Issuu

"'eilusukelfaja

1969 N:o 9

TOIMITTAJA:

Harry

Alopaeus

OSOITE:

Postilokero 10462 (Urheilusukeltajat r.y.)

TAITTO:

Ora Patoharju

KANNET:

POSTISIIRTOTILI: Urheilusukeltajat r. y.

Ralf Tötterström

31 011

SUOMALAISTEN URHEILUSUKELLUSLEHTIEN LYHYT HISTORIA Armon vuonna 1956 nosti URHEILUSUKELLUS Suomessa päätään niin paljon, että perustettiin yhdistyksiä ja Liitto näitä hulluja varten. Luonnollisesti samaan aikaan starttasi intomieHen toimittamana myös ensimmäinen äänenkannattaja, "Barracuda" N:o 0, 1956. Sitä jaksoi seuraavana vuonna seurata N:o 1 sekä N:o 2 vuonna 1958, uudella nimellä URHEILUSUKELTAJA, kerhon muutettua nimensä suomenkielisemmäks i. Toimituskiireissä menivät numerot sekaisin ja N:o 4 ilmestyi joulukuussa 1958 painoasultaan jo huomattavasti edistyneempänä = offset. Valitettavasti vain toimituksen nimen ja osoitteen paikalle sattui Nokia .. ilmoitus, josta johtuen seuraavien vuosien ulkomaanpo s ti meni Kumitehtaalle, paitsi niissä tapauksissa, joissa kirjeet osoitettiin silloisen puheenjohtajan privaattiosoitteeseen: Pridirinskinki tu. Tämän jälkeen seurasi uusi numero melkein vuosittain, kunnes Liitto huomasi v. 1962 1 että äänenkannattajan toimittaminen oikeastaan kuului sille. Seurasi hieno kiiltävälle paperille painettu N:o 8 v. 1962, mutta se kuluttikin resurssit niin 1 että ei varoja eikä uutta toimittajaa lehdelle löytynytkään. Vähin äänin palautti Liitto lehden julkaisuoikeudet takaisin suurimmalle kerholleen. Vuoden 1963 lopulla saatiin suhteet solmituksi silloiseen Purje ja Moottoriin, josta kuukausittain ilmestyvänä tuli tehokas sukeltajien äänenkannattaja ja jonka artikkeleista koettuna eripainoksena saatiin aikaan ensimmäinen AAKKOSTEN painos 1965. Nyt näyttää tämä forumi kuitenkin menetetyltä ja URHEILUSUKELTAJAT r. y. yrittää herättää muinaisen kerholehden uudestaan henkiin energisen puheenjohtajansa toimittamana. Aikomus on saada lehti nykyisessä offset-asussaan julki ainakin pari kertaa vuodessa; ehkä useamminkin: tämä riippuu kuitenkin aputoimittajista eli siitä, saadaanko tarpeeksi julkaistavaa tekstiä lehteä varten. Tarttukaa siis kynään ja tulkaa mukaan kaikki te, jotka olette olleet mukana retkillä, erikoisissa tapahtumissa, tutkimuksissa ja kokeiluissa. Uskomme, että lukijapiiri ei supistu oman kerhomme jäseniin, Sillä sukellusasiat ja tarinat ovat kaikille yhteisiä ja lehtiyrityksemme on avoin koko Suomen Urheilusukeltajille. Lisäksi julkaisemme sarjana "Tietoja Liitosta" sekä yleistä mielenkiintoa omaavia Liiton kannanottoja päivän sukelluskysymyksistä. Kiitos niille, jotka jo nyt tulivat mukaan lehteä tekemään; lisää kiitoksia niille, jotka vastaisuudessa tulevat mukaan. 2

Ora P a t o h a r j u

..· tt:J -~-

1 ../~

.:.: 7tA..;ta. Tässä on jonkinlainen piirros siitä. Alus on "repsahtanut" pituussunnassa kahtia ja hylystä on enää jäljellä 30 m pituutta, mutta sitäkin enemmän leveyttä nimittäin kokonaista 18 m (vertaa katkaistu ja halkaistu herneenpalko).

Barösul'\din tapPefu

f189

OPERAATIO POHJOINEN KOTKA Venäläisten hyökätessä idästä ruotsalaiset "hyökkäsivät" länteen. Siinä touhussa kävi ruotsalaisten Älgsö:ssä ja Jakob Ramsjössä olleille tykkipattereille vähän kehnosti: Venäläiset valtasivat ne.

Vuosina 1788 -90 tappelivat ruotsalaiset ja venäläiset jälleen vanhan kunnon tavan mukaan keskenään ja me suomalaiset jäimme taas heidän jalkoihinsa. Inkoon Barösundissakin nahisteltiin ja siinä ohessa onnistuivat venäläiset ajamaan yhden linjalaivansa karille. Arkistotutkimuksien yhteydessä v. 1966 löysin mainintoja tästä 'Barösundin taistelusta. Kun Urheilusukeltajain Liitto etsi ko. vuonna Pyhäinmiestenpäivänä Inkoon lähivesistöistä hylkyjä niin ehdotus Barösundissa 1 Älgsjön ja Jakob Ramsjön välisen alueen etsinnästä sattuivat otolliseen maa 1 etten sanoisi "vesi." perään. Ja tulostakin tuli. Toisena etsintäpäivänä löytyikin Suomen suurin vanhan linjalaivan hylky 1 venäläisen pohjoisen Kotkan jäännökset. Kova aallokko ja huono vedenalainen "keli" aiheuttivat sen 1 että hylky tuli kovin heikosti tutkittua. Niinpä vuonna -68 päätimme 1 että se tutkitaan nyt kunnolla. Tuumasta toiseen ja niinpä yhtäkkiä havaitsimmekin olevamme 3/6 -68

Barösundin selällä intoa täynnä, Kuinka ollakaan aikamme maisemia tiirailtuamme tulimme lopulta yhteisymmärrykseen siitä että se hylky makaa aivan veneen alla. Oukei siispä veteen joka tapahtuikin harvinaisen luikkaasti. Ainoa löytömme rajoittui 8:ssa metrissä olevaan pohjaon. No hyvä sekin {ajatelkaapa millainen yllätys jos pohjaa ei olisi löytynyt lainkaan) . Mikäpäs siinä miehet ylös paatti toiseen paikkaan ja uusi rynnäkkö. 14 m ja päänsärky. 20 minuuttia köyhempinä siirryimme jälleen kerran uuden uutukkaiseen paikkaan ja taas alas. Maisemat alkoivat jo näyttää vähän kiinnostavimmalta siellä kun oli jokunen kaikkia sukeltaj ia syvästi halveksivia simppuja ja kampela. Viimeksimainitulle kävi kuitenkin kalpaten kun nälkäinen sukeltaja asetti ison räpylänsä sen kolmannelle niskanikamalle ja hiukkasen myöhemmin söi sen suuhunsa jota viereinen kuvakin todistaa. 1

Muuten löytyi vain 1 isohko palkki eikä sitten mitään muuta vaikka kuinka olisimme "nuuskineet". Puoli tuntia sukellusaikaa oli kulunut. Kun asioitten silloinen tila otti rajusti takaraivoon niin rupesimme naaralla etsimään sitä pahuksen rohjoo. Eihän se ollut voinut ilmaan kadota {veteen korkeintaan) sillä kyseisen aluksen kokokin tiedettiin: 53 metriä! Miten vo:i mokoma piilotella niin hyvin ? ? 1

Lopulta naaramme tarttui johonkin ja Moision Kari painui parinsa kanssa alas samanaikaisesti kun me muut olimme veneessä eräitä määrättyjä laatusanoja itseksemme taistellen ja melko kyllästyneinä odottelemassa. Samantien Kari tuli ylös kuin korkki janoisen miehen pullosta ja huusi että "hyl-ky". Veneessä syntynyt tilanne oli katsomisen arvoinen. Toisen tavun aikana hyppäsivät ensimmäiset veteen ja viimeiset ennenkuin ensimmäisten nostattama pärske oli kunnolla ehtinyt laskeutua. Se äkkilähtö olisi ollut kunniaksi mille tahansa alokastuvalle. Tosin Soinion Sepolla oli kurja säkä nimittäin hänen pullonsa (paineilma) olivat tyhjät ja niinpä pintaannousu oli myöskin ripeä. Sepi kylläkin skindivasi sinne alas 1 mutta kun syvyyttä oli 10 m ja ylikin niin paljoa vaille Sepi jäi. Sääli sikäli että hylky oli tosi komea, vaikka se olikin pahasti hajonnut, k1:1ten miltei kaikki hylkymme ovat. 1

Me muut ihailimme sitä sitäkin perusteellisemmin sen n. 95 cm paksuo kylkeä sen orpona kohoavaa perärankaa ja sitä mäntyparrun paljoutta joka tuli eteemme ympäri hylkyä pippaloidessamme. Oli meiltäkin ilmat vähissä ja niinpä vähän ajan kuluttua tuli yks' jos toinenkin paineilmapullot lommoille imettynä ja posket kuopalla ylös. 1

Koskapa meillä oli ollut niin kova vaiva hylyn etsimisessä päätimme kuvata hylyn paikan niin hyvin, että löytäisimme sinne vastakin ja helpommin. Niinpä valokuvasimme sen paikan erittäin huolellisesti. Oheinen kuvahan osoittaa hylyn sijainnin täsmälleen.

SUKELTAJAN KELLO Peter Alcenius

Sukeltajalle on turvallisuus kaiken perusta. Laitteisiin on voitava ehdottomasti luottaa: Kello on tärkeimpiä sukeltaj an välineitä. Se muistuttaa, kuinka paljon on ilmaa jäljellä ja antaa täsmälliset tiedot sukellusajasta sekä dekompressiotasojen määrittelystä. Sukeltajan rannekelloille asetetaan vaatimuksia, joita normaalirakenteiset kellot eivät ehkä täytä.

Tärkein sukeltajakellon ominaisuus on vesitiiviys. Rannekellossa on kolme paikkaa, mistä kosteus saattaa päästä turmelemaan herkän koneiston.

(B) Nupin ja mahdollisten painikkeitten juuresta. Tiivisteinä käytetään muovisia o-renkaita tai putkitiivistettä jossa kiristysrengas on painamassa sitä kuoriin kiinnitettyä nuppiputkea vasten. Nupin tiiviste on kaikkein kuluvimpia 1 koska nuppia joudutaan liikuttelemaan paljon. Automaattiviritteisen kellon nuppitiivisteet eivät joudu kovaan käyttöön joten automaattikellon vesitiiviys säilyy paremmin kuin käsiviritteisen. Lisäpainikkeetl kuten kronograafin käynnistys- ja nollausnapit eivät kestä tiiviinä pitkiä aikoja.

(A) Kellonlasikkeen ja kuoren välisestä saumasta. Etikoistiivistetyissä kelloissa on vahva paineen kestävä lasi joka puristetaan kiristysrenkaalla kuoria vasten. Joissain malleissa on lasi kierrerenkaalla kiinnitetty kuoren ja tiivisteen väliin.

(C) Takakannen ja kuoren raosta. Sukeltajakelloissa on pohjan kierteitä vahvistettu ja kannen tiivisteenä on sukellusveneissäkin käytetty 0-rengastiiviste 1 jonka teho paranee mitä suuremmaksi paine kasvaa.

Sukeltajakellon on oltava tiivis myös vedenpaineessa. Helppo käsitellä kosteanakin. Selvälukuinen jopa pimeässäkin. Tehokkaasti suojattu iskuja vastaan. Sekä varustettu kierrettäväHä aika-asteikolla.

Tämän hyvin suoritetun työpäivän päätteeksi puksuttelimmekin tyytyväisin mielin takaisin kotorantaan, kertoi

H Alopaeus & kumppanit

Taulu on näkyvyyden vuoksi yleensä musta ja siinä on selvät tuntimerkit ja osoittimet. Asteikkomerkit ja osoittimet on käsitelty valomassalla. Merkkikelloissa tämä valomassa on sinkkisulfciatin ja trtiumin sekoitetta, jonka näkyvyys paranee mitä pimeämpään mennään. Valomassa ei ole radioaktiivista 1 joten säteilyvaaraa ei uudemmissa kelloissa tarvitse pelätä. Sukeltajan'k-ellon tulee olla iskusuojattu. Useissa malleissa on koneisto muovityynyn varassa kuorissa ja lisäksi itse koneistossa on tehostetut iskusuojaimet. Ulkoisia kolhaisuja vastaan on nuppi ja lasi osaksi suojattu kuoriin. Kierrettävä aika-asteikko on erittäin tarpeellinen muistuUaja. Siitä voidaan katsoa aikajaksoja ilman eri laskutoimituksia. Aloitettaessa kierretään nollamerkki minuuttiasoittimen kohdalle ·. Asteikon minuuttijaoituksesta voidaan suoraan seurata sukellusaikaa. Aika asteikkoja on sijoitettu kelloihin sekä taulun ympärille kellon ulkopuolelle että lasikkeen sisälle. Edellisessä vaihtoehdossa kehän tulee olla tiukka tai varustettu telkilaitteella, ettei asteikko pääsisi liikahtelemaan aihe-ettomasti sukelluksen aikana. Jälkimmäisessä tapauksessa on aina vaarana, että kierrettävän aikaasteikon nupin tiivisteet kuluvat. 'Hyötypuolena sisällä olevalla asteikolla on, ettei se pääse kiertymään niin helposti vahingossa,

eikä sen rakoihin keräydy epäpuhtauksia • Kaikkien varsinaisten sukeltajakellojen vesitiiviys on tarkistettu tehtaalla ennen markkinointia. Esimerkiksi Omega sukeltajakellot läpikäyvät seuraavanlaisen koesarjan: Kellon koottu kuori sijoitetaan tyhjiöön t~mniksi. Kammion painetta nostetaan asteittain 25 ilmakehään. 25 ilmakehän paine vastaa 25 0 metrin syvyyttä vedessä! Kokeen tämä vaihe kestää 19 tuntia. Sen jälkeen kuoret tutkitaan välittömästi koneessa, joka havaitsee pienimmänkin kuoriin mahdollisesti pä päässeen kosteuden. Seuraavaksipumpataan kuoren sisälle 2 kg/cm2 paine, jolla tarkistetaan kuorien sisäinen kestokyky. Lopputestiä varten koneisto sijoitetaan kuoriin ja kello asetetaan hydrauliseen kammioon. 20 minuutin ajan sitä pidetään kovassa 20 ilmakehän paineessa. Vain kokeet virheettömästi läpäisseet hyväksytään. Rannekellon ollessa käytössä sen tiivisteet saattavat kulua ja kolhaisujen johdosta vaurioitua. Kaikki kellomerkit suosittelevat sukeltajankellolle vuotuista vesitiiviyden tarkistusta ennen uintikauden alkua. Näin mahdollinen vuoto voidaan ajoissa korjata ja suojella herkkä koneisto vesivahingoilta. Koneiston huoltoväleiksi suositellaarl noin kolmea vuotta. Säännöllinen huolto ja tarkistukset lisäävät rannekellon-sukeltajan turvaloi tteen ikää .

VEDENALAINEN SUUNNISTUS Per Olov Jansson

Pohjoismaissa on vakiintunut kilpailumuoto, joka on saanut runsaasti kannattajia varsinkin Ruotsissa, mutta myös meillä Suomessa. Norja ei ole vielä päässyt yhtä hyviin tuloksiin, mutta on tulossa, ja Tanskasta voin mainita, että ostivat hiljattain 6 kpl Suunta- venekompassia ja ryhtyvät talven aikana rakentomaan "härveleitä". Tämän vu~den PM- kilpailut pidettiin 6. -7.9 Södertälj es sä. Osanottajia oli kaikista pohjoismaista, yhteensä 34. Suomea edustivat Rainer Ansalahti, Chris Godt, Per Olov Jansson ja Reijo Viiala. Voitimme kolmannen vuoden peräkkäin maaottelun, ja Jansson voitti henkilökohtaisen mestaruuden. Viime vuonna se meni Ansalahdelle ja vuonna -67 Viialalle. 4-5 .1 0 pidettiin Tukholmassa kansainväliset suunnistuskilpailut, joihin saapui vahva joukkue Tsekhoslovakiasta ja Italiasta sekä 2 miestä Tanskasta. Vesi oli erittäin sameaa, mikä teki radan tottumattomille ulkomaalaisille ylivoimaisen vaikeaksi. Ruotsin parhaista suunnistajista vain 2 paria löysi kaikki rastit ennenkuin . ilma loppui. Kolmanneksi pariksi tulivat meidän Jansson·- Godt. Sukellusaikaa heillä oli 7 4 min.

Kuvassa vasemmalta oikealle: P-0. Jonson, R. Viiala, C. Godf. R. Ansalahti

Suomi siis pärjää erinomaisesti tässä lajissa. Meidän pitää vain kouluttaa uusia suunnistajia. P.O. Jansson täyttää kohta 50, poika Peter on merellä, Ansalahden pumppu ei toimi aivan moitteettomasti - lyhyesti sanoen tarvitsemme jälkikasvua ja nopeasti. Siinä mielessä aloitamme tässä lehdessä artikkelisarjan vedenalaisesta suunnistuksesta. Ensimmäinen otsikko on:

K i 1 p a i 1 u s ä ä n n ö t (yhteenveto) 1) tarkkuussuunnistus: -Kompassi saa olla kiinnitetty alustaan, joka voidaan varustaa tähtäyslaitteella, syvyysmittarilla, kellolla ja matkamittarilla. Näillä "härveleillä" kilpaillaan A-luokassa. - Tavallisella marssikorupassilla tai vastaavalla sukelluskorupassilla kilpaillaan B-luokassa. Korupassiin ei saa silloin liittää mitään lisälaitteita. - Tämä luokkajako pätee Suomessa, muissa Pohjoismaissa on vain yksi luokka kaikille. - Kilpail.ijalla on tavanomaiset laitesukellusvarusteet ja puku. Puukko ja snorkeli ovat pakolliset. Vyötäröön on kiinnitetty 5 m köysi poijuineen. - Rasteja on yleensä 5 - 6 kpl. Rastialue on 20 m pitkä naru, joka on merkitty kohoilla metrin väleihin. Jos osuu naruun alle metrin virheellä keski pisteestä saa 10 pistettä, ja jokaisesta lisämetristä lasketaan 1 piste pois. Naru on yleensä pingoitettu rantaveteen, ja keskipiste on lisäksi merkittävä selvästi näkyvällä laatalla. Kilpailijat ottavat kompasseilla ennen kilpailun alkua suunnan starttipaikalta ykkösrastiin, sieltä kakkoseen, jne. Paitsi suoria rasteja pitää olla myös 1 tai 2 kulmarastia. Kulmapisteet merkitään poijuilla, jotka poistetaan sen jälkeen kun kilpailijat ovat mitanneet suunnat edellisestä rastista poijuun ja siitä edelleen seuraavaan rastiin. Järjestäjät ilmoittavat tarkan matkan poijuun. - Kilpailijat lähtevät yksitellen esim. 3:n minuutin väliajoin. Aikaa ei lasketa, ainoastaan tarkkuuspisteet. Kilpailija saa nousta rantaan saavuttuaan rastille, mutta jos nostaa maskin pinnan yläpuolelle saa siitä rastista 0-pistettä. 10

- 3 metriä lähempänä rastinarua ei saa enää muuttaa kulkusuuntaa: siis ei saa rantaviivan tai alhaalta näkyvän narun perusteella tehdä suuntakorjaus. 2) Nopeus -suunnistus: ,- Luokkajako on sama kuin tarkkuussuunnistuksessa. - Sukeltajat kilpailevat parittain. Toiseen on kiinnitetty poijunaru, ja hänet yhdistää kaveriin 2,5 m pitkä rannenaru. Ainakin toisella sukeltajailo täytyy olla pelastusliivit. Varusteet muuten samat kuin tarkkuussuunnistuksessa. - Rasteja on yleensä 5-6 kpl. Kaikki rastit ovat pinnan alapuolella 1 ja kilpailijat saavat 10 min aikalisän jos tulevat pinnalle katsomaan. Yleensä saa viimeisen rastin kohdalla nousta pinnalle ja uida pinnalla maalipoijulle. - Rastin koko on yleensä 6 m. Se muodostaa selvästi näkyvän ristin. Jollei rasti ole merkitty lähelle pintaa ulottuvilla putkilla on rastin tarkka syvyys ilmoitettava. - On suositeltavaa, että kilpailijat lähtöhetkellä saavat kartan, johon vain ensimmäinen rasti on merkitty. Rastiin on kiinnitetty samanlainen kartta, johon seuraava rasti on merkitty. Kilpailija ottaa siis joka rastilla veden alla suunnan ja etäisyyden seuraavaan, ja merkitsee lisäksi muistiin rastitunnuksen. - Kilpailijat lähtevät n. 5 min. väliajoin. Aika ratkaisee. Rasteilla täytyy käydä oikeassa järjestyksessä. Jos osa kilpailijoista eivät löydä kaikkia raste ja 1 ratkaisee löydettyj en rastien määrä. - Radan pituudeksi suositellaan 800- 1000 m. Rasteja pyritään sijoittamaan niin että kilpailijalle jää valintamahdollisuus: joko suoraan tai lähellä olevan kUntopisteen kautta ,tai jonkun pikkusaaren vasemmalta tai oikealta puolelta • 1

- Pullojen tilavuus on vapaa, mutta sallittua täyttäpainetta ei saa ylittää. Hyvän radan suunnittelu ja rakentaminen on vaikea tehtävä joka vie paljon aikaa. Rasteja sijoitetaan karttaan erittäin täsmällisesti, mittaamalla etäisyys rannasta metrin tarkkuudella. Paras tapa on suorittaa mittaukset talvella ja avannosta laskea poijut, jotka ke~ällä näyttävät rastipaikat. Tarkkuussuunnistuksen rata on Kilpailija lähtee radalle SM-kilpailut -69 paljon helpompi pystyttää, koska ainoastaan etäisyydet kulmarasAhvenistossa tien poijuihin on mitattava. Parisuunnistuksen rastit muoviputkineen maksavat melkoisesti, niin myös karttojen teko, monistus ja päällystäminen himmeäpintaisello muovilla, johon kilpailijat voivat tehdä merkintöjä. Meidän maassamme on joskus viikkoja kestäneen työn palkkiona että 5-6 kilpailijaa saapuu kilpailuaamuna. Ei edes katsomaan viitsi sukeltajat tulla. Ja kuitenkin haluan väittää, että V .A. -suunnistus on monipuolista, jännittävää, eikä kovinkaan rasittavaa urhe.ilua. S. M. -kilpailujen yhteydessä ensimmäisen kerran kokeiltu uusi luokkajako tuntui onnistuneelta ja tulee varmasti vaikuttamaan elvyttävästi ensi kesänä. Radat tullaan silloin tekemään entistä helpommaksi, jotta pelkällä marssikorupassilla sukeltavat B-luokan miehet voivat selviytyä. Tämän lehden seuraavissa numeroissa tulen hyvin perusteellisesti selostamaan sekä suunnistuksen alkeet että mestarien käyttämät välineet ja kikat. Muista, että suunnistus veden alla ei suinkaan ole itsetarkoitus eikä se ole vain hyvä konsti päästä ulkomaille kuluttamaan

Ylimitoitettu "härveli". Omistaa ja käyttää (menestyksellä) Bo Olander, Ruotsi.

Liiton varoja. Suunnistus "härvelillä", jonka suuntavirhe on vain 1% tai vähemmän, ja jonka matkamittari toimii samalla tarkkuudella 1 on yleensä tehokkain tapa suorittaa etsintä, oli sitten kysymyksessä hylky, perämoottori, viinapulloja tai kilpailurasti. -seuraavassa numerossa selostan eri korupassit ja härvelimallit ja miten ne rakennetaan.

PAKINAA PAINOISTA

T ..

if..

.·Vänitfv(i:..

: poii'\0~\1111-n,

·.

Sitten, kun ·mei:stä ihmisistä ne, jotka ovat lahjoittaneet itsensä sukellukselle ja hankkineet tarvittavat n. 50 kg sukellustarvikkeita toisiaan kehuvilta suk. -tarvikekauppiailta, ja alkavat sukeltelemaan, tulee eteen monia _pieniä käytännön vdikel.ik'sia. Varmaankin yksi niitä inhottavampia on oikean painoituksen löytäminen helposti ja varmasti. Kyllähän niitä varmaankin on sellaisia taulukoita, joissa on tarkoin laskettu märkäpuvun positiivinen noste eri syvyyksistä jne. Uskaltaisin kyllä väittää, e-ttä yli 75% ur-sukeltajista, ei ainakaan vielä, ole onnistunut täysin omaksumaan näitä taulukoita ja tietoja. Tässä alkuvaiheessa kun on niin monta asiaa, jotka ko. henkilöstä tuntuvat paljon tärkeämmältä ja ajankohtaisemmalta. Aivan ensimmäisillä sukelluksillahan on tärkeää päästä siinä ranta- · vedessä snorkkelisyvyyttä alemmaksi. Se on silloin aivan sama mennäänkö sinne kamalasti potkien vai sen 2 kg. ylipainon ansiosta kuin kivi, koska voidaan nousta sitten seisomaan ja nostaa pää veden pinnan yläpuolelle ja hengittää sitä osittain puhdasta kotimaan ilmaa. Mutta annappas olla, aikaa kuluu ja kokemusta karttuu (5 suk. tuntia), silloin aletaan ymmärtämään painoituksen tärkeys.

Jokainenhan tietää, että oikean painoituksen löytää kokeilemalla, pannaan jokunen määrä lyijyä vyöhön ja siitä vaan "yli puurin "."Kas ,kas tulipas vähän liikaa, viitsisitkö laskea minut siitä rappuja ylös jne." - Kunnes s e isot siinä paatin kannella yksin, painoja vähennettynä ja toivat "että onkohan ne nyt oikein". Tuttua tarinaa. Vai mitä?

;r VI CJI'i

·. hvo,.~a ....... ..

...

· ·· •.i.,.. ~/

"Jaska" Puhakan painoitustaulukko . (paino 82 kg. keuhkojen til. 31 91)

Ves· Sy- Uppoavat su Tarvikkeet ja VII V! kelluslaittee Lisätarvikkeet ,__. ,_. ,__. ,__. Cl.l ::r: Cl.l N N Cl.l 1-3 ....... <CI.l ::r: ~CI.l ::r: ~ ~ ::Z:,.Q ~ c c c 0 c Q 3 (1) (1) Q~ ~ X X X X X X Q 1 ..... 0 c Q Q ,__. "'(1) Ul '"' :;::·'"' ~~ ~ -...:! -...:! -...:! -...:! ,__. Q 1 a- Q s ~ r+ ~ ::s :;::· 0 0 tg Q

Nostavat tarvikkeet

fil~ "':;::·

:;>;:

"' "' tg; ~ <: ;><."0 ~ ~- ~- 'c8 c ~,_ ,_ "' ,_.. f&. <D ~..,. :;::· 0

,_..

:;·

(1)

(1) Ul

(1)

:;·

Miksi painoitus on mukamas niin tärkeää? Jospa seuraavassa numerossa pohditaan sitä asiaa tarkemmin. Tuumii jaska ja sanoo molskis.

..,.

,_ ,_ (1)

,_.

t:-' t:-' t:-' t:-'

~ ,__. N

s s

Q= r+

X X

~......

= Valokuvaus

(1)

Ul (1)

k. XX X

V V H E

X X T X X E

X X

Työkalut punnittava ennen lähtöä

K = Kalastus

(1)

X XX X X

XX X

(1) '"'

r+ Q:

•

K~N

X XX X

r+ Q:

XXX XX XX

~ r+ Q:

r+ Q:

f< ~ ,__. ~-

::s

t:-' t:-'

~ ~ '[ ::s 0 0 Q

(1) (1)

Tämä taulukko ei pyri olemaan yksin autuaaksitekevänä ja varmasti se kaipailee parannuksia, mutta saattaa tässä vaiheessa kuitenkin antaa suuntaviivoja edelleen asiaa kehtteltäessä. SIIS: jokainen joka aikoo laatia alla olevan kaltais e n henkilökohtaisen taulukon tulee kokeilla eli olla kerran sukeltanut siinä ympäristössä ja suorittanut siinä määrättyä tehtävää. Seuraavalla kerralla lähtiessään suorittamaan samanlaista sukellusta voi katsoa taulukosta heti oikean painoituksen. Hyvänä paikkana tälle taulukelle voisi olla esim. suk. tarv. laatikon sisäpinta johon se on helppo vaikka maalata veden kestävällä "Texta marking": lla. Lopuksi on vielä hyvä olla ns. hienosäätöä varten n. 1/2 - 1 kg. painot helposti irroitettavas sa paikassa esim. teräsrenkaassa ja rengas painovyössä.

(1) Ul 1-'•

Olen tässä kokemuksen kautta yrit tänyt laatia henkilökohtaista painotaulukkoa itselleni, joka taulukko pätisi kaikkialla tässä maailmassa.

(1) Ul

tö

'1:1

s. "' "' :;· s ::s~ q ;: c c c "' ~ "'g "' ::s::s

R E T

1 6~ kg 2 3! 3 4 3 5 2 h h

7 1

8 2

= Huvisukellus = Ruumis (Etsintä = =

Etsintä (Muu) Tvö

Käyttö o h j e : Sinun tulee mennä etsimään perämoottoria, joka on pudonnut Suomenlinnan ulkopuolelle 16 m syvään. Vede n lämpö 12°. (Taulukko luetaan vasemmalta oikealle) Ensin kohdasta "nostavat tarvikkeet" valitset tietysti sen kohdan, jossa sinulla on kaikki puvun osat päällä, koska veden lämpö pinnassa on 12°, silloinhan se siellä 16 m:ssä on siinä 6° nurkilla. Se uraava kohta on "vesi". Se on alle 4%. Sitten "syvyys" yli 12m. Seuraavaksi "uppoavat tarvikkeet" osasta "sukelluslaitteetJ'. Sinulla on 2 x 7 1 täydet pullot. Otat ne tietysti. Sitten "lisätarvikkeet" osasta "safeline'' (turvaköysi), jotta voisit sitoa sen moottoriin löydettyäsi sen. Seuraavaksi "muita työkaluja" kohdastQ otat vaikka lampun mukaasi. Tämä esimerkki tarkoittaa sukelluksen n:o 8. Viimeisestä sarakkeesta näet tarvittavan painomäärän.

a) Regulaattori oli 2 letkuinen Hainke. Jos vettä tuli suuhun, olisi se lahtenyt puhaltamalla pois.

" 1,1,..~

i$,?<

ONNELLISESTI PÄÄTTYNYT SU KE LLUSO N NETTO MUUS

hukkunut painovyö

c) Aloittelijosta tuntui, ettei hän saanut riittavästi ilmaa, tyypillinen hatääntymisen merkki. pintaan nousu

H. Sachse

V. -68 keväällä kaksi aloittelijaa lähti eräälle pikkujärvelle kokeilemaan uusia sukelluslaittehaan. Toisella pojista oli jonkinverran kokemusta samaisella järvellä sukeltelemisesta, tosin yksin, mutta toisella oli vain hallikokemusta sukelluksesta. Kokeneempi sukelteli lähistöllä toisen pukiessa hiljalleen varusteitaan rannalla. Kaverukset lähtivät laiturista sukeltamaan selälle päin, kun noin 20 metrin päässä laiturin nokasta tottumattomampi nykäisi toista räpylästä ilmoittaakseen, että hän nousee ylös. "Kokeneempi" ei sitä huomannut, vaan sukelsi edelleen. Ja tästä alkaa tapahtunut onnettomuus muotoutua. Kertokaamme ensin mitä kokemattomampi sukeltaja jälkeenpäin selosti: "Läksimme siis laiturista pohjaa pitkin. Kaverini edellä ja minä perässä. Minusta tuntui kuin olisi re-gulaatto:... rista tullut vettä suuhuni ja kun lisäksi olin alipainoinen, liian vähän lyijyä, pyrin nousemaan pinnalle. Nykäisin kaverini räpylästä, mutta hän ei sitä huomannut. Nousin siis ylös ja kun tuntui etten saanut tarpeeksi ilmaa regulaattorista, otin suukappaleen pois suustani. Samalla kun yritin hengittää sain vettä henkeeni. Yritin laittaa maskin sivulla roikkuvan snorkkelin suuhuni, mutta ilmeisesti olin jo niin hätääntynyt, etten sitäkaän saanut käsiini. Ja sain

uudelleen vettä sisääni. Ranta häämöitti siinä aivan lähellä ja päätin potkia henkeä pidätellen sen turvaan. Jonkin aikaa potkiskelin kun rupesi tuntumaan hiukan pahalta, ei liian, mutta kuitenkin. Silloin pudotin painovyöni. Seuraava aistimukseni oli kun joku huusi suoraa, yhtämittaista huutoa. ·rhmettelin sitä kovasti ja vasta jonkin ajan kuluttua tajusin itse huutavani. " Antakaamme nyt toiselle kaveruksista puheenvuoro: "Painelimme pitkin pohjaa, minä edellä, kaveri perässä. Vilkaisin vähän päästä taakseni nähdäkseni pysyikö ystäväni mukana. Näkyi pysyvan, vaikka hän ui kovasti viistossa, räpylät pinnalle päin, pää ja hartiat alaspäin. Kokemukseni mukaan se johtui liian vähistä painoista. Jonkin ajan kuluttua vilkaisin jälleen taakseni - ei ketäan. Nousin heti pinnalle ja noin kaverini uivan pinnalla lähellä laituria. 'aha' ajattelin 'hän lähti rannalle! ; Päätin vielä vähän sukeltaa ennen kuin itse rantautuisin. Vettähän oli tällä kohtaa ainoastaan 3 m. Noin 80 metrin paässa laiturista nousin uudelleen pinnalle, katselin näkyikä kaveriani rannalla, sinnehän hän oli matkalla. Ei näkynyt. ' Peijakas' ajattelin 'ei kai han ole yksin lähtenyt sukeltamaan!' Otin kompassisuunnan laiturin nokkaan ja sukelsin pika vauhtia sitä kohti. Noin veden alla laiturin pylväät ja nousin pinnalle. Ja siinä 8 metrin paossa laiturista kohosi yhte-

b) Regulaattori tarkistettiin, ei mitään vikaa. Sitäpaitsi kokeneempi aloittelijoista oli jatkuvasti käyttänyt sitä.

näinen kuplavana poristen ja sihisten pinnalle. Polveni valahtivat hervottomiksi, sydämeni kylmeni, pari lyöntiä jäi varmasti väliin, oli kuin olisin saanut sähköiskun. Mutta sitten uin nopeasti paikalle. Ystävani makasi noin 1,2 metrisessä vedessä jalat miltei pinnan tasalla pää pohjassa, huulet sinisinä kuin kuolleena. Tartuin hänestä kiinni ja aloin raahata rannalle, joka oli muutaman metrin päässä. Koska kuljetus oli kovin hankalaa kaikki varustukset päällä (kaverillani myös) , irroitin jaloistani suuret "Jetfine" räpylani, pudotin pois rantaveteen maskini, painovyöni ja pulloni. Heti senjälkeen puhalsin kirjoista opitulla tavalla kaverini suuhun muutaman kerran voimakkaasti. Vasta tämän jälkeen raahasin hänet maihin ja irroitin hänen pullonsa, sekä aloin antaa säännöllistä suusta suuhun tekohengitystä, jonkin ajan kuluttua hän alkoi itse hengittää, huulten jäinen sini häipyi, posket saivat variä. Ja kun hän alkoi huutaa kuin leijona, olin varma hänen toipumisestaan. Mainittakoon, että hukkuneen painovyö löytyi jalkeenpäin 1,5 metrin syvyydesta. Siis jos hän olisi noussut pystyyn, jaiat olisivat ta,vanneet pohjan. Painovyönsa han pudotti juuri ennen tajunnan samruumista. Yhteenvetona voidaan todeta koko tapaturman sattuneen kokemuksen puutteen - ennenkaikkea hätääntymisen vuoksi.

d) Hän ei saanut snorkkelia suuhunsa, siis sama hätääntyminen e) Hän sai vettä sisaansa ottaessaan regulaattorin suustaan. Jos hän ei olisi sitä tehnyt hän olisi helposti voinut uida rannalle. f) Hän pystyi henkeään pidättäen

sukeltamaan lähes 20 metria. Siinä ajassa hän olisi hyvin ehtinyt rauhassa etsiä ja asettaa snorkkelin suuhunsa. g) "Kokeneemman" olisi pitänyt pysytellä yhdessä kumppaninsa kanssa. Tuskinpa mitään olisi päässyt tapahtumaan. Tässä siis on suorastaan karmea näyttö PARISUKELLUKSEN tärkey..:. destä. On ilmeistä, etta perätysten sukeltaminen ei vastaa tarkoitustaan. Takana uiva on ilmeisesti useimmiten hitaampi. Parempi on uida rinnakkain, niin että syrjäsilmällä näkee kumppaninsa, eikä silloin edes eksy pahemmin sukellussuunnastaan kun ei tarvitse kokonaan kääntyä. Esitetyssä onnettomuustapauksessa oli "onni onnettomuudessa" sikali että hukkuminen oli noinsanottu kuiva hukkuminen, ts . keuhkoihin ei pää-fk" syt vettä kurkunpäan sulkeutumisen vuoksi. "Hukkuneena 11 oloaika oli noin 3 min. Sydän ei ollut pysähtynyt ja toipuminen oli nopea. Uhri oli sairaalassa yhden vuorokauden, jolloin hanelle tehtiin kaikki tarpeelliset tutkimukset ja todettiin, ettei hän ollut karsinyt minkäänlaisia vaurioita.

~-6!) LIITON KESÄLEIRI Topi -katti Santaholma toivotti leirille saapujat tervetulleeksi. Kökariin tultiin sekä vesi- että ilmatei tse. Alkuviikon hyvien säiden suosiessa voitiin todella nauttia telttailusta. Kiitokset leirin onnistumisesta kuuluivat paikkakuntalaisille erityisesti pastori Kim Hohenthalille muistettakoon mm. kirkon ja saaren historian esittelytilaisuus kirkossa sekä saunailta yli 60-päiselle sukeltajakaartille. Ja ennen kaikkea ensimmäinen jumalanpalvelus Suomessa jossa saarna sekä kosketteli että oli osoitettu urheilusukeltajille. Liiton leirin perinteisiin kuuluu kalastuskilpailu 1 jonka henkilökohtaisena voitti H Rosenius. Kuvassa II sijan saavuttanut Ruotsin liiton puheenjohtaja T-B Hagman esittelee saalistaan. Useita hyvinkin mielenkiintoisia hylkyjä löytyi viikon aikana. Myös vanhoja kirkonkelloja etsittiin merenpohjosta 1 mutta tuloksetta. Ora Patoharju tutustumassa Baggskärin hylkyyn 1 josta löydettiin mm. osia kattokruunuista. Tukikohdan satamassa sijainneessa "hupiteltassa" kerrottiin iltasello päivän tapahtumat lauleltiin ja tehtiin toimintasuunnitelma sukelluskohteisiin huomiseksi. 1

Kökarin 1400 luvulta olevan fransiskaaniluostarin raunioille rakennettiin nykyinen kirkko 1784-1796. Leirin aikana tyhj ennettiin kirkon alapuolella oleva munkkien käytössä ollut lähde pohjan tutkimiseksi. Kalastuskilpailun palkinnot jakoi M. Salonen 1 kuvassa "kissakolmikolle" Asikainen Jansen ja Puhakka. Sukelluskohteissa oppaana toimi B • Söderlund • 1

He suosittelevat ensisijassa amerikkalaista sukeltajan lippua. Se on punainen lippu, jonka poikki kulkee kulmasta kulmaan vinosti valkea juova.

SUKELTAJAN LIPPU MUUTTUNUT

Vedessä olevan sukeltajan merkkinä käytetään 1.4. 69 alkaen merenkulun kansainvälisen signaalikirjan lippumerkkiä A. Se on kiinnitysnarun puolelta valkoinen, kielekkeiden puolelta sininen lippu, jossa väriraja on pystysuora. Sukeltajan merkkinä voi olla myös vastaava levy. Sen koosta ei säädetä erikseen, joten sen tulee ilmeisesti olla "tarpeeksi suuri 11 • M inimikorkeudeksi suositellaan 60 cm. Koska levy on hankala säilyttää, raskas ja tuultakeräävä, suositellaan pingoituslangoin varustettua lippua. Vanha neliönmuotoinen sinipunalevy tai lippu kelpaa Suomen aluevesillä vielä vuoden 1969 loppuun.

Signaalilippua "A" CMAS ei suosittele sen huonon näkyvyyden vuoksi ja on tämän kantansa tiedottomit myös kansainväliselle merenkulkukomissiolle. Ulkomailla käytetään siis edelleen sukeltajan merkkinä punavalkolippua. CMAS:n jäseninä on n. 45 maan kansalliset urheilusukellusliitot.

3. Suke lluksen on tapahduttava sen välittömässä läheisyydessä (alle 50 m etäisyydellä) jos suinkin mahdollista. 4. Sillä ei saa tarpeettomasti sulkea esim. kapeata väylää. Vuoden 1970 alusta vanha lippu siis muuttuu kulttiesineeksi, jota ei pidä hävittää.

Lippu tai levy on valaistava pimeänä aikana. Lipusta on hyvä muistaa muutama seikka:

Suomen Urheilusukeltaj ain liiton kanta Liitto toteaa, että signaalilippu 11 A" näkyy huonommin kuin vanha sinipunalevy. 11 A 11 lippu voidaan myös helposti käsittää esim. pelkäksi tuulen osoittajaksi tai muuksi viiriksi. Siksi liitto tulee ehdottoman merenkulkuhallitukselle, että Suomessa voitoisiin jatkuvasti käyttää myös vanhaa sinipunalevyä sukeltajan merkkinä.

CMAS:n KANTA VENEIUJÖIDEN HUOMIOON

1. Se on pidettävä näkyvissä aina kun sukeltaja on vedessä. 2. Se on poistettava heti kun viimeinen sukeltaja on nouss4t vedestä.

Toissijaisesti CMAS suosittelee NATOn sukeltajan lippua. Se on punainen lippu, jossa kulmista kulmiin kulkee kaksi valkeaa juovaa vinosti ristissä (Pyhän Andreaksen risti). CMAS toteaa kuitenkin, että NATOn lippu näkyy huonommin kuin yksijuovainen lippu.

Huom. CMAS:n (urheilusukeltajien kansainvälisen keskusjärjestön) kanta sukeltajan lipusta poikkeaa edellisestä.

Seuraava teksti on tarkoitettu kaikille vesillä 'liikkuville. Sitä voivat sukeltajat jakaa monistettuna venekerhoihin, purjehdusseuroihin jne.

VENEILIJöiLLE SUKELTAJAN LIPPU JA MUUT VEDENALAISEN TYÖN MERKIT Laivoissa on meriteiden sääntöjen mukaisesti vedenalaisen työn merkkinä päivällä kaksi punaista palloa ja niiden välissä valkoinen kaksoiskartio allekkain, yöllä vastaavat punaiset ja valkoinen valå. Tällainen alus on usein vielä ankkuroitu, jolloin siinä on päivällä musta ankkuripallo keulan puolella ja yöllä vastaava valkoinen valo. Sukeltaian ollessa vedessä näytetään kansainvälistä lippusignaalia A, mikä on kiinnitysnarun puolelta valkoinen, kielekkeiden puolelta sininen lippu tai levy, jossa värien raja on pystysuora. Vanha sukeltajan tunnus, mikä on voimassa Suomen alusvesillä ja siis myös sisävesillä vuoden 1969 loppuun, on neliön muotoinen sini -punainen lippu tai levy, jossa väriraja kulkee vinosti. Lippu tai levy on yÖllä valaistu. Jos väylä on kapea tai kyseessä on ruoppauslaitos, josta ulottuu vedenalaisvaij ereita kauas, voidaan vielä osoittaa se puoli, jolta aluksen saa sivuttao päivällä mustalla ka~sois kartiolla (yöllä kahdella vihreällä valolla allekkain) ja esteitä sisältävä puoli mustalla pallolla (yöllä kahdella allekkaisella punaisella valolla). Alukset ja veneet, joista urheilusukeltajat toimivat, näyttävät tavallisesti vain lippua A {ja/tai v. 1969 sini-punalevyä). Lippu voi olla siis veneessä, mutta myös poijussa, esim. auton sisärenkaassa tai laiturilla. Veneiliiän olisi pysyteltävä ainakin 50 m päässä sukeltajan lipusta tai lippua näyttävästä aluksesta. · Lisäksi olisi syytä tähystää sukeltajan ilmakuplia ja kytkeä potkuri pysähdyksiin kuplien läheis yydessä. IVS

Onko sukelluslaitteesi virallisesti hyväksytty? LA-PUHELIMET

Ruotsissa on Kungl. Arbetarskyddsstyrelsen toimeenpannut sukelluslaitteiden toimintakokeet ja määritellyt taulukon muodossa suurimman sallitun sukellussyvyyden Ruotsin markkinoilla oleville sukelluslaitteille. Taulukosta ilmenee myös onko laite hyväksytty talvisukellusta varten.

ILPOV. SALMI

Kerhoja ja yksityisiä sukeltajia kehoitetaan hankkimaan käyttöönsä radiopuhelimiksi ns. La-puhelimia. Kaupan olevat puhelimet voidaan jakaa kolmeen eri teholuokkaan: - Kannettavat 0, 1 - 0, 2 W tehoiset - Kannettavat n. 1 W tehoiset - Ajoneuvoen (veneeseen) asennettavat tai kiinteät 2 - 5 W tehoiset

Suomalaisten urheilusukeltajien tiedoksi meillä on ilo ilmoittaa että AGA on ainoa laitemerkki, jonka sukellussyvyydeksi on hyväksytty 60 m ja joka lisäksi on hyväksytty talvisuvarten. Taulukkoon kellusta liittyy vielä ~limääräinen huomautus, jonka mukaan AGAAiri-327:n, 324:n ja 317:n hengitysvastus on hyväksyttävissä rajoissa vielä 70 metrinkin syvyydessä.

AGA

SME-myynti Kilo, puhelin Helsinki 590 011

Urheilusukeltaj ten käyttöolosuhteisiin sopivien laitteiden tulee olla n. 1 - 5 W tehoisia. Pienempien 0 1 - 0 2 W tehoisten kantosäde on liian lyhyt. 1

La-puhelimen käyttöön tarvitaan PLH:n lupa, muttei mitään pätevyystutkintoa. KANAVASUOSITUKSET

Ylemmässä kuvassa uusi AGA-Airi-327 varustettuna suukappale-hengitysventtiilillä, alemmassa kuvassa sukellusnaamari ME-1620, johon hengitysventtiili on kytketty.

Puhelimet toimivat kaikki ns. kansalaisalueella 27 MJa, joka on jaettu 24 kanavaan. Kanavat ovat vapaasti valittavissa. Vain n:o 11 a on rajoitettu meripelastuskäyttöön. 11 a:lla saa ottaa vain tlätäyhte. yksiä ja kuuluvuuskokeita. N :o 16 on nimetty ns. veneilykanavaksi. Työskentelykanava voidaan valita ostamalla sopivat kiteet. Laite on

kiteiden vaihdon jälkeen viritettävä radioliikkeessä. Liitto suosittelee seuraavaa kanavajärj estelmää: Kannettavat 1-kanavaiset suositellaan kanavaa n:o 7 varalla kanavan n :o 11 a :n (hätäkanava) kiteet. Kanava 7 olisi siis tästä lähin sukeltajien kanava . 1

Kannettavat 2-kanavaisetl suositellaan kanavia n:o 16 ja n:o 11a, varalle kanavan n:o 7 kiteet. Kiinteä ajoneuvo- (vene) asema, kanava n:o lla (vain hätäkanava) n:o 16 (veneilykanava) sekä N:o 7, n:o 21 ja n:o 2 (sukeltajien sovitut kanavat).

Mainittakoon, että Suomenlahden pohjoisrannikko ja Ahvenanmaan ja Turun saaristo ovat kiinteiden maa-asemien verkoston kuuluvuusalueella. Näiden meri vartijoiden, luotsi en, partiolaisten yms. hoitamien asemien päivystysaika pitäisi olla 24 tuntia vuorokaudessa ja ne kuuntelevat kanavaa 11a. Käytännön kokeet ovat osoittaneet kuuntelussa sekä ajallisia että taidollisia aukkoja, mutta kesäisin yritetään verkoston reikiä paikata ja verkkoa aktivoida. 21

VHF -radiopuhelimet

Asemien kutsuina käytetään karttaan merkittyjä nimiä. Lyhyet kuuluvuustiedustelut ovat sallittuja f!10lemmilla kanavilla. Venekerhot yms. voivat keskinäisessä radio.liikenteessään käyttää myös muita LAradiopuhelinliikenteeseen tarkoitettuja kanavia saatuaan siihen luvan posti- ja lennätinhallituksesta. Radioliikenne aloitetaan kuuntelemalla kanavalla 16 ja odottamalla mahdollisesti käynnissä olevan liikenteen päättymistä. Kanavan vapauduttua kutsutaan haluttua vasta-asemaa lyhyesti mutta mahdollisimman selvästi ja samalla ilmoitetaan kuka kutsuu. Kutsuminen samoin kuin jokainen puheenvuoro päättyy ilmoitukseen siirtymisestä kuuntelulle. Ellei kutsuttu asema vastaa, voidaan kutsuminen uudistaa muutaman minuutin kuuntelun jälkeen. Pitkään kutsuminen varaa kanavaa tarpeettomasti ja haittaa siten radioliikenteen sujuvuutta. 1

Kun kutsuttu asema vastaa ilmoitetaan asia lyhyesti, mutta riittävän yksityiskohtaisesti ja lopetetaan heti kun asia on tullut selväksi. 1

Apua tarvittaessa on sen kiireellisyys aina ilmoitettava sillä esim .myrskyn aikana voi useita veneitä olla avustuksen tarpeessa ja pelastustoiminnan johtaja joutuu määrittämään avustusjärjestyksen avuntarpeen kiireellisyyden perusteella. Myös sijainti on ilmoitettava riittävän tarkasti ja yksikäsitteisesti, sillä esim. samanniroisiä luotoja saattaa olla k.o. alueella useita. Lisäksi on paikallaan ilmoitus henkilöiden 'lukumäärästä varsinkin silloin kun nämä joutuvat siirtymään pelastusalukseen. 1

Avunpyyntöjä tai pelastustoimintaa koskevalle radioliikenteelle on aina ainnettava ehd()ton etuoikeus eikä sitä saa keskeyttåä tai häiritä.

Tarvittaessa on kuitenkin hätätilannetta tai avunpyyntöjä koskevat sanomat mahdollisuuksien mukaan välitettävä edelleen meripelastusasemille. ParistoUla toimivan radiopuhelimen toiminta-aika saattaa olla melko lyhyt. Paristojen säästämiseksi on lähetintä käytettävä mahdollisimman harvoin ja lyhyesti. Vastaanotossa paristot sen sijaan kestävät useita kymmeniä tunteja. Väärinkäsitysten ja turhien kutsujen välttämiseksi on vasta-asemalle syytä ilmoittaa radioyhteyden viimeisessä lähetysvuorossa kuuntelulle jäämisestä tai aseman sulkemisesta.

Esimerkki radioliikenteestä:

- Huomio JUSSARÖ tällä my A-3456 kuuntelen - JUSSARÖ täällä A - 3456 - olemme ajaneet matalikolle Busöstä pari meripenikulmaa koilliseen olevan Häggelskärin etelärannalla. Potkuri on vaurioitunut. Emme pääse irti, emmekä voi jatkaa matkaa. Voitteko järjestää hinausapua? - kuuntelen. (Hyvän kuuluvuuden vallitessa voidaan kutsut jättää pois~ - Millainen vene teillä on? Onko tullut vuotoja? Miten syvää siinä on? - Kuuntelen. - Tämä on noin 6 m pitkä lasikuituvene, vuotoa ei ole havaittu ja vettä tässä on puolesta metristä metriin. - Kuuntelen. - Selvä, uppoamisvaaraa ei siis ole mihin haluaisitte hinauksen? ' - Kuuntelen. - Mieluimmin Hankoon - kuuntelen. - Selvä, odottakaa hetkinen - A- 3456 täällä JUSSARÖ - sinne tulee pelastusalus noin kahden tunnin kuluttua ja kutsuu teitä kanavalla 11A • - JUSSARÖ tällä A - 3456 - selvä kuuntelemme kanavaa 11A. Kiitoksia loppu. - Selvä - loppu.

l LA-PUHEUNVERKKO Kanavalla 11 a päivystäviä maa-asemia: Paikka

Järjestö

Puhelin

Sköldvik Pirttisaari

Palok. MV

Porvoo 915-12 700/palokunta Porvoo 915-22 821 Helsinki 12 581/nimihuuto

Kuninkaansaari

Helsinki 12 581/575

Porkkala

MHK

Helsinki 294 112

Bågaskär

Helsinki 211 221

Jussarö

Helsinki 211 221/nimihuuto Tammisaari 21 055

Hanko

PKH

Hanko 7243 Hanko 7 67 6/84

Hiittinen

Kakskerta

Partio

Fagerholm

295 035/nimihuuto

Korppoo 630

Utö

Utö 48

Kökar

Kökar 11

Berghamn

MKH

Träsk 88

Sottunga

MKH

Sottunga 35

Storklubb

Mariehamn 50 050

Nyhamn

MKH

Mariehamn 20 029

Enskär

Mariehamn 35 438

Verkostoa yritetään levittää Pohjanlahdelle ja Suomenlahden itäosaan. Päivystys on kuitenkin kesälläkin usein sattuman varaista. Luettelossa mainittujen lisäksi on viikon loppupäivystys mm. Espoon MAll~teni~sä ·

Pee-Hoo

kuivapuvut toim1ttaa

ammattikäyttöön s e k ä v a a t i v' i 11 e urheilusukeltaj i 11 e

T:mi

PEE-HOO

Iso Roobertinkatu 42 Puh. 65 07 42

Kustavi 69 PYHÄI NPÄIVÄRETKI

PIKARAPORTTI LEHTEMME PAINOON MENNESSÄ

Sukellussesongin lopettajaiset seurasivat korostetun tarkasti perinteellist<:i kaa~~~: LUNTA, TUULTA, PAKKASTA ja PAAKALLOKELI. 'Blankstone'renkailla liikkuneet'eiv<:lt kovin paljon höirinneet liikennett<:i, sill<:i he olivat kaikki ojassa - er<:lst<:i pahansisuista merikissaa lukuun ottamatta. Joidenkin onnistui nastojen lis<:lksi saada harvassa liikkvnut hiekoitusauto varmistamaan peri llep<:i<:lsy. Sattuma korjasti satoa niin paljon, ett<:i yksi sukeltajista p<:l<:ltyi sairaalaan seikkailurikkaan yöliukastelun j<:ilkeen -onneksi vakavitta vammoitta, mutta. sukeltaminen j<:ii t<:iltä kerralta ...

Osan sekCI kokous- ett<:i ruokarauhaa vei ORAn mukanaan tuoma k<:iäpioarvoitus ja saunarauhan rikkomisesta huolehti varapuheenjohtaja. Illalla Motellissa yritettiin rikkoa naisrauha, tuloksista ei ole raportoitu. Tukholman hirmumyrskyn sivu pyyhki illalla myös Kustavia ja myrsky luonnossa oli pahempi kuin myrsky sis<:illö sukeltajien l<:isn<:iolosta huolimatta. Myrskyn ansiosta reistaili s<:ihkö illalla jä<:ihdytt<:len kiukaan ja katkesi lopullisesti aamuyöll<:i. Osa oli majoitettu jopa 1 1/2 km päössä oleviin pikku kämppiin, joten paluu yöll<:i sönkyyn oli mit<:l melkoisin.

Aamuinen myrskyn jälkeinen s<:i<:i, "seuraavan päiv<:ln' mieli ja 10 B myrskyvaroitus yhdessä siirsiv<:it varman hylkypaikan Motellin uima-altaaseen, jossa j<:irjestettiin r<:lpyl<:iuinnin voimakokeet. Laitteet olivat yksinkertaiset: Yöllö myrskyn kaatomasto puusta riisuttiin koiran juoksuvaijeri ja -trissat, kiinnitettiin vaijerin toinen pä<:i pullottorniin laitehihnoihin ja v<:ilitettiin veto trissoilla <:lmp<:lriin, johon pantiin painovyö ja tarpeeksi lisäpainoja niin ett<:i <:lmp<:lri juuri ja juuri nousi puoli metri<:l. Suurin osa sukeltajista toimi huutosakkina, tulokset muodostuivat seuraaviksi:

Krooli

R<:ipyl<:iuinti Sukelluspukeutumista kes<:iisen luonnon helmassa seurasi venematka varmalle hylkypaikalle; jossa ne 12 malttamattominta syöksyiv<:lt mereen ryöstösukellukselle ja 4 vanhaa ja viisasta odotti rannalla, ett<:i toiset etsisivät heille hylkypaikan valmiiksi -mutta odottivat turhaan, t<:lm<:i paikka oli yht<:i varma kuin niin moni muukin sitä ennen ... Noin 50 minuuttia myöhemmin konttasivat innokkaimmatkin takaisin rantakalliolle enemm<:in tai v<:ihemmän j<:i<:itynein<:l.

Illalla Merimotellissa pidettiin Liiton ep<:lvirollinen kokous, jossa keskusteltiin tulevista toimintasuunnitelmista puheenjohtaja llpon vet<:lm<:ln<:i. Talvipöivi IIe esittiv<:it Ahvenanmaan edustajat alustavan kutsun, mutta pitk<:i matka est<:inee toteutuksen. Kes<:ileiripoikaksi -70 kaavailtiin Vahterpä<:itä Loviisan ja Kotkan v<:ilillö ja ajåksi perinteellisesti hein<:ikuun alkuviikkoa.

1. Raimo Likitalo 2. Harry Alopaeus 3. Chris Godt 4.0ra Patoharju 5 . Seppo Rytkönen

15 kg

13 10 10 8

1 11

15 kg 13 II

11 11

Matkan saalis: Ei mitä<:in, siItä kalustonhoitajan pyyt<:imön ainoan simpunkin söi puheenjohtaja Ilpo viisaamman oikeudella. Runsas lumi ja pakkasta seurannut p<:liväsuojas<:iö pitivät huolen siit<:l, ett<:i j<:innityst<:l riitti retken loppuun= kotimatkaan asti. H.A. & ORA

Valokuvat: Harry Alopaeus ja Heikki Särmäntö {niinkuin useimmat muutkin kuvat töss<:i julkaisussa).

SIEBE GORMAN of England

sukelluslaitteita

URHEILUSUKELTAJAT R.Y.:n JOHTOKUNTA

Kouluttaja Kari Moi s i o

Paavo W. P i r i 1 ä

liittynyt kerhoon v. 1957 kouluttaja ja johtokunnan jäsen v. -68 ja -69 Esittelemme tässä maamme vanhimman ja suurimman sukelluskerhon johtokunnan jäsenet kuvin ja sanoin.

Urheilusukeltajat r.y. perustettiin v. -56 ja sen tämänhetkinen jäsenmäärä on 171 jäsentä. Huomautettakoon samassa, että Urheilusukeltajat r. y. on yksi niistä tosiharvoista sukellusseuroista, joka on todella avoin halukkaille.

Helsinki Puh. 61225 - 6122661227

Varapuheenjohtaja Heikki Särmä n t ö

Kalustonhoitaja Seppo

liittynyt kerhoon v. 1969

liittynyt kerhoon v. -67 johtokunnassa -69

Laakso

johtokunnassa rahastonhoitaja v. -68 ja varapuh.joht. -69

Nykyaikaisen sukeltajan toive

kamerakotelo Tarkoitettu etupäässä super-8 kaitafilmikameroille. Rahastonhoitaja Atte V e i j O'l a i n en

Puheenjohtaja Harry A 1 o pa e u s liittynyt kerhoon v. -63 puheenjohtajana vv -68 ja -69 Liiton johtokunnassa jäsen vv -68 ja -69

Sihteeri Antti Santaho 1m a liittynyt kerhoon v. 1960 sihteerinä v. -68 ja -69

Liittynyt kerhoon v. -58 kerhon pj vv. -64 ja -65 varapj v. -68 rahastonhoitaja vv. -62, -63 ja -69 Liiton johtokunnassa vv -62 ja-63

0- rengastiivistetty Alumiinivalua

"kallu" puh.

779 655

"Osta suomalaista"

urheilusukellustarpeiden erikoisliike v:sta 1955

syöksy sementtiin Ei nyt sentään, mutta hieman ohuempiin nesteisiin - ykkösvehkeissä. Turha lienee hokien eritellä mieletöntä valikoimaamme ykkösvehkeitä, joita myymme, tuotamme ja valmistamme. Tuottamamme amerikkalainen musta-, sini- ja ennen kaikkea näkyvällä oranssinailonilla pinnoitettu neopreeni, liimattuna meneväksi, hyvin leikatuksi puvuksi, on ehdoton ykkösvehje. Entäs meidän pullotelineemme? Lasikuitulaminoitu selkälevy istuu ja tukee anatoomisesti oikein sekä sivu- että pystysuunnassa. Pehmustetut valjaat. Kiristyssuljin. Vanteet ja välikappaleet kaikille pullosuuruuksille - paitsi kalja. Ykkösvehje tämäkin ja niitä on. Tilatkaapa ilmainen hinnastomme tai poiketkaapa puodissa. Rupatellaan, mittaillaan, vertaillaan sukellustarvikkeita. "RÄÄTÄLINTYÖTÄ"

~omec OY-AB

Huopalahdentie 16 B - Helsinki 33 puh. 48 58 17 ja 48 58 27

SUKELTAJAKELLOT SUKELTAJALTA CITIZEN AUTOMAATTI ON YLLÄTTÄVÄ 178 MYÖS HINTA ovh. 1-

Eterna-, Omega-, Tissot- ja Zenlth -sukeltajakellot. Täydellinen valikoima ja huolto.

PALKINTOJA

KILPAILUIHIN

KÄYKÄÄ TUTUSTUMASSA!

'HAMMAR Fabianinkatu

·s

Puh. 63 81 97 - Unioninkatu 24 Puh. 63 94 05

URHEILUSUKELTAJAT Toimitamma maailmankuuluja DRÄGER, sekä ammatti- että yksityiskäyttöön soveltuvia sukelluslaitteita ja -tarvikkeita.

Varmistettu varaosien saanti sekä oma huolto-osastomme takaavat jatkuvan hyvän huollon.

UR-SU tietää kaiken ykkösvehkeistä

Kääntykää puolaemme kaikissa su-

keiiusasioissa. Kokeneet sukeltajamme auttavat Teitä tekemään oikean valinnan.

DRÄGERWERK LOBECK C.M.A.S:n jäsen

Maahantuoja L II T 1 N 0 y Helsinki 10, Bulevardi 1. Puh. 63 05 50

Turku - Puutarhakatu 11-13 Puh. 33 474

KURSSITOIMINNASTA Aikais e mpina vuosina on uusien suk e ltaj i e n ope tus useimmiten jätetty "Herran huomaan", elikkä l yöty noviisin selkään paineilmalaite ja potkaistu mereen. Mikäli kaveri pääs i sieltä omin avuin ylös, -hän osasi sukeltaa. Mikäli häntä nähtiin tämän jälkeen vielä mu itten sukeltajie n k e skuudessa, niin hänet tavallisesti hyväksyttiin ns. "kovana kasvona" joukkoon. Jonkinlainen luonnon karsintamene telmä siis . Vain tavattoman hyvä onni on s uoj ellut varhaisempia suk e ltajiamme vakavimvimmilta onnettomuuksilta. Myöhempinä vuosina on aina silloin tällöin järjeste tty aivan pieniä ja lyhyitä kurssitilaisuuksia kerhojen sisällä.

näitä kursseja on ollut jo kolme (1968 yksi ja -69 keväällä 2) ja niitten vakituinen jatkuminen näyttää todennäköiseltä, voidaan tehdä joitakin johtopäätöksiä tällaisten kurssi e n tarpeellisuudesta. Olen saanut kuulla eräillä muillakin paikkakunnilla pidetyistä kursseista, mutta kun niistä ei ole nyt saatavissa tarkempia tietoja, niin niistä e i voi myöskään kirjoittaa. Kaiken ka ikkiaan nykyinen tilanne vaikuttaa melko lohdulliselta verrattUI;a aikais e mpaan mitä tulee opetustilanteeseen. On asia erikseen se, että harjoitustilat ovat useimmiten melko vähäiset ja harvoin käytettävissä.

Asiantila on ollut erittäin valitettava nimenomaan niitt e n suhtee n, jotka eivät kuulu mihinkään kerhoon, sillä tuskin mitään muitakaan päteviä keinoja on tällaisella henkilöllä ollut suke llustietouden hankki miseksi. Enne nkaikkea mikäli e i ole kielitaitoa, sillä aikaisemmin oli kaikki kirjallisuus vieraskielistä. Asia parani hieman kun saatiin Urheilusukeltajan Aakkoset 1965.

Valitettavan us e in pitävät uudet sukeltajat itseään täysin oppineina läpäistyään jonkun kurssin. Todellisuudessa vaaditaan ainakin 1 1/22 vuotta jatkuvaa harjoitusta ennenkuin voidaan sanoa jonkun todella osaavan sukeltaa, siis jotakin muu takin kuin "kamikatze" sukellusta.

.~uit e nkaan, kirjoista ei voi oppia kaikkea ja koskapa sukeltamisessa on eri toimintojen käytävä jotakuinkin tä ysin refleksinomaisesti, ilman tiedostettua ajattelemista, vaatii uuden sukeltajan "ensi askeleet" veden alla koko ajan valvontaa ja opastusta, jotta edes välttävä turvallisuus voitaisiin taata. Tästä syystä ryhtyivät Urh e ilusuk e ltajat r. y. pitämään sukelluksen alkeiskursseja "peruskurssi"-nimisenä. Nyt, kun

Toivottavaa olisi, että Suomen Urheilusukeltajain Liitto saisi järjestettyä useampia Sukelluskouluttaj ien koulutuskursseja, millainen pidettiin Hangossa liiton k e säleirin yhteydessä 1968. Tilanne näyttää siis melko paljon pare mmalta ku in mitä se oli par i vuotta sitte n. Toivottavasti ·myö skin Liiton jäsenet edesauttavat liittoa, ettei nyt lupaavasti virinnyt aktiviteetti pääsisi taantumaan. Koulutuks e n merkeissä H. Alopaeus

AIRMATIC SUKELLUSLAITE

NEPTO MÄRKÄPUKU

SMERALOA MASKI. ANATOMIC SNORKEL

HALUATTEKO NIMENOMAAN KORKEALAATUISEN SUKELLUSLAmEEN, MÄRKÄPUVUN, NAAMARIN, RÄPYLÄT, SNORKKELIN TAI VAIKKAPA KORKEAPAJNEKOMPRESSOAIN, KÄÄNTYKÄÄ SILLOIN PUOLEEMME KOSKA MEILLÄ T 1E D ET Ä Ä N SUKELLUKSESTA JA SIIHEN LIITTYVISTÄ ASIOISTA ENEMMÄN KUIN EHKÄ OSAATTI! AAVISTAA SILLÄ MEILLÄ ON LÄHES 20 VUODEN KOKEMUS JONKA IIIELElllXN JAAlillE KANSSANNE. TIEDUSTELKAA TÄYDELLISTÄ HINNASTOAMME TAI PISTÄYTYKÄÄ IIYYMÄLÄSSÄMIIE.

"SUKELTAJILLE JOTKA VAATIVAT PARASTA'

Kansikuva: R . TÖtterström, Hanko -67. Etualalla rasvakala. Kuva voitti Liiton valokuvauskilpailun kotimaisen mustavalkoisten kuvi e n V~ -sarjan ens i mmäisen palkinnon. Takakansi: nut kuva

Liiton valokuvakilpailun mustavalkoisen ulkomaisen VA-sarjan voitta-

(Kanarian saaret -59)

R. Tötterström.

AB NEPTO-SUB OY

Tehtaankatu 13, Helsinki 14 Puh. 62 77 70

Helsinki 1969. Yhtelsklrjapalno Oy