Urheilusukeltaja 1979 2

ISSN 0358-0&9 VOL 18. 1979

HUHTIKUU

N:o 2 1979

URHEILU

SUKELTAJA 18.04.1979

Sivu 3 4 6 8 11 14 15 16 17 18 19 20 21 22

Pääkirjoitus Kevätsää ja sukeltaminen Mihin menet uppopallo Lisää valoa ...

Nyt on aika URSUK- diving team VIIIKalakukkoralli Valmennusvaliokunta Biskopsö 78 - 79 Porvoon jokiuinti III Murena ralli Älä unohda nappulaa Heikki Särmän tö Kokkolan kirjeenvaintajamme Lomakemalleja

Kansikuva: Kevätsukelluksia Mika Räisänen

Englannin liiton äänenkannattaja DIVER varoittaa vuoden ensimmäisen numeron pääkirjoituksessa seuraavaan tapaan; nämä vakavat sanat sopivat numeroita hieman muutellen yhtä hyvin meillekin: "Nyt on aika uuden vuoden päätöksiin ja yksi päätös, jonka toivomme teidän tekevän heti, on se, että pysytte hengissä ja hyvissä voimin tänä vuonna.

Syy tähän vetoomukseen on se, että mikäli 1979 jatkuu edellisen vuoden tapaan, 12 teistä kuolee ja 80 teistä joutuu kokemaan sen, mitä kaunistellen sanomme 'tapahtumaksi'.

Näihin 'tapahtumiin' kuuluu 29 sukeltajantautitapausta, yli kaksi kertaa enemmän kuin 1976 ja 1977.

Todella, British Sub-Aqua Club'in jäsenien onnettomuustiheys on noussut kolminkertaiseksi näihin aikaisempiin vuosiin verrattuna.

Sukellus ei ole vaarallinen urheilu - jos sääntöjä noudatetaan. Mistä siis on kysymys?

Syvät sukellukset näyttävät olevan yksi syy: 63 % sukeltajantautikohtauksista seurasi yli 30 metrin syvyisiä sukelluksia. Viidesosa kaikista tapauksista johtui huolettomuudesta, uhri ei edes tiennyt tarkkaa syvyyttään tai sukellusaikaansa.

Näyttää siltä, että koko joukko sukeltajia, muutama 'vanhus' niihin luettuna, on halveksinut sukelluksen sääntöjä. Yksi myönsi, ettei hän ollut välittänyt pitää 50 minuutin dekompressiota sanoen: "Olen pärjännyt ennenkin ilman sitä, miksen nytkin?"

Tyypillistä on myös, että kuolleista yksikään ei ollut sukellusparinsa näkyvissä.

Lopuksi, jotkut sukeltajat ajattelevat, että taulukot ovat absoluuttinen takuu kuplattomuudelle.

Tämä ei ole totta. Käytännössä, US Navy-taulukoista (Suomessa käytössä) on sanottu, että niihin sisältyy 20 % sukeltajantautiriski. Englantilaiset taulukot ovat turvallisempia - mutta eivät nekään hullun varmoja.

Valitamme, että esitämme nämä synkät huomautukset uuden vuoden alkaessa, mutta me haluaisimme teidän kaikkien olevan joukossamme vielä pitkän aikaa.

Joten siis onnellista - ja turvallista - uutta sukellusvuotta jokaiselle.

-ORA 3

- --- . . . , r--I TOIMITUS. ~ SIHTEERIN PALSTA -

.....

MOljens kaikki urheilusukeltajat!

Kevät on jo pitkällä ja aurinko lämmittää mukavasti. Aatos lentää tulossa olevaan kesään ja sen mukana tuomiin sukellustapahtumiin. Nyt on tietysti korkea aika taas varustaa itsensä ja varusteensa siihen kuntoon, että ensimmäisen sukelluksen tultua olemme valmistautunet siihen. Mutta vielä on aikaa kesään. Nyt on sopiva hetki pohtia mitä voisimme yhdessä tehdä tämän oman Urheilusukeltaja-Iehtemme "ilmeen" hyväksi.

Olen kuullut mielipiteitä siitä, että lehtemme on liian tekninen, liikaa erikoislajien kirjoituksia jne. Tähän saakka kaikki lehdelle tuleva aineisto on käytetty eikä valintaa ole ollut mahdollista suorittaa, koska jutuista on ollut huutava pula. Ja onhan selvää kun jokainen tekee tätä lehteä oman toimensa ohella, ettei riitä aikaa soittelemiseen ja juttujen metsästämiseen rajattomasti. Joten hyvät ystävät teidän oma-aloitteista apuanne tarvitaan. Vaikka tarkoitukseni onkin aloittaa systemaattinen "kirjeenvaihtajien" haku kerhojen puitteissa, ovat tietenkin kaikki jutut tervetulleita. Mikä myöskin on muistettava on se, että lehtemmehän on ainoa alan lehti, joka myös asettaa omat vaatimuksensa.

Kirjoittakaa tai soittakaa mahdollisista ideoistanne ja toiveistanne tai vaikka muuten vaan.

Terveisin Emppu

KEVÄTSÄÄJA SUKELTAMINEN Vanha nyrkkisääntö on, että vedessä voidaan toimia yhtä monta minuuttia kuin vedessä on lämpöasteita. Edellä mainittu tietenkin ilman sukelluspukua. Tästä johtuu, että hukkumisonnettomuuksien tilastohuiput ovat keväällä ja syksyllä kun vedet ovat kylmiä. Henkilö, joka joutuu kylmän veden varaan arvioi yleensä tilanteen väärin. Hän huomaa olevansa lähellä rantaa ja päättää uida sinne. Matkan aikana kylmä vesi kuitenkin puuduttaa jalat ja seurauksena on hukkuminen. On jopa löydetty metrin syvyydestä hukkuneita, jotka ovat yrittäneet uida rantaan. Näissä tapauksissa raajat eivät ilmeisesti ole toimineet, vaikka tahto muuten on ollut kova.

vussa olisi kiristettäviä hihnoja housunpunteissa ja hihansuissa. Tietenkin varustukseen kuuluu myös pelastuslii vi.

Mikäli näin varustautuneena joutuu veden varaan on huomattavasti paremmat mahdollisuudet selviytyä hengissä. Tällöin ei saisi riisua mitään, ei edes saappaita eikä käsineitä. Lisäksi olisi muistettava, että pään ja niskan kautta tapahtuva erittäin suuri lämpöhukka on lievennettävissä hupulla tai myssyllä.

Ilman apukelluntavälineitä ei pitäisi yrittää rantaan. Jos vene kaatuu on silti yritettävä päästä sen avulla turvaan.

Sukeltaminen Suojaaminen Eräs tapa lähdettäessä veneellä sukelluskohteelle, on pukea sukelluspuku päälle jo rannalla. Laite ja muut varusteet kiinnitetään vasta sukelluspaikalla. Toinen tapa pukeutumisessa on matkia sukelluspukua normaalisti vaatteilla niin paljon kuin mahdollista. Eli alle lämmin villakerros tiivis esim. nylonhaalari, estää veden vaihtumisen ihon Toivottavaa olisi, että pu4

Muista, että jäiden lähdön jälkeen vesi on kauan kylmää ja vaatii sukeltamisessa erikoistoimenpiteitä.

Laitteessa on oltava valmistajan mukainen jäätymissuoja. Kylmässä vedessä 0 asteesta ylöspäin on myöskin kiinnitettävä huomiota ettei henginousemaan liian korjäätymisvaaran. heIlgi1tä rauhallisesti!

TurvaUisia sukelluksia toivoo TURVALLISUUSVALIOKUNTA Edvin Malmsten

UPI IEMI CUP HALLISUKELLUSKILPAILUT 1979 AIKA:

12.05. 1979 klo 09.00-13.00 PAIKKA: Upinniemen uimahalli, Helsingin laivastoasema JÄRJESTÄJÄ: Sukeltajakurssi SARJAT: Miehet, naiset, seurat 09.00 ilmoittautuminen, OHJELMA: verryttely 10.00 Kilpailujen alkaminen ja ratajärjestyksen arpominen 10.15 Kilpailulajit - 200 m:n estesukellus - 25 m:n sukellus + 25 min uinti - 200 m:n poimintauinti - 6 m:ä poimintasukellus, 5 levykettä - viestisukellus 4 x 25 m:ä - (uppopallo-ottelu) - henkilökohtaiset pisteet - yhteispisteet seurat VARUSTEET: - perusvälineet - normaalit sukellusräpylät, koko enint. 600 cm 2 /kpl - sukelluslaitteen koko vähintään 8 Itr Kilpailu käydään sukeltajien, ei välineiden kesken ENNAKKOILMOITTAUTUMINEN Maksamalla 05. 05. 1979 mennessä PS-tilille 527282-0 30,-/kilpailija. Merkitkää lomakkeeseen nimi, seura ja lajit, joihin osallistutte sekä vastaanottajaksi HellAs, Sukeltajakurssin oppilaskunta, 02470 UPINNIEMI.

KAIKKEA

SURFFAAJILLE - LAUTOJA - PUKUJA - SAAPPAITA ENNAKOI TENNISKAUTESI - HUIPPUMERKIT MAILOISTA - OIKEAT PALLOT JOKAISELLE - VETÅV ÅT ASUSTEET

SUORAAN

VARASTOSTAM ME

JÄLKI-ILMOITTAUTUMINEN Maksamalla 40,- emo PS-tilille 05. 05. 1979 jälkeen tai kilpailupaikalla.

IlMOITTAUDUTTAESSA ON OSAlLlSTUMISMAKSUKUITIN LISÄKSI ESITETTÄVÄ VOIMASSA OLEVA LÄÄKÄRINTODISTUS. Bussi Helsingin linja-autoasemalta Upinniemeen lähtee laiturista 63, 08.45 ja on perillä 09.50. Jollei paikka ole tuttu, pyytäkää kuljettajaa pysähtymään Obbnäsissä kuntotalon kohdalla .

Kilpailuterveisin

SUKELTAJAKURSSI puh. 90-2980211/227 tai 238

PEPE SPORT LÄNTINEN PITKÄKATU 20 20100 TURKU 10 PUH. 921-22822 5

1=========~ii:i~=~;~~;=;:;;:;~li~=~:~===========1 Urheilusukelluksen yhtenä osalajina on voittanut alaa joukkuepelikin.

Uppopallo - UV -Rygby tai miksi sitä nyt sitten halutaankin sanoa. Harrastusmuotona se on tuonut ohjelmaa lisää ~alliharjoitteluun ja ollut yhtenä tekijänä vetämään nuorisoa harrastuksemme pariin.

Joukkuepelinä uppopallonkin pitäisi perustua säännöstöön, niiden noudattamiseen ja "liikkuvaan" palloon. Pelataanhan peliä veden alla olosuhteissa joissa vaaditaan maximisuorituksia jatkuvassa pienessä hapen puutteessa.

Näissä olosuhteissa olisi sääntöjen noudattaminen jokaisen pelaajan kunnia-asia. Varsinkin taklaustilanteet saattavat muodostua väärin suoritettuina vaarallisiksi. Toisen pelaajan tahallinen vahingoittaminen veden alla tuomitaankin ankarasti.

Siksi ihmettelenkin kuinka eräässä kevättalvella käydyssä ottelussa vahingoitettiin pallotonta pelaajaa siten, että hän joutui käyttämään niska tukea viikkotolkulla.

A: Kuinka joku pelaaja voi vahingoittaa pelitoveriaan veden alla ja vielä tahallaan . Mikä on silloin pelimoraali.

B: Pelissä on tuomari jonka pitäisi valvoa peliä. Kuinka joku tuomarina itseään pitävä, voi antaa edellämainitun tapahtua tarttumatta rikkomukseen.

C: Rikkomus sääntöjä vastaan oli niin ilmeinen, että ihmettelen miksi asia piti viedä protestin kautta uppopallovaliokuntaan. Ennenkuin siitä saatiin jonkinlainen päätös.

Päätöksen oikeudenmukaisuus on asia johon en halua ottaa kantaa.

SUSL:n Uppopallovaliokunta on sillä linjalla harrastuksemme korkein elin, ei ole asiallista spekuloida heidän ratkaisuaan. He ovat ratkaisunsa tehneet ja sillä hyvä.

Mutta mitä olisi tehtävissä, että peli saataisiin turvallisemmaksi. Olisiko tuomari koulutuksen tasoa nostettava. Pelivälineet on mitoitettu tarkkaan. Ne olisi ainakin tarkistettava aina ennen ottelua. Yksityisen pelaajan taito ja pelimoraali olisi saatava sille tasolle, että pelitoverin vahingoittaminen ei tule kysymykseenkään . Koska perisuomalaisen luonteen mukaan se johtaa kostotoimiin, aina joku on isompi ja kovempi kuin toinen. Pelin mielekkyys kärsii, kova peli johtaa rikkomuksiin.

Pelin "henki" on asia joka on asiansa osaavan tuomarin arvon mitta.

Uppopallo on peli jota ei voida verrata mihinkään muuhun peliin, 6

koska se tapahtuu veden alla olosuhteissa joissa hetkenkin tajuttomuus saattaa olla kohtalokas. Jääkiekko, rygby ja muut taistelupelit voivat olla kovia, mutta niissä pelaaja saa ainakin ilmaa, vahingot ovat ruhjeita ja luurikkoja.

Hyvin vaI vottuna pelinä on U -V rygby varmasti vauhdikas ja pelaajilleen hauska peli. Mikään "katsomo" laji se ei ole. Mutta pelaajilleen se antaa kuntoa, vesitottumusta ja notkeutta, tapahtuuhan peli välineen kuljettaminen ja syöttäminen täysin kolmiulotteisesti. Pelitekniikka vaatii syöttöpeliä ja tarkkuutta kuten muutkin joukkuepelit. Yksilö suoritukset eivät niinkään johda tulokseen. Älköön edellä olevaa otettako arvosteluksi peliä vastaan sinänsä. Peli

on varmasti mukava ja vauhdikas.

Mutta sitä ei saa päästää käsistään.

Se että itse olen sukeltaja, joka en koe sukeltamista missään muodossa kilpailulajina ei merkitse sitä että en niitä hyväksyisi. Antavathan ne harrastajilleen saman tyydytyksen tunteen minkä itse saan muuten sukeltaessani. Veden alainen puuhailuhan on se meidät yhdistävä nimittäjä.

Konkari.

FINN-POLAR Takki, housut, huppu ja sukat.

Takin kiinteä haaraosa muodostaa lyhyet lahkeet, huppu irrallinen.

Materiaalit: • sharskin-pintainen neopren, jonka sisäpinta on vahvistettu tasaisesti joustavalla nailonkudoksella, värit sininen ja musta, paksuudet 6,5 mm ja 5 mm.

• neopren, joka on molemmin puolin vahvistettu tasaisesti joustavalla nailonkudoksella, väri musta/oranssi, paksuudet 6,5 mm ja 5 mm.

HAALARIHOUSUT • sharskin-pintainen neopren, jonka sisäpinta on vahvistettu tasaisesti joustavalla nailonkudoksella, värit sininen ja musta, paksuudet 6,5 ja 5 mm .

• neopren, joka on mfl,l,.rr,m l,; r - - puolin vahvistettu tasaisesti joustavalla nailonkudoksella, väri musta/oranssi, paksuudet 6,5 mm ja 5 mm.

Täyspitkät haalarihousut, valinnan mukaan joko vetoketjukiinnitys edessä tai tarrakiinnitys olkapäillä. Valmistetaan samoista materiaaleista kuin puvut.

enkilökohtaista

Finn-Suit puvut ja asusteet tehdään huolellisesti mittatilaustyönä.

Sinulle henkilökohtaisesti. Vain hyvin istuva puku voi olla lämmin ja mukava käyttää. Sellainen puku on pukuasiantuntijan suunnittelema ja valmistama Finn-Suit puku.

J(il~Ii~I!UI'J>lJINI~N ALUSLIIVI

malteri<laleista kuin puvut.

puvut.

sileäpillIainen neopren, paksuus 3 mm.

FI 0-5 Pajalahdentie 9, 00200 Helsinki 20 Puh. 90-6922358

paksuus 3 mm.

LISÄÄ VALOA ...

Edellisessä sukelluslamppujutussani ylistin nikkelikadmium-(NiCd)akkuja ainoana oikeana virtalähteenä sukelluslampuille. On toki muitakin akkuja - käyttökokemukset ja kukkaro ohjaavat meitä oikeaan suuntaan. Siksi on mielestäni tärkeää, että vaihdamme kokemuksiamme sukelluslampuistamme. Liiton Talvipäivät 1979 oli yksi tilaisuus tähän suuntaan.

Vanhojen ja luotettavien lyijyakkujen valmistajat ovat olleet huolestuneita alkaliakkujen esiin marssista huollotta toimivien akkujen käyttäjien keskuudessa.

Jo jonkin aikaa on tarjolla ollut lyijyakkuja, jotka ovat olleet verrattain huolettomia hoitaa ja niitä on voinut myös käyttää lähes mitenpäin vain. Täysin kaasutiiviiden alkaliakkujen kilpailijaksi on nyt ilmestynyt vastaavasti rakennettu lyijy-(Pb)akku, joka on kennoa kohden laskettuna hinnaltaan alkaliakkua halvempi ja periaatteessa kaasutiivis, joten sitä voi käyttää miten päin vain haluaa. Yritän seuraavassa verrata näitä akkutyyppejä keskenään yhteismitallisesti ja lisäksi kalliimpana vertailukohteena käyttää arkistoistani löytämääni hopeasinkki (AgZn)-akun 12 vuotta vanhaa esitettä. On oletettavaa, että nämä AgZn-akutkin ovat kehittyneet parempaan suuntaan, mutta tähän hätään en ehtinyt hankkia tuoreempaa referenssiä.

Akkujen valmistajat käyttävät huoletta yhteismitattomia suureita vertailukohteina; lyijyakkujen valmistajan - samoin AgZn-tehtaat vertaavat NiCd-akkujen 1,2 voltin (V) kennojännitettä omien akkujensa 2,0 V (Pb) tai 1,5 V (AgZn) kennojännitteeseensä ja sanovat, että alempi jännite on huonompi. Tämähän ei pidä paikkaansa: tavalliseen 6 voltin lamppuakustoon tarvitaan 5 kappaletta 1,2 voltin NiCd-kennoja, 4 kpl 1,5 voltin AgZn-kennoja tai 3 kpl 2,0

voltin lyijyakkuja. Akuille (aivan oikein) ilmoitettu ampeerituntikapasiteetti (Ah) ei ilmoita käytettävissä olevaa sähkömäärää; oikea yksikkö on voltti X ampeeritunti = wattitunti, Wh. Akkujen nimelliskapasiteetti C; Ah, ilmoitetaan sille sähkömäärälle, joka akusta saadaan kymmenen tunnin purkauksessa ja huoneenlämmössä, tämän purkausvirran suuruus

merkitään C/lO. Jos purkaus tehdään suuremmalla virralla, pienenee ulossaatava kapasiteetti ja luonnollisesti myös purkausaika. Purkausvirran 1 C numeroarvo ampeereissa on sama kuin akun kapasiteetin ampeerituntimäärä Ah. Akkujen suuren hinnan sekä akustojen painon ja tilavuuden rapyritään sukellusjoittamiseksi lampuissa pieneen akkumäärään joka puolestaan johtaa suureen purkausvirtaan eli ampeerimäärään.

Käytännössä sukelluslampuissa liikutaan n. 1 C suuruisissa virroissa; tehovalaisimissa ja filmausvalonheittimissä jopa 3 - 4 C ampeerimäärissä.

Näin suuri purkausvirta merkitsee kuitenkin jo huomattavasti akkujen ilmoitettua nimelliskapasiteettiä pie-

%V

120~----------------------------------------

110

100~\,:,,:,~~~~§:::::==:;;;:::::::::;;;===------t1~~I~~"liSv 90

...... \ÄQzn-Ö~~C-- -10

20

30

40

Kuva 1.

Eri akkutyyppien kuormitettavuus nimelliskapasiteetin (ampeerituntia, Ah) suuruisella ampeerimäärällä C huoneenlämmössä. Hopea-sinkkiakku = AgZn; nikkeli-kadmiumakku =NiCd; lyijyakku =Pb. NiCd-akun käyrä on sama kuin edellisessä artikkelissani U.S. no 5/78. Jotta kuormituskäyrät olisivat vertailukelpoisia, olen merkinnyt ilmoitetun nimellisjännitteen 100 %:ksi.

NiCd-akun nimellisjännite on 1,2 V, AgZn-akun 1,5 V ja lyijyakun 2,0 V Pienitehoisilla sukellusvalaisimilla 0,5 -1 C:n suuruinen virta on tavallinen; suurtehovalaisimissa käytetään jopa 3 C virtoja. NiCd-akusta saadaan 1 C:n virralla n. 80 % nimelliskapasiteetista, lyijyakusta runsas 60 %, mutta 2,4 C:n virralla vain n. 40 %. Hopea-sinkkiakun käyrä on jo hieman vanhentunut; modernit akut saattavat olla parempia. Akusta saadaan n. 1 C virralla n. 80 % kapasiteetista, mutta jo tällä kuormalla jännite putoaa 90 %:iin, joten tehosta saadaan vain n. 70 % hyväksi.

JUNIORIEN SM-UPPOPALLO 1979 Turnee pelataan Turussa 26-27. 5. -79. Yläikäraja on 16 vuotta eli v. 1963 tai sen jälkeen syntyneet junnut saavat osallistua tähän kilpailuun.

Sarjamaksu 50,-/joukkue PS-tili 6588-3 merkki 34 Ilmoittautuminen 30. 04. -79 mennessä kirjallisesti + valokopio sarjan maksukuitista.

Lauri Ljungqvist Puutarhakatu 11-13 B 68 20100 Turku 10

8

nempää sähkömäärää. Tämän lisäksi tavallinen alhainen lämpötila edelleen pienentää käytettävissä olevaa kapasiteettia.

Kapasiteettivertailu

Valmistajien eri esitteissään antamien tietojen perusteella olen verrannut eri akkutyyppien todellisia kapasiteetteja siten, että olen laskenut eri akkutyyppien kuormitetun jännitteen (V) prosentteina nimellisjännitteestä (NiCd 1,2 V, AgZn 1,5 V ja Pb 2,0 V) ja verrannut tätä valmistajan ilmoittamaan teoreettiseen kapasiteettiin. Kuvassa 1 ovat AgZn, NiCd ja Pb-akut verrattuina toisiinsa nimellisjännitteen ollessa 100 % ja ulos saadun tehon n. 1 C virralla ollessa prosentteina nimelliskapasiteetistä 100 % Ah. Kuvassa 1 oleva NiCd-akun purkauskäyrä 1 C virralla (4 Ah akku, 4 A purkausvirta) on sama kuin edellisessä artikkelissani (US 5/78) oleva käyrä. Käyristä voidaan todeta, että hopea-sinkkiakun purkaus näin suurella virralla pudottaa jännitteen heti kohta 90 %:iin nimellisjännitteestä; lyijyakku samalla purkausvirralla seuraa lähemmin NiCd-akkua, mutta lyijyakun kapasiteetti loppuu jo 60 % tienoilla teoreettisesta.

Kylmässä kaikki nämä akut ovat heikkoja: Kunnon pakkasessa NiCdakkujen teho loppuu jo 50 % tienoilla ilmoitetusta nimelliskapasiteetistä, lyijyakut 30 - 40 % tienoilla ja hopea-akut sammuvat jo kättelyssä.

Tämä merkitsee käytännössä sitä, että talviretkillä akkulamput tulee säilyttää lämpimässä; lyhyen avantosukelluksen aikana eivät akut kotelon suojassa jäähdy ehkä niinkään paljon, mutta jos ne matkalla avannolle ovat tuntikausia pakkasessa, ei

tehosta avantoon hypätessä ole paljoakaan jäljellä.

Tehovertailu

Eri akustojen käyttökelpoisuuden vertailu on perustunut purkauskäyriin, mutta "valon hinta" on laskettava wattitunteina, kuormituksen (A), jännitteen (V) ja ajan (h) tulona.

Eri akkutyypeistä AgZn -akku on kevein, siinä on eniten wattitunteja painon kiloa kohden (71 Wh/kg).

Kun en ole eri akkutyypeistä löytänyt aivan samanlaisia tietoja, saan wattituntivertailulla selville sähkön hinnan kokoamalla esimerkiksi suurinpiirtein samakapasiteettisen akuston. Seuraavassa on vertailtu kolmen saman suuruusluokan akustoa:

tiiveys kennojännite 6 V:n akustossa on kennon hinta Akuston hinta " kapasiteetti Energiamäärä Energian hinta

AgZn 71 Wh/kg 1,5 V 4 100:400:5,3 Ah 31,8 Wh 12,6 mk/Wh

Hyvä näin; teoriassa. Jos näihin arvoihin kuitenkin sovellutetaan ne tiedot, mitä eri akustojen kuvassa 1 esitetyt purkauskäyrät sanovat todellisista käyttöoloista sukeltajien lampuissa n. 1 C purkausvirralla, muuttuu tilanne jonkin verran: AgZn Saa tu kapasiteetti Saatu jännite Saatu energia Saatu energia Energian hinta

Ylivarausvaara

Kapasiteettivertailusta riippumatta valmistaja mainitsee ilmatiiviiden lyijyakkujen eduksi alkaliakkuja paremman ylivarauskestävyyden sekä ilmoitetun eliniän = todellisuutta paremmin vastaavan varauskertojen määrän varsinkin suurilla (> 1C) purkausvirroilla. Alkaliakuille luvataan yleensä jopa 1000 varaus kertaa eliniäksi, lyijyakuille vain 200 - 300 kertaa.

Alkaliakkujen hoito on erinomaisen tarkkaa hommaa. Omat kokemukseni NiCd-akkujen ylivarauksesta ovat huonot; yli varaus pääsee helposti tapahtumaan ja sen seurauksena on voimakas kaasunkehitys, joka joko pullistaa tai rikkoo NiCd 32 Wh/kg 1,2 V 5

36:180:4 Ah 24 Wh 7,5 mk/Wh

Pb, lyijy 27 Wh/kg 2,0 V 3 kennoa 34:102:5 Ah 30 Wh 3,4 mk/Wh

kaasutiiviin kennon. Jos akusto on joka käytön jälkeen loppuun asti purettu, on varausaika ohjeissa mainittu, mutta jos akusto ei ollutkaan aivan tyhjä, tapahtuu ylivaraus odotettua aikaisemmin.

Nyky tekniikan keinoin ei kai olisi NiCd

80% Ah 80% Ah 90% V 100% V 80% 72% 22,9 (32)Wh 19,2 (24)Wh 9,4 (7,5) 17,5 (12,6)mk/Wh

Pb 60% 100% 60% 18 5,7

Ah V (30)Wh (3,4)

r UPPOPALLON I DIVISIOONA 1979-1980 I divisioona pelataan turneeluontoisesti. Tällöin pelimatkoja kertyy ainoastaan 2/joukkue, jolloin taloudellinen rasite muodostuu joukkuetta kohti mahdollisimman pieneksi. Nyt kaikki uudet aloittelevat uppopallojoukkueet rohkeasti mukaan I divisioonaan.

Sarjamaksu 100,-/joukkue PS-tili 6588-3 merkki 34 Ilmoittautuminen 31. 05. -79 mennessä kirjallisesti + valokopio sarjan maksukuitista.

Eero Kojonen Osmajoentie 75 A 3 78210 Varkaus 21 puh.toimeen 972-26791/23

9

vaikeaa eikä kallistakaan rakentaa sukelluslamppuun LED-näyttöinen digitaalivolttimittari ja -kello, joilla osoitettaisiin sukelluslampun kulloinenkin varaustila ja kulunut tai jäljelläoleva käyttöaika, ennenkuin kapasiteetti kokonaan loppuu. Samoin laturissa tulisi olla kellokytkin. °lo V

kehittyä kaasuseos, joka kipinästä esimerkiksi lampun päälle kytkemisestä - räjähtää voimakkaasti. Näin on usein tapahtunut tavanomaisia lyijyakkuja käytettäessä ja lienee meillä jo kerran räjähtänyt kaasutiivis lyijyakkulamppu. Lamppujen valmistajista Technisub varoittaa

120.-----------------------------------------_

lyijyakuilla pienin jännite-ero jakson alun ja lopun välillä. Hopea- ja nikkeliakkuiset lamput on tämän perusteella syytä varustaa etuvastuksilla; sama on asia, jos kirkkauden lisäämiseksi käytetään polttimoille ylijännitettä - tämä näyttää monessa kaupallisessa lampussa olevan käytäntö. Valmistajien tietojen

110

\

90

~n"18°C

0,4C \

.......

_--_ . _-

......

80r---~----~--~----~-- ~----~--~----~--~~OR~A~-~~

10

20

30

80

40

90

1 OOloAh

Kuva 2.

Eri akkutyyppien kylmänkestävyys: NiCd-akku -15°C:n lämpötilassa antaa vain n . 50 % kapasiteetistaan, lyijyakku hieman vähemmän (n. 40 %, - 20°C), mutta AgZn-akku ei näytä kestävän kylmää lainkaan: sekä kapasiteetti on pieni että jännite putoaa jyrkästi. Lyijyakku näyttää O°C:n lämpötilassa olevan lähes yhtä hyvä kuin huoneenlämpötilassa (vrt. Kuva 1.). En löytänyt aivan saman lämpötilan vertailukäyriä, mutta näistä nähnee suunnan. Opetus: Pidä talvella matkalla sukeltamaan akkulamput visusti lämpimässä, muuten niistä ei ole paljon iloa.

Laturit Akut voidaan varata joko vakiojännitteellä tai vakiovirralla. Näistä edellinen on tehokkaampi tapa; varausvirta on suuri tyhjälle kennolle ja pienenee varauksen aikana kennon napajännitteen noustessa varaustilan täyttymisen myötä. Jos vakiojännite on oikein asetettu, ei ylivarausta juuri pääse tapahtumaan.

Vakiovirtalaturi lienee tavallisempi; sellainen on myös edellisessä artikkelissani mainitsemani TM:n laturi.

Vakiovirtalaturia käytettäessä on ylivarausvaara suurempi joten va~­ vonnan tulee olla tehokasta. Laturikytkennässä kuvassa 3 on ehkä päästy ylivarausvaarasta: Akusto varataan 95 % kapasiteetistaaan asti sopivalla virralla, joka on n . C/15. Kennojännitteen nousu osoittaa laturille varaustilan ja lyijyakuilla 2.45 V napajännitteellä laturi automaattisesti kytkeytyy C 1500 A:n kestovarausvirtaan. Tällä voidaan jatkaa mielivaltaisen pitkään ilman ylivarauksen vaaraa.

Kaasuvaara Lyijyakkujen epäkohtana on se, että ne eivät loppujen lopuksi 01e aivan kaasutiiviitä, vaan ylilatauksessa niistä saattaa purkautua vetyä ja happea, jotka muodostavat erittäin räjähdysherkän kaasuseoksen. Avoimissa tiloissa ei tästä liene paljon haittaa, mutta jos akut varataan sukelluslampun siSällä" voi kuoreen 10

Kuva 4.

Technisub'in ladattava VEGA R on patterilampun uusi sovellutus; lyijyakut ja 2-tasoinen laturi: 180 mA kunnes akut ovat ladatut 95 %:sesti, sitten kytkeytyy automaattisesti 15 mA kestola taus virta, joten ylilataus estyy.

VEGA R-lampuistaan (Kuva 4) vain, että lamppua tulee tuulettaa varauksen aikana.

Kuva 5.

Pikkulampuista suosittu on TEKNA 1, kaksiwattinen pienokainen, joka voidaan asentaa myös kypärään.

Kuva 3.

Chloride'n CYCLON-lyijyakuilleen suositteleman 2-tasolaturin periaatekaavio. Varaus 95 % kapasiteettiin tapahtuu CI 15 virralla, jonka jälkeen kytkeytyy CI500 kesto varausvirta (jännitteen noustua 2.45 volttiin). Sähköihmiset osannevat rakentaa jo tämän periaatekaavion mukaan, tarkempia tietoja komponenttien arvoista on tilattu Englannista.

Ajatus tuntuu suositeltavalta kaikille kaasutiiviille akuille, koska ylivarauksen aiheuttama kaasunkehitys on useimmiten syynä akkujen menetykseen.

Etuvastus Puhuin edellisessä artikkelissani etu vastuksen hyödyllisyydestä kalliimpien lamppujen polttimoiden iän lisäämiseksi. Vertailukäyristä näkyy, että hopea-akuilla on suurin ja

Kuva 6.

Vertail usarjan suh teellisesti kallein lamppu on Daimon-Berec'in NOAD: Johtuneeko korkea hinta sitten Englannin amiraliteetin kovista vaatimuksista, ammattikäytöstä tai onko lisävarusteina ehkä lampun kantaja?

SUKELLUSLAMPUT 1979 Finn-Suit

Poseidon

UNILIGHT

tyyppi

kennoja kpl

NiCd

6

NiCd

virta C

jännite V

4

7,2

0,8

6

20

1:00

0,25

4

6 7,2

1. 2

4,7 0,4

6 30

3:30 0:45

6

6

7,2

1,5

6

55

0:35

6

1

7,2

0,2

6,1

3

1:30-

2 4

7,2 8,4

0,5 1

5,3

2,6

6,4

Optomec

Farallon

FARA-LITE

Neptosub

Ikelite

C-LITE II SUPERLITE

NiCd

NiCd

6 7

FLY20 FLY 250

NiCd NiCd

5 20

7,5 4

6 24

0,2 / 0,4 1,5 / 2,6

6 24

Maralux

Ursuk TEKNAI Tekna ~echnisub, I VEGA Ricaricabile Daimon-Berec

NOAD

lBirchley, GB

BL

POLTIN HINTA teho paloaika ulkomaa Suom W h:min mk mk

4

Scubapro OCEANPRO HECO-LUXII

AKUSTO kapasit. Jännite Ah V

659 46(J

VERTAILU teho hinta mk / Wh Wh 29

21

24 29

16

2300

44

52

595

7

83

25 / 12

1:30 1-2

685 1380

14 34

47 41

10120 150 / 250

210:55 0:50 / 0:30

126~

45

3180

96

182

2,4

28 33 75

46~

19

NiCd

4

0,5

4,8

1,0

4,3

2

1:00

201

Pb

3

2,5

6

0,3

5,8

4,3

3:20

508

15

33

NiCd

5

3

6

3655

18

203

NiCd

4

4,8

0,8

4

4

1:00

7

31

4

6

0,3

6

8

2:30

830

24

34

5 5

7 7

6 6

0,5 2,4

6 6

20 100

1:30 0:25

1680 1910

42 42

40 45

3 6 6

6 12 12

0,7 0,3 0,4

6 12 12

10(20) 20 50

1:30 3:26 2:44

598 2238 3150

15

5,7 11,4

68 137

40 33 23

NiCd NiCd NiCd

10 10 10

4 4 8

12 12 12

0,4 0,4 0,5

12 12 12

20 20 50

2:00 2:00 1:55

1210 1590 1880

48 48 96

25 33 19

NiCd NiCd

6 14

7 4

7,2 16,8

2,4 3,3

6 15

100 150

0:22 0:17

840 1380

50 67

17 21

SeAQUArtz SNOOPER Birns & POLARIS Isavyer, USA

NiCd NiCd

25 25

7,5 7,5

30 30

0,6 0,6

30 30

150 150

1:30 1:30

7000 6000

225 225

31 27

Ivogelman , D

NiCD

20

5,7

24

1,8

24

250

0:30

1480

137

11

!sous-Marine, GB 3001 SEA LAMPRe

Elgel

Aschober, D Handlampe HS 620 Deniz SUB SUN SET

NiCd NiCd

SUBMAR Handlampe Pilotlampe Filmlampe

Pb Pb Pb

Handleuchte Kabel-Handleuchte Doppeltank" Halogen-Leuchte 15V 1150W Leuchte

Nagel, D

Is.E.S.A.M. D ~esche, D

mukaan ainakin UNILIGHT'ssä ja F ARA-LITE'ssä on tällainen säätö.

Lamppuvertailu Olen koonnut alla olevaan taulukkoon tietoja a) meillä tarjolla olevista akkukäyttöisistä sukelluslampuista, b) eräistä Englannissa ja Saksassa kehutuista valaisimista sekä c) vertailuksi 12 vuotta vanhan tiedon kahdesta amerikkalaisesta lampusta.

Meillä tarjolla olevat ja brittiläiset sukelluslamput ovat kaikki kädessä pidettäviä, isommat saksalaiset käsittävät erikseen vyössä kannettavan akkukotelon ja virtakaapelilla siihen kytketyn käsilampun, samantapaisen, kuin edellisessä jutussani olleissa SESAM'in kuvissa. Valmistajilta saadut tiedot ovat useissa kohdin varsin puutteellisia ja mutkan kautta on täytynyt arvata tai laskea loput halutuista arvoista. Taulukossa on kursiivilla merkitty nämä arvioidut tiedot.

Useimmat käyttävät NiCd-akkuja; akustot-sarakkeessa on kennojen määrä, kapasiteetti, akustojännite sekä purkausvirta C (A/ Ah) - siitä näkee, kuinka kovilla akut ovat ja vertaamalla kuvaan 1, kuinka suuri osa nimelliskapasiteetista todella saadaan käyttöön.

Polttimojen kohdalla on käyttöjännite, sähköteho sekä ilmoitettu polttoaika yhdellä varauksella. Milloin myös akustosta on jännitetieto, voidaan verrata, kuinka suurella ylijännitteellä polttimoa käytetään.

Mitä suurempi ylijännite, sitä parempi valoteho ja sitä lyhempi polttimon ikä.

1,2

2,5

Hinta kotimaassa on ilmoitettu niille lampuille, joita täällä edustetaan; hinta ulkomailla on alkuperämaan valuuttahinta markoiksi laskettuna. Tänne tuotettuna tulisi tähän hintaan lisätä tulli ja liikevaihtovero yms.

Jotta jokin reaalinen vertailuperuste lampuille löytyisi, olen laskenut lamppujen 'energiapaketin' wattitunteina sekä vertailuhinnan mk/ Wh; tämä vertailuhinta korreloi silloin lähinnä akuston suuruuteen.

Tulos vaihteli yllättävän suppeissa rajoissa; selvän poikkeaman keskitasosta tekivät pikkuruinen TEKNA I, (Kuva 5), jossa lampun ja kotelon hinta peittävät hyvin pienen akuston hintaa sekä ammattilamppu NOAD (Kuva 6), joka on aivan suhteettoman kallis. Amerikkalaisten lamppujen v. 1967 hinnat on laskettu meidän inflaatiomme mukaan ja näyttävät sopivan hyvin muihin vertailuhintoihin.

Ora Patoharju

226

- Kaivaa auton perältä syksyllä unohtunut sukelluskassi esiin.

- Huoltaa vanha puku tai tilata uusi - Lähettää säiliöt katsastukseen - Lähettää regulaattori huoltoon - Ottaa lampusta pois vanhat paristot ja puhdistaa hapettunut kuori - Tarkistaa harppuunan laukaisumekanismi - siima - kärki - nuoli - Uudistaa vanhentunut lääkärintarkastus - Käydä tarkistuttamassa hampaat - Aloittaa räpyläjumppa kunnon kohentamiseksi - Suorittaa luokkakokeiden - teoria - halliosat - Sopia luvat kesäleiriä varten - Lunastaa valtion kalakortti - Anoa vanhentuneen la-radioluvan uudistamista - Käydä heittämässä jäät pois veneestä - Aloittaa veneen kunnostusporukan värvääminen - Lähettää makuupussi pestäväksi - Anoa sukellusluvat museovirastolta - Hakea perämoottori pois veneen perästä ja viedä se huoltoon - Palauttaa silitettyinä viime kesänä lainatut merikartat.

11

Valitse suke1 • •

I

astalltuo

Tartu tilaisuuteen!

Viking Sport on uusi säätötilavuuspuku ennennäkemättömään hintaan.

Viking-sarjan harrastajakäyttöön tarkoitettu uutuuspuku valmistetaan kevyestä, kestävästä ja joustavasta materiaalista, jossa liikkuminen on helppoa ja miellyttävää. Viking Sport on varustettu patentoidulla venttiiliyhdistelmällä pikakiinnitteisine täyttöletkuineen. Mukana saat myös korjaussarjan ja kätevän kassin puvun säilyttämistä ja kuljettamista varten.

Tule ja tutustu Viking-sarjan vaihtoehtoihin.

Viking-sarjassa on sukelluspuku joka lähtöön: ammattilaiselle, pelastussukeltajalie, urheilusukeltajalie.

Komentaja Jacques-Yves Cousteau Nyt me tuomme koJ.(o maailmanlaajui~ ryhmittyneen sukellusvälineteolli~

•

•

lneeSl en merkeissä Kaksi kovatasoista U.S. Divers hengitysventtiilien sarjaan: Aquarius ja Conshelf Supreme.

Aquarius-venttiiJi on suositeltava uutuus kaikille, jotka haluavat edullisen ja samalla varmarakenteisen ratkaisun käyttöönsä.

Conshelf Supreme on mielenkiintoinen erityisesti siksi, että se on suunniteltu varta vasten pohjoisten vesien olosuhteisiin.

Conshelf Supremen sisäinen jäätymissuoja kertoo juuri tästä.

Heng itys la i tepa ketei ssa on nyt varaa valita!

Hengityslaitepakettien uudet vaihtoehdot antavat mahdollisuuden mitoittaa hengityslaite entistä tarkemmin oman käyttösi mukaan.

Alu Ursuk-Iaitepaketit ovat hinnaltaan edullisia.

Lisäksi kannattaa muistaa, että Alu-säiliö on lähes korroosiovapaa.

Vaativampaan käyttöön suosittalemme puoliautomaattisella varailmalla varustettuja Aralu- ja Spiro-Iaitteita.

Ursuk Ursuk Aral u Spiro

1 x 12 I alu 2 x 9,4 I alu 2 x 9 I al u 2 x 8 I teräs

mk mk mk mk

1.220,1.700,1.850,2.300,-

Turussa:

URBUR Rauhankatu 5,20100 Turku 10 puh. 921-376 700

Yrjönkatu 34, 00100 Helsinki 10 puh. 90-643622

oi sukeltamisen i mistä lähelle. !n musta-keltaisen tunnuksen taakse uuden tuotteet jokaisen ulottuville.

URSUK DIVING TEAM Mikä se on?

URSUK diving teamin aloittaessa viime kesänä toimintansa ja saadessani siitä tiedon aprikoin mielessäni mitähän tämä taas on. Onkohan kysymys tavanomaisesta mainosluontoisesta team-toiminnasta. Aluksi ihmettelin myös, miksi tietoa tämänlaatuisesta toiminnasta tuli juuri minulle, kunnes ymmärsin sen johtuvan siitä, että joitakin vuosia sitten olin käynyt URSUK-sukelluskurssin. Niillä retkillä, jotka team on järjestänyt ja joilla olen ollut mukana olen havainnutkin, että mukana olijoilla on juuri tässä yksi olennainen yhteinen tekijä; kaikki ovat olleet mukana ursuk-laitesukelluksen peruskurssilla. Jotkut ovat kurssin jälkeen ehtineet jo harrastaa sukellusta muutamia vuosia, jotkut ovat olleet mukana sukeltamassa ensimmäistä sukelluskauttaan. Toinen yhteinen piirre on ollut se, että kaikki retkillä tapaamani sukeltajat ovat olleet jonkun sukellusta harrasta van yhdistyksen jäseniä. Teamin vetäjiltä olen saanutkin kuulla, että yhteisen koulutuksen ohella tavoite on myös ohjata uudet koulutetut harrastajat mukaan yhdistystoimintaan. URSUK diving team ei siis korvaa yhdistystoimintaa eikä pyri asettumaan sen tilalle. Aluksi vierastamani team-

14

Peter Sergelius

ajatus johtui lähinnä siitä, että muut teamit, joita maassamme on useitakin eivät yleensä pyri olemaan toiminnallisia, vaan team-merkin kantaminen osoittaa ainoastaan kantajansa hankkineen tai käyttävän jotain tiettyä laitetta tai välinettä. Tämä team tuntuu todella pyrkivän olemaan toiminnallinen sukellusteam. Mikäli toiminta jatkuu aikaisempaan tahtiin, on todella odotettavissa mielenkiintoista team-toimintaa.

Edellinen sukelluskausi sujui diving teamin retkillä Saaristomerellä, mutta tiedusteltuani ensi kesän ohjelmaa sain kuulla, että sukellusretkiä muuallekin Suomeen tullaan järjestämään. Tämä tapahtuu siten että niillä paikkakunnilla, jossa sukelluksen peruskoulutus tapahtuu URSUK-sukelluskoulutusohjelman mukaisesti toimii koulutuksesta vastaava myös diving teamin asiamiehenä järjestäen omasta puolestaan ainakin yhden sukellusretken omilla tutuilla vesillään. Ajatus on kiva. Antaahan se erinomaisen mahdollisuuden tutustua sukeltamiseen kaikkialla maassa ilman tavanomaisia yhteydenottovaikeuksia. Itse olisin kirkkaissa vesissä sukeltajana todella kiinnostunut sukeltamiseen

muuallakin enkä ollenkaan ihmettele, että kiinnostusta Saaristomerellä sukelteluun on runsaastikin.

Mikäli olen oikein ymmärtänyt URSUK diving teamin tarkoituksen, keskittyy toiminnan pääosa juuri sukelluskursseilta tulleiden sukellusretkien järjestämiseen. Tämä on ajatuksena hyvä, sillä muistaakseni juuri kurssilta tulleena yksi vaikeimmista ongelmista oli päästä .harrastuksen alkuun, päästä ensimmäisille todellisille sukellusretkille, sillä en tuntenut kovinkaan paljon yhdistystoimintaa siinä vaiheessa. Tuntuu siltä, että tänään juuri sukelluskurssilta tulleella ei näitä ongelmia ole, mikäli he itse haluavat retkille lähteä. Ainakin jos ovat olleet mukana kurssilla, jonka koulutusohjelma perustuu URSUK-koulutusohjelmaan on heillä varma pääsy hyvin järjestetyille retkille.

Oman arvonsa harrastajalle muodostaa tietysti teamin toiminnassa se piirre, ettei yhdenkään teamin retkien järjestäjän tarkoituksena näytä olevan voiton saaminen, vaan kaikki retket järjestetään siihen hintaan, joka muodostuu retken todellisista kustannuksista. Tuntuu hyvältä ajatukselta tämä di ving team. Vaikka on tietysti valitettavaa, että sukellusretkille osallistuvien määrä rajoittaa peruskoulutuksen laatu, on erittäin hyvä, että jollakin on halua ja aktiviteettia ko. retkien järjestämiseen tässä hengessä.

VIII KALAKUKKORALLI Kuopion uimahallissa Laitesukelluksen SM 1978 Taas sukellettiin Kuopiossa kilpaa laitteilla kukkuramitoin sukellusteknillistä tietoa mukana. Vuosi on kulunut edellisestä Kalakukkorallista - eipä vaan ole ilmaantunut maamme rajojen sisäpuolelle toista "kakun" jakajaa järjestämään laitesukelluskilpailuja. Olisi toki mukava nähdä kuopiolaisiakin sukeltajia mitaleiden haussa.

Tänä vuonna liitto myönsi kilpailulle SM-arvon ja se näkyi heti osanottajamäärässä. Heitä oli kaikkiaan 28 paria eli 56 sukeltajaa!

Kilpailussa oli taas edellisten vuosien tapaan turvallisuuden kehitys ensisijalla. Niinpä olimme varautuneet mm. tarkastamaan kaikkien kilpailijoiden pullojen katsastusleimat ennen varsinaista kilpailua ja löytyi kuin lyötyikin yksi pulopatteri, jossa oli yli viisi vuotta vanhat katsastusleimat. Näillä pulloilla ei tietysi annettu osallistua kilpailuun.

Ilmoittautumisen yhteydessä tarkastettiin myös jokaisen kilpailijan terveys vihreästä kortista.

Varsinainen kilpailu oli pareittain sukellettava nopeuskilpailu, jossa parin kokonaisaikaan lisättiin mahdolliset rasteilta tulleet sakkoajat.

Rata: Kilpailu alkoi lähettäjän ilmoitettua: "Pukekaa varusteet ja sulkekaa laitteet. Lähtö tapahtuu vedestä. Kilpailu on nopeuskilpailu. Aika alkaa siitä, kun ensimmäinen kilpailija irroittaa kätensä altaan päädystä.

1. Rasti: Jättäkää maskit pohjaan.

Jatkakaa rastille 2.

Sakot: Maskin jättäminen päähän 1 min.

Sijoitus: Altaan matalassa päässä keskellä pohjaa.

2. Rasti: Jättäkää räpylänne painovyön ne alle pohjaan. J atkakaa rastille 3.

Sakot: Räpylöiden jättäminen jalkaan 2 min. Painovyön jättäminen päälle 15 sekuntia.

Sijoitus: Altaan matalalla puolella, välisillan reunalla.

3. Rasti: Jättäkää laitteet pohjaan.

Noutakaa silmikot, räpylät, painovyö ja laitteet tässä järjestyksessä ja pukekaa ne.

Sakot: Laitteiden jättäminen selkään 1 min. Vikajärjestyksessä

kerääminen 1 min.

Sijoitus: Altaan matalassa päässä reunalla.

4. Rasti: Viekää lankku ui den välisillalle koskettamatta sillä veden pintaa.

Sakot: Lankulla vettä koskettaen 1 min/kerta, maks. 3 min. Uittaen lankkua 3 min.

Sijoitus: Altaan matalassa päässä reunalla.

Tässä vaiheessa oli välisillan reunalla ohje avata laitteet ja sukeltaa rastille 5. Mikäli kilpailija oli avannut laitteet jo aikaisemmin ja kenties hengittänyt niistä siitä sai 3 min. sakkoa.

5. Rasti: Kootkaa laippaliitos ja jatkakaa välisillan yli rastille 6.

Sakot: Liitoksen jättäminen kokonaan kokoamatta 5 min. Liitoksen vaillinainen kokoaminen 1 min. Välisillan alitus 1 min.

Sijoitus: Matalassa päässä välisillan vierellä pohjassa.

6. Rasti: Asettukaa vastatusten levyn päihin (n. 3 m:n päähän toisistaan).

1 sukeltajalle: Näytä sukellusparillesi seur. käsimerkit: 1. Olen varailmalla.

2. En saa varailmaa auki.

3. Ilma loppu.

4. Paineentasausvaikeuksia.

II sukeltajalle: Kirjoita sukellusparisi näyttämät käsi merkit levyyn.

Sakot: Väärä merkki tai tulkinta 1 min/kpl. Rastin ohitus 5 min.

Sijoitus: Altaan syvällä puolella välisillan vierellä pohjassa.

7. Rasti: Siirtäkää pallot laatikosta laatikkoon putken läpi. (Osa palloista oli uppoavia, osa kohosi pintaan ja osa jäi kellumaan väliveteen).

Sakot: Siirtämättä jääneet pallot 1 min/kpl. Tehtävä tekemättä 8 min.

Sijoitus: 4,5 m:ssä luiskan vieressä.

8. Rasti: Arvioikaa altaan keskellä olevan lankun pituus tältä paikalta. Vastauksen ilmoitatte maalissa. (Lankku oli vinossa sekä vertikaali- että horisontaalitasossa. Arviointipaikka oli rajattu nauhalla.)

Sakot: Väärältä paikalta arviointi tai ohitus 5 min.

Sijoitus: 4,5 m:ssä altaan reunan vierellä.

Tässä vaiheessa oli pohjalla ohje nousta pintaan.

9. Rasti: Sulkekaa laiteet. Kolme henkilökohtaista kysymystä molemmille. Ellette tiedä vastausta oikea vastaus on numeroidussa lapussa pohjassa. Saa katsoa yhden vastauksen kerrallaan. Lappua ei saa tuoda pinnalle.

1. Ilman kulutuksen perustana on arvio keskikulutuksesta pinnalla, joka sinulla on esimerkiksi 25 11 min. Paljonko normaalissa sukelluksessa ilmankulutuksesi olisi 30 metrissä?

- 100 l/min.

2. Paljonko on 200 baaria MPa:na?

- 20 MPa. 3. Mikä on suurin nousunopeus, jota sukeltaja saa käyttää?

- 18 mimin.

4. Montako prosenttia uloshengitysilmamme sisältää happea?

- 16,5 %.

5. Mistä hydrostaattinen paine johtuu?

Nsteen/veden massasta.

6. Sukeltaja antaa sinulle, narumiehelle, sukellusliinalla kolme nykäystä. Mitä teet?

Vedän hänet rauhallisesti ylös.

Sakot: Laitteet avoinna 1 mini kysymysllaite. Rastin ohitus 5 min.

Sijoitus: Syvän pään reunalla.

10. Rasti: Jättäkää kaikki varusteet altaan reunalle. Nouskaa narutikkaita kerrostasanteelle.

Sakot: Varusteiden pudottaminen pohjaan ja sinne jättäminen 1 min/kpl.

Jos ei kiivennyt 5 min/henkilö.

Sijoitus: Syvän pään reunalla.

Maali: Sijainti 3 m:n kerrostasanteella, missä aika katkaistiin ja sen jälkeen kysyttiin laudan pituus, joka oli 300,0 cm. Mikäli erehtyi laudan mitassa sai sakkoa 1 emil sekunti.

Lopputulokset: Ks. Liite!

Kuopion Urheilusukeltajat kiittävät osanottajia. Tavataan taas samoissa merkeissä vuoden kuluttua Pyhäinpäivänä.

MARKKU VOUTILAINEN 15

Kuopion Urheilusukeltajat r.y.

VIII Kalakukkosukelluskilpailut 1978-11-4 Laitesukelluksen SM 1978 TULOKSET 1.

2.

3.

4.

5.

6.

7.

8.

9.

10.

11.

12.

13.

14.

15.

16.

17.

18.

19.

20.

21.

22.

23.

24.

25.

26.

27.

28.

Kuosmanen - Casen Merisaukotl Kokkola Halonen -Jumppanen Joensuun Urh.sukeltajat Nissilä - Pihlajamaa MerisaukotlKokkola Mehtonen - Rantala Joensuun Urh.sukeltajat Kettunen - Nikiforow Alkon Urh.sukeltajat Vanninen - Hartikainen Joensuun Urh.sukeltajat Lyly - Koskinen SyväsukeltajatlHelsinki Ahven - Mustonen Delfiinitl Jyväskylä Perko- Vahvelainen Tampereen Urh.sukeltajat Toivari - Toivari Sammakotl Jyväskylä Vähänen - Larikka Joensuun Urh.sukeltajat Nieminen - Westerholm PingviinitlLahti Marjanen - Lempinen Sammakotl Jyväskylä Holma - Mikkonen Nurmeksen Urh.sukeltajat Myllykangas- Kaarla MerisaukotlKokkola Perimäki - Alanko Espoon merip.ursuk.jaos Nupponen - Sinkkonen' Joensuun Urh.sukeltajat Metsävuori - Santamaa MerisaukotlKokkola Soininen - Raita Mortensen - Ingebrigten Kirkenesin Urh.sukeltajat Malmsten - Kokko Helsinkin Urh.sukeltajat Sjöblom - Nevalainen " Seppäläinen - Haapa-aho Espoon merip.ursuk.jaos Jensen - Berg Kirkenesin Urh.sukeltajat Ananiassen - Andreassen " Paajanen - Slotte MerisaukotlKokkola Olli-Seppälä " Tapiovaara - Hynönen Alkon Urh.sukeltajat

14.47 15.47 16.36 16.45 17.04 18.12 19.08 19.21 19.52 21.40 23.03 23.06 23.48 24.00 24.06 24.40 25.07 26.08 28.02 28.11 29.13 30.30 31.49 31.51 33.35 34.36 35.14 35.28

Kiitokset runsaasta osanotosta

IIII11U1J11U1IUIIIIDlnIllIllIllUllllllnIlIIJlIIIIIIIJlIIIIIIUlllIIIIIIIIUIIIIIIIUlIIIIUUIIDIIUIUIII.llumlUIIUlllnm

VALMENNUSVALIOKUNTA TIEDOTTAA Kuten tarkkaavaiset lukijat havaitsivat lehdestä 1/ 79 on Liittomme organisaatioon perustettu uusi valmennusvaliokunta -niminen osanen. Jäsenet tähän on nimetty periaatteella 1 kpl jokaisesta liiton kilpailulajista (kts. myös e.m. lehti).

Sysäyksen valiokunnan perustamiseen on antanut SVUL:ssa, kuten myös omassa Liitossamme havaittu järjestelmällisen valmennuksen puute sukellusurheilulajeissa. Valio kun ta ei pyri ohjamaan ja ohjelmoi maan yksittäisiä urheilijoita tai lajeja, vaan tuottamaan valmentajia, jotka sitten oman lajinsa puitteissa hoitavat yksilövalmennuksen.

Tähän päämäärään tähdäten on valiokunta ryhtynyt aluksi luomaan C-valmentajakurssin lajiosaa, jossa työssä ollaankin jo kohtalaisen pitkällä. Kurssimonisteiden pitäisi valmistua huhtikuussa ja ensimmäinen C-Iajiosan kurssi on kaavailtu pidettäväksi 26. - 27. 5. 1979 Turussa. Clajiosahan on tarkoitettu kaikille valmentajiksi aikoville, sekä SVUL:n ohjeiden mukaan myös kaikille aktiivi urheilijoille, varsinkin nuorille.

Valiokunnan pitkäntähtäimen suunnitelmissa on mm. seuraavaa: - Lajivalmentajaverkosto - Yhteinen päävalmentaja - B-Iajiosan kurssi n. v. -82 - Kaikki lajit käsittävä valmentajan oppikirja.

- Stipendijärjestelmä valmentajille ja urheilijoille.

Jäsenkunnan kommentit, ehdotukset, neuvot, arvostelut yms. pyydämme lähettämään kunkin lajin valiokuntaan (nämäkin löytyvät lehdestä 1179), josta ne, toivon mukaan, kulkeutuvat valmennusvaliokunnan käsittelyyn.

Valmennusvaliokunta psta Kyösti Tissari

Muutos kilpailukalenteriin 1. EM-kilpailut, VA-suunnistus 22.-

1l111111111111lUIIIUIIIIIIIUllllUUlUIIIIIIUlIlUlIIIIIIIIUlIJIIllUIIIUllIUllUIHlllllUIIlIIIJlIIIIIIIUlIIIIIIIIIIIIIIIIIJlIIII 16

29.08. Praha 2. PM-kilpailut, VA-suunnistus 29.30.9. Emsalö

BISKOPSÖ-78 BISKOPSÖ -79 Viime kesä alkaa olla jo historiaa, mutta ensi kesää odotellessa ja suunnitellessa kannattaa sentään vilkaista menneeseenkin. Kaikkihan me muistamme viime kesän ihanat sateet. Niistä huolimatta kaikki BISKOPSÖ-78 osallistuneet voivat leiriä muistella mitä suurimmalla mielihyvällä, sillä ilmat tosiaan olivat mitä kauniimmat, koko kesän ehdottomasti parhaimmat.

BISKOPSÖ-78 juniorileiri Biskopsön saarella Taalintehtaan edustalla oli järjestyksessä kolmas SVUL:n Varsinais-Suomen pllrm urheilusukellusjaoston ja SUSL:n nuorisovaliokunnan järjestämä leiri.

Leiripaikka on näinä kertoina osoittautunut mitä parhaimmaksi tällaiseen toimintaan soveltuvaksi huolimatta siitä, että kuljetusten osalta on ollut pakko turvautua venekalustoon.

Leiriaika ei tietystikään lauantaista lauantaihin ole ollut riittävä, sillä juuri kun on tutustuttu hyvin ja ollaan päästy hyvään vauhtiin on pakko lähteä. Pitemmän ajan järjestäminen tuottaa kuitenkin vaikeuksia, koska ohjaajat ovat joka kerta olleet mukana korvauksetta antaen tähän toimintaan reilun viikon omasta kesälomastaan.

BISKOPSÖ-78 ohjelma poikkesi huomattavasti aikaisempien leirien ohjelmista. Suurimpana muutoksena oli kaksipäiväisten erikoistumisohjelmien toteuttaminen. Näiden päivien aikana leiriläiset jaettiin erikoistumisryhmiin, jotka perehtyivät suunnistukseen, meribiologiaan, VA-valokuvaukseen, perusvälinesukellukseen sekä laitesukellukseen.

Tämä laitesukellusosuus koski pientä ryhmää leiriläisiä, jotka olivat olleet mukana aikaisemmilla leireillä, mutta olivat jo täyttäneet 16 vuottaan ja siirtyneet kurssin kautta laitesukeltajiksi. Leirin alkuohjelmaan sisältyi leirin luonteen vuoksi perusvälineteorian ja -käytännön kertaus sekä lääkärintarkastuksen lisäksi sukellusfysiologian kertaus. Yksi leiripäivistä oli lisäksi pyhitetty liikunnalle yleensä ja yksi päivä vietettiin merenkulun merkeissä.

Miten leiri koettiin leiriläisten keskuudessa on vaikea arvioida.

Osallistumisen innokkuus ja mukava, välitön leiri tunnelma kertoo tietysti omalta osaltaan jotain. Paljon kertoo myös lähtöaamun totiset ilmeet, eipä huuli lennellyt niin kuin viikolla. Monet lupasivat tulla uudelleen ja se on toivottavaa. Leirin toteuttamista helpottaa huomattavasti entiset, useasti mukana olleet, jotka jo tietävät "talon tavat".

Ensi kesän BISKOPSÖ-leiri noudattaa ohjelmaltaan aikaisempia leirejä. Todennäköisenä muutoksena tulee kuitenkin olemaan erikoistumiskurssien lisääminen kahdesta päivästä kolmeen. Aiheiltaan kurssit noudattavat aikaisempaa linjaa. Toteuttaminen on kuitenkin kiinni viime kesän ohjelmien vetäjien halukkuudesta uudelleen uhrata lomaansa. Toivottavaa kuitenkin olisi, että aikaisemmat vetäjät - Fred Ohert, Peter Jannsson, Ilpo Haahtela saataisi mukaan, jotta valokuvaus, suunnistus ja biologia toteutettaisiin asiantuntemuksella ja viime kesästä saadun kokemuksen pohjalta. Toivottavaa olisi tietysti että Marlin Club, joka vastasi laitesukelluspuolesta voisi edelleen olla mukana. Aika sen sitten näyttää toteutuvatko toiveet?

Jossakin vaiheessa on järjestäjien taholla tuntunut että leiriläisten lukumäärällä ei ole varsinaisesti ylärajaa, mutta jo viime kesänä tiedostettiin selvästi, että yläraja liikkuu viidenkymmenen osallistujan tienoilla. Tämä on valitettavaa, mutta toivottavasti osallistujamäärän rajoittaminen lisää painetta toisen samanlaisen leirin järjestämiseen samanaikaisesti jossakin muualla.

Leirin järjestäjien ja ohjelman vetäjien kannalta ilahduttavin kehitys on tapahtunut sukelluspukujen määrässä. Ensimmäisellä leirillä kahdella oli puku ja viime kesänä neljästäkymmenestä ainoastaan kuudella ei ollut sukelluspukua. Ensi kesän leirillä ei puku ole pakollinen. Sen puuttuminen ei siis estä osallistumasta leiriin, mutta rajoittaa osallistumista täysipainoisesti leirin ohjelmaan.

JÄLLEEN SAATAVISSA! Kevyet, pienikokoiset

IWKA-KROMBOL YBÄN ILMASÄILlÖT ·kahden regulaattorin ulosotto -seisovat pohjasuojat ·käytännölliset, mukavat kantotelineet. . kromatut venttiilit -galvanoidut, keltaiseksi polttomaalatut ilmasäiliöt.

-varustetaan Polarisregulaattoreilla.

Polaris

REGULAATTORIT -mäntäohJatut (ruostumaton teräsmäntä) -soveltuu myös talvikäyHöön -kevytrakenteiset, kevyet hengittää.

-yksinkertainen, toimintavarma rakenne.

-helppo veden poispuhallus

Turvallisuuden takaa 25-yuoden kokemus.

Ilmoittautuminen

BISKOPSÖ-79 leirille

BISKOPSÖ-79 järjestetään ajalla 20. - 28.7. 1979. Ilmoittautuminen tapahtuu maksamalla puolet leirin osallistumismaksusta, joka on mk 200. (pankkisiirtolomakkeen malli on lehdessä) Ilmoittautumisen tulee ehdottomasti tapahtua toukokuun loppuun mennessä. Ilmoittautuneille lähetetään kesäkuun kuluessa tarkemmat leiriä koskevat tiedot ja ohjeet. Toukokuun aikana on mahdollisuus alustaviin tiedusteluihin perjantaisin klo 8.00-8.45 p 921-787656 (Jouko Moisala)

Huopalahdentie 13 00330 H:ki 33 puh 485817

17

Porvoon

jokiuinti Porvoon joessa uidaan kohta jälleen. Sunnuntaina 13 p:nä toukokuuta klo 12.00 jysähtää lähtölaukaus Urheilusukelluskerho MUREN A:n järjestämään Porvoon jokiuintiin jota myös kutsutaan Borgå "Avloppet". Räpyläuinti tapahtuu nyt kolmannentoista kerran joten sitä voinee jo kutsua perinteiseksi.

Uitava matka on kuten ennenkin noin 1 400 metriä ja uidaan myötävirtaan. Lähtöpaikka on pienen Linnanmäen korkeudella ja reitti kulkee vanhan maantiesillan alitse, vanhan kaupungin ranta-aittojen ohitse, uuden maantiesillan alta kävelysillan luo jossa maalipaikka.

Räpyläuintiin voi osallistua joko kilpailusarjaan tai kuntouimareiden sarjaan. Juniorit (16 v. tai alle) uivat omassa sarjassa samoin naiset. Kuntouimareiden sarja on tarkoitettu sellaisille urheilusukeltajille jotka eivät halua uida kilpaa mutta muuten haluaisivat kokeilla matkaa, kuntoaan ja pukuaan, toisin sanoen omaksi ilokseen haluaisivat olla mukana. Kaikille maaliin tulleille jaetaan "Murena" -aiheinen prenikka, ennakkoon ilmoittautuneille asianmukaisesti kai verrettuna.

Porvoon jokiuintiin voi ilmoittautua vaikkapa postikortilla osoitteeseen: Ossi Johansson, Estbacka 3, 06450 Porvoo 45, tai puhelimella 915-154222 iltaisin viimeistään viikkoa ennen kilpailua.

Tervetuloa Porvooseen

111 Murena ralli Kesäkuun ensimmäisenä lauantaina viime kesänä järjestettiin kolmannen kerran Murena Ralll Porvoossa. Tämä kilpailu on eräänlainen vedenalainen suunnistuskilpailu jossa jollakin osuudella saattaa olla muunkinlainen va-tehtävä kuin suunnistus. Ralliin voi osallistua aivan tavallisella va-kompassilla.

Välttämättä ei tarvitse olla n.k. "härveliä", joskaan tämän käyttö ei suinkaan ole kiellettyä. "Härvelin" käytöstä ei kylläkään ole vastaavaa apua, koska rantaviivaa ja "maamerkkejä" seuraamalla on mahdollista kiertää rata tavallisen kompassin turvin. Sitäpaitsi "härvelin" käyttö saattaa olla hankala erilaisissa tehtävissä matkan varrella.

Kilpailu on tarkoitettu etenkin va-suunnistuksesta kiinnostuneille, tavallista va-kompassia käyttäville urheilusukeltajille. Kilpailupaikkana oli tällä kertaa Neste Oy:n henkilökunnan virkistysalue Porvoon mlk:n Emäsalossa. Erinomainen paikka tämäntapaiselle tapahtumalle saunoineen, kahviloineen j.n.e.

Suuret kiitokset Nesteen Venekerhon SukellusjaostoIle joka oli myötävaikuttamassa Murena Rallin järjestelyissä.

MURENA RALLI -78 1. Jansson Peter 2. Kokko Aarne 3. Hurme Eero 4. Malmsten Edvin 5. Tiittanen Jarmo 6. Lindgren Leif 7. Sjöblom Kaarlo 8. Lindström Kaj 9. Andersson Matti

Lähtöpaikalla jokainen suunnistaja sai kartan lisäksi reittiselostuksen, josta ilmeni valmiit suunnat ja matkat suoraan rastilta rastille sekä kääntöpaikoille. Jos halusi ottaa varman päälle seurattiin rantaviivaa rastilta toiselle siinä missä se oli mahdollista, koska muutaman rastin kohdalla oli rannasta pohjaa myöten rastin suuntaan vedetty merkkiköysi josta voi ottaa uuden suunnan rastille, samoin oli reitin kääntökohdat merkattu. Ainoastaan kolmos ja viitos rasti oli ilman näitä apuja. Viitosrastin löytäminen tuottikin kaikkein suurimmat vaikeudet. Ykkösrastilla oli tehtävänä täyttää virvoitusjuomapullo ilmalla ja päästää sen pintaan ja viitosrastilta piti kuljettaa kassillinen kiviä maaliin.

Murena, Porvoo Urheilusukeltajat, H:ki Urheilusukeltajat, H:ki Urheilusukeltajat, H:ki Urheilusukeltajat, H:ki Urheilusukeltajat, H:ki Urheilusukeltajat, H:ki Murena, Porvoo Murena, Porvoo

39,54 1.07,30 1.25,25 1.27,50 2.14,03 2.17,00 2.51,22 5 rastia 1 rasti

SM-UPPOPALLO 1979-1980 Sarjamaksu 200,-jjoukkue PS-tili 6688-3 merkki 34 Ilmoittautuminen 31. 06. -79 mennessa kirjallisesti + valokopio sarjan maksukuitista.

Ari Wahlberg Kopantie 1 A 2 45700 Kuusankoski 70

18

39,54 1.02,30 1.05,25 1.12,50 1.34,03 1.37,00 1.21,22

Tapani Toijonen

Älä unohda nappulaa Tämän numeron ilmestyessä eletään jo varsin lähellä kesää. Toivon mukaan seuroissa on muistettu pitää talvikauden aikana huolta nuorisotoiminnan jatkuvuudesta. Helposti vain käy nuorten kanssa touhutessa, että yht'äkkiä ennen niin muhkea joukko onkin tosin iältään ja mitaltaan kasvanut mutta lukumäärältään pahasti kutistunut. Viimeiset rippeet aikuistuvista junioreista hikoilevat jo laitekurssin luennoilla ja raplaavat laitteiden vaihdon kanssa syvässä päässä tai reutovat uppo-palloaltaassa tunkemassa tieltään laiskistuvia senioreita.

Seuran nuoriso miehillä on helpot päivät - ja aikaa etsiä uusia holhokkeja, jottei koko homma pääse unohtumaan. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan, vaikka tietysti luonnollinen aika täydennyksen hankkimiseksi on syksy. Parasta on yrittää ottaa likimain samanikäistä joukkoa eikä haittaa, vaikka joukko ensin on vähän ylisuuri, sillä joiltakin alkuinnostus haihtuu ja sen mukana koko kaveri.

Hiukan varovaisesti on suhtauduttava ilmoitukseen paikallisessa riip-

pumattomassa, sillä tällä konstilla halukkaita joudutaan käännyttämään turhan paljon ovelta takaisin.

Kutsu vain yhden tai kahden koulun ilmoitustaululla tai Uimahallin seinässä voisi olla paikallaan. Jälkimmäinen menetelmä tuottaa yleensä jo valmiiksi vesihenkistä joukkoa.

Ohjaajat helpottavat joka tapauksessa omaa työtään, jos nappuloiden uusi aalto lähtee liikkeelle samanaikaisesti, jolloin tällä joukolla voi aloittaa järjestelmällisesti aivan alus. ta. Aina huomioonotettavat yksilölliset erot sotkevat kyllä rytmin aikanaan, mutta onpahan ainakin jämäkkä alku.

Kuten sanottu jäsenhankinnan aika on syksyllä, jolloin meillä tässä kesän kynnyksellä on avovesitoimintaan valmiina pääosin peruskoulutettu nuorisoryhmä, josta jo alkavat erottua esimerkiksi lahjakkaat räpyläuimarien alut, joita paikallinen kykyjenetsijä on talven mittaan tähyillyt. En tässä maallikkona (vai sanoisinko vesikkona) uskalla räpyläuinnin valmennukseen puuttua.

Varmaa kuitenkin on, että jo nuorisoporukan hauskuuttamiseksi ja kannattaa pitää työllistämiseksi usein pieniä jäsentenvälisiä räpyläuinti, sukellus- ym kilpailuja - palkintoineen luonnollisesti! Mitä nuorempaa joukko on sen suurempi innostus.

Tässä valintavaiheessa kilpailijoiden välineet ovat likimain samanlaiset. Sitten kun vakituiset voittajat alkavat hahmottua, on valmentajan aika ottaa kuuma ryhmä omiin hoiviinsa ja suunnitella mahdollisimman menevät räpylät. Tietysti seuran johto huolehtii siitä, että valmentajia on. Jollei ole, niin niitähän tulee, kun käy SVUL:n C-valmenta-

C-VALME TAJIE

jakurssin ja SUSL:n kilpailuvaliokunnan järjestämän lajiosan.

Kuulemani mukaan juniorien hukkaprosentti useassa seurassa on melko suuri. Syitä ja parannuskeinoja voisi pohdiskella itse kukin. Monissa tapauksissa nuorison ohjaajia on liian vähän. Koskaan ei nuorisotoimintaa pidä jättää yhden hartioil- · leo Hiukan hyvää tahtoa ja kuka tahansa sukeltaja voi olla avuksi olipa sitten kursseja käyty tai ei.

Varsinainen yhdistystoiminta ei junioreilie paljoa tarjoa. Ihmekös tuo, kun seuran kokouksissa muutenkin tapaa vain muutamat vakiokasvot. Myöskin seurailtojen aiheet ovat nuorten kannalta mitäänsanomattomia, lukuunottamatta kuitenkin jännittäviä matka kuvauksia dioineen ja filmeineen. Mukaan pääsy seuran retkilIe luo juniorien elämään tiettyä perspektiiviä, kunhan vain heidänkin tarpeensa ja mielitekonsa otetaan suunnittelussa huomioon. Ja kyllä kai nuoret pysyvät ajan tasalla. Meneekö heille seurakirje?

Seurojen ei pitäisi pelätä oman nappulaleirin järjestämistä. Ei oteta hommaa liian vakavasti - tarkoitus ei ole kilpailla Biskopsön kanssa.

(Sinne kylläkin kannattaa mennä oppia hakemaan.) Tärkeää kuitenkin on, että leirisuunnitelma on pääpiirteittäin hyvissä ajoin valmis. Viimeistään ennen koulujen loppumista pitää olla tiedossa leiriaika, -paikka ja maksu. Ja taas on jotakin mitä odottaa.

Leiri voi olla pieni. Jo kymmenelle se kannattaa järjestää. Se voi olla lyhyt. 3-4 päivääkään ei ole mikään häpeä. Näissäkään puitteissa nappulaleiri ei kuitenkaan ole mikään yhden miehen show, mutta kolmestaan menee jo oikein ki vasti.

LAJIOSAT

C-valmentajien lajiosat järjestetään 2 .6-27. 5. -79 Turussa.

Lajit:

Uppopallo Räpyläuinti Sukelluskalastus - V Ä-suunnistus

Kurssimaksu on 40,PS-tili 6588-3 Tiedonantoihin: Merkki 34 + lajin nimi Ilmoittautuminen 30. 04. -79 mennessa (kurssimaksu=ilmoittautuminen)

19

Työnjako voisi olla esimerkiksi: sukellusohjelma, muu ohjelma ja huolto. Pienissä ympyröissä tämä kaikki tietysti toinen toistaan tukien.

Tärkeä on myös tuo muun ohjelman osuus. Vaikka onnistuisikin varaamaan leirin ajaksi sen ainoan lämpimän viikon, niin ei leiriläisiä sittenkään voi päiväkausia liottaa vedessä. Sukelluksen ja vesilläliikkumisen alalta löytyy kuitenkin paljon erilaisia lieveilmiöitä, joiden parissa on paljon mielenkiintoista opeteltavaa. Eikä joka minuutti tarvitse mitään oppiakaan. Hauskaa olla pitää. Jos seurassa on nykyisiä tai entisiä partiolaisia, niin nämä sopii komentaa leirinpitoon. Monet osaavat sen taidon oikein hyvin ja mikä parasta, ne tykkäävät siitä.

Useimmat seurat kai järjestävät leirinsä siten, että leiriläiset tasaavat kustannukset. Seuran olisi kuitenkin huolehdittava siitä, että leirin vetäjillä on käytössään kunnollinen leirikalusto, sillä se tuki ja turva, nuorisotoimiston kalusto on parhaana leiriaikana taatusti jossakin muualla.

Käytäntö on osoittanut, että erilaista leirikalustoa tarvitaan usein muussakin seuran toiminnassa. Mielestäni ei myöskään nuorisoleirin pienestä tappiostakaan ole syytä kovin kovaa haloota nostaa.

Tietysti nuorisotoiminnan kulut yleensäkin saattavat olla muiden harrastusalojen silmätikkuna. Tilannehan on seuraavanlainen: Nuorisojäsenestä menee liitolle sama jäsenvero kuin aikuisestakin eli 20, - .

Koska rahakkaammat urheiluseurat usein perivät nuorisojäseniltä vain muodollisen markan tai pari jäsenmaksua, ei sukellusseurojen nuorisojäsenmaksu juuri voi paljon tuon kahdenkympin yli mennä. Ainakin meillä nuorilta peritään vain jäsenveron verran jäsenmaksua. Tätä taustaa vasten siis jokainen nuorisotoimintaan käytetty penni on tappiollinen. Tyhmää ja lyhytnäköistähän tällainen filosofia tietysti on, mutta paikallaan saattaisi olla nuorisojäsenen kohdalta Liiton osuuden alentaminen esimerkiksi puoleen. Kukaties saattaisi mennä läpikin, jos tällaista ehdotettaisiin. Onhan nuorisotoiminnan merkitys jo ymmärretty.

Missään tapauksessa jäsenverokysymys ei saa aiheuttaa nuorisojäsenten 'salaamista' vaan kaikki seuran toimintaan osallistuvat pitää kirjata jäseniksi. On todella tärkeää, että eri tahoille annetaan oikeat tiedot jäsenistä. Muistettakoon, että nuorisojäsenet kartuttavat seuran äänimäärää SUSL:n kokouksissa siinä missä muutkin jäsenet.

Ja vielä yksi asia: Onko Sinun seurassasi nuorisotoimintaa? Jollei ole, niin mitähän jos~ ..

20

HEIKKI SÄRMÄNTÖ

• • ln memorlam

Kauppateknikko Heikki Sakari Särmäntö kuoli yllättäen äkillisen taudin murtamana 9. 2. -79 Jorvin sairaalassa Espoossa.

Me kaikki, jotka tunsimme sinut, Heikki, olimme oppineet tuntemaan sinut rehtinä sukeltajatoverina, joka ei laskenut omia vaivojaan myöskään yhteisten tehtävien hoidossa.

Helsingin Urheilusukeltajiin liityit -63. Kerhohan oli tuolloin vielä varsin pieni. Kerhon ja sen mukana työvoiman tarpeen kasvaessa · astuit rahastonhoitajan tehtävään -68 ja samalla aloitit uimahallivaIvojan työn, jota hoidit vuoteen -73 asti.

Varapuheenjohtajana olit vuosina 69-70 ja johtokunnan jäsen -71 sekä yleisjaoksen pj. -72.

Myös Urheilusukeltajain Liitto huomasi kykysi. Johtokunnan jäsenenä liitossa olit -70 ja urheilujaoksen pj. 72 - 74.

Liitonkin rahastonhoitajan toimessa ehdit olla -73 ja ensimmäinen varapuheenjohtaja 72-74.

Paljon ehdit, Heikki, porukkaan kuulumisesi aikana hoitaa, mutta paljon enemmän jäämme kaipaamaan vanhaa kunnon sukeltajatoveria ja ystävää, joka usein jo pelkällä läsnäolollaan sai aikaan viihtyisän tunnelman. Näitä tunnelmia sitten talletit kamerallasija nauhurillasi.

Paljon annoit myös kotimaisten VA- kalastuskilpailujen ja PMsuunnistuskilpailujen järjestäjänä. Vaikka itse et juurikaan osallistunut, oli usein näkymätön panoksesi aivan välttämätön ja siksi moni näihin kilpailuihin osallistunut muistaa sinua kaipauksella.

Jätit, Heikki, jälkeesi aukon, joka nyt on täytetty kaipauksella.

Kiitos kaikesta minkä teit ja mitä olit yhtenä meistä, sinun työsi ei ole mennyt hukkaan.

Vuonna 1916 uoptti saksalainen U 47 Tankkarin uIkopuolelle EFFOA:n s/ s Wellamon. Sitkeän tutkimisen ja etsinnän tuloksena löysivät Kokkolan Merisaukot ry:n sukeltajat hylyn vuonna -77. He eivät olleet ensimmäisiä sillä 1921- 22 sukellettiin aluksesta pääasiassa lastia. Hatunnoston arvoinen asia vanhoille Kaskisukeltajille työskenteleminen lähes 60 m:n syvyydessä ei ole leikkiä milloinkaan.

Merisaukot ovat kuitenkin sukeltaneet aluksessa jo useampia kymmeniä kertoja. He ovat nostaneet mm. molemmat kauniit ja hyvin säilyneet laivakellot. Puhdistuksen ja kiilloituksen jälkeen luovutettiin niistä toinen takaisin EFFOA:alle 8. 12.

1978.

Kellon luovutus oli järjestetty varustamon nykyiselle lippu laivalle M/S Wellamolle jossa kelloa olivat vastaanottamassa apulaisjohtaja Erik Holmström ja nykyisen M/ S Wellamon kapteeni Holger Hermansson.

Kello sijoitettiin aluksen tupakkasalonkiin, muistuttamaan menneistä.

Vastaanottajat olivat iloisesti yllättyneitä lahjoituksesta, koska se oli ensimäinen ja ainoa "palaute" niistä kymmenistä kyselyistä joita he ovat urheilusukeltajilta saaneet. Hyvin hoidettu juttu Merisaukoilta.

Saukottaret ja s/s Wellamo

Merisaukot luovuttivat sukeltamansa S/S Wellamon laivakellon EFFOA:n nykyiselle M/S Wellamolle vas. Merisaukkojen puh.joht. Henrik Slotte, Hilkka Santamaa, Pertti Santamaa, Arvo Hyytiä, Pertti Pihlajamaa ja kapteeni Holger Hermansson. .Kokkolassa toimii U rheilusukelluskerho Merisaukkojen lisäksi toinen aktiivinen joskin rekisteröimätön kerho, "Merisaukottaret". Kerhon toiminta-ajatuksena on yhdistää niitä "rannalle jääviä" osapuolia kun muut sukeltavat. Samoin toimii kerho varsinaisen emäseuran tukijärjestönä varsinkin taloudellisesti.

Tytöt järjestävät muotinäytöksiä, tanssiaisia, lastenjuhliaym. mistä vain rahaa saadaan kasaan. Toiminta on vireätä ja yhteishenki hyvä, kokouksia on viikottain joissa parisenkymmentä saukotarta suunnittelee ja puuhaa erilaisia "tempauksia".

Yksi tärkeä toimintamuoto on kerhon tukialuksen M/S Virven muonitus joka on saukottarien hennoissa käsissä. Myös kunnostustalkoissa tytöt ovat innolla mukana.

17. 11. -78 oli Merisaukoilla "Wellamotanssiaiset" Asekoulun kerhoravintolassa. Niistä muutamasta kangaspakasta joita merestä oli nostettu, oli saat sen verran kangasta että Saukottaret saattoivat esiintyä ensimmäisen kerran puettuna "Wellamo-hameisiinsa" Terveisin: Tyyne Junkala Foto: Lars Syrjä

21

URHEILU

SUKELTAJA Suomen urheilusukeltajain Liitto ry:n jäsenlehti

lehti postitetaan sukeltajille, joiden osoitteet kerhot ovat toimittaneet liitolle ja joiden jäsenmaksut on maksettu. Muuten on lehteä saatavana liiton toimistosta .

Toimitusneuvosto ORA PATOHARJU PENni PUHAKKA HENRIK ROSENIUS SEPPO SIPINEN MAURI VALLEMA ERKKI METSAvUORI

I

~ Saajan pankki ja konttori

j

\'.':-,~":~

i 5+1

Saajan

~~n;;ite ja

1

puhelin

I

Lähettäjän nimi ja osoite

Alle kirjoitus

019 .. 00l.

0200790

Tiedotuksia

.:,~"

1\

~\ S~Ops. t)

5VUL. : 1"\ \I~"s'r\ai ~. S\..40M~" {.).

1L e ijc ~P'dla

\-\,'Y\",lIc, ~",l.f .

D"\

0

p",lILf

T~H"&t

0

Lec..\-4-e..

E~", AI41 0'\,' ~

I

0

"'c.lo,",. sl..-\",n\')·

Pankin mork· t

mk

\00 '.

Ilmoitustilan myynti Tellervo Rouhiainen Pietarink. 16 B 35 00140 Helsinki 14 90-4550044

0

'eiOl.,

Lähettäjän pankki ja konttori

Toimitussihteeri Eeva Nyqvist Nostoväenkatu 15 C 46 20350 Turku 35 k. 921-381804 t . 921-332321

0 ~~ ,(, ~n~ 0

, .

U"'''' e.""'~4\{c!.IlUS.\CtO"'~ L~t-ekV\jc, c,_ s.~ W\W\c. ~l,.(Dk~1 &..

- :+l3

lfe,

oLe.,

r-

Maksetaan TILILTÄ N:o

PANKKISIIRTO

IoP.Tut"kv IJvdeW\~aG\~ lQ

Cl tJ

--

KassaleIma

k l (2...}OI~

" ~€.LVA~T'I

\J,,,,,E:So\

..J"'"

Dso,1}€:t~'.

Kulut

C 52

~f}i7~b~

TOSITE LÄHETTÄJÄN PANKILLE

Päätoimittaja Erkki Metsävuori . Kustavintie 9 C 24 20310 Turku 31 k. 921 -391098 t. 921-333600

Ilmoitushinnat : 1/1 sivu 1/2 sivu 1/3 sivu 1/6 sivu Lisävärit å

860 mk 680 mk 380 mk 260 mk 280 mk

Lehteen tarkoitetut kirjoitukset on osoitet- . tava toimitussihteerilIe. TILAAN COLLEGE-paitoja väri: koko: väri: koko: väri: koko: väri: koko:

T-paitoja väri: väri: väri: väri:

koko: koko: koko: koko:

kpl: kpl: kpl:

1:10 postimer1c.ki

N:o 3 4 5

Teksti 02.05 .

04.09.

06.11 .

kpl: yht . ................. mk ..... ............. kpl: kpl: kpl: kpl: yht. ................. mk ..................

ENNEN 31. 4 . TULLEET TILAUKSET VANHALLA HINNALLA. Seuran nimi: .. .. .... ... ...... ... ... .................. ........ ..

Lähiosoite: ........ .. ................ .. ..... ........ ........... ..

Postinumero ja -toimipaikka .............. .... .......... ..

Toimitus jättää kirjoittajille vastuun heidän mielipiteistään.

Suomen Urheilusukeltajain Liitto ry Topeliuksenkatu 4 1 A 00250 Helsinki 25

Osoitteenmuutokset: Urheilusukelta ja-lehti Kustavintie 9 C 24,20310 Turku 31 Vuosikerta

45 mk

Liiton toiminnanjohtaja leila Jakobsson puh. toimeen 4737257 os . Suomen Urheilusukeltajain Liitto ry. , Topeliuksenkatu 41 A 00250 Helsinki 25.

Tilaajan allekirjoitus ............ .. ...... .......... ...... ..... .

Oy Turun Sanomat Turku

22

Ilmoitukset 23 .05.

26 .09.

24.11 .

t-

~ JA ~

85 cm 3 ;jSäi~0 90 9 8,50 mklkfll " :r ·,'l 220 cm 3 sisaltö 2f9~ 13,00 mkJkpJ :· ;:"h~ ' ; 515 cm 3 sisältö 530;.;;€F'·,/" 19,70 mklkpl " r t ' : " 'Z'•. ~:>:.~~:~~; -->",!

-TUOTTEIDEN VALTAKUNNALUSET PIIRIMYYJÄT:

PIIRI MYY JÄLUEn:ELO FORSSA Kumivaruste Ky Lindell Hämeentie 7, puh. 916-13360 HYVINKÄÄ HyvinkUn tarvikeosa Oy Hämeenkatu 22, puh. 914-18330 HÄMEENLINNA H:linnan Varaosa-Tarvike Oy Koulukatu 16, puh. 917·27411 IMATRA Teollisuus·Kaukonen Oy Vuoksenniskantie 111 , puh. 954-31655 JOENSUU M. Kemiläinen Oy Kuurnankatu 37, puh. 973-21255

LAUTIAKYLÄ

~~~~t~~J1~~~tokeskus Oy

LOHJA Tarvikekolmio Oy Laurinkatu 56, puh. 912·21088

MAARIANHAMINA Mariehamns Bilhall Ab Strandgatan 25, puh. 928-11147

KARHULA Kymen Autokeskus Muurulankuja 4, puh. 952-64244

MIKKELI Mikkelin Autotarvike Oy Porrassalmenkatu 33, puh . 955-17222

KEMI SERA kumi huolto Raidekatu 7', puh. Q80.14441

OULU Oulun 5ahkOdiesel Oy Heinätorinkatu 11-13, puh. 981-224883

KEMIJÄRVI Kumi-Helenius Oy Pohjolankatu 5, puh. 992·12801

PIETARSAARI T:mi R. Bäck Kanavapulstlkko 17, puh. 967·13070 PORI Urho Tuominen Oy POhjoiskauppatori 1, puh. 939-11221 Urho Tuominen Oy Uudenkoivistonlie 42, puh. 939-11221

~~~~a~~~~~~~:hO~2'1535O KOUVOLA Jares Oy .

Salpausseläntie 31, puh. 951 ·14292 KUOPIO Savon Diesel Oy Kaivolie 38, puh. 971 -222111 LAHTI Elbo Ky Karjalankalu 11 , puh. 918-43775

. Suomen johtavin teknisten valmistaja

~ .~(;;;.~:" aefosofien "

Konetalo Oy Keljulle 7, puh. 918-28981 LAPPEENRANTA L:rannan Autotarvike Oy Valtakatu 27, puh_ 953-14275 Moottorikeskus Oy Ratakatu 33, puh. 953-13455

JYVÄSKYLÄ Are Oy Diesel Are Puistokatu 1, puh. 941·15014 KAJAANI Kajaanin 5ahkOdiesel Kalevankatu 1, puh ; 986-25337

KOKKOLA VehoQy Tehtaankatu, puh. 96&-15333 KOTKA

"'-,,"/Mooi"':,-.".,.'~.

Etelä·Suomen Auto Oy Savon Valtatie 1, puh. 918-20921

c,

LOIMAA Mellilän Autokeskus Oy Aleksis Kivenkatu 1, puh. 923-31322

PORVOO Garros-Auto Ky NystrOm Teollisuustie 16, puh. 915-143333 RAAHE 5ahködiesel Oy KIrkkotie 45, puh. 982·38192 RHHIMÄKI Riihimäen Autola OyIAutomanni Paloheimonkatu, puh. 914-32323

ROVANIEMI Kumi-Helenius Oy Pohjolankatu 2, puh. 991 ·20841 SALO Virtasen Moottori Oy Katrineholminkatu 6, puh. 924-11511 SAVONLINNA

~:~~j~!~';7r.~~hO~.28371 SEINÄJOKI Seinäjoen Varaosakeskus E. Rajamäki Ky Rengastie 30, pUh. 964-25111 SEP'ÄNKYLÄ Tarvike ROnn & Backholm liisantie 1., puh_961·221894 TAMPERE Aarne Janhunen Oy Korjaamokatu 1, puh. 931-650200 5ahkOtaso Oy Sammon Valtatie 10, puh. 931-633700 TlT.Trading Oy .

Pyynikintori 3, puh. 931 ·27860 TURKU .

Turun Autotarvike Oy Ketarantie 31-39, puh. 931·331111 VARKAUS Varkauden Kello ja Kulta Oy Kauppakatu 23, puh. 972·23011 YLITORNIO Tarvikepalvelu Rask Ylitornio, puh. 99532·407 YLIVIESKA

t~~~r:n\S:~~~,~~~. ~22281 HELSINKI Tarviketuonti Ky Urheilukatu 28, puh. 00-413670 Oy Julius Tallberg Ab Keskus,l<atu, puh. 90-670112 Työkalutuonti Oy Aleksis-Kivenkatu 4, puh. 90-711422 RAUMA UTU-RAOY Aittakarinkatu 12, puh. 938-16300

Tilaa itsellesi sukeltajapaita!

Nyt voit tilata SUSL:n kautta itsellesi ja ystävilIesi hyvän näköisiä college- ja T-paitoja edullisesti.

Ota nyt heti yhteys omaan seuraasi ja pane tilausasia vireille.

Kun tilaat nyt heti, ehdit saada ennen talven kylmiä itsellesi pehmeän ja lämpöisen paidan.

Ja katso millä hinnalla!

COLLEGE-pait a

T -paita V AIN

VAIN 47,-/kpl

20,-/kpl (+postikulut)

(+postikulut)

Lyhythihainen, sileäneuleinen paita. Materiaali 50 % puuvillaa ja 50 % modalia.

SUSL:n merkki nukkaisena kohokuviona, vaaleissa paidoissa tummansinisellä, tummissa paidoissa valkoisella. Kotimainen, hienopesussa hyvin kuosinsa säilyttävä paita.

Värit: tummansininen, musta, valkoinen, keltainen.

Koot: S, M, X ja XL. Tilaukset vähintään 5 kpl:een erissä.

Pitkähihainen, sisältä nukattu reilu paita. Materiaali 87 % puuvillaa ja 14 % viskoosia. SUSL:n merkki nukkaisena kohokuviona, vaaleissa paidoissa tumman sinisellä, tummissa paidoissa valkoisella.

Hyvälaatuinen kotimainen paita, joka ei menetä pesuissa kuosiaan.

Värit: tummansininen, musta, valkoinen.

Koot: S, M, X ja XL Tilaukset vähintään 5 kpl:een

10-16-VUOTIAI LLE PERUSVÄLlNESUKELLUSLEIRI

BISKOPSÖ -79 BISKOPSÖSSÄ TAALlNTEHTAAN EDUSTALLA 20.-28.07.

I LMOITT AUTUMIN EN: ILMOITT AUTUNEILLE: LEIRIMAKSU: OHJELMA:

HUOM !

31. 05. mennessä maksamalla ilmoittautumismaksu. (Malli sisäsivulla) Tarkemmat ohjeet 30. 06 . mennessä 200, - mk + matkat Taalintehtaalle va-valokuvaus va-biologia suk. turvallisuus ja ymp.suojelu perusvälineteoria ja -käytäntö merenkulku ja merimiestaito sukelluslääketiede perusvälinesukeltajille.

PERUSVÄLlNEET PAKOLLISET. SUKELLUSPUKU TAI VAST. TOIVOTTAVA. EI PAKOLLINEN

TELTTAMAJOITUS - TELTTAMAJOITUS - TELTTAMAJOITUS TIEDUSTELUT :

"

Jouko Moisala 921-787656.01. 05. -31. 05. 921-787656 klo 9.00-8.45

SUOMEN URHEILUSUKELTAJAIN UnTO RY SVUL:N VARSINAIS-SUOMEN PIIRIN URHEILUSUKELLUSJAOSTO NUORISOVAUOKUNTA