Issuu

Vedenalaisen kuvauksen pohjoismainen mestaruuskilpailu 1980 Tämän vuosittain järjestettävän pohjoismaisten V / A-kuvaajien vuoden parhaiden otosten katselmuksen on tänä vuonna saanut vastuulleen Suomen Urheilusukeltajain Liitto. Kilpailu on avoin Norjan, Ruotsin,

URHEILU

SUKELTAJA 15. 10. 1980 sivu V A-kuvauksen PM-kilpailu 3 S ukell ussafari Australiaan 4 Maailman liitossa tapahtuu 5 VII VESIKKO CUP 6 Sattumia kesäleiriltä 7 Uppopallon tuomariohje 9 - 11 Talvipäivät Rovaniemellä 13 Kalastuksen SM ja Hanko Cup -79 14 Sukeltamista tarkoituksella 15 XVI BORGÅ AVLOPPET 16 Kevätpäivät -80 17 Höyrylaiva HELSINGFORS 18 Kansi: KYPÄRÄMIES Pekka Perätalo, Vesikot "Diat pinnalla" sarjan II 79. Rovaniemen kilpailussa.

Tanskan ja Suomen liittojen jäsenistölle. Viime vuonna oli osanottajain luku ilahduttavasti kohonnut jo 29:ään. Kilpailevia otoksia oli yhteensä 114 viidessä eri luokassa. Valitettavasti kaitafilmaajia ei vieläkään ollut uskaltautunut mukaan yhtä useampaa. Ja suomalaisten kuvaajien osanotto jäi yleisestikin ottaen turhan vaisuksi. Tulkaa mukaan. Älkää epäröikö osallistua, mitäänhän ei ole menetettävissä. Vetemme eivät toki kirkkaudessa ja lajirunsaudessa vedä vertoja etelän vesille, mutta kaikki osanottajathan kilpailevatkin yhteisessä "pohjoismaisessa luokassa". Ei hyvä kuva ole parhaiden mahdollisten olosuhteiden ja tekniikan tuottama ehdottoman tarkka kopio kohteesta, vaan jotain aivan muuta. Se on monasti hyvinkin "tavallisen" asian välähdyksenomaista tajuamista uudella tavalla. Kun kuvaaja saa sormensa painalluksella hetkellisesti tajuamansa ehkä aivan uuden ulottuvuuden tallennetuksi filmille niin, että hänen kokemansa välittyy tuoreena toistenkin kuvaa katselevien tajuntaan, on syntynyt hyvä kuva. Ei itse kuva sinänsä aina ole ratkaisevaa, vaan sen sanoma.

KILPAILULUOKAT LUOKKA A Mustavalkoiset paperikuvat. Kuvan muoto on vapaa. Suurin mitta saa olla korkeintaan 40 cm. Kuva tulee liimata kartongille. Korkeintaan 3 kuvaa kilpailijaa kohden. LUOKKA B Värilliset paperikuvat. Kuvan muoto on vapaa. Suurin mitta saa olla korkeintaan 40 cm. Kuva tulee liimata kartongille. korkeintaan 3 kuvaa kilpailijaa kohden. LUOKKA C Väridiapositiivikuvat lasikehyksissä. Korkeintaan 3 kuvaa osanottajaa kohden. LUOKKA D Makeanveden kuvat. Dia- tai paperikuvia. Kuvauksen on tapahduttava makeassa vedessä. Korkeintaan 3 kuvaa osanottajaa kohden.

LUOKKA E Kaitaelokuvat. Koko on vapaa. kesto vähintäin 5 ja enintään 15 minuuttia. Vähintäin 1 elokuva osanottajaa kohden. Vähintäin 50 % elokuvasta on kuvattava vedenpinnan alapuolella.

KILPAILUSÄÄNNÖT Valokuvat ja elokuvat on kuvattava vedenpinnan alapuolella pohjoismaisissa vesissä. Kilpailukuvilla ei ole saanut osallistua aikaisemmin V / Akuvauksen PM-kilpailuun. Ne eivät saa myöskään olla muissa kilpailuissa aikaisemmin palkittuja. Kilpailun johto varaa itselleen oikeuden julkaista palkitut kuvat pohjoismaisissa urheilusukeltajain virallisissa lehdissä ilman rahallista korvausta kuvan ottajalle. Parhaat otokset kussakin luokassa palkitaan kulta-, hopea- ja pronssimitalilla. Luokassa tulee olla vähintäin 3 osanottajaa, jotta palkinnot voidaan jakaa. Yhden tai useamman kuvan erityisen korkea taso voi mitätöidä tämän säännön. Kaikkiin otoksiin on merkittävä luokka ja otsikko, kuvan "nimi". Lisäksi niihin on merkittävä osanottajan nimi, osoite ja seura. Jälkimmäisen lauseen tiedot voi vaihtoehtoisesti ilmoittaa erillisellä paperiliuskalla. Toivomme sinun mahdollisuuksien mukaan ilmoittavan myös tiedot laitteistasi, käyttämästäsi filmistä jne. Kuvat tulee lähettää niin, että ne ovat kilpailusihteerillä viimeistään 31 joulukuuta 1980 (tai lähetyksessä on tuon päivän postileima). ARVOSTELU Tulemme käsittelemään lähettämiäsi kuvia varoen ja palautamme ne mahdollisimman nopeasti. Kilpailun juryn puheenjohtajana toimii Per Olov Jansson. Hän valitsee siihen kaksi muuta asiantuntevaa jäsentä. Tulokset julkistetaan ensi vuoden alussa. Hyvää kilpailuonnea. Kilpailusihteeri KALERVO REHNBÄCK Santahamina B 29 as 3 00860 Helsinki 86 Finland 3

SUKELLUS SAFARI AlUS·TRI"-. AlLIAAN I"-. •

OSA 2.

Sukellusterveisin: Ari Puhakka Pingviinit

Tässä artikkelissa olin alunperin suunnitellut selvitellä sukellus mahdollisuuksia Suurella Koralliriutalla. Mutta ikäväkseni minun on todettava, että vieteUyäni 7 viikkoa, sekä ajeUuani yli 10000 km tänä aikana, en saanut kovin perusteellista kuvaa kaikista mahdollisuuksista sukeltaa Suurella Koralliriutalla. Syynä tähän oli erittäin suuret etäisyydet eri kohteisiin, niin itse rannikolla kuin myös etäisyys mantereesta riutalle. Seuraavanlaisia mahdollisuuksia on, joista voit valita mieleisesi, jos suunnittelet sinne menoa:

vaihtoehto 1. - on vuokrattava vene tai vesi taso lentokone. erittäin kalliita vaihtoehtoja molemmat ja jos vuokraat veneen sinun on myös osattava navikoida itsesi riutalle ja takaisin. vaihtoehto 2. - halvin vaihtoehto on ilmoittautua sukellusliikkeitten järjestämille viikonloppumatkoille riutalle. matkat ovat erittäin suosittuja, joten paikkojen varaaminen etukäteen on tarpeellista. Kuitenkin näissä matkoissa ilmeni muutamia epäkohtia, esim.: veneet olivat tupaten täynnä näyttipä välillä, että oltiin turvallisuuden äärirajoilla. retket ovat paljolta kiinni sääolosuhteista ja matkan peruutus saattaa tapahtua vain muutamaa minuuttia ennen lähtöä. harvemmin mennään itse pääriutalle vaan jäädään lähempänä mannerta oleville pienille riutoille. kuitenkin nämä "tripit" ovat yksi varteenotettava mahdollisuus. vaihtoehto 3. - on mentävä jollekin lukuisista saarista, joilla on mahdollisuus vuokrata ja täyttää paineilmalaitteita. Tunnetuin saarista on Heron Island, josta jäljempänä tarkempi kuvaus. vaihtoehto 4. - on vuokrattava laiva miehistöineen. Tämä vaihtoehto on ehkä kaikkein paras mahdollisuus päästä nauttimaan Suuresta koralliriutasta. Tosin on otettava huomioon että laivat ottavat n. 10 sukeltajaa ja eivät lähde vajaalukuisena ulos. Lähdöt ovat joko kerran tai kaksi kuussa. Lähempiä tietoja edellämainituista vaihtoehdoista haluavat voivat ottaa yhteyttä allekirjoittaneeseen. Mainittakoon vielä, että sukeltaminen 4

suoraan rannikolta ei ole kovinkaan loisteliasta, sillä näkyvyys on vain muutamia metrejä, joka ainakin minulle oli pienoinen pettymys.

HERON ISLAND Oikeastaan tämän artikkelin nimenä olisi pitänyt olla sukelluskohteena Heron Island, koska loppuosa artikkelistani tulee olemaan kuvaus siitä. Heron Island, joka sijaitsee 72 km. päässä Australian rannikosta, on osa suurta koralliriuttaa. Saari itsessään on vain pieni siru keskellä valtamerta, sillä se on ainoastaan 600 metriä pitkä ja 300 metriä leveä. Kuljetus saarelle on helikoptterilla. Lennot lähtevät Gladstone nimisestä kaupungista Queenslandin osavaltiosta, kestäen puolituntia. Lennon aikana oli hyvä tilaisuus tutkia riuttaa lintuperspektiivistä. Tosiaan hieno kokemus, pystyin jopa erottamaan kilpikonnan sukeltamassa muutaman metrin syvyydessä. Ennen saarelle on päässyt myös laivalla, mutta nykyään se ei enään kulje. Saarelle saavuttuani oli siellä vastassa opas, joka vei minut majaani ja samalla esitteli saaren tarjoamat mahdollisuudet. Majoituksessa on valittavana kaksi vaihtoehtoa. Niinsanottu Suite, jossa on kaikki mahdolliset mukavuudet tai pieni mökki, jossa yhteissuihku ja wc. Mökit ovat erittäin siistejä ja wc sekä suihkut sijaitsevat noin 50 metrin päässä erillisessä rakennuksessa. Itse suosittelen mökki ratkaisua, sillä se on melkein puolet halvempi kuin Suite. Säästämäni raha määrän laitoin mielummin sukellukseen, sillä sitähän varten saarelle olin mennytkin. Kolme ateriaa päivässä sisältyy myös hintaan ja ne todella ovat maukkaita. Ikäväkseni oli todettava, että painoni nousi muutaman kilon 7 vuorokauden aikana, vaikka tein kaksi sukellusta päivässä. Ateriat nautitaan isossa viihtyisässä ravintolassa ja esimerkiksi illallisen syömiseen saattoi helposti kulua kaksi tuntia. Tämän jälkeen olikin vuorossa VA-elokuva, disko tai jokin meriaiheinen esitelmä, jonka piti joku

saare~la .työsk~ntelevist~ tutk~jo.ista.

Nämä eSItelmät tapahtuIvat enlhsessä rakennuksessa, jossa sijaitsi sukellusliike, Turtle bar ja sali missä pidetiin elo~uva~ sekä. esitelmät. T~rtle bar oh palkka Johon sukeltajat yleensä kokoontuivat ennen illallista vertailemaan päivän sukelluksia ja kokemuksia. Menkäämme sitten itse sukellukseen. Sukelluksia tehdään kaksi päivässä ja ne on tarkkaan suunniteltu. Jokaisen sukellukseen mukaan haluavan täytyy esittää vähintään Ckortti eli meikäläisittäin PM-kortti tai vastaava. Myöskin sukelluspäiväkirja olisi suotavaa olla mukana. Joka ilta täytyi ilmoittautua seuraavan päivän sukelluksiin etukäteen. Sukelluksia ei saa tehdä yksin rannasta käsin, vaan jokainen sukellus tehdään ryhmässä veneestä. Jokaisella sukeltajalla täytyy olla nostoliivi. Muutenkin toiminnasta huomasi, että turvallisuus oli kaikessa päällimmäisenä. Sehän on tietysti hyvä, sillä kyseisellä alueella on välillä erittäin voimakkaat virrat ja meitä sukeltajiahan on monen tasoisia (vai onko?). Sukellusliike itse ja sieltä vuokrattavat laitteet olivat hyvin hoidetut. Sukelluskohteita on 24 ja jokaisesta on pieni selostus sukellusliikkeen seinällä. Sukellussyvyydet eivät muodostu kovin syviksi, syvimmillään oltiin n. 20 metrissä. Kuitenkin sen voin taata, että nähtävää sekä koettavaa riittää joka kohteessa yllinkyllin. Mainittakoon myös, että VA-kalastus on kielletty, niinkuin myös minkäänlaisen korallin tai simpukan ottaminen, muistoesineeksi on kiellettyä. Koko saari ja sen lähivedet ovat luonnonsuojelualuetta. Paras tapa saada muistoja tuoduksi sukellustovereiden ja miksei muittenkin ystävien ihailtavaksi, on käyttää kameraa ahkerasti. Yleinen mielipide australialaisten sukeltajien keskuudessa on, että Heron Island on paras sukelluskohde, täällä valittavina olevista saarista. Tähän mielipiteeseen yhdyn omakohtaisen kokemukseni perusteella. Näin lopuksi mainittakoon hieman hintatietoja, että saisitte kuvan, minkä arvoista sukeltaminen on Suurella koralliriutalla (kaikki hinnat ovat Australian dollareina). - edestakainen helikopterikuljetus $ 100 - vuorokausi täysi ylöspidolla $36 &

52 -

pullo kantotelineellä painovyö regulaattori nostoliivit pullon täyttö maski, snorkkeli, räpylät märkäpuku venekuljetus per. kerta

$ 6,50 $ 1,50 $ 3,00 $ 3,00 $ 2,00 $ 3,00 $ 3,00 $ 6,00

SIINAI

kilpailujen kokemusten pohjalta keIsrael luovutti viime vuoden lopulla säkuussa Kööpenhaminassa. vuodesta 1967 lähtien hallussa pitämänsä Ras Muhammadin sukellus- ITALIA paratiisin Egyptille. Sukeltajat toki Napolin eteläpuolella Palinurossa on pääsevät sinne edelleen, mutta mieavattu uusi sukelluskeskus-hotelli. hityksen aikana tehokkaasti toimiKaikille urheilusukeltajille on lähenut luonnonsuojeluorganisaatio on tetty kutsu saapua viettämään "Setnyt pettänyt. timana Blu", Sininen Viikko, moniTiedevaliokunnan tarkastuspuolisella sukellusohjelmalla. Hinta matkan aikana oli tavattu ainakin "alI included" on kahdelta hengeltä italialaisia sukeltajia harppunoimas395000 liiraa I:ssä ja 325000 liiraa II sa täysin kesyyntyneitä kaloja. Meitä luokassa. Lisähenkilöiltä peritään on kaikiksi. vastaavasti 180000 tai 150000 liiraa CMAS on päättänyt kääntyä Englannin hallituksen puoleen, jotta tä- ja alle 12-vuotiailta 125000/105000 mä vaikuttaisi Egyptin hallitukseen , liiraa. Yli 15 hengen seurueen johtasuojelutoimenpiteiden saattamiseksi ja pääsee ilmaiseksi. Liiton toimistosta saa lisätietoja, ja jälleen voimaan. tietysti voit kirjoittaa suoraan (englanniksi tai saksaksi) osoitteeseen: USA SHARK DIVING CLUB Amerikasta kuuluu kummia! PADI, 84064 P ALINURO (SA) tunnettu ja tunnustettu CMAS:n jäITALIA sen, on ryhtynyt hämärähommiin. Esitteen tiedot vaikuttavat lupaaSe on yrittänyt kaikessa hiljaisuuvilta. dessa rekisteröidä omiin nimiinsä CMAS:n nimen ja tunnuksen. OnPORTUGAL neksi hanke tuli sattumalta ilmi. Portugalin Urheilusukeltajain Liitto PADI on nyt erotettu CMAS:stä. (Centro Portugues de Actividades Sen myöntämiä sukeltajantodistukSubaquaticas) on lähettänyt kutsun sia ei enää hyväksytä. Oikeusjuttu osallistua IV kansainväliseen VI Aon pantu vireille. kuvauksen kilpailuun. Eri sarjoja on 11. Kilpailuihin on saadun aineiston UPPOPALLO mukaan osallistunut töitä 11 maasta CMAS:n kansainvällsiin sääntöihin Brasiliaa myöden. Julkaisu edellisen on tehty muutama pienempi korjaus kilpailun palkituista töistä on laadusaatujen kokemusten perusteella. kas. Nyt säännöt on toistaiseksi rauhoiSuomesta ei ole tähän mennessä tettu. Uudet samalla kieliasun suhosallistuttu. Kuvaajat töihin! Liiton teen jonkin verrat tarkistetut sääntoimistosta saa ilmoittautumislomaknöt julkaistaan mahdollisimman keita. pian. Työt on lähetettävä 20. 10. 1980 Jatkossa seuraavat ensimmäiset mennessä. CMAS:n tuomariohjeet, jotka ovat käytössä MM-kilpailuissa 15 -18. 05. Mtilheimissa. Ohjeet kansainvälisten kilpailujen järjestelyistä laaditaan Malmön EMkilpailuihin 1978 ja keväisten MM-

MAAILMANLIITOSSA TAPAHTUU

Koska llleiltä odotetaan paljon. 5

VII VESIKKO-CUP 19.-20. 04. 1980 Lauantaina 19. huhtikuuta anivarhain, jo ennen seitsemää, kokoontui vanhaan tapaan koko joukko innokkaita uppopalloilijoita Kouvolan u.imahall~ll.~. E~pä .halli juuri enempää olisi suojiinsa kyennyt. ~tt~m~~~k~an, olIhan. me~ta kaIkkIaan yli puolitoistasataa. Tyttöjen puolelle ohsl vIe la jarjestynyt paIkkoja muutaman ruotsalaispelaajan lisäksi. Omamme kun eivät toistaiseksi ole rohjenneet leikkiin mukaan. Oli alkamassa nyt jo VII kansainvälinen VESIKKO-CUP. Ruotsista oli saapunut 4 ja kotimaasta 8 joukkuetta isäntä seuran o~an joukkue~n lisäk~i. Linköpi~ giläiset tulivat perille jo torstaina kulkuyhteyksIen katkeamIsta pelaten. Hedlahän oli eniten voitettavanaan.

JÄRJESTELYT Johtavana periaatteena on ollut saada kaikille joukkueille tilaisuus pelata kaikkia vastaan. Se onnistui vielä näinkin suurella joukolla, vaikka otteluita kertyikin melkoinen määrä, yhteensä 87. Kiitokset Kouvolan kaupungin urheilulautakunnalle käyttöön annetun halliajan piden tämisestä. Otteluajan suhteen oli luonnollisesti tingittävä. Kuhunkin peliin voitiin käyttää 10 minuuttia suoraa peliaikaa. 12 ottelua kullekin joukkueelle, kaikki eri vastustajaa vastaan, antoi kuitenkin pelaajille runsaasti enemmän kuin olisi voitu tarjota lohkosysteemillä, jolloin eräiden osalle olisi saattanut tulla vain parikin tilaisuutta pelata. Ja nimenomaan pelata nyt saatiin! Sääntöjen suhteen tarvitsi muuttaa ainoastaan jäähyn kesto 1 minuutiksi suoraa peliaikaa ja poistaa rangaistuspallon suorituksesta puolen minuutin hämäysaika. Kilpailukoneisto pyöri rutiinilla ja järjestelyt täyttivät odotukset. Yksi vakava kehotus kotimaisille seuroille: kouluttakaa tuomareita ja ottakaa heitä mukaan kilpailuihin! Tuomaritoiminta on oleellinen osa pelitoimintaa. Pyynnöstä huolimatta tuomareista oli edelleen huutava pula. PELIT Ruotsalaiset joukkueet olivat kaikki oman mestaruussarjansa huipulta. Kotimaisista joukkueista puolet oli vastaavasti SM-sarjan kärjestä ja toinen puoli mukaan uskaltautuneita, vielä ehkä hieman kokemattomia, mutta hyvää vauhtia kehittyviä seurajoukkueita Helsingistä ja lähistöstä. Otteluissa oli todella sähinää mukana. Lyhyet pelit antoivat mahdollisuuden pitää vauhti kovana koko ottelun ajan. Säännötkin hallittiin hyvin, sillä rangaistuksia ei jouduttu järin paljoa jakelemaan. Ymmärrettiin, että nopea liike" tuo paremman 6

tuloksen kuin aikaa vievä ja pelityyliä rikkova kova karvaaminen. Pallo kulki, niinkuin on tarkoituskin. Cupissa ensi kertaa mukana olleet saivat kokea aivan uudenlaista pyöritystä. Samalla varmasti kertyi runsain mitoin tulevan pelitoiminnan kannalta tärkeätä kokemusta. Ottelujen päättyessä lauantaina illansuussa Linköping johti 8 pisteellä. Juonia sen pään menoksi sunnuntain otteluissa punoivat vielä DSDDC (Tukholma), Saaristomeri (Turku), Felix (Göteborg), Kuopio, Nemo (Tukholma) ja Joensuu, jotka olivat seuraavina tässä järjestyksessä. Olihan otteluita jäljellä vielä 24, ja kaikki mahdollisuudet voittoon kellä heistä tahansa. Illalla tavattiin pienen banketin merkeissä ja vaihdettiin kuulumisia sitten edellisen cupin tapahtuneesta. Ruotsinkielen taidotkin siinä kohenivat usean osalta. Illan kohokohdaksi muodostui SM-sarjan ja I Divisioonan palkintojen jako. Miltei kaikki joukkueet olivatkin paikalla. Seuraavan päivän kovan ohjelman tähden ei tarjoiluhenkilökunnan tarvinnut hätistellä ketään pois. Sali tyhjeni harvinaisen varhain. Sunnuntaina sitten alkoi ratkaisun jännääminen toden teolla. Linköping kyllä jatkoi järkähtämättä voitokasta linjaansa, mutta seuraavien sijojen suhteen tapahtui muutoksia useaan otteeseen. Suomalaiset alkoivat yhä selvemmin pureutua ruotsalaisseurojen aikaisemmin rikkomattoman muurin väleihin murtamiinsa aukkoihin. TULOKSET Niin siinä sitten kävi, että Linköpings SDK voitti kolmannen perättäisen kerran haltuunsa kiertopalkinnon viidennellä osallistumiskerraIlaan. Pokaali lähti Kouvolasta lopullisesti. Voi mallinen Saaristomeren joukkue nousi toisen päivän pelien tuloksena toiselle sijalle. DSDDC jou-

tui tyytymään kolmanteen palkintoon. Kun Joensuu kiilasi neljännelle sijalle ennen Felixiä (V) ja Nemoa (VI), voidaankin todeta omien seurojemme tason joko nousseen tai ruotsalaisse\1rojen tason laskeneen. Jälkimmäinen vaihtoehto tuskin kylläkään pitää paikkaansa. Kale Rebnbäck

VII Vesikko-cup 19-20. 4. Lopulliset tarkistetut tulokset: Joensuu - Nemo Linköping - Saaristomeri DSDDC - Felix Kuopio - Vesikot N emo - Hyvinkää Saaristomeri - Norpat Felix - Partiosukeltajat Vesikot - Sukeltajat 78 Hyvinkää - Urheilusukelt. Joensuu -Saaristomeri Linköping - Felix DSDDC - Vesikot Kuopio - Hyvinkää Nemo- Norpat Saaristomeri - Partiosuk. Felix - Sukeltajat 78 Vesikot - Urheilusukelt. Joensu'u - Norpat Linköping - Partiosukelt. DSDDC - Sukeltajat 78 Kuopio - Urheilusukeltajat Saaristo meri - Hyvinkää N emo - Vesikot Kuopio- Felix Joensuu - Partiosukelt Linköping-Sukeltajat 78 DSDDC - Urheilusukeltajat Vesikot- Norpat Felix - Hyvinkää Partiosukeltajat - U rh.suk. Kuopio - Saaristomeri DSDDC-Nemo Linköping - Vesikot Joensuu - Felix Kuopio - N orpat Nemo- Partiosukeltajat Saaristomeri - Sukeltaj 78 Felix - Urheilusukeltaj Joensuu - Vesikot Linköping - Hyvinkää DSDDC-Norpat Kuopio - Partiosukeltajat Nemo-Sukeltajat 78 Saaristomeri - Urehilusukelt Joensuu - Hyvinkää Linköping- Norpat DSDDC - Partiosukeltajat Kuopio - Sukeltajat 78 Nemo- Urheilusukeltajat DSDDC Hyvinkää Joensuu - Sukeltajat 78 Linköping - Urheilusukeltajat Joensuu Linköping DSDDC - Kuopio N emo - Saaristo meri Felix - Vesikot

1-0 2-0 1-1 3-0 6-0 3-1 9-0 7-0 1-3 1-1 1-0 5-1 6-0 5-0 10-0

9-0 8-0 1-1 9-0 8-0 8-0 8-0 1-0 2-3 9-0 7-0 9-0 1-1 5-0 2-3 1-4 2-1 4-0 1-1 1 0

8-0 10-0

9-0 2-0 9-0 5-1 9-0 6-0 13-0 6-0 6-0 9-0 7-0 7-0 5-0 8-0 12-0 0-0

2-0 1

3-0

Hyvinkää - Norpat Partiosukelt - Sukeltajat 78 Joensuu - Urheilusukeltajat Linköping - DSDDC Kuopio - Nemo Saaristomeri - Felix Vesikot - Hyvinkää Norpat - Partiosukeltajat Sukeltajat 78 - U rheilusuk. Joensuu - DSDDC Linköping - Kuopio

1-4 0-3 5-0 1-0 0-1 3-1 5-0 8-0 1-3 0-0 2-0

Nemo-Felix Saaristo meri - Vesikot Hyvinkää - Partiosukeltajat Norpat - Sukeltajat 78 Joensuu - Kuopio Linköping - Nemo DSDDC - Saaristomeri Felix - Norpat Vesikot - Partiosukeltajat Hyvinkää - Sukeltajat 78 Norpat - Urheilusukeltajat

0-0 2-0 3-2 4-0 1-1 2-1 0-2 6-0 7-0 1-1 7-0

VII VESIKKO-CUP 19.-20. 4. 1980 1. Linköpings SDK 55 - 1 2. Saaristomeren Sukeltajat 57 - 7 3. DSDDC Tukholma 46 - 7 4. Joensuun Urheilusukeltajat 35 - 4 5. DK Felix Göteborg 47 - 8 6. DK Nemo Tukholma 37 - 6 7. Kuopion Urheilusukeltajat 38-13 8. Saimaan Norpat 27 - 29 9. Vesikot Kouvola 29 - 20 10. Urheilusukeltajat Helsinki 9 - 81 11. Hyvinkään Urheilusukeltajat 5-58 12. Sukeltajat 78 Helsinki 5 - 70 13. Partiosukeltajat Helsinki 4 - 87 VIII Vesikko-cup pelataan 11. -12.4. 1981. 12 joukkuetta mahtuu mukaan. Den VIII Vesikko-cupen spelas den 11. -12.4. 1981. 12lag kan tas emot.

23 20 18 18 17 16 13 10 9 6 3 3 0

SATTUMIA KESÄLEIRILTÄ Perinteinen kerhomme kesäleiri oli tänä vuonna Hangossa Russö-nimisellä saarella alkaen juhannuksen jälkeisestä maanantaista. Itäsatamasta lähdettiin klo 10.00 sateen ryöppyessä ja melkoisten laineitten keikutellessa Räpy lää. Perille saareen päästiin melko mukavasti. Välittömästi saareen pääsyn jälkeen kääntyi tuuli, jolloin englantilaisten Toy:in Cornelia-Iaivaa ruvettiin siirtämään tuulensuojaan. Kuinka ollakaan Cornelian taka-ankkurinvaijeri katkesi ja ankkuri upposi 12 m syvyyteen. Tuuli painoi Corneliaa kohti kalliota. Räpylän kapteeni huomasi tilanteen vakavuuden ja lähti auttamaan Corneliaa Räpylällä. Välillä saatiin jo Cornelian köydet melkein kiinni rantaan, mutta

tuuli nykäisi ne aina irti. Tilanne oli niin vakava, että Räpylällä oli pakko työntää Cornelian keulaa kohti tuulta rannasta poispäin. Jossain tämän operaation tiimellyksessä jouduttiin Räpylää ottamaan kovilla kierroksilla pakkia ja silloin aukesi potkuriakselin päässä ollut mutteri ja potkuri putosi 12 m mereen. Kapteenin kunniaksi on luettava, että hän tajusi tilanteen ja ymmärrettiin heittää köysi Räpylästä Corneliaan, mutta oli siinä monta kauhun minuuttia vielä ennenkuin Cornelian keula saatiin kohti Hangon länsisatamaa. Räpylä kerkesi kolise maan ja vähän kivilläkin ja vuoroin Cornelian laitaa vasten kovassa merenkäynnissä. Sen jälkeen etsittiin kaksi päivää

ankkuria ja potkuria ja löydettiinhän nekin. Haettiin Räpylään uusikin potkuri Tammisaaresta, mutta kuka lie mitannut akselin paksuutta, kun ei uusi sopinut ja vanha potkurikin löytyi ja sopi vielä paikalleenkin, jonka jälkeen uusi potkuri vaihdettiin uuteen ankkuriin. Kelpaa sillä nyt ankkuroida. Luku sinänsä oli ne useat Eiran etsintämatkat ja varsinkin se "mutina" ketkä pääsisivät Räpylään mukaan ja ketkä jäivät rannalle. Löytyihän se Eirakin aikanaan ja varmasti leirin loppupuolella tehdyt sukellukset sinne olivat monellekin ensikertalaiselle mieliin painuvat. Oli siellä leirillä monta muutakin mieleen jäävää. Mitä olisi kerhon leirinuotiot ilman Pastorin meheviä juomalauluja. Olisikohan nuoriso niistä lauluista innostunut kun kippari yhtenä aamuna jupisi perustavansa varjoleirin Hangon leirintäalueen rantaan "häiriköille". Makoisat löylyt käytiin ottamassa Hangon yleisessä saunassa, jonka jälkeen karkeloitiin Casinolla. Lähtö Casinon venelaiturista oli klo 01.30, mutta ei siihen lähtöön kaikki ehtineet. Olivat perustaneet jonkun "iskuryhmän", jota ryhmää aamulla kutsuttiinkin "Rappioryhmäksi". Aploodit sai sekin tapahtuma osakseen, jossa Ruth Toy pudotti, tosin vahingossa, Räpylän Amiraalin kerholta lahjaksi saamansa veneilijän lakin mereen. Mutta ei kippari antanut hattunsa hukkua vaan koppasi vettäpuhuvan laivurilakkinsa merestä ja pisti päähänsä ja homma jatkui. Hyvin meni Cornelian läksiäisillanviettokin. Ei kukaan pudonnut mereen, vaikka tanssittiinkin postimerkin kokoisella parketilla ja väkeä ihan tungokseen asti. Taloudellisesti leirin tuotto oli hyvä. Hommat oli hoidossa jämptisti. Leirineekerit ansaitsevat erikoismaininnan hyvin tehdyistä työsuorituksistaan.

Helsingin Urheilusukeltajat ry:n jäsentiedotteesta

LAITESUKELLUKSEN SM X-KALAKUKKOKILPAILU KUOPIOSSA LAUANTAINA 1. 11. 1980 KLO 10.00 IImoittautumiset 2 1. 10. 1 980 mennessä Aune Heikkinen k. (971) 126707 t. 62959 Benny Aumala k. 222288 Tarkemmat tiedot ilmoittauduttaessa

KUOPION URHEILUSUKELTAJAT RV. 7

Nämä tuomariohjeet ovat CMAS:n pelikomitean (Games Comission) tammikuussA 1980 yhdessä sääntömuutosten kanssa hyväksymät ja liittyvät voimassa olevien uppopallon kansainvälisiin kilpailusääntöihin 1980. Lisäksi liiton uppopallovaliokunta antaa kansallisia ohjeita ja määräyksiä.

PELIALUE JA -VÄLINEET Maatuomarin on tarkastettava seuraavaa ennen ottelun alkua: 1.1. Pelialue ja sen mitat sekä vaihtoalueiden merkintä. 1.2. Maalit, niiden mitat ja käytetyt materiaalit. 1.3. Uppopallo, sen mitat ja vajoamisnopeus. Jos esiintyy poikkeavuuksia, maatuomari ratkaisee voidaanko ottelu pelata. Siinä tapauksessa, että ottelu pelataan poikkeavuuksin, on maa tuomarin varmistettava, että nämä kirjataan ottelupöytäkirjaan. Maatuomari voi vaatia pelikapteenien hyväksymisen poikkeavuuksiin ennen ottelun aloitusta. 1.1.1. Muissa kuin vyöhyke- ja MMkilpailuissa saa veden syvyys vähetä 3.4. metriin sillä edellytyksellä, että tästä mainitaan kilpailukutsussa. 1.1.2. Kansainvälisissä kilpailuissa suositellaan enimmäismittoja. Samoin niitä suositellaan altaan pohjan mitoiksi ja, että allasseinämät ovat kohtisuorat pohjaa vasten. Kansainvälisissä mestaruuskilpailuissa on veden lämmön oltava 22 - 30°C. 2.

JOUKKUEMUODOSTUS JA VARUSTEET 2.1. Joukkueen kokoonpano 2.1.1. Maatuomarin on tarkastettava, että kummankin joukkueen ottelussa pelaa vien pelaajien nimet ja lakkinumerot viedään ottelupöytäkirjaan ennen ottelun aloitusta. Joukkueessa saa olla vähemmän kuin 15 pelaajaa, mutta vähintäin 6 pelaajaa on oltava. 2.1.2. Vaihdettava pelaaja saa lähteä (ii) vedestä ainoastaan joukkueensa vaihtoalueelle. 2.2. Henkilökohtaiset varusteet 2.2.1. Maatuomarin on tarkastettava pelaajien henkilökohtaiset varusteet ennen ottelun aloitusta ja varmistettava, että ne eivät ole vaaralliset, ja että ne ovat sääntöjen mukaiset. Kaikki ulkonevat särmät

UPPOPALLON (UNDERWATER RUGBY) TUOMARIOHJE 1980 esim. maskissa, tai räpy löiden soljet, on peitettävä teipillä tai vastaavalla. Jokaisella pelaajalla tulee olla varusteina vakiovalmisteiset maski, räpy Iät ja snor kkeli. Räpylät saa katkaista vastaamaan sallittua enimmäispituutta. Kaikkien varusteiden on oltava sellaiset, että toisen pelaajan vahingoittaminen ulos törröttävillä särmillä tai soljilla on mahdotonta. 2.2.2. Sormien sitominen yhteen pehmeällä teipillä sallitaan, mutta sormien tulee säilyttää taipuisuutensa. 2.2.4. Pelaaja saa korjata varusteensa lähtemättä vedestä, mikäli hän pystyy sen häiritsemättä ottelun kulkua. Jos pelaaja lähtee vedestä korjaamaan varusteitaan, on tämän tapahduttava normaalina vaihtona (vertaa sääntö 2.1.2.).

3.1.2. (i)

3.1.3. (ii)

3.1.4. 2.3. Joukkuetunnukset 2.3.1. Jos kahdella joukkueella sattuu olemaan samanväriset tai lähes samanväriset uimahousut, tulee vierasjoukkueen vaihtaa värejä. Kun on pelaamassa kaksi vierasjoukkuetta, suoritetaan arvonta. 2.3.2. Joukkueen kaikkien lakkien tulee olla samanväriset ja -malliset, ~ paitsi maalivahdin, jolla saa olla punainen. Lakkeihin saa asentaa korvasuojukset. 2.3.3. Kunkin joukkueen maalivahdin lakkinumero on ykkönen (1), jotta tuomarit erottavat hänet helposti Tämä on tärkeätä; esim. maalivahdin poisto vedestä (vrt. sääntö 6.2.5.). 2.3.5. Vain yksi joukkue saa käyttää rannenauhoja. Tarvittaessa arvotaan kumpi joukkue niitä käyttää. TOIMIHENKILÖT Lukumäärä, nimitykset ja tehtävät 3.1.1. Kun pelataan nopeassa tahdissa useita otteluita tai kun ottelu muutoin on erityisen tärkeä suositellaan, että maatuoma-

3.1.5.

3.1.6.

3.1.6. (i)

3. 3.1.

3.1.7.

rilla on yksi tai useampia apulaisia seuraavien tehtävien hoitamiseksi maatuomarin apuna: - ajan pito; - pelaajien henkilökohtaisten varusteiden tarkastus ennen ottelun alkua; - vaihtojen valvonta; - vedestä poistettujen pelaajien vaI von ta; - pistelaskenta ja - ottelupöytäkirjan pito. "Pelikatkolla" tarkoitetaan vapaapallon aiheuttavaa keskeytystä. Rankaiseva tuomari (joka saattaa olla myös maatuomari) käynnistää ottelun uudestaan. Jäähyminuutit on otettava tehollisesta peliajasta; siis jäähykello pysäytetään ja käynnistetään aina kun ottelukello pysäytetään ja käynnistetään. Loukkaantunutta pelaajaa avustetaan. Uusi pelaaja saa mennä veteen (vrt. sääntö 2.1.2.). Ottelu käynnistetään tuomaripallolla. Pelaaja lähetetään vaihtopenkille. Uusi pelaaja saa mennä veteen (vrt. sääntö 2.1.2.). Mikäli ottelu pysäytetään, se käynnistetään tuomaripallolla. Koska tämä sääntö tarkoittaa, että joukkue joutuu pelaamaan ottelun jäljellä olevan ajan yksi pelaaja puuttuen, tulisi sääntöä käyttää vain äärimmäisissä tapauksissa. On huomattava, että tuomari voi poistaa maalivahdin vedestä säännön 6.2.5. olematta voimassa. Vähemmän vakavissa tapauksissa tuomari voi antaa varoituksen tai kahden minuutin jäähyn. Tuomarin on varoitettava selvästi pelaajaa, että hänet tullaan poistamaan vedestä, jos hän jatkaa rikkomuksiin syyllistymistä. Maatuomarin on todettava, että molemmat pelikapteenit ovat tietoiset pallon vaihdosta. Vaihdon syy tulee viedä ottelupöytäkirjaan.

Tilanne Pelin aloitus Pelin lopetus

ÄNIMERKIT Toistetut Kaksi Pitkä pitkää jatkuva lyhyet merkit jatkuvaa ääni merkkiä

X X

Vapaa-

, ..... pallo

0(1)

..... ='

Jäähy

Rang.pallo Vapaapalloaloitus Rangaistuspalloaloi tus Tuomaripalloaloitus Jatkakaa peliä Etusääntö

X X

OTTELU

Pelin aloitus 4.1. 4.1.1. Pallon asettamiseksi paikalleen ottelun alkaessa saa käyttää rengasta tai matalaa kuppia, joka ei vaaranna pelaajia. 4.1.1. Käynnistettäessä peli varas(iii) lähdön jälkeen myös ottelukello käynnistetään uudelleen. Tämä koskee ainoastaan pelin aloitusta kahden puoliajan alussa. Pelaajien tulee koskettaa allaspäätyään yhdellä kädellä ennenkuin jatkavat pelaamista. 4.1.3. "Kohtaaminen" tarkoittaa tilannetta siitä hetkestä, jolloin vastustajajoukkueen pelaaja hyökkää pallon haltijaa vastaan. 4.1.4. Vesituomari ottaa pallon puolustavalta joukkueelta ja antaa (ii) sen toiselle joukkueelle.

Tasakämmen ylös, osoittaa rikkonutta joukkuetta Osoittaa jäähylle lähetettävää pelaajaa Osoittaa rangaistuspallon suori tuspäätyyn

3.1.8. Tuomareita kehotetaan ilmoittamaan lyhyesti katkojen syyt aina, kun se on mahdollista. Vesi tuomareita kehotetaan toistamaan toistensa merkit. Tuomarien on käytettävä seuraavia merkkejä: Toimihenkilöiden varusteet 3.2. 3.2.1. MM- ja vyöhykemestaruuskilpailuissa on ainakin toisen vesituomarin käytettävä paineilmalaitteita. 3.2.2. Ainakin sukelluspuvun yläosaa tai liiviä on käytettävä. 4.

Maali

,,:.,:::rJ:l ,,:.,:::":":::

Jos ottelun tulosta ei pystytä ratkaisemaan näin, suorittaa kumpikin joukkue vuorollaan rangaistuspallon eri pelaajaa kullakin kerralla käyttäen, kunnes on saatu ratkaisumaali. 4.3. Pistelaskenta 4.3.2. Ottelu katsotaan katkaistuksi (i) ensimmäisellä äänimerkillä.

NÄKÖ MERKIT

Osoittaa toistuvasti pelin jatkamissuuntaa Osoittaa toistuvast pelin jatkamissuuntaa 4.1.5. Maatuomarin tulee heittää tuomaripallo veteen niin, ettei synny etua kummallekaan joukkueelle. Palloon ei saa koskea ennenkuin se on iskeytynyt veden pintaan. Jos siihen kosketaan, määrätään vapaapallo säännön 5.1.12. nojalla. Peliaika 4.2. 4.2.1. Ottelun tulee kestää 2 X 15 minuuttia tehollista peliaikaa (vrt. sääntö 4.2.3.). Kansainvälisissä turneissa, muissa kuin MM- tai vyöhykekilpailut, joissa ottelut joudutaan pelaamaan rajoitetussa ajassa, voidaan otteluaika lyhentää esim. 2 X 10 minuutiksi tehollista peliaikaa. Kaikista peliaikojen muutoksista on ilmoitettava kilpailukutsussa. 4.2.4. Rangaistuspallo on aina suoritettava riippumatta peliajan päättymisestä. Tämä sääntö koskee myös vapaa- ja tuomaripalloa. Ottelu katkaistaan välittömästi heiton tapahduttua. 4.2.5. Kolmen eri pelaajan kummastakin joukkueesta on suoritet(ii) tava nämä kolme rangaistuspalloa. Rangaistuspallot on suoritettava joukkueittain vuorotellen. Arpa ratkaisee kumpi joukkue aloittaa ensimmäisellä rangaistuspallolla. Maalivahtia saa vaihtaa haluttaessa.

SÄÄNTÖRIKKOMUKSET Tuomarin tulee otaa huomioon erityisesti seuraavien rikkomusten vaikutus pelin sujuvuuteen ja laatuun, ja siksi katkaista peli johdonmukaista linjaa noudattaen rikottaessa sääntöjä: - 5.1.1. - 5.1.5. - 5.1.7. - 5.1.9. - 5.1.11. 5.1.1. "Hyökkääminen" tarkoittaa maskin päältä vetoa tahalli sesti tai tarpeettoman rajulla pelaamisella. Vastustajan pelaaja ei saa koskettaa maskia tahallaan. Ote vastustajan pään ympäri tai yliuinti eivät saa aiheuttaa maskin niskalenkin irtoamista. Kiellettyä on myös työntää tai heittää pallo tahallaan vastustajan (esim. maalivahti) maskiin. 5.1.2. "Hyökkääminen" tarkoittaa snorkkelin riuhtaisua irti tahallaan tai tarpeettoman rajulla pelaamisella. 5.1.3. "Hyökkääminen" tarkoittaa räpy löiden tempaamista irti tahallaan tai tarpeettoman rajulla pelaamisella. Vastustajan räpylöihin tarttuminen tai niiden koskettaminen tahallisesti on kiellettyä. 5.1.5. On kiellettyä työntää tai vetää vastustajaa joko oman vauhdin lisäämiseksi tai vastustajan vauhdin hidastamiseksi. Jos toinen pelaajista on pallon haltija, ei tämä huomautus päde. 5.1.6. Tuomarien on erityisesti huomattava maalivahtien yritykset karkottaa vastustaja potkimalla tätä räpylöin. 5.1.8. Vertaa sääntö 4.1.2.(i). 5.1.9. Tuomarien tulee huomata, että tämä sääntörikkomus tapahtuu usein muualla kuin siellä missä pallo on. 5.1.10. Maatuomarin tai hänen apulaisensa (katso huomautusta sääntöön 3.1.1.) tehtävänä on valvoa, että vaihtopelaajien lukumäärä vaihtopenkillä on selvillä koko ajan. Jos vaihtopelaaja puttuu penkiltä, eikä <

ole virallisesti ilmoittanut lähdöstään maatuomarille, katsotaan vedessä olevan liian monta pelaajaa, mistä on rangaistava säännön 5.1.10. mukaan. 5.1.11. Tämä kielto on erityisen tärkeä, jotta säilytetään pelin sujuvuus ja hyvä taso. Tuomarien on puututtava peliin johdonmukaisesti sekä seurattava erityisesti "ennen"- ja "jäI,:, keen" -taklauksia. "Ennen"-taklauksella ymmärretään vastustajaan tarttumista hänen ollessaan saamaisillaan pallon. "Jälkeen"-taklauksella ymmärretään tarttumista vastustajaan hänen menetettyään pallon hallinnan (esim. tultuaan taklatuksi) tai syötettyään pallon toiselle pelaajalle. Tällainen taklaus estää pelaajaa uimasta uudelle joukkueen taktiikan edellyttämälle asemapaikalle. (Pelaaja, joka syöttelee palloa edellään ja itselleen, katsotaan pallon haltijaksi, ja hyökkäys häntä vastaan ei ole "jälkeen"-taklaus). 5.1.12. Pallon katsotaan olevan veden pinnan yläpuolella, kun koko pallo on pinnan yläpuolella. 5.1.15. Pallon on oltava kokonaan pelialueen ulkopuolella, ennenkuin sen katsotaan olevan ulkona. 5.1.18. Tuomarien on määrättävä rangaistuspallo vain, jos maalivahti estää käyttämästä selvää koritusmahdollisuutta pitämällä kiinni maalista. Maalivahti saa kuitenkin asemoitua maalille sitä koskettaen. Maalivahti ei saa kiilata käsiään, päätään, jalkojaan, takamustaan eikä mitään vartalonosaansa maaliin. Ei kuitenkaan ole maalivahdille rikkomus, jos joku hänen kehonosansa hänen tahtomattaan työnnetään maaliin, kun hän sitä vartalollaan puolustaa; esim. hartia, kyynärpää, polvi jne. Ilmaisulla "maalin saa peittää vain vartalolla" tarkoitetaan, että koria ei saa peittää räpylöillä. Tämä olisi epäoikeudenmukaista vastustajia kohtaan, jotka eivät saa hyökätä räpylöitä vastaan (vrt. sääntö 5.1.3.). 5.1.19. Koska tämän säännön rikkominen aiheuttaa rangaistuspallon, on tärkeätä, että tuomarit arvioivat tarkoin onko rikkomus estänyt miltei varman korituksen. Jos näin ei ole, määrätään vapaapallo

sääntöjen 5.1.1. -15. rikkomisesta tilanteen mukaan. RANGAISTUKSET

Vapaapallo 6.1. 6.1.3. Rikkoneen joukkueen on annettava pallo joko vastustajajoukkueelle tai pudotettava se pohjaan. Tuomarin on annettava pelin aloitusmerkki niin pian kuin hän näkee, että pallo on valmis peliin toisen puolen häiritsemättä. 6.1.3. Vapaapallo annetaan siitä (i) kohdasta, missä pelaajat ylittivät pelialueen rajan. 6.1.4. Kumpikaan vapaapallon syöttävä pelaaja ei saa sukeltaa ennenkuin pallo on syötetty. 6.1.5. Vain hyökkääjien tulee pysytellä vähintäin kahden metrin etäisyydellä. 6.1.6. Keskeyttäneen tuomarin tulisi käynnistää peli antamalla pallo, mikäli se on valmis peliin. Muissa tapauksissa ota sääntö 6.1.6. kirjaimellisesti. 6.1.7. Vapaapallon syöttänyt pelaaja ei saa koskea palloon uudelleen ennenkuin toinen pelaaja jommastakummasta joukkueesta on koskenut palloon. 6.2. Jäähy Tulee huomata, että rikkomuksista sääntöjä 5.1.1. -10. vastaan määrätään myös vapaapallo. Se merkitsee, että jäähy tulisi määrätä vain, jos on kyseessä toistettu tai karkea rikkomus, paitsi saannön 5.1.10. suhteen, joka on aina rangaistava jäähy llä. 6.2.2. Jos määrätään jäähy rikkomuksesta sääntöä 5.1.10. vastaan (enemmän kuin 6 pelaajaa vedessä), on tuomarien varmistettava, että kaksi pelaajaa lähetetään rangaistuspenkille, jotta joukkueella on vain 5 pelaajaa vedessä jäähyn ajan. · Jäähyaika (2 minuuttia) on tehollista peliaikaa. Vedestä poistetun pelaajan on istuttava rangaistuspenkillä, ennenkuin tuomari saa käynnistää ottelun. 6.2.5. Tässä yhteydessä maalivahti on lakkia numero 1 kantava pelaaja (vrt. sääntö 2.3.3.). Jos maalivahti karkotetaan vedestä säännön 3.1.6. nojalla, ei toinen pelaaja saa lähteä vedestä hänen asemestaan. Ellei tuomari ole varma tulisiko hänen karkottaa pelaaja vedestä vai määrätä 2 minuutin jäähy, tulee hänen aina määrätä 2 minuutin jäähy. Rangaistuspallo 6.3. 6.3.1. On syytä kiinnittää huomiota

6.3.2.

6.3.3. 6.3.4.

6.3.6.

6.3.7.

6.3.8.

6.3.11.

6.3.12. (i)

mainintoihin säännön 5.1.19. rikkomisesta. Joukkueet valitsevat rangaistuspallon suorittajansa. Kaikkien muiden pelaajien on oltava pelialueen ulkopuolella rangaistuspallon ajan. He saavat olla vaihtokäytävässä. Hyökkääjän on lähdettävä pelialueen keskeltä. Maalia puolustavan ei tarvitse olla pöytäkirjaan maalivahdiksi merkitty. Hän ei voi olla vedestä karkotettu pelaaja. Tuomarien on tiedettävä, että hyökkääjä yrittää monasti houkutella maalivahdin veden pinnan alapuolelle teeskennellen sukeltavansa useaan otteeseen. Tuomarien on aina katsottava sukelluksen alkaneen, kun hyökkääjän tai maalivahdin pää ja snorkkeli ovat täysin veden peitossa. Anna merkki kuin pelin aloittaaksesi; pitkä jatkuva äänimerkki (vrt. sääntö 4.1.1.(ii». Rangaistuspallo suoritetaan tehollisella peliajalla, ja peliaikaa on jatkettava sen suorittamiseksi. Tuomarit eivät saa antaa hyökkäävälIe joukkueelle tietoja 30 sekunnin kulumisesta. Pelikapteenit ja pelaajat saavat antaa tietoja pelaajilleen omalta pelialueeltaan. (i) Tuomari ilmoittaa korituksesta (vrt. snt. 4.4.3.(ii» (ii) Tuomari antaa keskeytysmerkin (vrt. snt. 4.4.3.(i» (iii) Kuten huomautuksessa 6.3.11(ii) (iv) Kuten huomautuksessa 6.3.11.(ii). Hyökkääjän pään ja snorkkelin on oltava täysin veden alla 30 sekunnissa. Sääntö, että toinen pelaaja saa lähteä vedestä maalivahdin asemesta on voimassa tässäkin (vrt. snt. 6.2.5). Jäähyaika (2 min) alkaa normaalin pelin taas käynnistyes-

Onko tämä Sinun sukelluspukusi?

• jatkuvan ''k.ehonrakennuksen'' vuoksi on puvussa olostasi tullut painajainen. Olet kuin lenkkimakkara nakkimakkaran kuoressa tai päinvastoin. •

sukeltaessasi vesi vaihtuu pukusi sisällä nopeammin kuin pitäisi. Vaihtuvuutta lisäävät ne ylimääräiset reiät, jotka ovat ilmaantuneet pukuusi ''suurten sukelluksiesi"jälkeen.

•

pukusi materiaali on vanhetessaan väsynyt eikä enää yllä märkäpuvulle asetettuihin vaatimuksiin.

•

haluat uuden puvun.

HJrvitänune

50-200, vanhasta puvustasi vaihtaessasi sen uuteen numero- tai mittapukuumme. Tarjous on voimassa tämän vuoden loppuun.

AMMATTI- JA URHEILUSUKELLUSVÄlINEITÄ • PAINEILMA-ASEMA PROFESSIONAL DIVING EQUIPMENT • COMPRESSED AIR STATION HUOPALAHDENTIE 13 • 00330 HELSINKI 33 • FINLAND

~;g;'

90-485817

TAL VISET TAL VIP ÅIVÅT ROVANIEMELLÅ 26.-27. 4.

Anivarhain aamusella alkoi tohina Rovaniemen uimahallissa kolmen lappilaisen seuran sukeltajien kokoontuessa perinteisille Rovaniemen Urheilusukeltajien talvipäiville. Päivät alkoivat - niin ikään perinteisesti - hallirallilla: laitesukelluskilpailu pareittain, jossa ei aika ratkaissut, vaan se taitopuoli. Monelle oli yllätys, kun kilpailun alkaessa järjestäjät jakoivat kullekkin kilpailijalIe kynän ja kysymyspaperin; mutta mikäs auttoi: vastauksia vain paperille! Narumerkit? Sukeltajan tautiin vaikuttavat tekijät? Sukeltajan lipun värit? " Kynät lyhenivät tasaisesti - ainakin osalla - yläpäästä. Aikaa oli ruhtinaallisesti neljännestunti, jonka kuluttua olikin jälkipeluun vuoro. Tuskin oltiin edellisestä toivuttu, kun puettiin sukellusvarustusta päälle valvojan tarkan silmän alla - ja ainahan sanomista löytyi: miten pudotat painovyön? Missä pitäisi nostoliivin hihnojen olla... Sitten vain veteen: pyydysteltiin pingispalloja, jotka pääsivät karkaa maan pohjassa olevasta laatikosta (ei olisi tarvinnut pyydystellä, jos olisi lukenut tehtävän tarkemmin), parihengitettiin, tehtiin solmuja erehdyttävästi muistuttavia tekeleitä ja arveltiin pussillisen rautaromua painavan pinnalla ainakin ... no ei sentään ... kyllä se varmasti... no... 5 kiloa (oikea paino 6,1 kg, hah). Ja kaikilla oli hauskaa, ainakin kaikilla vaI vojilla. Ruumiillisesti ja varsinkin henkisesti lyötyinä valmistauduttiin uinteihin, joissa hurjien huutojen siivittämänä porskuteltiin suhteellisen mukavia aikoja, tulokset jäljempänä. Talvipäivät jatkuivat - vaikka lauantaipäivä mailleen sai - Perunkajärven leirikeskuksessa, jossa illanvieton lomassa katseltiin elokuvia, kilpailtiin tekniikassa ilman minkäänlaisia laitteita ja tutustuttiin moottorikeikkailun vaaroihin talvisena harrastusmuotona. Aamulla, kun päivä (huhtikuun kahdeskymmenesseitsemäs) valkeni, Perunkajärvi osoitti tietämättömyytensä kesän tulosta kantamalla päällään 60 sentin paksuista jääkatetta. Voi lapin kevättä!

Kun aamuvarhaisella pidetyn varotnääräysoppitunnin jälkeen talsimme pullot pykälässä kohti sukelluspaikkaa, oli ainoa näkyvissä oleva vesi - avantoa lukuunottamatta tietenkin jään päällä (n. 15 cm). Sukellus kyllä korvasi runsain kaiken vaivannäön, aurinko valaisi

paisteellaan avannon ja vesi kirkkainta mitä Perunkajärvessä oli nähty. Kun kaikki 20 paria olivat käyneet vedessä, ja muutamat siivoustalkoista karkuunyrittäneet oli saatu lassottua takaisin, voitiin vain todeta: tämä järjestetään ensi talvena uudestaan!

NAISET 25 m + 25 m sukellus-uinti 1. Marita Tikander 2. Päivi Tuunainen 3. Vuokko Lesonen 3. Anne Vähä 4. Sinikka Puoti niemi

33,0 33,5 34,0 34,0 34,5

Rovaniemen Urheilusukeltajat ry

" Kemin Urheilusukeltajat ry

NAISET 400 m räpyläuinti 1. Anne Vähä 2. Marita Tikander 3. Päivi Tuunainen 4. Sinikka Puoti niemi

5.24,0 5.26,0 5.26,7 5.41,0

Kemin Urheilusukeltajat ry Rovaniemen Urheilusukeltajat ry

26,0 26,8 28,1 28,2 29,2 30,0 30,0

Kemin Urh.eilusukeltajat ry Rovaniemen Urheilusukeltajat ry Kemijärven Urheilusukeltajat ry Kemin Urheilusukeltajat ry Kemijärven Urheilusukeltajat ry

4'27.1 4'46.7 4'51.5 5'09.2 5'15.0

Rovaniemen Urheilusukeltajat ry Kemin Urheilusukeltajat ry Kemijärven Urheilusukeltajat ry

" Kemin Urheilusukeltajat ry

MIEHET 25 m + 25 m sukellus-uinti 1. Jorma Virtala 2. Hannu Luomajoki 3. Aimo Arvola 4. Jorma Vähä 5. Matti Kelloniemi 6. Arto Kyyhkynen 6. Jouko Tervola

MIEHET 400m

1. Hannu Luomajoki 2. Jorma Virtala 3. Matti Kelloniemi 4. Aimo Arvola 5. Jorma Vähä

" Kemin Urheilusukeltajat ry

HALLIRALLI KEVÄT -80 I Teppo Juhani & Laitinen Jouko II Pränni Hannu & Tervola Jouko III Virtala Jorma & Puuperä Erkki IV Arvola Aimo & Kyyhkynen Arto IV Kelloniemi Matti & Kakko Jorma V Tikander Marita & Mäkinen Anneli VI Vihriälä M-L & Tuunainen Päivi VII Finell Sam & Heikkinen Risto HALLIRALLI JUNIORIT -80 I Iivari Pekka II Helistö Niina III Alenius Jukka IV Kiuru Pasi V Korhonen J

26 pisto 20 19 13 13 9 7 6 "

Roi Urheilusukeltajat ry Kmj:n Kemin Kmj:n Kmj:n Roi Roi Roi

Kmj:n Urheilusukeltajat ry Roi Urheilusukeltajat ry " Kmj:n Urheilusukeltajat ry

585 s 669 s 784 s 1037 s 1105 s

KALASTUKSEN SM JA Hanko-CUP 1979 Sukelluskalastuksen SM-kilpailut pidettiin 21- 22. 7. 79 Nauvossa, Turunmaan saaristossa, josta järjestävä seura, Sinihait, oli saanut vuokrattua hyvät kalastusalueet paikallisilta kalastajilta. Kilpailut olivat normaalikäytännön mukaisesti kaksipäiväiset 4 tuntia molempina päivinä. Sää oli "heinäkuinen", pientä sadetta ja myrskyä koko ajan. Säästä huolimatta itse kilpailut onnistuivat hyvin, kiitos järjestäjien suurten veneiden, joilla siirtyminen majoituspaikasta kilpailupaikoille kävi tuulessakin turvallisesti. Majoitus oli· järjestetty Korppoon saaren Marina Ruumarin lomakylään. Siellä vietettiin kilpailupäivien välinen ilta saunomisen, kalansavustuksen yms. rattoisan seurustelun mer keissä. Illalla pidettiin kalastusvaliokunnan toimesta kalastajien välinen yleiskokous, jossa mm. valittiin v. 80 valiokunta. Itse kilpailut sujuivat suuremmitta yllätyksittä. Henkilökohtaisen SM:n voitti Ben Mattsson, ties monennenko kerran. Joukkuekilpailussa tapahtui sentään muutos edellisiin vuosiin, kun Sinihait joutui luovuttamaan kuusi vuotta yhtämittaa hallussaan pitämänsä Barracuda-maljan Lahden Pingviineille.

SM-kilpailujen tulokset: Hanko-Cup järjestettiin jo useimmille kalastajille tutuksi tulleille Hangon lähivesille 18. 8. 79. Jos sää oli kehno SM:n aikaan, näytti se parhaat puolensa tänä elokuisena lauantaina, suurin osa huoltojoukoista poltti nahkansa odotellessaan kilpailijoita pois vedestä. Normaal:ien palaneiden olkapäiden ja selkien ohella oli tuloksena yhdet kärähtäneet kainaiot, Pingviinien huoltajan S. Halmeen nukahdettua kalliolle! Itse kilpailut vietiin järjestelyitään läpi hankolaisten monivuotisella rutiinilla, kalaa tuli kohtalaisesti, joukossa muutamia kookkaitakin yksilöitä. Kilpailutuloksissa ei ollut suuria yllätyksiä, tosin A. Ahven vaihtoi SM:n kuudennen sijan y kkössijaan, mutta muuten tulokset noudattelivat SM-kilpailujen sijoituksia.

Tulokset Hanko-Cup: Henkilökohtainen: 1. Antti Ahven Delfiinit 2. Eero Kojonen Saaristom. suk. 3. Ben Mattsson Sinihait 4. Kyösti Tissari Pingviinit 5. Jouko Lampilahti Pingviinit 6. Juha Vanhanen Pingviinit 7. Jukka Tirronen Sukeltajat 8. Harri Westerholm Pingviinit

172 p 119 p 84p 83 p 74 p 67p 57 p 49p

9. Martti Sandelin Delfiinit 10. Johan Hulden Aqua Divers

45 p 44p

Joukkuekilpailu: 1. Delfin 1 Ahven, Sandelin 2. Pingviini t 1 Tissari, Vanhanen 3. Saaristomeren Suk. Kojonen, Oksanen 4. Pingviinit II Lampilahti, Haverinen 5. Sinihait 1 Mattsson, Mattsson

217 p 150 p 131 p 117 p 110 p

SM Va-kalastus 21.-22. 7. 1979 Tulokset, henkilökohtainen 1. Ben Mattsson 2. Eero Kojonen 3. Jouko Lampilahti 4. Kyösti Tissari 5. Teuvo Haverinen 6. Antti Ahven 7. Juha Vanhanen 8. Tom Mattsson 9. Harri Westerholm 10. Stig Helander 11. Johan Hulden 12. Vesa Raita 13. Christer Österlund 14. Jukka Tirronen 15. Timo Mikkonen 16. Kenneth Helander 17. Risto Westerholm 18. Osmo Stenfors 19. Bengt Österlund 20. Ulrik Andersson 20. Jukka Mattila 22. Jorma Launonen 22. Juhani Kuosmanen 24. Krister Aalto 24. Kaj Nieminen 24. Pekka Tamminen 24. Rainer Westerholm

Sinihait Saaristomeren suk. Pingviinit Pingviinit Pingviinit Delfiinit Pingviinit Sinihait Pingviinit Aquadivers Aquadivers Saaristomeren suk. Aquadivers Helsingin urheilusuk. Pingviinit Aquadivers Pingviinit Pingviinit Aquadivers Aquadivers Aquadivers Pingviinit Merisaukot Aquadivers Aquadivers Sini hait Pingviinit

1 päivä 130 132 99 154 85 90 55 35 27 13 16 20 40 0 15 25 19 0 0 7 7 6 0 0 0 0 0

2 päivä yhteensä 190 320 172 304 188 287 252 98 125 210 207 117 138 83 77 112 75 102 42 55 35 51 30 50 7 47 28 28 11 26 0 25 0 19 14 14 9 9 0 7 0 7 0 6 6 6 0 0 0 0 0 0 0 0

Tulokset, joukkue 1. Pingviinit 1 2. Sinihait 3. Saaristomeren suk. 4. Pingviinit I! 5. Aquadivers 1 6. Pingviinit II! 7. Aquadivers I! 8. Aquadivers II!

Tissari, Vanhanen, Lampilahti B. Mattsson, T. Mattsson, Tamminen Kojonen, Raita Haverinen, Stenfors, Launonen S. Helander, K. Helander, C. Österlund H. Westerholm, R. Westerholm, R. Westerholm B. Österlund, Mattila, Hulden Nieminen, Aalto, Andersson

Suurin kala Ben Mattsson

Sinihait

677 432 354 230 127 121 67 7

Hauki 4770 gr

Ora Patoharju:

SUKELTAMISTA TARKO TUKSELLA

Kaikkihan me sukellamme tarkoituksella. Jotkut etsivät aarteita, Prålle etsii kultaa, me muut vanhoja hyJkyjä. Hylkytutkimuksen lisäksi on monesti keskusteltu siitä, miten sukeltajat voisivat myös tutkia merien saastumista ja biologiaa, mutta lienee se meillä jäänyt vain puheeksi. Britit ovat tähän · aiheeseen suhtautuneet vakavammin; jo useana vuotena on siellä ollut tarjolla kerhoille erilaisia meren elämän tutkimuskohteita, johon aivan tavalliset ilman sen kerhosukeltajatkin kummempaa biologista koulutusta - ovat voineet tuloksekkaasti osallistua. Prof. Da vid Bellamy on jo saavuttanut kansainvälistä . kuuluisuutta organisoimalla Englannin Sukeltajaliiton - British Sub-Aqua Club, B.S-A.C - jäsenet, "tavalliset" sukeltajat osallistumaan näihin projekteihin tuloksellisesti. Muistaakseni ensimmäisenä vuotena vain laskettiin meritähtiä ja näin eri kerhojen raporteista saatiin käsitys vesien pilaantumisen eri asteista Brittien Saarten rannoilla. Näiden alkuvuosien myönteisten kokemuksien perusteella toimintaa on nyt laajennettu järjestelmälliseksi - mikä pitkä sana - ja viime vuonna perustettiin Englannissa Underwater Conservation Society - olisiko oikea käännös "Vedenalainen Luonnonsuojeluliitto", joka toimii Englannin Urheilusukeltajain Liiton alaisuudessa ja myös yhteistyössä Englannin Luonnonsuojeluliiton kanssa. Tämä liitto toteaa "kolmen viime vuoden aikana monet onnistuneet projektit ovat antaneet kaiken tasoisille urheilusukeltajille mahdollisuuden osallistua meri biologisiin tutkimuksiin. Projektien päämäärä on ollut rohkaista sukeltajia ottamaan huomioon entistä enemmän merellisen ympäristön tilan antamalla heille mahdollisuuden osallistua projekteihin, jotka ovat tehneet heidän sukelluksensa kiinnostavammiksi ja haasteellisemmiksi. Kolmen viime kauden kokemukset ovat osoittaneet, että projektit ovat todella toimineet - antamalla sukeltajille mahdollisuuden kehittää kiinnostusta meribiologiaan ja ympäristön suojeluun. " Nämä projektit on jaettu eri asteisiin biologisen kokemuksen mukaan. Yksi tähti * tarkoittaa, että vähän tai ei mitään biologista koulutusta tarvitaan; kaksi tähteä ** mer-

kitsee, että jonkun verran biologista tietämystä tarvitaan, esim. tieteellisten nimien ja tunnistamisen tieto ja kolme tähteä **, että normaalia suurempi biologinen tietämys on tarpeen. Vaikkakin suurin osa projek. teista on alkuaan tarkoitettu yksityisille sukeltajille, kun kerran sopivat biotoopit ja lajit on paikallistettu, on mahdollista kohdistaa koko kerhon sukellukset määrätyille paikoille tarkemman tiedon keräämiseksi. Liitto julkaisee monisteita, uutiskirjeitä, tutkittavien lajien kuvauksia ja luettelon kunkin .alan ja lajin asiantuntijasta, johon sukeltaja voi suoraan ottaa yhteyttä. Edelleen Liitto järjestää meribiologian kursseja vasta-alkajille eri puolilla maata sekä yhteisiä retkiä mielenkiintoisiin sukelluskohteisiin. Jos olet kiinnostunut ottamaan osaa johonkin näistä projekteista, antaa projektin johtaja tarkemmat ohjeet. Underwater Conservation Society = UCS antaa lisää ohjeita.

Havaintojen kirjaaminen Jokainen sukeltaja, niin piankuin hän alkaa sukeltamisensa, kirjaa sukelluspäiväkirjaansa havaintonsa. Monet näistä huomioista kiinnostavat sekä sukeltajaa että meribiologia. Tämän projektin tarkoitus on vain kirjata havainnot meren eläimistöstä ja meriympäristöstä. Sukeltajien toivotaan kirjaavan huomionsa ja antavan· niistä raporttinsa ennalta valmistetuilla kaavakkeilla ja ilmoittavansa niistä UCS:lle. Vaikka jo yksittäisetkin tiedot ovat merkityksellisiä, niin eri sukeltajien yhteen kootut havainnot muodostavat tieteellisesti tärkeän materiaalin. Eri projektit on suunniteltu niin, että sekä meribiologiaa vähän tuntevat sukeltajat että edistyneemmätkin kaikki voivat tehdä arvokkaita havaintoja. Sitä mukaan kuin projekti kehittyy, saadaan perusta vaativimmille tutkimusohjelmille. Eräitä esimerkkejä: ** habitaattihavainnot = meribiologiset elinympäristöt. Jo kootun aineiston perusteella tehdyt havainnot muodostavat perustan sellaisille yksityiskohtaisemmille havainnoille, ..... joilla on tärkeä meri biologinen perusta. * Paikkahavainnot: tämä on kehittynyt alustavasta tutkimuksesta, jolla kerättiin tietoja rannikkojen eri sukelluspaikoista - tätä voidaan verrata hylkyrekisteriin.

** Lajien havainnointi: Meribiologit eivät voi haravoida kaikkia rannikkojen kohteita ja selvittää, mitkä merieläimet missäkin esiintyvät. Koska lähes joka paikassa kuitenkin sukelletaan, voivat lajihavainnot ohjata meribiologeja tärkeisiin kohteisiin. Projekti on koonnut tietoja helposti tunnistettavista eläinlajeista ja sukeltajilta odotetaan tietoja, mitä lajeja kulloisellakin sukelluspaikalla on havaittu. Lajihavainnot ovat tiettyjen elinympäristöjen indikaattoreita. Analysoimalla lajitietoja eri paikoilta on mahdollista kuvailla eri lajien levinneisyyttä sekä saada tietoja eläimien ja kasvien yhdyskunnista. * Valokuvausohjelma: Nopeasti kehittyvä vedenalainen valokuvaus ja sen tulosten analysointi sekä auttaa innokkaita valokuvaajia tunnistamaan ne lajit, joita he ovat kuvanneet että selvittämään näiden lajien asuinolosuhteet. Suunnitteilla on erityinen toivomuslista niistä lajeista, joiden biologia ja käyttäytyminen yhä vaatii valokuvausdokumentaatiota niiden kuvailuun. Tämän jälkeen seuraa lajikohtainen luettelo niistä (Englannin rannikoiden) lajeista, joista olisi saatava tarkempaa tietoa. Ohjelmaa meillä mahdollisesti suunniteltaessa on luonnollisesti laadittava meidän 010jamme vastaava luettelo. Meidän meribiologimme varmasti ovat valmiita laatimaan yllä kuvatun laisen ohjelman, jossa meidän omien rannikoittemme tutkimuskohteet ovat luetteloidut tärkeysjärjestyksessä. UCS, vedenalainen luonnonsuojeluliitto toteaa, että ahtaassa mielessä pilaantuminen aiheutuu mistä hyvänsä, mitä ihminen tekee: kaikki vedenalaisen maailman komponentit ja prosessit ovat kehittyneet ennen ihmisen vaikutusta ja siksi kaikki ihmisen toimet häiritsevät ja siten vaurioittavat luontoa.

XVI BORGÅ "AVLOPPET" Tämänkertainen räpyläuinti keräsi ennätysmäärän osanottajia. ORA:n tykin jysähtäessä lähdön merkiksi lähti neljäkymmentä uimaria poliisin partioveneen saattamana matkaan. Myöhäisestä ajankohdasta johtuen oli pienveneliikenne joessa ehtinyt vilkastua siinä määrin että oli katsottu uimareiden turvallisuuden kannalta aiheelliseksi pyytää poliisin venepartiota mukaan leikkiin. Virkavallalle suuret kiitokset myönteisestä suhtautumisesta asiaan. Helsinkiläisseurat oli runsaslukuisesti edustettuna varsinkin kuntosarjassa noin kaksi kolmasosaa koko osanottajamäärästä, J yväskyIän Delfiinejä edusti kilpailusarjoissa hyvin voimakas ryhmä kuten tulosluetteloista saattaa havaita. Miesten kilpailusarjan voitto meni kuten edellisenä vuonnakin Jyväskylän Delfiineille. Viime vuoden voittaja Jarmo Louhelainen sai kuitenkin tyytyä toiseen sijaan Markku Mustosen uidessa ylivoimaisena voittajana maaliin. Naisten kilpailusarjan voitti kuten edellisenä vuonna Tuula Niiranen mutta ei kuitenkaan tällä kertaa kilpailujen nopeimmalla ajalla. Tuulan aika oli kuitenkin kilpailujen neljänneksi nopein. Toiseksi sijoittui Hannele Spring, jolla on aikaisemmilta vuosilta monta naistensarjan voittoa Porvoonjoessa. Juniorisarjan, 16 vuotta tai nuoremmat, voitti Tapani Lepistö Jyväskylästä kilpailujen toiseksi nopeimmalla ajalla. Tapani Lepistö Jyväskylästä kilpailujen toiseksi nopeimmalla ajalla. Tapani ui hyvin tasaväkisen uinnin miesten kilpailurajan kakkosen Jarmo Louhelaisen kanssa. Maalissa oli mahdotonta erottaa kumpi oli parempi ja molemmat saivat saman ajan. Kuten aikaisempina vuosina veti kuntosarja suurimman osanottajamäärän. Kuntosarjassa ei mitata aikaa eikä paremmuusjärjestystä vaikka kuntosarjan uimari sattuisikin tulemaan maaliin kilpauimareiden joukossa. Kuntosarjassa ei ole vauhti tärkeätä vaan että tullaan maaliin. Kuntosarjasta mainiattakoon Murenan "veteraani" Klaus Lindqvist joka ui matkan jo yhdeksännen kerran. Hänellä on eniten osallistumiskertoja Borgå" Avloppet" -kilpailussa joka uitiin jo neljättätoista kertaa. Muita "murenoja" ei sitten ihme kyllä, omissa kisoissa esiintynytkään. - OJ 16

18. 5. 1980

Urheilusukelluskerho Murena'n järjestämä räpyläuintikilpailu Porvoon joessa n.k. Borgå "Avloppet" uitiin toukokuun puolivälissä. Uitava matka oli kuten niin monta .kertaa ennenkin n. 1 400 metriä. Sää suosi mitä erinomaisella tavalla kilpailuja houkutellen suuren määrän yleisöä pitkin joen rantoja seuraamaan uintia. KILPAILUSARJA, miehet1. Markku Mustonen, Jyväskylän Delfiinit 1. Jarmo Louhelainen, Jyväskylän Delfiinit 3. Matti Apo, Vehkahait Hamina 4. Mika Lepistö, Jyväskylän Delfiinit 5. Jukka Rautiainen, Mäntän Seudun Urho suk. Vesikot 6. Antti Tanttu, Urheilusukeltajat Hki

17,31 18,14 18,18 19,13 19,45 20,34

KILPAILUSARJA, naiset 1. 2. 3. 4. 5.

Tuula Niiranen, Urheilusukeltajat Hki Hannele Spring, Urheilusukeltajat Hki Hannele Portman, Jyväskylän Delfiinit Jaana Castren, Urheilusukeltajat Hki Enni Lindeberg, Urheilusukeltajat Hki

18,18 19,06 20,33 26,42 26,42

KILPAILUSARJA, juniorit 1. 2. 3. 4.

Tapani Lepistö, Jyväskylän Delfiinit 18,14 Heikki Kärnä, Jyväskylän Delfiinit Jyri Tynkkynen, Jyväskylän Delfiinit Petri Järvinen, Sukeltajat 78 H:ki

19,33 21,41 23,01.

KUNTOSARJA

Janne Nurminen, Imatran Urheilusukeltajat Juha Saajoranta, Jyväskylän Delfiinit Ilkka Tanner, Urheilusukeltaja Hki Pauli Pyysalo, Partiosukeltajat H:ki Matti Ljundberg, Urheilusukeltajat Hki Mika Henriksson, Sukeltajat 78 H:ki Kari Leinonen, Jyväskylän Delfiinit Raimo Kopranen, Imatra Urheilusukeltajat Lasse Kaijanen, Urheilusukeltajat Hki · Hannu Konttinen, KOP-Sukeltajat H:ki Peter Elo, Urheilusukeltajat H:ki Simo Sara-aho, Liikennelaitoksen Urheilusukeltajat H:ki Ari Lahtinen, Liikennelaitoksen Urheilusukeltajat H:ki Arto Suonpää, Partiosukeltajat H:ki Jarmo Kahilampi, Liikennelaitoksen Urheilusukeltajat H:ki Jari Hacklin, Syväsukeltajat H:ki

Miesten kilpailusarjan kaksi nopeinta maalipaikalla, Markku Mustonen (vas.) ja Jarmo Louhelainen Jyväskylän Delfiineistä.

"KEVÄTPÄIVÄT -80" Liiton kevätpäivät ja kevätkokous pidettiin 26. - 27. 4. 80 Hotelli Valkealassa Kouvolan lähettyvillä. Kevätpäivien osalta ohjelma poikkesi totutusta filmi- dia- esitelmälinjasta, sijaan oli rakennettunk. sukeltaja löytöpaneeli. Paneeliin oli saatu altavastaajiksi mm. Risto Halme Merihistoriallisesta museosta., Markku Melkko Sotamuseosta, yli!. Andersson Hellaksen Sukeltajakoulusta, Simo Pitkänen Suomenlahden merivartio-osastosta, sekä nimismies Antero Huhtinen paikallisesta poliisista. Tilaisuuden aluksi piti jokainen emo henkilö lyhyen alustuksen omalta alaltaan, jonka jälkeen päästiin varsinainen paneeli alkamaan. Aihe oli sukeltajille ilmeisen mielenkiintoinen, salintäyteinen yleisö oli keskustelussa innolla mukana ja tilaisuus olikin pakko lopettaa ajan ei aiheiden puutteeseen. Risto Halme lupautui laatimaan alaltaan kirjoituksen Urheilusukeltajaan aiheena vedenalaiset löydökset Museoviraston näkökannalta. Lauantai-illan ohjelma paneelin jälkeen jatkui perinteisen saunayhteinen illanviettokaavan mukaan. Varsinainen kevätkokouspäi vä 27.4.80 alkoi johtokunnan informaatiolla jäsenkunnalle. Aluksi Ilpo Raatikainen esitteli tulossa olevan kilpailulisenssijärjestelmän. Mauri Wallema kertoi SUSL/ TUL:n urheilusukellusjaoston välisistä yhteistoimintasopimustoiminnasta. Sopimus on edennyt luonnosasteelle kilpalutoiminnan osalta. Lounaan jälkeen päästiin itse kevätkokous aloittamaan. Paikalle oli saapunut edustajat 24 jäsenseurasta. Valtakirjojen tarkastuksen jälkeen todettiin äänioikeutettuja jäsenseuroja olevan 20, eli noin 17 % seuroista oli lähettänyt edustajansa matkaan puutteellisen eväin. Suurin syy äänioikeuden puuttumiseen oli ja on aina ollut, maksamattomat jäsenmaksut. Ne tulisi seurojen suorittaa ajoissa, jos mielivät käyttää äänioikeutta liiton kokouksissa. Itse kokous sujui leppoisasti. Puheenjohtajaksi valittiin Kalervo Rehnbäck. Kokous hyväksyi liiton toimintakertomuksen 1979. Äänestämään ei jouduttu kertaakaan. Esityslistan kohtiin ilmoitusasiat ja muut esilletulevat asiat ei ollut ilmaantunut käsiteltäviä asioita, niinpä K. Rehnbäck nuiji kokouksen päätökseen ennätysajassa, toivotuksin: Syyspäivillä tavataan. Kyösti Tissari

BOTHNIA NAVALIS

URSUK OY

Meriarkeologian harrastajille uusi kerho Pobjanlabdelie Merihistorian toimiston Risto Halmeen myötävaikutuksella perustettiin Vaasassa. 2. 9. 80 uusi kerho, jonka toiminta tähtää meriarkeologian harrastuksen levittämiseen ja koulutukseen. Perustavassa kokouksessa oli läsnä kymmenkunta sukeltajaa ja muutamia ulkopuolisiakin jotka olivat asiasta kiinnostuneita. Puheenjohtajaksi valittiin Markku Kääntä Pietarsaaresta, sihteeriksi Pentti Tarpio ja rahastonhoitajaksi Laihialta Jukka-Pekka Nykänen Isostakyröstä. Yhdistyksen perustamistarve tuli esille eri kerhojen meriarkeologian harrastajien ollessa yhteisellä leirillä J ussarössä. Meriarkeologiahan on tieteenhaara, joka käyttää "työvälineenään" sukeltajia ja sukeltamista. Tulevana toimintakenttänä Merenkurkun kivikkoiset ja ahtaat väylät tulevat, jo tiedossa olevine kohteineen, antamaan sukeltajille moneksi vuodeksi työtä ja Maakunta-arkiston laajat tiedot taas työllistävät ei sukeltavia jäseniä. Näin ollen on uudella kerholla mittava työkenttä edessään.

Ursuk Oy:n sukellusvälineosastolle myyntitehtäviin on nimitetty Leif Thoren, joka on SUSL:n luokkatarkastaja ja on toiminut Partio-Aitta Oy:n ja Sukeltaja-Apu Oy:n palveluksessa sekä laivaston sukeltajakurssilla kouluttajana. SUSL:n koulutusvaliokunnan jäsen Thoren on vuodesta -78.

111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111111

ULKOMAILTA TULLUTTA POSTIA Turussa järjestettiin räpyläuinnin PM-kilpailut 08.-09.03. Oli ilo lukea Ruotsin "U rheilusukeltajasta" (SPORTDYKAREN) seuraavaa: "On ehdottomasti mainittava, että suomalaiset järjestäjät tekivät kilpailusta tähän saakka parhaan PM-kilpailun. He hoitivat järjestelyt paremmin kuin monissa Euroopassa järjestetyissä EM-kilpailuissa." Kyllä turkulaiset osaavat.

MYYDÄÄN OSTETAAN MYYDÄÄN! Myytävänä uusi sukeltajankello SEIKO QU ARZ Sports 100 edullisesti. Puh. 931-716477 sharkskin-pintainen, Märkäpuku, koko 165-175 cm/50 kg, Long John-housut, irtohuppu, sukat. Käytetty vain 5 tuntia. Hinta 500, - . Puh. iltaisin (90) 608009 Ursuk-märkäpuku n:o 52, "Hainnahka .... ", erittäin hyväkuntoinen sekä paineilmasäiliö 10 l Alu, varailmalla. Tiedust. puh. (924) 45894/34 (Salmela)

HÖYRYLAIVA "HELSINGFORS" HAAKSIRIKKO 1. 1. 1905 H/a Helsingforssin omisti EFF.O.A. Se oli rakennettu v. 1902 Uusi Suometar, tiistai 3. 1. 1905 Taalintehtaalta ilmoitettiin viime sunnuntaina Hankoon, että muuan höyrylaiva oli ajanut karille Koggskärin luona, Hangon ulkopuolella. Saatuaan tiedon asiasta, lähti pelastuslaiva "Protector" sunnuntaina päivällä onnettomuuspaikalle. Kun h/ a Helsingfors, jonka odotettiin saapuvan Hankoon jo lauantaiaamuna, ei ollut vielä sinne saapunut, oletettiin laivaa kohdanneen onnettomuuden. Pelastus laiva "Meteor" etsi sunnuntain ja maanantaiaamupäivän karille ajanutta laivaa, mutta ei sumun ja myrskyn takia löytänyt haaksirikkoisia. Hangossa vallitsi maanantaina lounaismyrsky. Myöhemmin saadun tiedon mukaan Koggskärin luona karille ajanut h/a Helsingfors oli kotoisin Helsingistä ja kuului EFF.O.A:lle. Kapteenina toimi L. H. Martin. Laiva oli tulossa Hampurista Helsinkiin ja oli määrätty poikkeamaan Hangossa. Matka oli ollut erittäin vaivalloinen. Laivaan oli tarttunut jäätä niin, että se oli pahasti kallellaan. Se oli kulkenut kauan rannikkoa edestakaisin, mutta sumun takia ei voinut löytää sisääntuloväylää. Lauantain ja sunnuntain vastaisena yönä klo 02.00 se törmäsi karille ensimmäisen kerran, mutta liukui yli karin törmäten siihen uudelleen jääden tällä kertaa lujasti kiinni j~ sai vuodon. Sunnuntain laiva lepäsi vakaasti karilla niin ettei mitään suurempaa vaaraa näyttänyt olevan, joten miehistö jäikin laivalle. Toiveet pelastumisesta lisääntyivät, kun sunnuntaiiltapäivällä nähtiin pelastuslaiva "Protectorin" höyryävän paikalle. Mutta kuin kohtalon ivasta sekin ajoi karille h/ a Helsingforssin läheisyyteen. Kun kuitenkin huomattiin, että pelastuslaiva "Protectorin" asema alkoi käydä vaaralliseksi, meni kolme sen miehistä sekä Hangosta mukana ollut luotsi h/ a Helsingforssiin, jonka asemaa pidettiin varmempana. Sunnuntai-iltana aallokko suureni ja tuuli kiihtyi. Laivat alkoivat törmäillä karia vasten. Aallokon voi~asta '.'Protector" irtaantui karilta ja ajelehtI h/ a Helsingforssia kohti, ankkuroiden sen lähelle. Sunnuntain ja maanantain vastaisena yönä alkoi h/ a Helsingfors pahasti kallisc

tella, jonka vuoksi laivallaolijat laskeutuivat veneisiin lähteäkseen siitä. Laivan ensimmäinen perämies Hellsten, kirvesmies Nilsson sekä "Protectorilta" soutaneet ensimmäinen perämies, luotsi Blomqvist ja kaksi laivamiestä eivät ennättäneet poistua laivasta ennen sen kaatumista. La~van upottua, osa sen rikiä ja kanslrakennetta jäi näkyviin. Pimeys ja korkea aallokko estivät veneitä antamasta apua hylkyyn jääneille. Maanantaiaamuna pelastuslaiva "Assistans" lähti Hangosta onnettomuuspaikalle. Tulliniemen edustalla oleva ahtojäävyöhyke vaikeutti suuresti laivojen liikkumista, etenkin kun alue on täynnä kareja. "Assistans" sai myöhemmin pelastettua ne henkilöt, jotka olivat ennättäneet pelastusveneisiin. He olivat pyrkineet Hankoa kohti tuulen ja aallokon avulla. Veneet oli havaittu Hangon majakasta ja pelastuslaiva oli ohjattu paikalle. Pelättävää oli, että ne kuusi henki~Öä, jotka eivät ennättäneet poistua laIvasta sen kaatuessa ja vajotessa pohjaan, olivat hukkuneet. "Protectoriin" jäi vielä kahdeksan miestä, mukana laivan kapteeni. Maanantaina aamupäivällä oli "Protectorilta" nähty vielä uponneen laivan rikillä muutamia haaksirikkoisia, jotka toinen toisensa jälkeen katosivat tyrskyihin. Heidän hyväkseen ei voitu tehdä mitään ankaran merenkäynnin takia. Pelastuslaiva "Protectorilta" oli maanantaina iltapäivällä katkennut toinen ankkuri ketjuista, ja toinenkin oli katkaistava. Koneita ei voitu käyttää, koska potkuri sekä akseli ?liv~t vaurioituneet. Laiva oli purJehtmut tyrskyjen ja luotojen lomitse saaristoa päin. Vuoto onnistuttiin pitämään kurissa laivan omilla pumpuilla. Laivan päästyä saariston suojaan, ajettiin se uppoamisen estämiseksi matalaan, josta pelastuslaiva "Assistans" sen myöhemmin hinasi Rosalaan suojaan. Pelastuslaiva "Hero" kävi keskiviikkona haaksirikkopaikalla. H / a Helsingforssista näkyi korkean aallokon seasta enää osa rikiä ja komentosiltaa. Näin oli päättynyt erään uljaan höyrylaivan tarina Suomenlahden karikkoisille vesille. tv. Hessu Moisio

URHEILU

SUKELTAJA Suomen urheilusukeltajain liitto ry:n jäsen lehti leht.i postitetaan sukeltajille, joiden osoitteet kerhot ovat toimittaneet liitolle ja joiden jäsenmaksut on maksettu. Muuten on lehteä saatavana liiton toimistosta. Toimitusneuvosto ORA PATOHARJU PENTIIPUHAKKA HENRIK ROSENIUS SEPPO SIPINEN MAURI VALLEMA ERKKI METSÄVUORI Päätoimittaja Erkki Metsävuori Kustavintie 9 C 24 20310 Turku 31 k. 921-391098 t. 921-333600 Toimitussihteeri Eeva Nyqvist Raskinpolku 9 A 8 20350 Turku 35 k.921-381804 t. 921-663311 Ilmoitustilan myynti Tellervo Rouhiainen Pietarink. 16 B 35 00140 Helsinki 14 90-4550044 Ilmoitushinnat: 1/1 sivu 1/2 sivu 1/3 sivu 1/6 sivu Lisävärit å

950 750 400 280 300

mk mk mk mk mk

Lehteen tarkoitetut kirjoitukset on osoitettava toimitussihteerilIe. Teksti N:o 5

06. 11.

Ilmoitukset 23. 11.

Toimitus jättää kirjoittajille vastuun heidän mielipiteistään. Osoitteenmuutokset: Urheilusukeltaja-Iehti Kustavintie 9 C 24,20310 Turku 31 Vuosikerta

50 mk

Liiton toiminnanjohtaja Leila Jakobsson puh. toimeen 90-4737257 klo 9.00-12.00, os. Suomen Urheilusukeltajain liitto ry., Topeliuksenkatu 41 a 00250 Helsinki 25 Oy Turun Sanomat Turku

Ba.ra:mat 2002

Bara.ntat 2002 K

Baramat 2002 on 200/300 bar:n regulaattori, jossa on jäätyrnissuoja vakiovarusteena. Pullopainemittarin letkuun on saatavissa kulmakappale, jonka avulla letku voidaan sijoittaa vaakatasoon. Huipputasoisen tekniikan ansiosta hengitysvastus on lähes olematon - valitse jokasään regulaattori Baramat 2002.

Baramat 2002 sopii erinomaisesti myös kokomaskin regulaattoriksi.

Polarsuit Polarsuit-säätötilavuuspuku on edullinen, kotimainen kuivapuku. Materiaali on joustavaa, säänkestävää luonnonkumiseosta. Saumat ovat kuumavulkanoidut ja kestävät kovaakin kulutusta. Annamme puvulle yhden vuoden takuun.

Nyt on aika tuoda sukelluslaitteet kesän jäljiltä vuosihuoltoon. Suoritamme paineilmapullojen, regulaattorien yms. sukelluslaitteiden huoltoa ja korjauksia.

Soita meille ja varaa aika.

Itll.

TÖÖlönkatu 58, PL 193 00251 HELSINKI 25, Puh.49 2191

SUOMEN URHEILUSUKELT AJAIN LIITTO RY

SYYSKOKOUS JA SYYSPÄIVÄT

22.-23. 11. 1980

HOTELLI PATRIA Kauppakatu 21 Lappeenranta

I~"" .o~

• Z

•

I •

..------------------------------------------ ~o."O,v.-·.:----~ SYVSKOKOUS (vaalikokous) on 22. 11. 1980 alk. klo 13.00 Kokouksen ja päivien asiakirjat postitetaan jäsenseuroille

KOKOUSPAKETTI 22.-23. 11. 1980 22. 1 1.

23. 11.

tulokahvi pävällinen

sauna kahviaamiainen lounas

Majoitus 1- ja 2-hengen huoneissa. Paketin hinta mk 130,-/henk. Varaukset 9. 11. 1980 mennessä Hotelli Patria puh. 953-1 1940 "Merkillä Sukeltaja"

~IJ""'" ,

(;.

. ,."

"..

- huoneita 66 - vuoteita 115 - kaikissa puhelin ja radio, 52:ssa suihku tai kylpy - sauna - peruskorjattu 1979

åtvia Kauppakatu 21 53900 Lappeenranta 90 Suomi-Finland Puh. 953-11940 tel.

pääravintola 250 p Grilli Kivijalka 100 p kesä ravintola Paviljonki baari, kokoustiloja ruletti tanssia

POl NT f;~ HOTELS TERVETULOA LAPPEENRANTAAN