Issuu

URHEILU HUHTIKUU

'N:o 2 1976

PUHEENJOHTAJAN SANA Toimin tavuoden alku on osoittautunut työntäyteiseksi. Selvitellessäni asioita itselleni totesin, että liitto on aloittanut uusia toiminta-alueita, jotka monien entisten ohella ovat kesken. Lähitavoitteena on saada asiat järjestykseen ja systeemi pyörimään ja vasta sen jälkeen aloittaa uusien suunnltäl'; mien toteuttaminen. Optimistina uskon, että liitto pian py,styy huomattavasti paremm in palvelemaan 5eutoja. Tällä hetkellä tu ntuu kentän vlnkkelista katsottuna liitto palvelevån vain itseMn . Haluaisin paJnottaa, että liitto on ja sen tulee olla seuroja varten eikä päi nvastoin. Saadaksemme asiat kulkemaan tähän suuntaan edellyttää se, että LIITOLLE LÄHTETÄÄN PAPERIT AJOISSA myös seuroilta , vastaavasti liitto pyrkii täyttämään myös oman osansa tässä asiassa. Jokaisen positiivinen, hyvä yritys vaikuttaa liitossa kehittää sitä lopulta sen liiton, johon jokaisen kannattaa kuu lua. Ehkäpä toteamus: " Ne oli sukeltajia, niitä täytyy ymmärtää". saadaan jäämään ·historiaan ja tilalle tulee jotakin myönteisempää. Olen ilolla todennut seurojen ottaneenvakavasti liittyä piireihin. Toiminta vilkastunee silläkin taholla. Liittykääpä loputkin, niin saadaan paremmin äänemme kuuluville myös keskusjärjestössä. Sukellusterveisin Make

URHEILU

SUKELTAJA Slslllysluettelo slv. 3

4 7

8 9

11 12-13 14

15 16 17 19 20

21 22 24

Puheenjohtaja MurtovedestA nostettuJen valurauta tykkien konservoinnlsta Parlhengityskö tuomittavaa Oletko valmistautunut ensi sukelluskaudelle SUSL Johtokunta nimet ja osoitteet VA-kalustuksen kllpallllsAAn nöt Luokkamerkkivaa tl m u kset VA-poolon kilpallusAAnnöt LuokkamerkelstA ja nIIden suorituksista Orionin RApylä Malja Turvall i su u sval i oku n ta Suun nlstustapahtu ma Ahvenlatolla ALF RED Ahvenlston harj oitus rata Kort sam manfattning Koulu ttajien vaatimukset Kansikuva: RED SEA MARINE L1FE Inge Lennmark, Uppsala

PÄÄTOIMITTAJAN MIETTEITÄ Aurinko paistaa, ilmassa on kevään haju vaikka talvi yrittääkin sitkeästi pitää puoliaan . Alkava sukelluskausi on liittomme kahdeskymmenes, joten liittomme ei enään ole aivan lapsen ken..; gissä ainakaan iän puolesta. Eräänä tämän vuoden "kuviona" on Liittomme nuorisotyön alulle saattaminen ja kehittäminen . Kuten jo ennen olen maininnut on se kokonaan "sukeltamaton vesi " meidän toiminnassamme. Kuitenkin nuorisossa on se nouseva voima jolla voittaa kultamitalleja Olympialaisissa tai vastaavissa kisoissa joskus tulevaisuudessa. Meilläkään ei ole varaa jättää nuorisotoimintaa 'paitsioon, kuten ei muillakaan liitoilla. Nykyinen sukeltajapolvi "kul uu" loppuun hyvin pian eliel Jälkikasvua hoideta. Mitä me sitten voimme tehdä. Nuorisotyövaliokunt a rakentaa parhaillaan järjestel mää muiden pohjoismaiden mallien mukaan. TarkoItus on kehittu vanhan snorkkeliluokao ympärille' lisää toimintoja. -Todennäköisesti muutakIn kuin pelkkaa uimista, sillä kuul uuhan harrastukseemme toki muutakin råpyläuinnin lisäksI. Kokonaisuus, joka on tehtävänä on mittava ja tulee vastaisuudessa oJema.an vaati'fa, ken ties vaativin IHttomme tOlmin13k,entällä. Tietenkin se tulee myös antamaan työtä myös muille vali okunnille. Tarvitaan lisää kouluttajia, eiväthän kurssit pyöri ilmanhei täkåAn. Koulutusvaliokunnan tavoitteena on saada sukeJl uskouluttaJa Joka paikkakunnalle, mieluimmin Joka kerhoon. , Luokkatarkastukset voidaan k.eskIUM, joten kalkki halukkaat saavat luokkansa suoritettua. Luokkasuori lukset sinänsä eivät ole toiminnan pUtavoitteena, vaan sukeJluskunnon ylläpitäminen ja ketllttaminen . Tuleva kesä tulee antamaan useita

eri mahdollisuuksia tavata tovereita ja sukeltaa yhdessä. Ohjelmassa on kesäleiriä, työleiriä, meriarkeologiaa, kalastusta ja muuta mukavaa. Kesän onnistuminen riippuu paljolta ilmoista mutta tunnetusti on sukeltajilla ollut hyvät suhteet "ylöspäin". Toivossa on hyvä elää.

TOIMITUSSIHTEERIN PALSTA Kesä on tul ossa, ainakin j ossain ,päin maata niin väitetään. Toimitussihteerinä minulla on oikeastaan vain yksi harras toive ensi kesälle. Ja siitä ensi kesästä. Ta'as sukelletaan paljon ja moneNa eri taholla. Kertokaa muillekin hauskoista tapauksista. An takaa kaikkien sukel tajien nauttia niistä. AuUakaa meita tekemän harrastuksestamme todella yhteInen. Otamme myös mlefelfämme vastaan vihjeitä mi tä haluaisitte lehtemme kansien väliin. Minkälaisia j uttuja, selostuksia, ym. Me yritämme parhaamme mukaan täyttää toivomuksenne .. Mahdollisuutemme ovat ehkä joskus rajatut mutta yritetään löytää keinoja. Yh-teiseen hiileen puhaltamalla me saamme lehdestämmekin enemmän irti. Onhan hauskaa lukea asioista jotka ovat meitä jokaista lähellä ja joista kuitenkin aina yhteen tultaessa keskustellaan . Ja lopuksi , pieni toivomus seurojen sihteereiJle. Se osoitehuolto. Alkuvuodesta koko lista, muutokset selvästi merkattuna. Ja myöhemmin vain muutokset (Entinen osoite j a uusi). Tällä tavalla pelastamme muutaman sivun tekstiä lisää.

KAIKKI SUKELTAMAAN!

kesäleiri hangOSsa 28• •• - 7. 7.

LÄHEMMAT TIEDOT POsnTETAAN KERHOILLE. 3

ORA PATOHARJU

MURTOVEDESTÄ NOSTETTUJEN VALURAUTATYKKIEN KONSERVOINNISTA

Nikolain tykkien slllytystä Kotkan VarIssaaressa 1960-luvulla. Kuva klr,JoittaJan.

Lyhennelmä Kansainvälisen Konservointi-instituutin (IIC) kesäkuussa 1975 järjestämässä kongressissa ja C.M.A.S:n syyskuussa 1975 Tukholmassa järjestämässä 4. vedenalaisen maailman kongressin 'Tiede ja teknologia'-symposiossa pidetyistä esitelmistä "Conservation of Cast-Iron Objects Recovered from teh Sea". Itämeren murtovesiallas on maailman suurimpia seisovia vesivarantoja. Veden vaihtumisaika Itämeressä on 30 vuotta, miespolvi. Saastuminen kiihdyttää hapen kulumista loppuun sen syvänteissä. Vaikka pintavesissä kala edelleen ui, on Itämeren kyky vastaanottaa ja hajoittaa jätevettä ja saasteita selvästi rajoitettu. Toistuvat hapettomat kaudet meren syvänteissä muuttavat ne elottomiksi erämaiksi. Hapettomuudesta on joskus hyötyäkin. Meriarkeologit iloitsevat Tukholman kaupungin jätelietteestä, joka täytti Wasa'n ruumat ja säilöi hapettomuudellaan esineet siellä. Siksi ehkä arkeologit ovat ainoita ihmisiä, joille on iloakin Itämeren saastumisesta 80 000 hylyn arvellaan vielä odottavan löytäjiään, sitä paremmin säilyneinä, mitä huonommin vesi on säilynyt. Valuraudan kohdalla ei hapettomuudesta ole iloa edes arkeologeille. Tykit syöpyvät ja tuottavat löytämisen ja nostamisen jälkeen konservaattoreille aikamoisia vaikeuksia. ' Vanhassa valuraudassa oli useita prosentteja grafiittia. Raudan grafiittihiukkaset ja rauta niiden ympärillä muodostavat merivedessä sähköparin, virta kulkee ja rauta liukenee ionimuodossa. Korroosiotuotteista, merenpohjan hiekasta ym. muodostuu tykin tai kuulan ympärille tiivis, kova kuori, jota tavall isesti kutsutaan 'krustiksl'. Tämä kuori edistää hapettomien olojen muodostumista syöpyvän tykin pinnalle. Näissä oloissa syöpynyt rauta ei saostu ruosteena, vaan kulkeutuu liukoisena, kaksiarvoisena rautaionina pois ty-

kistä, krustin sisälle. Tämän seurauksena valurautaesineen rautapitoisuus vähenee, mutta esineen muoto säilyy grafiittirungon varassa pienimpiä yksityiskohtiaan myöten. Tilanne muuttuu kokonaan, kun valurauta, esim. tykki nostetaan pinnalle. Ilman happi tunkeutuu krustin ja huokoisen, syöpyneen valuraudan sisään ja esineeseen vielä jääneet korroosiotuotteet, ruosteen esiasteet, hapettuvat kiihkeällä vauhdilla. Tällöin tapahtuu voimakas tilavuuden kasvu ja tämä särkee tähän asti ulkoisilta mitoiltaan alkuperäisenä säilyneen esineen. Tämä hapettuminen voi tapahtua jopa sellaisella vauhdilla, että esine heti vedestä noston jälkeen muuttuu tulikuumaksi ja räjähdyksenomaisesti halkeaa kappaleiksi. Lopputuloksena on vain muodoton kasa ruostejauhoa, jos ei konservointiin ryhdytä heti merestä nostam isen hetkellä. Tämä grafiittipitoiselle valuraudalle meressä tyypillinen korroosiomuoto on nimeltään grafitisaatio, grafitoituminen ja sen aste riippuu upoksissa 010ajasta, meren suolaisuudesta ja ympäristön laadusta. Esimerkkinä Ruotsinsalmen 'Staraja Nikolai'-fregatin tykit vuodelta 1790 ovat grafitoituneet 3 .. .4 cm syvyydeltä, vanhimman hylkymme Jussarö 1: n n. 400 vuotta meren pohjassa olleet tykit ovat melkein puhdasta grafiittia. Samoin ovat suolaisessa valtameressä, Oslon vuonossa 250 vuotta maanneet fregatti 'Lossen'in tykit, sukelsin siellä paikallisen kerhon vieraana 1964. Helsingin Pihlajasaaren käsipommien parin sentin kuori on toisissa läpigrafitoitunut, toisissa ehjää rautaa, nämä tarjoavat oivan näytekokoelman korroosio- ja konservoil1'titutkimuksille. KonsefVointivaikeuksia

Merestä nostettujen valurautatykkien konservointivaikeudet kävivät ilmeisik-

si 1950-luvulla, kun huomattiin, että 1948 nostetut Nikolain tykit eivät säily. Kun tykit aikoinaan nostettiin, ne vain harjattiin puhtaaksi pintakrustista ja siveltiin parafiinilla, koska siihen aikaan ei paremmasta konservoinnista ollut olevinaan tietoa. Kun tykit sitten vuosien mittaan näyttivät vähitellen hajoavan ruostejauhoksi, nousi kuvaan mukaan tulleiden urheilusukeltajien aloitteesta kysymys siitä, mitä tykeille vielä voitaisiin tehdä. (Kuva 1) Suoritin Kotkan Varissaaressa eräitä kokeiluja jälkikonservoinnilla erilaisilla päälle siveltävillä muoveilla, tästä ei kuitenkaan näyttänyt olevan apua. Lopulta ulkona säilytetyt tykit saatiin Meriarkeologisen toimiston avulla edes katon alle, tämä ainakin hidastaa tykkien itsetuhoutumisprosessia. Kuitenkin jo 1926 siis tasan puoli vuosisataa sitten Kansallismuseon Kenttämaa ' ) oli kehittänyt menetelmän, jolla valurautaesineet voitiin konservoida. Kaksi Helsingin rannoilta löydettyä tykkiä käsiteltiin hänen ohjeittensa mukaan ja ovat tänä päivänä hyvässä kunnossa Kaupunginmuseon takaterassilla. Muinaistieteellinen toimikunta antoi Kotkan paikalliselle museolle myös ohjeet Ruotsinsalmen tykkien konservoinnille, mutta näitä ohjeita ei noudatettu, vaan siellä toimittiin omin päin. Vasta 1962, Suomen Urheilusukeltajain Liiton saatua sinnikkäällä painostuksellaan Muinaistieteellisen toimikunnan mukaan 'Operaatio Ruotsinsalmeen', fregatti Nikolain pelastusyritykseen, myös kaksi tykkiä yritettiin säilöä kunnolla. ) Merihistoriallisen toimiston pääl~ likkö, fil,maist. Ch. Ericsson suomii aika lailla Kotkan museon sen aikaisia toimia artikkelissaan Nikolaista Arc3/72. haeology-Iehden numerossa Olen referoinut tätä Urheilusukeltajalehden numerossa 15/1973 ' )

Urheilusukeltajain Liitto yritti myös viedä konservointitulkimusta eteenpäin lähettämällä 1963 maailman museoille ja konservaattoreille avoimen kyselyn valurautatykkien säilömisestä. Kyselystä saatiin laajalti kiitosta, mutta ei käyttökelpoisia neuvoja, aika tuntui vielä silloin olleen kypsymätön konservointikeskusteluun. Wasa-museossa Tukholmassa tehtiin paljon työtä asian hyväksi, mutta ne menetelmät, joihin siellä päädyttiin , näyttivät .olevan tavoittamattomissa meidän 'köyhän miehen' kukkarollemme. konservointi-instiKansainvälinen tuutti IIC järjesti kesäkuussa 1975 Tukholmassa konservointikongressin ja vasta täällä keskustelu merestä nostettujen valurautaesineiden konservoinnista pääsi kunnolla alkuun . 8 eri esitelmöi~sijää käsitteli tätä kapea-alaista aihetta ja erityisesti austral ialainen Pearson) oli kolleegioineen paneutunut syvällisesti asian tutkimiseen (päästen osaksi samoih in tuloksiin kuin 1926 Kenttämaa, jonka tutkimukset eivät kuitenkaan koskaan saavuttaneet kansainvälistä foorumia, lienevät olleet liian paljon aikaansa edellä).

kosteana ja silloin kloridien läsnä ollessa syöpyminen jatkuu rautakloridin muodostuessa . Monessa museossa voi alla epänähdä laivatykkien onnistuneesta konservoinnista juoruavia ruskeanpunaisia rautakloridikyyneleitä. Periaatteessa grafitoitunut valurauta on käsiteltävä seuraavasti: - huokoinen metalli ku ivataan hapettomassa kaasukehässä ja imeytetään senjälkeen konservointinesteellä, joka sulkee huokoisen kerroksen ja antaa esineelle sen tarvitseman mekaanisen lujuuden, tai - korrodoitunut aines pelkistetään takaisin metalliseen muotoon . Pelkistys voi tapahtua joko elektrokem iall isestl , kemiallisest i (nesteesså) tai pelkistävässä kaasukehässä korkeassa lämpötilassa . Tässäkin tapauksessa pelkistetty kerros on huokoinen ja tarvitsee imeytyksen konservointinesteellä (koveUuvalla muovilla) huokosten sulkemiseksi jatkuvalta korroosiolta sekä mekaanisen lujuuden antamiseksi. Elektrolyysi alkaalisessa lil,Joksessa on pelkistyksen lisäksi laajalti käytetty menetelmä kloridien poistamiseksi esineen huokoisesta osasta ) ).

Konservointiperiaatteet Merestä nostettujen valurautaesineiden konservoinnissa on äärimmäisen tärkeää se, että meriveden kloridit poistetaan huokoisesta korroosiokerroksesta ennen lopullista säilömistä. Hygroskooppiset, vettä imevät suolat ruostekerroksessa pitävät esineen

Pelkistys ei ole mahdollista niissä tapauksissa , joissa hyvin vähän tai ei lainkaan rautaa on jäljellä korrodoituneessa esineessä. Monesti kuitenkin vahva silikaatti- ja grafiittirunko pitää esineen koossa alkuperäisessä muodossaan. Muovi-imeytys puhdistuksen jälkeen .lienee tällöin oikea keino esi-

neen stabiloimiseksi, saattamiseksi pysyvään, säilyvään kuntoon.

Konservointikokeiluja Pihlajasaaren käs iRommit ovat erinomaista kokeilumateriaalia , kevyempien pomm ien kuori ei sisällä käytännöll isesti katsoen lainkaan rautaa , painavimmat ovat kokonaan syöpymättömiä. Raudaton kuori pysyy koossa piija grafiittIkuoren varassa. Keskuslaboratorio auttoi ystävällisesti tämän raken teen selvittelyssä, pyyhklvällA stereom ikroskoopi lla otetut kuvat auttavat raken teen selvittelyssä ja uusten konservointi menetelm len keh ittam Isessä. (Kuva 2) Wasa'n konservoi ntiosasto päätyi siihen, että vain pel kistys korotetussa lämpötilassa ja pelklståvAsså kaasukehässä johtaa luotettaviin tul oksiin. He vety-uunif! valurautahankkivat esineiden pelkistämiseen ja muutamia meidän Pihlajasaaren kuulia on ollut myös siellä käsiteltävin<ä. Heillä ei ole ollut tarpeeksi suurta uunia tykkien säilömiseksi. Laajassa, ruotsinkielellä ilmestyneessä raportissaan ; ) kokeiluistaan he kritisoivat meidän 'köyhän miehen konstejamme' ja sanovat, ettei niillä päästä lopulliseen tulokseen. Kotkassa kokeiltiin 1963 kahden Nikolain tykin konservointia elektrolyysillä soodaliuoksessa 6 kk ajan 4 V jännitteellä, käytetty sähkömäärä oli 8 GJ (2,2 MWh, 2 200 kWh). Toinen tykki 011 vuosia saarella kuivunut, 1948 nostettu, toinen tuore , juuri meren pohjasta tullut. Kuiva tykki jatkoi hajoamistaan säilömiskokeilun jälkeen, märkä tykki näyttää pysyvän koossa ulkoilmasäilytyksesta huolimatta. (Kuvat 3 ja 4). (Olen tarkemmin selostanu t näitä Ruotsinsalmen kokeiluja sekä antanut jokamiehen konservointineuvoja mm. Suomen Kemistilehdessä :; ) 9/71 ja Urheilusukeltaja-Iehden numerossa 11, 1970 ,) ja 13,1971, näistä minulla on halukkaille eripainoksia.) Helsingin kaupunginmuseo konservo i par'aikaa PorkkaJasta löydettyjä tykkejä samalla menetel mällä. Meille tarjoutui tilaisuus kokeilla vetyuunipelkistystä syksyllä 1970, kun eräs teollisuuslaitoksen johtaja oli hankkinut 'mustilla markkinoilta' tykin, joka voitiin säilöä tehtaan omassa uunissa. Käsittely · tapahtuikaasuseoksella, jossa oli 12 % vetyä ja 88 % typpeä 20 tunnin ajan 500 . .. 800 C lämpötilassa, uuni n teho oli 2 x 60 kW. Pelki styksen jälkeen sienimäinen, huokoinen tykin pinta imeytettiin epoksimuovilla ja tykk i näyttää säilyvän hyvin, myös se on kesät ulkona. Englantilaiset ovat myöhemmin käsitelleet vetyuunissa 'Mary Rose'n tykkejä, mutta varsinaista tutkimusseolostusta ei vielä ole ilmestynyt.

PIhlajasaaren pommin grafllttllamelleja stereoscan-kuvassa 1000 x suurennettulna. Kuva: Oy Keskuslaboratorio.

o C T

o P

Ruotsinsalmen 'mlrkl' ia 'kuiva' tykki konservolntlklslUelyn Jllkeen 1962. Kuva: H. Rosenius Vanhin meiltä löydetty tykki (Jussarö 1, Vita Valken 1563?) on niin läpigrafitoitunut, ettei siinä ole jäljellä pelkistettäviä rautayhdisteitä. Pitkällisen vesi- ja alkoholiliuotuksen jälkeen tykki mutta imeytettiin epoksimuovilla, muovi ei ilmeisesti tunkeutunut riittävän syvälle huokoiseen materiaaliin ja tykki on myöhemmin murtunut mekaanisesti, kemiallisesti se näyttäisi olevan riittävän hyvin säilötty jatkuvaa korroosiota vastaan. Tällainen imeyttäminen pitäisi tehdä tyhjiökammiossa, jotta imeytysaine tunkeutuisi läpi koko esineen (vrt puun kyllästäminen), mutta tällaista kammiota ei meillä toistaiseksi ole.

Hieman teräksestäkin Teräksen korroosio merenpohjassa eroaa valuraudasta siinä, että esine syöpyy pinnasta alkaen ja häviää lopulta kokonaan. Esineen ympärille muodostunut 'krusti' sisältää kuitenkin muottina tiedon esineen alkuperäisestä muodosta. Tämän vuoks( krustien säilyttäminen on tärkeää arkeologisen tiedonkeruun kannalta. Tästä lankeaa suuri vastuu sukeltajille. Kun meren pohjalta löytyy epämääräisen näköinen ruosteklimppi, sitä ei saa murtaa muruiksi tähänastisen käytännön mukaisesti ja todeta, ettei "sen sisällä ollut mitään muuta kuin mustaa mujua". Krusti on otettava varovasti talteen, huuhdottava makeassa vedessä, halkaistava varoen ja pestävä irrallinen musta muju pois krustia enempää rikkomatta. Jos sisällä on vielä jäljellä kiinteää rautaa on konservo;nti vaikeampaa, jos krusti on tyhjä riittää puhtaaksi huuhtelu ja sen jälkeen puolikkaat teipataan yhteen ja ontelo vaietaan täyteen kipsiä tai jäljennösmassaa. Kipsivalos sisältää alkuperäisen esineen pinnan kuvan - arkeologisen informaatioarvon.

U S

Viitteet 1. ORA: Mitä meistä ja meille kirjoitetaan, Urheilusukeltaja no 15, 1975, s. 3 ... 6 2. Kenttämaa, M.: Das elektrolytische MuinaisReinigungsverfahren ... ,S. muistoyhdistyksen aikakauskirja 42,

1938

3. Pearson & North: Investigations into Methods for Conserving Iron Relics .... , IIC Stockholm Congress 1975 4. Arrhenius, Barkman & Sjöstrand: Konservering av gamla, rostiga järnföremål, Sv. Korrosionsinstitutet 1973 5. Patoharju, 0.: Merestä nostettujen tykkien konservoinnista, S. Kemistilehti A 44 (1971) 142... 6 6. Patoharju, 0.: Korroosio merenpohjassa eli korjatkaa kesän sato taiteen 1, Urheilusukeltaja no 11, 1970

'Kuiva' tykki Jatkaa hajoamistaan slllOmisklsltlelyatl huolimatta. Kuva: H. Rosenius

Skin Diver-Iehden joulukuun numeron pääkirjoituksessa "Onko parihengitys vanhanaikaista?") lehden julkaisija virittää keskustelun siitä, pitäisikö parihengitys kokonaan hylätä ja siirtyä aina käyttämään tuplaregulaattoria pulloissa. Urheilusukeltajat ry: n tiedotussihteeri Leena Hyvärinen on lyhennellen kääntänyt tämän pääkirjoituksen seuraavasti (se ilmestyi ensiksi kerhon tiedotteessa no 1/76). Asia antanee meilläkin aihetta keskusteluun, jolle alempana provosoitu alku. Eräs sukellusohjaaja sanoi äskettäin: "Parihengitys tulee olemaan laitonta kolmen vuoden kuluessa." Vaikka hänen lausumansa saattaa kuulostaa räikeältä, se korostaa nykyisin vallitsevaa tyytymättömyyttä tähän menetelmään. Urheilusukellus USA: ssa kokee parast'aikaa jokseenkin järkyttävää, mutta kaivattua muutosta suhtautumisessa parihengitykseen. Tämän päivän aktiiviset kouluttajat näyttävät saaneen lujan otteen siinä väittelyssä, jota käydään pari hengityksen merkityksestä vedenalaisena pelastuskeinona. Parihengityksen kannattajat pysyvät uskollisena vanhalle menetelmälle esittäen, että parihengitysharjoituksiin on käytettävä enemmän aikaa, kun taas menetelmän vastustajat suosivat Octopus-Iaitteen) käyttöä. Sukelluslaitteiden kehitys kulkee väistämättä kohti octopus-hengitysvenHiilijärjestelmää ja parihengitys saattaa hyvinkin olla vanhentunutta kolmessa vuodessa. Jokainen suurempi hengitysventtiilien valmistaja tuottaa, mainostaa ja korostaa octopusmallia ja jokainen kouluttaja, joka johtaa avovesiharjoitusta käyttää nyt ocotopuslaitetta vakinaisena varusteena. Mitä vikaa parihengityksessä sitten on? Se on ollut hyväksytty menetelmä sukellusvaaratilanteissa yli 20 vuotta, miksi se nyt yht'äkkiä on niin tuomittava! Kukaan ei kiellä sitä, etteikö parihengitys ole pelastanut monia kuluneina kahtena vuosikymmenenä. Nämä tapaukset ovat olleet selvästi tilastoitavissa. Kysymys, joka ahdistaa jokaista kouluttajaa on se, kuinka monta ihmishenkeä . on menetetty, kun on yritetty parihengitystä. Tämä kysymys on noussut esiin viime vuosien onnettomuustutkimuksista. Jos jokaista pelastettua elämää kohden on menetetty yksi elämä on löydettävä parempi keino! Parihengitys vakiintui kaksiletkuhengitysventtiilien aikana ja jokainen sukelluskouluttaja ja kaikki sukellusoppaat omaksuivat sen. Ajat ovat muuttuneet siitä. Vanhanaikainen kaksiletkuhengitysventtiili on käytännöllisesti katsoen kadonnut USA: n sukellusmarkkinoUta. Parihengitys on melko yksinkertainen taito, joka voidaan opettaa jokaiselle laites~ukellusopp naalle aliasharjoituksissa. Ohjaajan havainnollisen esityksen ja muutaman harjoitusyrityksen jälkeen lähes kaikki oppilaat osaavat tämän taidon - tai ainakin kuvittelevat osaavansa. Yksi iso muUa tässä yksinkertaisen näköisessä teoriassa on: parihengitys vaatii harjoitusta, harjoitusta ja taas harjoitusta. JOka kerran, kun sukelluspari vaihtuu ja jokaisen sukelluksen alussa on harjoiteltava parihengitystä. Valitettavasti kukaan ei tee niin. Sen lisäksi että ongelmana on har-

joituksenpuute, on vielä lukuisia vaolosuhteita, joissa parihengitys on hyvin vaikeaa, ellei mahdotonta jopa kokeneellekin sukeltajalIe. Voimakkaat vedenalaiset merivirrat tai aallokko estävät usein sukellusparia pysymästä niin lähellä toisiaan, että parihengitys olisi mahdollista. Luolasukell usten , hylkysukellusten ja yösukellusten pimeys tai ahtaus lisäävät kohtalokkaasti suukappaleen vaihtamisen ongelmia. Talvisukellusofosuhteissa se on vielä vaikeampaa. ) The Publ isher: ls ~Uddy Brethlng Obsolete?, Skin Dlvel' 24 (1 975) 12 : 4 ) Octopus on laite, jossa on kaksi hengitysventtiiliä (regulaattoria). Kaikkein vakavimmat ongelmat syntyvät paniikin ensi vaiheissa . Sukeltaja ilman ilmaa on ihm inen, joka taistelee elämästään . Jollei hän ole saanut hengittää y li minuuttIIn (60 sekuntia kuluu nopeasti) kasvavan pelon aallot saavat unohtamaan ,opitun Ja alkafsemman harjoittelun. Näissä olosuhtel,s sa parlhengitys muuttuu kästen hellutteluksi , sormien haparoim lseksl ja täydelliseksi epäonnistumi seksi. Useampi kuin yksi sukeltaja on jalosti tarjon nu t suukappalettaan - eikä koskaan saanut sitä takaisin. OnnettomuustIlastot ovat täynnä karmaisevia tarlnoita kaksoiskuolemista ja nyt on todisteita siitä, et-

tuksista useinkaan tuntematta niitä vallitsevia sukellus., ja toimintaolosuhteita mitä kirjoitukset sisältävät. Tarkemmin puuttumatta kirjoituksen tekni lliseen, koulutukselliseen tai kaupalli seen sisältöön toteaisin turvallisuuvaliokunnan aikanaan tulevan an tamaan norm itukset sukelfuslaitteista sekä niiden turvallisuusjärjestelmistä . Edellämain ittuun normitukseen yritetään lisäksi saada hallintoviranomaisten hyväksyminen . Korostaisin ensi sljaisestivarailmalaitteen ja pullopainemIttarIn merkitystä jokaisessa sukell uslalUeessa ja jokaisella sukeltajalla . Mikä m uualla saattaa olla hyvä ratkaisu ei väl ttämättä ole paras mahdollinen mei llä.

OCTOPUKSESTAKO VASTAUS "Parihengitys julistetaan pannaan kolmen vuoden sisällä", kirjoitaa Paul Tzimoulis Skin diverin (12/1975) pää ki rjoituksessa. Lausahdus kuulostaa vähän härskil tä, mutta katsotaanpa, mlllaisia perusteluja artikkelissa esitetään väitteen tueksi. Kirjoittaja on sitä mieltä,että avunanto hätätilanteessa on muilla keinoin tehokkaammin hoidettavissa. Tässä suhteessa Amerikan sukelluskansa ja-

jos kerran parempi on olemassa? Kaksoisregulaattori on keksitty. JOkaisen on syytä käyttää sitä. Sen avu lla voi pelastaa toverinsa hengen - tai omansa - ja parhaassa tapauksessa molemmat. Sukellusharrastus kehittyy, välineet ovat tarkoituksenmu,kaisempia kuin koskaan enne , koulutus tehostuu ja turvallisuusongel mat tiedostetaan. Kun meillä on tällainen tiedon ja tekniikan taso, eikö se vaad i muuttamaan sukelluskirjojemme kappaletta "pariheng itys" kappaleeksi "kaksoisregulaattori - sukeltajan turva?". Näin Skin diver. Asiaahan siinä on . Jos sinulla on ylimääräinen regulaattori käytössäsi ja on tosi kysymyksessä, ei varmaan juuri parihengittele, vaan tunget kaverille kapulan suuhun. Meikäläisissä oloissa parihengitystä tarvitaankuitenkin vielä kauan, sillä meillä ei tietääkseni regulaattoria vaihdeta joka kolmas vuosi ja läheskään kaikissa vanhoissa eilisälonkeron paikkaa ole. Seuraava Skin diverin numero t/1976 esittelee kaikki 13 sikäläisillä markkinoilla myytävää kaksoisregulaattoria. Nancy Ackerman kertoo lisää "octobuksesta", joka syntyi vuonna 1965. Alunperin to inen matalapaineulosotto oli tarkoitettu työkoneita varten, mutta käyttö turvallisuusväineenäyleistyi nopeasti. Ennen sukellusta on parasta todeta sukellusparin lisäregulaaUorin sijainti ja miten sen saa käyttöön. Pieni har-

PARIHENGITYSKÖ TUOMITTAVAA tä parihengitys on syynä '2 0-25 sukellusonnettomuuteen joka vuosi (USA: ssa). Ei ole ihme, että tämän päivän sukelluskou luttajat kiistävät parihengityksen pätevyyden ensisijaisena menetelmänä parin auttamiseksI. Miksi yhä käytämme vanhentunutta menetelmää, kun meillä' on parempi keino? Eikö ole aika ottaa huomi oon tekn olog ian kehittyminen sukellusalallakin ja kirjoittaa uudestaan opaski rj oja, kirjoittaa ,parihengityksen tilalle octopuspari . Ora Patoharju : En pldA ajatusta teoriassa lainkaan hassumparia käytetäAnhän kaksols-regulaattorla jo meilläkin valkelssa sukelJus.kohtelssa, luolissa ja hylkyjen si sällä. Mutta miten on käytannOn toteutuksen laita? Systeemin foteuttaminen edellyttaa, että joka laitteessa on kaksoisreg!JlaaUori.. etukäteen ei tiedä, kummalta parissa ilma ilma loppuu tai laite menee pIIppuun. Mutta mitä s~ maksaan Mistä - sukeltajien (I.!nsaan vehjevalIkoiman muutenkin jo Urim'mltleen purlstanees-ta kukkarosta saadaan se usean sadan markan lisäraha, Jolla jokainen laitesukeltaja ostaa toisen regulaattorin. Ja va~ta sftten kun jokaisella on kaKsi regutaatlorla , voidaan parihengitys hylätä Ja sIIrtyä 'mustekatasysteemIIn' . KolUaako sa päiva koskaan?

Jouko Askol.: Ulkomaisten urheilusukellusJulkaIsujen kirjoitukset saavat useinkin meidän karun sukelluskansan sokeoitumaan . Tehdään johtopMtöksiä klrJel-

kautuu kahteen puolueeseen: parihengitlaJiln ja octobus-miehiin . Jälkimmäi set kaksoi sregulaattorin käyttäjät, ovat saamassa yliotteen,sillä lähes kaikki va lmistajat tekevät,ja markkinolvat voitnakkaasti malnostaen näitä laitteita ja Illles kaikki sukelluskouluttajat käyttävät niitä itse ja opettavat nj iden kaytlOa. Mikä kumma sitten on yht'äkkiä vialla 20 vuotta k'ä ytetysså menetelmässä? Eihän kukaan voi kieltää sen pelastaneen paljon fhmlshenkiä. OJeellistaon kuitenkin myös se ku inka monta ihmishenkeä on meneteUy· epäonnlstuneessa parlheng1tysyrI1y,k sessA. Jos tilan ne on se, että JOkaJsta pelastunuUakohtioOyksi vainaja, mihin vilrrle vuosien onnettomuustutkimukset viittaavat, on odelJa otettava käytto-On joku parempi kelno. Pari engltys ori yksi nkertainen menetelmä, loka opetetaan jokalseUe oppl'laalle allaskoulutuksen yhteydessä. Kouluttaja nayttU oppilas kokeHee pari kertaa ja pltM ftseään parIhengItyksen mestarina. Mutta matkassa on kuitenkin, että taidem varma hallinta vaatH paljon harjoittelua:. Jokaisen uuden sUkellusparin kanssa täytyy harJOitella. Kuka näin tekee? ErUsSå tutkimuksessa tOdettUn, että sukeUuskurssla seurann~n vuoden aikana 25 % sukeltajista ei ollut kertaakaan kokeUlut parlhengitysta. NälstA 95 % ei hallinnut koko hommaa edes halllolos'u htelssa I EI ole Ihme, elta sukell uskouluUaJat evät arvosta perlhengl1ystä enslsljalsena toveriavun muotona. Mitä järkeä on opettaa vanhentunutta menetelmää,

joittelu on paikallaan,jotta tiukan paikan tullen ei enää tarvitse mietiskellä. Lisäregulaattori·n letkun ·pituudenpitäisi olla vähintään 85 cm, jotta suksltajilla on tarpeeUinen liikkumavapaus ja mukavuus. Esiteltyjen laitteiden p.isin letku oli 115 cm. (lts-eIl.AnLon 120 cm ja se on minusta oikeinsopjva). Lisäregulaattorin sijoittaminen on 'hankalaa , sillä se ei saisi kolhBntua ,eikä raahautua hiekassa taj mudassa. Jotkut tunkevat sen kantotelineenhihnojen alle tai nostoliivin taskuun. Kouluttajat toivovat valmistajilta kunnon kiinnikettä pullop~kettiin lisäregulaaltoria ·varten. JOissakin laitteissa l1~äregu taattori on merldUy keltaisella tai oranssilla våri lla löytämisen helpottamiseksi. Kaksoisreg-ulaattor/s1a on tu10s$a yhA tärkeämpi pelastusvålfne, hintaansa nähden ehkä kaikkein tehokkai n. Alkuperäisen artikkeli n kirjo ttaja toivoi asiasta keskustelua lehden palstoJ lla. Peli vaikutti pelatulta. Mt1t nyt servästä asiasta kirjolttelemaan. Tuli sentään ykSi numerossa 3/1976. Siinä nuor sukeHaja on kovasti asian puolesta Ja kertoo is~stään ~ joka tarjosi suukappalettaan pulaan Joutuneella sukeltajalIe eikä selvi ytynyt ' seuran· neesta 111mellyksestä ilman vammoja Isäpappa siltä 'sYitä toipui ja sukelteJee iaas - tuplaregulaattorilla. Muuten; Jos joku tietää tai keksii kunnon vas1(neen sanalle regulaa1torl" , nUn v1itsislkö kertoa muillekin. Tapani Toijonen (Skin dlverin mukaan)

HENRIK RENVALL

OLETKO VALMISTAUTUNUT ENSI SUKELLUSKAUDELLE Talven väistyessä, jäiden sulatessa me mielimme syvyyksiin. Olemmeko siihen kaikin puolin valmiit? Tuskin ! Hyvä kunto laskee arvaamattoman nopeasti ja suojarefleksit turtuvat. Muistammeko kaikki, miten tehokas tekohengitys suoritettiin ja osaammeko muullakin tavoin auttaa ystävää hädässä. Joululahjaksi saatu pelastusliivi saattaa väärin käytettynä vastoin odotuksia muodostaa suuren vaaran sen käyttäjälle. Miten sitten kerhojen valmistautuminen? Onko ensi kaudelle koulutettu tarpeeksi sukellusvanhempia ja laivan kippareita ja onko kompressori tarkistettu ? Useimpien tapaturmien alkusyyt on etsittävä yllä mainituista seikoista. Suorittamalla ennaltaehkäisevää valmistelua sukelluskaudelle voit välttyä joutumasta tapaturmatilastoihin. Turvallinen sukeltaminen vaatii hyvää terveyttä. Jokainen sukelluskurssilainen suorittaa perusteellisen sukelluslääkärin tarkastuksen jonka läpäistyään oppilas saa jatkaa kurssinsa loppuun. Useimmilla sukeltajilla on sukellusuransa alussa hyvät aikeet ja he toimivat turvallisuusmääräysten mukaisesti. Vartuttuaan vanhemmiksi sukeltajiksi rapistuu varovaisuus ja turvallisuusohjeet unohtuvat. Pintapuolisen kyselyn perusteella todettiin, että ns. vanhojen sukeltajien enemmistö on jättänyt kaksivuotisen kontrollitarkastuksen tekemättä. "Kun ei aikaisemmin ole tapahtunut mitään ja terveys on todettu hyväksi, miksi nyt vanhetessa sitten terveys niin rapistuisi." Tällainen esimerkki ei ole hyväksi nuorelle sukelluspolvelle. Suorittakaa säännöllisesti terveystarkastuksia, sillä mikäli tapaturma sattuu saattavat omaisten korvausvaatimukset tulla hylätyiksi. Tilanne muistuttaa jossain määrin autonaja-

jaa, joka ajaa kolarin ilman silmälaseja vaikka lääkärintarkastuksessa on todettu hänen olevan ajokykyinen vain silmälaseja käyttäen. Sukellustaito ei ruostu yhtä paljon talven kuluessa kuin sukellusrefleksit ja kunto. Uudelle sukelluskaudelle valmistautumiseen kuuluu fyysisen kunnon kohentaminen samoin kuin laitteisiin totuttautuminen alIasolosuhteissa. Ui sukeltajille tarkoitettuja eri tasoisia kunto-ohjelmia peruskuntosi mukaan. Huomaat samalla, miten psyykKinen vireys siinä sivussa paranee. Suurin osa sukellusonnettomuuksista johtuvat hätääntyneisyydestä, pelokkuudesta ja heikkokuntoisuudesta. Hyvä henkinen ja ruumiillinen kunto estävät lähes täysin onnettomuuksia tapahtumasta. Talven aikana ja etenkin jouluna on monelle kertynyt vyötärön ympärille runsaasti pehmuksia. Ei auta muu kuin pidentää sukeJluskauden esivalmisteluja vaikkapa liittämällä niihin lenkkeiIyä ja pitkiä, kovia uintiharjoituksia. Jollei tämäkään auta, on sen lisäksi nähtävä nälkää. Sukelt~minen kun ei ole mikään yksinäisten susien harrastus - sitä ei saisi yksin harrastaa - se vaatii teemityönä turvallisuuden kannalta ryhmävalmisteluja. Kerholaisille opetetaan kädestä pitäen ensiaputoimintaa ja laastaroinnin taitoa. Puhalletaan keuhkoja täyteen, tunnustellaan kaulaja rannevaltimoita sekä rynkytetään sydämiä asiantuntijoitten opastamana. Milloinkaan et tiedä, kenen henkeä joudut seuraavaksi pelastamaan. Muistatko, että antibioottikuurin tai muun lääkityksen aikana ei tulisi sukeltaa ? Väsynyt, ärtynyt, hermostunut,mahdollisesti krapulainen sukeltaja ei sovi syvyyksiin. Ennen sukeltamista ei tulisi tupakoida eikä syödä. Täysin tyhjällä vatsalla sukeltaminen ei ole myöskään suotavaa. Kerhojen koulutusohjelmaan kuuluu lisäksi hapenanto. Tietävätkö kaikki, milloin happea annetaan ja tuntevatko useimmat meistä yleisimpien sukellussairauksien oireet? On tärkeätä muistaa, että mikäli on epävarma sukellustoverinsairaudesta ja joutuu valitsemaan sairaala- tai peinekammiomatkan välillä , kannattaa lähteä kohti painekammiota. Sairaalan poliklinikalla istu-

minen viivästyttää hoidon aloittamisen useimmiten jopa tunneilla. Edellisten sukelluskausien aikana on liiton toimistoon saapunut erittäin niukasti tapaturmailmoituksia. Toivottavasti ensi sukelluskautena tapahtuneista onnettomuuksista tai "haavereista" tulee enemmän tietoa tilastotieteilijöille. Ei ole häpeällistä tunnustaa sattunutta tapaturmaa. Sitä vastoin osoittaa tekemättä jäänyt tapaturmailmoitus vastuuntunnottomuutta muita sukelluskavereita kohtaan, joiden hyväksi tilastot voisivat olla kannustamassa parannuksia ja lisäämässä sukellusturvallisuutta. Suureksi iloksi on nostoliivien käyttö viime vuosina lisääntynyt. Tämä uusi asennoituminen on tervetullut ja vastaa nykyajan turvalJisuuskäsityksiä. Mutta väärin käytetty pelastusliivi voi olla vaarana sen käyttäjäl1e. Täysin täytetty iso kelluntaliivi nostaa sukeltajan 20 metrin syvyydestä 15 sekunnissa. Tällä nousu nopeudella keuhkot saattavat revetä ja sukeltaja menehtyä muutaman minuutin sisällä, mikäli hän unohtaa puhaltaa keuhkoissa laajenevaa ilmaa ulos. Sukelluskerhojen tai -piirien tulisi säännöllisin väliajoin järjestää nostoliivien käyttökursseja jäsenilleen. Ei olisi pahitteeksi, jos vanhat liivien omistajat myös harjoittelisivat alIasolosuhteissa ennen sukelluskauden alkua pelastusliivin käyttöä . Viimeksi vielä maininta apuvälineestä, josta toistaiseksi on ollut suhteellisen vähän käyttöä urheilusukeltajien keskuudessa. Sukeltajanpoiju varoittaa veneilijöitä sukeltajan läsnäolosta. Etenkin sukellettaessa matalissa rantavesissä vilkkaasti liikennöityjen kulkuväylien läheisyydessä on sukeltajan syytä käyttää poijua. Poijusta voi olla hyötyä muutoinkin, kun voimat loppuvat aavalla ulapalla. Kaikilla snorkkelisukeltajilla tulisi olla poiju kiinnitettynä vyötäröön. Sitä vastoin laitesukeltaja käyttää harkinnan mukaan poijua matalissa vesissä sukeltaessaan. On aina helpompaa etsiä eksynyttä tai kateissaan olevaa sukeltajaa kun hänen olinpaikka on poijulla merkitty : Joukolla sukellettaessa on numeroiduista poijuista huomattavaa hyötyä sukellusvanhemman seuratessa sukelluksen kulkua. . Onnea turvalliselle sukelluskaudelle.

JOHTOKUNTA1976

URHEILU· SUKELLUKSEN AB[

.~~+.

~ TYöVALIOKUNTA Puheenjohtaja Z • Mauri Vallema ~ Tähystäjänkuja 10 41160 Tikkakoski Puh. k. 941-751905, t. 941-751422 Sihteeri Kalevi Turkka Nirvanpellonkatu 2 A 33820 Tampere 82 Puh. k. 931-652160, t. 931-634111

Puheenjohtaja Antero Parma Ruusulankatu 18 A 2 00250 Helsinki 25 Puh. k. 90-494187 NUORISOVALIOKUNTA Puheenjohtaja Tapani Toijonen Korsikuja 6 45120 Kouvola 12 Puh. k. 951-3921, t. 951-3860 TIEOEVALlOKUNTA

Sakel,tarmsta harrastavan ensimmäiseksi kirjaksi tarkoite·t tu. Ei turhaa teoriaa, vaan asioihin paneudutaan -k äytännön kannalta. Kirja tarjoaa rt urvallisen sukeltamisen väl ttämättömän perustietoudan myös kurssikäytössä, sivua.

•

O. +"o,v""·

KOULUTUSVALIOKUNTA

128

·0,~

Nykyihmiselle Retkei lypyÖräkirja. 2.painos 150 sivua ovh. nid./s'd. 19.- /27,runsas kuvitus

SI-järjestelmä Per J Jotuni ön koonnut yksiin kansiin uuden mlttajär stelmä n. Opastaminen käytäntöön on jQtuni· maisen 'Perusteel· lista.

150 sivua

ovh. nld./aid. 19 50/21,-

KUSTANNUS OY

• • I '1.lee

Puheenjohtaja Pentti Nyrönen Tarhakatu 5 10900 Hanko Puh. k. 911-81598, t. 911-6049 TURVALLISUUSVALIOKUNTA Puheenjohtaja Jouko Askola Kivimäentie 2 as. 3 02150 Espoo 15 Puh. k. 90-461021/51, t. 90-481021135 URH EILUVALIOKUNTA PUheenJ,ohtaja Peter Jansson Lumlkonkatu 1 B 46 20240 Turku 24 Puh. k. 921-402561 , t. 921-33n90 Muut johtokunnan jäsenet Katt L.agerstam PutouskuJa 2 E '9 8 01600 Vantaa 60 Puh. k: ~538858, t. 90-667249 Erkki Metaävuorl Kaerlantle 80 48 20360 Turku 38 Puh. k. 921-38n50. t. 921-333600 Ilpo Raatikainen Va.takatu 86-68 45700 Kuusankoski Puh. k. 951-48477, t. 951-89999 Henrik Slotte AlHnkatu 5 67200 Kokkola 20 Puh. k. 968-13394, t. 968-14633 Pekka Westerlund Puolalankatu 3 B 31 20100 Turku 10 Pu h. k. 921-23430

•

Partio Aitta Oy Helsinki, Urheilu Saarinen Lahll Freetlme Shop Oy Turku , PyĂśrikellari Oy Turku, Helmer Karluon Oy Porvoo, ErĂ¤-Urheilu Joensuu, A.. Parkkola .. K:nl Lappeenranta. City Kulma Kemi, Urhellulllke Pallo Vaasa Kalastus Ja Venetarvlke Rauma, E. Hatakka a k :nllmatra, UrheIluaitta .0)' Kokkola , Kone Akro Tomlo Asel E. Jalonen Salo, Esine ja Venet8rvlke Kuopio. Harrastekeskus Tampere, Laakson UrheIlukauppa Salo; UrheIlukeskus Nolda Hangon Urheilu Hanko, E~ VlItanen Hanko, Keskusmarket Raahe, Erikettu Mikkeli, UrheIluvilIne Kauniainen, Urheflufllke B. Borg Tammlsaar', Sure a K:nl UusikaupunkI.

VA-KALASTUKSEN KILPAILUSÄÄNNÖT 1. Järjestäjä PM - ja SM-kilpailuja järjestää Suomen Urheilusukeltajain liitto ry, tai sen valtuuttama jäsenkerho. Kerhot voivat järjestää yleisiä kil pailuja ilmoitettuaan asiasta liitolle. liiton sääntöjä on tällöin noudatettava. 2. Vastuu Suomen Urheilusukeltajain liitto ry : tä, kilpailujen järjestäjiä, kilpailujohtoa tai toimitsijoita ei voida pitää vastu ussaki Ipail uvarustei lIe koituneista vahingoista eikä onnettomuuksista, jotka voivat kohdata kilpailijoita tai toimihenkilöitä. 3. Kilpailijat Kilpailijan täytyy olla SUSL:n tai muun maan vastaavan elimen jäsen. Kilpailijalla on oltava mukana voimassaoleva virall inen kalastuskortti. Alaikäisillä kilpai lijoilla on lisäksi oltava holhoojan suostumus,ja alle 15 vuotiaat voivat osallistua vain holhoojan ollessa mukana. Jokaisella kilpai lijalla tulee 01.01.74 lähtien olla lääkärintodistus joka ei saa olla 2-vuotta vanhempi . Todistus on näytettävä ilmoittauduttaessa. Kilpailijat muodostavat 3:n, tai 2:n miehen joukkueita, joilla tu lee olla nimetyt kapteen it. Joukkueiden määrä kerhOa koti on vapaa, mikäli ei kilpailujohto aseta rajaa osanottajamäärälle. Joukkueen kokoonpanoa ei saa kilpailujen aikana muuttaa. Voimassa oleva lääkärin tark. kortti. 4. Kilpailuaika . PM- ja SM-kilpailut pidetään kahtena päivänä. Kilpailujohto päättää kilpailuajasta, . kuitenkin niin, e~tä PM- ja SM-kilpailuissa yhteenlaskett u aika on 6-12 tuntia. JOs kilpailu keskeytetään huonon sään tai muun este~n takia, hyväksytään kilpailu jos kilpailuaika on ollut vähintäin 4 tuntia. Keskeyttäm isestä punaa kilpailujen johtO. 5. KilpalluaJue Järjestäjä valitsee kilpaiJualueen. Tarkka sijainti ilmoitetaan johdon päättämällä tavalla. Alueella käynti ennen kilpailuja on satlittu vain ylituorilarin lI.!.valla.

.o.

·0.,

'4.

•

o•

"0, v,,"·'

8. Kalastus Kalojen luovutus tai vaihto kilpailiKoulutusvaliokunta on päättänyt, etjain kesken on kielletty. Yhteistyö tä PM-Iuokan kontti voidaan suorittaa muuta ku in hätätilanteessa - on kielvaikka suorittaja ei ole liiton jäsen letty. Kilpailusuoritus hylätään kokoMUTTA kortin lunastushinta on kornaisuudessaan mikäli kilpailija tuo keampi(60 mk) ykkösluokkaa ei voida punnittavaksi kaloja jotka ovat olleet myöntää kuin jonkin liittoon kuuluvan kuolleita pyydystettäessä, tai jotka on kerhon jäsenille. pyydystetty luvattomilla menetelmillä Mikäli itse lähetätte luokkasuoritustai välineillä. Vilpillinen kilpailu johtaa paperinne Iiittoon,liittäkää mukaan valisäksi määräaikaiseen kilpailukiellokopio siitä, että jäsenyytenne on toon. Kanssakilpailijan saa sivuuttaa kunnossa. Muuten kortti tuJee turhan läheltä, mutta tul ija ei saa ryhtyä kakall iiksi. lastamaan n. 30 metrin säteellä toisesMuistakaapa myös ykkösluokassa ta kilpaiIijasta. tapahtunut pieni helpotus. Luokan voi 9. Sijoitukset suorittaa sukeltaja jolla on 70 tunn in Henkilökohtainen sijoitus ratkaisavovesisukefluskokemus. Vuosi rasi te taan saalismäärän antamien pisteiden on poistettu. Huomattakoon .kuitenkin , perusteella. Joukkueen sijoitus ratettä tunnit pitää olla todi stettav~sti kaistaan yhteisen saalismäärän antaavovedessäsukellettuja. HaIHolosuhmien pisteiden perusteella. Mikäli 2, tai teet eivät kelpaa. Sukellustunnit laskeuseampi henkilö saavuttaa saman pistaan siitä hetkestä kun sukeltaja lastemäärän katsotaan voittajaksi se hen keutuu veteen ja aloittaa laitehengitykkilö tai joukkue jolla on eniten kaloja. sen, siihen hetkeen kun hän lopettaa Sen jälkeen ratkaisee suurin kala . Kilkäyttämästä laitetta. pailua koskevat huomautukset on tehEi siitä kun sukeltaja aloittaa valmistävä kirjallisesti puoli tuntia sij,oitusten tautumisen ja lopettaa sen ·sukelluksen julkaisemisesta. Meriittipisteltä annejälkeen. Olemme nimittäin kuulleet sittaan siten , että 1. sija oikeuttaa 7 piskeän huhun, että eräässä suurehkossa teeseen, 2. sija 5 p isteeseen jne. jOllOin kerhossa lasketaan kaikki hallitunnit 6. sija saa 1 pisteen. Pi steet viedään timukaan ja muulloin sukelfusajaksi se lastoon ja vanhenevat vuosittain siten, aika, kun sukeltaja aloittaa valmistelut että 1 pi st~ vähennetään vuosittain. ja on jälleen pukeutunut sukelhJksen Esiril . kuudes sija 1974 (Siis 1 piste) on jälkeen. seuraavana kIlpailukautena 1975 jo Lisäksi on muistettava että ei liitto poistettu. Pistejärjestelmää käyt'etAJn tunnusta muiden kuin om ien kouluttavirallisia kil pailUja silmällä pitäen, jiensa ohjaamat kurssit jotka päättyvät mutta SUSL : n jOhto'k unta, tai sen killuokkakokeisiin . Poi kkeuksina laivasto pailujaos määrää kuitenkin SUSL: n ja Valtion Pal o-Opisto. Mikäli multa edustajat kansainvälisiin kilpailuihin. kurSseja vielä vedetään Joutuvat oppi10. Sääntömuutokset laat suorittamaan eriIJlse11uokkakokeet KlIpall ujohto voi tehdä tilapäisiä läh i m ry:iälleluokkatarkastajalle. Oppimuutoksia yllä mainittuihin perussäänlaskorttia vastaan saa Hmaa vaIn Jos töihin mikäli kaikki kilpailijat hyväksysen on joku liiton hyvaksymä sukelfusvät muutokset. kouluttaja kuitann ut. 11. Kilpailujohto Ja sitten se ikävin asia, eli maksut. Kilpailujohtoon kuuluvat : YlituomaMikäli vastaanottaja joutuu tenttien ri, sihteeri, punnitsija, turvallisuusvuoksi matkustamaan pitää hänen matpäällikkö ja apulaisia. Lääkärin läsnäokakulunsa maksaa ja vieraalla paikkalo on suositeltava. TurvaJHsuuspäällikunnalla lisäksi majoitus ja ruoka. köllä tulee oJIa käytössään vähintäin VarSinaiset tentItkin makaavat, joh~··~rusteet yksi nopeakulkuinen vene. Yksi 1al ,useaJltlpia painei1malla, jou12. Katat ja pisteet tokunta on päättänyt tenttimaksut seusella tai kumilla toimivia harppuunakiminim iraavasti. väåte;ä , jotka ladataan kilpailijan omaa· mitta lihasvoima~ käyttäen, ilman u lkop'UoPM-Iuokka ankerias 2 pist. 22 cm lista apua. Perusvarustuksen I.i säksi Kirjallinen koe made 2 pist . 30 cm .. 5:- mk tulee kilpailijalla olla puku , käsineet, Hallikoe hauki 3 pist . 42 cm 5:- mk painovyö, puukkO tai stiletti , ja halut- kampela Avovesikoe 3 pisto 22 cm 10 : - mk taessa valaisin sekä pelastuslHvit yms . saynävä 3 pist . 22 cm Vain puhallettavat, tai h llflhappopa- ahven 4 pist. 22 cm I-Iuokka noksalla toimivat pelastusli1vrt hyväk- . ki iski Kirjal li nen koe 4 pisto 22 cm 10:- mk sytaän. Llsä1(sl on kilpailijan käytettävä kuha 4 pisto 22 cm Hallikoe 10:- mk värikästä mlel. hohtava or:anssi) kellu- . kuha Avovesikoe 4 pist. 37 cm 15:- mk ketta kalansäilttyslalttelneen. Kelluk- . lahna 4 pist.35 cm keen tu lee olla niin suuri etta. se vesilakka 4 pist. 22 cm Pienenä vihjeenä . koeti laisuuksista, dessä k.-antaa sukeltaJan varllstelneen. sorva 4 pisto 22 cm seuraava: Kelluvan keJlunarun tulee oIJa rUttlvAn särki 4 pisto 22 cm Kannattaa koota useampi suorittaja luja. Naru kHnnltetaan Joko kl.lpallljaan turska 4 pist . 30 cm yhteen ja siten jakaa kustannuksia tai aseeseen. Veneitä lauHola tms. e1 lohi 6 pist. 60 cm mielekkäämmin. Mikäli paikkakunnalla hyväksytä kellukkeeksl. Asetta ei saa siika 6 pisto 30 cm ei ole sukelluskouluttajaa tai. luokkaladata ei'kä pitAa ladattuna pinnan yla· taimen . 6 plst . 35 cm tarkastajaa ottakaa yhtey ttä Koulutuspuolella. Muista mahdollisista saaHskaloista val iokuntaan liiton toimiston . kautta. paättää kilpaifujohto . Kalapisteiden liYritetään auttaa yhdessä. SukeHuskou7. Lähtö ja pAa.ttymlnen säkst annetaan painopisteitä, ·1 piste luttajien ja luokkatarkastajien velvolliKilpailujen IAhtö Ja p~attymlnen ta- joka1selta alkavalta 100 grammaJta. suuksiin kuuluu tenttitilaisuuksien pahtuu kllpallujohdon määräämällä ta- Yhdestä kaJasta annetaan kuitenki n hoitaminen . Mikäli joku kieltäytyy suovalla. KilpailijOiden on palåUava lähtö- korKeintaan 20 painopistettä. (2 kg). rittamasta velvollisuuttaan ilman syytä. palkaUe maIhin ennen kIlpaIlualan Kaikk kalat osallistuvat kilpailuun IImoitta:kaapa siitä koulutusvaliokunpUttymlstt, eUel toisin määrätä. . . suurimmasta kalasta. nalte.

LUOKKAMERKKIVAATIMUKSET Snorkkelisukelluskurssi

SNORKKELlSUKEL TAJATODISTUKSEN KÄYTÄNNöN KOKEET

Pääsyvaatimukset : Oppilaan on annettava näyttö uintitaidostaan. Uitava yhtäjaksoisesti 100 m ilman perusvarusteita. Alaikäisellä oltava holhoojan kirjallinen suostumus. . Koulutus voidaan aloittaa sinä vuonna kun oppilas täyttää 12 vuotta

A-koe: 1. 300 m vapaauinti, ei selkäuintia. 2. 50 m selkäuintia. 3. 50 m selkäuintia 2 kg: n ylipainolla. 4. vedenpolkeminen paikallaan minuutin ajan kädet pään yläpuolella.

Koulutusvaatimukset: Koulutus suoritettava halliolosuhteissa ja teorian luennoilla. - Käytännön harjoituksia vähintään 4 tuntia. Teorian opetusta vähintään 8 tuntia. Teorian tentti suoritetaan kurssin lopussa yhteispohjoismaisten vaatimusten mukaan. Oppilaan on annettava näyte perusvälineiden hallinnasta. Suoritettava snorkkeliluokan kokeet. Kurssin tavoite - Antaa oppilaalle todistuksen

snorkkeliluokan

Kurssin kouluttaja: vähintään kerhokouluttaja apukouluttajana voidaan käyttää hyvän käytännön omaavia vanhempia sukeltajia sekä kouluttajaoppilaita. Yleistä: oppilaalle on annettava oppilaskortti, jonka kouluttaja täyttää kurssin aikana. kurssin jälkeen oppilaalla on oikeus käyttää SUSL: n harrastusmerkkiä, ja hyväksytyn Juokkakokeen jälkeen snorkkel iluokan merkkiä, joka on yksi tähti jaltai yhteispohjoismainen kangasmerkki . kurssi on järjestäjien taholta vakuutettava.

B-koe: 1. Haettava räpylät, maski ja snorkkeli ylös 3-4 metrin syvyydestä. Puetaan pinnalla. 2. 300 m uinti. Varustus räpylät, maski ja snorkkeli. Joka 25 m kohdalla sukelletta'lla 3-4 m syvyyteen. 3. Hengenpelastus. Varustus, vain räpylät. Suusta-suuhun menetelmä suoritettava altaan reunalla. 4. Kuperkeikkoja suorin vartalo;n. 3 eteenpäin ja 3 taaksepäin. 5. Sukellus 15 m varustuksena ainoastaan räpylät. 6. Hengenpidätys 30 sek. veden alla. On suositeltava että oppilas suorittaa kokeen portaiden vieressä jossa hän pysyy paikallaan. Koe suoritettava 3-4 m syvyydessä. On myöskin suositeltavaa että kokeen vastaanottaja valvoo veden alla suoritusta. 7. Haettava sukeltamalla 6 esinettä 3-4 m syvyydestä. Yksi esine kerrallaan. Maksimiaika 3 min. 8. Räpyläuinti 25 m snorkkelilla. Maskin paikka on otsa. Jotta oppilaan olisi pakko pitää silmät auki veden alla kuuluu vaatimuksiin että hän ui täysin suoraa, tähän oppilas pystyy vain jos hän seuraa mustaa viivaa altaan pohjassa.

Vaatimukset: - alaikärajaksi suositellaan 11 vuotta, erikoistapauksissa jo nuorempanakin, josta kuitenkin sovittava tapaus kerrallaan vanhempien tai holhoojan ja kouluttajien kesken. osallistuttava snorkkelisukelluskursseille - suoritettava näyttö perusvälineiden hallinnasta - suoritettava snorkkelisukeltajaluokan teorian tentti

C-koe: 1. 50 m räpyläuinti 10 % ylipainoisena. Painovyö. 2. Oppilas irroittaa vyön ja maskin ja vie ne pohjaan syvässä päässä johon ne jätetään. .3. 50 m räpyläuinti, varusteena vain snorkkeli, ei maskia. Koe suoritetaan kuin kokeessa B-8. 4. Oppilas hakee pohjasta maskin ja painovyön. 5. OK-merkki. 6. Oppilas pukee päälleen maskin ja vyön ja ui 50 m. HUOMIOITAVA: C-koe on suoritettava yhteen menoon ilman katkoja. Jos oppilas jostain syystä keskeyttää kokeen ja nOusee altaasta on koe se suorittaa alushylättävä ja ta uudelleen. on kestävyyskoe. A B 1-8, C 1-6 suoritetaan altaassa.

Tunnus: SUSL: n harrastusmerkki

Sukelluskurssi

HARRASTUSMERKKI

Snorkkelisukeltaja·· luokka

lääkäri ntarkastus mukaan suostumus

ka~lvakkE~en

HOInOIOjSln

Koulutusvaatimukset: - Teoriakoulutuksessa käytettävä SUSL: n suosittamaa opetusmateriaalia. Teorianopetuksen tuntimäärä vähintään 30 tuntia Halliharjoitusten tuntimäärä vähintään 15 tuntia Avovesikoufulusta, mahdoll. mukaan 3-5 tuntia Kurssin lopussa tentittävä PM-Iuokan teoriantentti. Tentti on voimassa 2 avovesikautta. Kurssin lopussa oppilas suorittaa PM-Iuokan allaskokeita sovelletuin tehtävin. Kurssin tavoite: Antaa oppilaalle PM-luokkaa vastaavat tiedot ja sellainen laitesukelluskokemus, että hän pystyy sukeltamaan vanhemman sukeltajan parina. Kurssin kouluttaja: - vähintään sukelluskouluttaja - apukouluttajana voidaan käyttää kerhokouluttajia, hyvän käytännön omaavia vanhempia sukeltajia sekä kouluttajaoppilaita. Yleistä: - oppilaalla oltava oppilaskortti, jonka kouluttaja täyttää kurssin aikana. oppilaan pidettävä kurssista alkaen sukelluspäiväkirjaa, allassukelluksia ei merkitä päiväkirjaan. kurssi on järjestäjien taholta vakuutettava. ilmoitus liittoon kurssin alkamisesta ja päättymisestä.

Pohjoismainen (PM) sukeltajaluokka Vaatimukset: - alaikäraja 17 vuotta - esit~ttävä sukelluspäiväkirja, josta selViää että on suoritettu vähintään 20 tuntia avovesisukellusta - suoritettava PM-Iuokan käytännOn kokeet PM.luokan teorian - suoritettava tentti - hyväksytty lääkärintarkastus Laivaston sukelluskurssin suojalinjan käynyt, joka liittyy SUSL: n kuuluvaan kerhoon VUOden sisällä palveluksesta vapauduttuaan, saa PMluokan todistuksen suoritettuaan teorian tentin ja ~sitettyään laivaston antaman todistuksen. Tunnus: luokkatähteä. IJnirlir.i<t'TlJ:lic.a,n sUkeltajatodistuksen kA\rtär'mi4tn kokeet 1-4 altaassa. Kokeet 5---10 avovedessä täydellisin varusteln. Koe 1 Vapaasukelluskoe Sukellus 3-5 msyvyyteen. snorkkeli Ja maskL tyhiienrws.

tiedon kan tentti suoritettava snorkkellsukeltajaluokan käytännön koe

malnen

k81'lCl~lSnU~rkki

tava vätlintUln voidaan aloittaa aikaisintaan sen vuoden kun henkilö 16 v. ta\lrtettvrlä snorkkelise ei kurssiin.

vapaanousu Koe 3 Laitekoe Perusvarustus ja laite altaan pohjalla. Sukellus hengitetään perusvarustus, Maski otetaan puetaan laite. Laim ilman maskia. YJOs-

nousu ja snorkkeliuintia 50 m laite selässä, ilman maskia. Koe 4 Parihengitys 50 f1I Molemmilla sukeltajilla on laite. 25 m: n jälkeen otetaan toinen laite käyttöön. Koe 5 Vapaa sukellus 7-10 m syvyyteen. Perusvarustuksella. Koe 6 Syvyyskoe Parisukellus 15-20 metriin, ja köysimerkinannot. Koe 7 Kotiinuintikoe Varusteet: Sukellusvarusteet painoineen, laitteineen ja pukuineen + 5 % ylipainoa. Pintauintia 100 m. 50 m uidaan snorkkelia käyttäen ja 50 m selällään ilman snorkkelia. Laiteesta ei saa hengittää. Koe 8 Hengenpelastuskoe "Uhri" tuodaan pintaan 5-8 m syvyydestä. Irroitetaan uhrin maski ja laitteet suukappale. "Uhria" hinataan 50 m ja samalla annetaan tekohengitystä suusta-suuhun menetelmällä. Riisutaan "uhrin" laite ja painovyö. Rannalletuonnin jälkeen jatketaan tekohengitystä. Tässä kokeessa ei tekohengitystä tarvitse antaa vaan riittää sen esittäminen. Koe 9 Nousu parihengityksellä Sukelluspari suorittaa parihengitystä 5-8 m syvyydessä, jonka jälkeen tehdään hitaasti ylösnousu koko ajan parihengittäen.

I-Sukeltajaluokka Vaatimukset: - alaikäraja 21 vuotta oltava SUSL: n kaavakkeelle suoritettu lääkärintodistus, joka ei saa olla 2 vuotta vanhempi ja on pitänyt kuntonsa tänä aikana yllä. - oltava PM-Iuokan sukeltajatodistus. - näytettävä sukelluspäiväkirja, josta selviää, että on vähintään 70 suketlustuntia sekä 5 sellaista sukellusta, jotka edellyttävät kertausryhmien käyttöä. oltava jäsen SUSL: n kuuluvassa kerhossa. suoritettava I-sukeltajaluokan käytännön kokeet suoritettava I-sukeltajaluokan teorian tentti Laivaston sukelluskurssin raivaajalinjan käynyt, joka liittyy SUSL: n kuuluvaan kerhoon vuoden sisällä palveluksesta vapauduttuaan, saa 1sukeltajaluokan todistuksen suoritettuaan teorian tentin ja esitettyään laivaston antaman todistuksen. Tunnus: kolme luokkatähteä.

***

I-Iuokan s~keltaja· todistuksen käytännön kokeet

1. Uintikoe ilman varusteita: a) 1000 m ei selkäuintia. 40 mln. Varustus: takki tai Uinnin rii~luuitUfnirlen vedessä. m uintia,

maski,snorkkeli. Kolme perättäistä sukellusta 10 metriin. Kokonaisaika korkeintaan 10 min.

3. Pintauintikoe : Varustus: puku, painovyö, puukko, laite, pelastusliivi, räpylät, maski ja snorkkeli. 1000 m pintauintia. Laitteesta ei saa hengittää. Puolet matkasta suoritettava selkäuinnilla ilman snorkkelia. Pelastusliiviä saa käyttää avuksi. Jos on useita tehtävän suorittajia, kaikkien on pysyttävä ryhmänä. Pisin sallittu etäisyys kahden sukeltajan välillä 3 metriä. 4. Parisukelluskoe: Kaksi sukeltajaa vaihtaa varusteita keskenään 3-4 m syvyydessä. Koe suoritettava pohjassa. Vaihdettavat varusteet: laite, painovyö, maski, snorkkeli, räpylät ja puukko. On sallittua pukea kaverin varusteet ylleen ennen kokeen alkua. 5. Suunnistuskoe: Kompassisukellus pitkin tasasivuisen kolmion sivuja. Kunkin sivun pituus väh. 50 m, mutta ei pitempi kuin 200 m. Kolmio asetetaan kahden miehen väliin, tai kahden laiturin väliin. Avovedessä olevan pisteen kautta sukeltajan on tultava takaisin lähtökohtaan. Virhe ei saa olla suurempi kuin 10 % yhden sivun pituudesta. 6. Syvyyskoe: Parisukellus. Kokeen vastaanottaja ja oppilas menevät alas köyttä pitkin 30 m syvyyteen. Yhdysköyttä on käytettävä. 30 m syvyydessä oppilaan on tasapainotettava :!senSf; pelastusliivin avulla. Ylösnousussa sama tasapainotus suoritetaan 5 m syvyydessä. Tasapainotus on suoritettava sellaisella oelastusl i ivi Ilä. joka täyt~tääri~iilihapolla tai paineilmafIa. Vakiopainepukua saa myös käyttää. 7. Hengenpelastuskoe : Kaksi oppilasta parihengittää (buddybreathing) 10 metrin syvyydessä. Sen jälkeen oppilas tuo pelastettavan pinnalle. Tällöin molemmat

sukeltajat hengittävät omista laitteistaan. Pinnalla irroitetaan pelastettavan laite ja painovyö nostetaan ne veneeseen tai laiturille. Oppilas hinaa pelastettavaa 100 metriä minkä aikana oppilas esittää suusta-suuhun tekohengitystä. Oppilas ei irroita omaa laitettaan eikä painovyötään. Pelastusliivejä saa käyttää. 8. Pimeäkoe: Sukellus vähintään 5 metrin syvyyteen. Kokeen vastaanottaja ja oppilas suorittavat tämän kokeen yhdessä. Molemmat käyttävät sytytettyjä lamppuja alas saakka. Alas tultuaan he sammuttavat lamput ja sukeltajat ovat paikallaan 5 minuuttia. Yhdysköyttä käytetään. Jos oppi las jostain syystä haluaa lopettaa kokeen ennen ajan täyttymistä, hän nykäisee voimakkaasti kolme kertaa ja lamput sytytetään sekä noustaan pintaan. Tätä koetta ei suoriteta Suomessa erikseen, vaan se suoritetaan kokeen 6 yhteydessä. 9. Vesilläliikkumiskoe: a) Osattava kiinnittää veneen keula- ja peräköysi luotettavalla tavalla, sekä osattava tehdä 3 muuta solmua. (Esim. Paalusolmu, vetosolmu ja jalussolmu). b) Pystyttävä seuraamaan soutuveneellä kahden sukeltajan kuplia, sekä auttamaan sukeltajaa irroittamaan laite ja painovyö ja auttamaan hänet! heidät ylös veneeseen. Kokeen 1. saa suorittaa altaassa. Kokeet 2-9 on suoritettava avovedessä. Varusteet: täydellinen puku, laite, perusvälineet. painovyö ja puukko.

**** -

Erikoisluokka

Kunnia-arvo, joka osoittaa, että on erittäin kokenut ja ansioitunut sukeltaja. Varsinaisen aktiivikautensa lopettanut neuvoston jäsen. Liiton johtokunta suorittaa nimityksen.

Hinnasto toimintavuodelle 1976 MERKIT Kultainen I-Iuokan suorittaneille Hopeinen PM-Iuokan suoriUaneille Pronssinen kaikille sukeltajille Snorkkelisuk. (kangas) Tähti (kangas)

a a a a a

13,8,5,5,1,50

mk/kpl mk/kpl mk/kpl mk/kpl mk/kpl

SUKELTAJANTODISTUKSET Snorkkeliluokan sukeltajatodistus PM-Iuokan sukeltajatodistus jäsenille PM-Iuokan sukeltajatodistus jäsenille PM-Iuokan sukeltajat~distus vieraille PM KIRJALLINEN KOE HALLI KOE AVOVESI I-Iuokka KIRJALLINEN KOE HALLI KOE AVOVESIKOE OPPILASKORTTI SUKELLUSPAIV AKIRJA SUUNNISTUSOPAS JAS. KERHOT MUUT URHEILUSUKEL TAJA-Iehti Vuosikerta Irtonumero FILMI "Uuden Kaledonian meriakvaario"

a a a a a a a a a a a a a a a a a

10,30,30,60,5,5,10,-

mk/kpl rnk/kpl mkfkpl mk/kpl mk/kpl mk/kpl mk/kpl

+ Mikäli filmin vuokrausaika ylittää toimiston sovitun kertavuokrausajan on

10,- mk/kpl 10,- mk/kpl 15,- mk/kpl mk/kpl mk/kpl

15,- mk/kpl 18,50 mk/kpl mk/kpl mk/kpl mk/kerta kulut

30,- mk/viikko.

13'

VA-poolon kilpailusäännöt 1. VASTUU Osanottajat kilpailevat omalla vastuulla. 2. JOUKKUE Joukkueeseen kuuluu korkeintaan 7 pelaajaa: 4 varsinaista pelaajaa, 2 vaihtopelaajaa ja 1 varamies. 3. VARUSTEET Pelaajan sallitut sukellusvarusteet ovat: snorkkel i, naamari ja vakioräpylät pitimineen. Räpylän pituus kantapäästä mitattuna saa oJIa korkeintaan 60 cm. Muut lisävarusteet eivät ole luvallisia. Pelaajalla ei saa olla kelloa, rannerengasta, sormuksia eikä muuta näihin verrattavaa. Kynsien on oltava lyhyeksi leikatut ja vartaloa ei saa voidella. Ainakin toisella joukkueella on oltava yhtenäiset uimalakit. Molemmilla joukkueilla tulee olla yhtenäiset uimaasut. Joukkueen pelaajien tunnistamiseksi saa käyttää myös käsineitä ja rannenauhaa. Asusteiden värit on valittava siten, etteivät ne aiheuta sekaannusta. Tuomarin on tarkastettava, että pelaajilla on säännönmukaiset varusteet. 4. PAllO Pallo on kumia tai muovia, ympärysmitaltaan 58-62 cm. Sen on oltava kokonaan veden täyttämä eikä se saa kellua. Tuomarin on todettava pallon kellumattomuus ja mitat. 5. PELIALUE Pelialue sijaitsee altaan syvässä osassa. Jos pelialue ei rajoitu altaan seinään, on se merkittävä vähintään pinnassa kulkevalla köydellä. Pelialueen mitat: pituus 12-15 m, leveys 7-10 m ja syvyys 4-:-5 m. 6. MAALI KORIT Maalikoreina käytetään 15-20 litran vetoisia muoviämpäreitä, joiden suuaukko on 28-30 cm ja syvyys noin 30 cm. Ämpäreissä ei saa olla sankaa eikä kahvoja. Niiden pohjassa on oltava vähintään 3 halkaisijaltaan 5 cm: n suuruista reikää. Ämpärit ankkuroidaan pohjaan niihin sijoitetulla vähintään 3 kilon painolla, jonka korkeus ei saa ylittää 5 cm. Maalikorit sijoitetaan seinän viereen keskelle lyhyitä sivuja. 7. TOIMIHENKilöT Kahden tuomarin on oltava vedessä. Päätuomarina toimivalla pintatuomarilla on perusvälineet. Pohjatuomarilla on lisäksi laite. Tuomarien on seurattava tarkasti puututtava siihen tarvittaessa annettava maatuomarilie merkki pelin keskeyttämisestä. Tuomarien käyttämät merkit: Huomautuksessa ja varoituksessa: sormet harallaan. syntyessä: käsi ylös sormet

8. PELIAIKA Peliaika on 4x5 minuuttia tehokasta peliä 2 minuutin tauoin. Kello pysäytetään jokaisen keskeytyksen alussa ja pannaan käyntiin aloituksissa. Kun tauosta on vielä jäljellä 15 sekuntia ilmoittaa maatuomari tästä. Tauon päättyessä huudetaan "aika täysi". Samoin menetellään myös pelin alussa. 9. ALOITUS "Aika täysin-huudon jälkeen pintatuomari huutaa "neljä miestä", antaa selvä-merkin maatuomarille ja pelaajille huutamalla "valmis". Näin tehdään, vaikka kaikki miehet eivät olisikaan valmiina vedessä. Aloituksessa varsinaiset pelaajat ovat pinnassa omalla puolellaan lyhyellä sivulla ja koskettavat jollakin kehon osalla altaan seinään. Ennen aloitusta pallo sijoitetaan aitaan pohjalle keskellä pelialuetta olevaan renkaaseen. Maatuomari viheltää aloituksen 10 sekunnin kuluttua "valmis"-merkistä. Jos pelaaja ei ole ehtinyt palata omalle laidalleen ennen aJoitusta, tämä tulkitaan varaslähdöksi ja peli keskeytetään. Pelaajalle huomautetaan, että virheen toistuessa tuomitaan varoitus § 15 mukaan. 10. KESKEYTTÄMINEN Vain pallon haltijaa saa taklata. Tämä sen sijaan saa taklata muita vapaasti. (pallon haltija on se pelaaja, joka viimeksi on koskettanut palloa). Palloa saa kuljettaa vain pinnan alla. Maatuomari keskeyttää pelin veteen kuuluvalla merkillä seuraavissa tapauksissa: a) Varaslähtö aloituksessa. b) Jos taklataan pallotonta pelaajaa. Jos pallon haltija on luopunut pallosta mennäkseen pintaan, ei häntä enää saa taklata. Tässä tilanteessa myöskään pallon haltija itse ei saa taklata pallotonta pelaajaa. Ns. "nosto" ei ole luvallista. Tässä ymmärretään "nostolla" sitä, että pallon haltija pallosta luovuttuaan nostaa vastustajaa mukanaan pintaa kohti. Näin ollen ei ole kysymyksessä 'nosto', jos pallon haltija kuljettaa pintaa kohti sekä pallon että vastustajan. c) Kun pallon haltijan varusteisiin tartutaan. d) Kun tehdään maali. e) Kun pallo joutuu pelialueen ulkopuolelle. Jos joukkue pelaa pallon tahallaan pois pelialueelta, tuomitaan § 15 mukaan. f) Kun palloa pelataan pinnan yläpuolella. g) Erän päättyessä.

"'''Jc>hJ'\Jn

vähintään (reunan olevaan koriin Pelaaja saa kacltUlneEm korin paitSi

Mclatuomatrl on pelialueen toisen kän sivun reunassa, seuraa sieltä ja toimii tuomarina. lisäksi matatlJOmari huolehtii seuraavista tehtävistä:

12. SITOMINEN Maalikoria ei saa siitä kiinni jollakin kehon osilta tai varusteilla. sitominen pi1:ärTlällli kiinni altaan reunoista ei ole

nen erän Dä,!itt've~~sä d) maalien, huomautusten ja varoitusten merkitseminen

tuomiiOllkl<:ue sitoo pinnan alla, mf:!np.ttelee tuomari kuten edellä.

13. VAIHTOPELAAJA Vaihtopelaaja ei saa olla vedessä. Vaihto voidaan suorittaa vain keskeytyksen yhteydessä. 14. VARAMIES Varamiehen voi ottaa peliin, silloin kun joukkueen johtaja haluaa. Varamieheen vaihdettua pelaajaa ei voi uudestaan ottaa peliin. Vaihto tapahtuu kuten §: ssä 13. Vaihto ilmoitetaan maatuomarille ja merkitään pöytäkirjaan. 15. VAROITUS Varoitus annetaan kohdissa 10a, b, c ja f sekä 12 ja kun pelaaja ei suostu noudattamaan toimihenkilöiden huomautuksia. Pelaajan saadessa varoituksen saa vastapuoli aina vapaapallon. Tällöin joukkueella on aloituksessa pallo hallussaan. 16. JÄÄHY Jäähy tuomitaan: a) kun liian monta pelaajaa on vedessä. Viimeksi veteen mennyt saa jäähyn. b) kun pelaaja saa kolmannen varoituksensa. Jäähyn kestoaika on 1 minuutti. Jäähyn saanutta pelaajaa ei saa korvata vaihtopelaajalla eikä varamiehellä. Karkeasta rikkomuksesta tai sopimatto· masta käyttäytymisestä pelaaja voi ilman varoitusta saada jäähyn koko pelin loppuajaksi. Tällöin hänet saa korvata, kun jäähyaikaa on kulunut 1 minuutti. Sopimattomaksi käyttäytymiseksi katsotaan: raa'at otteet, selvät kaulaja kurkkuotteet, jalkasaksaus kaulan ja pään ympäri, otteet sormista vääntäen taaksepäin jne. Tuomarien on ehkäistävä kaikki pelin hengen vastainen toiminta. Tä"öin voidaan soveltaa § 15, vaikka ko. rikkeitä ei ole säännöissä erikseen mainittu. 17. PROTESTI Tuomareiden päätökSistä ei voi valittaa. 18. KilPAILUKIELTO Jos kilpailija rikkoo törkeästi sääntöjä vastaan tai käyttäytyy epätoverillisesti tai raa'asti, voi SUSl antaa hänelle kilpailukielton korkeintaan kahdeksi vuodeksi. Sitä ennen on kilpailijalJe annettava mahdollisuus selostaa oma kantansa. 19. TASAPELI Jos ratkaisematon ottelutulos on sopimaton pelisarjan luonteeseen, menetellään seuraavasti: 1. Pelataan vielä Se joukkue, joka tässä yksi erä useamman maalin, juliserässä tetaan voittcliaiksi 2. Jos 5. jälkeenkään ei maalieroa aloitetaan

20. LÄÄKÄRINTODISTUS JOkaisella "vEtsifuornareilla" tulee distus ei saa 2-vuotta vainnlamPI. "vihreä kortti" on nä'vtp.!tullvä duttaessa ottelun lanes1tauiUle tuomarille.

Luokkamerkeistä ja niiden suorituksista

Liiton toimisto on ilmoittanut, että sukelluskansalla on vähintäin epäselvä käsitys siitä miten anotaan luokkamerkkejä. Jossain kouluttajapäivillä menettelytapa selvitettiin, mutta ehkä siitä on liian kauan. Oikea menettelytapa on seuraava: Snorkkeliluokka

=:aNIKONosnI

NIKON OS m on ves1t1lvis, p aineenkestAvä kamera, joka on tarkoitettu kaikkeen erlkoiskäyttöön, jossa joudutaan veden, lumen, pölyn tai muun tava1l1ata kameraa vahJngoittavan ympäristön kanssa tekemislln.

- Vastaanottaja kerhokouluttaja - Kun kurssi on saatu hyväksyttävästi läpi, lähettää kurssista vastuussa oleva kouluttaja, asianmukaisesti täytetyt oppilaskortit valokuvineen (1 kortissa + 3 irrallista, nimet takana) liiton toimistoon . Toimistonhoitaja kirjaa suoritukset ja palauttaa oppilaskortin snorkkeliluokan kortin mukana. PM-kortti Vastaanottaja sukelluskouluttaja/luokkatarkastaja - Sukeltaja lähettää, vastaanottajan ku ittaaman oppilaskortin liiton toimistoon. Toimiston hoitaja kirjaa suorituksen, käyttää arkistossa olevista valokuvista yhden PM-korttiin ja postittaa kortit takaisin . - Mikäli suorittajia on useampia on miele~~stä järjestäa yhteiset kokeet ja kokeen vastaanottaja hoitaa postitukset. Koska PM-kortti on maksuIlinen postittaa liitto sen jokaiselle henkilökohtaisesti.

NIKON O S

m -

TEKNISET TIEDOT

KAMERATYYPPI :

mm:n kamera

24,xS6 mm· nonnaal112, 20 tai 38 lru van kase tti) OBJEKTllVINKIINNITYS :jousin va,rustettubajonettlKUV AKOKO/FILMl:

kiinnitys

normaaliobjektllvl: Nikkor 35 mm 02.5, kolme muuta objekt11v1a supeTlaajakulmasta te· leeseen. ETSIN Belokehäetsln, 0,61 kertaa suurentava, ets1nala 840/1, 35 mm: n ja 80 mm: n kirkkaat kehät, parallaksin korjausmerkinnät lä.h1kuv~ukseen, -Otti dptr peruskorjaus. OBJEKTnVIT:

SULJIN Pystysuoraan l:Hkkuva metaDiverhosuljin. SULJlNAJAT B, 1/30, 1/60, 1/125, 1/250 ja 1/500 sek., tasa:i8~ti porrastetuin välein. FILMINSIIRTO JA LAUKAISU Sama vtpu siirtää. tllmiä ja JruvanIaskint a , virittää ja. laukaisee suUdmen. Kääntymiskulma 7-3 °. Vivus$a on lukkQ sekä. Laite . joka estää laukalsun, mikäli kamera ei ole- kok onaan v1r1ttynyt. Lau"kaisukulma 6°30' . FlLMIN T AKAISINKELAUS Talttuva takalsinkelauskampi. Filmin taka..isinke1auksen osoitin näkyy kuvanlaski:n.lkkunasta. Suljlnaika-asteikko on säädettävä takaisinke!aul(sen ajaksi asentoon " R' rewind = takaisinkel.). KUV.ANL.ASKIN Au-tomaattisesti:noUautuva, lisäävä.. LISÄVARUSTEISTUKKA Sijaitsee kamerarungon PääUä. SALAMATASMÄYS Fp· ja X·täsmäys. vede.n pltävä kosketln. PAINEENKESTO 50 metrUn 180 jalkaa saakka (6 kg/cm~ SYÖP SENKESTO Sekä rungon sisä- että ulkopuoH on valmistettu syOpymlsenkesUivästä metalli ek.o ituksesta ja lasiku1dulla vahvistetusta polyetyleenikarbonaatista. MITAT leveys 1« mm , korkeus 99 mm , syvyys 47 mm ,

ikii;ben kantti ~llld

23 myymäJää: Helsjnki 7 myymälää, Tapiola-Heikintori, Tampere 3 myymälää. Turku 2 myymälää, Pori 2 myymälää. Oulu 2 myymälää, Hämeennnna, La peenranta. Kouvola, Imatra.. Kuopio. Palvelu hYVIn myöe postitse postlpalYelun kautta. HeIos Oy, PL 490, 00101 HelsInkI 10, puh. 90-641 321.

Kokeet - Vahvistettujen vaatimusten mukaan. ..:... Kouluttajan on tarkistettava, että kurssin yhteydessä tehdyt suoritukset ovat voimassa. - Päiväkirjasta löytyy 20 todistettua sukellus~ tunlia avovesissä. - Lääkärintarkastus on voimassa. - Mikäli joku alkukokeista on päässyt vanhaksi on se uudistettava ajan tasalle. 1-luokka - Vastaanottaja luokkatarkastaja. - Luokkatarkastaja postittaa kuitatun vastaanottokaavakkeen/oppilaskortin (uuden) liiton toimistoon. Toimiston hOitaja arkistoi saamansa tiedot ja postittaa suori1ttajalle kortin ja luokkatarkastajalIe maksuosoituksEm. Mikäli käytetään vanhaa vastaanottokaavaketta on mukana oltava valoku va , koska liiton toimistossa on oltava kuva jokaisesta sukeltajasta . Kokeet Vahvistettujen vaatimusten mukaan Suoritettu PM-Iuokka 70 h sukelluskokemusta Lääkärintarkastus Kirjallinen koe Fyysinen ja taidollinen koe Kokeiden vastaanotto Oli s itten kyse minkä tasoisesta suorituksesta hyvänsä, olis i pyrittävä yhteis-suorituksiin . Tämä helpottaa vastaanottajien toimintaa ja myös toimiston työtä. Turvallisuuteen ja varmistukseen on kiinnitettävä huomiota sekä pyrittävä säilyttämään luokkasuorituksen taso vakiona. Luokkasuorituksethan eivät ole itse tarkoitus vaan t ie turvallisempaan ja parempaan harrastamiseen. Joka n i issä pettää, pettää vain itseään .

Suomen Sukelluslääkäriyhdistys on päättänyt tehdä voitavansa sukellusurheilun turvallisuuden lisäämiseksi. Tilastotiede kertoo suurimman osan sukellusonnettomuuksista johtuvan sukeltajien huonosta kunnosta ja siitä johtuvasta hätääntyneisyydestä. Sukelluslääkäriyhdistys on vakuuttunut siitä että onnettomuudet maassamme voitaisiin vähentää ja mahdollisesti entistä tehokkaammin ennakoivasti ehkäistä lisäämällä urheilusukeltajiemme kuntoa kohentavia sukellusharrastuksia. Eräs merkittävä ja kansainvälisesti suurta huomiota herättänyt kilpailumuoto on halliolosuhteissa tapahtuva räpyläkilvoittelu. Sukelluslääkäriyhdistys on konsultoinut Suomen Urheilusukeltajain Uiton urheiluvaliokuntaa ja tullut yhteistyön tuloksena siihen tulokseen, että ikuisesti kiertävä palkinto, kerhojen välisenä kilpailuna olisi merkittävä halliräpyläuinnin kannustin. Lääketehdas Orion on halunnut lahjoittaa ym. tarkoitukseen tarkoitetun kiertopalkinnon. Mikäli Urheilusukeltajain Liitto on halukas vastaanottamaan kiertopalkinnon palkintosääntöineen toivoo Sukellu~lääkäriyhdistys voivansa luovuttaa palkinnon kevätkokouksessa 1976. Koska kiertopalkinto on ikuinen ja voittavalle seuralle ei siten jää muistoa maljasta, turisi valmistaa puualustalIe kiinnitettävä malja-plaketti. Tämän kustantaisi vuosittain UrheilusukeltaJalO Liitto. Plaketin suunnitteluun Sukelluslääkäriyhdistys osallistuu mielellään. Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 1976 Sukelluslääkäriyhdistyksen nan puolesta Henrik Renvall

johtokun-

ORIO\lIN "RÄPYLÄ MALJA" 1 § Palkinnon on lääketehdas Orion lahjoittanut Suomen Urheilusukeltajain Liitolle v. 1976 seurojen väliseksi kiertopalkinnoksi Suomen halllräpyläuinnin mestaruuskilpailuissa kilpailtavaksi. 2 § Palkinto on kiertävä, mutta saa voittajaseura malja-plaketin jonka lahjoittaa Suomen Urheilusukeltajain Uitto.

3 § Kiertopalkinnon alkuperäiset säännöt on Orionin lääketehtaalla sekä Suomen SukelluslAäkärlyhdistyksellä joka on kiertopalkinnon alullepanija. 4 § Palkinnosta kilpailtaessa lasketaan joka lajissa pisteitä seuraavasti: 7 pistettä 1 si~ja

3 4

4 3

5 6

" "

3 1

Joukkuekilvassa lasketaan pisteet samoin.

TURVALLISUUS· VALIOKUNTA Suomen urheilusukeltajain liiton ry johtokunnan valiokuntiin on vuoden 1976 toimintasuunnitelmaan lisätty kaksi uutta valiokuntaa, toinen näistä turvallisuusvaliokunta. Tätä aiemmin urheilusukelluksen sukellusturvallisuudesta on vastannut koulutusvaliokunta. Uuden turvallisuusvaliokunnan toimintapolitiikkaa ja toimintatavoitteita kartoitettaessa voidaan todeta sen kattavan koko sukellusurheilun. Ennenkuin tarkemmin tarkastellaan valiokunnan rakennetta on hyvä palauttaa mieli in ne onniittomuus ja vaaratekijät mille sukeltaja altistuu sekä edellämainittujen ennaltaehkäisy. ONNETTOMUU~

JA VAARATEKIJAT o Tietämättömyys sukeltamiseen liittyvistä onnettomuusja vaaratekijöistä o Turvallisuusmääräysten laiminlyöminen o Hydrostaattisen paineen aiheuttamat vaarat elimistölIe o Kohonneiden kaasujen osapainevaarat o Fyysinen ja psyykkinen huonokuntoisuus o Piilevät sairaudet joita ylipaineessa oleminen tuo esille o SukelluslaiUeiden ja varusteiden tekniset viat o Hukkuminen o Maamme maantieteellinen sijainti ja olosuhteet

ENNALTAEHKAISY Kun edellämainitut tekijät huomioidaan voidaan onnettomuudet minimoida seuraavasti. o Riittävä perus- ja jatkokoulutus o Perusteellinen lääkärintarkastus ja terveysseuranta o Turvallisuusmääräysten noudattaminen o Kunto- ja harjoitussukeltaminen TURVALLISUUSVALIOKUNNAN KOOSTUMUS Turvallisuusvaliokunta koostuu urheilusukellusliiton johtokunnan jäsenistä , sukellusurheiluun perehtyneistä lääkäreistä, urheilusukelluskoulutukseen erikoistuneista sukelluskouluttajista sekä ensiapu- ja elvytystoimintaan perehtyneistä urheilusukeltajista. Valiokunta voi myös kääntyä viranomaisten puoleen turvallisuus- ja lainsäädäntökysym yksissä, lähinnä merivoimien sukeltajakurssi ja valtion paloopiston pelastussukeltajakurssi. VALIOKUNNAN TOIMINTA Turvallisuusvaliokunnan toiminta kattaa seuraavat toiminnalliset tasot. o Liittotaso - Toiminnan kartoitus, - turvallisuuspolitiikan muodostaminen, toiminnan tavoitteet, - toiminnan sitominen

aikaan,

turvalJisuusjulkaisut, turvallisuusmääräysten laatiminen, onnettomuuksien seuranta ja ennaltaehkäisy , ulkomaiset yhteydet sekä kouluttaminen.

o Piiri ja sukellusjaostotaso Turvall isu usyhdysm iesten kouluttaminen, turvallisuuspäivien laatiminen, käytännön sukellusturvallisuuden luominen, urheilusukelluskilpailujen turvallisuusvalvonta, urheUusukellukseen perehtyneiden lääkäreiden perus- ja jatkokoulutus piiritasolle, piiritasolle, - kouluttaminen sekä - tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisy. o Kerhotaso - Turvallisen sukellusurheilun edistäminen Ja valvonta, urheilusukeltajan kou luttaminen, turvallisuu sasen teen muokkaus positiiviseen . lääkärintarkastusten toteuttaminen, sukellusharjoitusten kehittäminen, . kuntourheilun toteuttaminen, tapaturmien ja onnettomuuksien raportointi, turvallisten urheilusukelluskilpailujen toteuttaminen sekä urherlusukeltajan valvonta.

Vaih a parempaan tai aloita 5 oraan uipul~ IVKA-teräspu Ilot - kevyet -Iyhytrakenteiset matalan venttiilijärjestelmän ansiosta - varailmaventtiili - valjaissa pikasäätö joka pitää (materiaali puuvillaa) - edullinen hinta ja hyvä jälleenmyyntiarvo - 5 vuoden takuu METEOR-regulaattori - pieni hengitysvastus (toiminta moitteetonta jopa 15 aty paineessa) - vakiona jäätymissuoja - varailmavaroitin ja automaattinen varaUman säätölaite, joka t0imii syvyyden mukaan - myötävirtajärjestelmä ja pakkosyöttö - 5 vuoden takuu jona aikana ilmainen vuositarkastus

.~. ~ . 0'{) itjjiiiiiiiiti 8J[b Auotslssa Kung/lga atbetsskyddsstyrelsen on hyväksynyt Meteor·regulaattor n emma kayttöön 60 m&trln syvyyteen.

Huopalahdentie 13, 00330 HELSINKI33, puh. 485817

[ OTAVA ~

ilj ~j 9 t

•

Pekka Mattila Timo Vikman

Tämä kirja on koko urheilusukelluksen alan kattava opas, jossa on kaikki se tieto mitä urheilusukeltajan on ehdottomasti tiedettävä. Kirja kuuluu niin aloitteHjan kuin kokeneenkin sukeltajan varusteisiin, sillä se sisältää perusteiden lisäksi paljon sukellustietoutta aina vedenalaiseen valokuvaukseen, hylkyjen tutkimiseen ja luolasukellukseen saakka. 225 sivua. Ovh. sido 34,-

URHEILUSUKEL: AJA

Jokaisella paikkakunnalla viedään saman runko-ohjelman mukaan luennot, näin voidaan laatia koko maata kattava pysyväisorganisaatio. Keskeistä osaa turvallisuuspäivillä esittää turvallisuuskansio. YHTEENVETO On selvää, että uuden valiokunnan toiminnan tulee olla harkittua. Parempi on laatia kunnon perustus toiminnalle kuin edetä päättömästi rynnien. Vuonna 1975 maassamme kuoli kaksi urheilusukeltajaa. Viranomaisten tutkintapöytäkirjoissa molemmissa onnettomuuksissa perussyyt olivat turvallisuustekijöiden laiminlyönti ja siitä aiheutuvat onnettomuudet, toisella onnettomuuden uhreista 1,6 promillea alkoholia veressä. Urheilusukellusliitossa turvallisuustoimintaa aiemmin kehitti koulutusvaliokunta, tällä hetkellä urheilusukelluksen voimakkaasti lisääntyessä ei koulutusvaliokunta ole voinut keskittyä aktiiviseen turvallisuustoimintaan. Vuoden 1976 turvallisuusvaliokunta koostuu maamme parhaista urheilusukelluksen asiantuntijoista. TurvallisuusvaliokunnalIa on mitä parhaat teknilliset ja toiminnalliset mahdollisuudet kehittää urheilusukellusta maassamme, mutta yhden tärkeimmän oSf3.n kehityksestä muodostat Sinä, urheilusukeltaja.

URHEILUSUKELTAJA

o Urheilusukeltaja - tärkein, - käytännön toiminnan ja asenteiden omaava turvallinen urheilusukeltaja. Toimintaa kartoitettaessa valiokunta huomioi harras teen voimakkaan lisääntymisen, pitää tärkeänä, että kaikki maamme urheilusukeltajat saadaan järjestäytyneen sukellustoiminnan piiriin. Toiminnan aktivoiminen koko maata kattavaksi antaa parhaat mahdollisuudet onnistua sukellusonnettomuuksien ja -tapaturmien minimoinnissa sekä siihen perustuvan ennaltaTurvallisuustoiminnan puuttuminen aiheuttaa tapaturmavaaran ilmeisen lisääntymisen. TURVALlISUUSOHJEET SEKA TURVALlISUUSKANSIO Turvallisuustoiminfaan oleellisesti liittyvänä tulee valiokuflta laatimaan tämän vuoden kuluessa turvallisuusohjeet. Turvallisuusohjeet tulevat kat-

tamaan koko sukellusurheilun. Ohjeita laadittaessa huomioidaan nykyinen lainsäädäntö sekä maamme valtionhalsukellustoiminta. linnon virallinen Mainittakoon, että Ruotsin urheilusukellusliitolla on vastaavat turvallisuusohjeet valmiina, kyseiset ohjeet on tarkastanut Ruotsin merivoimien sukeltajakonttori. Turvallisuusvaliokunta tulee kääntymään viranomaisten puoleen saadakseen hyväksym Isen. TURVALlISUUSPÄIVÄT Vuoden 1977 urheilusukellusHiton ry tOimintasuunnlte'maan tulee turvallisuusvaliokunta esittämään turvallisuuspäivien järjestämisen urheilusukelluksen keskeisimmillä paikkakunnilla. Ehdolla ovat seuraavat kunnat, Helsinki, Turku, Kokkola, JyvAskylä ja Kuopio. Turvallisuuspäivien koulutuksellisesta, hallinnollisesta ja taloudellisesta toteutuksesta vastaa turvallisuusvaliokunta. Päivien järjestämisessä valiokunta käyttää eri alojen asiantuntijoita.

Jos Sinulla on mitä tahansa sukellusturvallisuuteen liittyvää kysyttavää tai asioita joille et ftse löydä ratkaisua on turvallisuusvaliokunta Sinua varten . Lähetä lyhyt kirje U.rheilusukeltajat lehden toImItussihteerIlIe , joka toimittaa sen turvall isuusvallokunnalle. Turvallisuusvaflokunta pyrkII löytämään kysymykselIesi ratkaisun ja laatii vastauksen kysymyksen myötä lehteen. Kysymykset voivat olla esimerkiksi , " miksi sukelluslaiUeeni jäätyy" tai "asun Kajaanissa, missä on lähin sukeJtamiseen perehtynyt lääkäri" tai vaikkapa " miten menettelen kohdatessani merimiinan" . Liitä nimesi ja osoitteesi sekä maininta haluatko kysy.ä nimimerkillä. Vuoden hankalimmasta esitetystä kysymyksestä turvallIsuusvaliokunta valitsee parhaan ja lähettää vuoden 'viimeisen numeron ilmestymisen jälkeen sukelluskirjallisuutta voitta1alle .

MYYDÄÄN HYV ÄKUNTOINEN

DER UTILUS

KOMPRESSORI 225 kg/cm 2 80 It/min. UH.

MA LINCLUB M.

ÄHTINEN

K. 921-789437 T. 921-306866

SUKELLUSVÄLINEET MEILTÄ

freetime

Kristiinank. 9 921-336650

SUUNNISTUSTAPAHTUMA AHVENISTOLLA

TOIMITUKSEN TUOLILTA

Toukokuun 15 päivänä on Ahvenistolla "suunnistustapahtuma" . Niin kauan kuin ilmaa riittää saavat asiasta kiinnostuneet opastusta ja käytännön valmennusta Ahvenistonjärven VAsuunnistusradalla. - Käytettävissä on maamme neljä parasta suunnistajaa, jotka vuorottelevat vedenalaisina tarkkailijoina. Toiset valvovat sillä aikaa pinnalla. Käymme lauantai päivän aikana läpi kaikki suunnistukseen liittyvät käytännön asiat, niin kilpailun kuin tavallisen sunnuntaisuunnistuksenkin. Kaikki lajin kojeet ja härvelit on käytettävissä. Ainoa mistä perimme maksun on laitteiden uudelleen täyttö. Halukas voi siis sukeltaa useamman kerran. Illalla on mahdollisuus tukea liittomme nimeämiä urheilijoita osallistumalla ,pientä maksua vastaan RIEMUJUHLIIN paikallisessa AU-kerhossa. Tulot menevät kilpailija ... tilille jota sitten voidaan käyttää urheiluvaliokunnan hyväksi katsomalla tavalla urheilijoiden matkakulujen peittämisessä. Nyt on siis oiva tilaisuus tutustua hauskaanja hyödylliseen sukellusalaan, jokO yksin tai kaksin ja mieluimmin paremman astian avustuksella. Sanomattakin . pitäisi jokaisen sInivalkoista SUOMI-verryttelypukua havittelevan ymmärtää omat etunsa. Kun ei liittomme saa rahaa muualta on se kerättävä jollakin muulla konstilla. Tämä on mielestämme parhaita tapoja. Hävetköön ne jotka eivät ilmoittaudu ajoissa (7 pv)1 Puh. 921/402561,

Toimituksen korviin on kuulunut sukelluskansalta purnausta. "Lehdet eivät tule". Tietenkin postituksen hoitavalla kirjapainollakin VOI olla lusikkan-

90/574288, 917/21976.

Huom! Varatkoon jokaiooQ y6sijansa itse. Samoin on huolehdittava itse ravi nnostaan . Peter Jansson

sa "sopassa", mutta ehkä suurin syy löytyy kerhojen sihteereistä, ovatko osoiteluettelot täydellisiä. Meidän on ' mahdoton tietää kuka muuttaa ja koska. Liitto toimittaa osoiteluettelot niiden saavuttua toimistoon, muutoksia tehdään jos niistä saadaan tietää. Toivottavaa olisi, että jokainen 'joka muuttaa, ilmoittaisi siitä suoraan erillisellä kortilla liiton toimistoon. Sieltä muutosilmoitukset lähetetään nipussa ennen jokaisen numeron ilmestymistä. On ehdottomasti väärin lähettää koko jäsenluettelo pari-kolme kertaa vuodessa. Vain muutokset. Muuten kirjapainon postitus joutuu menemään läpi koko luettelon ja niiden tyttöjen aika on kallista. Mikäli tämä numero ei tule kaikille. Voi se olla merkkinä siitä että viime vuoden liiton jäsen maksu on maksamatta N: 0 1 lähetettiin viime vuoden osoiUeiston mukaan, mutta N: 0 2 ei enää tule, elleivät maksut ole kunnossao Lehtemme on jäsen lehti ja postitetaan toistaiseksi vain jäsenistölle ja sen erikseen tilanneille. Kävipä tässä niinkin, että kun erään kerhon pojat ihmettelivät miksei lehti tule. Tutkittiin asiaa ja todettiin, että kerho ei enää 01lut edes liiton jäsen. Jäsenmaksut olivat maksamatta kolmelta vuodelta ja viimeinen osoitelista oli vuodelta 1971! Tämä r>ieneksi varoitukseksi.

KILPAILUKUTSU Suunnistusralli Murena Cup 1976-05-22 Porvoon saaristossa. Kokoontuminen klo 10.00 VPK: n talon edustalla. Varustus sama kuin tarkkuussuunnistuksessakin: Laite, tarkastettu ... perusvälineet, liivit, puukko, painovyö päällimmäisenä, poiju 5 m: n köydellä (pitempikin on sallittu Murena Cup: ssa), Lääkärintodistus on tietysti mukana .... Saatuaan karttansa rannassa kilpailija saa päättää haluaako hän käyttää Iisälaitetta. Tällöin järjestäjät toimittavat .laitteen (KILPAILIJAN OMA VARALAITE) osoitettuun paikkaan heti lähdön jälkeen. Rasteja on sekä vedessä että rannalla, joten vaihto käy hyvin helposti. Johtolangat vievät jokaiselle rastille. Ei ole mahdoJli.sta eksyä jollei sekoita pohjoista ja etelää keskenään. 10 lisäminuuttia vastaan saa lähdön yhteydessä lunastaa valmiit suunnat ja 20 minuutilla saa sekä suunnat että matkat suorinta tietä rastilta rastille. Pinnalle nouseminen 10 m: ä kauempana rannasta tietää tavanomaiset 10 min. lisäaikaa. Saman verran saa rannalla , juoksemisesta räpylät jalassa. Kilpailun päättää runsaan 100 m: n pintauinti täysin Ilivein. Kilpailu on laadittu vanhuksia, kuntoilijoita, tyttöjä, nuorisoa ja yleensä elämäni loisia sukeltajia varten. Miten olisi jos Sinäkin ottaisit osaa ... ? Ilmoittautua saa vielä lähtöpaikallakino Maksu on 20.- jokaiselta lähtijäItä. Suunnistajaterveisin _ _ _ _ _ _ _ _ _ Peter Jansson

ALFRED

VänOssA, Hangosta länteen , on "Alfredin" hylky. Se sijaitsee aivan Vänön pääsaaren tuntumassa, jokseenkin lähellä rantaa, mutta lähes 20 m: n syvyydessä . Aluksen uppoam isesta 1800-luvun puolenvälin tienoissa on vain kansan suussa säilyneitä tietoja. Nämä kerto~ mukset vaihtelevat melkoisesti, mutta tosiasia lienee, että " Alfred" on upotettu vahingoittuneena. Tiedossa olevien tosiasioiden mukaan alus on ollut matkalla hiililastissa Pietariin, mutta joutunut vaikeuksiin eksyessään Vänön karikkoisilla vesillä . Alus ankkuroitiin todennäköisesti kyseiseen paikkaan ja syystä tai toisesta

se upposi täydessä lastissa. Henkilövahingoista ei mainita. "Alfreden" lasti nostettiin ensimmäisen maailmansodan jälkeisinä vuosina paikallisten sukeltajien toimesta. paikallistettiin 1960..;Iuvun Hylky alussa urheilusukeltajien toimesta lähinnä siksi, että saarella asui henki löitä, jotka tiesivät tarkalleen hylyn sijainnin. Varsinaisesti hylky on alkanut kiinnostaa Museovirastoa sen jälkeen kun " Raikka" Likitalo löysi 1960 luvun alussa hylyn läheisyydestä ilmeisest i hylkyyn kuuluv~n puisen veistoksen, jonka mukaan hylky on voitu ajoittaa. Hylky . itsessään antaa melko selvän

kuvan kokonaisesta aluksesta. Tosin vuosien ahkera sukellusharrastus on lyönyt leimansa hylkyyn, mutta kaikesta huolimatta kokonaisuus on edelleen havaittavissa. Hylky on kokonainen alus, josta on helppoa tunnistaa aluksen tuntomerkit. Ainoastaan aikoinaan tapahtunut lastin "pelastaminen" on vaurioittanut alusta oleellisesti. Sen sijaan jatkuva sukeltaminen ja muistojen kerääm inen ei ole vuosien aikana vaiku ttanut muuta kuin peräkannen lopulliseen sortumiseen. Toivottavaa tietysti on, että aikoinaan nostetut kaiteiden ja koristusten osat ovat saaneet osaIIisikseen sellaisen kohtelun ja käsittelyn, että ne edelleen ovat olemassa. T urkulainen NAUTIC Club, urheilusukeltajat r.y. on parin vuoden aikana suorittanut "Alfredissa" mittaus- ja tutkimustyötä. Hylky on mitoitettu ja siitä on pyritty plirtämUn kuva. Työ on kuitenkin edelleen kesken ja sitä jatketaan. Mielenkiintoisin osa 'tutkimusta on kuitenkin todeta retkien välisten aikojen vaikutukset hylkyyn. Nostettavaksi aiottua materiaalia on usein ollut kasattuna "Alfredin" keulakannelle . Kokonaisuuden säilymisen kannalta on siis edelleen oleellista se, että vaikkei löydykään mitään varsinaisesti "arvokasta" , on pakko kerätä kuitenkin jotain, jota voidaan muutaman 'kuukauderi"kufuttua heittää pois arvottomana romuna, joka lahoaa käsiin. Sukeltamisen ja ·tutkimisen kannalta "Alfreden" hylky on melko edullisessa paikassa. Syvyyttä on melko mukavasti. Toisaalta paikalta vallitsevat virtaukset pitävät veden kirkkaana. Hylky on myöskin veneilyItä suojaisessa paikassa. Kuten yleisesti tunnetaan "Alfredin" hylky on suhteellisen hyvä sukelluskohde. Kuitenkaan ei pidä unohtaa sitä tosiasiaa, että se on yli satavuotias hylky ja näinollen ei suinkaan ole penkomisen ja muistojen nostamisen kohde. "JQkke" Moisala

SUUNNON kotimainen sukelluskompassi vaativankin käyttäjän ranteeseen. Sukelluskompassien SK-4 ja SK-S paineenkestävyys todettu S km:n syvyyteen. Rei'ityksen ahs;iosta voidaan kompassi huuhtoa merisuolasta. Suunto kompasseilla sukelletaan kaikkialla maailmassa.

02920 Espoo 92

puh. 90847033 20

AHVENISTON HARJOITUSRATA

_J_l.

AHVENISTONJARVI Harjoitusrata 1 :2000

Sukellussuunnistus ei, syystä tai toisesta, ole sen kummemmin saanut jalan- vai pitäisikö sanoa räpylänsijaa suomalaisten sukeltajien keskuudessa. Kun allekirjoittanut vuonna 1963 muutamien muiden asiaan vihkiytyneiden kanssa puuhasi ensimmäisiä kilpailuja Ahvenistolla ja kun vertaa sitä aikaa näihin päiviin, ei joukko ole pahemmin vuosien aikana kasvanut. Suunnan pito ei veden alla yleensä ota onnistuakseen ilman kompassia ja senkin avulla muutamat onnistuvat hakeutumaan mitä ihmeellisempiin paikkoihin sukellusvanhimman odotellessa sydän kylmänä kavereita ihan muualla. Toisaalta täytyy kyllä myöntää, että nykyään ei mies ainakaan hukkumaan pääse, sillä sellainen määrä erilaisia kelluntaliivejä, poijuja, naruja ja muuta kamaa muuttaa sukellusharrastuksen paremminkin turvallisuusharrastukseksi ja se taas onnistuu parhaiten kotona nojatuolissa television ja kaljamukin parissa. No eihän turvallisuudessa mitään pahaa ole kunhan siitä ei muodostu itsetarkoitus koko hammassa. Tuota turVallisuutta, sitä oikeastaan . ajetaan takaa suunnis-

tustouhussakin sillä kompassia oikein käyttämällä tietää sukeltaja melko tarkoin paikkansa veden alla ja välUyy näinollen mm pitkiltä ja hankalilta uintimatkoilta tyhjän laitteen kanssa. Tätä paikantamistaitoa voidaan kehittää ainoastaan harjoittelemalla ja siihen tarkoitukseen kelpaavat vallan hyvin sukellussuunnistuskilpailut, tai päästäksemme itse asiaan harjoittelu em kilpailuja varten. Ahvenistonjärvessä on ollut jonkinlainen harjoitusrata jo vuodesta -63 lähtien ja sitä on parannettu vuosi vuodelta milloin millä~in tavalla, mutta kunnollisen peruskartan puuttuminen on tehnyt aina radasta senverran epätarkan, että selittelyihin on ollut aihetta. Kesällä Hämeenlinnan kaupunki kartoitti alueen uudelleen ja tätä hyväksikäyttäen päätimme jälleen kerran uusia koko harjoitus- ja miks'ei kilpailuradankin todella "vedenpitäväksi". Kerhomme jäsenistä varsinkin Harri Manninen paneutui asiaan ja onnistui pitämään meidät toisetkin vauhdissa niin, että muutamien suurempien talkoiden jälkeen, joissa hakattiin kiintopisteitä kiviin, poijutettiin rataa, kanniskeltiin mittauslaitteita ympäri järveä, (kaupungin mittausinsinööri hoiteli mittaukset) mittailtiin ja merkkailtiin putkia jne, oli kaikki selvää paitsi, että olimme vailla tärkeintä, nimittäin karttaa. No Harri ja mittamiehemme uhrasivat vielä pari viikonloppuaan ja asia oli hoidettu siihen malliin, että meillä on mitä mainioimmat kartat 1: 500 ja 1 : 2000 (kuva1). Kaikki neljätoista pistettä näyttävät täsmälleen samanlaisilta pinnan alla (kuva 2) lukuunottamatta tunnuskirjainta, josta selviää mihinkä rastiin on onnistunut "törmäämään". Valmista siis tuli, tosin juuri ja juuri ennen jääpeitettä, mutta keväällä häiden lähdettyä on kaikilla halukkailla mahdollisuus kokeilla "onneaan" kompassin ja kartan avulla tai miks'ei il-

mankin, jos siltä tuntuu. HarjoItuskarttoja, paineilmaa ja mahdollisesti "härvelikin" järjestyy paikan päällä, joten ottakaapa onkeenne tai harppuunaanne ja pistäytykää "harhailemassa". Suunnistusterveisin Reijo Viiala Vesipedoista HARJOITUSRASTI B

... I

TURUSSA TAPAHTUU ... SVUL: n Varsinais-Suomen piirin VAeli UPPOPALLOMESTARUUSKISAT Impivaaran uimahallissa 20.03.1976. 1. Saaristomeren Sukeltajat l 4 pist., 2. Saaristomeren Sukeltajat 112 pist., 3. Salon Simput 0 pisto Ottelutulokset : SS 1- Simput 14-0 11-1 SSI - SS" SS 11- Simput 12-0 Pistepörssi : 1. Kojonen Eero 6 pist. (1 pist.1 kori), 2. Ljungqvist Lauri 6 pist. ,3. Raatikainen Juha 6 pist., 4. Wirman Kari 4 pist., 5. Kaskinen Kari 3 pist., 6. Kivitila Elias 3 pist., 7. Lukkarinen Pekka 3 pist., 8. Aho Reijo 2 pist., 9. Sarvanto Kauko 2 pist., 10. Tuomi Pertti 1 pist., 11. Saarinen 1 pist., 12. Laine Markku 1 pisto Voittajajoukkueessa SS 1: ssä pelasivat: Tuomi Pertti (kapt.), Kojonen Eero, Ljungqvist Lauri, Raatikainen Juha, Kaskinen Kari, Kivitila Elias, Paaskunta Erkki.

-----------------------------URHEILU

KORT

SUKELTAJA

SAMMANFATTNING Toimitusneuvosto

Ordföranden konstaterar isin spalt att det gamla problemet med informationen tili klubbarna är en svår fråga. Det får inte vara så att klubbarna är tili för förbundet. A andra sidan kan heller ingen förvänta sig att allt skall funktionera om inte alla på tältet sänder in nödigt material i tid. En positiv sak är att anslutningen tili SVUL,s (FRIF)kretsar runt om i landet nu tagit fart. Se tili att också Dln klubb ansluter slg. Då får vi vår stämma hörd. Huvudredaktören gör oss uppmärksamma på det viktig problemet med återväxten. Vi måste nu på allvar få de unga med och på förbundsnivå bygger man som .bäst upp systemet enligt Nordiskt mönster. Redaktionssekreteraren viII ha material! Kom ihåg att också andra dykare gärna viII höra om a/lt det trevliga Du upplever under sommarens dykningar. På sidorna 4- 6 redogör Ora Patoharju för konservering av gamla gjutjärnskanoner.Redan år 1926 kom konservator Kenttämaa på en bra och användbar metod. Det dröjde dock tili 1960-talet innan konserveringen tog fart på allvar. Händelseförloppet är i korthet följande: I gammalt gjutjärn finns a/ltid stora mängder grafit som tillsammans med järnet undergår elektrolys. Då löser sit järnet i joniserad form och smånlngom har vi blott grafiten kvar. Så länge det finns aningen järn i massan kan man dock ganska lätt uttöra konservering. Konservering kan ske enligt två huvudlinjer. Det porösa materialet torkas i syrefritt rum samt inpregneras därefter med ämnen som sluter porerna och ger mekanisk styrka. Den andra metoden är att åter-reducera järnet tili metal!. För detaljerat studium rekommenderas översättnlng. Sido 6-7 Ar parandningen gammalmodig? "Octopus" kallas ett system dar dykarapparaten har två (eiler flere) regulatorer så aft två dykaie helt bekvåmt kan andas från samma apparat. Systemet är starkt på kommande j USA där man delvis fördömmer parandningen som Den kan ha räddat många liv - men hur många har gått förlorade? Diskussionen är mångtacetterad rekommenderar detta som någon klubbkväll. På sld 8 frågar Henrik Renvall om Du är klar tör dykarsäsongen 1976? Hur är det med hälsan, träningen och formen? Kommer Du rätt ihåg hur man ger konstgjord andning? ",et Du när, var, hur man ger syre? Frågetecknen hopar

slg. Minns också dykarbojen. I grunda, hårt trafikerade vatten är det viktigt att man vet exakt var dykarna befinner slg. Sid 11 Regler tör UV-fiske. Rekommenderas fullständig översättning. Från skolningen rapporteras att man väl kan ta Nordiskt Dykarbevis utan att höra tili förbundet men att priset på Iicensen då är 60:-. Första klass beviset och vägen tili det har något förändrats. Man har rätt att tentera för vårt högsta bevis också på basen av många dykartimmar. Här har a/ltså bestämmelsen om dykarår fallit bort. Om du bevisligen har minst 70 timmar dykarpraktik i öppet vatten kan du tenta. Sidorna 12-13 Fullständig förteckning över klassfordringarna. Låt översätta tullständigt! Sid 14 regler för VA-polo. Sid 15 fortsätter utredningen av klassfodringarna. Sid 16. Dykarläkarna slår ett slag tör dyksäkerheten och fäster uppmärksamheten på dålig allmänkondition. Klubbarna kan bäst genom konditionsträning i form av tensimning bidraga tili dykarens såkerhet i vattnet. För tävling klubbar emellan har Orion uppställt ett evigt vandrande pris som gäller fensimningens olika grenar. Redan nästa säsong tävlar vi inomhus om detta pris. På sid 17-18 ger säkerhetssektionen några allmänna riktlinjer. Oversätt! Sid 19. UV-orienteringsjippo i Ahvenisto 15 maj. Fin bana och goda instruktörer. Utrustning finns, på platsen. På kvällen stor understödsfest. Anmäl dig senast en vecka före. Tel. 921402561, 90-574288, 917-21976. Alla med! Redaktionen meddelar att den som Inte får tidningen absolut bör granska huruvida rätt adress är insänd tili törbundet. Hela klubblistan är onödlg, sänd bara förändringarna. Inbjudan tili Murena-Cup i Borgå skärgård. Orienteringstävling 22 maj. Sid 20. Berättelsen om vraket "Alfred" vid Vänö. Oversättning rekommenderas. På sid 21 en beskrivning av Ahvenisto samt tävlings resultat Sld 24. för dykarlärare. Låt översätta. Som Du ser innehåller denna tidning mycket information inom sport och ut· blldning. Bevara därför detta nummer noga. Henrik Rosenius

ORA PATOHARJU PENTTI PUHAKKA HENRIK ROSENIUS HENRIK RENVALL MAURI VALLEMA ERKKI METSÄVUORI Päätoimittaja 'Erkki Metsävuori Kaerlantie 8 D 48 20360 Turku 36 t. 921-333600 k. 921-387750

Toimitussihteeri Vesa Eronen Saarijärventie 14 C 12 40200 Jyväskylä 20 Puh t 941--12980 k 941-214471

Ilmoitukset Tellervo' Rouhialnen Pietarink. 16 B 35 00140 Helsinki 14 90-175844 Hinnat Vuosikerta 1/6 sivu 1/3 sivu 1/2 sivu 1/1 sivu Lisävärit

30 200 290 530 660 200

mk mk mk mk mk mk

Suomen Urheilusukeltajain Liiton äänenkannattaja. Ilmestyy 4-6 kertaa vuodessa. 'Kustantaja Suomen Urheilusukeltajain Liitto ry. Lehteen tarkoitetut kirjoitukset on osoitettavatoimitus-slhteerllle. Lehti postitetaannlllle rekisterOldyille sukettajille joiden osoitteet kerhot ovat toimittaneet liitolle Ja joiden jäsenmaksut on maksettu. Muuten on lehteä saatavana postiennakolla Liiton toimistosta. Toimitus jättAA kirjoittajille vastuun heidän mlelipitelstään. Liiton toimistonhoitaja Lel'a Jakobsson puh. toimeen 418611/157 os. Suomen Urheilusukeltajatn Liitto ry., Topeliuksenkatu 41 A 00250 Helsinki 25.

laatua ja varmuutta ...

-+c

GSD SERENA maski, mk 52,00 ANA TOMICK snork . mk 20,00

NAVY SWIM räpylät 42-44, 44-46 mk 100,00-110,00

NEPTO SAMURAl veitset, K-2, K-3, mk 65,00

C-LITE I ja II valaisimet, alkaali- tai ladattavat paristot. 10,000-

100,000 ISC mk 185,00-495,00

SOS Helium, SOS 70 Fiat syv .mittarit mk 165,00-110,00 SOS Dekomittari "K" mk 245,00

IKELITE va-kamerakotelot ja varusteet; Canon, Nikon, Sronica,

Hasselblad y.m. mk 850,00-1 .850,00

TIEDUSTELE UUTTA HINNASTOAMME JA ESITTEIT Ä SEKÄ V ÄRIJULlSTETT AMME . POSTIMAKSUNA 0,70 p. MERKKI LlITETT Ä VÄ. KAIKILLE LAITTEEN OSTAJILLE ILMAISET ILMAT 01 . 05 . 1976 ALKAEN. iC · Saatavana toukokuun lopussa.

SUOMESSA:

NEPTOSUB

OY AB

TEHTAANK. 13, 00140 HKl 14 PUH. 627770

Kouluttajien vaatimukset Sukeltajien määrän kasvaessa, kasvaa myös koulutuksen tarve. Itseopiskelu tai kirjekurssi kun ei ole oikea tie vedenalaiseen maailmaan. Tähän asti on koulutus ollut puhtaasti kerhojen sisäinen asia. Kurssit ovat olleet tasoltaan hyvinkin vaihtelevia. Yhdenmukaistaakseen koulutuksen asetti SUSL toimikunnan tutkimaan ja laatimaan kouluttajille asetettavia vaatimuksia. Toimikunta otti lähtökohdaksi CMAS: n kouluttajaohjeet, jotka perustuvat luokkasuorituksiin, joiden lisäksi tulevat eri tasoiset kouluttajakokeet. Nämä vaatimukset esitettiin v -73 johtokunnalle ja vuosikokoukselle, joka hyväksyi ne käyttöön.

Kerhokouluttaja Kerhokouluttajan vaatimukset: - vähintään 18-vuotias - suoritettu PM-Iuokka Tehtävä: antaa snorkkeliluokan tasoista koulutusta ottaa vastaan snorkkeliluokan suoritukset toimia apukouluttajana sukelluskurssilla Kerhokouluttajan valinta ja tenttaaminen: sukelluskoul uttaja suorittaa kokelaan tietojen ja tait'Ojen tenttaamisen. nimityksen suorittaa luokkatarkastaja.

Yleistä: kerhokouluttaja on oikeutettu kantamaan kerhokouluttajan tunnusta: 2 luokkatähteä ja niiden alla keltainen nauha, jonka mitta on SxSO mm kerhokouluttajan on hankittava kouluttajakortti ja pidettävä se ajantasalla. kerhokouluttajat kortistoidaan SUSL: n kouluttajakortistoon. ellei kahden vuoden aikana osallistu koulutustoimintaan, koulutusvaltuutus lakkaa ja tunnus on poistettava.

Su kelluskouluttaja Sukelluskouluttajan vaatimukset: On suorittanut SUSL: n sukelluskouluttajan kurssin tai tenttinyt vastaavat tiedot. - alin ikäraja 21 vuotta. - on suoritettu I-Iuokan sukeltajantodistus. toiminut kerhokouluttajana tai apukouluttajana. suorittanut käytännön ja teorian opetus näytteet joihin liittyy myös avovesikoulutus. Sukelluskouluttajan valinta ja tenttaaminen: tentin vastaanottaa 2 luokkatarkastajaa, joista toinen "vieras" tai sukellusneuvoston jäsen kouluttajan nimeää SUSL: n koulutusjaos neuvostolla on veto-oikeus Tehtävä: toimia sukelluskurssin teoria- ja sukellusopettajana ottaa vastaan kerhokouluttajan tentit suorittaa snorkkeli- ja PM-Iuokan suoritusten vastaanottoja toimia sukellusvanhimpana Yleistä: sitouduttava suorittamaan koulutus SUSL: n koulutusvaatimusten mukaan.

sukelluskouluttajalla on oikeus käyttää luokkatähtiensä lisäksi 2 luokkatähtien alla olevaa keltaista nauhaa joiden koko on SxSOmm sukelluskouluttajat kortistoidaan SUSL: n kouluttajakortistoon. ellei kahden vuoden aikana osallistu koulutustoimintaan, koulutusvaltuutus lakkaa ja tunnus on pOistettava.

Luokkatarkastaja luokkatarkastajan vaatimukset: toiminut sukelluskouluttajana vähintään S vuotta vähintään 26 vuotias ottanut osaa aktiivisesti SUSL: n sukellus- ja koulutustoimintaan luokkatarkastajan valinta: valinnan suorittaa tuomaristo, johon kuuluu: 1 koulutusjaoston edustaja, 1 sukellusneuvoston edustaja, 1 luokkatarkastaja ja 1 sukelluslääkäri (lääkäri voidaan korvata luokkatarkastajalla) tuomaristo voi kutsua kokelaan kuultavaksi luokkatarkastajan nimittämisen suorittaa SUSL: n johtokunta neuvostolla on veto-oikeus nimityksessä Tehtävä: ottaa vastaan PM-Iuokan kokeet ottaa vastaan I-Iuokan kokeet vahvistaa kerhokouluttaja nimitykset ja ilmoittaa ne kortistoitavaksi. toimii leireillä sukellusvanhimpana valvoo alueensa kerhojen koulutustoimintaa Yleistä: Kuuluttava SUSL: n kuuluvaan kerhoon . ja seurattava alan kehitystä Sitouduttava suorittamaan koulutus SUSL: n vaatimusten mukaan. Luokkatarkastaja käyttää tunnuksena luokkatähtien lisäksi 3 kapeaa nauhaa SxSO mm. Ellei kahden vuoden aikana osallistu Liiton ohjaamaan sukellustoimintaan, vastuutus lakkaa, ja tunnukset on poistettava.

Kokkola 1976 Keski-Pohjanmaan Kirjapaino- Oy