Urheilusukeltaja 1973 15

u

Sukeltajalevy tai lippu tarkoittaa:

1973 N:o 15

••

SUKEL AJA V DESSA. Pysäytä . potkuri tai h l·en ä va

ia ja pysyttele kaukana

Ystävällisin terveisin vesilläliilckujille Suomen UrheHusukeltajain Liitto r.y.

""eilusukelfaja

1973 N:o 15

Päätoimittaja:

Antti Saarnio Jalmarintie 2 A 24 puh. 466 660

Taitto:

Pirkko Saarnio

Kansi kuva:

Olli Henttonen

URHEILUSUKELTAJAT RY 15 V. Urheilusukeltajat ry. , maamme vanhin ja suurin toimiva sukelluskerho ttiytttiei teinei vuonna 15 vuotta. 1tse sukellusta on maassamme harrastettu jo kauemminkin.

Laivaston aselajina sukellus on vanhempi, puhumattakaan työsukelluksesta. Harrastelijamoisen ja suuren yleisön saatavilla olevan kevytsukelluksen historia alkaa kuitenkin vuodesta 1956.

Seuraavana vuonna, siis 57 perustettiin ja rekisteröitiin nykyinen Urheilusukeltajat r. y., aluksi Sammakkokerho-n im isenei. Nimi vaihtui pian Barracudaksi ja vuodesta -59 nimi on ollut nykyinen.

Alkuvuosina kerho oli Urheilusukeltajain liiton ainoana jeisenkerhona keiyteinnössti sama kuin liitto.

MytShemmin sukelluksen yleistyessei liiton jeisenkerhomeieirei on kasvanut huomattavasti ja asioista ptititteiviei on siis tullut muitakin.

MytSs Urheilusukeltajat on kasvanut - varsinkin parina viime vuotena - niin ettti jeisenmeitireimme on liiton muihin yli 40 jtisenkerhoon verrattuna leihes puolet.

2

Alkuaikoina jtiseniti oli veihein siiteikin huolimatta, ettei kerhomme on aina ollut ns. avoin kerho.

Tuolloin toiminta oli luonnollisesti vtihtiisempCiei mutta toisaalta paljon aktiivisempaa. Nykyinen suuri jeisenmeieirei ei neiytei tuoneen tullessaan niin suurta aktiivisten meieireiei kuin olisi toivottavaa.

Suuri jeisenmeieirei tuo tu! lessaan paljon menoja, jopa enemmein kuin tuloja, sillei avoin kerho ei voi piteiei kovin korkeita jeisenmaksuja. Vaurastumistakin on kuitenkin veihitellen tapahtunut.

Kaluston, varsinkin veneiden osalta historia on mielenkiintoinen, mutta pitkei. Palaamme siihen joskus myöhemmin.

Omasta puolestani toivon 15vuotiaalle jatkuvaa menestystti ja paljon antoisia sukellusvuosia.

Kaikkien jeisenten yhteisellti tytSpanoksella peieisemme varmasti siihen, ettei meillei on toimiva ia aktiivinen kerho, johon todella kannattaa kuulua.

MITÄ MEISTÄ JA MEILLE Kl RJOITETAAN

Urheilusukellus on suurimman osan Suomessa ku luneista 15 vuodesta ollut harvojen ja hullujen harrastus mutta kun vihdoin olemme vakiinnuttamassa asemaamme virallisella taho Ilo, alkavat ju Ikiset tiedotusveilineet olla kiinnostuneita myös sukelluksesta. Kun 'pinnanyliselle' maailmalleosissa ei ole kovin paljon neihtäveiä, leihtee lehdistö mielellään paisuttelemaan meidein harrastuksemme timanttihetkiä yleistäen ne koko sukelluksen tuntomerkeiksi.

Tämä tyyli, kovat kaverit, kurvikkaat pimut ja (löyteimättömeit) aarteet uppoavat luonno II isesti kansaan ja tuovat paljon uutta veikeä sekä rekisteröityjen ettei rekisteröimättömien urheilusukeltajien piiriin, mut , todellisten merisukellusten raadannan ja kantamisen jälkeen ei näistä alokkaista monikaan pysy mukana.

Tuoreimpia on Lehtimiesten VIP'in elokuun reportaasi: "Jos kultaa kaivanet ei maamme ole ihan niin köyhei kuin mitä lauluissa sanotaan. Onhan jossain Turun aluevesillei, Borstön saaren lähistöllä pohjamutiin hautautuneena Venäjän keisarinna Katariina Suurelle korulastia kuljettanut aarreloiva teiynnä mittaomattornia kalleuksia. Neljäkymmentäkaksi met-

riä syvei llä lepäävästä kajuutin hylystä on jo saatu kuiville kultakelloja ja jaderasioita."

Helsingin Yliopiston ja Meriarkeologisen toimiston yhdessä jeirjesteim ien Meriarkeologian peruskurssi en avajaisissa huhtikuussa 1971 silloinen vt. valtionarkeologi Luho mainitsi Suomen meriarkeologian tulleen perustetuksi uuden Muinaismuistolain myötä 1963 ja museon asessori Tamminen sanoi meriarkeologian mainitun Kansallismuseossa vasta vuonna 1967.

En siinä samassa tilaisuudessa voinut vuosi lukuja tarkistamatta suoraan vastata näihin veiitteisiin, mutta tein sen seuraavan päivän Iuentoni yhteydessei: "- Vuosina 1933-38 kypäräsukeltajat nostivat paikallisen museon toimeksiannosta tykkejei ja tammea Kotkan edustalta, luu 1tavasti Mariosta.

- 1935 Kansallismuseo osallistui Ku 1taka 1eerin "pe lastusretk ikuntaan" palkaten siihen kypCiräsukeitajan, 1948 merenmittaajat löysivat Nikolain, josta seuraavina vuosina nostettiin tykkien lasäksi vaikka m itei, 1952 ensi kerran kevytsukeltaja Koivusalo tutki Littan kaleereja, - 1957 vastaperustettu Suomen Ur-

~ ~{_)..CL;~ Antti Saarnio

3

heilusukeltajain liitto piti ensimmäisen meriarkeologisen pikakurssin Ruotsinsalmessa, - 1961 alkoi Operaatio Ruotsinsalmi tri. Cleve puheenjohtajana, - 1962 oli Ruotsinsalmessa jo kaksi sukeltaja-tutkijaa museon palkka! istoi Ilo, - samana vuonna nosti Bojner Borstösta kultaa ja hopeaa sekä rubiineja Museolle, - samana vuonna lähetti Suomen Urheilusukeltajain Liitto maailmalle raporttinsa meidän tutki muksistamme, jonka raportin ansiosta Suomi siitä alkaen on laskettu meriarkeologian kärkimaihin.

Onko asiaan innostuneiden amatöörien vika se, että museota eiakuvuosina saatu pyynnöstä huo Ii matto kirveelläkään mukaan, vaan me saimme törppöi llä hylyissä oman päämme mukaan, ilman tiedemiesten neuvoja ja tuhota sen, mikä tuhottavissa o Ii? Fregatti Nikolaista Ruotsinsalmessa, meidän 'rakkaimmasta' hylystämme on vihdoin ilmestynyt tieteellinen raportti. Meriarkeologian toimiston johtaja, fil.maist. Christoffer H. Ericsson kirjoittaa kansainvälisesti tunnetuimmassa, amerikkalaisessa 'Archaeology '-lehdessä Nikolain löytämisestä 1948 ja sitä seuraoneista toimenpiteistä seuraavasti :x "Sanomalehdet uhrasivat jonkin aikaa valtavasti palstatilaa, mutta luopuivat asiasta pian.

xA Sunken Russian Frigate, Archaeology 25 (1972) 3

4

Tiedemiehet eivätolleet ki innostuneita, ei myöskään Muinaistieteellinen Toimikunta, sillä merihistoria ei ollut muodissa tuohon aikaan •..

Paikalliset amatöörit, muinaistutkj jat, jotka luottivat vain talonpoikaisjärkeen ja joilta puuttui arkeologisten tutkimusmenetelmien tuntemus, ryöstivät tunnistamatonta hylkyä. (Raskas)sukeltajat kirjaimellisesti turmelivat perinpohjin huomattavan hyvin söi lyneen hylyn: kannet murrettiin, keulapokka hävitettiin, kiinnostavat osat yksinkertaisesti leikattiin irti ja raskaat 24-naulaiset tykit lavetteineen nostettiin si Itään. Puiset osat jätettiin kuivumaan ja tuhoutumaan. Työ oli improvisoitua, sillä henkilökuntaa ei ollut puuja rautaesineiden konservointiin.

Valitettavasti ei muistiinpanoja tehty; havaintoja hylystä t'öytäm isti lassa ei o Ie kirjattu. Kahdeksannentoista vuosisadan frekatti, erityisen arvokas laivamonumentti, hakattiin korjaamattomasti palasiksi. lrtoesineitä ja rungon osia ei koskaan käsitelty oikealla tavalla eikä niitä valokuvattu tai piirretty.

Kaikki materiaali vain varastoitiin ja sitten unohdettiin. Lopuksi saksalaiset pelastajat ilmestyivät näyttämölle. Saksalainen i lmatorjuntaristeilijä Niobe, joka oli uponnut 1944 venäläisten torpeedohyökkäyksessä, paloiteltiin ja nostettiin romuksi. Työjoukko lupasi paika·llisille muinaistutkijoille nostaa Nikolain ja kiinnitti vaijerin laivan keulaan- ainoana tuloksena tämän vielä säilyneen hienon puu-

Suuren maailman tuttava -Suunto Oy Suomestavalmistaa kompasseja sukeltajille myös Australiaan ja USA:han.

Tämä sukelluskompassi - Suunnon SK-4 .on juuri se, joka mm. USA:n urheilusukeltajien käytössä on nykyisin hyvin suosittu.

Se on korroosiota kestävää mustaksi eloksoitua kevytmetallia . Kompassin its.e valaisevat selvät merkit ovat myös pimeässä hyvin luettavissa.

SK-4:n paineenkestävyys on todettu aina 5 kilometrin syvyydessä saakka .

Eikä suolaisinkaan vesi pääse turmelemaan tätä täydellistä sukelluskompassia, koska se rei'itysjärjestelmänsä ansiosta voidaan läpeensä huuhtoa puhtaaksi merisuolasta.

Sukelluskompassi SK-4 voidaan joko kiinnittää ranteeseen tai suunnistamista varten - kestävään valkoiseen suunnistuslevyyn .

Sukeltaessanne Suunnon SK-4 mukananne suunnistatte maailmankuulun Suunta-tarkkuuden turvin.

sepäntaidonnäytteen tuhoaminen.

Tässä loppuu amatöörimäisten yritysten ja erehdysten synkkä historia. Yksi maailman hienoimmista vedenalaisista kohteista oli peruuttamattomasti pilattu. Työn olivat tehneet kaupungin satamaviranomais-ten sukeltajat, jotka työskentelivät siellä joutohetkinään. Määrärahoja arkeologiseen tutkimukseen ei ollut, ei myöskään minkäänlaisia lahjoitusvaroja heidän käyttöönsä • 11 Kovaa tekstiti, muistettakoon, että Winterbäck & Co, ainakin näin jälkeenpäin arvostellen, toimivat joka tapauksessa hyvässä uskossa. Vasta Nikolain talletettujen jäännösten siirto avotaivaan alle Varissaaren "museokeskusta 11 suunn i te 1taessa suunnitellessa saattaa tuntua tahalliselta heitteillejätöltä.

Sukellustoiminnan päästessä vauhtiin säädettiin 1963 uusi Muinaismuistolaki, jossa hylkypaikat rauhoitettiin ja niistä tehdyt löydöt laskettiin ilman korvausta kuuluviksi Museolle. Tämä tilanne herättää jatkuvasti hämmästystä ulkopuolisi IIe siitä kerrottaessa ja monen sukelluspalaverin - ainakin vaimennettu puheenaihe on ollut tämä sama lainkohta.

UNESCO, YK:n opetus--, tiede- ja kulttuurijärjestö on kokouksessaan 1968 hyväksynyt joukon suosituksia uhattujen kulttuuriaarteiden pelastamiseksi. Lueteltuaan pitkän joukon periaatteellisia ja käytännöllisiä, lainsäädännöllisiä sekä taloudellisia keinoja näiden aarteiden säilyttämiseksi UNESCO esittää palkkioista seuraavan suosituksen: 11 Jäsenvaltioiden tu Iee rohkaista yksityisiä, yhdistyksiä ja kunnalli-

6

sia viranomaisia ottamaan osaa ku lttuuriaarteiden söi lytys- ja pelastusoperaatioihin. kun nämä aarteet ovat yleisten tai yksityisten töiden uhkaam ina. Tähän johtaviin toimenpiteisiin kuuluisi: Ylimääräiset palkkiot henkilöi IIe, jotka ilmoittavat tai luovuttavat kätkössä olleita arkeologisia löytöjä; Palkkioita tai kunniakirjoja, mitalleja tai muunlaisia tunnustuksia henki löi IIe - myöskin vaikka he kuuluisivat valtion viranomaisiin - yhdistyksi IIe, instituuteille tai kunnan viranomaisille., jotka ovat toteuttaneet huomattavia yksityisten tai julkisten töitten uhkaomien kulttuuriaarteiden säilytysja pelastusprojekteja. 11 Hylkytutkimus on Muinaismuistolain mukaan kielletty Suomen aluevesillä ellei Museoviraston Meriarkeologinen toimisto ole antanut siihen lupaa. Järjestäytyneet urheilusukeltajat ovat luoneet hyvät suhteet viranomaisiin ja toimivat hylkyrintamalla täydessä yhteistyössä Meriarkeologisen toimiston kanssa. Löytöpalkkioiden o"lemattomuus on kuitenkin esteenä ulkopuolisten mahdollisesti sattumalta tekemien hylkylöytöjen ilmoittamiselle ja agenttifilmien ja ajanvietelehdistön luoma kuva merenpohjalla löytäjiään odottavista aarteista on johtamassa "villit" sukeltajat hylkyrosvojen joukkoon.

Jos emme me keskinäisellä sukelluskuri Ilo pysty estämään tätä kehitysrå, tulee kaikki sukellus tulevaisuudessa viranomaisen luvan varoiseksi toiminnaksi. Tätähän me emme haluaisi.

KERHON TOIMINNASTA

Kerhomme hallinto-organisaatio koostuu kolmesta erikoisjaoksesta. Ne,. ovat: koulutusjaos, venejaos ja yleisjaos. Käsittelemme jokaisen toimintaa ja tulevaisuudensuunni telmia erikseen.

Koulutusjaos Koulutusjaos järjesttiö koulutuskursseja. Nöistä tärkein on ns. peruskurssi. Ensimmäinen oli v.

-69, sen jälkeen niitä on ollut kaksi vuodessa. Uutuutena on lisäksi tullut ns. snorkkeliluokan 1. nappulakurssi, jolle mylSs nuoret innokkaat voivat tulla.

Kurssien taso on melko korkea ja sittt pyritaan jatkuvasti parantamaan. Tulevaisuudessa on kaavailtu pidetttivän mm. jatkokurssi meressä ja meriarkeologinen kurssi meressä. Asiaa on tt!itti ennen opiskeltu jo kuivalla maalla.

Tässä yhteydessti on huomautettava, että hyvänkään kurssin läpikäynyt ei vielä ole sukeltaja.

Kurssi luo vain perustan, jolle voi alkaa kehitttiä sukellustaitoaan.

Venejaos Venejaos kttsittelee kaikki veneen hankintaan, kttyttöön ja hoitoon liittyvöt asiat. Kerholla on ollut venetoimintaa jo vuodesta -59. Veneen nimi on aina ollut Röpylä. Nykyinen on Räpylti IV. Vasta nykyisellä veneellti on varsinaisesti ptlösty purjehtimaan.

Räpylällö on tehty joka viikon, loppu kaksi lyhyehköa sukellusretkeä, milloin säö on sen sallinut. Lisäksi vene on tietysti ollut mukana sukellusleireillö. Menoa on siis ollut. MenijlSittt sensijaan poljoista jttsenistti huolimatta on ollut "enempi vtthempi ".

Ensi kesttnti onkin tarkoitus, samalla, kun näitti retkitt jatketaan, parantaa iärjestelmtiti niin, ettti yhtt useampi pätisee mukaan.

RttpyllSiden käyttlS aiheuttaa mylSs menoja. Nöiden peittttmiseksi venettö on vuokrattu ulkopuolisille. Vuokraustoimintaa aiotaan jatkaa myös ensi kesttnö.

Periaatteena on kuitenkin se, etta vuokraustoiminta ei saa kohtuuttomasti haitata sukellustoimintaa.

Yleisjaos Yleisjaoksen toimialaan kuuluu ;kerhon muu toiminta. Yleisjaos järjesttiä kerhoillat (kerran kuussa, ei kesällä) ja muut ke~hon kokoontumiset. Kerhoiltojen ohjelman monipuolistaminen on ollut viime aikoina voimakkaasti esi II~L Olemmekin saaneet jo kuulla monta mielenkiintoista esitelmät! sukelluksen eri aloilta, sektt mm. fysiologian alalta.

Kerholla on oma hallivuoro YrjlSnkadun uimahallissa. Se hankittiin v. -'>9. Hallin köytlSn

7

hoitaa yleisiaos. Koska mm. kour lutuskurssit pid~tään tällä ainoalla vuorollamme, halli on liian ahdas. Useampien hallivuorojen saantia on jo yritetty monta kertaa, mutta tuntuu siltä kuin asioista päättävien mielestä sukeltaminen ei olisi urheilua.

Toivon mukaan tälläkin sektorilla on parempi tulevaisuus edessäpäin.

Yleisjaos hoitaa myös avovesikauden aikana meressä tapahtuvan toiminnah. Em. viikonloppuretkien lisäksi on menossa ns. operaatio Vallisaari. Museon ja kerhon yhteistyönä tutkitaan Vallisaaren vanha ankkuripaikka.

Kerhon kilpailutoiminta kuuluu myös yleisjaokselle. Lajeja ovat mm. harppuunakalastus sekä vedenalainen suunnistus ja valokuvaus. Näiden lajien harjoittelemista varten on pidetty esite1miä kerhoilloissa ja voidaan järjestää retkiä tarpeen mukaan.

Tässä selostettu ei ole kaikki, eikä se ole tarpeenkaan. Lisää toimintahaaroja luodaan aina kun tarvetta ilmenee. Jokainen uusi ehdotus on tervetullut. Kerhoa pyritään koko ojan kehittämään siten, että se palvelisi mahdollisimman monia.

HA & AS

VEDENALAINEN VALOKUVAUS Opi ensiksi sukeltamaan. Vesi on vieras elementti. Pohja on aina ohuemmon tai poksummon sedimenttikerroksen peitt(.imä, joka pienestäkin liikkeestä nousee pilvenä yll:Ss, ~eittäen valokuvattavan kohteen .• Voin se joka täydellisesti holl itse~ sukel tom is~n taidon, pystyy liikkumaan veden alla riittävän varovasti jo määrätietoisesti. Jo vasto-olkojien luonnollinen huolestuneisuus hengFssti pysymisestä tekee keskittymisen kuvaustehtävään liian vaikeaksi.

Veden ominaisuudet

EROTAT SEN JO KAUKAA, SOPII KUIN HANSKA KÄTEEN, ON HELPPO PUKEA! Tuhannet käyttäjät voivat kertoa Sinulle lukemattomista muista hyvistä ominaisuuksista ja RUBATEX takaa kestävyyden.

URSUK MÄRKÄPUKU nyt myös »PETIT»-kuvioinnilla.

Hinta vain 370,- (1/4") !!!

NYT PUVUISTA KAUSIALENNUS 111 Asiantuntijan puku RUBATEX neoprenesta.

Olemme muuttaneet, ja voimme palvella Teitä vieläkin paremmin.

- Poi ne kasvaa syvyyden mukaan paljon nopeammin kuin mihin me olemme "ilmomeressä "·tottuneet.

Pinnoll'ohon paine on 1 ot ., 10m. syvyydessti se on 2 ot. jo 20 m syvyydessä 3 at. Kaupalliset komerokotelot ja vesitiiviit kamerat rakennetaan yleensä kestämään painetta 60 m syvyydessti, siis 7 at., eli 7 kiloa neliösenttiä kohti. Sukeltajaliekaan ei voi fysiologisten vaarojen takia sen suurempaa syvyyttti suositella.

Mottona mahdollisimman lyhyet toimitusajat ja joustava palvelu. Lisätila teki myös mahdolliseksi laajentaa valikoimaamme.

Turtle ei ole meidän ainoa UUTUUTEMME. Ota yhteys, se kanattaa !!

URSUH 20100 TURKU 10 RAUHANKATU 5 PUH. 334 747

- Valo taittuu siirtyessti i lmosto veteen (indeksi 1, 33). Sen takia ' objektiivin ominaisuudet muuttuvat kun kamera lasketaan veteen, jo soma koskee ihmisen silmää.

Sukeltajailo on suora lasi naomorissoon, kameralla suora· Qo hiottu) lasi objektiivin edessä. Kummallekin ntiyttävät vedessti kohteet olevan 1/3 ltihempänä jo isompana kuin todellisuudessa.

(kots o kuvaa). Tämä voidaan korjata käyttämällä erikoislinssiä suoran lasin sijasta, mutta tämä on hyvin kallis ratkaisu.

Halvempaa on ottaa virhe huomioon asettamalla komeron etäisyysasteikko näennäiselle etäisyydelle - siis luotetaan silmän arviointiin niinkuin maan päällä.

Jos etäisyys mitataan mittokepillä, pannaan etäisyysasteikolle 4/4 kepin osoittomosto matkasta.

- Näkyvyys on varsinkin Suomen oloissa huonompi kuin ikinä sumussa maan päällä, mikä asettaa suuret rajoitukset vedenoloiselle kuvoukselle. On pakko mennä mahdollisimman lähelle kohdetta.

Ainoostoon jos kohde on erittäin pieni (levö\~ , simpukko, kolo), voidaan käyttää normaali- toi teleobjektiivia, muuten on laajakulmaobjektiivi ainoa ratkaisu. 24 x 36 kameroita varten lienee 20 - 28 mm sopivin pohtoväli.

-Vesi ei ole vtiritäntti. Puhdos vesi on sinerttivti, mutta plonktonit ym. hiukkaset voivat antaa vedelle viherttivän, ruskehtovon toi melkein minkti värisävyn tahansa. Värikuvauksessa voidaan suotimiilo osittain vaikuttaa värisävyyn.

Eniten vaikuttaa värisävyyn veden suodinteho. Absirotui hävittää punaisen osan valosta jo muutoman metrin syvyydessti, jo sitten keltaisen. Päivänvalossa otettu värikuvo yli 10m syvyydessä on voimakkaan sininen toi sinivihreti.

9

näennäinen sijainti

Kamerakotelo Useimmat kaupalliset kotelot ovat alumiinivalua tai akryylimuo.,ia. Metallikotelon suunnittelussa on huomioitava meriveden korroosiovaikutus, varsinkin kun käytetöön kahta eri metallia. Pahimpia yhdistelmiö on alumiini ja messinki. Akryyli, joka sopii ( riittävön paksuna ettei taivu) myös objektiivin eteen hienojen optisten ominaisuuksien vuoksi, on helppo työstöä ja liimata. lisäksi on eduksi että kotelo on läpinökyvö. Akryyli on kuitenkin melko haurasta, varsinkin kylmönä. Paksuudeksi suositellaan 9-12 mm. Säätöakselit tiivistetään 0-renkailla.

Kameran sisöönrakennettu etsin on yleensö veden alla kelvoton, koska kuvaajan silmä naamarin takia on liian kaukana kamerasta. Tukeva kehysetsin on parempi.

Kuva näyttää miten huomioidaan kameran vesikäytössä suppeampi kuvakulma. Kehyks.en keskipisteessö pi täö olla risti, ja taaempana olevan tähtäystapin kärki pitää näkyä ristin keskellä kuvatessa.

10

kuvauskohde

Peiliheijastuskamera on lähikuvia varten edullisin tyypp~, mikäli se on ilman pentaprismaa, niin että koko himmeälasi näkyy ylhäältä. Silloin voidaan noamarista ja kotelosta huolimatta nähdä etsinkuva kokonaan. Paras koko on 6x6, sillä vasta tämä koko antaa riittävän ison etsinkuvan vedenalaiseen käyttöön. Koko 2.dx36 on pienen etsinkuvan lisäksi sikäli epäedullinen, että on melkein mahdoton ottaa pystykuvia, sillä etsinkuva, joka on peilikuva, kääntyy ja pyörii aina päinvastoin kuin kameraa liikutetaan. Pitää kokeilla ennenkuin uskoo ja ymmärtää tämän ärsyttävän seikan.

Mikäli käytetään pentaprismakameraa, täytyy kotelon takaseinö olla niin lähellä etsinaukkoa kuin mahdollista, ja akryylilevy (tai lasi -ikkuna) niin ohut kuin turvallisuus sallii. Lisöksi pitää köyttää naamaria, jossa lasi on mahdollisimman lähellä kasvoja.

Silloin saattaa olla että pentaprismaetsimestäkin näkyy koko kuvakenttä.

Automaattivalotus, joka on jo vanha juttu kaitafilmikameroissa, alkaa olla yleinen myös ?4x36 kameroissa, jopa kalleimm issa pentaprismakameroissa. Vedenalaiselle kuvaajalle se on suuri valtti, koska se tekee erillisen valomittarin tarpeettomaksi, ja vähentää kotelossa tarvittavien läpivientien määrää. Kuvaajan ei torvi tse huolehtia muusta kuin etöisyyden mittaamisesta. Vali .. tettavasti huok e issa automaattikameroissa on kiinteä objektiivi, jonka polttoväli on aina pitemp>i kuin varsinaisten laajakulmaob.... jektiivien. Nykyään on onneksi tullut muotiin n. 40 mm objekt:iivi näissä huokeissa automaattikameroissa, ja paremminhan sillä tulee toimeen kuin 50 tai 55 mm objektiivilla, mikä on pentaprismakameroissa ns. normaal ioptiikka.

ristön yhtä valoisana, koska se automaattisesti säätäö vaiotuksen vakioksi. Kuvaajan on siis syytä muistaa, ettö mikäli kamerassa' on mahdollisuus säätöä valotusta, niin pitöä syvemmällä hiukan alivalottaa, esim. 1 aukkopykölö, tai, miköli se tapahtuu muuttamalla valittu filmiherkkyys, 3 ASA. Jos kameralla on taipumus alivalottaa, voi se johtua siitö, ettö CdS-valomittarit usein reagoivat yl iherkösti punaiselle valoi Ie, jota ei syvemmällö vedessä ole lainkaan.

Salamavalo Käytännöllisintä on sijoittaa paristo ja kondensaattori kotelon sisöän (kts. kaavaa). 2 pistoketta upotetaan tiiviisti kotelon seinetön . Lamppujohtoja ei tarvitse eristää vedestä, sillö n<:lin matalalla jännitteellä sähkt:Sö vuotaa veden kautta mitättömän vähön.

Pistokkeita ja lamppukontakteja voidellaan vaseliiniilo ja pidetään mahdollisimman puhtaina.

Fi lmauksessa on joskus muuten automatiikasta haittaakin: kun sukeltaa syvemmälle, on aivan luonnollista että alkaa hämärtää, mutta kamera toistaa aina ympä-

kuoren sisäpuolella

:t------..

ISOI'F

-----~~-------~!

r

.'

ko-aksiaalipistokkeen keskiö

)

fnn !

l

---·~__.....

kuoren u lkop

n~v

;

salama lamppuun

kameraan

t ko-aksiaalipistokkeen ulkorengas

-=-

maadotus koteloon (jos metollia)

11

Elektronisalamaa voidaan pitää tavalliselle harrastelijolle vähemmän sopivana suuremman koon, pienemmän tehon ja eristysvaikeuksi en takia.

Salamaa ei saa kiinnittää lähelle kameraa, sillä se valaisee voimakkaasti kameran edessä olevia hiukkasia vedessä. Sen pitää olla vähintäin 60 cm. pituisen varren päässä, ja selvästi kameran etupuolella. Käyttämällä riittävän syvää h'eijastinta voidaan mylSs välttää että valokiila valaisee objektiivin lähellä olevaa vettä. lähikuvissa pitää heijastinta kääntää kohteeseen päin.

Salamaiompuille tarkoitettua valotustaulukkoa voidaan pienin korjauksin käyttöä: yksi pykäiCI suurempi aukko aina, koska taulukko pötee sisäkuvauksessa missCI on huoneen vaaleat seinCit joka puolella, eikä niitä veden alla yleensä ole, ja sitten vielä yksi pykCI.lä, jos etäisyys lampusta kohteeseen on yli 2-3m (kirkkaassa vedessä). Erittäin kirkkaassa vedessö voi käyttöä salamaa vie-

lä suuremmalla etäisyydellä, jolloin aina yhtä pykälää suurempi aukko 3:a metriä kohti.

Suomessa on kuitenkin niin samea vesi, että tärkein nyrkkisääntlS on seuraava: jos näkyvyys on 4 m, voidaan salamaa käyttää korkeintaan metrin etäisyydellä.

Jos näkyvyys on 2 m, on siis salamaetäisyys korkeintaan 0,5 m.

Salamt.O valaisee hiukkaset kameran ja kohteen välissä, aiheuttaen hunnun, joka on voimakkaampi mitä kauempana kohde on.

Usein kuvaaja näkee kohteen selvösti, mutta salamakuvassa se häipyy huntuun tCiydellisesti.

Sameaan veteen siis tuskin kannattaa salamaa viedö.

Filmilaadut Värifi lmiö käytettäessä voi veden sinisuodinvaikutusta kompensoida kCiyttämällä esim. Kodakin CCR suodinsarjaa. Arvioidaan ensiksi valon matka, eli syvyys+ etöisyys kamerasta kohteeseen. Tämä matka nimittäin mCiärää sinisyyden. Suotimet on numeroitu 5, 10, 20, 40.

A

--- -- --•C CD=%AB

--13

ulkopuolinen säätöruuvi

säätövipu kameraan l/4" ruostumaton terästanko

teloon. Lasinen stiilykepurkki kelpaa, jos kierrekansi tiivistC:iC:i hyvin. ErC:iC:it mittarit reagoivat herkemmin punaiselle kuin siniselle valolle: tuloksena veden alla alivaiotetut kuvat. Syytti on siis ottaa koekuvia ennenkuin mittariin voi luottaa. Sama koskee muuten salaman ja suotimien ktiyttl:SC:i: - pitC:iC:i huolella kokeilla ennenkuin voi olla varma tuloksesta.

Kirkkaassa vedessti - ntikyvyys yli 10m - voi valottaa seuraavan taulukon mukaan.

lukkorengas

Jokaista metriti kohti tulee suodintiheyttC:i 10 listiti, siis esim.

5m valomatkalla CClOR + CC40R. Syvemmtillti kuin n. 6 m on syytti ktiyttC:iC:i salamaa tai sitten antaa tulla siniseksi, sillti yhti tummemman punasuotimen ltipC:iisemC:i valo ei enöC:i rii tC:i kuvaukseen.

KC:iytC:inn~ssC:i neuvoisin asentamaan kameran eteen kaikkia syvyyksiti varten yhden ja saman suotimen, esim. CC20R, ja ktiyttC:imC:iC:in yli 6 m syvyydessti listiksi salamaa.

Jos vesi vivahtaa enemmC:in vi hreöC:in kuin siniseen, on syytti köyttC:iC:i CCM- suodinta (magental

VC:irifilmi aiheuttaa joskus iktiviti yllötyksiö. Koneella tehdyt ns. suurkopiot saavat herkC:isti punaisen sC:ivyn varjoissa, koska automaattisesti to.imiva kone yrittC:iC:i kompensoida valokohdissa esiintyvC:iC:i voimakasta sinisyyttti.

HyvC:iö tulosta ei silloin saa muutoin kuin tilaamalla kopiot ktisity~nti 14

korkeampaan hintaan.

VC:iridiafilmi antaa varmemmm tyydyttC:iviC:i kuvia, jos valotus on vain oikea. Heikossa valossa voi Kodakin EH (High Speed) filmiti alivalottaa iopa 2 aukko-; pyktiltiti, jos laboratorio suorittaa vastaavan ylikehityksen.

Esim. Diastudio tekee tC:imC:in palveluksen kohtuullista listivelotusta vastaan.

Musta-valkoista fitmiti on vieIC:i helpompi alivalottaa ja ylikehittC:iC:i. RiittC:ivC:in kontrastin saamiseksi on syytti aina valottaa niukasti ja kehittC:iC:i runsaasti. Kodak Tri X on parhaita filmejti vedenalaiseen ktiyttts~n.

Valotus liman valomittaria tuskin voi tulla toimeen veden alla vaihtelevien olosuhteitten takia. Ellei se ole sisC:iC:inrakennettu kameraan, voidaan se sijoittaa koteloon kameran viereen, tai erilliseen ko-

TAULUKKO Suomen oloja varten on mahdotonta laatia luotettavaa taulukkoa, sillti olosuhteet vaihtelevat liian paljon. Henkil~koh­ taisesta kokemuksesta sanoisin, ettei edullisissa tapauksissa aukolla 2 tulee toimeen 10- 15m syvyydessti, syvemmti llti on pakko ktiyttC:iC:i salamaa.

edessti, ei seltin puolella. Milloin mahdollista pitC:i<:l kevyesti rC:ipyltsillti nojata pohjaan tai muuten saada tukea.

Kauniita ajoja voi suorittaa, esim. jyrkkiti rinteitC:i yl& ja alas, tai kaloja seuraten, mutta sitC:i varten ttiytyy varustaa kamera isopintaisella siivellti. Jos kamera on ylipainoinen on syytti tehdti siipi puusta niin, ettö sen antama noste tekee yhdistelmtin nollapainoiseksi vedess<:l.

Kaikissa kaitafilmikameroissa on nykytitin automaattivalotus, m ikti tekee ktiyt~n helpoksi.

Jos hankkii kameran nimenomaan vedenalaista ktiytt6C:i varten on ltihinnC:i otettava huomioon, ettei mahdollisimman laaja kuvakulma on arvokkain ominaisuus. Jos kamerassa on zoom-obj ektiivi on siis lyhin polttovöli oltava mahdollisimman lyhyt, zoom-asteikon pitktiti pC:iC:itti ei voi veden alla ktiyttöC:i lainkaan.

Per Olov Jansson Kai tafi lmaus Vedenalainen filmi vie katsojan outoon maailmaan, missti orientoituminen kestC:iC:i kauemmin kuin maan ptitillti. Sentakia pitC:iC:i ottaa paljon pitempiti kuvia kuin maan ptitillti: - 15 sek. lienee keskimC:iC:irin sopiva aika. Harrastelija-filmaajan yleisin virhe maan ptitiiiC:i on se, ettei kamera liikkuu liian paljon, ja ttimti våara on vieiC:i suurempi veden alla.

Sukeltajan tasapainotus tC:iytyy olla huolella suoritettu, mieluummin hieman ylipainoinen ja painot

Tietoja sekC:i piirroksia on lainattu Kodakin "Data Sheet"kokoelmasta, Data Sheet GN - 12, lssue D

15

Omega tiiviisti mukana Operaatio Januksen sukeltajat tekivät maailmanennätyksen työskentelemällä kahdeksan vuorokautta meren pohjalla 250 metrin syvyydessä Ajaccio-lahdella. Heidän rannekeHonsa olivat nimeltään Omega Seamaster 600 Professional.

Kun komentaja Cousteau tarvitsi kelloa kokeisiinsa, joissa testattiin ihmisen kykyä työskenneJlä 500 metrin syvyydessä, valitsi hänkin Omega Seamaster 600 sukeltajankellon.

NASA valitsi tiukkojen vertailevien testien perusteella astronauteille virallisen avaruuskellon. Ainoa kello, joka läpäisi ehjänä nämä vaativat tulikokeet, oli nimeltään Omega Speedmaster. Ensimmäinen kuussa pidetty kello.

Speedmaster on vakiovarusteenajokaisella astronautilla avaruudessa. Omega Speedmaster on maailman kokenein astronautti: viisi kuumatkaa ja 44 avaruuslentoa .

Todellakin; jokaista vaativaa ja vaarallista ammattia sekä urheilua varten on olemassa oma Omega. Kello, joka on testattu tiukemmissa olosuhteissa kuin mihin se käytössä koskaan joutuu. Esimerkiksi jokainen Omega sukeltajankello testataan olosuhteissa, jotka vastaavat hyppyä valtameren syvyydestä kaksinkertaisesti Mt. Everestin huipun korkeudelle.

Kun joku urheilija pystyy tähän suoritukseen, tulemme tiukentamaan testiarvoja jälleen entisestäänkin.

Omega Seamaster 600 sukeltajankello testataan kaasukammiossa heliumilla. Heliumkaasun molekyylit ovat veden molekyylejä pienempiä. Siksi heliumkaasu pystyy tunkeutumaan sinnekin minne vesi ei pääse. Siis : jos kello on kaasutiivis on kello todella vesitiivis.

Kaasutestauksemme on osoittanut, että Seamaster 600 on sata kertaa vesitiiviimpi kuin Apollo avaruusalus.

Koska sukeltajille sekunnitkin ovat ratkaisevia, sijoitimme supertiiviisiin kellonkuoriin kaliiperi 1000 koneiston. Tietokoneen suunnitteleman korkeajaksoisen ja kestävän tarkkuuskoneiston .

Omega vesitiiviitten kellojen malleissa on valinnan varaa. Jos harrastuksiin ne kuuluu aarteenetsintä merenpohjalla, valitkaa itsellenne luotettava Omega sukeltajankello . Jos ystävänne tekee mielellään iltakävelyjä vesisateessa, riittää hänelle _jokin sirompi vesitiivis Omega.

Tulkaa valtuutettuun Omega asiantuntijaliikkeeseen tutustumaan vesitiiviiseen Omegaan. Kokeilkaa miltä vesitiivis Omega näyttää Teidän ranteessanne.

1

0 OMEGA

---

'\\

\ \

\ \

~

KEHITYKSEN MYÖTÄ KOHTI TURVALLISEMPAA SUKELLUSTA

Kehittyvintl eliöintl nousimme hamassa menneisyydesstl merien syvyyksisttl maan pinnalle, ktlveleviksi, ilmaa hengitttlviksi olennoiksi. Kehityksemme nykyvaiheessa, jolloin olemme ylikansoittamassa maapalloa, olemme uudestaan pitktliJe kehittyneentl rotuno, uudelleen tekniikan avulla voitoittamassa takaisin merta elinymptlristöntl. Kasvaako meille "aquanauteille" suomut ja kidukset - tuskin ainakaan muutaman miljoonan vuoden sistllltl. Mutta uteliaisuutemme kannustamana kekselitlisyytemme on jo laboratorioasteella tekemtlsstl meisttl puolikaloja, jolloin tulisimme su ke 1taessamm e heng i tttlmtltln vetttl.

Miten paljon siedtlmme, herkkintl, helposti murtuvina eliöintl kylmtlsstl, eptlysttlvtlllisesstl elimistöllemme vieraassa meren syvyydesstl. Fysiologinen tutkimus ja sen saavutukset ovat kehittyvtln syvtlmeritekniikan ohella tehneet eltlmtln veden alla suhteellisen siedetttlvtlksi. Varsinkin 60-luku muodostui aquanaittikunnan synnylle merkitttlvtlksi vuosikymmeneksi. Ktlytiin aikaisemmin huomattavasti suuremmissa syvyyksisstl, joissa viivyttiin jopa viikkoja.

Rotta ltlhetettiin yli 1000 metrin syvyyteen ja tuotiin sielttl eltlvtlntl, joskin hieman "kanttisen tuntuisana" takaisin.

18

Mikä on sitten nykyhetken pyrkimysten tavoite?

Puolustusjtlrjestelmien kehittäntl olisi kyseesstl ehktl vedenalaisten raketti- tai sukellusasemien rakentaminen. Teollisuus toivoo ptläsevänsä käsiksi valtaviin jo osittain tunnettuihin öljy- ja metalli löytöihin. Ravintomme tyydytttlmiseksi viljelttlisiin syvyyksissä ihmisille elinttlrkeitä valkuaisaineita peltojen ja kasvihuoneiden käydesstl r i i ttämä ttöm i ks i • Ä 1köön unohdettako sitä ryhmätl, jolla ehktl tässä vaiheessa ei ole selviä yllämainitun Ia i si a tavoitteita, mutta joka muodostaa meren valloittamisen todellisen kärkiryhmän; tutkijat ja seikkailijat.

Mitä tämä kaikki me.rkitsee meille tavallisille "mänttipäille"?

Sukellusloi tteemme ovat muuttuneet turvallisemmiksi. Sukellusfysiologian tiedon ja kokemuksen kasvaessa epävarmuuden tunteemme on väistymässä. Meren syvyyksistä on muodostumassa jossakin määrin mukava paikka sukeltajelle, jos niin sallitaan sanoa.

Mutta entäpä miten on tietämättömän, kokemattoman 11 kamikatse "-sukeltajan laita? Hänen, jolla on tuota uteliaisuuden kannustamaa vetoa sinne, jossa pienikin epäonnistuminen voi olla kohtalokas. Onneksi meillä ominaisuuksiemme joukossa on seik-

kailuhalumme vastapainoksi pelko, jonka myöttl taas jtlrki, tosin jtllkiktlteen, saattaa hertlttl.

Olipa kerran Jaska Jokunen, joka sen tempun oli päättänyt tehdä. Veti räpylät harkitusti ja 1kaan, asetti noamori n si lm i II e, astui rannalta veteen, haukkas"' syvään ilmaa, katseli lämpöistä aurinkoa, sinistä taivasta ja mukavantuntuista merta ••• ja vajosi syvyyksiin·. Hämtlryys ja täysin huurtunut naamarinlasi vähensi näkyvyyden melkein olemattomiin.

Korvissa syntyi ennen kokematon kipu kuin oltais . . päätä halkoisemassa. Silmät työntyivät silmäkuopista, ja pelko valtasi mielen. "Äiti, minne olen joutunutkaan?"

Minne tuo mielenkiintoinen isojen poikien maailma hävisikään?

Tuli eräs kaiken kokenut ja tietävä räpylöitten omistaja rannalle, oivalsi veljemme suuren hädtln ja rupesi kertomaan omituisia asioita ja kuulumisia sieltä syvyyksistä.

ovat pinnasta laskettuina ensimmtliset 5-7 metritl. Ttllltl painealueella tiivistyy tai laajenee kaasu absoluuttiselta mtltlrtllttltln eniten. Seurauksena virheellisesttl ktlytttlytym isesttl saattaa esim. syntytl puhjenneita, tulehtuneita ttlrykalvoja ja stlrkeviä kallononteloita, revenneittl keuhkoja ja suolia sekä hermostovaurioita.

Jaska kuunteli. Nousi miettiväisen näköisenä. Pani lippahatun päähtlnstl, veti saappaat jalkaansa, kiristi vyötään. Poimi varusteensa, kiitti ja lähti sukelluskursseille.

Tieto ja taito eikä rohkea mieli takaa sukel tajan terveyden ja hyvän harrastuksen jatkuvuuden.

Henrik Renvall

Jaska kuunteli ja hämmästeli miten ...•.

- ei tulisi oppia tuntemaan oma elimistö ennen kuin on mahdollista ymmärtää sen rajoitukset.

- happi, joka meille on niin välttämätön, saattaa sukeltaessa muuttua myrkylliseksi, tappavaksi kaasuksi.

- veremme todella voi ruveta kuohumaan, ei kiukusta, vaan liiallisen kaasun kerääntymisen johdosta kudoksiin.

- maailma syvyyksissä, ilman hassista tai LSD:tä, syvyyshumalan ansiosta, muuttuu toisinaan värikkääksi, riemu isoksi- hupipaikaksi, toisinaan karmeaksi, pelottavaksi, huutavaksi, vinkuvaksi kummitusmaai lmaksi.

- "vaaralliset metrit" sukeltajalle

19

URHEILUA

VA-SUUNNISTU KSEN RM Per-0 lof Jansson Pari viikkoa ennen kauden suurta voimanmittausta - PM-kilpailut Tanskassa, kävi maajoukkueemme Ansalahti- Viiala ja JanssonGodt Ruotsissa kenraaliharjoituksessa.

Växjön lähellä ovat Kronobergin linnarauniot suurenmoisessa järvimaisemassa. Sinne oli lähtö ja maa1i sijoitettu, ja pukeutum ishuone valtavan avotakan lämmittämä kiviholvi 1400-luvulta. Ruotsin ainoa toimiva höyrykonelaiva kulki järvellä, ja me asuttiin ns. kuninkaankartanossa, josta oli tehty kansanopisto.

Järjestäjät vakuuttivat, että rastit oli sijoitettu metrin tarkkuudella, mutta rohkenimme epäillä, sillä perjantai-iltana, kun Raiken Volvolla saavuimme, olivat rastit vielä rannassa.

Linna muurien päältä oli tavattoman upea näköala koko kilpailuradalle, ja siellä olikin väkeä paljon katsomassa. Voitiin heti parisuunnistuksen alussa todeta, että samea vesi, ehkä yhdessä h i ukon väärin sijoitettujen rastien kanssa, teki kilpailusta harvinai-

20

TULOKSET PARISUUNNISTUKSESTA

Sija Nimi

Kerho

Luokka Aika

l.

Ro 1f Johansson Egon Johansson

Borås SOK

X

0.41.58

0.41.58

2.

Kjell Wollin Athi U:Sfman

DK Triton

X

0.48.02

0.48.02

3.

Rainer Ansalahti Reijo Vifala

Ahveniston vesip. Fin.

X

0.49.19

0.49.19

4.

Bo Nilsson

Ängelholm SOK

X

0.49.30

0.49.30

X

0.54.34

0.54.34

Leif Nilsson

Chris saa huikat Prollen hopeapu Ilosta .

sen vaikean. Joka pari muni enemmän tai vähemmän, P. 0. Jansson Chris 6odt tällä kertaa enemmän.

Nelosrasti ei vaan tahtonut löytyä, eikä sopivaa kiintopistettä läheltä löytynyt. Hyvä kun ilma riitti sitten maali)n saakka. Kun suosikit Rolf ja Egon Johansson olivat nekin kauan kupanneet ennekuin nelonen ICSytyi, oli Raikella ja Reijolla loistava tilaisuus, menivät nopeammin kuin kukaan muu neloseen asti, mutta viitosella tuli pitkä etsintä, joten saivat tyytyä pronssiin.

5.

Tommy Hallengren CLAM Roger Linderkrantz

6.

Bo Hilding Sonny Hilding

DK Triton

X

0.45.04

7.

Geie Eriksen Rune Eriksen

Nep-un SDK

X

1.02.28

8.

Dan Berg Rosemarie Berg

Borås SOK

X

0.53.45

9.

Per-0 lof Jansson Christian Godt

Urhei lusuke 1 tajat Suomi

Sunnuntaina oli tarkkuussuunnistus.

Prolle Jansson lähti ensimmäisenä suomalaisena, meni muuten oikein hyvin, mutta 0 pistettä viime rastilla, missä järjestäjät olivat ilmeisesti ilmoittaneet matkan n. 15 m väärin. Chris (iodt sai Prollelta suunnistushärvelin käteen, teki tarkat korjaukset - 1/2 asteen tarkkuudella - saikin rasteilla 9, 9, 10 ja 10 pistettä, mutta viimeisellä rasti Ilo teki pienen Iaskuvirheen ja sai vain 5 pistettä.

Chris johti kauan kilpailua, mutta lopulta tulikin Sonny Hilding

X

1 . 11.53

Aikalisä

10 min

Tod. aika

0.55.04

1 .02 .28

10 min

1 .03 .45

1 . 11 . 53

Ruotsista maaliin vielä paremmilla pisteillä. Kaikki 4 suomalaista 15 parhaan joukossa 51 :stä kilpailijasta - ei mikään huono sijoitus. Luovutimme järjestäjille yhden Suunto OY:n lahjoittaman venekompassin, niinkuin teimme myC:Ss PM-kilpailujen yhteydessä, ja maanantaiaamuna palasimme kotimaata kohti. Vaikkemme tässä kilpailussa ruotsalaisia voittoneet, oli tämä kenraaliharjoitus tyydyttävä ja Chris Godt kohdalta erinomaisen onnistunut.

21

Sarja D Kaitafilmit, super8: 2 filmiä, 2 osallistujaa, molemmat Tanskasta.

Sorsa antaa Raikelle suusta suuhun Växjö:ssä

TARKKUUSSUUNNISTUKSEN TULOKSET:

3 Rolf Johansson

42

8 R. Ansa lahti

34 Ah"enJtct?n ves1pe o 33 Urh .suk

11 P-0 Jansson Sonny Hilding 2 Chris Godt

45

DK Triton

15 R.Viiala

43 Urh .suk

Borås SDK

Tuomareita oli kolme: Fotografiska Föreningen i Göteborg ln puheenjohtaja JanA. Lundberg, Victor Hasselblad AB:n valokuvaaja Jens Karlsson, Kristinebergs Zoologiska Station ln VA-valokuvaaja ja meribiologi Tomas Lundälv.

Tuomarit ~otso ivot, että kuv i,_ so oli liian vähän meren kasveja jo eläimiä. Kilpai Ii joiden tulisi myös opetella kopioimaan paremmin.

Kuvat olivat aivan liian usein harrnoita jo kontrasti oli heikko. Tekemällä kuvat huolellisemmin, ne saadaan mielenkiintoisemmiksi.

Usein oli myös vaikea nähdä, mitä kuvaaja oikeastaan oli halunnut saada kuvaan. Toivottavasti kilpaili-jat ottavat kritiikin oikealla tavalla, rakentavana kritiikkinä, jonka tarkoitus on, että erehdyksistä opitaan jo kehitytään valokuvaojina.

30 Ahveniston vesipedot

VA-VALOKUVAUKSEN PM Kilpailuun saapui 82 kuvaa ja 2 filmiä. Siis hieman vähemmän kuin viime vuonna. Myös osaanottajien määrä (22) oli pienempi. Kuvien taso vaihteli ja parhaita luokassaan olivat väridiot, joita ennenkin oli ollut eniten.

Kilpailussa oli 4 sarjaa: 22

Sarja A Mustavalkoiset kuvat: 24 kuvaa, 12 osallistujaa, 5 Tonskosto, 5 Ruotsista, 1 Norjasta jo 1 Suomesta.

Sarja B Väridiat: 45 kuvaa. 14 osallistujaa, 6 Tanskasta, 5 Ruotsista jo 3 Norjasta.

Sarja C Värikuvat: 12 kuvaa, 4 osallistujaa, kaikki Tanskasta.

Ensimmäinen palkinto Sarja A Mustavalkoiset kuvat

Ensimmäinen palkinto Sarja C Vöripaperikuvat

TULOKSET

A Mustavolkeot: Ensimmoinen palkinto nimimerkille 11Camero action" Henning Friis Andersen Ronders Sportdykker klub, Tanska.

Toinen jo kolmas palkinto nimimerkille 0207450219 K. Schroeder Tanska.

B Paperivärikuvat: Ensimmäinen palkinto meni samolle henkilölle, joko voitti mustavaikeiden kuvien toisen jo kolmannen palkinnon.

Toinen palkinto meni nimimerkille 11 Brondmond 11 1 joka on sama mies kuin nimimerkki "Comero oction 11 (mustavalkeiden 1 palkinto) Kolmannen parkinnon soi Sven Erik Jörgensen, Tanska.

Kunniamaininnan sai nimimerkki "Sjöanemonier". Valitettavasti kuva oU hieman suttuinen yhdestö kulmostoan, muutoin se olisi varmasti sijoittunut paremmin-. Ove Hejltoft Ronders, Tanska.

C Väridiot: Suurin osa (32) oli pienkuvia 6x6 koon 12:to vastaan.

Kävi myös ilmi, ettei voittaakseen tarvitse köyttöä 6x6 kokoa. Kaikki voittajat olivat pien-

23

ota ja vertaa ...

ARVEY'S SUPERFLEX KS200*

monen mielestä markkinoiden paras. • • N epto AL sukelluslaite *

Air Matic 300 regulaattorilla * * MÄRKAPUKU** PARASTA MITÄ RAHA VOIOSTAA

ON LAITE JOHON KANNATTAA TUTUSTUA ENNEN KUIN TEET PÄÄTÖKSESI, KOSKA SIINÄ ON KAIKKI HIENOUDET MUUNNETTAVASTA KANTOTELINEESTÄ VARAILMALAUKAISIJAAN.

* Mallit:

SUPERFLEX PUVUN EDUISTA VOIDAAN MAINITA:

e e e e e e

ANTI SLIP KÄVELYPOHJA-SUKAT BIG ZIP NIKKELIHOPEA VETOKETJU TWIST LOCK HAARALÄPPÄ-LUKOT KORKEA KAULUS, VELCRO LÄPPÄ JOUSTO-OMMELLUT SAUMAT ERITTÄIN KORKEA ERISTYSOMINAISUUS

* Kirkhill Rubber U.S.A. umpisolu neoprene/nylon ** Superflex vakiopukuja on neljää kokoa: - small, medium, large ja x-large (ja sopii) (Tilauksesta Nepto mittapukuja)

TEHTAANKATU 13, PUHELIN 627 770 00140 HELSINKI14

Pullot HE30 alumiini, työpaine 200 aty.

** ME regulaattori , virallisesti testattu ja hyväksytty 60 m käyttösyvyyteen (loistavin arvoin) sekä talvisukellukseen ilman jäätymissuojusta. Max. käyttöpaine 300 aty. 2 vuoden takuu.

(1973 Teitä patvelee uusi täysiautomaattinen paineilma-asema, 300 lit. min 240 aty. neljän pullon täyttörampflla. Kolmin:kelltainen ~man­ suodatus.)

SUOMESSA:

NEPTOSUB

AL 9 (1 x 9,4 lit.) Paino: n. 14 kg AL 14 (2 x 7 lit.) Paino: n. 20 kg AL 18 (2 x 9,4 lit.) Paino: n. 27 kg

OY AB

SUOMESSA:

EPTOSUB TEHTAANKATU 13, PUHELIN 627 770 00140 HELSINKI14

OY AB

1 vaihe

Suuri sisäänhengityskalvo

Ensimmäinen palkinto Sarja B Väridiat

ulospuhalluskalvo

painebalansoitu paineenaleniaja

kameraa. Monet kuvat o 1wat myös korkeatasoisia, mutta eräs asia tulisi muistaa myös diekuvien kohdalla. Niitäkin voi rajata. Tämä käy hyvin päinsä peittämällä kuvan reunoja mustalla teipillä.

Kunniamaininnan sai nimimerkki "Cylinderrossen ", Leif-Göran Hjelm, Dykarklubben Kraken, Ruotsi.

D-sarjassa ei jaettu palkintoja, koska tuomarit katsoivat, ettei kumpikaan filmi ollut laadullisesti riittävän hyvä •

Ensimmäinen palkinto: Nimimerkki STH, Tony Holm, Vanbergs Dykarsällskap, Ruotsi.

Toinen palkinto: Nimimerkki "Sjösterne 11 , Nils Aukon, Kristiansund Dykkerklubb, Norja.

Kolmas palkinto: Nimimerkki 137, sama mies, joka voitti paperivärikuvien kolmannen palkinnon.

Uusi 2-vaihe painebalansoitu regulaattori automaattisella varailmansäätäjällä. Tämä säätäjä joko lisää tai vähentää varailmanmäärän syvyyden mukaan täysin automaattisesti. Paineenalentaja on myös painebalansoitu ja jäätymissuojalla varustettu.

Annostin erittäin suurella sisäänhengityskaivolla antaa minimaalisen sisäänhengitysvastuksen. Myötävirtasysteemi takaa riittävän ilmansaannin ja hyvän hengitysmukavuuden.

Laadun takaa 5 vuoden takuu.

.Bo Brännhage Kilpailusihteeri Svenska Sportdykarförbundet, Valokuvaus jaos

+ 26

METEOR painebalansoitu 2-vaiheregulaattori

Varastoomme on saapunut myös muuta uutta korkealuokkaista tavaraa.

Käykää talossa, se kannattaa.

OY • AB

VA-SUUNNISTU KSEN PM TANSKASSA SUOMELLE VASUUNNISTUKSEN PM KULTA (Mutta tiukalla oli)

Si lkeborgin urheilusukeltajat olivat järjestäneet kerrossaan loistavasti tämän vuoden PMkisat 9- 10.9. Kutsu ajoissa, i lmoittautumiskoavakkeet ym. paperisota tip top. Muistaen PMkilpailut 5 vuotta a~kaisemmin Fredrikshavnissa, jolloin voimakas virta pilasi pikasuunnistuksen ja magneettiset hC::iiriöt (laivostosatamasso) tarkkuussuunnistuksen, epl::iilimme hiukan tanskalaisten kykyl::i organisoida vedenalaisen osan kilpailuista. Tulkoon heti sanotuksi, ettC::i sekin puoli hoidettiin niin hyvin kuin osattiin toivookin.

Matka sujui ystävC::imme SimoPekan ohjaamalla bussilla varsin rallimaisesti: se oli pikataivalta perille asti. Ostimme tarpeelliset "eväät" laivassa, nautimme osan pitkän matkan varrella ja saavuimme Silkeborgiin jo ennen puolta yötä. Nukuirnme hienossa hotellissa, aamulla ajettiin bussilla kilpailupaikalle ja valmistauduttiin pikasuunnistukseen.

Heikki Särmäntö johti tiedotustoimintao ja toimi joukkueenjohtajana. RadiopuheJim illa pidettiin yhteys maali- ja lähtöpaikan välillä ja yritetti'in antaa nieikäläisille hyödyllisiä tietoja radas-

ta. 8 miestä meillä oli vedessä, ja rannalla 14 innokasta supporteria.

Ensimmäinen tekijäpari oli no. 4, Rolf ja Egon Johansson, Ruotsin maajoukkueesta. Rainer Ansalahti ja ReijoViiala, meidl::in maajoukkueemme, lähtivC::it seuraavina ajamaan takoo. Heti pieni kommellus: unohtui ottoa rosti tunnus eka rasti lta, joko oli pinnallå merkitty oivan ltshtöpoikan tuntumdsso, joten tuntui tarpeettomalta käyttää siinC::i rostitunnusta ensinkC::iön. No, joka tapauksessa ntiimme rannalta miten Raike ja Reijo menivät hyväC::i voihtia kakkoseen, · palasivat kiireesti takaisin ykköseen, jo alottivat uudestaan, kun Johanssonien poiju jo kiiti kohti nelosrastia.

Mutta mitä nyt - Johonssonit IC::ihtivät aivan vC::iärään suuntaan, pysähtyivC::it, palasivat nelosta kohti, mutta ohi, ja joutuivat pitkään etsintC::iC::in. Raike ja Reijo saavuttivat, poijut olivat melkein yhdessä, meidl::in poikamme löysivät nelosen jo jättivät kilpailijat etsimäC::in edelleen. Kovaa vauhtia edelleen viitoseen, kuutoseen jo maaliin. Aika 24 min.

Kestäisikö se?

Seuraavana parina lähteneet Dan ja Rosemarie Berg ohittivat Mason ja Pekan ja sukelsivat nopeasti ja virheettömästi, loppuaika 23 min. eli minuutin paremmin kuin Raike ja Reijo. Siinl::i meni kulta pienen inhimillisen erehdyksen takia.

Pekka Heikkinen ja Keino Nummenpöl::i olivat seuraovat suomalaiset, joutuivat rasteja etsimäC::in, ja aikaa kului 51 min., mutta pääsivC::it maaliin ennekuin ilma loppui.

Viimeisten parien joukossa lähtivät meidän toinen moajoukkuueemme, Per Olov Jansson ja Christian Godt. Tiesivät että olisi vaikeaa lyödä Bergit laudalta. Edellytyksenä olisi täysin virheetön suunnistus. Edellisenä vuonna Oslossa Berg voitti, Prolle ja Peter Jansson 16 sek. pitemmäiiC::i ajalla toisena. MalmössC::i kansainvC::ilisissti kilpailuissa taas Peter ja Chris Godt voittivat Bergin 5:IIC::i minuutilla.

Olisiko nyt 52-vuotias Prolle nopeampi kuin Donin vaimo Rosemarie, voin päinvastoin?

Prolle jo Chris menivC::it tC::ismällisesti ·joko rostillo, nopeus oli tyydyttC::ivC::i. Mutta viitosrastille se tapahtui. Vesi oli rostillo someaa, Prolle katsoi seuraavan kurssin väärin, ui vika suuntaan 50 m ennekuin huomasi, otti vastakurssin, meni takaisin rastille jo uudestaan kuutosta kohti.

Sinne meni kultatoiveet, ja meni hopeokin. 25 min. ja pronssi.

Mutta pC::iämäC::irC::i oli saavutettu: Suomen maojoukkueella tasainen ja hyvä sijoitus, ja selvC::i johto ennen ruotsalaisia. 27 paria otti osaa, Suomen huonoin sijoitus oli 12.

No. 8, Olander & Olander, Ruotsi, ovat nopeudesso Raiken ja Reijon luokkaa. MenivC::it hyvin, mutta sitten kuutosrostilla ohi, matalaan kaislarantaon, ja pitkä etsintä seurasi, sekä maalissa kiivas vl::iittely siitä kumman vika oli.

No ..' 13, Pekka Lindfors jo Matti Sqlonen, uivat hitaasti, mutta kuin kiskoja myöten rastilta rastille ja maaliin. Masa oli kovasti väsyneen nC::iköinen, vannoi, että on ensi vuonnCI paremmassa kunnossa.

29 28

ettCI al haiseilo lähtönumerolla ei ole mitCiän mahdollisuuksia voittaa. Myöhemmin löhtevät voivat tarkkaan laskea virhetekijöiden vaikutuksen eri rasteilla, tehdä tarpeelliset korjaukset ja saavuttaa hyviä sijoituksia. Niinpä eräs ruotsalainen piiJoutui löhtöhetkellä saadakseen lähteCI viimeisenCI (ja saikin) ja toinen istui radalla yli 1/2 tuntia odottaen kaverilta lisätietoja seuraavista rasteista. - Ja olihan meiköltiisiiiCI radiopuhelimilla organisoitu tiedotustoiminta.

PM-kisojen parisuunnistuksen parhaat palkintopallilla

Illalla sitten noustiin pieneen laivaan ja ajettiin huippuidyllistCI sisCivesireittiCl pitkin hotelli Hattenaesiin, missCI syötiin, juotiin, tanssittiin, jopa puhuttiin tanskaamuutaman akvaviitin jCIIkeen.

Sunnuntaina piti aikaisin nousta, ICihttslistalla oli 55 nimeä 5 min. ICihttsvCIIillä. Edellisen päivän tCismCIIleen oikein sijoitetut rastit olivat polauttaneet uskomme järjestCijien kykyyn hoitaa mytss vedenalaiset jCirjestelyt, mutta vannuuden vuoksi Heikki SännCintts taas organisoi tiedotustoiminnan, tarkoituksena saada mahdollisimvarhaisessa vaiheessa suomalaisille tiedot tarpeellisista suunnan ja etl:Hsyyden korjauksista. 3 radiopuhelinta oli käytettävissCl,

eikCI kestClnyt kauan ennenkuin todettiin, ettCI ainakin viimeiseiiCI rastilla oli tapahtunut paha mittausvirhe. Annetulla etCiisyydeiJCI kilpailijat menivCit liikaa vasemmalle. Vahinko vain ettCl tieto tClstCl vCiäristyi matkalla lähttspaikalle, niin että ainakin allekirjoittanut ja Chris Godt korjasimme 2m oikealle kun oikea arvo oli 12m. Radalla saimme sitten kyllä korjauksia korjaukseen, mutta emme enClä uskaltaneet tehdCI niin suurta muutosta, ja huonot pisteet tuli sillä rastilla.

Tuloksista nCikee hyvin miten systeemi toimi: Suursuosikki Dan Berg IClhti 7:nCI, ei saanut vieiCI tarpeeksi tietoja radasta, jCli 6:ksi, mutta antoi suunnistushCirvelinsCI kurssikorjauksineen myöhemmin löhtevölle vaimolleen, joka voittikin skaban.

Rolf Johanssaon, toinen kova nimi, IClhti 3:na, jäi 26:ksi, mutta jätti hClrvelinsCI tietoineen Egolle, jonka ICihtönumero oli51-ja tulos hopeam ital i.

MeikCIICiisistCI löhti Matti Salonen ensimmäisen(] - ilman aputietoja ja saikin huonoimman sijoituksen.

Reijon IClhtönumero oli 53, tulos 4:s sija. Reijon suoritus, vaikka ICihtönumerosta olikin apua, on sitCl merkittCivClmpi kun ottaa huomioon ettCI hClnen hCirvelinsCI on niitä kaikkein alkeellisimpia, vailla matkamittaria, eviä tai muita hienouksia. Pieni kompassilevy vain, mutta taitavissa kCisissCI. Suomen maajoukkue toisti edellisen pCiivCln suorituksen: - vaikka Ruotsi vei taas kullan, saimme paremmat yhteispisteet, ja maaotteluvoitto oli selvCl. Pohjoismaisesta mestaruudesta kilpailtiin ensimmCiisen kerran Ruotsissa v. 1965. Ruotsi voitti silloin maaottelun, ja on voittanut vuosina -66 ja -70, kummankin kerran Hangossa. Suomi on voittanut 5 kertaa, ja 5 kertaa olemme myöskin saaneet henki ltskohtaisen mestaruuden: Viiala -67 Norjassa, Ansalahti -68 Tanskassa,

Periaatteessa on paljonkin huomautettavaa tarkkuussuunnistusta vastaan nykyisessä muodossa. Monet tekijät- vesivirta, tuuli, magneettiset häiriöt ja järjestäjien mittausvirheet - tekevät sen Raikke ja Reijo juoksevat maaliviivan yli Pm-kisojen parisuunnistuksessa .

30

31

PM-kisojen paras, Rosemarie Berg .

P • 0 • Jansson -69 StSdertti 1j essa, Peter Jansson -70 Suomessa, P .0.

Jansson -71 Norjassa. Grandslam-vuosi oli -68, kun Ansalahti voitti mestaruuden: - toisena oli P. 0. Jansson, kolmantena Viiala ja neljtintenti Peter Jansson.

Henkilökohtaisia mitaleita joukkueemme on naissa kisoissa kerannyt 8 kultaa, 12 hopeaa ja 8 pronssiQ. Entti tulevaisuus?

Norja on harjoitellut kovasti ja tuli maaottelussa kolmanneksi.

Useimmat norjalaiset kilpailevat tavallisella marssi kompassi lla K-luokassa, ia voittivatkin taman

luokan. Maaottelussa on kuitenkin joka maalla vain yksi 4:n miehen joukkue, riippumatta varusteista.

Tanskan liiton urheilujaosto on rakennuttanut 10 suunnistusharvelia Jansson piirustus Jansson ln piirustusten mukaan. Ne jaetaan eri kerhoille ja nakyvat ensi kestin kilpailuissa.

Suomen Joukkueessa ei ole tapahtunut vuosien varrella paljonkaan muutoksia. Se on ollut etu: meillti on jo melkoinen varmuus ja kokemus. Mutta ennen pitkati Ruot• si voittaa meidC::lt ellemme saa nuoria voimakkaita uimareita mukaan, jotka pittivat ptiönsti kylmöna myösw-lkomaanmatkoilla, ja joilla riittöa itsekuria matirötietoiseen harjoitteluun.

Allekirjoittanut tekee talven aikana suunnistusharvelit niille, jotka eivat itse pysty, kahta eri mallia, Philipsin ruostumaton laskuri matkamittarissa ja Suunta oy:n sukeltajia varten tehdylla kompassirasialla. Uusia miehia mukaan, ensi vuonna kilpaillaan Ruotsissa, ja Simo-Pekan bussiin mahtuu ••.

Per Olov Jansson

TAPAUS KESÄLEIRILTÄ -72 VÄLINEN HEIMO Maanantaina 3. 7.-72 oli Kotkassa sukellusleirin ilmoitustaululla monelle "HUPISUKELTAJALLE" varmasti kaikkea muuta kuin hupaisa sukellustehtavti.

Ilmoitustaululla luki: "HUPILEIRI. ALUS KUPLA. LÄHTÖ KLO 10.

TEHTÄVÄ: HUKKUNEEN ETSI-

32

Ml NEN LEHMÄSAAREN RANNASTA." Lauantai-iltana oli Lehmösaaren rantaan hukkunut uimaan ltthtenyt 52 v. mieshenkilö. Merivai-tiosto oli suunnuntaina suorittanut etsintöjö, mutta hukkunutta ei etsinnöistö huolimatta ollut l~ytynyt. Urhei lusu-

keltajat pitivöt kesöleiriöan löheisessa saaressa ja Merivartiosto oli käynyt pyytamässä sukellusapua etsintöihin. Täma sukellustehtavä annettiin nk. "HUPI LEIRILÄISILLE". Koska muutakaan ihmeellista tekemista ei ollut paatin lähteti telle "hupisukellukselle". Hupileirilaisten kaytössa oli Kotkan Urheilusukeltajien vene "KUPLA". Kun kaikki mukaan lahtevtH olivat kantaneet varusteens~ veneeseen, pC::lastiin lahtemaan. Matkalla "LEHMÄÄN" juteltiin edessa olevasta sukelluksesta. Olihan kysymyksessa uusi kokemus. Olihan varmasti monet muutkin kuin mina ensikertaa mukana tamtinlaatuisessa sukellustehtavassa. Saavuttiin "LEHMÄSAAREN" rantaan. Paikalla oli Merivartioston paatti josta joku poliisi naytti heittelevan naaraa. Alkoi tavanomainen "HÄSSÄKKÄ ". Kun jokainen oli löytanyt omat varusteensa ja itselleen sukellusparin, sekti antaneet kirjurille "DEAD-LINEN" painuttiin pareittain pinnan alle.

Sukellusparinani oli Polisalo.

Annoimme "DEAD LINE:n 11 40 min. Otettiin suunta ja .painuttiin "Ahdin valtakuntaan".

Vesi oli sameaa. Nakyvyys 1 m.

Painuttiin pohjaan ja lahdettiin etenemaan annettuun suuntaan.

Pohjassa oli tuota tavanomaista kamaa, pulloja, purkkeja ym.

Kun puolet ajasta ?0 min. oli kulunut, naytin Palistolle "YLÖS" merkin. Pinnassa sovittiin, etta lahdetaan etsimaan rannan suunnassa ltihemptiti sita laituria, josta kyseinen mieshenkilö oli lahtenyt kohtalokkaalle uintimatkalleen. Painuttiin jalleen pohjaan. ·Seurasimme rantaviivaa. Noin 25m rannasta oli kohta, jossa vesi yhtö-akkiö syveni. Alkoi vahön kirkastuokin ja nakyvyys parani n. 1 .5 m.

Pohjassa tuli vastaan iso <:Sljytynnöri ja sen vieressö oli ajopuu.

Löhdin seuraamaan puunrunkoa.

Polisalo oli oikealla puolellani.

Yhta,.ökkiö nöin vasemmalla puolella pohjassa jotain vaaleaa.

Uin hieman löhemmaksi. Ja vaikka olin varautunut siihen SÄPSÄHDIN. Siina makasi hukkunut mahallaan. Ködet olivat kouristuksenomaisesti j8aneet eteen koukkuun. Nyköisin Palosalolle merkin. Hön oli myös huomannut hukkuneen. Katsottiin jonkin aikaa, jonka jölkeen nöytin ''YLÖS" merkin. "KUPLA 11 oli ehkö 150m pC::lC::lssö. Huusin "LÖYTYI 11 "SE ON TÄÄLLÄ" Kuplasta huudettiin, ettö hakekaa se ylös jo vieköti se rantaan. Painuimme jölleen alas. Vilkaisin pohjassa syvyysmittaria vetta 5 m. Hukkunut oli alasti ja naytti vedessC::l luonnottoman suurelta. Kammoksuimme ensin hiukan siita kiinniottamista. Mieleeni tuli hukkuneen hinausharjoitukset kurssiajalta.

Otettiin kösisttl kiinni ja alkoi hinaus rantaan. Se tuntui ihmeen kevyelta. Saatuomme hukkuneen rantaan, heitettiin pullot ja muut vehkeet rannalle ja alettiin odotella Merivartioston paattia. Kun se tu Ii, nostettiin hukkunut purjekankaalla veneeseen. Muita sukeltuspareja alkoi nousta harvakseen pintaan. Heitettiin laitteet uudestaan selkattn ja uitiin "KUPLAAN". Piti monta kertaa kertoa juttu miten ja mista se löytyi. Merivartioston kaverit kavivat kiittelemassC::l, ja kun viimeiset sukellusparit olivat n nousseet alukseen, nostettiin ankkuri ja ajettiin Varissaareen.

Sielltt otettiin Polisalon kanssa parit pultot kaljaa (kalja ei ole pitkiin aikoihin maistunut niin hyvtiltö kuin siltoin). Varissaaresta tu 1tiin "KUPLALLA" leil" rille.

33

UUSI MM

SIELTÄ TÄÄLTÄ

•

Pekka Uusipelto on lähettänyt lehdellemme oheiset kuvat. Ne on otettu Turkin rannikolla Rhodokselle sikäläisen sukelluskerhon järjestämällä retkellä. Syv~ys 1020 m. Lämpötila 27-30 C .

VEDENALLAOLON ME NYT 30 h 4 min

•

Va-oleskelun uusi virallinen ME tehtiin Ruotsissa 29.9 - 1 . 10 -72 ulkoilma-a lta.assa lähellä Strängnäsiä. Kokeen ensisijaisena tarkoituksena oli lyödä hollantilaisten Wim Assenbroek ln ja Theo Jansenln nimissä ollut aikaisempi ennätys 24 tuntia. Samassa yhteydessä st.Joritettiin samalla eräitä valvottuja kokeita.

Ennätyssukelluksen suoritti Lars "Lasse" Ljungqvist (30) Tukho !mosta. Hän oli ennen koetta suorittanut 10 tuntisen koesukelluksen.

Tällöin hän otti selvää mm. märkäpuvun soveltuvuudesta kokeeseen. Kokeen aikana Lasse käytti erikoisleikattua 5 mm märkäpukua. Se osoittautui varsinkin kokeen loppupuolella melko kylmäksi, vaikka veden lämpö oli 27 °C. Voidakseen suorittaa kokeen loppuun Lassen oli turvauduttava erilliseen lämminvesiletkuun, joka oli johdettu altaaseen.

Lars Ljungqvist

34

Entiset ennätysmiehet Wim Assenbroek ja Theo Jansen Kuva:

Ron Havelar Dutch Belgian Underwater Photographic Society

Sukelluskokeen turvallisuudesta vastasi tusinan verran asiantuntijoita. He vuorottelivat seurasukeltajina 2-3 tunnin vuoroin ja toimittivat. samaiiQ Lasselle }uotavaa sekä eri Iloista ajanvietettä. Yhteyden pitoon käytettiin langaton ta puhelinlaitetta. Sen avulla saatiin mm. altaan tarkkailuikkunaan sijoitetun TV .n ääni altaaseen. Koska Lasse ei aikonut nukkua, jouduttiin yötunteina esittämään koko joukko filmejä tarkkailuikkunan kautta. Näin yötunnit sujuivat mukavammin.

Lopuksi, 45 min. ennen täyttä aikaa Lasse nousi 2m syvyyteen suorittamaan dekompressiota. Sen jälkeen hän, olosuhteisiin nähden hyväkuntoisena, nousi pinnalle klo 01 .00 ME-sukeltajana, todeten, ettei hän ainakaan ensitilassa ollut valmis uusimaan yritystä.

Kokeeseen käytettiin paineilmaa yhteensä 11 kpl 2x7 l.n pullopakettia. Regulaattori oli Air-Matic 300.

Lars Ljungqvist

MAAILMAN SUURIN VA-KOE: 8 miljoonaa hollantilaista elää meren pinnan alapuolella Dramaattinen kamppailu merta vastaan on saanut hollantiloiset kehittämään erikoisen vesirakennustekniikan. Olosuhteet ymmärtää, kun ajattelee, että n. 60% maan väesttsstä ts. 8 miljoonaa ihmistä elää ja tytsskentelee kirjaimellisesti "merenpinnan alapuolella" eli kuivatuilla seuduilla, jotka voivat olla jopa kuusi metriä keskimerenpinnan alapuolella esim. Amsterdamin lentokenttä, Schiphol on perustettu kuivatun järven pohjalle, 4 m merenpinnan alapuolelle.

OSTETAAN & MYYDÄÄN Halutaan ostaa: Hyväkuntoinen "sliideri ", käytetty 1 naruineen vähintäin 30m. Tarjoukset Pentti "Jaska" Puhakka Lahti 24, Vanhatie 49 B 51 puh. työaikana 90-605965

36

Myy tävänät Myydään uni-suittiin siirtymisen takia edullisesti 4 kpl märkäpukuja, 1 kpl uusi naistenpuku 1 5 mm neoprenia, 2-puoleinen nailonvahvistus, ulkopuolen v<::tri punainen, koko normaali, pituus 158 cm. 1 kpl uusi miestenpuku, vastaavat ominaisuudet, pituus 180 cm. Puvut ovat täydellisiä sis<::tlt<::ten takin, housut, hupun, sukat ja k<::tsineet. Samalla saatavana 2 kpl käytettyjä 5 mm vahvistamattomasto materiaalista valmistettua pukua.

Myyd<::t<::tn edullisesti kaikki yhdessä tai erikseen.

Reijo R. Laine, puh. toimeen 630 684 tai kotiin 8764 953 myydään: ZODIAC Skipper kumivene, uutta vastaava, paino 55 kg, koko 3,65 x 1,65 m, max. moottori teho 40hp hinta n. 2.500 mk Muut tiedot puh 62 77 70

VENENÄYTTELY on helmikuussa Veneiden lisäksi esitteillä on runsaasti sukellusvarusteita.

Pääedustaja Suomessa:

Q!l E!t~lct'Co-fJifl~ell/11 Helsinki 18 Lönnrotinkatu 45. Puh. 64 65 11 Telex 12-1290

YLEISÖN OSASTO VAIN RAHAN TAKIA? Sukelluskurssin pitäminen aiheuttaa kustannuksia. Niitten pei ttämiseksi on perittävä kohtuullinen korvaus, jonka on vastattava annettua opetusta. Jotta kurssimaksu pysyisi alhaisPna, on peruskurssi pakko pitää uimahallissa. On myös tarpeetonta ostattao kurssiloisilla täydellisiä varusteita meriolosuhteita varten, tietämättä jatkaako hän harrastusta kurssin jälkeen.

Järjestämillämme kursseilla pyrimme siihen, ettei tapahdu Askolan mainitsemia onnettomuuksia, sillä tietämättömyys on suurin veeratekijä sukeltamisessa. Mielestämme uimahallissa saatu peruskoulutus yhdessä pätevän teoriaopetuksen kanssa on riittävä valvottuun merisukellukseen ryhdyttäessä.

Kurssillamme on tarkoitus täyttää edellä esitetyt vaatimukset,

VASTINE YLEISÖN TUKSEEN N:O 14.

TIMO VIKMAN:IN OSASTON KIRJOIUR - SUK LEHDESSÄ

1972.

Kirjoituksestasi sain sellaisen kuvan, että kaipaat päästä johonkin sukelluskerhoon jäseneksi (suljettuun), etkä ole päässyt. Ja tästä närkästyneenä olet "väsännyt" kirjeen yleisön osastoon. Eikö niin?

Tarkastellaonpa lähemmin joitakin kohtia kuulem istasi perusteluista.

Tietääkseni kaikissa ns. "su 1jetu i ssa" kerhoissa jäsenet päättävät keitä pyydetään jäseniksi, ei siis johtokun ta.

jonka takia olemme kehittäneet sitä jatkuvasti. Nykyään peruskurssi! Ie hyväksytään vain 16 vuotta täyttäneet, sukelluslääkärin suo~ ri ttamon tarkastuksen läpäisseet henkilöt. Kurssi sisältää 26 tuntia teorian opetusta, joista 13 tuntia fysiologiaa ja fysiikkaa sekä 13 tuntia mm. laitetekniikkaa, sukellustekniikkaa, turvallisuustekniikkaa ja psykologiaa. Hallikoulutus käsittää 11 tuntia käytännön opetusta, jolloin kurssiloiset koulutetaan myös hallitsemaan Askolan maini tsemat yllättävät vaaratilanteet.

Katsomme, että kurssin läpäisseellä henkilöllä on tarvittavat perustiedot turvallisen sukelluskokemuksen hankkimiseksi avovesissä kokeneen sukellustoverin kanssa.

Urheilusukeltajat r.y:n puolesta Antero Parma Harri Alopaeus A tso Järvinen

Käsittääkseni tämä tapa on täysin "demokraattinen 11 , jos noita muoti-sanoja täytyy käyttää, ja sitten: 1.•. 11 mahdollisimman homogeeninen joukko varallisuustasoltaan 11 • • • Kysyn ensiksi: oletko joutunut budjetoimaan esim: 12 sukeltajan kerhon vuosimenoja? Oletetaan vielä, että kerho toimisi vireästi. Luulisitko, että n. 30- 40 mk:n vuosijäsenmaksutie saataisiin asiat rullaamaan? Jos näin luulet, olet finanssinero ja hukkaat aikaasi näissä ympyröissä.

Me tavalliset sukeltajat voimme

lähteä siitä, että sukelluksen harrastaminen vaatii tietyn summan rahaa ja ennen kaikkea paljon aikaa vuosittain. Näitä kumpaakin tulisi kerhon jäsenen sijoittaa "homogen isesti" kerhon toimintaan. Myöntänet, tarkemmin asiaa harkittuasi, etteu pitemmän päälle kukaan jaksa esim. vuosiHain sijoittaa 2- 3 kk:n vapaa-aikojaan (työajasta puhumattakaan) vuosiohjelman laatimiseen aikaa, tai ei voida olettaa jonkun kerhon jäsenen hankkivan tuhansia markkoja maksavie veneitä omasta pussistaan ja huoltavan sitä vuodesta toiseen, jotta joku voisi tulla sinne vain silloin kun se hänelle sopii. Katsos Timo - kaikki maksaa. Riittääkö tämä siitä "homogenisuudesta "?

II ... "suhtautumiseltaon sukellukseen 11 • • • Eräät sukeltajat pitävät joistakin sukelluksen erikoisaloista enemmän kuin jotkut toiset. Tuntuisi kovin mielettömältä, jos sellainen sukeltaja, joka haluaisi tehdä vain hylkysukelluksia liittyisi sellaiseen kerhoon, jonka jäsenet pitävät V Asuunnistusta ainoana oikeana sukelluksen muotona ja suunnittelevat kaikki toimintansa sen mukaan. Tässähän tullaan jo turvallisuustekijöihin, vai mitä Timo?

111 ..• "ja ehkä vielä persoonallisuuden piirteiltään" .•• Persoonallisuushan on kaikkein tärkein takijä koko kirjoituksessosi.

1hmettelen suuresti, miksi se on Iuettelosscsi viimeisenä? Et ole tainnut harkita ihan loppuun asti tätä asiaa.

Varmaankin olet ollut sukelluksen parissa sen verran, että tajuat sukel1ukseen liittyvän hyvin paljon muutakin kuin veden alla olemista.

Koikissa kerhoissa kulutetaan sukelluksien välinen aika jollakin kerhon jäsenten mielekkääksi katsomalla tavalla. Ne tavat ovat hyvin moninaiset. Eräissä kerhoissa harrastetaan vaikka rottien ampumista. Toisissa taas väliajat käytetään voi kka "p i rkos tam i seen 11 tai "kravattisukellukseen ". Sukeltajiksi aikovat hakeutuvat näiden tapojen ja oman intressinsä perusteella joihinkin määrättyihin kerhoihin tai pyydetään. Näin joudutaan luonnollista tietä oikeaan sukellusympäristöön ja tunnetaan kuuluvan "jengiin ".

"Suljettujen 11 kerhojen etuina on jo käytännönkin kannalta monia "pointteja 11 , verrattuna "avoimeen 11 kerhoon, kuten esim. pienempiä ryhmiä on helpompi kuljettaa (autot, veneet, lentokoneet jne.) majoittaa, muonittaa, opettaa, paineilmat helpommin saatavissa, kaikki halukkaat pääsevät aina mukaan, sukellus turvallisuutta on helpompi valvoa, jne. jne.

Sukellus ei ole luonteeltaan mitään massaharrastusta eikä pikapikaan tulekkaan sellaiseksi.

Jos jonkun kerhon toiminta on vajonnut vain kirjeiden monistamiseksi" ja niiden postittamiseksi, niin Timo hyvä, et ole menettänyt mitään, jos et päässytkään ko. kerhoon. Ole onnellinen, odota jonkin aikaa katselet sopivan tuntuista kerhoa. Pyöri tiiviisti sukellustouhuissa mukana, kuin pieru molskihousuissa niin kyl-lä Sinullekin kerran aukenee "suljettu "-kerho.

Useimmat esittämäsi väitteet oikein ymmärrettynä töhtäävät yhteen tärkeään asi(!lan, joka ilmenee useissa eri yhteyksissä kirjasessa, jonka nimi on: UrheiJusukel1uksen

39 38

Mercedes Benz ja Rolls Royce edustavat eliittiä omalla alallaan

Sukellusmaailman eliittiä ovat Royal Mistral ja VOIT

Aakkoset, ja se on SUKELLUKSEN TURVALLISUUS Johan t~ss~ niit~ "erheellisi~" k~sityksi~" on oijottu jonkin verran jo v~h~n kovakouroisestikin, mutta uskon Sinun kest~v~n, sill~ tulevat sukeltajat ovat kuulemma kovia "karju ja" ja demokraattisia .•. miettii

NYT 1VOIT 1 HENGITYSLAITTEITA SUOMESSA SINUN PITÄÄ VAATIA HENGITYSLAITTEELTASI

e

Voit

•

VA-KALASTUS VASTATUULESSA?

ehdotonta varmuutta kaikissa olosuhteissa

e e

nopeat varaosatoimitukset

•

ELINIKÄISEN TAKUUN (Voit MR12)

tarkimman huollon mitä voidaan tehdä

Näillä vaatimuksilla on valintasi VOIT SWIMASTER hengityslaite VOIT SWIMASTER hengityslaitteita Suo"!essa:

URSUH 20100 TURKU 10 RAUHANKATU 5 PUH. 334 747

Josko

T~m~n lehden viime numerossa kirjoitti kaikkien tuntemamme "sukellusnestori" Ora Patoharju VAkalastuksesta. Koska Ora tavallisesti on cmies, jonka puheita kannattaa kuunnella, olen ymm~ll~ni siit~, että h~n pystyy t~llaistakin teksti~ sepi tt~m~~n. Asian soattaessa muodostua kiusalliseksi mik~li joku ottaa jutun vakavasti, olen p~~tt~nyt kirjoittaa "vastaan" sek~ selvent~m~~n joitakin h~m~riä seikkoja.

Alkunsa on siis asia - harppuunailo kalastuksen kielt~minen tai rajoittaminen -saanut Hans Hassin kirjoituksesta sek~ si it~ Ii ikkeest~ h~n on alkuunpannut kymmenkunta kovaa nime~ tukenaan. Siit~ ryhmästä löytyy tunnettuja sukeltojiakin, vaan ei - luonnollisestikaan oihuttakoan VA-kolastaioo.

Ydin, johon Hans Hoss vetoaa, on ett~ - VA-kalastus ymp~­ ri maoilman meri~ on f)'hjenf~nyt ko.lavesi~ ja ett~ itse kalastus urheiluna on raaka jo tuomittava.

Saisi, mik~li ollenkaan, k~ytt~~

vain k~sikeiN:2stä tai "Hawiian Sling" tyyppist~ asetta, jossa ei ole mit~~n automa tiikkaa. NtHn tekem~ II~ kalastus vaikeaksi, ja "murha-aseet·" kielletyiksi pelostuisi muka paljon kalaa.

Selvitys 1._ Virhe 1.

On tuiki merkillist~, ettCi ri~in­ kin monta suke11ukseen perehtynytt~ henkilöel ei tied~ VA-kalastuksen tekniikasta senk<:tän vertao.

Olen itse 50-luvulla, jolloin ei muita -aseita saanutkaan te~nyt kalastuskeih~än kumilenkit voimonl~hteen~ ja voin kertoo, . ett~ se ase todetla oli sangen kömpeiB jo viimeist_elem~tän, mutta itse asiassa verrattain tehokas. Pyydystin sill~ jopa ahvenia, saati sitten haukea ym. Ja Hawiian Sling tyyppinen ase on moninverroin parempi.

1950-luvun suurin VA-kalastaja· amerikkaloinen vesifantoomi Don del Monico käytti aina vain t~i­ laista asetta. Hön oli niin taitava, ettei h~n harppuunoissaan loinckaon k~ytt~nyt siimaa (!). -Tulinopeus ja voima oli kuulemma hirv~. Siis t~llainen ihmeellinen osaratkaisu ei johtaisi paljon mihink~~n. Hiukan aivotycH~ ja tekniikkaa voin ja kas siin~ kelpo harppuuna kalaan kun kalaan. Nykyajan painei1maym. aseet ovat ylen _helppoja k~yt-

41

ttiti, ei -automatisoidut aseet vain helppoja - siinti koko ero.

Selvitys 2. Virhe 2.

Hans Hass on sukeltanut paljon ja niin on mytss htinen seuralaisensa. He ovat varmasti ritihneet vikoja ja paheita siinti missti niitti on - mutta he eivtit ole sukeltaneet ltihes kaikkialla eivtitkti ntihnePt virheitti kaikkialla. Silti he tuomi tsevat VA-kalastuksen nykymuodossaan kaikkialla. Hassin pittiisi biologina tiettiö, ettti kalat ymptiri maailmaa muodostavat sangen sekaisen seurakunnan.

Suuret meret yhdisttivtit - niin ihmistti kuin kalaakin ja ntiin ollen suurten merten kalat reagoivat ja eltivtit jokseenkin samalla lailla paikasta paikkaan. Meriahven amerikassa eltiti omassa luolassaan ja palaa samaan paikkaan aina, ja niin tekee sen serkku nfin Englannissa kuin Punaisessa Meressti. Onsiis helppoa "poimia" mtitirtitty kala kun sen koti on tiedossa. Pystyy tyhjenttimtitin rantoja kalastelemalla- paljon. Ja niin on tapahtunut, ja tapahtuu siinti möörin vieltikin, ettei kunnon kalakantaa pysty kasvamaan uudelleen. Hassin ntikemtit eptikohdat ovat siis olemassa. Mutta missti on se oma kivi jonka alla joku Suomen - lue 1tl:imeren - kala aina oleilee, vuodesta toiseen? Ja missö kala? Ei niitti olekaan. 1ttimeressö on ekologia aivan toinen, olosuhteet toiset, tavat toiset. Ja Hassin ongelmat olemattomat. Ei meiltti pysty sukeltamaan kalavesiti tyhjiksi.

Onhan se monta kertaa ntihty, ettti naapuri heittouistimellaan saa enemmtin. Kalat liikkuvat_, vedet muuttuvat ptiivtistti pl:iivtil:in ja VAkalastus on kuten tiedtimme sangen hidasta ja vaivalloista puuhaa. Ei

42

sitä harrasta kukaan ptiivästä päivään tuntitolkulla meillä. Toisin on Karibian meressti, mutta ei ttiällä. Ja Hass seuraloisineen senkun ptiättelevtit. Y ri tttivtit saada "herätystä" aikaan tl:itä raakaa rosvoomista vastaan. Että herrat meiltäkin ltsytävät kannattajia ei ole vain sinisilml:iistti ja ajan luonnonsuojeluvillityksen heijastuksia vaan löhinnl:i surullista pitl:iisi tehdl:i todellisten pulmien korjaamiseksi niin paljon hyvl:iä.

Ja mitl:i tehdl:il:in? Ollaan "idealisteja" ja piru-seinl:ille-maalaajia ja vaikka mitl:i luonnonsuojeluhippejl:i.

onkin jo verrattain hyvässä hoidossa sillä Suomessa on kalanviltelyja istutukset yleistyml:issl:i vuosi vuodelta. Onhan meillä kalojakuten esim. meritaimen - joka vahvasti lisäl:intyy juuri ihmisten ansiosta.

Ja kyllä VA-kalasta\a voi olla yhtti hyvä kalastaja kuin hänen vedenpäälliset veljenstikin. Hän voi jopa olla .avuksi, sillä onhan tämä kalastusmuotö ainoa, missä todella voi valita saaliinsa yksilöä myöten.

Poimimalla pois vain esim. suurimmat hauet tuottavat "kalavedet paremmin jne.

Henrik Rosenius

Selvitys 3. ErtHtti ratkaisuehdotuksia Ttistl:i voisi kirjoittaa pitkC:U:Jnkin mutta yrittin ktiydö itse åsiaan jo jo nyt. On selvtiö ettti sekö metstistys ettti kalastus kaikissa muodoissaan voi tehostaa liikaa. Mikl:ili sata miestti ktiy harppunoimassa yhdellti pienellti alueella loppuvat kalat- tai pakenevat- ainakin hetkeksi. Pian syntyy vesiti, joissa kalat ovat arkoja ja harvalukuisia.

Nöin ei saisi olla. Kalavesien hoito pitöisi olla jokaisen kaiostajan sydtinasia ja ellei parannusta muuten saada aikaan on pakko lain voima11a taata jatkuvia kalakantoja. Olen jo monta vuotta ajanut s i tti asiaa, ettti harppuuna lla kalastus - siis kaikki VA-kalastus saisi tapahtua vain ilman hengitysloi tteita meillökin. Nöin stiilyisi urheilu niin ko.vana, ettei rytssttskalastusta suurissa puitteissa vorsi tapahtua. VA-kalastusta voisi mytsskin kieltöti kaikkialla ko. kalojen kutuai~ana. Ja listiksi pitöisi valistuksella saada aikaan tahto vaalia kalakantoja ja istuttaa 1istiti. Tömti viimeksi mainittu seikka

Siis. Jättäkl:il:imme Välimeren ongelmat sikalöisille asukkaille ja pidetöön omasta harrastuksestamme huoli. Pois ryöstökalastus ja hengityslaitteet VA-miehiltö. Tehokasta kalavesien hoitoa ja lisöö valistustytstö. Siinö se. Kyllö kansainvtilinen ajattelu on hyvöö monessakin luonnonsuojeluasiassa mutta ei saisi samanvertaistaa asioita siinä möörin ettö kehitetöön olemattomia ongelmic:J ja tallataan toisten varpaita. Ei meidtin pu lmamme niin suuri ole ettemme hyvin itse pärjää. 1tse asiassa ongelmaa ei olekaan. Pieniltä korjauksilla on jo kaikki hyvin.

Kuva H. Särmäntö

43

TOIMITUKSEN PALSTA

Siitä, mikä Urheilusukeltaja-lehti on ja miten sen saa luettavakseen, on esiintynyt jonkinverran epätietoisuutta, joten muutama selvitys 1ienee paikallaan.

Urheilusukeltaja on täysin epäkaupallinen ja epäpoliittinen julkaisu. Sen tarkoituksena on lähinnä sukellustietouden ja sukeltajien keskinäisen informaation jakaminen.

Tältä pohjalta lähdettäessä ei lehdellä ole varaa mCi:lksaa esim. kirjoituspalkkioita. Niinikään ei o Ie varaa toimittaa tai toim ituttaa tiettyjä artikkeleita. Kaikki toiminta lähtee siis vapaaehtoisuuden pohjalta. Tähän mennessä ei ole ollut vaikeuksia julkaista kaikkia sukeltajien lehdelle lähettämiä kirjoituksia,sillä sukeltajien kirjoitusaktiivisuus on ollut melko vähäinen. Mm. tästä syystä lehti ei ole voinut ilmestyä useammin ja se on usein ollut myöhlissä.

Ilmestymisestä mainittakoon,että Lehti pyrkii ilmestymään 2 kertaa vuodessa 1 kerran keväö llä ja kerran syksyllä. Tätä luettaessa on syksy ehtinyt jo melko pitkälle.

Lehden hankkiminen on tuottanut monelle vaikeuksia. Irtonumeroita myyvät Helsingin ja Turun sukellusvälineiden erikoismyymälät. Tätä kirjoitettaessa ovat neuvottelut Rautatiekirjakaupan kanssa kesken. Mahdollisesti Urheilusukeltajat saa tulevaisuudessa myös R-kioskista. Varsinaisia tilauksia ei ole mahdollisuus hoitaa muuta kuin erikoistapauksessa. (tilaaja ei kuulu mihinkään kerhoon,eikä asu Helsingissä tai Turussa) Kaikki muut lehdet menevät kerhojen kautta.Oien lähettänyt jokaisen kerhon sihteeri IIe tarjouksen joka numerosta. Tilauksia on tullut laihanlaisesti. Jos kuulut kerhoon, kysy lehteä sen sihteeri Itä .

Urheilusukeltaja toivoo paljon artikkeleita ja varsinkin kuvia. (mieluiten paperikuvia, diatkin kelpaavat), joten pankaapa tulemaan~

Lopuksi vielä kiitokset niille, jotka tällä kerralla muistivat lehteä, kaikki kirjoitukset eivät mahtuneet mukaan, mutta ne julkaistaan ensikerralla.

Eikä sitten muuta kuin:

ENSIMMAINEN KALARAVINTOLA HELSINGISSA UUSI KOKOONTUMISPAIKKA SUKELTAJILLE Albertinkatu 38, puh. 643 455 44

parasta

•

p1nnan

(/RHG1LV.S UJ<FJ. rAJAN

SAliARISTIKKO

alle

AS

takaa tämä merkki, joka · on vain aidossa RUBATEX G-231-N neoprenissa, .

S.ail.a

RQ..t ~ a.i.sun. lö. h~tå.i.

oso~·U.c:.c.Llo... ·.

- materiaalissa, josta valmistamme mittatilaustakuutyönä istuvat ja 1<?UStavat Finn-Suit märkäpuvut asiantuntemuksella

I#FIDD-500 Pajalahdentie 9 00200 Helsinki 20

puh. 822358 46

Poseidon lndustri Ab: n pääedustaja Suomessa