Issuu

(

PÄÄ TOIMITTAJAL TA

Talvi on tullut kaikkine "harmeineen". Hiihtoladut ja - mäet vievät kunnon sukeltajaa pois harrastuksemme parista. Jää ja lumi peittää suurimman osan kohteistamme, tai ainakin estää niille kulkemisen. Onko se vahinko, tuskin, sillä kyllä puolisen vuotta avovesikautta riittää tavalliselle sukeltajalle. Jos joku haluaa kokea jotain erikoista on talvisukellus avannosta yksi mahdollisuus, mutta on huomattava: se ei ole sama kuin sukeltaa, kesällä. Varusteille, ilman laadulle ja turvallisuudelle on pantava enemmän painoa kuin "tavallisesti" sukellettaessa. Kylmä vesi ja tietoisuus yläpuolel-

URHEILU

SUKELTAJA 29.02.1980 sivu 3 Puheenjohtajalta 4 Meistä-Meille 5-7 Merisaukot 10 v 8 Kun iso kala tuli vastaan 9 Thaimaahan 11 Va - PM Porvoossa 14 TaI visukelluksesta 15 Voimaa, taitoa, kauneutta Tiesitkö tämän Wasa-Iaivasta 16 Kilparäpylät ja 17 tehovalmennus 18 SM-räpyläuinti 1980 19 Suunnistusta 21 Kilpailukalenteri 22 Kansikuva Rovaniemeläisten Va-valokuvauskilpailu va-diat voittaja ~'kellunta" Pertti Koivuaho

)

la olevasta katosta asettaa sukeltajalle psyykistä kuormaa puhtaasti fyysisen rasituksen lisäksi, laitteet saattavat jäätyä, henkiliina "venähtää" turhan pitkäksi ja näin "odottamattoman ulkoisen tapahtuman" aiheuttama vahinko vaanii tavallista lähempänä. Mustamaalauksestani huolimatta on talvisukellus kokemus joka "kaiken kokeneelle" antaa jotain. Turvamääräykset ovat oma lukunsa toisaalla lehdessämme. Kertauksen vuoksi julka.istaan ne jälleen kerran. Muistutuksena vielä se että kaikkien määräysten ja sääntöjen lisäksi tarvitaan kokemusta ja tervettä järkeä ennenkuin jään alle kannattaa mennä. Kokeilkaa organisaatio kykyänne ja järjestäkää taI visukell usretkestänne kokonaisuus, jonka voi muistaa kauemminkin. Joka keväinen "harmi" meille sukeltajille ovat heikkojen jäiden uhrit eli virka-apu jota joudutaan antamaan viranomaisille paikkakunnilla ' joilla ei ole muita sukehajia. Nekin hommat on hoidettava ja kunnialla. Eli tarvittavat varusteet henkiliinoineen ym. kuntoon, että ne ovat heti saatavilla, samoin lista niistä kavereista joita voidaan sukeltajina moisiin tehtäviin käyttää. Kokemattomia ei jäiden joukkoon kannata lähettää. Lisäksi on muistettava korrekti käyttäytyminen onnettomuuspaikalla, remuava joukko aiheuttaa varmasti ikävää huomiota, varsinkin jos onnettomuuden uhrin omaisia on paikalla. Mutta mitä näistä, talvi on parhaimmillaan. Kurssit ovat menossa ja uusia kerhoja perustetaan harva se viikko. Taitaa olla, että harrastuksemme on laajenemassa. Mutta niinhän se pitää ollakin. EKA

Urheilusukeltaja. Sukelluksen lisääntyessä yleistyvät kaikenlaiset kirjoitukset siitä. Kirjoittaminen sinänsä on hyvä asia, jos se tehdään asiallisesti. Usein kuitenkin kirjoitus muuttuu, tarkoitettu asia kääntyy päälaelleen. Haetaan sensaatiota. On ehkä turha syyttää yksinomaan toimittajia lehtimiesmoraalin puuttumisesta. Jutun alkulähteen 1. sukeltajan lausunto tai kertomus voi alunperin olla "väritetty" jostakin tapauksesta tehdään jännittävämpi kuin se alunperin oli. Saavutuksiin ja syvyyksiin lisätään sen verran, että toimitf'ajaparkakin killittää ylöspäin; ohoh ompas kaveri. Ja sukeltaja sen kun nostaa rintaa. Tällaiset kirjoitukset herättävät kieltämättä huomiota ja kiinnostysta yhteistä harrastustamme kohtaan Nii~en arvo objektiivisena tiedonja kajana ja asenteiden muokkaajana on kyseenalainen. Ketkä näitä kir joituksia sitten eniten lukevat nuoriso. Me tarvitsemme kirjoituksia su keltamisesta, mutta asiallisia ja to tuudenmukaisia. Meillä on vastuu olkaamme sen vastuun mittaisia Hyvällä ja asiallisella kirjoituksella on hyötyä meille kaikille. Jos on epävarmuutta esim. liitosta annettavien tietojen paikkansapitävyydestä, aina voi kääntyä liiton toimiston tai sen osa-alueen vetäjän puoleen, mitä asia koskee. Aina hyvä keino on kirjoittaa koko juttu itse tai pyytää käsikirjoitus korjattavaksi ennen julkaisemista. Asialinjaila julkisuuteen yhteisen harrasteen hyväksi. Mikäli on tarvetta kirjoitella kauhukertomuksia, sekin sopii, lähettäkää ne suoraan dekkariosastoon. Silloin niitä ei sotketa todellisuuteen.

(~~,/ ;,cLe~~

Myymälämme muuttaa toimitaloomme Teollisuuskatu 34 Postiosoitteemme on URSUK OY PL 55 20521 TURKU 52 Puhelinnumeromme on ennallaan 921-376700 Tule käymään talossa.

S,I NÄ, ''VANHA HERRA" joka olet aloittanut sukeltamisen legendaarisella 50-60 -luvulla. jos olet kiinnostunut nostalgisesta viikonlopusta saaristomerellä vain vanhusten kesken, pistä sana kiertämään ja heitä kortilla, kehitellään asiaa eteenpäin URHEILUsUKELTAJA LEHTI Eka Metsävuori, Kustavintie 9 C 24 20310 Turku 31 (oma osoitteesi korttiin paluupostia varten) 3

Taannoin kesällä kyseli tiedevaliokunta lehdessämme Urheilusukeltajain liiton jäsenistöltä laitesukellusharrastuksesta. Tiedevaliokunta haluaa kiittää kaikkia vastanneita innostuksesta, tosin näiden vastanneiden kiittelemisen voisi hoitaa melko huokealla myös postikortilla. Postikortteja menisi 22 kpl, joista 21 yksittäisille jäsenille ja yksi seuralle. Kaikenkaikkiaan tyydyttävä tulos ottaen huomioon, ettei asiaa oltu pohjustettu erinäisissä kokouksissa, toimintasuunnitelmissa eikä myöskään ilmoitettu ajankohtaisohjelmissa, Ilta Sanomissa eikä Suomen Uutisissa. Kiitokset siis vastanneille tällä puheella, eikä siis korttia kannata odotella. Vastanneista 19 oli uroksia ja naaraita kaksi. Heidän ikänsä vaihtelivat 16 - 59, terveiset Prollelle, heidän keski-ikänsä oli 28 v. Maantieteellisesti vastaajia oli eteläisemmistä seuroista, poislukien Hankoniemi, aina Kemiin asti. Enemmän kuin yksi 'vastaus tuli Turusta, Helsingistä, Lahdesta, Närpiöstä ja Tampereelta. Oli myös joitakin suurehkoja paikkakuntia, joista ei tullut minkäänlaista olemassaolon ilmoitusta, kuten esim. Hanko, Oulu, Jyväskylä ja Rovaniemi. Seuroista kannattaa mainita innokkaimpana Saaristomeren Sukeltajat, Turusta. Näin nyt Helpoin tapa tarjota lukijoille tiedustelun tulokset lienee taulukointi, joten siis vastaukset toiveineen ovat alla:

MEISTÄ - MEILLE YHTEENVETO TIEDUSTELUSTA

Taulukkoon tutustumisen helpottamiseksi muistutettakoon, että jäseniä pyydettiin vastaamaan kummankin sarakkeen tietojen saamiseksi kolmeen kohtaan, eli sarakkeiden alle pitäisi tulla likiarvo 300. Huutavin tiedon ja harrastusmahdollisuuksien lisäämisen tarve tuntuu olevan valokuvauksen, arkeologien työn ja välineistön testaaminen alueilla. Likipitäen puolet vastaajista katsoi Urheilusukeltajalehden sopivaksi valistuksen levittämiskanavaksi, toinen puoli sensijaan piti esitelmiä sopivana muotona tiedon levittämiseksi. Vihjeeksi seuroille ja itsekullekin voisi vielä esittää joitakin tiedustelukaavakkeista esiin tulleita toiveita: - kartta tai luettelo Suomen pullontäyttöpaikoista - artikkeleita ja selviä neuvoja ulkomaiden kohteista ja niissä tarvittavista toimenpiteistä ja nikseistä - mahdollisuus tutustua ammattisukel tajien työhön Miksi sukellat?

a. kuntoilu b. seuran vuoksi c. ammattitaidon ylläpito d. suunnistus e. etsintä ja pelastus f. valokuvaus g. tutkimustyö h. tutustuminen hylkyihin i. osallistuminen arkeologiseen tutkimustyöhön j. tutustuminen eläimistöön ja kasveihin k. geologia 1. jokin muu syy, mikä? - innostus merellä liikkumiseen ja mereen tutustuminen - sukelluskalastus - kullankaivuu - koulutus - hengenpelastus, ensiapukursseja - välineistön kehityksen seuraaminen ja kokeilu sekä varoittaminen huonoista välineistä - luonnon ympäristön suojelu

67 % vas24 tauk5 sista 14 43 5 19 43 5 33 5

29 14 14

24 5 5 5

Mitä sitten?

Tiedevaliokunta on vuoden 1980 toimintasuunnitelmassa esittänyt pyrkivänsä valmistamaan liitolle ainakin kaksi esitelmäpakettia. Vihjeitä sopivista aiheista voi toimittaa tiedevaliokunnan jäsenille tai liiton toimistoon. Eräitä aiheita ovat esim.: - "Suomen hylyt sanoin ja kuvin" - Saaremme ja merialueemme kasvisto ja eläimistö sekä niiden tunnistus - Järvi- ja meriluontomme toiminta - Kalojemme levinneisyys ja tunnistus - Vesiensuojelu, jne. Yksi tällainen paketti on jo valmis. Se käsittelee vesiensuojelua ja etenkin keinoja millä jokainen Simo Sukeltaja voi seurata sukellusvesiensä tilan kehittymistä. Esitelmä sisäänajettiin 6.2.80 Kouvolan Vesikkojen kerhoillassa. Alustavasti on esitelmäpaketin ja esitelmöitsijän saamiseksi maksettava 150 mk liitolle ja esitelmöitsijän matkakulut. Kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä liiton toimistoon tai mielellään tiedevaliokunnan jäseniin suoraan. Tiedevaliokunta

Kokkolan urheilusukelluskerho Merisaukot ry Kiitämme onnistuneesta ja hauskasta illasta 8. 2. 1980

29 5 5

302

Tätä haluan lisää 19 % vas10 tauk5 sista 19 52 24 29 38

- SUSL järjestämään laitesukellusleirejä 16 - 20-vuotiaille.

Kyllikki ja Mauri Vallema Leila Jakobson Suomen Urheilusukeltajain liitto ry Johtokunta M/V Mariana Raimo Likitalo M/V Hemppa Leena ja Antamo Grönlund M/V Seawolf Erkki Metsävuori

Merisaukot kymmenvuotias

"Menestynyt urheilusukellusseura on ehtinyt tulla voimakkaasti kokkolalaisten tietouteen. Sen monet urheilulliset saavutukset Suomen mestaruuksia myöten, tehokkaat toimenpiteet pelastustyössä ja myöskin haaksirikkoisten alusten etsimiset ja löytämiset, jotka ovat antaneet aihetta huomattaviin sanomalehtiuutisiin. Eräänlainen huipentuma oli 7. 8. 1978, kun Merisaukot löysivät saksalaisen sukellusveneen vuonna 1916 Tankkarin lähellä upottaman s/s Wellamon", näin kirjoitti sanomalehti Keski-Pohjanmaa 9. 2. 1980, kun Merisaukot juhlivat 10-vuotispäiväänsä Hotelli Vaakunassa. Päivän kunniaksi oli järjestetty onnittelijoiden vastaanotto ja väline-, valokuva- ja merilöytönäyttely hotellin kabinettiin. Näyttelyyn tutustui n. 600 henkilöä kahden päivän aikana. Onnittelijoita oli runsaslukuisesti paitsi kotipaikkakunnalta myös ympäri Suomea. Kaukaisimmat sukeltajavieraat olivat saapuneet Kirkenesin urheilusukelluskerhosta. Miellyttävällä tavalla onnitteli eräs· merisaukkojen uskollinen kannustaja, jonka voimakas persoona on ennenkin näkynyt seuramme taloudellisessa toiminnassa. Iltajuhlaamme juhlisti läsnäolollaan myös SUSL:n johtokunta ja toiminnanjohtaja Leila Jakobsson sekä 350 henkeen nouseva juhlayleisö. Erik Björk juonsi illan sujuvasti usealla kielellä. Lainauksia seuramme puh.johtaja Juhani Kuosmasen juhlapuheesta: "Kymmenen vuotta sitten Raimo Keto ja Uolevi Junkala pistivät tuulemaan ja perustavassa kokouksessa oli yli kolmekymmentä sukelluksesta kiinnostunutta. Tässä joukossa oli yhdistävänä tekijänä meri, kaipuu merelle tuon kiehtovan alkuelementin lumoihin. Ajatelkaapa, kuinka meren ja naisen olemus on toistensa kaltainen. Aistimin herkin pitää kulkea. Lämpöisinä ja tyyninä hetkinä on sen syleilyssä nautinto olla. Temperamentin kuohahtaessa, ei tahdo matkassa pysyä. Ennemmin kuin arvaakaan sade pieksää tai käy jäinen myrsky tuuli. Joten muista aina kun reissuun lähdet, ja vaikka parasta sieltä odotat niin valmistau-

du myös pahimpaan. Vielä kun rakkautesi ja kunnioituksesi säilytät, niin mahdollisuuteesi selviytyä ovat paremmat. Hyvin ottivat myös naiset vastaan sukellusharrastuksemme, mistä osoituksena oli saman vuoden syksyllä perustettu saukottaret, tukeakseen toimintaamme. Siitä lähtien he ovat olleet kaikenlaisessa toiminnassa missä heitä on tarvittu. Myös Virvellä näkyy heidän viimeistelty kätensä jälki. Onpa tämä kaikki työ huomattu muuallakin. Viitaten tässä SUSL:n puheenjohtaja Mauri Valleman tervehdykseen kymmenvuotisjuhlajulkaisussamme. Tukialuksemme Virve on meitä eniten työllistänyt, siinä ei taida olla alkuperäistä kuin muutama niitti, kun vielä telakkakin kunnostettiin, on töitä tehty ja työtä riittää tulevinakin vuosina. Työstä saatu hyöty on sen arvoinen kerhoamme yhdistävänä tekijänä. - Kilpailutoiminnassa on alkuvuosien saavutusten jälkeen tapahtunut pieni taantuma. Nuorisojaoksen toiminta on kerhossamme kehittää nuorissa myönteistä suhtautumista urheiluun, järjestötoimintaan ja niihin eri harrastusmuotoihin, jotka liittyvät urheilusukellukseen. Urheilusukellus on osa liikuntakulttuuria, jonka eräänä tärkeänä tehtävänä on kehittää kansojen välisiä hyviä suhteita, rauhaa ja vahvistaa kansallista arvonantoa. Se alus, joka vie näitä voimia, purjehtikoon myötätuulessa ja väistäköön suvaitsemattomuuden karikot, myös meren puhtauden merkitystä on syytä korostaa näin Suomen ympäristönsuojeluvuonna. Säilyköön se sen kaltaisena, kuin Kalevala kertoo luomisrunossaan maailman synty. Puheensa lopuksi Juhani Kuosmanen mainitsi, että on syytä pitää mielessä se voima ja henki, joka kerhossa vallitsee. Silloin kun on tarvittu tekijöitä, niitä on aina löytynyt. On ollut kokkia, kipparia, konemiestä, kuvaajaa, koputtajaa ja kipittäjää, aina ulkopuolisiin tukijoihin saakka. Erityisesti silloin näitä ihmisiä on ollut, kun on kipeimmin tarvittu. Se on mieltä lämmittänyt. Siinä on se aito Saukkohenki." Iltajuhlassa jaettiin seuran ensim-

mäiset viirit neljälle tärkeälle merisaukkohengen luojalle, ensimmäiselle seuramme puheenjohtajalle Raimo Kedolle, kunniajäsenellemme "Harmaa Saukko" Uolevi Junkalalle, tarmokkaalle kouluttajalIe Erkki Metsävuorelle ja naisjaoston perustajalle, ensimmäiselle saukottarien puheenjohtajalle ja m/s Virven päämuonittajalle "Kerhon Äiteelle" Eija Soiniselle. Suomen Urheilusukeltajain Liitto r.y:n puheenjohtaja Mauri Vallema ja toiminnanjohtaja Leila Jakobsson jakoivat SUSL:n pronssiset ansiomerkit 10-vuotisesta aktiivisesta ja ansiokkaasta toiminnasta seuran hyväksi K Juhani Kuosmaselle, Henrik Slottelle, Arvo Hyytiälle, Pertti Pihlajamaalle, Pekka Seppälälle, Pertti Santamaalle ja Hilkka Santamaalle. Illan huumoripitoisessa ja värikkäässä kuvaelmassa uppopallonpeluusta matalassa altaassa aiheutuvista aivovaurioista kertoivat "matalanveden voimapelin valmentaja" Kaj Paajanen ja "hyökkääjä" Karl Soininen. Tiettävästi ainoana elossa olevana sl s Wellamon miehistöstä, entinen laivapoika, nykyisin virkeä 81-vuotias Kalle Grönholm Kemistä, kertoili juhlayleisölle juontajan haastattelemana tapahtumista v. 1916, jolloin hän 16-vuotiaana joutui jättämään laivansa, kun se upotettiin meren syvyyksiin. S/s Wellamosta nostettu puuvillasatiini pyörähteli Wellamo-valssin tahdissa, kun parketilla tanssivat Saukottaret ja Saukot. Arpajaisten pääpalkinnon "saukkonuken" sai kaukaisin vieras, Hugo Ananiassen Kirkenesistä, jonka hän kertoi vievänsä sukelluskerholleen maskotiksL Ilta jatkui tämän jälkeen vapaamuotoisen seurustelun ja tanssin merkeissä Viikinkien tahdissa. Kerhon täyttäessä lO-vuotta on jäsenistö puolentoista sadan suuruinen, joista nuorisojäseniä on viitisenkymmentä. Sukeltavia naisia on mu~ana kymmenen. Teksti: KAARINA RÄTTYÄ JA JUHANI KUOSMANEN

• Veneemme keinuu Intian valtameren aurinkoisilla mainingeilla. J onkin matkan päässä erottuvat koralleihin murtuvat tyrskyt ja Kenian rannikon paratiisi rannat huojuvine palmuineen. Trooppinen kuumuus sekä viisitoista minuuttia sitten päättynyt sukellus läheisen koralliriutan syvyyksiin ovat uuvuttaneet lähes jokaisen. Kuulen vain moottorin unettavan jumpsutuksen ja aaltojen kohinan. Viisitoistametrisessä veneessä on yhteensä parikymmentä henkeä: sukellusklubin kouluttaja, neljä tummapintaista miehistön jäsentä sekä kirjava joukko sukeltajia eri puolilta maailmaa. Suurin osa heistä lomailee täällä ystävineen viikon pari ja käyaamupäivisin sukeltamassa viisitoista kilometriä Mombasasta pohjoiseen sijaitsevan safari klubin järjestämillä retkillä. • "Hai, hai!" huuto saa kaikki havahtumaan. Hyppään aurinkokatoksen alta kannelle, terästän katsettani ja näen viidenkymmenen metrin päässä veneestämme valtaisan pyrstön viiltävän veden pintaa. Siellä on iso, mahtava peto. Helmut, retken vetäjä, katsoo hetken aaltoihin ja ponkaisee uimahoususillaan mereen. Hieraisen silmiäni ja tempaan kannelta sen enempää ajattelematta lähimmät räpylät, naamarin ja snorkkelin. Jos Helmut, niin miksen minäkin? Muutamassa sekunnissa olen meressä, ja kannella kurkottelevien turistien silmät pyörivät päässä. "Tulikohan tehdyksi järkevä liike? Onhan tässä elämässä jo monella tavalla ehditty seikkailla, mutta tämä taitaa olla vähän liikaa", mietin. "Hypätä nyt tällä tavalla suoraan jättiläishain kitaan." Painan pääni veden alle ja rauhoitun, sillä oletan, että kyseessä on tavallisesti vain planktonia ja pikkukalaparvia syövä valashai. Eihän Helmut muuten olisi uskaltanut hypätä veteen. Katson alaspäin pohjattomaan syvyyteen, ja ontto olo palaa. Ympärilläni on varmasti myös herkkävainuisia ihmishaita sekä julmia barrakudia, jotka vain odottav~t sopivaa uhria. Vene ei ole enää lähellä, ja mahtava maininki kohottaa minua ylös kuin lastua laineilla. Muistan, että ihmishait alkavat sopivan aterian löydettyään kiertää sitä varovasti tunnustellen, pienentävät jatkuvasti ympyrän kehää ja sitten ... Räpylöinkin varustettuna ihminen on meripetoihin verrattuna kömpelö ja herkästi haavoittuva. • Helmut kelluu huolettoman näköisenä aalloilla. Hän näkee pinnalta tumman varjon lähestyvän. Kohtaus on kuin Tappajahai-~lokuvasta. Painan kasvoni veteen, ja äkkiä sini-

KUN ISOKALA TULI VASTAAN eli tositarina valtameriltä Leijun Intian valtameren avaruudessa allani metri metriltä syvenevä sinisyys. Ympärilläni ovat meren suurriistan hiljaiset vaellusmaat. Tiedän, että tarkkavainuiset hait ja barrakudat aistivat olinpaikkani. Niitä kiertelee ympärilläni, vaikka sukellusnaamarini läpi en erota kuin kuulasta suurten ulapoiden vettä. Yht'äkkiä syvyyksien esirippu aukeaa. Valtava merensininen hai kiitää kohti minua. Tunnen heikkouteni, pienuuteni täydellisesti vesielementtiin sopeutuneen pedon edessä. Välimatkaa on enää muutama metri. Erotan jättiläiskalan selässä uurteita ja vaaleita pilkkuja: se on valashai, maailman suurin hailaji. .. sen usvan keskeltä ilmaantuu ilmeetön, uhkaava hai. Otus tulee kohti minua. Tunnistan sen valashaiksi, maailman suurimmaksi kalalajiksi. Se voi kasvaa noin viidentoista metrin mittaiseksi. Tämä kuusi - seitsemänmetrinen petokin on riittävän iso minulle. Hai lähestyy. Kaartaa ohi Helmutin jalkojen. Kääntyy taas minua kohti vauhtia hiljentäen. Kala on metrin syvyydessä. Yritän uida pois sen reitiltä, mutta hai korjaa kurssiaan, niin että se liikkuu hiljalleen kohti jalkojani. Otuksen leveä suu on enää kahden metrin päässä jaloistani. Yritän taas räpylöidä pois superkalan tieltä, mutta hai näyttää vieläkin harkitsevan, miltä raaka sukeltaja maistuisi. Se kääntyy samassa tahdissa kuin minäkin ja pysyy kahden metrin päässä. Miksi olen kiinnostavampi kuin Helmut, jolla ei ole edes hyvän päivällisen maun pilaa via kumiräpylöitä jalassa. Tiedän, että valashain sanotaan syövän vain planktonia ja pikkukaloja. Mutta kun katson pedon ihmisenmentävää suuta ja minua tarkkailevia silmiä, en ole enää varma, onko kirja tietoihin luottamista. Muistan myös lukeneeni, että kalan suussa on hetuloiden lisäksi sadoittain pieniä, partaveitsenteräviä hampaita. Hain kosketustakin on parasta varoa, sillä sen iho on 'ihohampaiden' peittämä: entisaikoina hainnahkaa on käytetty hiekkapaperina. Teräväreunaiset evät kääntyvät. Voimakas pyrstö potkaisee vieressäni, ja valashai liukuu äänettömästi syvemmälle, pois näköpiiristäni. • Uin nopein vedoin veneelle. "Kamera, kamera!" Suomalainen sukellustoverini ojentaa laidan yli kurkottaen amfibiokamerani minulle. Mittaan nopeasti valotusarvot ja säädän hätäisesti kameran. Naamari huurussa uin poispäin veneestä. Haita ei näy missään. Tähyilen ympärilleni levittäytyville meren metsästysmaille. Hämystä ilmestyy tuttu, virtaviivainen peto. Valashai näyttää matkaavan

veden halki evääkään liikauttamatta, niin hallittua sen uinti on. Villiä, vapaata, arvoituksellista meren voimaa. Hai ui rauhallisesti ohitseni vasemmalta oikealle ja kaartaa syvemmälle. Ehdin laukaista kamerani kaksi kertaa, ennen kuin otus häviää Intian valtameren syövereihin. Räpylöin laiskasti veneelle, jonne Helmut on jo uinut. Hymyilemme toisillemme ilkikurisesti: olemme kohdanneet maailman suurimman hain. • Nähdessäni Helmutin seuraavan päivän sukelluksilla kysyin häneltä, oliko hän hypätessään varma, että kyseessä on valashai. Helmut kertoi kuulleensa veneen ohjaajan sanovan "valashai" ja luottaneensa tähän. Minun aivoihini jäi kuitenkin nakertamaan ajatus, olisiko Helmut voinut kuulla väärin tai veneen kuljettaja erehtyä lajista. Uihan nimittäin samantyylinen, kaikkiruokainen ja aggressiivinen valkohaikin, Tappajahai-elokuvan päätähti, välistä pintavesissä ... Teksti: Erkki Siirilä P.S. Edellinen juttu löytyi vanhasta kenkälaatikosta. Se on kirjoitettu yön pimeinä tunteina inspiraation vallassa ja on jopa totta. Haikalat ym:t tosin ovat käytännössä paljon sympaattisempia kavereita, kuin mitä teksti antaa ymmärtää, mutta annettakoon kirjoittajalle pieniä taiteellisia vapauksia, sillä kyseessähän on kaupallisen artikkelin raakakopio, joka julkaistiin Apulehdessä tappajahain aikoihin 1978 huomattavasti lyhennettynä. Edellä oli siis koko totuus, sanaakaan säästämättä ... Lukiessaan nykyisiä Urheilusukeltaja-Iehtiä voi vain todeta, että 'mikään ei 00 mitään enää ja kaikki on jo nähty'. Hyvähän se on esitellä etelän kohteet, mutta kuitenkin myös sukelluspiirit voisivat alkaa harkita 'viiskytluvun diggaamista', siis mutalammikot ja Suomenlahden 'lautakasat' kunniaan näilläkin palstoilla uudestaan, valtameriä tietenkään unohtamatta.

WELLAMO-NÄYTTELY JA MERISAUKOT JUHLIVAT

Ansiomerkin saajat, toiminnanjohtaja Leila Jakobsson ja puheenjohtaja Vallema.

Merisaukkojen ensimmäiset viirit on jaettu.

"Taistelupari" Junkala-Metsävuori verestävät muistojaan.

Merisaukot Slotte-Kuosmanen saamassa ansiomerkkejään puheenjohtaja Vallemalta toiminnanjohtaja Leilan valvoessa.

Maa

Thaimaa sijaitsee Kaakkois-Aasiassa 6. - 20. leveysasteiden välillä. Lento Suomesta Tashkentin kautta kestää puolen vuorokauden verran. Aikaeroa on viisi tuntia. Edestakaisen lipun lunastanut suomalainen, jonka maassaolo kestää alle 15 vuorokautta ei tarvitse ennalta hankittua viisumia. Maa on kaukainen ja eksoottinen. Ilma on trooppisen kuuma ja kostea.Sää on parhaimmillaan meidän talvemme aikana, ja sehän sopii hyvin. Muina vuodenaikoina saattavat sateet pilata ainakin osan lomastasi, mutta kylmyys ei koskaan. Aurinko porottaa miltei kohtisuoraan kirkkaalta taivaalta ja kärventää taatusti nahkasi, jollet pidä varaasi. Hintataso on yleisesti ottaen alhainen ja tavaravalikoimat ovat runsaat. Käyt vaikkapa tänään räätälillä antamassa puvun mitat. Saat sen huomenna. Kärsit alle 400 markkaa. Mittasilkkipaita irtoaa 50 markalla. Ihmiset ovat ystävällisiä ja ymmärtävät yleensä englantia. Ilta- ja yöelämä ovat aivan omaa luokkaansa. Mitä et täältä löydä, sitä lienee turha etsiä muualtakaan. Seuramatkakohteita ovat pääkaupunki Bangkok (4.5 milj. as.) ja Pattaya-niminen turistikeskus edellisestä 140 km kaakkoon Siamin Lahden rannalla. Sukeltamisen kannalta paras alue on Phuket, Bangkokista lähes 1 000 km etelälounaaseen, Intian Valtameren äärellä.

Phuket Halutessasi nimenomaan sukellusmatkan yritä sopia matkatoimistosi kanssa pääosan ajasta käytöstä Phuketissa. Pääset sinne lentäen, linjaautolla tai vuokraamalla auton. Hyvän hotellihuoneen saat alle 100 mk:n vuorokausihintaan hengeltä. Linja-autolippu maksaa nelisenkymppiä suuntaansa. Jos lähdet autolla, voit yhdistää siirtymiseen tutustumisen maaseudun lukuisiin kohteisiin. Käy vaikkapa Kwai-Joen sillalla. Perillä saat samat palvelut kuin Pattayalla, vaikka keskus on vasta aivan nuori. Itse emme matkallamme päässeet käymään Phuketissa, mutta kaikkien asiantuntijoiden mukaan sukelluskohteet ovat todella hyvät. Meri rannikon edustalla on jopa useita kilometrejä syvä. Vedet ovat kirkkaat. Korallit ulottuvat rikkaina syvälle ja kalakanta on monipuolinen sekä värikäs. Matkojen järjestäjät pystyvät ainakin toimittamaan osoitteita, joihin voit ottaa yhteyden, elleivät vielä pysty itse hoitamaan järjestelyjä.

Thaimaahan - sukeltamaanko? Kyllä vain, sekin on mahdollista kaiken muun hyvän ohessa. Kun seuramatkaUu Thaimaahan on päässyt hyvään vauhtiin, on kohtuullisen helppoa ja halpaakin joko liittää vakiomatkaan sukellusosuus tai jopa järjestää varsinainen sukellusmatkakin. Kävimme helmi - maaliskuun vaihteessa paikan päällä ottamassa selvää asiasta. Seuraavassa jutussa on vaikutelmia ja tietoja suunnittelun polQaksi. Pattaya Useimpiin valmismatkoihin kuuluu osan ajasta viettäminen Pattayalla. Yritä muuttaa vuorokausien suhdetta Pattayan hyväksi. Matka Bangkokista tehdään linja-autolla tai itse vuokratulla autolla. Matkan varrella on tutustumisen arvoinen kohde, 20000 krokotiiliä sekä useita muita eläinlajeja käsittävä farmi. Lomakeskus on hiekkarantaa seuraileva noin viiden kilometrin pituinen kapea nauha. Rantakadun maan puoli on rakennettu täyteen hotellia, ravintolaa, discoa, yökerhoa, kaikenlaista kauppaa ja intiimin palvelun laitosta. Kaikki on käden ulottuvilla. Kaupat suljetaan 10 - 11 maissa, ydinkeskustassa nekin ovat auki puoliyön hetkille. Huvipaikat ovat auki pikkutunneille, ja osaa ei suljeta milloinkaan. Vain sukeltamaan tulleen mahtaa joissain tilanteissa olla vaikeata säilyttää asioita tärkeysjärjestyksessä. Meren puolelta, hietikolta, löydät moottoripyörät, veneet, vesiskooterit ja vesipolkuautot. Siellä voit purjelautailla, harrastaa laskuvarjopurjehdusta, uida ja nauttia auringosta. Löysimme rantakadulta kuusi sukelluslaitteita vuokraavaa liikettä,

joista käytimme kahta. Välineet ovat kunnossa ja ilma on kelvollista. V uokraajalla tulee olla hyväksyttävä todistus sukeltajantaidoistaan. PM-kortti ja SUSL:n uusi kortti hyväksyttiin mutinoitta. Ellei korttia ole, on käytävä vuokraajan "kurssi". Se tietysti maksaa turistikukkarossa kohtalaisen paljon, eikä anna minkäänlaista pätevyyttä kotona. Luotettavimman kuvan antoi Stewen's Dive Shop. Johtaja on länsimaalainen ja edustaa N.A.U.I:a, P.A.D.I:a sekä C.M.A.S:ää. Liike on heti suuren Hyatt Pattaya Palacehotellin pohjoispuolella rantatien pohjoisosassa. Osoite on: P.O.BOX 17, Banglamund, Cholburi, Thailand. Toiminta tuntui niin vilkkaalta, että ryhmän ollessa kyseessä kannattaa ehdottomasti ottaa yhteys etukäteen. Ilmoita tiedot ryhmästä, laitetarve ja minkälaista ohjelmaa olet kaavaillut sekä pyydä ehdotus. Älä unohda vahvistaa tilausta ennen lähtöä. Veneitä on rannassa aina odottamassa useita kymmeniä. Pienimpiin mahtuu reilut puoli tusinaa sukeltajaa varusteineen. Kymmenen hengen veneen päivävuokra on noin sata markkaa riippuen tinkimistaidosta. Anna mieluimmin laitteiden

vuokraajan valita vene. Hän tietää kuka kuljettajista osaa viedä kunnon sukelluspaikoille. Summamutikassa valitun veneen kuljettaja voi viedä vaaralliseenkin paikkaan. Meillä oli perusvälineet mukana. Laitteiden ja kelluntaliivin hinnaksi tuli kahdella isolla pullolla 50 mk/ päivä ja henki. Jos tarvitset vain pullon ja painovyön pääset alle 40 mk:n hintaan. Märkäpuku on tarpeeton, koska veden lämpö on 30°c tietämissä. Koska emme olleet pystyneet valmistelemaan asiaa ennalta, jouduimme tyytymään tunnin matkan päässä rannikolta oleviin lähisaariin, Coral Islandiin ympäristöineen. Parhaat kohteet ovat vielä parin - kolmen tunnin matkan päässä ulompana. Siamin Lahti on suhteellisen matala, syvimmilläänkin alle 100 metrin luokkaa. Lisäksi siihen laskee useita suuria jokia. Tästä johtuen näkyvyys vielä Coral Islandillakin on 10 - 20 metriä. Korallit eivät juuri ulotu 10 metriä syvemmälle, mutta ovat suomalaiselle sukeltajalle kyllä tutustumisen arvoiset. Värejä, muotoja sekä lajeja riittää kymmenittäin. Erilaisia kaloja on runsaasti. Mustekala, rausku ja meriahven tulivat vastaan tutummista lajeista. Barracuda, miekkakala ja hai kuuluvat

myös lajivalikoimaan. Harppuunakalastus on sallittua. Kokemuksesta suosittelemme käytettäväksi pitkähihaista paitaa ja farkkuja suojaksi. Kale sai käsivarsiinsa ja sääriinsä ison maneetin polttorihmaston. Iho meni juovikkaaksi ja polttoa kesti pari tuntia. Jäljet säilyivät ihossa viikon verran. Kotoinen nokkospuskaan kaatuminen tuntuu pikkuasialta maneetin lähentelyyn verrattuna. Saarien lähellä on koviakin virtauksia. Jouduimme kerran luopu-

maan paikasta, kun liikkumisesta ei tullut mitään. Kaikenkaikkiaan Pattayan lähisaaretkin voittavat useimmat Välimeren kohteet. Ras Muhammadin voittajaksi tuskin on Phuketistakaan. Käy toteamassa itse. Kyllä Thaimaan vedet tutustumisen arvoiset ovat. Ja vaa'assa painaa myös kaikki se muu, minkä voit nähdä ja kokea sukellusten välillä - eksoottisessa idässä. Et tule pettymään. Kale Rehnbäck Kari Viitanen

Aineksia Ahdin valtakuntaan OLEMME URHEILUSUKELLUKSEN UUSI ERIKOISLIIKE AVAAMME HELMIKUUSSA HELSINGIN KESKUSTASSA

MEILTÄ SAATTE

~~.

rt>~

~~DaCO~

- märkäpuvut mittojen mukaan RUBATEX-materiaalista - korkealaatuiset DACOR-tuotteet - emo tuotteiden huollon ja varaosat - myös TYPHOON-tuotteet

• Maskit

• Regut

URHEIWSUKELWS

• Puukot

mEDUUSA ......... Fabianinkatu 5

• Mittarit

00130 Helsinki 13 Puh.655515 10

TERVETULOA TUTUSTUMAAN

Vedenalaisen suunnistuksen pohjoismaiset mestaruuskilpailut Porvoossa Vedenalaisen suunnistuksen pohjoismaiset mestaruuskilpailut järjestetään vuosittain vuoronperään eri pohjoismaissa. Tämänkertaiset kilpailut olivat jo viidennettoista, vuorossa Suomi. Kilpailut pidettiin syyskuun lopulla Neste Oy:n henkilökunnan virkistysalueella Porvoon mlk:n Emäsalossa, järjestäjinä Urheilusukelluskerho Murena Ja Nesteen Venekerho. Voimakkaan tanskalaispanoksen jälkeen ensimmäisenä kilpailupäivänä parisuunnistuksessa otti kuitenkin Ruotsi yhteiskilpailun pohjoismaisen mestaruuden. Sven-Olov Olander Västeråsista parinaan suomalaissyntyinen Kurt $vennblad, teki nopeimman ajan ensimmäisen päivän parisuunnistuksessa ja kun Olander myös voitti toisen päivän tarkkuuskilvan oli kokonaisvoitto maksimipistein selvä asia. Ahveniston Vesipetojen Reijo Viiala tuli yhteistuloksissa 6 pisteellä hopealle, tehtyään tarkkaa työtä sekä tarkkuussuunnistuksessa että yhdessä Rainer Ansalahden kanssa parisuunnistuksessa. Kolmanneksi sijoittui Tanskan Erling Thomsen yhteensä 9 pisteellä ja neljänneksi yksi kilpailujen kolmesta naispuolisesta osanottajasta, RoseMarie Berg Ruotsista 11 pisteellä. Parisuunnistusrata oli n. 850 metrin pituinen ja rad~lle sijoitettu 7 rastia. Rata ei ehkä n. 5 metrin näkyväisyydestä huolimatta ollut niinkään helppo mitä oheisesta kilpailukartasta suorine linjoineen rastilta rastille saattaa olettaa. Parisuunnistajien keskittymistä tehtävään häiritsi myös voimakkaan lounaistuulen (12 m/sek.) aiheuttama aallokko joka jatkuvasti nyki kilpailijan numeropoijua. Vain 13 paria matkaan lähteneestä 24 parista pääsi maaliin saakka ennen kuin ilma loppui. Parisuunnistuksessa kartta annetaan lähtöhetkellä, jolloin ajanotto alkaa aina siihen saakka kunnes kilpailija lyö käden maalipoijuun kierrettyään kaikki rastit oikeassa järjestyksessä. Kaikki karttatyö tapahtuu veden alla. Jos pari matkan aikana käy pinnalla "vilkuilemassa" sakotetaan paria 10 min. lisäajalla. Kun parisuunnistuksessa on pääsääntönä että nopein pari voittaa on tarkkuussuunnistuksessa toisena kilpailupäivänä, löydettävä maaliin yhden tai kahden kulman kautta mahdollisimman tarkkaan. Mitä lähemmäksi maalialueen keski pistettä osuu sen parempi on tulos. Aikaa ei tässä kilpailussa oteta ja maalialueet ovat ranta vedessä jotta maalituomari pystyy hyvin näkemään kilpailijan saapumistarkkuuden. Tämähkertai-

sessa PM-kilpailujen tarkkuussuunnistuksessa oli 5 suunnistusosuutta joista 2 oli tehtävä kahden kulman kautta. Tarkkuuskilpaan otti osaa 49 kilpailijaa ja suurin pistemäärä mikä oli mahdollista saavuttaa oli 50 pistettä. Kilpailut olivat avoimet mestaruuskilpailut joten mukana oli muitakin osanottajia kuin eri maiden liittojen nimeämät maajoukkuejäsenet. Vaikka Ruotsi vei henkilökohtaiset voitot ei Ruotsi kuitenkaan ollut sisäisistä syistä nimennyt maajoukkuetta, vaan ruotsalaiset osallistuivat kilpailuihin yksityishenkilöinä. Maajoukkueista vei Tanska voiton yhteistuloksella 18 pistettä, Suomi oli toisena 29 pisteellä ja Norja kolmantena 31 pisteellä. PM-kilpailujen onnistumisen suhteen voivat järjestävät seurat, Urheilusukelluskerho Murena ja Nesteen Venekerho olla varsin tyytyväisiä. Tulosten tiedoitus eri rasteilta, ylipäänsä koko tulospalvelu toimi erittäin tarkasti, täsmällisesti ja nopeasti. Kaikki kilpailijat saivat lopulliset tulosluettelot mukaansa lähtiessään kotiin. Samoin toimi kilpailijoiden huolto hyvin sekä ruokapuolella että paineilmapuolella. Kilpailijoiden turvallisuus, kilpailualueen vartiointi kilpailujen aikana tuntui myös olevan erittäin varmassa otteessa. Kun kaikki hoitavat hommansa hyvin, sekä pienet että suuret tehtävät, syntyy takeet siitä että tilaisuus onnistuu. Kun tämän lisäksi Neste Oy:n virkistysalue loi erinomaiset puitteet järjestelyille saunoineen, kahviloineen j.n.e. muodostui pohjoismaisista mestaruuskilpailuista miellyttävä PR-tilaisuus urheilusukelluksen ja erityisesti vedenalaisen suunnistuksen hyväksi. Resultatlista/Tulosluettelo Parorientering/Parisuunnistus 29. 9. 79 Aika 1. Svennblad Kurt Olander Sven-Olov S 15,12,0 2. Hovgaard Paul Thomsen Erling DK 16,06,0 3. Ansalahti Rainer Viiala Reijo SF 20,20,0 4. Klode Kim, Hansen Hans Henrik

DK 20,50,3, 5. Nielsen Torben, Sörensen John DK 23,48,4, 6. Hansen John, Poulsen Elfried DK 25,08,5, 7. Helland Magne, Myrbräten Ivar N 26,43,5, 8. Lindfors Pekka, Lassila Timo SF 27,19,4, 9. Federsen Rita, Berg Rose-Marie S 30,51,9, 10. Hansen Jens, Jensen Kim DK 35,42,5, 11. Rosqvist Kaj, Aarnio Boris SF 37,58,7, 12. Halvorsen Svein Eie, Sand Roger N 44,00,0. Tulosluettelo Parisuunnistus, maajoukkueet 1) Tanska 4p 2) Suomi 7p 3) Norja 10'p Resultatlista/Tulosluettelo Precision/TarkkuussuUDnistus Landslaget/Maajoukkue 1. Danmark 23 p. 2. Norge 26 p. 3. Finland 29 p. Sammanlagt/Yhteistulokset Maajoukkueet 1. Danmark 18 p. 2. Finland 29 p. 3. Norge 31 p. Resultatlista/Tulosluettelo Precisionsorientering/ Tarkkuussuunnistus Pisteet 1. Olander Sven-Olov S 48 p. 2. Berg Rose-Marie S 46 p. 3. Viiala Reijo SF 45 p. 4. Johansson Rolf S 45 p., 5. Wollin Britt-Marie S 44 p., 6. Helland Magne N 43 p., 7. Thomsen Erling DK 43 p., 8. Borlin Arne S 43 p., 9. Malmsten Edvin SF 42 p., 10. Hansen Hans Henrik DK 42 p., 11. Heikkinen Pekka SF 41 p., 12. Rosqvist Kaj SF 41 p." 13. Johansson Egon S 41 p., 14. Nielsen Torbon DK 40 p., 15. Berg Dan S 40 p., 16. Kokko Aarne SF 40 p., 17. Svennblad Kurt S 40 p., 18. Wenger Joar N 39 p., 19. Wollin Kjell S 39 p., 20. Klode Kim DK 39 p., 21. Nielsen Hilmar DK 38 p., 22. Martikainen Kauko SF 38 p., 23. Honkanen Reijo SF 37 p., 24. Ollila Pekka SF 37 p., 25. Sand Roger N 37 p., 26. Halvorsen Svein Eie N 37 p., 27. Lindfors Pekka SF 35 p., 28. Pedersen Rita S 35 p., 29. Hansen Jens DK 33 p., 30. Jensen Kim DK 32 p., 31. Hansen John DK 32 p., 32. Johansson Jan-Christer SF 31 p., 33. Poulsen Elfried DK 31 p., 34. Sörensen John DK 30 p., 35. Johansson Hasse S 29 p., 36. Myrbräten Ivar N 28 p., 37. Hovgaard Paul DK 28 p., 38. Lassila Timo SF 27 p., 39. Larssen Ottar N 25 p., 40. Johansson Pekka SF 24 p., 41. Eriksson Torbjörn S 23 p., 42. Bodin Stig S 23 p., 43. Johansson Tommy S 21 p., 44. Käärik Rein S 21 p., 45. Aarnio Boris SF 19 p., 46. Ansalahti Rainer SF 15 p., 47. Nielsen DanEddie S 11 p., 48. Mattsson Jan-Erik S 9 p., 49. Lejvell Ove S 7 p. 11

Tartu. tilaisuuteenl Vik'i ng Sport on säätötilavuuspuku ennennäkemättömään hintaan. Viking-sarjan harrastajakäyttöön tarkoitettu puku valmistetaan kevyestä, kestävästä ja joustavasta materiaalista, jossa liikkuminen on helppoa ja , miellyttävää. Viking Sport on varustettu patentoidulla venttiiliyhdistelmällä pikakiinnitteisine täyttöletkuineen. Mukana saat myös korjaussarjan ja katevän kassin puvun säilyttämistä ja kuljettamista varten.

Tule ja tutustu Viking-sarjan vaihtoehtoihin. Viking-sarjassa on sukelluspuku joka lähtöön: ammattilaiselle, pelastussukeltajalIe, urheilusukeltajalIe.

Komentaja Jacques-Yves Cousteau Nyt me tuomme koko maailmanlaajui: ryhmittyneen sukellusvälineteolli

Kaksi - kovatasoista U.S. Divers hengitysventtiilien sarjaan: Aquarius ja Conshelf Supreme. Aquarius-venttiili on suositeltava kaikille, jotka haluavat edullisen ja samalla varmarakenteisen ratkaisun käyttöönsä. Conshelf Supreme on mielenkiintoinen erityisesti siksi, että se on suunniteltu varta vasten pohjoisten vesien olosuhteisiin. Conshelf Supremen sisäinen jäätymissuoja kertoo juuri tästä.

A.~F

Swimaster MR 12 II, taattua hyväksikoettua Swimaster-Iaatua. -Tehokkaan injektioratkaisun ansiosta erittäin kev\'ttoimirien hengitysven~tiili.

Hengityslaitepaketeissa o.n-nyt -varaa valita! ~engityslaitepakettien vaihtoehdot antav~!: mahdollisuuden mitoittaa hengityslaite entistä tarkemmin oman käyttösi mukaan. Alu Ursuklaitepaketit ovat hinnaltaan edullisia{ Lisäksi kannattaa muistaa, että Alu-säiliö on lähes korroosiovapaa. Vaativampa.an käyttöön suo$ittefemme puoliautomaattisella varailmalia varustettuja Aralulaitteita.

URBUR TeoHisuuskatu 34 20520 TURKU 52

toi sukeltamisen ihmistä lähelle. en musta-keltaisen tunnuksen taakse ~uuden tuotteet jokaisen ulottuville.

Muistettavaa talvi· sukelluksesta - Talvisukellusta saa suorittaa vain kokenut sukeltaja. - Sukellus aina parisukellusta. - Laite oltava taI visukellukseen hyväksytty malli jäätymissuojalla varustettuna. - Huomioitava laitekohtai.set rajoitukset. - Jos laite jäätyy varailma ei toimi. - Merkinantoköysi ja yhdysköysi oltava aina. - Varasukeltaja ja varalaitteet oltava aina paikalla. - Merkinantoköysi ei saa olla jatkettu. Solmujen oltava aukeamattomia. - Köyden oltava riittävän pitkä (n. 30 m). - Varattava sukelluspaikalle useampia köysiä. - Köyden kiinnitys laitteen alle vyötäröön. - Köysi myös pintamiehen vyötäröön kiinni. Pakolliset varusteet: lamppu ja kompassi. - Paineilma niistä olosuhteista, joissa sukelletaan. - Lämmin pukeutumispaikka (teltta) - Avannon koko 2X2 m - A vannon oltava puhdas jäistä. - Lamppu köyden varaan riippumaan, avannosta n. 2 - 3 m. - Avanto työkohteen päälle. - Hiekkaa avannon reunoille. - Samasta avannosta vain yksi pari kerrallaan - Sukeltajilla ainoastaan 20 m etäisyys avannosta. - Käytettävä puhelinta, jos mahdollista. - A vannon teko välineet mukaan

PELASTUSTOIMENPITEET, JOS YHTEYS KATKEAA Sukeltajan tehtävät:

Nousu suoraan jään alle. Laitteen tarkistus. Jäätävä paikoilleen. Siirryttävä pihistyshengi ty kse lle. Annettava ääni- ja valomerkkejä.

Avustajan tehtävät:

- Huomioi köyden suunnan. - Varasukeltaja suorittaa kehäetsin töjä. - Apua paikalle, lisäavantoja. - Varasukeltajan köysi pitempi, kuin vedessä oleva (n . 40> m).

Jaskan mietteitä.

••

Vietettiin tässä jälleen Joulun ja Vuodenvaihteen pyhiä ja läpikäytiin suht. normaalit pakolliset kuviot: syötiin kinkut, kalkkunat ja suutarinlohet parikiloisiksi makkaroiksi tuonne vyötärönseutuun. Kaikki aika ei sentään kulunut ihan syömisen mer keissäkään, vaan täytyi harrastaa jotain helppoa ja pyhiin sopivaa, ja mikäs sen sopivampaa kuin lukeminen. Siinä tuli luettua joululahjakirjat, eri aate- ja harrastussuuntien joululehdet, vanhat ja uudet urheilijain joulut jne. Sanomalehdistä selvisi mm. kuka on minkin urheilulajin paras taitaja Suomessa. Ja kyllähän niitä urheilulajeja harrastetaan täälläkin maailmankolkassa niin, että voidaan valita SVUL:n ja TUL:n ja ties minkä parasta eri sektoreilta sieltä ja täältä päin. Kuka lienee valintojen suorittaja? Lehtien urheilutoimittajat, vai? Ovatko kaikki ne liitot, jotka kuuluvat esim. SVUL:oon, urheilullisia? Vai onko niin. etteivät nk. urheilutoimittajat (valintojen suorittajat) laske urheilusukellustoimintaa urheiluksi? Millään tasolla ei näytä olevan valittu Suomen parasta urheilusukeltajaa. Mielestäni tässä on ristiriitaa ja samalla se osoittaa harrastuksemme aliarvostusta. Tällaisen "pikku asian" julkistamisella edesautettaisiin osaltaan urheilumuotomme tunnetuksitekemistä ja sen arvostamista. Toisaalta eihän tämä tilanne ole harrastuksemme kohdalla mitään uutta. Jo vuosikausia on paikallistasolla käyty ko urheilutoimittajien kanssa palaveria ja sanailua siitä, voisivatko he laskea urheilusukelluksen urheiluksi vai ei. Tässä taitaisi olla esim. liittomme työvaliokunnalle sopiva hetki tarttua asiaan ja yrittää saada toimittajat valitsemaan vuoden -80 paras urheilusukeltaja. Näkisin, että tällä valinnalla olisi kannustava vaikutus tämän hetken aktiivien toimintaan. Joku voi väittää, että on vaikea valita Suomen parasta urheilusukeltajaa, koska harrastuksemme on niin monipuolinen. Mutta hän on väärässä! Valinta on erittäin helposti ja selväpiirteisesti junailtava asia, jos toimeen tartutaan tosimielessä. tuumii Jaska

Myydään vedenalainen valokuvauskalusto Kamera CANON F 1, obj. FD 2/35 mm, tähtäin speed Finder + norm. tähtäin. Hinta 2800 mk Kotelo lisävarusteineen Ikelite SLR + koteloon sovitettu Metz 34 salamalaite, erikoistakakan':' si speed Finder tähtäintä varten, Dome Port kupera etu lasi laajemmille laajakulmille . Hinta 1550 mk Kamera NIKONOS 2, obj. Nikkor 2,5/35 mm + kameraan sovitettu erikoissalamalaite. Hinta 1600 mk Tiedustelut Mauri Törmä koto puh. 90-718313

Ostetaan:

Käytettyjä sukelluslaitteita Puh. ilt. 90-314190

Mibirt Rintamerkit Blue lake Jewelry

Blue Lake Jewerly Torikatu 445100 Kouvola Puh. 951-20201

VOIMAA, TAITOA, KAUNEUTTA (eli •• E S MMAINEN SUKELLUS) Ympärilläni on pehmeä hiljaisuus. Äärettömyyteen asti on sinistä, kuitenkin näen selvästi vain muutaman metrin päähän; ei liikaa kauneutta yhdellä kertaa. Alhaalla on musta syvyys, pimeä tuntematon. Yläpuolellani on kirkasta, kirkasta, aaltoileva peili häikäisee silmiäni. Kellun unessa, olen . jossakin vieraassa maailmassa, josta en halua pois. Olen lähellä taivasta, josta helvetti ei aina ole kaukana. Vain omasta hengityksestäni johtuva pulputus häiritsee tätä rauhaa, ja siitä tiedän, miten todellista tämä on. Katson välillä kättäni, siinä on köysi. Seuraan sitä katseellani, sen toisessa päässä on toinen käsi, joka kysyy minulta, onko kaikki hyvin. Tietenkin on, paremmin ei voisi olla, mutta sitä en pysty käsin selittämään. Silmistäni parini näkee innos-

tukseni, hän vastaa ilkikurisella, mutta turvallisella katseella, josta näkee, että hän ymmärtää. Vaikka hän on tehnyt jo monta matkaa meren sydämeen, hän ei ole unohtanut miten ihmeellisiä ensimmäiset sukellukset ovat. Uimme eteenpäin, laskeudumme vähitellen syvemmälle. Mitä pimeämpää tulee, sitä varmemmaksi tunnen itseni. Innostukseni muuttuu voimaksi, rohkeudeksi, joka ei kuitenkaan ole uhkarohkeutta, vaan varmuutta siitä, että osaa toimia oikein ja turvallisesti, vaikka tulisi hätätilannekin. En ole turhaan istunut kuukausikaupalla luennoilla ja uima-altaan pohjalla, oppi on mennyt perille. Kun nousemme pintaan, tuulee ja aallot heittelevät meitä. Alhaalla oli rauhallista, pinnassa meri on aivan

erilainen, kiihkeä, raakakin. Minun tekee mieleni takaisin syvyyteen, rauhaan, mutta tiedän, että se on mahdotonta. pUlloissa on vain vähän ilmaa jäljellä, ja raajani tuntuvat jo kylmiltä ja puutuneilta. Uusi sukellus olisi nyt kohtalokas, vaikka sen vain vasten tahtoani myönnänkino Meri houkuttelee voimakkaana, ehkä se haluaisi uhrinsa. Merellä on ikuisen rauhan salaisuus, jonka vain muutamat merta rakastavat ovat ymmärtäneet, mereen on hyvä kuolla. Ehkä sukeltamisen onni on siinä, että voi hetkeksi kuitenkin niin vaatimattomien taitojensa avulla tuntea itsensä merta voimakkaammaksi ja nähdä sen salatuimman kauneuden. Kati Koskimies

GSDZOOM nosto .. ja tasapainotusliivi til. 19 litr, 0,4 litr/200 bar säiliö, laite.. syöttö, pikatyhjennys .. ja ylipaine .. venttiilit sekä hengitysannostin. Väri: loisteoranssi.

SEA QUEST W.W. nosto.. ja tasapainotusliivi kak.. soissäkillä, til. 18 litr, 25 gr/C02 panos, laitesyöttö sekä ylipaine .. venttiili. Väri: keltainen. 1980 hinnasto ilmestynyt!

Mk 1.150r

Mk 700r

NEPTO SUB OY AB

TEHTAANK 13, HKl 14, PUH. 62 7770 15

Tiesitkö sinä tämän Wasa-Iaivasta? Lehtemme nuorin avustaja, - vuotias Samuli ehti koulukiireittensä lomassa kirjoittaa meille kiinnostavan tarinan Wasa-Iaivasta. Sukeltamisen lisäksi Samuli on kiinnostunut myös merenkulun historiasta - ja koulunkäynnistä. Esnimmäisen kiinnostuksen kohteen paljastaa tämä varsin perusteellisen tutkimuksen tuloksena syntynyt tarina ja toisen se, että joulutodistuksen keskiarvo ylitti reilusti 9, jota paremman tuloksen sai vain yksi luokkatovereista - ja sekin tyttö.

WASA Vuonna 1628 antoi Ruotsin silloinen kuningas Kustaa II Adolf käskyn rakentaa laivastolle lippulaiva, joka kantaa nänen sukunsa nimeä, Wasaa. Wasan rakensi mestari Hendrik Hybertson. Siihen nousi kapteeni, 2 luutnanttia, 12 aliupseeria, 90 matruusia, 300 sotilasta, 20 ampujaa, 10 käsityöläistä ja muutaman aliupseerin lapset ja vaimo. Wasa kulki 2 km, kallistui ja upposi. Wasa upposi 35 metrin syvyyteen. Sen uppoamispaikalla liikkui paljon aluksia onkimassa laivanosia. Vuonna 1663 Treileben ja Peckell nostivat Wasasta noin 50 pronssitykkiä. Wasan luona oli aina vesi vain 4 astetta. Wasa unohtui sen jälkeen melkein täydellisesti. Vasta 1956 se löytyi. Anders Franzen sen löysi. Hän oli useita vuosia tutkinut arkistoja ja naarannut paikkoja, joissa hän oletti Wasan olevan. Romua tuli, mutta sitten vuonna 1956 tuli Franzenin luotiliinaan pala tammea. Wasa oli rakennettu tammesta. Per Edvin Fältin todisti Wasan löytyneen. Wasa oli vajonnut 5 metriä pohjaliejuun, joten nostosta tuli suurtyö.

Miten Wasa nostetaan oIi vuoden kuuma kysymys. Vastauksia tuli paljon, jotkut mielipuolisia, jotkut harkitsemisen arvoisia. Viimein tehtiin päätös. Laivaston sukeltajat huuhtoivat ruskuilla Wasan kölin ali tunnelit ja vetivät teräsvaijerit tunnelien läpi. Työ tehtiin niin, että sukeltaja piti käsissään ruiskua, joka pehmitti liejun ja toinen letku imi sen. Tunneleita tuli kuusi. Wasaa alettiin tutkia sisältä. Sieltä löytyi paljon tavaroita. Kaikki kiinnostivat arkeologeja paljon. Oli veistoksia, astioita, rahoja, vaatteita, luunpalasia ja osia. Tuli vuosi 1959 ja tunnelit olivat valmiit. Vedessä oli oltu 1300 kertaa. Pelastusyhtiö Neptun toi Wasan luo kaksi ponttoonialusta. Ne olivat Odin ja Frig. Ne nostivat Wasan liejusta ja kuljettivat sitä rantaa kohti lopullisen noston helpottamiseksi. Se tapahtui 18 kertaa. Joka kerta Wasa siirtyi 2 metriä matalammalle. Kuukausi meni ja Wasaa oli siirretty 600 metriä. Se oli nyt 15 metrin syvyydessä. Nyt Wasa oli helpompi tiivistää. Sen tykkiluukkujen saranat ja pultit olivat ruostuneet ja putoilleet. Tykkiportit olivat vajonneet liejuun, joten ne täytyi tehdä uudestaaan. Myös muita Wa-

SAMULI REUNANEN

san osia täytyi tehdä kokonaan uudestaan. Oli huhtikuun 24. päivä 1961. Tukholman satama oli täynnä ihmisiä. TV -kamerat lähettivät kuvaa miljooniin koteihin. Odin ja Frig alkoivat nostaa Wasaa. Pumput kävivät. Wasa nousi hiljaa pintaan. Ensin näkyi kaksi veistosta, sitten parras. Wasa kuljetettiin liejua täynnä kuivatelakalle. Mutaa alettiin siivilöidä ja tutkia Wasaa. Sieltä löytyi paljon ruokaa, astioita, arkkuja ja työkaluja. Jotkut tinapulloissa olleet juomat olivat yhä juomakelpoisia. Restaurointi Wasa-varvetilla jatkuu vielä kauan.

VII VESIKKO-CUP UPPOPALLON KANSAINVÄLINEN TURNAUS PELATAAN KOUVOLASSA 19. -20. 4. 1980 ILMOITTAUTUMINEN MAKSAMALLA OSANOTTOMASKU 150 MK 3. 4. -80 MENNESSÄ SUKELLUS-SEURA VESIKOT RY:N TILILLE KOP/KOUVOLA 107240-1121 6 TIEDUSTELUT: ARI WAHLBERG PUH. 951-47644 ILTAISIN

Räpyläuinnin SM kisojen henki:

Kilparäpylät ja tehovalmennus Turun Impivaaran uimahallissa pidettiiD helmikuun ensimmäisenä sunnuntaina onnistuneet räpyläuiDDiD SM kilpaUut. Kahdeksankymmentä kilpaillJaa, moDikymmenpäinen äänekäs yleisöjoukkue ja mainiosti pelanneet kisajärjestelyt takasivat kilpailujen onnistumisen. Erityisen Uabduttavaa oli juniori-ikäisten ja naisten monilukuisuus kUpalUJabartiua. · .

Turun SM taistolle olivat ominaisia monet tasaiset kilpailut. Sitäkäkin yllättävämpää oli se, että ennätykset eivät näissä kisoissa rapisseet. laajeneeko jaDiorlkllpa? Alle 16 vuotiaiden poikien sarjassa käytiin useita tasaisia kilpailuja. Ja mikä parasta 100 m uinnissa Turun Kalle Kaartovuori sekä Jyväskylän Tapani Lepistö ja J yri Tynkkynen uivat aivan isoisten malliin. Kallen voittoaika oli vain pari sekunttia huonompi kuin miesten vastaavan matkan voittajalla. Kovaa ui myös alle 14 vuotiaiden voittaja Jyväskylän Sami Voutilainen. Hänen voittoaikansa 100 m oli 56,1. Tahti oli saman suuntainen myös tyttöjen puolella. Alle 14 vuotiaissa voittaja Kuopion Tytti Aumala sai ajan 1.00,7, jok-a oli vain pari sekunttia huonompi kuin naisten 100 m voittoaika. Junioreiden kilvassa oli merkittävää nimenomaan se, että osallistujia oli runsaasti. Seurojen olisi nyt kyettävä huolehtimaan asianmukaisesti jälkikasvusta, on satsattava valmennukseen! tuttua tahtia Myös miesten ja naisten lajeissa saavutettiin kautta linjan kohtuullisia tuloksia. Antti Ahven nappasi tällä kertaa SM kultaa 50 m sukelluksessa 20,60 ja 400 m laitesukelluksessa 4.30,2. Taktisesti kisan hienoin suoritus oli kuitenkin Jyväskylän Markku Mustosen voitto 800 metrillä. Markku ui viimeiselle altaanmitalle asti Kouvolan Ari Palveen räpylän tuntumassa ja avasi sitten pellit. Hyvät uimarin ominaisuudet omaava Ari sai loppurutistuksessa tunnustaa räpyläuintia pitkään treenanneen Markun selvästi paremmakseen. Etenkin Kouvolassa ja Jyväskylässä on räpyläuinnin piiriin saatu hyviä uimareita. Tästä on esimerkkinä Kouvolan Vesikkojen saavuttama 4 X 200 m räpyläuintiviestin ylivoimainen voitto. Joukkueessa ei uinut yhtään heikkoa lenkkiä. Kikpauintia harrastavien lajivalikoima on kuitenkin toistaiseksi sup~a. Tästä

on osoituksena Vesikkojen vaatimaton menestys seurojen välisessä kilvassa. Yleisesti ottaen on varmasti Suomen räpyläuinnille onneksi, että altaassa alkaa näkyä myös uintivalmennukseen tottuneita. He tietävät millaista oikea, valmennus on ja toivottavasti osaavat vaatia sitä myös räpyläuintia harjoitellessaan. löytyykö valmentajia Missä sitten on syy, kun Turussa ei tehty uusia SE tuloksia? Minusta kyseessä ei niinkään ole se, että räpyläuinnin SE:t olisivat niin kovaa valuuttaa, ettei niitä enää hevin horjuteta. Kyse on pikemminkin siitä, että räpyläuintimme ennätykset ovat harvojen lujasti harjoitelleiden -naisten ja miesten saavuttamia tuloksia. Kuinkahan paljon esimerkiksi laitesukelluksiin osallistuvat kilpailijat satsaavat nykyään oman lajinsa harjoitteluun? Kuitenkin pitäisi olla itsestään selvää, että SM kilpailuissa ei pitkän päälle voi olla suolana pelkästääm runsas osallistujamäärä. Lajin eteenpäin meno vaatii kovia tuloksia kautta linjan. Nämä kovat tulokset syntyvät kuitenkin vain ammattitaitoisen val-

mentajakaartin myötä. Tässä yhteydessä en malta jälleen kerran olla ihmettelemästä mitä ja missä puuhailee SUSL:n räpyläuintivaliokunta? Ensisijassa sen tehtävänä on tehdä käytännön työtä räpyläuintitietouden lisäämiseksi. Tämän työn pitäisi sitten kuulua kerhoissa ja näkyä tulosluetteloissa. Nyt on jo pari vuotta poljettu paikoillaan! Mitä tulee ennätystuloksiin! kilpaväliDeet kehittyvät Positiivinen piirre Turun halli SM kilpailuissa oli se, että yhä useammalla kilpailijalla oli asian mukainen kilpailuvarustus. Pieniä paineilmalaitteita, erikoisräpylöitä ja snorkkeleita oli runsaasti. Näin tietysti pitääkin olla. Räpyläuintivaliokuntamme ' luonnollisesti seuraa valppaasti välineiden kansainvälistä kehitystä ja informoi kerhoja alan uusimmista virtauksista. kisakoneisto pelaa Rehti~n kilpailijoiden ja huumorintajuisen katsojakunnan ohella tämän vuoden halli SM kilpailuista jäi mukana olleille hyvä maku suuhun sen vuoksi, että kisakoneisto toimi mainiosti. SVUL:n 'Varsinais-Suomen piiri oli Kenneth Wiklundin johdolla polkaissut kokoon jälleen kerran mainiot kilpailut. Orion malja matkasi jälleen kerran Jyväskylään mutta sitä katsellaan himokkain silmin myös Turussa, Kuopiossa ja Kouvolassa. Tämän vuoden SM kilvan päällimmäiseksi anniksi jää kuitenkin se tosiasia, että räpyläuintia harrastavilla kilpailijoilla, etenkin junioreilla täytyy olla tukenaan asiantunteva valmentaja-' kaarti, jos SM kilpailujen tulostasoa aiotaan merkittävästi kohentaa. Teksti ja kuvat Markku Salo

SM-Räpyläuintikilpailut 1980 Turussa, Impivaaran uimahallissa 2.2.1980 TULOKSET: 25 + 25 m sukellusuinti alle 14 v tytöt 1. Aumala, Tytti Kuopion Urheilusukeltajat 29,1 2. Saukkonen, Minna Jyväskylän Delfiinit 30,1 25 + 25 m sukellusuinti alle 14 v pojat 1. Hätinen, Mika Kuopion Urheilusukeltajat 25,2 2. Nykänen, Juha Jyväskylän Delfiinit 27,2 3. Voutilainen, Sami Jyväskylän Delfiinit 27,8 4. Silander, Juha 25 + 25 m sukellusuinti alle 16 v tytöt 1. Kiuru, Auli Jyväskylän Delfiinit 26,1 2. Närevaara, Minna Kuopion Urheilusukeltajat 29,0 3. Saukkonen, Minna Jyväskylän Delfiinit 29,9 4. Pulkkanen, Eeva 25 + 25 m sukellusuinti alle 16 v pojat 1. Kaartovuori, Kalle Saaristomeren Sukeltajat 23,6 2. Peltola, Petteri Saaristomeren Sukeltajat 24,0 2. Tynkkynen, J yri Jyväskylän Delfiinit 24,0 2. Lepistö, Tapani, 5. Kotilainen, Jyri, 6. Knuutinen, Erkki, 7. Leskinen, Tuomo, 8. Kärnä, Heikki, 9. Iljamo, Jari, 10. Kairaniemi, Esko, 11. Jääskeläinen, Olli. 50 m perusväiinesukellus naiset 1. Repo, Paula . Jyväskylän Delfiinit 24,1 2. Portman, Hannele Jyväskylän Delfiinit 26,0 3. Kiuru, Auli Jyväskylän Delfiinit 26,8 4. Kaskimies, Kati, 5. Spring, Hannele, 6. Mälkiä, Irmeli. 50 m perusvälinesukellus miehet 1. Ahven, Antti Jyväskylän Delfiinit 20,1 2. Arasola, Rauno Saaristomeren Sukeltajat 21,0 3. Partanen, Ari Kouvolan Vesikot 21,3 4. Raatikainen, Juha, 5. ~jungqvist, Lauri, 6. Kojonen, Eero, 7. Osterberg, Ari, 8. Kervinen, Jorma, 9. Leimulahti, Petri, 10. Tanttu, Antti. 100 m laitesukellus naiset 1. Repo, Paula Jyväskylän Delfiinit 1.01,4 2. Portman, Hannele Jyväskylän Delfiinit 1.06,2 400 m laitesukellus miehet 1. Ahven, Antti Jyväskylän Delfiinit 4.30,2 2. Mustonen, Markku Jyväskylän Delfiinit 4.32,1

3. Arasola, Rauno Saaristomeren Sukeltajat 4.44,0 4. Saarinen, Jukka, 5. Molin, Kai. 100 m räpyläuinti alle 16 v tytöt 1. Kiuru, Auli Jyväskylän Delfiinit 1.01,3 ·2. Saukkojnen, Minna Jyväskylän Delfiinit 1.02,5 3. Närevaara Minna Kuopion Urheilusukeltajat 1.07,2 4. Pulkkanen. Eeva. 100 m räpyläuinti alle 16 v pojat 1. Kaartovuori, Kalle Saaristomeren Sukeltajat 52,0 2. Lepistö, Tapani Jyväskylän Delfiinit 52,9 3. Tynkkynen, Jyri Jyväskylän Delfiinit 4. Leskinen, Tuomo, 5. Knuutinen, Erkki, 6. Kärnä, Heikki. Kilpailun ulkopuolella: Kotilainen, Jyri, Jääskeläinen, Olli. 400 m räpyläuinti naiset 1. Repo, Auli Jyväskylän Delfiinit 4.27,1 2. Portman, Hannele Jyväskylän Delfiinit 4.34,4 3. Kiuru, Auli Jyväskylän Delfiinit 4.56,5 4. Suominen, Kristiina, 5. Haavisto, Riitta. 800 m räpyläuinti miehet 1.. Mustonen, Markku , Jyväskylän Delfiinit 8.36,0 2. Palve, Ari Kouvolan Vesikot 8.39,0 3. Jalava, Rami Saaristomeren Sukeltajat 9.31,1 4. Vaittinen, Vesa, 5. Ljungqvist, Lauri. 100 m räpyläuinti alle 14 v tytöt 1. Aumala, Tytti Kuopion Urheilusukeltajat 1.00,7 2. Saukkonen, Minna Jyväskylän Delfiinit 1.01,8 3. Rantanen, Maija Saaristomeren Sukeltajat 1.13,1 4. Pekola, Katri. 100 m räpyläuinti alle 14 v pojat 1. Voutilainen, Sami Jyväskylän Delfiinit 56,1 2. Nykänen, Juha Jyväskylän Delfiinit 1.04,6 3. Silander, Juha Kuopion Urheilusukeltajat 1.05,4 4. Skrifvars, Hans. 100 m räpyläuinti naiset 1. Portman, Hannele Jyväskylän Delfiinit 57,8 2. Repo, Paula JYVäskylän Delfiinit 58,4 3. Spring, Hannele Urheilusukeltajat ry. HKl 59,4 3. Kiuru, Auli, 5. Lindeberg, Enni, 6. Suominen, Kristiina. 100 m räpyläuinti miehet 1. Lukkarinen, Pekka Saaristomeren Sukeltajat 50,1 2. Partanen, Ari Kouvolan Vesikot 50,4

3. Leimulahti, Petri

Kouvolan Vesikot 50,9 4. Palve, Ari, 5. Väänänen, Antti, 6. Raatikainen, Juha, 7. Ahven, Antti, 8. Kervinen, Jorma, 9. Käki, Antti, 10. Salminen, Jouni.

Konkarit 400 m räpyläuinti 1. Miettinen, Pentti Kuopion Urheilusukeltajat 5.23,6 2. Moberg, Matti Saaristomeren Sukeltajat 5.34,9 3. Niemelä, Kalevi Saaristomeren Sukeltajat 6.14,0 100 m laitesukellus miehet 1. Österberg, Ari Sukeltajat ry. 49,2 2. Ahven, Antti Jyväskylän Delfiinit 50,4 3. Arasola, Rauno Saaristomeren Sukeltajat 54,2 4. Kojonen, Eero, 5. Kervinen, Jorma. 4 X 100 m sekaviesti alle 14 v T + P 1. Jyväskylän Delfiinit 4.04,9 Sami Voutilainen, Manne Manström, Minna Saukkonen, Juha Nykänen 2. Kuopion Urheilusukeltajat 4.15,5 Mika Hätinen, Juha Silander, Petri Aumala, Tytti Aumala 3. Saaristomeren Sukeltajat 5.13,4 Katri Pekola, Mia Ljun~qvist, Maija Rantanen, Hans Skrifvars 4 X 100 m räpyläuintiviesti alle 16 v T + P, 1. Jyväsky1än Delfiinit I 3.41,4 Sami Voutilainen, Tapani Lepistö, Jyri Tynkkynen, Heikki Kärnä 2. Saaristomeren Sukeltajat 3.46,6 Kalle Kaartovuori, Jari Iljamo, Petteri Peltola, Jussi Kopra 3. Kuopion Urheilusukeltajat 3.56,3 Mika Hätinen, Erkki Knuutinen, Tuomo Leskinen, Esko Kairaniemi 4. Jyväskylän Delfiinit II 4.51,1 Janne Manström, Alusniemi, Juha Nykänen, Lampinen 4 X 100 m räpyläuintiviesti naiset 1. Jyväskylän Delfiinit 4.06,5 Pulkkanen, Portman, Kiuru, Repo 2. Urheilusukeltajat ry. HKl 4.17,8 Lindeberg, Castran, Kaskimies, Spring 4 X 200 m räpyläuintiviesti miehet 1. Kouvolan Vesikot 7.50,2 Käki, Partanen, Leimulahti, Palve 2. Saaristomeren Sukeltajat 8.04,7 Jalava, Arasola, Kaartovuori, Lukkarinen 3. Jyväskylän Delfiinit 8.09,8 Tynkkynen, Lepistö, Mustonen, Ahven

Suunnistus tapahtumia Kesäksi 1979 oli päätetty aloittaa osanotto CMAS:n sääntöjen mukaisiin suunnistustilpaDuiIdn. Talvella oli Prolle rakentanut 4 su1lDJlJstustorpeedoa. siis paineilmapuIloon IHtettyä suunnistuslaitetta. Tämä pidetään ojennetuin käsivarsin kasvojen edessä, eikä selässä siis ole laitetta lainkaan. Nämä valmistuivat kuitenkin niin myöhään, .ettei keritty kunnolla kokeilemaan, eDilenkuin lähetettiD Prolle ja Peter Jansson ulkomaille kilpailemaan.

Käpyiät. Lasikuituräpylöiden valmistus tuottaa monelle maalle vaikeuksia. Eräs virolainen tekee 25 paria vuodessa, niitä käyttävät Neuvostoliiton kilpailijat. DDR valmistaa kauniimmat ja ehkä parhaatkin räpylät, jokainen . pari numeroitu. Saajat kuittaavat nimellään, jos myy räpylänsä saa potkut joukkueesta. Insinööri, joka johtaa näiden ja muiden erikoisvarusteiden valmistuksen, oli mukana kilpailuja seuraamassa. Positiivmeu kokemus. Suomalaiset - ja muut Pohjoismaat - pystyvät paljon . paremmin etsimään silloin kun menee rastin ohi. Kun kuuman sarjan kilpailija ohitti rastin oli usein peli täysin menetetty koska etsintä ei onnistunut. NegatiiVista. Olemme aivan liian hitaat. Emme vielä lainkaan hallitse tekniikkaa laite käsissä kasvojen edessä. On saatava kaikille kunnon räpylät. On opittava uimaan ilman pukua, tehtävä litteät lyijypainot, virtaviivaiset veneenmuotoiset poijut (joka kilpailijalla on oma poiju), uudet paremmat pulloihin liitetyt härvelit. Ja mitä tämä maksaa, ja kuka maksaa, kuka tekee, ja milloin saamme veteen kilpailijat jotka todella ovat kilpailukunnossa?? Kilpailun järjestelyt ovat upeat, asuttiin isossa kolmen huoneen kämpässä - joka maalla oma - oli nätti tyttötulkki joka monta kertaa päi-

on 6 t. joka >päivä (meillä ehkä 1- 2 Kans.invä6set JdIpaUut, Malmö, kertaa ennen kilpailua). KarsintaRuotsi 15 -17. 06. kilpailuissa sekunnit ratkaisevat Kansainvälisyys rajoittui DDR:n ja ketkä pääsevät ulkomaanmatkoja teSuomen osanottoon. DDR:n ylivoi- kemään. Amiraali toimii joukkueenma oli melkoinen 5-pisteradalla johtajana. Mikäli veden lämpötila mutta n~S. tähtiradalla ruotsalaiset suinkin sallii sukelletaan vain uimasaavuttivat kolmoisvoiton. Mahdolli- puku päällä, jolloin ei lyijyä tarvita. sesti oli DDR:n mittaustyö hieman Jotkut käyttävät märkäpuvun houepäonnistunut, näissä lajeissa nimit- suja, yläruumis paljaana. Litteä lyitäin joukkueen mittausmiehet nou- jylevy housuihin vatsan päälle ja sevat auringon mukana mittaamaan päällimmäiseksi tiukat kumiset pikradan etäisyydet ja suunnat, jotka kuhousut, siinä asu. Puukko on sitten annetaan oman joukkueen kil- ohuttateräsvannetta litteässä tupespailijoille. MONK-kilpailu on taas sa, joka teipataan käsivarteen tai ilCMAS:n muunnos pohjoismaalaises- mapullon kylkeen. Snorkeli on jäta parisuunnistuksesta,ja sekin päät- tetty tarpeettomana pois - kilpailun tyi ruotsalaiseen kolmoisvoittoon. aikana jokaista kilpailijaa seuraa Hieman yllättäen 'kolmantena oli . oma saattovene. Koska esim. 5.,.pistetyttöpari, niin myös nelosena kaksi rata on aina samannäköinen on joDDR-tyttöä. Prolle ja Peter olivat kaista käännöstä rasteilla harjoiteltu kuudentena, heidän paras sijoituk- satoja kertoja joten rastilla ei mene sensa näissä kilpailuissa. Suomalai- sekuntiakaan hukkaan uuden suunset tekivät virheitä jotka johtuivat nanhakemiseen. Ajat 650 m radalla tottumattomuudesta sääntöihin sekä ovatkin kuumassa sarjassa hiukan suunnistustorpeedojen puutteista. päälle 6 min. kun taas turistiluokan Mutta paljon opittiin, ja seuraavaksi sukeltaja täydessä puvussa, lyijypiti lähteä lisää oppimaan EM-kisoi- vyöllä, riittävää harjoitusta ja kunhin. toa vailla, vaivoin pääsee maaliin 12 jatko siv. 21 min:ssa. EM-ldlpallut Cbrudim-järveIIä (Tseb~koslovakla) 26. 8. - 1. 9. Kilpailuihin otti osaa 15 maata. Poh- SUUNNISTUSKILPAlLUJEN TULOKSIA joismaista vain Norj.a puuttuLSuo- Malmö 15-17.06 mesta ottivat osaa Edvin Malmsten Miesten sarjassa 19 osanottajaa joukkueenjohtajana sekä Aarne Tähtirata Kokko, Boris Aarnio, Prolle ja Peter 5-pisterata 1. S.O. Olander Ruotsi DDR 1. Norbert Wascke Jansson. Lajeina olivat M-rata, 5-pis2. Manfred Trieb Ruotsi 2. Roland Vogt DDR terata, tähtira ta , joukkuekilpailu ja 3. Kurt Svenblad Ruotsi DDR 3. J.U. Friemann MONK eli parikilpailu. Kunakin 4. Roland Vogt DDR DDR 4. UweWorm päivänä oli v.ain yksi laji, joten viik5. Michael Arndt DDR Ruotsi 5. Manfred Trieb ko siinä meni. Peter ja Prolle Jansson hylätty vir13. Peter Jansson Suomi Esimerkkinä valtavasta erosta tuheiden takia risti kilpailija- ja ammattilaisryhmän välillä voidaan ottaa Neuvostoliiton joukkue, joka veikin suurimman Parisuunnistus . osan mitaleista. Harjoitusta vedessä aika 16.39 Ruotsi 1. Svenblad - Olander Ruotsi 18.03 2. Hilding - Löfman Ruotsi 18.25 3. Britt-Marie- Kjell Wollin DDR 20.31 4. KarIa Wilke - KarIa Vogt 4. Kuopion Urheilusukeltajat 8.15,1 DDR 20.44 5. N. Waschke -J.U. Friemann Leskinen, Malmisaio, Ker21.13 Suomi 6. Peter- Prolle Jansson vinen, Väänänen Seurojen vällDea piltetllpallll 1. Jyväskylän Delfiinit 199 . EM-kilpallat, Chrudim 26.8. - 1. 9. Suomalaisten parhaat sijoitukSet: 2. Saaristomeren Sukeltajat 90 (45 osanottajaa). M-rata, 38. Peter Jansson 3. Kuopion Urheilusukeltajat 59 (45 osanottajaa) Prolle Jansson 5-pisterata 36. ·4. Kouvolan Vesikot 28 (45 osanottajaa) Tähtirata 32. Peter Jansson 5. Urheilusukeltajat ry. Helsinki 18 (15 osanottajaparia) MONK-rata 7. Prolle+ Peter 6. Sukeltajat ry. Helsinki 8 (15 joukkuetta) Kokko, Aarnio, Jansson, Jansson 7. Rauman Urheilusukeltajat 3 Joukkuekilp. 13.

6mm

lor rine ~t, ~t REGULAR BERMUDA LYCRA

Regular Bermuda Lycra

595:- 655:770:- 840:935:- 1020:-

SUKELLUSPUVUT Englannista n

~\ (I\

400:525:635:-

220:280:340:-

460:595:720:-

, t,t \1 L fn

Ii II l '

1ft.

' 1

370:470:580:-

470:570:680:-

550:705:840:-

610:775:930:-

~\ ),

70:75:100:-

95:95:120:-

= sileä tai kuviollinen kumipinta sisus punainen tai sininen

= NeOprene} " . = Lycra värit.

punainen, sininen, vihreä, oranssi, violetti, musta, valkoinen Koristenauhoin

Maahantuonti: Myyrymäentie 4 N. 01600 Vantaa 60. Finland.

TYÖV ALIOKUNT A: Mauri Vallema, puh.joht. Leila Jakobsson Per-Olov Jansson Kalervo Rehnbäck Kyösti Tissari, siht.

Tikkakoski Espoo Helsinki

" Lahti

KOULUTUSVALIOKUNTA: Jouko Moisala puh.joht. Raisio Pentti Halonen Joensuu Hans Joki Vaasa Risto Konttinen Turku Risto Martikainen Rovaniemi Leif Thoren Helsinki LAITESUKELLUS- JA TEKNIIKKA VALIOKUNTA Kalevi Turkka, puh.joht. Tampere Timo Vikman Esko Jokinen " Ora Patoharju Helsinki Jorma Karhunen Kuopio Jyri Vahvelainen Tampere NUORISOV ALIOKUNTA Tapani Toijonen, Kouvola puh.joht. Raisio Jouko Moisala Seppo Multamäki Turku Jukka Nupponen Joensuu Koria Ilpo Raatikainen

Valiokunnat v. 80 RÄPYLÄUINTIVALIOKUNTA Juhani Kuosmanen, Kokkola puh.joht. Turku Vesa Raita Jaana Castren Espoo Helsinki Ari Österberg SUKELLUSKALASTUSVALIOKUNTA Kyösti Tissari, puh.joht. Lahti Stig Helander Hanko Ben Mattsson Turku Henrik Rosenius Helsinki Juha Vanhanen Lahti Antti Ahven Jyväskylä SUKELLUSSUUNNISTUSVALIOKUNTA Peter Jansson, puh.joht. Loviisa Per-Olov Jansson Helsinki Ossi Johansson Porvoo Edvin Malmsten Kirkkonummi TIEDEV ALIOKUNTA Jukka Mankki, Kangasala puh.joht. Pentti Kangas Oulu Pentti Nyrönen Hanko

90-5631011

TURVALLISUUSVALIOKUNTA Edvin Malmsten, Kirkkonummi puh.j?ht. Roger Ostman " Matti Jungberg Helsinki Tapani Korhonen Kirkkonummi Riitta Siekkeli UPPOP ALLOV ALIOKUNT A Ari Wahlberg, puh.joht. Kuusankoski Eero Kojonen Turku, Varkaus Vesa Saarelainen Joensuu Pauli Hämäläinen Lappeenranta Lauri Ljungqvist Turku Kalervo Rehnbäck Helsinki Antti Väänänen Kuopio V ALMENNUSV ALIOKUNTA Ilpo Raatikainen, puh.joht. Koria Jäsenet: Kunkin kilpailutoimintaa harrastavan valiokunnan puheenjohtaja, tai hänen valtuuttamansa henkilö. LÄÄKÄRITOIMIKUNTA Seppo Sipinen, puh.joht. Helsinki Roger Östman Kirkkonummi Kari Viitala Espoo

jiltk. siv. 19 vässä tuli kysymään oliko kaikki hyvin ja voiko hän millään auttaa, ja Edvin juoksi kokouksissa ja hoitoi yhteydet kilpailujohtoon. Lippuja oli paljon, musaa ja puheita, ja kilpailupaikalla kaikki toimi jämtisti ja hyvin, ettei ollut edes kielivaikeuksista mitään haittaa. Pisteissä . Suomi jäi viimeiseksi, mutta realistinen mahdollisuus on tulla seuraavan kerran viimeistä edelliseksi, sillä Luxemburg oli melkein yhtä heikko.

Yösuunnistuksen SM-kilpailut Ahvenistolla 6. 10. Ahveniston Vesi pedot järjestivät taas kerran hienosti nämä tietääksemme maailman ainoat jokavuotiset yösuunnistukset. Ruotsissa ovat kuitenkin tulossa - Aarne Borlin on jo järjestänyt siellä yhden harjoituskilpailun. Vesi oli kirkasta Ahvenistonjärvessä ja ilma tyyni. Joka kilpailijalla valaistu poiJu pinnalla, rasteilla taskulampunpolttimot joiden valo näkyi melkein 10 m päästä. Useimmat kilpailijat pääsivätkin vaikeuksitta maaliin, pulmia oli vain niillä jotka sukelsivat liian syvälle, jolloin rastin valo oli yläpuolella eikä näkynyt. Oikean syvyyden pitäminen pilkkopimeässä onkin tämän lajin ehkä suurin vaikeus. Viime vuoden voittajat OllilaHeikkinen saivat tyytyä toiseen sijaan, Janssonit olivat silloin toisena, uivat nyt selvästi nopeammin, kiitos ehkä Prollen uudet DDR:n suunnistajilta saadut räpylät.

Per Olov Jansson

Suomen Urheilusukeltajain Liitto r.y. Kilpailukalenteri 1980 pvm

laji

status

paikka, järjestäjä

19.1 21.1 2.2 2-3.2 2.2 16.2 17.2 2.3 8-9.3 1.3 9.3 29.3 19.4 19-20.4 1.5 3-4.5 25.5 31.5 30.4-5.5 13-15.6 14-15.6 21.6 5.7 5-6.7

räpyläuinti uppopallo räpyläuinti uppopallo uppopallo räpyläuinti uppopallo uppopallo räpyläuinti uppopallo uppopallo uppopallo räpyläuinti uppopallo räpyläuinti uppopallo suunnistus räpyläuinti suunnistus räpyläuinti suunnistus räpyläuinti räpyläuinti kalastus

yleinen pohjoismainen mestaruussarja yleinen pohjoismainen mestaruussarja kansainvälinen cup yleinen pohjoismainen mestaruussarja mestaruussarja PM-kilp. halli kansainvälinen cup mestaruussarja kansainvälinen cup yleinen pohjoismainen Vesikko Cup yleinen pohjoismainen PM-kilp. Murena-halli yleinen pohjoismainen International Trophy EM-junior epävirall. maaottelu yleinen pohjoismainen Nordisk Cup SM

Norja Turku, Joensuu

9.8 16-17.8 23.8 30.8 30-31.8 30.8 6.9 viikko 36 viikko 37 21- 22.9 4.10

räpyläuinti suunnistus räpyläuinti räpyläuinti kalastus kalastus räpyläuinti räpyläuinti suunnistus suunnistus suunnistus

Nordisk Cup yleinen pohjoismainen Nordisk Cup yleinen pohjoismainen PM HangöCup Nordisk Cup MM EM PM SM -yösuunnistus

18.10 15.11

räpyläuinti räpyläuinti

yleinen pohjoismainen yleinen pohjoismainen

Kouvola, Kuopio Stuttgart Grenä, Tanska Joensuu,Lappeenranta Kuopio, Turku Suomi MUnchen Kuopio Stuttgart Turku Kouvola Loskär, Ruotsi Tanska Porvoo GuldhoJmen, Norja Stechlinsee, DDR Saksa Ruotsi Eidsvoll, Norja Hanko Hanko, Lahden Pingviinit järj. Tanska Suomi Norja Hundsvaer Rundt, Norja Hanko, Aqua Divers Hanko Tukholma Bolzano, Italia Norja Hämeenlinna, Ahveniston Vesip. Göteborg, !luotsi Hadsund, Alborg, Tanska

SPORT JA srARI Tut.klmuksen lTKlIIaan PollttaD.s StlOrt Ja Stark PrCleln ylidess8 parantavat tyysISIa suorituskykyä. RlJOlsin markkinatUOfTlIOSlulO vahvistaa taman va neen tOOeksJ 'Pooian

umeiluliilOO olyrmapall1omostallle teettamässa tutklmt.d<ses· sa tOOettllo flntoJ· palllorrnostJlilla mm

seuraavaa' - SUOOIU~ky parani jOlla 24 - pammstctulQS paranl keskI-

maann 8.12 kg - rT)illlohapJxlveJan sIetokyky OOUSI kQrkeanmakSl

Tarkeala - prOlellruvallTlISleemme lrooytyy rrulte! 100% SlkSl ptenefI1)I armsl ~ US tuonellam~ ei oIe- lihottavaa sivuvallUJlUSla co

saatavana luootalStootekaunOlsla. JOissa myos eslneemme

seIta ehntatV~eflll<l<elden loontal5tUOleosaslOllla

Tuoneemne ~at aaVistuksen velTon mulla kalllirTlOla, muna mklen I~kuus 00 IUlkl/llUJ(Srn tOOlstettU. poliabs Sport ja SIirt PnDin pnltml suontuskykyisi todistettavasti.

. . . ..

':.

•

... .

Luokkatarkastajien neuvottelupäivä Luokkatarkastajien toinen neuvottelupäivä pidettiin 17. 11. Turussa, Koululaiva Suomen Joutsenella. Osanottajia tilaisuuteen saapui seitsemän, yksi Itä-Suomesta ja muut Etelä- ja Lounais-Suomesta. Puheenjohtajana toimi Jouko Moisala. Neuvottelutilaisuuden pääaiheina olivat luokkasuoritusten vastaanotto, ohjeet sukelluskäytännöksi ja kouluttajakoulutus 1980. Luokkasuoritusten vastaanottoohjeet käsiteltiin yksityiskohtaisesti ja päätettiin jättää koulutusvaliokunnalle hyväksyttäväksi. Keskusteltiin ohjeista sukelluskäytännöksi, tehtiin joitakin muutoksia ja hyväksyttiin. Tehtiin koulutusohjelma Hämeenlinnassa pidettäville kouluttajien

opintopäiville. Samalla päätettiin jättää katastrofirutiiniohje tarkastettavaksi ja korjattavaksi Suomen Sukelluslääkäriyhdistykselle ja kouluttajille yhteistyönä. Ohje otetaan esille ensimmäistä kertaa Hämeenlinnassa samoin sukellusvanhimman varusteet. Muita esilletulevia asioita oli luokkatarkastajien tehtävien täsmentäm inen, josta päätettiin . keskustella seuraavilla neuvottelupäivillä. Päätettiin myös, että ei oteta kantaa "hylkyrosvoiluun", jätettiin johtokunnan päätettäväksi toimenpiteistä. Seuraava neuvottelutilaisuus on keväällä 1980. Riitta Siekkeli sihteeri

URHEILU

SUKELTAJA Suomen urheilusukeltajain Liitto ry:n jäsenlehti . lehti postitetaan sukeltajille, joiden osoitteet kerhot ovat toimittaneet liitolle ja joiden jäsenmaksut on maksettu. Muuten on lehteä saatavana liiton toimistosta. Toimitusneuvosto ORA PATOHARJU PENTTI PUHAKKA HENRIK ROSENIUS SEPPO SIPINEN MAURI VALLEMA ERKKI METSÄVUORI Päätoimittaja Erkki Metsävuori Kustavintie 9 C 24 20310 Turku 31 k.921-391098 t. 921-333600 Toimitussihteeri Eeva Nyqvist Nostoväenkatu 15 C 46 20350 Turku 35 k. 921-381804 t. 921-332321 Ilmoitustilan myYnti Tellervo Rouhiainen Pietarink. 16 B 35 00140 Helsinki 14 90-4550044 Ilmoitushinnat: 1/1 sivu 1/2 sivu 1/3 sivu 1/6 sivu Lisävärit å

950 750 400 280 300

mk mk mk mk mk

Lehteen tarkoitetut kirjoitukset on osoitettava toimitussihteerilIe. N:o 1 2 3 4 5

Teksti 16.01 06.03. 02.05. 04. 09. 06 . 11.

Ilmoitukset 07.02 . 28.03 . 23. 05 26.09. 23. 11.

Toimitus jättää kirjoittajille vastuun heidän mielipiteistään. Osoitteenmuutokset: Urheilusukelta ja-lehti Kustavintie 9 C 24, 20310 Turku 31 Vuosi kerta

50 mk

Liiton toiminnanjohtaja Leila Jakobsson puh. toimeen 90-4737257 klo 9.00 -12.00, os. Suomen Urheilusukeltajain liitto ry. , Topeliuksenkatu 41 a 00250 Helsinki 25 Oy Turun Sanomat Turku

OPTOMEC OY:n välinevalikoima on kehitetty vaativaa suomalaista sukeltajaa ajatellen. Haluammekin tarjota alan harrastajalle kunnon välineet kilpailukykyiseen hintaan. Tuotevalikoimamme koostuu alan tunnetuimpien valmistajien parhaista tuotteista, jotka ovat hyväksyttyjä sukeltajien keskuudessa kaikkialla maailmassa. Löytääksemme NE OIKEAT välineet, on apunamme ollut joukko vaativia suomalaisia ammattija urheilusukeltajia lähtökohtanaan ja päämääränään Suomen vedet. UUSI VUOSIKYMMEN on tuonut tullessaan uusia laatuvälineitä, joten tule tutustumaan niihin tai tilaa uusi esitteemme ja hinnastomme.

AMMATTI- JA URHEILUSUKELLUSVÄLINEITÄ • PAINEILMA-ASEMA HUOPALAHDENTIE 13, 00330 HELSINKI 33, PUH. 90-485817

26.-27. 4. 1980 :y

SUO EN URHEILUSUKELT 00140

HELSI~Kr 1~

KEVÄTPÄIVÄT Perinteelliseen sukeltajatapaan tavataan, rupatellaan ja Vllnaytaan. Ohjelmassa mm. "Löytöpaneeli" Viranomaiset vastaavat sukeltajille ja antavat ohjejta vesistölöydöistä

KEV ÄTKOKOUS Kevätkokoukselle sääntöjen mukaan kuuluvat asiat. Lähemmät ohjeet ja paperit postitetaan seuroille hyvissä ajoin ennen kokousta.

MAJOITUS: Hotelli Valkeala 2-hengen huoneissa Pakettihinta sis.: petipaikan, tulokahvin, päivällisen, aamupalan, lounaan ja saunavuoron

Hoida varauksesi ajoissa hintaan

129.·-

100 ensimmäistä mahtuu mukaan. Varaukset merkillä "Sukeltaja" 18. 4. mennessä.

• suosmu TANSSIRAVINTOLA, JOSSA • • • •

HYVÄT ORKESTERIT JA OHJELMAT CHAINE DES ROTISSEURS-KEITTIO A-OIKEUKSIN VARUSTETTU KAFETERIA ERINOMAISET KOKOUSTILAT SUOSITTU MATKAILU- JA PERHEHOTELLI

HOTELLI VALKEALA PUH. 951-850091 Kouvolasta 7 km Mikkeliin päin