Urheilusukeltaja 1977 5

RHEILU

No 5.1977

Puheenjohtajan palsta

URHEILU

SUKELTAJA 12. 12. 1977 Puheenjohtajalta Downunder 77 Sofia Maria Ben Mattson ...

Hylyt ja hylky tutkimus SUSL 1978 Kalakukkosukellus Suuri valliriutta SM-yösuunnistus Räpyläuinnin ja laitesukelluksen em.

111 räpyläuinnit Jälkiselostus MM-kilpailuista Hannoverissa Sukellusleiri LåglandErtissa Osoitehuoltoa Kuvia 1977

KANSI: AITIMEDUSA FOTO RAIMO LIKITALO

3

4-6 7-8 9 10 11 12-13 14-15 16 17 18 19

20

21 22

Taas on kulunut vuosi. On aika tehdä tiliä menneistä ja suunnitella tulevaitällä palstallani suutta. Usein olen moitiskellut milloin mistäkin. Nyt totesin ilokseni, tutkiessani liittomme papereita, että puheet piireihin liittymisistä ovat kantaneet tulosta. Jäsenmäärämme oli noin kolme vuotta sitten, piirien kautta tulleiden ilmoitusten perusteella vain n. 400. Tänä vuonna on se jo lähes 2000. Kun saisimme vielä ne loputkin mukaan, niin voisimme siltä osin huokaista helpotuksesta.

Vuosikokous oli ja meni Jyväskylässä.

Kokouksessa valittiin uusia henkilöitä ja tehtiin uusia suunnitelmia. Eräänä uutena asiana oli valiokuntajaon uusiminen. Hyväksytty valiokuntajako parantanee liittomme toimintaa ja monipuolistaa sitä. Tämä muutos tulee työllistämään huomattavasti useampia henkilöitä kuin aikaisemmin. Jotta toiminta auttaisi kaikkia jäseniä, tarvitsemme aktiivista työpanosta kentältä liiton jokaisessa tehtävässä. Tulevaisuudessa pyrimme myös parantamaan jäsenistön tietoutta johtokunnan toimista. Lehdessä tullaan julkaisemaan lyhennelmiä niistä johtokunnan päätöksistä jotka koskevat jokaista urheilusukeltajaa. Toivottavasti tällä toimenpiteellä saamme jäsenkuntamme paremmin ajantasalle mitä kulloinkin liitossa tapahtuu. Lopuksi haluan kiittää kaikkia kuluneen vuoden aikana saamastani tuesta ja toivottaa kaikille vielä parempaa seuraavaa vuotta.

Sukellusterveisiä täältä paperikasojen välistä I Make

Sukelluskausi -71 on nyt viimeistenkin osalta loppu ja voidaan tehdä tilinpäätös. Kesä oli harvinaisen vähäluminen ja ehkä siitä johtuen varsin toimelias.Uusia hyviä kohteita löydettiin vähän joka puolelta. Leirejä vietiin vaihtelevalla menestyksellä läpi useitakin.

Ehkä niistä tulee talvella tarinaakin, on ainakin luvassa. Se lukee joka elää.

Lama on sana joka tulee eteen joka puolella. Se koskettaa myös meitä.Veli Valtio kavensi avustuksia joka vaikeuttaa liittomme toimintaa, kukkaron nyörien aukeaminen on vaatinut entistä tarkempia perusteluja.

Etelä-Suomessa on kaupunki, suurehkokin josta on kuulunut syytteitä, että lehtemme on "Turkukeskeinen" arvostelijoille on syytä huomauttaa että Suomi ei pääty Espooseen. Ja lisäksi totean jälleen, on helppo arvostella ja parjata takanapäin. Toista on itse saada aikaan jotain paperille. Jokainen on saanut tarinansa esiin, jollei aina seuraavaan numeroon niin sitä seuraavassa ainakin. Arvostellaan ja rakennetaan lehteämmekin yhdessä ja samalla "tasaisella".

Mutta mitäpä menneen kauden asioita penkomaan. Vuosi on lopuIIaan, veneet nostettu, puvut ja laitteet huollettu (onkohan vaan) ja on aika aikaa suunnitella ensi vuotta, etsiä uusia kohteita, uusia tapoja saada sukeltamisesta irti enemmän.

Mikäli Teillä on ideoita niin kirjoittakaa pari riviä niin kehitellään ajatuksia yhdessä muistakaa: lehtemme on juuri niin hyvä kuin Te haluatte. Järjestölehtenä se on kaikille avoin. Toimikuskunta yrittää parhaansa, mutta ilman Teidän apuanne me emme onnistu.

Kuluneesta vuodesta, haluamme toimituksen ja omasta puolestamme kiittää avustajiamme. Toivottaa kaikille lukijoillemme Hyvää ja Rauhallista Joulua ja reipasta vuotta 1978.

TELLERVO ROUHIAINEN VESA ERONEN EKA METSAVUORI

3

ORA PATOHARJU:

Tynkäkongressi maapallon toisella puolella Maailman viidennen vedenalaisen (oikeastaan: VA-asioiden) kongressin järjestivät yhdessä CMAS ja Austraalian Urheilusukeltajain Liitto. Jo kutsu edellisessä kongressissa Tukholmassa 1975 lupasi paljon ja vuosi sitten saadut tarkat tiedot (ks Urheilusukeltaja 5/76) panivat odottamaan jotain aivan eksoottista, mutta tosin myös ylen kallista. Osanotto Suomesta supistui sen vuoksi Anna-Liisaan ja minuun Ruotsista oli 7 edustajaa, Tanskasta 1 ja muista Pohjoismaista ei lainkaan. Järjestäjät olivat kuitenkin haukanneet liian suuren palan ja alkuperäisiä suunnitelmia risteilyineen ei pystytty toteuttamaan.

Tämän voi hyvin ymmärtää, mutta tynkäkongressiksi asian teki se, että Austraalian turvallisuus eväsi osanoton CMAS: n viralliseen yleiskokoukseen sekä kongressiin kokonaan sosialistisilta mailta. Asiasta ei kongressissa juuri ääneen puhuttu - mahtoivatko asiaan syyttömät kongressin järjestäjät sitä hävetä - mutta huhujen mukaan ne harvat Neuvostoliiton ja Kuuban edustajat, jotka olivat saaneet viisumin, pysäytettiin Brisbanen lentokentälle. Yhtään 'itäistä' edustajaa ei paikalla näkynyt, järjestelyn puutteellisuuksiin kuului se, ettei kongressin osanottajaluetteloa koskaan saatu.

Pohjoismaat ja Suomi kärsi CMAS: n osalta tästä 'turvallisuudesta' siinä, että menetimme toisen mandaattimme CMAS: n hallituksessa. Kahden edustajan saaminen olisi edellyttänyt SNTL: n ääniä ja niinpä Lili-Ann Runblad putosi hallituksesta (keihäskalastavien eteläeurooppalaisten hyväksi).

Ohjelma kongressissa oli tiukka eikä meille jäänyt aikaa edes tarkkailijoina seurata CMAS: n istuntoja, jotka kulkivat rinnakkain kongressiohjelman kanssa. Raportti CMAS: n yleIskokouksesta tullee Liitolle aikoinaan virallisia kanavia myöten. Kongressissa meni muutaman päivän 4 rinnakkaista istuntoa ja yritimme Anna-Liisan kanssa aamuisin laatia strategian siitä, kuinka ristiin juoksemalla saisimme osallistutuksi mahdollisimman moneen meille (Suomelle) mielenkiintoiseen esitelmään. Järjestely valitettavasti petti

4

meidät, ohjelmia muutettiin ennakolta ilmoittamatta ja hieno toimintasuunnitelma luonnollisesti meni sitä myöten myttyyn. Tyypillistä oli myös se, että kun esitelmöitsijöiltä oli jo kesän alussa pyydetty ennakolta referaatit esitelmistään, nämä monistetut referaatit löytyivät kongressin toimistohuoneen nurkasta isossa pinossa, kukaan ei ollut välittänyt hoitaa niiden jakamista osanottaj i lIe. Järjestelyheikkouksi in mielestäni pohjana oli suurelta osalta se, että austraalialaiset näyttivät olevan kovin itseriittoisia, heille riitti oma manner ja se, mitä muualla maailmassa mahdollisesti tapahtui, mitä ulkomaalaiset heiltä odottivat, ei heitä paljon kiinnostanut.

Kongressiristeily, kaksi viikkoa Korallimerellä, oli myös peruutettu sen vuoksi, ettei oltu saatu ajoissa riittävästi ilmoittautuneita. Suuren laivan varaaminen ja peruuttaminen tuli kuulopuheitten mukaan Austraalian liitolle hyvin kalliiksi. Tilalle järjestettiin viikon sukellusleiri Suuren Vallirlutan eteläpäässä olevalla korallisaarella :Heron Island), sukeltamisen kannalta tämä varmaan oli paljon parempi vaihtoehto, ks tarinaa Valliriutalta.

LuonnonsuoJelu Kongressin ensimmäinen päivä oli kokonaan omistettu luonnonsuojelulle, suurin osa ajasta käsiteltiin Suurta Valliriuttaa. Tämän lisäksi Triton'in päätoimittaja Bernard Eaton esitteli Englannin urheilusukeltajien parissa varsin hyvin menestyneet luonnonsuojeluprojektit 'JäUiläislevä' pari vuotta sitten ja par'aikaa loppusuoralla olevan 'VAluonnonsuojeluvuoden' .

Operaatio Kelp'iin osallistui 200 sukeltajaa ja vain 1/15 tuloksista oli epäluotettavia.

Tulokset on sittemmin annettu OECD:n käytettäviksi ja niiden perusteella on laadittu toimiva veden laadun tarkkailujärjestelmä.

VA-I uon nonsuojel uvuoden osall istujina ovat Englannin Urheilusukeltajain Liiton (B. S-A. C.) lisäksi monet muut meren kanssa tekemisissä olevat järjestöt, Englannin Prinssi saatiin homman puheenjohtajaksi. Työssä kootaan

mm. sukeltajien avulla tietoja rannikkoalueista, biologinen lajiluettelo. määrättyjen lajien luettelointi - mm. merisiilitutkimus, koska se näyttää tällä hetkellä olevan häviävä laji Englannin rannikolla, ohjelmaan kuuluu edelleen opetustoimintaa ja sukelluskerhojen suorittamaa PR: ää rannoilla ja kouluissa. Prinssi Charles on ilmoittanut, että hänelle saa tammikuussa tuoda Buckinham'in palatsiin loppuraportin.

Työ tullee jatkumaan, jo on perustettu UW Conservation Year Society. Koskaan aikaisemmin ei missään projektissa ole käytetty amatöörisukeltajia tässä määrin.

Turvallisuus Kongressin antia täytyy karsia kirjallisessa esityksessä ja poimia vain ne, jotka luulen mielenkiintoisimmiksi. Tri Egström Yhdysvalloista kertoi turvallisuustutkimuksesta. Hän totesi ensin urheilusukelluksen valtavan kasvun 1950 luvun alusta, suhteellinen onnettomuusmäärä on viime vuosina laskenut.

Perustoteamuksia: - kun nykyaikainen llrheilusukeltaja pukee kaikki vehkeensä päälleen, on hänen pulssinsa 160 - ikäänkuin hän jo olisi tehnyt raskaan päivätyön - sitten vasta sukellus alkaa.

- laitteiden tuntemuksen ja harjoittelun täytyy olla niin perusteellista, että puku laitteineen on kuin toinen nahka, joka ei haittaa työntekoa yms.,: - sukelluskuntoa ei saa hölkällä, iaan harjoittelemalla sukeltamista.

Tri Egströmin tutkijaryhmä oli testannut varsin runsaasti sukellusvarusteita, mm. kaikki markkinoilla olleet re;Julaattorit ja päätyneet seuraaviin, ::>Ieellisiin perushaittoihin: - maskien näkökenttä on rajoitettu, 'kukaan ei näe napaansa', - märkä- ja kuivapuvut estävät liikKumista, esteisyys riippuu mm. vetoKetjun asemasta ja materiaalin elastisuudesta, .

-- painovyö putoaa vain pystysuorassa, muuten takertuu, - vyötä asennettaessa rynkytys

kameraa sekä hyvin monimutkainen työkaluvalikoima, pystyy kuulemma korjaamaan puhelinkaapeIin Atlantin pohjassa. Työsyvyys on 2 km, kokeiltu 6 '1 /2 kilometrin syvyyteen asti.

Meriarkeologia s. 5 b.

Sukeltaja ja laki

Oownunder 77/0AA Hydro-Product'ln robotteJa: nimi vle.1 kaapellohjattuJa 'lain lisää sen paikallaan pysyvyyttä puvun poimut.

Periaatteessa esitelmöitsijä oli sitä mieltä, että nykyi'1en painovyösysteemi on väärä. He olivat myös kokeilleet eri nostoliivimalleja ja päätyneet siihen, että mitä isompi liivi, sitä isomman osan ITSEÄÄN Invi pitää vedenpinnan yläpuolella - ei sukeltajaa ...

Kaikista kokeilluista, silloin markkinoilla olleista regulaattoreista todettiin, että kaikki toimivat moitteettomasti alhaisella hengitystiheydellä, tuskin mikään suurella nopeudella.

Kun sukeltaja joutuu stressiin, on hengityksen kontroll i avainsana, sukeltajien täytyy harjoitella niin tehokkaasti, että he pystyvät myös stressi- ja paniikkitilanteissa tasaamaan hengityksensä. Regulaattori ei sitä tee.

Sukeltajantauti Meillä edelleen käytössä olevia U.S. Navy-taulukoita arvosteltiin ankarasti, sanottiin, että näiden taulukoidenmukaan sukellettaessa tulee AINA kuplia vereen hoitotoimenpiteistä ks raporttiniSukeli uslääkäriyhd istykselle, Tri C. Edmonds käsitteli toimenpiteitä kaukaisilla sukelluskohteilla, joissa ei välitöntä lääkäriapua ollut saatavilla, silloin märkä rekompressiokin oli suos iteltava. As iasta (luonnollisesti) syntyi melkoinen väittely englantilaisten ja ranskalaisten sukelluslääkärien välillä, mikä osuus siihen lienee kielirajalla? Edmonds kertoi, että eräällä paikkakunnalla on erillinen hautausmaa sukeltajia varten ja esitteli dioina merkillisiä hautoja uima-altaineen ...

Kaukaiset paikat Tri Edmonds käsitteli edelleen kaukaisia paikkoja ja sanoi - mm. ns . sukeltajarefleksi in vedoten, ettei' ole MITÄÄN SYYTÄ - elvytettävä heräämistä lukuun ottamatta - lopettaa tekohengityksen antamista ennen tunnin um peen ku lumista. (Ky lmän veden " sukeltajarefleks i lienee tullut meilläkin jo

tunnetuksi - kylmässä vedessä 'hukkunut' voi olla täYSin elvytettävissä jOpa yli 1/2 tunnin vedessäolon jälkeen.)

Pitkä köysi, jossa tukialuksen takana roikkuu vene tai jolla - "Jeesus-liina" - mainittiin tehokkaaksi ja halvaksi turvatoimenpiteeksi siltä varalta, että tuuli tai virta vie sukeltajan pois tukialuksen läheisyydestä - tästähän olen monasti puhunut, mutta yleensä tuloksetta.

Kaukaisten paikkojen varalta annettiin lisäksi ohjeita mm. kipeästä korvasta: pitää verrata ki peän ja terveen korvan kuuloa esim. kelloa kuuntelemalla, jos kuulo on tallella, ei ole vakavia vahinkoja ainakaan sisäkorvassa.

Nenä- ja poskiontelovaikeudet eivät Edmonds'in mielestä olleet haitallisia, niihin auttavat korvatipat - tämä oli mielestäni yllättävää kuulla, niinkuin meidän nuoret sukelluslääkärimme ovat tippoja vastustaneet.

Kolme painavinta syytä, jotka pilaavat sukellusretken (ainakin tropiikissa), ovat merikipu auringonpolttama ja ripuli.

Miehittämättömät sukellusveneet /VA Robotit.

Dunbar esitteli verrattain kaupallisessa puheessaan vedenalaisten robottien kehitysvaiheita , joista ensimmäinen muistutti suuresti Boris (Boba) Winterhalterin Geologiselle tutkimuslaitokselle 1969 rakentamaa avointa ja pinnalta kaapelilla ohjattavaa kamerarobottia (ks Tekn ii kka 1970: -2). Toisen polven robotit olivat jo virtaviivaisen kotelon sisällä, edelleen neljällä eri suuntaan toimivalla potkurilla liikkuva.

Ohjaus tapahtui hyvin ohuella kaapeli lla jonkinlaisesta 'pesästä', joka laskettiin nosturilla operointisyvyyteen . Esittelyfilmissä robotti kävi tutkimassa öljynporauslautan jalkoja ja hylkeet olivat ihast uneita ohjauskaapelii n sukellellen edestakaisin sen sil mukoiden läpi. Tämä on johtamassa siihen, ettl:i heidän on kehitettävä robotit langattomasti oh jatu iksi , ohjaustavasta ei sen sijaan kerrottu. Suurimmassa laitteessa on 2 kp l 15 kW moottoria ja 2 TV-

oli teemana viimeisen kongressipäivän paneelikeskustelussa, jossa puhetta suvereenisesti johti rullatuolistaan huolimatta joka paikkaan ehtivä tri Nic Fleming, CMAS: n tiedejaoksen puheenjohtaja. Teemana ei niinkään ollut sukeltajien lainkuuliaisuus kuin se, miten sukeltava tiedekansa voi vaikuttaa lainsäädännön kehittämiseen siten, että sukeltajien edut ja tarpeet tulevat huomioon otetuiksi. Hän oli pohtinut aihetta eri puolilta ja esitti menettelytavat haitallisen lainsäädännön estämiseksi, byrokratiaan pureutumiseksi, lainsä'ädännön ohjaamiseksi tarpeellisille aloille ja ohjeet asioihin vaikuttamiseksi. Vahvana taustavoimana on Fleming'in perustama 'Tieteellisen sukeltamisen vedenalainen seura', joka on julkaissut 'UM Code of Practice for Scientific Diving', 2. painos 1974. Tämä kirja ei kilpaile sukellusoppikirjojen ja liittojen oppilaiden kanssa, vaan on jatkona sille tiedolle, mitä näistä pe:rusoppaista saa. Suosittelen niille, jotka ottavat sukelluksen vakavasti.

Elokuvia esitettiin iltaisin ja loppupuolella päivisinkin, taso oli varsin kirjava ja hienoimmiksi nousivat austraalialaisten Ron ja Valerie Taylor'in lukuisat filmit, he ovat eteläisen pallon puoliskon ykkösiä alalla. Erikoisimpia filmeistä oli Hawai'lIa tehty filmi tulivuoren laavan vyörymisestä mereen, tuli ja vesi yht'aikaa toinen toisensa kosketuksissa antoi tunnelman alkuvoimien kohtaamisesta.

LIIketieteen sektori kiinnostanee etupäässä sukellustohtoreita ja olen luvannut antaa AnnaLiisan ja omat raporttini kongressin saaliista suoraan Sukelluslääkäriyhdistykselle .

Viikon kongressia Brisbanessa seurasi viikon sukellus Suuren Valliriutan korallisaarella, se oli niin erikoista, että siitä täytyy kirjoittaa ihan oma juttunsa .

Sukellus virkistyksenä Cullen käsittel i ensin ongelmaa, jonka muodostavat sukelluskurssinsa kesken jättäneet, Austraal iassa on nii n paljon sukeltajia, että tämä koettiin vakavaksi epäkohdaksi ja pitäisi selvittää , mitkä syyt johtavat keskyttämiseen.

Sukeltamisen syistä ol i suoritettu

5

kysely, ei kuitenkaan käynyt ilmi, kuinka suuri oli otos. Tulos oli seuraava: - 32 % sukeltaa jännityksen vuoksi. Moniko vielä muistaa Pekka (II) Sepposen 1965 tekemän tutkimuksen suomalaisten urheilusukeltajaln motivaatiosta, tutkimus oli aikoinaan ensimmäisiä tämän laatuisia ja sai suuren huomion CMAS: n piirissä. Siinä tulos oli: 41 % pako arjesta, 22 % tiede ja teknologia, 18 % huolettomuus, 7 % treenaus, 7 % sosiaalisuus ja 5 % sensaationtavoittelu.

- 25 % tehdäkseen vaikutuksen ystäviin (1), - 15 % kokee sukelluksen haasteeksi, - 14 % kiinnostaa työ veden alla ja - 12 % hakee luonnon kauneutta.

Status- sukelluksen osuus on mielestäni yllättävän suuri. kokemista kuvattiin Virkistyksen sangen mieleenpainuvasti.

- Suunnittelu ja odotus on hyvin positiivinen elämys, lisäksi tämä aika on hyvin pitkä esim. matkaan saatikka itse sukellustapahtuman kestoon verrattuna.

- Matka sukeltamaan: vielä suuret odotukset.

- Sukellus: Oloista riippuen joko positiivinen tai ehkä negatiivinen kokemus.

- Matka kotiin: Yleensä negatiivinen, kaikki se on mielessä mikä meni pieleen, sää huono, vesi sameaa, aallot korkeita.

- Muistelu alkaa jo samana iltana ja jatkuu taas melkein yhtä pitkään ja intensiivisenä kuin suunnittelu: Ikävät asiat ovat unohtuneet ja aika kultaa kaikki muistot.

Tekniikkaa Sivulle pyyhklvä kaiku luotain

Stefanon Ital iasta ja Stephens Austraaliasta kertoivat sivulle pyyhkivän kaikuluotaimen käytöstä hylkyjen ym. etSinnässä, itse tekniikassa ei tuntunut olevan oleellista uutta siihen verrattuna, mitä referoin asiasta jo Urheilusukeltajan numerossa 3/74. Laitteita tuntuu nyt jo olevan verrattain tiheässä, Brisbanessa mainittiin olevan 2 ja koko maassa 10 ... 15 kpl. Kustannukset käytöstä ovat n. 300 ... 360 S päivässä, letku-kevytsukeltajan 220 ... 360 S 1d ja Scubasukeltajan 250 ... 390 S/d. Mitä näillä saadaan aikaan, on varsin erilaista: Jos näkyvyys on 0 ja käytetään letkusukeltajaa, saadaan tutkituksi 3 neliömetriä minuutissa, jos näkyvyys on 30 m ja käytetään scubasukeltajaa, saadaan- tutkituksi 180 neliömetriä minuutissa. Kaikuluotaimella 50 metrin säteellä ja 5 solmun (2 1/2 m/s) nopeudella saadaan tutkituksi 15400 neliömetriä minuutissa ja 500 m säteellä ja 10 s (5 m / s) nopeudella 308.000 neliömetriä minuutissa. Tarkkuus tässä viimeisessä vaihtoehdossa on tietysti erilainen kuin sukeltajaet-

6

New Options will Increase EfTectiveness of Deep Sea Survey System

Downunder '77/0RA Sivullepyyhklvä kaikuluotain

sinnässä kirkkaassa vedessä, asioita ei aivan suoraan voi verrata toisiinsa.

Downunder '77 Meriarkeologia ja rnerihistorla "Eteläisen pallon puoliskon 1. meriarkeologian kongressi" oli alun pitäen suunniteltu pidettäväksi erillään Dow":

nunder'ista ja alkavaksi Perth'issä, Austraalian länsirannikolla jo viikkoa aikaisemmin. Ohjelmien supistamisen vuoksi sulautettiin meriarkeologia tieteelliseen sektioon.

Flerning kertoi 2.000 kadonneesta kaupungista Välimeren pohjassa, muinaisten asutusten jäännöksistä, joita hän oli laajalti tutkinut parikymmentä vuotta.

Reg Vallentine, B. S-A. C: n toiminnanjohtaja, esitti diasarjan sukeltamisen historiasta, uutta (julkisuudessa) oli aikoinaan Påriisin merimuseosta saamani tieto siitä, ettei Cousteau ollutkaan vesikeuhkon keksijä ja ensimmäinen käyttäjä: ranskalainen Cornrnenheins rakensi jo 1930-luvun lopussa Scuba-Iaitteen, joka oli Ranskan laivaston käytössä. Commenheins'in ainoa vika oli se, että hän kaatui Strassbourg'in taistelussa 1941 eikä ole voinut olla keksijän mainettaan puolustamassa .. .

LiU-Ann Rundblad näytti Wasafilmin ja kertoi laivan konservoinnin vaiheista, Catarina Ingelrnan-Sun~ ~ kertoi Batavia'sta Austraal ian länSirannikon riuttoihin 1929 haaksirikkoutuneesta hollantilaisesta Intianpurjehtijasta, miehistö nousi kapinaan ja tappoi miespuolisen päällystön ja matkustajat ja otti naiset omaan käyttöönsä. He joutuivat kyllä lopulta hirteen.

Omat esitelmäni käsittelivät Suomen meriarkeologian tämän hetken vaihetta sekä Borstön hylyn löytöä ja sen mielenkiintoista identifiointia. Materiaalina oli pääosin Merihistorian toimiston vuosikertomukset.

UUTUUKSIA MAAILMALTA

Veden alaisen valokuvauksen ystäville on kehitetty uusi valotusmiUari joka on testattu 60 m syvyyteen asti. Mittarin säätäminen on tehty nopeaksi ja samoin kamerakoteloon liittäminen erillisen jalan avulla.

Lähemmin: DACOR CORPORA TION 161 NORTFIELD ROAD NORTFIELD ILL. 60093

TASKUVEITSI SUKElTAJAllE Veitsi on kokoontaitettava 4 1/2" terällä ja ruusupuukahvalla. Veitsi on ruostumaton yleisveitsi kaikille vesien kanssa tekemisiin joutuville.

Lähemmin DACOR CORPORATION 161 NORTFIELD ROAD NORTFIELD. ILL 60093

Aamupäivällä 16. 7. 011 Oulun Vaakunankylän rannassa vilinää - 12 innokasta sukeltajaa valmistautui Oulun Vesimiehet ry: n ja PohjoisPohjanmaan Museon järjestämälle viikon kestävälle leirille.

"Sukellusleiri heinäkuussa Sofia Marialla" , oli sanomalehti Kaleva otsikoinut ennakkouutisen järjestettävästä leiristä.

Tutkimuskohteena oli vuonna 1859 painolastissa uponnut hollantilainen rannikkopurjehdusalus Sofia Maria.

SOhville, kuten kerholaiset sitä nimittivät, oli tehty jo parina aikaisempana kesänä joitakin sukelluksia. Nyt järjestetyn leirin tarkoituksena oli saada selville Sohvin todelliset mitat, kartoittaa kansirakennelmat sekä tietysti etsiä mahdollista ylöstuotavaa.

+++++ Klo 11.15 tukialus Saara irtosi laiturista lastinaan sukeltajien lisäksi museonjohtaja Aimo Kehusmaa, keulassa oli röykkiö sukellus ym. varusteita viikon saaressa oleskelua varten. Saaran putputtaessa kohti leiripaikkaamme Hiuvet-saaria vilkas keskustelusorina yhtyi meren ääniin. Sateisen harmaa ja tuulinen sää ei näyttänyt haittaavan innostusta puhkuvaa porukkaa.

Puolitoista tuntia kestänyt matkamme oli ohi. Lastasimme ensin teltat Saaran perässä olleeseen moottoriveneeseen , ja samassa osa joukosta lähti telttakylän pystytykseen. Pojat pääsivät verestämään SA-INT -aikojaan pystyttäessään joukkuetelttaa, jonka olimme vuokranneet yhteiseksi asunnoksi.

Kaksi leirille uskaltautunutta tyttöä ähräsi pystyyn keittiötelttaa - kuinkas muuten.

Iltahämärä levitteli harsoaan saaren ylle, lokit kirkuivat rantakivillä ja yön eläimet hiipivät esiin. Oli aika etsiä so-

piva vieruskumppani.

Kipinävuorot jaettiin vielä ennen nukkumaanmenoa.

Pojat eivät tällä kertaa piitanneet tasaarvoisuudesta vaan vapauttivat tytöt Kipinä-Mikon tehtävistä.

Varhain sunnuntaiaamuna aamukasteen ollessa vielä maassa nuhruiset silmäparit etsiskelivät ruokakippojaan.

Leirinjohtaja oli suorittanut herätyksen ohjelman mukaisesti klo 7.00. Hiljalleen koko leiri heräsi henkiin . Ahmittiin puuroa, pureskeltiin näkkäriä ja lopuksi juotiin astiallinen väkevää kahvia. Kun osa särpi vielä aamiaistaan, osa vetäytyi jo takaisin makuusijoilleen.

Tumppa katsoi parhaaksi karistaa äänijänteitään ja jakoi tulevan viikon sukellusparit ja -vuorot. Sukellusparit jaettiin aamu- ja iltavuoroon. Kummallakin ryhmällä oli aikaa käytettävissä 3,5 tuntia. Edestakainen matka Sohville kesti noin yhden tunnin. Aimo Kehusmaa - Aippe selvitti vielä ennen lähtöä kokonaisuudessaan, mitä meidän pitäisi tehdä viikon aikana.

Seisoimme Saaran kannella. Ilma oli kylmä ja tuulinen, vettä ei juuri satanut, mutta pilvipeite näytti uhkaavalta.

Aippe ja Tumppa istuivat hytissä suunnitellen tutkimusohjelmaa. Tunnelma oli epämääräinen.

Puoli tuntia myöhemmin Sohvin keulaan sidottu koho näkyi. Ensimmäinen sukelluspari valmistautui. Heidän tehtävänään oli pitkittäissuuntaisen selkäköyden veto. Tavanomaisten sukellusvarusteiden lisäksi pari otti mukaansa nautoja, vasaran ja nailonköysikelan. Lopuksi sidottiin vyötärölle pintaliina, sillä turvallisuudesta emme halunneet tinkiä. Pari roiskautti mustaan veteen ja laskeutuivat 20 metrin syvyyteen.

Noin 40 mln kuluttua Aippe ja Tumppa nousivat meren pehmeistä tyrskyistä, kannella he tutisivat kylmyydestä. Näkyvyyttä ei juuri ollut, keulas-

sa tuskin metriä, perässä 2-3 metriin, joten lamppu oli ollut tarpeen.Molemmat selostivat näkemäänsä yhteen ääneen ja erikseen, asiaa tuntui olevan.

Aippe kirjasi tarkasti kaiken ylös ja tiuvasi lisää tietoa, jos ei tullut selväksi.

Seuraava pari sai ohjeet: "Vedätte apuköydet molemmin puolin selkäköyttä 2 metrin päähän siitä".

Päivän ohjelma jatkui. Kun viimeinen pari tuli ylös, veneen kippari starttasi koneen. Paluumatkan alkaessa olimme vain puoli tuntia myöhässä aikataulusta. Matkalla keskustelimme ensivaikutelmista. Kylmyys tuntui olevan kaikkien ongelma. 40 mln työskentely 20 metrin syvyydessä kulutti ilmeisesti niin paljon energiaa, ettei keho pystynyt tuottamaan riittävästi lämpöä. Toisaalta huomasimme, että kylmyys riippui tietenkin myös tehtävästä. Jos jouduit olemaan mittapäässä ja siten liikkumaan hyvin vähän, alkoi kylmä pulstauttaa jo ennen puolen tunnin täyttymistä. Pimeys haittasi myös työskentelyä. Kiinnitetyt selkä- ja apuköydet auttoivat kuitenkin suunnistamaan aluksella haluttuihin kohteisiin .

Niin pääSimme sateen ja tuulen vauhdittamina rantaan . Lämmikkeeksi saimme hernekeittoa, jonka saareen jääneet olivat valmistaneet. Sirpa, yksi kerhomme naisjäsenistä oli asiantuntijana laatinut viikon ruokalistan, jotta saisimme kaikki tarvittavat vitamiinit ja muut ravintoaineet.

Perusruokaainekset: leipä, voi, kaurahiutaleet, korput, juomat ja keittoainekset hankimme yhteisesti. Lisäksi jokainen täydensi ateriaansa omilla herkuillaan.

Kun aamuvuorolaiset kellaht ivat vatsat tyytyväisinä selälleen nauttimaan kaminan lämmöstä,Aippe jo suunnitteli ohjelmaa seuraavalle työryhmälle.

Tuskin tuntia oli kulunut, kun Saara oli jo ulapalla. Niin jäin minä kuin muutkin jo sukeltaneet sateen ropistessa te!-

7

tan kattoon ihmettelemään touhun tarkoitusta. Kauaa ei auttanut mietiskellä, olihan meillä kaikilla yhteinen velvollisuus: pitää leiri toimintakunnossa.

Kuivien polttopuiden löytäminen oli joskus hankalaa.

Saaran hengähdystauot jäivät vähäIsiksi. Heti kohta sen rantauduttua illalla astui ohjaksiin uusi kippari ja lähti ajamaan kohti Virpiniemen merIvartioaseman laituria, josta kävimme jokailtaisessa huoltoajossa kaupungilla.

Keskiviikko poikkesi muista pälvistA. Leiriimme saapui vieraita - paikallisten sanomalehtien edustajia. Oululaiset tähtireportterit olivat sonnustautuneet meri henkisesti ja seurailivat, kirjoittivat, kyselivät ja valokuvasivat aamupäivän ajan sukeltajia. Puolen piivän tienoissa he saapuivat leiriimme, jossa heille tarjottiin lihakeittoa leirihenkisesti. "Sinne on sitten pantu kaikki rottaa pienemmät elukat, jotka on saaresta kiinni saatu" luonnehti Ahti keittoa ja ojenteli tyytyväisen näköisenä ruokakuppeja nälkäsille vierailIemme. Seuraavan päivän lehdet pursusivat tietoa Aimosta, sukeltajista ja hylkytutkimusleiristä Sofia Marian kimpussa.

Loppuviikon työskentelimme kovaan tahtiin, vaikka toiset harkitsivatkin siirtymistä valokuvamaIIin ammattiin.

Lauantaina jätimme haikeat hyvästit saaren hengelle. Karäsimme vapaa-

8

aikoina vuoltuja ja veistettyjä muistoja laukkuihimme. Katselimme hajamielisesti ympärille ja toivoimme 'ihan hilijaa itekseen': oltaispa vasta tulossa.

Olimme viikko sitten kerhohuoneistossamme muistelemassa mennyttä kesää. Katselimme filmejä ja valokuvia mm. hylkysukellusleiristä. Aippe lahjoitti kiitokseksi Oulun Vesimiehet ry: lIe yli sata vuotta Sohvin uumenissa olleen savipullon resepteineen.

Leirin aikaiset olosuhteet eivät olleet kehuttavat. Vettä satoi joka päivä, voimakkaat tuulenpuuskat pieksivät kasvojamme ja Ilmpömittarin arvot pysyt-

telivät alle normaalin. Vaikka mailll kaikilla oli sadevaatteet, kastuimme joka päivä. Armeijan teltta pelasti kuitenkin tilanteen, sillä kaminan lämmössä saatoimme kuivatella vaatteitamme.

Lämpöä ja sopua teltassa riitti, parhaassa tapauksessa parikymmentä makuupusseihin käpertynyttä könötti nurmikolla teltan ympäröimänä. Kaikesta huolimatta pysyimme koko viikon sukelluskuntoisina.

Tuloksiakin saimme. Sohvi tuli kartoitetuksi. Laivan keskiosan kävimme läpi ruuduttamalla sen ja piirtämällä sitten ruudun kerrallaan.

Mittaa käytimme myös ahkerasti.

Joskus iltahämärissä, kun Aippe sovitteli otettuja mittoja millimetripaperille, karahteli ärräpäät: "Ei pojat prrr. .kle, tlmä ei voi olla oikein, minun käsityksen mukaan tämän maston pitäisi olla keskellä ja tehän Iykkäätte sen ihan toiseen laitaan, ei pojat kuulkaa nyt meni uusiksi." Valokuvia emme tällä kertaa saaneet, sillä aiottuna kuvauspäivänä pohjassa oli käynyt mylläkkä, virrat olivat sotkenneet veden ja kuvat jäivät pimelksi.

Lopputulos taisi kuitenkin olla hyvä: Sofia Mariasta tehty piirustus, kuten myös sieltä nostetut tavarat komeilevat Pohjois-Pohjanmaan Museon merenkulkuosastolla.

Varsinainen sukeltaminen sujui suhteellisen mukavasti. Yhtenä vaikeutena oli mukaanotettavien tavaroiden paljous. Piirustuslevyt, kynät, mitat, numerolevyt yms. haittasivat työskenteIyl. Joka päivä opimme kuitenkin uusia niksejä, joita sitten käytimme apuna seuraavissa tehtävissä. Sukellusaika oli 30-45 mln. Kertausryhmiä ei tarvinnut sillä sukelluspareja riitti kutakin vuoroa varten. jäi, silloin pelasimkalastimme, tutkimme saaristoa, veistelimme puuta, valokuvasimme tai valmistimme erikoisherkkuja .•.Ioskus harvoin, kun ei satanut, istuimme iltanuotiolla.

Aipen lausahdus kuvannee leir/tunnelmaa: "Mikä onkaan ihanampaa kuin kömpiä hirvittävän märkänä omaan hirvittävän märkään pussiin hirvittävässä hajussa".

BEN MATTSSON MÄSTARE •• I HA GO CUP En livlig tävlingssommar har Aqua Divers i Hangö upplevat med arrangemang av både FM och NM i undervattensfiska utöver sin egen fisketävling Hangö cup. 25 personer deltog i FMtävlingarna, i Hangö cup och femton personer i de nordiska mästerskapen.

FM-tävlingarna kännetecknades av otroligt god fiskelycka och den individuella mästaren Ben Mattsson från Sinihait i Åbo slog alla tiders rekord med sin seger på 917 poäng. Också i NM-tävlingarna stod sig Finlands lag i konkurrensen och belade både första och andra platsen.

NM-tävlingarna ägde rum den 27-28 augusti vid Hamnskär i ganska dåligt väder. I tävlingarna deltog tre finländska lag, ett norskt lag och ett danskt lag.

Det norska laget hade endast två deItagare och var alltså inte ett fullständigt lag. Det danska laget råkade ut för problem och kunde del ta endast på söndagen. Danskarna kom med ett chartrat litet pian som landade i Mariehamn för tullformaliteter och som sedan inte kom iväg därifrån p.g.a. dimmao Det danska laget fick tili slut ta turplanet tili Åbo och anlände därifrån med tåg på lördagskvällen.

Danmarks lag klarade sig fint i alla fall och tog bronsplatsen i lagtävlingen. Också den individuella bronsplatsen gick tili Danmark genom Willy Holdt. Nordisk mästare blev för övrigt Ben Mattson i Finlands första lag.

Fångsterna i NM-tävlingen var måttliga men Ingen blev heller helt utan poäng.

NM-resultat. Lagtävlingen: 1) Finland I (Ben Mattsson, Antti Ahven, Stig Helander) 206 poäng, 2) Finland 111 (Jukka Tirronen, Eero Kojonen, Jouko Lampilahti) 185 poäng, 3) Danmark (Willy Holdt, Jörgen Holmsgaard, Paavo Jatto) 177 poäng, 4) Finland II (Tom Mattsson, Kyösti Tissari, Juha Vanhanen) 128 poäng, 5) Norge (Per Eide, Björn Angvik) 69 poäng.

Individuellt: 1) Ben Mattsson 124 poäng, 2) Eero Kojonen 113, 3) Willy Holdt 83, 4) Jörgen Holmsgaard 82, 5) Tom Mattsson 58, 6) AnttkAhven 56, 7) Kyösti Tissari 47, 8) Per Eide 38, 9)

Jukka Tirronen 37,10) Jouko Lampilahti 35, 11) Björn Angvik 31, 12) Stig Helander 26, 13) Sven-Erik Blomqvist 24, 14) Juha Vanhanen 23, 15) Paavo Jatto 12.

Nämnas kan att Juha Vanhanen tappade hela sin fångst på söndagen och endast fick poäng från lördagen.

Aqua Divers' egen tävling Hangö cup ägde rum på lördagen jämsides med NM-tävlingarna.

Resultat. Lagtävlingen: 1) Delfin 192 poäng (Eero Kojonen, Antti Ahven Åbo/Jyväskylä), 2) Sinihait 40 (Tom Mattsson, Ben Mattsson Åbo), 3) Pingvin I 28 (Juha Vanhanen, Kyösti Tissari Lahtis), 4) Aqua Divers I 24 (Stig Helander, Sven-Erik Blomqvist Hangö), 5) Alkon Urheilusukeltajat 13 (Timo Kettunen, Markku Luotonen Helsingfors), 6) Aqua Divers 111 12 (Ulrik Andersson, Jukka Tirronen Hangöl Helsingfors), 7) Aqua Divers II 7 (Kenneth Helander, Jukka Mattila Hangö), 8-9) Pingvin 111 6 (Osmo Stenfors , Jouko Lampilahti Lahtis) Norge 6 (Per Eide, Björn Angvik), 10) Delfin 111 6 (Pertti Piispanen, Martti Sandelin Jyväskylä).

Individuellt: 1) Eero Kojonen 57 poäng Saaristomeren sukeltajat Åbo, 2) Antti Ahven 35 Delfiinit Jyväskylä, 3) Ben Mattsson 28 Sinihait Åbo, 4) Sven-Erik Blomqvist 24 Aqua Divers Hangö, 5) Juha Vanhanen 23 Pingvin Lahtis, 6) Markku Luotonen 13 Alkon ursuk Helsingfors, 7) Tom Mattsson 12 Sinihait Åbo, 8) Ulrik Andersson 12 Aqua Divers Hangö, 9) Jukka Mattila 7 Aqua Divers Hangö, 10) Per Eide 6 Norge, 11) Jouko Lampi/ahti 6 Pingvin Lahtis, 12) Pertti Piispanen 6 Delfin Jyväskylä, 13) Jukka Tirronen 5 Hels. ursuk, 14) Kyösti Tissari 5 Pingvin Lahtls.

Markku Luotoneil från Alkon urheilusukeltajat fick tävlingens största tisk, en gädda på 910 g.ram.

FM-tävlingarna " ägde rum under sportdykarförbundets sommarläger i Hangö och arrangerades den 2-3 juli.

Redan den första dagen Iät ana att alla tidigare poängrekord skulle slås.

Huvudsakligen bestod fångsterna av flundror och åter flundror. Tävlingens

största fisk var en på och den sköts av resultat.

Lagtävl i ngen : 1) Sinihait Turku 1.119 p (Ben Mattsson, Tom Mattsson, Pekka Tamminen), 2) Calypso Upinniemi 631 p (Jouko Laurila, Jouko Myyry, Reijo ReheII), 3) Pingviinit I Lahti 470 p (Juha Vanhanen, Ari Puhakka, Kyösti Tissari), 4) Saaristomeren sukeltajat Turku 395 p (Eero Kojonen, Vesa Raita), 5) Urheilusukeltajat I Helsinki 262 p (Jukka Tirronen, Erkki Välimaa, Jaakko Savolainen), 6) Aqua Divers IHanko 118 p (Stig Helander, Jukka Mattila, Kurt Bergström), 7) Urheilusukeltajat II Helsinki 91 p (Juha Lehtonen, Harri Jahnsson, Pauli Kyllönen), 8) Pingviinit II Lahti 90 p (Timo Mikkonen, Harri Westerholm), 9) Aqua Divers II Hanko 16 p (Kenneth Helander, Ulrik Andersson, Torbjörn Ekholm).

Individuellt: 1) Ben Mattsson Sinihait Turku 917 p, 2) Jouko Myyry Calypso Upinniemi 314 p, 3) Eero Kojonen Saaristomeren sukeltajat Turku 258 p, 4) Juha Vanhanen Pingviinit Lahti 220 p, 5) Jouko Laurila Calypso Upinniemi 206 p, 6) Kyösti Tissari Pingviinit Lahti 198, 7) Jukka Tirronen Urheilusukeltajat Helsinki 185, 8) Tom Mattsson Sinihait Turku 169, 9) Vesa Raita Saaristomeren sukeltajat Turku 137, 10) Pekka Tamminen Sinihait Turku 113,11) Reijo Rehell Calypso Upinniemi 111, 12) Stig Helander Aqua Divers Hanko 102, 13) Jaakko Savolainen Urheilusukeltajat Helsinki 77, 14) Timo Mikkonen Pingviinit Lahti 63, 15) Ari Puhakka Pingviinit Lahti 52, 16) Juha Lehtonen Urheilusukeltajat Helsinki 50, 17) Pauli Kyllönen Urheilusukeltajat Helsinki 34, 18) Harri Westerholm Pingviinit Lahti 27, 19) Ulrik Andersson Aqua Divers Hanko 16, 20) Jukka Mattila Aqua Divers Hanko 10, 21) Harri Jahnsson Urheilusukeltajat Helsinki 7, 22) Kurt Bergström Aqua Divers Hanko 6.

9

HYLYT

JA HYLKYTUTKIMUS

Uponneen laivan hylky on varmasti tavoitelluimpla sukelluskohteita.

Monet etslvlt nlitl uhraten alkaa, työtl ja rahaa, vaikka menestys ei vllttlmlttl ole suhteessa edelIImainittuihin .

Onnellisimmat törmllvlt niihin muuten vain ennemmin tai myöhemmin, jolloin onnellisuus sltlvastoin on kllntlen verrannollinen törmlyksen voimaan.

Hylyn tavalla tai toisella löydyttyä, sitä yleensä ryhdytään tutkimaan tai "tutkimaan" Harva asia voidaan näkö;. jään tehdä niin monella tavoin kuin hylkytutkimus. Tuloksia ja tutkimuksen seurauksia on kuitenkin vain kahta lajia: positiivisia ja negatiivisia. Kun yleisesti tunnetuista syistä tällaisen tutkiskelun edellytetään olevan päivänvalon kestävää, vaikka sukellus Suomessa onkin kirjaimellisesti hämärähommaa, tapahtuu se tietyssä järjestyksessä.

Hylyn löytämisen aiheuttaman rielauhmunpurkauksen I säikähdyksen duttua ja hengityksen tasaannuttua on käytännöllistä selvittää hylyn koko, rakennustapa ja -materiaali, kunto, muoto, ym. ja tehdä yleensäkin havaintoja niin paljon kuin kokemus ja taito sallivat. Tämä onnistuu parhaiten uimalla hylyn ympäri, tarpeeksi etäällä näkyvyydestä riippuen, laitojen tai kaarten ulko- ja sisäpuolella. Jos kansi on paitehdään viimeksimainittu koillaan, kierros tietysti kannella. Kierroksilla selvitellään hylyn rajat ja ulottuvaisuudet, rakenne ja kunto sekä määritellään sen malli. Seuraavaksi uidaan hylyn yli pituus- ja leveyssuunnassa tarkkaillen mahdollisia kansirakenteita, palkkeja, mastojen sijaintia ja varusteita, kuten ankkuri peliä, peräslntä, pumppuja jne.

Samalla tur:mistetaan hylyn keula ja perä ja opitaan suunnistautumaan siinä.

Tämä tehdään järjestelmällisesti liikkuen, spontaanisesti sinne tänne ryntäilevälle hylky jää sekavaksi lautakasaksi. Tutustumissukelluksella ei ole aihetta koskea hylkyyn eikä esineisiin millään tavoin.

Ensitilassa on hylyn sijainti paikallistettava luotettavasti, niin että se löytyy seuraavalla kerrallakin. Merikartalle merkitseminen ei riitä, vaan on tävä paikan päällä jonkinlaisia otetaan vaikkapa suuntimat maamerkkeihin .

Kun hylystä on saatu jonkinlainen käsitys ja selvitetty, on tiedot viipymättä Museoviraston merihistorian toimistolle, os. Hallituskatu 2, 00170 Helsinki 17, jos hylyn voidaan olettaa olevan 4Iähintään sata vuotta vanha. Nuoremmista hylyistä on

10

yleensä saatavissa tarpeeksi tietoa ilman sukellustutkimuksiakin, mutta harjoittelukohteina ne ovat hyviä. Esimerkiksi mittaus- ja piirustusharjoituksiin saadaan silloin totuudenmukaiset olosuhteet.

Hylky tutkimus, meriarkeologia, ei ole oma tieteenalansa, vaan osa yleistä historiantutkimusta, toimien yhtenä sen tietolähteenä samoin kuin kuivan maan arkeologiakin. Hyvin säilynyt hylkyhän antaa kuvan paitsi aikansa laivanrakennuksesta, merenkulusta ja kaupan- tai sodankäynnistä, myös eräästä suljetusta yhteisöstä,pienoisyhteiskunnasta, ja siten oloista yleensä. Meressähän monet löytökokonaIsuudet ovat säilyneet paremmin kuin maissa. Asiantuntijat pystyvät saamaan hylystä irti uskomattoman tietomäärän. Siksi ei hylkytutkimus olekaan yksitylse.n sukeltajan asia, vaan tapahtuu a'inoastaan museoviranomaisten toirT)esta ja johdolla. Hylkytutkimus tosin 'pantiin aikanaan alulle nimenomaan asiasta kiinnostuneiden urheilusukeltajien toimesta. Kaivauksilla käytetään työvoimana edelleenkin vapaaehtOisia sukellusavustajia. Hylyn löytäjälIe tai ilmoittajalle annetaan yleensä mahdollisuus osallistua sen tutkimuksiin. Museon työleireille on myös muiden mahdollista päästä, kiinnostuksesta ja kokemuksesta riippuen.

Erikseen määrätyn työvaiheen suorittamiseen ohjeiden mukaan voi esim. sukellusseura saada luvan merihistorian toimistolta. Perustyövoimaksi kenttätutkimuksissa on Museoviraston merihistorian toimisto kouluttanut ryhmän vapaaehtoisia sukeltajia, jotka ovat järjestäytyneet Teredo Navalis r. y : ksi.

Vuonna 1978 koulutetaan toinen samanlainen kurssi.

Merihistorian toimistolle tulleet hylkyilmoitukset arkistoidaan ja pyritään tarkastamaan paikan päällä. Lupaavilta löydöillä aloitetaan kaivaukset. Ensiksi hylky dokumentoidaan sellaisena kuin se on, valokuvaamalla, piirtämällä ja miUaamalla.Kaarevuuksien ja korkeuserojen mittaamiseksi on kehitetty erityisiä hylkytutkimukseen sopivia menetelmiä. Tulosten pitäisi olla niin tarkkoja, että niiden mukaan voidaan piirustuslaudan ääressä piirtää puhtaaksi hylky eri kulmista katsottuna.

Vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä meidän vesissämme! Kun hylky on saatu kartoitettua, raivataan sortuneita rakenteita ja poistetaan mutaa niin paljon, että saadaan esiin mahdollinen esineistö ja alemmat hylyn osat. Esineiden löytöpaikoista ja mallista voidaan tehdä johtopäätökSiä oloista laivalla. Henkilökohtaisia käyttöeSineitä löytyy tavallisesti peräosasta.Keittiötarvikkeiden kertoo missä laivan byssa on Jos esimerkiksi tiedetään, että aluksella on avoin tuja miehistö on itse valmistanut ru()kanSli. Jokainen raivattava hylynosa dokumentoidaan, merkitään sijoituspiirrokseen ja kalvauspöytäkirjaan mikä on siirretty, mistä ja mihin. Mitään ei

siirrellä umpimähkään, vaan niiden entinen ja uusi sijainti on tiedettävä mahdollista myöhempää tarvetta varten.

Kaivauksen edistyessä tehdään välivaiheista piirroksia ja otetaan valokuvia, niin että työn kulkua voidaan myöhemminkin tarkastella. Hylyistä nostetaan yleensä vain esineistö ja jotkut erityiset rakenneosat. Toisin kuin usein luullaan, antiikkiesineiden etsiskely ei kuitenkaan ole pääasia meriarkeologiassa.

Ennen esineiden siirtämistä niiden sijainti mitataan kiintopisteiden suhteen pysty- ja vaakatasossa ja merkitään muistiin. Esineet mitataan, piirretään ja valokuvataan heti kun ne on tuotu kuiville.

Mudan poistamiseen käytetään matalapainekompressorilla toimivaa imuruoppaajaa, mammuttipumppua. Oikea pumppaustekniikka vaatii harjoittelua, muuten voimakas työkalu aiheuttaa arvaamatonta tuhoa. Mittausvälineinä käytetään teräsmittaa, mittatankoa, vatupassia, luotilankaa ja vesivaa'an sovellutusta, ilmavaakaa. Muistiinpanovälineinä on muovi levy ja pehmeä lyijykynä. Valokuvausta varten voidaan hylkyyn rakentaa telineitä rajauksen ja kuvausetäisyyden valinnan helpottamiseksi. Mittausten ja piirrosten kiintopisteiksi naulataan merkki levyjä ja vedetään linjaköysiä tarpeen mukaan.

Ulkomailla, ison rahan ja kirkkaan veden maissa käytetään hyvinkin hienoja teknillisiä apuvälineitä, mutta sukellustöissä vanha konsti on usein parempi kuin nostosäkillinen uusia.

Tavallisesti dokumentoinnin, raivauksen ja pumppauksen suorittavat eri sukeltajaryhmät peräkkäisinä työvaiheina. Ajan säästämiseksi yksi sukeltaja voi myös hoitaa samalla sukelluksella kaikki nämä tehtävät. Hän siirtää rakenneosia pois tieltä, merkitsee sen sijoituspiirrokseen käden ulottuvilla olevalle muovilevylle ja jatkaa mudan syöttämistä mammuttipumppuun.

Joskus tämä on ainoa mahdollinen menetelmä. Esimerkiksi hajoavaa rakennetta esiin kaivettaessa on sitä piirrettävä muistiin sitä mukaan kun mutaa poistetaan ympäriltä. Kenttätyö voi kestää vuosikausia, kun tutkimuksia tehdään viikko, pari kesässä. Työtä hidastavat määrärahOjen pienuus, vaikeat olosuhteet vedessä ja jopa huonot säät.

Hylkytutkimus ei lopu vesien jäätymiseen, ei kirjaimellisesti eikä kuvaannollisesti ottaen. Kenttätyön lisäksi tarvitaan arkistotutkimuksia ja kansainvälistä yhteistyötäkin. Kaivauksilla saatu tietoaines ja esineet joutuvat asiantuntijoiden tutkittaviksi ja käsiteltäviksi. Luonnokset piirretään puhtaaksi, mosailkkimenetelmällä otetut valokuvat leikataan ja liimataan valmiiksi kuvaksi, löydöt konservoidaan . Hylkytutkiml!s on loppuunsaatettu vasta, kun tulokset on asianmukaisesti julkaistu kotimaassa ja ulkomailla ja esineistö museoitu näyttelykSi. SUSL: n tiedevaliokunta P. Nyrönen

Suomen

Urheilusukeltajain Liitto ry 1978 Liittomme on viime vuosina pyrkinyt kehittämään hallintoaan ja löytämään oikeita toimintalinjoja. Siksi järjestettiin syyskokouksen 1977 yhteydessä tavoitekeskustelutilaisuus, jonka avulla liiton johtokunta toivoo saavansa selville mitä tavallinen urheilusukeltaja odottaa liitolta.

Toiminnan tehostamiseksi on katsottu aiheelliseksi perustaa uusia valiokuntia kehittämään oman alueensa toimintaa.

Liiton toimisto on vihdoinkin voinut asettua paikoilleen ja sen toiminta on vakiintumassa. Toimiston työaika 6 tuntia päivässä on toistaiseksi katsottu riittäväksi ja tarvittaessa ruuhkaaikoina hankitaan toiminnanjohtajalie toimistorutiineihin apua.

Liiton johtokunta joutunee myös ensi kaudella kokoontumaan 3-4 kertaa sekä kevät- että syyskaudella. Kokoukset pyritään järjestämään mahdollisimman tasapuolisesti eri puolilla maatamme. Kasvava ja kehittyvä toiminta edellyttää kaikilta johtokuntaan valituilta aktiivista toimintaa eikä vain edustuspaikkaa liiton johdossa.

Työvaliokunta joutuu yhä enemmän toimimaan johtokunnan valmistelevana ja toimeenpanevana elimenä. Valiokunnan tehtävänä on myös toimiston valvominen ja kehittäminen. Olemme jatkuvasti joutuneet taiteilemaan erittäin niukan talousarvion turvin ja näin on valtiovalta vakuuttanut tapahtuvan edelleenkin. Kaikesta huolimatta toimintamme on edelleen kasvanut varsin huomattavasti.

Kun tulevaisuus edelleenkin näyttää tiukalta, joutuu jokainen yhä enemmän tekemään työtä myös taloutemme kohentamiseksi. Valiokunnat, joiden lukumäärä yhä kasvaa, joutuvat selviytymään toiminnastaan melko niukoin määrärahoin. Jokaiselle on kuitenkin pyritty luomaan toimintaedellytykset.

Uusien jäsenseurojen määrä tullee edelleen voimakkaasti lisääntymään ja näin ollen nykyiset SVUl: n piiriorganisaatiot tulevat entistä tärkeämmiksi.

Vielä nykyäänkään ei ole ollut näkyvää piiritoimintaa kuin yhdessä piirissä.

Tulevaisuudessa tuleekin kehittää myös piiritoimintaa. Tulevalla kaudella on liiton tavoitteena luoda läheisempiä yhteyksiä seuratasolle mm. järjestämällä seurojen johtohenkilöille neuvottelupäivät sekä tehostamalla tiedotustoimintaa.

Myös ulospäin suuntautuvaa tiedottamista tulee edelleen kehittää mm. luomalla ja ylläpitämällä yhteyksiä televisioon ja lehdistöön. TV-2 on lupautunut tekemään n. 1/2 tunnin mittaisen ohjelman liiton toiminnasta. Lisäksi liitto pyytää hyväksymään kouluttavia seuroja jakamaan kursselllaan oppilailleen tietoa myös liitosta sekä uusien seurojen perustamisesta.

Liitto tulee edelleen kehittämään yhteyksiään laivaston sukeltajakurssille ja jakamaan kurssilaisille tietoa liitosta ja jäsenseuroista.

Uppopallovaliokunnan reippaan toiminnan rohkaisemana on johtokunta päättänyt jakaa urheiluvaliokunnan lajeittain eri valiokuntiin toiminnan tehostamiseksi. Uudet valiokunnat ovat räpyläuinti-, VA-kalastus- ja VA-suunnistusvaliokunnat sekä, jottei tavallinen urheilusukeltaja unohtuisi, myös laitesukellus- ja tekniikkavaliokunta.

Hyvää ja toiminnallista uutta sukellusvuotta toivottaen Kalevi Turkka

18. 02. 1977 avoimet SVUL:n Varsinais-Suomen piirin räpylä-

mestaruuskilpailut Lajit: M N 50 m suk.

50 m suk.

100 m laites. 100 m laites.

100 m uinti 100 m uinti 800 m uinti 400 m uinti 4 x 200 viesti 4 x 100 viesti 100 m alle 16. 100 m alle 16.

100 m alle 14. 100 m alle 14.

25s+25v alle 16.25s+25v alle 16 25s+25v alle 14.25s+25v alle 14.

Ilmoittautuminen kirja"isena 31. 01. 1977 mennessä Peter Jansson Lumikontie 1 B Turku 24. Puh. 402561 iltaisin.

Osallistumismaksu 20:- Tarkemmat ohjeet ilmoittautuneille.

Kerro vaimolle, miehelle, Isälle, äidille, siskoIle, veljelle, tädllle, sedälle, kummltle, kaimalIe, mummille, vaarllle - hänelle, joka on aikeissa ostaa sinulle joululahjaksi taas pyjaman tai aamutossut, että FINN·SUIT ON SUKELTAJIEN JOULULAHJAKAUPPAI ILOISTA JOU LUA!

Finn· UII" PajalahdentIe 9, 00200 Helsinki 20 puh . 90-6922358

11

05.11.1977

Voittaja pari Tolvari & Tolvarl.

- Kuopion urheilusukeltajat r.y. järjesti pyhäinmiestenpäivänä ainoat Suomessa pidettävät sukellusteknIikkakIlpailut.

Kilpailun perusideana oli parlsukellus, koska sukellusretket yleensä pitäisi tehdä pareittain. Kilpailuun ilmolttautulkin 19 paria ympäri Suomea. Kilpailu oli nopeuskilpailu, jossa sukellustekniikan taidot punnittiin eri rastellla. Rasteilta sai sakkoaikaa ellei osannut toimia ohjeiden edellyttämällä tavalla.

- Rata: 1. Rasti: 100 m : n uinti yhdellä räpyIällä varustuksena vähintäin 8 1: n laitteet, nostoliivi, vähintäin 2 kg: n painovyö ja puukko sekä yhdysköysi, jota ei saanut irroittaa koko kilpailun aikana.

Sakkoajat tältä rastilta: Vajaasta uintimatkasta 5 mln ja laitteesta hengittämisestä 2 min.

2. Rasti: Loppujen pohjassa olevien laitteiden pukeminen. Ilmapullot sai avata vasta kosketettuaan pohjaa. Sakkoajat tältä rastilta: Laitteen avaus ennen pohjaa 2 min.

3. Rasti: Pohjassa olevan arkun avaaminen. Arkun kahteen lukkoon oli 20 avainta tai toisaalta ~en voi avata muttereista jakoavaimella.

12

4. Rasti: Arkussa olleen pallon ja n.

15 kg: n painon kuljettaminen rasti 5: lIe koskettamatta pohjaa s~kä pintaa. Sakkoajat tältä rastilta: Pohjaan koskettaminen I min, pintaan nouseminen I mln, pallon matkalle jättäminen 3 min ja painon matkalle jättäminen 3 min.

5. Rasti: Pallon ja painon kuljettaminen takaisin arkkuun koskettamatta pohjaa tai pintaa sekä arkun lukitseminen. Sakkoajat tältä rastilta: Samat kuin edellä ja arkun lukitsematta jäUämisestä I min/lukko tai Imutteri.

6. Rasti: 6 kysymystä, joista esitettiin puolet toiselle ja puolet toiselle.

Kysymykset esitettiin altaan laidalta.

Mikäli ei tiennyt oikeaa vastausta sen voi käydä katsomassa pohjassa olevasta levystä. Sai katsoa vain yhden vastauksen kerrallaan eikä levyä saanut tuoda pinnalle. Sakkoajat tältä rastilta: Laitteet avoinna I min/kys.llaite ja tehtävän ohittamisesta 12 min.

7. Rasti: Oli katkaistava narusta 120 cm: n pituinen pätkä ja tehtävä siitä mallin mukainen solmu tappiin. Sakkoajat tältä rastilta: Väärä narun pituus 4,5 s/cm, solmun tekemättä jättäminen 3 min, solmu väärin 2 mln ja narun katkaisematta jättäminen 6 min.

8. Rasti: 25 m: n uinti matalasta päästä välisillalle ja 25 m: n sukellus takaisin laitteet suljettuna. Sakkoajat

• •

L

Vuosi vuodelta noussut tyttöpari Santamaa-Metsävuori.

tältä rastilta: Laitteesta hengittäminen uidessa 2 min, vajaa sukellus - mitta jälkimmäisestä 0,5 min/3 m/henk. ja laitteen käyttö sukellettaessa 8 min.

- 6 rastl oli suoritettava laitteet suljettuna.

- maalissa kysyttiin 7 rastilla tehdyn solmun nimi, joka oli paalusolmu.

Mikäli ei tiennyt solmun nimeä sai 1 min sakkoa.

- yhdysköyden irroftuksesta sai sakkoa 10 min/kerta.

- koska tämän tyyppisten kilpailujen järjestäminen on melko raskasta yhdelle seuralle toivomme, että muutkin seurat alkaisivat järjestää sukellustekniikkakilpailuja. Tämän kertaisen kilpailun mottona oli turvallisuuden kehittäminen ja turvallisuuden vuoksi olisikin liittotasolle saatava sukellustekniikka valiokunta.

SAKOT Ranne (yhdys-) köyden irrotus 10 min/kerta. 1 rasti: vajaa uintimatka 5 min, laitteesta hengittäminen 2 min. 2 rasti: laitteen avaus ennen pohjaa 2

min. 4 rasti: pohjaan koskettaminen 1 min, pintaan nouseminen 1 min, pallon matkalle jättäminen 3 min, painon matkalle jättäminen 3 min. 5 rasti: pohjaan koskettaminen 1 min, pintaan nouseminen 1 min, pallon matkalle jättäminen 3 min, painon matkalle jättäminen 3 min, arkun lukitsematta jättäminen 1 minJlukko, 1 min/mutteri. 6 rasti: laitteet avoinna 1 min / kys. /laite, kieltäytyy tekemästä 12 min. 7 rasti: väärä narun pituus 4,5 s/cm, solmun tekemättä jättäminen 3 min, solmu väärin 2 min, narun katkaisematta jättäminen 6 min. 8 rasti: laitteesta hengittäminen uidessa 2 min, vajaa sukellus, mitta jälkimmäisestä 0,5 min/~ m/henk., laitteen käyttö sukellettaessa 8 min. Maali (7) Väärä solmun nimi (paalusolmu) 1 min.

Lopputulokset : 1) Toivari - Toivari Sammakot! Jyväskylä 22.49, 2) Hyytiä - Olli Meri· saukot/ Kokkola 23.57, 3) Kuosmanen - Casen Merisaukot/Kokkola 27.22, 4) Nikiforow - Kettunen Alkon urho suk. 27.50, 5) Santamaa - Metsävuori Merisaukot / Kokkola 27.56, 6) Rastas

Leinonen Partiosukeltajat/ H: ki 29.26, 7) Saarelainen - Rantala Joensuun urho suk . 30.06,5, 8) Pihlajamaa' - Nissilä Merisaukot/Kokkola 30.22, 9) Mustonen - Inkeri Delfiinit/Jyväskylä 31.55,5, 10) Koskinen Lyly SyväsukeltajatJ H : ki 32.07,5, 11) Holma - Mikkonen Nurmeksen urho suk.

32.09, 12) Kyllönen - Kokko Helsingin urho suk. 34.20, 13) Markkanen - Sorri Alakeiteleen urho suk. 34.35, 14) Tapiovaara - Honkapuro Alkon urho suk.

41.17, 15) Soininen - Raita MerisaukotI Kokkola 45.11, 16) Mölsä - Varakas Sammakot/Jyväskylä 49.57 .

Kiitos osanotosta.

Kuopion Urheilusukeltajat r.y.

13

,~OSPREY

Cook oli luonnollisesti sankari palatessaan Englantiin heinäkuussa 71 uusi maanosa tuomisinaan, mutta väitetään hänellä jo lähtiessään olleen mukanaan nuo yli 200 vuotta vanhat Henrik 111: n kartat. Isoon Valliriuttaan liittyvänä historiana jatkettakoon, että kun Cook pian lähti toiselle matkalleen 'Resolution'illa oli hänellä nuorena merenkulku-upseerina mukanaan William Bligt, jonka seikkailut samoilla vesillä 10 vuotta myöhemmin ovat jääneet sekä maailmankirjallisuuteen että elokuvateollisuuteen: Hän oli sen 'Bounty'n kapteeni, jonka miehet tekivät Tahitilla kapinan, kun eivät malttaneet jättää hyvästejä paikallisille tytöille. Kapinallisia vuorostaan tuomiolle hakemaan tullut 'Pandora' teki vangittuine kapinallisineen haaksirikon Riutalla elokuussa 1791, jollOin osa kapinoitsijoista säästyi hirttämiseltä surkeasti hukkumalla Pandoran mukana.

REEF

+ ISLMW

"BOUGA!NVILL E REEF

HOLMES REEF

;' WILLIS GROUP

l~ ~FLORA REEF

.CORINGA ISLANJ

Coral Cay's

~h

NORTHUMRERLAND~

;~p

'\ ' : '..

(~"')'A;Ns

1

ISLAN~DS' .. :. {REr;:.~:, ~ ,\'.J "

,

CAPRICO:N

~~b, GROUP

ROCKHAMPTON •

~ GLAOSTONE \ : .

',BUNKER :.GROU?

'\ Suuri

Valliriutta

Austraalian

Koillisrannikolla

The Great Barrier Reef on suurin rakennelma, jonka elävät oliot koskaan ja missään ovat rakentaneet. Teknillisesti se on kapea, katkeileva riuttanauha Austraalian itärannikolla, riutta alkaa Papuan ja Austraal ian väl isestä Torres'in sai mesta ja jatkuu 2 000 km etelään suunnilleen Brisbane'n tasolle, n, 250 E. Riutta on lähimmillään n. 13 km ja etäisemmillä paikoilla n. 240 km Austraalian koillisen osavaltion, Queensland'in rannikon ulkopuolella, riutan ja rannikon välissä on navigointikelpoiset kulkuvedet, joihin johtaa kanavia riutan läpi. Riutta on muodostunut lämpimässä ja puhtaassa vedessä elävän korallieläimen ympärilleen muodostamasta kalkkikuoresta, riutta on siis puhdasta kalsiumkarbonaattia, CaL03. Suuren Valliriutan ja siihen kuuluvan matalan veden alue - alle 30 metriä - on 200000 km2. Eläin- ja kasvimaailma on erittäin rikas, korallilajeja on tavattu 350 ja mainitaan, että Luonnonsuojelualueella Heron Island'illa, jolla sukelsimme, on tähän mennessä tavattu 1500 eri kalalajia.

Oikeastaan tähän kaikkeen voi tutustua ainoastaan veden alla.

James Cook on austraalialaisten puheiden mukaan psin keksinyt maanosan, kartoittanut sen riuttoineen ja myös asuttanut sen: vähän samanlainen käsitys minulla oli myös kouluhistorian mukaan. Olihan sentään Cook'in

14

ORA

mukana yksi suomalainen, luonnontieteilijä Spöring. Tarkempi historiantutkimus kuitenkin osoittaa, ettei koko kunnia kuulu kapteeni Cook'ille. Jossain Taiwan'in museossa on kiinalainen porsliinille maalattu kartta Tyynestä merestä ja Austraalian itärannikosta, vuodelta 1477. Portugalilaisten väitetään purjehtineen tällä rannalla jo 1500luvulla, tosin ainoana todisteena Jean Rotz Dieppeläisen Englannin kuningas Henrik VIII: le piirtämä Austraalian itärannikon kartta vuodelta 1542. Muuta matkakertomusta ei tunneta. Tuoreimmat kaivaukset Austraaliassa ovat tuoneet esiin aineistoa, jonka mukaan jo muinaiset egyptiläiset olisivat käyneet siellä.

Ensimmäinen kirjattu Valliriutankävijä on ranskalainen Chevalier de Bougainville, joka kesäkuussa 1768 riuttojen tyrskyt nähtyään kääntY'1 pois kiittäen Jumalaa varjeluksesta. Vain kaksi kuukautta myöhemmin, elokuussa James Cook lähti Endeavour'illaan Plymouthista ja saapui ensimmäiselle retkelleen Australiaan itärannikolle huhtikuussa 1770. Hänen ilmetyksiä kuvaavia huudahduksiaan riutan nähtyään siteerattiin Downunderkonferenssissa monessa kohdin. Cook kävi myös karilla riutalla, mutta onnistui korjaamaan aluksensa itä-rannikon jokisuussa paikassa, joka myöhemmin on saanut nimen Cooktown.

Isolla Valliriutalla ei ole paljon saaria sen suureen pinta-alaan nähden. Osa saarista on terrestisiä ts. ne ovat mannerlaakiolta nousevia vuorenhuippuja, muutama saari on tuliperäinen, mutta suurin osa pienistä korallisaarista on muodostunut joko meren murskaamasta korallirouheesta tai aaltojen riutan päälle kasaamasta hiekasta. Downunder-kongressia seuranneen sukellusretken tukikohta, Heron Island.- oli hiekkasaari Ison Valliriutan eteläpäässä, Capricorn Group'issa täsmälleen Kauriin kääntöpiirillä. Aaltojen muovaamalle hiekkasärkälle rupeaa ilmestymään kasvillisuutta lintujen tuomien siemenien seurauksena sen jälkeen kun hiekkasärkkä on kasvanut niin korkeaksi, että se pysyy kuivana korkeimmankin vuoksen aikana. Heron Island - Haikarasaari kohoaa vain 3,3 metriä maanpinnan yläpuolelle ja on suuruudeltaan 16 ha. Saarta ympäröivät Heron- ja Wistari-riutat, jotka yhdessä muodostavat tämän I,uonnonpuiston, ovat yhteensä n, 10 000 ha.

Koralliriuttojen Coral Cay's haavoittuvuudesta kerrottiin kongressin ensimmäisenä luonnonsuojelupäivänä havainnollinen esimerkki: Ihminen rakentaa talon korallihiekkasärkälle, mutta vallitseva tuuli kääntyy 3 kuukauden kuluttua ja tuuli vie hiekan mennessään. Ihminen rakentaa aidan hiekan suojaamiseksi, jolloin aaltojen systeemi muuttu. Enään ei ole aaltojen energiaa adsorboivaa hiekkaa, vaan tilalla on jäykkä este, joka heijastaa meren energian aidasta takaisin. Tällöin aallot rupeavat viemään hiekkaa pois riutalta ja koko prosessi kääntyy päinvastaiseksi ja korallisaari häviää vain siksi, että ihminen rakensi sinne talon.

Heron Island Saari löydettiin 1842 ja sai nimensä runsaan haikarakantansa mukaan, jos-

kin myös merikilpikonnia oli niin paljon, että matkakertomuksen mukaan tähtikorkeuksien mittaajan piti asettaa vartiomiehet ympärilleen, etteivät munlmaan menossa olevat kilpikonnat olisi tallanneet häntä ja hänen keinohorisonttiaan kumoon.

Saaren arvo luonnonsuojelualueena johtuu paljolti siitä, ettei siellä ollut riittävästi linnunlantaa, guanonkaivajat tuhosivat 1800-luvun loppupuoliskolla lukuisien muiden korallisaarien luonnon.

Kilpikonnanliemi ja kilpikonnanlulset kammat tulivat muotiin tämän vuosisadan alkupuolella. 1923 Australian Turtle Co sai Heron Island'ln vuokralle 10 dollarin vuosi maksusta. 20-luvulla parhaimmillaan oli laskettu tuotto 2.500 vuosittain tapetusta kilpikonnasta S tO 900. Kilpikonnat kävivät kuitenkin tätä menoa vähitellen harvinaisiksi ja tuotanto kävi kannattamattomaksi 20-30 luvun vaihteessa. Saarella ruvettiin harjoittamaan turistiteollisuutta - joka edelleenkin jatkuu, muuten emme olisi siellä saaneet yösijaa - ensisijaisesti vanha kilpikonnansäilyketehdas hotelIina.

Biologista ja merentutkimusasemaa, saarelle ruvettiin perustamaan 1948, kun saatiin kootuksi riittävästi rahaa, alkoi aseman rakennustoiminta 1952.

Nykyisin on tutkimusasema varsin laa-

l1

Sukeltaminen Heron Island'illa oli Järjestetty tehokkaasti, väkeä oli 1 1/2 sataa, josta 100 aktiivista sukeltajia. Kaikilta tarkistettiin alussa luokkasuoritus ja lääkärintodistus ja jaettiin senjälkeen puntit ja omalle nimelle määrätty paineilmapullo, 10120 MPa (he eivät ilmeisesti kyllä olleet kuulleetkaan Pascal'eista puhuttavan ... ) Sukellus eri puolille riuttaa ja muille läheisille riutoille tapahtui kahdesti päivässä kolmella laivalla, organisaatio pelasi hienosti. Aamukalabaliikki, kun itse kukin haki omia vehkei-

tään, tuntui varsin kotoiselta. Sukelluskuri 011 tiukka, runsaasta tarjonnasta johtuen instruktööreiksi oli saatu Austraalian parhaat sukeltajat, meidän ryhmässämme ainoa nainen, Sydney'n yliopiston biologi Penny Weat.

Ainoa poikkeava toimenpide meidän sääntöihimme verrattuna oli merkki siitä, että pintaan nouseva sukeltaja oli O. K. eikä tarvinnut apua tai noutajaa: käsi pään päälle. Tämä tuntuu varsin järkevältä ja ehdotan sitä meilläkin sovellettavaksi: vähänkin kauempana pintaan nousevasta sukeltajasta ei näe ilman kaukoputkea, näyttääkö hän O. K-merkkiä vai onko hän avun/noutajan tarpeessa käsi pystyssä. Käsi - pään-

~

ukellaJan lahja auppa: liely Ii Parlio- illa.

~

~

ja ja pystyy ottamaan vastaan ulkomaisia tutkijoita eri puolilta maailmaa.

___ .kE3iiiiiiiiiiiii·.a ..!............ ~~ _ _...-_

~~

!.

ISO VALLI Suuri Valliriutta/ORA. Heron-riutta, Joka on näkyvissä vain laskuveden aikana n 4000 ha. Pieni musta piste vasemmassa kärJessä: Heron-saarl, 16 ha. Tämän ja vieressä olevan Wistari-riutan vllillä parin sadan metrin levyinen purJehduskelpolnen aukko.

Joulukuussa vielä vanhat hinnat - Ja nyt saal nllsläkln 10% alennuksenl Esimerkiksi: - snorkkelit alk. 20,naamarit alk. 40,- räpylät alk. 57,- syvyysmittarit alk. 46,- kompassit alk. 52,- painemittari Spiro 238,Nämä hinnat -100/0 voimassa joulukuun ajan.

Tule tekemään hyvät lahjakaupat!

~_...:.-..... c

Yrjönkatu 34 00100 HELSINKI 10 puh. 90-643622

15

päälle -merkki sensijaan on yksikäsitSIVi·yösukellussuunnistus teinen.

1.10.1977 AHVENISTOLLA Sukellus sinänsä oli helppoa: veden Hämeenlinnassa lämpö 22 ... 24 astetta C ja näkyvyys 30 ... 50 metriä, viimeisenä olleessa yöKilpailuun oli saapunut kolmisensukelluksessakin 112-kuu zenitissä antoi tarpeeksi valoa sukellukseen 16 kymmentä urheilusukeltajaa eri seuroista, joista 11 paria uskaltautui Ahvemetrissä lamppujen avutta. Erittäin nistonjärven . sysimustaan ja 7hieno effekti yösukelluksessa oli, että jokaisen laitteeseen kiinnitettiin fosfo- asteiseen veteen. Mukana oli myös ykrolva putki (joita meilläkin purjehtijoille si nainen Pirjo (?) Anjakari, Murenasta.

Suunnistusrata oli tehty käyttämällä on tarjolla.) Paitsi että jokainen sukelhyväksi Ahvenistonjärven sukelluskiintaja oli koko ajan näkyvissä (veden kirkkauden takia myös pohjassa) oli vi- torasteja,jotka olivat 3 m pinnasta ole-suaalinen effektl fantastinen, me rii- via styroxilla täytettyjä keltaisia muovipuimme suurimman osan yösukellusta putkia, halkaisijaltaan 10 cm. Rastien päässä veden alla paloi kaksi 1,5 v poltkoralliriutan kyljessä ja vain katsoimme, kun kuun valossa kiiltomadot kier- timoa, joiden valossa näki juuri ja juuri lukea rastitunnukset. telivät ympärillämme. Pakollisia lampSuunnat ja matkat sai ottaa kartalta puja emme käyttäneet juuri lainkaan. maalla. Kilpailu suoritettiin parisuunEläimistö koralliriutan kyljessä on rinistuksena ja pakollisiin varusteisiin • kas ja erityisesti yksittäin kasvavat kokuului mm. yhdysnaru ja pinnalla kulralli 'sienet', bommieksi kutsutut, ovat keva valaistu poiju sekä tietysti valaistu kiihkeän elämän keskipisteinä. Heron "härveli".

Island'illa mainitaan olevan 1500 eri kaRadan pituus oli 780 metriä ja radaslalajia ... Tuntui siltä, että oli saanut jonkinlaisen eri oikeuden näihin ve- sa oli 6 rastia, joista yksi ns. kulmarasdenalaisiin ihmeellisuuksiin tutustu- ti. Kulmarastille edettäessä eivät kilpailijat etene suoraan rastilta toiselle, miseksi, käytännössä ainoa keino Suuren Valliriutan ekologiaan tutustuml- vaan heidän on ennalta määrätyssä kohdassa tehtävä käännös päästäkseen Forss on syntynyt 03.10.1927 Savonseksi on sukeltaminen. rastille. linnassa. Hän on Savonlinnan UrheiluSuurimpiin sukelluselämyksiin kuuKilpailumaksu oli 20 mk ia siihen sisukeltajat ry: n perustajajäsen ja on lui se, että ensimmäisellä sukelluksella sältyi mm. sauna, saunamakkarat ja toiminut hallituksessa sen perustamiHeron Island'in 'Bommiella' alla oli heti juomat sekä lämminhenkinen palkintosesta saakka, vuonna 1973 varapujättlläisrasku Manta. Painuimme räpyjen jako kerholla. heenjohtajana ja sen jälkeen puheenIät kiehuen sen perään ja sain pari kujohtajana.

(1. 10. 1977 Ahvenisto, Hämeenlinna) vaa. Merikilpikonnan yhdytimme seuAktiivin sukelluksen Forss on jo jät1) Jansson-Raita Saaristomeren raavalla riutalla, mutta se oli liian notänyt nuorempien tehtäväksi, mutta Uhr.suk.ry. Turku 21.22, 2) Hartikaipea. Yösukelluksella sensijaan saimme hän toimii sitäkin tehokkaammin seunen-Viiliäinen Ahv.Vesipedot ry. HMl kiinni nukkumassa olleen kilpikonnan ran "nuijamiehenä" . ja pääsimme, minä kilvessä kiinni ja 22.31, 3) Rosqvist-Aarnio Murena ry.

Porvoo 25.07, 4) Lindfors-Lassila Anna-Liisa minun hihnoissani hieman ratsastukselle, mutta pienestä koosMerikissat ry. H: ki 26.44, 5) PaasoTerveisin Esko Mikkonen Tamminen Ahv. Vesi pedot ry. HML sihteeri taan huoiimatta kilpikonna ui niin lu37.33, 6) Anjakari-Johansson Murena Jaa, etteivat minun kynteni kauaa kesry. Porvoo 38.57, 7) Heikkinen-Ollila täneet kilven reunoissa. Kolmannella Ahv.· Vesipedot ry. HML 49.47, 8) riutalla meitä varoitettiin siitä, että riutalla asui 3-metrinen tiikerihai, jota ei Ahven-Mustonen Delfiinit ry.J: kXlä 3 rastia, 9) Ansalahti-Viiala Ahv. Vesisaanut ärsyttää. Kaulamme oli kuin korkkiruuvi, kun koko sukelluksen ajan .pedot ry. HML 2 rastia, 10) lindqvahdimme, että kenen selän takana se vist-Weckman Murena ry.Porvoo 2 hai on, vilahdustakaan siitä emme nährastia, 11) Malmsten-Kokko Urheilusukeltajat ry. H: ki 2 rastia. neet - eikä yhtään muutakaan haita.

PAAVO FORSS 50 VUOTTA SAVONLINNASSA

taitoli Sven L6fström , Box 14, 33541 Tampere 54 Puh. 931-59955 , myynti suoraan 53761

MAAN SUURIN LIPPUALAN ER'IKOISLIIKE PALVELUKSESSANNE Valmistamme pienoislIppuja ja -viirejä , seuramerkkejä, kulkuelIppuja, kansalllspukuJa ja isännänvIirejä .

KERROMME MIELELLÄMME LISÄÄ.

OTIAKAAPA YHTEYTTÄ.

16

TUTKIMUSTA Tutkittaessa tieteellistä tarkkuutta hyväksikäyttäen nykyaikaisen urheilusukeltajan elämää, on todettu monia jopa hämmästyttäviä seikkoja. Ajatus tutkimukseen urkeni siitä tosiasiasta, että sukeltajaa tulee epätasaisesta kulvumisesta johtuvan rakoilemisen välttämiseksi kastella sisäpuolelta sukelluksen jälkeen. (Tämän näyttävätkin sukeltajat varsin hyvin oppineen, eräät liiankin hyvin) Koska tällainen erikoinen tosiseikka saattaa outoudellaan vasta-alkajaa hämmästyttää, syntyi hiljaa ajatus tasapuolisuuden vuoksi järjestää myös vanhalle konkarilIe hieman hämmästeltävää. Tehtävään suostui eräs kuuluisa tiedemies. Välttyäkseen fyysiseen henkilöönsä kohdistuviita palautteilta, hän käyttää nimimerkkiä "Joku". Koska lukijaa varmaan kiinnostavat lähinnä tulokset, kuittaamme metodikysymyksen nimittämällä sitä "fIlosofiseksi meditaatioksi" Ja sitten suoraan tuloksiin. Sukeltaja on eniten sukeltaja erilaisilla retkillä ja leireillä, joten tutkijamme "Joku" käsittelee ensin niitä: - Sukeltajan sielunelämässä on museoihmisiä lukuunottamatta muilla harvinainen piirre, rakkaus hylkyihin.

Se on yleensä niin suuri, että rakkaan luo ei juuri muita päästetä. Tämän Joku huomasi niistä harhautustoimista, joihin ryhdytään, että muut eivät esim. leirin yhteydessä armasta näkisi. Näistä Joku mainitsi merkkipoijun upotuksen ja leirilälsten viennin kolme metriä matalaan lahdenpoukamaan.

- Seuraava rakkauden kohde olikin sitten rakkaus tulevaan hylkyyn, so. vielä pinnalla olevaan kerhoveneeseen.

Joku mainitsi pari esimerkkiä: Eräät eivät malta lopettaa kultansa korjaamista ja vaalimista edes leirin ajaksi.

Toiset taas muistavat vanhan viisauden: "Keli' onni on, hän Onnin kätkeköön" ja jättävät saapumatta leirille edellisiä paremmin toimivilla veneillään .

- Omituisin ja hämmästyttävin piirre sukeltajan sielunelämässä on kuitenkin leirinuotiotraditio. Joku sanoo, että näin paperilla sitä voisi verrata vaikka partiolaisten vastaav iin, mutta käytännössä sen läpikäyneet ja silti seuraavana päivänä sukeltamaan kyenneet eivät puhu ni istä edes samana päivänä. Joku mainitsi syitä: Partiolaiset laulavat yhteislauluja, sukeltajat tyytyvät siihen, että joku karkeaääninen bardi tekee sen heidän puolestaan.

Lisäksi partiolaiset istuvat kaikki samalla nuotiolla.

Seuraavaksi eniten sukeltaja on sukeltaja uimahalliharjoituksissa mutta niiltä osin Jokun raportti on vielä kesken . Sikäli kun niissä jotain kiinnostavaa tulee olemaan , palaan asiaan.

Ananas

Räpyläuinnin laitesukelluksen 9. EMkilpailut 16-22.8.1977 Unkari 9. EM-kilpailut pidettiin Dunavjvarosissa, . Unkarissa.

Suomesta lähti myös edustusjoukkue näihin kilpailuihin kokoon panossa : Reijo Honkanen H: linna, Antti Ahven J: kylä, Eero Kojonen, Vesa Raita Turku ja Leena Raita, joka toimi joukkueemme huoltajana.

Saavuimme Budabestiin jo päivää ennen kilpailuja, joten mei lle jäi aikaa rentoutua ja tutustua Unkarin pääkaupunkiin.

Seuraavana päivänä siirryimme kilpailupaikalle Dunaujvarosiin. Majoitus oli erään oppilaitoksen asuntolassa 46 hengen huoneissa.

Itse kilpa ilut alkoivat vasta 18. päivä torstaina, sitä ennen parina päivänä oli erilaisia kokouksia ja mm. Kansantanssiesitys (tOdella hieno). Kilpailut käytiin Dunaujvarosin uudessa uimahallissa ja ne suoritettiin CMAS: n sääntöjen mukaan, val ittiin myös tuomaristo , T edustajal maa. Päiväohjelma ei oll ut turhan kireä , vaan si inä jäi aikaa palautukseen ja rentou t umiseen .

Ohjelma : aamiainen 7.00 , kilpailuja 9 .00-12.00, lounas 13.00, ki lpailuja 16.00-18 .00 ja illallinen 19 .00.

Venäläiset ja itäsaksalaiset hallitsivat kilpailuja totuttuun.·tapaan. Oma menestyksemme ei ollut paras mahdoll inen , mutta piristävä poikkeus oli Reijo Honkanen, joka oli 18.800 m räpyläuinn issa ja teki uuden SE : n.

Kilpailujen aikana pidettiin myös CMAS : n räpyläuintikomitean kokous, jossa olin edustamassa SUSL:a.

Kokouksessa käytiin pitkä keskustelu sääntömuutosehdotuksista mm.

Monofinn räpylöiden käytöstä pintauintilajeissa. Joukkueiden kokoonpanosta ja EM- ja MM-kilpailujen pituudesta, aikaisemmin 4 päiväiset, tulevaisuudessa ehkä päivää lyhyemmät ja tiukempi ohjelma.

Kokonaisuudessaan kilpailut, majoitus ja ruokailu oli erittäin hyvin järjestetty, mutta kaikki informaatio ja kuulutukset kilpailujen aikana uimahallissa tulivat vain Ranskaksi, Saksaksi ja Unkariksi , joten meillä oli lieviä kielivaikeuksia, niistäkin selvittiin kyselemällä muiden maiden edustajilta englanniksi , mitä oli tapahtumassa.

Ilman kommelluksia ei tältä reissulta selvitty. Lentomatkalla H: ki - K: hamina - Budabest räpylämme katosivat , jäivät ilmeisesti Köpenhaminaan (kiitos Finnairin). Saimme omat räpylät vasta paluumatkalla Budabestin lentoasemalla! Kil pailussa saimme lainaan 2 paria räpylö itä (ruotsalaisilta ja venäläi siltä), joten ei ollut hurraamista uinnissamme vierailla räpylöillä.

Muuten matka oli erittäin miellyttävä ja sukulaiskansamme olivat erittäin ystävällisiä ja avuliaita.

Räpyläterveisin Vesa Raita

17

Jyvlskylln komeassa uimahallIssa vietIIn Ilpl kolmannet rlpyllulnnln hallImestaruuskilpailut. Leijonan osan mitaleista vei Jyvlskylln delfIInit, Joista kauneimman kukkasen ansaitsee EIJa Hokkanen saavutettuaan uuden SE: n naisten rlpylluinnlssa satasella. Enslmmllstl kertaa 011 dlskaamlnen Ilhelll. Kilpailujen JlrJestl)ien edelllsenl yöni urakolma paperisota meni aamulla uusiksi samalla kun kilpailujen 'pltl alkaa. Yhden seuran huolimattomuus aiheutti kilpailujen myöhästymisen lähes tunnilla. Järjestäjillä olisi ollut mahdollisuus dlskata koko joukkue, mutta he antoivat armon käydä oikeudesta josta heille lämmin kIItos. Toivomuksena vain esitettIIn että ensi kerralla asiat holdettan..n aJallaan. Hallivuokrat ovat kalliit ja lasku juoksee alkavalta tunnilta!

Muuten kilpailut olivat hyvätasoiset ja vietiin vauhdilla läpi. Merkille pantavaa oli erilaisten lasikultuvällneiden yleistyminen. Tavallinen "kumlräpylä" ei enää kelvannut kuin veteraanisarjaan.

Tuloksia: Yhtelspisteet: 1) Jyväskylän Delfiinit 82 pistettä, 2) Saaristomeren Sukeltajat, Turku 51, 3) Kemin Urheilusukeltajat 21, 4) Kuopion Urheilusukeltajat 19, 5) Ahveniston Vesipedot, Hämeenlinna 13, 6) Merisaukot, Kokkola 4, 7) Tampereen Urheilusukeltajat 4, 8) Urheilusukeltajat, Helsinki 3.

Räpyläuinti 100 m alle 16-v. 1) Lukkarinen Pekka Saaristomeren Sukeltajat 53,0, 2) Juvonen Arto Kuopion Urheilusukeltajat 54,0, 3) Lyy Martti Saaristomeren Sukeltajat 55,0, 4) Louhelainen Jarmo Jyväskylän Delfiinit 56,0, 5) Lepistö Mika Jyväskylän Delfiinit 56,8, 6) Tynkkönen Jari Jyväskylän Delfiinit 59,5, 7) Jalava Rami Saaristomeren Sukeltajat 100,2, 8) Hanhikoski Jari Jyväskylän Delfiinit 1.00.7.

Viensi 4 x 100 m naiset -: 1) Jyväskylän Delfiini (Repo, Ketola, Hokkanen, Pastinen) 3.58,4.

Räpyläuinti 50 m alle 14-v. 1) Tynkkynen Jyri JyväSkylän Delfiinit 26,5, 2) Roitto Jukka Saaristomeren Sukeltajat 27.6, 3) Sandström Sigge Merisaukot 28,1, 4) Kopra Jenne S~aristomeren Sukeltajat 29,8, 5) Kaartovuori Kalle

18

Saaristomeren Sukeltajat 30,1, 6) lindberg Enni Urheilusukeltajat 30.6.

Laitesukellus 400 m miehet: 1) Ahven Antti Jyväskylän Delfiinit 4.41,0, 2) Mustonen Markku Kemin Urheilusukeltajat 5.01,3, 3) Raita Vesa Saaristomeren Sukeltajat 5.10,4.

Räpyläuinti 100 m naiset: 1) Hokkanen Eija Jyväskylän Delfiinit 55,1, 2) Varinen Pirjo Kuopion Urheilusukeltajat 57,3, 3) Repo Paula Jyväskylän Delfiinit 57,5, 4) Pastinen Ulla Jyväskylän Delfiinit 1.00.7, 5) Niiranen Tuula Urheilusukeltajat 1.00,8, 6) Suuronen Marjo Ahveniston Vesi pedot 1.01,0.

Räpyläuinti 400 m miehet 1) Hokkanen Reijo Ahveniston Vesi pedot 4.03,2 (SE) 2) Ahven Antti Jyväskylän Delfiinit 4.07,1, 3) Lappalainen Jukka Saaristomeren Sukeltajat 4.08,2, 4) Ojala Pekka Tampereen Urheilusukeltajat 4.10,9 , 5) Hyrkäs Mauri Kemin Urheilusukeltajat 5.23,9.

50 m sukellus miehet : 1) Ahven Antti Jyväskylän Delfiinit 21,5, 2) Kojonen Eero Saaristomeren Sukeltajat 23,4, 3) Kivinen Harri Kuopion Urheilusukeltajat 23,8, 4) Mustonen Markku Kemin Urheilusukeltajat 23,9, 5) Lappalainen

Jukka Saaristomeren Sukeltajat 24,0, 6) Aberg Jarmo Tampereen Urheilusukeltajat 27.3.

Räpyläuinti 100 m miehet: 1) Ahven Antti Jyväskylän Delfiinit 50,6, 2) Honkanen Reijo Ahveniston Vesi pedot 50,9, 3) Mustonen Markku Kemin Urheilusukeltajat 52,0, 4) Lappalainen Jukka Saaristomeren Sukeltajat 52,8, 5) Virtala Jorma Kemin Urheilusukeltajat 58,5, 6) Vähä Jorma Kemin Urheilusukeltajat 1.05.0.

400 m kuntomalja räpyläuinti: 1) Toivari Markku Sammakot 5.16.6, 2) Jansson Peter Porvoon Murenat 5.31.1, 3) Marjanen Risto Sammakot 5.40.0. 4) Korhonen Jari Sammakot 5.44.5, 5) Tirronen Jukka Urheilusukeltajat 6.27.0.

Viesti 4 x 100 m miehet: 1) Saaristomeren Sukeltajat I Lyly, Lukkarinen, Raita, Lappalainen 3.36,2, 2) Jyväskylän Delfiinit: Lepistö, Ahven, Hurskainen, Louhelainen 3.45.8, 3) Kemin Urheilusukeltajat 3.59,3, 4) Saaristomeren Sukeltajat II 4.00,3.

Naiset 25 m sukellus: 1) Repo Paula Jyväskylän Delfiinit 10,8, 2) Hokkanen Eija JyväSkylän Delfiinit 11.1, 3 )Pastinen Ulla Jyväskylän Delfiinit 11.3, 4) Varinen Sirpa Kuopion Urheilusukeltajat 12.7, 5) Kukkonen Riitta Kuopion Urheilusukeltajat 13,0, 6) Ketola Anne Jyväskylän Delfiinit 13,0.

Räpyläuinti 100 m naiset: 1) Hokkanen Eija Jyväskylän Delfiinit 55,1, (SE), 2) Varinen Sirpa Kuopion UrheilusuKeltaJat o( ,3, 3) Repo Paula Jyväskylän Delfiinit 57,5, 4) Pastinen Ulla Jyväskylän Delfiinit 1.00,7, 5) Niiranen Tuula Urheilusukeltajat, Helsinki 1.00,8, 6) Suuronen Marjo Ahveniston Vesipedot, Hämeenl. 1.01 .1.

MEILTÄ SUKELLUSVÄLINEENNE! OSASTA

JOU U 15%

NNUS

re Ii

kristiinank. 9 921·336650 ANTTI AHVEN RÄPYLÄUINNIN

JA LAITESUKELLUKSEN MM-KILPAILUISSA

Länsi-Saksassa Hannoverissa pidettiin 31.8.-5.9.76 ensimmäiset näin korkean tason räpyläuintikilpailut, EMkilpailuja tässä lajissa on pidetty jo kymmenkunta vuotta. Kilpailuissa oli edustettuina kaikki maailman parhaat räpyläuimarit. Valitettavasti 5 maata peruutti osanottonsa viime hetkellä ja jäljelle jäi 15 maata, 128 Kilpailijaa.

Suurimmat osanottajamaat olivat NL, DDR, L-Saksa ja Ranska 17jäsenisillä joukkueilla. Suomea edustivat näissä arvokilpailuissa Vesa Raita sekä kirjoittaja. Mahdollisuuksia sijoittua parhaiden joukkoon oli pidettävä etukäteen pieninä, koska Vesa viimeisteli uintikuntoa armeijan ampumaleirillä ja minä treenasin vain pari viikkoa kunnolla Jyväskylässä. Aika tavalla vei voimia matkareitin valitseminen, lippujen hankkiminen ja kaksipäiväinen junamatka Ruotsin, Tanskan halki Keski-Saksaan.

Kilpailuissa parhaiten sijoittuneet maat sensijaan järjestivät jäsenilleen 3-4 viikkoa kestävät valmennusleirit, joista sitten saavuttiin suoraan kisakaupunkiin. Melkein joka joukkueella oli mukana joukkueen johtaja, valmentaja ja tulkki, mutta Suomen joukkueessa jouduin hoitamaan nämä asiat. Tämä luonnollisesti vaikeutti kilpailuihin kesklttymlstäni.

Vaikka kilpailujen jär!estäjät olivat lähettäneet Suomeen kaikki tarvittavat

e

asiapaperit, mm. osoitteet, kilpailuohjelmat ja aikataulut sekä kartat, me emme saaneet niitä mukaan, koska ne seikkailivat mieheltä miehelle Suomen rajojen sisällä eivätkä ehtineet meille kummallekaan ajoissa. Täm~n kaiken takia meni kokonainen päivä kilpailupaikan ja hotellin etsimisessä sekä tekni"iselle komissiolle suomenkielisiä papereita selostaessa. Tähän eivät loppuneet meidän vaikeutemme, vaan avajaispäivän aamuna meiltä pyydettiin lippua ja kansallislaulua, joita meillä luonnollisesti ei ollut. Kiitos järjestäjille, jotka jostakin löysivät Suomen lipun jota kannoin yksin kilpailujen avajaisissa, koska Vesan musta-punainen verryttelypuku ei oikein sopinut edustamaan Suomea. Järjestäjien löytämä lippu oli mitoiltaan 3 x 5 m, ja varmasti yhtä Iso kuin muiden maiden liput yhteensä, ja kiitos lipun koolle saimme avajaisissa suurimmat aplodit katsomoita.

Joka aamu saavuttiin klo 8 uimahalliin ja menin suoraan joukkueen johtajien kokoukseen ja Vesa verryttelemään.

Aamupäiväkilpailut kestivät yleensä puoleen päivään, ja iltapäiväkilpailut alkoivat kolmelta, jota ennen oli noin tunnin kestävät kokoukset. Kilpailut itse kulkivat täysin NL: n ja DDR: n merkeissä.

MItalimaat olivat:

NL DDR L-Saksa Unkari Italia

kulta hopea pronssi 11 17 4

4 ~ ..!-

9 2

10 4 1 1

Mielestäni parh,aat tulokset teki naisulmari Ute Pelz DDR: n joukkueesta joka saavutti 100- ja 200 m: n räpyläuinnissa uudet fantastiset maailmanennätykset 46.3 ja 1.46.1. 100 m: n voittotulos miehillä oli 43.55 Krjukov NL, joka

on alle 3 sek. parempi kuin naisten maailmanennätys. Yhteensä tehtiin 10 uutta maailmanennätystä, niistä 2 kpl miesten Viesteissä ja lopuista pitivät huolen naisuimarlt.

Itse kilpaIIin 50 m: n vapaasukelluksessa, 14. sija 20.5. (voittaja Schutskov NL 16.9): 100 m:n laitesukelluksessa 48.1 (SE) 17. sija (voittaja Schutskov NL 38.9). Kilpallimme Vesan kanssa molemmat 100 m: n vapaauinnissa, jossa sain tuloksen 50.7 (SE) 22. sija: VesaIla 51.6 ja 25. sija. Vesan muut kllpailumatkat olivat 200 ja 400 m: n uinti missä hän teki uudet SE:t 1.55.7, 4.16.5, sijoitus molemmissa lajeissa oli 26. Joukkuekilpailuissa emme saaneet yhtään pistettä, vaikka henkilökohtaisessa kilpailussa voitimme reilusti Tanskan Norjan ja Luxenburgin edustajat. Tässä tapauksessa ratkaisivat viestiuinnlt, joihin me emme osallistuneet.

Kilpailut olival hyvin järjestetyt ja ainoa huono muistikuva jäi majoituksesta. Kaikki joukkueet oli majoitettu retkeilymajaan 6-8 hengen huoneisiin, joista osin puuttui jopa peseytymlsmahdollisuus.

Kilpailun parhaaksi naisuimariksi valittiin Antonova (NL) joka voitti 200, 400, 800 ja 1500 vapaauinnit uusilla ME: lIa. Paras miesuimari oli Andrejev (NL), joka voitti kolme kultaa.

Iloisena yllätyksenä sain viimeisenä kilpailupäivänä järjestäjiltä kunniapalkinnon urakoinnista kilpailuissa. Melkein kaikki parhaat uimarit käyttivät monoräpylää, jonka avulla saadaan paljon suurempi nopeus. NL: laiset pitivät huolen myös siitä, että muittenkin maitten uimarit saivat hyviä räpylöitä.

Omistajaa vaihtoi vähintään 40 paria kilpailuräpylöitä (hinnan liikkuessa 200-400 DM). Toivottavasti jo elokuussa -71 Unkarissa EM-kilpailuissa huomataan että tasoero NL: n ja muitten välillä on pienentynyt.

19

vansa suunnistaa. Tuskin keskeyttäminen kuitenkaan pystyi ketään lannistamaan.

Leirin yhteydessä SUSL ja hankolaiset järjestivät kaksipäiväiset vakalastuksen Suomen mestaruuskilpailut. Kilpailijat likosivat kumpanakin päivänä neljä tuntia vedessä perusvälineissä harppuunoineen pumpaten minkä jaksoivat. Koko ajan vihmoi vettä taivaalta ja kolea tuuli puhalsi, ilma oli harmaa. Kilpailun voittivat kovina vakalamiehinä tunnetut Mattsonin veljekset Ben ja Tom. Myös räpyläuinnin Suomen mestaruusuinti järjestettiin Låglandetissa.

Tämäkään laji ei tuottanut yllätyksiä, Antti Ahven oli mukana ja voitti miesten kilvan, naisista paras oli Hannele Spring.

Myös sukellustaidot joutuivat koetteille. Leirillä oli mahdollisuus suorittaa pohjoismaisen sukeltajaluokan avovesikoe. Harry Alopaeus otti suorituksia vastaan, eikä tasossa tingitty.

Jotkut joutuivat keskeyttämään kotiinuinti- tai hengenpelastuskokeessa.

Juhannuksen jälkeisenä p.ivänä rakensivat Urheilusukeltajat ry: n ja Aqua Divers Clubin sukeltajat yleistä sukellusleiriä Lågladetin saarelle Hankoniemen kärjen tuntumaan. Saaren maasto on monipuolista, kuitenkin enimmäkseen karua. Telttoja nousi laakeille rantakallioille, varjoisiin notkelmiin, männikköön ja kanervakankaalle. Yksi puusee rakennettiin luonnonmuodostamaan koloon rantakivien väliin, näköala oli suurenmoinen, muut rakennettiin suojaisemmille paikoille sisäsaareen. Laituripaikka muodostui kuin itsestään, sen viereen tehtiin sukelluslaiUeiden pitopaikat ja lipputanko tuuliviireineen. Nuotiopaikkaa vaihdettiin tuulen suunnan mukaan.

Tunnelma oli leirillä koko ajan sisukkaan iloinen. Olihan loma, kesä ja sukeltaa sai vapaasti. Paineilma-asemat saaressa ja Tulliniemessä toimivat, kumivene Merimakkaraa sai vapaasti käyttää ja M IS Mia ajoi kolme kertaa päivässä Hangon kaupunkiin. Heinäkuun sateiden ja kylmien ilmojen kestämiseksi tarvittiin annos sisua. Osa Kesti Kylmää säätä koko leiriajan mutta moni viihtyi vain vähän aikaa. Sitkeille oli kuitenkin luvassa paljon. Ympärillä oli erittäin mielenkiintoista sukellusmaastoa, vanhoja ankkuripaikkoja, hylkyjä ja Gustafsvärnin linnake viereisessä saaressa. Pitempiä sukellusmatkoja ja retkiä järjestettiin, samaten iltaisin luentoja sukeUusturvallisuudesta, vasuunnistuksesta, vesiliikennelainsäädännöstä ja meriarkeologiasta.

Retket Sukellusretkiä tehtiin Garpenille, Eiralie ja Kaapelihylylle, viimemalnltussa oli mukana museon mies, Harry Alopaeus, häntä tarvittiin myöhemminkin siinä vaiheessa, kun merenpohja paljasti aarteitaan. Allekirjoittanut ei ole aikaisemmin ollut niin mustassa

20

pimeydessä kun yrittäessään toiseksi viimeisenä parina löytää käsikopelolla kaapelista kiinnipitäen tätä arvokasta hylkyä. Mielenkiintoinen iltaretki tehtiin Hangon museoon, jossa on nähtävänä paljon Hangon alueeseen liittyvää merihistoriaa. Mahtavimpana museossa erottui Gustafsvärnistä peräisin oleva, konservoitu tykinlavetti. Toinen retki tehtiin Tvärminnen eläintieteelliselle asemalle, jossa tutustuttiin paikkoihin ja osallistuttiin ahvenpopulaatiota koskevaan tutkimukseen, suoritimme yösukelluksen rajatulla alueella ja laskimme sektorillamme osuneet ahvenet.

Täällä pääsimme myös saunaan. Toisen kerran sauna oli tiedossa leirin loppupuolella, jolloin kävimme Tulliniemessä pienessä saunassa , joka pullisteli liitoksissaan täpö täynnänsä meitä kurnuja.

Monet kävivät 'Merimakkaralla' pienissä sukellus porukoissa Gustafsvärnin linnakkeella. Linnaketta ympäröi itäpuolella aavana vellova meri, pohjoisessa pystysuorat seinämät putoava1 alas aina yli 30 metriin.

Kilpailuja Sukellusta harjoitettiin joka päivä, muodossa tai toisessa. Hyvin yllätyksellinen oli " jokamiehelle" tehty suunnistuskilpailumme, johon Prolle Jansson, ensin asiaa teoriassa neuvottuaan, oli saanut kaksi tyttöäkin mukaan. Reitti oli tehty helpoksi, niin että rivisukeltajakin selviäisi pelkällä marssikompassilla . Vedenalaiset kumpareet ja pohjavirtaukset hämmensivät kuitenkin monet, eikä askelparimittauskaan kaikille onnistunut. Moni jätti kilvan kesken tai havahtu i si ihen , että venemies nyki pinnassa köyden päässä kohona ollutta, liian kauas reitistä ajautunutta muovikanisteria. Suket· simme näet poikkeuksellisesti yksin .

Kilpa oli terveellinen kokemus sellaisille, jotka kokemattornina luulivat osaa-

Löytöjä Leirin lopussa tuuli yltyi idästä niin, että useimmat siirsivät telttansa ja veneet länsi puolelle. Täältä, aivan ankkuroitujen veneiden alta, löytyi vanhoja laudan pätkiä, eri kokoisia ankkureita, ruukunpalasia ja yllättäen kaksi kuparija yksi pronssiharkko. Ne olivat noin 30 senttiä pitkiä sivuiltaan, kulmissa oli venäjänkielinen leima ja vuosiluku 1846. Harkot luovutettiin museovirastolle ja ne lienee tätänykyä siirretty Hangon museon kokoelmiin.

Nuotio lämmitti vihdoin aurinkokin Iltanuotiohetket kokosivat saaren väen. Pastori Saarniokin oli tullut levähtämään leirille vankkoine huvilatelttoineen, kaksipaikkaisine kaasukeittimineen ja kitaroineen. Hän piti huglta laulun tahdista. Tahdissa oli myös kilpauimarimme Hannele, joka esitti rantakallioita ystävien kesken aurinkotanssia å la Senegal sillä tuloksella, että viimeisenä viikonloppuna saimme hellettä ja koko väki kerääntyi rantakallioilIe, kuka kurnu rantavesiin räpiköimään, kuka auringonpalvojaksi.

Kissanristijäiset Leirin loppuessa lähdettiin Hangon satamassa olevaan puolipyöreään taloon koko joukko syömään ja juomaan : Tätä iltaa oli pohjustettu jo edellisenä, jolloin nuotioita kuului kauhea huuto HINTUNTAA!! Lääkärimme Sipisen kissaa siellä kovaäänisesti ristittiin.

Seuraavana iltana kuin varmemmaksi vakuudeksi muistutettiin äänekkäästi mieliin tämä asia. Hangossa oli silloin ääntä muutenkin, laiturit olivat pullollaan veneitä, regatta oli alkamassa.

Kissa sai kuitenkin nimen , josta olimme yksimielisiä.

OSOITELUETTELO SEURA: SEURALLE TULEVA LEHDEN OSOITE SUKUNIMI KULKEV AINEN

ETUNIMI KALLE

Palauta 05.01. mennessä URHEILUSUKELTAJA·LEHTI METSÄVUORI KUSTAVINTIE 9 C 24 20310 TURKU 3

SOS.TUN. 11 0350P

I

KA TUOS.

I PM I I ! KK I SK IlT IMV IMuul

KAUP.

PUISTOKATU 6 00100 HKl 10

x

x

J

x

Seurojen sihteereille Koska liiton ja lehtemme osoiterekisteri hoidetaan nykyisin ATK: lIa, niin meidän kannattaa ottaa siitä kaikki mahdollinen hyöty irti.Saadaksemme sen vaatii osoitehuoltoamme hoitava laitos osoitteet ja muut tiedot määrätyssä muodossa. Seuraavalla sivulla on malli , jonka mukaan toivomme sihteerien täyttävän osoiteluettelot.

Kuten huomaatte on luettelossa myös paikat luokkasuorituksista , koulutuksesta jne. Mikäli jäsenistönne ei mahdu yhdelle lomakkeelle ottakaa pari valokopiota avuksi.

Näin menetellen saamme osoitehuoltomme pelaamaan ja samalla jäsen kartoituksen luokkamerkkien ja muiden tietojen osilta ajan tasal le.

21

URHEILU

SUKELTAJA Toimitusneuvosto ORA PATOHARJU PENTTI PUHAKKA HENRIK ROSENIUS SEPPO SIPINEN MAURI VALLEMA ERKKI METSÄVUORI Päätoimittaja Erkki Metsävuori Kustavintie 9 C 24 ' 20310 Turku 31 k. 921-391098 t. 921 - 333600 Toimitussihteeri Vesa Eronen Saarijårventie 14 C 12 40200 Jvväskvlä 20 Puh t 941- 12980 k 941-214471 Ilmoitukset Tellervo Rouhiainen Pietarink. 16 B 35 00140 Helsinki 14 90-4550044 Suomen Urheilusukeltajain Liiton äänenkannattaja. Ilmestyy 4-6 kertaa vuodessa.

Vuosikerta

Paul .........aa opetu.mlnl.terlön my6ntlmln Suomen Urheilun pron •• I.en an· .Iomerkln.

Ilmoitushinnat : 1/6 sivu 1/3 sivu 1/2 sivu 1/1 sivu Lisävärit å

36 mk 230 340 620 770 250

mk mk mk mk mk

Kustantaja Suomen Urheilusukeltajain Liitto ry.

Lehteen tarkoitetut kirjoitukset on osoitettava toimitussihteerilIe. Lehti postitetaan niille rekisteröidyille sukeltajilIe, joiden osoitteet kerhot ovat toimittaneet liitolle ja joiden jäsenmaksut on maksettu. Muuten on lehteä saatavana liiton toimistosta.

Teksti- ja ilmoitusmateriaalin oltava vi imeistään lehden käytettävissä seuraavasti:

Toimitus jättää kirjoittajille vastuun heidän mielipiteistään.

Osoitteenmuutokset pyydetään lähettämään liiton toimistoon.

Sammakot ry KIITTÄÄ SM-kilpailujen avustuksesta: KOP/Jyväskylä-Viitaniemi, Jyväskylän Uimaseura, Saukot ry, Jyväskylä, Jyväskylän konttorikone. IBM Jyväskylä, K. J. Gummerus Oy. Keskisuomalainep , Kirjapaino KARI, Jyväskylän Uimahalli

22

liiton toiminnanjohtaja Leila Jakobsson puh . toimeen 4737257 os. Suomen Urheilusukeltajain Liitto ry., Topeliuksenkatu 41 A 00250 Helsinki 25.

Keski-Pohjanmaan Kirjapaino Oy Kokkola

• Sukellusmatkoja Sharm ei Sheikh'iin järjestää Tjäreborg.

Sharm ei Sheikh on sukellusparatiisi Punaisessa Meressä.

Vaikka Eilatin lahti Siinain itärannikolla onkin koko rannikon pituudelta loistavaa su kellusvesistöä, on Sharm ei Sheikh niemimaan eteläkärjessä rannikon todellinen helmi.

Asiantuntijat pitävät aluetta eräänä maailman parhaimpana ja kiinnostavimpana sukellusalueena.

Väite pitää paikkansa. Veden lämpöti la , kirkkaus Ja puhtaus, vesistön lajirikas ja runsas eläimistö ta rannikon mielikuvitukselliset koralllmuodostelmat tekevät vedenalaisesta maailmasta sukeltajan "Eldoradon".

Pohjoismaiden suurimpana matkanjärjestäjänä Tjäreborgilla on hyvät mahdollisuudet järjestää erikoismatkoja erikois~hmille.

TJäreborgin sukelluspaketit ovat täydellisiä. Kaikki sisältyy hintaan. Matkat, majoitus puolihoidolla, pullojen ja eainolen vuokrat, pullojen täyttö ja kaksI päivittaistä sukellusretkeä tottuneiden ja luotettavien Tjäreborgin sukellusoepaiden johdolla.

Sukellussafareilla käytetään 40 jalan veneitä, jotka soveltuvat noin 20: lIe sukeltajalIe. lisäksi on mukana nopea kevytvene.

Sukellusseikkailun lisäksi vietät loistavan loman.

Matka Punaiselle merelle on myös matka Israeliin. On kokemus sinänsä olla keskellä kouluaikojen raamatunhistoriaa ; Siinaivuori, Jerusalem, Kuningas Salomonin pilarit jne.

IImastonsa puolesta seutu on ihanteellista lomailijan kannalta. Aurinko paistaa 360 päivää vuodessa, rannat ovat puhtaita ja alueen hotellit korkeatasoisia ja palveluiltaan monipuolisia.

Ilman ja veden lämpötila talvikaudella on keskimääräisesti huomattavasti korkeampi kuin esimerkiksi Kanarian saarilla. lomallasi Punaisen Meren rannalla

voit harrastaa kaikkea mikä liittyy veteen.

Voit purjehtia, harrastaa windsurfing'ia, vesihiihtää jne.

Tilaa Tjäreborgin sukellussafariesite ja hinnasto alla olevalla kupongilla Sukellussafariesitteestä saat tarkemmat tiedot matkoista, lähtöaloista, hotelleista ja hinnoista. Jos Sinulla jaä kysyttävää, soita tai tule käymään Ttäreborgille. Asiantuntl{at vastaavat kysymykslisi.

Samalla tilauskupon9i11a voit tilata myös upean, värikkään 185-sivuisen Punaisen Meren Sukellusoppaan.

Kirja on englanninkielinen ja sen ovat kirjoittaneet eri alojen sukellukseen ja vedenalaiseen elälmistöön perehtyneet asiantuntijat.

Kirjan hinta' on 55 markkaa. Voit käydä tutustumassa siihen myös Tjäreborgin toimistossa.

lJÄRE ORG

90-170151 Aleksi 7, 00100 Helsinki 10 arkisin 9.00-19.00 lauantaisin 9.00-15.00 sunnuntaisin 11.00-16.00

,----------I E 1 1

eLI) Cl)LI) CI)

e

1

=ca .ca 0Cl)e .~:c

1

e caca 0 ca 0 c.

I

,..

I.t)

1 -=c.

-0

---,,

o ,...

~~

:l_

1 CJ)(j) ei ;~

'1 .;~ 1

I I

.§ ~ .5:?E

. - CI) (f)

:0

>-

C)e

E

'-CI)

0 0 .0.CI)

ca

1 .:; e IM' k.;U-:,'~.~

I l I I I

=_::s 1- 0... ee

caca .!! .!!

i=i=

~

'0 (f)

o

Kilpailukalenteri 1978

28 - 29

I

01

04 - 05 I 02 18 11 -

I

12

18

25 -26

I

I I

02 02 02 02

04 - 05 I 03 11 - 12 I 03 18 - 19 I 03 19 I 03 25 - 26 I 03 01 - 02 I 04 07 - 09 I 04 22 - 23 / 04 22 I 04 28 - :30 I 04 01 I 05 06 / 05 07 I 05 1:3 - ll~ I 05 20 - 21 I 05 27 - 28 I 05 I 0.; 27 03 - 04 I 06 09 - 11 I 06 17 - 18

I

:30

I 06

23

06

/ 06

08 - 09 I 07 08 - 09 I 07 22 - 29 / 07 22 - 2.3 / 24 - .30 /

07 07

I 07

29 05 19 19 19 26

- 06 / 08 I 08 - 20 I 08 - 20 I 08 - 27 I 08 26 - 27 I 08

09 0.3 11 2) -

07 21 01

-

I 09 I 09 10 I 09 16 I 09 24 I 09 I 10 22 I 10 05 I 11 10

04 / 11 04 - 05 I 11 11 -

12 /

I 25 - 26 I 1ti

-~19

11

11 11

Piiri - h. Häp.uinti & Uppopallon sarjaottelu ( S..I.,' ) Huotsi - Tanska lJppopallon maaottelu ( UIi.. ) C - Su';';:.ellusvalJllentaja - seminaari ( 51" ~ Piiri - J:.l. Häp.uinti &. Uppopallon sarjaottelu « 51>' Neuvostoliitto - Huotsi Räp.uinti maaottelu S 24 tunnin Uppopalloturrmus Eskilstuna \ 5 ) Piiri - l-i. Häp. uinti &. Uppopallon sarjaottelu ( SJ!' ) Cup kilPailut Häp. uinti (~ Dl\. » Pohjois111aiset Hestaruudet Räp.uinti S ) C - Sulc.ellusvalmentaja - seminaari S.l" Norjan l'.l.estaruudet Uppopallo (t( N ~) Nuorison räp. uintikilpfl.ilun u1"ensimiaden":n loppuk.

S Piiri - H. l{äp.uinti &. Uppopallon sarjaottelu S}i' C - Sukellusvalmentaja - seminaari S1" Huotsin Mestaruudet Uppopallo &. Räp.uintikilpailut \ S Norjan Nestaruudet Häp. uinti hallikilpailut } N Aurajol~i.uinti Häp. uinti avovedessä Turku \ SF Naailmanmestaruuskilpailut Vedenalaiset Pelit ( S. ~ Loskär runt .i.~äp.uinti Avovesikilpailu Grisslehantn ( S Upilulielili Gup Häp. uinti ja tekniik.ka J/orkkala (51" Borgå Avloppet / !Jo.cvoonjoen uinti iUip.uinti Avovesi, Sl'-' ) Pohjoismaiset Nestaruudet U1-J popallo Oslo «( N ) Gullholmen rWH.l.t Häp. uinti Avovesi Oslo N ) Vesikko Cup uppopallo l\..ans. Väl. l\.ilp.

Kouvola ( 5 ...,' ) Nurena Rally Sukellussuunnistus Porvoo ( SN1" ) Pohjoismaiset ja Norjan ~lestaruudet Sukelluslmlastus( ) Kans. Väl. Sw~ellussuunnistus .3 erilaista rataa, M:ö( Ss ) _tt_ K _ luokl~a, Partille ( ) Sankthansormen Häp.uinti Avovesi Eidsvoll (N) Urheilusukeltajat Hally SukellussBunnistus < S1" } Huotsin f.1esta;-uudet Häp.uinti Avovesi (S ~ Suol.uen Mestaruudet Sukelluskalastus 4 + 4 tuntia (51 Juniorileiri, Biskopsö Turku ( S1" Suomen l-lestaruudet Sukellussuunnistus 2 rataa ( Sl" ) Valmennusleiri Suk.suunn. Suk.kalastus ja Räp.uinti,Biskopsö Suomen ~.Lestaruudet + Ne Räp. uinti Avovesi .(. S1" Ruotsin hestaruudet Häp.uinti hal~ikilpailut ( S Hanko Cup Sukelluskalastus 4 tuntJ.a Hanko s . .,' Norjan lVlestaruudet Sukellussuunnistus 2 rataa ( N Ruotsin _ff_ kans.v. radat « S~ ) _U_ _"_ pohj .m. radat ) Hundsvaer rundt Häp.uinti Avovesi .ti.lesund (N) Pohjoismaiset Hestaruudet + NC .F'inaali Häp.uinti (S) Norjan ~iestaruudet + NC Räp.uinti Avovesi (N ) Tre Kronor Häp. uinti Avovesi Tukholma (S) Euroopan Mestaruudet Sukellussuunnistus Itävalta (A) Pohjoismaiset .f.'lestaruudet Sukellussuunnsitus ( DK ) Suomen Mestaruudet Sukellussuunnistus YÖ Hämeenlinna( S1" ) Nautic Cup Uppopallo Eskilstuna l S B - Sukellusvalmentåja - seminaari Kuopio ( Si" Kalakukkoralli 5ukellustekniikkaa ja taitoa,Kuopio \ S1" Goldener BalI Uppopalloturnaus l-lulheim (D) Suomen l-lestaruudet Häp. uinti HallikilJ:Jailut ( Slt' ) Räp. uinti Cup ~adsund ( Ui\. ) Dakke Cup Uppopallo Almhult (S)

l

_lf_ _u_

1'

1

_u_

_If_

1