Urheilusukeltaja 1974 5

路 5 1 74

Sukellat nähdäksesi tutkiaksesi löytääksesi tehdäksesi työtä.

Ota käteesi kunnon lamppu

Darrell-Allan

Vedenalainen valaisin

- ja näet uskomattoman paljon paremmin - runko alumiinia - magneettikatkaisija -- etu lasi O-rengastiivistetty - sukellussyvyys 240

- valoteho 10 W - 100.000 kynttilää virtalähteenä 10 1.5 V UM

Inn-5UII"

Pajcllantrien1tle 9,

•

Hämeenlinna 23. 11. 1974

• Puheeniohtai,an palsta Urhei lusukeltajat, lehtemme numero 5 ilmestyy uuden vuoden partaalla aikana jolloin olen ojentamassa puheenjohtajan-nuijani toisiin käsiin. On siis aika sanoa. Ja sanonhan minä. Kiitos kaikesta, toivon ettei minusta ole ollut (liikaa) harmia ja että voin olla avuksi siinä missä tarvitaan. Tehtävänäni on ollut uuden pohjan luominen ja niin on tehty mutta valitettavasti on sukeltaja kentällä jälleen kerran jätetty heitteille. Onhan lehti toki suuri askel eteenpäin mutta varsinainen tunne jäsenistöön puuttuu.

Uskon että uusi johtokunta uusine johtajineen nyt paremmin voi keskittyä tähänkin ongelmaan. Tarvitsemme nuorisotyötä, on tehostettava koulutus kentällä ja uudet rahanreiät on tutkittava perin pohjin. luulisi nyt löytyvän kunhan saadaan vauhtia urheiluun ja (nimenomaan) nuorisoon.Äsken pidetty Pohjoismaiden vuotuinen kokous on antanut uusia virikkeitä ja uskon että monta hyödyllistä asiaa tulee yhteistyön myötä. Ne tärkeät uudistusasiat jotka juuri toteutamme liitossa on esim. aiemmin tehty Ruotsin liitossa ja n"C'tt"rn'!T\O välttämään turhat viat kunseuraamme miten naapuri on ratkaissut asiat. Esimerkkinä mainittakoon että Ruotsin eräänä

Uskon vaSuomessa voimme tehonhan tärkeä kouluasia tulossa maahamme, ja mitä tärpystymme näyttämään viranomaisille maIliesimerkin kovinkin harkittu.

Asiaa on valmisteltu siellä useita vuosia.

Ja toinen yhteispeliä vaativa asia.

Valitettavasti kuivui MM-VAsuunnistushanke Tukholassa 1975 kokoon. Mutta CMAS: n maailmankokous pidetään toki 12-18 päivinä syyskuuta. Ruotsi toimii järjestäjänä ja isäntänä mutta on pyytänyt muita Pohjoismaita apuun. Ja onhan se totta että tällainen sukelluksen suurtapahtuma Pohjolassa on kaikkiemme asia. Onhan näytettävä "vanhoille" sukellusmaille hammasta. Tämä viikon kestävä tilaisuus avataan perjantaina 12. lauantaina seuraa suurnäyttelyn "Underwater 75" avaus sekä juhlaillallinen. Sunnuntaina cocktailkutsuja, tapaamisia j.n.e. Maanantaina 15 päivänä sekä tiistaina VA-tieteellisiä esitelmiä y.m.

Ja sitten keskiviikkona ja torstaina itse CMAS kokous. Koko ajan pyörii filmistudio VA-elokuvineen halukkaille.

Mutta tarvitaan väkeä! Pohjoismaisia sukeltajia sankin joukoin antamaan pontta juhlaviikolle. Maailman tunnetuimmat sukeltajat ovat varmasti läsnä ja näyttely tulee olemaan sukellusteollisuuden voimannäyte mutta ilman SINUA kohokohta - suuri sukellusyleisö - on poissa. Jotta jokainen voisi tulla olemme Ruotsin liiton kanssa sopineet siitä että sikäläiset kerhot toimivat isäntinä ja oppaina. Heidän luoasua sekä tutustua kerhokustannuksia voi aikalailla Varaa siis itsellesi ja ystävällesi aikaa syyskuussa. Se kannattaa! n-"'"'',",''''''' usein.

menestystä .

Onnellista jouludekompressiota

liiton sääntömääräinen vuosikokous pidettiin tällä kertaa Hämeenlinnassa Hotelli Aulangolla. Yllättävän vähän oli paikalla äänioikeutettuja edustajia.

Johtuneeko siitä, ettei informaatio liiton asioista, ole mennyt perille vai onko kyse huolimattomuudesta. Olipa syy mikä tahansa, ei se ainakaan yhteistä asiaamme vie eteenpäin. Vihjeenä voin mainita, että ainakin lehden tuleminen katkeaa tähän numeroon mikäli jäsenmaksut ovat hoitamatta. Tästä asiasta tulee kuitenkin kiertokirjeenä lisää tietoa kerhoille.

Varsinaiseen kokoukseen. Nuijanheiluttajaksi valittiin vanha konkari Vesa Eronen. Vesan rauhallisella johdolla asiat sitten saatiinkin pyörimään.

Pakollisten kuvioiden, toimihenkilöt kokoukselle, esityslistat, valtakirjojen tarkastukset ym. jälkeen päästiin sitten selvittelemään henkilökysymyksisä ( valtakirjojen tarkistus olisi syytä hoitaa jo ennen kokousta sillä se on vuosi vuodelta muuttunut sekavammaksi).

Johtokunnan puheenjohtajaksi tuli ainoa ehdotettu eli entinen sihteerimme "Henkka" Renvall. Ylipuhuminen ei tuottanut vaikeuksia, ja näin ollen valtikka muuttui. Varsinaisen johtokunnan vaali olikin jo sitten mutkikkaampi juttu. Oli erovuoroisia, oli eroa pyytäneitä ja oli paikalleen jääviä. Hyvin Vesa kuitenkin hoiti leiviskänsä ja johtokunta vuodelle 1975 saatiin äänestyksen jälkeen kokoon. Ja mikä huomattavaa, kahden naisen mukaantulo katsottiin tarpeelliseksi. Johtokunta 75 on nyt sitten seuraava. Puheenjohtaja Henrik Renvall.

Jäsenet: Jansson Peter, Kaivo Mauno, Kostamo Kati, lantinen MeriMarjatta, lentivuori Kalle, Mattson Tom, Metsävuori Erkki, Nyrönen Pentti, Raatikainen Ilpo, Turkka Kalevi, Vallema Mauri. Tarkemmat esittelyt yritetään hoitaa kuvien kanssa hiukan "syssymmällä". Seuraava kohta, joka teetti töitä oli taas kerran jäsenmaksu kysymys. Kantoja ja kannanottoja oli monenlaisia osa perusteltuja osa ei. Maksuja päätettiin kuitenkin korottaa ja ne ovat seuraavat: 1-25 jäs 14. I nenä.

26-50 jäs. 11 :-/nenä. 51-100 jäs. 8:I nenä ja 101 jäs 6: -1 nenä. Minimijäsen maksu on 10 jäsentä eli 140 mk.

Toimintasuunnitelma ja talousarvio läpäisivät seulan muutamien puheenvuorojen ja tarkistusten jälkeen. Muut kohdat olivatkin sitten jo rutiiniluonteisia, pöytäkirjat kokouksesta tulevat aikanaan kerhoille joten en sitä tämän enempää koskeUele.

Kun nyt mies vaihtuu liittomme perasimessä, haluan näin lahtemme kautta kiittää edellistä puheenjohtajaamme Henrik "Henco" Roseniusta.

Työsi ei ole ollut helppo, eikä polkemasi sarka sileä. Arvostelu on ollut ankaraa, mutta olet kestänyt sen miehen lailla asettamaasi päämäärään. et saavuttanut kaikkea mutta suuria osia on jo nähtävissä. Uskon, että sukelluskansa tunnustaa työsi arvon kiitokseeni kuluneiden

3

Lähtekää joukolla ja ryhmäa ennuksella Naantali-Kapellskär Turku-Tukholma Helsinki-Tukholma

, . a

~

MaadåÖ:hamina

','Y

""",

_ ... _ ... .l.~ .. -\... .... ~~ -~ ..

.... ~----.-.

--- --- ... -- ...

---", -.

~VIKlNGLINJA 1959

1974

•

Edullisin meritie Ruotsiin

Urheilusukeltaia HUOM! Urheilusukeltajan No: 4 takakannessa julkaistut käsimerkit selityksineen ovat osaksi virheellisiä! Tässä numerossa uudet ja oikeat. Vetäkää viiva edellisten yli, kiitos.

OLETKO MUISTANUT:

Valitan sattunutta Pj.

A. Tapaturmailmoitus : Onko kerhollasi liitosta saatavia tapaturmailmoituskaavakkeita?

Ovatko kaikki tapaturmat ja pienetkin uhkaavat tilanteet ilmoitettu liiton toimistoon?

B. Lläkärintodistus: Onko Sinulla voimassa oleva lääkärintodistus? Kilpailijat tutkitaan . vuosittain, muut kahden vuoden välein.

C. Kontrollikäynnit : Muistatko aina vakavamman sa irauden jälkeen, esim. pitkittynyt flunssa , käydä lääkärintarkastuksessa ennen sukeltamista?

D. Ensiapuvalmius : Hallitsetko ensiaputoimenpiteet ku ten hapen annon ja elvytysoperaat iot?

Haluatko itseäsi autettavan niillä tiedoilla ja taidoilla mitä Sinulla nyt on?

Sukelluslääkäritoimikunnan puolesta Arto Lahti

4

Uppopallon pelaajat huom 1 Liitto pyytää kaikkia ni itä seu roj a, jotka ovat kiinnostuneita pelaamaan mahdollisessa Uppopallon SM-sarjassa ilmo ittautu maan 31. 1. 1975 mennessä os .

Ilpo Raatikainen Ase man t ie 12 49150 Voik kaa .

Lehtemme on nyt vuoden ilmestynyt nykyisessä muodossaan . Onko se sitä mitä siltä odotettiin, tämä on kysymys, jonka olemme usein joutuneet tekemään itsellemme. Olemmeko onnistuneet? Te tiedätte sen, me olemme vain odottaneet kommenttejanne ja yrittäneet parhaamme .

Yhtäkaikki, joka tapauksessa on ollut hauska tehdä lehteä kanssanne.

Haluankin tässä yhteydessä kiittää avustajiamme ympäri maan ja varsinkin ni itä jotka palkkiotta olette mahdollistaneet lehtemme ilmestymisen ja sisällön.

Koska ainakin kaksi henkilöä jättää nyt "toimituksemme" katson, että voin kirjoittaa seuraavat sanat koko sukel luskansan nimissä. " Jokke" Askola. Teit mittavan työn toimitussihteerinä. Taisit viettää monta hankal aa retkeä vaatiessan i palstan täytettä.

Antti Saarnio . Ilmoituspäällikkönä oleminen ja toim imin en uudessa järjestölehdessä ei varmasti ollut mikään unelma tehtävä.

Hyvin hoiditte tehtävänne, on vahinko että jätätte nyt lehtemme , vielä kerran k iitos hyvästä yhteistyöstä . " Shown on jatkuttava" on joku sanonut ja jatkuuhan se. Ainak in uskon niin . Lehden tek ijöiden pUOlesta toivotan kin nyt " sukelluskansalle Hyvää Joulua ja Sukellusrikasta Uutta Vuotta .

Erkki Metsävuori

•

Henriko. Malief

.~ va :,~:,~;r:,' .:,l:.~*,'.j;'.:;~,l:,;·.Ja· ':,.;f'~"j:;.~, '!~.;:, PYOOlopOlvon ·l.. .':, '.,;: ;,'.: ~.';,: ~;~;, .r:,. ',/.;,':

;dE> .•;f,. .•,:.:.;,';. .

.•,.

.

•..•..;,;.·,.;;..;;:..

;11 ,

'.•'.:;' .:.••..... •,: . ':': •• ': "'".'..

retli :

.'

."

.

-_ :-

.:. ...

~~.';" .;. '

.

.. ;2~A8Ai . .~,./

Pimeänä ja sateisena perjantai-iltana rautainen joukko sukeltajia Auran rantaan Turkuun. Sana oli kiertänyt ja tarkoitus oli lähteä jo perinteiselle Pyhäinmiesten päivän sukellusretkelle. Tasaisen tappavasti tuli sateesta autoja, Hyvinkääitä Helsingistä, Kokkolasta , Mikkelistä, Lahdesta ja t ies mistä .

Tuli vanhoja, kokeneita sukeltajia iotka tottuneesti rojauttivat naarmuuntuneet laitteensa "Henrikan" kannelle , tukivat ne johonkin kaaren kup'eeseen Heittivät makuupussinsa punkkaan ja asettuivat taloksi. Tuli nuoria tulokkaita jotka huolellisesti kantoivat pullopakettejaan, asettelivat niitä arasti suojaan sateelta sekä silmät renkaina tu tustuivat " Henrikan" mahtaviin tiloih in .

Vihdoin kun viimeisetkin olivat saapuneet ja laivautuneet, hyrähti Scan ia käyntiin . Köydet vedettiin sisään ja retki alkoi. Airistolla tavattiin "Mariana" .

Yhdessä alkoi matka taittua pitkin pi meää marrasku ista merta .

Henrikan messissä ja salongissa aIkoivat turpakäräjät. Verrattiin kokemuksia ja sukellusretk iä ,ulkopuolella kohisi meri , s isäpuolella sukeltajat.

Paraisten port in jälkeen päättivät kapteenit , että on aika ottaa yö . Rutinoidusti rantautui " Henrika" kallio n kupeeseen ja ott i " Marianan " kylkeensä . Jonkin aikaa jaksoi sukelluskansa vielä turista mutta sitten sammu ivat valot , aikainen aamuherätys pelotti.

Aamu , tasaisen harmaa, sataa tihutti; radio lupaili 5- 6 B jostain sekavasta suunnasta. Tied otu s heitti heti varjon Utö - eikö sinne päästä täll ä kertaa . Ei sanofvat kapteenit. Su untana Vänö ja " A l fred ' ~ mat kavauht ia mars! Aikanaan tult i in perille " Mariana" poim i hylyn ylös kevyellä 20 kg : n "käsinaaralla" ja . " Henrika" rantautui lähinnä olevaan rant akall ioon . Koska re tken mottona oli sukelluspakko ennakoitiin aika montaa sukellusparia . Raija-rouva ilmoitti " Marianasta" Hannu ja Eka ovat sukell usvanhimpina , he ovat molem mat oll eet ennenkin " Alfredissa". Siihen ei oll ut mi tään lisä tävää. Parit muodostuivat luon nostaan ja sukellus vi eti in läpi vauhdilla . Antero Parma toik~rääntyi

mi välillä lautturina, (taisi pintauinti inhottaa) ja kuljetti kansaa "Marianan" ja " Henrikan" välillä .

Vielä elätettiin toivoa " jos vaikka sittenkin Utö". Hetken jo tuntui siltä, että onnist uu mutta ei! Radio lupasi 7-8 B itäinen . Yhteisto imin kapteenit ilmoitt ivat " Sorry, ei onnistu Utö!" Päätökseksi tuli Jännerin poukamaan ja saunaan . IsännälIe kiitokset mainioista löylyistä .

"Evakin" ilmestyi kuvio ihin mukaan jossain iltapäivän vaiheessa ja kun vielä tiedettiin " Alfredilla" nähdyn "Beulahin " läsnäolo lähivesillä, voitiin todeta sukeltajien olevan aktiivisesti liikkeellä. Yöllä tuulen vinkuessa takilassa ja rantakallion koloissa , " sukelIettiin ja koulutettiin " sisällä " Henrikan " mukavi ssa tiloissa" Sukelluskansa vietti iltaa ja fiilinki oli korkealla .

Pakollisten aamupäiväkuvioiden jälkeen . Hyräht ivät diesel it käyntiin. " Henri kalla" tosin pienen miettimisen jälkeen. Kapteenit olivat päättäneet " Högsåra ja sitten kotiin " . Kun Henrikan keulapanssari rysähti rantakivikkoon heräsivät vii meisetk in torkkujat.

Siitä vaan varusteet niskaan ja mereen.

Ensimmäisinä eht ivät Telle ja Raikka ·' Marianasta". Sukellus ol i hupasukellus sanan varsinaisessa merkityksessä, tasaises ti viettävää po hjaa tuntui riittävän vaikka kuinka syvälle . Kuka kävi kolmessakympissä kuka syvemmällä.

Kampelaa , si mppua ja mutaa . Ol i sukellu sten tuloksena.

Kun viime inenkin "räpylävarvas" oli laivalla pai nettiin taas startti nappulaa ja matka kohti Turkua ja kiinnityspollareita Auran rann assa alkoi. Eva puhalSi menemään omia aikojaan , jättäen hi taammat tulemaan jälestä. Aikanaan sitten "Marianakin" vilku tti hyvästit kääntyen Naantaliin. Auran suus sa katsastettiin rakenteilla olevi a laivo ja, Sinihaitten troolari, ja siinä se olikin jo oma kiinnityspaikka. Laiva tyhjeni ennätysvauhdilla autoihin. Viimeis ten kaasuttaessa rannasta jäi ilmaan kaikumaan yhteinen toteamus "Rautainen Retki ".

5

PASCALMAINEN JUTTU Ora Patoharju Lisäyksiköitä ovat mm. minuutti, tunti, vuorokausi, vuosi, litra ja tonni.

Niiden käytössä ei tapahdu muutosta.

Sukeltajat ovat joutuneet tekemisiin varsin monien erilaisten paineyksikköjen kanssa: pullojen ilma on joko ilmakehien, atmosfäärien tai baarien paineessa, syvyys on metriä vesi patsasta regulaattorin vastus on mm H20 ja ve~ renpaine kiihkeän sukelluksen jälkeen mm Hg, elohopeamillimetrejä. Ulkomailla tulevat lisäksi eteen naulat neliötuumalle ja tuumat vesipilaria jne.

Tämä kirjavuus on vallinnut kautta koko mittayksikköjärjestelmän ja siksi kansainvälinen paino- ja miHakomitea päätyi jo vuonna 1954 yhtenäiseen kansainväliseen mittajärjestelmään, Systeme International'iin, SI-järjestelmään. Nyt on meidän eteemme tullut aika toteuttaa ja ottaa käytäntöön tämä uusi ja yhtenäinen mittajärjestelmä.

Siinä on moni mitta jo meillä vuosikausia käytännössä ollut vanha tuttu, mutta erityisesti paineen kohdalla - tämä ikävä sukeltajille on tulossa huomattavat muutokset. Tarkat määräykset uuden järjestelmän käyttöönotosta sisältyvät Valtionvarainministeriön kirjeeseen No J 683/10/74 valtionhallinnolle 8. 8. 1974, sen mukaan siirtymisessä - 1. käytetään seitsemää SI-perusyksikköä ja niiden johdannaisyksikköjä.

- 2~ käytetään SI-lisäyksikköjä, - 3. SI-järjestelmään kuulumattomat poistuvat yksiköt jäävät käyttöön toistaiseksi ja - 4. Poistettavat yksiköt korvataan SI-yksiköillä ensi tilassa.

Siirtyminen SI-järjestelmään alkaa 1. 1. 1975 ja päättyy 31. 12. 1977.

Maamme teollisuus, kauppa ja kouluopetus on valmistautunut mukautumaan tähän aikatauluun.

Kerrunnaisyksiköt Perus- t. iohdal'lnclisv'ksiköistä muodosteetuliittei llä, jotka taan potenssejo: vastaavat -

-

pituus massa (ei voima) aika sähkövirta lämpötila valovoima aine- t. hiukkasmäärä

1(1_3

10.- 6

-

meripeninkulma hehtaari solmu

-

normaali·ilmak. baari

at 98,07 kPa teknill inen ilmakehä elohopea. mmHg 133,3 Pa millimetri mmH20 9,8 Pa - vesipatsas·mm kWh = 3,6 MJ - energia t. työ hv = 0,735 kW - teho , hevosvoima -lämpömäärä 4,19 J cal t. energia -

A K cd

Englannin t. muun ulkomaankieliset mittayksiköt korvataan i verrannollisuuskertoimeft useimmissa almanakoissa, psi: t ohei sessa taulukossa.

1 kgml $ 1 N/m 2 1 Nm 1 J/s 1 WI A 1 ed.rs srI

@. '

Pa

, Paine

Paine

:u

;itus

Pa

bar atm at ta vat

6

-

bar

pascaf

!li

~

1 10 ?

ja

turvin toistaiseksi käykWh on tössä sarlkÖE~nerai(ln kaupallisessa mittaa misessa.

uu v.

mpk= 1852 m ha 10 4 m 2 solmu= 1,852 km/h 4 m/s 10 1,3kPa bar= 100 kPa

Poistettavat yksiköt on korvattava vastaa · villa SI.yksiköillö: mm.

Johdunnuisyksrköistä poimittakoon: voimo newton N = paine (ja jännitys) paseal Pa = energia tai työ joule J teho watti W jännite voitti V valovi rta lumen 1m = (sr = avaruuskulma, steradiaani,

k m p, n p

Poistuvat yksiköt ovat niitä, joita voidaan käyttää 51·yksikköjen rinnalla toistaiseksi:

moi

-

T G M

(Kauneusvihre SI-järjestelmän perusyksiköissä on tämän mukaan massan yksikkö kg, joka oikeastaan on kerrannaisyksikkö - tuhat grammaa mutta tämä myönnytys on yhtenäisyydelle täytynyt antaa. Lisäyksiköissä edelleen tonni, tuhat kilogrammaa on Mg ja räjähteistä puhuttaessa megatonni on järjestelmän mukaan teragramma, Tg. Toinen yleisest i esiintyvä epäloogillisuus on miljoona markkaa esim. talousarvioissa, se ei ole mmk vaan Mmk.)

m kg s

mooli

tuhannesosa

10. 9 10. 12 biljoonasosa

kaikki

metri kilogramma sekunti ampeeri kelvin kandela

tero gigo mega kilo milli mikro nano piko j.n.e.

10 3

PERUSYKSIKÖT 51-iäriestelmän perusyksiköt, joista mu~t ovat iohdettavissa, ovat

10 12 10 9 10 6

oleva kiertokirje jäsenvaltioille on vielä aivan tietämätön SI-järjestelmän käyttöönotosta ja kertoo, että niinkin moderni yksikkö kuin bar paineena ei vielä ole levinnyt CMAS: n tietoisuuteen, vaikka meillä se jo SI-järjestelmän käyttöönoton myötä siirtyy poistuviin yksikköihin, joita vielä saa käyttää siirtymäkauden 31. 12. 1977 loputtua, mutta vain SI-yksikköjen yhteydessä.

Toisaalta pullojen paineastiain taron vasta viime kesänä siirtynyt käyttämiseen pullo - ja leimattaessa ilmeisesti byrokraattinen hitaus viemään aikansa, ennenkuin pullojen paineet niihin leimataan pascal'eina.

Valitettavaa asiassa on se, että pascal=N/m 2 ei kerrannaisyksikkönäkään sovi suoraan entiseen järjestel mään, vaan mejd~n on käytettävä joko kilo1/100 entisestä ilmakehästai megapascal'eja, MPa= 10 x entinen ilmakehä. Pulloissa täynnä on täst'edes 20 MPa: n paine. Valtionvarainministeriön emo kirjeen liitteessä "Suureet ja yksiköt, SI-järjestelmä" sanotaan mm.: - Yksikkö pascal korvaa muut paineen yksiköt, joita eri yhteyksissä on käytetty. Todettakoon, että yksikkö baari, bar, on yleisessä käytössä ilmoiteUaessa kaasun ja nesteen painetta.

Yksikköä baari voidaan käyttää toistaiseksi mutta vain sellaisissa yhteyksis~~, joissa sitä on totuttu käyttämään ja JOissa on kysymys nesteiden tai kaasujen paineista.

Fysikaalisissa tarkasteluissa on kysymys yleensä absoluuttipaineesta.

Teknisissä tarkasteluissa ja sovellut uksissa, joissa usein on kysymys ylitai aiipaineista, tämä ilmaistaan suureen nimen tai sen tunnuksen p yhteydessä eikä liittämällä indeksejä tai lisätunnuksia yksikköön. Ylipainetta voidaan ilmentää esimerkiksi käyttämällä suureen tunnuksessa p alaindeksiä e.

Indeksi e on peräisin englanninkielisestä sanasta excess.

Ylipaine Pe10 metrin syvyydessä on 0,1 MPa, abSoluuttipaine p on siellä 0,2 MPa . Vanha tuttu sukeltajain painekaava kuuluu nyt megapascal'eina:

10 - 5

1

-

-

-

0 ,, 98 7 1

9 8 1)11 0~

0 , 98 1

o , ~6:3

si lb/sq . in • 5 x 10 ": 4

750

0 ,2

1 ,50

760

1 0 , 3)

1 .70

1 1, 56 11 10-)

736 1

10 ,0 1 5 , 6)< 10 - >

1 11 , 22

1))

m H')O

9 , 8 1-': 1 0.3

<) . 8 hl O - ~ 9 , 68 11 1 D -~ 0 ,1 0

psl

6895

068

m H2 0 ves i pila ri ,02 }t l O-11

1 .02

mm Hg

o

mm Hg e lohopeaa 7, ?o JCl O- 3

1 , 053

1 ,)) )( 1 0 - "'11 , j2 lCl O 5

6 , 89 ~ 1 0 - 2

Oheinen muunnostaulukko antaa tavallisimpien ja käyttöön tulevien suhteet, mutta no:slaskluia su orittaessa saa ne potenssit

u

at 2 kp/ cm 0 , 987 x! 0 -5 1 , 02 II 0 - 5

1, 0 13

noin 0,1 atmj .

----

atm

l, 0 1 } )(1 0 5

kilopaseal'eina:

7 ,0 ) )( O · l:!

7 5 ,6

1

:'1,7

0 70)

0 ,01 9 1 , 22 1

... OlA

•

•

Pohioism'aiinen kokous 1975

Kalakukkosukellukset Kuopiossa Neljän vuoden ajan , neljänä syksynä on seuroille tullut kutsu osallistua Kalakukkosukelluskilpailuun Kuopioon. Alussa oli muutama kilpailupari , sitten pari tai kaksi enemmän ja vuosi sitten, rikottiin kymmenen parin raja.

Vuoden 74 pohjoismaisessa kilpailukalenterissa komeili Kalakukkokilpailutnimi ensimmäistä vaan ei viimeistä kertaa .

Kilpailut siis pidettiin Kuopiossa neljännen kerran ja osanottajamäärä oli ennätysmäinen. 28 paria oli saapunut Kuopioon ottamaan mittaa toisistaan vaterm i ikassa Kilpailijoiden koostumuksesta mainittakoon että oli "oikeita sukeltajia" rannikolta, oli sisävesien miehiä, Norjasta kaksi paria ja ehkä kunnioitettavaa Kokkolan Merisaukoista oli tyttöpari ottamassa vertaa miehistä.

Kilpailut alkoivat lauantaina puolelta päivin Kuopion uimahallissa. Allas oli jaettu kahtia pituussuunnassa ja altaan pohjaan oli järjestetty kaksi samanlaista kilpailurataa ja niinpä altaassa saattoi neljä paria suorittaa yhtäaikaa osuuttaan . Kilpailu oli nopeuskilpailu ja lähtö tapahtui vedestä. Rastilla yksi oli teksti "arvioi paino ilmoita maalissa" lyijymöhkäle painoi 14,5 kg ja toisella radalla 15,5 kg ja arviointeja oli n.

7 kilosta n. 30 kiloon. Rastilla kaksi kierrettiin mutterit omiin ruuveihinsa ja koko ajan sukeltaja seurasi paria näyttäen joko "tehtävä kesken" tai "voitte jatkaa kylttiä. Rastilla kolme pääsivät kilpailijat rakentamaan pientä mökkiä naulaamalla valmiit "elementit" kasaan ja kun otamme huomioon että puu kelluu niin useamman parin talo tuli pintaan ikäänkuin yllättäen. Rastilla neljä pari vaihtoi laitteet ja maskit keskenään jonka jälkeen pari jatkoi rastille viisi.

Rastilla viisi pari kyhäsi mallin mukaisen "kyhäelmän" putkesta. Kuutosella jätettiin räpylät pohjaan ja noustin välisillalle "tässä urheilijapoika auttaa to-

veriaan" tyylillä jossa odotti Annenukke ja hukkuneen elvytys , tekohengitys ja sydänhieronta.

Virheminuutteja sai jos jätti pois jonkun seuraavista toimenpiteistä: Niskan taivutus Nenästä kiinni Nielun puhdistus + aukaisu Puhallus Sydämenhieronta Väärä järjestys.

Viimeisenä oli fyysistä kuntoa koetteleva. 100:n metrin uinti laitteet selässä, ilman räpylöitä ja pinnalla. Loppuaika eli sukellusaika otettiin parin jälkimmäisen jäsenen maaliintulosta.

Sunnuntaina kilpailut jatkuivat avovesisuunnistuksella kuudentoista parin voimalla. Rata oli 350 m pitkä ja käsitti kolme rastia. Jokaista kilpailijaa seurasi narun perässä pönttö ja ilman narua vene, kummatkin pinnalla. Pinnassakäynnistä sakotettiin kahdella lisämillUutilla.

Hallikilpailun voitti jo tavaksi tulleella tyylillään Kokkolan Meri-saukot pari Caser - Kuosmanen toisena Kalakukkokilpailun ikuiset kakkoset myöskin Kokkolasta Nissilä - Pihlajamaa toisena jo kolmatta kertaa .

1) Casen Kuosmanen Kokkolan Merisaukot 13,40, 2) Nissilä - Pihlajamaa Kokkolan Merisaukot 14.53, 3) Vähänen - Halonen Joensuun Urho sukeltajat 16.25, 4) Närhi Siirilä Jyväskylän Sammakot 16,54, 5) Hyytiä Soininen Kokkolan Merisaukot 17,25, .. Kilpailujen ainoa tyttöpari 25) Nygvist - Santamaa Kokkolan Merisaukot 31.24.

Kalakukkosukelluskilpailut, suunnistus 3. 11 . 1974

avovesi-

1) Jyrki Lahtinen Hki Syväsukeltajat 22.40, 2) Juhani Saunamäki Hki Syväsukeltajat 22.45, 3) Juha Lehtonen Hki Urho sukeltajat 26,19.

Tänä vuonna oli isäntävuorossa Ruotsi ja kokouksen aika 23-24 päivinä marraskuuta. Hotelli Foresta välittömästi Tukholman ulkopuolella oli kongressipaikkana - mainio sekä tiloiltaan että ruokansa puolesta.

Kokous oli, kuten aina, työläs.

Pisimmälle ehtineellä oli Ruotsin liitto se joka yhteistyön varjolla joutui antavalle puolelle, asia josta me muut kii-

tä~~Tn tapahtui nimenhuuto ja järjestäytyminen ja tänä vuonna oli joka maasta 4 virallista edustajaa paikalla.

Seurasi yleinen osa missä kukin maa selosti liittonsa vaiheita kuluneen vuoden aikana. Ruotsin liiton jälkeen tämä mammuttiliitto edistyy aina huimaa vauhtia - oli Suomi se joka tällä kertaa toi eniten uudistuksia esille.

Muita maita kiinnosti erityisesti Urheilusukeltaja lehtemme sekä lääkäritoimikunta.

Seurasi työryhmiin jako: Turvallisuus (ja koulutus) Askola, Urheilu Särmäntö ja minulle jäi nuoriso (tämän vuoden erikoisteema).

Sukeltava nuoriso on Suomen ja Norjan kohdalla 12-16 vuotiaat. Ruotsilla ja Tanskalla oli ikäryhmiä enemmän. Todettakoon että etenkin Ruotsissa mutta myöskin Tanskassa nuorisotyö oli jo hyvässä vauhdissa. Ruotsin edustaja kertoi että nuorisotyö heillä pyörii voimakkaasti kerhotasoila kiitos suurten rahavarojen joita myönnetään kerhoille jotka "vetävät" nuorisoa. Esimerkkinä mainittakoon että "tavallinen kerho" pystyy täysin rahoittamaan KOKO (!) muu toimintansa nuorisorahojen turvin - ja jää reilusti yli nuoriliekin. Tanska saa myöskin paljon avustusta mutta Norja ja Suomi on pahasti jäljessä.

Tuli selvästi ilmi että jo liittoasteella on lähdettävä eri nuorisotoimikunnasta ja että kerhoissa kannattaa pitää erillään nuorisoryhmä muista. Ruotsissa ja Tanskassa oli todettu parhaaksi antaa nuorille päätäntävalta omissa asioissaan, sekä edustajapaikka kerhon johtokunnassa . Vailla itsenäistä nuorisotoimintaa työ sujui huomattavasti vaikeammin.

Jäsenmaksuista mainittakoon että nuoret tavallisesti maksavat alta puolet varttuneiden maksuista. Tärkeätä meille Suomessa on nuorisotyön oppiminen ja mm. Tanska järjestää kevään aikana (22-23 maaliskuuta) nuorisoseminaarin teemana nuorisojohto ja leirit. Saamme lähettää kaksi edustajaa tähän tilaisuuteen.

Ruotsissa pidetään kesällä 1975 leirinjärjestelykurssi. Siitä myöhemmin lisää .

Totesimme etta.. perus k ou I un my ötä nuorisotyö sukelluksessa olisi vahvasti Varmasti Suomestakin kehitettävä. löytyisi hiukan varoja!

Ensi vuonna on Suomen vuoro toi mia isäntänä ja alustavasti on sovittu: Aika , 22-23. 11 1975 Otaniemessä, Palolaitoksen hyvissä tiloissa. Toivomme että ainakin yksi Islann in edustaja sil loin toimii Pohjoismaisessa keskuudessamme .

Ehkä tärkein asia kokouspäivien aikana oli Ruots i n antama aikataulu ja alkutiedot koskien( MAS: n maailmankokousta Tukholmassa syyskuussa 1975.

H.R.

7

Timo Vikman

Dekompressiomittarista Dekompressiomittari on varsin uusi tulokas sukellusvarusteiden joukossa .

Ensimmäisenä mittarin esitteli italialainen Victor de Santes n. 12 vuotta sitten. Nimensä mukaisesti koje ilmaisee dekompression tarpeen. Seuraavassa yritetään selvittää mittarin toimintaperiaatetta ja sen käyttöä sukelluksessa.

M i t t ari t a u I u. Taulu on pyöreä ja se iakaantuu sektoreihin joissa on merkitty erilaisia sanoja ja numeroita. Mittaritaululla on tietysti neula, joka on nolla-asennossa sinisellä alueel la. Osoitin voi siirtyä jonkin verran sinisen sektorin sisällä. Tämä johtuu ilmanpaineen vaihteluista. Mittari toimii siis myös ilmapuntarina. Jos neula nousee veden yläpuolella yli sinisen alueen tai se ei palaa takaisin tälle alueelle tietyn ajan kuluessa sukelluksesta on mittari vietävä tarkastettavaksi. Sana SURFACE alla on joukko merkintöjä, joista ylin 1 hri-2 hr tarkoittaa kaikkia ~ukelluksia, jotka suoritetaan 12 tunnin , aikana, joiden yhteenlaskettu aika on 1 ~2 t. Kun sukellus tai sukellukset kestävät yhteensä mainitun ajan, on tultava pintaan viimeistään silloin, kun neula osoittaa punaisen muuten on suorialueen alkupäätä , tettava pysähdys jossakin etapissa .

Merkintä 30 min 1 hr tarKoittaa vastaavasti sukelluksia , joiden kesto on 30 min-lhr,ja silloin on tultava ylös ensimmäisen pyöreän täplän kohdalla.

0 ~ 30 min merkitsee taas 0-30 min kestäneitä sukelluksia ja pinnalle paluun on tapahduttava ensimmäisen poikkiviivan kohdalla .

Esimerkiksi , jos sukellat 60 m syvälle 5 minuutiksi ja teet heti perään toisen saman moisen sukelluksen , t ulee sinun nousta pintaan vii meistään ensimmäisen poikk iviivan kohdall a, koska sukellu saikasi on yhteensä vain 10 minuuttia . Muutamat sukeltajat käyttävät nyrkki sääntöä : tule ylös ensimmäisellä sukelluksella poikkiviivan kohdalla, toisel la täplän kohdalla ja kolmannella , sillä jos " m ikä tahan sa näistä sukelluksista ylitt ää sallitut ajat (es im. ens immäinen sukellus 4 t), on sukeltajantau t i tapah t unu t tos iasia .

8

Jos yhteenlasketut sukellusajat ovat pitempiä kuin kaksi suntia , nousun tulee tapahtua jo ennen punaisen alueen alkua. esim. 4 t sukelluksen jälkeen tulee palata pinnalle jo sanan SURFACE kirjainten A ja C välillä , joka on suunnilleen puolet "ei punaisesta" alueesta.

Poikkeuksellisen pitkät sukellukset ta i päivän toinen sukellus tulisi päättää aina 5 minuutin rutiinipysähdyksellä kol messa metrissä , va ikka mittari ei sitä oso ittaisikaan.

P u nai n e n a i u e. Kun neula nousee sukelluksen aikana punaiselle alueelle , on tiedossa etappipysähdys tai useita ennen pintaan nousua.

Punaisella alueella o levat numerot sektoreiden keskellä tarkoittavat etapin syvyyttä jaloissa . Pintaan nousu tällaisella sukelluksella tapahtuu siten , että sukeltaja pysähtyy aina neulan oso ittamalle etapille niin pitkäksi aikaa , että osoitin siirtyy seuraavalle alueelle jne. pintaan asti.

R a ken n e j a to i m i n t a.

Mittarin kuori on joko ruostumatonta terästä tai muovia ja sen pohjassa on pieni reikä . Tämän kuoren sisällä on kaksi kammiota, joista toinen on joustava pussi ja toinen jäykkä paineenkestävä rasia. Viimeksimainitussa kammiossa on bourdon-tyyppinen putki, joka yhdistettynä mittaritaulun neulaan muodostaa painemittarin . Kammioita yhdistää putki, jonka sisällä on keraminen suodatln. Kun molemmat kammiot sisältävät samantapaista ilmaa neula on silloin sinisellä alueella . Kun vedenpaine pusertaa joustavaa kammiota kasaan alkaa ilma virrata paineputken sisältämään kammioon. Paineputki oikenee ja neula alkaa liikkua taululla . Mittari on siis oikeastaan vain " hidastettu" painem ittari .

Dekompressorimittarin siitä tekee keraminen suodatin , joka on valmistettu siten, että se päästää ilmaa lävitseen samassa suhteesa kuin typpi liukenee ihmisen kudoksiin . Oikeastaan pitäisi sanoa virtauksen vastaavan typen keskimääräistä liukenemista , sillä mittari ei voi ottaa huomioon yksilöllisiä eroja.

Kun osoitin näyttää , että sukeltaja voi nousta pintaan , on jäykässä kamm iossa vielä ylipaine ja veressä vielä typpeä. Veressä vielä olevan typen määrän ilmeisevat sanojen MEMORY ZONE alla olevat siniset num erot. Typpi on poist unut kokonaan ve restä, kun neula on jälleen sin ise ll ä alueella .

M i t t ar i n ho i t o. Kojetta tulisi varjell a erityisesti kolhaisuil ta ja siksi sitä ei sai si säilyttää kovien su kellusvarusteiden (painot , köys ikelat) joukossa sellaisenaan. Si llä t uli s i o lla oma kotelo , jossa se ei pääsi si hei lumaan edes takaisin . Mittari tu lee huu htoa jokaisen käytön jälkeen makeall a vedel lä.

Mittaria ei myöskään saa it se säät ää tai korjata. Erit yises ti on huomattava , että vu orolentokoneessa ku ljetettaessa se on si joitettava painet iiviiseen osastoon tai m uu ten sille tapah t uu korvaamaton vahinko.

Mittarin luotettavu udesta on tehty selvityksiä ve rtaamalla sen osoittamia arvoja sukellustauluko ihin , m utta sii tä ehkä ens i kerralla .

Saaristomeren piirin toiminta tehostuu Turussa

Saaristomeren piiri on 14 päivänä marraskuuta hyväksytty SVUL : n Varsinais-Suomen piirin urheilusukellusjaokseksi , jonka toiminnassa on tällä hetkellä mukana 6 kerhoa. Vuoden loppuun mennessä tullee kerhoja jaokseen vielä 2 lisää, Toimittaessa vanhan piirin puitteissa on toiminta ollut epävirallisella pohjalla, koska vanha saaristomeren piiri oli rekisteröimätön . Kerhojen välinen yhteistoim inta on Turussa ollut ku itenkin erittäin hyvää. A ika isemmin on järjestetty yhdessä mm. La-radiokurssi.

Lisäksi kerhot kuuluvat Turunmaan Meripelastusyhdistykseen , jonka harjoituksiin ja pelastustehtäviin on yhdessä aktiivisesti osallistuttu.

Piiri on aikaisemmin järjestänyt yhdet piirin mestaruuskilpailut, sekä Aurajoki-uinnin , josta on tarkoitus tehdä jokakeväinen tapahtuma Auran rannoilla . Tietysti saaristomeren piirillä on ollut joka talvi harjoitusvuorot uimahallissa jo usean vuoden ajan , Näiden toiminto jen lisäksi on akt iivinen huvitoimikunta järjestänyt talvisten iltojen iloksi viihdeiltoja, joiden suosio on ollut erittäin suuri. Saaristomeren piirin viimeisenä varsinaisena toimintana ennen pikkujoulujuhlaa Pansion Meriupseerikerholla joulukuun 14 päivänä on päätetty järjestää syys-hallikisat Raision uimahallissa 1. 12. , josta tässä lehdessä jo tulokset ovat näkyvissä.

Pohjoismaisen luokan suoritukset ovat myös alkaneet ja tarkoituksena on , että kaikki jäsenet sen suorittavat.

Kirjallinen kuulustelu on SVUL: n piiritoimistossa joulukuun 13 päivänä kello 18.00 ja tammikuusta alkaen otetaan sunnuntaisten harjoitusvuorojen yhteydessä vastaan hallisuorituksia .

Tammikuussa toteutetaan ensimmäinen osa liiton " Sukella turvallisest i"-teemavuoden merkeissä. Tällöin järjestetään ohjelmoitu viikonloppu yleisen sukellusturvall isuuden , hengenpelastuksen ja elvytyksen merkeissä .

Maaliskuussa on piirimestaruuskilpai lut Rais ion uimahallissa ja huhtikuussa on Auran rannoilla Aurajokiuinti , avoin ki lpailu ka ikille .

Jo pi temmän ajan on Turussa ilmennyt tarvetta kerhosta johon kaikilla olisi vapaa pääsy pienin kustannuks in. Nyt on vanhojen kerhojen yh teistyönä tällainen kerho perusteilla , yhd istyspaperit ovat viranomaisilla ja papereiden saavuttua pääsee kerho todell a toimi maan , Tähän mennessä on uuteen kerhoon ilmoittautunut jo reilusti yl i 30 jäsentä. Tästä kerhosta tarkemm in seuraavassa Urhe ilusu keltajalehdessä.

Turussa me emme ole ottan eet Ahve nanmaan su kell uskieltoa m itenkään myönte isesti vastaan. M iksi tehtiin ja hyväksy ttii n lak i, joka kiel tää ka iken laitesukell uksen ? As iasta teh tiin Turu ssa yks ityises ti kys el y o ikeuskan s lerill e, joka ei lakia mitenkään virheeiiiseksi katsonut . Tähän mennessä ei täältä läh etettyjä lupa-anom uks ia ole hyväksytty , m utta to ivottavast i tämäk in asia selviää enn en seuraavaa kesää.

1 . 12. 1974

Jokke , Kale ja Pekka

•

•

;Urh.su:k·ellusk,ouluttaiien kouluttaiapäivätValtiion palo-opistolla 9.11.-74 Perinteisistä kaksipäiväisistä kouluttajapäivistä poiketen, päätti liittomme koulutusjaos pitää ainoastaan päivän kestävät luennot teemana "kouluttajakansio ja sen tämänhetkinen sisältö".

Li ittomme koulutusjaoshan on, kuten tunnettua, laatinut jo kahden vuoden ajan sukelluskouluttajille luento- ja opetuskansioita. Päivien Iyhykäisyydestä johtuen paikalle oli kutsuttu ainoastaan liiton viralliset sukelluskouluttajat. Luentojen keskeisimmäksi aiheeksi oli valittu urheilusukelluksen turvamääräykset sekä kansion fysiikanja fysiologian luentosarjat. Lisäksi oli varattu aikaa yleiseen keskusteluun ja tutustumiseen Valtion palo-opiston sukelluskoulutustiloihi n.

Turvamääräyksiä käsiteltäessä todettiin, että lähtökohdaksi oli otettu Merivoimien sukeltajakurssin määräykset ja muutettu soveltuvin osin urheilusukellukseen sopiviksi. Sisältöön oli myös sovitettu urheilusukelluksessa jo aiemmin laaditut ohjeet, sekä huomioitu kansainvälisen sukellusliiton määräykset. Turvamääräysten ehkä vaikein ongelma on sukellustaulukot, koska ne poikkeavat urheilusukellusliiton taulukoista. Tähän saattaa löytyä ratkaisu maahamme vuoden 1975 pUOlella laadittavasta painekammio- ja hoitojärjestelmästä. Onhan erittäin tärkeää, että maamme eri sukeltajayhteisöt käyttävät samanlaisia taulukoita jo sukellussairauksia ehkäistäessä tai hoidettaessa oNämä jo sukelluskouluttajille jaetut urheilusukelluksen turvamääräykset perustana, voidaan todeta, että liittomme saa lähivuosien aikana pysyvät määrÄykset urhflilusukellukselle. rysiikan- ja fYSiologian--'uentosarjaa käsiteltäessä tuli esille SI-yksikköjärjestelmään muuttumisen vaikeus , ja urheilusukelluksessakin tulisi mahdollisimman joustavasti siirtyä uuteen järjestelmään. Edelleen tämä luentosarja perustana maassamme ilmestyy lähikuukausien aikana fysiikan ia fysiologian kirja "sukella turvallisesti". Liitostamme on saatavissa kyseistä luentosarjaa käsittävä piirtokuvaheitin kelmusarja kouluttajille sukellusopetuksen tehostamiseksi.

Ruotsin urheilusukellusliitto on myös laatinut vastaavan kelmusarjan , jonka liittomme yrittää saada koulutus jaokselle . Koulutuskansion yleistä sisältöä käsiteltäessä virisi vilkas keskustelu urheilusukelluskoulutuksesta ja koulutukseen liittyvistä ongelmista. Havaittiin, että jo nykyisiäkin liiton antamia ohjeita laiminlyödään pahasti , jopa sukellusturvallisuuden kustannuksella. Edel leen liiton toidoitustoi min ta kouluttajille on ollut puutteellista , toisaalta liitossa ei ole edes kaikkien sukell uskouluttajien osoitteita.

Suomenkielisen sukelluskirjallisuuden lisääntyminen lähdeaineistoksi otettiin mielihyvällä vastaan ja kyseistä käännösja kokoamistoimintaa tulisi kannustaa.

Keskustelussa käv i myös ilmi opetusopin hallitsemisen tärkeys ja sen jatku van kehittämisen tarve . Lyhyesti käytiin läpi halli- ja avoveSikoulutuksen yleisj ärjestelyitä sekä näihin liittyviä turvatoimia. Nykyistä lainsäädäntöä

sekä asetuksia, jotka sivuavat urheilusukellusta , tulisi koota keskitetysti ja tieto edelleen jakaa kouluttajille. Edelleen tulisi luetteloida nykyinen koulutusmateriaali uusia kouluttajia varten.

Sukelluskouluttajien harras toive on varmasti, että liittomme entistä tarmokkaammin keskittää työpotentiaalinsa koulutustoimintaan.

Antaa kouluttajille paremmat lähtökohdat tulevaisuudessa, ei ainoastaan peruskurssien ohjelmissa vaan myös täydennys- ja kerhokouluttajakurssien laatimisessa. On muistettava, että opetus ja koulutus ovat ne lähtökohdat joilla erikoisen harrasteemme vapaa jatkuvuus luodaan.

"Jokke" Askola

Sukellusfysiologien kuudennet neuvottel u päivät 6-11.7.1975 Hotel Del Coronado San Diego, USA Asiasta kiinnostuneet, ottakaa yhteys osoitteella: Suomen Urheilusukeltajain liitto ry Topeliuksenk. 41 Helsinki 25

VA-KALASTUKSEN KOLMIMAAOTTELU 1974-08-03 . .04, HANKO (HAMNSKÄR) 1. Norja (Nils Aukan-Per Eide-Olav Waage) 346 pist., 2. Suomi (Stig Helander-Ben Mattsson-Tom Mattsson) 269, 3. Tanska (Bent Andersen-Villy Holdt-Jörgen Holmsgaard) 250.

PM-VA-KALASTUS 1974-08-03 .. 04, HANKO (HAMNSKÄR) 1. Nils Aukan Norja 245 pist., 2. Bent Andersen Tanska 166, 3. Jorma Meriläinen Pingviinit Suomi 110, 4. Ben Mattsson Sinihait Suomi 107, 5. SvenErik Blomqvist Aqua Divers Club Suomi 91, 6. Tom Mattsson Sinihait Suomi 89, 7. Olav Waage Norja 76, 8. Stig Helander Aqua Divers Club Suomi 73, 9. Jörgen Holmsgaard Tanska 62, 10.

Björn Angvik Norja 58, 11. Jukka Tirronen Urheilusukeltajat Suomi 45, 12.

Olavi Kaule'n Aqua Divers Club Suomi 30, 13. Per Eide Norja 25, 14. Villy Holdt Tanska 22, 15. Timo Mikkonen Pingviinit Suomi 6, Seppo Silvennoinen Pingviinit Suomi 0, Ilmari Valta Urheilusukeltajat Suomi 0, Juha Vanhanen Pingviinit Suomi O. Suurin kala. hauki 2,360 kg Jörgen Holmsgaard Tanska.

EM-VA-KALASTUSKILPAILUT EUROFISH '74 KILKEE , IRELAND TEAM CLASSIFICATION 14th/15th SEPTEMBER, 1974.

1. Great Britain 378 ,400 , 2. Italy 340 ,800 , 3. France 318,800, 4. Portugal 249 ,200 , 5. Belgium 230 ,800, 6 . Bulgaria 225,700, 15. Finland 62,400. (17 maata).

EUROFISH '74 INDIVIDUAL CLASSIFICATION. 14th/15th SEPTEMBER 1974.

1. Massimo Scarpatt Italy 167 ,400 , 2.

Jose Amengual Spain 148.300 , 3. David Heaphy Great Britain 137.300 , 4. Alan Mills Great Britain 125 ,600 . 5. Antonio Toschi Italy 125,600, 6. N. Hoata France 125,200 , 37. 8. Mattsson Finland 31 ,800, 41. . J. Meriläinen Finland 22,600, 48. T. Katajarinne Finland 8.000. (52 osanottajaa).

Kirieenvaiht'a ialtamme .•• Perinteiset Kalakukkokisat Kuopiossa kokosivat melkoisen joukon urheilusukelluksen harrastajia, niin kilpailijoita kuin huutosakkejakin, kokoon ympäri Suomen ja Norjan. Kilpailut vietiin hyvällä rutiinilla läpi pahempia töppäykSiä sattumatta.

Rata oli hyvä. Radan paras rasti oli mielestäni Anne-nuken elvyttely suusta-suuhun menetelmällä ja sydänhieronnalla. Rastin arvo oli siinä, että se paljasti osittain tiedossa olevan mätäpaiseen urheilusukeltajien parissa.

Noin 30 hukkuneesta vain 2: IIa olisi ollut mahdollisuudet selvitä! Emme aina ruumiita nosta, tilanteita on muitakin.

Leikittelemmekö me omalla ja kaveriemme hengellä, kun emme vaivaudu opettelemaan jokaiseen vesiharrastukseen kuuluvaa perustietoa ja taitoa . Hengenpelastus on meidän jokaisen velvollisuus osata oikein vaikka unissa tehden ja automaattisesti.

Lisää kilpailuihin tällaisia rasteja!

Taidon puute tunnuttiin yhdellä jos toisella taholla pantavan kouluttajien syyksi: tätä ei opeteta. Uskaltaisin kuitenkin väittää, että syytä ehkä on sysissä jos sepissäkin! Ehkä kouluttajat, ym . vastaavat eivät ole riittäväst i korostaneet asian tärkeyttä. Toisaalta, nuorempi polvi odottaa. että kaikki opetus tulee niin valmiina tarjottimella, ettei tarvitse itse vaivautua ottamaan selvyyttä ja harjoittelemaan asiaa, joka suoranaisesti ei ole sitä sukeltamista.

Paras opiskelutapa ei ole luentojen kuuntelu puolinukuksissa ja naureskelu: " Katos, nehän toi Annen! " RASTIN LOPPUKRITlIKISSÄ OLISI MYöS OLLUT PAIKALLAAN KOROSTAA VOIMAKKAAMMIN SYDÄN HIERONTAAN LlITIYVÄÄ VAARAA: älä anna , jos sydän lyö, ettet sotke sen omaa rytmiä. Asia mainittiin , mutta mielestäni liian ohimennen .

Tämä tästä. Kivaa oli. Tavataanpa vuoden päästä näissä merkeissä uudestaan sivusta kauhuIla nauranut sisko

9

nykyaikaisen kumiveneteollisuuden putuote ammatti- ja siviilikäyttöön.

huip-

korkealuokkaisia sukellusvälineitä naamarit, räpylät, paineilmaharppuunat, kamerakotelot, nostopussit ...

johtava sukelluslaitemerkki kautta maailman.

BEUCHAT

SUO

Jetfin räpylät, snorkkelit, painekammiot, poijut sukelluskalastukseen ...

10 spirotechnique erityisesti ammattikäyttöön; lämmitettävät aluspuvut, vedenalaiset VA-radiopuhelimet, kannettavat kaikuluotaimet, elokuvakamerat, TV ja valaisinjärjestelmät, ajoneuvot, yli/alipainekammiot ..

•.

IUHler tt korroosiottomat alumiiniset paineilmasäiliöt.

POS6DON

korkeapainekompressorit.

I i t i J:13 ;;:1 johtava soluneoprenen valmistaja maailmassa.

KARL ESSER CEK-pulloventtiilit, TABATA yhdenpullontelineet, CHR OLSEN pelastusliivit, TRIDENT SYSTEM hengityslaitteiden testilaitteistot, US DIVERS ja TECHNISUB sukellusvälineet jne.

URSUIT soluneoprenestä valmistetut mittatilauspuvut sukellukseen, purjehdukseen, vesihiihtoon lapsillekin. Erikoistoivomukset huomioidaan.

•

URSUR EDUSTAA ASIANTUNTEMUSTA - TUO VIE - VALMISTAA - KOULUTTAA

Rauhankatu puh. 921-334

10

20100 Turku 10,

Kampelat

Harri Dahlström

Kampelat ovat useimmille kalamiehille vai n kalak irj ojen sivui lta tuttuja kalalajeja . Näitä kal oja tavataan ku itenkin rann ikkoves issämme , kalato reil la ja ravintoloiden ruokalistoi ll a, joten lyhyt katsaus niih in on Kalamiehenkin paIstoi Ila tarpeen . . Kampelat (Pleuronectiformes) muodostavat monilajisen ja laajalle levinneen merikalalahkon, jonka edustajia on kaikissa merissä Eteläistä Jäämerta lukuunottamatta . Kampelat ovat littei tä, voimakkaasti epäsymmetrisiä kaloja. Silmät sijaitsevat yleensä ruumiin samalla sivulla . Tämä puoli on värillinen, mutta toinen silmätön pu oli yleensä valkoinen . Eri kampelaheimojen tuntomerkkeinä on mm . se , kummalle kyljelle silmät ovat siirtyneet. On vasensilmäisiä kampelalajeja ja oi keasilmäisiä kampelalajeja . Suomut ovat myöskin voimakkaamm in kehittyneitä silmä ll isellä puolella. Yleensä kaiki ll a saman lajin yksilöillä on sama kylki värillinen ja silmäIlinen. Poikkeuks ia tavataan kuitenkin silloi n tällöin .

Kampeloiden selkä- ja peräevät ovat pitkät ja niissä ei ole pi ikkiruotoja.

Kalat ovat evät levitetty inä muodoltaan soikeita . Rintaevät ovat yleensä kehit tyneet ja sijaitsevat lähellä päätä . Toi nen usein keskel lä kalan yläpuolta .

Vatsaevät ovat monilla lajilla surkastu neet. Usein ne ovat kiinn ittyneet rintaevien kohdalle tai niiden eteen . Kampeloilla ei ole u imarakkoa ja ni iden ruu miinontelo on vars in lyhyt , mikä osa ltaan helpottaa perkaamis ta.

Kampelat ovat pohjaka loja, jot ka makaavat poh jall a väritö n ky lki poh jaa vasten. Ne uiva t ruum istaa n ylös al as heiluttaen väritön kylki al aspäin.

Rav in noksee n kampel at saali stavat pohjaeläim iä, sim pukoita , äyri äisiä , matoja , meritähti ä sekä pieni ä kaloja .

Va ikka kampelat ovat pohjakaloja , nii den hed elmö ittyneet mät imunat kehi ttyvät pe lag isina siis vapaasti vedessä kei j uen. Poikaset ovat syntyessään symmetrisi ä tavallisen kalanpo ikase n näköi siä, mutta poikasen kehittyessä pään kasvu tapa htuu siten , että toinen silmä vähitellen työntyy to iselle puolelle ja pään muoto tulee leveäksi. Nyt poi kanen hakeutuu pohja lle ja siirtyy käyttämään ravinnokseen pohjaelä imiä. Kehitys osoittaa kqmpel oiden aikuisten eriko isesta ulkorTlUodosta huolim atta kehittyneen tavallis is ta symmetri sistä kaloista.

SUOMEN VESILTÄ ON TAV ATTU 4 KAMPELALAJIA Maam me merialueilla elävät kampelat jo levi nneisyysalueensa reunoilla.

Rann ikkom me murtovesialueella yksilökootkin ovat paljon pienemmät kuin esim . Pohjanmerellä tai jo Itämeren eteläos issa . Eikä Kielikampeloiden heimon (Soleidae) edustajia ole enää vesiltämme tavattu . Vasensilmäisten kampeloiden heimon (Bothidae) yksi laji , pi ikkikampela (Psetta maxima) ja oikeasilmäisten kampeloiden heimon (Pleuronectidae) lajit , hietakampela (Limanda limanda) kampela (Platichthys flesus) , punakampela (Pleuronectes platessa) ovat maamme kalastoon luettavia lajeja .

Pii k k i k a m p e I a on verraten yleinen etelärannikollamme Porvoon ja Ahvenanmaan välise ll ä alueella . Satunnaisest i sitä saadaan Kotkan ja Vaasan väli seltä alueelta. Valtame rissä yli 20 kil on koon saavuttava piikkikampela on mei ll ä harvoin yl i 2 kilon. Suurin Suomen ves iltä saatu t iedossa oleva yksilö on painanut 4,3 kg . Tämän lajin värillise ll ä puolella on suuria luukyhmyjä.

Piikkikampela oleske lee yleensä hiekkapoh jilla korkeintaan muutaman kymmenen metrin syvyydessä. Kutu tapaht uu !opp ukeväällä ja ves illämme jo 1520 cm : n pitu iset yks ilö t ovat sukukypsiä.

Piikkikam pelan li ha on maukasta ja erittäin arvostett ua su urissa kalastusmaissa .

K a m p e I a on tavatt u ain akin satunnaisesti koko rannikkoalueellamme.

Pyyntikelpoinen kanta on Porvoon ja Porin välisellä rannikolla. Kampela elää kesällä lähellä levävyöhykettä aina 20 metrin syvyyteen asti, mutta talveksi se siirtyy syvänteisiin. Se elää liete- ja hiekkapohjaisilla alueilla oleskellen yleensä päivisin pohjaan kaivautuneena. Vain pää ja silmät ovat esillä . Noin 15-20 cm: n pituisena ja 3-4 vuotiaana kampe la tulee sukukypsäksi. Kutu tapahtuu touko-kesäkuussa ja mäti kehittyy keijuen vedessä usein aivan pohjan yläpuolella. Poikaset siirtyvät pohjalle loppukesällä . Ne oleskelevat aluksi matalilla hiekkarannoilla .

Kampelat, joita vesistämme saadaan, ovat tavallisimmin 20-30 cm: n pituisia. Suurin saatu yksilö on painanut 3,4 kg. Liha on erittäin hyvänmakuista paitsi kudun jälkeen. Varsinkin syyskampela on suosittu ravintokala Lounais-Suomen rannikkoalueella.

Pienten saal i iden vuoksi kalastuksen taloudellinen merkitys ei ole suuri.

Kampela nousee paikoitellen merestä jokiin, mm. Tenojokeen varsin pitkälle.

Hietakampela ja punakampela ovat Pohjan meressä tärkeitä saalislajeja, mutta meidän vesillemme ne eksyvät vain harvoin. Molempia on saatu joitakin kertoja Suomenlahden länsiosasta ja Itämeren rannikollemme ulottuvista osista. Edellisellä on tuntomerkkinä rintaevän luona voimakkaasti kaareutunut kylkiviiva ja jälkimmäisellä yläpinnan punaiset täplät ja silmien takana oleva luukyhmyinen poimu.

TÄRKEITÄ TALOUSKALOJA VA~ TAMERISSÄ Kampelat ovat hyvänmakuisen lihansa vuoksi tärkeitä talouskaloja, joiden kokonaissaalis Pohjois-Atlantin piirissä Euroopan kalastusmaiden osalta on yli 200.000 tonnia. Kalastuksessa käytetään kierrenuottia, trooleja verkkoja, siimoja jne . Liiallisen pyynnin vuoksi on säädetty pyyntirajo ituksia, alamittoja ja poikasistutukset Pohjanmereen ovat käytössä hoitotoimenpiteinä ainakin punakampelan osalta.

Meillä kampelan pyynnissä käytetään verkkoja ja pitkääsiimaa. Myös troolipyynnin yhteydessä saadaan kampelaa. Jos uistimeen tai piikkiin ei ole tärpännyt kannattaa rannikkoalueen kalamiehen käydä joskus myös kalakaupassa tavoittelemassa kampeloita.

Ei sekään ole hullumpi saalis. Kalamiehet , joilla on mahdollisuus kalastaa vapaa-aikoinaan niillä osilla merenrannikkoamme , missä kampelaa esiintyy , ei pitäisi unohtaa tätäkään lajia kalastuskohteistaan . Kokemusten mukana saa listoiveet täyttyisivät useammin ja kampela on niin pa istettuna kuin savustettunakin maukas kala.

11

TALVISUKELLUS

KAAVIOMAJNEN YHTEENVETO lÄÄKETIETEELLISTÄ TOIMENPITI Sukellussai,auksla

I

Taudin mll,ittelell Oireita (subj.) t

Syitä

SKlRAUKSIA PAINEEN KASVAESSA Talvi on tullut, jää peittää kesäiset sukellusvetemme. Se ei kuitenkaan ole mikään ehdoton este sukeltamiselle. Jääsukellus on kokemus, joka kannattaa hankkia. Oikein suoritettuna ja huolellisesti valmisteltunakin se asettaa sukeltajan varusteineen varsin kovaan kokeeseen. Varovaisuutta ja tarkkuutta noudattamalla se kyllä onnistuu mutta muistakaa ei vasta-alkajille.

Talvisukellusta saa suorittaa vain kokenut sukeltaja tai kokeneen sukeltajan valvonnassa - Sukellus on tapahduttava jos mahd. parisukelluksena, joista molemmilla on merkinantoköysi ja avustaja - Sukeltajien tulee valvoa toistensa toimintaa sekä laitteen jäätymistä Sukelltajjan nous'[av'a pintaan kun pullojen toiminta-aikaa lon 15 mln jäljellä.

- Täysin varustetun varasukeltajan (parin) oltava sukellusvalmiina paikalla

Painevammoja keski korva

nuha tai muu eustachista putkea tukkiva muutos

sisäkorva ulkokorva

yhtäkkinen paineentasaus ulkokorvan tukkeutuminen

sivuontelot

nuha, sivuonteloaukkojen tukkeutuminen ilmataskuja hammaspaikkojen alla ilmaa kuivapuvun pOimuissa sukellusmaski, i?ssa paineentasaus onnistu

hampaat iho kasvot

1. kypäräsukeltajan syöksy 2. äärimmäisen voimakas rintakehän kokoonpuristuminen vapaasukelluk.

3. snorkkelipituuden ylitt 35 cm

keuhko

SukelJusvarusteet

- Sukelluslaitteen on oltava talvisukellukseen hyväksyttyä mailia ja varustettu ao laitteeseen liittyvillä jäätymissuojaimilla - Huomioitava laitekohtaiset rajoitukset - Sukelluksissa käytettävä aina merkinantoliinaa ja sen yhteydessä mahdollisesti puhelinta - Merkinantoliinassa huomioitava: - lenkkien valmistaminen - vetolujuus - köysi tarkastettava välittömästi ennen sukellusta ja sukelluksen jälkeen - köysi kiinnitettävä sukeltajan vyötärölle kaikkien sukellusvarusteiden alle. köysi kiinnitettyavustajaan vyötärölle köysi ei saa olla jatkettu sukelluspaikalle varattava useampia köysiä Sukeltajalla apuvälineenä kompassi ja valaistuslaite Mikäli mahdollista on sukelluksissa käytettävä paineilma otettava lämpötilaan sukellusolosuhteita vastaavasta ulkoilmasta sukelluslaitteen venttiilien jäätymisen ehkäisemiseksi.

- Sukelluslaitteen pullojen kaasutilavuuden on oltava vähintäin 1800 litraa Sukelluspaikan erikoismääräykset - Sukellukseen käytettävän avannon tulee olla vähintäin 2

x2m Avannon tulee olla puhdas jäälohkareista - Avannossa tulee olla mahdollisesti portaat - Avannosta voidaan laskea sukellusJamppu 2-3 m alas valaisemaan avantokohdetta - Avannon tulee olla työkohteen yläpuolella - Etsintäsukelluksia saa suorittaa korkeintaan 20 m säteellä avannosta -- Avannon tulee olla työkohteen yläpuolella - Etsintäsukelluksia saa suorittaa korkeintaan 20 m säteellä avannosta Samasta avannosta ei saa sukeltaa useampia kuin 2 suSUkellus~paikain IAhAi~V\ffAf~n on pyrittävä järjestämään lämmin tila, missä ja riisuminen on mahdollista Pelastuslolmenpiteet, Jos yhteys katkeaa

Sukeltajan tehllvlt: Nousu suoraan jään Laitteen tarkistus.

Jäätävä Dallkoilleen.

~

t r IJ IJ IJ

F

hammassärkyä

F t,

paikallista kipua

IJ IJ

kipua, imun tunne

k p v V4 y:

heng itysvaikeuksia. rintakipua

Vi

si

R tl.

pi

SAIRAUKSIA SUKEllUKSEN AIKANA: Allamainittujen lisält'si Alhainen verensokeri, sydämen rytmihäiriö, tulehdusten aikana, tunni3tamaton sydän- tai kohtaussairaus, Ilmahengitys syvyyksissä alle 60 m

tajuttomuus 'iukeltaessa

syvyyshumåla

--

•

keskittymisvaikeuksia, humalantunne

s~

yl

I aj

I I

C02-myrkytys

1, sukelluskypärän huono ilmanvaihto 2, kalkkipatruunan toimintavajavuus 3. C02 hengitysilmassa 4. iso kuollut ilmatila sallitun sukellusajan ja -syvyyden ylittäminen happilaitteella

02-myrkytys

02-puute

oksettava olo. huimausta, näkö-, kuulo- ja hengitysvaikeuksia, kasvolihasten nykimistä valheellinen hyvänolon tunne suht. oireeton

1. ilma loppu ilmapussissa muitten häiriöitten seurauksena

hukkumjn~n

-

Sukeltajantauti a) ilmenee jo sukeltaessa b)

slvuonteloaukon venttnltn omainen sulkeutuminen sukeltaessa paisuUavien ruokien minen ennen

I

-

pe kc

taj ke hu hE hE

--

SAIRAUKSIA NOUSUN AIKANA TAI MYÖHEMMIN: slvuonteloparne vamma

n( Pl

päänsärkyä. huimausta, oksettava olo, hikollua. korvien huminaa. syvä nopea heng,

2. väärä kaasuseos

IIsaantyva kipu Ja pal neen tunne sjVUonteloiSs~

1: I

Rc

yltyvä vatsakipu

I

tUI

kuten b)

ku

lievä laiminlyöminen pahenevia nivelkipuja pis VOi (esim. pitkä sukellus matalassa vedessä) keskushermosto- Ivvaafkik;eeaa~lädettYle~--lhhuu;nimncauuJSsiitai,".rnliiälkk"öö~-,'k(luit:uITilo;:-I~eeriri oireita halvaanmi: tajuttomuutta shl nivelkeuhko-oireita r:'eitten jälkioireena yskit- hei tää, rintakipu hu

shc Kauhkorepelml ilmaa alla kaulalla tai

sydänilmatulppa un""""Ll'. kuin vedessä oleva (n. 40 m).

12

kuulon heikkeneminen, korvakipuja, mahd. verenvuotoa korvasta huimausta, oksettava olo korvasärkyä. mahd. verenvuotoa sivuontelokipu painevaihtelujen aikana

nielemisvaikeuksia, tyvää hengenahdistusta

~PITEISTÄ

SUKEllUSONNETTOMUUDEN SATTUESSA.

.

11-

tteleminen (obJ.)

n-

Tekijä laiv••tolllklri tri Klaus Seeman. Julkaistu 'ehde..1 Drlger-Tauchteknikinformation

i

v.p~•. '

.,alt. I kypl,1

punainen tai puhjennut tärykalvo

+

+

+

.y .... v,lJ+

+

+

+

)

veri korvakäytävässä, tärykalvomuutoksia verisen vetinen VUQto, Rö: varjostumaa onteloissa + Rö mahd. ilman toteaminen kuvissa \liir •• rn .. i~ia ihoverenvuotoja kasvojen turvotusta ja punoitusta, nenäverenvuotoa verisiä (vaahtomaisia) ysköksiä. kohtalaisen vaikea ihon ja huulien sinertyminen Rö: diff.varjostumia. EKG: syd. oik. puol ylikuormitus

.,

•

+

•

+

+

+

paluu pintaan, side

11~t'Jri

+

+

suk. 1. I_rik.

I

sairauden tarkka tutkiminen ja mahd. lisähoito

+ kipulääke paluu pintaan, kipulääke, nuhatlppoja

~

+

lääkehoito, mahd. huuhtelu

ei

käynti hammaslääkärissä

ei

lääkehoito. mahd. silmälääkärin tarkastus

+

Ol-hengitys, sydänhierontaa. shokki hoito

nosta:·'tinm vedestä. elvytystoimintaa

+

ylimielisyyttä. ajattelemattomuutta

+

+ +

+

+

I

i

+ ------"l

+

OS' aineen alentaminen

+

+

(+)

+

+

hyvä paineen tasaus

+ + +

(+)

korvakäytävä auki nuhaisena ja sivuontelotulehduksen aikana suk.kielto hammashoito.

+

+

~

+

+

i~

+

..

(+)

Vai II 11 .. lU:::' ;

tajuttomuus. heikko ta; keskinkertaisen voimakas hUI len sinert. puuttuva

~:: ~~y~ai

tu

IUt

(+) (+)

I

+

+

+

+

+

+

+

kouristusten erotusdiagn.

I

i !(+)

(+)

+

kulen lelulon

I

välttää nuhaisena sukeltamista, nuhatipPoJa ei saa käyttää

i

ti taulukoitten mukainen painehoito

+

+

räruiske, painekammiohoito taudin sekä hoidon tarkistaminen (hoitoa shokkia ja veren

+

laitteiden toimintaohjeiden noudattaminen

i

Iki 10

..

V""'Q'

"'"

r

1(+)

+

.+

IUV'" ""

.~

+

+

kuten a)

+

I

+

~~

+

+ - sukellustaulukoltten

kuten a) I

+ +

noudattaminen

I

tarkka hermoston tufk .. hoidon määritteleminen, kuten a)

i

kuten a)

i(

(

)

(+)

"

+ ihol'utinaa, turvotusta, Rö: ilmaa paikallisesti hengitysliikkeitten puuttu-

:L

hengltysRö-näyttö

(Il<::pi~m ,-

,ulppa

'G

'a

taudin ja hoidon tarkistaminen

+ välitön 1-''''' hOIto *,,,,

.I •• L-"itf~:"u

6 ata.

'1-" "'",,,,'v'

(+)

taudin ja hoidon tarkistaminen. mahd. ilmarinnan hoitaminen

(+) +

t-

++ jatkuvaa ilmanpuhaltamista hätänousun aikana,

+

+

+

++

+

+

~'

vamman ja hoidon vas.) aistin-

IIt"L-.,;!:>

"1 ue ,

(+) tusten huomioiminen, yhdysköysi

""

n

+

1'-----'>

II

+

syvyys- sekä aikarajoi-

+

tarv. sivuontelohuuhtelu

hidas paineen aleneminen

kuten a)

i

+

hyytymjstävast~~rl)

vuotoJa. "marmori-iho"

~

i

+

+

I I

'"

nostaminen kannelle. vammojen ehkäiseminen

tekohengitys

kuten b)

.A

tehokas sukelluskypärän.

-maskin ilmavaihto. kalkki patruunan ja kompressorin oikea käsitt.

i

lääkärin suorittama elvytys sekä jatkohoito

+

,...v.v,............

';

:

Rö: sairaan sivuontelon /;:}r;n"tl,minpn

';_

tai puhelimen vaihtamalla hengityskaasua

!

:

! paikallista lihasnykimistä, kouristusta

I

kypäräsukeltajan putoamisen ennalta ehkäiseminen. välttää syvyyssukellusennätyks. välttää pitkiä snorkkeleit a

ol,ell·

oireitten jatkuessa pinnassa jatketaan hoitoa oireitten mukaisesti mahd. hapen anto

+

elto

perusteellinen lääkärintarkastus. tulehdussairauksien (flunssa jne.) ~~~!!~ jälkeen (+) pinna sukellustauko.

•. huippurasitusten välttäminen

i

"

+)

+ -

+

nopea hengitys jopa ilman puutteen tunne. mahd.oks osapaineen alentaminen (nousl 1 1. etappisyvyyteen

+ +

/

syyn ja tarpeellisen hoidon määritteleminen (vapaanousu+ sukellusajan ylitettyä hoitoa jatketaan sukelta- I jantaudin mukaisesti) ei tarpeellista

SL. "

runsaasti alusvaatteita, märkäpuku tai unisuitti. sukellusmaski paineentasausmahd.

~'

keuhko-sydän-tutkimuksia. shokkihoitoa. pikainen tehostettu sairaalahoito

IUIIO''''''''O

+

+

~

+

+

+

+

+

---?

LlS.lt•• I, I~:~;~ Ennalta ehkllsy

Ku ....

Ku ....

11::1.

(+)

syystä riippuen

1

Vllltön

1

""'UIV'V~

1(+)

.'"

,~

"

..... " 0

...,

maa!

keUhko: hoidon

;-:c

'"

-,

URHEILUSUKELT AJAIN LIITON JAKELUSSA. Kääntänyt H, Renvall (sukelluslaakan)

Kylmettymisen H. Renvall Talven lähestyessä sukellusvetemme kylmenevät. Ohut 3 mm puku ei enää tee tehtäväänsä tehokkaana lämmön eristäjänä. Kenenkään ei tee mieli tutisevana puoliksi kohmettuneena sukeltaa olip1:i sukeluskohde miten puoleensa vetävä tahansa. Kuinka moni meistä on tietoinen niistä suoranaisista vaaroista jotka vaanivat alilämpöistä, puolella " teholla" toimivaa sukeltajaa.

Jos meitä palelluttaa, tutisemme , pulssimme nousee ja hengitämme normaalia kiivaammin. Kun kehon lämpötila pysyy normaalissa 37 asteessa meidän ei käy mitenkään muutoin kuin että toivomme hieman lämpöä. Mutta kun kehomme lämpötila laskee tilanne muuttuu.

Ruumiin lämpötilan ollessa 37-32 astetta tutisemme valtavasti. Sormissa ja sukupuolielimissä tuntuu kovaa kipua. Sydämen toiminta on äärimmäisen vilkas ja hengitys kiihkeä.

Kun lämpö laskee alle 32 astetta puudumme. Tunto häviää ja kehomme kaikki toiminnat hidastuvat vähitellen.

Pulssi laskee 30-40 Iyöntiäl min tasolle . Henkilö on kovin unelias ja tuskin reagoi ulkomaailmaansa.

Kun lämpötila laskee alle 27 asteen menetämme viimeistään tajuntamme ja henkilö vaikuttaa kuolleelta vaikka hänessä vielä kytee elon kipinä . Pulssi ja hengitys ovat niin hitaita että niitä tuskin pintapuolisesti tarkasteltaessa huomaa. Siksi tulisi aina tarkistaa hyvin huolellisesti kylmettynyttä henkilöä ja mieluummin elvyttää muutaman kerran turhaan kuin kerran jättää jonkun huomaamattomuudesta kuolemaan.

Ajatelkaapa tilannetta jossa jäihin vajonnut henkilö on pitkään uinut avannossa ennenkuin hän täysin uupuneena vajosi pohjaan. Uidessaan pinnassa hänen kehonlämpönsä saattaa laskea aina 30 asteen tasolle ennenkuin hänen lihaksensa lakkaavat kohmettumisen vuoksi toimimasta. Kun tällainen henkilö vaipuu pohjaan on hänen hapenkulutuksensa huomattavasti alhaisempi kuin normaalilämpöisellä henkilöllä.

Tavallisesti katsotaan että ihmisen aivot eivät kestä vaurioitumatta enempään kuin 5-8 min hapettomuutta normaalissa lämpötilassa. Mutta avantoon vajon neen henki i njääm ismahdoll i su udet ovat huomattavasti paremmat ja vielä puolen tunninkin kuluttua kannattaa ryhtyä hyvinkin tehokkaaseen elvytystoimintaan , olivatpa elonmerkit miten he ikot tahansa.

Sitten taka isin varsinaiseen aiheeseen. Kehomme tuottaa levossa n .

1800 cal lämpöä tunnissa ja suurin osa siitä lähtee sisäelimistä. Kun joudumme ky lmään ympäristöön alkavat lihaksemme tekemään vapina-työtä josta seuraa lämpöä. Värisemällä lämmöntuo tantomme saadaan nousemaan enintään 4-5 kertaisesti , ja tämä ei ri itä pitkään.

Vesi johtaa lämpöä n. 250 kertaa hel pomm in ja tehokkaamm in kuin ilma .

Ilma siis on hyvä lämmÖn eristäjä. Silti kehostamme ei virtaa kuin 3-4 kertaa enemmän lämpöä vedessä. Tämä joh -

14

~

tuu ihonalaisesta rasvakerroksesta ja ihonverenkierron säätömahdollisuuksista. Kuin ulkoinen lämpö laskee veri kerääntyy kehomme keskiosiin ja kun kehomme lämpötila nousee tai ulkona on lämmintä, veri virtaa takaisin ihoon.

Veden lämmön ollessa 20 ast. kehostamme virtaa yhtä paljon lämpöä ympäröivään veteen kuin mitä kehomme pystyy tuottamaan. Lämmön tuottamiseen kuluu valtavia määriä sokeria ja muita aineita jotka eivät riitä loputtomiin. Siksi kestämme 20 asteisen veden vain rajoitetusti , mikä merkitsee useita tunteja mutta ei vuorokautta.

kesto vedessä suhteessa lämpötilaan Mitä alhaisempi veden lämpötila on sitä pikemmin menehdymme siinä .

Sukeltaessamme tulisi meidän olla hyvin huolellisia kehomme hyvästä lämmöneristyksestä. On täysin järjetöntä lisätä turhaan ainevaihdutaamme sillä seurauksella että ilmavarastomme selässä kuluu paljon nopeammin loppuun tai että sairastumme helpommin kuin muut sukeltajatautiin. Hengittäessämme hyvin kiivaasti imemme samalla kudoksiimme hyvin nopeassa tahdissa suuria määriä typpeä (ilmasukelluksessa). Kysymyksessä on täysin ylirasitukseen rinnastettavissa oleva tilanne joka muistuttaa edellisessä numerossa kertomastani sukeltajan huonosta kellunnan tasapainottam isesta.

Tarkemmin ajateltuna voisinkin kosketella kelluvuutta myös toisin tavoin.

Sukeltaessamme kohti syvyyksiä neopreenipukumme puristuu kokoon vähentäen kelluvuutemme . Samalla sen eristävä vaikutus vähenee suhteellisesti yhtä paljon . Jos sukeltajalla on huonot kellunnan tasaamismahdoll isuudet ja lisäksi puku ei enään eristä mainitussa syvyydessä riittävästi on hänellä kaksi ongelmaa jotka molemmat ovat om iaan lisäämään ilmankulutusta ja kasvattamaan sukeltajantaudin , syvyyshumalan saantimahdollisuutta. Haluais in vielä lisätä tähän surkeuteen pii levän pakokauhun m ikä lisääntyy kehon lämmön laskun mukana. Mitä alhaisempiaivojemme lämpötila on sitä heikomm in ne toim ivat ja siks i helposti krii sitilante issa joudumme arvosteluvaikeuksiin ja teemme virhepäätelmiä.

Kaaviokuvaa kokoonpuristuneen vun ja lämmöneristyksen välillä

pu-

Sukeltaessamme talvella tai muuten kylmissä vesissä pitkään tulisi meidän aina ennen sukellusta, vastoin hyviä sukeltajan syömätapoja, syödä voileipä ja juoma lasillinen maitoa jollemme ole syöneet vähintään neljän tunnin sisällä. Tällä tavoin varastoimme vatsaamme pienen energiavaraston joka sukelluksen aikana imeytyy suonistoon ja kulkeutuu toimiviin, mahdollisesti tutiseviin lihaksiimme.

Hyvä nyrkkisääntö on turvallisuuden kannalta aina nousta pintaan - lopettaa sukeltaminen - kun rupeaa palelIuttamaan. Usein riittää jo nousu pienempiin syvyyksiin jossa puvun eristävä vaikutus kasvaa, sen paisuessa lähemmäksi pintapaksuuttaan .

Jos kehon lämpötila on laskenut alle normaalin 36-37 tulisi aktiivisesti pyrkiä kohottamaan henkilön kehon lämpötilaa. Hyvä keino on asettaa hänet kylpyammeeseen (jos se sattumalta löytyisi talvisen meren tai järven ulapaita) ja alkuun pitää veden lämpötilaa n. 35 asteessa viitisen minuuttia. Jos veden lämpötilaa nostetaan sitä korkeammalle koituu tilanne potilaalle liian kivuliaaksi. Kaikkia paikkoja särkee vimmatusti ja iho tuntuu palavan. Viiden minuutin kuluttua nostetaan lämpötila n. 40-45 asteeseen ja pidetään siinä kunnes potilaan kehon lämpötila on normalisoitunut. On syytä antaa hänelle runsaasti hyvin sokeroituja juomia jos hänen tajuntansa on täys in selvä. Tällä tavoin täytetään hänen kylmettymisen aikana käyttämänsä kudosten sokerivarasto.

Sukeltaessamme talVisin meille saattaa kehittyä myös paikallisia paleltumavammoja . Nenä, posket ja leuka joutuvat usein uhreiksi . Riippuen ihon verenk ierrosta kehittyy ennemmin tai myöhemmin tällaisiin kehomme ulokkeeseen paleltumavamma. Pah immissa tapauksissa tiedetään pa leltumavammojen syn tyneen henkilöllä joka muutaman tunnin uiskenteli 15 aste isessa vedessä. Kaikilla ei käyne yhtä hullust i mutta saanee meidät silti olemaan varovaisia.

Paleit umavammoihin tuliSI meidän aina suhtautua hyvin vakavasti ja mu istaa välttää niitä kaikin tavoin . Kun kerran on paikallisesti syntynyt vaurio jää suu rin häiriö aina suoniston to iminnan taso lle . Paikka KYlmettyy tu leva isuudessa hyvin helposti jo olemattomassakin " pienessä pakkasessa " .

.-

Hauskaa Joulua •

Ja

Onnellista Uutta Vuotta

OY . AB HUOPALAHDENTIE 13 00330 HELSINKI 33 PUH. 485817 (Huom. uusi osoite 1. 1. 75 lähtien)

Urheilusukellusta koskevat säädökset Ahvenanmaalla Ahvenanmaan maakuntapäivät ovat ensimmäisenä lakejasäätävänä kokouksena säätäneet lain joka käytännössä säätelee urheilusukeltamisen.

Tämä on toteutunut hyväksymällä maakuntalaki hylkyjen rauhoittamisesta (Alands författningssamling nr.

65/1974) jonka pääasiallisena tarkoituksena on, kuten otsikoinnistakin todetaan, lisätä rauhoitettujen hylkyjen suojaa ahvenanmaalaisessa saaristomeressä.

Lain perustelussa alleviivataan erikoisesti viime vuosina lisääntyneen urheilusukelluksen laajuutta, joka myös on tuonut mukanaan lisääntyneen rauhoitettujen hylkyjen ryöstöriSkin . Johtuen Suomen ja Ruotsin manner-rannikon vesien likaantumisesta on urheilusukeltajien kiinnostus Ahvenanmaan vielä kirkkaisiin ja puhtaisiin vesiin yhä enenevässä määrin kasvanut. Huolimatta siitä ettei läheskään kaikki urheilusukeltajat työskentelee hylkyjä ryöstäen, on saariston asukkaat raportoineet huolestuttavissa määrin tapahtuneista sukelluksista tunnettujen hylkyjen luona ja tehneet havaintoja hylynkappaleista m. m. autoissa. Ahvenanmaalaiset viranomaiset ovat siitä syystä katsoneet olevansa pakotetut ottamaan avukseen lainsäädännön saattaakseen urheilusukeltajien toiminnan saaristoalueella järjestykseen .

Ahvenanmaan museoviranomaisifta on tämän lisäksi tähän saakka puuttunut resurssit meriarkeologisten tutkimusten suorittamiseksi ja huol im atta että saariston on halkonut vilkas laivaliikenne viikinkiajoilta saakka, ei kyseessä olevaan vesialueeseen ole tästä huolimatta kohdistunut kunnon inventointia. Enimmät maakunnan museon merikorHeihin merkityistä hyly istä ovat pu htaasti sattumalta tavaUuja löytöjä.

Laki ei ole tullut kieltääkseen urheilusukeltamisen Ahvenanmaa la is issa

vesissä. Sen tarkoituksena on, kuten on esitetty, aikaansaada urheilusukellustoiminnan valvonta. Tämä tapahtuu osittain saattamalla sukeltaminen ilma- tai kaasusäiliöitä hyväksikäyttäen riippuvaiseksi maakuntahallinnon luvasta sekä osittain antamalla valvovien viranomaisten lain myöntämin valtuuksin lähemmin valvoa sukeltamiseen varustettujen alusten toimintaa .

Lupa voidaan myöntää yksityiselle henkilölle tai henkilöryhmälle. Mainitunlaiset ryhmäluvat, joista kumminkin tulee ilmetä yksityisten jäsenten nimet, ovat tarkoitetut urheilusukellusjärjestöille. Luvasta tulee myös ilmetä se vesialue jolla tullaan sukeltamaan samoin tarkoitusperä. Mikäli sukelluksella tarkoitetaan toimintaa , joka lain mukaan vaatii vesienomistajan luvan, on sella inen lupa liitettävä anomusasiakirjoihin . Esimerkkinä sellaisesta toiminnasta voidaan mainita sukelluskalastus. Jos sukeltajalla on tarkoituksena nostaa hylky tai hylyn osia joiden omistaja on tunnettu, vaaditaan lisäksi tämän lupa. Tässä yhteydessä mainittakoon ettei lupaa rauhoitettujen t.s. yli 100 v. vanhojen hylkyjen nostamiseen anneta. Tällaisten hylkyjen mahdollinen nosto tapahtuu ainoastaan m useoviraston toimesta.

Urheilusukeltajan oma turvallisuus on laissa myös huomioitu asettamalla luvansaannin ehdoksi saavutettu täysiikä isyys , riittävä perehtyminen käytännön urheilusukellukseen ja muinaismuistojen hoitoa ja aluslöytöjä koskevan voimassaolevan lainsäädännön vaadittu riittävä tuntem us . Kansainvälinen urheilusukeltajantodiste katsotaan rii ttäväksi käytänn ön perehtymiseksi. Vaatimus mainitun lainsäädännön tuntemisesta on tietenkin vaikeampi täy ttää , mutta koska tämänkalta inen lainsäädäntö pohjoismaissa on yhtenäinen , lien ee se laintuntemus riit-

tävä joka saadaan kursseilla pohjoismaista urheilusukeltajantodistetta varten. Järjestön, jolle ryhmälupa on myönnetty , jokaisella jäsenellä ei tarvitse olla pätevyyttä. Ryhmäluvassa mainittu jäsen voi harjoittaa sukellusta luvassa mainitun vastuullisen johtajan kanssa, jonka tulee kumminkin täyttää kaikki sanotut vaatimukset. Tullakseen merkit yksi lupaan muuksi kuin johtavaksi jäseneksi tulee asianomaisen olla täyttänyt 16 vuotta.

Lupa myönnetään määräajaksi , kumminkin korkeintaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan . Mikäli luvanhaltija luvan voimassaoloaikana ei täytä yllä säädettyjä vaatimuksia, tai tuottaa vesienomistajalle tai maanomistajalle vahinkoa, tai muutoin rikkoo voimassaolevia asetuksia, voi maakuntahallinto peruuttaa luvan. Tälläinen peruutus voidaan rajoittaa koskemaan ryhmälupaan merkittyä määrättyä yksityistä henkilöä. Luvan voimassaolon päätyttyä tulee luvanhaltijan laatia erillinen kertomus sukeltamisesta jota on harjoitettu tänä aikana . Sen, joka on saanut vuotta pitemmän luvan, on vuosittain annettava tällainen kertomus. Kertomuksen laatimista tullaan helpottamaan oheistamaIla lupa vahvistetuilla kaavakkeilla .

Laki tulee ensisijaisesti säätelemään urheilusukeltajien toimintaa.

Tästä syystä ei eri vesirakennuskohteiden työt eikä myöskään hätäänjoutuneiden pelastaminen tai hukkuneiden nostaminen sukeltamalla sisälly lain lupamenettelyyn . Viranomaisten toi mesta suoritettavaan sukeltamiseen ei lakia liioin sovelleta . Siinä tapauksessa että sukeltaja, jolle lupaa ei ole myönnetty , saa tehtäväkseen nostaa pohjasta jonkin kadonneen esineen , on tämä mahdollista edellyttäen että hän etukäteen tekee sukeltamisesta ilmoituksen paikkakunnan pol ii siviranomaisille . Se joka luvatta harjoittaa maakunnassa sukel lusta tai muutoin rikkoo lain määräyksiä voidaan tuomita sakkoihin. lisäksi on rangaistusmääräyksissä viite rikoslain 2 luvun 16 + jonka mukaan omai -

15

suus jota on käytetty rikoksen tekemiseen , voidaan tuomita valtiolle menetetyksi huolimatta ettei tätä seuraamusta rikoksesta muutoin ole säädetty .

Muilta osin sisältää maakuntalaki hylkyjen rauhoittamisesta ne rauhoitettuja hylkyjä koskevat määräykset jotka aikaisemmin sisältyivät maakuntalakiin muinaismuistoja rauhoittamisesta. Nämä määräykset käyvät itse asiassa yksiin vastaavien säädettyjen valtakunnan muinaismuistolain ja Ruotsin muinaismuistolain kanssa , joten näitä ei tässä ole syytä lähemmin kosketella.

Sukelluskauden 1975 alkaessa tulee uuden lain vaikutus näkyviin. Kuten varmaan useimmat muutkin urheilusukeltajat toivovat, toivon myös minäkin että paperi sota Ahvenanmaalla sukeltamiseksi voidaan yksinkertaistaa etukäteen painetuilla anomuskaavakkeilla ja muilla toimenpiteillä, siten ettei lailla kokonaan poissuljeta urheilusukeltajia Ahvenanmaalaisilta vesialueilta.

Tältä osin on ahvenanmaalaisen urheilusukelluskerho, Nautiluksen edun mukaista myös seurata lain toteutusta.

Maarianhaminassa 22 p: nä lokakuuta 1974 Sune Carlsson Vapaasti kääntänyt Lars Nikko

Reglering på Äland

OV

sp,ortdykningen

Det åländska landstinget har S0m första lagstiftande församling i norden stiftat en lag, som i praktiken medfört en reglering av sportdykningen. Detta har skett genom antagandet av landskapslagen om fredning av vrak (Alands författningssamling nr. 65/1974), vars huvudsakliga syftemål dock såsom av rubriken framgår varit att öka skyddet för fredade vrak i det åländska skärgårdshavet.

I motiveringen tili lagen understryks särskilt att den ökade amfattningen av sportdykning under senare år även medfört en ökad risk för plundring av fredade vrak . På grund av nedsmutsnmgen av vattnena runt Finlands och Sveriges kuster har sportdykarna fått ett allt större intresse för Alands ännu rena och klara vatten . Även om långt ifrån alla sportdykare sysslar med vrakplundring, har dock oroande rapporter kommit från skärgårdsbor om dykn ingar vid kända vrak och om iakttagelser av vrakgods bl . a. i bilar. de åländska myndigheterna har därför sett sig tvungna att ta t ili lagstiftn ing som ett medel tör att få ordning på sportdykarnas verksamhet i skärgårdsområdet .

Ti li detta kommer att museimyndigheterna på Aland hittills saknat resurser för marinarkeologisk forskning oc h att berörda vattenområden icke ens varit föremål för någon ordentl ig in venteri ng trots att en livli g fartyg st raf ik genomkorsat skärgården alitsedan vi kin gatiden. De f lesta vrak som fjnns an tecknade på sjökort i landskapets mu seibyrå är fynd som Råträffats av ren tillfäl lighet.

Lagen har icke ti ll komm it för att förbjuda sportdykningen på det

16

åländska vattenområdet. Dess syfte är, som redan framgått, endast att få en kontroll över sportdykarnas verksamhet. Detta sker dels genom att göra dykning med luft- eiler gasbehållare beroende av landskapsstyrelsens tillstånd och dels genom att de övervakande myndigheterna genom lagen ges befogenhet att närmare övervaka de för dykning utrustade båtarnas verksamhet .

Tillstånd kan beviljas antingen enskild person eiler grupp av personer.

Sådana grupptillstånd är avsedda för sportdykarorganisationer, vars enskilda medlemmar dock bör finnas namngivna i tillståndet . Av tillstånd skall också framgå det vattenområde där dykningen kommer att bedrivas liksom också syftemålet. Ifall dykningen avser sådan verksamhet som enligt lag erfordrar vattenägarens tillstånd, måste sådant tillstånd finnas med bland ansöknings handlingarna . Såsom exempel på sådan verksamhet kan nämna$ undervattensfiske.

Om dykaren avser att bärga vraK eiler delar av vrak , vars ägare är känd erfordras dessutom dennes medgivande . Det kan i detta sammanhang nämnas att tillstånd icke kommer att ges för bärgn i ng av fredade vrak, d. v. s . vrak som är äldre än 100 år . Eventuell bärgning

av sådana vrak kommer att ske endast på museibyråns försorg.

I laget har också sportdykarens egen säkerhet tagits i beaktande genom att den som villkor för erhållande av tillstånd uppstäilt uppnådd myndig ålder, tillräeklig praktisk förtrogenhet med dykning och erforderlig kännedom om gällande lagstiftningen rörande fornminnesvård och skeppstynd. Som ett tillräckligt bevis för den praktiska förtrogenheten gäller i nternationella sportdykarbevis. Kravet på kännedom om nämna lagstiftning är naturligtvis svårare att uppfylla , men då denna lagstiftning är enhetlig i norden torde den lagkännedom som erhållits vid de teoretiska kurserna för nordiska sportdykarcertifikat vara tillräcklig.

Nämnda kompetens behöver icke innehas av alla medlemmar i organisation, som beviljas grupptillstånd. Medlem som finns nämnd i grupptillstånd kan utöva dykning tillsammans med den i tillståndet nämnd ansvarig ledare , vilken dock bör uppfylla alla sagda krav. Föratt bli upptagen i tillståndet som annan medlem än ledare bör vederbörande ha fyllt 16 år.

Tillstånd beviljas för vi ss bestämd tid , dock högst tre år åt gången . Itall tillståndshavare under tiden för tillståndets giltighet icke längre uppfyller ovan stadgade krav , eiler åsamkar vattenägare eiler markägare skada eiler men eiler eljest bryter mot gällande författningar kan landskapsst yrelsen återkalla tills tåndet. En såda n återkallelse kan begränsas ti li viss enskil d medlem , som finns upptagen i grupptillstånd .

Efter det att giltighetstiden för tillstånd utgått skall tillståndshavare för landskapsstyrelsen avge en -särskild berättelse om den dykning som bedrivits under denna tid. Den som fått tillstånd för längre tid än ett år, måste årligen avge en sådan rapport . Rapportskrivningen kommer att underlättas genom att faställda formu lär bifogas tillståndet.

Lagen kommer i första hand att reglera sportdykarnas verksamhet. Utantör lagens tillståndsförfarande faller därför dykning i anslutning tili byggande av oli ::l projekt i vatten liksom även dykning som utförs tör att rädda nödställda eiler bärga drunknade. Den dykning som utförs på myndigheters försorg faller lika så utanför lagens tillämpningsområde. Itall någon sportdykare, som icke redan beviljats tillstånd, får i uppdrag att ploeka upp något borttappat föremål trån botten, är detta möjligt, under förutsättning att han på förhand gör en anmälan om dykningen tili ortens polismyndighet.

Den som utan tillstånd utövar dykning i landskapet eiler eljest överträder bestämmelserna i lagen kan ådömas böter. Dessutom finns i straffbestämmelserna en hänvisning tili strafflagen 2 kap. 16 § enligt vilken bl. a. den egendom som använts för brottets begående kan dömas tör bruten tili staten även om denna påföljd eljest ej är stadgad för brottet .

I övrigt innehåller landskapslagen om fredning av vrak de bestämmelser rörande tredade vrak som tidigare ingick i landskapslagen om fornminnen .

Dessa bestämmelser överensstämmer i sak med motsvarande stadganden i rikets lag om fornminnen och Sveriges lag om fornminnen, varför det ej finns skäl att här närmare behöra dessa. loch med ingången av dykningssäsongen 1975 kommer effekten av den nya lagen att visa sig. Liksom säkert de flesta andra sportdykare hoppas även jag att det nödvändiga papperskriget för dykning på Aland skall kunna törenklas genom på förhand tryckta ansökningsblanketter och andra åtgärder så att man icke genom lagen helt och håller kommer att utestänga sportdykarna från det åländska vattenområdet.

Tili den delen ligger det även i den åländska sportdykarklubben Nautilus intresse att följa upp verkställgheten av lagen .

Mariehamn den 22 oktober 1974 Sune Carlsson.

LAKKAA JO JÄNNITTÄMÄSTÄ ...

JA OTA SE PAINEM ITTARI PO IS SUUSTASI!

•

SUKELLUSJOULU BAHAMALLA Sil loin muinoin sukellukseni noviisiaikana, saadessani ensi kerran käteeni " Skin Diver" -Iehden, kiinnittyi huomioni lehdessä olleisiin ilmoituksiin, joissa ylisanoin kerrottiin "wonderful" sukelluspaikoista . Siellä olivat " Florida Keys", " Andros Barrier Reef " ja "Santa Catalina Island", oli " Tahiti " ja oli paljon, paljon muita, ihmeteltävän paljon!

Mutta Bahama kiehtoi jo silloin eniten!

Vuosia kului ja seuraiIin jatkuvasti "Skin Diver" , lehteä "sillä silmällä" .

Tul i vihdoin vuosi 1973. Joulu lähestyi ja samalla tarjoutui tilaisuus toteuttaa tuo pitkään hautumassa ollut ajatus.

Rohkeutta vaan, ajattelin sisimmässäni! Olihan Kolumbus samoillut noihin maisemiin jo 481 vuotta sitten ja astunut siellä maihin "San Salvadoriksi" nimittämälleen saarelle.

Suomesta pääsi jouluna 1973 Bahahelpoimmin lentämällä ma-saarille 11.500 km ja 14 tuntia länteen Kanadassa olevan Goose Bay'n kautta .

Ennen lähtöä oli tietenkin ne pakolliset kuviot " ensteks sopivimmaksi katsomani laillistetun sadunkertojan" (lue: matkatoimiston) luona eli rahan vaihto yksipuolisen kehumisen kera.

Kyseisen matkan järjestäjinä toimivat yhdessä I h ann e m atk a t ja ruotsalainen N 0 v a T 0 u r s (ruotsalainen toimisto olikin sitten valmis konkurssiin tämän jälkeen !).

Matkanteko alkoi tavanomaisesti Seutulasta ja ensimmäinen vaihe oli jään ja lumen pesu koneesta.

Bahaman pääsaarelta, "New Providencelta", olin varannut majoituksen hotellista , joka oli lähellä sukellusmatkojen lähtöpaikkana olevaa satamaa.

Todellisuus oli kuitenkin oleva toisenlainen. Jo lentokoneessa ilmoitettiin että kyseinen hotelli, Montagu Beach: oli suljettu! Eikä siinä sitten enää kyse lty mielipiteitä, kun keskiyöllä saavuimme Nassaun lentokentälle tuuliseen , +16 C : een säähän . llman selittelyjä jouduin viedyksi hotelli Sonesta Beach 'iin , joka on n. 10 km päässä satamasta.

Tämä tarina ei ole niinkään kertomus sukelluksesta, vaan niistä kulisseista ja ympäristöistä, missä voidaan sukeltaa hienoissa olosuhteissa . Matkan kolme ensimmäistä päivää kuluivat sateen ja kovien tuulten merkeissä sekä sukellusretkien järjestäjiä etsiessä.

Kaikki Suomesta käsin järjestämän i yhteydenotot olin nimittäin pyytänyt tekemään Montagu Beach-hotell iin , eikä niistä nyt hotellin ollessa kiinni ollut minulle mitään apua , joten koko homma ol i aloitettava alusta paikan päällä.

Ja kyllähän se sitten jo alko ikin sujua.

Eräänlaiseksi itsetuntoa kohottavaksi tunnuslauseeksi ovat Bahaman vIisaat miehet tarkoittaneet heinäkuussa 1973 itsenäistyneen tasava ll an vaaku naan pa inetun tekst in : "f orward , upward , onward , toge ther" '( eli vapaast i suomennettuna : eteenpäin ja ylöspäin koko jengi).

Omasta pUOlestani lisäisin siihen vielä sanat: "10 dOllars, please"! Melkein joka paikassa nimittäin kuuli tuon lausahduksen. Jos aioit lähteä jonnekin tai tehdä jotain tai ostaa jotain, se oli lähes poikkeuksetta tuo 10 dollaria.

Hinnat siis olivat yläkantissa: pieni coca-cola 1.50 S, hampurilainen 3 S jne. (dollarin kurssi 4 mk) Palataanpa taas sukelluksen pariin.

Nyt oltiin sukellusretken järjestelyissä niin pitkällä, että kyseltiin, kuka menee perusväl ineiden ja kuka laitteiden kera.

Vedin pöytään PMsukeltajantod istuksen. Tu m mai hoinen ilmoitusten vastaanottaja tarttui kummeksuen korttiin , käänteli ja katseli sitä molemmin puolin alle aikayksikön kuin hyvääkin pilapiirrosta ja sanoi: "10 dollars, please". Sielläpäin paras sukeltajantodistus on vihertävä paperi, joka tunnetaan nimellä raha!

Varsinaisia sukellusretkiä on tarjolla yllinkyllin. Niitä järjestettiin sekä kokeneemmille sukeltajille että vasta-alkajille (joille useimm iten opetettiin alkeet itsekunkin asuinhotellin uima-altaassa) . Useimpien hotellien rannassa oli myös perusvälineiden vuokrausmahdollisuus.

Riutoille suuntautuvien sukellusretkien hinnat vaihtelivat retken pituuden ja kohteiden mukaan, puolenpäivän retkistä perittiin 40 . .. 120 mk ja itsekunkin tarvitsemista laitteista ja varusteista perittiin kaikista lisämaksut.

Tulihan siellä käytyä myös sikäläisissä sukellustarvikeliikkeissä. Palvelu oli niissäkin tyypillistä verkkaista, aitoon bahamalaiseen tahtiin. Valikoimat sensijaan melko mukavia. Hinnat suhteessa muuhun hintatasoon , yhtä korkeita kaikki, Kaikkialta jäi yleisvaikutelmaksi sellainen tunne, että paras aika on ollut joskus vuosia takaperin. Paikat olivat ränsistymään päin, sama ilmiö oli sukellusretkillä käytetyissä "Iaivoissakin".

Saarilla käy vuosittain noin miljoona turistia , valtaosa "Valloista" . Tavat ja systeem it on rakennettu ja ne ovat muokkautuneet sen mukaisesti eli siis hintataso karkoittaa kyllä muut turistit.

Se noista hinnoista!

Itse meri ja saaristo kyllä korvasi kaikki muut matkalla esiintyneet vajavaisuudet. Ei tuottanut mitään vaikeuksia kuvitella todeksi sitä ajatuksissa väikkynyttä mielikuvaa, että tuossa näkyvä palmusaari valkoisine hiekkarantoineen olisi vaikkapa Robinson Crusoen kotisaari! Yleensähän värikuvat ja filmiesitykset antavat paikoista ja maisemista paremman kuvan kuin mitä todellisuus on. Nyt kuitenkin asia oli päinvastoin . Kuvista ja filmeistä saa vain hyvin kalpean aistimuksen ja aavistuksen todellisuudesta. Niistä puuttuu leppoisan lämpöinen tuuli, saaren ja meren tuoksu, niissä ei ole ... , niin, turhapa sitä on yrittää kirjoittamalla ilmaista, kun se ei kuitenkaan onnistu. Ja entäs sitten vedenpinnan alla. Kyllä monessa muussakin paikassa on kirkkaita vesiä ja koralleja , kaloja ja kasveja , mutta ei näin laji- ja väririkkaina.

Enpä usko, että sukeltamisen tarvitsisi muuttua enää tuosta paremmaksi puolesta . ym päristöolosu hteittensa Veden lämpö oli n. + 24 C ja ilman n . +28 C. Jos jOllekulle lukijalle tulee nyt voittamaton halu lähteä Bahamalle, niin kerron tässä vielä hieman lisää sieltä .

Bahamasaariin kuuluu edellämainittujen San Salvadorin ja New Providencen lisäksi näitä kalkkikiviperustaisia ja palmJJja kasvavia saaria yhteensä noin 700 erillistä suurempaa ja pienempää, asuttua ja asuttamatonta saarta.

Bahamalaiset esittelevät mielellään maataan seuraavasti: "Flamingo ei ole mikään tavallinen lintu eikä Bahama ole mikään tavallinen maa." Normaalista käsitteestä "tavallinen " ei todellakaan voida puhua. Elämäntyyli näillä saarilla on omalaatuinen sekoitus, jossa on vanhaa eng lantilaista perinnettä , kansainvälisen ilmapiirin vaikutteita, afrikkalaista perinnäisku lttuuria ja tyypillistä, oman saaren huoletonta elintahtia.

Underwater Tours Ltd : n toimiston julkisivu

17

Mitä sisältää käsite Bahamasaaret Bahamasaarten sijainnin voi maantellä esim. näin: 50 mailia (n. 80 km) itään Floridasta, haarautuen sitten viuhkamaisesti eri tahoille kaakkoon, eteläisin saari sijaitsee noin 150 mailia (241 km) Haitin " yläpuolella" .

Useimmat saaret ovat alavaa tasankoa , korkein kohta ulottuu n. 200 jalkaa (60 m) merenpinnan yläpuolelle.

Tiheimmin asuttu saari on New P r 0 v i den c e, jossa sijaitsee Bahaman tasavallan pääkaupunki Nassau.

Kuuluisan P a ra d i s e I s I a n d' i n liittää New Providenceen " tullisilta" , jonka ylitysmaksu on 2 S (8 mk) ajoneuvolta.

Paradise Island on tavallaan Nassaun huvikeskus lukuisine ravintoloineen ja upeine hiekkarantoineen ja ennenkaikkea kasinoineen. Casinon sisääntulohalli pelipöytineen ja automaatteineen on omalla tyylillään mielenkiintoinen ja vaikuttava. Kiinnostavuutta, ainakin katselijan kannalta lisäävät suuresti upeita iltapukuja, jalokiviä ja turkiksia kantavat daamit, jotka kiihkeän pelihimon vallassa savuketta taukoamatta poltellen ahertavat yht'aikaa kahden tai kolmen automaatin kimpussa yrittäen saada aikaan mahdollisimman tuottoisan "omenapäärynä-banaani"-yhdistelmän . Daamien kimaltelevaa iltapukueleganssia täydentävät erikoislaatuisesti muoviset kantokorit, joissa he kuljettavat pelimerkkejään ja markkojaan automaattien luota toiselle ja välillä käyvät kassalla kuin " supermarketissa" konsanaan .

Casinon tarjoama varsinainen näytös-show on huomattavasti vaatimattomampaa tasoa kuin Beirutissa nähtävä vastaava show.

G ra n d B a h a m ali a on huomattavin kaupunki Freeport, joka on amerikkalaisten nimenomaan lomakaupungiksi rakentama. Se on huolellisesti suunniteltu, nykyaikainen ja hintatasoltaan New Providencen kaupunkeja korkeampi, mutta varsinaisen elämäntahdin määräävät sielläkin kuitenkin bahamalaiset itse ja niinollen syke on verkkainen. Nassau ja Freeport lähiympäristöineen ovat saarten varsinai set turist i keskukset, mutta turisteille järjestetään mahdollisuuksia tutustua myös muihin saariin, joita kutsutaan "ulkosaariksi" tai "h eimosaariksi" ja joilla elämä on leppoisaa ja rauhallista.

Näillä ulkosaarilla tapahtuu kaikki maataloustuotannoli i nen toim i nta, sieltä tulevat Nassaun satamaan maanviljelijät ja kalastajat myymään tuotteitaan.

Yleiset elinolosuhteet Bahamalfa New Providencessa ja Freeportissa on ympärivuorokautinen puhelin- ja sähkepalvelu , ulkosaarten puhelinpalvelu on rajoitettu vain päiväsaikaan tapahtuvaksi.

Nassaussa on valtion omistama radioasema, omaa tele\tisioasemaa ei Bahamalla ole, mutta amerikkalaisia ohjelmia voidaan hyvin katsella saari l-

18

Palmu on myös Bahaman vaakunassa la. Päivittäin ilmestyy kaksi sanomalehteä, aamulehti Nassau Guardian ja iltapäivälehti Tribune. Viikottain ilmestyvät molempien poliittisten puolueiden omat lehdet. Turisteja varten painetaan vuodenaikojen mukaan muuttuvia "Turistisanomia" .

Elinolosuhteita tarkasteltaessa kiinnitti yleissilmäyksessä vielä huomiota henkilöautojen suuri määrä. Yksistään New Providence saarella (33 km pitkä ja 11 km leveä) oli yli 23.000 autoa . Auto ei ole ylellisyyttä , vaan pikemminkin välttämättömyys, sillä julkinen liikenne oli hyvin rajoitettua. Bussit kulkivat harvoin, ja sen tähden kaikki halukkaat eivät yleensä päässeet mukaan kyytiin.

Matkustajia otettiin kyllä enemmän kuin mitä bussissa oli istumapaikkoja, mutta kukaan ei saanut seistä, vaan täytyi nököttää jollakin tapaa istuvassa asennossa kuka mitenkin parhaiten tai si, jOkatapauksessa ulospäin piti näyttää siltä, että kaikki bussissaolijat istuivat.

Taksimaksut olivat hallituksen määräämät ja ylimääräinen " tipsi" oli erittäin tervetullut.

Turisteilla on mahdollisuus vuokrata autoja, mopoja ja polkupyöriä , mutta näillä liikkuminen vaatii ensin totuHelua, mikäli ei ole oppinut liikennöimään vasemmanpuoleisessa liikenteessä.

Junkanoo-kulkueen keulakuvat

Turistipalveluista Bahamasaarilla Turismi elättää bahamalaiset. Pääsaarilla väestö toimii hotelli- ja ravintola- yms. palveluelinkeinojen parissa ja ulkosaarilla tavarantuottajina.

"Ellei ole turisteja ei ole elämääkään ", oli bahamalaisen oppaamme tunnuslause, jota tuo tumma, pieni miekkonen omalta osaltaan, ainakin silloin tällöin , pyrkikin noudattamaan.

Mutta olisiko niin, ettei mieli ole oikein näissä puuhissa mukana. Kaikki on opittua, eikä suinkaan syntymäperintönä saatua, ja sen kyllä huomaa! Palveluhenkisyys ja tapa suhtautua turistiin ja asiakkaaseen on Bahamalla kaukana siitä , mitä useimmat tämän lukijoista ovat ehkä kokeneet esim. Espanjassa.

Luonto on kuitenkin Bahamallakin se, minkä varaan turistien viihdytyskeinot rakennetaan.

Kaksi pääelementtiä : meri ja alava maa, ovat silloin käytössä parhaalla keksit yllä tavalla.

"Meikäpoika"

Kolumbuksen

jäljillä.

Meri ja turisti Vesihiihtoa on tarjolla sekä vastaalkajille että kokeneemmille harrastajille lähes kaikkien hotelleiden ja motelleiden yhteydessä.

Kalastus on Bahamalla kehitetty jalostetuksi urheilumuodoksi. Eräs ulkosaarista, "Bimini", kutsuu itseään maai lman urheilukalastuksen pääkaupungik.si. Yksistään Nassaussa järjestää ainakin kuusi eri toiminimeä turisteille kalastusretkiä , joille pääsee seuraamaan kalastusta joko vain katsellen tai itse touhuun osallistuen. Saadut saaliit valmistetaan sitten ateriaksi jossain palmusaarten siimeksessä. Retken kustannukset ovat n. 50 mk per henkilö.

Lasipohjaiset veneet vievät tutustumaan värikkäisiin meripuutarhoihin .

Tällöin katselijat voivat ihailla vedenalaista maailmaa kuivin jaloin, varvastaan kastelematta, hintaan 12 per hen kilö .

Purjehdus ja veneily ovat Bahamasaarilla suorastaan yksi elämäntapa.

TuristeilIekin on tarjolla monta eri valinnanmahdollisuutta.

Katamaranris" Tropiiki n linnulla", limboteily yhtyeen soittaessa saarien rytmejä,

kuljettaa turistia upeitten hiekkarantojen tuntumassa 40 mk: n hintaan, johon kyllä kuuluu hampurilaislounas. Moottoripurjehtija nimeltä "Canada-Goose" vie turistin risteilemään New Providence saaren tuntumaan, aivan kirjaimellisesti ottaen edestakaisin saaren edustalla. Risteilyn hinta oli 50 mk per osallistuja. Samaan hintaan sisältyi tervetuliaismalja, hampurilaislounas ja "elävän" yhtyeen tahdittama tanssihetki "talon" ( laivan) puolesta olevine kavaljeereineen. Edelleen oli ohjelmassa ryhmä-limbo, jossa sitten paras palkittiin.

Eräs niitä harvoja kokemuksia, joita ei ollut etukäteen ylimainostettu, oli purjehd usretki "Yonder"'-jahd j Ila. Jahdin nuori kapteeni, Rolfe S. Harris lupasi mainoksessaan: "Lomanne ei ole täydellinen, ellei siihen sisälly päivää, jonka vietätte purjehtien uudella jahdillamme." Päivän retken hinta oli 75 mk, johon sisältyi vapaa alkoholittomien juomien tarjoilu sekä halukkaille sukeltelua varten räpylät ja snorkkeli.

.•• ja tässä osa saaliista.

Edelleen tavallaan mereen liittyvä nähtävyys Nassaussa on laaja akvaario eri osineen. Akvaario-alueella ovat mm. varsinaiset pienet akvaarioaltaat erivärisine merenelävineen sekä kilpikonnalammikko, jossa voidaan seurata pyydystysmenoja. Pyydystysnäytös on pelkästään turisteja varten järjestetty, ja kilpikonnatkin tuntuivat sen tajuavan suhtautuen leppoisasti tähän haavin kitaan joutumiseen. Haaviin saatu kilpikonna palautettiin esittelyn jälkeen välittömästi takaisin lammikkoon eikä yksikään "konnista" menettänyt ainakaan sillä kertaa sarveispanssariaan koruteollisuuden käyttöön.

Akvaarion vetonaula on kuitenkin valtava pääallas, jossa taitavat delfiinit esittävät trimmatun ohjelmansa ja merileijonat antavat näytteen omista taidoistaan.

Määnpäälliset huvittelumuodot

"Snorklaamaan" lähdössä ...

•

Purjehduksella pysähdyttiin sopIVien sukelluskohteiden tuntumaan ja halukkaita kuljetettiin laguuniin ankkuroidusta aluksesta myös moottorijollalla läheisen palmusaaren rantaan. Aluksesta käsin olivat etäällä siintäneef palmusaaret näyttäneet lähes idyllisen koskemattomilta, mutta lähempi tuttavuus saaren todellisten olojen kanssa palautti mielen takaisin arkitodellisuuteen, luonnon tuhoutumiseen ja saastumiseen, mikä ei ollut jättänyt koskettamatta edes näitä ulkosaaria. Peltiset säilyke- ja kertoivat karua kieltään ja rantaan huuhtoutuneet ja kulkeutuneet öljy- ja saastekokkareet olivat isännillemme että palatessamme takaisin kapteen i ja peräm ies maissa käyneen astumista, ettei sacistetBlhrlDia tuisi alukseen.

Hotelleiden oli jottu viil"t11i1tv~k:iF!lnln laisessa lasku'varioc.n tuimessa taivaan moottorin vetämläna.

Alavat kentät ruohomattoineen ovat tenniksen ja golfin pelaajien käytettävissä joko omaan hotelliin välittömästi liittyvinä tai erillisten kerhojen yhteydessä, molemmissa tapauksissa kohtuullista korvausta vastaan. Golfkenttiä on yhteensä 15, joista suurin osa New Providencella.

kilinrlitE,ty~ssä

Taustalla näkyvä pikku purjevene oli sopivat "tukialus" päivän risteilylle.

Metsästys, jota turisteille suositellaan, keskittyy lähinnä villikyyhkyjen ja villisikojen pyydystämiseen.

Ostoksien teko voidaan tietysti laskea huvittelumuotoihin mukaan. Olkitori myytävinä olevine värikkäine hattuineen, nukkeineen ja laukkuineen on samalla jo sinänsä yksi Nassaun keskustan nähtävyyksistä.

Mikäli pyytää taksia viemään itsensä keskustaan, löytää itsensä Nassaun pääostoskadulta Bay Street'iltä, jossa tapahtuu myös bahamalaisten ikioma karnevaaliversio Junkanoo sekä Tapaninpäivänä että Uuden Vuoden päivänä.

Junkanoo kestää 5 tuntia, klo 04.00 ... 09.00 aamulla. Kreppipaperista tehtyihin mielikuvitusasuihin pukeutuneet ryhmät liikkuvat säestyksen tahdissa rytmikkäästi lanteitaan heilutellen korttelin ympäri yhä uudelleen ja uudelleen lähes taukoamatta koko tuon viiden tunnin ajan. Vain jokunen väsynyt pienokainen tai liian vahvaa nestemäistä virkistystä nauttinut aikuinen poistuu tai poistetaan tanssijoiden tieltä. Junkanoo-pukuja valmistellaan kauan. Ne ovat suuri salaisuus, jota varjellaan huolellisesti aina Junkanoopäivään asti, sillä paras puku ja ryhmä palkitaan ja kautta aikojen parhaimmat Junkanoo-puvut kootaan nähtäviksi Bahaman Museoon.

Ostoskierroksella väsyneitä jalkojaan voi lepuuttaa Royal Viktoria Hotellin puutarhassa, joka on ollut yksi saaren kauneimmista, nyt tosin jo villiintymään päin, ja hotellikin on suljettu.

Kaupunkikierroksella opas esittelee mielellään Vesitornin, jossa itsenäisyysjuhlien kunniaksi pystytetty juhlavalaistus oli vieläkin paikoillaan. Itsenäisyytensä syntymistähän Bahaman tasavalta juhli heinäkuussa 1973. Edelleen saat oppC.an johdolla kulkea 66 orjien kallioon hakkaamaa porrasta ja kernaasti hän vie _!nut tutustumaan Bahaman omaan "Ääni ja valo"näytelmään. Tämä "Vaienneet aseet"esitys on koettavissa hieman Nassaun ulkopuolella aidossa ympäristössään, Charlotten linnoituksella ja tunnelma on todella karmivan aito.

Illalla oppaasi johdattelee sinut Drumbeat-Clubiin, ai to-bahamalaiseen yökerhoon, jonka show-esitykseen kuuluu tulitansseja, limboa ja kuuluisan Eloisen sekä ehkä vielä kuuluisamman Pat Rollen laulua. Kaiken taustana ja yhteenliittävänä voimana on idean isän Peanuts Taylorin kumisevia rumpusooloja. Mikäli ihastut musiikkiin ja haluat kotonasikin palata näihin tunnelmiin, voit poistuessasi ostaa esiintyjien levytyksiä heti shown päätyttyä ulko-ovelle ilmestyneiltä kaupustelijoilta. ..

Mutta kuitenkin parasta, mitä Bahama voi tarjota, on turkoosille välkkyvä, kuiskailien kutsuva meri, joka tarjoaa koettavaksi ja ihasteltavaksi aivan toisenlaisen maailman kuin tämä kuivin jaloin tunnusteltava. Tämän värikylläisen, lähes luonnonvaraisen, meren peitossa olevan puutarhan voi todeta täYSin vain paikan päällä. Sen kuvaileminenkin kuivin sanoin on mahdotonta. Jopa ilmaisu "jättihieno" on siihen liian kalpea!

JASKA.

19

SUKELTAJAKELLOT SUKELTAJALTA Kuvan

CITIIEN

ovh 298

Liiton iäsenille 48 mk etu (250 mk)

Kellojen paineenkestävyyden testauksia aina 16 ik asti (vastaa 160 m syvyyttä) Koko muu

elll'IEN mallisto myös nähtävänä.

Käykää tutustumassa.

CITIZEN

Saaristomeren piirin hallimestaruusk'ilpailut Vaikka sukellus harrastuksena on Turussa verraten vanhaa, olivat nyt järjestetyt kilpailut varsinaisesti vasta toiset lajissaan. Hyviä kilpailijoita turkulaisten sukeltajien keskuudesta on kuitenkin löytynyt jo useitten vuosien ajan, mutta kilpailunsa he ovat aina käyneet oman kotikaupunkinsa ulkopuolella. Turun ulkopuolella nämäkin kilpailut pidettiin, sillä koko talvikauden toiminnan haittapuolena on jatkuvasti ollut sekä kilpailuja että harjoittelua silmälläpitäen hallitilojen puute.

Koko kaupungista löytyy nimittäin kovan etsimisen jälkeen ainoastaan yksi syvä halli , joka soveltuisi hallikilpailujen järjestämiseen, mutta sekin osaa olla jatkuvasti ylösotettu . Tämäkin ki lpailu pidettiin Raision uimahallissa, joka on ns . matalaa tyyppiä ja vie näin ollen mm . poimintauinnista mehut pois . Lisäksi estesukelluksen esteet ovat melko helpot. Kilpailua ei kuitenkaan käyty niin kovin vakavalla mielellä, sillä tarkoitus on todella , eftei kukaan jäisi pois. Tästä syystä varsinaiset kilpailijat sijoitettiin omaan luokkaansa ja " turisti t " omaansa. Tässä noudatettiin kuitenkin jo karsintaa ja mm . kevään kilpailussa menestyneet " turistit" sijoitettiinkin jo kilpailuluokkaan. Toisaalta kilpailuluokassa aikaisemmin kilpaillut ei voinut siirtyä tu ristiluokkaan . Edellisellä kerralla mukana olleet naiset protestoivat, sillä naisille ei oltu vara uduttu kaikkiin lajeihin , mutta tällä kerralla asia oli korjattu. Osanotto kilpailuun o li ilahduttavan suuri yhteensä 23 kilpailijaa , 17 miestä, 2 naista ja 4 nuorta. Erityisen ilahdut-

20

HAMMAR OY Unioninkatu 2'4 Puh. 63' 8'1 97

tavaa oli huomata, että "vanhat herrat", jotka jo muutoin ovat vetäytyneet aktiivisen toiminnan kentiltä ansaittuun vanhuuden lepoon, jaksavat kiinnostua edelleenkin harrastuksestaan. Nyt he olivat altaan reunalla ajanottajina ja asiantuntijoina. Heidän hyväksymistään, kannustustaan ja ohjeitaan nuoret sukeltajapolvet kaipaavat .

Palkintopuoleen ei kiinnitetty kilpailuja suunniteltaessa kovinkaan paljon huomiota . Periaatteena oli, että vain ne kilpailijat , jotka osallistuivat kaikkiin lajeihin huomioitiin palkintosijoja laskettaessa. Eri lajeissa ei siis ketään palkittu, ainoastaan kokonaiskilpailun parhaat eri luokissa.

Tämä kilpailu oli Saaristomeren piirin järjestämänä viimeinen. Tulevana vuonna vastaa kilpailuista SVUL: n Varsinais-Suomen piirin Urheilusukellusjaos. On toivottavaa , että jaos ryhtyy tässä suhteessa toimintaa täällä Turussa virvoittelemaan ja järjestelemään laajempiakin kilpailuja . Tähän luonee mahdoll isuudet myös keväällä valmistuva Turun kaupungin uusi uimahalli , toivottavasti.

Kilpailuluokka toivoo Jokke 25 m sukellus + 25 m uinti 1 . jaettu sija Mattsson Tom aika 0 .27 7 pistettä, Mattsson Ben 0.27 7 , Teriö Tauno 0 .27, 7.

200 m poimintauinti 1. Mattsson Ben 2.24 , 7, 2. Teriö Tauno 2.25 , 5, 3. Närhi Erkk i 2.30 , 4 .

200 m estesukellus 1. Mattsson Ben 2.54, 7 , 2. Mattsson Tom 2.59 , 5, 3.

Teriö Tauno 3.03 , 4 .

Yhteispisteet 1 . Mattsson Ben 21 pist.

2. Teriö Tauno 16 pist.

3. Mattsson Tom 15 pist.

4. Närhi Erkki 9 pist.

Naisten luokka 25 m sukellus + 25 m uinti 1. Numminen Soile 0.37.0,7 , 2. Lehtimäki Sirpa 0.40.2, 5.

200 m poimintauinti 1. Numminen Soile 3.21.0, 7, 2. Lehtimäki Sirpa 3 .24.2, 5.

200 m estesukellus 1. Numminen Soile 4.08, 7, 2. Lehtimäki Sirpa 4.13,

5.

Yhteispisteet 1 . Numminen Soile 21 pist.

2. Lehtimäki Sirpa 15 pist.

Nuorten luokka 50 m räpyläuinti 1. jaettu sija Lukkarinen Pekka 0.35, 7 , Hänninen Juho 0.35, 7, 3. Hänninen Tapani 0.36 , 5 , 4.

Suomela Ilkka 0.40, 4.

50 m poimintauinti 1. jaettu sija Lukkarinen Pekka 0.41 , 7 , Hänninen Juho 0 .41, 7, 3. Hänninen Tapani 0.41.5, 5, 4. Suomela Ilkka 0.45 , 4 .

Yhteispisteet 1 . Hänninen Juho 14 plst.

Lukkarinen Pekka 14 pist.

3. Hänninen Tapani 10 pist.

4. Suomela Ilkka 8 pist.

4 x 25 m sukellusviesti 1 Sinihait r.y., 2. Nautic Club r.y . , 3 . Marlin Club

r.y.

Turistiluokka 25 m sukellus + 25 m uinti 1. Tam minen Antti 0 .29.1, 7, 2. Vahtera Esa 0.30. 0 , 5, 3 . Niemelä Kalevi 0.31.4 , 4.

200 m poimintauinti 1. Tamminen Antti 2.47 , 7 , 2. Vahtera Esa 2.51 , 5, 3.

Rantanen Jouko 3.04 , 4.

200 m estesukellus 1. Rantanen Jouko 3 .33,7 , 2. Westerlund Pekka 4.21 , 5, 3. Niemelä Kalevi 4 .31. 4 .

Yhteispisteet .

1. Rantanen Jouko 14 P st.

2. Tamminen Antti 14 P st.

3. Vahtera Esa 10 P st.

Kort sommanfattning I ordförandens spalt tar Henrik Rosenius avsked. Efter tre år vid rodret önskar han nu förlig vind med ny skeppare.

Som vägkost på färden önskas förbättrad kontakt me"an klubbarna och förbundet samt fart på ungdomsarbete och skolning.

Arets stora händelse I dykarvärlden är CMAS världskongress i Stockholm 12-18 september 1975. Programmet omfattar bl.a. en jätteutstä"ning "Man Under Water 1975", vetenskapligt symposium, filmförevisningar m .m. Utförligt program tår vi återkomma tili. Viktigt vore dock att så många dykare som möjligt kommer med. Vi har avtalat med svenska törbundet om att Stockholmsklubbarna är värdar tör 055 så att inkvartering m .m. blir billigt.

Sekreteraren redogör isin spalt för valmötet 23. 11. 1974.

Han ondgör sig över den dåliga ti"strömningen av röstberättigadd och hoppas på aktivare tag nästa gång. AIIt var i detalj förberätt och under rutinerade Vesa Eronens ledning slogs samtliga punkter snabbt igenom. Blott diskussionen om medlemsavgitterna blev livlig mem man enades om förhöjning enligt töljande: 1-25 medlemmar 14:per medlem, 26-50 11 :-, 51-100 8:- samt över 101 medlemmar 6:per medlem. Detta är fortfarande mycket lågt jämfört med övriga Nordiska fÖrbund. I förbundsstyrelsen skedde stort ombyte. Det planerade ordförandeskiftet Qick som sig bör och "kronp-

rinsen" Henrik Renva" blev vald. Styrelse: Peter Jansson, Mauno Kaivo, Kati Kostamo, Meri-Marjatta Lahtinen, Kalle Lehtivuori, Tom Mattson, Erkki Metsävuori , Pentti Nyrönen, Ilpo Raatikainen, Kalevi Turkka, Mauri Va"ema.

På sidan -5 en berättelse om en dykarfärd under "Allehelgona dagen" . Ora Patoharju ger på sid 6 en överblick av det nya måttsystemef "SI". Bl.a. försvinner måtts.s. sjömil, hektar, knop, norm. lufttryck och bar. På sid sju refereras Kalakukko-tävlingen i Kuopio -74.

Tävlingen som är ett UV-rally med många uppgifter har blivit a"t populärare och samlade i år hela 28 par. Segrare blev (som vanligt) paret CasenKuosmanen och i orienteringen segrade Jyrki Lehtinen. Sid 7 upptar också referat från Nordiskt Möte 1974. Programmet var som vanligt arbetssam och årets specialtema var Ungdom. Sverige ligger här långt före och man beslöt att via studiebesök m.m. få igång ungdomsarbetet också hos 055. Finland representerades av Rosenius, Askola, Jansson och Särmäntö.

Timo Vikman berättar på sid 8 om dekompressionsmetare. Det är helt uppenbart att detta är ett tjänsligt instrument för specialister som fodrar stor noggrannhet.

På samma sida en redogörelse över programmet inom Skärgårdshavets krets. Borörda parter bör sköta om detaljerad översättning.

På sid 9 referat över SkolningsdagarStatens Brandverk, · Otnäs na, 9. 11. 1974. Det kompendium som redan två år varit under arbete är nu tili stora delar färd igt och man gick på mötet ingenomfysik-fysiologi delen samt säkerhetsföreskrifterna vilka också färdigställts under ärets lopp. över a"t detta har material sänts tili behöriga.

På sid 11 får vi bekanta 055 med flundror. I Finland har 4 arter påträffats 0ch av dem är den "vanliga", tlundran och piggvaren allmänt förekommande.

Sällsynta gäster är fördspättan och Sandflundran.

Sid 12-13 måste isin helhet översäUas. Här redogörs för Vinterdykning samt skötsel m.m. av dykarolyckor.

Dessa temata utgör bra program någon kväll för klubbarna.

På sid 14 redogör H . Renva" för nedkylningens faror. Me"an 37 och 32 grader gör kroppen automatiskt arbete genom muskelskälvningar men om nedkylningen fortgår upphör denna försvarsmekanism och ett sömnigt, styvt ti"stånd inträder. Medvetslöshet inträder senast då temperaturen sjunkit tili 27 grader. Då temperaturen väl sjunkit långt under det normala förekommer inte några större olustkänslor. Märk att vattnet leder värme ca 250 ggr bättre än lutt. Minns att en god säkerhetsföreskrift är att avsluta dykningen då man börjar frysa.

Sidorna 17- 19 upptas av en resa tili Bahama. Detta är ett sannskyldigt dykarparadis som tyvärr stä"er sig dyrt för 055. Inom en snar framtid kanske billiga resor kan ordnas t.ex. tili Kuba.

På sidorna 9 samt 20 redogörelser över tävlingsresultat.

Redaktionen önskar God Jul och Gott Ny tt Ar!

HR

•

21

DRIGIR Kaasunmittauslaite 21/31 paineilman laadun valvontaväline.

•

HelppO' käyttö

•

Mittaukset voi tehdä sukelluspaikalla.

•

MittaustulO's saadaan heti pienellä kustannuksella.

DR_GIR SUKELLUSTURVALLlSUUTTA

LIITI UrheiluSUKELTAJA Suomen Urheilusukeltajain Liiton äänenkannattaja . Ilmestyy 4-6 kertaa vuodessa.

Toimitusneuvosto Ora Patoharju Atte Veija lainen Antti Saarnio Pentti Puha kka Henri k Renva l l Jouko Askola Erkki Metsävuo ri Päätoimittaja Erkki Metsävuor i Pitkänsillank . 20 B 67100 Kokko la 10 Toimitussihteeri Jouko Askola Kiv imiehenti 0 17 021 50 OTANIEMI Puh . 90 -46102 Ilmoituspäällikkö Antti Saarnio l ivisn ieme na uki o 2 C 36 00260 Su omenoja.

Puh . 885 140 18 . vuosikerta .

Hinnat.

16 mk Vu osikerta 3 mk irtonumerot Ilmo i tuk set.

1 / 6 sivu 1/3 siv u 1 / 2 siv u 1 / 1 sivu Lisävär it Ku stantaja Suomen Urh eilusukeltajain

22

125 mk 190 mk 350 mk 440 mk 135 mk Liitto

ry .

OY Lehteen tarkoitetut kirjoitukset on osoitettava toimitus-sihteerille. Lehti postitetaan niille rekisteröidyille sukeltajilIe joiden osoitteet kerhot ovat toimittaneet liitolle ja joiden jäsenmaksut on maksettu. Muuten on lehteä saatavana postiennakolla Liiton toimistosta .

BULEVARDI 1 00100 HELSINKI 10 PUH. 601477

Koulutusjaos Mauri Vallema Kypärätie 6-8 as 10 40630 Jyväskylä 63 Puh k 941-252002 t. 941-751422 Kalle Lehtivuori Keitinmäent ie 17-19 A 23 , 40630 JYVÄSKYLÄ Puh. t. 941/18281/Nimi Erkki Metsävuori Pitkänsillankatu 20 B 67100 KOKKOLA 10 Puh. 968-143 22 K 968-17435

JOHTOKUNTA 1974 Yleisjaos (työva liok unta) Puheen jo hta ja Henrik Rosen iu s Välskärinkatu 9 A 20 , 00260 H ELSIN KI 26 Puh . t. 625844 k . 490629 Sihteeri Henrik Renva ll Maurinkatu 4 B 14 00170 HELSINKI 17 puh . k. 655537 Atte Veij alainen Sammonkatu 1 C , 00100 HELSI NKI 10 Puh . t. 7332545 k. 494562 Ilpo Raatika:,ien Valtakatu 66-6R 45700 KUUSANKOSKI Puh . t. 951/89999 k. 95 1 / 48477 Kaj Rosqvist Ede l feltin bulevard i 23 .

06100 PORVOO 10 Puh t . 915 / 12555 k . 915 / 11 830

Askola Kivim iehen tie 17 02150 OTANIEMI Puh . 90-46102 Urheilujaos JOUKO

Puh eenjohtaja Heikki Särmäntö Laajavuorenrinne 5 I 83 , 01620 MARTINLAAKSO Puh t. 642811 / 325 k . 892211 Mauno Kaivo Mer i tie 43 C 12 .

02 470 OBBNÄ S Puh . t . 290211 k. 2980246 Tiedejaos Puheenjohtaja Pentti Nyrönen Pui s tikko tatu 5, 10900 HANKO Puh 81598 L iito n toimistonhoitaja Kaisa Nuoram o . puh . toimeen 418611 / 220 , os.

Suomen Urhe il usuke l ta jain liitt o ry. , To peliuksenkatu 41 a 00250 Helsinki 25.

NEPTOSUB

OY AB

TEHTAANKATU 13, PUH. 627770 00140 HELSINKI 14 HINNASTO No 5/74 voimassa 15.01.1975 NAAMARIT, kark.lasi Samoa neoprene kumi Simbad neoprene kumi Smeralda J.neoprene kumi Naso ja Falco kumi Equinaute kumi Gymnot J. kumi Naso kokokasvo neoprene

•

•

54,-43,-38,-45,-42,-27,-189,--

RÄPYLÄT, ei kelluvat 43/48 säädettävä Navy Pro 39/43 säädettävä Navy Pro Navy Swim 42/44 GSD/Samoa 46/48, 44/46 GSD/Samoa 42/44, 40/42 Hydromatic 46/48, 44/46 Hydromatic 42/44, 40/42 Hydromatic 3 8 /4 0 , 36/3 8 Nautica J. 34/35, 3 0 /33 Räpylänpidike, medium Räpylänpidike, iso

85,-79,-79,-55,-49,-52,-48,-42,--

3 0 ,--

9,-10,--

SNORKKELIT Anatomic, y5 1" pit.34cm Eolo U-malli pit.35cm Zifio L-malli pit.35cm

18,-11 ,-10, --

VEITSET, Sunfish, Grisbi, Svezia,

65,-59,-37,--

muovi tupella pituus 19 cm pituus 16 cm pituus 14 cm

SYVYYSMITTARIT Oiltube 0-80m (osoitin) SOS T70 0-70m (osoitin) Corsair 0-70m (kapill.)

105,-100, -28,--

SOS Dekometer (automatic)

195,--

VALAISIMET muovista Aruba 8x1,5v C-lite I 6x1,5v (umpio) Orion 4x1,5v Sabrina 3x1,5v

168,-164,-98,-46,--

HARPPUUNA KIVÄRIT Katiuscia 80 paineilma Katiuscia 5 paineilma Pantherino 80 lma Polynesia J. kumi Plastic J.1 kumi

Glasstar

,-1

,--

88,-62,--

,-,-,--

lvv.sisältyy hintoihin PAINOVYÖT/PAINOT Nepto pump.vyö 125cm 1,5 kg pujotettava 2,0 kg pujotettava

24,-13,-15,--

PAINEMITTARIT VAP-mittari letkulla 75cm Tark.P-mittari R 5/8" P-mittariletku R 1/8"

165,-58,-45,--

NOSTO JA TP-LIIVIT Fenzy M3 0,4 l 200 bar 530,-Equilibrair+MP-syöttölaite 395,-Equilibrair 280,-KUIVAPUVUT, vulkanoitu Viking Variable Volume Viking Grön

1.45 0 ,-1.050,--

MÄRKÄPUVUT 1/4" (6, 35mm) Harvey's vakio "Turtle" Nepto mitta "Shark" Nepto mitta "Sandwich"

540,-450,-510,--

5 sormi hanskat 4mm 3 sormi hanskat 5mm

59,-50,--

SUKELLUSLAITTEET,varailmav.

Nepto AM 9A 1x9 l 196bar 1.050,-Nepto AM14A 2x7 l 196bar 1.470,-Nepto AM18A 2x9 l 196bar 1.590,-AIR-MATIC 300S heng.regulaattori varailmavaroittimella. R 5/8" Virallisesti hyväksytty 60m ja talvisukellukseen.

480,-SEKALAISTA TP-liivin ilmansyöttölaite 145,-Star lämpömittari y5 20mm 22,-Champion kelluke 45,-Kalakoukku ruostumaton 12, -Verkkokassi nylon 23,-Varustekassi iso nylon 45,-Varustekassi nylon ,-Sukeltajan lippu 60x75cm 25,-Sukeltajan lippu 45x60cm 22,-Aqua Bond neoprene liima 6,-Mask CI ar 6,-Silicon spray 500 12,-o Divers 18,-Urheilusuke a 13,-lt an 7,-IKELITE va-kamerakot lot,(SLR) ZODIAC kumiveneet, LUCHARD ja MDE-Bristol korke sja

a tuott ita: tar, , lit , Luchard, Luxfer, MDE, SOS, M

0-

Sukel'uksessa käytettäviä käsimerkkejä

1.

2.

3.

4.

Apua!

Onko kaikki hyvin? I Kaikki Hyvin .

Ylös.

Alas.

5. Olen varai1malla.

6. En saa varailmaani auk i. Auta!

(Voi käyttää muissakin auttamistapauksissa yhdistettynä esim. merkkiin no: 12).

f

1.Hjälp!

2. OK-tecknet. (Också fråga.)

3. Upp .

4. Ned. 5. Jag har kopplat reservluften.

6. Kan inte öppna reservluften.

Hjälp! (Kan användas ocksa vid annat hjälpbehov t.ex. i kombination med tecknet nr: 12) 7. Något på tokI Hjälptecken under vattnet.

8. Luften slut.

9. siht.

10. på 1.

8ig själv.)

Du, jag (pekar 12.

13. Denna riktning.

14. Kom. Närmare.

15. Fort, mycket. litet.

16.

17. St op p.

18. Nej, förstår inte.

19. Samling möte.

20. 8ind fast.

11

12

13

14

:i Gi

.§

:c;

~

7. Jotain on vialla! Hätämerkki ve- _] den alla.

8. Ilma loppu. i :> 9. Nakyväisyys.

10. Paineen tasausvaikeuksia.

11. Tässä. Jäämme tähän syvyyteen.

12. Tuolla. Sinä, minä (näyttää esim its) 13. suun taan .

14. Tule (lähemmäks i) 15. Nopeasti (Nopeammin).

16. Hitaasti(H iukan).

17. Seis.

18. , en 19. Kokoon, tapaaminen.

20. Sido kiinni.

Dykarens teckenspräk

1

~

__________________________

1

~

________________________

~

4

>

o

o

.<::

o a

o

.;:

1S

5

Q

c o o

E

c o

:co

c:

GI

Q.

...

~

-ic:

"

~r---------------------------r-------------------------~

.!! "i ';:;

5

7

8

10

18