Päätoimittajalta. Jaaha, se olisi sitten uusi vuosi jälleen alullaan. Uusi vuosi myös siinä mielessä, että liittomme peräsimessä on uusi mies Kale Rehnbäck. Saa sitten nähdä mitä hän saa aikaan. Make Vallema kokosi meidät liitoksi liittojen joukossa ja luotsasi läpi vaikeiden vuosien karikoitten. Lehdellemmekin alkaa uusi vuosi, sanoisin mielelläni, että uusi kausi mutta en uskalla. Aika näyttää, eri jaostojen puheenjohtajat ovat luvanneet kertoa jaostojensa toiminnoista, kilpailusäännöstöä kootaan, turvallisuuskansio tekee tuloaan, ties jo kuinka monetta kertaa. Joten "virallista" asiaa on luvassa. Liiton sihteeri on luvannut kertoa liiton tapahtumista, ettei sekään sektori jäisi kuulopuheiden valtaan. Toimitussihteerimme tulee ottamaan yhteyttä seurojen sihteereihin jos vaikka sitä kautta saataisiin tietoja suuren kentän tapahtumista. Ja sitten täytynee kääntyä jälleen entistenkin tarinaniskijöiden puoleen. Meidän olisi saatava aikaan muutamia sukelluksesta kertovia tarinoita. Taustaa, kokemuksia ja ohjeita sukellusretkille. Ja lopuksi jälleen pyyntö, muistakaa meitä kun Teidän seurassanne tapahtuu jotakin, muutama sana paperille ja postittakaa se meille. Ellei juttusi ole valmis otetaan yhteyttä ja tehdään se yhdessä. Kerrotaan muillekin mitä hauskaa Teille on tapahtunut. Terv. Eka
URHEILU
SUKELTAJA 24. 02. 81 Kale Rehnbäck Oceans' 80... Sukelluskeskuksia Vanhojen treffit Mikä on CMAS U ppopallon MM Helsingin piiri ja uppopallo Koulutusvaliokuntaa Kalakukkoralli Pargas Tumlare Ora Patoharju Dokumentoinnista "Biskopsö" Kansikuva Ready Pekka Perätalo, Vesikot Rovaniemen urh .suk. Valokuvakilp. -79 Pinta diat 3.
sivu 3 4 6 7 8 9 13 14 15 17 17 18 21
Hyvät sukeltajat! Vuosi on vaihtunut. Kuten viime numerosta kävi ilmi, on myös liittomme puheenjohtaja, kaikkien tuntema Make, luopunut tehtävästään. Minut valittiin syyskokouksessa jatkamaan hänen työtään. Haaste on suuri. Pyrin sen täyttämään kunnialla. Kiitän kaikkien puolesta Makea mittavasta viiden vuoden urakasta liittomme peräsimessä. Hoidit tehtäväsi vakuuttavasti. Työsi tulokset näkyvät. Ethän toki meitä jättänyt. Voimme edelleen luottaa tukeesi ja asiantuntemukseesi. Lienee paikallaan kertoa tässä jotain itsestäni. Synnyin 1942 meren keskellä Korppoossa, missä kävin kansakoulunikin. Oppikoulun kävin yhtä Helsingissä vietettyä vuotta lukuunottamatta Turussa, Klassikossa. Sitten tuli eteen armeijaan lähtö ja sinne jäinkin, takaisin meren keskelle rannikkotykistöön. Sisämaahan sain tutustua Sotakorkeakoulun päätettyäni kolmen vuoden aikana Kouvolassa. Vuosi sitten palasin takaisin ulappain äärelle, Merisota-
kouluun Suomenlinnassa. Aloitin vapaasukelluksen jo nappulaiässä, mutta laitesukellukseen pääsin kiinni kovasta halusta huolimatta vasta 1971. Kouvolassa sain sitten kosketuksen järjestyneeseen sukellustoimintaan. Luottamustehtävät seurassa johtivat osallistumaan toimintaan myös liiton puitteissa, alkuun lähinnä uppopalloharrastuksen merkeissä. Viime vuoden olin työvaliokunnan jäsen ja nyt sain siis puheenjohtajan vaativan tehtävän. Kiitän jäsenkuntaa osoittamastanne luottamuksesta. Tiedän, etten ole vielä kyllin tuttu kaikille sukeltajille. Pyrin korjaamaan asian liikkumalla tiiviisti siellä missä tapahtuu. Toivon, että pääsemme hyvään yhteistyöhön. Tulen jatkamaan Maken vii toi ttamaa tietä koko jäsenistön ja liittomme parhaaksi. Tapaamisiin. Hyvää Uutta Vuotta!
Kalervo Rehnbäck, sukeltajain kesken Kale 3
OCEANS' 80 Underwater eongress and Film Festival. 17 -19.10.1980 järjestettiin seitsemännen kerran OCEANS kongressi. Tällä kertaa se pidettiin Monashin yliopiston tiloissa, jotka olivat ensiluokkaiset ja sopivat hyvin tilaisuuteen. Kyseinen yliopisto sijaitsee Melbournessa, Victorian osavaltiossa.
• •
Sukellusterveisin: Ari Puhakka 3/18 Roberts st. Unley 5061 S.A Australia
Mikä sitten on OCEANS kongressi? pumaisillaan, nousetko liian nopeas- lupaavalta uutuudelta kaikesta kriJos vertaamme sitä Suomen Urhei- ti, oletko ollut liian kauan pohjalla, tiikistä huolimatta. etkö ole suorittanut tarpeellista deNäiden uutuuksien lisäksi meslusukeltajaliiton järjestämiin tilaisuuksiin, niin lähinnä tulee mieleen compressiota ym. Laitteesta pystyy suilla oli valtava määrä eri valmistamyös toteamaan uuden sukellus- jien nostoliivejä sekä aivan uudenTalvipäivät. Tosin ikäväkseni on toryhmän pinnalla vietetyn ajan jäl- laatuisesta materiaalista valmistettu dettava että Talvipäivät ovat vain keen. Myös sen muistiin menee au- märkäpuku. Sukelluspuvun ulkalpea aavistus siitä mitä OCEANS kongressi sisältää (kuten jäljempänä tomaattisesti neljä viimeisintä sukel- kopuoli muistutti jonkinverran silklusta. Eli nappia painamalla ilmes- kiä ja sisäpuoli oli pehmeätä froteevarmasti käy ilmi). tyy näyttöön edellisen sukelluksen kangasta. Erittäin miellyttävän tunKongressi pidetään kerran vuomax. syvyys, vedenalla vietetty aika tuinen materiaali, mutta kuinkahan dessa, ensimmäisen kerran se järjesse kestää käytössä? tettiin 1974. Kongressin pitopaikka ja kertausryhmäsi. Itse kongressi oli jaettu kolmeen vaihtelee vuodesta toiseen, sijoittuen Mihinkä sukellus onkaan menossa? osaan seuraavasti: yleensä yhteen seuraavista kaupunNyt voidaan jo siirtää historiaan se Perjantai-ilta geista Australiassa: Perth, Adelaide, Melbourne, Sydney tai Brisbane. Sa- aika jolloin taulukoita tutkimalla toKongressin avajaiset olivat 19.30, josmoin vaihtelevat myös kongressin dettiin sukelluksen turvallisuus tai sa Irvin Rockman, yksi Australian teemat. Tänä vuonna teemana oli sormin laskettiin yhteen suurin sytunnetuimmista sukeltajista esitteli VA-valokuvaus ja sukellusmatkailu vyys ja vietetty sukellusaika ja jos tämän vuotisen OCEANS' 80 ohjelEteläisellä Pacificilla. tulos ei ylittänyt 50 oltiin tyytyväiman. Kongressin yhteydessä järjestetään siä, sekä voitiin nousta suoraan pinPerjantai-illan pääesitelmöitsijä oli taan. myös VA-messut. Messuilla on hyvä tohtori Thor Heyerdahl. Ensi alkuun tilaisuus verrata eri tuotteita ja seToinen uutuus joka sai ensiesiintyHeyerdahl selitti mitä hän yritti tohän on myös paikka, jossa kaikki misensä messuilla oli N ikonos IV distaa tutkimusmatkoillaan. Hänen uutuudet saavat ensiesiintymisensä. kamera. Nikonos III:een verrattuna ajatuksensa oli (jonka hän on myös Ja niin tapahtui myös tänä vuonna, kamera on kokenut melkoisia muutodistanut monilla tutkimusmatkoiljolloin "tietokoneet" astuivat ensi- toksia, niin ulkomuodon kuin muilaan), että menneinä aikoina meri kerran tavallisen urheilusukeltajan denkin toimintojen osalta. Ulkomuopalvelukseen (ainakin Australiassa). dossa huomattavimmat muutokset oli enemmänkin yhdistäjä kuin erotovat: parantunut tähtäinaukko, lau- taja eri kansakuntien välillä. Thor Nimittäin Maray Industries Ltd. Heyerdahlin esitelmän jälkeen tuottaa maahan Cyberdiver II nimis- kaisimisen sijoitus rungon etupuolelnäimme kaksi filmiä hänen tutkitä laitetta, joka on microprosessori- le, sekä että filmin lataus kameraan musmatkoistaan. 1,5 tuntia kestävän tapahtuu nyt samalia tapaa kuin ohjattu. Kyseinen instrumentti kor"The RA" filmin ja seuraavaksi oli vaa kaikki sukeltajan aikaisemmat muihin tavallisiin 35 mm kameroivuorossa "The Tigris" filmi, jonka mittarit, siis kellon, syvyys- ja pai- hin eli avaamalla kameran takakanAmerikan Special production oli filnemittarin, decompressiotaulukot si. mannut Tigris-lautasta. Tällä filmilHuomattavin uutuus on kuitenkin, ym. Cyberdiver II on kytketty letlä tai tutkimusmatkalla on surullikulla entisen painemittarin tilalle että kamera on automaattinen. Tämä nen loppu, sillä matkan päätteeksi regulaattoriin. Se ilmoittaa neljällä tahtoo sanoa sitä, että valittuasi auHeyerdahl ja hänen miehistönsä syerillisellä Led-näytöllä syvyyden, kon ja kun painat laukaisijaa, kametytti lautan tuleen vastalauseiksi ajan joka on vietetty syvemmällä ra mittaa valon linssin lävitse ja vamaailman sodille. Filmit sekä Thor kuin 1,5 metriä, paljonko ilmaa pai- litsee automaattisesti nopeuden. EtsiHeyerdahlin esitelmä olivat erittäin neilmalaitteissa ja Decompression jos men sisällä on punainen Led ilmaitarpeellista. Laitteessa on myös kak- semassa jos olosuhteet ovat sopivat mielenkiintoiset ja ei ole epäilystäkään, etteikö Heyerdahl olisi yksi si varoitusnäyttöä, joista toinen ker- eli laukaisunopeus sijoittuu välille meidän aikamme suurimpia tutki1/30 ja 111000 sekuntia. Jos nopeus too kuinka mopeasti olet nousemassa ylös ja jos ylität nopeuden 18 m mi- ei sijoitu edellämainitulle alueelle musmatkailijoita. nuutissa laite antaa varoituksen. täytyy joko vaihtaa aukkoa tai käytLauantai päivä Toinen varoitusnäyttö kertoo, täy- tää salama valoa. Aamupäivä oli omistettu vedenalaityykö sinun mennä ylös- vai alasKameraa voi myös käyttää manuselle valokuvaukselle. Kyseisessä sepam decompressiossa. Samainen alisesti, jolloin nopeus on mekaaniminaarissa oli kuusihenkinen paneenäyttö kertoo myös jos laitteessa on sesti asetettu 1190 sek. Tämä on asia, Ii, jonka edustajat edustivat V Avika tai patteri on loppumaisillaan. josta kamera on saanut kritiikkiä kuvauksen eri käyttömahdollisuukLaitteeseen on kytketty vedenalai- osakseen täällä Australiassa. On sia. Aiheet vaihtelivat V A-taidevalonen summeri, jonka soidessa, häly- myös otettava huomioon, että kamekuvauksesta öljylautoilla käytettätyksen antanut näyttö rupeaa vilk- rassa ei voi enään käyttää bulbtupe kumaan. Siis nopea vilkaisu instru- salamalaitetta. Lyhyen tutustumisen vään kamera tekniikkaan. Panelin menttiin ja se kerto~ onko ilma lop- perusteella kamera tuntui erittäin yksi mielenkiintoisimmista antimista 4
olivat vedenalaiset kamerat ja oheislaitteet. Tosin esitelmässä ei ollut mitään mullistavia uutuuksia. VA flash-unitit ja ladattavat patterit niihin on yksi alue jossa on menty eteenpäin. Markkinoille on myös ilmestynyt suuri määrä eri valmistajien laajakulmaobjektiiveja. Nämä objektiivit ovat huomattavasti halvempia kuin Nikonos laajakulmaobjektiivit ja laadultaan riittävän hyviä ainakin harrastelija valokuvaajalle. Panelissa esiteltiin myös uusi Nikonos IV kamera, josta jo aikaisemmin tässä artikkelissa mainitsin. Kuitenkin näytti siltä, että esitelmöitsijällä ei ollut aikaa tutustua kameraan tarkemmin. Täytyy kuitenkin todeta, et~ä kuvien onnistuminen ei ole kiinni itse laitteista, vaan kuinka hyvin tuntee ja osaa käyttää kameraansa. Tämä siksi, että nähtyäni esimerkiksi Walt Deasin ottamat diakuvat suurelta koralliriutalta, en voinut muuta kuin todeta, että paljon on itselläni vielä oppimista. Etenkin kun hän mainitsi, että aivan viimevuoteen asti hän käytti ainoastaan Nikonos II kameraa, 28 mm objektiivia ja tavallista bulb flashia. 12.00 -13.00 oli lounas, jonka jälkeen oli kaksi eri aiheista esitelmää. Ensimmäinen käsitteli sukellusmahdollisuutta suurelle koralliriutalle uudella "Reef Explorer" laivalla ja jälkimmäinen aihe oli purjehtiminen ja tutkimustyö antarctisilla vesillä. "Reef Explorer" on tällä hetkellä paras ja uudenaikaisin charter laiva, jonka voi vuokrata sukellusmatkalle Australiassa. Sen kotisatama on Cairns, josta se tekee sukellusmatkoja suurelle koralliriutalle. Laivan pituus on 18 m ja se pystyy ottamaan 12 sukeltajaa kerralla. Reef Explorer on varustettu kaikilla uudenaikaisemmilla navigointivälineillä. Tutka, kaiku, scaning sonar eli Va-tutka, satelliitti navigointivälineet vain muutamia mainitakseni. Nämä kaikki siksi, että se pystyy yöllä muuttamaan sijaintiaan riutalla tarjoten aina uuden sukelluspaikan päivän valjetessa. Mainitsemisen arvoinen seikka on myös, että laivan omistaa Ron ja VaI Taylor, joka takaa sen että laivan miehistö on sukelluksen ammattilaisia. Toinen esitelmä oli kaksiosainen, jonka ensimmäisessä osassa David Lewis kertoi seikkailustaan Antarctisissa vesissä pienellä kymmenmetrisellä purjeveneellä. Retkeä voi kuvailla lähinnä yhdenmiehen seikkailuksi, sillä ky. matkalla ei ollut mitään tieteellistä tarkoitusta. Tosin
IN MEMORIAM Keskiviikkona 21. 01. 81 sain tiedon, että yksi meistä sukeltajista oli poistunut ikuisuuteen. Insinööri JukkaPekka Nykänen "J-P" kuten hänet tunnettiin, oli ollut suorittamassa tarkistus-sukellusta jään alla ja menehtynyt sinne. Jukka-Pekka kuului jo vanhempaan ja paljon kokeneeseen sukeltajapolveen. Varsinkin meriarkeologia oli lähellä hänen sydäntään. Teredo Navaliksen jäsenenä"J -P" oli mukana yli neljän vuoden ajan. Pohjanlahdelle perustetussa Bothnia
Navalis -seurassa hän oli perustajajäsen ja toimi rahastonhoitajana. Vaikka "J-P asui Isossa Kyrössä Vaasan lähellä, osallistui hän usein oman seuransa "Marlin Clubin" sukellusretkilIe Saaristomerellä. Hän oli sukeltaja, joka ei antanut välimatkojen olla esteenä harrastukselleen. Jukka-Pekka tun nettiin rehtinä ja mukavana kaverina, perheen lisäksi häntä jäivät kaipaamaan monet ystävät ja työtoverit. Muistamme lämmöllä Urheilusukeltaja-Iehti --~
,~,
~9-J'ILtAvL
Sukellus-suunnistajien tapahtumakalenteri -81 18-22. 5 STECHLING SEE..TROPHE. DDR 13. 6 MURENA-RALLI, 15 V. JUHLAS. PORVOO 28.6 URHEILUSUKELTAJAT-RALLI 29 - 30. 8 SM-PARI JA TARKKUUS-SUUNNISTUS 12-13.9 PM-PARI JA TARKKUUS-SUUNNISTUS. RUOTSI 19. 9 SM-YÖSUUNNISTUS. AHVENISTO
Jatkuu seur. sivulla ~
5
tällä hetkellä Dawid Lewis suunnittelee uutta matkaa etelänavalle tieteellisin tarkoituksin. Mielenkiintoisin anti esitelmässä oli, että vene jota he nyt rakentavat, tulee olemaan pohjanmuodoltaan sellainen, että kun jää sen ympärillä alkaa puristua, vene nousee jään päälle. He tulevat asumaan laivassa jään päällä talvikauden ja jään sulattua kesän saapuessa vene putoaa, takaisin veteen ja he voivat muuttaa sijaintiaan. Tämä kaikki oli kuin esilämmittelyä esitelmän toiselle osalle, jossa nuori australialainen tiedemies esitteli millaista elämää antarctisilla vesillä esiintyy. Myös hän kertoi millaista tutkimustyötä siellä yleensä tehdään ja minkälaisissa olosuhteissa. Esitelmän yhteydessä hän näytti ottamiaan dioja ja ne olivat todella hyviä. Niistä jos jostain sai hyvän kuvan mitä on olla etelänavalla kovien lumimyrskyjen aikaan. Täytyy myöntää että itse vietän aikani mieluummin lämpimämmissä paikoissa kuin Etelä- tai Pohjoisnapa. Tämän jälkeen oli vielä muutama esitelmä yleensä meri elämästä ja sen eteen tehtävästä tutkimustyöstä. Ne eivät kuitenkaan olleet mitenkään hätkähdyttäviä ja ohjelman keskeydyttyä viideltä lauantai-iltapäivällä olin valmis pitämään sen kolme tuntisen tauon, joka oli ennen viimeistä ohjelmaa. Lauantai-ilta Illan pääfilmi oli AI Gidding's tekemä elokuva nimeltään "The Mysteries of The Sea". AI Gidding ja hänen miehensä matkustivat 14 kuukautta ympäri maailmaa, ottaen melkein 100 km filmiä tätä elokuvaa varten. Tästä aineistosta hän on leikannut ja muokannut 2 tuntia kestävän filmin joka käsittelee ihmistä veden alla menneinä aikoina, nykyisyydessä ja tulevaisuudessa. Itseasiassa filmi koostuu kahdeksasta erillisestä filmistä joiden nimet ovat seuraavat: Salvaging the Quicksilver Galleon, Deep Walk, North Pole Dive, Undersea Encounters, U.S.S. Monitor, Man and Shark ja The Predatorso Kolme näistä lyhytfilmeistä nousi muiden yläpuolelle. North Pole Dive, kuten nimikin jo kertoo oli kuvaus sukelluksesta Pohjoisnavalla. Filmi oli filmattu erittäin vaikuttavalla tavalla. Aluksi oli kuvattu millaisia vaikeuksia heillä oli tehdä - 50° C pakkasessa avantoa yli 2 m. mannerjäähän. Heitä tuntui kovasti myös huolestuttavan jään liikehdintä. Eikä ehkä syyttä, sillä veden alta otetut kuvat näyttivät kuinka jää oli aikaisemmin liikehtinyt. Sinne oli muodostunut mitä mielikuvituksellisempia jääluolia ja pilareita.
Deep Walk oli kertomus tohtori Sylvia Eartesta ja Jim Suites nimisestä sukelluspuvusta. Jim Suit on sukelluspuku jolla voidaan laskeutua aina 600 m asti ja se pystyy toiKesän matkasuunnitelmia tehdessä mimaan itsenäisesti aina 24 tuntia. ei välttämättä kohteena tarvitse olla Pukua käytetään lähinnä öljylautoilGalapagos tai Punainen meri. Läla, mutta se suo myös tutkijoille hempänäkin pääsee sukeltamaan. mahdollisuuden laskeutua suuriin Lehdellemme ja myös Liitolle tulee syvyyksiin henkilökohtaisesti ja tutjatkuvasti esitteitä sukelluskeskukkia näkymiä tästä näkökulmasta. sista ja lisäksi vaihtokappaleina tuleKolmas lyhytfilmi oli Man and vissa ulkomaan sukelluslehdissä on Shark, josta haluan vielä tässä erikaina runsaasti tarjouksia matkoista seen mainita. Filmi oli filmattu eri puolilla maailmaa sijaitseviin suSouth Australian osavaltion vesillä, kelluskeskuksiin. Tässä esimerkkinä jossa tavataan paljon Valkohaita. pari: Filmiryhmä oli saanut todella hienoja otoksia tästä mysteerisestä pedosta, joka tuntui purevan kaikkea miFort Bovisand kä sattui sen eteen. Filmissä oli Underwater Centre, myös kohtauksia, joissa sukeltajat kädestä syöttivät haita. Plymouth, GB Kokonaisuutena ottaen koko Englannin tunnetuin keskus Kanaa2-tuntinen filmi oli erittäin hyvä lin rannikolla tarjoaa 1981 sukellusniin teknisesti kuin aiheen valinkautena neljä erilaista sukellusnoiltaankin. Eikä ihme, että AI Gidpakettia, joihin sisältyy vehkeet, vedingin sanotaan olevan yhtä hyvä neet, majoitukset ja omat Pub'it sekä tai parempikin VA-filmin tekijä discot. Säästö viikonloppu sisältää kuin Cousteau tai Ron ja VaI Taylor kaksi sukelluspäivää ja perjantaikonsanaan. illan discon keskuksessa hintaan .f:35 Sunnuntai aamupäivä (n. mk 310: -); 5-päivän sukellusSunnuntai aamun ohjelma alkoi loma (.f:99, n. mk 900, - ) ja sukellus10.00 ja kesti 12.30 asti jonka jälkeen risteilyt 'British Diver'illä ovat oli tunnin lounastauko. Tämän 2,5 kumpikin Englannin Liiton, BStunnin aikana neljähenkinen paneli AC:n 12 henkeä majoittavalla sukelesitteli sukellusmatkailua Eteläisellä lusristeilijällä tehtyjä retkiä eri Pacificilla. Seuraavia paikkoja kesuuntiin, jälkimmäinen 6-päiväinen huttiin kovasti: Papua New Guinea, maksaa .f:145 (n. mk 1300, -). OsanPort Vila New Hebrideillä, Lord ottajilta edellytetään makuupussi ja Howe I$land, New Zealand, Fiji ja sukellusvarusteet; laitteita ym. on Truk Lagoon. Kaikilla näillä pailuonnollisesti myös vuokrattavissa koilla luvattiin fantastisia sukellukFort Bovisand'issa. PrAlle Jansson sia lämpimissä, kirkkaissa vesissä aikävi siellä 1975 ja kirjoitti asiasta na korallipuutarhoista laiva- ja lenUrheilusukeltajassa no 2175. Urheitokonehylkysukelluksiin. Tarkemlusukeltajien Leif Stenholm kävi pia tietoja ky. paikoista haluavat Fort Bovisand'issa viime syksynä, jovoivat ottaa yhteyttä allekirjoittaten häneltä saa tuoreinta informaatineeseen. Todettakoon tässä vain ohiota. Lisäksi oli lehdessä 4/78 artikmennen että matkat ovat kohtalaikeli Fort Bovisand'in suunnistuskilsen arvokkaita, jopa täältä Australipailuista. asta käsin. Fort Bovisand'issa pidetään myös vedenalaisen arkeologian sympoSunnuntai-iltapäivä Ensi alkuun julkaistiin OCEANS' 80 sium maaliskuussa, 7. - 8. 3. 1981. VA-valokuvauskilpailun tulokset ja jaettiin palkinnot. Tämän jälkeen Club de Loisirs veteraanisukeltaja Dave Burchell ja muutama muu australialainen sukel- Leo-Lagrande, taja tutkiskeli sukelluskulttuuria Camaret-sur-Mer, F Australiassa menneenä 20-vuotiskautena. Ohjelma kesti aina kuuteen Sukelluskeskus sijaitsee Bretagnen illalla. Taisi siinä olla puolentunnin niemen kärjessä, Atlantin äärellä, tauko iltapäiväteetä varten, mutta lähellä Brest'in kaupunkia. Viikko voidaan kuitenkin todeta, että ohjel- maksaa FF 900 (n. mk 790, -) ja maa riitti ja yleisesti ottaen esitelmät kaksi viikkoa FF 1 700 (n. mk sekä filmit olivat korkealuokkaisia. 1 500, -). Hintaan sanotaan sisältyJos järjestäjät pystyvät jatkossakin vän 'kaikki', mutta ei esitteistä käy saamaan näin korkealuokkaista oh- tarkkaan ilmi, onko siihen laskettu jelmaa, niin hyvä on, mutta ainakin myös sukellusvarusteet. Molemmista sukelluskeskuksista OCEANS' 80 kongressi sai minulta on tarkemmat tiedot ja aikataulut. arvosanan kiitettävä.
Sukelluskeskuksia Euroopassa
ORALLA
6
ATMOS - musta tai oranssi toinen vaihe - 12 porttinen ulospuhallusjärjestelmä - pieni hengitysvastus - jääkylmiin vesiin
ATMOS... uutta tasoa huipulta
ATMOS SANKA- TAI KIERRELIITIN - säädettävä ensimmäinen vaihe - teflonilla päällystetty myötävirtamäntä - 2 korkea- ja 3 matalapaineulosottoa Elinikäinen takuu!
LAITEPAKETIT Optomec-Iaitepaketit ovat kootut eri valmis-
tajien varmimmista osista. Iwkan kevyet teräspullot. Cressin sekä muiden valmistajien venttiilit, jotka ovat satavissa eri mallisina yhdestä
ulosotosta kahteen varailmalla niin sanka- kuin kierreliitännällä. Pohjasuojat ja selkätelineet ovat Nemrodin tukevaa tekoa. Laitepaketti koot: 1 x 10, 1 x 12, 2x7, 2x 10 ja 2x 12litraal200 bar.
Submarex
va -painemittari , 0-300 bar, pyörivä, itsevalaiseva ja kumisuojus
MYYNTI MYÖS POSTIENNAKOLLA JA JÄLKIVAATIMUKSELLA KAUTTA MAAN
MYYMÄLÄ JA PAINEILMA-ASEMA HUOPALAHDENTlE 13 • 00330 HELSINKI 33 • PUH 485817 VARASTO- JA TUKKUMYYNTi KALEVANKATU 31 • 00100 HELSINKI 10 • PUH 642546, 6942814
Etsimistä • oppimassa
Vanhojen Herrojen treffit syksyllä Kuten tarkkaavainen lukijamme varmasti huomasi mainostettiin lehdessämme Vanhojen Herrojen treffiä. Mainos kantoikin hedelmää (kuinkas muuten) posti kantoi ilmoittautumisia oven täydeltä. Toimipaikkani keskus piti kahvitarjoilulla rauhoittaa, tyttöparka kun meinasi menettää hermon kun kaikki vain kyselivät vanhoista herroista. Mutta se siitä ja asiaan.
Tavanomaisten ja asiaankuuluvien sekaannusten ja väärinkäsitysten jälkeen kokoonnuttiin Rumar-Marinan rantaan. Viivästyminen ei pahemmin haitannut koska Sotavaltio päätti samana viikonloppuna pitää kovapanosammunnat Utöössä. Joku vaan ei tahtonut ymmärtää etteivät Utön ammunnat ja sukeltaminen Parkilla onnistu samana päivänä. Ne kiiltävänappiset kun ovat asiasta eri mieltä. Mutta sukellettiin sitä lauantainakin. Muutama "vanhus" kävi muistelemassa menneitä "Hindenburgissa" ja toiset tutkivat jälleen ties kuinka monetta kertaa Korpoströmmin vesiä. Ne moneen kertaan löydetyt ja jälleen kadotetut ankkuritkin kun ovat jälleen kateissa. Joku nuorempi kyseli jossain vaiheessa että mitäs ohjelmaa on järjestetty! Ei sukeltajille ennen tarvinnut ohjelmaa keksiä eikä tarvinnut nytkään. Se iltaohjelma järjestyi ihan itsestään, nuotiokin paloi ainakin alkuillasta ja vanhan tavan mukaan y ks hämeenlinnalainen Vanha Herra saunoi yksin vielä kahden aikaan. Ei silti samaan aikaan muut lauloivat mustan nuotion ympärillä Antin johtamia lauluja. Hyvä sopu antoi tilaa ja kaikki pääsivät nukkumaan kuka minnekin, tiettävästi ei ulkona nukkunut ketään (eikä Rumar-Mari8
nan mökeissäkään). Aamupalan aikaan olivat kaikki jo hereillä ja paikallakin. Siitä sitä sitten, Seitilän Eki tarjosi joukolle risteilyn suurella katamarallaan, jonka jälkeen halukkaille vielä pienet sukeltelut. Yleisesti ottaen treffi oli onnistunut vaikka muutama ennakkoilmoittautunut jäikin tulematta. Läsnäolleet totesivat että tapauksesta pitäisi luoda traditio. J1 anhat Herrat kun tuntuivat kaipaavan pientä nostalgista yhdessä oloa aina silloin tällöin ja kun hieman ankeat olot palautttavat mieleen ne alkuaikojen sukellusretket, jolloin märkäpuvut piti aamulla sulattaa kahvitulen ääressä ja Korpoströmmin puhelinkioskissa nukkui viistoista sukeltajaa seisaallaan, oli näet lämpimämpää. Tämä vain sille "vajaalle kolmekymppiselle" hesalaiselle joka haukkui minut puhelimessa pystyyn ja ilmoitti olevansa jo niin vanha että osaa vaatia majoitusta ja ties mitä eikä halunnut tinkiä elämäntasostaan. Herralle kun oli pakko ilmoittaa ettei järjestäjien taholta tarjota mökkimajoitusta, wienerleikettä, eikä kädestäohjattua sukellusta aarrekammioon. Mutta meitähän on niin moneksi. Eka
Lahden Urheilusukeltajat ry. järjesti sukellussuunnistus ja etsintäsukelluskurssin 24 - 25. 5. 1980 P~julah dessa. Kurssin vetäjinä toimivat Prolle ja Peter Jansson. Pääpaino oli eri etsintämenetelmillä. Lauantaipäivä oli omistettu teorialle. Peter piti meille mielenkiintoiset luennot, joilla käsittelimme kompassin käyttöä, suuntien ottoa sekä erilaisia etsintämuotoja vedessä ja niiden soveltuvuutta erilaisiin tehtäviin. Kävimme luennoilla kaikki etsintämenetelmät teoriassa läpi. Sunnuntai-aamuna suuntasimme Pajulahden tutuille vesille käytännön harjoituksiin. Prolla oli jo meitä vastassa rannassa. Hänellä oli mukanaan tarvittavat välineet etsintäsukelluksia varten. Siispä koko porukka veteen ja oppimaan. Suunnistus tuntui aluksi noilla mokomilla härveleillä aika vaikealta, mutta kyllä siihen nopeasti tottui. Etsintäsukellukset parisukelluksina onnistuivat hyvin. Merkinannot menivät perille, niin pinnalta sukeltajille kuin sukeltajien välisetkin. Etsittävät tavarat löytyivät lähes kaikki. Suuri ketjuetsintä ei onnistunut. Narumerkit eivät menneet perille, syy kaiketi löysissä naruissa. Käännös kaikkine turhine hätäilyineen oli mennä täydeksi puuroksi. Kyllä me jotakin opimme. Kiitos erinomaisten opettajien, Prollen ja Peterin. Otetaanpa uusiksi seuraavana sulana. Mukana olivat: Murena Porvoosta, Vesikot Kouvolasta, Lahden Pingvin, Lahden Urheilusukeltajat. Yhteensä mukana oli noin 20 sukellussuunnistuksesta ja etsinnästä kiinnostunutta räpyläjalkaparia. (Lahden Urheilusukeltajat ry. työryhmä) P. Weckman K. Arvila Kuvat: P-O. Jansson E. Weckman
Mikä on CMAS? Tammikuun 10. vuonna 1959 kokoontuivat 15 eri maan urheilusukeltajain edustajat Monacoon perustamaan yhteistä kansainvälistä liittoa, joka sai nimekseen Confederation Mondiale des Activites Subaquatics (World Underwater Federation), suomeksi käännettynä Maailman Vedenalaisten Toimintojen Liitto. Liiton päämaja on Pariisissa ja virallinen kieli ranska. .. .. .. ~ Liiton tavoitteet määritettiin kolmella iskusanalla: YHDISTAA, YHTENAISTÄÄ ja KEHITTÄÄ. CMAS on kansainvälinen voittoa tavoittelematon järjestö, jonka toimintapiiriin kuuluvat vedenalainen urheilu sekä vedenalaiset teknilliset, kulttuuri- ja tiedetoiminnot.
Organisaatio CMAS:stä on vuosien mittaan muodostunut todella edustava maailmanliitto. Sen jäsenliitot edustavat tänään 54:n eri maan urheilusukeltajia, joiden lukumäärä ylittää jo kolme miljoonaa. Suuret päätökset tehdään jäsenliittojen edustajien 'yleiskokouksessa, jonka sääntöjen mukaan tulee kokoontua alle 18 kuukauden väliajoin. Viimeisin yleiskokous pidettiin joulukuussa Meksikossa. Käytännön toimintaa pyörittää yleiskokouksen valitsema toimeenpaneva komitea, johon kuuluu - puheenjohtaja ja sihteeri, - kolmen pääkomitean puheenjohtajat ja - 11 jäsentä. KOLME PÄÄKOMITEAA PUOLESTAAN OVAT Kolme pääkomiteaa puolestaan ovat - Urheilukomitea (Sports Committee), - Teknillinen komitea (Technical Commi ttee) ja - Tieteellinen komitea (Scientific Committee).
Pääkomiteat Urheilukomitean alaan kuuluvat kaikki vedenalaiseen urheilutoimintaan liittyvät kysymykset ja ongelmat. Se jakautuu seuraaviin valiokuntiin - sukelluskalastus (vanhin kilpailulaji), - räpyläuinti, - vedenalainen tekniikka, - sukellussuunnistus ja - vedenalaiset pelit (uppokiekko ja -pallo). Teknillinen komitea käsittelee kaikkia laitesukellukseen liittyviä kilpailutoimintaan kuulumattomia asioita. Sen valiokunnat ovat - koulutus, - sukeltajantodistukset, - välineet, - sukelluskuvaus, - makeanveden sukeltaminen, - V / A luolatutkimus ja - V / A kulkuneuvot.
Tieteellisen komitean pyrkimyksenä on saattaa yhteistoimintaan erityisesti sukeltamisen tieteelliseen soveltamiseen pyrkivät järjestöt. Sen valiokunnat ovat - arkeologia, - biologia, - geologia, luolatutkimus - V/ A (yhd.tekn.komit.kanssa), - teknologia ja valtameren tutkimus sekä - luonnonsuojelu. Komiteoihin kuulumattomia erillisiä valiokuntia, jotka tukevat kaikkien muiden toimintaa ovat - lääketiede ja turvallisuus, - lakitiede, - vanhempain (sukeltajain) neuvosto sekä - kunniavaliokunta.
Tavoitteet CMAS:n toiminnan päämääränä on kehittää ja tukea kaikin käytettävissä olevin keinoin vedenalaisen maailman ymmärtämistä. Se kehittää vedenalaista urheilutoimintaa, muita vedenalaisen toiminnan muotoja sekä vedenalaisia harrastuksia. Yleisesti tarkastellen CMAS pyrkii - kannustamaan uusien kansallisten liittojen perustamiseen niissä maissa, joissa liittoa ei vielä ole, - tutkimaan sukellustoimintaan liittyvää lainsäädäntöä ja vaikuttamaan siihen, - järjestämään kansainvälisiä näyttelyitä ja kilpailuja, - saamaan maailmanliiton hyväksytyksi kansainvälisiin urheilu- ja kulttuurijärjestöihin, erittäinkin kansainväliseen olympiakomiteaan ja - yhdentämään vedenalaisia toimintoja koko maailmassa. Pääkomiteoiden erityistehtävät ovat seuraavat - URHEILUN alalla CMAS julkaisee kansainvälisiä sääntöjä, säätelee kilpailutoimintaa ja vahvistaa viralliset ennätykset,
- TEKNILLISELLÄ alalla se yhtenäistää sukeltajakoulutusta ja sukeltajien luokitusta sekä antaa eri maiden viranomaisille suosituksia lainsäädännöllisten sekä muiden toimenpiteiden suhteen ja - TIETEELLISELLÄ alalla se tarjoaa yhteistoimintamahdollisuuksia vedenalaiseen tutkimustoimintaan, tieteelliseen sukeltamiseen sekä sukeltamisen tieteelliseen soveltamiseen erikoistuneille liitoille (vastaaville).
CMASja me SUSL kuuluu jäsenenä kaikkiin kolmeen pääkomiteaan. Neljä pohjoismaata ovat muodostaneet yhdessä alueellisen yhteistyöryhmän. Ryhmällämme on kaksi edustajaa toimeenpanevassa komiteassa; LiliAnne Rundblad Ruotsista ja Kai Estrup Tanskasta. Kullakin pohjoismaalla on oma edustajansa vedenalaisten pelien valiokunnassa (Games Commission) ja ainakin Ruotsilla lisäksi pari edustajaa tieteellisissä valiokunnissa. Edustus ja osallistuminen maksavat. Vanhentuneen jäsenmaksujärjestelmän takia CMAS:n varat ovat niin vähäiset, että jäsenliittojen on maksettava edustajiensa matkat ja ylläpito. Pohjoismaat ovatkin esittäneet, että 1950-luvulta periytynyt maksuperustejärjes!elmä uusitaan. Tällä hetkellä 100 OOO:n jäsenen liitto maksaa saman summan kuin 10 000 jäsenen liitto, koska tuolloin ei todella suuria liittoja ollutkaan. Päälukuun perustuva maksu olisi oikeudenmukainen ja meille edullinen. Toinen tärkeä pohjoismainen esitys koskee kylmien vesien valiokunnan perustamista. Sukeltamiseen laaditut normit on paljolti tehty kuin koko maapallolla vallitsisi Välimeren ilmasto. Toki pohjoisissa ja eteläisissä vesissä sukeltaminen asettaa sukeltajalIe moniaita siitä poikkeavia vaatimuksia. Kolmas yhteispohjoismainen esitys koskee CMAS:n tiedotustoiminnan tehostamista eri maiden liittojen jäsenistön keskuudessa. Emmehän me paljon muuta yleensä tiedä kuin, että PM-todistus vastaa CMAS:n vaatimuksia ja on käypää tavaraa kaikkialla maailmassa. CHMAS:n työ on tuonut paljon hyviä tuloksia, mutta niitä ei juuri tunneta edes liittojen johtoportaissa, puhumattakaan seurojen jäsenistöstä. Yritän omalta osaltani auttaa tässä asiassa, olenhan toiminut vuodesta 1978 CMAS:n vedenalaisten pelien valiokunnassa. Kale
9
•••••••••••••••••••••••••••••••••••••••• UPPOPALLON MM-KILPAILUT 15.-18. 05. 1980
••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••
vansa valmiit ensi vuonna aloittamaan kansainvälisellä areenalla. Lajissaan ensimmäiset uppopallon. Silloin järjestetään EM-kilpailut MM-kilpailut järjestettiin MUlhei- Tanskassa. . missa, Saksan Liittotasavallassa, Koska maajoukkueita oli vain 7, Ruhrjoen varrella. Paikkakunta oli- pääsivät kaikki vielä pelaamaan kin aivan oikea, sillä täällä aloitet- kaikkia vastaan. Perjantai oli pyhitiin varsinainen uppopallon kilpai- tetty allasharjoittelulle ja tuomaripalutoiminta vuonna 1966. Ja siellä pe- laverille. Lauantaina oli ohjelmassa lataan edelleen yksi uppopallon suu- 16 ottelua 08- 22 välisenä aikana ja rimmista vuosittaisista cupeista, sunnuntaina viisi ottelua kello 08"Kampf um den Goldenen BalI", 12.30. Lauantain ohjelma oli tosi jossa muutamat suomalaisseuratkin rankka. Joukkueemme pelasi viisi ovat vierailleet. täyttä ottelua. Ei ollut aikaa juuri Lensimme kalseasta Helsingistä välipalankaan syömiseen, kun ottetorstaina 15.05. kesäiseen DUsseldor- lut olivat ruokailun kannalta sopifiin, mlssa järjestävän seuran, mattomin välein. Sama tietysti koski DJK - VFR Saarn-MUlheimin edus- kaikkia joukkueita. tajat olivat autoineen vastassa. Järjestelyt hallilla olivat sujuvat ja täysin CMAS:n määräysten mukai2. MAAJOUKKUEEMME set. Kaikki joukkueet tuntuivat Valinta tilaisuus oli Joensuussa omaksuneen kiitettävästi myös vuo12. 04. 80, minne SM -sarjan seurat denvaihteessa tehdyt sääntömuutokolivat lähettäneet ehdokkaansa. set. Tuomaritoiminnassa pitäydyttiin Heille järjestettiin ensin nopeuskoe tarkasti sääntöjen kirjaimessa. altaassa. Sitten seurasi Eero Kojosen Ottelutulokset ja paremmuusjärjeskehittämä kolmen tunnin ketjuhar- tys selviävät oheisista taulukoista. joitusrääkki. Puolustaja- ja hyökkääArvonnassa kävi huono tuuri. jäketjut sekä maalivahdit vaihtoivat Saimme ensimmäiseksi otteluksem10 minuutin välein kokoonpanoa, me pelin Suomi - Ruotsi. Sen olisimhuilasivat aina jossain välissä ja yleime ehdottomasti halunneet myösesti ottaen pelasivat itsensä kuiteikhempään vaiheeseen. Heikosti siinä si. kävikin. Tappionumeroiksi tuli 9 - 0, Valiokunta pani tuloksia paperille kun PM-kilpailuissa hävisimme vain ja vetäytyi sitten suljettujen ovien 7 - 2. Olivat nähtävästi käyttäneet taakse pohtimaan. Tulokseksi syntyi kilpailujen väliset pari viikkoa harjoukkue jossa oli 5 pelaajaa Joen- joitteluun. Ja sitähän meiltä puuttui. suusta, 4 Kuopiosta, 3 Turusta ja 2 Italian ja Itävallan ensimmäiset Kouvolasta. Valmentajaksi nimettiin ottelut toivat sentään lohtua. NiitäPauli Hämäläinen Lappeenrannasta. kin oli vähän pelätty tuntemattomiItse toimin joukkueen johtajana ja na suuruuksina, mutta nyt selvisi, tuomarina. Toiseksi tuomariksi saaettä ei niistä vaaraa tulisi olemaan. tiin perillä Wahlbergin Ari, kun Saksa sen sijaan näkyi alusta alkaikki muut pelaajat olivat hyvässä kaen olevan voimissaan. Olikin hiekunnossa. no saavutus, kun ·avasimme ottelun Ainoaksi leiritykseksi jäi valiomaalitilin ja johdimme muutaman kunnan pienen budjetin tähden PMminuutin ajan 1- O. Kierähtihän se kilpailu, joka toki opetti paljon, mutpeli sitten lopulta meidän kenttäta ennenkaikkea kilpailuja edeltäpuoliskollemme, ja lopputulos oli vän yhteisharjoittelun tärkeyden. tappiomme luvuin 1 - 6. Tanska oli tosi kova vastustaja kuten PM:ssäkin. Tiukka puolustuspeli 3. KILPAILUT piti tappionumerot kuitenkin kohPienellä jännityksellä odotettiin, ettuullisina. Norja lähti alusta alkaen tä mistähän kaikkialta tulee joukkupelaamaan varman päälle kaikissa eita Saksaan. Kutsu oli lähetetty otteluissa, joissa se odotti häviötä. kaikkiin 51:een CMAS:n jäsenmaa- Tuomaripalaverissä oli todettu, että han. Suurta Ryntäystä ei vielä synsäännöissä ei tunneta käsitettä ruuhtynyt, mutta kaksi uutta yrittäjää, ka. Peliä ei siten katkaistu pahoissaItalia ja Itävalta, tuli mukaan sitten kaan ruuhkatilanteissa. Ja ruuhkia EM-kilpailun 78. Neuvostoliitto ja Norja sitten rakensikin kymmeniä DDR olivat vastanneet kutsuun ole- joka ottelussaan. Otteluaika kului, ja
1. YLEISTÄ
10
maaleja tuli omaan koriin vähemmän kuin normaalityylillä pelatessa. Mutta ei niitä tällä tyylillä omallekaan plustilille karttunut. Itävallan joukkue ei ollut kovinkaan kaukana Norjan tasosta. Siitä saattaa muutamassa vuodessa kehittyä varteenotettava tekijä. Onhan itse sukellusurheilulla vanhat perinteet siellä ja toiminta on vilkasta. Italian joukkue sen sijaan oli vielä aivan harjoittelunsa alkuvaiheissa, mutta yritystahto oli kyllä hyvä. Pelaajia toisiinsa verratessa täytyy todeta, että 1 ja II joukkueet, Tanska ja Saksa, olivat muita joukkueita keski-iältään muutamia vuosia vanhempia ja ruumiin rakenteeltaan myös näitä selvästi tanakampia. Pelin teho ei riipu niinkään yksittäisen pelaajan nopeudesta, kuin pallon sujuvasta liikuttelusta ja oikean paikan valitsemisesta. Pallon käsittelyssäkin he ovat muita kätevämpiä. Ehkäpä tämä antaa ajattelemisen aihetta valmentajillemme.
5. LOPUKSI Kilpailut oli järjestetty hyvin. Parhaat kiitokset siitä järjestäjille. Erityisesti täytyy kiittää hyvästä huolenpidosta. Joukkueemme mukana liikkui koko ajan viehättävä Erika, joka jaksoi hymyssä suin avustaa kaikissa eteen tulleissa tilanteissa ostoksia myöten. Kuljetusapua antoi Kleinbussillaan aina tarvitessa toinen avustajamme Paul. Kilpailuissa saavuttamamme IV sija oli täysin tyydyttävä, kun ottaa huomioon maajoukkueen vähäiset mahdollisuudet yhteisharjoitteluun. Nykyisin eväin ei tulevaisuudessa kuitenkaan liene mahdollisuuksia edes näin hyvään tulokseen. Kilpailu kiristyy osallistuvien maiden määrän lisääntyessä. Nyt tulee ryhtyä valmentamaan tosissaan.
KALE REHNBÄCK
OSTETAAN
MYYDÄÄN Myydään kahdet uudet Dacor BC 4G nosto- ja tasapainotusliivit laiteliitännällä, hinta: 900:-/kpl. Puh. 903920221 Turunen Vähän käytetty säätötilavuuspuku Viking Hood Zip + aluspuku koko: 52. Tied. puh. koti 931-442090 tai 931444279/ Inkeri Rautio
OTTELUTULOKSET UPPOPALLON MM-KILPAILUISSA MULHEIMISSA 15. - 18. 05. 80 OTT N:O 1 2 3
JOUKKUEET S A D
MAALIT
4
S
DK N 1
5 6 7
A
SF
D A D N S
DK 1
9 0 30 61 0 0 23
SF
5
1
DK A DK 1
0 23 0 1 3 24
19 0 62 9 2 0
DK A
0 33
11 0
N
15 0 1 1 17
0 46 6 1 6
8 9 10
11
1 N D N SF D S 1 A S D
12 13 14 15 16 17 18 19 20 21
SF
SF
S
SF N DK 1
PM -Sukellussuunnistus 1980 Eidsvoll, Norja 20. - 21. 09.
PISTEET
0 31 0
2
0
2 2
0 0
o
2 2
2
0
2
0
o
0
2
o
20 5 0
X-luokka, vapaa varustus:
o 2 o o
1. Valter Olander 2. Sven-Olov Olander 3. Hans Henric Hansen 4. Rainer Ansalahti 5. Rose-Marie Berg Maajoukkueet: 1. Rainer Ansalahti 2. Ahti Lögman 3. Poul Hovgaard 4. Erling Thomsen 5. Magne Helland 6. Ivar Myrbraaten 7. Bo Hilding 8. Pekka Ollila
2 0
2 2
2
0
2
o
0 2
2
0
2
0
o
2 2
o 1
1
2
0
1.
2. 3. 4. 5. 6. 7.
PISTEET
MAA TANSKA SAKSAN LIITTOTASA V ALTA RUOTSI SUOMI NORJA ITÄVALTA ITALIA
+ MAALIT-
11
139
1
10 9
88 111
6 4 2
76 31 24
14 4 26 74 113 233
o
6
S
36
SF S Dk Dk N
N S SF
K-luokka, marssikompassi ilman matkamiUaria: 1. Oivinn Herou S 40/50 2. Anders Angberg S 39
UPPOPALLON I MM-KILPAILUT 15. - 18. 05. 80 JOUKKUEIDEN VÄLINEN PAREMMUUSJÄRJESTYS SIJA
40/50 S S 40 Dk 40 SF 37
3. 4. 5. 6.
Jan Bekken Rein Käärik Arne Hogsnes Peter Jansson
N S N SF
32 32 28 27
Maajoukkueet: SF
1. Peter Janssen 2. Kurt Svennblad 3. Ottar Larsen 4. Joar Venger 5. Per Olov Jansson 6. Piero Crotto
S N N
SF S
RÄPYLÄUINNIN JA LAITESUKELLUKSEN SUOMEN ENNÄTYKSET 1. 1. 1981 MIEHET: 50 m 100 m 400 m 800 m 100 m 200 m 400 m 800 m 1500 m 4x100 m
Laji
Nimi
Vapaasukellus Laite Laite Laite " Räpyläuinti Räpyläuinti Räpyläuinti Räpyläuinti Räpyläuinti Viesti
Antti Ahven
4x200 m Viesti (1.49,9 1.54,11.57,2 1.53,1)
Markk~ Mustonen Jukka Lappalainen Reijo Honkonen Pekka Ojala Ari Palve Markku Mustonen (Partanen, Leimulahti Lukkarinen, Palve) (Honkonen, Mustonen Rasta, Ahven)
Aika 0.19,5 0.47,1 4.14,0 9.00,0 0.48,5 1.51,2 4.02,3 8.28,4 16.36,1 3.19,8 7.34,3
Seura
Kilp. Paikka
Jyväskylän Delfiinit
Saaristom. Sukeltajat Ahveniston vesipedot Tamp.urh.sukeltajat Kouvolan Vesikot Jyv~skylän Delfiinit Maajoukkue
PM PM PM PM PM EM PM PM PM PM
Maajoukkue
Jyväskylän Delfiinit
Oslo Tukholma Turku
Vuosi
Tukholma Turku
-77 -78 -80 -80 -77 -77 -80 -80 -78 -80
PM
Tukholma
-78
Jyväskylä Oslo Millerod Turku Turku Jyväskylä Turku Turku Turku Turku Turku
-77 -77 -79 -80 -80 -77 -80 -80 -80 -80 -80
Turku
-80
Du'~asvaros Turku
NAISET: 25 m 50 m 100 m 400 m 800 m 100 m
200 m 400 m 800 m 1500 m 4x100 m 4x200 m
Vapaasukellus Paula Repo Vapaasukellus Eija Hokkanen Laitesukellus Hannele Portman Laitesukellus Hannele Portman Laitesukellus Hannele Portman Räpyläuinti Eija Hokkanen Räpyläuinti Paula Repo Räpyläuinti Paula Repo Räpyläuinti Paula Repo Räpyläuinti Auli Kiuru (Repo, Kiuru, Viesti Portman, Spring) Viesti (Portman, Kiuru, Spring, Repo)
0.10,8 0.23,1 0.57,5 5.04,6 11.20,6 0.55,1 1.59,2 4.16,5 9.05,2 18.34,5 3.50,3
Maajoukk";~
SM PM PM PM PM SM PM PM PM PM PM
8.39,1
Maajoukkue
PM
11
Valitse suke1 turvallisen asian Tartu tilaisuuteenl Viking Sport on säätötilavuuspuku ennennäkemättömään hintaan. Viking-sarjan harrastajakäyttöön tarkoitettu puku valmistetaan kevyestä, kestävästä ja joustavasta materiaalista, jossa liikkuminen on helppoa ja miellyttävää. Viking Sport on varustettu patentoidulla venttiiliyhdistelmällä pikakiinnitteisine täyttöletkuineen. Mukana saat myös korjaussarjan ja kätevän kassin puvun säilyttämistä ja kuljettamista varten.
Tule ja tutustu Viking-sarjan vaihtoehtoihin. Viking-sarjassa on sukelluspuku joka lähtöön: ammattilaiselle, pelastussukeltajalIe, urheilusukeltajalIe.
Komentaja Jacques-Yves Cousteau Nyt me tuomme koko maailmanlaajui~ ryhmittyneen sukellusvälineteolli
•
•
lneeSl sen erkeissä Kaksi kovatasoista U.S. Divers hengitysventtiilien sarjaan: Aquarius ja Conshelf Supreme. Aquarius-venttiili on suositeltava kaikille, jotka haluavat edullisen ja samalla varmarakenteisen ratkaisun käyttöönsä. Conshelf Supreme on mielenkiintoinen erityisesti siksi, että se on suunniteltu varta vasten pOhjoisten vesien olosuhteisiin. Conshelf Supremen sisäinen jäätymissuoja kertoo juuri tästä.
Swimasler MR 12 II, taattua hyväksikoettua Swimaster-Iaatua. Tehokkaan injektioratkaisun, ansiosta erittäin kevyttoiminen hengitysventtiili .
Hengityslaitepaketeissa on nyt varaa valital Hengityslaitepakettien vaihtoehdot antavat mahdollisuuden mitoittaa hengityslaite entistä tarkemmin oman käyttösi mukaan. Alu Ursuklaitepaketit ovat hinnaltaan edullisia. Lisäksi kannattaa muistaa, että Alu-säiliö on lähes korroosiovapaa. Vaativampaan käyttöön suosittelemme puoliautomaattisella varailmalla varustettuja Araluja 2 x 10 Sherpa teräslaitteita .
URSUR Teollisuuskatu 34 20520 TURKU 52
~oi sukeltamisen ihmistä lähelle. ~n musta-keltaisen tunnuksen taakse
uuden tuotteet jokaisen ulottuville.
HELSINGIN PIIRIN UPPO· PALLON PIIRIMESTA· RUUSKILPAILUT 1980 Helsingin piirin sukellusjaosto järjesti ensimmäiset piirimestaruuskilpailunsa 13. ja 20. 12. Pirikkolan uimahallissa. Helsingin alueella jo monien vuosien ajan hiljaiseloa elänyt uppopallo on saatu vihdoinkin heräämään kunnolla henkiin. Piiriin kuuluvista 22 jäsenseurasta seitsemän lähetti joukkueen kilpailuihin. Joukkueiden taso oli vaihteleva, mutta jokaisen pelaajan innostus uppopalloon ja itse kilpailuihin oli suuri, joten tulevaisuus näyttää hyvältä. Kilpailujen järjestelyistä vastasi piirin lisäksi Sukeltajat -78 -Divers r .y. Uki Viljakaisen johdolla. Päätuomareina toimivat Eero Kojonen ja Ari Wahlberg ja muina tuomareina piirin oman koulutuksn tuottamat C-tuomarit. Kilpailut sujuivat hyvin niin tulospalvelun kuin muidenkin järjestelyi-
den osalta josta kiitos järjestäjille ja tuomareille. Kiitos myös sitkeille kilpailijoille ja kannustavalle yleisölle.
SVUL Helsingin piiri Sukellusjaosto Riitta Siekkeli
TULOKSET: 1. Sukeltajat -78-Divers r.y 2. Urheilusukeltajat r.y. 3. Polyteknikkojen sukelluskerho Kupla 4. Vantaan Divers r.y. 5. Partiosukeltajat r.y. 6. Sukellusseura H20 r.y. 7. Helsingin Puhelinyhdistyksen Urheilukerho TIK
Pisteet 13 12 10 6 4 2
o
Maalisuhde 43- 3 39- 7 37- 6 21-40 17-20 14-49 0-73
RÄPYLÄUINNIN JA LAITESUKELLUKSEN MAAILMAN ENNÄTYKSET 1980 MIEHET: Laji 100m Räpyläuinti 200 m 400m 800m 4x100 m 4x200 m
Nimi
Aika
0.40,4 Andrei Ovsiannikov Andrei Ovsiannikov 1.31,33 3.15,9 Aleksei Martahenko Anatoli Nosov 6.47,4 (Frolov, Nosov, 2.43,8 Volodin, Gretchinhin) (Soutchkov, Artemenko,6.06,9 Ovsiannikov, Martehenko)
50m Vapaasukellus Artur Gretchikhin 100m Laitesukellus Valeri Soutchkov Valeri Soutchkov 400m Valeri Soutchkov 800m
0.16,0 0.36,1 3.01,0 6.26,4
Paikka
Maa
Neuvostoliitto Dneprodgerzinsk Moskova " Kiova " Leningrad " Kiova
"
"
" " " "
Kiova
Rennes (ranska)
pvä Vuosi 18.6.78 19.8.78 24. 7. 79 25.5.79 8. 10. 78 21. 7. 79
6.9.79
Leningrad Kiova Leningrad
25.5.79 25.5.80 24. 5. 79
Kiova Kiova Kiova Kiova Kiova Kiova
7.8.79 23. 7. 79 24. 7. 79 22. 7. 79 21. 7. 79 24. 7. 79
Kiova
21. 7. 79
Rennes
1. 9. 78
NAISET: 100 m Räpyläuinti 200m 400m 800m 1500 m 4xl00 m 4x200 m
0.45,3 Raisa Gourskaia 1.39,8 Natalia Grevenko Natalia Grevenko 3.31,4 7.20,8 Tatjana Petchatnova Tatjana Perchatnova 14.16,16 (Gourskaia, J olobova, 3.07,55 Kostenko, Grevenko) (Gourskaia, Jolobova, 6.44,8 Kostenko, Grevenko)
50m Vapaasukellus Ute Pelz 100 m Laitesukellus Raisa Gourskaia Svetlana Kireeva 400 m 14
" " " " " "
0.18,7110
DDR
0.42,1 3.22,6
NL NL
Leningrad Moskova
25.5.79 20.3.78
Koulutusvaliokunnan työnjako toimintavuonna 1981. Koulutusvaliokunnan keskuudessa on jo useamman vuoden ajan ollut havaittavissa päivittäistöiden lisääntymistä. Tästä johtuen pantiin alulle ajatus tehtäväjaosta, jotta kaikki asiat tulisivat ajallaan hoidetuiksi ja toisaalta valiokunnalle päätettäväksi tai lausunnolle tulevat asiat hyvin valmistelluiksi. Alkua tästä työnjaostahan oli jo havaittavissa vuosi sitten, jolloin luokkasuorituskortit siirtyiVät yhden valiokunnan jäsenen hoidettaviksi. Tämän vuoden alusta kaikki tehtävät hajautettiin oheisen kaavion mukaisesti. Mitä tämä jako vaikuttaa yhdistyksiin tai yksityiseen kouluttajaan tai luokkatarkastajan toimintaan? Ei varsinaisesti mitään itse toimintaan, paitsi että valiokunnan lisäksi hänellä on selvissä asioissa henkilö, joka hoitaa näitä ja juuri näitä asioita. Erityisesti siis postituskysymyksissä on vastaisuudessa oltava tarkkana, ettei postia lähetetä silmät ummessa.
Tähänkin saakka on postilla ollut tarkempikin osoite kuin Liiton toimisto, mutta läheskään kaikki eivät ole selvää kehoitusta noudattaneet, vaan liiton toimisto on edelleen saanut olla postitustoimistona, jossa koulutusvaliokunnalle kuuluva posti avataan ja postitetaan uudestaan. Kannattaa miettiä, onko tässä todella mieltä. Vastaisuudessa kannattaa olla tarkkana, sillä väärinohjautunut posti siirtyy oikealle vastuuhenkilölle ainoastaan valiokunnan kokousten yhteydessä. Tämä tieto tässä on tarkoitettu kaikille ja helppoa se tieto on tästä saadakin. Kouluttajille on lisäksi kaikille postitettu samat tiedot, joten periaatteessa ei yhtään väärinpostitettua kirjettä pitäisi tulla. Tämähän nähdään ja toivotaan parasta tässä mielessä ja hyvin toiminnallista ja koulutuksellista toimintavuotta 1981. KOUL UTUSV ALIOKUNT A
Suomen Urheilusukelusukeltajain Liitto r.y. Koulutusvaliokunta
KOULUTUSVALIOKUNNAN JÄSENET JA TYÖNJAKO TOIMINTAVUODEKSI 1981. Korhonen Tapani Lohitie 7 A 1 02170 Espoo 17 Merjankari Virmo J orvaksen puisto c 20 12420 Jorvas
puheenjohtaja Vastuualue: Kouluttajien opintopäivät
Moisala Jouko Kuloisten koulu 21205 Kuloinen Thoren Leif Signalistinkatu 15 j 96 20350 Turku 35 Halonen Pentti Pielisensuunkatu 17 80200 Joensuu 20 Joki Hans Kurteninkatu 13 M 68 65140 Vaasa 14 Martikainen Risto Evakkotie 75 i 5 96100 Rovaniemi 10
sihteeri Vastuualue:
varapuheenjoh taja Vastuualue: Koulutusohjelmat, ilmoitukset kursseista
Vastuualue:
Vastuualue:
Kouluttajarekisteri, kouluttaja-asiat luokkasuorituskortit
Kouluttajakansion täydennys
Käytännön toiminnassa jako tehtä- tehtäviin kuuluvat asiat suoraan vissä tarkoittaa, että jatkossa suunna- asianomaiselle henkilölle ilman Liitaan kunkin valiokunnan jäsenen ton toimiston välitystä.
U!IIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIW
tl l ~I~:~I:~ I~:I: ~ :1I 1I1I 1 Vedenalaisen tieteen edistysaskeleita V*)
Sarjassa Underwater Association'in symposium raportteja on ilmestynyt maaliskuussa 1979 Lontoossa pidetyn 13. kokouksen esitelmät. Kuusi esitelmää käsitteli aihetta "Elektroniikka sukeltajan palveluksessa", jolloin esiteltiin mm. elektronisen välineistön käyttö ihmiskehon vedenalaisen käyttäytymisen tutkimiseen; kolmessa esitelmässä käsitellään unta, kuuloa ja korkeaa painetta. Tri Concking arvailee piisirun odotettavissa olevaa vedenalaisen tekniikan vallankumousta. Jakson lopussa selvitellään niitä hedelmällisiä tuloksia, joita on saavutettu vedenalaisessa geologiassa yhteistyössä aluksessa olevan elektroniikan kanssa. Meriarkeologia alalta tri Parker raportoi Sisilian lähivesien hylkyjä; tähän sisältyy kahden vanhan ajan hylkylöydön täyspitkä raportti: Femina Morta n. 400 A.D. ja Vulpiglia 3-400 A.D. Newfoundland'in pitkää meri historiaa raportoidaan lukuisin hyisen rannikon hylkypaikoin, jotka ovat paljastaneet runsaasti tietoa varhaisilta matkoilta Uuteen Maailmaan. Biologiset tutkimukset käsittelevät Englannin järviseutujen ja Caribian meren luonnonkauneista ympäristöistä aina Pohjanmeren öljynporaustornien saastuneessa ympäristössä viihtyviin kasveihin. Eläinten käyttäytymistä selvitetään kahdessa artikkelissa, jotka käsittelevät krapujen ja hummereiden elämää sekä syvästi stressattua merisiiliä. Ympäristönsuojelukin on mukana. Eteläisellä Jäämerellä on todettu valaanpyynnistä ja muusta inhimillisestä toiminnasta aiheutunut mittava saastuminen jonka syyt kuitenkaan eivät ole yksinomaan paikalliset; myös ilman kautta teollisuusmaista leviävät syöpää synnyttävät kemialliset aineet ovat osana Antarktiksen pohjan sedimenteissä. *) Progress in Underwater Science VoI 5, H. M. Platt, Editor, Pentech Press, London 1980, 208 pages,
1:14.00. 15
X KALAKUKKORALLI Kuopion Uimahallissa 1. 11. 1980
Laitesukelluksen SM
RATA Lähtöpaikalla näytettiin tekstit: "Luovuttakaa paineilmalaitteet tähän. Pukekaa maski, räpylät, painovyö ja puukko". "Kyseessä on parisukelluskilpailu, joka on nopeuskilpailu. Aika alkaa siitä, kun ensimmäisen kilpailijaparin käsi irtoaa päädystä. Lähtö tapahtuu vedestä." Tehtävä 1:
Kuopion Urheilusukeltajat järjestivät kymmenennen kerran Kalakukkorallin Pyhäinpäivän aikoihin. Kisa oli samalla laitesukelluksen SMkilpailu. Perinteiseen tapaan myös Kirkkoniemen kerho oli tullut Kuopioon, joten kaikki tehtävät olivat norjaksi ja suomeksi. Kilpailupareja oli yhteensä 30. Tähän määrään on täytynyt vaikuttaa lehtemme kovin myöhästynyt ilmestyminen, kisakutsu kun oli ainoastaan lehdessä, eikä kerhokohtaisia kutsukirjeitä lähetetty. Odotimme noin 50 ... 60 sukellusparia, jotka olisi. hyvin pystytty hoitamaan. Hyvä näinkin, viidakkolennätin toimi varsin tehokkaasti. Itse kilpailu oli parisukelluskilpailu, jossa mitattiin sukellukseen liittyvää kuntoa, tekniikkaa ja tietoja. Sukellusaikaan lisattiin sakkominuutit, ja tämä kokonaisaika ratkaisi sijoituksen. Rataa laadittaessa pyrittiin "sukelluksellisiin" tehtäviin. Rastien tuli olla mielekkäitä ja motivoivia. Parien tottuneisuus näkyi mm. laitteiden sulkemisessa: kunnon sukellusparissa kumpikin sulki toisensa laitteet, tottumattomat pyrkivät yksilösuorituksiin kukin kiemurrellen oman venttiilinsä kiinni. Myös pitkä pårihengitysosuus korosti tätä puolta. Kilpailun alussa kiellettiin muun kuin paine ilman käyttö syystä, että veden alla jouduttiin käsittelemään tulta. Radan alkuosalla pyrittiin saamaan sukelluspari hengästyneeksi. Tästä tilanteesta oli jatko parihengity ksellä kahden estetyyppisen rastin läpi ja välisillan ali. Tavallaan kyse oli pidennetystä pelastautumisesta. Syvässä päässä mitattiin tietoja, oivalluskykyä ja raakaa "pumppaamista" altaan pohjaan. Tehtävissä tuli olla tarkkoja, ja huolellisuus mitattiin muutenkin mm. varusteissa. Kaikki tehtävät esitettiin kirjallisina, jottei tulkintavirheitä esiintyisi. 16
"Uikaa 25 m ja sukeltakaa takaisin, uikaa uudestaan 25 m ja sukeltakaa takaisin." Sakot: 30" /puuttuva varuste 10" /puuttuva sukellusmetrilsukeltaja Tehtävänanto jatkui lähtöpäädyssä tekstillä: "!,ukekaa paineilmalaitteet. Sukellatte parihengityksellä rastille 4 saakka. Siirtykää rastille 2." Sakot: 4' /parihengitys unohtuu 1 ... 4 rastivälillä l' /vahinkoveto toisesta laitteesta Tehtävä 2:
"Katkaise köysi puukolla. J atkakaa rastille 3." Esillä oli pohjassa 25 cm pätkä noin 20 mm paksua muoviköyttä. Varusteenahan vaadittiin puukko; nyt katsottiin, missä kunnossa varusteita pidetään. Sakot: ei katkaise köyttä = 3' Ja parihengitys siis jatkuu edelleen ... Tehtävä 3:
"Alittakaa verkko ja siirtykää rastille 4." Välisiltaan oli ripustettu 4 m leveä, noin 20 cm silmäinen tukeva verkko, joka lepäsi 1 m matkalta pohjassa 10 kpl 1 kg lyijypainon varmistamana. Verkon alitukseen liittyi välisillan alitus. VälisillaIla oli vähintään 2 miestä valmiina nostamaan verkon ylös, jos rastivahti antaa merkin niin tehdä. Sakot: verkon ohitus 2' / sukeltaja Tehtävä 4:
"Parihengitys päättyy. Kootkaa näistä osista kuvion mukainen kappale." Pohjassa oli metallilevylle piirretty tarkka kuvio. Irrallaan olevista putkista ja kulmakappaleista tuli koota tarkasti kuvion mukainen putkiesine. Sakot: kuvio kesken tai jätetty väärin 4'
Tehtävän jälkeen rastivahti näyttää seuraavalle rastille. Rasti 5: Pohjassa lappu "Nouskaa pintaan". Rastivahti näyttää kirjasta seuraavat tekstit ja kysymykset, joista jokainen eri aukeamalla: "Sulkekaa laitteet" "1. Monennetko Kalakukkokisat nämä ovat?" "2. Kuinka vanhoihin hylkyihin tarvitaan sukelluslupa?" "3. Kuinka paljon painaa 1 litra normaalipaineista ilmaa?" "4. (suomi) Mitkä ovat sinukset?" "4. (norja) Mistä sanoista tulee lyhenne C.M.A.S." "5. Hätämerkki lampulla?" "6. Mistä johtuu veden paine?" Näistä tehvävistä esitettiin kullekin 3 kpl henkilökohtaisena. Rasti sijaitsee hallin syvällä osuudella. Pohjassa oli merkatuilla paikoilla 6 numeroitua lappua, joiden kääntöpuolella oli numeroa vastaava oikea vastaus. Sakko tuli ajasta, mikä meni vastauksen hakuun. Vastaukset: LX 2. Kaikkiin 3.1,3 g 4. (suomi) Kallon sisäiset ontelot. 4. (norja) Confederation Mondiale des Activites Subaquatiques 5. Ylös/alas 6. Massasta Edelleen rastivahti näyttää tekstin: "Avatkaa laitteet". Sukellusparille annetaan 'Minigrip' -pussi, jossa on kynttilä ja tuHtikkulaatikossa 5 tikkua. "Näitä tulitikkuja tarvitsette seuraavalla rastilla. J atkakaa rastille 6." Rasti 6: Pohjassa on lappu, jossa teksti: "Sytyttäkää kynttilä tikuilla laatikon sisällä. Jatkakaa rastille 7." Pohjaan on köydellä ankkuroitu pleksilasista tehty laatikko. Tämä on täytettävä ilmalla regulaattorista ja näin saadussa ilmatilassa on avattava Minigrip-pussi, sytytettävä tulitikku ja sillä kynttilä. Mikäli tikut kerrankaan kastuvat, on homma oitis poskellaan. Sakot: Tikku syttyy, kynttilä ei 3' Kumpikaan ei syty 4' Tehvävä 7: "Ottakaa pallo verkkokassista ja sitokaa se vieressä olevaan naruun. Nouskaa pintaan. Jatkakaa rastille 8." Pohjaan oli ankkuroitu naru, joka ei ylety pintaan. Parin metrin päässä siitä oli pohjaan ankkuroitu toinen naru, jossa oli verkkokassi. Kassissa oli vesipallo, siis kovasti pintaan pyrkivä tavara. Käytännössä pallo oli otettava kassista käsiin, josta pujotettava köyteen valmiiksi tehtyyn
hirttosilmukkaan. Pallon karkaaminen tiesi käyntiä pinnassa. Sakot: Ei saa sidottua 3'
Tehtävä 8: "Sulkekaa laitteet. Pohjassa on laput molemmille yhdestä kuuteen (1 - 6). Hakekaa ne yksitellen numerojärjestyksessä ylös altaan reunalle." Pohjassa oli punaiset 1 ... 6 ja mustat 1 ... 6. Hakujärjestys ratkaisi, värillä ei ollut väliä. Kuntotesti: suljetuin laittein joutui 6 kertaa pumppaamaan syvässä päässä pohjaan. Sakot: Ei hae yksitellen 4' Ei numerojärjestyksessä l' Kieltäytyy tekemästä 5' Loppuunsuoritettu tehvävä 8 merkitsi saapumista maaliin. Mikäli pari viipyi jollain rastilla yli 5' lähetti rastivahti parin eteenpäin. Tuloksista on syytä todeta, että kärkipään parit ovat rutinoituja kovan luokan sukeltajia, jotka eivät anna yllättää itseään. Tehtävän esiintullessa nämä eivät mieti, kuka tekee. Suoritusajassa ei saa olla sakkoja 30" enempää. Parhaat parit sukelsivat puhtain paperein. Loppuaikojen hajonta 12'46" ... 40'14" välillä kertoo, että osa kilpailijoista oli tullut hakemaan kokemusta, toiset taas lähteneet ihan vaan "iloisesti mukaan". Kiitos kaikille reilusta kilpailuhengestä. Palkintojenjako pidettiin samana iltana hotelli Cumuluksessa. Liiton mitalit ja Kuopijolaeset kalakukot jaettiin 4 parhaalle parille. Lisäpalkinnot riittivät 16. parille saakka. Erityisesti on mainittava, että Kirkkoniemen sukeltajat olivat tuoneet parhaalle parille kummallekin kauniin tinatuopin. Wernerin poissaollessa nämä jakoi Hugo Aniassen. Ilta jatkui ravintola Puijonsarvessa 'sukeltajien tapaan'. Vihjeeksi kaikille vastaavaa SMkilpailua havitteleville seuroille esitän samalla kilpailuorganisaation, johon saa kyllä kerätä kaikki seuran aktiivit piema pakkokeinojakin käyttämällä. Kunnolla tehty kilpailu vaatii noin viiden kuukauden ennakkotyön. Avainhenkilöt ovat ratamestari ja rastimiesten 'nokka'. Loppuun asti ajateltu ja toteutettu rata ja perusteellisesti tehtäviinsä opetetut rastimiehet takaavat, ettei suurempia yllätyksiä tule. Seuramme jäsenet ovat monena vuonna joutuneet kuuntelemaan, että kisajärjestäjinä pääsemme vetäytymään itse kilpailusta. Kaino toivomuksemme onkin, että ensi vuonna voisimme ottaa SM-kisaan itsekin osaa ja näyttää, onko seuramme kukko vai kala. Kiitos kaikille, mukavaahan siellä oli... Benny
TULOKSET 1. Halonen Pertti - Vähänen Pentti Urh.suk.l Joensuu 2. Toivari Juha-Toivari Markku Sammakot/Jyväskylä 3. Ahokas Pasi - Paukku Jyrki Urh.suk.l Joensuu Jumpponen Juha - Jumpponen Risto Urh.suk.l Joensuu 5. Nissilä Juha - Pihlajamaa Pertti Merisaukot/Kokkola 6. Ekblad Sven-Erik - Sinkkonen Tero Urh.suk.l Joensuu 7. Casen Anders- Kuosmanen Juhani Merisaukot/Kokkola 8. Haverinen Marja-L. - Rinne Kari Urh.suk./ Joensuu 9. Aro Mika - Kotanen Ilpo Merisaukot/Kokkola 10. Nykänen Markku - Nykänen Jouko Vesihiisi/Varkaus 11. Larikka Martti - Rantala Arto Urh.suk.l Joensuu 12. Lempinen Ari - Marjanen Risto Sammakot/ Jyväskylä 13. Hartikainen Juha - Vanninen Esko Urh.suk. / Joensuu 14. Salmi Tero - Österberg Ari Sukeltajat/Helsinki 15. Ahtola Jarmo-Tenhunen Antti Finnish Sealions/Hki 16. Pyysalo Pauli -Teräväinen Leo Partiosuk./Helsinki 17. Puhakka Jari - West Mikael Merisaukot/Kokkola 18. Hännikäinen Jorma - Mujunen Pekka Urheilusuk./Lahti 19. Rytkönen Pertti - Tuomioja Raimo Sukeltajat 78/Hki 20. Saarelainen Vesa-Härkin Hannu Urh.suk.lJoensuu 21. Henrikson Jouni - Renbäck Kalervo Sukeltajat 78/Hki 22. Ikonen Lauri - Viitanen Ylermi Urh.suk./Lahti 23. Heikkilä Juha - Pallaspuro Esa Ahti/Haapajärvi 24. Andelin Markku - Kemppainen Kauko Sukeltajat/Helsinki 25. Parviainen Juha - Puttonen Kari Sammakot/ Jyväskylä 26. Sereng Idar- Ananiassen Hugo Kirkenesin Urh.suk. 27. Sundquist Werner-Genges Egil Kirkenesin Urh.suk. 28. Jämsä Jaakko - Kallunki Keijo Ahti/Haapajärvi 29. Henrikson Mika - Järvinen Petri Sukeltajat 78/Hki 30. Weckman Eeva - Weckman Pekka Urh.suk./Lahti
12.46 14.10 14.23 14.23 14.37 14.52 16.46 18.15 18.42 19.11 19.13 19.47 20.28 20.49 21.05 21.30 22.22 23.10 23.16 23.32 24.34 25.02 26.21 26.23 27.29 28.25 30.14 30.17 32.34 40.14
X Kalakukkorallin organisaatio Kilpailun johtaja Järjestävän seuran puh.joht. Kilpailun sihteeri Järjestävän seuran sihteeri +2 Ajanoton sihteerit 4 Ylituomari SM-kisassa SUSL:n edustaja, joka mielellään luokkatarkastaja Tuomaristo Kilpailun johtaja Ratamestari Suurimman kilpailijaseuran edustaja Ensiapu Seuran sukelluslääkäri Kuuluttaja Ratamestari (t) Erittäin tärkeä henkilö Ajanotto 1 + 2 (kahdella radalla 2 X 4 kelloa) Lähettäjät 2 + varamiehet. Tärkeä henkilö Ratamiesten esimies Erittäin tärkeä henkilö + 24 Majoitus ja toimitsijoi- 1 + 3 den huolto Tulkit 2 Opastus, lähetit 1+9 Kompressorin käyttö 2 Kisan kuvaus 1 17
Pargas Tumlare ja Nordstjärnan Alkutalvesta 1809 ajautui parkki Nordstjärnan Borstön vesille ja haaksirikkou tui Rödskärin lähelle. Laivasta yritettiin nostaa lastina ollutta hamppua, talia ja mitä nyt silloisilla välineillä oli mahdollista saada irti. Vuosien vieriessä jäi hylky kuitenkin unohduksiin, mitä nyt joku turskanpyytäjä joskus veti elämänsä saaliin lautojen joukosta. Sukeltajat ovat jo vuosia sitten paikallistaneet hylyn yli 20 metrin syvyydestä. Koska laiva kuitenkin yli 100 vuotiaana nauttii muinaismuistolain suojelua on sukeltaminen ollut valvottua. Pargas Tumlare rf. on Paraisilla toimiva aktiivinen sukellusseura jonka "sukellusvedet" ovat Uudenkaupungin ja Hangon välillä. Yöpyessään aina joskus Borstönkin laiturissa oli hiljalleen kypsynyt päätös nostaa Borstön museolle jokin suurempi muisto Nordstjärnasta, ennenkuin kaikki esineistö jää mudan ja Urheilusukeltajat ry:n pitkäaikainen aktiivijäsen Ora Patoharju on saanut 6. 12. lietteen alle. Suomen Leijonan ritarikunnan ensimmäisen luokan ritariristin. Sitä oli ehdottaAnkkuri joka makasi hylyn kyl- nut Oralle Oppihistoriallinen seura. Ehdotuksen syynä olivat Oran runsaat siviijellä tuntui tarpeeksi suurelta että se Iiansiot, mm. meriarkeologiset tutkimukset ja urheilusukelluksen parissa tehty säilyisi ylöstuotuna ja konservoituna. työ. Museoviraston luvalla sitten päätetMitalin luovutti Oralle Oppihistoriallisen seuran pj. Anto Leikola. Pieni kattiin ajatus toteuttaa. kelma Leikolan puheesta kuvannee parhaiten niitä seikkoja, joille ansiomerkPalokunnalta lainatulla nostopus- kiehdotus perustuu. Hän sanoi mm: "Ansiomerkki olisi tullut luovuttaa fregatti silla nelimetrinen ja n. 700 kg paina- Nikolain kannelle rakennetussa savusaunassa, jossa Ora istuu lukemassa ympäva ankkuri nousi pintaan. Ankkuri ristönsuojeluopin historiaa." tuotiin Kalkholmenille Paraisille ja Onneksi olkoon Ora. Sinun toimintasi kaltaista PR:ää sukellusharrastuksemlaskettiin pohjaan odottamaan jatko- me jatkuvasti tarvitsee. kuljetusta Helsinkiin. Tarkoitus on Antti Saarnio että seuran juhlavuonna -81 ankkuri luovutettaisiin Borstön ainutlaatuisen kotiseutumuseon kokoelmiin. Pargas Tumlare täyttää tammikuussa 10 v joten aika pitkä taival on jo ehditty kulkea pitkin saaristomerta. Seuran nykyinen tukialus "Calypso" on jo toinen, ensimmäisestä kun oli pakko luopua sen käytyä seuralle pieneksi. Myös maamme ulkopuolella ovat pojat käyneet sukeltamassa. Matkalla Israelissa ja Egyptissä on joukolla painuttu veteen. Lehtemme puolesta toivotamme onnea kuluneiden vuosien johdosta ja onnistuneesta projektista Borstössä. Onhan parempi että ainutlaatuisesta hylystä nostetut tavarat päätyvät museoon jota rakkaudella ja asianharrastuksella on vuosia pidetty yllä kuin että löydöt häviävät hoita- Borstästä nostettua ankkuria lasketaan takaisin veteen odottamaan kuljetusta mattomina taivaan tlluliin. Helsinkiin konservoita vaksi.
Valtiovalta muisti sukeltajaa
18
Dokumentointi tyhjänpäiväistäkö? Suomen aluevesillä on hyvin runsaasti kaiken ikäisiä hy lkyjä. Vanhintunnettu aluksen hylky on vuoden 980 tienoilta jK eli viikinkiajalta. Se, kuten pääosa muista hylyistämmekin, on täysin hajonnut ja levinnyt ruoto meren pohjalla. Entä kun tällainen merkityksetön läjä löytyy? Jos ja toivon mukaan, kun tällaisistakin löydetyistä hy lyistä ilmoitetaan museoviranomaisille, tulee heiltä usein välittömästi kehoitus olla koskematta kyseiseen läjään. Lisäksi tulee samaan hengenvetoon iso tukku kysymyksiä itse kohteesta ja löytäjän havainnoista kaikenlaisten piirustuskehoituksien kera. Kun tai jos museosta tullaan aikanaan löydöstä tutkimaan niin siitä tehdään piirroksia ja mittauksia "in situ" eli siinä tilassa kuin mitä se sillä hetkellä on. Useimmista tällaiset työt näyttävät merkityksettömiltä, koska dokumentointi ei ole tähänasti tuottanut oikeastaan mitään konkreettista näkyvää joi takin harvoja piirroksia lukuunottamatta. Itse dokumentointityö on hyvin pitkäveteistä ja pikkutarkkaa mittauksien ottoa, vedenalaisten luonnoksien tekoa ja valokuvausta. Ja valokuvauksenkin onnistuvat dokumentoijat vesittämään, sillä näyttävien kuvakulmien ja mielenkiintoisten siluettien sijaan kuvataankin usein esimerkiksi yhtä ja samaa parrua joka puolelta jonka jälkeen kuvataan seuraavaa palikkaa ja niin edelleen... Mittauksissa vaikuttaa väkivallanteko pilkuille pääasialta kun syöpyneistä ja epämääräisesti taipuneista kaarista ja palikoista koetetaan ottaa mittoja yhden, jopa puolen sentin tarkkuudella alkeellisin apuvälinein. Yhdestä ainoasta alle 20 metriä pitkästä jossain määrin hajonneesta hylystä halutaan yleensä yli 400 mittausta ennenkuin edes jonkinasteista piirrosta tulee julki. Ja kokeneeltakin sukeltaja-dokumentoijalta menee yli minuutti aikaa yhden mitan ottamiseen ja muistiinkirjoittamiseen. Näinollen ei ole ihme että Suomessa ei ole saatu yhtäkään laivan hylkyä valmiiksi asti dokumentoitua, vaikka ainakin jossain määrin järjestelmällistä dokumentoin ti työtä on tehty jo vuosikymmenen. Vedenalaista dokumentointi työtä haittaavat samat seikat kuin kaikkea muutakin sukeltamista vesissämme. Vedenalainen näkyväisyys on huono. Kuvaavaa on että pidämme yli 5 metrin näkyväisyyttä oikein hyvänä ja yli 10 metrin näkyväisyyttä suorastaan erinomaisena. Hylyt ovat usein hajonneena pelkästään leveydeltään yli maksiminäkyväisyyden. Näinollen, Suomen vesistä puhutta-
essa on äärimmäisen harva ihminen nähnyt hylkyä kokonaisuudessaan yhdellä silmäyksellä. Tietenkään tällaiset seikat eivät voi olla vaikuttamatta dokumentoinnin nopeuteen ja ennenkaikkea tarkkuuteen. Kun lisäksi useimmat hylyistämme ovat enemmän tai vähemmän rikkinäisiä, on jo yleiskäsityksen saaminen kohteesta pulmallista. Niinpä täytyykin turvautua mittauksiin edes jonkinlaisen luotettavan piirroksen aikaansaamiseksi. Ja sekä mitattaessa, mutta ennenkaikkea piirrettäessä on oltava paikoillaan ja liikkumattomana, koska miltei kaikissa hylyissä on kevyttä mutaa joka nousee vähäisestäkin räpylän liikahduksesta hävittäen loputkin näkyväisyydestä. Vetemme ovat kylmät. Useimmat sukelluspuvut on suunniteltu pitämään sukeltaja lämpimänä uidessa tai työtä tehdessä. Niitä ei ole suunniteltu puettavaksi reimarikeppien päälle. Ja kuitenkaan ei dokumentoija saisi emo tappia enempää liikuskella piirtäessään. Homman hiki syys on samaa luokkaa kuin jos menisi uimahoususillaan yöllä tuuliseen pakkassäähän ja piirtelisi seuraavat 60 minuuttia rauhallisesti, kädet vakaina kuvia. - Kiiltomato valaisuvälineenään. Hiki siinä hommassa tulee usein. Nimittäin tuskan sellainen. Eipä ole ihme että kovin harva haluaa ylimalkaan tätä masokistin herkkua itselleen. Etenkin kun tähän asti on sukeltajilla teetetty, tietysti korvauksetta, tavaton määrä kaikenlaisia mittaus- ja piirustustöitä. Ja mitä on ollut tuloksena? Epämääräinen kasa A 4 saastetta. Joskus joku piirustus-luonnos hylystä. Näinollen on lopuillakin dokumentointiin retkahtaneilla varsinaisia motivointivaikeuksia. Myös minua on tämä tilanne kiusannut. Joudun esittämään jatkuvasti mittaus- ja piirustus- sekä kuvauspyyntöjä voimatta useinkaan selvästi perustella miksi juuri nämä mitat pitäisi ottaa. Lisäksi vasta tutkimuksien loppuvaiheessa nähdään mitkä mittaukset olisivat olleet ehdottoman tärkeitä (lue: ne mitat joita ei ole lainkaan otettu) ja mitkä eivät olleet kiireellisiä (= ne mitat jotka on jo kiireellä otettu). Loppujen lopuksi on dokumentointia opittu vähättelemään kun huomioidaan sen aiheuttama vaiva verrattuna sen välittömään, näennäiseen tulokseen. Ja tällöin on vaarana että siihen aletaan suhtautua kuin johonkin välttämättömään pahaan josta ei oikein irti pääse ja joka on tehtävä mahdollisimman nopeasti, periaatteella "kunhan nyt jotain tulee paperille". Tällaiset "taidetta taiteen vuoksi" piirrokset eivät kui-
tenkaan täytä tutkimuksellisia päämääriä. On muistettava että piirtäminen on se tietojenkeruumetodi, jonka tuloksiin tutkijat tulevaisuudessa joutuvat turvautumaan. Hävitettyä tietoa ei millään voida korvata. Kohteesta nostetut esineet toki kertovat jotakin. Tiedot itse hylystä ja esineiden sijainneista sekä tasoista kertovat moninverroin enemmän. Nämä molemmat yhdeSSä saattavat kertoa jopa totuuden entisajan merielämästä, kaupankäynnistä, tavoista ja monesta muusta asiasta jota emme nyt tule edes ajatelleeksi. Kuten jo aikaisemmin mainittiin, ei meillä ole saatu yhtäkään laivanhylkyä täysin dokumentoitua. Toki on joistakin saatu aikaan projektiopiirroksia mutta tällöin on jouduttu yksityiskohdissa tekemään olettamuksia. Pahinta kuitenkin on että tällainen piirros on 2-ulotteisena "litteä". Sen korkeutta ei siitä voi nähdä, eipä edes merenpohjan muotoa tai kallistusta. - Pienoismalli on 3-ulotteisena aina havainnollisempi. Toistaiseksi, vajaavaisista tiedoista johtuen ei ole voitu tehdä "lopullisia" pienoismalleja. Niinpä olen tehnyt työmalleja eri hy lyistä. Tällaisen työ mallin tarkoitus on muunmuassa olla keskeneräisen arkeologisen tutkimuksen suunnitteluapuna ja sukeltajille oppaana suunnistettaessa hylysSä. Tällaisia eriasteisia työ malleja on koottu näyttelyksi Helsinki-halliin, Mannerheimintie 17. Näyttely on avoinna helmikuun 26 päivästä maaliskuun 18 päivään arkisin klo 8.30 -18.00, sun. klo 12 -16. Hylkyä on kuvattu lyhyehköin tekstein ja valokuvin sekä piirroksin. Malleissa on pyritty esittämään eräänlainen läpileikkaus siitä millaisia hylkyjä vesistämme tapaa, alkaen levinneestä ruodosta aina ehjään kaljuuttiin. Lisäksi on omana osanaan kuvin ja tekstein esitetty millaisia dokumentointimenetelmiä käytetään tarvittavien tietojen saamiseksi esimerkiksi mallien tekoon. Näyttelyn nimenä on "Meren pohjassa". Lopuksi huomautan että hylkymallit ovat vain eräs tutkimuksen haera kun tarkastellaan mitä hyötyä dokumentoinnista on tieteelliselle tutkimustyölle. Koska se kuitenkin on nimenomaan sukeltajia kiinnostava osa, olen sitä käsitellyt näinkin perusteellisesti. Mallien suhteen seuraava vaihe onkin sitten rekonstruktiopiirustuksien teko ja lopuksi rekonstruktio pienoismallit jotka osoittavat millaisia kyseiset alukset ovat aikoinaan meriä purjehtiessaan olleet.
H. Alopaeus 19
LAPPALAINEI' 1 1. Pi tuus
Kalj uunapi ikin oi tuus
5,b2 cm
paks uus leveys
37/20
Kölin pi tuus
) cm
15 t 35 m
Mi ttauspiste k osta perärangan keskiosaan
17,65 "
piste o:aan
15,91 "
Keularangan huipusta peräranp-an huippuun ( sisäpinnat
19,48 "
Keulapiikin ( kaljuunan ) kärjestä peräranp:an
Leveys
kärkeen ( ei peräsintä )
22,:'0 "
Mittauspiste k:sta kölin päätyyn
16,56 "
maks.
kansiE!!:.!!~''v
o-kaaren kohdalla
( ison maston kohdalla) in*itu
ison maston kohdalla ( levinneenä s 4 -
rv
4 välissä ( kansipalkki
s 1 kohdalla
)
perässä
4,b2/6,)) f\l
(kansipalkki)
.!5.orke~
Keularangan
alkujaan"
~~~,;us
"
in situ ( kallistunut _ Perärangan
Anna-Liisa ja Ora Patoharju Hopeaprikissä v. 1979.
"pituus"
6,05"
,27 " 3,57 " 3,60 keskilai va/keula
5,45
Kaarien etäisyys ( keskim.
6,25 " 7,5 4,85 "
) toisistaan
leveys/paksuus Kylkilautojen leveys paksuus
30 cm - 40 25xlO - 10x10
35 - 50 2 - 5
Pol vien kulmat o-kaaren kohdalla Hy lyn syvyys (pinnalta) pOhja, keulassa köli
18,12 m 12,30
keulaan
16 m ( k-pis te
ero keulan k-pisteen ja perän o-pisteen välillä 3,61 m
Koska lTIeiltä odotetaan paljon. 20
??
perään o-piste
Syvyysmittari • • • •
NEPfO
• • • •
5 mm särkymätön mineraalilasi Lähtöpaine säädetty 0 m:n tasolle Itsevalaiseva mittaritaulu Virhenäyttämä pienempi kuin 1 m 40 m:ssä Lennonkestävä Tarkkuusmekanismi 4:lIä rubiinilla Melkein kellonohut Hinta ovh. 440:-
Sveitsiläistä laatutyötä
NEPfO-SUB
OY AB
TEHTAANK . 13, HKl 14,
PUH . 627770
21
Nuorisoleiri (Biskopsö -81) Perusvälinesukellusleiri alle 16-vuotiaille. (Jouko Moisala)
Kuten tiedossa varmaankin on ei viime kesänä järjestetty varsinaista valtakunnallista nuorisoleiriä. Tarkoituksenahan oli leirin sijasta tehdä matka Norjaan tutustumaan suurempiinkin sukellusvesiin. Alkukiinnostusta oli muttei enää tarpeeksi siinä vaiheessa kun olisi lopullinen päätös tehdä. Niinpä koko juttu kuivui lyhyeksi viikonloppuretkeksi. Mutta mitäpä sitä enää suremaan, mennyt mikä mennyt. Tulevana kesänä on jälleen suunnitteilla leiri, olkoon vaikka BISKOPSÖ toistaiseksi työnimenä ja katsotaan sitten mikä lapselle nimeksi. Mutta, mutta ... Olen ihan mielisuosiolla lupautunut vetämään tämän leirin jälleen kerran. Suunnitelmana on pitää samantyyppinen leiri kuin aikaisemminkin. Varsinaisessa järjestelytoiminnassa ei kuitenkaan ole mitään niin harmittavaista kuin se epätietoisuus ilmoittautuuko leirille riittävästi osallistujia ajoissa, ettei suuritöisiä alkuvalmisteluja tarvitse turhaan tehdä. Juuri tästä syystä toivoisin jo nyt, että jos Sinä, niin juuri Sinä, olet kiinnostunut tulemaan mukaan (jos olet alle 16 ja harrastat perusvälinesukellusta), ilmoittaisit halusi jo nyt. Tekisin siis jo nyt tällaisen ennakko halukkuuden tutkinnan saadak-
seni selville aloitanko leirin suunnittelun ja toteutuksen ihan tosissani. Mitä siis teet? Otat kirjepaperia tai posti kortin ja kirjoitat siihen, että olet kiinnostunut tästä leiristä ja haluat olla mukana. Ilmoita samalla, mistä sukelluksen alasta olet kiinnostunut, siis valokuvaus, meribiologia, suunnistus jne. Muista myös kirjoittaa nimesi ja tarkka osoitteesi sekä ikäsi. Jos sitten tyhjää tilaa on vielä jäljellä saat vapaasti itse valita mitä kirjoitat. Kerro vaikka kauanko olet sukellusta harrastanut jne... Postita sitten tämä kaikki osoitteella Jouko Moisala Kuloisten koulu 21205 Kuloinen. Tietoja leiristä: aika heinäkuussa 25.7. 31. 7. paikkaa ei tiedetä vielä, jossain Turun tai Turunmaan saaristossa maksu n. 450 mk kaikkineen, ei taskurahoja varustus perusvälineet ja mielellään sukelluspuku Ilmoita itsestäsi. Sovitaan, että lähetät vastauksesi välittömästi, mutta kuitenkin viimeistään maaliskuun loppuun mennessä. Vastauksista riippuu saadaanko leiri aikaan. Huom. Tämä koskee myös yhdistyksen nuorisotoiminnasta vastaavia ja vanhempia, joilla on innokkaita sukeltajia kasvamassa.
22
SUKELTAJA Suomen urheilusukeltajain Liitto ry:n jäsen lehti postitetaan sukeltajille, joiden lehti osoitteet kerhot ovat toimittaneet liitolle ja joiden jäsenmaksut on maksettu. Muuten on lehteä saatavana liiton toimistosta. Toimitusneuvosto ORA PATOHARJU PENni PUHAKKA HENRIK ROSENIUS SEPPO SIPINEN MAURI VALLEMA ERKKI METSÄVUORI Päätoimittaja Erkki Metsävuori Kustavintie 9 C 24 20310 Turku 31 k.921-391098 t. 921-333600 Toimitussihteeri Eeva Nyqvist Raskinpolku 9 A 8 20350 Turku 35 k.921-381804 t. 921-663311 Ilmoitustilan myynti Tellervo Rouhiainen Huvilakatu 7 as. 15, 00150 Helsinki 15 Puh. t. (90)6943211, k. (90)664594 Ilmoitushinnat: sivu 1 v. 2 v. 1100:1/1 1.440:1/2 830:1.150:1/3 450:1/6 320:Lisäväri 340:-/väri
4 v. 2.100
Lehteen tarkoitetut kirjoitukset on osoitettava toimitussihteerilIe.
Uponneita laivoja*) Borstön 1747 uponneen St. Michel1n tunnistamisessa erinomaisen työn tehnyt fil.maist. Christian Ahlström on julkaissut ruotsiksi Suomen ja Ruotsin rannikon hylkyjä ja arkistoista niistä saatavia tietoja valaisevan kirjan. Kenttätyössä mustassa mudassa möyrivälle sukeltajalIe on terveellistä tutustua myös meriarkeologian kravattipuoleen. Helsingörin tullikamari on pitänyt jatkuvasti luetteloa Juutinrauman läpi purjehtineista laivoista ja niiden tullattavasta lastista 1600-luvun loppupuolelta aina vuoteen 1857 asti. Moni laiva katosi jäljettömiin ja ainoa tieto on tämä tulli luettelo; toisaalta tuntematon hylky voidaan ajottaa ja tunnistaa löydetyn lastin perusteella vertaamalla sitä ajankohdan tulliluetteloon. Työ on aikaa vaativaa mutta mielenkiintoista salapoliisityötä.
URHEILU
Teksti
Vanhat asiakirjat kannustavat myös sukeltajia jatkuviin etsintöihin kun tiedetään kuinka harvinainen laiva ja kallisarvoinen lasti voi odottaa meriarkeologia jonkin karin kupeessa. Tähänastinen into on yleensä kohdistunut vanhoihin sotalaivoihin, mutta kun tästä kirjasta saamme käsityksen siitä rikkaasta kauppamerenkulusta, joka Mannereuroopasta suuntautui Tanskan salmien kautta Itämerelle, Tukholmaan, Turkuun ja aina Pietariin asti, on odotettavissa uudenlainen etsintäkohde; alussa mainitsemani St. Michel on toistaiseksi vanhin tunnettu ja ehjä kaup-
palaiva maailmassa. *) Ahlström, eh.: Sjunkna skepp, Natur och Kultur, Stockholm/Lund 1979, 128 s.
Ora Patoharju
2 3 4
6. 3. 2. 5. 4. 9.
5
6.11.
Ilmoitukset
27. 3. 22. 5. 23.11.
Toimitus jättää kirjoittajille vastuun heidän mielipiteistään. Osoitteenmuutokset: Urheilusukeltaja-Iehti Kustavintie 9 C 24, 20310 Turku 31 Vuosikerta
56 mk
Liiton toiminnanjohtaja Leila Jakobsson puh. toimeen 90-4737257 klo 9.00-12.00, os. Suomen Urheilusukeltajain liitto ry., Topeliuksenkatu 41 a 00250 Helsinki 25 Turun Sanomat Turku
LAHJAKSI ITSELLESI JA SUKELTAVALLE YSTÄ V ÄLLESI
POWSR,~f'N ~ . KANTARÄPYLÄ
.
''''',',;:~> .
j1':;~~f Fi9 "aVOkaJ1 rlp~
on valmistettu
mi' e.nntiv_istik~mi .. . RäpyII on ~ru8;;e.tptfiJye, koH1~ j~~ ~q, a löytyy~, L
ja L!i ~ .
~
' .~;~,,,,."··.~ . '
G., .
'.
,.;,,,,/
)~
//-'
AIto hopeinen/ sukeltajanriipus, jossa on symboolina sukeltajankypärä. Sopii niin naisille kuin ... tmiehillekin sukellusharrasteen tunnuk_eksi. Saatavana myös kultai-
.M.
Hopeisen hinta mk 93, -. Yksinmyynti: POlarsukellus9y,TQölönkatu 58, Helsinki 25 puh. 9O-4921SJltai :iiiUee,n" ,)myyi,iemme välityksellä- kautt'njåIJn.. ' .,,< ..... :. " '.
.
'
?,, ;:
";>
RiipJ".an saat myös pos'it~e~3~ ~. + pos-
takulut" älkää lähet!äkö rafiaa, -maksatta postlin, ,,o~taessiJnne lähetyksen. .'
C~ff
.,
'
~.:...,"
.
.
Tilaan hopeisia sukeltajanriipuksia .. _. _.. _. kpl nimi lählos. postinro postitoimipaikka
SUKELLUSURHEILUN KILPAILUKALENTERI 1981 AIKA LAJI TAMMIKUU 24. - 25. Uppopallo
31. - 1. 2. Räpyläuintl 7. - 8. Uppopallo
14 21. - 22.
Uppopallo
MAALISKUU 7.- 8. Räpyläuinti 11. -12. Uppopallo
KILPAILU
PAIKKA/ J ÄRJESTÄJ Ä
SM-sarja - Turku - Joensuu Turku - Hyvinkää - Joensuu Hyvinkää - Kouvola - Kuopio Kouvola - Lappeenranta - Kuopio Lappeenranta Masenräpylä (avoin) Ruotsi SM-sarja - Kuopio - Kouvola Kuopio - Joensuu - Kouvola Joensuu - Turku - Lappeenranta Turku - Hyvinkää - Lappeenranta Hyvinkää SM-räpyläuinti Kuopio SM-sarja - Hyvinkää-Turku Hyvinkää - Lappeenranta - Kouvola Lappeenranta - Kuopio - Joensuu Kuopio Norja
PM-kilpailu SM-sarja - Kouvola-Turku - Lappeenranta-Turku - Kuopio - Hyvinkää - Joensuu - Hyvinkää I divisioonan mestaruusturnaus DSDDC:n turnaus (avoin)
Kouvola Lappeenranta Kuopio Joensuu Turku
HUHTIKUU 11. -12. Uppopallo
Vesikko - CUP
Kouvola
TOUKOKUU 1. Räpyläuinti 9. Räpyläuinti 9. -10. Uppopallo 18. - 22. Suunnistus 28. - 31. Uppopallo
Loskäret runt (avoin) U pinniemi - CUP Juniorien SM-turnaus Stechlinsee Trophee EM-kilpailu
Ruotsi Upinniemi Lappeenranta DDR Kööpenhamina
KESÄKUU Suunnistus 13 13. -14. Suunnistus
Murena Rally A voin kilpailu
Porvoo Boräs, Ruotsi
KESÄKUU 26. Kalastus 28. Suunnistus
A voin kilpailu Urheilusukeltajat Rally
Hanke, Aqua Divers Helsinki
HEINÄKUU 4. - 5. Kalastus
SM-kilpailu
Turku
Hanko-CUP Pari- ja tarkkuussuunnis. tuksen SM-kilpailu PM-kilpailu
Hanko
21. - 22.
Uppopallo
21. - 22.
Uppopallo
ELOKUU 29. Kalastus 29. - 30. Suunnistus 29. - 30.
Kalastus
SYYSKUU 12. - 13. Suunnistus 19.
Suunnistus
LOKAKUU 3. - 4. U ppopallo 10. -11. Uppopallo 17. -18. Räpyläuinti 17. -18. Uppopallo 24. - 25. U ppopallo 31. -1.11. Laitesukellus MARRASKUU 7. - 8. Uppopallo 14. - 15. 28. - 29.
U ppopallo Uppopallo
JOULUKUU 12. -13. Uppopallo
Ruotsi
Auki Norja
PM-kilpailu (mahd. myös Ruotsi tähti rata) Yäsuunnistuksen SM-kilpailu Ahvenisto SM-sarjan karsintaturnaus Turku-CUP Västkustfenan (avoin) SM-sarja SM-sarja Kalakukkoralli
Kouvola Turku Ruotsi Auki Auki Kuopio
I divisioonan alkuturnaukset lohkoittain SM-sarja SM-sarja
Auki Auki Auki
SM-sarja
Auki