Issuu

HE 30.WP. ALLJPULLO JOKA KESTÄÄ ISÄLTA2:tpQJALLE

(VTT TESTATTU, 480 ATYl

TIL 9,2 UTR, TÄYTP 400 AT'(, 0 176 MM, Pit 600 MM PAINON, 10,_5 KG (KELLUVA)_ KAT 5V , HINJA: 275 :00

TEHTAANKATU 13, PU)i. .6? 77 70 00140 HE LSINKI 14

•

vät tarvitse joukkoonsa juoppoja rähinöitsijöitä mutta ei myöskään 1lian tosikkoja marisijoita.

Wn.eilusukeltaja PÄÄTOIMITTAJA TAITTO

ANTTI SAARNIO PIRKKO SAARNIO

1971 OSOITE

N:o 13

JALMA~INTIE

2 A 23

TAPIOLA

KANSI: H. Särmäntö

URHEILUSUKELTAJA SYKSYLLÄ 1971 Pi'iäkirjoitus Yksi sukelluskausi on jälleen onnel 1 isestl ohi. Tosin nykylsi llä hyv 1 11ä varuste 1 11a vo 1daan tietenkin sukeltaa myös taivei Ia, mutta varsinainen sesonki on kuitenkin kesällä. Useiden sukeltaJien kannalta kesi'in huippukohtana voidaan pitää Liiton leiriä. Tämän vuoksi leirin tason tulee olla mahdol 1 isimman korkea. Viime kesän 1ei r i ei ikävä ky 11ä o 11ut tätä kaikissa suhteissa. Leirin taso riippuu oleel lisestl siltä, kuinkahuolellisesti se on ji'irjestetty. Toisaalta yhtä oleelI ista on kuinka porukka leirit lä käyttäytyy. Kummassakaan puolessa ei o 11ut kehumista. Saaste i sta on hauska puhua ja potkia henkilöautoa tai järjesti'iä mielenosoituksia, mutta pieni leirisaari on sukeltajien jäljiltä kuin kaatopaikka. Luulisi itse kunkin pystyvi'in tuomaan roskansa nuotiopaikalle tai hautaamaan ne riittäv§n syvi'ille maahan. 01 isi jo korkea aika oppia täm§. Ti'imä on erittäin tärkeää sll lä mm. näiden jälkien perusteet Ia ulkopuoliset muodostavat kuvan sukeltajlsta. 2

Se olemmeko tervetulleita jonnekin myös uudestaan riippuu suureksi osaksi tästä. Toinen asia on 1 i 1a 1 II nen a 1koho 1i n käyttö. On tietenkin hauska ottaa väli 1 lä "pienet" mutta jos sukeltaminen tuntuu jäävän juomisen takia sivuseikaksi on jossain todel Ia mi'itää. Sitäpaitsi krapulassa tai peräti kännissä sukeltaminen on vaarallista. Kyllä juoda saisi mutta ei "plsti'ii'i siaksi". Leiri ei ole lastentarha, mutta slel lä on myös lapsia sekä rauhaa rakastavia alkuisiakin. Jatkuva hirveä yömöykkä ei kuulu leiri 1Ie. Vaikka leiri ei olekaan sotilasleiri on siel läkln oltava jotain sääntöjä tai määräyksiä ja niiti'i on jokaisen leirileisen mukisematta noudatettava. Toisaaltaolisi mahdoll isuu~ slen mukaan vältetti'ivä lasten ja vanhusten raahaamista leiri 1Ie ja jos lapsia tuodaan olisi asetuttava h 1eman kauemmaksi 1ei r 1nuot i osta ettei muiden ilonpito häirits& Sopu sijaa antaa sanotaan, eikä sukellusleiri ole mikään rippikoululeiri. Reippaat sukeltajat ei-

Leirin järjestäji 1Ie toteaisin, että ol lsi syytä hankkia kirja II isesti ja riittävän ajoissa lupa mennä alottuihin hylkyihin. Sukelta.ilen maineeseen museon silmissä on korkea aika kiinnittää vakavaa huomiota. Kaikki muukin ji'irjestely tuntui viimetingassa hätiköiden tehdyltä. Varsinkin informaatiooli luvattoman heikko (tämä ei ole yksinomaan turkulaisten syy). Urheilusukeltajat jäivät vai 1Ie kaikkea informaatiota, paitsi mitä itse vi lmetingassa hankltti in. Leirin ajankohtaa, olkoon se sitten mikä hyvänsä ei saa mennä muuttamaan ja se on sovittava mieluitenjoedel lisenä vuonna, viimeisti'iän helmikuussa. Leirin aloittaminen juhannuspyhl 1 lä ei mielestäni ole hyvä ratkaisu. Monil Ia on juhannuksena muut riennot. Leirin lyhin kesto on viikko+ 2 viikonloppua. Mieluummin kuitenkin 2 viikkoa (3 viikonloppua). Joka päivi'i on oltava mahdollisuus vählntään"yhteen pitki'iän tai kahteen lyhyeen reissuun. Lisäksi voi ol Ia vaih-

toehtoisia reissuja. Reissuun ei pitäisi lähteä ennen yhdeksää, kuitenkin ennen kymmentä. Sen sijaan olisi lähdettävä täsmäl 11sesti. Aika pitäisi sopia ja tiedottaajoedel 1isenä Iltana. Leirillätulisi olla kunnollinen aamuherätys tuntia ennen li'ihtöä ja herättäjän ol lsi varmistuttava siItä, että kaikki lähtöhaluiset ovat heränneet ja tietoisia lähtöajasta. Liiton leiri ei saa ol Ia kenenkään bisnes. Ns. "rahat pois" mentaliteetti on pannaanjul istettu. Leirimaksua saa periä vain välttämättömien juoksevien menojen peittämiseksi. Jonkun rahanarvon hyvintuntevan kalastajan 1ihottaminen yhteisestä pussista ei ole välttämätöntä. Leirin järjestämisen tu! isi ol Ia toimeksisaaneen kerhon kunnia-asia. Tällöin ei rahan ansaitseminen enää voi ol Ia pääasia. Ei pitäisi haitata vaikkei tulisi yhtään tuloja. Ensi kesänä on tarkoitus kokeil Ia aivan uusia linjoja leirin järjestämisessä. Siitä enemmän ke;'1~~1 ~.ppe. ssä. . . . __

l:{}J1J[1 ~~'-t-~

Antti Säarnio

URHEILUSUKELLUS KÄYTÄNNÖSSÄ H. Alopaeus

Esitän eräitä sukellusretkien yhteydessä tekemlänl huomioita. Valhe 1 Sukeltamlsesl (tai oikeammin, sukeltamattomuutesl) alkaa jo kotona sukel lustarpeltasi kassllsl pakatessasi. El nimittäin ole kirkossa kuulutettu, että kaveri! lasi olisi lainata unohtamaasl tllvistettä, naamaria, regulaattorla tai kaljapul loa. Kalkki se mitä unohdat kotona, myös puuttuu sukel luspalkal Ia. Toisaalta on vältettävä ottamasta puoltatoista putlikl II ista tarpeetonta tavaraa, koskapa välttämättömätklo tavarat tahtovat painaa rllvatun paljon. Sukel luksen tarkoitus määrää mitä ka 1kkea h 1naat mukaas 1. Y1eensä on perusvälinelden (naamarl, snorkkel 1, räpylät ja puukko) 1 isäksi tarpeen sukel luspuku, syvyysmittarl ja palnovyö. Lisänä palnellmalalte, kompassi ja kello ovat meressä tarpeen. Näitten lisäksi pitäisi palnetl•al Ia toi4

- ~

- .-- -.

mlvan pelastusliivin kuulua jokaisen sukeltajan varusteisiin, vaan eipä niitä pahemmin näy käytössä. Lieneekö syynä sukeltajien rahar;trakkaus? Vielä kuuluu välttämättömiin varusteisiin väli-, ranne- tai 1h: dysköysi, miten kukin sitä kutsuupi. Tämäkin on niitä valitettavan harvoin nähtyjä väl lneitä, vaikkei sen käyttö pitäisi ol Ia hinnasta kiinni (n. 1:50! 3-6m köyttä). Tuntuu sl Itä, että jotenkin taidonpuute jopa "vanhojen starojenkin" piirissä jarruttaa yhdysköyden käyttöönottoa. EivätkM kehtaa ruveta harjoittelemaan sen käyttöä "van ho II 1a p~H v II 1ääri' rassukat.

passin 1Isäksi nosto- eli ryöstöeli saallskassi. Hylkytutkimuksissa on tarpeen mattap lnta lnen muov II evy, jo IIe vo 1 lyijykynällä piirtää, kynä ja mittanauha tai keppl. Hylkyjen tutkimukseen tarv~taan kaikenkalkkiaan suorastaan tolkuton määrä erilaista kalustoa, mikäli ko. tutkimus aiotaan tehdä kunnolla, muttaedellä malnituil Ia aloittelija pärjää jo erinomaisesti. Tarkempia ohjeita saat aina Meriarkeologiselta tolmistolta. Mi 1lain sukel letaan samelssa vesissä tai suurissa syvyyksissä, tarvitaan hyvä valaisin (ei mitään lasipurkkiin pitiotettua k i 11tomatoa) • Valaislmet voidaan jakaa kahteen ryhmään: käslvalaisimet; muut, yleensä ns. otsalamput ja kaape1ilamput. Näissä kaikissa on yleensä yksi yhteinen vika: tavallisista kulvaparlstolsta johtuva vähäinen virtamäärä ja nälnol Ien heikko valateho (yleensä 2-6 Wattia). VIimeaikoina on tosin näkynyt jo kunnollisella valotehol Ia varustettuja systeemeltä (35-100 Wattia). Kaapel II Ia virtaosa pinnalta saavat olen jättänyt luettelosta pois niitten hankalan käsittelyn takia. Edellä olevien esimerkkien valossa huomaat, että ennakkosuunnittelu on erittäin tarpeel Iinen juttu, valkuttaahan tehtävä mukaanotettavan kaluston määrään ja laatuun. Suureksi hyödyksi ol lsl slnul Ie etukäteen laadittu luettelo eri sukel lustehtävlssä tarvittavista tarvlkkeista normaal 1-

varustellstan ohel Ia (katso Aakkosten lähtölaskenta! istaa). Eväitäkään et Sinun pidä unohtaa, mutta niihin ei pidä kuulua %-pltolsla aineita. Tämän 1 valheen valmistelujen me~ kltyksen huomaat tavallisesti sinä "hilpeänä" hetkenä kun muut mennä molskahtavat veteen ja sinä et.

Valhe II Matka kohteel Ie tapahtuu useimmiten veneellä. Jo venerannassa ennen lähtöä on tarkastettava, että veneessä on sopivat ylösnousutikkaat. Huomattuasl kuten tavall lsta niiden puuttuvan, ryhdytte yhdessä etsimään sopivia tavallista sellaista, taikka sitten "lnsplroltte" kuvan esittämä! lä taval Ia jostakin tavara lavasta tai tukevasta tral lista nousu lavan. Kuva 1 Saavuttuas i su ke 11uspa i ka 11e on syytä ensimmäiseksi huolehtia veneen kunnollisesta ankkurolmlsesta ja ennen kaikkea siltä, että ankkurin jatkeena on 3-4 metriä tukevaa kettlnklä. Kettingln tarkoitus olval letaan taval llsesti si lloln kun aallokko on hlertänyt ja nykinyt tavallisen (eslm nai 1on) köyden pol kki pohjan kaII ioita vasten. Jonkun veneen kuljettamiseen kykenevän henkilön on jäätävä veneeseen kirjurlksl ja varamieheksi.

Näitten 1Isäksi on mainittava eräitä esimerkkejä tehtäväkohtaislsta välineistä: Esimerkiksi Isojen esineiden tai kohteiden etsinnässä, hyvä kompassi ja pieni koho, johon on keritty n. 30 metriä vahvaa sllmaa; pieniä esineitä etsittäessä tarvitaan kom5

Vai he 111 Varsinainen sukellus tapahtuu aina parisukelluksena, ollen nMin "ryhmätyötä". Veteenmeno ei saa tapahtua "siitä vaan" systeemillä. Jo rannalla sovlt parisi kanssa sukellustehtävän suorituksesta sekä työnjaosta. Tällä nimitt§in varmistat sukel luksesi tehokkaan ja häiriöttämän suorituksen. 1. Kumpi johtaa ·sukel lusta ja toimii suunnistajana 2. Kauanko sukelletaan (kuinka kauan paineilma riittää) 3. Mitä kohteessa tehdään 4. Kerrataan lyhyesti käytettävät käsi- ja köysimerkit 5. Tarvitaanko dekompressio. Tämän jMikeen ilmoitatte kirjurille nimenne, ja viimeisen takaisinpaluuaikanne (ns. Dead Line) sekä varmistaudutte, etta kirjuri todellakin merkitsi ne ylös tavanomaisessa lähtöhui inassa. Näitten rituaalien jälkeen voitkin molskahtaa veteen. Vedessä ensimmäiseksi kii·nnität yhdysköyden pari isi (yleensä ranteeseen) ja aloitatte sukel luksen. Tästä yhdysköydestä sanottakoon, että se helpottaa ja tehostaa sukellu~ ta ja etsintää sekä 1 isää huomattavasti turva! lisuutta, koska toverisi "on sinua yhtä lähellä kuin lähin köydensllmwkka". Etsinnässä voitte 1 isätä väliä toisi inne jopa näkörajan ulkopuolel-

~vva .2.

ta ja elintavoista aluksel Ia (ennen sen uppoamista).

K..,äeis1ntö

KuvA

Ie, jolloin yhdellä sukelluksella tulee tutkituksi huomattavasti suurempi alue. Voit myös jossain Kuva 2 määrin "keskustella" toverisi kanssa köyden avul Ia. Tärkeintä köyden käytössä on se, että köysi on pidettävä koko ajan hieman kireällä. Läheskään aina ei ole kohdetta voitu osoittaa aivan tarkalleen tai sitten sukel luksen tarkoitus on vain alue-etsintä. Tällöin voidaan käyttää jotakin seuraavista etsintämetodeista. Kohteelta kohteel Ie eli 'PingPeng' sukellus (esim. kapeahkon salmen yli edestakaisin). Metodi on tarkka jos seuraat kiinteästi kompassiasi ja nouset joka 1 injan jäi keen ylös pinnaLle tarkistamaan sijaintisi. Kuva 3

Rinnesukel lus. Jos pohja on viettävä, voit syvyysmittarisi avulla seurata jotain pohjan "syvyyskäyrää". Epätarkka systeemi. Kuva 4 Kehäetsintä. Tarkka etsintä, mutta vaatii kokemusta onnistuakseen, ja on erittäin vaikea mikä1i pohja on epätasainen.

I<VVA

Ruudukkoetsintä. Pohjaan lasketun tai vedettyjen köysien sisäpuol ien etsintä (esim. kompassia käyttäen). Etsinnän kohteen koko määrää ruutujen koon. On erittäin tarkka systeemi, mutta suuritäinen asentaa. Kompassietsintä. Suunnan pito tapahtuu kompassin avul Ia, matkan mittaus 1 a.skema II a potkupar it (tai vedenalaisella matkamittari !Ia). Vaatii jonkin verran harjoitusta käyttäjältään. On nopea, helppo, ja tehokas etsintätapa. Yleensä kannattaa ping-pong etsintää tai kompassietsintää käyttää niitten käytännöl 1 isyyden ja nopeuden takia (ei köysiä eikä kohoja) vaikkakin etsijän eli suunnistajan taito on erittäin ratkaiseva. Tarkkuus on paras isohkoja esineitä etsittäessä. Pieniä esineitä etsittäessä taas kehäetsintä ja ruutuetsinnät ovat parempia. Tä~ I<Hn pitää etsinnän 1 ähtökohtana kuitenkin o II a parempi merkki kuin vain veneen kylkeen piirretty risti eli rasti. Kun kohde löytyy: Keskityn tässä vanhoihin laivanhylkyihin, jotka 1 i enevät eniten ets ittyjä ja joissa on myöskin eniten hölmöilty. Laivanhylyt ovat arvokkaita tietee! Ie siksi, että ne ovatolleet aikoinaan täydel 1isiä pienoisyhdyskuntia. Tämän takia onkin niin tärkeätä, ettei mihinkään esineisiin hylyssä kosketa taikka siirretä niitä, sillä nämä esineet ilmaisevat usein jo pelkällä sijainnil laan tärkeitä asioita joko itse hylystä tai olosuhteis-

1.,,

Eräs asia on erittäin tärkeätä muistaa: Vesissämme on tuhansittain laivanhylkyjä. Kuitenkin, kaikillaniillä on omistaja. Alle 100 vuotta vanhat omistaa useimmiten varustamo tai vakuutusyhtiö, yli satavuotiaat kaikki ovat valtion omaisuutta. Joka tällaisiin lailla rauhoitettuihin vanhoihin hylkyihin kajoaa, antautuu erittäin ikävien seuraamustan vaaraan: Ensinnä tulee sakot, sitten takavarikoidaan mahdollisesti hylystä saatu tavara (tai niistä saadut rahat). Tämän lisäksi menettää rikkomuksen tekijä kaikki rikokseen käytetytvälineet eli sukel lusvälineet ja veneen. Jottei tällaista seuraamuksia Sinulle tulisi, otapa yhteys kerhosi kautta Meriarkeologiseen toimistoon saaeaksesi hylkytutkimusluvan ja raportoidaksesi jo löytämäsi hylyt, sekä saadaksesi ohjeet niiden jatkotutkimuksia var""" ten. Käytännössä on Meriarkeologinen toimisto yleensä varannut hylyn löytäjä! Ie tilaisuuden jatkaa sen tutkimusta ja ovat he antaneet hyödyl 1 isiä ohjeita ja neuvoja työn suoritusta varten. Siispä kannattaa pitää y 1 1ä yhteyksiä Meriarkeologiseen päin. Mitä teet kun löydät hylyn? Tällöin suosittelen ns. hylkykierrosta, jonka avu 11a pystyt luomaan itsel lesl jonkinlaisen kuvan itse hylystä. Etsit ensimmäiseksi hylyn ääripisteen (keulan tai perän). Tultuasi sinne koetat tunnistaa mikä se on. Tässä työssä auttanee tieto, että peräranka on suora ja hämmästyttävän usein vielä pysty~ sä, jopa pahoinkin hajonneissa hylyissä. Kuva 5 Tämän jälkeen kierrät aluksen sen reunoja pitkin (ulkopuolel Ia) täysin ympäri palaten takaisin lähtökohtaasi. Pysyttele koko 7

syöksy sementtiin Ei nyt sentään, mutta hieman ohuempiin nesteisiin - ykkösvehkeissä. Turha lienee hokien eritellä mieletöntä valikoimaamme ykkösveh, keitä, joita ,myymme, tuotamme ja valmistamme. Tuottamamme amerikkalainen musta-, sini- ja ennen kaikkea näkyvältä oranssinailonilla pinnoitettu neopreeni, liimattuna meneväksi, hyvin leikatuksi puvuksi, on ehdoton ykkösvehje. Entäs meidän pullotelineemme? Lasikuitulaminoitu selkälevy istuu ja tukee anatoomisesti oikein sekä sivu- että pystysuunnassa. Pehmustetut valjaat. Kiristyssuljin. Vanteet ja välikappaleet kaikille pullosuuruuksille - paitsi kalja. Ykkösvehje tämäkin ja niitä on. Tilatkaapa ilmainen hinnastomme tai poiketkaapa puodissa. Rupatellaan, mittaillaan, vertaillaan sukellustarvikkeita. "RÄÄTÄLINTYÖTÄ"

u -su tietää kaiken ykkösvehkeistä Turku- Puutarhakatu 11-13 Puh. 334 747

--_,-

'B~

---

~ - u

_..-: ~

KuvA

ajan mahdo 11i s i mman "korkea 11a" siitä, jottet räpylöilläsi potkisi hylyissä aina majai levaa mutaa ylös maisemia sumentamaan. Tämän "pyörähdyksen" tarkoitus on saada mielikuva kyljen muodoista yleensä sekä tutkia, onko siinä esim. tykkiportteja, rautapultteja, onko se 1imi- vai tasasaumarakennetta ym. Seuraavaksi uit aluksenyli keske 1tä, tarkka i 11en mm. onko ankkuriper lä jäljellä ja mi tiainen se on, mastojen lukumäärää, ml 1laisia kansirakenteita siinä on, palnat mieleesi luukut ja aukot sekä kannen kuperuuden ja aluksen keulan.

Etenemisnopeutesl on oltava niin hidas kuin vain mahdol 1ista ilman että kuitenkaan "putoaislt" pohja! Ie. Missään tapauksessa ei saisi jäädäpaikalleen räpylöimään, silläsilloin muta nousee myöskin ylös. Palnotuksesi pitäisi ol Ia mahdol 1isimman neutraal i tai aavistuksen verran 1iian kevyt. Mitä hylystä tutkitaan? Kaikki rakenteet ja yksityiskohdat ovat tietenkin mielenkiintoisia, mutta niiden tutkiminen on tottumattomal Ie ylivoimainen urakka. Niinpä keskitymme eräisiin olennaisimpiin kohtiin, joitten avulla voidaan jopa jonkinlainen iänmäärittelykin suorittaa. 1. Hylyn pituus ja leveys. Mittauksen voi kaluston puutteessa suorittaa esim. potkuparein. 2. Ankkuripelin malli ja koko 3. Keula- ja perärangan koko ja malli 4. Rungon laudoitus (1 imi- vaiko tasasauma) sekä !autojen ki innitystapa ja materiaa! i Kuvat 7 ja 8

Näitten jälkeen kierrät kyljen sisäreunat havaintojen tekemiseksi. Mikäli näkyvätsyys on huono tai alus suuri, voit joutua sukeltamaan pari lisäkierrosta aluksen kannella. Tärkeätä on ettet missään vaiheessa laskeudu pohjaan (tai kannel Ie) taikka pysähdy paikat lesi tämän kierroksen aikana. Jos näet mielenkiintoisen yksityiskohdan matkasi aikana, paina mieleesi sen sijainti hylyssä ja jatka matkaasi - ei sitä kukaan vie pois sil fä alkaa kun jinä suoritat kierrostasi. Kierros tapahtuusuunnilleen kuvan pilkkuvilvojen mukaan.

l<uvA ~

Kuva 6

KuvA f..

LAITESUKELLUKSEN ALOTTAMISIKÄRAJA kuvA

On olemassa kymmeni~ muitakin iänmäärityskeinoja, mutta asioihin perehtymättömä II e ne ovat t~ssä vaiheessa turhan hankalIa. Yllä luetellut ovat eräitä tärkeimpi~, vaikkakin kalkki huomiot itse kohteesta ovat tervetu II e ita. Kuten jo edellätuli Ilmi on kalkkinainen esineisiin koskeminen ja kaiveleminen ilman Meriarkeologisen toimiston nimenomaista lupaa kielletty. Pelkkä hylkytutkimuslupa ei riitä tämänlaiseen toimintaan. Vaihe IV Sukelluksen j~l-keen Kun nouset ylös on sinun turhan hämmingin välttämiseksi tarkistettava, että kirjuri todel Ia. merkitsi sinut "ylösnousseeksl". Tämän jäi keen onkin syytä v1:i 1ittömästi kirjoittaa muistiin tekemäsi huomiot ja mittaukset esimerkiksi sukelluspäiväkirjaasi muitten sukellustietojen oheen. Riisuessasi sukel lusvarusteltasi on sinun syytä heti pakata ne kassi i s i, s i II ä muuten veneen omistaja rikastuu taas puukoi Ia, maskll Ia tai regulaattoril Ia. Lisävaarana on, että ne yleisessä vlltnässä joko tai lataan rikki tai ne putoavatyli laidan. Mikä! i olet ollut syvällä (yli 16 m) tai hyvin pitkän aikaa veden al Ia, on olemassa vaara, että saat sukeltajantaudin mlk~l i ei dekompressiota ole suoritettu. Siksi on syytä tarkistaa sukelluspäiväkirjan ohessa olevasta dekompressiotaulusta asiantila. <Ennen sukellusta on jo tällaiset laskelmat oikeastaan suoritettava.) Varminta on sel lalstenkin 10

.8..

Skin Olver Magezlne January 1967 How young should scuba be allowed By Rees A. Snedaker Suom. A. Malmari

sukel lusten jälkeen, joiden 'ei pitäisi' vaatia dekompressiota, k~yttä~ loppuilma oletluun ~· 3 metrin syvyydessä. SukeltaJantaudin oireethan ovat mm. kutinaa tai pistely1:i niveliss1:i. :1:11 l~ln on etsiydytt1:iv1:i pikaisesti palnekammloon, joi lalnen on Porkkalassa Helsingin laivastoasemalla taikka Turussa Pansiossa. Tultuasl kotlisi on sinun syyt1:i tarkistaa kalkki väl ineesi niiden kunnon toteamiseksi ja saadaksesi selvi IIe mltk1:i välineet kai kesta huolimatta unohdlt jonnekin, sekä ripustaa sukelluspukusi ja muut märät tekstit lit kuivamaan. Pullot <painellma) on syyt1:i vied1:i. heti ensitilassa (so. maanantaina) täytett1:iv~ksl, sillä eth~n sin1:i voi tietää mi 1loin tarjoutuu yht1:ikkinen sukeltajantarve esim. pudonneen perämoottorin tai vastaavan muodossa. Eikä sitten muuta kuin hyvi1:i ja turval 1isla sukel luksia.

"""' ~

Hån

___ ....-

aikoo

mie,hc.k~i •

nvttar-nast~.

,..,.._..

+ulla

-""--

V\-

hyviksi. ~atllnlakk.o

N:Jt ilin hat-jo,1te.lcc.

k\lr-

Minkä ikäinen huoren henkilöntulisi olla, jotta hän kykenisi sukeltamaan palneitmalaitteella? Monet sukelluskouluttajat eivät hyväksy koulutettavikseen af Ie 16 vuotialta tai jopa alle 18 vuotiaita. vt.CA:n laltesukelluskurssell Ia esimerkiksi on mlnimi-Ikä 16 v. Silti näemme usein hyvin nuorten Ihmisten ottavan aktiivisesti osaa sukellusharrastukseen. Useamman vuoden ajan on Skin Olver'issa esiintynyt artikkeleita, joissa hyvin nuorten henkilöiden kerrotaan harrastavan laltesukellusta. Kuulemme jatkuvasti Innokkaita vaatimuksia, että heidänkin sai llttaislln ottaa osaa urhellusukellukseen. Mitä meidän pitäisi vastata IQ-12-vuotlaal Ie, joka pyytää lupaa aloittaa laltesukelluksen? Kuten moniin pulmlln, ei tähänkään ole mitään yleistä todel Ia . tyhjentävää vastausta. Sen vuoksi haluaisin tässä sanoa oman mielipiteeni ja kertoa kahden nuoren poikani kokemuksista. Vaikka minä yleensä kannatan nuorten valvonnanalaista sukellusta, el näitä huomioita tule käsittää sukelluskouluttajlin kohdlstuvana arvosteluna. Henkilön harjoittamisessa kyllin taitavaksi sukattajaksi on suunnaton vastuu. Jos kou 1uttaja, mistä hyvänsä syystä hylkää kurssitIe pyrkivän, hänet lä on varmasti perustelut menettelyynsä. Olen harrastanut sukellusta monta vuotta. Tavallisesti me sukellamme silloin, kun kOko perhe on_. mukana. Toiset meistä sukeltavat laitteilla toisten uldessa ·pelkkläperusvältneitä hyväksi käyttäen. Kun poikani kasvoivat, oli aivan luonnollista, että he halusivat sukeltaa niin pian kuin mahdollista. Pitkän pohdinnan ja harkln-

nan jälkeen päätin antaa heidän aloittaa laitesukelluksen. Vanhempi pojlstanl, Rees Jr. oli siihen aikaan 12 v. ja oli ikäisekseen hyvä uimari. Useamman vuoden ajan hän oli jo kokeillut naamaria ja snorkkella. Kun aloitimme et opetus ollut kovin muodollista. Viikonloppuretklllä minä näytin hänelle muutamia laltesukellukseen 1llttyvlä seikkoja ja harjoittelimme yhdessä. VIikolla hän luki sukel lukseen 1llttyvlä määräyksiä erilaisista alan kirjoista. Otimme har jo 1tte 1un h i taast 1 Ja rauha II i sestl, koska meillä ei ollut mitään aikataulua. Joka kerran, kun menimme _harjoittelemaan, pidimme ensin oppitunnin. Hän on nyt sukeltanut neljä vuotta ja täytti viime marraskuussa kuusitoista. Pidän häntä hyvänä Ja pätevänä sukeltajana ja erinomaisena sukellustoverlna. Itse asiassa ottaisin mieluummin mukaani hänet kuin jonkun "oikeutetulsta" täyslkasvuisista sukeltajista. Nuoremmat Ia pojallanl on ollut melkein samanlainen koulutus, paitsi että se tapahtui kolme vuotta myöhemmin. Hän ol 1 yhdeksän, kun Rees aloitti harjoittelunsa ja vaikka hän ei vielä siihen aikaan osannut kunnolla uida, hänkin halusi sukeltaa. Laitesukellus ei tullut kysymykseenkään huonotie uimari! Ie, mutta hänellä oli perusväl 1neet, Joilla hän ulskentell matalassa vedessä. Sanoin hänelle, että kun hän tuo koti ln Punaisen Ristin ulmamerkin, hän voisi aloittaa harjoittelun. Hän toi todistuksen ollessaan yhdentoista ja aloitimme sukelluksen heti. Hän oli jo lukenut useita käsikirjoja ja oppinut erään melkein ulkoa. Ray on nyt kolmentoista ja on hyvä sukeltaja. II

Vaikka mielestäni ol 1 siihen aikaan kun aloitin Rees'ln kanssa, useita ongelmia, niin el ole epäilystäkään siltä, etteikö nuorista ihmisistä saisi hyviä sukeltajla. He reagoivat harjoituksiin hyvin nopeasti, heidät voidaan opettaa sukeltamaan turvallisesti ja he ovat tietoisia turvall lsuusvaatlmukslsta. On eräs seikka, joka koskee nuorten sukellusta ja mielestäni tämä on kaikkein tärkein. Nuorten täytyy olla vanhemman tai täyslkasvulsen valvonnassa, enkä tarkoita tällä sitä, että vanhempi makaa rannal Ia ja aukaisee joskus toisen silmänsä ja katsoo tuleeko pinnalle vielä kuplIa, vaan vanhemman tulee olla vedessä lapsen suke 11ustover 1na. Kun tämä on mielessä, voin vastata kysymykseen laltesukel luksen alolttamlslk!rajasta. Nuorten Ikä on Itse aslas-

Omega on testattu parhaaksi maan päällä. Ja sen ulkopuolella. Omega Seamaster 600 Ammattikäyttöön suunniteltu sukeltajankello. Korroosiota kestävä Titanium-kuori on tehty yhdestä kappaleesta. Kello on erittäin tiivis: Kestää vedenpaineen 600 metrin syvyydessä! Tule valtuutettuun Omega asiantuntijaliikkeeseen kokeilemaan, miltä sukeltajankello näyttää Sinun ranteessasi.

0 OMEGA

sa vähäpätöinen seikka, vaan tärkeintä on, että lapsella on kaitsija, jolla on kiinnostusta, vastuuta ja kykyä opettaa. Jos nuori haluaa sukeltaa, mutta hänellä el ole sukeltavaa vanhempaa tai täyslkasvulsta, Joka erikoisesti tukee häntä, niin mielestäni hänen täytyy odottaa, kunnes hän on kyl •ln vanha 1llttymaän johonkin seuraan.

VA-SUUNNISTUS JA PM-K ILPAILUT OSLOSSA

Muutama sana sukeltajllle, joilla on lapsia: Alkakaa nyt heti ohjata heidän sukellusharjoitoksiaan. Jos joukossa on nuori sukeltaja, niin hän voi olla ehkä esteenä, menot ehkä lisääntyvät, mutta ajatelkaa palkintoa, sitä etua, että teillä on oma sukellustoveri valmiina lähtöön mll Join vain, ajatelkaa, että kykenette kehittämään todell lsta persoonallista kiinnostusta vedena 1a 1seen maa II maan Ja ajate 1kaa, mitä osaa te esltätte kehlttäessänne varmaa, pätevää sukeltajaa.

VA-suunnistus on meillä monta vuotta ollut kovin pienen joukon harrastuksena. Pohjoismaissa on yhdistelmä Ansalahti-ViiaJa ja Jansson-Jansson tullut tutuksi ja pelätyksi. Suomen maajoukkue on voittanut PM-ki lpai lut melkein joka vuosi 1965 lähtien, ja henkilökohtaisia mestaruuksia on kaikilla neljällä miehellä sekä PM- että SM-kilpailuissa. Nyt alkaa kuitenkin olla muitakin jotka johdonmukaisesti harjoittelevat ja hankkivat itselleen kllpailukokemusta. Porvoon Murenakerho on kahtena kesänä pitänyt kisan omat Ia suunnistusradat Ia ja varsinkin pari Rosqvist-Aarnio on ylläpitänyt hyvän kunnon ja osal1 istunut su~rkl lpailuihin Ruotsissa. Helsingissä meillä on Pekka Lindfors ja Matti Salonen, jotka tämän vuoden PM-kisoissa pärjäslv§t hyvin, ja Chris Godt, joka on jo

vanha tekijä. Hän on niittänyt laakereita parlsuunnistuksessa yhdessä Janssonlen kanssa, mm. Peter i n kanssa ensi pa 1k into ~1a 1mön kansainvälisissä kilpailuissa kesäkuussa. Nyt hän on löytänyt parikseen VIsa Hietalahden, ja näiltä nopei lta ulmarei lta voidaan odottaa hyviä tuloksia. Hämeenlinnalaiset Vathen-Nummenpää ovat alkaneet kilpailla Kluokassa, siis pelkät lä marssikompassi! Ia, mutta Nummenpää on Per Olov Janssonilta tilannut h~rvel in ensi kes~ksl. Janssonin hMrvel i on nyt saanut hyvin toimivan matkamittarin ja antaa erittäin hyv~n tarkkuuden. Suunta Oy on jo toista vuotta harkinnut sarjavalmistusta, mutta päätöstä ei ole tehty. Aikaisempien vuosien malleja käytt§vät monet suunnistajat, mutta Jansson aikoo talven aikana tehdä ainakin 13

8 kpl. uusimpien piirustusten mukaan, joten ensi kes~n~ voidaan l~hett~ä todet Ia hyvin varustettu joukkue u 1koma i 1 Ie. Yhtenä esteenä harrastuksen leviämisel Ie on ollut sarjavalmisteisen, luotettavan härvel in puute. Toinen on varmaanollut pienen kärkijoukon ylivoimaisuus kotimaisissa kilpailuissa. Kolmas on jär jestäj i II e 1ankeava raskas työtaakka radanteossa. Neljäs on ollut ulkomaankilpailujen kova hinta. On lennetty tai ajettu pikkuautot 1 Ia, ja 4:n miehen matka on maksanut keskimäärin 1000:-- 1500:-. 1 1.9.-12.9. pidetyt PM-kisat Oslossa muodostivat kä~nnekohdan, si 1 lä Ahveniston Vesipedot järjestiv~t matkaa varten ison bussin, ja 8:n ki lpai 1 ijan 1isäksi jopa 15 supporteria. Saavuimme jonkun verran uupuneina lauantaiaamuna klo 6.30 Osloon, herätimme Eric Braunerin joka saattoi Sognsvann-järven rantaan. Maasto oli kaunista, vesi kirkas, ilma tyyni, näytti tulevan ihana kilpa! lupäivä. Vähitel Ien saapui asuntovaunu, ambulanssi, painekammio, perätuupparivene, ja 52 ki lpai 1ijaa, joilIearvottiin lähtöjärjestys. Ansalahti-Viiala toisena parina - onnittel immevesi on kilpa! lun alussa vielä kirkasta. Katsoin ka II i ol ta kun ensimmäinen pari länti, ja sitten meidän miehemme. Vauhti ol 1 tosi kova, poiju no 2 ohitti 3 mln. aikaisemmin l~hteneen l:n jo matka II a ko 1mosrast i 11e. Mutta nelosta ei löytynyt. Ralke ja Reijo uivat sovitun etsintäkaavion, ja toisen viel~ laajemman. Sil 1~ aikaa yh~ useampi k II pa i 1upar i saapui nelosrastin maastoon ja ryhtyi etsimä~n, kunnes siel 1~ oli 7-8 paria. Sitten yksi poiju sai ~kkiä vauhtia. Minusta ja Peteristä näytti, että se oli etsinyt muita kauempana. Koska ennen k i 1pa i 1ua kai k i 11a o 1i t 1 1a isuus ottaa itse suunnat rastien päälle jätettyihin poijuihin, kun

Parit lähtevät 3 min väliajoin vasemmal Ia Viiala, Ansalahti.

taas järjestäjien antamia etäisyyksiä ei voinut tarkistaa, oletimme että suunta oli oikea mutta annettu et~isyys nelosrastil Ie aivan liian lyhyt. Uin Paterin kanssa melko hi 11 ittyä vauhtia, koska kurkku oli kipeä ja kuiva ilma ärsytti, mutta rastei lla ei kulunut sekuntiakaan turhaan. Luotin täysin mittareihin ja totesin, että matka nelosrastil Ie oli 105m eikä ilmoitettua 80 m. Vi i me i nen rast i o 1i myös i 1moi tettua kauempana. Suunnat pitivät kuitenkin täsmä 1.1 een pa 1 kkansa, joten uimme aina kunnes rasti n~ kyi edessä. Loppukirissä en jaksanut, vaan Peter joutui kiskomaan rannenarusta. Tiesimme, ett~ suoritus oli hyvä, eikä yhtään harmittanut kun pari Larsson-Berg Ruotsistatuli maat Iin 16 sek paremmat Ia ajat Ia. Sama pari hävisi lv1almössä niukasti Peter! IIe ja Chris Godti 1Ie. He ovat Ruotsin parhaita, mutta eivät kuuluneet maajoukkueeseen. Raike Ja Reijo saivat tyytyä 9:een sijaan, mutta Ruotsin neljän miehen maajoukkue jäi meistä paljon, niin kuin muutkin maajoukkueet. Ruotsi halusi uusia kilpailun, mutta vastustin, koska säännöt eiv~t sai 1 i protestia rataa vastaan. Sitä paitsi Suomi oli johdossa. S~äl i

kuitenkin Raikkea ja Reijoa, jotka o 1i vat varmasti k i 1pa i 1un nopeimmat miehet. Astuimme Jäi teen bussi imme, veimme tavarat "Vandrerhjemmeti ln" ja teimme museokieeroksen. Näimme Framin ja Kon-Tikin ynnä muut pako! 1 iset Oslon tosi hienot nähtävyydet. Emme oikein Jaksaneet nauttia tätä sielun ravintoa, koska fyysinen väsymystilaoli nyt melko täydellinen. Kello oli 18, lämmintä ruokaa saatiin viimeksi edel 1 isenä päivänä laivassa. Klo 19 sitten syötiin vandrerhjemmetissä surkeinta sapuskaa mitä olen aikoihin n~hnyt. Emme jaksaneet edes purnata, menimme nukkumaan, paitsi tietysti Masa, joka tarvitsi kunnon päivät 1 isen jossakin, ynn~ eräät muut tosikovat kundit, n i i n kuin k 1 1pa i 1uj en vanhin osanottaja Arne Borl in, joka aina lauantai-! ltana l~htee tanssi maan. Sunnun tain tarkkuus-suunnistuksessa odotimme hyviä tuloksia, s i 11ä o 1i mme kaikki useamman kerran harjoitel teet Ahveniston j~r vessä. Rata antoi kuitenkin aihetta ep~i lyihin: ns. kulmarasteja oli 5 kpl, ja kulmarasti pit~ä paikkansa ainoastaan jos j~rjes t~jät ovat pystyneet mittaamaan et~isyydet t~smäl teen oikein. Ja niinhän siin~ kävikin. Ensimmäi-

Peter ja Prol Ie Jansson hyötyivät aikaisemmin lähteneiden erehdyksistä. set miehet menivät ykkösrastista yli 10m vasemmalle, viimeisellä e 1i 7: 11ä ra st i 11a me 1ke i n 20 m oikea II e. Dan Berg, joka ki i hke~sti halusi osoittaa, että hänet olisi kannattanut panna Ruotsin maajoukkueeseen, sai a 1ha i sen 1ähtönumeron, huonot pisteet ja oli vihainen kuin ampiainen. Suomalaisista lähti ensimmäisenä Peter jota pidin tämän lajin suosikkina Hän yritti arvioida montako metriä eri rastit heittivät, ja tiedotvälitettiin suomalaisten supportereiden välityksellä toisi! Ie meikäläisil Ie pitkin rataa. Minut Ia oli näin. melko tarkat tiedot lähtiessäni. Kjel 1 Ake Svensson Ruotsin maajoukkueesta seurasi minua rastilta toiselle, ja me vaihdoimme vapaasti tietoja yhte~ seksi hyödyksi. Näintulivat Ruotsin teamin arviot radasta myöskin minun osalleni. Me saimmekin molemmat saman pistemäärän ja luultavasti paremman sljoituk: sen kuin olisi ilman yhteistyötä tuli ut. Tulosluetteloatarkastellessa näkee, että härvel !luokassa kalkki 6 suomalaista ovat paremmalla puol iskol Ia. Ruotsalaisten m? joukkuemiehet pärjäsivät selvå.

Reijo Viiala, Rainer Ansalahti. Nopeutta oli ja tarkkuutta, mutta rata heitti. 15

heikommin kuin meidän, joten maaotteluvoittomme oli yl lvoimainen kun molempien päivien pisteet laskettiin yhteen. Matti Salosen sijoitus oli hieno. Minä sain yhdellä hopea- ja yhdet lä pronssimitali 1Ia parhaan yhtelstuloksen härveliluokassa. Kilpailujen paras mies oli markkikompassiluokan Olav Stein Vandvik, joka sai tarkkuudessa äl 1lstyttävät 42 p ja olisi parlsuunnistuksessa ollut kolmantena koko kilpailussa. Kilpailujen jälkeen mentiin, oikein ravintolaan syömään ja ot-

}

Viiala, Lindfors ja Salonen Ihmettelevät Prol Ien viimeistä "härve Itä". Tulokset: Parisuunnistus; luokka X {härveliluokka) t. Karl Olov Larsson - Dan Berg 2. Per Olov Jansson - Peter Jansson 3. Rolf Johansson- Egon Johansson 8. Matti Salonen - Pekka Lindfors 9. Rainer Ansalahti -Reijo Viiala

Ruotsi Suomi, maaj. Ruotsi, maaj. Suomi Suomi , maaj.

20.00 20.16 29.35 45.05 56. 16

tamaan vastaan palkintomme. Vanhasta tavasta poiketen oli palkintopöytä suorastaan karu. Ei mitään hienoja kelloja, regulaattoreita, taskulamppuja ym. ylel1isyyttä, johon olemme tottuneet aikaisemmilta vuosilta. Suunto Oy:n lahjoittamat kompassit Jäivätsiis myös antamatta, panin ne takaisin salkkuun kun totesin ettei muitakaan palkintoesineitä ollut. Paluumatkalla tyhjennetti in sitten kaikki pul loaineet, että voitaisiin laivamatkal Ia ostaa uutta. Kettuja näkyi maantiellä yöt lä, lanttumaa ryöstettiin ja monel Ia oli vatsavaivoja seuraavana päivänä. Laivassa oli missikl lpailut. Loppup~mtelmä: hauska matka, vaikka kilpailuista tuli arpapeli järjestäjien mlttausfibauksen takia.

Suomen maajoukkue voitti. Palkinnot jakaa Helge Berutzen Norjan liiton puh.joht. Ensi vuonna PM-klsat ovat Tanskassa. Varmasti lähdemme taas bussilla. Lisää kllpai 1!joita mahtuu mukaan. Per Olov Jansson

Parisuunnistus, luokka K Cmarssikompassi) 1. 2. 3. 4.

Olav Stein Vandvik- Per Marthinsen Rolf Selvig- Knut Magnussen Arne Borl in - Rein Käärik Vathen - Nummenpää

Norja Norja Ruotsi Suomi

KIRJOITELMA NIMELTÄ ''RUT INATA II

24.10 37.10 57.20 1.07 .oo

Jukka T 1rronen

Tarkkuussuunnistus, luokka X 1. C1aes Johansson 2. Kjel 1 Ake Svensson 3. Per Olov Jansson 4. Henrik Skogsberg 5. Matti Salonen 6. Karl Olov Larsson 9. Peter Jansson 12 • Re i jo Vi i a 1a 18. Rainer Ansalahti 19. Pekka Lindfors Tarkkuussuunnistus, luokka K

Ruotsi Ruotsi, maaj. Suomi , maaj. Ruotsi Suomi Ruotsi Suomi, maaj. Suomi , maaj • Suomi , maaj • Suomi

49 38 38 36 35 35 29 27 24 23

p p p p p

p p p p

1. 2. 3.

Olav Stein Vandvik Re i n Kää r i k Knut Magnussen

Norja Ruotsi Norja

42 p 26 p 25 p

7. 8.

Seppo Vathen Keijo Nummenpää

Suomi Suomi

16 p 8 p

Motto: Mää muna!' töihin Mää ite mää meen ratlkal

Vedenalainen kalastus = s.o.y.k. va-kalastus Suomessa minun kohdaltani on vakalastus noin viiden vuoden harrastus. Kokemus on minul Ia sekä ehkä mui 1lakin kohtalaisen tuore, näin ol Ien on tässä sekä kirjoittaja! Ia sekä lukijat Ia naurussa (ei narussa) plteleminen. Ajattelin tässä turista tei41e (näin meidän kesken) hauki-nlmisestä kalasta ja sen oleskelupaikoista sekä pyydystyksestä harppuunatla. 01 io nimeltänsä hauki kuuluu kuu-

lemma olevan kala (ei cossus cossus>. Sen pää on pitkänomainen jne., kyl tähän me sen tunnemme. Hauki elää 10sm-1400m syvyydessä ja on petokala. Jacgues-Yves Cousteau näki atlannilla semmoisen otuksen kirjassaan elävä meri. Useimmiten meidän merlveslss::lmme sen tapaa jostain metristä jopa 10 metriin. En ole itse havainnut sitä sen syvemmällä, eipä s i 1t i mu II a on kuu 1o niin heikko, etten mä kuulekaan mitään ja käytän niin vahvoja aurinkolaseja, etten nääkkään mitään, pinnan alla tietenkin maskia, snorkkel ia, painoja, linkoharppuunaaja räpylöitä käyttäen. Mielestäni 1lnkoharppuuna riittää meidän vesissämme loistavasti, onhan niitä 17

paineilmaharppuunoita sekä multa hirvittäviä aseita, mutta mielestäni se on vaarat Iinen. Siksi uskon, että jos joku 10 v. naskali saa semmoisen, niin se on ensiksi k i n 1i i an tekn i 11i nen j.å hirmu vahva ase. Se pitäisi ol Ia aseen kanto 1uva 11a. Toiseksi kaII is. Kolmanneksi sen hirvittävän muun tavaramäärän jatkoksi 1lian hankala kuljetettava. Tietysti onhan se kamalan röteetä kantaa sitä 1inja-autoasemal Ia muun kansan kauhistukseksi että onkohan toi ladattu. Päädytty on siis 1 inko harppuunaan. 01 lessani viime kesän 1liton sukel lusleirillä sain eräänyli 3 kiloisen hauen eräästä poukamasta joka oli noin 3 m syvimmästä kohdastaan. 01 i sekä aurinkoinen ilma, että kielletty kala-alue, muuten mielestäni erittäin mielenkiintoinen paikka, meriruohoa oli sopivasti ja aika tyyni, uin pinna 1 1a ja tarkkai Iin pohjaa painot painoivat peffan päällä juuri sopivasti. Tapasin ensiksi muutamia vaaksan mittaisia affenla, joista kerron teit Ie ensi kerrat Ia jos tää sen-

suroidaan, sen jälkeen kirot Iin itteksenl meriheinlä, kun niitä oli sekä maskissa että snorkkelin ymp13r i 11ä, päästyäni n i i stä ruoholsta takerruin tietysti omaksi ja kalojen hauskuudeksl omaan harppuunan l naruun, joka oli p13ässyt irti pidlkkeestään, no selvishän atte talvisodasta niin miksen , minä narulstanl, no sitten oli se haukikin jo siinä 10 sm pohjasta ja katse! i hommia siinä naruissa kieppuessa se harppuunakin laukes ja kato ahti antoi annin ja 1ikitalo temput. Va-kalastuksessa tarvittavat välineet: maskl joi Ia näet, snorkkeli joi Ia hengität, painot jotka ovat painolna kun snorklaten aiot syvemmäl Ie ja ne siirrettynä peffan päätIe pinnalla uiden ettei r~~ytölde~ aiheuteta molksintaa. Myös märkäpuku on suositeltava siksi, että meidän vetemme ovat sangen kylmiä kesät täkin jos aiotaan mennä syvemmäl Ie tai ol Ia pitempään. Tässä pikavlsiittini teit Ie. Ensi kerrat Ia kerron perusteet 11semmin näistä asioista.

urheilusukellustarpeiden erikoisliike v:sta 1955

~omec OY-AB

Huopalahdentie 16 B- Helsinki 33 puh. 48 58 17 ja 48 58 27

PELASTUSLIIVE 1ST Ä Pelastus! iivi on nimensä mukaisesti tarkoitettu hätätilassa käytettäväksi pelastusväl ineeksi. Sil Ie on asetettava seuraavat vaatimukset. 1) Sen on oltava omasta painellmapul lostaan täyttyvä 2) Put lon on oltava riittävän suuri jotta se täyttyisi syvälläkin (ainakin 7-8 kertaa 1i ivin tilavuus vapaata ilmaa). Siinä on oltava letku ja suukappale jotta siitä voisi hengittää nousun aikana. 3) Sen on pysyttävä tukevasti paikat laan niin tyhjänä kuin täytenäkin. 4) Liivin materiaa! in on oltava vahvaa ja siinä pitää olla yllpaineventtii 1i (halkeamisen estämiseksi). 5) Ilmat! lavuuden (nesteen) on oltava n. 8-16 1itraa 6) Sen on oltava helppokäyttöinen ja varma joka tilanteessa. Käytäntö on osoittanut, että pelastus! iivistä on aivan normaa1 issa sukel luksessa erittäin paljon hyötyä, ei nl inkään pelastusvälineenä kuin tasapainottimena. Sukel luksessa kun tuo painottaminen tahtoo olla vähän "kiinalainen" juttu. Kun 4 m:ssä paino on juuri sopiva, on 10 metrin syvyydess/3 jo rajusti yl !painoa. Jos taas painotetaan sukeltaja niin, että 10 metrissä on juuri sopiva paino, niin matalassa sukel lettaessa joutuu hyvin äkkiä esittämään sukeltavaa sorsaa, so. pylly pinnat Ia räplkölmistä. Niinpä otetaankln pelastus! iivin 1isäksi runsaahkosti painoja, ja kunsyvemmällä rupeaa p~ino lisääntymään, lasketaan hieman ilmaa pelastuslilviin. Kun kyseinen ilma alkaa ylöspäin tultaessa laajentua, lasketaan 1 lika pois.

Hii Ii happopatruunat Ia toimivia 1i ivejä ei kannata ostaa, koska niistä ei voi hengittää. Niiden hii 1 ihappopatruuna on kertakäyttölnen (ei voi ottaa vain osaa kaasusta). Ennen kaikkea ne eivät täyty vähäisen kaasumääränsä takia 5 m:ä syvemmällä, eikä yhtään auta suuremman hiilihappopatruunan hankkimin'en, sillä tällaisista 1i !veistä puuttuu ylipaineventti i lit ja ne halkeaisivat pintaa lähestyttäessä. On väitetty, että nykyiset erityyppiset kuivapuvut ja muut vastaavat, joihin on 1iitetty ilmaletku regulaattorista puvun täyttämiseksi, vastaisivat pelastus! iiviä. Huolimatta näiden pukujen eduista ne eivät pysty korvaamaan pelastusli iviä, sll lä pelastusl.i iviä tarvitaan juuri silloin kun paine! lmalaite on mennyt epäkuntoon eikä siitä enää saa puvun täyttämiseen tarvittavaa ilmaa. Puvusta ei myöskään voi hengittää nousun aikana. Syvyyden vähentyessä laajenee niissä oleva ilma ja ne voivat suuren ilmasisältönsä takia tuoda sukeltajan Ii ian nopeasti juuri ne viimeiset vaarat 1isimmat metrlt. Pelastusli ivissä on etuna niiden pienempi ilmatilavuus ja yleensä tehokkaammat yl lpaineventtiilit. Vastaväitteitä edellä esitettyyn voidaan tietenkin esittää, mutta kyseiset puvut vaativat nykyisessä muodossaan käyttäjäitään ainakin melkoista sukel lustottumusta ollakseen joka tilanteessa turva II isia. Nykyiset Jään pelastusli !vien suhteet 1!sen korkea hinta 1 ienee eräänä osasyynä niiden vähäiseen käyttöön. Toisena syynä katsoisin olevan väärän asennoitumisen turvallisuuskysymyksiin. Halutaan ilmeisesti näyttää kuinka 19

Kuva

"kovIa kasvoja" sItä o 1ke i n ollaan. Tosin yleensä tällöin onnistutaan näyttämään vain kuinka tyhmiä ja piittaamattomia (yleensä myös köyhiä) sitä ollaan. Kaikenkaikkiaan on pelastus! livi kätevä sukellusapuväline painontasalmena ja samat Ia tehokas henkivakuutus hätätilojen varalta. sanoo H.A.

MÄRKÄPUKU KURISTAJANA SDM no 6 1'971

Suomentanut: Alf-Erik Swansen reg. kerho-ohjaaja Peruskurssin aikana ohjaajat omi~ tavat suuren osan teoriaajasta kertoma! Ia näkemyksiä sukel lusfysiologlasta. Hyvin usein jää kuitenkin ns. air embol ism. sukeltajan taudin aiheuttaja suurimmalta osalta selvittämättä. Ohjaajat ovat enemmän tai vähemmän samaa mieltä siltä, että oppilaiden täytyy ol Ia hyvin perehtyneitä sukel lusfysiologiaan. On kuitenkin eräs, sukeltaji 1 Ie hyvin vaarat 1 lnen, lääketleteell inen ongelma, joka enimmäkseen on jäänyt vai IIe huomiota. Tämä huomiota vailIejätetty lääketieteet 1 lnen ongelma sukellusfysiologlaa käsiteltäessä on nk. carotid sinus reflex. Carotid sana tarkoittaa, että kysymys on kaulavaltimosta. Tämä valtimo kulkee kaulaa pitkin ja siirtää aivojen tarvitseman verimäärän. Sinus tarkoittaa laajentumaa, tässä tapauksessa kaulavaltimossa. Reflex tarkoittaa, että kysymyksessä on liike, joka ei ole tahdonvoimat Ia hallittavissa. 20

Edel 1 isessä olemme saiostaneet taudin nimitystä, nyt tutkimme lähemmin mlt3n tämä ongelma syntyy. Kehossamme on monenlaista suojalaitteita meitä varjelemassa. Verenkierron tärkein tehtävä on hapen kuljettaminen mm. aivoihin. On aivan luonnol 1 lsta, että on olemassa automaattinen suojalaittelsto, joka takaa veren jatkuvan virtauksen. Tämä suojalaitteisto on varsin yksinkertainen. Kaulavattimot kulkevat kaulan molemmll Ia puol II Ia ylös ja haarautuvat nlskassa, leukaluun alapuolet Ia sekä jatkuvat aivoihin. Tässä haarautumassa sijaitsee paineenilmaisin. Jos verenpaine on 1 lian alhainen ja sen takia verta et pääse aivoihin riittävä! lä paineel Ia, mainittu paineenilmaisin lähettää viestin sydäme II e, että painetta on 1 isättävä. Jos verenpaine on 1 iian korkea, lähtee päinvastainen viesti, joi loin sydMmen toiminta hidastuu. Ajatellaan, että sukeltaja kantaa jotain raskasta esinettä kaulassaan. Tällöin syntyy ylimääräinen paine kaulavaltlmossa ja valtlmossa oleva paineenilmaisin lähettää viestin, että sydämen painetta on laskettava. Kun nyt sydämen paine Ias-

Suuren maailman tuttava -Suunto Oy Suomestavalmistaa kompasseja sukeltajille myös Australiaan ja USA:han. Tämä sukelluskompassi - Suunnon SK-4 on juuri se, joka mm. USA:n urheilusukeltajien käytössä on nykyisin hyvin suosittu. Se on korroosiota kestävää mustaksi eloksoitua kevytmetallia. Kompassin itsevalaisevat selvät merkit ovat myös pimeässä hyvin luettavissa . SK-4:n paineenkestävyys on todettu aina 5 kilometrin syvyydessä saakka. Eikä suolaisinkaan vesi pääse turmelemaan tätä täydellistä sukelluskompassia, koska se rei'itysjärjestelmänsä ansiosta voidaan läpeensä huuhtoa puhtaaksi meri suolasta. Sukelluskompassi SK-4 voidaan joko kiinnittää ranteeseen tai suunnistamista varten - .J kestävään valkoiseen suunnistuslevyyn. Sukeltaessanne Suunnon SK-4 mukananne suunnistatte maailmankuulun Suunta-tarkkuuden turvin.

.. MÄRKÄPUVUT OVAT KORKEALUOKKAISTA TAKUUTYÖTÄ

Yllä olevassa piirroksessa näytetään carotid sinus alueet. Ympyräitä merkityt kohdat kaulassa

kee, aivojen verenkierto jää vajavaiseksi. Vaikkaylipaine kaulavaitimassa johtuukin ulkopuol isesta paineesta, eikä 1 ilan korkeasta verenpaineesta, toimii valtimon sisällä oleva paineilmaisin kutentavallisesti ja verenvirtaus aivoissa pienenee ja vaikeuttaa aivojen toimintaa~ Alennettu verenvirtaus aivoissa aiheuttaa samat oireet, jotka ovat tyypillisiä hapen puutteessa: huimausta, päänsärkyä, pahoinvointia ja pahimmassa tapauksessa pyörtymlnen. Potilaan ollessa vielä tajuissaan hänen 1 iikkeensä ovat haparoivia ja puhe sekavaa. On hyvin ymmärrettävää, mitä tämän laatuinen tila saa aikaan vedessä ja vielä pahemmin vedenpinnan al Ia. On olemassa monta carotid sinus reflexin uhria, jotka ovat pystyneet keskustelemaan avunantajan kanssa mutta kykenemättömiä auttamaan itseään vedessä. Paras apu, mitä carotid sinus reflexin uhril Ie voi heti antaa, on kalkki puristavan poistaminen kaulan ympäriltä, esim. sukelluspuvun vetoketjun avaaminen ja päähineen riisuminen. On muistettava, ettei suusta poisteta snorkkel ia tai annostusventt i i II ä, jos pa 1ne 11malaitteessa on vielä ilmaa. Uhri on välittömästi saatava vedestä pois ja hänen on annettava hengittää raitista ilmaa. Hapen-

ovat ne alueet jossa ulkopuol 1nen paine aikaansaa carotid slnus reflekstt. antolaitteen käyttö on parasta hoitoa päänsäryn parantamiseksi. PMnsärky on oire, joka hyvin usein on carotid sinus reflexistä johtuvaa. Vai itettavaa on, ettei hapenantolaitteita ole aina siellä, missä sukeltajat 1 i ikkuvat. Siksi avunantajan hyvä ja nopea ensiapu on tarpeen. On todettu, että carotid sinu.s reflexin suurin aiheuttaja on suk~·'· 1 ~spuvun kuri stava kau 1 us ja pa~h1neen kaulaosa. Aiheuttajana VOI myös ol Ia muita esim. välinelden ki innityshihnoja tai naruja, jotka on ripustettu kaulan ympär 111 e. Koska suurin osa uusista sukeltajista ei omista omi 1 Ie muodoil Ie sopivaa pukua, eikä muutakaan laitetta, vaan lainaavat kaveritta tarvittavan välineistön on tällainen vasta-atkaja suu;essa vaarassa saada mainittu tauti varsinkin jos hän ei ole tiet~i nen vaarasta. On hyvin ymmärrettävää, että edelläkerrottu carotid sinus reflex voi ol Ia jopa kohtalokas, jos sitä ei tunneta, mutta tunnettuna helposti torjuttavissa. Siksi jokaisen vasta-atkajan tulisi tie!ä~ em. vaarasta, ja ohjaajien tu 1r s 1 myös perustee 1 1i sest i käs 1tel lä mainittua ongelmaa sukellusfysiologian tunneli Ia.

ENSILUOKKAINEN MATERIAALI Finn-Sult-märkäpt.~vut tehdään USA:n laivaston käyttämästä nailonvahvistelsesta Rubatex-neophrenkumista. Ulkopinnaltaan tämä materiaali on sharkskinkuvioitu. Srsäpinnan nailonvahviste tuo myös mukavuutta käyttöön, sillä talkkia ei tarvita lainkaan. TARKKA MITTATYO TAKAA SOPIVUUDEN Finn-Suit-märkäpuku valmistetaan 24 osasta. Näin kokopuku on tarkasti vartalon mukainen lämmin ja miellyttävä käytössä. FINN-SUIT TAKAA LAADUN Kokenut mittamestari ja saumaaja ovat Finn-Suitmärkäpuvun korkean laadun takeena. Niinpä FinnSuit antaa työlleen vu.Qden takuun . MITTAMESTARIMME TULEE LUOKSENNE Sopikaa käynnistä, saavumme mielellämme sukel-

lus- tai vesihiihtokerhonne illanistujaisiin esittelemään pukujamme. Samalla käy mittojen ottaminen mukavasti. ASIANTUNTEVA HUOLTO Tuokaa pukunne meille huollettavaksi ja talvisäilöön. Tarvittaessa kunnostamme ja huollamme myös sukelluslaitteenne. Varusteenne ovat säilytyksen aikana vakuutetut täydestä arvostaan.

6FIDD-SUIT Pajalahdentie 9, 00200 HELSINKI 20 Puh. 622 358

•

OF ENGLAND

KORJATKAA KESÄN SATO TALTEEN 111 Sukelluslaitteita

Oro Patohorju

muu osa oli joko tyhjää tai ruostelluskoja. Pikkukivet ovat llmelsest4 merenpohjan moreenla, jonka päätIe kirves on pudonnut; Iiukeneva rauta on kitannut ne saven kanssa yhteen. Musta läikkä terän alla lienee jokin kirveen alle jäänyt muu rautaesine. Seuraavana vaiheena olisi sitten puhdistaa kolo ruostejätteistä, sitoa puollkkaat yhteen ja valaa kolo täyteen kipsiä, jolloin saataisiin jäljennös alkuperäisestä kirveen terästä - jota muutoin ei enää ole olemassa.

Kuva 1: 'Entinen sotaktrves' halklsahattuna ttmantttsahalla. Artlkke~lsarjanl ensimmäisessä osassax mainitsin Lehmäsaaren rantavesistä löytyneen 'kirveen', jonka krusttn valokuva ja röntgerrkuva olivat artikkelin otsikkona. Kun krustlklimppl oli kuivunut merlvedestä, imeytln sen epokslhartsll iuoksella <voisi olla esimerkiksi Aralditia 20% bensiini~ sä, patroolissa tai tolueenissa), jotta se ' ei aivan pahasti murenisl. Sain vihdoin, meriarkeologian kurssi kllhokkeena, viime keväänä sahautettua klunssln halki eräässä pääkaupungin kivenjalostamossa timanttil.aikalla. Vähän kyllä pelkäsivät tuhansten hintaisen sahansa puolesta, jos klunsstssa ol ist ollut paljon rautaa sisällä, olisi se kuulemma vahingoittanut laikkaa. 1lmelsesti muovl-imeytyksen takia murenemista ei tapahtunut juuri lainkaan ja kaunis sahaustulos on kuvassa 1• Meta II i sta rautaa o 1t jäljellä vain lyijykynän vahvuinen säle keskellä kirveen terää,

jo vuodesta 1819

TOIMITAMME mm.: PAINEILMALAITTEITA PAINEKAMMIOITA VEDENALAISIA HITSAUS- JA LEIKKAUSVÄLINEITÄ VEDENALAISIA TELEVISIOITA RASKAS- JA TYÖSUKELLUSVÄLINEITÄ MATALA- JA KORKEAPAINEILMAKOMPRESSOREJA YM.

Kuva 2 esittää kulttuurivandalismia Kotkan Varlssaaresta: 1961 nostettu ja 'märkäkonservoitu'xx) tykki ei ollutkaan metallista' rautaa, kuten konservoinnin päätyttyä 1uu 1t i 1n, vaan s 11hen saai'toi joulukuun hämärissä 1969 rauhassa kaivertaa muistokirjoituksensa. x> ORA: Korrooslo merenpohjassa, Urheilusukeltaja N:o II, 1971, ss. 32, 33 ja 38. xx)lbld., s. 34.

PYYTÄKÄÄ ERILLINEN HINNASTOMME

2 x 10 L MERLIN

Maahantuoja: KOMMAN DIITTIYHTIÖ

lP AAVO W. lPJIJltJIJLÄ Kuva 2: ' Kulttuurlvandalismla Kot~rlssaaresta.

Pohjois Esplanaadikatu 27 C 40 Helsinki 10. Puh. 661 225, 661 'ZZ1

ÖLJYVÄRIMAALAUS MEREN POHJALLA Onpa hieman erikoista, ett~ taite! 1 ija voi merkitä k~yntikort tiinsa "Vedenala.inen maalari". uutta ammattia harjoittaa "Scientific American"in i lmoituksen mukaan muuan Mr. Zahr Pritchard, ja jopa se on synnyttänyt uuden englantilaisen sanankln, nimittäin s e a s c a p e (vedenalainen maisema) landscape(malsema-) sanan vastakohtana. Mr. Pritchard on nimittäin asettanut maalaustelineensä 5,3 metrin syvyyteen meren pohjat Ie, ki innittääkseen kankaalle elävän merikasviston ja -eläimistön kuvan. Eläviäkuvia otettaessa on käynyt selvi IIe, kuinka varovasti sukeltajat menettelevät merenpohjaa tutkiessaan. He laskeutuvat hitaasti alaspäin vedessä ja etsivät pohjalta luodon jostakin suotuisasta paikasta, minne he rauhassa voivat järjestää koneensa vedena Ia i sta f i 1mausta varten.

T~tä

Vasta sen jälkeen, kun taitei 1ija on tullut meren pohjaan, hän antaa nuora 11a merk 1n avustaj i II een, jotta he lähettäisivät hänet Ie

maalaustelineen, kankaan ja värit. On tarpeetonta huomauttaa, että Mr. Pritchard käyttää erikoisia värejä, joitten kokoomus on hänen sa 1a 1suutensa, sekä kangasta, joka on tehty täysin vedenpltäväksi imeyttämäl lä siihen pel lavaöljyä. Mikä maanalainen maisema tahansa ei 1 uonnoll isestl kaan sovi täl fä tavoin maalaten kuvattavaksi. On pakko rajoittua määrättyihin matalIin meriin, joitten kasvi- ja eläinmaailma on erikoisen runsas ja värikäs. Tämän tapaista meren pohjaa on olemassa Bermudas-saaril Ia, Tahitissa ja eräissä Välimeren lahdelmissa. Varmastikin melkein kaikki meret, joissa on koral 1 iriuttoja, antavat vedenalaiset Ie maalaritIe tl laisuuden mielenkiintoisiin tutkielmiin. Mr. Pritchardi 1 Ia on muutenollut näyttely Pariisissa, joi loin nyttemmin kuollut Monacon ruhtinas Albert osti monia hänen töitään; ruhtinas Albert tunsi, kuten tiedetään, voimakasta mielenkiintoa kaikkeen, mikä koski meritieteel1Isiä kysymyksiä.

Jos esimerkiksi kaksi sukeltajaa etenee, ilman köyttä, vinorintamassa ja kakkonen näkee jotakin mielenkiintoista, hän vilkaistessaan 1öytöään kadottaa ykkösen silläaikaa näkyvistä sametsi in vesiimme tai ainakin tämä on jo paljon edempänä, niinpä kakkosparka saa panna konehuoneeseensa täydet kierrokset saavuttaakseen ykkösen ja käännyttääkseen hänet takaisin kohteet teen, jota hän tuskin enää vuorostaan löytää. Tuntuuko tutulta? Tällaista sattuu usein. Ykkönen puolestaan, mikäli hi=!nellä on vähääkään vastuuntuntoa paristaan, saa vähänväliä kääntyi Itä varmistaakseen kakkosen mukanapysymisen. Tällöin tulee suunnanpito erittäin vaikeaksi. Loppujen lopuksi menee pari lta suurin osa sukellusajasta toistensa kyttäämiseen. Sukeltajien vai 1tettavasti yleisimmin käyttämä systeem 1 on, n s. "herran haltuun"-systeemi. Elikä välitetään vi is koko äijästä. Tämä tapa on ehdottomasti tuomittava.

Tiede ja elämä, V osa, Porvoo 1923 Kuva 2

YHDYSKÖYDESTÄ

Yhdysköysi on 3-6 metriä pitkä, paksuhko köysi (yleensi:l nai lon). Sen värin on oltava oranssi tai valkoinen, mutta jokin muukin hyvin veden alIanäkyvä väri sopii. Paksu (6-12 mm) sen on oltava si~ si, että sen pystyy tuntemaan paksut sukel lushanskat tai -rukkaset kädessä, ja sitäpaitsi paksu köysi ei sotkeudu läheskään yhtä helposti kuin ohut. Köysi kiinnitetään useimmiten ranteeseen sllmukan avut Ia esim. kuvan 2 osoittamat Ia tavat Ia. Ylimääräisen köyden ottaa kakkosmies käteensä vyyhtenä ja huolehtii samat Ia, että köysi pysyy koko ajan sopivan kireällä parin väli 1lä. Tällöin estyy sen takertuminen pohjan epätasaisuukslin ja samat Ia sitä voidaan käyttää välittömästi merkinantoihin. Missäi:ln tapauksessa sitä ei saa päästää 1öy stymään , s i 11ä s 1 1 1o i n se ky 1lä löytää jokaisen pohjan epätasaisuuden ja takertuu niihin, eikä näinol Ien täytä tehtäväänsä turvaväl ineenä, pikemminkin päinvastoin. Kun sama pari sukeltaa useita kertoja köyden kanssa, kehittyy eräänlainen toinen "näkö", siItä köyden 1likkelstä pystyy tuntemaan ml ltel kaiken mitä kaveri tekee- voipa melkein lukea hänen ajatuksensa. Tämä kaikki vaatii vain hieman harjoitusta. S i i s köysi k 1reä 11e, s i i nä koko juju, sanoi pyövel ikin.

H. Alopaeus Yhdysköysi ei ole mikään hirttoköysi, vaikka jotkut niin tuntuvat ajattelevankin. Se on kahden sukeltajan välinen yhdysside, joka oikein käytettynä loppujenlopuksi vapauttaa enemmän kuin sitoo. Köyden päätarkoituksena on estää sukeltajia eksymästä toisistaan. Lisäksi sillä saavälittömästi yhteyden toveriin tarpeen vaatiessa. 26

SUKELLUS MERIBIOLOGIAN APUVÄLINEENÄ 11kka Luotamo Sukeltajia käytettiin lo vuosisadan alussa elävinä näyftenottimina, jotka keräsivät lähinnä anatomislin töihin sopivaa materiaa! ia tutkimuslaitosten tarpei-

siin. Anton Dohrn kirjoittaa vuonna 1880: "Sukeltaja pystyy vaivatta tutkimaan merenpohjan niitä osia, jotka jäävät tavat! isten pohjaharojen ulottumatto27

mi 1n, kuten ka II 1onha 1keami a, 1 uol Ia ja kalllonkielekkeiden alaplntoja. Sukelluslaitteen avulla on 1Isäksi helppo tarkka 1 11a e 1 t ö itä n 1i den 1uon no 1 11sessa ympäristössä, mikä levlämislakien ymmärt§mlsel Ie on välttämätöntä". Saksa 1a 1nen 1uo-1 atutkija Rupert Rtedl (1967) näkee tleteell isellä sukelluksella muitakin käyttömahdol ltsuuksia kuin pelkän näytteenoton. Hän esittää tieteellisen sukeltamisen metodina, jonka avulla voidaån t lman tavanomaisten näytteenottimien häiritsevää ja ruhjovaa vaikutusta tunkeutua 1ltoraal ivyöhykkeessä vallitsevaan rakenteiden ja elomuotojen rikkauteen. Sukellusta käyttämällä ovat tiedot esimerkiksi kalojen suhtautumisesta substraatin 'rakenteeseen, sessiillen muotojen alustan vaI Innasta ja 1 ilkkuvan mikrofaunan populaatiorakenteista moninkertaistuneet. Tilannetta voidaan verrata siihen tiedon 1isääntymiseen, minkä eiektronlmikroskoopin käyttö on tuonut mukanaan tutkittaessa organismien hienorakentelta. Teho kka 1mm i n on uuden tekn 1i kan suomia mahdollisuuksia käytetty hyväksi vedenalaisissa laboratorioissa, joissa tutkijat oleske1evat meren pohja 11a v 1 i kkoja tai jopa kuukausia. Tämän on tehnyt mahdolliseksi sukelluslääketieteen viimeaikainen voimakas ja nopea kehitys. Aivan viime vuosiin saakka sukel lusfysiologlt olivat sitä mieltä, että dekompresslo oli syvyyden ja sukellusajan funktio, ts. mitä pitkäaikaisempi ja syvempi sukellus, sitä p ttemp i dekompres.s t oa i ka. Tehokkaan työajan suhde dekompressioaikaan oli siis tavattoman huono, s 111ä konvent 1onaa 1i se 11a menetelmällä 115 metrin syvyydessä 30 minuuttia oleskellut sukeltaja tarvitsi yli kolmen tunnin dekompressioajan, ennen kuin voi nousta pintaan. Amerikkalainen George Bond ratkaisi ongelman kehittämä! lä systeemin, joi Ie an-

netti i n n tmeks t · ky 1 1ästyssukel 1us eli saturatlon dlvlng. Hän totesi, että dekompressioaika oli tietyllä syvyydellä vakio, jos sukeltajan kalkki kudokset kyllästyvät hengltyskaasul Ia. Toisin saooen se palnekammlossa vietetty aika, joka vaaditaan kudosten vapauttamiseksi kaasukyl lästyksestä on sama, vaikka sukeltaja ol isl jossain tietyssä syvyydessä viettänyt 24 tai 100 tuntia. Vanhalla menetelmät lä sukeltaja tarvitsi 40 tunnin dekompresston oleskeltuaan 30 minuuttia 180 metrin syvyydessä. Kyl lästysmenetelmäl~ lä tarvitaan vain yksi 168 tunnin dekompresslo, vaikka samassa syvyydessä olisi työskennelty päiviä, viikkoja tai kuukausia. Vuoden 1969 heinäkuussa aloitettiin Helgolandin Biologisen laitoksen toimesta Pohjanmeret lä koesarja, jossa tutkijaryhmä vietti kolme viikkoa 23 metrin syvyydessä sijaitsevassa vedenalaisessa laboratoriossa. Laboratorion runko oli sylinterin.muotoinen 9 metriä pitkä neljän jalan varassa seisova teräsputki, jonka halkaisija oli 2,5 metri~. Paineenkestävyys o 11 10 kp/m , m1kM vastaa JOO metrin syvyydessä vallitsevaa painetta. Laboratorion kokonalstilavuus ol 1 43m3 ja paino 75 tn. Laboratoriotilan sivuilla oli tyhjennettäv§t tanklt, jotka mahdol llstivat kuljetuksen hinaamalla. PumppaamaJ Ia tankit tyhjiksi voitiin laboratorio laskea kätevästi halutulle paikalle. Laboratorion hengityskaasua kontrolloitlin koesarjan kestäessä jatkuvasti. Uloshengitetty hli1idioksidi ja vesihöyry absorboitlin suodattimll Ia, kulutettu happi korvattiin ja lämpötila ja kosteus pysytett i 1n vakio 1na. Mittausarvot välitettiin televisiolla maatukikohtaan. Merenpohjaan laboratorion viereen sijoitetti ln pieni pieksi lasista valmistettu paineistettu kupla, johon ol 1 varastoituna absorptlokalkkla, slltcageeliä ym. kulu-

tustavaraa, jota tilanpuutteen vuoksi ei voitu säi lyttä§ laboratoriossa. 43 metrin etäisyydellä sijaitsi toinen kupla, jossa tutkijat voivat levätä ulkotyön aikana ja soittaa tovereil leen laboratorioon. Pohjanmerellä vai lttsevan al ltuisen myrskyvaaran takia työ pyrittiin saamaan mahdol1i s i mman paljon säästä r 11ppumattomaks 1. Tästä syystä turvatti ln laboratorion kaasun ja sähkön tarve lähel Ie ankkuroidusta poij usta käs 1n, johon si joi tetti i n dieselaggregaattl ja kaksi painei 1ma komp ressor i a. Hapen, he 11umin ja typen varastopullot sijoitettiin myös poljuun, jonka vaI ityksellä järjestettl in 1 tnkkisysteemi JIM radiopuhelin ja televisioyhteys maatuklkohtaan. Yhteys valvontakeskukseen varmistettiin vielä kaukoklrjoltin- ja puhelinkaapeleil Ia, jotka kuitenkin katkesivat aaltojen jauhaessa niitä tyrskyvyöhykkeessä. Miehistönturvallisuuteen kiinnitettiin suurta huomiota. Laboratorioon 1lltettävässä yhden miehen dekompress iokammiossa ol 1 mahdollista kuljettaa sairåstunut s~ keltaja maatukikohdan suurikokolsempaan pa 1nekamm i.oon, johon voitiin sijoittaa myös potilasta tarkkaileva lääkäri. Tukialuksetta käsin voitiin lisäksi vähemmän kiireisiä tapauksia ,varten käyttää sukeltajan hissiä. Kaasun, elintarvikkeiden ja juomaveden varmuusvarastot riittivät 14 vrk: n käyttöön. Akvanauttt ja pintasukeltajat olivat lisäksi jatkuvan lääketieteet 1lsen tarkkailun alaisina. Ravintona käytettiin tavat 1ista jääkaappiin varastottua arkiruokaa sekä erittäin vaihtelevaa pakastemuonaa. Usäks 1 koke 11t i 1n dehydrattua ravintoa, jota käytetään avaruuslennot lla. PiHvittäinen energian tarve ol 1 n. 6000 kaloria, mikä vastaa raskaan ruumiit IIsen työn tekiJän päiväkulutusta. ·Syynä kohonneeseen energiantarpeeseen oli ennen

kaikkea alhainen lämpötila ja raskaat ruumiit 1iset ponnistukset sukel Justölden aikana. Koesarjan loppuvaiheessa laski akvanauttlen ruumiinlämpö kielen alta mitattuna 35~C veden 1ämpöt i 1an o 11essa 12-13 C. Kokeen päätyttyä joutuivat tutkijat viettämään 24 tuntia palnekammiossa. Mitkä sitten olivat ne perusteet, jotka puolsivat ryhtymlst~ näin suurisuuntaiseen ja kallIiseen yritykseen? Helgolandin projektin toinen johtaja professori Klnne esittää seuraavanlaista argumentteja: "V i 1me vuos 1kymmen 1nä ovat organlsmien ker~l lymetodit ja eliöiden ympäristöön vaikuttavien tärkeimpien tekijöiden reklsteröinti kehittyneet valtavasti, mutta parhaatkin menetelmät antavat vain primaaristl kuvallevaa tietoa. Saadun informaation perusteet Iinen hal 1 inta ja vaikutussuhteiden kausaal !analyysi ei ole mahdol 1ista 1 lman kokeita, eksperlmentaatlota. Meribiologiassa on toki tehty kokeet listakin työt~, mutta se on rajoittunut pääasiassa ykslnkertaistettulhln laboratorio-olosuhteisiin. On kuitenkin llmelst~, ettM laboratoriossa saatuja tuloksia et ilman muuta voi soveltaa Itse meress~ vallitseviin olosuhteisi ln, koska luonnonti Jan kaikkien aspektlen jäljittely on mahdotonta. Täydellinen slmulolnti et ole aina tarpeellistakaan, sillä periaatteessa asiat tapahtuvat yksinkertaistetuissa laboratorio•olosuhteissa samalla tavat Ia kuin meressä. Asian ydin on kuitenkin siinä, ettemme etukäteen tiedä, mitkä ilmiöt ja minkälaisissa koeolosuhteissa tapahtuvat samalla tavoin kuin meress~. Vedenalainen laboratorio tekee mahdol1i seksi yhd 1st::iä meren eri 1a i sten olosuhteiden kuvaamisen laboratoriossa saatuihin tutkimustuloksiin, sillä täm~n j~rjestelyn ansiosta on mahdollista siirt::iä kokeet Iinen työ mereen. Tällöin biologit Ia on tilaisuus ol eskelia

pitempiä aikoja meressä ja työskennellä tutkimuskohteensa parissa aidossa ja v~ärentämättömässä ympäristössä. Työskentely veden al Ia voi tapahtua sama! Ia tark-

. .

b <:

Jatkuu seur. numerossa

Lientä siis kuluu. Joku toi kuulemma viime leiri! Ie yli 140 tölkkiä olutta. Laskelmien! mukaan se on runsaat 60 1. Niitä tölkkejä sitten yhteistuumin hävitettiin. Useimmat avustajat

(Hakkaa päälle.)

Koff

KALJAA Sukeltajan tärkein varuste on kaljapullo, oikeammin monta kaljapul loa. T!män voi päätellä siitä huolellisuudesta, joi Ia kaljat aina leiril Ie ym. retkil Ie tuodaan. Sukeltaja ilmeisesti kastuessaan pinnaltaan, joutuu rakoliemisen välttämiseksi kastelamaan Itseään myös sisäpuolelta (vrt. Ora: Puun konservointl). Kostuketta tuhlautuu yleensä suuria määriä. Kansiossant 6n valokuva, jonka tekstinä on: "Sukeltaj i IIe ominainen pu 11oröykk i ö". Kuvassa on kasa paineilmal leriölt!. Samaan tekstiin sopisi toinenkin kuva. En ole vain onnistunut sitä kuvaa ottamaan kun sukeltajat eivät tuo täysiä pul lojaan samaan kasaan ja tyhjät viskotaan pitkin metsiä. Jos jollakulla on kyseinen kuva, maksan kopiosta 2 nykyistä Smk:ta inkl. moms. + 15% ylimääräisen huviveron.

kuudel Ia ja perusteel lisuudel Ia kuin mitä terrestrisessä ekologiassa on jo aikoja sitten pidetty itsestään selvyyten!."

tyytyivät sisällön tuhoamiseen. Jotkut harvat Mvittivät Itse tölkit. Hurja huhu kertoo myös aikaisemmalla relssul Ia mukana olleista erittäin runsaista pirtu1 ltrolsta, jotka hienoisen ohennuksen jälkeen nautittiln muoviamforosta Zorban tavoin vasemman olanyli ja sirtakia tanssien. Aamusel Ia saattoi ol Ia tykka kipeänä, mutta kun ensin oli otettu auran pakol 1 iset ja sitten menty mereen, niin siitä se uusi päivä taas pääsi vauhtiin. Jos sukeltaminen Jäi vähemmäl Ie niin saihan möykkääminen sitä suuremman aseman (vrt. Ora: nauha iltanuotiolta). Huhu kertoo ettei joku vielä viikon leirillä karinnyt kertaakaan veteen. Tämä on sitä luonnon tasapainoa. Jos toinen jalka on 1 lian lyhyt, on toinen yleensä sen verran pitempi. Sanotaan, että pieni matokuuri s i 11o i n tä 11öin on pa i ka 11aan. Jokakes~isen viikon kuurin luulisi jo tappavan kaikki mahdol 1iset madot, joten tuskin voimme välttää sitä, että ensi kesänä jälleen tavataan. AnanaS"