssakäymistä, mutta löytyihän niitä sieltäkin vesistöistä, vaikka taitavat olla tällä alueella aika harvinaisia. Aaltojen joskus paiskoessa huomasin ilokseni myös merisiilejä olevan aika vähän, nekin aika lyhytpiikkisiä, söpöjä vaaleansinisiä korallikoloissaan.

Malediivit ovat korallisaaria 450

mailia Sri Lankasta luoteeseen ja sukelluskohteena varmasti yksi maailman parhaita. Kuulemani mukaan joka sukelluksella näki haita, delfiinejä, mantarauskuja, paljon erikoisia isoja kaloja. Mutta valitettavasti budjettiini ei ollut sisällytetty Malediivien sukelluskeikkaa. Air Lanka lentää malediiveille melkein joka päivä 250$ meno-paluu hintaan. Yöpyminen maksaa n. 25$ vuorokausi.

Sukellukset 25$/keikka välineineen, sukellusten hinta kuulema putoaa jos sukeltaa useamman päivän.

Sri Lankan hintatasoon verrattuna huippukallispaikka, koska Sri Lankassa eläminen on erittäin halpaa 5-30,- syöt hyvin. Hotellihuone maksaa 30,--150,-/vrk - tasosta riippuen.

Sri Lankan ihmiset ovat erittäin ystävällisiä ja palvelu alttiita kohtelevat tavallista turistia kuin ihmistä konsanaan, ja pikkupojista alkaen kaikki puhuvat englantia.

Henkilökohtaisesti olen erittäin ihastunut paikkaan, sukellukset olivat hyviä ja maanpäällisestä elämästä ja kulttuurista voisi kirjoittaa toisen mokoman tekstiä.

Mutta tärkeimmät ensin ...

Suk. terveisin Anne von Rutenhjelm Tampereelta Hämeenpuisto 53 B 31 TRE: 20 Puh. (931) 21912 Aqua Tours'in toimiston osoite: 108 Rosmead Place Colombo 7 Sri Lanka v€.LLA TURVAlLJS~ SUSl cS~

S0~

EILA T Punaisen meren rannalla Israelissa on läpi vuoden sukeltajan varsinainen paratiisi.

JÄRJEST ÄMME MATKASI SINNE JA OLOSI SIELLÄ.

BIlIniB Hlntltol

Annankatu 1 00120 HELSINKI 12 Puh. 90-175455

Ilmoittautuminen uppopallon I divisioonaan 1983-1984 Tulevalla kaudella pelataan ottelut edelleen pohjois- ja etelälohkossa, pohjoislohkossa turnauksena ja etelälohkossa sarjamuotoisena. Joukkueiden kokoonpano on 6+5 pelaajaa.

IImoittautumiset kirjallisesti I divisioonan sarjapäällikölle 15. 8. 1983 mennessä osoitteella:

Esa Ahonen Vanha Viertotie 15 B 15 00300 Helsinki 30 p. 90-640106 (töihin)

Myöhästyimme Lehden tekeminen on useimmiten sarja erilaisia kompromissejä: teksti - ilmoitukset, materiaalin sisäänjättö - valmistuminen, aikataulut ilmestyminen j.n.e.

Joskus olosuhteet muodostuvat sellaisiksi, että aina jää käteen se huonompi vaihtoehto - päivän myöhästyminen siellä, pari päivää täällä, saldo kasvaa.

Viime lehden kohdalla kävi näin, emme voi muuta kuin valittaa tapahtunutta.

Turku , Oy Silja Line Ab, Käsityöläiskatu 4, puh. 921·652244, Silja Linen terminaali, Turun satama, puh. 921·652255.

Abo, Oy Silja Line Ab, Hantverkaregatan 4, tel. 921·652244, Silja Lines terminai, Abo hamn, te l. 921·652255.

29

Sukeltaja lemmikkinä Sukeltaja on saavuttanut lemmikkinä sellasen suasion, kuin se helposti kesyyntyvänä ja miällyttävänä olentona ansaitteekin. Sillä onkin muihin suasittuihin, kutenkoiraan, kissaan tai kultakaloihin verrattuna erinäisiä kiistattomia etuja. Monien sukeltajaa pitäneiden kokemukset ovat olleet niin myänteiset, että he suunnittelevat ottaa empi mäti nykyisen sukeltajan jälkeen taas sukeltajan lemmikikseen.

Sukeltajaa (koulutettu) voi suositella jokaiselle naishenkilölle, mikä onkaan miällyttävämpää, kun töistä palatessaan tapaa kotiovellaan iloisesti häntäänsä heiluttavan sukeltajan. Hyvin hoidettu, syötetty ja kunnolla juotettu sukeltaja onkin kaunistus joka kodille. Sukeltajalle kelpaa tavallinen kotiruoka oivallisesti eikä se juomienkaan suhteen ole kovin nirso. Jotkut ovat saaneet sukeltajansa juomaan maanantaisi~ )opa

vettä ja se on todella jo edullisa.

Sukeltaja on heti alkuunsa jatkokoulutettava tyhjentämään itsensä samaan paikkaan, mihin se , toimittaa muutkin tarpeensa, siihen se yleensä oppii yhtä helposti kuin kissa. Vahinkojen sattuessa ei ole syytä ankaruuteen, vaan lenpeä kärsivällisyys on tuolloin oikea asenne. Ns. kesäsukeltajan ottamista tulisi välttää. Kesän jälkeen hylätty sukeltaja villiintyy ja kyvyttömänä huolehtimaan itsestään se voi olla vaaraksi itselleen ja sukellusvanhimmalle.

Sukeltajalla on vahva laumavietti ja se pyrkii muodostamaan ns. sukellusporukoita. Kuitenkaan ei ole syytä ottaa kahta sukeltajaa lemmikiksi samoihin tiloihin, koska tällöin ne alkavat joko ärhennellä tai uikuttaa.

Sopivin sijoitusetäisyys on muutama kilometri. Sukeltaja oppii yleensä helposti koko joukon hauskoja temppuja, joita se mielellään esittää yleiseksi hauskuudeksi vieraille. Silloin se kertoilee juttuja Pikku-Kallesta, käyttelee latinankielisiä sitaatteja ja eräät yksilöt jopa hoilottavat venäjänkielisiä laulujakin. Tällöin on tie-

SUKELTAJAT

Ystävällisin terkuin JUKKA

URHEILU

Luokkamerkki rintapieleesi, merkistä tunnet toisen sukeltajan vaikka vieraassa Discossa.

Kultainen = I luokka 15:Hopeinen = PM luokka 10:Pronssinen = Laitesukeltaja 5:-

NYT ON TILAISUUS HANKKIA KAIKULUOTAIN EDULLISESTI Meillä on muutamia vaihdossa tulleita piirtäviä- ja valonäyttöisiä kaikuluotaimia jotka myymme todella edullisesti.

Kaikuluotaimet ovat täysin huollettu ja niille annetaan takuu.

Tulkaa käymään tai soitelkaa.

N Puh. 90-176445

30

tysti kysymyksessä erittäin oppivainen ja arvokas yksilö. Tuollaiset suoritukset tulisi ehdottomasti palkita ylimääräisillä herkkupaloilla ja sulosilityksillä. Sitävastoin eräissä yksilöissä esiintyy taipumusta kertoa sota- ja kalajuttuja, tämä taipumus tulisi palkita erityisin kunniamaininnoin ja silityksin, joista sukeltaja erityisesti pitää. On huomattava ettei erityistä veroa sukeltajan pitämisestä ole säädetty, joten koiravaihtoehdon kanssa sukeltaja on varsin kilpailukykyinen. Sukeltajanpito on kaikenkaikkiaan vaativa, mutta erittäin antoisa harraste ja sukeltajien emänneillä on tottatosiaan loputtomiin hupaisaa ja maailmaa avartavaa kerrottavaa toisiaan tavatessaan.

Lapsiperheissä loppuun ärsytetyt sukeltajat tulisi huomioida erityisin silityksin ja hyväilyin, ellei sekään auta tulisi ajatella tällaisen sukeltajan lopettamista tai luopumista siitä muilla keinoin.

SUKELTAJA Suomen urheilusukeltajain liitto ry:n jäsenlehti sukeltajille, joiden lehti postitetaan osoitteet kerhot ovat toimittaneet liitolle ja joiden jäsenmaksut on maksettu. Muuten on lehteä saatavana liiton toimistosta.

Päätoimittaja Erkki Metsävuori Kustavintie 9 C 24 20310 Turku 31 k.921-391098 t. 921-403600 Toimitussihteeri Eeva Nyqvist Raskinpolku 9 A 8 20350 Turku 35 k.921-381804 t.921-663311 Ilmoitushankinta : INFOMEKLARI OY Töölönkatu 1 C 00100 Helsinki 10 puh. (90) 441133 Arja Leppänen Toimitus jättää kirjoittajille vastuun heidän mielipiteistään.

Osoitteenmuutokset: Urheilusukelta ja-lehti Kustavintie 9 C 24, 20310 Turku 31 painoon 24.08 5 26.10 Vuosikerta

Teksti No 4

Oy Turun Sanomat Turku

ilmoitukset 13.09 16.11

ilm.

10.10 12.12 75 mk.

A~mattilaisen 2~"ING ;J~~f

valinta...

Jos vaadit

I~uivapuvulta

--

--

--..

Vaadi kotimainen

POLARSUIT. • • • •

kestövyyttö köyttövarmuutta

Polarsuit täyttää

helppol~öyttöisyyttö

Puvullo on 2 vuoden takuu.

mukavuutta

vaotimul~sesi.

Kotimainen

kuivopuku.

.-.-