Issuu

vedenalaisen maailman erikoislehti 2/09

6€

W W W . S U K E LTA JA . F I

Vuoden 2008

tapahtumaraportit Suunnistus on välttämätön taito Näkösyvyys kertoo paljon

Maailman vahvin vuorovesivirta PAL.VKO 2009-23

6 414887 631778

763177-0902

09 00 2

terveiset pariisista | norppien leikkihaaste kiertää Viron top 3 | muista sukeltajavakuutus | tanakka suutari

â€œDiver-inspired innovations.â€? Wear it on your wrist or mount it in a two-gauge console. The large digits and a new versatile matrix display clearly show critical dive information underwater and dive profile graphs on the surface. Straightforward four-button operation, air integration with an optional transmitter, electronic 3D compass with tilt sensor,gauge and nitrox modes with gas switching and even a deep stop option make the Suunto Vyper Air your favourite diving companion. www.suunto.com, www.ursuk.com

Suunto Vyper Air

vedenalaisen maailman erikoislehti 2/09

6€

W W W . S U K E LTA JA . F I

vuoden 2008

tapahtumaraportit Suunnistus on välttämätön taito Näkösyvyys kertoo paljon

Maailman

vahvin vuorovesivirta TErvEISET pArIISISTA | norppIEn LEIKKIhAASTE KIErTää vIron Top 3 | mUISTA SUKELTAJAvAKUUTUS | TAnAKKA SUUTArI

Sisältö 2/09 Vakiot

Mistä haluaisit lukea seuraavassa numerossa, tiedätkö kiinnostavia juttuaiheita? Anna meille palautetta! toimitus@sukeltaja.fi

Julkaisija Sukeltajaliitto ry Radiokatu 20, 00093 SLU www.sukeltaja.fi Osoitteenmuutokset: puh. (09) 3481 2258 fax (09) 3481 2516 office@sukeltaja.fi Päätoimittaja Matti Anttila matti.anttila@sukeltaja.fi

Toimitusneuvosto Matti Anttila, Stig Gustavsson, Kristiina Karila, Veli-Matti Korppi-Tommola, Pasi Mannerkoski, Mika Rautiainen, Iida Räty Ulkoasu Kirma Visual Kannen kuva Pekka Tuuri Ilmoitusmyynti Veli-Matti Korppi-Tommola puh. 050 584 0156 vm.kt@kolumbus.fi Sukeltaja ilmestyy helmi-, huhti-, kesä-, syys- ja joulukuussa Repro ja paino Hämeen Kirjapaino Oy ISSN 1237-1688

TYRSKYT: Gallupissa tasapainotusvinkit, Sukelluskuvauskisa alkaa, Turtle Watch -kuulumiset, Kummallinen kala, Puruveden taidenäyttely.

PERSOONA: Elena löysi pinnan alta paratiisin.

NORPAT: Kansainvälinen nuorisotoiminta starttasi Pariisista.

Kuva-albumi: PM-kuvakisan sykähdyttävä hai.

VARUSTEET: Cobraan ja Vyperiin 3D-kompassi, taskulamppu ilman pattereita ja pakkasen kestävä kamera.

Toimitussihteeri Kristiina Karila kristiina.karila@sukeltaja.fi Toimitus Kumppania Susanna Kallama Torikatu 7 A 38700 Kankaanpää puh. 040 587 2445 susanna.kallama@kumppania.fi

päivitykset

Pohjois-Norjan Saltstraumenin vuorovesivirta vie sukeltajan mukanaan.

Näkösyvyys arvioi tehokkaasti veden laatua ja kertoo sukeltajalle myös näkyvyydestä pohjalla.

Vuoden 2008 tapahtumaraporttien kertomaa.

Sukeltajan pitää luottaa kompassiin.

Varustekuulumisia sivulla

Päiväkirja: Matti Anttila.

pasi lensu

Hallirallin mestaruuden voittivat isä ja poika, Santeri ja Jyrki Lindewall Mikkelin Urheilusukeltajista.

Kristian Blo Olsen

Säteile sukeltamisen riemua – opi kouluttajaksi Snorkkelisukelluskouluttajakurssi, laitesukelluskouluttajien täydennyskoulutus ja laitesukelluskouluttajakurssi järjestetään ensi syksynä Piispalassa Kannonkoskella. 25.–27.9.2009 snorkkelisukelluskouluttajakurssin,

Snorkkelisukelluskouluttajakurssi 450 €

täydennyskoulutuksen ja laitesukelluskouluttajakurssin

Täydennyskoulutus 495 €

1. jaksot

Laitesukelluskouluttajakurssi 840 €

2.–4.10.2009 snorkkelisukelluskouluttajakurssin ja

Kursseilla noudatetaan Sukeltajaliiton yleisiä

laitesukelluskouluttajakurssin 2. jaksot

ilmoittautumis- ja peruutusehtoja.

16.–18.10.2009 täydennyskoulutuksen 2. jakso ja

Lisätiedot ja ilmoittautumisohjeet:

laitesukelluskouluttajakurssin 3. jakso

www.sukeltaja.fi/kalenteri

Mikä on snorkkelisukelluskouluttaja? Snorkkelisukelluskouluttaja saa toimia snorkkelisukelluskurssien vastuukouluttajana, toimia avustavissa tehtävissä laitesukelluskoulutuksessa ja opettaa laitesukelluskurssien perusvälineosioita ilman laitesukelluskouluttajan suoraa valvontaa. Mikäli snorkkelisukelluskouluttajalla on voimassaoleva laitesukelluskortti, hän voi toimia laitesukelluskurssin lähikouluttajana laitesukelluskouluttajan valvonnassa. Kurssi antaa valmiudet suunnitella ja organisoida snorkkelisukelluskurssi ja -jatkokurssi sekä kouluttaa ja kortittaa snorkkelisukeltajia. Kenelle laitesukelluskouluttajien täydennyskoulutus on tarkoitettu? Koulutuksen kohderyhmänä ovat CMAS:n vanhan järjestelmän M2- ja M3 -kouluttajat. Kurssi antaa valmiudet CMAS:n uuden M2-luokituksen ja Sukeltajaliiton koulutusohjelman mukaisiin laitesukelluskouluttajan tehtäviin: snorkkelisukelluskurssien, eritasoisten laitesukelluskurssien sekä lähikouluttajakurssien vastuukouluttajan tehtäviin.

Sukeltajaliitto ry Sukeltajaliitto ry, Radiokatu 20, 00093 SLU puh. (09) 3481 2258, fax (09) 3481 2516, office@sukeltaja.fi | www.sukeltaja.fi

Pääkirjoitus matti.anttila@sukeltaja.fi

Sukeltaja keskipisteessä Sukeltajaliiton vuoden 2008 syyskokouksessa esiteltiin uusi strategiamme nimeltään Sukeltaja keskipisteessä. Tähän erottamattomana osana kuuluvat Sukeltajaliiton visio ja arvot. Nämä puolestaan kattavat vision hyvästä sukeltajasta, sukellusseurasta ja Liitosta. Arvot ovat avoimuus, vastuullisuus ja vaikuttavuus. Kuulostaako tutulta? Käsi pystyyn, kuka on elänyt nuo arvot peruskurssillaan tai ensimmäisellä kuuttikerrallaan. Avoimena oppimaan ja pitämään hauskaa, vastuullisena itsestään ja muista. Kouluttajalla tai ryhmän vetäjällä on iso mahdollisuus vaikuttaa ryhmäänsä. Ja edelleen jokaisella meistä on mahdollisuus vaikuttaa seuransa, lajinsa ja myös Liiton asioihin. Arvot voidaan kääntää eri näkökulmiin, silti edustaen toimintaamme parhaimmillaan. Sukeltajaliiton hallitus, toimisto, valiokunnat ja työryhmät muodostavat noin satahenkisen porukan, jonka tarkoitus on työskennellä meidän koko 12 000-henkisen Liittomme hyväksi, jotta jokaisella meistä olisi parhaat edellytykset harrastaa omaa vesilajiamme. Tätä tarkoittaa ”sukeltaja keskipisteessä”. Tämän lisäksi Liiton strategian ”ympyrä” koostuu useista osa-alueista kuten ympäristötietoisuudesta, kuntoilusta, tietotaidosta jne., jotka tukevat yksittäistä sukeltajaa harrastuksessaan. Kaikki nämä eri osa-alueet ympyröivät meitä lajissamme. Tätä myös tarkoittaa ”sukeltaja keskipisteessä”. Jotta nämä kaikki osa-alueet muodostavat saumattoman kokonaisuuden, tarvitaan yhteistyötä, avoimuutta, uudistumiskykyä ja viestintää. Nämä asiat ovat erityisesti painotettuina nykyisellä hallituskaudella. Mainioita ajankohtaan sopivia esimerkkejä ovatkin 7.2. pidetty Sukeltajaliiton kouluttajapäivä Espoossa, ja helmikuussa olleet Venemessut. Kouluttajapäivillä oli paljon mielenkiintoisia luentoja, joita saavat tulla kuuntelemaan muutkin kuin kouluttajat, vinkkinä vastaisuuden varalle! Paikalla oli noin sata henkeä, joten tilaisuus oli varsinainen yleisömenestys. Venemessuilla Sukeltajaliiton tämän vuoden teemana oli sukeltajan A-lippu, eli ”sukeltajalippu”. Messuilla jaettiin tietoa veneilijöille siitä, että lipun vaikutusalueella on syytä noudattaa varovaisuutta. Turvallisuus oli siis jälleen teemanamme, josta pääsemmekin takaisin Sukeltajaliiton arvoihin. Sitähän me kaikki sukeltajat haluamme olla: avoimia, vastuullisia ja asioihin vaikuttavia.

Hyviä ja turvallisia sukelluksia!

Sukeltajaliiton uusi strategia tiivistyy sanoihin Sukeltaja keskipisteessä. Arvomme ovat avoimuus, vastuullisuus ja vaikuttavuus.

MATTI ANTTILA, päätoimittaja

Sukeltaja-lehti

Avustaja: Juha Tähtiharju, Helsinki

Jäsenlehtemme syntyy aktiivisten harrastajien voimin – sukeltajalta sukeltajalle. Tällä palstalla esittelemme kasvoja juttujen takaa. Juha Tähtiharjun sukellusharrastus alkoi vähitellen, aluksi mökkirannassa snorklaamalla. Sitten tuli hankittua märkäpuku, jotta tarkenisi snorklata pitempään, ja kun puku kerran oli hankittu, piti mennä Urheilusukeltajien peruskurssille 1980. Tällä hetkellä Juhaa viehättää eniten hylkysukellus. Myös suunnistaminen kuuluu hänen pinnan alaisiin harrastuksiinsa. – Osallistuin Rosalassa kesäleirillä järjestettyyn Pastorin Pytty -kisaan, Juha muistelee. – Suunnistusvarustus oli raskaanpuoleinen, Loitokarin kuivapuku, kokomaski, 2 x 10 litran laite ja tavallinen rannekompassi. Pidin kompassia tavalliseen tapaan kämmenellä hihnalla kiinnitettynä. Laiton uidessani

kädet hetkeksi sivuilleni ja seuraavan kerran kompassia katsoessani oli edessäni vain tyhjä rukkanen. Uinti seis, hetken mietintä, täyskäännös ja omaa ”pölyuraani” seuraten uin hitaasti takaisinpäin. Ihmeen kaupalla löysin pudonneen kompassini. Kompassi takaisin kouraan ja kisaa jatkamaan. Ihme oli, että kämmäyksen jälkeen sijoituin kisassa ihan mukavasti, kertoo Juha. Juhan sukellukselliset toiveet suuntaavat maapallon napoja kohti. – Sukellus joko Antarktiksella tai Islannissa kiinnostaisi. Juha kirjoitti yhdessä Roy Nurmen kanssa tähän lehteen jutun suunnistuksesta sivulla 34. 5

www.sukeltaja.fi

pasi hannula

Seuragallup

Stig Gustavsson, vuoden 2007 sukelluskuvauksen SM-kilpailun tuomari ja aktiivinen harrastajakuvaaja, seuraa tyytyväisenä kehitystä, jossa sukelluskuvauksesta on tulossa osa sukellustoimintaa. Erityisesti hylkykuvaus on lähellä hänen sydäntään. – Olisi mukava nähdä tulevissa kisoissa hyviä kuvia Suomen hienoista hylyistä. Tehtävä on haastava, mutta mahdollinen. Kun kameralla voidaan vangita muistot hylyistä, niistä ei toivottavasti enää tarvitse ryöstää muistoesineitä, Stig toteaa. Sukelluskuvauksen suomenmestaruudesta kisataan tänäkin vuonna, joten kamerat ja videokamerat mukaan sukellusreissuille, -leireille ja altaalle! Jokaiseen sarjaan voit osallistua kolmella kuvalla: A. makrokuvat B. normaali/laajakulmakuvat kotimaan luonnonvesissä C. normaali/laajakulmakuvat ulkomailla luonnonvesissä D. teemasarja 2009: Lapsi luonnonvesissä E. sukellusaiheiset pintakuvat F. luova sarja, mm. fotomontaasit G. elokuvat H. nuorten sarja

Optimoi ja harjoittele Tasapainottaminen on sukeltajan tärkeimpiä taitoja sekä sukellusturvallisuuden että mukavuuden kannalta. Vuoden 2008 tapahtumaraporteissa useassa tilanteessa Pekka Iittiläinen

fredrik ehrenström

oli ongelmana puutteellinen tasapainotus.

Kuvakisa käyNtiin

Helmikuun Kouluttajapäivillä napattiin muutama kouluttaja kertomaan paras vinkkinsä tasapainotuksen oppimiseen.

Pekka Iittiläinen Kuopion Urheilusukeltajat – Vähemmän on enemmän. Suosittelen, että painotus olisi optimi, eli mahdollisimman vähän painoja, jolloin tarvitaan myös vähemmän ilmaa tasapainon löytämiseksi.

Aki Myllynen

Aki Myllynen Vakka-Suomen urheilusukeltajat – Parasta on harjoittelu. Liivi otetaan heti aktiivisesti käyttöön, ja tehdään paljon erilaisia harjoitteita, istutaan, seistään jne.

Tuula Viikari Riihimäen Urheilusukeltajat – Sukellusvarusteiden tulee olla oikean kokoiset. Pidä asento vaakasuorassa, hengitä ja etene sammakkopotkuin. 6 S U K E LTA J A

Tuula Viikari

Kilpailukuvat tulee toimittaa cd:llä tai dvd:llä 1.11. mennessä Sukeltajaliiton toimistoon, Radiokatu 20, 00093 SLU. Lue kilpailun säännöt ja osallistumisohjeet www.sukeltaja.fi /kalenteri

Hallirallin tehtävät testasivat monipuolisesti sukellustaitoja, mutta maalaisjärjellä pärjää hyvin. PASI LENSU

Taidot puntariin hallirallissa Hallirallin Suomenmestaruudesta kisattiin helmikuisena lauantaina Pieksämäen uudistetussa uimahallissa. Halliralli on laitesukelluskilpailu, joita Pieksämäellä on järjestetty oman ja lähialueen seurojen kesken säännöllisesti jo lähes 15 vuoden ajan.

Kisassa voi pärjätä, olipa sitten kovakuntoinen nuori tai vanhempi kokenut sukeltaja. Rallissa kisataan pareittain, joten viestinnän on sujuttava myös veden alla. Kilpailuradan tehtävissä oli sopivasti kuntoa vaativia ponnistuksia, sukellustaitoa ja -tietoa sekä nokkeluutta vaativia suorituksia kuten laskutehtäviä, uintia, varusteiden pukemista ja riisumista pohjalla. Loppukilpailussa piti esimerkiksi puhaltaa ilmapallo veden alla nousematta pintaan samalla, tehdä paalusolmu, etsiä oikeankokoiset ruuvit ja mutterit pulttilevyyn ja uida pelastusuintia. Kilpailijoilla oli 20 minuuttia aikaa suorittaa rata. Suoritus-

ajan päälle lisättiin virhepisteistä tulleet aikasakot ja siten saatiin kokonaisaika, jonka perusteella parit laitettiin järjestykseen. Voitto perheeseen

Kilpailun voittivat isä ja poika, Santeri ja Jyrki Lindewall Mikkelin Urheilusukeltajista. – Hyvältähän tämä voitto tuntuu, mutta tuntuisi varmaan vielä paremmalta, jos osallistujia olisi ollut enemmän. Se harmittaa, koska kisa oli tosi kiva. Ihmiset varmaan kavahtivat SM-kisanimeä ja ajattelivat, että pitäisi olla tosi hyvä, että voi osallistua, kertoo 14-vuotias Santeri tunnelmistaan. Santeri kannustaa kaikkia su-

keltajia mukaan. – Täällä pärjää maalaisjärkeä käyttämällä ja riittää, että on tavallinen sukeltaja. Jyrki Lindewall kertoi olevansa maailman ylpein isä, koska oli saanut voittaa Suomen mestaruuden taitavan ja hienon sukeltajapoikansa kanssa. Kolmanneksi sijoittuneet Marko Tanninen ja Janne Pitkänen Mikkelin Urheilusukeltajista pitivät hallirallia hyvänä tapana tavata sukeltajia eri paikkakunnilta ja luoda samalla verkostoja. Kumpikin toivoi samanlaisia kilpailuja lisää. Pieksämäen hallirallia kehuttiin tehtäviltään sopivan haastavaksi ja monipuoliseksi sekä

järjestelyjä onnistuneiksi. Tapahtuman isä Paavo Parkkinen oli tyytyväinen. – Kaikki on mennyt hyvin ja järjestelyt ovat toimineet. Harmillista on se, että porukkaa on lähtenyt näinkin vähän osallistumaan, koska tämä on ollut loistava tapahtuma. Heli Heinänen, Hannu Nousiainen

Järjestäjät kiittävät talkootyöläisiä ja tukijoita: Ursuk, Loitokari, Wasser Spielen A. Puurtinen, Erä Raate, Pieksämäen kaupunki, Naaraharju, Sukeltajaliitto, OP-Kiinteistökeskus, Sähköpari, Kampaamo Paris, Autokoulu Haavisto. 7

Jonérik Ekström

Virtaa Sporttiohjaajapäiviltä

8 S U K E LTA J A

– Tiedämme, että etenkin vanhempia norppia kiinnostavat sukelluksen eri lajit, mutta miten antaa heille perustietoa lajeista helposti. Nuorisovaliokunta ratkaisi asian järjestämällä lisäkoulutusta ohjaajille. Päivän aikana ohjaajat sai-

vat tiiviin paketin teoriaa, jota sitten sovellettiin käytäntöön allasharjoituksissa. Kouluttajina toimivat vapaasukeltajat Simo Kurra ja Jonérik Ekström sekä räpyläuimari Timo Suominen. Vapaasukelluksessa opittiin mm. hengenpidätys- ja uintiJonérik Ekström

Ohjaaminen on paitsi innostavaa ja palkitsevaa, myös joskus uuvuttavaa. Uuden oppiminen ja omien taitojen kehittäminen on ohjaajalle polttoainetta, jota tankattuaan jaksaa taas. Ryhmä norppaohjaajia ja snorkkelisukelluskouluttajia kävi tankkaamassa Sporttiohjaajapäivillä tammikuussa Kuusankoskella tietoa ja taitoa vapaasukelluksesta ja räpyläuinnista. – Tämän kurssin tarkoituksena ei ole kouluttaa uusia vapaasukeltajia ja räpyläuimareita, vaan opettaa lajeista ohjaajille sen verran, että he pystyvät hyödyntämään tietojaan omassa ohjaamisessaan, kertoo Liiton nuorisopäällikkö Heli Laukkarinen, joka oli itsekin mukana oppilaana.

tekniikkaa ja turvakäytäntöjä. Jonérik Ekström Räpyläuintiosuudessa kokeiltiin etusnorkkelia ja monoräpylää ja saatiin vinkkejä, miten harjoituksia voi muokata norppatreeneihin sopivaksi. Sporttiohjaajapäivät pyritään järjestämään vuosittain siten, että lajit vaihtuvat. – Ensi vuonna vuorossa ovat mahdollisesti sukelluskalastus ja uppopallo. Päivät sopivat erinomaisesti kenelle tahansa norppaohjaajalle tai snorkkelisukelluskouluttajalle, joka haluaa vinkkejä ja ideoita omiin treeneihin vietäväksi, ja myös uuden oppimisesta kiinnostuneelle laitesukelluskouluttajalle. Bonuksena saa virkistyneen mielen, suosittelee Heli. heli.laukkarinen@sukeltaja.fi

www.sukeltaja.fi minna heikkilä

Turtle Watchin kuulumisia

Vieraat tervetulleita

Kuvassa vasemmalta Mervi Perkinen, Eero Soralahti, Jussi Lehtonen, Jyri Vehmaskoski, Sari Nuotio ja Tom Grönberg.

Dive4Aid lahjoitus perille

Dive4Aid-vapaasukellustempauksen puuhamiehet Jussi Lehtonen, Jyri Vehmaskoski ja Eero Soralahti luovuttivat yhdessä Liiton toiminnanjohtaja Sari Nuotion kanssa keräyksen tuoton, yli 6 000 euroa Suomen MS-säätiölle ja Syöpäsäätiölle. Tuoton ottivat vastaan Syöpäsäätiön varainhankintajohtaja Mervi Perkinen ja Suomen MS-säätiön puheenjohtaja Tom Grönberg. Vastaanottajat kiittelivät kolmikkoa poikkeuksellisesta keräysideasta, jonka toteuttaminen vaati paljon omaa työtä ja sitoutumista. He korostivat, että rahan lisäksi tempauksen ansioita on lisääntynyt tietoisuus MS-taudista ja leukemiasta.

Aurinkoisin terveisin, Anu Riihimäki ja Maria Koivisto

www.turtlewatch.net Anu Riihimäki

Maria Koivisto

Alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen Turtle Watch toimii nykyään Phuketissa uuden yhteistyökumppanin, Phuketin meribiologisen tutkimuskeskuksen yhteydessä uhanalaisten eläinten yksikössä. Olemme toimineet täällä noin kolme kuukautta, ja tuntuu siltä, että toimintamme on pikkuhiljaa löytänyt paikkansa ja päivän rutiinit alkavat hahmottua. Olemme aloittaneet tutkimukset kilpikonnien parissa. Teimme kokeen kilpikonnapoikasten mieltymyksistä eri ruokiin. Tulokset ovat mielenkiintoisia. Vaikuttaa siltä, että pikku kilpikonnat valitsevat ruokansa tietyllä tavalla: ne suosivat liharuokaa kuten meduusaa, kalaa ja mustekalaa ennen kasvisruokaa. Tulokset antavat meille lisää tietoa kilpikonnapoikasten ruokailutavoista, ja tuloksia voidaan käyttää hyväksi kilpikonnien kasvatuksessa ja tutkimuksessa.

Kaksi kertaa viikossa täällä käy ryhmä suomalaisia turisteja tutustumassa toimintaamme. Kerromme heille liemikilpikonnaprojektista ja merten kestävästä virkistyskäytöstä. He saavat tutustua kasvatuksessa oleviin liemikilpikonniin ja keskuksessa sijaitsevaan kilpikonnien kuntoutuskeskukseen. Infokierrosten lisäksi olemme osallistuneet Phuketin vedenalaisiin siivoustalkoisiin, riuttojen kunnostussukellukselle sekä tuottaneet materiaalia kestävästä matkailusta. Olemme olleet erittäin tyytyväisiä Turtle Watchin ensimmäisiin toimintakuukausiin, ja meillä on tulevaisuuden varalle paljon suunnitelmia, joista kuulette lisää myöhemmin!

Läpinäkyvä kala Tämä outo laji, ”tynnyrisilmäkala” (Macropinna microstoma), kuvattiin jo vuonna 1939, mutta vasta nyt modernin teknologian ansiosta tutkijat ovat pääsemässä sen salaisuuksien jäljille. Amerikkalaisen Monterey Bay Aquarium Research Instituten miehittämätön tutkimusalus onnistui nappaamaan kalan 600–800 metrin syvyydestä tutkittavaksi akvaarioon. Lajilla on erikoiset putkisilmät, jotka keräävät hyvin valoa; tärkeä ominaisuus syvänmeren pimeydessä. Avaruusolion näköiseksi kalan tekee vihreänä hohtava, läpinäkyvä pää, jossa voi hyvin nähdä elimet sisällä. www.mbari.org, videokuvaa kalasta www.youtube.com/ watch?v=RM9o4VnfHJU 9

Haapaluoman louhoksen sukellusmerkiksi upotettiin viime kesänä 6,5 metriä pitkä moottorivene.

Ladoga Mikä: Entinen panssarifregatti Minin, laskettu vesille 1869, muutettiin miinanlaskijaksi 1908 ja sai nimen Ladoga. Missä: Utön edustalla, Örön eteläpuolella Kohtalo: Ajoi 1915 saksalaisen sukellusveneen miinaan.

Ladogan keula on sukeltanut saveen, mutta kaunis muoto hahmottuu.

stig gustavsson

Ladogalle tarvitaan lupa Miinanlaskija Ladoga on hyvä sukelluskohde vastuuntuntoisille, kokeneemmille hylkysukeltajille ja varsinkin pidemmälle koulutetuille seoskaasusukeltajille. Sukeltaminen hylylle vaatii Sotamuseon luvan. Ladogan hylky sijaitsee suoja-alueella, joten lisäksi tarvitaan erillinen suoja-aluelupa Saaristomeren meripuolustusalueelta. Sukelsin Ladogalle ensimmäisen kerran Merivoimien sukeltajakurssin kouluttajien kanssa 1982. Hylyn kaatuneet mastot olivat vielä tuolloin 15–16 metrin syvyydessä ja kansi 31–33 metrissä, perä matalammalla. Komentosilta on ainoana kansirakenteena 31 metrissä. Pohja on keulassa 39–40 metrissä ja perässä 44 metrissä. Ladogalla on pituutta 98 metriä ja leveyttä 16 metriä. Keula on Sotahylyt, kuten Ladoga ja esineet niissä, ovat puolustusvoimien omaisuutta. Näihin hylkyihin saa sukeltaa vain Sotamuseon luvalla. – Lupakäytännön taustalta löytyvät muun muassa hylkyjen historiallinen arvo, vaaratekijät kuten räjähteet, sijainti esimerkiksi väylällä tai suoja-alueilla

ja hautarauha. Lupia pyritään antamaan kaikille, jotka niitä hakevat, mutta joskus voidaan joutua antamaan kielteisiä päätöksiä esimerkiksi hylyllä käynnissä olevan selvityksen tai tutkimuksen takia, kertoo Riitta Blomgren Sotamuseosta. Sotamuseolle osoitetussa vapaamuotoisessa lupahakemuk-

sukeltanut saveen. Perässä on nähtävissä upea pronssinen potkuri ja peräsin. Molemmin puolin laivaa on tykkierkkerit, joissa on enää tykin pulttikehät jäljellä. Vasemman peräerkkerin etupuolelta lähtee opasköysi aluksen apuveneelle, höyryparkassille, jolle on matkaa noin 15 metriä. Hyvällä näkyvyydellä aluksen kansitasosta pystyy saamaan hyvän kuvan yhdelläkin sukelluksella. Olosuhteet hylyllä vaihtelevat nopeasti. Näkyvyys voi heiketä muutamissa tunneissa ja virtaukset voivat olla koviakin. Joskus heikossa näkyvyydessä navigointi hylyllä oli tehtävä kansilankkujen saumojen suuntaa seuraamalla. Parhaimmillaan Ladogalla olosuhteet saattavat olla optimaaliset. Veli-Pekka Paatero

sessa tarvittavia tietoja ovat hakijan, joka voi olla seura, nimi, sukellusten vastuuhenkilö yhteystietoineen, sukeltavien henkilöiden nimet ja syntymäajat, tukialuksen tiedot sekä aika, jolle lupaa haetaan. Lupa myönnetään rajatuksi ajaksi kerrallaan. Riitta Blomgren muistuttaa myös hyvästä sukellustavasta.

– Vaikka sukeltaminen onkin antoisa harrastus, kärsivät hylyt sukeltamisesta, jopa ne ikuisilta vaikuttavat, meren pohjassa makoilevat jättiläisetkin. Erityisesti pitäisi muistaa se, ettei hylkyihin sukellettaisi sisälle ja ettei niihin muutenkaan kajottaisi. www.mpkk.fi/fi/sotamuseo/ yhteydet

www.sukeltaja.fi

kala –

Suutari (Tinca tinca L.)

Nämä suutarit uiskentelevat Kotka Maretariumin akvaariossa.

petri päivärinta

Lahko: Karppikalat Cypriniformes Heimo: Särkikalat Cyprinidae Tuntomerkit

Suutari on muodoltaan tanakka ja väriltään ruskean vihertävä. Sen silmät ovat pienet ja punertavat, evät pyöreäpäisiä ja paksun limakerroksen peittämät suomut pieniä. Suun pielessä suutarilla on pienet viiksisäikeet. Esiintyminen

NAVIGOINTIA, MERENKULKUA JA SUKELTAMISTA 3.–5.6.2009

Suutarin luonnollinen levinneisyysalue ulottuu sisävesissä Suomen eteläosiin ja rannikolla Suomenlahden ja Saaristomeren sisälahtiin sekä paikoitellen aina Pohjanlahden eteläosiin. Istutettuna sitä tavataan paikoin myös paljon pohjoisempana. Elintavat

Suutari suosii reheviä vesiä, joissa on runsaasti vesikasvillisuutta. Se tonkii pohjasta hyönteistoukkia, matoja ja nilviäisiä, mutta saattaa syödä myös kasveja, mätiä ja pieniä kaloja. Suutari tulee sukukypsäksi 4–5-vuotiaana ja kutee vesikasveihin takertuvat mätimunansa kesä–heinäkuun vaihteessa vesien lämmittyä noin 20-asteiseksi. Poikaset kuoriutuvat alle viikossa ja kiinnittyvät ensimmäisiksi päiviksi vesikasveihin kuluttamaan ruskuaispussiin kerättyä vararavintoa, kunnes ovat kyllin kehittyneitä saalistamaan pieniä planktoneläimiä. Suutari kasvaa melko hitaasti ja saavuttaa 20–30 cm pituuden ja 200–300 g painon kolmantena kesänään. Talvella suutari on hyvin passiivinen, lekottelee syömättä pohjan tuntumassa ja tulee jonkin aikaa toimeen jopa lähes hapettomassa vedessä.

Lohjan urheilusukeltajat ry ja Meriturva järjestävät yhteistyössä Navigointi ja merimiestaito -kurssin. Kurssilla opitaan merenkulun perusteita ja vietetään kaksi päivää merellä navigointi- ja merenkulkuharjoituksissa sekä sukeltamalla kohteilla. Sukellukset voivat olla jatkokurssin tai syventävän jatkokurssin avovesisuorituksia. Kurssin hinta 195 € sisältää opetuksen, sukellukset ja Meriturvan luotsikutterin kulut. Lisäksi tulevat yöpymiskulut Lohjalla Meriturvan tiloissa sitä haluaville. Ilmoittautuminen 7.5.2009 mennessä tero.sandberg@sukeltaja.fi, puh. 0400 814127.

Vettenalaiset vehkeet Joensuusta On aika huollattaa sukelluslaitteet ennen seuraavaa kautta, ettei jää viime tinkaan... Lähes kaikkien sukellusvälineiden huollot:

Saku Salonen

• regulaattorihuollot • happipuhdistukset • säiliöiden pesut ja puhdistukset • kuivapukuhuollot • vetoketjujen ja mansettien huollot/vaihdot

Parhaat sukelluskirjat Kustantajien Kirjakulmasta!

• kompressorien happipuhdistukset • kaasunsekoituslaitteiden suunnittelu ja valmistus

EräraatE

Sanomatalo, 00100 HELSINKI www.kirjakulma.fi

proudly designed & made in carelia, Finland Ukkolantie 4, 80130 Joensuu, puh. 013 285 240, 050 572 2690 IANTD SukelluSkouluTuS

Untitled-2 1

9.5.2008 10:50:17

Vanhojen varusteiden ja muistitiedon keruu jatkuu

kirja

Kirjan kuvitusta

Hylystä haaksirikkoon – hylkysukeltajan opas Hylyt kertovat paljon, kun tietää mitä katsoa. Hylystä haaksirikkoon -kirja johdattelee lukijan pohtimaan hylkyjen salaisuuksia, ja tutustumaan tarinoihin laivoista ja haaksirikoista. Kirjassa esitellään laivanrakennuksen historiaa ja puuhylkyjen rakenteita; juuri niitä puunpalasia ja esineitä, joita hylkysukeltaja näkee. Hylyn ajoittamiseen ja tunnistamiseen annetaan vinkkejä: mitä esimerkiksi ehjänä löytynyt lasipullo voi kertoa aluksesta. Mustavalkoista, havainnollista piirroskuvitusta on runsaasti: laivoja, hylkyjä, esineistöä, karttoja jne. Neliväriliitteessä on sukelluskuvaa sekä kuvia nostetusta esineistöstä. Kirja antaa perustietoa hylyistä selkeästi esitettynä, ja sopii hylyissä sukeltavalle tai muuten laivojen historiasta kiinnostuneelle. Kirjan tekijä, Rauno Koivusaari, on tunnettu sukeltaja, joka muun muassa löysi Vrow Maria -hylyn kesäkuussa 1999. Sukeltajaliiton jäsenet voivat tilata kirjaa jäsenetuhintaan 29 € (sis. postikulut). Lisätiedot ja tilausohjeet www.sukeltaja.fi/ verkkokauppa. 12 S U K E LTA J A

Sukeltajaliiton ja Suomen merimuseon vuonna 2007 käynnistämä hanke vanhojen sukellusmuistojen ja varusteiden taltioimiseksi Merimuseon kokoelmiin jatkuu. Tähän mennessä kokoelmiin on tullut yli 200 varustetta ja aikojen kuluessa hylyistä talteen otettua esinettä. Joukossa on paljon hienoja ja sukeltamisen sekä meriarkeologian historian kannalta tärkeitä esineitä, kuten Ora Patoharjun tekemiä maskeja ja räpylöitä sekä happilaite 1950-luvulta. Lisäksi kokoelmiin on otettu runsaasti Oran muun muassa St. Nikolaista 1950-luvulla nostetuilla pienillä tykinkuulilla tekemiä konservointikokeiluja. Osa sukellusvarusteista ja muusta esineistöstä tulee esille tänä vuonna Suomen merimuseon päänäyttelyn yhteyteen avattavaan Oivallusten olohuone -näyttelyyn. Näyttelyssä kerrotaan meriarkeologiasta, vettyneen materiaalin konservoinnista ja vedenalaisesta kulttuuriympäristöstä. Meriarkeologian historia Suomessa on kulkenut käsi kädessä urheilusukellusharrastuksen kanssa, joten hankkeessa tallennetut esineet ja tarinat sopivat näyttelyyn erinomaisesti.

men merimuseoon. Mitä tarkemmat tiedot esimerkiksi varusteiden käytöstä ja muusta historiasta on, sitä kiinnostavampia ne ovat kokoelmia ajatellen. Hankkeen yhteydessä on haastateltu sukeltajia ja Suomen merimuseon eläkkeellä olevia työntekijöitä. Haastattelut on nauhoitettu ja kirjoitettu puhtaaksi ja ne arkistoidaan. Sukeltamiseen ja meriarkeologiaan liittyviä muistoja tallennetaan lisää, ja myös valokuvat, kaitafilmit ja piirrokset ovat erittäin tervetulleita. Muistitiedon tallentaminen on ensiarvoisen tärkeää, ja jo tehtyjen haastattelujen avulla meriarkeologian alkuvaiheista on saatu kullanarvoista uutta tietoa. Toivon mukaan voisimme välittää myös näitä mielenkiintoisia tarinoita museokävijöille kertomuksina ja nauhoitteina Oivallusten olohuoneessa. Ismo Malinen, Riikka Alvik

Jos haluat luovuttaa esineistöä, ota yhteyttä Suomen merimuseoon Ismo Maliseen, ismo.malinen@nba.fi, puh. 040 832 4372.

Lisää esineitä kaivataan

Museon kokoelmiin kaipaillaan edelleen varsinkin vanhoja pukuja ja myös hieman uudempaa välineistöä. Vanhoja sukellustietokoneita on vain muutama, ja esimerkiksi Suunto SME puuttuu vielä kokoelmista. Myös sukelluspuukkoja ja kelloja puuttuu, joten jos joku on valmis luopumaan tämän tyyppisestä esineistöstä, kannattaa ottaa yhteyttä Suo-

Kalervo Karaslahden tekemä kaitafilmikameran va-kotelo 1960luvun puolivälistä. Klas Lindqvistille kuulunut AGA Divator -pulloteline 1950- ja 1960-lukujen vaihteesta. kuvat Markku Haverinen, Suomen merimuseo

Talvella vesi jään alla on ruskeasävyistä, mutta usein kristallin kirkasta. Kuvassa nosturirakenteita etukannelta.

Vedenalainen taidenäyttely on 3–6 metrin syvyydessä, joten siitä voivat nauttia niin snorklaajat kuin stig gustavsson laitesukeltajatkin. Timo T ynkkynen

Vedenalainen näyttely osa kirkasta Puruvettä sä metrissä. Aurinkokunnan kuvantekijöiden suunnittelema näyttely on palvellut sukellusharrastajia pian kymmenen vuotta. Mukavinta näyttelyssä on se, että

katsottavat esineet vaihtuvat joka kesä. Tarjolla on ollut erilaisia teemoja kuten Aurinkoista, Pimeää, Vesien välissä ja Saa koskettaa. Näyttely on kiinnostanut vuoPuruveden vedenalaisessa taidenäyttelyssä sukeltaja voi törmätä vaikka pässiin.

Timo T ynkkynen

Pohjois-Karjalan eteläisin kunta Kesälahti on nimennyt itsensä Aurinkokunnaksi. Nimityksessään kunta on onnistunut. Kun aurinko paistaa, se paistaa todella makeasti, ainakin sukeltajille. Kunnan alueelle sattuva Puruveden Hummonselkä on mitä parhainta sukellusaluetta, jossa valon puute ei tule esteeksi pilvisenäkään päivänä. Yksi vesistön sukelluserikoisuus on vuosittain vaihtuva vedenalainen näyttely. Jyrkätkallion kupeeseen pystytettävän näyttelyn katselu sopii yhtälailla snorklaajille, aloitteleville tai varttuneemmille sukeltajille. Itse näyttely on 3–6 metrin syvyydessä, mutta kallion reuna tarjoaa mahdollisuuden piipahtaa jopa kymmenes-

sittain satoja sukeltajia. Kohteeseen on helppo suunnistaa, sillä se sijaitsee muutaman kilometrin päässä Ruokkeen lomakylästä tai Karjalan Kievarista. Kohteeseen pääsee myös Puruveden Risteilyn Timo Tynkkysen Helmi-aluksella. Puruveden Hummonselkä on todellinen sukeltajan aarreaitta. Järvi on luokiteltu kuuluvaksi maailman kirkkaimpien vesistöjen joukkoon. Syvimmillään se on 60 metriä syvä. Kohteita löytyy jopa kolmesta metristä Karjalan Lomakeskuksen rannasta, jonne on upotettu lähinnä vammaissukeltajien mielenkiinnoksi lentokone. www.puruvedenretkeily.fi www.kesalahti.fi Tuomo Flinkman 13

pasi lensu

Sukeltaja – muista vakuutusturva Liiton jäsenetuvakuutuksen, Pohjolan Sporttiturvan, ottaa vuosittain noin 2000 sukeltajaa. Muiden vakuutusturvasta ei ole tilastoitua tietoa. Liitto suosittelee seuroja edistämään sukelluskulttuuria, jossa jokainen sukellustoiminnassa mukana oleva on vakuutettu. Osa seuroista vakuuttaa peruskurssille tulevat oppilaansa ja edellyttää vakuutuksen voimassaoloa sukeltajiltaan. Korvaussummat nousussa

Kaivokseen koulutusta ja kokemusta

Kaivoksissa sukeltamisesta on kirjoitettu tiedotusvälineissä sensaatiohakuisesti: laji on leimattu todella vaaralliseksi, hullun hommaksi. Onko se?

Kaivossukellusonnettomuuksiksi leimattuja tapahtumia tarkasteltaessa havaitsee, että lähes kaikki ovat sattuneet avolouhoksessa. Avolouhoksen olosuhteet eivät juurikaan poikkea avovesiolosuhteista. Kaivosolosuhteet eivät siis ole vaikuttaneet onnettomuuksien syntyyn juurikaan. Kaivoksissa ja avolouhoksissa tapahtuneissa onnettomuuksissa taustalla on yleensä samat syyt kuin muissakin sukellusonnettomuuksissa: sairaskohtaukset, useiden yhteensattumien summana syntyneet odottamattomat tilanteet, olosuhteisiin nähden puutteelliset taidot, puutteellinen suunnittelu ja ennakkovalmistautuminen, sekä turvaohjeiden ja sukelluskäytäntöjen laiminlyöminen. Tekniikkasukeltajat Finland on järjestänyt kaivossukelluskursseja. Seuran edustajan Timo Karttusen mukaan pysyttäessä avovedessä on riskitaso kaivoksissa ja louhoksissa sama kuin muillakin suojaisilla vesialueilla. Kun sukelletaan siten, että ei voi nousta suoraan pintaan, tarvitaan erikoiskoulutusta. Ari Kapanen Ojamon kaivossukeltajista on samoilla linjoilla. – Luolasukeltaminen on turvallista, jos koulutus, kokemus, varusteet ja asenteet ovat kohdallaan. Luolasukeltaminen ja yleensäkin tekniikkasukeltaminen on nyt ihan toisella tasolla kuin 90-luvun puolivälissä, jolloin itse aloitin. Noista ajoista on menty tähtitieteellinen matka eteenpäin kohti turvallisempaa sukeltamista. Vaikka sukellukset pitenevät, suuntautuvat syvemmälle tai ovat muuten 14 S U K E LTA J A

vaativampia kuin aiemmin, on sopivaa koulutusta paremmin saatavilla, ja niihin myös osallistutaan. Tampereen Urheilusukeltajilla on paljon kokemusta muun muassa Haverissa ja Kaatialassa sukeltamisesta. Seuran puheenjohtajan Marko Kauppisen mukaan sukeltaminen voi olla vaarallista, jos kohteessa on esimerkiksi romahtamisvaara. Muuten riskit ovat sukeltajasta itsestään kiinni. Oikea tapa on kouluttautua asianmukaisesti ja kartuttaa taitoja kokeneempien kanssa. Omia rajoja ja mukavuusaluetta laajennetaan hiljalleen. Ei kaikkea kerralla ja heti tänne mulle -asenteella. Järjestäytyminen ja rakenteet lisäävät myös turvallisuutta. – Ojamosta on erityisesti mainittava luolasukelluksia vuosia pyörittänyt, kokenut pintaorganisaatio. Läheltä piti -tilanteista on selvitty sukellusvanhimman ja turvasukeltajan ripeän toiminnan ansiosta, Ari Kapanen sanoo. Timo Karttunen huomauttaa, että olisi hyvä, jos jokaisella luolasukelluspaikalla olisi vastuuhenkilö, joka pitäisi kiinteät köysitykset kunnossa, ja luolastosta olisi saatavilla ajan tasalla oleva kartta sukellusten suunnittelua varten. Jouni Piispanen päätti luentonsa helmikuussa Liiton kouluttajapäivillä seuraavasti: – Lajin harrastajille: Tekniikka- ja luolasukellus on vain harrastus, ei sen enempää. Voi olla viisasta välttää tarpeetonta riskinottoa. Muille: Tekniikka- ja luolasukellus on myös harrastus. Koettakaa suvaita ja ymmärtää sitäkin. Mika Rautiainen, koulutuspäällikkö, Sukeltajaliitto

Pohjolan Sporttiturva-vakuutuksen kautta maksettiin vuonna 2007 sattuneista 22 vahingosta yhteensä lähes 29 000 euroa korvauksia. Laitesukeltajille sattui 10 vahinkoa ja sukeltajan vakuutuksesta maksettu keskikorvaus oli 2 173 euroa. Nuorten kilpailulisenssistä maksettu keskikorvaus oli jopa hieman tätä korkeampi. Vuonna 2008 laitesukeltajien kaikkiaan 11 vahingosta maksettu keskikorvaus nousi selkeästi ja oli peräti 4 240 euroa. Vuonna 2008 Pohjola korvasi sukeltajille sattuneista 19 vahingosta enemmän kuin sai tuottoja maksutuloina koko kauden myynnistä. Kokonaiskorvaussumma oli yli 48 000 euroa. Pohjolan Sporttiturva-vakuutuksen voi ottaa Liiton sivujen kautta: www.sukeltaja.fi –> vakuutus

Vene palaa Tulipalo telakalla on jokaisen veneenomistajan painajainen. Onko seuran vene turvassa telakalla? Mitkä ovat veneenomistajan velvollisuudet? Telakan turvaohjeet kertovat, miten telakalla toimitaan. Ohjeet ja niihin liittyvän Telakkaturvallisuustyökirjan on tuottanut Turunmaan seudun Marina II -hankkeen telakkaryhmä. Materiaali sisältää tärkeää tietoa jokaiselle veneenomistajalle, olipa kyseessä sitten yksityishenkilö tai seura. Materiaalin ja muuta veneilyyn liittyvää tietoa löydät osoitteesta www.marinaII.net.

TOP 3

stig gustavss on

www.sukeltaja.fi

Viro

Bungsberg

Tämä 1924 rakennettu höyryalus ajoi miinaan ja upposi vuonna 1943. Hylky sijaitsee noin 2 merimailia Naissaaren eteläpuolella 29–39 metrissä. Syvyytensä vuoksi kohde on melko vaativa. Hylky on verrattain hyvin säilynyt, ja etenkin konehuone on todella näkemisen arvoinen: höyrykone ja koko tuon ajan varustus on tallella. Aluksen pystyy kiertämään nopeasti kahdella sukelluksella, mutta tarkempaan tutkimiseen tarvitaan ainakin kymmenen sukellusta.

Peep Rada katseli lapsena Cousteaun elokuvia, ja niiden vedenalaiset näkymät jäivät elämään mieleen. Vuonna 1996 hän suoritti sukelluskurssin, ja on siitä lähtien sukeltanut aktiivisesti, etenkin hylyillä, vuodesta 1999 myös kameran kanssa.

Louhos Rummussa

Talvella sukellan jään alla Rummun louhoksella. Louhos täyttyi vedellä 90-luvun alussa; syytä ei tiedetä. Työkoneet jäivät veden alle, ja kun jää on riittävän paksua, voi autolla ajaa uponneen kaivinkoneen päälle ja hypätä avantoon. Syvyyttä on 8–10 metriä ja näkyvyyttä voi olla 15 metriäkin. Helppoa, ja melkein kuin jää- ja hylkysukellusta yhdistettynä.

Neugrund, meteoriittikraateri

Meressä lähellä Osmussaarta sijaitsee meteoriitin 455 miljoonaa vuotta sitten muovaama kraateri. Kraateri on läpimitaltaan noin seitsemän kilometriä. Se ei näy pinnalle, mutta on merkitty merikarttoihin. Kraaterin reunan lähestyminen on aina hieman pelottavaa. Valoisa, 13 metrissä oleva pohja katoaa yhtäkkiä 45 metriin ennen kuin voi nähdä itse reunoja: näyttää kuin kraateri työntäisi pimeyttä syvyyksistä. Valtavassa kraaterissa on useita hylkyjä, mm. toisen maailmansodan aikainen Saksan lippulaiva Schleswig-Holstein. peep rada

sari nuotio

A-lippu liehumaan Akuuttiin A-lipun tarpeeseen Helsingin Lipputehdas tarjoaa Sukeltajaliiton jäsenille A-lipun lattakujalla jäsenetuhintaan 50 x 60 cm, 34,00 € 100 x 120 cm, 54,00 € Lisätiedot ja tilaukset www.sukeltaja.fi/ verkkokauppa

Sukeltajaliitto teki Venemessuilla A-lippua tunnetuksi yhteistyössä Suomen Veneilyliiton kanssa. Liiton edustajia oli mukana messuilla myös muilla osastoilla.

Suomi Vesille -päätapahtuma Lohjalla Suomi Vesille -kampanja käynnistyy tulevana kesänä jo kolmatta kertaa. Vesiliikuntalajiliitot ja vesiturvallisuudesta vastaavat viranomaiset ja järjestöt kutsuvat suomalaisia veden äärelle harrastamaan, rentoutumaan ja liikkumaan turvallisesti. Sukeltajaliiton jäsenseurat ovat mukana ympäri Suomen järjestettävissä tapahtumissa. Vuoden 2009 päätapahtumassa Lohjalla 31.5. Lohjan Urheilusukeltajat kertovat sukellusharrastuksesta. www.suomivesille.fi

www.saltstraumen-fiskecamp.no

s t l a S

u a r t

– virran viemää Teksti ja kuvat pekka tuuri

Saltstraumen, sukeltajien uusi kulttikohde Pohjois-Norjassa, on maailman voimakkaimman vuorovesivirran, mahtavien vuorten ja korkean taivaan kohtauspaikka. Niin myös kalastajien ja sukeltajien.

S U K E LTA J A

n e m u a Saltstraumen on ollut pitkään omalla ”50 sukelluspaikkaa, jotka on koettava ennen kuin kuolen” -listallani. Nyt ihailen näkymää lintuperspektiivistä, 35 metriä korkean sillan päältä. Nouseva vuorovesi työntää Atlantin suolaista vettä kapean salmen kautta Skjerstadfjordenvuonoon, joka avautuu kymmenien neliökilometrien kokoisena altaana salmen toisella puolella. Vettä tarvitaan ja paljon, sillä vedenpinta nousee noin metrin. Niinpä virralla on kiire, ja sen huomaa. Virtaus on pikemminkin koski, ja se muodostaa hurjia pyörteitä törmätessään vedenalaisiin kallioihin. Pienet kalastaja- ja turistiveneet näyttävät virran liikkeet hyvin. Lokit parveilevat pyörteiden päällä odottaen, että ruokaa pulpahtaisi pintaan. Noihin olosuhteisiin ei sukeltajalla ole mitään asiaa. Sukelluskeskus

Mutta sukeltamaan olemme tulleet. Napapiirin heinäkuinen sää on parhaimmillaan, kun saavumme Saltstraumenin Dykkesenteriin. Keskuksessa meidät ottaa vastaan Fredric Ihrsén, ruotsalainen kouluttaja. Keskuksessa on 200/300 baarin kompressori, ja sukellusaluksena toimii Polarcirkel RIB. Käymme Fredricin kanssa läpi sukeltamiseen liittyvät asiat, joista tärkein on vuorovesivirrat. Saltstraumenissa sukelletaan vuoroveden kääntyessä, siis kuuden tunnin

välein, eli kaksi sukellusta päivässä. Lähtöajat määräytyvät täysin vuorovesitaulukoiden mukaan. Laiturista lähdetään noin 15 minuuttia ennen virran kääntymistä, ja kaikki kohteet ovat kymmenen minuutin venematkan sisällä. Veteen mennään viiden minuutin tarkkuudella, ja tarkoituksena on sukeltaa mahdollisimman heikon virran aikana. Asiaa mutkistaa vielä sekin, että virtaus voi kääntyä eri syvyyksissä hieman eri aikaan. Vesi on kahdeksanasteista, hennosti vihertävää ja näkyvyys tyypillisesti kesällä pintavedessä 8−15 metriä. Sukelluskeskus sijaitsee mainion majatalon yhteydessä. Saltstraumen Fiske-Camp tarjoaa isot huoneet, valtavan laiturialustan ja varsinaisen laiturin sukellusalukselle. Huoneestamme on matkaa laiturille kymmenen metriä, sieltä alukseen toiset kymmenen metriä ja sukelluskeskukseen 20 metriä. Laiturialustalla hoituvat varustautuminen, varusteiden pesu, grillaus ja sukellustarinoiden kertominen. Ja laiturin vieressä voi sukeltaa ilman venettä. Ei voisi helpompaa ja mukavampaa olla.

Virtasukelluksen ohjeita ja niksejä • Älä yliarvioi kykyäsi uida virrassa ja varsinkaan sitä vastaan.

• Pysy tiukasti yhdessä parisi kanssa, älä pysähdy.

• Arvioi virta pinnalta etukäteen ja kysele maastosta. Seuraa, näkyykö virrassa pyörteitä.

• Virtasukelluksella riutalla ole varovainen erityisesti riutan kulmissa. Lähesty hitaasti, sillä virta voi voimistua muutaman metrin matkalla.

• Selvitä vuorovesitaulukot etukäteen, voimistuuko vai heikkeneekö virtaus sukelluksen aikana.

• Pidä riutta näkyvissä äläkä ui liian kauas siniseen veteen.

• Tiedustele ylösnousupaikka etukäteen. • Arvioi, onko vaaraa mahdollisista alaspäin vievistä virroista.

• Tiukassa tilanteessa ota kiinni riutasta ja vedä itseäsi tarpeen vaatiessa vaikka kaksin käsin riutasta kiinni pitäen.

• Arvioi, onko mahdollista ajelehtia avomerelle ja mieti, missä tilanteessa se voisi tapahtua.

• Jätä reilusti ilmaa sukelluksen lopulla kaikenlaisen pintasähellyksen varalle.

• Säädä maski vähän tiukemmalle. • Älä käännä päätä sivusuuntaan virrassa, jotta maski ei haukkaa vettä tai jopa irtoa.

Panorama itään. Fiske-Camp loistaa valkoisena.

Virtaan vaan

Jättegrytan Tunnel

Vihdoinkin vedessä. Virtaus on mukava: se vie pienryhmäämme noin kahden solmun nopeudella tasaisen pohjan päällä 20 metrissä. Vauhti on hyvä, mutta Linnanmäki-tunnelmaa ei synny. Pyörteet puuttuvat, ja se on tarkoituskin. Saltstraumenin virtasukellukset sukelletaan aina vähän virran kääntymisen jälkeen sillan pohjoispuolella, kun virtaus on ulospäin pohjoiseen. Syynä ovat pohjan muodot. Sillan pohjoispuolella pohja on tasainen, joten virtaus on varsin tasainen ja alaspäin vieviä virtoja ei ole. Eteläpuolella on syvänne, joka putoaa syvimmillään aina 95 metriin asti. Sisäänpäin virtaava vesi putoaa syvänteeseen ja voi viedä mukanaan sukeltajan tahtomattaan syvälle – ja on myös vienyt. Meitä kuljettaa kuitenkin pyörteetön virta. Pohjalla kasvaa punalevien matto, seinämillä keltaista sientä, jonka seasta kurkistavat käärmetähtien lonkerot, matalassa vedessä jättiläisruskoleviä. Ja ihan pinnassa valtavia merirokkoja.

Virrat ovat pyöritelleet näillä pohjilla moneen paikkaan komeita hiidenkirnuja. Yksi on erityisen hieno: Jättegrytan Tunnel sijaitsee sillan pohjoispuolella länsirannalla. Tämä ”Jätte” on todellakin jätti. Se on porautunut vaakasuoran terassin kohdalta alaspäin ja puhkaissut lopulta negatiivisen seinämän. Avara sisäänkäynti on 31 metrissä ja suuaukko ylempänä 24 metrissä. Tunneli ja suuaukot ovat niin suuret, että läpisukeltaminen on helppoa. Tunneli on täynnä punaisia ja valkoisia merivuokkoja sekä viuhkakoralleja. Pakko nähdä -kohde.

S U K E LTA J A

Sundstraumen

Sundstraumen on Saltstraumenin pikkusisko. Heikompi, vähemmän mahtava mutta verrattomasti kauniimpi. Salmi aukeaa suoraan FiskeCampin kohdalta, ja neljän kilometrin päässä lännessä salmessa on kuroumakohta, joka on verraton sukelluspaikka. Paikka on kanjoni,

w w w.saltstraumen-fiskecamp.no

Saltstraumenin kartta. Sinisellä merkityt alueet ovat hyviä sukelluspaikkoja. Punaiset kolmiot osoittavat vaarallisia alaspäin vievän virtauksen paikkoja (kun virtaus on sisäänpäin eli pohjoisesta etelään). Kartta muokattu Kristin Dahlenin ja Henrik Offerdalin piirtämän kartan pohjalta.

Tulisinko tänne uudelleen, kun kerran maailma on täynnä ihania sukelluskohteita? Kyllä.

Turvallisuusvälineitä ajelehtimisen varalle Pidän merelle ajelehtimista varsin uhkaavana tilanteena. Kauhutarinat ovat lisänneet liivintaskuuni kolme turvavälinettä. • Valtavankokoinen poiju, jossa kiinni seitsemän metriä pitkä naru, jonka päässä mutteri painona. Jos olosuhteet vaativat, lähetän poijun pintaan turvapysähdykseen saavuttuani. Viiden minuutin aikana kahden solmun virrassa ajelehtii 300 metriä, joten venemiehelle on hyvä kertoa olinpaikka jo hyvissä ajoin ennen pintaan nousua. • Iso 2 x 3 metrin kokoinen keltainen muovi. Painonsa arvoinen platinassa, jos etsintään osallistuu lentokoneita tai helikoptereita.

Sukeltaja on erittäin vaikea havaita merestä, sen sijaan muovi näkyy kilometrien päähän. Vuonna 2004 olin aluksella sukeltamassa Punaisenmeren Brothers-saarilla. Kaksi ryhmää, yhteensä 12 sukeltajaa, ei palannut aamusukellukselta aamiaispöytään. Kova kahden solmun virta oli vienyt varomattomat, haiden perässä sukeltaneet ryhmät irti riutasta. Kairosta saapunut etsintäkone ei heitä myöskään löytänyt, vaikka jälkeenpäin sukeltajaryhmä kertoi, että yhden kerran kone oli lentänyt matalalla lähes suoraan

ylitse. Keltaisen muovin olisi havainnut helposti. • Sukelluslamppu, mieluiten LED-tyyppinen pitkän paloajan vuoksi. Yllämainitut sukeltajat löytyivät pimeäntulon jälkeen 42 kilometriä etelään sukelluspaikasta juuri valojen ansiosta. He näkivät etsintäaluksia ja pystyivät kiinnittämään etsijöiden huomion valoillaan. Lampun valo näkyy kilometrien päähän. Lämpimän, 28-asteisen veden ansiosta kaikki sukeltajat olivat kunnossa.

www.saltstraumen-fiskecamp.no

Fiske-Camp ilta-auringossa.

Botox-huulinen kaunotar.

jonka kallioseinämät nousevat molemmin puolin noin 50 metrin korkeuteen. Seinämät jatkuvat veden alla noin 40 metriin. Seinämillä kasvaa jättiläisruskolevien lisäksi miljoonittain toisissaan kiinni olevia valkoisia ja oransseja merineilikoita. Parhaimmillaan kohde on sisäänpäin tulevassa virrassa. Ensin virran mukana kanjonissa 50 metriä ihaillen mahtavia seinämiä, sitten juuri oikealla hetkellä kallionokan suvantoiseen suojaan 16 metrin syvyydessä. Siellä avautuu Edenin puutarha. Aivan upea punaisten ja valkoisten merivuokkojen sekä ruskeiden merimakkaroiden, punalevien ja sinisimpukoiden alue ja lisäksi täysin virralta suojassa. Pystysuoraa seinämää pitkin voi nousta ylös tai sitten jatkaa isolle hiidenkirnulle, ja nousta vähin erin ylös virrassa. Tämä paikka on oma suosikkini! Sukellusten välillä

Maisemafanin ykköspaikka on Saltstraumenin ylittävä silta, Saltstraumbrua. Sillalla on molemmin puolin jalkakäytävät, joten maisemien ihailu on helppoa ja turvallista. Itse salmi on komeimmillaan sisäänpäin tulevan virtauksen ollessa voimakkaimmillaan, noin kolme tuntia laskuveden jälkeen. Virran nopeus on tuolloin 10−20 solmua, ja vedenalaiset kalliomuodostelmat ja reunat aiheuttavat virtaan valtavia pyörteitä. Idässä siintävät vuoret, joiden 20

S U K E LTA J A

Jättegrytan.

huipulla on lunta vielä heinäkuussakin. Lännessä näkyy Bodø, suurin lähikaupunki ja lyhyen ekskursion arvoinen paikka. Sillalta on helppo siirtyä Skelen Café -kahvilaan ihailemaan pyörteitä ja loputtomia lokkiparvia, jotka keskittyvät erityisesti veden kumpuamiskohtiin ja kalastusveneiden vierelle. Kahvilasta näkyy myös komeasti Saltstraumen Fiske-Camp toisella puolella vuonoa. Hurjaa vai ei?

Saltstraumenin virrat ovat voimakkaina hurjia ja pahimmillaan kurjia. Sukellukset tehdään kuitenkin tarkalleen nousuveden tai laskuveden aikaan, joten sukeltaminen on turvallista. Siitäkin huolimatta, sukeltaminen vaatii kokemusta ja hyvää kuivapukusukellustaitoa. Neljäntoista sukelluksen jälkeen mieli on seesteinen. Sundstraumenin Eden tunkeutuu uniinkin. Ja sitten se lopullinen happotestikysymys: tulisinko tänne uudelleen, kun kerran maailma on täynnä ihania sukelluskohteita? Ja vastaus on: kyllä, heti kesällä 2009. www.tuuri.pictures.fi, www.saltstraumendykkesenter.com www.saltstraumen-fiskecamp.no

Malström pyörittää veneitäkin. Nopeuksia • 20+ solmua: Saltstraumenin virta nopeimmillaan • 12 solmua: Saltstraumenin virta matkani aikana • 6 solmua: Heinolan Jyrängönkosken virta joulukuussa 2008 täysien juoksutusten aikana • 4 solmua: Michael Phelpsin 200 metrin vapaauinnin maailmanennätys • 3 solmua: erittäin kova vuorovesivirta etelässä • 2 solmua: märkäpukusukeltajan hetkellinen maksiminopeus • 1 solmu: kovahko pintavirta Suomenlahdella • 1 solmu: kuivapukusukeltajan hetkellinen maksiminopeus

elena sinkevitch, dive master, kankaanpään urheilusukeltajat K UVA T : h e l i l a u kk a r i n e n

pinnan alta uusi elämä

Elena Sinkevitch ei viisi vuotta sitten tiennyt, mitä snorklaaminen on. Nyt hänellä on lompakossaan Dive Master -kortti ja takana useita sukellusreissuja eri puolille maapalloa. teksti ja KUVA pia hirvonen

Mistä kiinnostuksesi sukeltamiseen lähti?

Olin Egyptissä lomamatkalla, josta olin haaveillut pitkään. Viimeisenä lomapäivänä lähdin mukaan snorklausretkelle, tietämättä mitä se edes on. Liivin, maskin ja räpylöiden kanssa ihmettelin pinnanalaista elämää. Sain koskettaa tuolloin kilpikonnaa, muistan sen hetken aina. Poltin itseni pahasti, niin hyvin aika kului. Toisella veneellä näin niitä pullotyyppejä ja päätin, että haluan kokeilla. Seuraavana päivänä Suomessa selvitin paikallisen sukellusseuran ja lähdin tutustumaan. Millainen oli ensituntuma kotimaan seuraan?

Kankaanpäässä menin seuran harjoituksiin. Astelin korkkareissani uimahallille ja olin pettynyt, jopa shokissa – he sukelsivat altaan päästä päähän kuin kalat, eikä heillä ollut lainkaan niitä pulloja. Miten ihmeessä niin voi sukeltaa? Minä en osannut edes uida. Nuori herra kysyi minulta, että mitä rouva haluaa ja minä sanoin, että haluan sukeltajaksi. Siitä se lähti. Sain paljon tietoa ja neuvoja. Suoritin OWDkurssin Turkissa ja divemaster-kortin viime talvena Thaimaassa. Sukellusseuran jäsenten kanssa olen tehnyt monta reissua ja heistä on tullut enemmän kuin perheeni. Miten olet kehittynyt sukeltajana?

Olen itsestäni ylpeä. Olen sukeltanut nyt neljä vuotta ja oppinut paljon. Otan tämän vakavasti. Otin päivätöistäni palkatonta lomaa ja suoritin Thaimaassa Dive Mastersin sekä toimin snorklausoppaana. Viime kesänä olin neljä kuukautta Turkissa sukellusoppaana. Sain sukeltaa, opastaa turisteja sukelluksen pariin ja tavata paljon uusia ihania ihmisiä. Olen elävä esimerkki siitä, että sukellus ei ole vain nuorten urheilijoiden harrastus. Se sopii kaikille ja kaikenikäisille. Mitä kuului sukellusoppaan tehtäviin?

Vedin Turkissa turisteille introsukelluksia. Olen viisikymppinen, tavallinen nainen, joten kaltaisteni ja muidenkin on ehkä helpompi lähteä minun kanssani kuin nuoren supersporttisen miehen tai naisen kanssa. Olen tehnyt jo useiden kanssa sen ensimmäisen sukelluksen. Millaista on viedä ensikertalaista pinnan alle?

Elän usein oman ensikertani uudestaan. On hienoa huomata, kun ihminen vapautuu ja oppii luottamaan niin minuun kuin itseensäkin. Ensin kroppa on jännittynyt. He puristavat kättäni niin lujaa, että sattuu. Hetken päästä he vapautuvat ja pinnan alla oleva elämä

22 S U K E LTA J A

tuottaa uudenlaista iloa ja riemua. Paras palkka on, kun introsukelluksen jälkeen tullaan takaisin pinnalle, asiakkaan silmät loistavat ja hän haluaa päästä sukeltamaan uudelleen. Mikä on paras sukelluskokemuksesi?

Voi niitä on paljon. Ensimmäinen yösukellus Thaimaassa oli käsittämättömän hieno. Pinnan alla kaikki näyttää erilaiselta ja erilaiset eläimet tulevat esiin, kun päivä pimenee. Muistan myös tunteen, kun manta, paholaisrausku ui aivan pitkin vartaloani hipaisten nenän päätä. Huima tunne oli sekin. Mikä on lempieläväinen pinnan alla?

Lionfish eli leijonakala. Se on elegantti ja naisellinen kuin lady 1800-luvulta. Suosikkejani ovat myös seepiat, mustekalat, kalmarit, merietanat ja pehmeät korallit. Ne muuttuvat kiehtovasti, eivätkä ole koskaan samanlaisia. Onko sukeltaminen vaarallista?

Sukeltaminen on vaarallinen sairaus, joka tarttuu. Sukeltaminen vie mennessään. Olet aina valmis käyttämään viimeiset rahasi, jotta pääset sukellusreissulle. Teet jopa velkaa sitä varten, mutta se on sen arvoista. Kyllä sukellus on vaarallista, se kaappaa mielesi, mutta se antaa elämän. Onko sukeltaminen elämäntapa, harrastus vai ”terve huume”?

Sukeltaminen on elämäntapa. Sukeltajat ovat kaikkialla yhtä, riippumatta kansalaisuudesta. Olen maahanmuuttajana Suomessa ja olen aina tuntenut itseni hieman ulkopuoliseksi. Sukeltajien kanssa olemme aina yhtä, vaikka emme olisi koskaan ennen tavanneet. Ulkomailla sukelluspari voi olla täysin tuntematon, mutta silti pitää luottaa toiseen. Pinnan alla olemme kaikki samanarvoisia, ilman maanpäällisiä titteleitä. Mukavaa on myös se, että sukelluksen aikana yhteinen kieli on käsien ja kehon kieli. Sitä ymmärtävät kaikki. Miten neuvot nuoria tai vanhempia, jotka vain haaveilevat sukeltamisesta?

Jos sinä haluat nähdä paratiisiin, mene sukeltamaan ja saat hymyn huulillesi. Se on elämäsi kokemus. Sinun pitää vain uskaltaa ryhtyä seikkailijaksi.

JOKO tai... Thaimaa vai Välimeri? Punainenmeri. En ole nähnyt muualla kauniimpia värejä ja koralleja. Räpylät vai maski? Räpylät, ehdottomasti räpylät. Ne antavat ”potkua”. Nekin olen kyllä joskus antanut asiakkaalle, mutta pullosta en luovu. Tuttu vai tuntematon pari? Tuttu. Molemmat käyvät, mutta oman seuran jäsenen kanssa saa enemmän, kun tietää toisen tavan liikkua. Maan päällä vai pinnan alla? Pinnan alla. Voisin olla kala, jos en olisi ihminen. Päivällä vai yöllä? Yöllä. Yösukellus on kaunista, ihmeellistä ja erilaista. Rapu vai kala? Kilpikonna ja piste.

norpat Räpyläuimari treenaa kohti huippua Miten sinusta tuli räpyläuimari? Aloitin norppana, ja muutaman vuoden harrastamisen jälkeen halusin lisää haasteita altaaseen. Norppaohjaaja ehdotti minulle räpyläuintia ja siitä innostus lajiin lähti.

tuntuu mukavalta. Huippuhetkesi? Tähän mennessä EM- ja MMfinaaleissa kilpaileminen, mutta toivottavasti huippuhetkeni ovat vielä edessäpäin!

Mikä lajissa on parasta ja vaikeinta? Ehdottomasti parasta on onnistuminen sekä treeneissä että kilpailuissa! Vaikeinta on löytää riittävästi aikaa harjoitteluun, jotta se olisi kehittävää. On myös haastavaa saada jokaiseen harjoitukseen riittävästi motivaatiota ja energiaa, koska harjoituksia on joskus todella paljon. Miten harjoittelet? Lenkkeilen, käyn kuntosalilla, jumppaan ja tietenkin uin. Myös lepääminen ja hyvä ruokavalio on tärkeää. Treeneistä pitää jäädä myös hyvä mieli, jotta harjoitteleminen

Tavoitteesi? Parantaa omia ennätyksiäni. Mitä muuta puuhaat? Treenien lisäksi käyn töissä, joten minulle ei jää hirveästi vapaa-aikaa. Silloin teen jotain hauskaa, mikä ei liity urheilemiseen.

Terhi ikonen, 20 tampereen urheilusukeltajat ry

Kuka on sinun Idolisi? Ihailen monia kestävyyslajien urheilijoita. Erityisesti ihailen hiihtäjä Aino-Kaisa Saarista ja seiväshyppääjä Jelena Isinbajevaa.

Kesälukioon saaristoon! Itämeri-kesälukiossa kesä on erilainen. Tutkit Itämerta pinnalla ja pinnan alla, välillä snorklatenkin. Otat näytteitä, teet kokeita ja raportoit löydöksistä. Saat vinkkejä luontokuvaukseen. Opit, mitä voit itse tehdä vesistöjemme hyväksi. Itämeri-kesälukio 22.–28.6. Saaristomeren tutkimuslaitos Seilissä, Turun saaristossa. Haku päättyy 31.5. Lisätiedot ja hakuohjeet www.kesalukio.fi.

Leikit jakoon! Leikkihaaste kiertää Suomen norppaseuroja. Kerro muillekin hauska leikkisi, ja heitä pallo seuraavalle seuralle. Leikit ja haasteet esitellään norppasivuilla vuoden kuluessa. Jos tuntuu, että ideoita suorastaan pursuaa, lähetä ne leikkipankkiirillemme Helille, heli.laukkarinen@sukeltaja.fi. Pidä oma puoli puhtaana Jaetaan allas kahteen osaan köydellä, rataköydellä, verkolla tai muulla rajamerkillä ja leikkijöitä jaetaan kummallekin puolelle tasaisesti. Altaaseen voi pudottaa esimerkiksi kassillisen satapalloja, isoja pehmeitä palloja tai täytettyjä ilmapalloja. Kummankin joukkueen tehtävänä on pitää

24 S U K E LTA J A

oma puoli puhtaana, eli heitellä palloja toiselle puolelle rajaa. Tietyn ajan jälkeen vihelletään peli poikki ja katsotaan kummalle puolelle jää vähemmän palloja. Leikkiä voi soveltaa myös puhaltamalla pingispalloja rataköyden yli, mutta tässä erien pitää olla lyhyitä, jottei osallistuja kuukahda puhaltamisen

myötä. Toinen sovellutus tästä leikistä on veden alla. Joukkueet voivat heitellä toypeedoa puolelta toiselle, uppokiekkoa voidaan lyödä mailoilla vastustajan puolelle, golfpalloja voidaan lyödä snorkkelilla toiselle puolelle tai muita uppoleluja voi siirrellä vastustajan puolelle.

Haastamme Nokian Urheilusukeltajat kertomaan seuraavan leikin. Irene Savolainen, Nousu ry

Nuorten ääni kuuluviin

Sain tilaisuuden osallis tua alkuvuodesta Pariisi ssa eurooppalaisten nuo rten aikuisten kokoontum European Youth and Sp iseen, ort Forumiin (EYSF). Foorumin tavoitteena oli luoda selkeitä, yleise rooppalaisesti päteviä usuosituksia urheilun ma ailmaan. Nuoria osallistuj ia oli 35 maasta ja hei edustamiaan urheilulaj dän eja melkein yhtä paljon . Pohjana tälle työlle oli Euroopan Unionin jul White Paper on Sport kaisema , jossa on lueteltu pä ättäjien suunnitelmia urheilun saralla. Luin etukäteen White Paperin, ja osallistujille oli luotu blogi, jossa pä tutustumaan jo etukätee äsi keskustelemaan ja n muihin osallistujiin. Blo gi toimii myös tiedotusv älineenä työmme tuloks ista. Viikon aikana meillä oli omat pienryhmät, jois sa keskustelimme päivit täin. Keskustelimme pal järjestöjen työstä jon nuorisourheilussa, suunni ttelimme itse uusia kä ytäntöjä ja valitsimm lemme aiheen, johon hal e itseluaisimme eniten keskit tyä. Muun muassa seu raavanlaisia ryhmiä sy Racism and violence in ntyi: sport, Education and training, Social inclus ion, Volunteering, Public ja Sustainable develop health ment. Itse osallistuin suosittuun Volunteering -ryhmään. Työskent lähti ihan käsitteen mä ely mm e ärittelystä ja vertai luista, miten missäkin maassa toimitaan ja kan taan vapaaehtoistyöhö nusten. Viikon mittaisen työsk entelymme kruunasi tuo ttamamme dokumentti, jota oli saapunut kuulem Pink Paper Declaration , aan monia tärkeitä Ra nskan olympiakomitean ja Euroopan Unionin vir tijoita. Julistuksemme otettiin vastaan hienos anhalti, ja oli loistavaa huo mata, että tälle todella paljon arvoa! annettiin Työ jatkuu vielä kot imaassakin, sillä jokais ella edustajalla on vas tuu tiedottaa Pink Pap oman maansa päättäji erista lle ja urheilun parissa työskenteleville.

Terveisin, Sanna Kokkonen

Kaunis Eiffel -torni iltavalaistukse ssa.

P.S. EYSF-tapaamisia järjestetään vuosittai n, ja seuraava on kes än alussa Prahassa. Jos kipinä osallistumiseen heräsi, saat lisätietoa Liiton nuorisopäälliköltä heli.laukkarinen@sukelta ja.fi. P.P.S. EYSF 2008 kai kki materiaali, videoklipp ejä ja kuvia löytyy blogist a osoitteesta: http://eysf2008.yource. net/blog.aspx

Ideamarkkinoiden valmistelua. en , Sa nn a Ko kk on o sc an sto ck ph ot

Itävallan Karin Krottmayer ylpeänä painotuoreen Pink Paper Declarationin kanssa.

öjä ja Itävallan tytt Suomen, Latvian ihalla. na Louvren sisäp lähtöpäivän aamu

Näkösyvyys

kertoo paljon

Jos veden laatua pitäisi arvioida vain yhden menetelmän avulla, niin se varmaankin olisi veden näkösyvyyden mittaus. Valkoisella levyllä mitataan veden läpinäkyvyys eli syvyys, josta levy erottuu pintaan. Menetelmä on nopea ja kaikkien ulottuvilla. Näkösyvyys mittaa paljolti samaa asiaa, kuin mitä jokaisella sukelluksella tulee ensitöikseen katsoneeksi: Millainen näkyvyys veden alla on?

teksti juha hyvärinen kuvat Timo Vikman, juha hyvärinen

Kova aallokko voi lyhytaikaisesti sekoittaa veden pahastikin, mutta oleellisin näkösyvyyteen vaikuttava seikka on planktonlevien määrä. Levämäärät ovat rannikkovesien rehevöitymisen myötä kasvaneet ja näkösyvyys on vähentynyt. Selkämeren ulapalla mitattiin viime vuosisadan alkupuolella keskimäärin 10 metrin näkösyvyyksiä. Nyt vastaavat lukemat ovat ainakin rannikkovesissä harvinaista herkkua. Ulapan näkösyvyyden pieneneminen on pysähtynyt keskimäärin kuuden metrin kesälukemiin. Rantavesissä asiat ovat huonommin, vaikka niidenkin tila on yleisesti ottaen parempi kuin mitä on Suomenlahdella ja Saaristomeren sisäosissa. Näkösyvyyden havainnointi opettaa huomaamaan, miten veden kirkkaus muuttuu vuoden mittaan planktonlevätuotannon vaiheiden mukaan. Vaihtelu on suurta, eikä se aina mene oppikirjan mukaan. Levämäärä on pienin, kun paksu lumi peittää jään. Jää myös rauhoittaa aallokon. Sameissa rantavesissä näkyvyys on tällöin parhaimmillaan. Levätuotanto alkaa välittömästi, kun lumi sulaa ja päästää valon taas jään alle. Jään lähdettyä on vilkkaimman levätuotannon aika, kun talven aikana vapautuneet ravinteet ovat taas levien käytettävissä. Tässä voi 26 S U K E LTA J A

tosin olla yllättäviäkin ajallisia ja alueellisia eroja. Huonosta ennusteesta huolimatta näkyvyys voi toukokuussakin olla hämmästyttävän hyvä. Kevätkukinta sitoo ravinteet ja ne painuvat kuolevien planktonlevien mukana pohjaan. Alkukesään tultaessa vesi kirkastuu. Ulapalla ja ulkosaaristossa vesi on yleensä kirkkaimmillaan kesä–heinäkuussa, mutta veden lämpenemisen myötä jo juhannuksen jälkeen ilmaantuvat sinilevät. Niistä huolimatta näkösyvyys voi olla edelleen kohtalainen ja sukeltajakin pärjää, sillä sinilevät ovat kasviplanktonin mittakaavassa verraten kookkaita kiusankappaleita. Vesi ei siis samene niin toivottomasti kuin pienempien levälajien dominoimissa rantavesissä. Sinilevät katoavat veden kylmetessä, mutta tilalle tulee muita lajeja. Syksyllä valon väheneminen lopulta vähentää levää, mutta hämärtyminen kiusaa myös sukeltajaa. Loppusyksyllä voimistuvat tuulet sekoittavat rantavesiä, eikä vesi juurikaan kirkastu. Ilmaston lämpenemisen myötä runsastuneet ja vetenä tulevat loppusyksyn ja alkutalven sateet huuhtovat maalta humusta ja kiintoainetta niin, että jokisuiden ja merenlahtien vesi on rantasukeltajan tyrmistykseksi ruskeaa.

mittaus ennakoi tarkemmin

Pinnalta mitattu näkösyvyys antaa vahvat viitteet myös näkyvyydestä pohjalla. Mittaus auttaa ennakoimaan näkyvyyttä tarkemmin kuin pelkkä vilkaisu veteen. Sukeltaja voi odottaa näkyvyyden olevan pohjalla hieman yli puolet näkösyvyydestä eli näkyvyys / näkösyvyys on keskimäärin 0,6. Sameassa vedessä suhde on huonompi ja kirkkaassa parempi. Tässä näkyvyydellä tarkoitetaan etäisyyttä, jolta sukeltaja havaitsee vaakasuunnassa esimerkiksi pientä suuremmat kivet. Toisin kuin mittanauhantarkka näkösyvyys, näkyvyys on kovin subjektiivinen arvio. Näkösyvyyden ja näkyvyyden vahvasta yhteydestä huolimatta niiden suhteen vaihtelu on suurta. Kohtalainen viiden metrin näkösyvyys voi äärimmillään tarkoittaa kurjaa parin

Pohjalla näkyvyys puolittuu.

Sukeltajien kannattaisi tehdä näkösyvyyden mittauksesta rutiini. Näkösyvyys ja näkyvyys 12

Sukeltaja voi odottaa vaakanäkyvyyden olevan alle 20 metrin syvyydellä tehtävällä sukelluksella hieman yli puolet pinnalta mitatusta näkösyvyydestä.

10 8 6 4 2 0 0

Vaakanäkyvyys pohjalla (m)

olosuhteista väärän kuvan; alla on kirkasta. Samoin voi käydä metrin näkyvyyttä tai yllättää sukeltajan keskivertoa paremmalla, loppukesän sinileväaikaan, kun levät ovat kertyneet tyynellä lähes viiden metrin näkyvyydellä. säällä aivan pintakerrokseen. Tavallisempaa toki on, että pohjalla Sukellussyvyyden osalta suhde näyttää pysyvän ulkosaarisvesi tuntuu olevan suhjuisempaa kuin pinnassa. tossa matalalta aina parinkymmenen metrin syvyyteen saakka keskimäärin samana. Tätä syvemmissä vesissä suhde alkaa heiketä valon vähentymisen vuoksi, mutta myös syvien pohjavesien Näkösyvyys sukelluspäiväkirjaan sameuden takia. Sukeltajille ominta olisi liittää näkösyvyyden mittaus sukellusSelkämeren ulapalla sukeltava yllättyy: Yleensähän pintavesi toimintaan ja veden alla todetun näkyvyyden havainnointiin. on sitä kirkkaampaa, mitä kauempana Sukelluksella todettu näkyvyys jo rannikosta ollaan, mutta näin ei kirjataan tunnollisesti sukellusolekaan pohjalla. Syvillä sukelpäiväkirjaan, mutta näkyvyyden luksilla kohtaa odottamattoman määrittelyä, arviointia, saati Näkösyvyys mitataan vesinäytteenoton yhteydessameaa vettä. Kyse on ilmeisesti virmittaustapaa ei ole juuri pohdittu. sä erityisen näytteenottausten kuljettamasta sedimentoiMenettelyä tulisikin ohjeistaa. timen valkoisen kannen tumassa olevasta aineksesta. Selvää Pariköysi olisi jo mittanauhana avulla. Sukeltaja voi on, että pintaveden näkösyvyyden valmiiksi mukana. rakentaa helposti erillisen mittaaminen ei tähän ilmiöön yllä. Olisi mielenkiintoista nähdä, secchi- eli valkolevyn. Pystysuunnassa mitattu näkömillainen aineisto näkyvyydestä jo syvyys ei muutenkaan aina kuvaa tehdystä merkinnöistä voitaisiin sukeltajaa kiinnostavaa vaakanäkoota. Sukelletuimmilta kohteilta kyvyyttä. Pintavesi saattaa olla kertyisi varmaankin kelpo aikasarpaljon sameampaa kuin pohjan ja havaintoja. tuntumassa oleva vesi. Talvella voi Juha Hyvärinen, heti jään alla olla meriveden päällä Raumanmeren sukelluskerho kevyempää valumavettä maalta. Kirjoittaja on hydrobiologi, joka Runsashumuksinen ”maavesi” työskentelee Rauman kaupungin antaa sukellusavantoon kertyessään ympäristönsuojelupäällikkönä. 28 S U K E LTA J A

Tule mukaan tapaamaan sukeltajia ja päättämään yhteisistä asioista

Secchi-levy helposti Secchi-levyn voi valmistaa helposti ja nopeasti kotitarpeista. Levyn valmistamiseen tarvitaan: • noin 10 m köyttä • 1–2 kg:n paino, esim. metallikappale tai kivi • Pyöreä noin 30 cm läpimitaltaan oleva valkoinen vedenkestävä levy, esim. ämpärinkansi

Sukeltajaliiton kevätkokous 18.4. Kotkassa, Merikeskus Vellamossa

Kevätkokouksessa jäsenistö päättää ensi vuoden jäsenmaksuista ja hyväksyy viime vuoden toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen. Kokousväki pääsee myös opastetulle tutustumiskierrokselle uuteen Suomen merimuseoon.

Poraa lähelle levyn reunaa kolme tai neljä reikää tasavälein.

klo 10.15

Pujota köysi reikien läpi ja yhdistä päät levyn molemmin puolin noin 0,5 m korkeudelle levyn keskipisteestä. Estä levyn liikkuminen esim. solmuilla.

Kiinnitä toiseen köysien yhtymäkohtaan paino ja toiseen mittaköysi, jossa on levyn keskipisteestä mitaten puolen metrin välein solmu.

Näkösyvyyden määrittäminen secchi-levyllä Näkösyvyyttä mitattaessa on erityisen tärkeää, että alus on paikallaan. Aluksen liikkuessa Secchi-levy ei laskeudu vaakasuorassa veteen ja mittaukseen tulee virhe. Näkösyvyys mitataan varjopuolelta. Aurinkoisella säällä voi käyttää sateenvarjoa tai suurta pahvia mittauspaikan varjostamiseen.

klo 11.00

Valtakirjojen tarkastus

Tutustuminen Suomen merimuseoon oppaan johdolla

klo 12.30

Kevätkokous

Kokousasiakirjat ja seuran edustajan valtakirja löytyvät internetistä, www.sukeltaja.fi > Resurssipankki > Hallinnolliset dokumentit.

Tervetuloa!

Sukeltajaliitto ry Sukeltajaliitto ry, Radiokatu 20, 00093 SLU puh. puh. (09) 3481 2258, fax (09) 3481 2516, office@sukeltaja.fi | www.sukeltaja.fi

Oxygène Helsinki avattu! Tule! Itämerenkatu 3, 00180 Helsinki | 09 4241 3100

• • • •

Laske Secchi-levy hitaasti veteen, kunnes se katoaa näkyvistä. Kirjaa muistiin viimeinen syvyys, jolla levy vielä näkyi. Laske levyä vielä puolesta metristä metriin.  Nosta levyä hitaasti kunnes se palaa näkyviin ja kirjaa syvyys muistiin.  • Näkösyvyys on kahden syvyyslukeman keskiarvo  • Merkitse muistiin ainakin: - mittapaikan koordinaatit  - päiväys ja kellonaika  - syvyys mittauspaikalla  - näkösyvyys metreinä puolen metrin tarkkuudella - mahdolliset suuret poikkeavuudet paikassa ja olosuhteissa, esimerkiksi hyvin matala alue, pehmeä pohja, myrskyn jälkeen tms. Ilmoita näkösyvyyshavainnot eteenpäin tutkijoille helposti internetissä Itämeriportaalin sivuilla, www.nodu.fi Lähteet: Itämeriportaali / www.nodu.fi

Sukelluskeskus | Sukelluskoulu | Sukellusmatkat | Sukellusvarusteet

www.oxygenediving.com/helsinki

20. SUKELLUSLEIRI HOSSASSA Sukellus-Hossa ry:n sukellustoimintaleiri 28.6.–3.7.2009 järjestetään Hossan retkeilyalueen kirkkaissa vesissä. Leirillä sukelletaan aktiivisesti ja ohjatusti. Päivittäin on mahdollisuus kolmeen sukellukseen, jotka sisältävät mm. etsintämenetelmien harjoittelua, suunnistusta ja työsuorituksia, haastavan tehtäväradan sekä syväsukellusta. Leirin hinta on 370 €/hlö/viikko. Hintaan sisältyvät kämppämajoitus, ruokailut (aamiainen, lounas, päivällinen ja iltapala), saunominen joka ilta, sukellukset ja ilmahuolto. Ilmoittautumisohjeet löytyvät leirin kotisivuilta www.sukellus-hossa.fi.

kuva-ALBUMI: ”no exit”, norja LILL HAUGEN

30 JJAA UKEKELTA ELTA LTA J A2 / 0 8 3030SSUSUK

Kuva on otettu viime jouluna Australiassa, South West Rocksissa, joka sijaitsee Brisbanen ja Sydneyn välissä. Fish Rock Cave on fantastinen 125 metriä pitkä ja 12–26 metriä syvä luola, jonka läpi voi uida. Luolan suuaukkojen edustalla liikkuu välillä paljon haita, mistä kuva sai nimensä No exit: ne tavallaan estävät ulospääsyn. Kuvan saadakseni minun piti odottaa, että hai tulee riittävän lähelle. Siinä sitten odottelin aika tovin pienten kalojen ympäröimänä ja 5–6 hain uidessa eestaas luolassa, kunnes sain napattua haluamani kuvan. – Lill Haugen

Kuva sijoittui 2008 Sukelluskuvauksen PM-kilpailussa toiselle sijalle D-sarjassa Vapaa kuvamuoto. 3131

tekniikka: raportit ope t tavat

harjoittele enemmän Sukeltajaliittoon saapui vuodelta 2008 14 tapahtumaraporttia. Lisäksi tietoon on tullut viisi sukeltajan kuolemaan johtanutta onnettomuutta, joista ei kuitenkaan ole saatu virallisia raportteja tai selvityksiä. Keskiarvona Suomessa on menehtynyt viimeisen 25 vuoden kuluessa noin kaksi sukeltajaa vuodessa. teksti erno olkkonen, turvallisuusvaliokunta kuva susanna kallama

Pieni raportointimäärä ei anna todellista kuvaa poikkeavista tilanteista, ja esimerkiksi Ruotsissa painitaan samankaltaisten ongelmien kanssa. Ruotsin liittoon saapui viime vuonna 26 raporttia, eikä sielläkään kuudesta kuolemaan johtaneesta tapauksesta ole raportoitu. Sukeltajaliitto onkin tiivistämässä yhteistyötä muiden pohjoismaisten liittojen kanssa, jotta raportointi olisi kattavaa ja toistuvia riskitilanteita pystytään analysoimaan tarkemmin. Raportoinnin arvoisia tapahtumia sattuu varmasti enemmän kuin tietoon tulee, ja olisi toivottavaa, että vähäpätöisiltäkin tuntuvista poikkeamista saataisiin tietoa. Jokainen raportti on tärkeä: siitä saatu oppi voi ehkäistä vaaratilanteen. Saapuneiden raporttien perusteella on havaittavissa, että

32 S U K E LTA J A

koulutustilanteissa on taitopuutteita, oppilailla vääriä toimintamalleja ja epävarmuutta perussukeltamisessa. Erikoistilanteiden harjoittelua tulisikin lisätä sekä altaassa että avovedessä. Kouluttajien tulisi lisäksi harjoitella ja miettiä toimintaa oppilaan suojaamiseksi poikkeavissa tilanteissa. Myös kaasunjakamisharjoituksia tulisi lisätä ja liittää rutiiniksi sukellusten alkuun. On myös havaittavissa, että syvemmällä sukellettaessa turvamarginaalit eivät ole aina kestäneet poikkeamia. Paleleminen, sukellusten jälkeinen rasitus ja nestehukka ovat altistaneet sukeltajantaudille. Koulutuksessa opitut toimintatavat, ohjeiden noudattaminen, parityöskentely, riittävä harjoittelu ja toimivat varusteet ovat perusta turvalliselle sukeltamiselle.

Vuoden 2008 tapahtumaraportit 1. Kolmen sukeltajan trimiksisukellus kaivoksessa 55 metriin. Paluumatkalla 35 metrissä sukeltajan pitkä annostimen letku puhkesi paineenalentajan liitoksen vierestä. Sukellusparit sulkivat oikean venttiilin 5–10 sekunnissa, ja sukellus päätettiin suunnitellusti. 2. Viikon aikana viisi sukellussuunnitelman mukaista 58–84 minuutin nitroksisukellusta 30–48 metriin. Sukelluksilla käytettiin dekohappea. Neljännen sukelluksen jälkeen kipua oikeassa olkapäässä. Ensiapuna happea, mutta oireista huolimatta tehtiin seuraavana päivänä vielä yksi sukellus. Oireiden syynä mahdollinen huono nesteytys ja kylmettyminen. Syvällä hitaat nousunopeudet. Kaksi painekammiohoitokertaa. 3. Kolme rebreather-koulutussukellusta. Kipua ja puutumista oikeassa kämmenessä. Ylävartalon oikean puolen tuntoaisti erilainen kuin vasemman. Oireet ilmenivät myöhemmin sukellusten jälkeen. Kaksi hoitokertaa painekammiossa. Mahdollisia syitä muun muassa pitkä sukellusaika, pitkistä dekoista johtuva kylmettyminen, huono nesteytys, vaativa harjoitus toisella sukelluksella, jossa hallitsematon nousu, uusi sukelluslaite, sukelluksen jälkeen ponnistelua rappusissa. 4. Peruskurssin viides avovesisukellus. Kouluttaja ja kaksi oppilasta. Matalat avovesisukellukset onnistuneet hyvin. Oppilas oli sukeltanut ensimmäiset sukelluksensa kuivapuvulla, ja tällä sukelluksella ensimmäistä kertaa märkäpuvussa. Yli 10 metriin sukellettaessa tasapainotus ei onnistunut, josta seurasi hallitsematon nousu 14 metristä. Ei seuraamuksia. 5. Peruskurssin viides avovesisukellus. Kouluttaja ja kaksi oppilasta. Matalat avovesisukellukset onnistuneet hyvin. Hallitsematon nousu 9 metristä. 6. Peruskurssin neljäs avovesisukellus. Kouluttaja ja kaksi oppilasta. 10 metrissä oppilaan plus-asentoon jäänyt vara-annostin alkoi puhaltaa. Kouluttaja ei ehtinyt estää hallitsematonta nousua.

7. Peruskurssin toinen sukellus. Kouluttaja ja kaksi oppilasta. Oppilaan matalapaineletkun letkuosa irtosi liittimestään ja alkoi puhaltaa. Oppilas nousi pintaan, jossa turvasukeltaja sulki laitteen ja oppilas täytti puhaltamalla liivinsä. Haitariletkun liittimen vaippa oli valmistajalta jäänyt puristamatta kiinni.

Tee aina raportti Sukeltajaliiton raportointikaavakkeet löytyvät Liiton www-sivuilta resurssipankista. Raportoinnin voi tehdä Liiton toimistoon anonyymisti ja halutessa myös täysin vapaamuotoisesti sähköpostitse, postitse tai faksilla. www.sukeltaja.fi > resurssipankki > lomakkeet 8. Peruskurssin neljäs avovesisukellus. Kouluttaja ja kaksi oppilasta. Annostimen tyhjennysharjoitus 3 metrissä. Oppilas näytti ilma loppu -merkin ja pudotti suustaan annostimen, joka alkoi puhaltaa. Hän ei ottanut parin eikä kouluttajan tarjoamaa annostinta, vaan lähti pintaan. Pinnalla kenelläkään sukeltajista ei ollut annostinta suussaan. 9. Hylkysukellus 25 metriin. Kokenut jatkokoulutuksen saanut sukelluspari. Kuivapuvun täyttöventtiili jumittui sukellussyvyydessä. Sukeltaja sai pidettyä itsensä alhaalla pitämällä kiinni poijuköydestä. Hihaventtiilin kuplavana esti näkyvyyttä ja siirsi maskia, joka täyttyi vedellä. Tilanne rauhoittui kun puvun täyttöletku saatiin irti. Pari jatkoi sukellusta, minkä aikana täyttöventtiilistä vuoti hieman vettä puvun

sisään. Sukelluksen jälkeen huollossa täyttöventtiilistä löytyi katkennut o-rengas. ”Kenttähuollon” jälkeen venttiili jumittui uudelleen. 10. Paineilmasukellus 26 metriin. Sukeltajalla laiterikko 16 metrissä, josta seurasi hätääntyminen. Sukelluspari ponnisteli estääkseen parin hallitsemattoman pintaan nousun. Nousu 10 metriin saakka normaali, mutta sen jälkeen hallitsemattomasti pintaan, sukellusparilla hihaventtiili kiinni. Pintauintia veneelle noin 50 m, pintaaikaa noin 7 min. Rekompressio 7 min 6 metrissä. Palelua sukelluksen jälkeen. Sukeltajan kirppuja ja kipua oikean puolen suurissa nivelissä. Yksi painekammiohoitokerta. Aikaisemmin ollut lieviä iho-oireita etelässä tehtyjen sukellusten jälkeen, joita ei hoidettu. 11. Varsin kokenut sukelluspari. Hyvä näkyvyys. Toisella sukeltajalla va-kamera mukana. Väliköyttä ei käytetty. Paluumatkalla tukialukselle sukeltajat eksyivät toisistaan. 2 minuutin etsinnän jälkeen sukeltaja aloitti nousun. Pari pintautui 5 minuuttia myöhemmin, vaikka oli sovittu sukelluksen keskeyttämisestä, jos eksytään. Pintaorganisaatiossa kirjuri, ei turvasukeltajaa, etsintää ei aloitettu. 12. 19 sukellusta kuudessa päivässä etelän sukelluskohteessa. 3–4 sukellusta päivässä, viimeisenä päivänä kaksi sukellusta. Hengityskaasuna nitroksi. Viimeisen sukelluksen jälkeen vatsatauti, jonka seurauksena mahdollisesti nestehukkaa. Vuorokausi paluulennon jälkeen sukeltajantaudin oireita toisessa polvessa. 13. Hylkysukellus 50,6 m (trimiksi 21/26, nitroksi 40, happi). Hengästymistä, josta seurauksena annostimen puhaltaminen. Vara-annostimeen vaihto ei onnistunut. Hallitsematon nousu, jonka aikana maski todennäköisesti putosi. Sukeltajantaudin oireita, joita hoidettiin painekammiossa. Pari ei havainnut tilannetta. Hengityskaasussa mitattiin korkea kosteuspitoisuus. 14. Pelastusharjoitus jatkokurssilla 3,4 m syvyisessä uima-altaassa. Keuhkorepeämä harjoitusta tehneelle pelastajalle.

taidot: suunnistus

teksti juha tähtiharju, roy nurmi KuvaT roy nurmi, suvi tähtiharju

sukellus suuntaan Ihmisen luontainen suuntavaisto katoaa veden alla lähes täysin. Kompassiin pitää luottaa lähes sokeasti ja ohittaa se, mitä oma suuntavaisto on sanomassa. Veden alla suunnistaminen on itsenäiselle sukeltajalle välttämätön taito. Tavallisissa suomalaisissa sukellusnäkyvyyksissä ei suunnan pitäminen onnistu kuten kuivalla maalla, käyttämällä apuna kaukana näkyviä kiintopisteitä tai auringon asemaa. Kun suuntavaistokaan ei auta, ainoaksi luotettavaksi suunnanpitovälineeksi jää kompassi. Simppelit välineet

Sukeltajalle paras kompassivalinta on sukelluskäyttöön tarkoitettu kompassi. Vaikka kompassia ei pitäisikään koko ajan silmien edessä, on oikea uintisuunta hyvä tarkistaa varsin tiheästi. Vain harva sukeltaja ui luonnollisesti suoraan. Useimmat kaartavat jonkun verran oikealle tai vasemmalle. Tarkkaa suunnistamista helpottaa suunnistuslevy. Levy voi olla kirkasta tai valkoista muovia, johon on kiinnitetty sukellus- tai pieni venekompassi. Lisäksi levyssä on suuntaviiva ja mahdollisesti jonkinlainen tähtäinhahlo. Monimutkaisemmissa suunnistustehtävissä ei suuntien ja etäisyyksien muistamisessa kannata luottaa omaan muistiin. Pinnalla mitatut 34 S U K E LTA J A

suunnat ja arvioidut etäisyydet kannattaa kirjoittaa sleitille, suunnistuslevylle tai vaikka kompassin kylkeen liimatulle teipinpalalle. Ja riittävän isoilla numeroilla! Kolmioita ja neliöitä

Yksinkertaisin suunnistuskuvio on ”sinne ja takaisin”. Pinnalla katsotaan sukellussuunta, ja sukelluspari etenee tätä sovittua suuntaa sovitun ajan, esimerkiksi 15 min ja tulee sitten vastasuuntaa takaisin. Jos suunnistus on ollut riittävän tarkkaa pari löytää itsensä lähtöpisteestä, kuten veneen ankkurilta tai rannalta lähtöpaikan kohdalta. Tyypillisiä suunnistuskuvioita ovat myös kolmio tai neliö. Nämä ovat varsin helppoja kuvioita, varsinkin, jos ne toteuttaa tasasivuisena, eli yhtä kuvion sivua uidaan aina sama matka, aika tai potkuparit. Kolmiota suunnistettaessa tehdään kaksi 120 asteen käännöstä ja neliötä uidessa kolme 90 asteen käännöstä, jonka jälkeen sukeltajat päätyvät toivottavasti takaisin lähtöpisteeseen. Suunnistuskuviota voi harjoitella virittämällä pohjaan pitkän mittanauhan, jota käytetään lähtö- ja tulopisteenä. Esimerkiksi lähdetään

Pastorin pytty Urheilusukeltajat ry järjestää 6.9. pääkaupunkiseudulla perinteisen, kaikille avoimen suunnistuskisan. Pastorin pytty -nimeä kantavassa kilpailussa uidaan yleensä kolmiorata, ja lopputuloksissa huomioidaan uintiaika, johon tulee lisäminuutteja virhemetreistä tai kurkistuksista. Jokaisella kilpailijalla on numeroitu poiju, jota yleisö, rastivalvojat ja turvavene voivat seurata. Tule mukaan kisaamaan! Tarkemmat tiedot päivitetään osoitteeseen www.sukeltaja.fi.

uimaan kolmiorataa 10 metrin kohdalta. Tulopisteen pitäisi olla samassa paikassa, ja jos ei ole, voi suunnistusvirheen lukea suoraan mittanauhalta. Kompassisuunnistusta voi käyttää myös kohtuullisen isojen kohteiden, kuten hylkyjen, etsintään. Tekniikka on samantyyppinen kuin köysietsinnässä. Yleensä toimitaan niin, että sukellusparista toinen suunnistaa ja toinen tähystää. Pari ui sovittua suuntaa, käännepisteessä kääntyy 180 astetta vastasuunnalle, siirtyy näkyvyyden verran sivuun ja lähtee uimaan takaisinpäin. Tällä tavoin voidaan tehdä suunnistamalla karkea ruutuetsintä. Etäisyyden mittaus

Etäisyyden mittaus veden alla ei ole aivan helppo tehtävä. Uitua matkaa voi arvioida ajan tai potkuparien perusteella. Omaa uintinopeutta tai potkuparien määrää kannattaa hakea uima-altaassa tai muussa paikassa, jossa uidun matkan voi mitata luotettavasti. Testit kannattaa luonnollisesti tehdä täysissä avovesisukellusvarusteissa, varustekokoonpano vaikuttaa paljon uintinopeuteen. Useimmat arvioivat etäisyyksiä ajassa, sillä pitkän uintimatkan aikana potkuparien laskuissa menee aika varmasti sekaisin.

Tarkka etäisyyden mittaus ei kuitenkaan ole välttämätöntä esimerkiksi etsinnässä. Ruudukkoa tai neliötä uidessa tärkeintä on, että jokainen sivu on samanpituinen, jotta kuvio ”toimii”. Riittävän pituuden voi ensimmäisellä sivulla arvioida näkyvyyden perusteella tai näppituntumalla, ja pitää sitten huoli potkupareilla, että sama mitta vedetään toiseen suuntaan. Apukeinoja suunnistamiseen

Suunnistusalueeseen tutustuminen kannattaa aloittaa huolellisella merikortin tutkimisella. Näkyvistä kiintopisteistä ei Suomen vesissä ole paljonkaan apua, mutta joitakin apukeinoja voi käyttää. Syvyyskäyrä on yksi hyvä tapa, erityisesti jos ollaan selväpiirteisessä rinteessä. Merikortista voi yrittää muodostaa itselleen kolmiulotteista kuvaa, mihin ilmansuuntaan pohja nousee tai laskee alueella. Merikortti antaa myös vihjettä pohjan laadusta. Syvyyden ja pohjan laadun perusteella voi karkeasti arvioida, onko esimerkiksi uimassa liian kauas etsintäalueesta. Rannan suuntaisesti sukellettaessa kannattaa painaa mieleen rannan erityispiirteitä, jotka jatkuvat veden alle kuten kaislikkoja, kalliota, niemenkärkiä.

Suunta pitää ottaa tarkasti jo pinnalla. Suunnistuslevy helpottaa suunnistamista. Levy voi olla kirkasta tai valkoista muovia, johon on kiinnitetty sukellus- tai pieni venekompassi. Lisäksi levyssä on suuntaviiva ja mahdollisesti jonkinlainen tähtäinhahlo.

Erottuva kamakassi Ikean sininen ostoskassi on edullinen, kestävä ja tilava, mutta myös suosittu. Pienellä mielikuvituksella kassista syntyy kuitenkin ainutlaatuinen ja hinta-laatusuhteeltaan lyömätön kantoväline perusvälineille. Suositushinta 1,50 euroa. LED-valaisin lataa kännykän Pattereita ei tarvita, eikä virta silti lopu kesken! Mellert TL 407 Dynamo LED-valaisimen dynamolla onnistuu myös kännykän akun lataaminen. Valaisimessa on yksi suuri ja kaksi pienempää LEDiä sekä kolme eri valaisumahdollisuutta. Laite on vesitiivis. Suositushinta 44,53 euroa. www.hedtecshop.fi

Cobran kolmas sukupolvi Innokkaille sukeltajille suunniteltu Suunto Cobra3 sisältää alkuperäisen Cobran hyväksi todettujen ominaisuuksien lisäksi helppolukuisen matriisinäytön, yksinkertaisen neljän näppäimen käyttöjärjestelmän ja elektronisen 3D-kompassin. Uutta kompassia voi kallistaa jopa 45 asteeseen missä tahansa suunnassa ilman, että se heikentää lukemien luettavuutta. Suositushinta 785 euroa. www.suunto.fi

36 S U K E LTA J A

eteenpäin mukavuudesta tinkimättä Delfiinin pyrstöevää muistuttavassa räpylässä yhdistyvät voima, kiihtyvyys ja ohjattavuus. Valmistaja lupaa, että uuden Seawing Nova -räpylän innovatiivinen teknologia ja kevyet, kestävät materiaalit takaavat tehokkaan työnnön riippumatta siitä, kuinka lujaa potkit. Ergonominen jalkaosa vähentää jalkaan kohdistuvaa rasitusta. www.scubapro.com

Vaativien olosuhteiden kuvaaja Aktiivisen harrastajan Panasonic Lumix DMC-FT1 on veden-, iskun- ja pakkasenkestävä. Yhdistetty digi- ja videokamera tallentaa sekä 12 megapikselin valokuvia että teräväpiirtoista videokuvaa. Tarkennuksen seuraus lukitsee tarkennuksen liikkuvaan kohteeseen. Kamera on vesitiivis kolmen metrin syvyyteen asti ja kestää jopa 10 asteen pakkasta. www.panasonic.fi

• • • • • • •

Opettele riittävät taidot ja harjoittele niitä. Tee vain koulutustasoasi ja kokemustasi vastaavia sukelluksia – tunne rajasi. Älä sekoita tähänastisen kokemuksesi laatua ja määrää. Käytä asianmukaisia ja toimivia varusteita. Hallitse niiden toiminta ja rakenne. Luota pariisi. Älä sukella psyykkisen paineen alaisena. Ennakoi tilanteita, suunnittele sukellus.

Harjoittele mielikuvilla. Käy sukellus läpi etukäteen vaihe vaiheelta. Mietiskely voi Ongelle! myös käsi rentouttaa. vapisee Kenen

vähiten? Kenellä on näppärimmät sormet? VINKKEJÄ SUKELLUSPARIN STRESSIN Kaksi magneetilla varustettua onkea ja 7 hauskan näköistä JA PANIIKIN TUNNISTAMISEKSI: merenelävää takaavat jännittävät kalastuskilpailut. Ulysse. Maahantuoja: Suomen Lelutalo Valmistaja: Levoton, hermostunut käytös www.lelutalo.fi Jatkuva mittareiden vilkuileminen

• • • •

Vaikeudet hallita tasapainoa tai uintiasentoa

Kiihtynyt, puuskuttava hengitys (näkyy uloshengityskuplissa) Langaton Tuijottava katse säiliöpaine varusteiden räpeltäminen VyperJatkuva Air sisältää langattoman säiliöpainemittarin sekä elektronisen 3D-kompassin. Selkeä matriisinäyttö ja suuret numerot takaavat, että tärkeät tiedot ja sukellusprofiilit ovat helposti nähtävissä. Voidaan käyttää Hyvä koulutustilanne luo oppilaalle turvallisuudentunteen, jonka joko rannemallisena tai mittarikonsoliin varassa on miellyttävä harjoitella sukellustaitoja ja pikkuhiljaa asennettuna. Suositushinta 499 euroa. laajentaa omaa mukavuusaluettaan. Liian suuret hyppäykset www.suunto.fi sukellusten vaativuudessa ovat omiaan aiheuttamaan stressiä ja levottomuutta. Erityisen vaativiin sukelluksiin ei kokeneenkaan sukeltajan tule ryhtyä ilman asianmukaista koulutusta. Terveen itsetunnon ja hyvän itsetuntemuksen omaava sukeltaja ymmärtää omat rajansa ja kunnioittaa niitä sekä tuntee vastuunsa myös sukellusparin turvallisuudesta. Varovaisuus ei ole arkuutta. Ihmisten suhtautuminen stressin aiheuttajiin on yksilöllistä. Tulee kuitenkin muistaa, että paniikkireaktio on myötäsyntyinen toimintamalli, johon meillä kaikilla on taipumus. Omaakaan käyttäytymistä mahdollisessa ääritilanteessa ei voi ennakoida.

Auvon sukellusbussin ajoaikataulu osoitteesta:

www.puurtinen.À Wasser Spielen A.Puurtinen Tmi Puh. 050-5178351 wasser.spielen@elisanet.À Venekaupan huipputarjoukset jatkuvat! Beneteau 500 Sundeck, Beneteau 550 Cabin, Beneteau 650 Antares

Yhteystiedot Auvo Puurtinen Ky Juvantie 10 51900 Juva

Puh. 015-451884 Fax. 015-451885 puurtinen@elisanet.À myynti@puurtinen.À

• •

Ari Vallittu on turvallisuusvaliokunnan jäsen ja siviiliammatiltaan psykologi. Lähde: Sukellus, Timo Vikman.

Vesitiivis mp3-soitin huolettomaan vesiurheiluun Nyt vesiurheilua harrastavatkin voivat kuunnella musiikkia, eikä korvakuulokkeiden kastumista tarvitse pelätä. Mi-SportMp3 -soitin on vesitiivis ja toimii ilman johtoja. Soitin voidaan upottaa kokonaan veteen, joten se soveltuu hyvin viihdykkeeksi uintiharkkoihin tai sukellustukialukseen. Klassisen mallisissa kuulokkeissa on sisään rakennettu mp3-soitin. Suositushinta 149 euroa. www.essenuoto.fi

DIVETECH.FI

PURUVESI ...

SAIMAAN KIRKKAIN HELMI • • • •

Sukellusretket ja -leirit Avantosukellukset Kalastusretket ja saaristoristeilyt Viikkosukellukset

PURUVEDEN RETKEILY www.puruvedenretkeily.com timo.tynkkynen@puruvedenretkeily.com puh. 0400-778 439

Aina hyviä tarjouksia! Esim. 7 mm märkäpuku 220,00, kumiräpylät teräsjousella 85,00, ... Soita ja kysy... teemme sinulle hyvän tarjouksen!

www.divepoint.fi 06-2243590

divepoint@co.inet.fi

sukelluspäiväkirja matti anttila Päivämäärä, Date

Kerrat/vuosi, Dives/Year

30.08.2008

Aika/vuosi, Time/Year

Yhteensä kerrat, Total Dives

Sukelluspaikka, Diving Place

Suurin syvyys, Maximum Depth

Alca-hylky, Suomenlahti

43,2 m

Pinta-aika, Surface Time

________

Ryhmä, Group

________

Paine ennen Pressure Before Paine jälkeen Pressure After

________

Yhteensä aika, Total Time

1 090

Alas klo, Down Time Ilmankulutus 1/min. Air Consumption

Alttiinaoloaika, Bottom Time

Sukellusaika, Dive Time

Suoritetut etapit, Deco Stops

Ylös klo, Up Time ________

9 m

Ryhmä, Group

6 m

3–5 m

Näkyvyys m, Visibility m

Veden lämpö °C Water Temperature °C

________

Ilman lämpö °C Air Temperature °C

________

Sukellusvanhin, Divemaster

Sukelluspari, Dive Buddy

Rasa Siegberg

Anu Mahlamäki

Havainnot, Observations:

Vihdoinkin Alcalla! Monta hylkyä olen saanut Suomenlahdella sukeltaa, mutta täällä en ole vielä aiemmin käynyt. Sukellusseura H2O järjesti ”riemuristeilyksi” nimetyn trimiksireissun Alcalle, ja loppukesän viikonlopuista on toki otettava parhaat puolet irti. Merenkäyntiä oli jonkin verran, mutta ei häiriöksi asti. Hylyn löytyminen sujui näppärästi gepsin ja kaiun yhteisluvulla kipparimme ansiosta, ja poijutiimi Mikko & Pekka saivat poijupainon aivan kohteelle. Sukelsimme kahden ja kolmen hengen tiimeissä porrastetusti, minä ja parini sukelsimme joukon keskivaiheilla. Hauska mennä laskeutumisköyttä pitkin alas, kun jo ylöstulevat rebesukeltajat eivät tuottaneet kuplamerta allemme. Heidän lamppunsa valaisivat hylyn sillan, joten kohde erottui jo reilun 10 metrin päästä. Laskeuduimme ensin hylyn reelingin tasolle ja kiersimme peräkannen aluetta ensimmäisen sukelluksemme aikana. Kävimme samalla katsomassa perälaidan ”Alca”-nimikylttiä sekä peräsintä ennen paluuta komentosillan tuntumaan, jossa nousuköysi sijaitsi. Siellä katsastimme skailetin, taavetit ja muutaman muun kansirakennelman. Pohja-aika täyttyi pian, joten aloitimme nousun. Pohjakaasuna meillä oli trimiksi 21/35, dekokaasuina EAN50 ja happi. Mainio keikka, ja sukelsimmekin tällä kohteella vielä toisen sukelluksen. Kuten aina, toisella kerralla saa kohteesta jo paljon enemmän irti. Tänne pitää päästä vielä uudestaan!

Matti Anttila, Sukeltajaliiton puheenjohtaja, CMAS ja PADI-kouluttaja, IANTD-kouluttajien kouluttaja, luola- ja trimiksikouluttaja.

Sukeltajaliitto ry HERÄSIKÖ KYSYMYKSIÄ, HALUATKO LISÄTIETOA JÄSENYYDESTÄ, ILMOITUSMYYNNISTÄ TAIKKA YLEENSÄ LIITON TOIMINNASTA? YHTEYSTIEDOT, TAPAHTUMAT JA SEURAT KAUTTA MAAN LÖYDÄT MYÖS INTERNETISTÄ OSOITTEESTA WWW.SUKELTAJA.FI Onko sinulla kiinnostavaa kerrottavaa sukelluksen maailmasta? Etsimme uusia avustajia tekemään kanssamme Sukeltaja-lehteä. Ilmoittaudu kirjoittajarekisteriin ja

Sari Nuotio toiminnanjohtaja puh. (09) 3481 2257 sari.nuotio@sukeltaja.fi

Kristiina Karila toimitussihteeri puh. 0400 163 262 kristiina.karila@sukeltaja.fi

kerro, mistä aiheista haluaisit kirjoittaa. Lähetä sähköpostia osoitteeseen toimitus@sukeltaja.fi ja kerro kuka olet, mistä haluaisit kirjoittaa sekä yhteystietosi.

Mika Rautiainen koulutuspäällikkö puh. (09) 3481 2569 mika.rautiainen@sukeltaja.fi

Riku Verkkomäki jäsensihteeri puh. (09) 3481 2258 riku.verkkomaki@sukeltaja.fi

Heli Laukkarinen nuorisopäällikkö puh. (09) 3481 3190 heli.laukkarinen@sukeltaja.fi

Veli-Matti Korppi-Tommola ilmoitusmyynti puh. 050 5840 156 vm.kt@kolumbus.fi

Sukeltajaliitto ry, Radiokatu 20, 00093 SLU puh. (09) 3481 2258 fax (09) 3481 2516, office@sukeltaja.fi | www.sukeltaja.fi

NDI70TI

IPOEB!QFUSPM!FOHJOF 211!M!0!njo! ifjhiu!46-!xjeui!89-!efqui!43!dn ESZ!XFJHIU!!48!Lh

NDI47!TJMFOU

DIBSHJOH!SBUF 711!M!0njo!.!47!n40i!!.!32!DGN GJMMJOH!UJNF!DZMJOEFS! 21!M!.!10311!Cbs!!;!!4-4!njo

DPNQSFTTPST!GPS!QVSF!CSFBUIJOH!BJS!BOE!UFDIOJDBM!HBTFT

jogpAdcn/tf!!!!!xxx/dpmusjopsejd/dpn

NDI70FN

TJOHMF.QIBTF!FMFDUSJD!NPUPS 91!M!0!njo! ifjhiu!46-!xjeui!76-!efqui!4:!dn ESZ!XFJHIU!!4:-6!Lh

NDI270FU!DPNQBDU DIBSHJOH!SBUF 376!M!0njo!.!27!n40i!!.!:!DGN GJMMJOH!UJNF!DZMJOEFS! 21!M!.!10311!Cbs!!;!!9!njo