Issuu

•

1 Tässä se on. Joka käden ulottuvilla, uusi Urheilusukeltaja. Oma äänen kan nattajam me! Jo monta vuotta olemme pohtineet miten saisimme oman lehtemme toimimaan, olemaan meille iloksi ja hyödyksi ja palvelemaan sukeltajien yhteistä asiaa. Nyt rohkenemme lähteä liikkeelle. Askel on tarkoin harkittu ja johtokunta on täysin tietoinen lehden ohdakkeisesta tiestä. Se tulisi palvelemaan meitä asiallisesti ja informaatio tulisi aina olemaan etualalla. Meitä on jo pitkälti yli tuhat jäsentä ja kuulumme ylijärjestöön SVUL:ään joka isän tavoin tulee antamaan meille paljon, mutta myös vaatimaan omaksi hyödyksemme. On siis korkea aika päästä pois satunnaisista pakinajulkaisuista tai sitäkin pahemmin - elää yhden suuren seuran siivellä. Me kiitämme tietenkin Urheilusukeltajat kerhoa siitä uhraavasta työstä jota he ovat tehneet kaikkien hyödyksi mutta nyt on aika seisoa omilla jaloillaan. Joka lehdellä on kasvot ja sen toimituskunta on se elin joka luotaa väylän ja määrää reitin. On aluksi katsottu että on viisasta lähteä asialliselle tielle. Näin ollen tulisi uusi lehti korvaamaan kiertokirjeet ja koska ehdoton vaatimus on, että informaatio kantautuisi kaikkialle missä sitä tarvitaan, tulee lehti nyt suoraan Sinulle. On näet huomattu että vanha konsti lähettää sanomat kerholiesi ei tuota tulosta. Vika on kerhon toiminnassa, mutta koska katsomme, että yhden liiton parantaminen on helpompaa kuin kuudenkymmenen(!) kerhon on tämä päätös tehty. Siis, mikäli osoitteesi on oikea, lehti tulee. Urheilusukeltaja lehden runko on siis kiertokirje, mutta lisäksi on siinä mm. palsta, yleisön osasto sekä kerhojen tiedotukset. Ja tietenkin kaikenlaista asiallista ja ajankohtaista hyvää mitä väliin sopii. Sekä toivomme mukaan mainoksia alan uusista tuotteista . Tästä voisi kirjoittaa pitkäänkin. Että tämä on Sinun lehtesi. Että asialliset kirjoittelut otetaan kiitollisuudella vastaan j.n.e. Mutta minusta tuntuu että Urheilusukeltaja piankin itse esittää itsensä. Ja tästä se alkaa: Numero yksi, olkaa hyvä . . .. Puheenjohtajan palliltani toivon tuulta purjeisiin uudelle lehdelle, to imituskunnalle työiloa, ja ennen kaikkea Kiitos Urheilusukeltajat kerholle menneiden vuosien työstä!

POSEIDON paineilmalaitteet CYKLON SUPER 300 hengityssäädin

POSEIDON paineilmalaitteet on suunniteltu erityisesti skandinaaviset sukellusolosuhteet huomioon ottaen . Poseidon 200 atyn ja 300 atyn laitteet ovat täydellisiä. Hengityssäädin Cyklo n Super 300 on virallisesti hyväksytty käytettäväksi arktisissa olosuhteissa 60 m syvyyteen .

FINN-SUIT märkäpuvussa sukellat lämpimästi - turvallisesti Finn-Suit puvut valmistetaan joustavasta Rubatex-neopreenista mittojen mukaan täysin vartalon mukaisiksi. Saumat vah vistetaan erikoisjousto-ompe leella. Saumaukselle annetaan kirjallinen takuu. Varmista itsellesi lämpimät ja mukavat sukellukset - tilaa pukusi hyvissä ajoin ennen sukelluskauden alkamista. Erikoisleikkaukset takaavat puvun istuvuuden ja antavat mahdollisimman hyvän liikkumisvapauden .

SCUBAPRO sukellusvälineet edustavat sekä tekniikaltaan että muotoilultaan alansa huippua. Vakuud eksi ehdottomasta luotettavuudesta antaa valmistaja henkilökohtaisen kirjallisen takuu n.

SCUBAPROtakuukortti

FINN-SUIT HUOLTO testaa ja huoltaa sukelluslaitteen ne ja -varusteenne . Hengityssäätimen tarkistus suoritetaan Poseidon testauslaitteella ja säädöt tehdään valmistajan antamia ohjearvoja tarkasti noudattaen . Huollosta vastaa Poseidon AB :n koLtluttama henkilö.

10 -

Pajalahden tie 9, 00200 Helsinki 20 Puh . 622 358

ORA PATOHARJU

Cousteau tuomitsee suke,lluskalastuksen ia hylkää CMAS' n Urheilusukeltaja-lehdessä no 14 referoin Sveitsistä ja Saksasta alkuisin olevaa liikettä, joka 'Hans Hass'in manifestin' nimellä oli lähtenyt liikkeelle ju listaakseen sukelluskalastuks-en kilpailulajina pannaan . Sen pyrkimyksenä on nujertaa .sukeltajain kansainvälisen maailmanliiton, Confederation Mandialedes Activites Subaquatiques'in eli CMAS'n johtokunnassa olevien kaupallisten harppuunaintressien valta. CMAS'n taholta on tämä ajatus .pyritty ensin vaikenemaan kuoliaaksi ja sitten ainakin vähättelemään mitättömäksi. Vaikeneminen ei ole täysin onnistunut ja herrat ovat tulleet herkkätuntoisiksi, tästä ilahduttavana esimerkkinä yllämainittu artikkelini lehtemme 14. numerossa: CMAS, joka koskaan aikaisemmin ei pienimmälläkään eleellään ole osoittanut jatkuvasti ja säännöllisesti saavansa meidän lehteämme, 'Prålle' Janssonin englanninkielisellä varsin perusteellisella referaatilla varustettuna, otti esille johtokunnan kokouksessaan 13.-14. 1. -73 kirjoittamani jutun ja paheksui virallisesti esittämääni solvausta kaupallisten intressien ylivallasta CMAS'n hallituksessa. Pohjoismaiden edustaja hallituksessa sai tehtäväkseen toimittaa CMAS'n paheksumisen meille . Liiton puheenjohtaja Henrik Rosenius kirjoitti vasta-artikkelin lehtemme seuraavaan numeroon (15) ja puolusteli sukelluskalastusta mm . sillä ekologisesti aivan oikealla periaatteella, että valikoiva sukelluskalastus 'perkaa' pois kalankannasta ne suurimmat ryövärit .. . Näinhän on, mutta sukelluskalastus kilpailumuotona mielestäni kuitenkin on kaukana ekologiasta; ns. kotitarvekalastus on ihan eri asia ja jopa vaimonikin innostui kampelapuukotukseen Eckerön leirillä ... Puheenjohtajamme oli lisäksi tietävinään, että Cousteau, jolle Hass manifestinsa sähkeenä lähetti, oli nauranut vain räkäisen naurun jos ei nyt juuri sillä sähkeellä pyyhkinyt - sanonko mitä ... Face to face ... Face to face with Jacques Coustean , Triton 18 (1973) 4 : 194, July-August 1973. Jacques Yves Cousteau, yksi vesikeuhkon keksijäistä (muut ovat tiettävästi ranskalainen Commenheines samaan aikaan ja japanilainen Ogushi 20 vuotta aikaisemmin) on ollut urheilu- ja myös tiete issukelluksen vahva nimi koko sodanjälkeisen ajan , CMAS'n presidentti ja lukuisien kansanomaisten TVfilmien tuottaja. Lontoossa pidettiin lokakuussa 1973 sekä CMAS: n vuosi- · kokous että laaja, Englannin liiton (B.S-A.C.) isännöimä kolmas sukeltajain maailmankonferenssi , OCEANS 2000. Konferenssin aattona on Englann in sukeltajaliiton äänenkannattaja TRI-

TON, elokuun numerossaan 1973 haastatellut Cousteauta , joka tässä haastattelussaan ilmoittaa varsin radikaalin erimielisyytensä CMAS'n tähän asti noudattamien periaatteiden kanssa. .~astattelun alkajaisiksi Cousteau kerjuuri kirjoittaneensa kirjeen too CMAS: IIe ja kieltäytyneensä jatkamasta CMAS'n puheenjohtajana: "En voi istua puheenjohtajana järjestössä, joka pääasiallisesti ylläpitää sukelluskalastuskilpailuja. Luulin voivani muuttaa heidän intonsa ja harrastuksensa pois kalastuksesta, mutta siinä olen epäonnistunut. Heidän kilpailulssaan suurin tappaja on sankari. Minun mahdollisuuteni on vain vetäytyä syrjään". Cousteau jatkaa: "Haluan irroittautua täydellisesti sukelluskalastuksesta. Toivon tulevani ymmärretyksi. Toivon, että voitte luoda järjestön, jonka toimintaan ei sisälly lainkaan sukelluskalastusta. Olen monien vuosien ajan yrittänyt pelastaa CMAS: n, mutta se ei ole pelastettavissa." Cousteau kertoo edelleen odottavansa nyt Englannin sukellusliiton aloitetta sellaisen kansainvälisen järjestön luomiseksi, jonka toimintaan sisältyisi myös ympäristönsuojelu. "Ainoa, oikea tie on koko sukell uskalastuksen pysähdyttäm inen. Se mitä me nyt tarvitsemme, on kansainvälinen liitto, joka saa kaikki kansalliset hallitukset kieltämään sukelluskalastuksen. Tähän ei CMAS kykene!" Cousteau valittaa aikoinaan olleensa se välikappale, joka sai Ranskan hallituksen rahallisesti tukemaan CMAS: n toimintaa. Mutta Cousteau ei ole ainoastaan sukelluskalastusta vastaan, hän haluaa suojella myös merenpohjaa kaikenlaiselta keräilyitä ja jopa pelkältä kosketukselta: "Se on niin arka ja haa·voittuvainen, että kaikennäköinen kosketus siihen veden alla on rikos. Kun sukeltaja johonkin koskettaa, hän tuo sen pintaan, mutta 90 % tästä jää käyttämättä, se hylätään rannalle mätäne-

mään . Merenpohjasta kotoisin olevien esineiden myynti on saatava loppumaan. Tällainen kauppa johtaa satojen (koralli) riuttojen tuhoamiseen sorkkaraudoilla . Uuden Kaledonian vesillä olen n~nyt tuhottavan jopa 10 mailia riuttaa päivässä. Vain rahan vuoksi ... ie nostivat tonneittain korallla vedestä ·.uivasivat ja valkaisivat sen rannalla, pilkkoivat sopiviin kappaleihin ja lähettivät ne turistimyymälöihin . Tämä on aivan kauheaa." Cousteau huomautti, että kysymys ei mitenkään ollut vain Välimerestä . Sitä tapahtuu joka paikassa, kaikki maan kolkat ovat sukeltajien pilaamat. Ei missään ole rauhaa! Haastattelijan kysymykseen Cousteau vastasi, että apu pulmaan voisi olla opetuksessa. Ihmiset tulisi opettaa ymmärtämään valtamerien ekologinen kierto . "Ainoa keino on rakastaa valtamerta. Mutta me emme voi sitä rakastaa ilman tarkempaa tietoa. Joten nyt suurin haaste on ihmisten opettaminen. Meidän on päästävä kaikilla elämän aloilla Irti vanhanaikaisesta ihmisen metsästysvaistosta." Cousteau asettaa toivonsa nuorisoon - kuten moni muukin ympäristönsuojelija-ja kertoo esimerkein siitä, kuinka kasvava polvi on konkreettisesti toiminut vanhempiaan vastaan ympäristön suojelemiseksi. "Ei ole toivoa aikuisten uudelleen opettamisesta - meidän on odotettava, että he pois kuollessaan antavat tilaa uudelle ja terveemmälle sukupolvelle ." Haastattelun lopuksi hän puhuu vielä laajasti valaiden säännöstellystä pyytämisestä ja yleisestä merien saastumisesta - paljonko meillä vielä on aikaa. Tässä yhteydessä todettakoon, että Englannin Urheilusukeltajain Liitto, The British Sub-Aqua Club, BS~AC on jättänyt Maailmankonferenssin yhteydessä pldettävälle CMAS: n yleiskokoukselle ehdotuksensa sukelluskalastuskilpailujen rajoittamisesta ja kansallisten sukelluskalastussääntöjen tiukentamisesta mutta odottaa myös asian kohtaavan kiihkeän keskustelun kokouksessa: osa vaatii koko sukelluskaJastuksen hylkäämistä, osa ei siedä mitään rajoituksia. Perästä kuuluu ...

Cousteau sai täällä käydessään luonnollisesti paljon kunnianosoituksia, Borstön ankkurin, Sukeltaja-Killan kunniajäsenyyden ja Ruotsinsalmen rahan vanhassa tammessa, jota tässä ojentaa kirjoittaja sen ajan muotisessa parrassaan. Taustalla näkyy moni tuttu 'ikivanha' sukeltaja .

VAROMÄÄRÄYKSET SUKELLETTAESSA 1 J. ASKOLA

M. KAIVO

1. Kaikkia sukeltajia ja sukelluksia koskevat varomääräykset 1 .1 Yleiset määräykset Sukeltajan on tarkoin tunnettava häntä koskevat varomääräykset Sukeltajan on tunnettava ennen tehtävään ryhtymistä ne rajoitukset ja vaarat, jotka voivat kohdata häntä veden alla. Suoritettaessa sukelluksia pitää paikalla olla aina kaksi sukeltajaa täydellisine sukellusvarusteineen. Sukellusryhmälle on aina nimettävä sukellusvanhin, jonka määräyksiä ehdottomasti noudatettava. on Sukellusvanhimmaksi tulee yleensä nimetä kokenein sukeltaja, mikäli sukelluskouluttajaa ei ole paikalla. Sukellustehtävissä on käytettävä sukellus-, väli, tai poijuliinaa, mikäli ne eivät aiheuta vaaraa sukeltajalle. Jos liinojen käyttö tehtävän laadun vuoksi ei ole mahdollista on kahden sukeltajan toimittava yhdessä näköetäisyydellä. Ellei kyseessä ole parisukellus, on toisen sukeltajan oltava varasukeltajana. Parisukelluksessa näkyvyyden ollessa huonon tai mikäli muuten on vaara, että pari saattaa jostakin syystä eksyä toisistaan, on aina käytettävä väliköyttä. Sukeltajan on täysin tunnettava sukellusvarustuksensa ja laitteiden katsastusta koskevat määräykset. Sukeltajan työskentelyn merkkinä pidetään levyä, joka on sama kuin kansainvälisen kirjaimiston lippumerkki A (Kansainväl. viestikirja, Merenkhall tied lehti n: o 8/69). (Liite II). Sukelluksista ja painekammiohoidosta on pidettävä pöytäkirjaa. Sukellustaulukeiden aikoja on ehdottomasti noudatettava. Taulukoissa olevien aikojen suhteen ei sallita minkäänlaisia poikkeuksia. Suoritettaessa sukelluksia avovedessä on huolehdittava, että tarpeen vaatiessa käytettävissä on miehitetty vene. 1 .2 Määräykset ennen sukeltamista Suoritettaessa sukelluksia alusten alla tai läheisyydessä on ehdottomasti varmistauduttava siitä, ettei potkureita pyöritetä . Samoin on varmistauduttava siitä, että sukelluspaikalla voidaan toimia ilman, että vaaraa aiheutuu putoavista esineistä ja tuulen tai alusten aiheuttamasta aallokosta. Varmistauduttava , että veteen meno 4

ja laskeutuminen voi tapahtua turvallisesti. Jos sukeltaja ennen sukellusta, sen aikana tai sen jälkeen huomaa terveyden tilassaan ja elintoiminnoissaan jotakin tavallisuudesta poikkeavaa on hänen ilmoitettava siitä heti sukelluksen vanhimmalle sekä tarvittaessa lääkärille. Käytettävät merkinantovälineet on ennen sukellusta tarkastettava. Viestien on oltava helposti tulkittavia. Merkit on oltava liitteen 1 ja 2 mukaiset. Mikäli sukelluksen aikana on yhteydenpitomahdollisuus sukeltajaan sukelluksen vanhimman on annettava määräykset viestien vaihdosta. Ellei sukeltaja vastaa viestiin, on hänet heti vedettävä ylös tai ryhdyttävä tilanteen vaatimiin muihin pelastustoimiin. Valmistauduttaessa sukellukseen on : kaasupullojen paine todettava, kokeiltava hengityslaitteen kunto. Erikoista huomiota on kiinnitettävä tiivisteisiin, venttiHeihin ja liitoskohtiin. Välittömästi ennen sukellusta on: määriteltävä sukellusaika pullojen paineen, sukellussyvyyden ja olosuhteiden mukaan . käytettävä l_aitetta vähintään 2 min, varmistauduttava siitä, että painot voidaan tarvittaessa nopeasti irroittaa. varmistauduttava, että puukko on mukana.

1 .3 Määräykset sukelluksen aikana Veteenmenon jälkeen, ennen varsinaista sukellusta, on laitteiden kunto todettava lähellä pintaa suoritatulla koesukelluksella . Vaikkakin laitteet toimisivat moitteettomasti on sukeltajan noustava pintaan ja annettava kädellään merkki siitä, että kaikki on hyvin, ja että hän aloittaa varsinaisen sukelluksen. Laskeutumisen aikana on sukeltajan tarkkailtava paineen tasaantumista korvakäytävissä sekä otsa- ja poskionteloissa. Ellei paine tasaannu on laskeutuminen keskeytettävä ja yritettävä paikallaan ollen saada paine tåsatuksi. Ellei em menettely auta on sukeltajan hitaasti noustava ylöspäin kunnes paine on tasaantunut. Tämän jälkeen voidaan suorittaa uusi laskeutuminen. Ellei paine tällöinkään tasaannu on sukellus

kes keytettävä. Jos sukeltaja sukelluksen aikana tuntee olonsa huonoksi tai muuten tavallisuudesta poikkeavaksi tai huomaa laitteissa toimintahäiriöitä on hänen noustava pintaan. Ellei hän itse siihen pysty, on hänen annettava ylösvetämismerkki. Ellei kyseessä ole hätätapaus, nousunopeus ei saa ylittää 18 metriä minuutissa. Nousun aikana on hengitettävä normaalisti keuhkojen ylipaineen tasaamiseksi. Vapaata nousua suoritettaessa on suu pidettävä auki ja kurkkutorvi suorana (niska taaksepäin taivutettuna). Rasittavan työn jälkeen sukeltajan on levättävä, mikäli mahdollista, muutama minuutti ennen nousun aloittamista. Yli 10 m sukelluksissa tulisi pyrkiä suorittamaan aina pysähtyminen 3 m: ssä mikäli se on mahdollista. Sukeltajan on aloitettava nousu viimeistään silloin kun joudutaan siirtymään varailmalla tai ilmamäärän laskiessa 500 1. Mikäli sukellussyvyys tai sukellusaika vaatii etappinousua, on nousu aloitettava jo aikaisemmin, huomioonottaen etapeissa tarvittava ilmamäärä. Sukelluksen aikana on tarkkailtava pullopainetta, varailman asentoa sekä puukkoa. 1 .4 Määräykset sukelluksen jälkeen

Jokaisen etappinousun tai muuten pitkäaikaisen ja rasittavan sukelluksen jälkeen on sukeltajalle voitava sukellusta seuraavan ensimmäisen tunnin aikana antaa paine- eli rekompressiohoitoa välittömästi oireiden ilmaantuessa. Hoito annetaan joko painekammiossa tai vedessä, kuitenkin ensisijaisesti painekammiossa. Sukeltajan on seuraavien 15 tunnin aikana oleskeltava sellaisella paikkakunnalla, että hänet tarvittaessa saadaan 2 tunnissa rekompressiohoitoon. Jos sukeltaja on työskennellyt niin pitkän ajan, että nousuaikaa vaaditaan yli 30 minuuttia, on hänen, ellei paikalla ole painekammiota, pidettävä sukellusvarustus yllään vähintään 20 minuuttia nousun jälkeen. Sukeltajataudin oireiden ilmaantuessa hänet voidaan näin nopeasti lähettää takaisin veteen painehoitoa varten. Sukelluslaitteet on pidettävä käyttövalmiina vähintään 12 tunnin ajan viimeisen sukelluksen päättymisestä. Rasittavaa sukellusta seuraavien lähimpien tuntien aikana sukeltajaa ei saa jättää yksin. Jos sukeltaja on nukkumassa, häntä on käytävä katsomassa vähintään kerran tunnissa. Näin voidaan todeta ettei hän ole menettänyt tajuntaansa eikä hänessä ilmene sukeltajatautia tai muita oireita, jotka estävät häntä kutsumasta apua. Etappinousussa on noudatettava taulukoita. Syväsukellus (yli 30 m) Syväsukelluksessa on noudatettava edellä annettuja määräyksiä. Painekammion on oltava sukelluspaikan läheisyydessä siten , että potilas saadaan painekammiohoitoon viimeistään 2 tunnin kuluttua

tiesitkö, että olemme märkäpuku valmistuks~-r1;;

ur äJ&~::~:~:::J~t -sUlO messa. 14 vuoden kokemus. Valits 11!"'

!111)~.;;;,

sukeltajataudin oireiden ilmaannuttua. Merkinantovälineenä on käytettävä puhelinta. 2 Talvisukelluksen varomääräykset 2.1 Talvisukellusta saa suorittaa vain kokenut sukeltaja tai kokeneen sukeltajan valvonnassa Sukellus on tapahduttava jos mahd. parisukelluksena, joista molemmilla on merkinantoköysi ja avustaja Sukeltajien tulee valvoa toistensa toimintaa sekä laitteen paineenalentajan jäätymistä Sukeltajan noustava pintaan kun pullojen toimintaaikaa on enintään 15 min jäljellä. 2.2 Sukellusvarusteet Sukelluslaitteen on oltava talvisukellukseen hyväksyttyä mallia ja varustettu ao laitteeseen liittyvillä jäätym issuojai m i lla Huomioitava laitekohtaiset rajoitukset Sukelluksissa käytettävä aina merkinantoliinaa ja sen yhteydessä mahdollisesti puhelinta Merkinantoliinassa huomioitava: lenkkien valmistaminen vetolujuus köysi tarkastettava va1ittömästi ennen sukellusta ja sukelluksen jälkeen. köysi kiinnitettävä sukeltajan vyö-

tärölle kaikkien sukellusvarusteiden alle. köysi kiinnitetty avustajaan vyötärölle Sukeltajalla apuvälineenä kompassi ja valaistuslaite Mikäli mahdollista on sukelluksissa käytettävä paineilma otettava lämpötilaltaan sukellusolosuhteita vastaavasta ulkoilmasta sukelluslaitteen venttiilien jäätymisen ehkäisemiseksi. Sukelluslaitteen pullojen kaasutilavuuden on oltava vähintäin 1800 litraa 2.3 Sukelluspaikan erikoism ääräykset Sukellukseen käytettävän avannon tulee olla vähintäin 2 x 2 m Avannon tulee olla puhdas jäälohkareista Avannossa tulee olla mahdollisesti portaat Avannosta voidaan laskea sukelluslamppu 2-3 m alas valaisemaan avantokohdetta Avannon tulee olla työkohteen yläpuolella Etsintäsukelluksia saa suorittaa korkeintaan 20 nr säteellä avannosta Samasta avannosta ei saa sukel,taa useampia kuin 2 sukeltajaa yhtäaikaa Sukelluspaikan läheisyyteen on pyrittävä järjestämään lämmin tila , missä pukeminen ja rii suminen on mahdollista

Sukeltajain maailman· konferenssi Lontoossa

1973 Lokakuussa 1973 tapahtui suuria sukellusmaailmassa. Silloin pidettiin Lontoossa suurkonferenssit jotka voidaan jakaa kolmeen eri tapahtumaan : British Sub Aqua Clubin ja CMAS: n yhteiset luentopäivät "Sukellustiede", CMAS: n suurkokous sekä sukelluksen maailmankongressi näyttelyineen "Oceans 2000". Suomea edustamassa oli Henrik Renvall , Anna-Liisa ja Ora Patoharju sekä allekirjoittanut. 8-15.10. viikko oli jaettu niin että luentopäivät olivat ensin sitten CMAS asiat ja viimeiseksi Oceans 2000. Luentopäivistä todettakoon, että puhujia oli 16 eri maasta peräti 54 kpl. Mielenkiintoisin aihe taisi olla englantilaisen M . Rulen selostus tapahtumasta "Mary Rose". Tämä Henrik VIli: n sotalaiva joka upposi Englannin rannikolle 1500-luvulla on . mutaan uponnut ja luultavasti hyvin säilynyt! CMAS: n kokous oli työläs ja moni: vaiheinen mutta todettakoon että poh joismainen yhte istyö toi kauniita tuloksia. Saimme kaksi edustajaa maailmanliittoon toinen "kongressiin" ja toinen tekniseen jaokseen. Suurin saavutus oli että saimme 1-luokan todistuksemme hyväksytyksi CMAS : n asteikon mukaan. Päätteeksi oli pääkokous jossa sympaattinen Jacques Dumas valittiin presidentiksi Jacques Cousteaun tilalle.

H.R. 5

Saatuja tuloksia verrataan valmistajan ilmoittamiin arvioihin, joista minimiarvot selviävät. Pullo hylätään, jos sen korroosiovauriot ylittävät määrätyt arvot, seinämäpaksuus on alle sallitun minimirajan tai pullossa havaitaan halkeamia tai teräviä painautumia tai painonvähennys on yli 5 % .

Leimat

Paineilmalaitteen omistajan on muistettava, että maamme lainsäädäntö vaatii paineilmapullojen katsastamisen viiden vuoden välein. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että omistaja jättää pullonsa joko suoraan katsastuspaikkaan tai sukellusvälineliikkeeseen, joka toimittaa ne katsastettaviksi. Kaasupullojen tarkastuksesta ja suoritettavista toimenpiteistä päättää kauppa- ja teollisuusministeriön määräämä kuljetettavien kaasusäiliöiden tarkastaja. Miten kaasupullojen käyttötarkastus, eli tavallisessa kielenkäytössä katsastus, käytännössä tapahtuu? Lähdin ottamaan siitä selvää ja sain Oy AGA Ab : n Kilon katsastusosaston esimieheltä Gunnar Funckilta tarpeellisen ja asiantuntevan selostuksen. Yleensä ensimmäisenä toimenpiteenä pullojen tarkastuksessa on niiden ulkopuolinen hiekkapuhallus, mikäli se katsotaan tarpeelliseksi. Tällöin tulevat esiin materiaalia heikentävät mahdolliset ulkonaiset murtumat sekä ulkoiset korroosiovauriot.

Koeponnistus

Vasta nyt päästään koeponnistusvaiheeseen, mikä vastoin yleistä käsitystä, tehdään vettä eikä ilmaa apuna käyttäen. Lähemmin ajateltuna tämä on aivan selvä asia, mikäli pullo aikaisemmista tarkastustoimista huolimatta halkeaa, ei tapahdu vaarallista räjähtämistä, vaan laajenematon vesi valuu halkeamasta ulos. Vedellä täytetty pullo asennetaan telineelle ja kiinnitetään painejohtoon, paine nostetaan asteittaan 200 aty: hyn, ja lopulta 300 aty:hyn. (200 aty: n pullo koeponnistetaan 300 aty: n paineeseen ja 300 aty: n pullo 450 aty : n paineeseen). Vesipainekokeen yhteydessä tehdään pullon muodonmuutosmittaukset sekä materiaalin kimmoisuusmittaukset, ja saatuja arvoja verrataan raja-arvoihin. Mikäli pullo täyttää kaikki asetetut vaatimukset, hyväksyy tarkastaja pullon, ja siihen leimataan tarkastajan leima sekä hyväksymiskuukausi ja vuosi. Näiden leimausten perusteella voi pullon käyttäjä valvoa, milloin uusintakatsastus on suoritettava. Pullon sisäpuoli kuivataan tämän jälkeen puhaltamalla sinne kuivaa typpeä. Kuivausvaiheen jälkeen pullo maalataan, venttiili kiinnitetään ja pullo täytetään kuivalla, puhtaalla paineilmalla. Tämä viimeinen vaihe on samalla venttiilin tiiviyskoe .

Hiekkapuhalluksen jälkeen irrotetaan pulloventtiili. Pullon seinämän paksuus mitataan erikoislaitteilla, tarkastetaan ulkopuolelta silmämääräisesti ja sisäpuolelta erikoisvalaisimella, sekä pullo punnitaan.

Brinellin koe

Kysymykseeni, miksi katsastustoimitus joskus kestää useitakin kuukausia , vastasi Oy AGA Ab : n katsastusosaston esimies Gunnar Funck:

- Minkälainen on pullon oltava kun se teille tuodaan? "Useammissa pulloissa on erilliset sulkuventtiilit. Haluamme ainoastaan säiliön ja venttiilin. Kaikki muu, välikappale, hihnasto, selkälevy ja pohjasuojukset on poistettava. Jos sitä ei ole tehty, veloitamme erikseen niiden poistamisesta ja uudelleen asentamisesta. AGAn uusimmat kaksoispaketit, esim. 324 ja 327, tuodaan tietenkin kytkettyinä, mutta hihnasto ja selkälevy poistettuna." - Onko tapahtunut että joku pullo olisi räjähtänyt koeponnistettaessa?

Seinämän mittaus

Punnitus

3 viikkoa, mutta edelläesitetyt varsinaiseen katsastukseen kuulumattomat työt lisättyinä on toimitusaika täysin riippuvainen ruuhkautumisesta."

" Nykyisen tahdin mukaan normaali uusi ntatarkastuksen toimitusaika on n.

"Onneksi ei toistaiseksi, mutta joskus tarkastuksen yhteydessä on havaittu halkeamia pullon materiaalissa, joka melko suurella varmuudella olisi saattanut johtaa pullon halkeamiseen koeponnistettaessa. Säiliöt romutettiin ennen kuin ne pääsivät niin pitkälle." On erittäin surkeita esimerkkejä huonosti hoidetuista pulloista ja tässä on varmaankin paljon tehtävää . -Kuinka urheilusukeltajan on hoidettava pullonsa, jotta ne vaivatta läpäisevät katsastuksen . Ensiksikin, jo pulloa hankittaessa, on syytä varmistautua siitä, että se on rakennetarkastettu ("tyyppi katsastettu"), tai se saadaan rakennetarkastetuksi Suomessa, koska tämä on pullon käytön edellytyksenä. Samasta syystä "omatoiminen" pullojen maahantuonti ei ole suotavaa. liman laatuun nähden tulisi urheilusukeltajan olla suorastaan pikkumainen, mikä on tietenkin monella paikkakunnalla vaikeaa. Nähtävästi maassamme on paljon kompressore.ita, joiden antama ilma on liian kosteata, päätellen korroosiovaurioista useimmissa pulloissa. On kuitenkin mahdollista tarkistaa ja kuivata pullot. Talvisukellusta harrastettaessa se on mielestäni aivan välttämätöntä. Kuivaaminen voi esim. tapahtua seuraavasti: Varmistaudu että pullossa on runsaasti yli 10 aty paine. Lämmitä pullo vaikkapa saunan lauteilla . Tyhjennä sitten pullo kokonaan, kun se on vielä lämmin ja sulje venttiili. Täytä pullo uudelleen kuivalla ilmalla ja uusi edellä mainittu menettely kertaalleen ollaksesi aivan varma , että pullo on kuiva ja puhdas. Jos haluat varmistautua, ettei mahdollinen kosteus keräydy pulloon se on tyhjennettävä joka kerta ennen seuraavaa täyttöä. Pullosta viimeisenä poistuva ilmamäärä sisältää suurimman kosteuden. Se poistuu ainakin osittain, jos pullo tyhjennetään täydellisesti. Tee päätöksesi NYT ja jätä pullot katsastettaviksi, kun käyttöaika lähentelee loppua . Näin vältät ruuhkautumista keväällä. Jätä myös paineenalennusventtiili ja muut välineesi huoltoon niin sinua odottaa jälleen ihana sukellussesonki ilman huoltokeskeytyksiä. Talvi on kuitenkin niin lyhyt. Loppujen lopuks i! Teksti: Alf- Erik Swansen Kuvat: Leo Jolkkonen

KILPAILUKALENTERI

1974

23 .-24 .03 . Talvipäivät (räpyläjuoksu , vetoki lpa llu)

SUSL

05 .05 .

Porvoon joen uinti 1500 m

Mu rena

11 .05 .

SM-hal li kilpailut

Laivaston sukeltajakurssi ja SUSL

11 .05 .

Va-poolo (uppopallo)

07 . -21.07.

Sukellusleiri (k ilpailuja)

Urheilusukeltajat

Jussarö?

13.-14.07 .

SM-va-kalastus 4 + 4h

Urheilusukeltajat ja SUSL

2,0.07.

SM-räpyläuinti 3000 m

20.07.

Nordisk-Cup räpyläuinti osakilp . 5000 m miehet

20 .07 .

03 .08 .

Nordisk-Cup räpyläuinti osakilp . 3000 m naiset Hanko-cup va-kalastus 4h

03 .-04.08 . PM-va-kalastus 4 + 4h 31 .08 .

Va-tarkkuussuunnistus karsintakilpailu X-luok .

14.-15 .09 . SM-va-suunnistus X- ja K-luokka 14.-15.09. PM-va-suunnistus X-luok.

TÄVLINGSKALENDER

" " Aqua Divers Club - , - ja SUSL Ahveniston Vesipedot ja SUSL

" "

Porvoo Upinniemi

-- ?

" " "

? ?

Hanko

Sportdykningens dagar (tävllngar)

FSDF

05.05 .

Borgåloppet , fens im. öppet vatten - 1500 m

Murena

Borgå

11 .05 .

FM i uv-teknik , bassäng

Marinens sportdykarkurs o . FSDF

Obbnäs

11 .05.

Uv-polo

07.-21.07 .

Dykläger (tävlingar)

Urheilusukeltajat

Jussarö

13.-14 .07 .

FM i uv-jakt, 4 + 4h

Urheilusukeltajat o . FSDF

Jussarö

20.07 .

FM i fens i mning öppet vatten - 3000 m

20 .07.

Nordisk-Cup , fensim . deltävl. 5000 m herrar

20 .07.

Nordisk-Cup , fensim . deltävl. 3000 m damer

03.08.

Hangö-Cup uv-jakt, 4h

03 .-04 .08.

NM i uv-jakt , 4 + 4h

31.08.

Uv-orientering , prec . utgaltringstävl. X-kl.

Ahvenisto· Au lanko

05 .10.

SM-va-yösuunnistus X-lk .

02 .-03 .11.

Kalakukkorall i va-tekniikka

Kuopion Urheilusukeltajat

Kuopio

17.11.

Va-poolo (uppopallo)

Hyvinkään Urheilusukeltajat

Hyvinkää

23 . -24 .03 .

Ahvenisto

" Aqua Divers Club

o . FSDF

Ahven iston Vesipedot 0 . FSDF

Hangö

" Ahvenisto

14.-15.09 . FM i uv-orientering , par o . prec. X- o . K-klass

Aulanko

14.-15 .09 . NM i uv-orientering par o. prec . X-klassen

05.10.

FM i uv-nattorientering prec. X-klassen

Ahvenisto

02 . -03.11.

Kalakukkorally , uv-tekn . bassäng

Kuopion Urheilusukeltajat

Kuopio

17.11.

Uv-polo

Hyvinkään Urheilusukeltajat

Hyvinge

KUNNON VÄLINEET ovat edellytyksenä turvallisil le ja nautittaville sukelluksille. Ja meillä on valinnan varaa . Uusitussa myymälässämme ovat nyt esillä alan viimeisimmät uutuudet. Ammatti -. ja. amatöörikäyttöön mm. naa·mareita, räpylöitä, snorkkeleita, syvyysm it . tareita, vöitä, veitsiä, kompas.seja, kello·ja·, harppuunoita, amfibiokameroita, kumiveneitä, pelastusliivejä, Harvey märkäpukuja, Valto kuivapuku:jo·, paineilmalaitteita· ja paljon paljon uutta . Ka ikk i parasta luokkaa Tule juttusille- ja tutustumaan , et kadu .

OY OPTOMEC AB Hels in k i 33

maan suurin Huo palahd enti e 16 B puh . 4B5817

Pohioismaiden kokous Kööpenhaminassa

17-18. 11. 1973

OCEANS 2000 'Sukellusviikon' Lontoossa lokakuussa päätti OCEANS 2000, kolmas vedenalaisten toimintojen maailmankongressi, jonka järjestelyistä vastasi Englannin Liitto, The British Sub-Aqua Club, B.S-A.C. Edellinen k-ongressi pidettiin niinikään Lontoossa v. 1962. CMAS: n kokousten jälkeen maailmankongressin avasi perjantai-iltana cocktail-party, jossa meillä maallikoilla oli tilaisuus tavata lähes kaikk i maailman johtavat sukellusnimet vain C o u s t e a u loisti poissaolollaan, jo aiemmin CMAS: n toimintaan tyytymättömyytensä brittien sukelluslehdessä ilmaistuaan . Ihmisen tulevaisuus meressä oli lauantai-aamupäivän teemana ja puheenjohtajana toimi tieteiskirjailija A r t h u r C. C 1 a r k e (mm. 2001 : Space Odyssey). H a n n e s K e 1 1 e r kertoi puolittain Science-fiction-tyyliin odotettavissa (mahdollisesti?) olevista teknillisistä keinoista meren pohjassa olon pidentämiseksi ja syventämiseksi, H a n s H a s s toi tälle foorumille manifesti-terveisensä (ks Urheilusukeltaja no 14) ja huutoäänestys yleisön keskuudessa hyväksyi ylivoimaisesti harppunoinnin hylkäämisen . Tri D a v i d B e 1 1 a m y kerto i meren saastumisen edistymisestä Pohjanmeressä ja Englannin rannoilla ja suke ltajain ja tiedemiesten yhteistyöstä pilaantumisen kartoittamisessa. Ohjelmasta poiketen aamupäivän päätti ranskalaisen veteraanin, komentaja Ph i 1i p pe Ta i 1 1 i e z 'in sukellusfilosofia (jonka arvosta tosin olin Henkan kanssa eri mieltä) . Valtameren hyväksikäyttö aloitti i !tapäivän ent. astronautti ja sittemmin aquanautti (Oceanidi !) S c o t t C a rp e n t e r puheenjohtajana. Kilpikonnien keinollisesta kasvatuksesta siirryttiin G o s t a F a h 1 m a n i n (Att Dyka) johdattamana merenpohjan öljylöytöjen hyväksikäyttötekniikkaan , ranskalaisen johtavan syväsukellusfirman Comex'in johtajan H e n r i De 1 a u z e 'n -200 metrissä filmattuun työelokuvaan ja lopuksi teoreettisempaan osaan, syväsukellushumalan fysiologiaan ja muihin vaaroihin, joista amerikkalainen tri A rt h u r J B a c h r a c h pa inott i paniikin tärkeää osuutta onnettomuuksissa useimmilla sikäläis illä hukkuneilla urheilusukeltaj ill a on löyd ettäessä yhä punt it päällä. Lauantai-illan kruunas i kongressibanketti , jossa j uh la-aterian jälkeen arvottiin auto ja ilta lopetettiin limbokilpailuun palavan riman al i. Huvi ja urheilu aloi tt i sunnuntai-aamun tri H a s s ' i n johdolla puheenjohtajan esittäessä to isen• manifestin sä: ei vedena lais ia luonnonsuojelualueita , vaan metsästy >pu istoja , joissa - ja vain ni issä - saalis tu s on sallit-

tua - muu valtameri on rauhoitettava. Dr. G e o r g e B e n j a m i n kertoi filmillään Androksen 'sinisistä rei'istä' ja muisti tarkoin osoittaa, että tähän asti päästettiin C o u s t e a u n filmiporukka- tätä syvemmälle ei heitä uskallettu laskea. Menneisyyden tulevaisuus oli otsikkona puolipäivän istunnolla, jota johti P e t e r T h r o c k m o r t o n. Hän on päässyt hyvään alkuun San Franciscon merimuseon intendentt inä ja on ilmeisesti kokoamassa sinne varsin ansiokasta vielä pelastettavissa olevien laivojen kokoelmaa - Pommernkin vilahteli hänen diasarjoissaan. Huolellisesti kaivettu ja konservoitu Kyproslainen hylky - M i c h ·a e 1 K a t z e v oli mallikelpoinen raportti ja ohjelman ylimääräiset, kertomus Australian hylkytilanteesta ja tuore raportti englantilaisten oletettavasta 'Vasasta', Mary Rosesta v: lta 1545 kuluttivatk in koko aamiaiseen varatun ajan. Koneet, jotka tekevät työn oli iltapäivän otsikkona, ja K e n n e t h T u s o n (RN) esitti mielenkiintoisen , vertauksen siitä, mitä työ veden alla maksaa: asteikko ulottui A m a -tyttöjen 5: stä hevosvoimatuntia kohden kyllästyssukelluksen ~ 2000/hv .h. Skin Diver maksoi $10-' kypäräsukeltaja S 20, työJ sammakko '1> 150 ja panssarisukeltaja 'P 300/ hevosvoimatunti. Entisaikain panssaripukukaan ei ole menneisyyttä, vaan M i c h a e 1 B o r r o w esitteli sen uuden version, 'JIM'in', joka on kuin 1920-luvun Lusitaniassa käynyt hirviö, mutta modernin, tekniikoin toteutettu. Syy: kannattaa maksaa siitä, että päästään dekompressiosta. Panssarisukeltaja on kömpelö, mutta paine puvun sisällä on 1 ilmakehä (abs.). RN : n komentaja J o h n R a w 1 i n s painotti uskovansa sukellusvene isiin ja teknillisiin laitteisiin: ihminen saavuttaa suurimman tehonsa käyttäessään älyään sopivien koneiden keksimiseen eikä itse alistumalla suuren syvyyden vaikutuksille alttiiksi. Ihmisen sukel luksissa olon rajoja tutkailtiin, trl kertoi J o h a n nes Ky 1s t ra päässeensä vesihengityksessä jo eteenpäin koiravaiheesta ja ensimmäiset ihmiskokeet oli suoritettu - ihmisen toinen keuhko nesteellä täytettynä. Kamera veden alla - nykyhetki ja tulevaisuus . oli sunnuntai-i ll an suuren fi lm ishow 'n otsikkona. Katsaus ulottui tri H a s s ' i n klass illisten haiti im ien ajo il ta lähes tulevaisuuteen - tekni ll isesti mi nua ihastutti yhdysvaltalaisen 'Space Lab'i n' testaus suuressa altaassa , tais i olla 100 m laaja ja 20 m syvä, jossa ultrakirkkaan veden takia saavutett iin aito avaruustunnelma. Muutama nuoren polven kuvaaja oli myös ottanut meri en saastumisen ja ekakatastrofin uhkan vakavast i ja esitt i näistä erinomaista sekä informat ii vista että katsojan asenteisiin vetoavaa kuvausta .

Pohjolan sukellusväki kokoontui jo kuudennen kerran pohtimaan yhteisiä pulmiaan . Läsnä oli 18 edustajaa joista Heikki Särmäntö ja allekirjoittanut Suomesta . Ensin pidettiin yleiskokous ja jokainen maa esitti vuoden uudet tapahtumat y.m. Kävi varsin selvästi ilmi että Suomi on pienin sukellusmaa ja jos vertailemme hiukan lukuja käy tämä selvääkin selvemmäksi: Ruotsi : Liitossa jäseniä 6000 kpl. 220 kerhoa. Myönnetty 5800 PM-Iuokan sukellustodistuksia, 660 snorkkeliluokan kortteja ja 40 kpl !-luokan kortteja (tämä pieni luku sen vuoksi että kortti vasta äskettäin tuli viralliseksi). Ulkopuolinen rahoitus 142.000 kruunua. Norja: Liitossa jäseniä 1500 kpl. 51 kerhoa. (Todettiin että Norjassa on "villien" onge lma suuri. Peräti n. 30 kerhoa t iedetään toimivan liiton ulkopuolella.) On myönnetty 200 PM-Iuokan kortteja, 40 snorkkelikortteja ja 1 kpl 1-luokan kortti. Ulkopuolinen rahoitus n. 60.000 Nkr. Tanska: Liitossa jäseniä 2250 kpl. 80 kerhoa. •.. Myönnetty 1000 kpl PM-Iuokan kortteja, 300 snorkkelitodistuksia ja 60 1luokan todistuksia. Ulkopuolinen rahoitus 70.000 Dkr. (Suunnilleen samanverran tulee liiton muina tuloina.) • Ja vertailun vuoksi: Suomi: 1100 jäsentä. 61 kerhoa. Myönnetty 170 kpl PM-Iuokan todistuksia ja 36 kpl 1-luokan. Ulkopuolinen rahoitus 7.020 mk. Tästä huomaa varsinkin että rahapuoli on meillä (ainakin toistaiseksi) paljon jäljessä mutta myöskin että meillä suhteessa on paljon enemmän kerhoja kuin muilla. Meidän olisi näköjään syytä pyrkiä hiukan suurempiin yksiköihin. Uusi porukka ei aina tarvitsisi omaa kerhoa. Ja sitten itse kokoukseen: Päätapahtumista mainittakoon ensiksi että Suomi joutuu osaksi muuttamaan luokkavaatimuksiaan. Muutoksista ilmoitetaan lähemmin koulutuspuolella . Kahden tähden kouluttajat (C~AS: n asteikon mukaan) pyritään jo ensi vuonna saamaan yhteispohjoismaisiksi. Tämä edesauttaisi yhteistä koulutustasoa. As ia valmistellaan 1974 aikana. Köysimerkit puheenaiheena. Todetti in että Ruotsilla ja Suomella on saman laiset kun taas Tanskalla ja Norjalla on samanlaiset mutta edellisistä poikkeavat . Edustajamme Otto Lerris (Tanska) lupasi ottaa asian keskustelun alaiseksi CMAS: n kokouksessa . Ruotsi valmistaa muiden auttamana rungon " varmuuskompendioksi ", m issä kaikki taulukot , paine ilma-asemat , kammiot , lääkärit y .m . on lueteltu . As ia esiin seuraavassa kokouksessa . Jatkoa siv. 18

Sukeltaian ta.udin hoitomenetelmistä Viime vuosien sukellusfysiologisten tutkimusten perusteella on keksitty uusia hoitokeinoja sukeltajan tautiin. Aikaisemmin katsottiin ainoaksi oikeaksi hoitokeinoksi painekammiohoito. Tämä perustui klassiseen käsitykseen, jonka mukaan sukeltajan tauti johtuisi siitä tilanteesta, jossa kudoksiin on sukelluksessa, korkeamman paineen vallitessa kerääntynyt kaasuja, jotka nousun aikana vaarallisella tavalla vapautuivat kudoksista. Tavallinen urheilusukeltaja käyttää hengityskaasunaan ilmaa. liman vaarallisin komponentti sukeltajan taudin kannalta on typpi. Se on sangen rasvaliukoinen kaasu, joka hengitysilman ja kudostyppipaineiden suhteesta riippuen siirtyy eri nopeuksilla kudoksiin tai niistä hengitysilmaan. Typpi liukenee noin viisi kertaa runsaammin rasvapitoisiin kudoksiin, kuin vesiliukoisiin. Lisäksi tämä siirtyminen on suhteellisen hidasta ja kokeiden perusteella on todettu, että vasta 7-12 tunnin kyllästymisajan jälkeen saavutetaan täydellinen tasapaino. hengitysilman ja kudospaineitten välillä. Sukelluksen aikana kudoksiin kerääntynyt typpikaasu saattaa nopean nousun aikana pitkän sukelluksen jälkeen vapautua kuten kaasukuplat juuri avatussa vichyvesipullossa. Jos sitävastoin pullo viedään takaisin kohonneeseen paineeseen, kupliminen lakkaa välittömästi tai jo syntynyt kupla saadaan huomattavasti pienentymään. Täten ihmiselläkin mahdollinen kudosvaurio vähenee. Kokeitten perusteella on todettu, että ulkoisen ja sisäisen eli kudospaineiden välisen eron ylittäessä 1:2 tapahtuu kaasun vapautuminen kuplimalla. Esimerkki: Sukeltaja nousee 60 metristä 30 metriin. Tällöin on suhteellinen paineenlasku 7: 4. ja vaaratilannetta ei synny. Jos nousu sitävastoin jatkuu pintaan saakka, paine laskee suhteeseen 4: 1 ja turvallinen painesuhderaja on ylitetty. Kudosnesteet; normaali verenkierto ja hengitysrytmi ei enää kykene poistamaan niin nopeasti vapautuvaa typpeä kuin olisi tarpeen. Typpikuplia syntyy kudosnesteisiin, soluihin ja verenkiertoon. Vähitellen alkavat kaikenlaiset sukeltajan taudin oireet kuten päänsärky osittaiset halvaukset, ihokutina, ihoverenpurkaumat, viiltävän kovat nivelkivut, hengenahdistus ja jopa sydämen toiminnanvajavuus. Viime vuosina on tullut käytäntöön puhtaan hapen hengittäminen välittömästi ensi oireiden ilmaannuttua. Tämä hoitomenetelmä perustuu siihen tosiasiaan, että hengittämällä puhdasta happea hengitysilman typpipitoisuus laskee nollatasolle. Täten typen poistuminen verestä hengitysilman kautta nopeutuu huomattavasti. Arviolta tämä nopeutuminen on noin 4-5 kertainen verrattuna ilm~hengitykseen. Jo tämä tosiseikka puoltaisi hapenantoa.

Klassisen sukeltajan taudin patofysiologian rinnalle on nousemassa uusi teoria, joka pohjautuu siihen olettamukseen, että kohonnut paine sukelluksen aikana olisi muuttanut veren hyytymistaipumusta siten, että sukeltajan noustessa pintaan veri hyytyisi hiussuonissa. Tätä olettamusta tukevat useat kokeet. Ajatus heräsi jo 30-luvun loppupuoliskolla mutta se on ollut vuosikymmeniä unohduksissa, kunnes uudenaikaiset tutkimusmenetelmät ovat saattaneet tämän teorian uuteen valoon. Kokeissa on käynyt ilmi, että kohonnut pC02 (lisääntynyt hiilidioksiidipitoisuus kudoksissa), lisääntynyt rasvapitoisuus ja alentunut happipitoisuus veressä ovat kaikki omiaan lisäämään veren hyytymistä. Tämän takia on ruvettu välttämään sellaisia tilanteita, jotka provosoivat yllämainittuja muutoksia. Sukeltajan ollessa suuressa syvyydessä, hänen ei tutisi rasittaa itseään liiallisesti. Lisäksi tulisi välttää tupakoimista ja syömistä noin 3 tuntia ennen sukeltamista. Siinä tapauksessa, että sukeltajan taudin oireita on pintaan tultua todettavissa, tulisi antaa potilaalle puhdasta lääkehappea, joka suoranaisesti tyrehdyttää veren hyyty· mistä. Lisäksi tiedetään, että kohonnut paine, (painekammiohoito) on myös omiaan estämään veren hyytymistä. Vuosikausien hyvät kokemukset painekammiohoidosta ovat täten saamassa uusia perusteita. Painekammiohoito ei pelkästään poista kaasun vapautumista kuplamuotona vaan tyrehdyttää myös liiallista veren hyytymistä. Lisäksi on käytetty viime vuosina ns. plasmaekspandereita, jotka lisäävät verenkiertoa. Toisena keinona käytetään hepariininiminen aine, joka suoranaisesti liuottaa jo hyytynyttä verta. Käytännössä, koska sukellusseurue liikkuu kaukana painekammioista avomerellä tai järvellä, tulisi olla jokin keino aloittaa sukeltajan taudin hoito heti paikalla. Tällainen lienee ilmeisesti puhtaan lääketieteellisen hapen antaminen välittömästi ensi oireista painekammioon saattamiseen asti. Käytännön järjestäminen Sukellusmatkoilla tulisi aina olla 510 litran, 200 atm. pullo lääketieteellistä happea. Pulloon kytketään säätöventtiili, virtausmittari sekä letku, jonka päässä on hengitysmaski. Koska maski ei estä happikaasu-uhkaa, tulisi virtausnopeus säätää riittävän korkeaksi (suositellaan noin 10-12 1/min). Koko hoidon ajan tulee sairasta seurata jonkun , joka pitää huolen siitä, että hengitysmaski jatkuvasti pysyy paikoillaan potilaan suun-nenän edessä ja että sairaan oksentaessa tai tilan huonontuessa häntä voitaisiin heti hoitaa asianmukaisesti. Hengitystahdin tulee olla rauhallinen ja hengitysten syvyyden normaali. Hyperventilaatiota (yli-

hengitystä) tulee välttää, koska siitä saattaa aiheutua muita haitallisia seurauksia. Itse kuljetuksen painekammioon tulee tapahtua rauhallisesti kaikkia ravistuksia välttäen. Muistettakoon mitä ta_pahtuu koputettaessa avatun vichyvesipullon kylkeen. Seinämiltä irtoaa entistä enemmän kaasukuplia. Potilas tulisi lisäksi sijoittaa siten, että pääpuoli on alaspäin ja että hän makaa vasemmalla kyljellään. Haluaisin korostaa, että happihoito tulisi aina aloittaa, kun on pienikin epäilys sukeltajan taudista. Epäiltäessä sukeltajan tautia kannattaa mieluummin tuhlata useita happilitroja kuin kerran todeta erehtyneensä sillä seurauksella, että sukelluskaveri halvaantuu tai muuten sairastuu. Ennalta ehkäisevästi voi happihoidon alkaa myös niissä tapauksissa, joissa sukeltaja kylmyyden, ilman loppumisen tai jonkin muun syyn takia ei ole voinut noudattaa taulukeiden mukaisia nousuaikoja. Suosittelen hapenantojärjestelmän hankkimista kaikille kerhoille. Tässä saiostetun järjestelmän on Suomen Aga kehittänyt yhteistyössä sukeltajien kanssa. Lisätietoja on saatavissa osoitteella: Oy Aga Ab Kilo lns. Söderlund. On lisäksi muistettava, että Happijärjestelmällä on muitakin tehtäviä kuin sukeltajan taudin hoitaminen. Myös hlilidioksiidi- ja hlilimonoksiidimyrkytyksissä se on erittäin arvokas hoitokeino. Lisäksi verisuoni-ilmatulpan sattuessa esim. ilmarinnassa tai keuhkorepeämän yhteydessä hapen antamisella voi olla ratkaiseva merkitys. Huomautan vielä, että 100 % happea voidaan antaa turvallisesti jopa yli 4 tunnin jaksoina ilman sivuoireita. Happiosapaineen ylittäessä 1260 mmHg, happi muuttuu myrkylliseksi elimistölle. TIIVISTELMA - Happihoito on aloitettava ensi oireiden ilmaantuessa, myös epäselvissä tapauksissa. - Hoitoa jatketaan, kunnes potilas on saatu painekammioon. - Sukelluslääkäriin on aina välittömästi, vaikka jo radiotaitse mereltä, otettav.a yhteys ja kysyttävä neuvoja hoidon suhteen. - Hapen annostus on oltava noin 10-12 l.itraa minuutissa. - Jonkun on jatkuvasti valvottava potilaan sairauden kehittymistä. Henrik Renvall

Luokkamerkeistä ia niiden suorituksista Sukeltaminen on yksi vapaa-ajan harrastusmuoto ja vieläpä varsin monivivahteinen. Mitä kauemmin sitä on harrastanut, sitä enemmän siitä haluaa saada· irti. Kokemuksen kartt.vessa kasvaa myös halu kehittää itseään. Yhtenä kehitysmuotona ovat luokkamerkit ja niiden suoritukset. Yhteistyössä pohjoismaiden ja CMAS: n kanssa Suomeenkin on luotu luokkasuoritusjärjestelmä. Vaatimukset ovat vuosien varrella muutamaan kertaan jo muuttuneetkin. Todennäköisesti viimeisen kerran 1973 syksyllä Kööpenhaminassa ja Lontoossa pidetyissä yhteisissä kokouksissa. Lontoossa hyväksyttiin vihdoin ja viimein 1-sukeltajaluokan vaatimukjoiden kompastuskivenä oli set CMAS: n vaatima vapaanousu koe. Ehkä vielä useampia kiinnostaa Kööpenhaminan Pohjoismainen kokous, jonka tuloksena Suomen oli vielä kerran muutettava PM-Iuokan vaatimuksia. SUSL: n vaatimukset poikkesivat muiden pohjoismaidenedustajien mlelestä.liikaa heidän omistaan, joten niitä oli lievennettävä.

Snorkkelisukelluskurssi Pääsyvaatimukset: Oppilaan on annettava näyttö uintitaidostaan. Uitava yhtäjaksoisesti 100 m ilman perusvarusteita. Alaikäisellä oltava holhoojan kirjal· linen suostumus. Koulutus voidaan aloittaa sinä vuonna kun oppilas täyttää 12 vuotta Koulutusvaatimukset: Koulutus suoritettava halliolosuhteissa ja teorian luennoilla. Käytännön harjoituksia vähintään 4 tuntia. Teorian opetusta vähintään 8 tuntia. Teorian tentti suoritetaan kurssin lopussa yhteispohjoismaisten vaatimusten mukaan. Oppilaan on annettava näyte perusvälineiden hallinnasta. Suoritettava snorkkeliluokan kokeet. Kurssin tavoite - Antaa oppilaalle todistuksen

snorkkeliluokan

Kurssin kouluttaja: vähintään kerhokouluttaja apukouluttajana voidaan käyttää hyvän käytännön omaavia vanhempia sukeltajia sekä kouluttajaoppilaita. Yleistä: oppilaalle on annettava oppilaskortti, jonka kouluttaja täyttää kurssin aikana. kurssin jälkeen oppilaalla on oikeus käyttää SUSL: n harrastusmerkkiä, ja hyväksytyn luokkakokeen jälkeen snorkkeliluokan merkkiä, joka on yksi tähti ja/ tai yhteispohjoismainen kangasmerkki. kurssi on järjestäjien taholta vakuutettava.

HARRASTUSMERKKI Vaatimukset: alaikärajaksi suositellaan 11 vuotta, erikoistapauksissa jo nuorempanakin, josta kuitenkin sovittava tapaus kerrallaan vanhempien tai holhoojan ja kouluttajien kesken. osallistuttava snorkkelisukelluskursseille - suoritettava näyttö perusvälineiden hallinnasta - suoritettava snorkkelisukeltajaluokan teorian tentti Tunnus: SUSL: n harrastusmerkki

Snor kkelisu keltaja-· luokka Vaatimukset: alaikäraja 12 v. suoritettava snorkkelisukeltajaluokan teorian tentti suoritettava snorkkelisukeltajaluokan käytännön koe Tunnus: Yksi luokkatähti ja/tai yhteispohjoismainen kangasmerkki.

SNORKKELISUKEL TAJATODISTUKSEN KAYTANNöN KOKEET A-koe: 1. 300 m vapaauinti, ei selkäuintia. 2. 50 m selkäuintia. 3. 50 m selkäuintia 2 kg: n ylipainolla. 4. vedenpolkeminen paikallaan minuutin ajan kädet pään yläpuolella. B-koe: 1. Haettava räpylät, maski ja snorkkeli ylös 3-4 metrin syvyydestä. Puetaan pinnalla. 2. 300m uinti. Varustus räpylät, maski ja snorkkeli. Joka 25 m kohdalla sukelletta\La 3-4 m syvyyteen. 3. Hengenpelastus. Varustus, vain rä-, pylät. Suusta-suuhun menetelmä suoritettava altaan reunalla. 4. Kuperkeikkoja suorin vartaloin. 3 eteenpäin ja 3 taaksepäin. 5. Sukellus 15 m varustuksena ainoastaan räpylät. 6. Hengenpidätys 30 sek. veden alla. On suositeltava että oppilas suorittaa kokeen portaiden vieressä jossa hän pysyy paikallaan. Koe suoritettava 3-4 m syvyydessä. On myöskin suositeltavaa että kokeen vastaanottaja valvoo veden alla suoritusta. 7. Haettava sukeltamalla 6 esinettä 3-4 m syvyydestä. Yksi esine kerrallaan. Maksimiaika 3 min. 8. Räpyläuinti 25m snorkkelilla. Maskin paikka on otsa. Jotta oppilaan olisi pakko pitää silmät auki veden alla kuuluu vaatimuksiin että hän ui suoraa, tähän oppi Ias pystyy jos hän seuraa mustaa viivaa altaan pohjassa. C-koe: 1. 50 m räpyläuinti 10 % ylipainoisena. Painovyö. 2. Oppilas irroittaa vyön ja maskin ja

vie ne pohjaan syvässä päässä johon ne jätetään. 3. 50 m räpyläuinti, varusteena vain snorkkeli, ei maskia. Koe suoritetaan kuin kokeessa B-8. 4. Oppilas hakee pohjasta maskin ja painovyön. 5. OK-merkki. 6. Oppilas pukee päälleen maskin ja vyön ja ui 50 m. HUOMIOITAVA: C-koe on suoritettava yhteen menoon ilman katkoja. Jos oppilas jostain syystä keskeyttää kokeen ja nousee altaasta on koe hylättävä ja pitää se suorittaa alusta uudelleen. C-koe on kestävyyskoe. A 1-4, B 1-8, C 1-6 suoritetaan kaikki altaassa.

Sukelluskurssi Pääsyvaatimukset: Hyväksytty lääkärintarkastus SUSL: n kaavakkeen mukaan Holhoojan kirjallinen suostumus alaikäisiltä (20 v.) Vastuuvapaussitoumus Annettava näyttö uimataidosta, uitava vähintään 200 m matka ilman perusvälineitä Kurssi voidaan aloittaa aikaisintaan sen vuoden aikana, kun henkilö täyttää 16 V. Oppilaskortti, täytettynä snorkkeliluokan osalta mikäli se ei sisälly kurssiin. Koulutusvaatimukset: Teoriakoulutuksessa käytettävä SUSL: n hyväksymää opetusmateriaalia. Teorianopetuksen tuntimäärä vähintään 20-30 tuntia Halliharjoitusten tuntimäärä vähintään 10-15 tuntia Avovesikoulutusta, mahdoll. mukaan 3-5 tuntia Kurssin lopussa tentittävä PM-Iuokan teoriantentti. Tentti on voimassa 2 avovesikautta. Kurssin lopussa oppilas suorittaa PM-Iuokan allaskokeita sovelletuin tehtävin. Kurssin tavoite: Antaa oppilaalle PM-luokkaa vastaavat tiedot ja sellainen laitesukelluskokemus, että hän pystyy sukeltamaan vanhemman sukeltajan parina. Kurssin kouluttaja: vähintään sukelluskouluttaja apukouluttajana voidaan käyttää kerhokouluttajia, hyvän käytännön omaavia vanhempia sukeltajia sekä kouluttajaoppi laita. Yleistä: oppilaalla oltava oppilaskortti, jonka kouluttaja täyttää kurssin aikana. oppilaan pidettävä kurssista alkaen sukelluspäiväkirjaa, allassukelluksia e1 merkitä päiväkirjaan. kurssi on järjestäjien taholta vakuutettava.

Pohjoismainen (PM) sukeltajaluokka Vaatimukset: - alaikäraja 17 vuotta

esitettävä sukelluspäiväkirja, josta selviää että on suoritettu vähintään 20 tuntia avovesisukellusta suoritettava PM-Iuokan käytännön kokeet suoritettava PM-Iuokan teorian tentti hyväksytty lääkärintarkastus

Laivaston sukelluskurssin suojalinjan käynyt, joka liittyy SUSL: n kuuluvaan kerhoon vuoden sisällä palveluksesta vapauduttuaan, saa PMIuokan todistuksen suoritettuaan teorian tentin ja esitettyään laivaston antaman todistuksen. Tunnus: Kaksi luokkatähteä.

Pohjoismaisen sukeltajatodistuksen käytännön kokeet Kokeet 1-4 suoritetaan altaassa. Kokeet 5-10 suoritetaan avovedessä täydellisin varustein. Koe 1 Vapaasukelluskoe Sukellus 3-5 m syvyyteen . Pohjalla puetaan räpylät, snorkkeli ja maski. Maskin tyhjennys. Koe 2 Vapaa nousu A. Vapaanousun teoreettisen tiedon tarkistus B. Simuloitu (jäljitelty) vapaanousu Koe 3 Laitekoe Perusvarustus ja laite altaan pohjalla. Sukellus pohjaan jossa hengitetään laitteesta. Puetaan perusvarustus, maski tyhjennetään. Maski otetaan pois, jonka jälkeen puetaan laite. Laitesukellusta 50 m ilman maskia. Ylösnousu ja snorkkeliuintia 50 m laite selässä, ilman maskia. Koe 4 Parihengitys 50 m Molemmilla sukeltajilla on laite. 25 m: n jälkeen otetaan toinen laite käyttöön. Koe 5 Vapaa sukellus 7-10 m syvyyteen. Perusvarustuksella. • Koe 6 Syvyyskoe Parisukellus 15-20 metriin, ja köysimerkinannot. Koe 7 Kotiinuintikoe Varusteet: Sukellusvarusteet painoineen, laitteineen ja pukuineen + 5 % ylipainoa. Pintauintia 100 m. 50 m uidaan snorkkelia käyttäen ja 50 m selällään ilman snorkkelia. Laiteesta ei saa hengittää . Koe 8 Hengenpelastuskoe "Uhri" tuodaan pintaan 5-8 m syvyydestä. lrroitetaan uhrin maski ja laitteet suukappale. "Uhria" hinataan 50 m ja samalla annetaan tekohengitystä suusta-suuhun menetelmällä. Riisutaan "uhrin" laite ja painovyö. Rannalletuonnin jälkeen jatketaan tekohengitystä. Tässä kokeessa ei tekohengitystä tarvitse antaa vaan riittää sen esittäminen. Koe 9 Nousu parihengityksellä Sukelluspari suorittaa parihengitystä 5-8 m syvyydessä, jonka jälkeen tehdään hitaasti ylösnousu koko ajan pariheng ittäen.

1-Sukeltajaluokka Vaatimukset: alaikäraja 21 vuotta oltava SUSL: n kaava~keelle suoritettu lääkärintodistus, joka ei saa olla 2 vuotta vanhempi ja on pitänyt kuntonsa tänä aikana yllä.

oltava PM-Iuokan sukeltajatodistus. näytettävä sukelluspäiväkirja, josta selviää, että on 5 vuoden sukelluskokemus ja vähintään 70 sukellustuntia sekä 5 sellaista sukellusta, jotka edellyttävät kertausryhmien käyttöä. oltava jäsen SUSL: n kuuluvassa kerhossa. suoritettava 1-sukeltajaluokan käytännön kokeet suoritettava 1-sukeltajaluokan teorian tentti Laivaston sukelluskurssin raivaajalinjan käynyt, joka liittyy SUSL: n kuuluvaan kerhoon vuoden sisällä palveluksesta vapauduttuaan, saa 1sukeltajaluokan todistuksen suoritettuaan teorian tentin ja esitettyään laivaston antaman todistuksen. Tunnus: kolme luokkatänteä.

***

1-luokan sukeltajatodistuksen käytännön kokeet 1. Uintikoe ilman varusteita: a) 1000 m vapaauintia, ei selkäuintia. Suoritusaika korkeintaan 40 min. b) 300 m uinti vaatteet yllä . Varustus: pitkät housut, paita ja takki tai pusero. Ei aikarajoitusta. Uinnin jälkeen riisuuluminen vedessä. c) Hengenpelastuskoe: 200 m uintia, haettava pelastettava 3 m syvyydestä (voidaan käyttää nukkea). Nuken paino vedessä vähintään 1,5 kg. 50 m kuljetus ja tämän jälkeen pelastettava vietävä altaan raunalle + toimenpiteet. Ei aikarajoitusta. 2. Vapaasukelluskoe: Varustus: puku, painovyö, räpylät, maski,snorkkeli. Kolme perättäistä sukellusta 10 metriin. Kokonaisaika korkeintaan 10 min. 3. Pintauintikoe: Varustus: puku, painovyö, puukko, laite, pelastusliivl, räpylät, maski ja snorkkeli. 1000 m pintauintia. Laitteesta ei saa hengittää. Puolet matkasta suoritettava Selkäuinnilla ilman snorkkelia. Pelastusliiviä saa käyttää avuksi. Jos on useita tehtävän suorittajia, kaikkien on pysyttävä ryhmänä. Pisin sallittu etäisyys kahden sukeltajan välillä 3 metriä. 4. Parisukelluskoe: Kaksi sukeltajaa vaihtaa varusteita keskenään 3-4 m syvyydessä. Koe suoritettava pohjassa. Vaihdettavat varusteet: laite, painovyö, maski, snorkkeli, räpylät ja puukko. On sallittua pukea kaverin varusteet ylleen ennen kokeen alkua. 5. Suunnistuskoe: Kompassisukellus pitkin tasasivuisen kolmion sivuja. Kunkin sivun pituus väh. 50 m, mutta ei pitempi kuin 200 m. Kolmio asetetaan kahden miehen väliin, tai kahden laiturin väliin. Avovedessä olevan pisteen kautta sukeltajan on tultava takaisin lähtökohtaan. Virhe ei saa olla suurempi kuin 10 % yhden sivun pituudesta. 6. Syvyyskoe: Parisukellus. Kokeen vastaanottaja ja oppilas menevät alas köyttä pitkin 30 m syvyyteen . Yhdyskö yttä on käytettävä . 30 m syvyydessä' ppilaan on tasapainotettava itsenst:l. pelastusliivin avulla. Ylösnousussa sama tasapainotus suoritetaan 5 m

syvyydessä. Tasapainotus on suoritettava sellaisella oelastusliivillä. joka t~yt~tääri .hi'ilih~polla tai paineilmalla. Vakiopainepukua saa myös käyttää. 7. Hengenpelastuskoe: Kaksi oppilasta parihengittää (buddybreathing) 10 metrin syvyydessä. Sen jälkeen oppilas tuo pelastettavan pinnalle. Tällöin molemmat sukeltajat hengittävät omista laitteistaan. Pinnalla irroitetaan pelastettavan laite ja painovyö nostetaan ne veneeseen tai laiturille. Oppilas hinaa pelastettavaa 100 metriä minkä aikana oppilas esittää suusta-suuhun tekohengitystä. Oppilas ei irroita omaa laitettaan eikä painovyötään. Pelastusliivejä saa käyttää. 8. Pimeäkoe: Sukellus vähintään 5 metrin syvyyteen. Kokeen vastaanottaja ja oppilas suorittavat tämän kokeen yhdessä. Molemmat käyttävät sytytettyjä lamppuja alas saakka. Alas tultuaan he sammuttavat lamput ja sukeltajat ovat paikallaan 5 minuuttia. Yhdysköyttä käytetään. Jos oppilas jostain syystä haluaa lopettaa kokeen ennen ajan täyttymistä, hän nykäisee voimakkaasti kolme kertaa ja lamput sytytetään sekä noustaan pintaan. Tätä koetta ei suoriteta Suomessa erikseen, vaan se suoritetaan kokeen 6 yhteydessä. 9. Vesilläliikkumiskoe: a) Osattava kiinnittää veneen keula- ja peräköysi luoteltavalla tavalla, sekä osattava tehdä 3 muuta solmua. (Esim. Paalusolmu, vetosolmu ja jalussolmu). b) Pystyttävä seuraamaan soutuveneellä kahden sukeltajan kuplia, sekä auttamaan sukeltajaa irroittamaan laite ja painovyö ja auttamaan hänet 1heidät ylös veneeseen. Kokeen 1. saa suorittaa altaassa. Kokeet 2-9 on suoritettava avovedessä. Varusteet: täydellinen puku, laite, perusvälineet, painovyö ja puukko.

****

Erikoisluokka

Kunnia-arvo, joka osoittaa, että on erittäin kokenut ja ansioitunut sukeltaja. Varsinaisen aktiivikautensa lopettanut neuvoston jäsen. Liiton johtokunta suorittaa nimityksen . Entisten, kovempien ohjeiden mukaan suoritetut luokat jäävät voimaan, mutta tästä lähtien noudatetaan näitä nyt julkaistuja vaatimuksia.

**** .Sukeltajat 31.1.1974 Eronen Vesa Jansson P. 0. Moisio Kari Patoharju Ora Viiala Reijo Wi klund Kenneth V interhalter Boris

Jyväskylä Helsinki Helsinki Helsinki Hämeenlinna Turku Helsinki 11

Näkyvyys rannikkovesissämme ja siihen vaikuttavat tekiiät

säteilyn tunkeutuminen veteen n> ~

w --syvyys o ,------------,ultra-

fiig

:violetti 1

-c

'sininen

3 (}1

0 0

Åke Niemi, fil.lis.

violetti

E Cl'--

0 0

111

Näkyvyyden heikkous vedessä ja nimenomaan sen riittämättömyys rajoittavat veden alla liikkuvan mahdollisuuksia tehdä havaintoja. On tunnettua että rannikkojemme vedet ovat läplnäkyvyydeltään huomattavasti heikompia kuin esimerkiksi Punaisen meren vesi tai yleensä valtamerten vesi .. Saaristovesiemme näkyvyydessä voidaan havaita toisaalta alueellisia, toisaalta vuodenaikaisia vaihteluja. Ymmärtääksemme näiden vaihteluiden syitä on aiheellista ensin tarkastella valon tunkeutumista veteen fysikaalisena ilmiönä. Valon tunkeutuminen veteen Valo, jonka näemme, on osa Maahan saapuvasta elektromagneettisesta säteilystä. Näkyvä säteily ulottuu aallonpituudeltaan spektrissä 380 ~m ja 760 lJm väliin. Osa säteilystä heijastuu ve-· denpinnasta. Sen määrä riippuu tulokulman suuruudesta. Auringon laskiessa taivaanrantaa kohti, ja tulokulman siis muuttuessa yhä vinommaksi, heijastuu samalla myös yhä suurempi osa valosta vedenpinnasta. Tästä aiheutuu että valoisa aika vedenpinnan alla on lyhyempi kuin sen yläpuolella. Mainittakoon toisaalta että aallokko lisää huomattavasti valon tunkeutumista veteen. Kun valo - käytän säteilyn näkyvästä osasta tätä nimitystä - tunkeutuu veteen, sen määrä vähenee ja sen spektrin koostumus muuttuu. Nämä muutokset ovat riippuvaisia veden laadusta. Valo vähenee syvyyden kasvaessa logaritmisesti. Esimerkiksi jos metrin syvyydessä on jäljellä 50 % vedenpinnan läpi tunkeutuneesta valosta, niin 2 metrin syvyydessä on edellisestä jäljellä vain noin puolet eli 25 %, 3 metrissä 12.5 %, 4 metrissä 6.25 % jne, tällöin edellytetään että veden valoa absorboivat ominaisuudet koko vesipatsaassa ovat samanlaiset (vrt. kuva 4). Syvyys, jossa 1 % valomäärästä on jäljellä, on biologisesti merkityksellinen, koska tämä arvo muodostaa ns. tuottavan kerroksen alarajan. Sen alapuolella klorofyllipitoiset levät eivät valonpuutteen takia kasva, vaan päinvastoin orgaaninen aines hajoaa täällä pimeässä. Tämä 1 % raja on puhtailla valtamerialueilla noin 90 m: n syvyydessä (Halldal 1966). Avoimella Itämerellä 1 % raja on noin 15-20 m: n syvyydessä, puhtaissa saaristovesissä yleensä muutamaa metriä ylempää. Valon spektrin koostumus muuttuu vedessä, sillä säteilyn eri aallonpituusalueet imeytyvät veteen eri voimakkaasti. Esimerkiksi ''ensimmäiset senttimetrit pidättävät käytännöllisesti katsoen kaiken säteilyn, jonka aallonpituus ylittää 720 LJm (infrapunainen). 2

-....3 0 0

:::;::

puna1nen

111

3(1)

::::!. <X> 0 0 <.0

0 0

..., 111

::J ::J

infrapuna1nen

X" 0

< (1)

5!!.

_. 0 0

Säteilyn tunkeutuminen veteen valtameri- ja rannikkovesissä. Vesi pidättää tehokkaa~ti mvö~ ultravioletin säteilyn ( 360 um). Tislatussa vedessä ja valtamerivedessä, missä orgaanista ainetta on niukasti, sininen säteily (noin 425 ~m) tunkeutuu syvimmälle (kuva 1) - puhutaanhan esimerkiksi Välimeren sinisestä vedestä. Rannikkoalueilla ja varsinkin Itämeressä on paljon sekä hiukkasmuodossa olevaa että Iiuannutta orgaanista ainetta (ns. kelta-ainetta, vrt. esim. Jerlov 1955). Kelta-aine pidättää tehokkaasti sinistä säteilyä ja tästä syystä näillä alueilla vihreä- vihreänkeltainen säteily (noin 575 !Jm) tunkeutuu syvimmälle. Tutkittaessa valokannon avulla (kuva 2) tuottavan kerroksen syvyyttä Itämeressä, on näin ollen mitattava vihreän - vihreänkeltaisen valon määrä. Näkösyvyys voidaan helposti mitata valkoisella ns. Secchilevyllä (kuva 2), mikä lasketaan siihen syvyyteen, missä se häipyy näkyvistä. Samalla saadaan myös käsitys veden väristä. Menetelmä on epätarkka, mutta helppo suorittaa. Sisäsaaristossa savisamennus sekä jokien tuoma humus antavat alueen vedelle harmahtavan tai ruskehtavan värin ja näkyvyys on erittäin huono.

raja sijaitsee jo 4-5 m: n syvyydessä (kuva 4, 9.5.-69). Mainitun kevätmaksimin aikana kuluvat kaikki vedessä olevat ravinteet (ortofosfaatti ja nitraattityppi) loppuun. Pintaveden lämmettyä muodostuu noin 8-15 m: n syvyyteen terminen harppauskerros, joka eristää lämpimän pintaveden alemmasta kylmästä "talvivedestä". Keväällä syntynyt kasviplankton vajoaa ja uutta syntyy niukasti, koska runsasravinteinen "talvivesi" on harppauskerroksen eristämä (esim. Hela 1962). Tällöin, toukokuun lopulla ja kesäkuun alussa, vedet kirkastuvat. Keskikesällä voidaankin puhtaissa saaristovesissä mitata jopa 8 m näkösyvyyksiä. Valo tunkeutuu syvälle ja 1 % raja-arvo sijaitsee 15 m : n alapuolelle (kuva 4, 22.7.-69). Näkyvyys on tosin keski- ja syyskesällä paljolti riippuvainen sääolosuhteista. Myrskyt aiheuttavat saaristovesissä samennusta ja tilapäisesti korkeampia kasviplanktonmääriä, sillä harppauskerros voi myrskyjen aikana murtua, jolloin syvemmältä nouseva runsasravinteinen vesi mahdollistaa tilapäisen voimakkaan kasviplanktontuotannon. Kova pohjois- tai luoteistuuli voi etelärannikollamme painaa lämpimän pintaveden ulos merelle, jolloin vesi jäähtyy ja näkyvyys lisääntyy huomattavasti. Tämä johtuu vähän orgaanista ainesta sisältävän suolaisen syväveden nousemisesta pintaan eli ns. kumpuamisesta. Sinileväkukinnat ovat Itämeren murtovedessä keski- ja syyskesälle luonteenomaisia. On vielä epäselvää mikä aiheuttaa nämä veden ylenmääräisenä samennuksena ja törkyisyytenä ilmenevät kukinnat. Tiedämme, että pitkä tyyni ja lämmin kausi aiheuttaa sinilevien nousemisen pintaan ja sen seurauksena näkyvyyden huomattavan alenemisen (kuva 4, 29.8.-69). Tämä ilmiö esiintyy sekä saaristossa että ulkomerellä, eikä sitä voida pitää likaantumisena. Syksyllä vesien jäähdyttyä alle 10 asteen, plankton hajoaa ja vedet kirkastuvat. Marraskuussa on puhlaissa saaristovesissä hyvä näkyvyys (kuva 4, 24.11.-69). Puhtaiden alueiden näkösyvyydet, jotka osoittavat selviä vuodenaikaisia huippuja ja laskuja, ovat siis kasviplanktonin tai yleensä orgaanisen aineen määrästä riippuvaisia. ~äkyvyys

suistoalueella Näkyvyys puhtaissa saaristovesissä Saaristovedessä esiintyy näkyvyyvuodenaikaisia dessä huomattavia vaihteluja. Kuvassa 3 esitetään vaihtelut saariston ulkopuolella Hankoniemen edustalla v. 1969. Lisäksi siinä esitetään kasviplanktonin määrä klorofylli a: n arvoina. Suurimmat näkösyvyydet todetaan olevan talvella, jolloin näkyvyys saattaa olla jopa 12m. Jäänlähdön jälkeen, huhtikuun lopulla ja toukokuun alussa, kasviplanktonilla on kevätmaksiminsa. Talvella orgaanisen aineen hajoamisen tuloksena mobilisoituneet veteen liuenneet ravinteet (lähinnä fosfori, typpi ja pii) ja jäänlähdön jälkeen veteen tunkeutuva valo aikaansaavat kasviplanktonin voimakkaan kehityksen. Syntynyt suuri kasviplanktonmäärä pidättää tehokkaasti valoa ja rajoittaa täten näkösyvyyden muutamaan metriin. Tällöin 1 % valo-

Merellepäin virtaavan makean veden koostumus vaikuttaa suistoalueella vesien näkyvyyteen. Tästä on hyvänä esimerkkinä Pohjanpitäjänlahdessa (Hankoniemen itäpuolella) vallitsevat olosuhteet. Tähän lahteen laskevan Mustionjoen vesi on lähtöisin alueilta, joilla on soita ja viljelymaita sekä paljon asutusta. Vesi sisältää paitsi tietettä ja orgaanista ainesta myös huomattavan määrän humusta, mikä antaa lahden pintavedelle enemmän tai vähemmän ruskehtavan värin. Talvella puutteellisen sekoittumisen takia makea pintakerros rajoittuu jyrkästi sen alla olevaan murtoveteen. Pintavesi on runsaan humuksen ansiosta selvästi ruskeaa ja näkösyvyys vain pari metriä (kuva 5). Keväällä sulaveden suuri savi- ja lietemäärä alentavat näkösyvyyden alle metrin. Kevättulvan lakattua muodostuu kesäkuun puolivälissä kasviplank-

15+--J---L~~~---L--~~---L--~~L--L--~o

2 3 4

5 6 7

8 5

Valokennokojeisto vedessä olevan valon mittaamista varten sekä Secchilevy.

tonmaksimi, mutta näkösyvyys on silti parantunut (noin 3-4 m). Keskikesällä ravinteiden loputtua pintavedestä ja planktonin vähetessä näkösyvyys voi kasvaa noin 6 metriin. Toisaalta kesän sääolot vaikuttavat lahden näkösyvyyteen. Sateitten jälkeen Mustionjoki kuljettaa vettä, jossa on runsaasti ravinteita ja humusta. Tämän seurauksena näkyvyys alenee ja kasviplanktontuotanto kohoaa. Ilmiö on syyskuussa, syyssateiden jälkeen tavallinen. Voidaan siis todeta, että joesta tulevan makean veden määrä sekä sen mukana kulkeutuva humus ja liete suoranaisesti vaikuttavat näkyvyyteen. Vedessä olevalla kasviplanktonmäärällä on, päinvastoin kuin merialueella, näkösyvyyden kannalta pienempi merkitys (Niemi 1973). Todettakoon vielä, että huono näkyvyys rajoittuu pintaveteen. Alla oleva murtovesi on yleensä huomattavasti kirkkaampi.

Vihreän valon tunkeutuminen veteen valokennolla mitattuna Tvärminnen Storfjärdenillä v. 1969. Eri syvyyksien valomäärä on ilmoitettu prosentteina vedenpinnan ~äpi tulleesta valomäärästä ( 100%) 9.5. on kevätmaksimin aika, 22.7. on keskikesän vaihe jolloin planktonia vedessä on niukasti, 29.8. oli sinilevää runsaasti. Keväällä ja myöhäissyksyllä pintaveden runsaampi humuspitoisuus, mikä on Pohjanpitäjänlahden ulosvirtauksesta peräisin, aiheuttaa pintavedessä tehokkaampaa valon imeytymistä kuin alemmissa kerroksissa (viivan suunta muuttuu n. 3-4 metrissä).

Näkösyvyys ja kasviplanktonin määrä (klorofylli a. ug/1, tuottavan kerroksen keskiarvo) Hankoniemen edustalla Ajaxin matalikon ulkopuolella (59• 43'N, 23• 12'E) v. 1969. Kuvasta ilmenee että klorofyllimaksimin aikana näkösyvyys on heikko.

Näkyvyys rehevöityneissä saaristovesissä Runsasravinteista jätevettä vastaanottavilla alueilla, kuten Helsingin ja Turun edustan lähisaaristossa, kasviplanktonia syntyy vedessä niin runsaasti (lähinnä sinilevää aseillatoria agardhii), että veden näkyvyys käy sangen kehnoksi. Keskikesällä näkösyvyys voi esimerkiksi Seurasaaren selällä Helsingissä olla alle puolen metrin. Päinvastoin kuin puhtaissa saaristovesissä, heikoin näkyvyys näillä alueilla sijoittuu keskikesään, jolloin lämpöä suosivat sinilevät rehottavat. Näkyvyys paranee jonkin verran myöhäissyksyllä, kun vedet ovat selvästi jäähtyneet alle kymmenen asteen. Silti on näkösyvyys veden korkean orgaanisen aineksen määrän johdosta myös talvella heikko. Näkyvyys ja sen tarkkaileminen Kuten edellä on mainittu kasviplanktonin määrä vaikuttaa veden näkyvyyteen saaristo- ja merivedessä, mutta ei sen sijaan suistoalueilla, missä liete ja humus tehokkaasti absorboivat valoa. Puhtaassa saaristo- ja merivedessä näkyvyydessä ilmenee selvää syklistä vaihtelua. Nyrkkisääntönä voidaan pitää seuraavaa: Talvella näkyvyys olisi erinomainen, ellei lumenpeittämä jää pidättaisi yli 90 % valosta. Kasviplanktonin kevätmaksimin aikana huhtitoukokuussa näkyvyys on heikoimmillaan. Kesäkuusta lähtien näkyvyys on hyvä tai kohtalainen, paitsi niinä aikoina jolloin voimakasta sinileväkukintaa esiintyy. Tällaisia kausia voi syntyä heinäkuun ja lokakuun välisenä aikana. Marraskuussa on vedessä jo talvitilanne, ja siis hyvä Keskikesällä taa tietoja vesien ta. Esimerkiksi neissä sisälahdissa huomattavasti alle metrin, 20-30 cm. Heikosti YL>r\a\IAitHn<>ic,.,!:l ulkosaariston vesissä vastaava arvo on 2-3 m ja uloimmilla puhtailla alueilla 5 m. värivalokuvaus viitteirehevöiesim. Willlm 1972). vyyden mittaaminen valkoisella

on helppo suorittaa, voi asiasta kiinnostunut kotivesillään tarkkailemalla säännöllisesti näkösyvyyttä seurata vesien mahdollista rehevöitymistä.

Näkyvyys ja kasviplanktonin määrä (klorofylli a, pg/1, tuottavan kerroksen keskiarvo) Pohjanpitäjänlahdessa (Sällvikin syvänne) v. 1969. Kuvasta ilmenee että klorofyllipitoisuus ja näkösyvyys eivät ole voimakkaasti riippuvaisia toisistaan. Sateiden aiheuttama Mustionjoen suuri virtaama tuo Pohjanpitäjänlahteen runsaasti humuspitoista vettä, mikä alentaa näkyvyyttä ja lisää kasviplanktontuotantoa. Täten näkyvyyden vaihtelut määräytyvät sääoloista ja Mustionjoen virtaamasta.

Kirjallisuutta Halldal, P. 1966: Fotosyntesen. 119 s. (Natur och Kultur) Solna. Hela, 1. 1962: Itämeren tutkimus. Oma maa 11 :279-291. N.G. 1955: Factors influencing the tr!:ln~n!:llr&>nll"\1 of the Baltic waters. Oceanogr. lnst. Göte25:1-19. A. 1973: Ecology of phytoplankton the Tvärminne SW coast of Finland. 1. hydl"hll...,,.,..,...,~"''l a and •

lakes. -

Ambio

:tulla ampullille sopivalla nopeudella 2 .. 20.( ... 100) litraa tutkittavaa paineilmaa: limamäärä on mitattava. Sopiva puhallustapa on eeyim. suukappale-regulaattorin väliletkusta, pullon ventt ii li sen verran auki, että heikko pihinä kuu luu lähellä korvaa. Ampuiiin sisus tummuu, jos ilmassa on häkää, tummuneen osan pituudesta ja läpipuhalletusta ilmamäärästä lasketaan ilman häkäpitoisuus . Ampullissa itsessään on k~~si asteikko~, 100 700 ppm, kun läp1puhallettu limamäärä on 2 litraa ja 5 - 150 ppm, kun ilmamäärä on 10 litraa. Mikäli tummumista ei synny - ilma käytännöllisesti puhdasta - voi daan sama ampulli käyttää vuorokauden sisällä uuteen analyysiin. Tummunut ampulli on loppuun käytetty . Käytännön leirioloissa voidaan ilma mitata monella lailla: sopiva muovipussi (samanlainen kuin mitä poliisit käyttävät rattijuoppojen puhalluskokeissa) joka tilavuuden mukaan puhalletaan tarpeellisen monta kertaa täyteen ja välillä puristetaan tyhjäksi: hengitysliivin pussi ( n. 17 1), vesinassakka (esim. n. 12 1), 0,5 litran liivintäyttöpullosta 10 ilmakehää on 5 1 20 ilmakehää on 10 1 jne. Kunhan pu~ hallettu ilmamäärä tunnetaan, saadaan päässälaskulla häkäpitoisuus. Esim.: Asteikko 5-150 ppm on tummunut arvoon 80. Jos ilmamäärä olisi ollut asteikon edellyttämä 10 1, olisi tämä mittaustulos, mutta puhallettiinkin ~elastusl iivi täyteen 17 litraa, joten 1lman häkäpitoisuus on:

Henrik Renvall - Ora Patoharju

Häkämyrkytys, sen ehk.äiseminen, toteaminen ia hoito Menneen vuoden aikana on tietocmme tullut pelottavan monta ilmoitusta li~v~st~ häk~myrkytyksestä sukeltajien p11nssä. Hajuttornana ja mauttomana kaasuna häkää saattaa olla hyvinkin hyvänmakuisessa hengitysilmassa sukeltajan sitä tietämättä . Ensi oireitten ilmaantuessa sukelluksen aikana sukeltaja hakeutuu usein pintaan, mutta syy lievään päänsärkyyn jää usein toteamatta. Häkä, hiilimonoksidi CO on hiilen epätäydellinen pala~istu~te. Vaara piilee sen taipumuksessa yhtyä punaisissa verisoluissa olevaan hemoglobiiniin, veripunaan, jonka tehtäv~~ä on kuljettaa keuhkoista happea s1tå tarvitseviin kudoksiin. Tekemällä tämän kuljetusmekanismin tehottomaksi häkä tukehduttaa kudokset ja tekee elämän mahdottomaksi. Hiilimonoksidin taipumus yhtyä hemoglobiiniin on laskettu olevan noin 200-300 k~r~aa suurempi kuin hapen. Täten pienikin häkämäärä hengitysilmassa aihe~ttaa jo huomattavan häiriön hapen k~. l jet~ksessa. Riippuen hemoglobiin~m s1dotusta häkämäärästä potilaan o1reet saattavat lievissä tapauksissa olla pelkkää (lievää) päänsärkyä, oksettavaa oloa ja väsymystä kun taas vai keimmissa tapauksissa tuntuu olo tukahduttavalta, kasvot muuttuvat vaaleanpunaisiksi ja hengitystahti nopeutuu ..M.itä vilkkaammin potilas hengittää s1tä enemmän häkää virtaa vereen. Kokeellisesti on todettu , että hiilimonoksidi siirtyy huomattavasti nopeammin vereen kohonneen paineen vallitessa kuin normaalissa ilmanpaineessa. Toisaalta on kuitenkin todettu, että veren häkäpitoisuudet eivät koho~neess.a ilmanpaineessa ole yhtä korkeita kutn normaalissa paineessa. Tupakoitsijalla ilmenevät ensi oireet usein huomattavasti aikaisemmin kuin ei tupakoivalla, sillä tupakoijanveressä on jatkuvasti . häkää (jo sukeltamaan mentäessä) .

Häkälähteet Peittomoottorilla toimiva kompressori, jonka pakoputki on lähellä ilmanottoputken aukkoa, työntää usein häkäpitoista ilmaa sukelluspulloihin. Tätä vaaran mahdollisuutta tulee usein ajatelleeksi ja sen vuoksi se lienee harvemmin syynä häkäpitoisen ilman syntyyn. Harvat tulevat ajatelleeksi, että ~anha kompressori, joka puskiessaan Ilmaa, vuotaa öljyä kompressorisylintereihin, saattaa sylinterien varsinkin kolmannen ja neljännen a'steen korkean lämpötilan takia, osittain polttaa öljyn, jolloin hengitysilmaan muodostuu häkää. Hyvin ))krantuissa)) kompressoreissa jo pelkästään väärän (heikko-) laatuisen voiteluöljyn käyttö saattaa johtaa tällaiseen dieselmäiseen käyntiin ja häkäkaasun muodostumiseen. Tämän vaaran vuoksi on kompressori-ilman puhtaus mitattava riittävän usein ainakin kerran leirin aikana myös vi ikonloppukäytössä - ja tuon~ noll isesti jatkuvasti esim. kerran kuu kaudessa, jos oma kompressori on kauttavuotisessa täyttökäytössä.

10 1 17i

Kompressori-ilman häkäpitoisuuden mittaus Mittauksen voi helposti ja halvalla suorittaa itse ja välittömästi paikan päällä käyttämällä kaasunkoetinampulleja , joiden kuva on mm . Aakkosi.~~a sivulla 31. Näitä ampulleja myy L1~tm Oy Helsingissä ( Dräger Ch 256, ~1tta-alue 5-700 ppm, miljoonasosaa) ja ne maksavat 10 kpl rasioissa alle 4 mk/kpl. Toisessa Aakkosten kuvassa näkyvää pumppua ei paineilmaa tutkittaessa välttämättä tarvita, jos muulla tavalla virtausnopeus voidaan asettaa vakioksi ja määräsuuruiseksi - tarkka tulos edellyttää virtausta 2 1/2 4 1/min . ... .. ~ittaus tapahtuu siten , että ampuP ln lap1 puhalletaan hiljaisella, yl lä maini -

47 ppm CO.

Runsas tunti syväsukellusta tällaisella ilmalla aiheuttaa myrkytysoireita. 47 ppm CO pinnalla vastaa jo lähes 250 ppm 40 metrin syvyydessä! Häkämyrkytyksen mittaaminen sukeltajasta Kun suoritetaan häkämittaus sukellusilmasta, todetaan, sisältääkö se häkäävai ei,jajos, miten paljon. Josvastaus on myönteinen, jää silti toteamat~a tärkein seikka eli paljonko sukeltajalla on häkää veressään. Jotta myrkytysaste saataisiin selville ja täten voitaisiin sulkea pois mahdolliset muut toisiin sairauksiin kuuluvat oireet on Dräger kehittänyt suhteellisen luot~tta va.n hengitysilman häkämittaussysteemm. Häkäril ittausmenetel m i i n vaikuttaa uloshengitysilman kosteus, alkoholipitoinen hengitysilma sekä mittaus-

Hengity~ilf!~a~ .. häkä~aasupitoisuuden (% tai ppm) vaik~tus eh.mlst.oon a1t1stusajasta ja työn rasittavuudesta

eh hengitystiheydestä (1/min) riippuen Sukellus raskas työ. · -

'\\'<.

x80 -

·;

1- Ulos he ng itysilma n ja vere n

·t.

II)

!·

suhde Dräger - me netel mällä

(.)

::l

.,.,..,

-...;

___., V;--

20 ---·- f-·-

:(t!

.;,: :ro

..c:: .:

Ei haittao 1

2 3 4 5 6 7 1 9 10 11 12 13 14 15 16 17 11 1! 2

,___v

Aliistusaiko { h ) L•po ~ 1/ ,. in

:z.o •;,.,,.

Ra'ko~o työ 30 '(,.,;.,

;:..

·-

V .........

i 20

y :---

;

/,.---

·-·---··

~-1T-=2'---::3c..__..:!4::-..::S~.JG~_;J.7:___Jil,-.J9L_,,JQ.10 K.-.yt työ 1

. 1--

.;-!..--.!---

100

120

140

160

180

ppm CO

Uloshe ng itys ilman häkäpitoisuus ( 100 ppm = o , ol %) ""'

putkesta läpivirtaavan ilman nopeus . Sukelluskerhojen ja muiden sukellusta harrastavien (järjestöjen) tulisi hankkia itselleen tällaisia uloshengitysilman tutkimuslaitteita. Dräger Ch 270 sisältää puhalluspussin, suukappaleen ja 5 ampullia sekä maksaa mk 46:-. Tällöin esim. radiopuhelimitse konsultoitu lääkäri voi helpommin antaa hoito-ohjeita ja selvittää sukeltajille taudin vaikeusasteen. Häkämittaus hengitysilmasta tulisi suorittaa viimeistään noin 5 min. vedestä nousun jälkeen. Hengittämällä raitista ilmaa häkäpitoisuus veressä laskee suhteellisen nopeasti ja oireet häviävät. Vain välittömästi mittaamalla häkäpitoisuus pystytään arvioimaan häkämyrkytyksen vaikeusaste ja siten sen haitta-aste sukelluksen aikana.

Häkämyrkytyksen hoito Lievissä häkämyrkytyksissä on raittiin ilman hengittäminen riittävä hoito. Vaikeammissa tapauksissa on paikallaan antaa potilaalle puhdasta lääketieteellistä happea, jonka tiedetään poistavan verestä hä'än huomattavasti nopeammin. Kaikkein vaikeimmissa tapauksissa on syytä siirtää potilas painekammiohoitoon, jossa hän noin 2,8, ata paineessa saa puhdasta happea. Ensi vuoden alusta on palo-opiston tiloissa Otaniemessä käytettävissä 2vaihepainekammio, jossa on otettu huomioon häkämyrkytyspotilaitten hoito.

Kuten aina merellä sukelluksen aikana tapahtuvien sairastumistapausten yhteydessä, on syytä niin pian kuin mahdollista ottaa yhteys sukelluslääkäriin. Käyttökelpoiseksi on viime aikoina osoittautunut radiopuhelinyhteys rannikkoradioon, joka edelleen puhelinverkoston kautta järjestää yhteyden haluttuun puhelimeen. Ensi vuoden alusta lienee käytettävissä luettelo ns. sukelluslääkäreistä, joiden puoleen toivottavasti kaikkina vuorokauden aikoinavoitte tästedes kääntyä.

Suomen Urheilusukeltajain Liitto ry.

VUOSIKOKOUS Helmikuun viimeisenä lauantaina 23. 2. 1974 SVUL:n Päätoimistossa Topeliuksenk. 41 A Helsinki alkaen klo 13.00 Johtokunta kokoontuu samassa paikassa kello 11.00 Lääkäritoimikunta kokoontuu kello 11.30 Kerhoille postltetaan esityslista ym. lnformatio erikseen. - Ainakin valtuutetut edustajat mukaan.

"Sukeltaja"-tunnuksemme SVUL: n toimintaa ajatellen on valmistunut. Tämä on se kuva joka tästä lähtien näkyy urheilutoiminnassamme tunnusmerkkinä.

Sukelluskerho Kraken'in vedenalainen

1.1aLo kuuau6 kiLpaiLu

Ruotsalaisen sukelluskerho Kraken'in valokuvauskilpailu täyttää 5 vuotta 1974 ja kerho on päättänyt pitää tämän vuoden kilpailun avoimena pohjoismaisille veljille: Ruotsille, Norjalle, Suomelle, Tanskalle, Islannille ja Färsaarille. TÄMÄ ON 'TOISENLAINEN' VALOKUVAUSKILPAILU, JOSSA KAIKKI KILPAILIJAT SAAVAT NÄYTTÄÄ, MIHIN HE PYSTYVÄT SAMANLAISISSA OLOISSA: Kilpailu suoritetaan LAUANTAINA, ELOKUUN 24. pvänä 1974 jossain Ruotsin länsirannikolla FJALLBACKA'n ja GREBBESTAD'in välillä (Ruotsin länsirannikko on valtamerta, Skagerrakin rantaa: paikka on kartan mukaan aika 'ylhäällä', lähellä Oslon vuonon suuta. Ruotsin parhaat sukellusvedet!) Kilpailujärjestys: - Lauantaina 24.8.1974 klo 09: Kokoontuminen Fjällbacka'n laiturilla. Kuljetus veneillä kilpailupaikalle. - Lauantaina klo 11: Kilpailujohto esittää kontrollitaulun, joka valokuvataan. Senjälkeen kilpailijoilla on 3 (kolme) tuntia aikaa kuvata täyteen joko 20 kuvan Ektachrome - X - rulla tai 2 rullaa 12 kuvan Ektachrome - X -filmiä. - Lauantaina klo 14 mennessä filmirullat luovutetaan kilpaii!Jjohdolle: rullissa on oltava merkittynä kilpailijan nimi selvästi. Jury kuljettaa, kehittää, kehystää ja arvostelee filmit. Tämä työ on valmis sunnuntaina aamupäivällä. Lauantaina klo 20: Päivällinen kuvin ja filmein. - Sunnuntaina aamupäivällä: Vapaata sukellusta: veneku~jetus järjestetään. - Sunnuntaina klo 15: Kokoontuminen Tanumshede'n urheiluhalliin, jossa tapahtuu palkintojen jako. Jury'n muodostaa 4 tunnettua göteborgilaisvalokuvaajaa. Palkinnot: 1 Sub Aqua märkäpuku - 1 Poseidon-regulaattori - 1 Divex-regulaattori - y.m. Yöpymismahdollisuudet: Luettelo pensionaateista ja leirintäpaikoista lähetetään ilmoittautuneille. llmoittautumislomakkeita ja tarkemmat säännöt Liitolta .

Urheilu SUKELTAJA Suomen Urheilusukeltajain Liiton äänenkannattaja ilmestyy 4-6 kertaa vuodessa. Toimitusneuvosto Ora Patoharju Atte Veijalainen Antti Saarnio Jouko Askola Erkki Metsävuori Päätoimittaja Erkki Metsävuori Pitkänsillank. 20 B 67100 Kokkola 10 Toimitussihteeri Jouko Askola Meritie 43 C 11 02470 Upinniemi Ilmoituspäällikkö Antti Saarnio livisniemenaukio 2 C 36 00260 Suomenoja. 18. vuosikerta Kustantaja: Suomen Urheilusukeltajain Liitto ry. Helsinki. Lehteen tarkoitetut kirjoitukset on osoitettava toimitussihteerille. Lehti postitetaan niille rekisteröidyille sukeltajille joiden osoitteet kerhot ovat toimittaneet liittoon.

Sukelluslääkäritoimikunta perustettiin marraskuussa 1973 urheilusukeltajain liiton pnr11n. Lääkäritoimikuntaan kuuluu sukell uslääket ieteestä ki innostuneita liittoemme kuuluvia lääkäreitä, joilla on halua ja tarmoa toimia sukeltajiemme terveyden hyväksi. Lääkäritoimikunta toivoo lisäkannatusta ja aktiivista osanottoa ei vielä ilmoittautuneiden kollegojen puolesta . Ilmoittautuminen voi tapahtua osoitteeseen : H . Renvall , Ida Aalbergintie 3 A 73 , Helsinki 40, puh: 571535 .

Kouluttaiien vaati mu kse't Sukeltajien määrän kasvaessa, kasvaa myös koulutuksen tarve. Itseopiskelu tai kirjekurssi kun ei ole oikea tie vedenalaiseen maailmaan. Tähän asti on koulutus ollut puhtaasti kerhojen sisäinen asia. Kurssit ovat olleet tasoltaan hyvinkin vaihtelevia. Yhdenmukaistaakseen koulutuksen asetti SUSL toimikunnan tutkimaan ja laatimaan kouluttajille asetettavia vaatimuksia. Toimikunta otti lähtökohdaksi CMAS: n kouluttajaohjeet, jotka perustuvat luokkasuorituksiin, joiden lisäksi tulevat eri tasoiset kouluttajakokeet Nämä vaatimukset esitettiin v -73 johtokunnalle ja vuosikokoukselle, joka hyväksyi ne käyttöön.

Kerhokouluttaja Kerhokouluttajan vaatimukset: - vähintään 18-vuotias - suoritettu PM-Iuokka Tehtävä: antaa snorkkeliluokan tasoista koulutusta ottaa vastaan snorkkeliluokan suoritukset toimia apukouluttajana sukelluskurssilla Kerhokouluttajan valinta ja tenttaaminen: sukelluskouluttaja suorittaa kokelaan tietojen ja taitojen tenttaamisen. nimityksen suorittaa luokkatarkastaja. Yleistä: kerhokouluttaja on oikeutettu kantamaan kerhokouluttajan tunnusta: 2 luokkatähteä ja niiden alla keltainen nauha, jonka mitta on 5x50 mm kerhokouluttajan on hankittava kouluttajakortti ja pidettävä se ajantasalla. kerhokouluttajat kortistoidaan SUSL: n kouluttajakortistoon. ellei kahden vuoden aikana osallistu koulutustoimintaan, koulutusvaltuutus lakkaa ja tunnus on poistettava.

Sukelluskouluttaja Sukelluskouluttajan vaatimukset: On suorittanut SUSL: n sukelluskouluttajan kurssin tai tenttinyt vastaavat tiedot. - alin ikäraja 21 vuotta. on suoritettu 1-luokan sukeltajantodistus. toiminut kerhokouluttajana tai apukou 1uttajana. suorittanut käytännön ja teorian opetusnäytteet joihin liittyy myös avovesikoulut.us. Sukelluskouluttajan valinta ja tenttaaminen: tentin vastaanottaa 2 luokkatarkastajaa, joista toinen "vieras" tai sukellusneuvoston jäsen kouluttajan nimeää SUSL: n koulutusjaos neuvostolla on veto-oikeus

Liiton luokkatarkastajat Tehtävä: toimia sukelluskurssin teoria- ja Pori 1. Rönnholm Gustaf sukellusopettajana Turku 2. Kallionpää Juhani ottaa vastaan kerhokouluttajan tenTampere 3. Kivikoski Heikki tit Hämeenlinna 4. Ansalahti Rainer suorittaa snorkkeli- ja PM-Iuokan Turku 5. Koskinen Hannu suoritusten vastaanottoja Lahti 6. Puhakka Pentti toimia sukellusvanhimpana Helsinki 7. Alopaeus Harry Hanko Yleistä: 8. Lindström Ulf sitouduttava suorittamaan koulutus Helsinki 9. Rosenius Henrik SUSL: n koulutusvaatimusten muPorvoo 10. Rosqvist Kaj Vaasa kaan. 1; Saranpää Pentti sukelluskouluHajalla on oikeus käyttää luokkatähtiensä lisäksi 2 luokkatähtien alla olevaa keltaista Sukellusneuvosto nauhaa joiden koko on 5x50mm Vaatimukset: sukelluskouluttajat kortistoidaan luokkatarkastaja, joka on hankkinut SUSL: n kouluttajakortistoon. tarpeellisen laajat tiedot käytännön ellei kahden vuoden aikana osallisja teorian opetuksesta. tu koulutustoimintaan, koulutushenkilö, joka omaa neuvoston työvaltuutus lakkaa ja tunnus on poishön liittyvillä aloilla tarvittavia tietettava. toja. Liiton sukelluskouluttajat merivoimien, merivartioston, palolaitoksen, ammattiliiton tai muun 1. Parn1a Antero Helsinki viranomaisen määräämä edustaja, 2. ·Puska Timo Helsinki jonka katsotaan olevan välttämätön 3. Laakso Altti Helsinki neuvoston työn kannalta. 4. Askola Raimo Lappeenranta 5. Mattila Pekka Lahti/Tampere Kaikkien näiden- henkilöiden on pystyttävä ottamaan osaa kansalliseen ja 6. Kaari Jarkko Upinniemi sukellustoiminkansainväliseen 7. Kallio Mauri Upinniemi taan. 8. Tötterström Ralf Helsinki 9. Vilhunen Matti Varkaus Sukellusneuvostoon valinta: 10. Aarnio Boris Porvoo Sukelh,Jsneuvosto tekee vuosikokouk11. Lindqvist Klas Porvoo sella esityksen uusista jäsenistä 12. Gustafsson Ulf-Erik Porvoo mikäli se katsoo tarpeelliseksi lisä13. Weckman C-M. Porvoo tä jäsenmäärää tai valita uusi jäsen 14. Hyvärinen Paavo Nurmes pois siirtyneen tilalle. Helsinki 15. Swansen Alf-Erik Sukellusneuvoston jäsenyydestä voi16. Hietamies Pekka Kouvola daan erottaa vain sukellusneuvos17. Kilkki Hannu Kouvola ton omalla päätöksellä. 18. Poutanen Kari Upinniemi Tehtävä: 19. Oksanen Toivo Upinniemi Liiton toiminnassa nämä henkilöt 20. Saari Heikki Upinniemi muodostavat neuvoston, jonka teh21. Korpinen Pentti Upinniemi tävänä on: sukelluskoulutuksen ohjaaminen ja Luokkatarkastaja valvonta Luokkatarkastajan vaatimukset: sukellustietouden kehityksen seutoiminut sukelluskouluttajana väraaminen hintään 5 vuotta valvoa luokkatarkastajien tasoa vähintään 26 vuotias vastaanottaa sukelluskouluttajien ottanut osaa aktiivisesti SUSL: n kokeita sukellus- ja koulutustoimintaan osallistua kansainväliseen sukelLuokkatarkastajan valinta: lustoimintaan valinnan suorittaa tuomaristo, joYleistä: hon kuuluu: 1 koulutusjaoston Sukellusneuvoston jäsen on oikeutettu edustaja, 1 sukellusneuvoston kantamaan tunnusta, joka on 4 tähedustaja, 1 luokkatarkastaja ja 1 suteä ja yksi leveä nauha (15x50 mm). kelluslääkäri (lääkäri voidaan korNauha on poistettava kun henkilö eroaa vata luokkatarkastajalla) sukell usneuvostosta. tuomaristo voi kutsua kokelaan kuultavaksi Sukellusneuvosto luokkatarkastajan nimittämisen suorittaa SUSL: n johtokunta Vallema Mauri Puheenjohtaja neuvostolla on veto-oikeus nimiLindfors Pekka Sihteeri tyksessä Lehtivuori Kalle Jäsenet Tehtävä: Likitalo Raimo ottaa vastaan PM-Iuokan kokeet Metsävuori Erkki ottaa vastaan 1-luokan kokeet Multamäki Seppo vahvistaa kerhokouluttaja nimitykRenvall Henrik set ja ilmoittaa ne kortistoitavaksi. Salmi Ilpo V.. toimii leireillä sukellusvanhimpana Veijalainen Atte valvoo alueensa kerhojen koulutusMerivoimien ed. Askola Jouko toimintaa Kaivo Mauno Palolaitosten ed. Lassila Paul Yleistä: Sukelt. Ammatti!. Laakso Matti Kuuluttava SUSL: n kuuluvaan kerhoon Luukela Eino ja seurattava alan kehitystä Sitouduttava suorittamaan koulutus Merivartiosto SUSL: n vaatimusten mukaan. Nyt on todettava että nämä "kouLuokkatarkastaja käyttää tunnuksena luttajaluokat" eivät mitään arvoniluokkatähtien lisäksi 3 kapeaa naumiä, ne ovat myös yksi sukeltamisen haa 5x50 mm. haara. Niille, jotka haluavat uhrata aiEllei kahden vuoden aikana osallistu kaansa toisten hyväksi, nämä ovat tieLiiton ohjaamaan sukellustoiminnä kehittyä ja saada irti enemmän hartaan, vastuutus lakkaa, ja tunnukrastuksestaan. set on poistettava. 17

Kort sammanfattning

Förbundets ordförande Henrik Rosenius nämner i sitt förord tili denna nya giv av vår välkända dykartidskrift att förbundets inträde i Finlands Riksidrottsförbund förpliktar oss tili bättre och klarare information. Den nya Urheilusukeltaja (Sportdykaren) tidningen skall ersätta förbundets cirkulär och samtidigt ge ett informativt ansikte utåt. 4-6 gånger om året skall tidningen utkomma och alla i förbundet (genom klubbarna) registrerade dykare får tidningen utan extra ersättning. Kontrollera således att Din adress är riktig och finns hos förbundet. Den svenska sammanfattningen kommer att bli mera omfattande då tidningen kommer in i sin dagliga rutin. På sid 3 ger Ora Patoharju ett sammandrag över grälet kring harpunfisket. Den kände dykaren Jacques Cousteau tar bestämt avstånd från harpunfisket och fördömmer speciellt tävlingarna. Han lämnar också världsförbundet CMAS i protest. På sid 5 finns ett referat från Dykarnas Världskonferens i London där dykarfisket var uppe tili diskussion. Man enades om att tillämpa det engelska förbundets nya regler som tillåter fisket men ger klara restrlktioner. Beträffande Cousteau kan i detta sammanhang nämnas att hans återval tili förbundets president aldrig varit påtänkt. Tili efterträdare valdes Jacques Dumas. På samma möte f1ck de nordiska länderna sitt 1-klass dykarbrev godkänt i internationella sammanhang. De nordiska länderna har nu två representanter i CMAS. På sid 4 redogör marinens representanter för Säkerhetsföreskrifter vid dykning, serien fortsätter. Detta är en fackartikel där vi rekommenderar att anlita tolk - detta kunde lämpligast ske på någon klubbafton el. dyl. Sid 6 redogörelse över tryckluftbehållarnas besiktning. Viktigast är att minnas: Flaskorna bör besiktigas var femte år. Då man köper nya behållare är det skäl att ty sig tili kända fabrikat. Var noga med luftens renhet! Sid 7 tävlingskalender. Sid 8 referat från dykardagarna i London. Talrika föredrag belyste dykningens utveckling. Referat från det Nordiska Sportdykarmötet i Köpenhamn. Sverige vill i samråd med det övriga Norden anordna världsmästerskap i undervattensorientering 1975. Tävlingarna skall bli i samfält Nordiskt regi 18

och förberedelserna har redan startat. Sid 9 om dykarsjukans skötsel. Vi rekommenderar tolk. Sid 10, 11 och 17 redogörelse över "dykarens väg", allt om dykarbevisen, skolningen och organisationen i korthet. Beträffande svensk översättning ber vi att de klubbar som inte kan reda sig med redan tlllställt materia! kontaktar förbu ndet. Sidorna 12 och 13. Redogörelse över sikten i våra kustvatten. Det finns i huvudsak två dåliga periodet för dykning. Den första på våren omkring maj då den "första vågen" plankton kulminerar och den andra i samband med den "andra vågen" på höstsidan i slutet av augusti. Tyvärr visar undersökningar att vår sommar över huvud taget ur siktsynpunkt är rätt dålig. Den klaraste tiden infaller under slutet av vintern· i februari-mars. Sidorna 14-15. Kolmonoxidförgiftning. Förhindrande, konstaterande och skötsel. Artikeln ger vid handen att andningsluften bör kontrolleras minutiöst. Redan mycket små mängder kolmonoxid "os" ger snabbt förgiftningssymptom och den dödliga dosen vid dykning är (jfr. gasernas deltryck) skrämmande låg. Sid 15. Kallelse tili årsmöte. Mötet hålles lördagen den 23. 2. 1974 med början kl. 13.00. Styrelsen sammanträder kl. 11.00. Plats: Riksidrottsförbundets hus (SVUL) Topeliusgatan 41 A. Helsingfors. Härom informeras klubbarna också närmare.

Pohjoismaiden kokous Kööpenhaminassa

17-18. 11. 1973 Urheilupuolella käsiteltiin: Todettiin että Itä-Saksan valmistelemat kilpailusäännöt räpyläuintia ja laitesukellusta ajatellen ovat asialliset ja ne hyväksyttiin myös pohjoismaisiksi säännöiksi. Va-kalastuksen säännöt muutettiin siten että suurkilpailuissa tästä lähtien käytetään CMAS: n sääntöjä pääpiirteittäin. Suunnistuksessa tuli se muutos että K-luokka poistetaan ainakin PM-kilpailuista. Todettiin että kansainväliset säännöt M-ratoineen ja ilman parisuunnistusta (valitettavasti) ovat voimakkaasti tulossa. Päätettiin kuitenkin toistaiseksi pitää myöskin parisuunnistus pohjoismaiden kilpailuissa. Uppopallon säännöt pyritään saamaan kansainvälisiksi. Päätettiin että Tanska ja ~uotsi hoitavat asian eteen: päin. Valmistetaan luettelo PM-ennätyksistä. Materiaali kootaan seuraavaan kokoukseen. Ruotsi on halukas järjestämään MMkisat VA-suunnistuksessa 1975 mutta halusi että kilpailuista tehdään Pohjoismaiset. Koska Ruotsi ottaa suurimman osan kustannuksista niskoilleen tulee muiden maiden osanotto verrattain halvaksi. Päätettiin tutkia asia pian. (Suomen vastaus on myönte.inen). HR

REGULAATTORIT KUNTOON! Helmi-maaliskuun aikana saat meiltä ILMAISEN HUOLTOTYÖN.

FINN-SUIT Pajalahdentie 9

00200 Helsinki 20 Puh. 622 358

BARAFLEX va-kotelo YASHICAMat 6x6 kameralla. Salama synk. liitin. Lisävarust. Hinta: 700,- mk tied. puh. 90-627770

RUOTSIIN SUKELTAMAAN Järjestämme sukellusmatkoja Ruotsiin. Ota yhteys ja varaa paikkasi.

FINN-SUIT

PRINTACO Sukeltajain paino Puh 90-625 844

Pajalahdentie 9 00200 Helsinki 20 Puh. 622 358

sinulle joka otat sukelluksen v f<ava ·ti! ~ -xX:W:t;::.,-%~:VA:: ) 0 _\:u-. :·~·: .· :{Jf.F:· :~~::~~·*'"··

Sukeltajalevy tai lippu tarkoittaa:

ELT

V ~!!!SS~, -

<eP Pysäytä potkuri tai hiljennä vauhtia ja pysyttele kaukana Ystävällisin terveisin vesil/äliikkujille Suomen Urhei/usukeltajain Liitto r.y.

Kokkola

1974 Keski - Poh janma an Ki rjapa ino Oy