Urheilusukeltaja 1975 4

·0,

.~:• ~

I

...

•

&

URHEILU

•

"0

•

·"0."•••

•

•

UKELTAJA

Lokakuu

N:o 4 1975

... ja lisäksi miHatilaus· palvelumme

u

'75

URSUIT '75 mallit ovat tyylikästä suomalaista jälkeä kokonaisuutena, ja pienintä yksityiskohtaansa myöten. Ja korkealaatuiset URSUIT'it valmistetaan maailmankuulusta RUBATEX materiaalista. Kymmenvuotinen kokemus takaa ammattitaitoisen jäljen. Mutta huolimatta korkealaatuisuudes1aan URSUIT'it ovat edullisia hinnaltaan. Niiltä istumisilta vaan kokeilemaan mukavia URSUIT'eja. Vaikka koko perhe. PS. Muistattehan myös mittatilauspalvelumme.

URSUK jälleenmyyjät: Partio-Aitta Oy Helsinki, Urheilu Saarinen Lahti, Freetime Shop Oy Turku, Pyörä kellari Oy Turku, Helmer Karlsson Oy Porvoo, Erä-Urheilu Joensuu, A. Parkkola & Kni Lappeenranta, City Kulma Kemi, Urheiluliike Pallo Vaasa, Kalastus ja Venetarvike Rauma, E. Hatakka & Kni Imatra, Urheiluaitta Oy Kokkola, Kone Akro Tornio, Asel E. Jalonen Salo, Esine ja Venetarvike Kuopio, Harrastekeskus Tampere, Laakson Urheilukauppa Salo, UrheIlukeskus Nokia, Hangon Urheilu Hanko. E. Viitanen Hanko, Keskusmarket Raahe, Eräkettu Mikkeli, Urheilu Uimonen Varkaus, Urheiluväline Kauniainen, Urheiluliike B. Borg Tammisaari, Sura & Kni Uusikaupunki, Retkeilyllike Kotka, Urheilu ja Tekstiili Kuusankoski, Urheilu ja Tekstiili Seinäjoki.

URBUR

Rauhankatu 5 20100 Turku 10 puh. 921-337790

PUheenjohtajan palsta Onnistunut sukelluskausi on melkeinpä vierähtänyt ohitsemme. Sukellusväki on siirtymässä hiljaisempaan sukelluskauteen jolloin kerhojen aktiivisuus muuttuu sukelluskurssi- ja kuntotoimintavoittoiseksi. Valitettavan moni pieni kerho jonka toiminta rajoittuu kesäkauden sukellusretkitoimintaan vaipuu talviuneen. Tässä vuodenajanvaiheessa tarvittaisiin, pieniä kerhoja ajatellen, kerhojen välistä yhteistoimintaa jonka avulla kerhot saisivat aikaan kurssi- ja kilpailutoimintaa. Lääkkeen nimi on tehostettu sukellus-PIIRITOIMINTA. RyMykää pikaisesti rakentamaan aktiivisia sukelluspiirejä, Turun hyvään malliin. Liiton johto on' toistamiseen voinut todeta miten heikosti olemme onnistuneet innoittamaan liittomme jäsenkerhot SVUL: n piirien jäseniksI. Vain

Toim itu SS ihteerUtä Kesä on mennyt ja lopultakin tuli yksi "puatin" kuva. Todennäköisesti kerhoja ei kiinnosta esitellä veneitään. Tämä hommeli tuntuu väliltä aivan karjakon työltä. Kaiken, tai ainakin melkein, saa lypsää. Vielä kerkiää seuraavaan numeroon ettei menisi ylivuotiseksi. Toivotaan, toivotaan! Lehden tekijöiden puolesta olisi mukava saada kilpailuselostukset ja tulokset lehdelIekin, ja ehkä vielä kilpailujen järjestäj iltä. terveisin

~Q. Sisällysluettelo 10. 10. 1975 Siv Puheenjohtaja Prästö-Ieiri Sukeltajain Meritaitokil5 pailu -75 6 PM-tason uppopalloa 7 Saksalaisvieraita Vesik8 ko-cupissa 9 10-11 Kalastuksen SM Hangö Cup 12 Underwater -75 13 Suunnistuskilpailut Por14 voossa 16 Räpyläuinti 17 Merlsaukot Norjassa 19 Upinniemi 1975 Ko'rt sammanfattning Sukeltaj~n painovyö

3

4

Kansikuva: "Schillerin"

Veikko masto

Wahlroos 18:m:ssä

,

SVUL piireihin kuuluvien kerhojen jäsenet lasketaan liiton jäseniksi ja sen mukaan meille myönneWn opejusmlnisteriOn apurahoja. Jokin laAke tAhln erittäin merklttäväln PU!Jtte;eseen on meidän yhteisesti löyde:ttav.A. Toivon eUa lAsenemme volshiat ottaa rakentavaa I<anlaa -tahln kysymykseen syyskokouksessamme' marraskUussa. ToJmls~tössamme, on tapahtumassa muuto·k sla. Tolmlstos'ihteerimme ~al­ sa Nuoramo on siirtymässä pois Uiton tehtåvlst~. M,a~rasku un pu olesta välistä lähtien HitoHamme on oma tOlmistohuone .SVUL talon seitsemännessä kerJl'o'ksessa. Vähitellen tiedämme kuka tulee olemaan tuleva toim istonhoItajamme jokaholteree liittomme asioita puolipAlvatolmlsestl. Olemme vakuuttuneita siltA etta olemme tälla· tavoin sllrtymlssä askeleen eteE!npäln kohti tehokkaampaa toHnistopalvelua. Liitto tarvitsee toimivan toimiston ohella myös hyvän johtokunnan. Liiton johto toivoo jäseniltä vilkasta osanottoa syyskokouksessa missä jälleen kerran punnitaan liittomme henkisiä resursseja ja rakennetaan liittomme tulevaisuutta. Siksi joukoUa (kaikki kerhot) mukaan rakentamaan johtoa. Äskettäin maailman sukellusliiUo CMAS piti kokoustaan Tukholmassa. Merkittävimmistä päätöksistä haluaisin mainita seuraavaa: On pitkään tuntunut että sukelluksen johtoon ei mahtuisi muuta kuin vain , eritasoisia sukelluskouluttajia. Siksi hyväksyttiin ehdotus jonka seurauksena on tulevaisuudessa sukellustoimIntaa yleensä johtamassa sukellusturvallisuuteen ja -toimintaan erikoistuneet sukelluksenjohtajia. He ovat täysin rinnastettavissa sUkelluskouluttajiin ja heidät koulutetaan kaikilla sukellusto/minnan kannalta tärkeillä aloilla, kuten merenkulkuopin, turvallisuustoimenpiteet, sukelluksen johtaminen, erilaisten sukellustehtävien organisoiminen jne. Päätös oli erittäin tervetullut ja siirtää täten urheilusukelluksen painopisteen muutaman piirun pois sukelluskoulutusvoittoisuudesta antaen jo koulutetuille sukeltajille enemmän turvallisuutta ja mahdollisesti sisältöä sekä mielenkiintoa sukellusreissuihin. Sukelluskoulutusta yritetään tulevaisuudessa paremmin koordinoida muodostamalla kansainvälisen sukeltajain kouluttaja-raadin. Tämän elimen puitteissa eri maiden sukelluskouluttajat vaihtaisivat kokemusta ja voitaisiin paremmin jakaa suurten sukellusvaltioiden kokemuksia. Kokouksessa päätettiin myös että sukellusliiton jäseneksi voi tulla liitto joka toimii yhdistyneissä kansakunnissa tai muun vjrallisen maailmanlaajuisen järjestön hyväksymässä jäsenvaltiossa. Lisäksi liiton tulisi olla maan virallisesti edustamaan valittu liitto. Tämä merkitsi sitä että Skotlanti ei päässyt CMAS: n jAseneksi. Seuraava maailman sukellusliiton kokous, mihin j okainen sukeltaja on tervetullut pidetään Australiassa kahden vuoden kuluttua. Kokouksesta on kerrottu muodostuvan mielenkiintoinen ja australialaiset ovat rakentaneet ohjelmaa kahdeksi viikoksi. Ohjelmaan kuuluu purJet'ldus pitkin isoa koralliriuttaa ja kokous pidetään suurella aluksella. Tältä kertaa tapamisUn syyskokouksessa. Hencca

Päätoimittajan ajate·lmia ... Kesä tuli Ja meni. Oli muuten sellainen kesä, ettei ken ties aivan pian toistu . Jokaine.n sai kaunista ilmaa rii ttämIIn. Mutta eihän se ole ainoa kri teerlo kesäst~ SukelluskesA 011 varmasti parhaita mitä on ,Ollut. Kerhojen, retket ovat olleet onnistuneita ja yhteiset tl1alsuudet hauskoJa. Pienellä kauhuIla odottamani kesalelrlkln saätlln valmIIksI. Leiri on ollut varmasti virikkeitä antava kes'k ustelun aihe kautta koko sukelluskansan. Jos leirillä ol'i hankaluuksia nIIn oli siellä ilon hetkiäkin. Monet vanhat kaverit tapasivat ja taas jälleen erosivat. Sukelluskuria arvosteltiin jo leirillä, mutta sukellettiinhan kuitenkin ",turvallisesti. Turvallisuudesta puheenollen, tänä kesänä on jo tapahtunut hälyttävän paljon vahinkoja, ja varsinkin järjestäytymättömien sukeltajien parissa. Herrat kouluttajat ottakaa nyt onkeenne ja paneutukaa turvallisuuteen entistä enemmän. Meidän yhteinen velvollisuutemme on painottaa turvallista sukeltamista joka paikassa. Toinen velvollisuutemme on tehdä kaikkemme saadaksemme villit sukeltajat kerhojen puitteisiin. Turvallisuus kun on yhteistyötä, ja yhteistyöstä me hyödymme kaikki. Yhteen hiileen puhaltarnista vaatii myös liittomme toiminta. Sarka, jota me poljemme ei ole helppo, mutta repimällä emme saa mitään aikaan. Kentältä kuuluu joskus soraääniä ja esitetYn vaatimuksia. Terve kritiikki on tervetullutta ja vaatijoIlle totean vain, m ikäli jotain vaaditte niin selvittäkää ensin ItseJlenne oletteko myös kantaneet jo sen rakentavan kortenne kekoon. Me olemme taas kerran siinä tilanteessa, jossa tehdään kuluneen kauden "tilinpäätöstä" ja henkilövalinnat liittomme johdossa ovat edes$ä. Harkitkaa tarkoin muutoksia, kannattaako niitä tehdä, saammeko uusia tilalle vai emme. Muutama pitkään mukana ollut on jälleen lähdössä, löydämmekö edes heidän tilalleen uusia. Sanotaan, että huipulla tuulee, mutta olemmeko niin Iyhytjännitteisiä, että emme osaa valita vetäjiämme kuin vuodeksi kerrallaan. Olisiko paikallaan jo kasvaa ulos lastentarha-asteelta. Mutta yhtä kaikki, katsokaamme eteenpäin ja toivokaamme, että mekin osaamme kasvaa ja kehittyä. Puhaltakaamme entistä enemmän yhteen hiileen ja yrittäkäämme saada "vauhti päälle".

3

vesi lisäsivät ihanuutta. Mudan haju lähti kait vasta viime viikolla tyttöjen puvuista. Melkoinen temmellys syntyi myös kun ohjelmassa oli PM-luokan merikokeet. Hetkittäin näkyväisyys oli nolla, mutta joten kuten sekin saatiin holdettua. Joku välkky yritti oikotietä, potkaisi valvojalta maskin silmiltä, ja löi tuplakympin laitteella ohimon auki. Kokemus sekin. Valvojan toteamus: laitekäsittelyä vaadittava enemmän jo koulutusvaiheessa. Leirin eri vaiheista ja "hengestä" tehtiin myös "filkka" joka tulee Telkkarista ulos joskus marraskuulla. Eläkää silloin leiri uudestaan iloineen ja murheineen. Aluspul?sta johtuen katkesi leiriItä selkä aikaisemmin kun oli tarkoit'us mutta siitä huolimatta saatiin arvokkaita kokemuksia vastaisen varalle. Ennakkojärjestelypuoleen on kiinnitettävä enemmän huolta. Varsinkin jollei toimita mannermaalla. Kaikki saarlstolelrit tuovat omat hankaluutensa peOlimmehan me ainoa mantereelta koliin. Nyt tällä' leirillä syntyneet pulmat toisin olevan ryhmä, joka sai sukeltaa eivät olisi olleet kaikki poistettavissa siellä. vielä edellisellä viikollakaan, koska ne Leirin aikana saatiin sukelIettua johtuivat osin henkilökysymyksistä kaikki ne alueet jotka "Mosse" Weber osin lauttalakosta ja ties miestä. Väähalusi meidän tutkivan. Mieliin painurlnkäsitykset ja kielivaikeudet vielä li,vat rinne- ja yösukellukset vielä lisäsisäsivät sotkua. Asiat muuttuivat niin vät ohjelmaamme. nopeasti ettei edes leiritoimikunta aina Kohokohdaksi muodostui parkki pysyn~lt mukana. PLUS-alle tehdyt sukellusretket. Alus Jos jollekulle jäi paha maku suuhun, makaa osittain kyljellään 18-36 m vedessä. Näkyvyys ei ollut paras mahdol- emme voi muuta kuin valittaa asiaa. Parhaamme ainakin yritimme. linen mutta suuri melko ehjä alus oli Suurin kiitos kuuluu kuitenkin niille sukelluskokemuksena varmasti vaikutmonille leirlläisille jotka hankaluuksistava. ta huolimatta kantoivat oman kortensa Leiriläisten vaihtelevasta sukellusyhteiseen kekoon. Muutamien työpakokemuksesta huolimatta selvittiin retnos oli sitä luokkaa, että leiritoimikunkestä kiitettävästi, ehkäpä kovahko sunan puolesta haluan erityisesti kiittää. -kelluskurikin oli osaltaan vaikuttamasLeirin "Luutnanttina" toiminutta Hasse sa asiaan. Aluksista ankkuroitiin kokJokea, "Kokkolan Kehää" leirialueella kolalaisten Virve hylyn päälle "RäpyIän" jäädessä kauemmas. Suurin osa ja varsinkin kaukaa tulleen "Virven" pasuoritti sukelluksensa "VirveItä" Virven nosta leirin onnistumiseksi. Hoitivattapaan", kuten sukellusvanhimpana han Merisaukot omaan laskuunsa toiminut Vesa Eronen asian ilmaisI. myös leirin yhteiset ajot Virven osalta. KirJureina toimivat Liisa ja Pentti Torik- EKI 2. kokenut joukko uhrautui myös ka kertoivat ilmankulutuslaskujen tuot- monta kertaa muiden hyväksi. "Räpylätaneen etelän su,keltajiJle melkei-n yli- läisistä" pitää ehdottomasti samassa pääsemättömiä vaikeuksia. Mutta yh- mainita kippari Vahala ja "ilmamestari" Tiittanen, joiden ansiosta toisen viikon teistyöllä niistäkin selvittiin. Kaikilta leirin sukelluksilta täytettiin koekäy- ilmantarve saatiin ratkaistua ja monta tössä ollut sukelluskertomuslomake, tiukkaa tilannetta hoidettua. Lämmin kädenojennus kuuluu myös Mosse joka osoittautui "käteenkäyväksi". JO leirin aikana kuului purinaa sukel-- WeberilIe Museovirastosta ja Nautilus lusjärjestyksestä. Oli huhupuheiden ' club : in pojille jotka sukelslvat kansmukaan liian militaristlmäinen . Puo- samme. Hupipuolella pitivät lippua korkealla lustuksena sukellusvanhimmiHe, toJunkala haitareineen, "Harmaasaukko" tean vain. Kun sukelluskokemus on "Pastori" Saarnio kitaroineen ja Matti puolestatunnista muutamaan sataan niin yrittäkääpä silloin järjestää "Iau: Karhu laulukuoroineen. Lisäksi ne monet, monet muut joimasukelluksia" turvallisesti. Sukellusden ansiosta saimme leirin "valmiiksi". vanhimm~t kun ovat kuitenkin lopuksi , Leirin johtajan ominaisuudessa havastuussa jos onnettomuus tapahtuu. luan lopuksi kiittää Kati Lagerstamia ja Hyvin läpiviedyistä sukt'lIuksista kannattaa vielä mainita tyttöjen suorit- Merita Lahtista joiden polku ei myöstama "kinosukellus" Kastelhoman kään ollut niitä helpompia, puhumattaslottsund issa. Anna-Liisa Patoharjun kaan Henkka Renvallista . Kuitenkin me kaikki yhdessä teimme valvonnassa suorittivat tytöt osansa, leirIstä sen mikä se oli . Kaikesta huOIiolosuhteissa jotka ovat suorasta~n ainutlaatuiset. Näkyvyys oli - 2 cm . mat1a uskallan sanoa. Se oli hyvä leiri! Vanha, käynyt muta ja puuromainen EKA

Prästö-Ieiri 4.-20. 7. 1975 Leirin pystyttäminen alkoi jo perjantai-iltana 4.7. Paikalla, olleiden muutamien leiriläisten yhteistyöllä pystytettiin yhteiset teltat ja aloitettiin "sosiaalitilojen" valmistelu. Samana ,Iltana alk61vat sitten myös vaikeudet. Bomarsundin Camping alueen hOitajat Ilmoittivat, että paikka on valittu väärin perustein ja, että on mahdollista leirin pakkosiirtärriinen heidän alueelleen. Neuvottelujen jälkeen päädyttiinsitten sopimukseen, jonka perusteella Prästön niemean saa jäädä 50 henkeä maihin, laivoissa asuvista ei ole väliä mikäli ovat rekisterirajojen puitteissa. Mikäli tätä ei ol.i sl leirin taholta hyväksytty olisimme joutuneet lähtemään alueelta. Vastap\Joli käytti painostuskeinona jopa suhteitaan Maakuntahallitukseen. Tämä pakkopäätös tiesi leirin jakamista joka oli omiaan hankaloittamaan leirin toteuttamista, sen leirin henkeen vaikuttamisesta puhumattakaan. Jokapälväiseksl rutiinitehtäväksi sitten muodostuikin leirin johtajan vahvuusi,lmoitus Camplng-alueen toimistoon ja "8päiväohjelman selostaminen leirlläisille". Yritimme hoitaa asian mahdollisimman hyvin, mutta siitä huolimatta saattoi Campingissa asuville jäädä kuva,että heitä sorsitaan, tämä ei kuitenkaan ollut tarkoitus. Ti lanne oli hankala mutta sille me emme voineet enempääkään tehdä. Päiväohjelmat saatiin suunnitelmien mukaan käyntiin joskin teoria puolella jouduttiin jonkJnverran 'improvisoimaan. Mutta kaikki ennakkoon ilmoitetut luennot saatiin pidetyksi. Luennot saivatkin koko leiriläisten joukon liikkeelle lapsista alkaen. Käytiinpä Campingalueeltakin niitä seuraamassa. Intressit vaan saattoivat olla matemaattiset. SUkelluspuolella pyrittiin samoin ai,nakin Yhteen retkeen joka päivä. Meille jaetut sukelJusalueet ja tehtävät olivat Museovirastolle arvokkaita, mikäli ne ei,vät sukeUuskohteina olleet parhaita m'ahdolJisia, niin on muistettava leirin uraa "Uurtava luonne.

4

Sukeltajain meritaitokilpailu 75 Tehtävä nro 0714 Venekuntanne ajaa mahdollisimman tarkoin oheista ajo-ohJetta noudattaen seuraavalle rastille. AJo-ohje I rastille Veneenne matkanopeuden tulee reitin aikana olla 6,0 solmua. Läht6aikanne läht6linjalta on 0840. Läht6linJana on STOR MELö-loiston vihreän Ja punaisen sektorin raja. 0 1. AJatte (7,S) väylää pohjoiseen kunnes ts SKOGHOLMIIn on 046 • 0 2. Käännytte TS: lIe 256 , Jota ajatte 27 mln SO seka S. AJatte paikassa tp=60 16,7', ).=21 0 58,1' olevaa kummella kohti 0,88 mpk:n matkan. 4. Käännytte TS: lIe 25Sö , Ja ajatte siili kunnes oikea keulasuunUmanna PURHAan on 0800 • 5. Ajatte tästä pisteestä MS: lIa 1620 15' Sellin länsipuolella olevalle väylälla. 6. AJatta tätä väylää etelään kunnes näette opastajan I rastille. Tällä ohjeeJla alkoi sukeltajien meritaitokilpailujen toisen kilpailupäivän matkaosuus Airiston Matkailuhotellin venesatamasta. Edellisenä päivänä, perjantaina, oli kuitenkin jo kokoonnuttu yhdentoista venekunnan voimalla Airistolle ja suoritettu koko joukko kilpailutoimikunnan laatimia tehtäviä. Kilpailujoukkueiden'nimeämät sukeltajat olivat ehtineet sOkkosukeltaa, viestittää toisilleen vedessä ja vaihtaa pohjassa laitteita. Kun sitten lisäksi sukeltajien varusteet tarkastettiin ja kaikkien venekuntien venevarustus katsastettiin, olikin jo aika siirtyä yleisesti vapaaseen ohjelman suoritukseen. Veneiden katsastuksen suorittivat muuten merivartijat uudelleen maalissa. Yleisesti tehtävistä suoriuduttiin mukavasti. Varusteet olivat kunnossa, eikä "vartiostokaan" suurempia puutteellisuuksia havainnut. Sensijaan sukellusvarustustarkastuksessa ilmeni nostoliivien vähyys. Vapaaohjelmaisen perjantai-illan jälkeen varhainen herätys lauantaina. Kiireiset aamutoimet päättyivät lähtöhetkellä jaettuihin kirjallisiin sukellustehtäviin sekä ajoohjeisiin ensimmäistä osuutta varten. lisäksi sai kukin venekunta tukun· valkoisia kirjekuoria, jotka sisälsivät kukin yhden rastin koordinaatit, jotta vaikeissa tilanteissa olisi mahdollista ainakin saada paikka, jonne tulisi saapua. Avatusta kuoresta sitten tuomaristo sakotti miinuspisteillä maalissa. Reittiä ei siis ollut pakko ajaa annettujen ohjeit-

ten mukaisesti, vaan sen voi siis "ostaa". Niin sitten varhaisten aamupäivätuntien kuluessa Airisto tyhjeni tasaisin välein lähtevistä venekunnista. Edessä jokaisella oli ennen kokematon kilpailu sekä merenkulun että sukelluksen ja saariston tuntemuksen merkeissä. Viimeiseksi muuten tyhjään satamaan jäi ainoastaan potkuriakseliaan korjailemaan huono-onninen Beulah. Kilpaan mukaan lähteneet joukkueet koostuivat kaikkien turkulaisten sukelluskerhojen veneiden lisäksi meripartiolaisten sekä useiden harrastajien muodostamista pienemmistä venekunnista. Kilpailu kesti siis varsinaisesti vain yhden päivän, mutta sen toteuttamiseksi oli kilpailutoimikunta, Risto Konttinen, Asko Laite, Kenneth Wiklund ja Bjarne Olander, tehnyt todella useiden päivien työn. Se mihin kilpailulla pyrittiin ilmenee mainiosti SVUL: n Varsinais-Suomen piirin urheilusukellusjaoston kutsuman kilpailutoimikunnan mietinnöstä: "Kilpailusta on pyrittävä tekemään moniilmeinen, ehkä vuosittain toistuva, kehittyvä "tapahtuma". Jokaiseen kilpailutehtävään tulee pääaineksenaan si· sältää toimintaa,. jota harrastetaan kilpailun ulkopuolellakin. Suoritusten tulee liittyä valmiuksiin, joita sukellusharrastus normaalisti edellyttäA, ja vaaditun tason tulee olla sellainen, ettA

se riittää takaamaan sukeltajalIe tyydytyksen ja turvallisu uden, Uusten virikkeiden antamiselte pannaan erityistä painoa. Koulutukselli nen tavoite on osanottajien taitojen, tietojen, asentel,.. den ja aktiivisuud,en kehittäminen seuraavilla lohkoilla: sukeltaminen, merenkulku, saariston tuntemus ja pelastustoiminta. Pyritään siis osoittamaan pakollisten kuvioitten hallinnan tärkeys ja välttämättömyys Ja toisaalta pyritään antamaan uusia virikkeitä. Tapahtuman yleisilme on pohjaltaan asIallinenmutta samalla leikklm'lellnen ." Nämä pyrklmy,ksensA ja tavoitteensa tolmlkuntaöli todella toteuttanut ja osanottajat, saivat suorittaa työntäyteisen päivän kAydesstln Ilpl kIlpailureittiä, JOka polvel1l pitkin Saaristomerta pAättyen lopulta Turun kaupungin omi staman Nötön leirial uaen laituriin. Matkan aikana sekä rastei /la suoritettiin koko joukko tehtäviä, jotka vaihtelivat hylyn kuvaam isesta, meri teiden sääntöjen tuntemuksesta, sukellustehtävistä ja navigoinnista köyden pleissaamiseen ja saariston tarkempaan tuntemiseen. Lisäksi kilpailun tuomaristo kiinnitti huomiota myöskin alusten siisteyteen sekä miehistön toimintaan kiinnityksissä, rantaan tuloissa ja ankkuroinneissa. Alusten siisteydestä annettiin arvostelu sen salaa veneistä otetun kuvan perusteella, jonka joku tuomaristosta näppäsl veneiden kiinnittyessä maalissa laituriin. Yhteistä suoritusta varten· maalissa tuhlasi kilpailutoimikunta 500 penniä, joista kilpailujoukkueiden sukellusparit pelastivat ainoastaan runsaan viidenneksen määräajassa. Kastliinan heiton jälkeen vetäytyi tuomaristo laskemaan tuloksia ja kilpailijat sekä muut mukana olevat siirtyivät seuraamaan yllättäen paikalle saapuneiden merivartioitten tarkastustoimia kilpailujoukkueiden aluksissa. Päivä päättyi vapaaseen toimintaan iItanuotion merkeissä ja sunnuntain ohjelman sitten jokainen sai muotoilla vapaasti. Kilpailun jälkeen, sopivan sulatteluajan kuluttua teki kilpailutoimikunta kyselyn osallistujien keskuudessa saadakseen selville mielialat kilpailun suhteen. Saapuneista vastauksista ilmeni yleinen tyytyväisyys kilpaa kohtaan. Eniten kritiikkiä sai ehkä osakseen jaosto, joka ei ollut ohjelmoinut vapaavalintaista löysää aikaa, vaan ohjelma muodostui todella vapaaksi. Nyt järjestetty kilpailu on yksi esimerkki siitä miten monitahoista alueellinen sukellusharrastus voi olla. Sukelluksen lisäksi harrastukseen liittyy oleellisena osana runsaasti toimintaa, joka myöskin tuli.si hallita. Kilpailussa ei jaettu varsinaisia palkintoja, vaan voittajajoukkue sai lähinnä mittaamatonta kunniaa ja mainetta. TULOKSET 1. Sinihait r.y. Stella II 184,4 P 2. Caretta r.y. 164,3 p. 3. Pargas tumlare r.f. m/a Calypso 154,2 p. 4. Ml A Merisusi 152,0 p.

5

Muualta kuultua Sukelluskoulutusta liikuntavammaIsilIe

PM-tason UPPOPALLOA Vii'ikkeenä Kouvolassa 19-20. 4. -75 saavutettu uppopallon epävirallinen Suomenmestaruus päätti Joensuun Urhei lusukeltajien nuori uppopallojoukkue lähteä kokeilemaan ja oppimaan peliniksejä pohjoismaisten huippujen seurassa ja samalla edustamaan Suomea ensimmäistä kertaa tällätasolla uppopallossa. Alusta alkaen oli rahoituksen järjestäminen erittäin vaikea, jopa eräässä . vaiheessa näytti siltä, että matkaa ei pystytä suorittamaan, mutta eräiden joensuulaisten liikeyritysten sekä pelaajien omalla rahoituksella saatiin matka ja majoitukset järjestettyä. Koska suurin osa pelaajista on opiskelijoita, tuntui etukäteen vaikealta järjestää vapaata kouluista, mutta oppilaitosten rehtorit osoittivat suurta ymmärtämystä asian harrastajia kohtaan, myöntämällä vapaata kilpailujen ajaksi. Kilpailut käytiin kaksipäiväisinä Oslossa. Sarjan avasivat Suomi Tanska ja seuraavina Ruotsi - Norja sekä päivän viimeisessä ottelussa kohtasivat Norja- Tanska: Toisen päivän ottelussa kohtasivat Suomi - Norja sekä finaalissa Ruotsi - Tanska. Suomi - Tanska ottelussa näkyi alusta lähtien Tanskan ylivoimaisuus. Suurin yllätys oli meille jatkuva maalivahdin käyttö . Hyökkäyksen tullessa ei maal ivahti liikahtanut senttiäkään koriita, vaan torjui hyökkäykset paikallaan käyttäen erittäin kovia otteita. Kun maalivahdin ilmavarat loppuivat, hän vinkkas i tukimiehen alas maalia vartioimaan. Tanskalaisten (myöskin ruotsalaisten ja no'rjalaisten) hyökkäysten kulku oli myös totutusta poikkeava , sillä he hyökkäsivät ainoastaan kahdella miehellä, kolmannen ollessa tukim iehenä maalivahdin ja hyökkääjien välissä. Maalivahdin liikkumattomuus mahdollisti pitkät vedenalla olo ajat (n. 2 minuuttia)~ Tanskalaiset ja

6

ruotsalaiset kertoivat harjo:ttelevansa keskimäärin 4-kertaa viikossa n. 9vuoden ajan ja MM tanskalaisilla on 7eri harjoitusvastustajajoukkuetta 35 km: n säteellä. Nämä kaksi maata olivatkin huomattavasti edellä Suomen tasoa. Norjassa on uppopalloharrastus pyörinyt hieman kauemmin kuin Suomessa ja he olivatkin saman tasoisia joukkueemme kanssa. Tuloksista huolimatta oli joukkueemme yhteinen mielipide matkasta erittäin tyytyväinen. Toivottavasti pystymme Suomessa pikaisesti aloittamaan viralliset SM-sarjat ja muuttamaan säännösten pienet eroavaisuudet yhteispohjoismaiseksi ja kehittämään vierailuilla ja kilpailumatkoilla Suomen lupaavasti alkanutta uppopal10 harrastusta. UPPOPALLO TERVEISIN JOENSUUN URHEILUSUKELTAJAT

R.Y.

Ruotsissa on kokeiltu sukelluskurssin järjestämistä liikuntavammaisille. edistyminen oli yllättävän · nopeaa. Varovaisesti asetettu kolmen vuoden •tavoite saavutettiin puolessa vuodessa. Esimerkkitapaus on 16-vuotias vaikeavammainen Carin. Hänen on pakko käyttää kokomaskia, koska hänen Iihastenhallintansa on puutteellinen. Maskin yllpaine estää veden tunkeutumisen maskiin. Laite on hänelle liian painava, joten sen kantaa kouluttaja. Normaalia pitempi letku takaa liikkumisvapauden. Samalla kurssilla koulutetaan ei-vammaisiakin, joiden opiskelu edistyy nopeammin, niin että he voivat olla tovereilleen avuksi. Kuten muillakin sukeltajilla kruunaa vammaisillakin kaiken kauan suunniteltu sukellusmatka etelän vesille. (Sportdykaren 2/75)

SVUL -75 Urheilujaoksen aikomus oli esittää SVUL - 75 urheilujuhlassa todella hienoa räpyläuintia. Odotettiin sekä lännestä että idästä osanottajia. IImeisesUei asia mennyt oikealla tavalla perille koska ei yhtään ainuttakaan ulkomaalaista räpyläuimaria ilmestynyt. Yllättäen jouduimme täyttämään ty'hjät paikat omilla kyvyillämme. Tähän ei aika oikein riittänyt, vaan jouduimme tyytymään neljän räpyläuimarin esitysluontoiseen uintiin. Mitään varsinaista kilpai lua ei siis syntynyt. Odotimme myös TV - ryhmän ilmestymistä paikalle, vaan ei näkynyt. Mieli olisi siis voinut olla korkeammallakin kun Hencca asteli mikrofonin ääreen kertomaan liitostamme ja sen toiminnasta sekä selostamaan uintia. ' Kylpemään tulivat Kati Kaskim ies ja Hannele Spring, jotka kumpikin uivat 100 m pinnalla. Ajat heillä olivat 1 :05,6 ja 1 :05,4 siis varsin tasaväkinen uinti. Loppua kohti eivät ilmeisesti voimat enää riittäneet, sillä alku oli huomattavasti nopeampi. Vesa Raita ~i saman matkan aikaan 0:57,3. Hänelläkin vi imeiset kymmenen metriä olivat vaikeat. Vanha tuttu Antti Ahven oli läkähtyä omaan osuuteensa 50 m sukellusta + 50 m uinti pinnalla. Tupla piikki on kova pala uida Antin vauhtiin, varsinkin kun suurin osa, harjoittelusta on ollut 15 m: n altaissa. Alkuvauhti oli tosi tu ima mLitta aika ei tällä kertaa kuitenkaan ollut 0:52,1 parempi. Niinkuin mies itse sanoi , pitäisi säästää jotai n paluumatkaakin varten. Osanottajille suuret kiitoksemme . Perästäpäin kuuluu vielä hiukan muutakin, kunhan juhlan järjestäjät saavat kaikki päätökseen.

Tapani Toijonen

Sa ksa la isviera ita Vesiklto-cu pissa Tämänkeväinen uppopallon VesikkoCup Kouvolassa 19.-20.5. houkutteli voimien ja taidon mittelyynentisen vakiojoukon lisäksi länslsaksalaisjoukkueen Tauchsportclub MOlheim a.d. Ruhr, joka korjasi koko poHn. Paras suomalainen oli Joensuun t jrhe'il usukeltajat ja sitten Vesikot ja Calypso. Meikäläisille jäi ku itenk in hyvä maku suuhun. Jokainen joukkueemme pääS i pelaamaan vieraita vastaan . mitä pidettiin erittäin mielenkiintoi sena ja opettavaisena. Häviämistä ei ,'tarvinn ut kummastella, sillä vastustaja oli Saksan viimevuotinen mestari , jolla tänä vuonna oli vielä edessään loppuottelU. Vesikko-Cup pelattiin luonnollisesti SUSL: n voimassaolevien sääntöjen mukaan. Ilahduttavaa oli todeta , että joukkueiden pelityyli oli yhtenäistynyt. Viime vuonna jouduttiin paljon kE3Skustelemaan sekä ennen peliä, pelin jälkeen ja aika ajoin pel in kuluessakin taklaamis~sta, pall onhalti jan määritelmästä ym seikoista, joista eri kerh ollla oli toisistaan pOikkeavia käs ityksiä . Säännöthän olivat silloin vielä kokeilem~ttomat ja seurojen välinen kilpailuKosketus vähäistä. Käyty keskustelu ja vuoden pelaaminen sen päälle on tuonut asioihin selvyyttä, ja olemme ilmeisesti tavoittaneet jonkinlaisen pohjoismaisen linjan. Suomalaiset uppopallosäännöt ovat lähes tarkka käännös pohjoismaisista eli ruotsalaisista säännöistä. (Uppopallo on muuten mielestäni oikea nimi tälle pelille . Ruotsiksi ehkä uv-polo on paikallaan, mutta eikö se ole hiukan harhaanjohtava?) Valitettavasti otimme kuitenkin sääntöihimme joitakin kohtia, joita Ruotsissa noihin aikoihin kylIäkin suunniteltiin, mutta jotka .si.t ten eivät menneetkään läpi. Tästä johtuu muutamat erot säännöi ssämme: 1) Meillä varbituksesta tuom itaan vapaapallo , jota Ruotsissa ei tunneta. 2) Meillä palloa ei saa heittA! ilmassa eikä edes nostaa vedestä, mutta Ruotsissa se on sallittua. 3) Meidän sälnnöistämme ei käy selvästi ilmi, että j 0 u k k u e e n saadessa kolmannen varoituksen seuraa JUhy. Ruot.sin säAnnot täsmentävAt vielä, ettA jllhyHe lähtee ensi sijassa se pelaaja, Jolla on enemmän varoituksia. Jos lähtIjA ei näin selvll, IAhtee vIImeisen virheen tekijä. Pelaajien mlellplde tuntui olevan, että sääntöjä sl vielä kannata lähtea muuttamaan. Saattaa olla, ettA muutoksia tulee muualJakln . lImapelIn kieltäminen alnakln olisi palkallaan. Tiettävästi, sitä ei Ruotslssakaan liiemmin suosita. Siinä. altaan reunalla tuU pakostakin ajatelleeksi, miten uppopalloa saisi Suomessa parhaiten vleräytetyksl vlhän matkaa eteenpäin. KAvlslköhAn se näin? Li iton urheilujaosto JArjestää ensi talveksi valtakunnallisen uppopallosarjan . Kun on raamit, nIIn eiköhän joukkueitakin ilmaannu . Harrastuksen lisääntyessA valtakunnallinen cup kohtaa käytännön vaikeuksia. ,Muutenkin on aika siirtää toiminta seuratasoIta

liittotasolle. Tästä saattaisi kertyä myös jokunen urheil uptste Liiton tilille SVUL : ssa. J'okainen seura , joka vähänkin har:~astaa uppopalloa, lähettää sarjaan Jou,kkueensa. Al u.ssa on kovin helppo läh'teä mukaan, ennenkuin tasoeroja syntyy. Tuomarikoulutus käynnistetään . Nykyisin harvat tuomarimme likoavat päiväkausia yhteen menoon vedessä : Apua on luvattu RuotsinUitolta. Sikäläinen 'uppopallom ies Johan Hermelin tuntuu erikoisesti iloits'evan harrastuksen leviämisestä Suomessa ja on iImoi~tanut, ettätuomarikurssi n pitäjän saa ,I lman "Duuta Ruotsista. Norjan ensimmäisellä tuomarikurssilla oli 45 osanottajaa. Hermelinin avuliaisuutta kuvastaa sekin, että hän oli tulossa Vesikko-Cup'iin tuomariksi, mutta joutui viime hetkellä peruuttamaan matkansa, valitettavasti. Ruotsalaisten avulla pyöräht~isi käyntiin varmast i myös valmentajakoulutus. Asiassa kannattaisi kääntyä myös SVUL : n puoleen. " Hankitaan mahdol lisimman paljon pohjoismaisia kosketuksia . Ystävyys ja kutsukilpailut olisivat suhteellisen helpot järjestää. Ja sitten kun sarjan voittaja olisi selvillä, kruunaisi PMCup kaiken. Olihan Suomea kutsuttu PM-Cup'iin 10.5. Oslossa tänäkin vuonna, ja Joensuun nuorekas joukkue otti ja lähti opintomatkalle aukaise~ maan kerän päätä. Kansainvälistä , uppopallotoimintaa Euroopan mannermaan ja Pohjoismaiden välillä haittaa se, että Keski Euroopassa pelataan erilaisilla sään,.. nöillä.Tavallisimrnat ovat ns. saksalaiset säännöt (myös Ranskassa ja Belgiassa). Pelissä on 8 varsinaista pelaajaa ja 4 vaihtomiestä sekä varamies . ,Lentävät vaihdot. Aloitus maalin .jälkeen altaan reunalta, virheen jälkeen virtleen tekopaikalta . Näillä sUnnöillä pelattii n Veslkko-Cupin päätteeksioUelu Saksa-Suom i. Suomen joukkue 011 koottu ,suomalal;' sista kilpail ujoukkueista ja pel ipaikat Ja taktiikka sovittIIn altaan reunalla. Voittajan ' jätAn hikijan arv~ttavaksl. Joka

tapauksessa peli oli antoisa Ja miellyt'. ' tävä. ' Epäilys, että pieneen altaaseen ei mahdu yht'aikaa 16 pelaajaa ja paria tuomaria, osoittautui turhaksI. Pelaaj ien suuri määrä mahdollisti erikoistumisen (maalivahti, puolustaja, tukimies , hyökkääjä) ja tämä pUO lestaan lisäsi tilan tuntua. Pallo ja miehet liikkuivat kaikki in suunti in ja parhaimmillaan peliä voi luonnehtia sanalla "kolmiu lotteinen" . Eurooppalaisella tasolla tuntuu vallitsevan pyrkimys yht eisiin sääntöihin. Tähän yksimielisyys sitten päAttyykin . Otetaanko kansainväliset säännöt Pohjolastavai Keski-Euroopasta, siinä pulma. Suomen kannal.ta lienee tärkeintä niveltyä ensin ' pohjoismaisiin kuvioihin . Lopu llinen' tavoite olkoonkuitenkjn vähintä~n yhteiseurooppalainen uppopallo. Peli on niin ntlori , että sopivat kompr omissit on ajan mittaan löydettävissä. Yhdet säännöthän ne on jalkapallossakin. Olisin val mis rohkaisemaan seuroja solmimaan kans,alnvälis1ä suhteita ulkomaisiin sukellusseuroihin. Ainakin meidän pelinavauksemme tällä alalla oli erittäin rohkaiseva. TSC MOlheimin vierailu Kouvolassa ol i p iristävä sukeltajain tapaalllinen , Jossa kielimuuria murrettiin mitä moninaisim{Tlin k~ i ­ noin. Saksan Urheilusukellusliiton uppopallolaoston puh eenjohtaja Gerd , H. Schm, it~ vetirufinoidusti 19 hengen ryhm äänsä johon kuului 5 rouväakl n. Reininmaalaisen iloinen ja sananvalmis mieli o,l i räiskyvimmi llää,n sunnun;' tai-iltapäivänä ran tasaunalla. Jääsukellus kelpasi 'ko lmelle. Ainoa vaikeus oli saada yhtä heistä ymmärtämään, miksi vyötärön ympäri piti solmia köysi ennen jään alle menoa! Avantouinti oli suuri kansanhuvi saksalaisten ,keskuudessa.' Vieraat vaikuttivat mielestämme tyytyväisiltä. PuhuttavaaoU paljon - jopa niin paljon,ettäkeskenjäänyttä tarinaa päätetti.in jatkaa MOIheim issä 15.16.11 .1975. Vieraammejärjestävät näet si lloin joka vuotisen tapahtuman TauchertreHen InternationCiI. Siellä pEllataan lyhennetty uppopallokisa ja muu ohjelma on pääOSin "geselllges Zusammensein". Käsitin kutsun niin, että Suomesta voi lähteä mukaan, kuka haluaa. Sattuu vielä ni in mukavasti, että mainittuna aJkana on DOsseldorfissa Työtu rvallIsuusmessut, joka merkitsee huippuhalpoja matkoja. j

Vesikko-Cupin kler1opelklnto Ilhd6... kierrolle.

7

Kalastuksen Sm Vedenalaisen kalastuksen SMkil pailut pidettiin tänä vuonna Atussa, Paraisilla heinäkuun 26-27 päivinä. Järjestäjinä toimivat Pargas Tumlare rf. Harvat esi-ilmolttautum lset melkein saivat järjestäjät luopumaan koko hommasta ja peruuttamaan. kilpailut. Lopulta kuitenkin kansa heräsi nUn, ettA kahtena kil pallupälvAnä pertti 28 miestä 7 seurasta ottIvat ml1taa toisistaan Ja kaloista. Kilpailu kåsUtl 4 tunnin kalastuksen kumpanakin pAlvAnA. SameahkoScsa vedessA 011 runsaasti ka~ laa. Mainittakoon SM-kisojen kautta aikojen suurim man saallfn. Se on tAnA vuonna Risto Helklön saama 8,13 kgn hauki . Lisäksi saatiin 2,05 kgn painoinen ankerias. HenkllOkoh.talsessa kilvassa oli järjestys seuraava. 1) Ben Mattsson, Sinihait Turku 137 p. 2) Sven Blomqvist, Aqua Divers Hanko 80 p. 3) Juha Vanhanen , PingviinH Lahti 68 p. Seurakilvan voitti Sinihait : T & B Mattsson sekä ·P Koivu 177 p. Toiseksi tuli Pingviinit : J Vanhanen, J Harmaa ja J Meriläinen . Kolmanneksi Aqua Divers: S Blomqvist, S Helander ja U Lindström 144 p. Urheilujaos esittää järjestäjille kiitokset . hyvin läpi viedy istä kisoista. Toivomme ettäkerhot jotka haluaisivat järjestää kilpailuja jossain lajissa eivät empisi vaan soittaisi meille vAl ittömästi. Muistakaa että ensi vuoden kilpailukalenteri lyödään lukkoon jo tänä syksynä PM-kokouksessa joka pidetään Helsingissä. Haluamme myös vakavasti muistuttaa kilpailijoita esi-ilmoittautumisen tärkeydestä. YriHäkää hemmetissä ilmoittautua ajoissa. Jos n imittäin järjestäjät ovat ajoissa lähettäneet kutsunsa ja vielä tilillepanokortin muodossa lehteen niin eiköhän silloin kilpailijankin pitäisi keritä maksamaan ajoissa. Jos ei maksu jostain syystä onnistu riittää puhelinsoitto varsin hyvin.

FM i undervattensfiske De finska mästerskapen i undervattensflske hOlls detta år på Attu 1 Pargas. TAvllngarna gick av st·ap·eln 26-27 j ull och arrangerades av Parges Tumlare rf; De tA fOrhandsanmatningarna gjorde att tAvllngen var nAra att Inhiberas. Sent omslder vaknade dock de tiskelntresserade dy.Kama så at1 tili slut 28 man från 7 oflka k~ubbar tpg mått av varann och flskama. Man tAvlade 4 Ummar respektlve dag. Det tanns gQtt om fisk I det något grumHga vaUnet. Bland tångst:erna kan nAmnas en g~dda på 8,13 kg och en ål på 2,05 kg . GAdcfan l som fångades av Risto HelkiO från Abo, Af den storsta fi sksom nå ... gonsln fång ats I FM-tävllogarnas historia. I den indlvlduella tAv1an var ordningsföljden följande . 1) Ben Matts-

8

23.

•

1975

JUH L IKISA TURUN IMPIVAARASSA PohJolsmald.en hlenofmmassa uimahallissa. SVUL:nVarslnals-Suomen Sukellusjaos tempaisee jälleen. Kilpailut ovat SM-tasoa ja pitävät sisällään ainakin seuraavia lajeja: -

Räpyläulntl: Karkki matkat Vapaasukellus: Miehet 50 m Naiset 25 m Laitesukellus: Laite eri osineen vapaa, kunhan vain on Suomessa hyväksytty

Kilpailu suoritetaan CMAS:in sääntöjen mukaan. Kilpailut ovat laajimmat ja ensimmäiset tämän tason kisat maassamme, joten nyt kannattaa tulla yrittämään "uranuurtajan SM-arvoa". . . Kilpailun järjestäjien harras toivomus: Ennakkoilmoittautumiset ajoissa ja niin pian kuin mahdollista. (Palkintohankintojen ja muiden järjestelyjen vuoksi). Sääntötiedustelut: Peter Jansson 921-402561 Ilmoittautuminen: UR-SUK 921-337790 Niemelä 921- 19944 RAUTAINEN KISA RAUTAISILLE SUKEL TAJILLE. (Onko muuten lääkärintodistus kunnossa)

son, Sinihait Abo 137 p. 2) Sven Blomqvist, Aqua Divers Hangö 80 p. 3) Juha Vanhanen, Pingviinit Lahtis 68 p. I klubbtävlan segrade Sinihait : T & B Mattsson och P Koivu med 177 p. And,;, ra blev Pingviinit: J Vanhanen , J Harmaa och J Meriläinen 162 p. Tredje Aqua Divers: S Blomqvist, S Hefander och U Lindström med 144 p. Sportsektionen fram för sitt tack tili Tumlarna för de vAI arrangerade tävlingama. VI hoppas aU klu bbar som vii i arrangera tAvlingar i ollgon .gren Inte tvekar att göra det utan tar kontakt med oss så snart som mOjlJgt. Mlnns att tAvllngsprogrammet splkas redan denna hOst vld det Nordiska MOtet som hålles r H: torso VI vIII också rlkla en allvarllg uppmanlng tili alla deltagare. Se lOr tusan tili at! nl anmäler er inom utsatt tld. Om arrangOrerna har sktckat ut sln kallelse I god tJd och dessutom gOr det lätt för er genom att aätta Inbetalnlngskortet som annons j vår ttdnl ng så borda de1 vAI Inte vara tör svårt/att också betala In dellagaravgifter .i tld. Går Inte det brukar ~an ringa in sin anmälan per teleton . . ,

Und:erVattensfiske~ '. tävlingen Hangö cup i Hangö 9. 8. 1975 Aqua Divers Club rf i HangÖ tog hem lagsegern och en tredje plats individullt i undervaUensfisketävllgen Hangö cup, som ägde rum lördagen den 9 augusti vid Andalskär utanför Hangö. Den indlvlduell tävlingen vanns av Jouko Myyry frAn ·Calypso. Aqua Dlvers vann också juniorklassen, som för första gången fanns med i tävlingen. FiskefAngatema tlllfÖllsom vanligt Hangö stads Inrättningar. Tio lag och 21 dykare deltogi Hangö cup, som numera arrangeras av Aqua Divers i Hangö. Sub Aqua Club Barracuda i Helsinfors har startat tävlingen som hai pågått oms en obn,iten tradition rätt många år redan. När Aqua Divers hade bildats i Hangö arrangerade de båda klubbarna tillsammans tävlingan men nu är det i praktiken ADC som ensam står för arrangemangen. Deltagarna i årets tävling kom från Sinihait i Abo, Pingvin i Lahtis,Calypso och Sukeltajakoulu i' Helsingfors samt från Aqua Divers~ I juniorklassen, pojkar under 16 år, deltog tre pO~kar. Hangö cup är förutom , sportdykarförbundets FM-tävlingar den enda fisketävling som ger poäng uttagning tili NM och EM. Vinnarlager bestodavStig Helander och Sven - Erik Blomqvist. Individu~1I segrare blev alltså Jouko Myyry · och tävlingens strösta fisk brogs upp av Olavi Kaulan. Den största fisken var en gädda på 3,020 kg. Ijuniorklass~n var kampen jäinn. Kenneth Helander vann töre Gerth Lindström, båda, från Aqua Divers. Tredj blev lahtispojken Harri Westerholm från Pingvin.

PYH--I ÄIVÄ S LLOS ET I TURO SAARISTOON Ohjattu sukellusretki Turun saaristoon alkaa perjantålna 31 päivänä lokakuut~-75 kellO 20.00 Aurajoesta Turusta ja takaisin lähtöpaikalle paraamme sunnuntaIna 2 päivä marraskuuta noin kello 20.00. Matkalle tulevien on ilmoittauduttava kirjallisesti osoitteeseen ASKO LAITE, Uudenmaankatu 13 B 20500 TURKU 50, Mukaan otetaan ilmoittautumisjärjestyksessä kunnes paikat ovat täynnä Retken hinta on 90,00 MK johon sisältyy ruoka, yöpymispaikka veneessä (oma .makuu~ pussi mukaan), paine ilma ja sauna. Tiedustelu~ ~reetime-Shop OYIP~:ttr TuomI puh . 921-336650. IImoittautumiset on oltava perIIla 20.1 O. ~ 75 mennessa. .

Tävlingen var även klubbkamp tör Aqua D'ivers del. Klubbkampen vanns av Olavi Kaulan. AQUA DRIVERS CLUB saavutti joukkuevoiton ja kolmannen sijan henki.lökohtaisessa kilpailussa vedenalaisen kalastuksen Hangon cupissa lauantaina. Aqua Divers voitti myös junIoriluokan. Kymmenen . joukkuetta ja 21 sukeltajaa osallistui 'kilpailuun, jossa oli mukana urheilusukeltajia Turun Sinihaista, Lahden Pingviineista, Helsingin :Calyp's osta ja Sukeltajakoulusta sekä Aqua Divers Clubista. Ensimmäistä kertaa kilpailivat myös juniorit alle 16 v. ADC: n voittoisassa j-oukkueessakalastivat . Stig Helander ja Sven-Erik B·lomqvist. Henkilökohtaisen kilp8ilunl)'aras oli Jouko Myyry (Calypso). JunioriJuokan voitti Kenneth Helander ennen Gert Lindströmiä. ADC: n ;kerhomestariksi servisi Olavi K~ulan, joka sai myös palkinnon ~uu­ rimmasta' saaliista (runsaat 3 kilon hauki).

Kerhojen veneitä Kokkolassa ja sen lähiympäristössä toimii Kokkolan ,Urheilusukelluskerho Merisaukot ry. Kerho toimii kuudetta vuotta ja on päässyt varsin hyviin tuloksiin niin jäsenmäärässä kuin kilpailutuloksiIlakin. Moninkertaiset voitot kilpailuissa ympäri maamme ' kertovat siitä omaa kieltään. Yhtenä, eikä suinkaan pienenä vetonaulana kerhon toimintaan, on "VIRVE" Merisaukkojen sukellustukialus. Laiva osteUi.in kerholle heti alkajaisiksi ja kunnostettIin sitten siihen kun.toon kuin se l1yt on. "VIRVEN'" tärkeät mitat Pituus 17 ,5 .m lev. 3,5 m ···· Nopeus 10 solm. Paino 70 to. . Moott-ori: Skoda Marin 97 ahv. Tilat: 12 hengen s;kanssi, Pentry. Lämmin pukeutumisosasto ja muut tarpeelHset tilat..

9

Neljäs vedenalaisten toimintojen maailmankongressi pidettiin Tukholmassa 12. - 18. 9. 1975 teemanaan 'Man Under Water 1975'. PerjantaIillasta 12.9. sunnuntai- iltaan jatkui kaIkille sukeltajille ja yleisölle tarkoitettu 'kansantajuinen' ohjelma 'Uhderwater 75', joka maanantaina muuttui tieteellIseksi ja teknilliseks i symposioksl. Keskiviikko ja torstai lopettivat päivät CMAS: n yleiskokouksella: Edellinen , kolmas maailmankongressi pidettiin Lontoossa 1973 ja ~euraava ilmoitettiin - suuren matkailupropagandan myötä - pidettävän Australiassa 1977. Vaikka tämä 4. kongressi oli paikall isesti näin lähellä meitä, näytti se kuitenk in ilmeisesti kielimuurin pelon takia olevan kuitenkin kovin kaukana suomalaisista sukeltajista, joilla vihdoin olisi ollut tilaisuus kontakteihin kansainvälisi in sukelluspiireihin. Joukko suomalaisia kävi kongressiin lIittyväännäyttelyyn tutustumassa. UNDERWATER 75:eeh osallistuivat Kuoppamäkien, Anna-Liisan ja minun lisäkseni Uiton-, Merimuseon- sekä Geologisen tutkimuslaitoksen edustajat vain ajoittain. Kuitenkin englanninkieli on meillä jo peruskoulussa ja kaikki esitelmät tulkittiin samanaikaisesti myös ruotsiks i . Puhumattakaan kaikista kuvista ja fllmeistä, jotka eIvät tulkkeja kaivanneet; Olisiko taas kerran kyseessä suomalainen ujous vai saamattomuus: ainutlaatuinen tilaisuus meni moneleta hukkaan. Avajaisesitelmänä perjantaina oli brittiläisen tri David Bellamyn esitelmä urhei I usukeltaj ista tieteen palvel uksessa : Bellamy 'veti ' juuri ennen 3. maailmankongressia läpi koko englannin rannikon käsittävän levätutkimuksen kaikkien B$AC: n sukeltajien avustamana: tarkoitus oli selvittää vesien saastuminen bioloogisin indikaattoreino Myöhemmissä keskusteluissa hylky tutkimuksista vedottiin usein Bellamyn ajatuksiin urheilusukeltajien 'rauhanomaisesta' käytöstä tieteen apuna. Lauantaiaamuna jatkoi Bellamy varsinaisenesitelmäjakson aluksi merien saastum isesta - jota hän piti pahimpana vain Itämeren ja Välimeren osalta - ja ylikalastuksesta. Ihmisen toiminnan vaikutus merien ekosysteemeihin saattaa olla sekä hyvä että huono: autiolle riutalle uponnut hylky luo suojan kalayhteisölle , puhdistuslaitoksen rakentaminen lopettaa jätevesistä ruokansa saaneiden lint ujen ja kalojen esii n,tym,isen . Ohjel massa 011 lukuisia muutoks'l a : alkujaan piti lauantaiaamun aloittaa trl Hans Hass puhumalla meripuistolsta, mutta 011 tullut este. Aus traallan liiton tieteellisen komitean puheenjohtaja P. SAenger jatkoi tilasto hin perustuvalla esitelmäHä sukel luskalastuskll pai lujen osuudesta kOkonaiskafansaalllseen ' verrattuna. Austraalian kerhot olivat pitäneet tarkkaa kirjaa saali ista 1960-luvun puolivälistä alkaen ja näiden tilastojen perus~ teella voitiin todeta $ukelluskalastus-

10

UNDE WATER 75 The FourthWorld Congress of Underwater Activities kilpailujen osuus kokonaiskalasaaliista varsin vaatimattomaksi. Miestuntia (työtuntia vedessä) kohden oli saatu keskimäärin 0,45 kalaa ja 1,21 kg/MAN.H. Bruno Vaitati, italialainen elokuvaaja, Valkoisen hain tuottaja, puhui lempeästi ' hirviöiden' puolesta ja näytti osan haifilmistään: vastapainoksi suuressa maailmassa kassamenestyksiä rikkovalle TappajahailIe. Biologisen osan päätti ruotsalainen Joel Kaamer kertomalla simpukkaviljelyksistä Ruotsin länsirannikolla: epäilys jäi kytemään mieleen vieraiden osterien istuttamisen vaikutuksesta ekosysteeiniin.

SUKELLUSTEKNIIKKAA Tri J. B. Mac Innis raportoi kuudesta sadasta sukelluksesta arktisen jään alle: viitenä viime vuotena kanadalaisten johtama ryhmä on sukeltanut jään alla Kanadan ja Alaskan pohjoisrannikoilla ja Pohjoisnavan alla. Runoilijaksi mainitun esitelmöitsijän hienoa diasarjaa seurasi otteet näillä napa-asemilla tehdyistä filmeistä, joissa todetti.in ihmisen kaikkein vihamiel1simmän ympäristön sisältävän kuitenkin yhden positiivisen tekijän: kaik.i sta kirkkain vesi. Mae Innis'in filmit olivat myös kongressiin liittyvän filmiohjelman parhain anti. Siirryttäessä bioengineering'in , olisiko se ehkä 'elotekniikan' alueelle USA: n A. J. Bachrach kertoi puoliraskaan sukelluspuvun soveltamisesta ihmisen vaatimuksien mukaiseksi ja sen ,jälkeen Dennis österlund Poseidonista kertoi Unisuit'in tiestä maailmanmenestykseksi. Omakehun lisäksi kävi muiden esltelmöitsijöiden esityksi stä vars in vakuuttavast i ilmi, ,etta. Unisuit on lyönyt itsensä ainutlaatuisena Ulpl kaikkien kylmissä vesissä sukeltavien joukossa. Mjelestäni vaku uttavin 011 ' mai ninta si itä, etlaCousteau (Jolla on oma f irma Ja laite ja puku) käytti Unlsult'la ja Cy:k lonia sukellaessaan Etelänapamantereen vesissä. 8 . J,nsson AGA'sta kertoi puolestaan (Cousteautn Splrotechnique'n kanssa) kehitetysta uudesta naamatltyypistä, JOssa hengItysvastus oli mlnlmoilu. LauantalpälVAn paatti R. Schamlian'l n esitelmä sukelluksen tulevaisuuden mahdollisuuksista nykytekn iikan tietämyksen valossa . Hän kertoi, että aivan lähivuosina on saatavissa :

- vastukseton regulaattori - laajaku lmamaski, jossa pintakarkaistu, kostuva siJikaatilla käsitelty muovilasi, - vahva ja varjoton kypärävalo, jossa - 6 x nykyistä voimakkaampi paristo/ akku, - vesiskootteri, joka painaa 20 kg, ku lkee 5 km ja maksaa alle S 500, 10 vuoden kuluttua: - yksillä pulloilla voi sukeltaa 20 ... 40 km, - 10 markan elektroniikka ohjaa energian käy.tön, - Ni lkka ja polvi lepuutetaan, sääri ja reisi tekee työn. Laite tulee (edelleen) olemaan 10 .. .141/300 at, koneiden voimanlähde Litium-Natrium-alkaaliparisto. Elektroniikalla, erityisesti painettujen mi~ropiirien soveltamisella tulee olemaan suuri osuus: -paineanturiin perustuva elektroninen syvyysmittari antaa dlgitaalivotttimittarilla (numeroissa) LED-näyttöisen syvyyden, minikomputer laskee sukellusajan ja tarvittavan dekompressiopysähdyksen. Lisänäyttöinä luonnoli isesti paristojen ikä ete. - 42 kHz-UW-transmitter sallii jatkuvan keskustelun buddy'yyn - Audiotransmitteron korvassa eikä tarvita suu- tai kurkkumikrofonia. Ken elää ja uskoo, hän näkee.

MERIARKEOLOGIAA L.-A. Kyam lng esitti yle iskatsauksen Wasa'n historiaan, oletan , että jokainen aikaansa seuraava sukel taja osaa sen ennaltaan ulkoa . Konservointinesteen rulsku tus Wasa'n runkoon on saavuttamassa, loppuvaiheensa ja päätettaneen vuoden vaihteessa, sen Jalkeen ruvetaan Wasa'n sisuksia rakentamaan entiselleen ja yleisökin pääsee vähitellen laivan sisäosiin. Alexander McKee esitti katsauksen englantilaisten 'Wasa'aan" 1545 PortsmOl.!th In edustalla uponneeseen Mary Rose'en, Josta viime ke anl 88. tUn yllmmlt slllyn_t osat, luultavasti vIIdes kansi, huuhdottua e IIn mudasta. Koska lalva on kokonaan liejuun hautautunut. on toiveita sen nostamiseksi kokonAisena Wasatn tl\voln. Catarina Ingelman-Sundbttrv, Australiaan siirtynyt, meidänkin vesissämme (Borstö) sukeltanut ruotsalainen meriarkeologi esitti katsauksen sikäläisiin

hylkyihin: viisi itä-Intian purjehtijaa 1600- ja 1700-luvuilta on löydetty. Vesi on kirkasta, mutta merenkäynti ankaraa: nelJAn metrin rantaan taittuvat aallot ovat tavallisin kiusa. Meriarkeologian nimikkeen alle oli sijoitettu myös kaksi varsin tuoretta hylkyoperatiota: A. G. Linsley kertoi kaupallisen TV-filmin avulla 1940 erääseen Norjan järveen uponneen, pakkolaskun tehneen SKUA-tyyppisen (ainutlaatuisen) lentokoneen pelastamisestabrittien ilmailumuseoon. R. L. Vallintine ja P. Cornish raportoivat X. 5-pienoissukellusveneen taustahistoriasta ja hylyn nostosta vuonosta Pohjois-Norjassa. Näillä veneillä upotettUn 1943 saksalaisten ylpeys, taistelulaiva TIRPITZ. Esitetyt kertom ukset olivat suurin piirtein samat kuin mitä Triton'issa viime talvena kerrottiin. (Yksi X-sarjan pienoissukellusvene oli myöhemmin myyty Ruotsin laivastolle koulutusalukseksi ja oli sukellusmessuilla näytteillä). Sektion päätti F. J. Meijerin esitelmä hylkyrosvoustapauksesta Ibizalla ja tätä seurannut paneelikeskustelu. Ruotsin Merimuseo, C.-O.Cederlund edustaa tunnetusti varsin tiukkaa kantaa urheilusukeltajia vastaan, meidän Merihistoriallisen toimistomme esimies, Christoffer H. Ericsson kertoi Ahvenanmaan sukeltajalaista ja sanoi yrittäneensä vastustaa sen säätämistä sekä ilmoitti toivovansa, ettei mannerSuomeen sella.ista tarvitsisi hylkyjen suojaksi säätää. Keskustelusta virisi. vilkas sekä sukeltaj ien puolesta että vastaan. mm. Englannin edustaja sanoi hylkyrosvojen olevan pääasiassa vapaa-aikaansa viettäviä (öljylauttojen) ammattisukeltajia, joilla on rahaa, aikaa ja täydellinen kalusto ja vene: urheilusukeltajien osuus on minimaalinen. Asia sai niin suuren mielenkiinnon, että perustettiin 'Ad hoc' -komitea, joka kokoontui vielä seuraavinakln päivinä ja työnsä päätökseksi teki CMAS: n tieteelliselle toimikunnalle/ esityksen hylkyrosvauskysymyksen ottamisesta toimikunnan työohjelmaan . MEREN LUONNONVARAT Georg Borgström, merien luonnonvarojen käytön pUOlesta pitkään taistellut ruotsalais-amerikkalainen elintarveasianfuntija piti voimakkaan pu-

heen ylikalastusta vastaan· ja· merien resurssien järkevän ja säännöstellyn käytön puolesta. Koska ilma- ja maali 1kenne nielee jatkuvasti pois maa-alaa maanviljelyksestä, tulee sen tilalle kehittää merenviljelys. Vielä tänään 1 1'3 ihmiskunnasta syO 2/5 merien sadosta ja niistä 60kansakufilnasta,i jotka myyvätkatkarapusatcmsa Yhdysvalloille, 47 on nälkämalta. H.M. Kuningas pistäytyi jo aikaisemmin kongressissa ja tuli kuuntelemaan prof .. Borgströmln esitelmän. Antonio Stefanon kertoi merenpohjan lähteistä ja kehittämistään laitteista, eräänlaisesta keräyskuvusta, joilla makea vesi otetaan hyötykäyttöön .

SUKELLUSFYSIOLOGIAA Hollannin Liiton turvallisuuskomitean puheenjohtaja Paul H. deBlocq van Scheltinga oli koonnut tilaston niistä syistä, jotka olivat johtaneet 'läheltä piti' sukellusonnettomuuksiin. Kohtalokkaat sukellusonnettomuudet on tutkittu ja analysoitu, mutta 'läheltä piti'- tapaukset, joita on monta aina yhtä kohtalokasta tapausta kohden, ovat jääneet huomioimatta. Ennalta ehkäisyn takia myös näiden tutkinta on tärkeää. Pääasiallisimmat syyt ovat olleet: - lainatut vehkeet: niihin ei ole ehditty tutustua: - .tuntematon hengityslaite voi olla pulmallinen: - pelastusliivit eivät toimi oletetusti: - .painovyö, varsinkin kaukana rannasta. - . Parisukellus . - vieras toveri eri/ainenkuin totuttu. - Sukellussuunnitelma etUkäteen on ollut puutteellinen. - Ilma: Laatu vaihtelee. Huippusesonklna voivat kaupalliset täyttöasemat käyttää suotimiaan liian pitkään tai turvautua romukompressoreihin. - Lääkär,intutkimus (CMAS:n mukaan) puuttuu. -.Olut ja valkosipuli (slc:) Tilastollisessa onnettomuuksienktsittelyssä ei 'skin diver'iä' eroteta laitesukeltajasta ja tästä seuraa vääriä johtopäätöksiä (yliajetut ja -hiidetyt). Sukeltajataudista tulevat tiedot vain painekammiokäsitellyistä, lievät tapaukset jäävät raportoimatta. N. Lewis-Crosby Irlannista raportoi tutkimuksista, joilla selvitettiin, kuinka hyvin sukeltaja erottaa ääne.n.suunnan. Aikaisemmin on kuviteltu, ettei suuntaan voi lainkaan erottaa, k os~a ääni kulkee vedessä niin paljon nopeammin kuin ilmassa. TAmä tutkimus kuitenkin osoitti, että suunnan erotuskykyvedessä oli n. 10 astetta, kun se limassa on n. 2 astetta, edullisin äänenkorkeus vedessä on kuitenkin vain 500 Hz ilman 2000 Hz sijasta. Eteläafrikkalainen P. G. Landsberg oli tutkinut ytihengitystA ja sydAmen harvalyöntisyyttä, jälkimmAisen on uskottu olevan sukellettaessa suojame-

kanismin, joka auttaa. elossapysymIstä. Kuitenkin sukellettaessa ylihengityksen jälkeen henkeä pidättäen etäislaskimoiden veren hiilidioksidipitoisuus on vai htelevaJa ennalta ennustamaton. AlIaskokeissa 011 sukeltajien sydän tiheälyönUnen ylihengityksen jälkeen ja harvalyöntinen (jopa 24) lähes 2 minuutin hengen pidätyksen jälkeen. Pidennetty sukellusaika aiheutti jopa sinertymistä (äärimmäistä hapenpuutetta). ESitelmöitsijän mukaan harvalyöntisyys voi olla joko hapen säilyttämisen suoJarefleksi tai valekuoleman alkuvaihe ja täten .vaara sukeltajille. Mm. veren korkea rasva (Iipidi-) pitoisuus lisää vedenalaisen infarktin vaaraa. Aikaisemmin (valvottuna sukelluksena) suhteellisen vaarattornana pidetty 'shallow water black-out'. 'uimaallas-taju-pois' saattaakin oJIa jotain aivan muuta ja vaaralll sempaa. Kongrefisinpäätti Ulf Balldinin esitelmä nestehengityksestä, (niinkuin 1973 Lontoossakin), Cousteaun ennustarnasta 'Homo Aquaticuksesta'. Uusimmissa kokeissa hiiri oli ollut useasti FC 75-nimisellä fluorihiHivedyllä keuhkot täytettyinä jopa 1500 metrin syvyyttä vastaavassa paineessa ja taas jälieen ilmahengityksessä. Ymmärtääkseni myös ihminen oli ollut kokeissa toinen keuhko tällä nesteellä täytettynä, mutta ei painelstettuna.

JÄRJESTELVT Jos esitelmät olivat hienoja,sitä enemmän pisti silmään järjestelyjen ontuminen - nllsta vastasi Stockholm Convention Bureau. Ensimmäisinä päivinä tuskin yksikään diakuva tuli oikein valkokankaalle. Pelkäsin oman esitelmäni puolesta, mutta onneksi tilanne jo maanantaihin mennessä parani. FiImiohjelman koordinointi oli samoin harhauttavaa : Etukäteisohjelmassa luvattiin uusimmat VA-filmit sunnuntaiillan erikoisesityksessä. Kongfessin alettua ilmoitti sihteeristö, ettei Ullä iitaesitystä tule ja että filmit pyörivät näyttelyyn liittyvässä non-stopohjelmassa. Jos halusi filmit nähdä, oli hyljättävä esitelmät. NiinpA sitten yritin olla yht'aikaaläsnä luen noilla, hylkyrosvouskeskustelussa ja katsoa tärkeimmiksi arvelemani filmit. Sunnuntai-iltana klo 16 ilmoitettiin, että erikoisfilmiesitys alkaa klo 18 - sittenpähän ehdin nähdä toiseen kertaan paraimmat, joista ennen multa kanadalaisen Mac Innis'in kaksi filmiä napajään alta olivat mieleenpainuvia. Raportti tieteellisestä ja teknisestä symposiosta seuraa ensi numerossa.

ORA

11

SUUNNISTUSKILPAILUT PORVOOSSA

Me muodostamme kansallisen järjestön, joka on tunnettu myös maamme rajojen Ulkopuolella. Mutta ... Meillä ei ole omaa lippua

KILPAILUKUTSU Suomen Urheilusukeltajain Liitto ry julistaa kilpailun jonka tuloksenasaadaan liitollemme lippu yhteiseksi tunnukseksemme. Murena järjesti suunnistuskilpailut kerrankin poikkeavissa olosuhteissa. Sanoa voi, tuntematon pohja, rannat ilman selviä kiintopisteitä. Kotikenttäetua ei olosuhteista riippuep ollut kenet;'; läkään. Pohjakin oli täysin pehmeä lieju, kaikin ajoin ei edes tiennyt veden ja pohjan rajaa.OlosuhtetstarUppuen van':' hat kokeneet konkari'tkin 'ajoivat kovan kilpailuvåuhtinsa ansiosta rastien ohi ja kallista aikaa kului etsimiseen. Jo metrin "misti n riitti rastin katoamiseen. Ohi ajoja sattuikin tavatrista enemmän. Rastimiesten hyvä informolnU osoittautui jälleen hiukan puutteellisesti tehdyksi. Suunnistaja saa sukelluksen aikana näyttää kaikkia muita "osiaan" paitsi' naamarlaan' pinnan yläpuolella. Saa jopa uida kilpailun loppuun snorklaamalla. - On kuitenkin hyvin vaikea todeta milloin maski todella näkyy Ja milloin se siinä tapauksessa on tahallinen. nr minuutilla rangaistava pinnalla' käyntI. Ehdotamme siksi sääntöihin lisättäväksi huomautusta, että pinnalta vihiä haluava pari nostaa kätensäjaUmoittautuu tällä tavalla näkyvästi rastimiehelle joka valvoo uintia veneestä käsin. Tämän ilmoituksen Jätkeen saa ottaa suunnan näkyvään maaston kohtaan , mutta senjälkeen on taas painuttava pinnan alle. Ei siis saa uida pinnalla esim. 'rintauintia valitsemaansa maastonkohdan luo ja vasta siellä sukeltaa jälteen pinnan alle otettuaan uuden suunnan. Jos ilma loppuu Ja pari päättää suorittaa kilpailunsa loppuun pinnalla, morklaamalla. ei luonnollisestikaan missään vaiheessa ilmoiteta asiasta eikä rikota maskUlapintaa. Kokonaisuudessaan kilpaUut'·olivat hyvin ja erittäin tarkasti valmistellut, tarkkoine karttoJneen.

SM-TarkkuussuunnJstus Tervajärvi • Porvoo 1) P-O Jansson Murena 39 p. (40 mahdollisesta), 2) Pekka Heikkinen Ahvenlston vesipedot 37 p., 3) Peter Jansson Murena 36 P.r 4) Pekka lindfors Merikissat 35 p .• 5) Kaj Rosqvist Murena 32 p., Boris Aarnio Murena 32 p., 1) Pekka Ollila Ahv.vesip. 31 p., 8) Harri Manninen Ahv.vesip. 29 p., 9) Kalervo Karaslahti Seallons 27 p., 10) Pekka Johansson Ahv. vesip. 21 p., 12) Rainer Ansalahti Ahv.ves!p. 17 p., 13) Stig Korander Murena 16 p.

12

Puhtaaksipiirretyt luonnokset lähetetään liiton toimistoon vuoden loppuun mennessä. Luonnoksen koko tulee olla A4 ja toteutuskelpoinen kankaalle. Samaa tunnusta käyttäen valmistetaan myös muistolahja. Kilpailuehdotuksen mukana pitää seurata tekijän ni:'!"!i suljettuna kuoressa. Palkinnot: lunastettava ehdotus lipusta 500:lunastettava ehdotus m ui sto Iahjasta 300: Palkintotuomaristoon kutsuu johtokunta viisi asiantuntijaa. Tulos julkaistaan kevätkokouksessa.

SM-75 Parisuunnistus Tervajärvi, Porvoo 1) Kaj Rosqvist Boris Aarnio Murena loppuaika 28,19 ilman lisäaikaa 28.19., 2) Rainer Ansalahti -:- Reijo Viiala Ahveniston vesi pedot 34,19 (34,19), 3) P-O .Jansson ...,.... Peter Jansson Murena. 41,08 (41,08), 4) Pekka Heikkinen - 'pekka Ollila Ahveniston vesiped()t 42,45 (42,45), 5) . Pekka Johansson - Harri Manninen Ahveniston ve~ipedot 1.18,26 (58,26), 6). Pekka Lindfors - Kalervo Karaslahti Merikis:sat Sealions 2.37,57 (1.07,57), 7) Korander Stig - Liitiäinen Stig Murena Tulokset molemmilta päiviltä yhteenlaskettuna. 1) P-O Jansson Murena 7 p., 2) Kaj Rosqvist Mureni '1 p., 3) Boris Aarnio Murena 8 p., 4) Peter Jansson Murena 9 p., 5) Pekka Heikkinen Ahveniston vesipedot 10 p.,6)Reijo Viiala Ahveniston vesipedot 15 p., Pekka OIlUaAhveniston vesipedot 15 p., 8) Rainer Ansalahti Ahveniston vesipedot 16 p., 9) Pekka Lindfors Merikissat 16 p.,10) Harri Manninen Ahveniston vesi pedot 18 p., 11) Pekka Johansson Ahveniston vesipedot 20 p., 12) Kalervo Karaslahti Sealions 21 p., 13) Stig Korander Murena 27 TA,,,,,,,,A"'I .. rata tullaan "seisovaksi" luulen. Ahvenistonkin Valvonnan vuoksi Hämeenlinnassa iImottaudutaan Ansalahdelle la Porvoossa VPK: n Josta saa porttipuomin avaimen. Näin ollen on kaksi tAhd(A'ilttl~l\n so~'eltuvala klilnt,~AA rataa Porvoon rata ei vuoksi kuitenkaan sovellu vasta-alkajille.

Muualta kuultua ja luettua ...

ILMESTYNYT The' Production of Alr tor Breathing from on Lubricated Compressors by J. M. Stubbs & M.& C. ROberts B. S. A. C Paper no 1 (Revised August 1975) HENGITYSILMAN TUOTTAMINEN öLJYVOIDELLUILLA (KORKEAPAINE) KOM PRESSOREILLA kuuluisi luonnollisesti jokaisen kompressorinkäyttäjän kirjahyllyyn - kielimuuri vaan taitaa jollekin tehdä haittaa. Toivottavasti Liitto kääntää tämän erinomaisen ohjekirjan suomeksL Ensimmäinen painos, joka meillä on joissakin kerhoissa kiertänyt, ilmestyi 1970: tämä nyt elokuussa 197~ ilmestynyt toineh painos on täydellisesti uusittu ajan tasalle. Sisällöstä: --- Eri puhtausstandardien vertailu --- Ilman myrkyllisyys kompressorien käytössä: - Ilman suodntus - Lähdeluettelo ja valmj~~tailah.J!ettelo - Liite 1: Ilman analysointi testiputkiila Liite 2: määritys - Liite 3: määritys titraamalla --- Liite 4: Veden määritys kastepisteellä Kirjasen saa tällä hetkellä lainaksi: Ora Pl:ltnh~arill puh.t. k. 90-635759

Suomen Urheilusukeltajain Liitto ry.

Peter Jansson

Touko-kesäkuun vaihteessa pidettiin Helsingissä yhdistetty koulutus- Ja valmennuslelri. Saimme lauantaLna käyttää Valtion Palo-opiston tiloja teorla- ja sAAntOluen10ja varten . Paikalla oli kuusi innokasta, urmarla kuuntelemassa Renwall- Mattsson ~ Jansson yhdistelmäa . Aiheina olivat kilpailufysiologia, tekniikka, .sään nöt, rAp.y lät, maski ja sn or'kkell sekA valmennus, harjoittelu ja pitkän-tähtäimen ohjelma. Liitteenä annamme Saksan liittotasavallan harjoitusohjelman kokeilunhaluisille uimareille, sekä Raswadowskin vitamiini-oppaan jäykkyyttä vastaan .. . Ohjelmaa ei pidä orjamaisesti seurata vaan muunnella kullekin mieluisaksi. Koska hyvä peruskunto on räpyläuimarille A ja 0 tulee talvi kulumaan tiiviin kuntoilun merkeissä ennenkuin on ajankohtaista siirtyä ohjelmoituun valmennukseen tämän mallin mukaan. Oletamme' tällöin että lukijan kunto on se tavanomainen sukeltajan hieman pöhö olotila. Alusta lähtien on syytä kuntoillal harjoitella pitkäaikaisen rasituksen kestämistä silmälläpitäen. Tunnin kestäneen räpisköinnin jälkeen pitää vielä rautainen kirikin irrota. Tämä on päämäärä. Hölkkäkierros korttelin ympäri ei siis juuri auta. (Ohjelmassa mainittu veto-harjoitus tarkoittaa uintia jossa uimari vetää tai työntää levyä tai muuta raskasta taakkaa. Harjoitellaan vuoroin käsiä, vuoroin jalkoja.) Urheilujaos valmistelee valmennusoppaan tämän vuoden kuluessa. Toivomme vuoden 76 räpyläuintileirin keräävän lisää kiinnostuneita. Vaikka kilpailu onkin pääaSiallinen tavoitteemme koulutuksessa ja valmennuksessa, emme silti aio unohtaa kuntouimareita. Ensi vuoden räpyläuintikilpailuissa tulee olemaan erillinen kuntoluokka meitä tavallisia , toivottomaan rappiotiiaan vajonneita varten. Tämän tason uimareiden ol isi syytä muistaa ettei koskaan sovi revittää itseänsä kylmänä eikä vajaalla C-vitamiini-tasapainolla. Pieni huolenpito tässä asiassa auttaa meitä suhteessa enemmän kuin huippuluokan urheHijaa . Vertaukseksi julkaisemme vielä viime vU().qen parhaita tuloksia eri matkoilla. Huomatkaa alkaerot pinnalla uitujen ja laitteella sukelletujen matkojen välillä. Suurin vaiku ttaja on tässä ollut aaltovastuksen pieni Jarruttava voima sukeltavaan uimariin verr~ttuna pinnalla ul,vaan kaveriin.

SYYS

(VAALIKOKOUS)

Lauantaina 08. 11. 1975 alkaen klo 14.00 Kouvolan Kauppaoppilaitoksella. (Salpausselänk. 57. Kouvola) Esillä syyskokoukselle kuuluvat asiat.

Vapaasukellusta :

Vitamilnlt ja sukellusurheJlu Dr. B. Raswadowski, podwodnik nr. 31"

"Sportsmen

I Valmlstautumisjakso (10-5 ennen kilpailua) Monivitamiini-kapseleita 2 x 2 päivää kohti, ruokailun yhteydessä. Rypä:' lesokeri - Suklaa 50 - 100 9 päivässä. Korppuja 100 g? - Eiköhän meidän musta leipä ole parempi lääke!

II Kilpailupäivänä Lyhyet matkat: Aamulla 6 x B-vitamiinitabletteja. (DDR:ssä B15) Pari tuntia ennen kllp. 75 9 laihaa "urheilu-juomaa" + 100 9 tuoremehua. Puoli tuntia ennen kilp. 2 x monivitamiinl-kapselia + 200 mg Ascorbiinihappoa. ERITIÄIN TÄRKEÄ LlHASJÄYKKYYDEN VÄLTT ÄMISEKSI. 2 Pitkät matkat ja suunnistuskilpailut: Aamulla 5 x B:-vitamiinitabletteja. Pari tuntia ennen kilp. 100 9 rypälesuklaata. 75 9 "urh~ilu-juomaa" 100 9 tuoremehua. Neljännestunti ennen kilp. 3x monivitamiini-kapselia + 500 mg Ascorbiinihappoa. 50 9 "urheilujuomaa" + 100 9 tuoremehua. Kilpailun jälkeen nautitaan kuumaa, rypälesokerilla makeutettua teetä, jossa on paljon citruunaa. Malli-aikoja Useimmat ovat vielä voimassa olevia MM-tuloksia. Kesän aikana mahdollisesti saavutetut paremmat tulokset eivät vielä ole saapuneet jaokselle. Pintauinti miehet:

Vastaavat, naiset

100 m 0 : 39,9 200 1 :37,2 400 3 :28,5 800 7:18,3 1500 14 :14,0 4x100 2 : 44,9 4 x 200 6:35 ,2

0:46,3 1 : 50,1 3 : 51,9 8 : 05,0 15:32,9 3 : 22,7

50 m 0:16,8

25 m 0:09,2

Laitesukellusta : 100 m 0:38,4 400 3 : 18,6 800 7:01,6

0:44,2 3:38,8

Lentävä lähtö merkitsee lyhyillä matkoiHa paljon. Lennosta saa vielä I1sää hyötyä kun rakentaa itselleen akryyli" naamarin joka myötäilee kasvoja täysin. Sellainen naamari ei aiheuta juuri Lainkaan vastusta, eikä' sitä tarvitse kiristää niin kovin jotta se pysyisi kasvoilla lähdön aikana. Paineilmalaite pidetään suorilla käsivarsilla kasvojen edessä. Letkukiedotaan käsivarren ympäri, jotta se ei värähtelisi, näin säästyy voimaa tässäkin.

OLETKO MUISTANUT: A. Tapaturmailmoitus : Onko kerhollasi liitosta saatavia tapaturmailmoituskaavakkeita? Ovatko kaikki tapaturmat ja pienetkin uhkaavat tilanteet ilmoitettu liiton to imistoon? B. Lääkärintoolstus: Onko Sinulla vo imassa oleva lääkärintodistus? Kilpail ijat tutki taan . vuosittain, muut kahden vuoden välein .

C. Kontro1likäynnit: Mu istatko aina vakavamman sairauden jälkeen , es im. pitk ittynyt flunssa , käydä lääkärintarkastuksessa ennen sukeltam ista? D. Ensiapuvalmius : Hall itsetko ens iaputoimenp iteet kuten hapen annon ja elvytysoperaat iot? Haluatko itseäs i autettavan niil lä tiedoil la ja taidoilla mitä Sinu ll a nyt on? Sukelluslääkäri toi mik unnan puole sta Arto Lahti

13

Merisaukotsukelta'massa Norjassa Lähdimme KOkkolasta perjantaina 15. 8. -75 ja tulimme takaisin 24.8. sunnuntaina. Mukana oli kymmenen sukeltajaa, kahdeksan miestä ja kaksi naista retkeä kaunistamassa. Joutuin taittui matka kahdella Range Roverilla. Toisen perässä oli perävaunu, johon oli lastattu pullot, kompressori ja suunnilleen kaikki sukellusvarusteet. Vaasasta matkattiin Umeåoon, jossa olimme yön laivassa. Aamulla matka jatkui Sinistä tietä pitkin kohti Mo i Ranaa.Liikenne oli varsin hiljaista, turistjkausi oli jo ohi. Illansuussa tultiin sitten Moi Ranaan. Menimme siellä turistikonttariin, missä meille neuvoi yöpymispaikan, suomeapuhuva Liisa. Tie sinne kulki mutkitellen jyrkkää vuorenreunaa, välillä tuntui siltä kuin kapea tie olisi vain toisesta reunasta kiinni vuoren seinämässä, ja alhaalla kaukana oli meri. Yöpymispaikkana oli leirintäpaikka vuoren reunalla ,olevalla niemekkeellä. Leirintäalueella oli halvasti ja kekseliäästi toteutettuja ratkaisuja. Keittiö sijaitsi vanhassa konduktöörin vaunussa. Pesuhuoneessa oli karheassa betonilattiassa muutama reikä, josta vesi pääsi ulos, ja sieUä olevat pesu lavuaaritkinolivat jostakin junasta. Kun ne nosti ylös seinässä sijaitsevaan koloon,ei seinässä näkynyt muuta kuin pieni luukku. Seuraavana päivänä kävimme katsomassa lähellä sijaitsevia Gronlgrotten kalkkikiviluolia, jotka olivat muodostuneet joskus jääkauden aikana ja siellä virtaava vesi söi koko ajan lisää onkaloita vuoreen. Mielenkiintoinen nähtävyys. Matkatessamme sieltä takaisin kohti Nessnaa, häämötti taustalla Svartisenin suuri jäätikkö, jossa emme ennAttlneet käydä. Syötyämme BimbonimisessA paikassa herkullisen rommissa keitetyn tunturilohen, taittui taas matka mukavasti. Välillä nousten vuonon rinnettä, mutkitellen alas ja ylös kapeaa soratietä kohti Nessnaa, johon illansuussa saavuimme. Siellä näimme sellaisenkin veneen rannassa, jossa oli perämoottori asennettu keskellä venettä sijaitsevaan laatikkoon. Siinä toista tuntia käveltyämme. Saapui pieni rannlkkoJaiva Helgeland, johon oli suunniteltu alkuun autot ja perävaunu mukaan, vaan ei saatu mitään näistä. Ei siinä kauanihmete'ty, kun saatiin kimpsut ja kampsut nostolavoille ja siitä nosturilla laivan ruumaan. Matka jatkui hiljaa huokailevan Norjanmeren keinuttaessa laivaa. Meidän katsellessamme kotkeita vuoria, joiden karut huiput väliltä olivat pilyen peitossa. Olipa siinä yksikin muodoltaan kuin naisen rinta. Sitä meidän siinä ihalllessa, ja antaessa asiantuntevia kommentteja sen muodosta"alkoi häämöttää taustalla lovuden korkeahuippui-

14

nen saari, johon illan pimetessä saavuimme. S~ rI

JI •••

,.,.I••

t

Pieniä ,siistejä aitauksen sisällä olevia taloja, joiden ikkunoista koristeelliset meris.iiHen kuoret iltaisin tuikkivat valoa, kalan haju rantamakasiinistä tuoksahti nenään, takana korkea, pilven peitossa oleva vuori. Alhaalla rehevä vihreä niitty. Rannan tuntumassa pieniä kalastajaveneitä. Siinä ensimmäiset näkymät saaresta, kun kävelimme kapeaa, mutkittelevaa soratietä majapaikkaamme, napapiirin ja meren kosteassa yössä. Kepeäitä tuntui askel. Saarella on asukkaita noin 250, kalastus ja lampaanhoito elättää suurinta osaa heistä ja jossakin määrin turismi. Kauppa, yhdistetty retkeilymaja kesällä, talvella koulu. Pari pientä kirkkoa ja pieni kalanjalostusrakennus sijaitsee myös saarella asuntojen lisäksi. Iltaisin vuorenrinteille saapuu noin 300.000! lunnia, lentävät siellä suhisevi;' siivin edestakaisin. Kaukaa katsottuna näyttää siltä kuin hyttysparvi siellä kisailisi. lokkiparvien kirkunat, varisten ja korpplen raakkumiset, mahtavasiipisten merikotkien leij ailu vuoren ympärillä, alhaalla lampaita ja muutama lehmä niityllä, kuuluivat osana tähän jylhän luonnonkauniin napapiirin saaren maisemiin. Ihmiset olivat ystävälIisiä · ja avuliaita ' meitä kohtaan. Opettivat kalojen perkausta ja ihmettelivät kyllä paistamistapaamme. Pelattiin jalkapallossa. ystävyysottelu, jouk'kueessa o,li kahdeksan miestä ja kaksi naista. Heillä oli myös samanlainen joukkue. Saarelaiset voittivat 7-4, puoliaikatulos oli meidän hyväksemme 4-2. Katsojina oli 30.000 Lunnia pummilla ja muutama saarelaineri. Pelin jälkeen luovutimme heille sukeltajalipun varustettuna meidän jokaisen nim iki rjoituksella. Sympaattinen luonnonlapsi, joka toimi saarella kansakou lun opettajana, näytti meille erilaisia kasveja, koralleja, uotiloita, rapuja, mustekaloja ja muita meren eläviä lukuisista eri purkeista joih in hän oli niitä säiJönyt sprii- ja tormaliiniliuoksiin. Eräänä iltana, istuessaan siinä seurassamme, kahvia ja muita vi rvokkeita nauttien. Hän kertoi harrastavansa sukeltamista ja meribiologiaa. Samalla hän kertoi että lovundln saårella on meribiologian leiri ja kurssi joskus ensi vuonna. Ajankohta Ja tarkempi ohjelma selviää myöhemmin.

Vili-niminen kalastaja kuljetti meitä veneellään eri sukelluskohteis iin ja höysti juttuansa hyvällä huumorilla. Eräänä iltapäivänä Vilin opettaessa meitä tunnistamaan ja perkaamaan ja tuliaisia maisteltaessa kääntyi keskus-

telu suomalaisten, norjalaisten ja ruotsalaisten välisiin suhteisiin. Keskustelun lopputulos oli meitä molempia osapuolia tyydyttävä. Ruokailu ja majoitus

Meno- ja tulomatkalla söimme laivassa ja baarissa. Saarella laitoimme ruokaa etukäteen laaditun listan mukaan. Kokit vaihtuivat päivittäin, kahden ollessa samaan aikaan vuorossa. Ruoka oli vaihtelevaa ja monipuolista. Syötiin rapuja, simpukoita ja kalaa oli joka ilta. Oli turskaa, erilaisia kampeloita, rasvakalaa, merikrottia ja kissakalaa . .Kissakalaa ei saisi syödä kovin paljon, siitä saattaa tulla kissatauti, oireet ovat seuraavanlaiset: vetää selkää köyryyn ja häntää suoraan, naisilla oireet ovat erilaiset. K,a laruoka pyydettiin itse sukellusretkillä ja sitä riitti. Majoitus oli retkeilymajassa kahden ja kolmen hengen huoneissa. Sieilä olivat myös suihkut ja keittiö meidän käytössämme. Majoitukseen olimme kaikki oikein tyytyväisiä. Sukellusretket Sukellukset tapahtuivat pareittain, useimmiten väli köyttä käyttäen . Yhden ollessa ylhäällä kirjurina ja sukellusvanhimpana, joten yhteen pariin tuli joku kolmanneksi. Pukuina oli yhdeksän märkäpukua, yksi Unisuit ja yksi kuivapuku, jota myös tarvittiin. Nostoliivejä 011 kahdeksan kappaletta. Joka päivä sukelsimme ainakin yhden reissun , toisinaan kaksikin, sillä niin mielenkiintoisen kiehtovaa o li jokainen sukallusretki tuonne sin ikuultavan meren ' syvyyksi in. Tuntui kuin oli si vieraalla planeetalla, jossa ei lai nkaan ole painovoimaa , hitaasti tässä vain kohotaan välillä ylös ja taas vuorostaan alas levien sekaan . Mitähän ihmettä siellä on näkyvissä ja niitä ihmeitä siellä riitti. Välillä mulkoili meitä isoilla si lmillään

PERINTEELLISET KALA-KUKKOSUKELLUSKILPAILUT KUOPIOSSA 1-2. 11. 1~75 1. 11. 1975 klo 11.00 Parisukelluskilpailu, Va-tekniikka, uimahalli. 2. 11. 1975 klo 10.00 Avovesisuunnistus Iso-Valkeinen (jäävaraus). Sitovat ilmoittautumiset 25. 10. '1975 mennessä os. Markku Voutilainen Kipinäkatu 8 70620 Kuopio 62 puh. 971-21318 tai Matti Hoffren puh. 971-20333. Majoitukset, kilpailumaksut ym. yksityiskohdat ilmoittautumisen yhteydessä.

merikissa. Kallio-onkalosta heilutteli saksiaan iso taskurapu. Hiekkapohjalla makasivat kampelat lukemattomien meritähtien ja simpukankuorten seassa lähtien uimaan vasta kun niitä oli jollain tönäissyt. Levien alta näkyi joskus suuri päinen turska. Merllevissä oli kiinnittyneitä merlsiilejä, toisinaan näkyi kymmenkuntakin samalla kertaa. Oli siellä kåikennäköistä elukkaa ja ötökkää kasvien ja kivien seassa. Kävimme saaren eteläpuolella olevassa vedenalaisessa rinteessä, jossa oli tiheä 2-3 metriä korkea levämetsä ulottuen 20-25 metrin syvyyteen. Kun niiden sekaan sukelsi näkyi vain ranteen paksuisia varsia ja päällä vihreä leväkatto. Sinne pystyi hyvin vaikka piiloutumaan sukellusparinsa kanssa. Fantastinen paikka. Viimeistä edellisenä iltana saaren turisti päällikkö Karl Petterson kastoi meidät merenjumala Neptuniuksen luvalla Polar-sukeltajiksi lyömällä räpyIällä takapuoleen miehiä kovemmin ja

naisia hempeämmin, ja jakamalla kirjallisen diplomin. Kai meissäkin riitti kaloille ja muille eläville ihmettelemistä. Mahtoipa siinä suuripäinen turskakin ihmetellä meitä, on siinä kummannäköisiä otuksia, kaksi kovasti viuhtovaa pyrstöäkin ja noin hontelot ja pitkät rintaevät eikä ollenkaan muita, pyöreä pää melkein Irti ja kuplia tulee päästä koko ajan. Tekeeköhän kuolemaa? Vai onkohan kyseessä kosiomenot, kun ovat pareittain. Jaha, otapa niistä selvää. Helteisenä päivänä ollessamme vuoren rinteellä, katselimme merikotkien taitavaa liitelyä sinisellä taivaalla.Kaukana näkyviä jylhiä vuoria ja Svartisenin jäätikköä. Saaren ympärillä olevaa saaristoa ja sinisenä näkyvää merta, lasten uimista ja leikkimistä hiekkarannalla lahden poukamassa. Tuli mieleen ajatus: "Norjaan tulen uudestaan", niin kiehtova ja mielenkiintoinen tämä matka on ollut.

PERUUTUS Koulutusvaliokunta teki viime talvena toimintasuunnitelman ja ilmoitti myöhemmin jo kerhoilIekin että lokakuussa on kouluttajapäivät, päivät oli tarkoitus järjestää "Avovesikoulutus" teeman ympärille. Paikka varattiin, mutta --- lääkäritoimikunta ilmoitti lokakuun alussa, että heillä on samana viikonvaihteena kokous Helsingissä. Sinne katosivat ajatellut luennoitsijat. Ei näköjään kulje informaatio läpi edes johtokuntatasolla, se on kuitenkin jo eri asia. Kouluttajapäivät jouduttiin siis peruuttamaan ja yritetään myöhemmin saman teeman ympärillä.

JUSSI KUOSMANEN

Kankaisia uppopallolakkeJa on Suomesta vaikea saada.' Niitåvoi tilata Ruotsista osoitteella SVENSKA SIMFORBUNDET Box 6506 11383 Stockholm. Kaksi 1-11 numeroitua sarjaa maksaa tulleineen noin 100 Suomen markkaa.

15

UPINNIEMI 1975

Lehden toimituksen korviin on tullut huhu, että Upinniemessäon pidetty hallikisat ja vielä hyvät. Tuloksetkin olemme saaneet liiton yleisjakelun kautta. Niistä voitaneen todeta että niin Calypso kuin Urheilusukeltajatkin ovat menestyneet naistensa ansiosta. Liekö niin että innostus on siirtymässä. Mikä olisi Merisaukkojensaalis ollut jos, ja jos, heilläkin olisi ollut tytöt mukana kilpailemassa ... 200 m poimintauintI miehet

SE 2.21,027.4.1974

1) Ahven Antti Sammak.o t 2.22,5 7 pist.,2) Harju Alf Merisaukot 2.30,2 5, 3) Kettunen Timo Aikon Urh Suk 2.37,5 4, 4) Mattsson Ben Sukeltajakurssi 2.38,1 3, 5) Kuosmanen Juhani Merisaukot 2.47,5 2. 200 m poimintauintI , naiset enL SEI 3.04,9 27 . 4. 1974. 1) Spring Hannele Urh suk 2.52,8 7 pist.,2) Kaskimies Kati Urh suk 3.04,2 5,3) HuhtiniemiMirja Calypso 3.26,04, 4) Nikander Marja-L Calypso Keskeyttänyt. 25 m sukellus + 25 m uinti , miehet SE 24,7 11. 5. 1972 1) Ahven AnttiSa01makot 24,3 7 pist., 2) Ranta Vesa Merisaukot 25,2 5, 3) Harju Alf Meris8ukot 26,3 4, 4) Casen Anders Merisaukot 26, 4 3. i

25 m sukellus + 25 m uinti, naiset 1) Spring Hannele Urh Suk 30.0 7 pist. , 2) Kaskimies Kati Urh Suk 33,6 5, 3) Nikander Marja-L Calypso 34,2 4, 4) Huhtiniemi Mirja Calypso 35,0 21/2, 5) Sairanen Eira Paloi Urh Suk 35,0 2 1/2. 200 m estesukef'ua , miehet . 1) Ahven An ~tI Sammakot 3.25,0 7 pist., 2) Mattson Ben Sukeltajakurssi 3.35,35, 3) Kaari JarkJ(o Calypso 3.43,1 4, 4) Toivari Markku SammakoJ 3.44,0 3, 5) Kumlin Klaus Sukeltajakurssi 3.49,6 2, 6) Kuosmanen Juhani Merisaukot 3.51,2 1. 200 m estesukeJlus, naiset Huhtiniemi M Calypso SE 4.09,0 27. 4. 1974. 1) Huhtiniemi M Calypso 4.28,6 7 pist., 2) Nikander M Ca1vpso 4.50,1 5.

16

60 m poimintasukellus, miehet 1) Harj u Al f Merlsaukot 50,5 7 plst., 2) Au liO 0111 Sukeftajakurssi 52, 2 5, 3) Kettu nen Timo Alkon Urh Suk 52,9 4, 4) . Tiai nen Ari Ca.ypso 53,2 3, 5) Riman Erkki Gal ypso 53,3 2.

6 m poimintasukellus, naiset I naissarja 1) Nikander Marja-L Calypso SE 1.10,2 6 plst., 1) Spring Hannele Urh suk . 1.10,2 6 .

4x25 m sukellusviesti, miehet . Ahveniston vesipedot SE 53,4 16. 5. 1970. 1) Mertsaukot 53,7 7 pist. , (Nissilä Juha, Raita Vesa, Kuosmanen Juhani, Casen Anders), 2) Sammakot 54,6 5 pist. (Toivari Juha, Laitinen Eero, Ahven Antt i, Toivari Markku), 3) Sukeltajakurssi I-joukkue 58,8 4 plst. (lii matainen Lauri, Mattsson Ben, Hakala Seppo, Aulio Olli), 4) Alkon Urheilusukeltajat 59,6 3 pisto (Ahtonen Kari , Virtanen Reijo, Nikiforov Mikael, Kettu nen Timo), 5) Calypso 1.00,0 1 1/2 pist. (Kaari Jarkko, Tiainen Ari, Råman Erkki, Nikander Jouko), 5) Palolaitoksen Urheilu Sukeltajat 1.00,0 1 1/2 pist. (Sairanen Eira, Huttunen Timo, Sairanen Markku, Mäkinen Reino), 7) Sukeltajakurssi II-joukkue 1.04,6 (Mustonen Jim, Vornanen Harri, Toukolehto Timo, Kajaste Timo). 4x25 m sukeltusviesti, naiset f naissarja 1) Alkon Urheilusukeltajat SE 1.16,8 7 pist. (Pösö Reeta, Westerlund Synnöve, Hynönen Sirpa, Harju Marita).

Yhteisplsteet

Miehet

naiset

viesti

yht.

1. 2. 3. 4. 5: 6. 7.

9 27

28 1/2

1 1/2 7

39 34 30 29 21 20 1/2 5 1/2

Calypso Merisaukot Urh Suk Sammakot Sukeltajakurssi Alkon Urh suk PaloI Urh suk

30 24 17

9 1/2 1 1/2

Yhteisplsteet miehet

P200 m

1. Ahven Antti Sammakot

7 5 4 3

2. 3. 4. 5.

Harju Alf Merisaukot Kettunen Timo Alkon Urh suk MaUsson Ben SukK Raita Vesa Merisaukot

5 4 n(7)+3 1 1 1/2 2 1/2

25/25 7 4 1 1/2

200 Este

6 m

7 5

7 4 1/2

5

yht. 21 16 9 1/2 8 1/2 5

Yhtelsplsteet naiset 1. 2. 3. 4. 5. 6.

Spritlg Hannele Urh suk · Nikander Marja-L Calypso Huhtjniemi Mirja Calypso Kaskimies Kati Urh suk Sairanen Eira Paloi Urh suk Harju Martta Alkon Urh suk

7 4 5

7 4 2 1/2 5 2 1/2 1

5 7

6 6

20 15 13 1/2 10 2 1/2 1

Ko

S8

Först en ursäkt. Ett "tekniskt missöde" berövade oss förra numrets svenska översättning. Vi får be språkkunniga klubbkamrater bistå. I deHa nummer finner vi först ordförandensspalt. Hencca ondgör sig över de små vintersömniga klubbarna som borde ha någon form av kretsverksamhet tör att överlevavintern. HärtiJJkom.,. mer nödvändigheten av att ansluta sig tili SVUL: s respektive kretsar. Minns att blott kretsanslutna anses vara medlemmar i SVUL-FRIF! Vår kanslist Kaisa Nuoramo lämnar oss snart och vi har troligen en ny kanslist redan i medlet av november. I samband med detta får vi ett eget rum på SVUL (i sjunde våningen) så man får hoppas på god service i fortsättningen. Hencca påminner också om förbundets höstmöte. Se annons sid13. Det vore angeläget att alla klubbar vore representerade! Nyligen avslutades CMAS stormöte i Stockholm. Av de viktigaste besluten kan nämnas: Speciella dykledare skall utbildas. Nu leds dykningen av dykarlärare vilket inte är helt riktigt. Vad lärarna beträffar beslöts att undervisningen skall koordineras. Nu bildas ett internationellt dykar-råd för skolningen. Enligt en ny definition bör medlemsländerna i CMAS tillhöra FN eiler någon motsvarande världsorganisation. Blott landets officiella dykarförbund äger tillträde. Detta beslut omöjliggjor.. de Skottlands anslutning tili CMAS. Följande världsmöte bliri i Australien 1977, ombord på ett skepp som kryssar längs stora barriärrevet! Redaktören minns isin spalt den härliga sommaren med kontroversi~.IIa dykarläger och allt för många dykolyckor, samt tillbud. Då det speciellt är de

a ta

oanslutna "viida" dykarna som drabbas bör vi absolut intensifiera medlemsvärvningen. Dykarlärarna uppmanas också fästa större uppmärksamhet på säkerhetsfrågorna. Så en uppmaning inför höstmötet. Minns att blott uppbyggande kritik är av godo! På sid 4. redogör Eka för förbundets dykarläger på Prästö (Aland). Redan början blev svår då ledningen för Bomarsund campingområdeställde kravsom innebar lägrets delning i två. Trots detta. kom man väl igång med programmet och speciellt förefäsningarna var väl besökta. Varje dag utfördes också minst en dykning och vi Iyckades genomföra det program som Museiverket uppställt. Besöken på vraket av barken Plus erbjöd god dykning. På sid 5. finns beskrivningen av den tävling i dykarnas sjömanskap som Aboklubbarna ordnat med Airisto hotell som utgångspunkt. Tävlingen gällde båtlag som förutom smärre dykaruppgifter tävlade i navigation, båtmanskap, sjörätt, angöring m.m. Tävlingen var ett välkommet initiativ som visar att dykarintresset också väl kan länkas in på närstående banor. översättning rekommenderas. På sid 6. berättar Joensuu-dykarna om sin NM-tävlingsresa i UV-polo tili Norge. Finnarna lärde sig mycket och man kunde konstatera att Danskar och Svenskar var långt före i skicklighet. Här finner vi också en notis ur Sportdykaren 2/75 som berättar om dykning för rörelsehämmade. Något att stöda och ta efter! Under SVUL-festtävlingarna på som· maren ville förbundet uppvisa god internationell fensimning men i brist på utländskt deltagande blev det blott en

smärre demonstration. Synd på ett gott uppslag. På sid 7. redogör Tapani Toijonen för Vesikko-CupUV-polo turneringen. På sid 8. och 9. FM i UV-fiske och Hangö-cup. Finns iöversättning. På sidorna 10-11redogör Ora Patoharju tör UNDERWATER 1975 - den fj.ärde världskongressen .fördykare.Vi rekommenderar fullständig översättning. På sid 12. Tävlingsresultat samt en anmälan att en engelsk handbok i kompressorteknik och skötsel nu utkommit. Ora lånar gärna ut boken tili påseende. På sid 13. Tävlingsresultat och genomgång av fensimningeni dagens Finland. Dykarläkarna påmlnner oss om eventuella·olycksanmälningarsamt önskar attläkarintygen och'kontroUbesöken ·. funktionerar. På sidorna 14-15. redogör Merisaukot ry. tör sin Norde-resa. Upplevelsen var postitiv och berättelsen innehåller värdefulla tips. översättning rekommenderas. Sid 16. Tävlingsresultat Sid 18. Redaktionen och styrelsen. Kontorollera adresserna! Sid 19. En beskrivning över hur du själv gör ditt viktbälte. Som basämne användes en remsa plastgolvmatta. Spännet är från ett säkerhetsbälte. Vikterna fästes med mässingsskruv som gjutits fast i själva vikten. Motsvarande mutter sitter på brickor i bältet. En god ide. På bakpärmen finner Du årets konditions- och träningsprogram tör dykaren- simmaren. Lycka tili! Henrik Rosenius

17

SUKELLUSKURSSEJA HELSINGISSÄ LOKAKUUSSA Tiedustelut PARTIO AITT A/Matti Rinne. Myös suoraan Ursuk Koulutus Turussa marraskuun alusta alkaen, tiedustelut Ursuk koulutus 921/337790. Salossa ja Raumalla kevättalvella tarpeen mukaan, tiedustelut Ursuk kou.lutus. Kouluttajina alan ammattilaiset, tehokkaalla viimeistellyllä ohjelmalla. Avovesikoulutus kuuluu myös I laitekurssi.n ohjelmaan, joka suoritetaan välittömästi halliosuuden jälkeen. URSUK Koulutus, Rauhankatu 5 201 00 Tku 10, puh. 921/337790 Kallionpää/Moisala. Huom. muuttunut puhelinnumero 921/337790.

URHEILU

SUKELTAJA Toimitusneuvosto

Suomen Urheilusukeltajain Liiton äänenkannattaja. Ilmestyy 4-6 kertaa vuodessa. Kustantaja Suomen Urheilusukeltajain Liitto ry. Lehteen tarkoitetut kirjoitukset on osoitettava toimitus-sihteerille. Lehti 'postitetaan niille rekisteröidyille sukeltajille joiden osoitteet kerhot ovat toimittaneet liitolle ja joiden jäsenmaksut on maksettu. Muuten on lehteä saatavana postiennakolla Liiton toimistosta.

ORA PATOHARJU PENTTI PUHAKKA HENRIK ROSENIUS HENRIK RENVALL MAURI VALLEMA ERKKI METSÄVUORI

Liiton toimistonhoitaja Kaisa Nuoramo, puh. toimeen 418611/220, os. Suomen Urheilusukeltajain liitto ry., Topeliuksenkatu 41 a 00250 Helsinki

Päätoimittaja Erkki Metsävuori Kaerlantie 8 0 48 '20360 Turku 36

25.

-921-333600 t.

JOHTOKUNTA 1975 Toimitussihteeri Vesa Eronen Saarijärven tie 14 C 12 40200 Jyväskylä 20 Puh t 941-12980 k 941-214471

Puheenjohtaja Henrik Renvall Maurinkatu 4 B 14, 00170 Helsinki 17 Puh. k. 90/655537, t. 90/418511/332

Ilmoituspäällikkö Kati Lagerstam Putouskuja 26 98 01600 Vantaa 60 Puh. k. 90-538658

Sihteeri Kati Lagerstam Putouskuja 2 E 98 01600 Vantaa 60 Puh. k. 90/538658,

Hinnat Vuosikerta 1/6 sivu 1/3 sivu 1/2 sivu 1/1 sivu Lisävärit

18

KOULUTUSJAOSTO

20 160 240 440 550

mk mk mk mk mk

160 m/väri.

10 41 Puh. k. 941/751905, 1. 941/751422

TIEDEJAOSTO Puheenjohtaja Pentti Nyrönen Puistokatu 5 10900 Hanko Puh. 911/81598 URHEILUJAOSTO Puheenjohtaja Peter Jansson Lumikontie 1 20240 Turku Puh. k. 921/303424 Jäsenet Kalle Lehtivuori, KeItinmäentie 17-19 A 23 40630 Jyväskylä Puh. k. 941/241609, t. 941/18281 Mauno Kaivo Merikatu 43 C 12 02470 Obbnäs Puh. k. 90/2980246, L, 90/290211 Meri Lahtinen Pähkinätie 12 A 1 01710 Vantaa 71 Tom Mattson TKY 5 B 34 Otaniemi Puh. 90/ 4682090 Erkki Metsävuori

Kaerlantie 8 0 48 20360 Turku 36 t. 921-333600 Ilpo Raatikainen Valtakatu 66-68 45700 Kuusankoski Puh. k. 951/48477, t. 951/89999 Kalevi Turkka Nirvanpellonkatu 2 A 33730 Tampere 73

TEE SE ITSE SUKELTAJAN PAINOVVÖ

Oheisen painovyön olen tehnyt itselleni monen eri kokeilumallien perusteella ja todennut tämän onnistuneeksi ratkaisuksi. Vyön materiaali on muovimaton suikale, joka on jo ennestään mukavan tanakkaa käsitellä . Leveys on 50 m/m . Solki on turvavyön solki. Vyöhön on neljästä kulmasta niitattu messinkilevyjä 1 x 50 x 50 m / m kokoisina paloina, levyyn on vuorostaan juotettu hopeajuotteella 3/8"W messinkimutteri, joka tulee vyöhön tehdyn reijän lävitse. Lyijypainon sisään on tinalla ruuvin kantaosa juotettuna upotettu 3/8" x 3/4" W messinkiruuvi. Lyijyn sulatusvaiheen aikana on siihen sekoitettu hiukan tinaa jolloin se pysyy paremmin hapettumatta ja edistää ruuvin tarttumista valuun. Kierteet uppoavat toistensa sisään ainoastaan kierteen pari, jonka johdosta painot ovat nopeat laittaa ja irroittaa vyöitä. Tyhjä vyö on helpompi ja kevyempi käsitellä. Valumuottina olen soveltanut paperirullien sisällä olleita peltisiä keskiöitä jonka reikä täytyy ensin juottaa umpeen. Painosta tulee tällöin 1 kg kappale. Tällaisia painoyksiköitä voi laittaa mihin tahansa nilkkaan, polvitaipeeseen, käsivarteen ja mihin tahansa jonka haluaa olla painavana puolena. Turvallista uppoamista.

1<u""'',, k.:lnn.:lius 1/.0 lu,., Q /JcQn.::r.

Sukella turvallisesti . ..

Veikko Mäkelä

T TULLAA SU ELTAJA SI7 Oletko koskaan joutunut vastaamaan moiseen kysymykseen. Onko mennyt sormi suuhun. Tähän pulmaan on nyt vastaukset helposti annettavissa. Olemme yhteistyössä saaneet Suomi-Salaman kanssa aikaan esitteen joka antaa helppotajuisessa muodossa läpileikkauksen harrastuksestamme. Te saatte esitettä soittamalla toimistoomme ja mikä parasta se on ilmainen. Varmista maineesi rautaisena sukeltajana ja tilaa esitteitä ja jaa niitä myös. 19

Vuoden harjoitusohjelma 1

VIIkot

20'

10.

'rlui.

Jaksoitus

almi. 8 t. · · • • • · · · • • •

Valheet

ehi tysv . e .EtappiI .E .IIKIGr f

L

Lomat

ppU. ':

, t

I

I....J , 1

Tutkimukset

t

§

harJ.

Liikkuvuus Kuntoilu

==_.-.== ==ssssss

Veto-harjoltus Pelit, lento- ja korlp. Kestävyys Kestävyys intervall. Lihas. yllpitkAt matkat Lihas. tempo harj . Nopeus PäauintilaJI Toinen laji Lähtö + käännökset ,leoria + taktIIkka

---===

----==_. ~---====

===;:---

--,i

)

--:. _===--,i ;Ssss I

I

==.---

1

&::

--

I

___

,

).llILLL.

1: I

=_1

§

-, ----1l

--=-= I

I

--1 ..... ____ -_ I

I

,--

I

\-=-="--9

====-":1 _

I

, -_ .....

-=-;=~

I

=-1 -

---= . . :

~------====:::(---y

Harjoitusten teho käy ilmi merkkien paksuudesta. On parempi aloittaa kevyemmällå ohjelmalla, koska Illan raskas ohjelma on pahempi kuin ei mikään .

~

I

I I I

I

~

U{KK,

~I

I

I

--b=_._.='J. - _ I-JI

1

, I

I

--

I

.I.....

I

I

L. __ .. ______ .. J1 I

l ,

I

; ~ Isometri nen

I

I

PMkilpailut

47.

Valmist.· luipPue,I ! I ~

l' I IL

:

40

'0.

==

I

_=_ =_=-_=:::J 1.

_f

==_---

Tämä ohjelma on tarkoitettu lähinnä keskipitkien ja lyhyiden matkojen valmennukseen . Se noudattaa samoja linjoja kuin BOR: n 200 metrin uimareiden ohjelma vuodelta 1971, Joten se on jo ' vanhentunut.

Teho 1

2 3 Laäkärin tark . § Vilkonloppuharjolfus S Vain 47 viikkoa on ohjelmoitu loppu on lomaa. Huipun kärki, K, sijoitetaan siten että se osuu suurimpiin kilpail uih in.

Kokkola 1975 Keski-Pohjanmaan Kirjapaino Oy