Issuu

DEKOMPRESSIOTAULUKKO Suurin aaav utett u -' ~

Sulr.elluaalka )aakeutuml.nen muku.nlue tt Wl&

METRIÄ

MINUUTTIA

1 S aa ti

Ra a ittamaton

Il O

60 75

Pya&hdyaaika mlnuu telaaa aeuraa viaaa e t a pe i aaa :

9 m etr i & 6 m et ri& ) m etr i& MINUUTTIA MINUUTTIA

0 3 IZ

,.""

10 ll 15

•

6 18

3 10

. ". . "

"" "" 0 IZ

40 60 75

90 18

zo 30

0 5

0 7 21 43

5 . 500 9 . 300 14 . 400 18 . 600 22. 500

Selvä - kalkki hyvin

llma loppu nyrkillä rintaan

8 . ZOO

6. ZOO

10 . 400 15.000 Zl. )00

6 67 6

.... "

.; 1 t 1 Ylös - peukalo osoittaa ylös

4 . 600 13 . 300 18 . 000

5 II

10 38

6 7 7 8

6 . 500 9. 500 11 . 900 14 . ZOO

.,"

24 . 300

18 . 700

18 21 60 13 28 28 7 TÄMÄ ON SUURIN SALLITTU SYVYYS JA AIKA AMATÖÖRILLE 12 0 6 15 4 6 30 10 Zl 7 45 27 27 8

12 . 100 14 . 200 17 .900

Vaara - ylösalainen liike

1 at a )

" "" 0 II

10 15 JO 45

LITRAA

7. 800 9 . 500

T aTvittava llmamaara kayteuae . . a 50 1/min

15.3 00

110 150

Kokon al a dek omp re a a lo

yhteeoaa

Nouaua ika S m /min

Alas - peukalo osoittaa alas

4 . 500

4. 5. II. 18.

]00 400 500 100

4 . 100

6. ZOO I Z.600 Z l. 000

Apua l Käsi s uorana, liikkumatta

. ~

Mikä on ? Eslm. Aika, syvyys, tms.

Huomio - Säiliötä kolautellaan kovalla estneellä

mede r-offse t - 59-hki

SIEBE_-GORMAN ESSGEE 'MISTRAL'

L [ [

PYYTÄKÄÄ ESITTELYÄJ~ffi

Chessington, Englanti

1-IAAIL.HAN VANHIN JA KOKENEIN SUKELLUSLAITTEIDEN VALHISTAJA ,__---Perustettu 1819 Edustaja Suomessa:

.CronYall 10

l8 t

T l ~p.._r('

,,.;n ..r.,

.HISTRAL-LAITTEEN KÄYTTÖHEKANIS.HI ON KOKONAAN RUOSTU.HATTOHASTA TERÄKSESTÄ JA TÄYSIN SYÖPYHISEN KESTÄVÄ YKSINKERTAINEN JA ERITTÄIN KÄYTTÖVARNA HENGITYSVENTTIILI TAKAA RIITTÄVÄl"i ILHANSAAl\N IN PIE::.IH!HÄLL;~ RASITUKSELLA

KYMMENELLÄ TONNILLAKO JÄÄMERELLE? Retkestämme Jäämerelle tulee ku in tuleekin tosi!

!-ryhmä (omalla autolla liikkuj ia lukuun ottamatta) lähtee 20 .6 klo 18.00 junalla (yöpyminen makuuvaunus sa). Seuraavana päivänä klo 13 .02 juna on Rovaniemellä. Asemalla on vastassa linja- a uto , joka lähtee Kilpisjärvelle klo 13.15. Sinne saavutaan samana päivänä klo 23.40. Paikalla on I luokan mukavuuksia ja hinnoilla varustettu hotell i, sekä retkeilymaja, joss a 2 hengen kopit ma ksavat 450:- henkeä kohti ja yhteismajoitus 330:- hengeltä t ai alle, riippuen siitä onko oma makuupussi t.m.s. Aamulla 22 .6 klo 6.30 lähtee linjaauto Norjaan, Tromssaan (auto kulkee vain maan. tiist. torst. ja lau ant.) . Perillä ollaan klo 11.30.

SIEBE, GORN:AN & CO LTD

j;ut-•

ESSGEE HISTRAL-PAINEILHAHENGITYSLAITTEEN RAKENNE PERUSTUU TUNNETTUUN COUSTEAU-GAGNAN PATENTTIIN

Koska kaikki kerhomme jäsenet eivät ole olleet läsnä kokouks issa, joissa tästä asiasta on keskusteltu, lienee paikallaan ilmoittaa kaikille kiinnostuneille nii stä seikoista , jotka tähän mennessä ovat tiedossamme.

Runsas valikoima lisälaitteita

Hcls n~t

Urheilusukeltaja: n:o 5 1959 Julkaisija: URHEILUSUKELTAJAT r.y. Fredrikinkatu 12 B 41, Helsinki, Suomi (Finland) To 1m i t ta ja: Boris Winterhalter

Ou 1 1

ll-ryhmä, jossa minä työni takia joudun lähtemään, lähtee 23.6. Muut tapahtumat ovatkin samat kuin !ryhmällä, sitä lukuun ottamatta, että retkeilymajassa Kilpisjärvellä on parempaa tilaa 24.6-25.6 kuin juhannuksena. K. o. majassa on ruokailu halvempaa kuin hotellissa. Perillä on ajateltu oltavan noin 2 viikkoa. Luultavasti telttamajoitus. Paluusta on hyvä tietää, että Tromssasta lähtee linja-auto (sunnunt. maanant. keskiv. ja perjant.) klo. 15.40 ja se on Kilpisjärvellä klo 21.00. Aamulla yhteys Rovaniemelle ja edelleen Helsi nkii n. Ilmoittautumiset matkalle on syytä hoitaa ajoissa, koska on tilattava m.m. majoituspaikat Kilpisjärvellä ja siellä on tungosta juuri juhannuksen tienoissa. Tästä johtuen suosittelen Matti Myöhäisille II-ryhmää. Aikaisempien 12 ilmoittautuneen lisäksi odottaa puhelimeni 787378 (aamuvarhaisesta noin klo 11.00 saakka) kärsimättömästi uusia ilmoittautujia. Raimo Sarkio Rahastonhoitaja

Kansikuva esittää kahta sukeltajaa amfoorien parissa. Kuvan on tehnyt taiteilija Lauri Peltonen, joka on eseamman kesän aikana suk:eltanut Välimeressä. 2

Anna-Liisa Patoharju

PERHESUKELLUS selle mitään esteitä aseta. Itse olen Ulkomaalaisissa, varsinkin ameilman laitetta, lasilla ja räpylöillä rikkalaisissa sukelluslehdissä käydään jatkuvasti kiivasta mielipi- varustettuna sukeltanut pituutta teiden vaihtoa 1. siitä, pitääkö vai- enintään 32 m. ja tietysti sisulla ja mojen seurata sukellusta harrasta- harjoituksella pääsee yhä pitemmälvia miehiään näiden sukellusretkil- le, mutta se onkin jo sitten sitä rale vai ei ja 2. siitä, pitääkö ja so- situsta, joka vie koko harrastuksepiiko vaimojen itsensä sukeltaa. sta ilon ja mielekkyyden.Laitteella Väitetään, että se on liian kovaa ja syvälle sukeltaminen on myös rasvaativaa puuhaa naiselle omakohtai- kasta. Noin 10-12 m. syvyys riittää sena harrastuksena. On varmasti jo vallan hyvin naiselle. Painukoot totta, että rasittavaksi ja ihan mah- miehet syvemmälle verestämään dottomaksikin se käy, jos täytyy korviaan ja neniään l Se jonkinlainen yrittää selvitä siitä, missä mies- suljetun paikan kammokin, joka sykin: sukeltaa syvälle ja kauan, oli vemmällä alkaa ainakin minua ahsitten kysymys ilman laitetta tai distaa, ei tunnu mielestäni alle 10 laitteella sukeltamisesta. Mutta m. syvyydessä. miksi ihmeessä tavoitella sitä 1MikSukellus on mitä sopivin harrassi ei nainen voisi nauttia sukelluk- tus naisellekin, eikä sen suinkaan sesta omien voimiensa mukaisesti? tarvitse erottaa aviopuolisoita toiOn tosin kokemuksistani päätellen sistaan. On päinvastoin vallan sovevallan hankalaa saada ihmiset usko- liasta ottaa koko perhe mukaan sunmaan, että veden alle painuminen nuntaisukellukselle, jolloin siitä voisi tuottaa muitakin tunteita kuin muodostuu piristävä huviretki arahdistusta ja pelkoa. Että voisi ko- kipäivien lomaan. Varauksena lisätkea aivan uudenlaista iloa liukues- täköön: Ei toki sukeltamaankaan josaan pitkin pohjaa ihan kalan tunto- ka ainoana sunnuntaina, eikä pieniä ja tuntien, etsien erikoisia simpu- lapsia pitemmille retkille. Mutta koita tai kauniita kiviä - tai osuen varsinkin kesäsunnuntait sopivat hyvanhaan hylkyyn. Eivät ne vanhat vin koko perheen sukellusharrastukhylyt, nimittäin kyllin vanhat puulai- selle. Jo 5- viikkoisena seurasi kuovojen hylyt, niin kammottavia ole puksemme ensi kerran mukana sukuin luulisi, pikemminkin romantkellusretkelle ja saatuaan Pihlajatisia ja hiukan kuin haikeita. Mutta saaren rantalepikön suojassa päiuusi teräslaivan hylky, varjelkoon, väsyöttönsä kellotteli tyytyväisenä sellaiseen en sukeltaisi ikinä! Van- rantakalliolla isossa kantokassishoista hylyistä voi lisäksi löytää saan aurinkoa ottaen, sillä välin suuria, kauniita kuparinauloja, eri- · kun äiti ja isä pulahtivat mereen kokoisia kuulia tai raakunkuorien sukeltamaan ja isosiskotiskasi ranpeittämää kettinkiä, puhumattkaan tavedessä kuudetta kertaa nukenaskokonaisista, meren sulavalinjai- tioitaan. Ne vaimot, joita itseään siksi hiomista tammilankuista, jois- sukellus ei kuitenkaan huvita, nautta saa kotiinsa mitä erikoisimpia tisivat silti varmasti pelkästä muli säkalusteita. kanaolostakin ja sukellustouhun seuMitä sukelluksen rasittavuuteen raamisesta, jos vaan kerran lähtitulee ei se tavalliselJ.e terveelle nai- sivät mukaan. ALP

VALOKUVAUS VEDEN ALLA

II osa

Per-Olov Jansson Tlmln kunn• 011 mellle llhettiliyt oslolalnen kerho. Etualalla nlkyy mert8Ul1. Vlrtt Oftt IDauleiDJIUL loistavat.

Monta kuvaa on tullut otetuksl veden alla (ja päällä) sen jäkeen kun 1 osa ilmestyi lehtemme ensimmäisessä numerossa. Yhä selvemmin on kirkastunut se näkemys, että veden sameus on vihollinen no 1 ja veden kirkkaus edellytys, jota on käytännössä melkeinpä mahdotonta korvata kirkasvesiboksilla, lampuilla tai suotimilla. Yleensä otamme huomioon vain sen seikan, että sameus rajoittaa näkyväisyyttä. Melkein yhtä ikävä seikka on kuitenkin se, että sameasaa vedessä valo häipyy nopeammin kuin kirkkaassa. Jos laadimme taulukon, josta ilmenee oikea valotus eri syvyydessä, niin se päteekin vain määrätyissä olosuhteissa. Vaihtelut ovat hyvinkin suuret: ulkosaaristossamme voi havaita päivänvaloa vielä 25-35 m. syvyydessä kun taas Helsingin satamassa voi olla pilkkapimeää 5 - 6 m syvyydessä. Valotustaulukko tulisi ottaa huomioon sameus melko tarkasti mitattuna, ja tuntuu siltä, että paljon yksinkertaisempi keino on käyttää valotusmittaria. Suurin mahdollinen kuvausetäisyys on suoraan riippuvainen kirkkaudesta, käytännössä niin että silmän näkyväisyydestä vähennetään puolet. Jos etäisyys on liian suuri kärsii sekä kuvan tarkkuus, että varsinkin

kontrasti. Jälkimmäistä voi parantaa jonkun verran pidentämällä kehitysaikaa. Palaan muutamalla sanalla valotusarvoihin, jotka olen antanut Uimastadionia varten. Valotusmittari näyttää matalassa altaassa valkoisen pohjan ansiosta 1/250 sek. ja aukko 5,6 mutta 1/500 sek. antaa paremman tuloksen jos kehitetään 50% yli. Tämä oli 17 DIN:in filmille. Yleiskäyttöä varten suosittelen kuitenkin herkempää filmiä, esim. Kodak plus X, joka vaiotettuna veden alla kuin 23 DIN: in filmi ja 50 % ylikehitettynä antaa hyvät kontrastit. Sopivalla kehityksenä se voidaan vielä enemmänkin alivalottaa. Kaikkein herkimmät filmit antavat yleensä enemmän huntua ja pienemmät kontrastit, ja tulevat ylikehityksessä kovin rakeisiksi. Niin maan päällä kuin vedenkin alla on käytettävä herltintä filmiä vain silloin kun on ehdottomasti pakko: siis milloin valo ei muuten riitä eikä salamaa voida tai haluta käyttää. Tvä.rminnessä suoritin muutaman kerran valomittauksia eri syvyyksissä. Näkyvyys oli noin 7 m. Mittari käännettiin omaa pukua kohti (punaruskea) auringon puolella. Filmin herkkyys 17 DIN (Ektachrome). Otetut kuvat olivat oikein valotetut. 12 ja 16 m syvyydessä laatu oli huono puuttuvan kontrasUn ja sinisen valon takia. 5

Ilmassa -o,5 m. -2

-5 -8 -12 -16

aukko 5,6 5,6 5,6 5,6 4,5 3,5 3,5

Pankkilainoista sanotaan, että niitä saa jollei tarvitse. Salamalampuista voi sanoa että ne antavat hyvän tuloksen silloin kun ei niitä tarvita. Jos nimittäin vesi on samea ja valo sentakia sanokaamme 8 m syvyydessä on niin heikko, ettei saa ilman lamppua kuvaa, niin salama valaisee vain erittäin voimakkaasti sen lähellä olevia hiukkasia vedessä, ja liian heikosti kauempana oleva kuvaaihe, joka salaman antaman valohunnun läpi ei usein eroitu ensinkään. Kuvaus salama kiinnitettynä lähelle kameraa on tästä syystä sitä hyödyttömämpi mitä sameampi vesi mikäli ei ole kysymys lähikuvista alle sanokaamme metrin etäisyydestä. Paras keino on tietysti antaa lamppu assistentin pidettäväksi mahdollisimman kaukana kamerasta (ja lähellä kuva-aihetta), mutta pitkän kaapelin hallitseminen on vedessä vaikea, niinkuin myös ymmärrettävien ohjeitten antaminen assistentille. Värikuvauksessa on tietysti salamalamppu paikallaan. Ainoastaan metrin, parin syvyydessä antaa aurinko oikeat värit. Jos otamme syvemmällä salaman avulla, niin salaman etäisyys aiheesta määrää värit: siis hyvät värit vain jos aihe on metrin, parin etäisyydellä lampusta. Mitä pitemmän matkan valo tunkee veden läpi, sitä sinisempi se on. Sen lisäksi täytyy ottaa huomioon, että valotustaulukot salamalamppua varten ilmassa eivät pidä paikkaansa vedessä, ja että taulukko laadittu vedenalaista kuvausta varten on riippuvainen veden sameudesta. Älä

aika 1/300 sek. 1/100 1/50 1/25 1/25 1/25 1/10

siis luota taulukkoihin jotka on laadittu esim. Rivieran oloja silmälläpitäen. Koska värikuvaus vaatii salamalamppua on veden kirkkaus vielä tärkeämpi kuin musta-valkoisessa kuvauksessa. Hyvin herkkää filmiä (super Anscochrome) on syytä käyttää vain säästääkseen rahaa käyttämällä pienimpiä salamalamppuja. Varsinkin käyttäessä salamalamppua pitkällä hållilla (yli 2 m.) on syytä käyttää värittömiä lamppuja, jotka antavat punaisemman valon, ja säästää kalliimmat siniset lamput oikein lyhyttä hållia varten, jolloin väritön lamppu todennäköisesti antaa liian punertavan kuvan. Elektronisalama on houkutteleva koska käyttökustannukset ovat erittäin pienet. Muistakaamme kuitenkin että se on painava, vaatii oman vesitiiviin kotelonsa, ja että se kehittää yleensä n. 1000 V, ja voi vedessä antaa tappavia sähköiskuja. Kun hankit tai teet kamerakotelon, muista että sillä ei saisi olla huomattavaa ylipainoa. Jos se kelluu pysyt helpommin oikeassa kuvausasennossa, nim. pää ylöspäin, ja voit tarpeen tullen päästääkameran nousemaan itsestään pinnalle. Hyödy muitten jäsenten kokemuksesta ja vältä heidän tekemiään erehdyksiä: ota siis yhteys niihin jotka ovat koteloita ostaneet tai tehneet. Kotelon tekeminen vaatii hirveästi työtunteja; siitä ei saisi tulla susi. Huomautan lopuksi, että ylläolevat neuvot perustuvat vain osaksi vedenalaiseen kokemukseen. Luulen kuitenkin olevani oikeassa - kuinkas muuten.

Ora Patoharju

SUKELLUKSEN FYSIOLOGIAA Dekompressio Nesteaseen liuenneen kaasun määrä riippuu kaasun osapaineesta ja sen liukenevaisuudesta. Normaalipaineessa on kehomme nesteisiin ja kudoksiin liuenneena keskimäärin 1 litra hengitysilmamme sisältämää typpikaasua. Sen liukenevaisuus rasvakudoksiin on n. 5 kertaa suurempi kuin veteen. Sukellettaessa syvälle kasvaa kudoksiin liuenneen typen määrä paineen mukana ja vastaavasti pinnalle noustessa vapautuu tämä liuennut kaasu. Mikäli typellä ei ole tarpeeksi aikaa poistua keuhkojen kautta uloshengityksessä muodostaa se liuoksasta vapautuessaan kuplia kudoksiin ja verisuoniin. Nämä kuplat aiheuttavat ns. paineenalennustaudin (sukeltajan- 1. Caissonintauti, Bends). Kuplien muodostumisen estämiseksi on nousunopeutta hidastettava ja tarvittaessa pysähdyttävä kesken nousun odottamaan typen poistumista. Tätä kutsutaan d e k o mPr e s s i oks i eli etappinousuksi. Paineenalennustaudin oireiden esiintyminen riippuu sukellusajasta ja syvyydestä sekä nousunopeudesta. Suuri syvyys ja pitkä aika lisäävät

lli

liuenneen typen määrää ja nopea nousu estää sen poistumisen normaalitietä. Oheisista dekompressiotaulukoista huomaamme, ettäalle 15 metrin syvyydessä on sukellusaikakäytännöllisesti katsoen rajoittamaton ja paineenalennustaudin vaaraa ei ole. Syvemmälle mentäessä alkaa sallittu sukellusaika pienentyä nopeasti. 30 metrin syvyydessä rajoittuu sukellusaika 25 minuuttiin. Tätä pitempi aika aiheuttaa jo niin suuren kuplavaaran, että ylöstullessa on pysähdyttävä etappeihin. Mikäli tarvittavaa dekompressiota ei suoriteta ja kuplia pääsee syntymään kehoomme, riippuu oireiden esiintyminen ja vaikeusaste kuplien sijainnista. Ne pyrkivät kerääntymään niveliin ja aiheuttavat lievissä tapauksissa kutinaa nivelissä - ns. "sukeltajan kirput" - ja vaikeimmissa tapauksissa tuskaa, joka lopulta käy sietämättömäksi. Paineenalennustaudin oireet ilmenevät tavallisesti aikaisintaan 15 minuutin - 1 tunnin kuluttua noususta ja viimeistään 24 tunnin sisällä. Suurimmassa osassa tapauksia tulevat oireet 4-6 tunnin kuluttua noususta ja vain erittäin vaikeissa tapauksissa heti nousun jälkeen.

Valokuvaus (jatk.) Kirkasvesiboksista puhukoot ne jotka ovat sitä perusteellisemmin kokeilleet: Sameassa vedessä se on ainoa mahdollisuus saada onnistuneita kuvia. Kuitenkin boksin kuljettaminen, täyttäminen jakäsitteleminen veden alla on ylen hankalaa. Useimmat tietysti tyytyvät ottamaan vain riittävän kirkkaassa vedessä kuvia. Suotimien käytöstä veden alla en tiedä paljoakaan, paitsi että värikuvia

vedessä joka on syvyyden takia liian sininen, ei voi paljon parantaa oranssisuotimella. Jollei vedessä punaista valoa syvyyden takia ole, ei sitä suodin pysty sinne tuomaan. Oranssisuodin ottaa sinistä pois, mutta jollei vedessä ole muuta kuin sinistä, on tulos vain alivalotettu kuva. Samean veden läpi voi sitävastoin menestyksellä tunkea sopivanvärisen suotimen avulla, aivan niinkuin ilmassa usvaise lla säällä.

Dekompression eli hitaan paineenalennuksen suoritus. Saavutettu suurin syvyys sekä sukellusaika laskettuna veteenmenosta nousun alkamiseen määräävät tarvittavan dekompression. Nämä arvot on koottu oheiseen dekompressiotaulukkoon, joka on supistettu täydellisistä ja laajoista laivastojen taulukoista. Yksinkertaisin dekompression muoto on hidastettu nousu, jota tulee käyttää kaikissa yli 12 metrin syvyisissä sukelluksissa. Nousunopeus ei koskaan saa ylittää 8 metriä minuutissa. Tämä vastaa suunnilleen regulaattorin pienten ilmakuplien nousunopeutta. Siksi tulee aina pitää mielessä sääntö: Älä nouse nopeammin kuin kuplasi ja puhalla kuplia noustessasi - jotta näet ne ja vältät keuhkorepeytymät. Paineelle alttiinaoloajan kasvaessa täytyy hidastetun nousun lisäksi vielä pysähtyä määrätyissä etappisyvyyksissä dekompressiota varten. Tällöin on nousuaika etapista toiseen 1 minuutti. Ylläolevasta huomaamme, että sukellettaessa syvälle käy asia aika lailla mutkikkaaksi - rasittavan sukeltamisen lisäksi on jatkuvasti seurattava kelloa, syvyysmittaria ja dekompressioaikoja - taulukko on osattava ulkoa ja muistettava vaikka unissaan. Suuret syvyydet ja hidastettu nousu lisäävät suuresti ilmantarvetta eikä tavallinen vesikeuhko enää tähän riitäkään. Sukellukseen ja dekompressioon tarvittava ilmamäärä hengitettäessä 50 1minuutissa on vertailun vuoksi merkitty taulukon oikealle puolelle. Tarvitaan joko ylisuuri, monipolloinen laite, letku pinnalta tai laitteen vaihto täysinäiseen sukelluksen aikana. Kaiken tämän perusteella onkin selvää, että vain kokeneet sukeltajat saavat suorittaa dekompressiota vaativia sukelluksia ja 40 metrin syvyyttä on pidettävä amatöörisukeltajan rajana.

Taulukon etappipysähdysajat pätevät vain kevyen sukelluksen ollessa kyseessä. Mikäli suoritetaan työtä lisääntyy dekompression tarve ja jo aivan kevyen työn jälkeen on käytettävä astetta pitempää dekompressiota ja lisättävä sitä työn rasittavuuden mukaan. Jos samana päivänä suoritetaan useampia sukelluksia, on jokaisessa uudessa sukelluksessa otettava dekompression perustaksi samana päivänä suoritettujen eri sukellusten yhteenlaskettu sukellusaika, sillä paineenalennustaudin vaara on kasautuva ja vasta yön unen ja rentoutumisen jälkeen on kaikki liika typpi poistunut elimistöstä. Mikäli sukellusaika sattuu taulukon arvojen välille, on dekompressioajaksi otettava lähinnä suurempi aika, väliarvoja ei saa ruveta arvailemaan. Taolukot on laadittu laivastojen käyttöön eivätkä sisällä sitä turvallisuuskerrointa, joka on tavallisesti kaikissa siviilikäyttöön tarkoitetuissa laitteissa. Taulukot vastaavat keskimääräistä dekompressiotarvetta ja jonkun yksilön huono kunto tai taipumus paineenalennustautiin saattaa johtaa oireisiin taolukkojen etappinousun noudattamisesta huolimatta. Paineenalennustaudin hoito Mikäli ennaltaehkäisevät toimenpiteet eivät ole onnistuneet ja taudin oireet esiintyvät, on ainoa mahdollinen hoitokeino saattaminen uudestaan paineenalaiseksi eli rekompressio. Tällöin kuplat liukenevat uudestaan kudoksiin ja tuskat helpottavat. Ylimääräinen typpi poistetaan erittäin hitaalla ja varovaisella dekompressiolla oireiden kadottua. Taulukon ohjearvot eivät päde hoitokeinoina, ne ovat ainoas":' taan ennaltaehkäisyä varten. Rekompressio suoritetaan tavallisesti ns. painekammiossa, jossa ilmanpaine voidaan :kohottaa ja pitää halutun suuruisena. Syviä sukelluksia suorittavien on aina tie-

dettävä lähimmän painekammion sijainti. Meillä on Helsingin Laivastoasemalla Katajanokalla (siirtyy kesällä Porkkalaan) ja Turun Laivastoasemalla Pansiossa kammiot aina valmiina paineenalennustaudin hoitoa varten. Sairastunut on kuljetettava nopeimmalla tavalla hoitoon, mutta ei ilmateitse, sillä tämä pahentaa tautia. Lievissä tapauksissa ja mikäli oireet saanut on hyvässä kunnossa, voidaan rekompressio suorittaa lähettämällä hänet avustajan kanssa paikan päällä takaisin veteen täyttä laitetta käyttäen, niin syvälle että oireet katoavat. Tämän jälkeen suoritetaan varovainen dekompressio. Omituista on se, etteivät sukellussyvyys ja tuskien helpottamiseksi tarvittava rekompressiopaine ole missään suhteessa toisiinsa. Syy Uihän on tuntematon. Yleisenä sääntönä on, että mitä pitempi aika sukelluksesta on kulunut hoidon alkamiseen, sitä suurempi rekompressiopaine tarvitaan. Varotoimenpiteet Suuren ilmankulutuksen vuoksi saattaa ilman loppuminen estää dekompression suorituksen tai sukeltaja tulee muusta syystä tahtomattaan pintaan. Tällöin voidaan paineenalennustauti vielä välttää, mikäli sukeltaja saa välittömästi pinnalta uuden, täyden laitteen ja laskeutuu heti alimpaan etappisy-

vyyteen ja jatkaa keskeytynyttä dekompressiota. Tämän vuoksi on varalla aina oltava yksi täytetty laite. Hyvä keino on ottaa varalaite mukaan sukelluksen alkaessa ja kiinnittää se köyteen alimman etapin kohdalle. Mikäli ilma riittää, tuo sukeltaja taas noustessaan tämän varalaitteen käyttämättömänä takaisin. Raskaitten syväsukellusten jälkeen tai mikäli on muuten syytä olettaa mahdollista dekompression riittämättömyyttä, ei pukua saa riisua heti vaan on odotettava puolisen tuntia, jotta oireiden ilmaantuessa voidaan heti suorittaa rekompressio. Täysinäinen laite on pidettävä varalla 12 tuntia eikä sukeltanutta saa jättää yksikseen ja valvonnatta. Mikäli paineenalennustaudin oireita esiintyy, on sukeltajaa valvottava hänen nukkuessaankin, jotta mahdollisen tajuttomuuden sattuessa voidaan heti ryhtyä toimenpiteisiin. Nukkuminen on tehokasta jälkidekompressiota joten sitä tulee harrastaa runsaasti syvien sukellusten välillä. Kaikki tämä rupeaa jo ehkä pelottamaan tavallista urheilusukeltajaa. Meidän sameissa vesissämme rajoittuu kuitenkin normaalitoiminta alle 20 metrin syvyyteen, joten taolukot kertovatkin vain kuinka syvälle voi huoletta mennä ja mikä asettaa rajoituksen.

Kerholle saapunutta kirjallisuutta •) UNTERW ASSER WELT

"URHEILUSUKELTAJAT" KANSAINVÄLISEN LIITON JÄSENIKSI! "CONFEDERATION MONDIALE des ACTIVITES SUBAQUATIQUES" PERUSTETTU Tammikuun alkupäivinä kokoontuivat 16 maan edustajat Monacoon pohtimaan mahdollisen kansainvälisen urheilusukellusliiton perustamista. Kom.kapt. Cousteaun puheenjohdolla ja innokkaasti suosiotaan osoittaen kokous oli yksimielisesti hankkeen kannalla ja näin syntyi CMAS "Vedenalaisten toimintamuotojen maailmanliitto" Tässä tärkeässä, etten sanoisi historiallisessa kokouksessa olivat edustettuina Belgia, Brasilia, Espanja, Hollanti, Iso-Britannia, Italia, Jugoslavia, Kreikka, Länsi-Saksa, Malta, Monaco, Portugali, Puola, Ranska, Sveitsi ja Yhdysvallat. Myöhemmin hyväksyttiin jäseniksi vielä Itävalta, Marokko, N-liitto SUOMI. Vastaperustetun liiton presidentiksi vaHtiin yksimieli&esti J- Y Cousteau, johtokuntaan koetettiin saada edustajia mahdollisimman tasapuolisesti eri maista. Liiton kokoukset pidetään Pariisissa, sen virallinen kieli on ranska (eräisf ä tap. lisäksi engl, esp, it. ja saks.) CMAS koettaa parhaansa mukaan edesauttaa vedenalaisen maailman

tuntemista ja siihen liittyvien urheilumuotojen harrastusta - parantaa nykyisiä välineitä, rohkaista uusia keksintöjä, kokeilla uutuuksia ja esittää mahdollisia parannuksia tutkia sukellukseen liittyviä juriidisia kysymyksiä, jotka tulisi tarkistaa niin kansallisella kuin kansainvälisellä pohjalla. Kaikki täman työn tulokset, kaikki se uusi mitä alalla ilmenee, saatetaan välittömästi kaikkien jäsenmaiden tietoon: Jokainen ymmärtää, mitä arvaamatonta hyötyä tällaisesta kansainvälisten huipputekijöiden yhteistyöstä on nimenomaan Suomen kaltaisille vähän isoisten varjossa oleville maille. Niinpä me Urheilusukeltajat voimme vain toivoa vastasyntyneelle menestystä sen vetisellä taipaleella ja jäämme odottelemaan siltä arvonsa mukaista elämänkaarta.

iloisena yllätyksenä on kerho saanut vastaanottaa kirjastoosa enslmmll.lsen kappaleen, svettsillitsen tri Herman Heberlein'tn, italialaisten ja ranskalaisten sukelluskoulujen monivuotisen opettajan uuden sukelluskirjan. Kirjan tavallista suurempi koko antaa jo aiheen aavistella erikoista ja sillll.ltöön tutustuttuaan toteaa lukija koon vali.nnan oikeaksi - se ei pääse häviämUn kirjahyllyn rtvistöön, vaan ansaitseepaikkansasuurten arvoteosten joukossa. Kirjan alun kolmattasataa sivua sillll.ltävll.l runsaista asiatiedoista huolimatta selkellsti ja mukaansatempaavasti sekli saksankleltii beikostikln hallitsevalle belppotajulsestl esitettytilli vedenalaisen maailman merentutkimuksesta ja sukelluksen historiasta alkaen ja ehkll voisin sanoa - urbeilusukelluksen filosofiaan lukijansa jobtaen. Erikoisesti minua ilahdutti se, että tavallisesti sukelluskirjoissa ylimainostettu kalastus jäll vaatimattomammalle sijalle ilmeisesti tekijän lempl.lijtaa olevan vedenalaisen valokuvlwltsen rinnalla. Kirjan runsas ja loistelias kuvamateriaali on valikoitu alan tekijämiesten kuvasadosta ja antaa kielitaidottomallekin syyn innokkaana tarttua tlihän kirjaan. Teoksen lopussa on laaja bibllografia, joka klisittäll sekli ilmestyneet alan kirjat, ettii atkakausilehtiartikkellt. Suomalaista ilahduttavana yksityiskohtana pidän tekijän suositusta sliännöllisestii saunomisesta sukelluskunnon ylläpitiijänä. Tupakasta, sekoitetuista juomista ja sipulista hän varoittaa sukeltajaa, mutta pitäll eteläeurooppalaiseen tapaan ruokaviinejä vlUttämll.ltöminä- ollen tosin itse nykyUn viinikaupptas. - Ora

~ Herman

Heberlein: Unterwasser Welt. Verlag BEA-BIIeberdienst Kurt Bosshaut. Ziirieh 1958

Otteita: Valttoneuvoston päätös Valtioneuvoston pillltös kuljetettavlen kaasusll.lliöiden rakenteesta ja tadmstuksesta. Annettu 25.11.48 (No 820) 1 § Tämän pllll.löksen ml!llräykset koskevat suljettuja sii.Uiöitii, jolta kliytetUn erilaisten purlstettujen, •.. kaasujen kuljetukseen•.. 15 §Jokaisessa kaasusälliön täyttö- jatyhjennysaultossatuleeollasulkuventttili. Sll.lliöparistoa varten tutee lisäksi olla yksi yhteinen sulkuventtiili. Kuljetusvaurioiden ebkltisemlseksi on sulkuventtiUi varustettava tarkoituksenmukaisella suojuslaitteella. .. Tllmä mlläräys ei kuiteukaan koske kannettavien tulensammutus- ja hengityslaitteiden pulloja. 16 § ... Palavia kaasujavartentarkoitetutventtlilitonvarustettava vasenkll.lisillll. kiinnityskiertetllll.. Muiden kaasusii.Uiölden venttlileissll. tulee olla oilcea.klitlset kiinnltyskierteet. 18 § K.aasusll.lliöihin on selvilstl ja pysyvästi merkittiivä: 1) sen kaasun nimi ja kemlaillnen merkki, jota varten sll.lliö on valmistettu; 2) ••• suurimman sallitun tllytöksen paine kgf/cm2 ... 3) llll.lliön tarkastuksen pll.lvilys; sekli 4) tarkastajan leima.

... llll.lliön valmistusta koskevat merkinnät 1) valmistajan nimi tai tehtaan merkki; 2) valmistusnumero; 3) sll.lliön tilavuus lltroina 4) säiliön paino tybjänli ... 5) koepaineen suuruus kgf/cm2. Sll.IUön omistaja on oikeutettu sli.iliöön merkitsemUn nimensä ja llll.lllölle antamansa juoksevan numeron, ... 20 § ••• Säiliössli. olevien merkintöjen poistamiseen tai muuttamiseen on hankittava tarkastajan suostumus, ja ennen tällaisen llll.lllön uudelleen tiiyttämistii on vesipainekoe suorttettava.

21 §Jos kaasusll.lliöiden sisällys halutaan Ilmaista tunnusvllrillll. on sll.lltöt maalattava käyttäml!llä seuraavia vli.rejä: valituista asetyleenille. punaista kaikille muille palaville kaasullle, sinistä hapelle, vihrell.lli. typelle, kettaista kioorille, alumiinlvilrlä purtstetulle llmaile, harmaata kaikille mullle palamuttomille kaasulUe, Sll.IUö on maalattava siten, ettii siihen tehdyt pysyvll.l merkinnllt jällvlU belposti havalttavlksi. Sli.ll!ö saadaan täyttäll ainoastaan slllll kaasulla, jota varten se on valmistettu ja merkitty, vaikkaklo se tiiyttälsi jonkin toisen kaasun sll.lllölle asettamat vaatimukset. 23 § Purtstettuja kaasuja.. sisältiivien llll.lllöiden täytöksen suurin sallittu paine +15°C

lllmplj::~:e::.~~:!:t~ ~i~S:~tua ilmaa ja ... 200 kgf/cm2. 2) ...

25 § Kaasusll.lliötden tarkastuksia ovat rakenne- ja kliyitötarltastus. Rakennetarkastus on suoritettava ennen kuin uusi llll.lliö hyvälcsytään kliytettävltksi ja kliyttötarkstus 33 §: ssll. mainittujen mllärliaikojen kuluttua ... 33 § Sll.lliötli. äl.ltöön .delleen täytettllkö, jos rakenne- tai käyttötarkastuksen suorittamisesta on kulunut: 1) ----

2) viisi vuotta, kun tiiytöksenä on purlstettuja tut nesteytettyjli. kaasuja•... 3) yksi vuosi, kun sii.U!ö on kevytmetallinen. 38 §. Mtlloin ulltomallla valmistetun, maahan tuodun kaasuslltliön rakennustarkastuksen on suorittanut asianomatsen valtion hyvliksyinä viranomainen tai asiantuntija, ja maahan tuoja esittäll st!tii tarkastajalle todistuksen, ll.lköön uutta rakennetarkastusta tUU.li. vaadittako, ellei tarkastaja erityisistii sytstii pidä sitä vlUttämllttömänä, jolloin pienten kaasupullojen ainestarkastus voidaan korvata kovuuskokeilla. V.t. kauppa- ja teolltsuusmlnlstert Carl Enckell Teollisuusneuvos Harras H. Porkka

BONNE CHANCE CMAS! CMAS:n yksityiskohtaiset toimintasäännöt samoin kuin täydelliset pöytäkir jat perustavasta kokojoiden selostaminen tässä liikaa tilaa, ovat lainattavissa