Skip to main content

Sukeltaja 2006 5

Page 1

-9 -12路 2006

!i) SUKELTAJA Veden vallassa 1956 _ 2006


-i

»: I -i

»:


COMMUNICATING IN DIVING

The Most Common Handsigns PART 15 - - - - - - - -

2. Gimme five.

1. Trust me, I know.

"3. I reaJ1V hope North is this way. FOR MORE INFORMATION

www.ursuk.com

BENEFITS I FUNCTIONS

Instead of guessing where North is, you can use the new Suunto 09 down there. It is the first dive in the world to integrate a DIGITAL COMPASS and WIRELESS TANK DATA RECEPTION . In addition your Suunto 09 offers SUUNTO RGBM with gas switching . and deep stop option and a possibility to ANALYZE. SIMULATE AND COMPARE YOUR DIVE INfORMATION ON A pc. 50, take a look (one should be enough, the display is quite largeJ.

...

I

UUNTO EPLACING LUCK.


16

Väriloistoa Indonesian Sulawesilla Sukeltajan päiväkirjamerkinnät kertovat matkasta paratiisisaarella.

22 2 8

10 4 26 28 30 34 38

DVD:n tekijöiden hauskat tunnelmat Juhlavuoden DVD:n tehnyt nelihenkinen työryhmä sai työnsä päätökseen lokakuussa vauhdikkaiden ja jännittävien vaiheiden jälkeen.

Suojelualueet riuttojen turvana Meripuistoista on tullut tärkeä työkalu sukeltajien suosikki kohteisiin kuuluvien koralliriuttojen säilyttämisessä.

Ulapalla Nitroksi virtaa Egyptissä vapaana.

Kuvassa Saaristomeren tunnelmia

Seurassa Urheilusukeltajat ry

Kurssilla Vapaasukeltamisen riskeistä

Esittelyssä Ilkka Keskisen taidekuvat

liitossa Juhlatunnelmia

Norppa Kansainvälisellä leirillä

Hylyssä EI Mina Hurghadassa


ESPANJAN VALTION MATKAILUTOIMISTO Mechelininkatu 12-14 00100 HELSINKI Puh: 3589441 992 Fax: 358 9 442 687 helsinki@tourspain.es


§) SUKELTAJA

Veden "a\lassa

1956 - 2006

Julkaisija Sukeltaja liitto ry. Radiokatu 20, 00093 SLU puhelin (09) 3481 2258 faksi (09) 3481 2516 office@sukeltaja.fi www.sukeltaja.fi Toiminnanjohtaja Sari Nuotio puhelin (09) 3481 2257 sari.nuotio@sukeltaja.fi

lJ

»: »:

Koulutuspäällikkö Mika Rautiainen puhelin (09) 3481 2569 mika.rautiainen@sukeltaja.fi

A

JJ c....

o

Nuorisopäällikkö Kari Malvinen puhelin (09) 3481 3190 kari.malvinen@sukeltaja.fi Asiakaspalvelu Riku Verkkomäki puhelin (09) 3481 2258 puhelinaika 9.00-15.00 office@sukeltaja.fi Päätoimittaja Jouko Laitinen jouko.laitinen@sukeltaja.fi Toimitussihteeri ja juttutarjoukset Leena Koivumäki leena.koivumaki@sukeltaja.fi Ilmoitusmyynti Vel~Matti Korpp~Tommola

puhelin (09) 2751 306 gsm 050 5840 156 vm.ktIli!kolumbus.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset kestotilaus 12 kk/25 eur www.sukeltaja.fi office@sukeltaja.fi puhelin (09) 3481 2258 Toimitus ja ulkoasu Mel Press oy Mikonkatu 18 B, 00100 Helsinki puhelin (09) 2525 0250 faksi (09) 2525 0251 info@mcipress.fi www.mcipress.fi Kannen kuva WilliamTan Ilmoitusaineistot ilmoitukset@mcipress.fi Painatus PunaMusta Oy

ISSN 1237-1 SSS 45. vuosi kerta

Copyright © MCI Press oy Lehden sisältöä ei saa osittainkaan jäljentää ilman toimituksen kirjallista lupaa. Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetyistä materiaaleista. Sukeltaja ilmestyy 5 kertaa vuodessa.

-i

C

Juhlavuoden tunnelmia SUKELTAJALIITON 50-VUOTISJUHLIA vietettiin lokakuun alussa Espoossa hotelli Meripuistossa. Juhlat olivat erittäin onnistuneet, juhlavat ja sopivasti sukeltajien juhlien näköiset. Suuret kiitokset juhliin osallistuneille, erityisesti tehokkaalle järjestelytiimillemme ja Uiton toimiston väelle, jotka tekivät ankarasti työtä juhliemme eteen. Mieleenpainuvinta juhlissa oli tavata sukeltajia, jotka olivat mukana käynnistämässä Uiton toimintaa - paikalla olivat mm. kaikki elossa olevat Uiton puheenjohtajat yhtä lukuun ottamatta. Kouriintuntuvaksi sukeltamisen kehittymisen puolen vuosisadan aikana teki sukellusvarustenäyttely vuosien varrelta, laitteita, joilla sukeltaminen oli aloitettava kun muita ei ollut. Monet näistä välineistä oli uskomattoman taidokkaasti itse tehty. Viikonloppuna pidettiin myös Uiton syyskokous. Juhlavuosikokouksessa Uitolle kutsuttiin sen historian ensimmäiseksi kunniapuheenjohtajaksi Kalevi Rehnbäck. Samalla kutsuttiin kunniajäseniksi Helena Jaatinen ja Kalevi Turkka. Yhteistyökumppanimme Sukeltaja-lehden tekemisessä vaihtuu vuoden alusta. Viimeiset kolme vuotta olemme tehneet lehteä MCI Press oy:n kanssa. Yhteistyö on sujunut hyvin Sukeltaja-lehtemme on kehittynyt niin ulkoasultaan kuin sisällöltään melkoisesti kuluneiden kolmen vuoden aikana. Työskentely lehti alan ammattilaisten kanssa on ollut vaivatonta ja kehittävää, myös Uiton toiminnot ovat virtaviivaistuneet yhteistyön ansiosta. Pyydän saada kiittää koko MCI:n väkeä Sukeltajaliiton puolesta hedelmällisestä yhteistyöstä. Kulunut vuosi oli Uiton juhlavuosi ja silloin on lupa katsella taaksepäin ja muistella menneitä. On terveellistä havaita, että sukeltamisella on Suomessa historia, eikä kaikki ole kehittynyt nykyiselle tasolle ilman monen ihmisen panosta ja vihkiytymistä asialle. Ei auta kuitenkaan jäädä muistelemaan menneitä, uudet haasteet odottavat. Sukeltaminen on alati kehittyvä laji, jossa toimitaan vallitsevan tietämyksen äärirajoilla. Tämä seikka pakottaa meidät jatkuvasti kehittämään toimintaa, hankkimaan tietoa ja etsimään keinoja tiedon soveltamiseen - palvelemaan turvallista ja antoisaa sukeltamista tulevaisuudessakin. Jouko Laitinen

(f)

7 • f\)

o o (j)

(f)

C A

m

r

-i

» c.... »


Nitroksi virtaa Egyptissä vapaana

8 <D

o o N

•

« J « f-

-.J W ~

::J (J)

Sukeltaminen on hyvää vauhtia muuttumassa turvallisemmaksi Egyptin Punaisenmeren kohteissa. Syynä on nitroksi, jonka muotoa happi 32% / typpi 68% saa isoissa sukelluskeskuksessa ilmaiseksi ainakin päiväretkille. Tätä nitroksia voi käyttää tavallisessa regulaattorissa, jota ei ole puhdistettu korkeita happipitoisuuksia varten. - Keskusten välinen kilpailu on johtanut vapaaseen nitroksiin . Enää ei ole syytä sukeltaa ilmalla, sanoo Colona-keskuksen toiminnasHapen osapainetta säädetään oikealle tasolle nitroksitäylön aikana. Takana ta vastaava Kimmo Hagman Nitroksi-läylöistä vastaava Hamdi täyttää pulloja Colona-keskuksen näkyvät putket, joiden sisällä kalliit kaasunerotussuodattimet ovat. Hurghadassa. täyttötiloissa Hurghadassa. Ilmaisen nitroksin idea on lähtöisin alunperin saksalaisesvän kalvojärjestelmän kautta varsinaiseen täyttökompressoriin. Kalvojen ta Nitrox and Rebreather Collegesta (NRC). Kun nitroksia alettiin antaa sukeltajille lisäkustannuksitta, suuri määrä sukeltajia toi kuitenkin rahaa kasläpi poistuu typpeä, niin että hapen osuus jälkimmäisen kompressorin imuilmassa kasvaa 32-36 prosenttiin. Etu on se, että happiräjähdyksen saan hankkimalla nitroksisukellukseen oikeuttavan kortin. riski ei uhkaa koskaan, koska hapen osapaine ei juuri yli 36 prosentin pys- Osittain uuden täyttöjärjestelmän voi maksaa kortituksella. Kokonaisuudessaan tämä on hyvä bisnesidea. Sukellusjärjestö PADI ostikin NRC:n ty nousemaan. Puhtaan hapen kanssa ei tarvitse askarrella täytön missään vaiheessa. koulutusmallin, Kimmo Hagman jatkaa. Mikäli nitroksilla sukeltaa ilmataulukoiden mukaisesti eikä hyödynnä Toinen etu kalvojärjestelmästä on, että sukeltaja saa pulloonsa erittäin pidempien pohja-aikojen mahdollisuutta, sukeltajantaudin riski vähenee puhdasta kaasua. Näin siksi, että kalvojärjestelmään työnnettävässä ilmassa ei saa olla epäpuhtauksia, varsinkaan öljyä. Muuten herkät kalvot huomattavasti. On mahdollista, että myös luukuolion riski pienenee, kun vaurioituvat eikä happea rikastu entiseen malliin. Vahingoittumisherkkyys mikrokuplien määrä kudoksissa laskee. Tätä asiaa olisi kuitenkin tarpeen onkin kalvojärjestelmän pikku ongelma. Tosin yli 20 000 euroa nitroksijärtutkia lisää, onhan nitroksin laajamittainen käyttö uusi ilmiö. Satoja ja tujestelmästään maksaneet sukelluskeskukset todennäköisesti myös huolhansia tunteja pinnan alla viettäville etelän sukellusoppaille asian tälläkin puolella on merkitystä. lattavat täyttökalustonsa hyvin . NRC:n markkinoima nitroksitäyttömenetelmä on kallis mutta turvalliTällä kertaa se pieni epäkaupallinen sukeltaja kai siis lopulta voittaa. nen: matalapainekompressorilla suuri määrä ilmaa painetaan puoli läpäiseToivotaan näin. Teksti ja kuvat: Erkki Siirilä


Sukeltaja troolarin saaliina BBC News -uutispalvelun mukaan Dorsetin rannikolla sattui harvinainen sukellustapaturma, kun 14 metrin syvyydessä sukeltanut mies jäi saaliiksi trooliin, Merivartioston helikopteri kuljetti troolatun sukeltajan sairaalaan, mistä hänet kotiutettiin ilman vakavampia seuraamuksia,

Kiistaa maailmanennätyksestä Laulaja Katie Melua teki mahdollisesti maailmanennätyksen konsertoidessaan 303 metrin syvyydessä merenpinnan alapuolella, Hän esiintyi Statoilin Troll A -maakaasulautan 1O-vuotisjuhlassa Pohjanmerellä, Suoritus hyväksyttiin Guinnessin Ennätysten kirjaan maailman syvimpänä konserttina, Norjalainen opiskelijaorkesteri Berseblalsten musisoi kuitenkin jo vuonna 1991 kaivoksessa 1153 syvyydessä maanpinnan alapuolella, ja sai tästä suorituksesta Guinness-diplomin maailman syvimpänä konserttina, Katie Meluan ennätyksen luokittelua jouduttaneenkin tarkentamaan maailman syvimmäksi veden alaiseksi konsertiksi. Konserttivideo ja valokuvia osoitteessa http://www.statoil.com/STATOILCOM/SVG00990.nsf/

C

r

» lJ » r r

»

9 • f\)

Shell Wildlife Photographer of the Year Morjens! Kuvan sukeltaja on joko valistunut levätieteilijä, tai sitten hän on oppinut kantapään kautta, että vihreä vyöhyke hänen alapuolellaan on äärimmäisen liukas (huomaa kuivapuku), Tälle rannalle hyppääminen esimerkiksi veneestä keulaköyden kanssa päätyy lähes varmasti uintireissuun, Sukeltajakin pääsee kyllä varmasti veteen tämänkaltaiselta rannalta, mutta ylös nouseminen on mahdotonta ilman apuvoimia, Keväisin ja syksyisin vedenpinnan yläpuolelle muodostuu vyöhyke, joka koostuu viherleviin (Chlorophyta) kuuluvista viherhiuslevistä, Miltei aina vyöhykkeestä löytää kahta lajia Ulothrix ja Urospora sekakasvustona, puhutaan Ulothrix I Urospora vyöhykkeestä. Sukeltajat ovat kuitenkin antaneet vyöhykkeelle kenties kuvaavamman nimen "Mo~ens vyöhyke" - sattuneesta syystä, Molemmat lajit ovat ohuita rihmoja, joita on vaikea erottaa toisistaan edes mikroskoopilla, Tästä Mo~ens vyöhykkeestä voi tarkkasilmäinen löytää levien lisäksi myös bakteereita, jotka osaltaan voivat edesauttaa sukeltajan, tai varomattoman veneilijän, luonnontieteellisen kokemusarkiston karttumista, Vesirajassa, ja sen yläpuolella, aaltojen huuhtomassa vyöhykkeessä voi olla myös sinileviin (Cyanophyta - Cyanobacteria) kuuluvan piiskalevän muodostama tumman kaivomainen vyöhyke, Teksti ja kuw Niko Nappu http://www.mv.helsinki.fi/home/nappu/

Shell Wildlife Photographer of the Year -valokuvanäyttely on avoinna 21,10,2006 - 29.4,2007 Natural History Museumissa Lontoossa, Kilpailuun osallistui tänä vuonna yli 18000 eläin- ja luontoaiheista valokuvaa, Kilpailun voitti ruotsalainen Göran Ehlme pohjasta ruokaa tonkivaa mursua esittävällä Beast of the Sediment -kuvallaan, Lisätietoja näyttelystä ja parhaimmat kilpailukuvat osoitteessa www.nhm.ac.uk

Sukelluksen historiaa Floridassa Sukellushistorian museo The Florida Keys History of Diving Museum on avattu Islamoradassa Miamin eteläpuolella, Museossa on nähtävillä mm, kaskikypäriä 25 eri maasta, avopohjaisia sukelluskypäriä, historiallisia kaksiletkuregulaattoreita sekä syvyyssukelluksessa käytettäviä panssaripukuja, Lisätietoja www.divingmuseum.com

Valaiden syvyysennätys rikottu Amerikkalaisen Woods Holen merentutkimuslaitoksen tutkijat ovat havainneet nokkavalaiden sukeltavan jopa 1900 metrin syvyyteen, Tämä rikkoo kirkkaasti kaskelottien aiemmin hallussaan pitämän 1200 metrin sukellussyvyysennätyksen ,

Merileijonien Big Brother Chiswellin saarella Alaskassa asuvien stellerinmerileijonien oma webbikamera löytyy osoitteesta www,alaskasealife,org Mika Rautiainen

o o (J)

(j)

C A

m

r

-i

» L »


Vedenalainen Saaristomeri - valokuvanäyttely kiertää Suomea

Puhdas Itämeri -hanke - konkreettista apua Itämerelle

Sukeltajaliitto palkitsi Jukka Nurmisen Vuoden Sukeltaja -kunniamaininnalla ansioistaan Suomen vedenalaisen luonnon kuvaajana. Hän tuonut esille myös vedenalaisten luonnonmaisemien säilyttämisen tärkeyttä. Parhaillaan Suomea kiertää hänen 23 kuvan näyttelynsä Vedenalainen Saaristomeri. Laajennetun 30 suuren valokuvan ja valokaapin näyttelyn avajaisia vietetään tammikuun 19. Raumalla Lönnströmin taidemuseossa, mistä se matkaa Vaasaan Terranovaan. Näyttely tuodaan syksyllä 2008 Amos Andersonin taidemuseoon Helsinkiin. Näyttelyn kuvat on otettu pääasiassa eteläisellä Saaristo merellä Utön ympäristössä.

John Nurmisen Säätiön Puhdas Itämeri -hankkeen kohteena on Itämeren suurin yksittäinen kuormittaja, Pietari ja sen jätevesien mukana tuleva fosfori. Puhdas Itämeri -rahastoon kerätyt varat ohjataan Iyhentämättömänä kemiallisen fosforinpoiston aloitukseen Pietarin suurimmilla jätevedenpuhdistamoilla. Rehevöityminen on Itämeren suurin ongelma, ja Suomenlahti on Itämeren rehevöitynein allas. Rehevöitymistä aiheuttavista ravinteista typpi ja fosfori vaikuttavat molemmat rehevöitymisprosessiin. Puhdas Itämeri -hanke perustuu rajat ylittävään yhteistyöhön Pietarin vesilaitoksen Vodokanalin kanssa. Se osoittaa myös, että Itämeren tehokkaassa suojelussa tarvitaan yksityisen, julkisen ja kansalaissektorin yhteistyötä.


Urheilusukeltajat ryvanha mutta viriili kerho <t: (fJ (fJ

<t: 0: :::J

Tänä vuonna olemme juhlineet Sukeltajaliiton kanssa 50-vuotista taivaltamme Suomen vanhimpana sukellusseurana. Alkuvuosista on kirjoitettu paljon, ja kuvamateriaaliakin tuolta ajalta on säilynyt. On mainostettu Jacques Cousteaun elokuvia ajellen skootterilla sukellusvarusteissa, tehty kunniakujia elokuvateattereissa, ja pidetty kokouksia altaan pohjalla. Vanhoissa mustavalkoisissa kuvissa esiintyvät juuri meidän seuramme pioneerit, joista monet toimivat seurassamme aktiivisesti edelleen.

W (fJ

14 <D

o o (\J

• La

Pioneerit ja pitkä historia ovat tuoneet kerhoomme viljalti perinteitä. Esimerkki tällaisesta perinteestä on vedenalainen kuusijuhla. Juhlaa on vietetty ilman katkoja perinteessä ainakin 1970-luvulta saakka. Joidenkin nuorten mielestä perinteitä on ehkä liikaakin. Esimerkiksi leiritoteemia raahataan edelleen leirille ja takaisin, vaikka nuori polvi ei enää muista miksi. Toisin kuin luullaan, kevätkokous uimastadionin pohjassa ei enää ole aktiivinen perinne, mutta juhlavuoden kunniaksi päätimme kuitenkin järjestää uusinnan 50-luvun perinteisistä kevätkauden avajaisista. Kunnioitettavaa pioneerihenkeä edusti Ora Patoha~u, joka vuonna 1957 piteli puheenjohtajan nuijaa Prollen ottamassa kuvassa, ja oli edelleen mukana tempauksessa lähes 50 vuotta myöhemmin. Perinteitä tärkeämpi tekijä kerhomme päivittäisessä toimin-


nassa ovatkin nämä persoonat, jotka ovat perinteet aikoinaan aloittaneet. Heidän pioneeri henkensä on ollut aikoinaan se alullepaneva voima, jota pyrimme edelleen hyödyntämään.

Kevltkauden puheenjohtajana

Sukellusleirejä ennen ja nykyään Ehkä pitkäaikaisin perinteemme on sukellusleirit. Leirit eivät toki ole meidän kerhomme yksinoikeus, koska leirielämä veden äärellä kuuluu olennaisena osana useimpien sukellusseurojen toimintaan . Kerhon - ja Liitonensimmäinen kesäleiri jä~estettiin vuonna 1957 Kotkan Lehmäsaaressa, ja sille osallistui peräti neljä jäsentä. Leirillä oli telttoja vain kolme, ja Ora Patoharjun tekstissä on lystikäs maininta: "Teltaton daami katsoi puheenjohtajan teltan turvallisimmaksi yöpyä ja sen johdosta vapaaherra vietti yönsä viskellen käpyjä daamin majoittaneen teltan kylkeen." Jonkinmoinen perinne tämäkin, ovathan sukellusleirit perinteisesti myös sosiaalisia kohtaamistilanteita. Leirejä onkin sitten järjestetty ahkeraan, vuosittain ja useamminkin. Nykyään leirielämää vietetään yleensä vähän isommassa porukassa, satakaan leiriläistä samaan aikaan ei ole tavatonta. Leireillä istutaan nuotiolla, syödään nuotioherkkuja, lauletaan sankarilauluja, ja ennen kaikkea sukelletaan . Ehkä viskellään myös käpyjä. Tilastojen perusteella yhden viikon kesäleirillä on parhaimmillaan tehty noin 500 venesukellusta. Varsin kunnioitettavia määriä siis.

(J)

m

c

JJ }> (f) (f)

}>

15 • N

o o Ol

Sukeltaminen ja kerhotoiminta tänään Nykyinen toiminta rakentuu samalle pohjalle kuin useimmat perinteemme - sukeltajan luonnolliselle tarpeelle päästä veden alle. Tekosyinä veden alle menemiseen on käytetty mm. hylkyjä, vedenalaista valokuvausta ja jopa erilaisia kilpaurheilun muotoja. Veden alle voi mennä laitteilla tai ilman, mutta mielellään tietysti laitteilla. Mitä enemmän varusteita, sen parempi. Ellei ole tiedossa mitään erityistä syytä mennä veden alle, voidaan aina järjestää etsintä. Veden alle menoa helpottamaan olemme hankkineet myös paljon yhteistä kalustoa, näistä tärkeimpänä kerhon veneet. Kerhon nykyinen lippulaiva Räpylä VIII on hieno sukellustukialus, ja tuttu useimmille sukeltamista pääkaupunkiseudulla aktiivisesti harrastaville. Erittäin aktiivinen sukellustoiminta ja monipuolinen retkivalikoima lienevät tärkeimmät syyt, miksi olemme nykyäänkin pääkaupunkiseudun suurin sukellusseura. Kerhomme on korostanut yhteisöllisyyttä ja perheen kanssa harrastamista. Tällä varjolla olemme värvänneet kavereita kurssille, ja perheenjäsenet on jopa pakotettu . Viime aikoina on ollut erityisen suosittua ottaa lapset mukaan veden alle. Tätä kutsutaan sukeltajapiireissä nuorisotoiminnaksi. Joka tapauksessa, sukeltaminen on pahimmillaan Oa parhaimmillaan) ympärivuorokautinen harrastus. Jos haluaa loma-aikoina nähdä myös perhettään, on se parasta ottaa mukaan toimintaan. Toimintamme kiehtoo kaikenikäisiä, ja -kokoisia. Nuorisotoimintaa on kerhossamme harrastettu pitkään. Itsekin tulin harrastuksen pariin nimenomaan nuorille suunnatun snorkkelikurssin kautta, ja tästä on kulunut jo 25 vuotta. Kuuttitoiminnan suorastaan räjähdettyä muutaman viime vuoden aikana nuorisotoimintamme eri ikäryhmiin osallistuu yli 60 tenavaa. Nuorisotoiminnan laatu palkittiin tänä vuonna Nuori Suomi -sinetillä, josta olemme syystä ylpeitä. Aktiivinen nuorisotoiminta varmistaa viriiliytemme vielä vuosienkin päästä. Perinteitä kunnioittaen mutta nykypäivässä toimien - Urheilusukeltajat ry. Roy Nurmi

(J)

C /\

m

r

---j

}> L

}>


I ndonesian kartalla Sulawesi on se "juopuneen hämähäkin" muotoinen saari Bomeosta itään. Sen pohjoiskä~essä Manadon kaupungissa on kansainvälinen lentokenttä, jonne on hyvät yhteydet muun muassa Singaporesta. Manadosta pääsee puolen tunnin venekyydillä pienelle Bunakenin saarelle, jonne kätkeytyy suomalaisten Jaakko Aallon ja Mia Huopalaisen pyörittämä kymmenen mökin sukelluskeskus, Living Colours.

I

18 <0

o o C\I

• <t J

<t f-l

W ~

::J (j)

Neonkeltaista ja puuterinsinistä Jo seuraavan päivän kolme sukellusta tekivät selväksi, mistä Jaakko ja Mia ovat nimen keksineet. Punaisellamerellä ja Itä-Afrikassa jonkin verran sukeltaneena luulin tietäväni, mitä trooppisista meristä löytyy, mutta kyllä tämä Tyynenmeren länsihelma ällistytti. Huikeita värejä, varsinkin yösukelluksella lampun valossa. Havumetsien himmeydessä kehittynyt mieli ei millään käsittänyt, että luonto

yhdistelee kirkkaanviolettia neonkeltaiseen ja viininpunaista puuterinsiniseen . Puhdasta, tervettä, "rehevää" korallia lukemattomia eri tyyppejä. Erilajisia, eri suuntiin uivia kalaparvia kolmiulotteisina kerroksina. Pian en enää jaksanut kahlata opaski~oista niille nimiä: sukelluspäiväkirjassani esiintyvät seuraavan kuukauden aikana muun muassa perunanenäkala, mininuohoojanuolukala, tosiouto ristisilmäkala, lättyhummeri ja mollukkatraktorirapu. Koralleista bongasin ainakin puuro-, kukkakaali-, silmämuna-, rakettispagetti-, taikasieni-, peruukki- sekä "sananjalkoja ruukussa ylösalaisin" -korallia. Lekuan II -riutan ristin torvien seinäksi, sillä se oli täynnä kaikenkokoista ja -väristä torvea, tötteröä, korvalehteä ja putkenpäätä. Mutta vielä takaisin ensimmäiseen päivään. Palasimme yösukellukselta, vene lipui lämpimän illan pimeydessä kotipoukamaan. 28-asteisessa vedessä oli pä~ännyt mainiosti kolmemillisellä shortyllä. Oli jouluaatto ja luvassa Aldi-kokin tai-

koma herkullinen illallinen. Mökkeihinsä suihkuun suuntailevat Joensuun pojat vihelsivät tropiikin yöhön sovituksen kappaleesta Kulkuset. Kuten toisessa suomalaisessa joululaulussa todetaan: "hetken kestää elämää, sekin synkkää ja ikävää."

Legenda pöytään Ikäviä eivät olleet edes seuraavat kolme päivää, vaikka podin flunssaa. Öisin tarvitsi kaksi lakanaa päälleen, päivät olivat ihanan lämpöisiä, jokunen sadekuuro viilensi. Hyttysiä oli vain vähän, ja trooppiseksi paratiisiksi Bunaken on siitä poikkeuksellinen, että malariaa siellä ei esiinny. Denguekuumetta joskus kyllä. Bo Carpelan ja palmunlehväkatossa rapistelevat gekko-liskot olivat oman bungalowin riippumatossa loistavaa seuraa. Aterioille tarvitsi löntystää 50 metriä ja ne olivat erinomaisia: mainiosti maustettuja kasviksia, jättikatkarapuja, kalaa, kanaa ja lihaa riisin


/\

kera. Olutta ja limpparia sai noutaa kylmäkaapista vapaaseen tahtiin (minun tahdistani seurasi loman päätteeksi sadan euron lasku). Ruokapöydässä alkoi muuan keskustelu vanhan amerikkalaismiehen kanssa. Hän oli huonokuuloinen ja siksi aluksi hieman höppänän oloinen, mutta kuinka väärä voi ensivaikutelma ollakaan. John Wayne -äänellään hän kertoi, kuinka oli 1960-luvulla lentänyt sotilaskoneita "pääkaupunkiinne Helenskiin" ja tutkinut Nationai Geographic -lehden retki kunnassa öljykuljetusten riskejä pohjoisilla napa-alueilla. Ja niin, olihan hän 17 vuotta ollut vedenalaisena valokuvaajana laivalla nimeltä Calypso. Hän oli Ernie Brooks, VA-valokuvauksen uranuurtajia. Jacques Cousteauta oli kuulemma kutsuttu julkisesti aina "kapteeniksi". Ja Calypson pitkän pöydän kattaukseen oli kuulunut olennaisena osana viinipullo - yksi kunkin lautasen vieressä. Keskuksessa oli enimmäkseen suomalaisia vieraita, mutta sopivasti myös kansainvälistä väriä.

Eräs kaksikko saapui venerantaan sukelluskasseineen ja istahti tervehtimään. "Mieke", esittäytyi toinen. "Ja minä olen Fredrik", sanoi toinen. Kerroin nimeni ja että olen Suomesta. "Me ollaan Ruotsista", sanoi Micke ja mietti hetken, "ja me ei olla homoja." Mainioita sukeltajia he kyllä olivat. Kiintoisa tuttavuus oli myös bostonilainen oopperasäveltäjä Joe, joka valisti muun muassa, mikä Sibeliuksen 4. sinfoniassa on erityisen nerokasta (ajoitus ja tauot tietenkin). Joen kanssa pOhdimme myös, että jos jokaisella riutan kalalla olisi ääni, mikä sinfoniaorkesterin soitin se olisi. Kivikala - patarummut. LaatikkokaJa - oboe.

Korvatulehdus ja pystyvirtaus Sittemmin sain sukeltaa terveenä lukuunottamatta korvatulehdusta. Ensin kokeilin paikallisia reseptittä saatavia antibiootteja mutta vain tuhlasin siinä pari sukelluspäivää. Tyhmää, matka-

vakuutus kun korvasi kuitenkin vene- ja taksikyydit Manadoon, paikallisen korvalääkärin ja kunnon lääkkeet. Tulehdus tuli kaupungin läheltä hylyltä. Vaikka kaupungin edustan saaret ovat kansallispuistoa, Manado on todella saastainen. Jätettä heitetään mereen surutta ja satama-altaassa voi kellua koiranraato. Korvien huuhtelua sukelluksen jälkeen ei siis pidä laiminlyödä. Mutta mitä enemmän sukeltajia, sitä enemmän merta todennäköisesti suojellaan. Toinen käärme paratiisissa ovat voimakkaat virtaukset. Virtasukellus sinänsä on hurmaa, kun vene noukkii sukeltajat kuitenkin sieltä missä he sattuvat nousemaan pintaan. Mutta entä, kun virtaus kääntyy pystysuuntaan? Vaikka sukeltaminen pyritään ajoittamaan vuorovesiin niin, ettei ryhmä joudu virtauksiin lainkaan, meri on joskus arvaamaton. Itse jouduin "torvien seinällä" uuteen tilanteeseen: kun valtavan voimakas virta alkoi yllättäen imeä alas-

» r r

»

19 01

• N

o o (j)

(f)

C /\

m

r

-1

» L »


r.D

o o (\J

•

päin, pysyäkö kaikin voimin uimalla lähellä riuttaa, jotta voisi tarttua siihen? Olin jo kuullut kertomuksen, jossa oli pidelty vartin ajan korallista suorin käsin kiinni, kuplien syöksyessä suoraan alaspäin. Vai antaako virran viedä, kuten yleensä ohjeistetaan? Ensimmäinen reaktio oli potkia kohti seinää, joka oli viiden metrin päässä. Mutta opas ja parini eivät tehneet niin. Muutamassa sekunnissa virta oli tempaissut heidät selkäni takana sinisyyteen. Turvaetapissa löysin muita sukeltajia ja nousimme pintaan hämmästelemään voimakkaita pintavirtauksia. 4,5 solmua, arvioi snorklaamassa ollut Ernie Brooks. Pyörimme niissä aikamme, kunnes vene ehti hakemaan meidätkin. Parini ja opas olivat jo veneessä. Kaikki siis päättyi hyvin, mutta jouduin miettimään, miksi toimin kuten toimin. Paljastiko yllätyksellinen tilanne, että "pelasta itsesi" -vaisto oli vahvempi kuin huoli melko tuntemattomasta parista?

Fisharmoniaa Suurin osa Bunakenin ja lähisaarten noin 30 kohteesta on seinämiä ja alle puolen tunnin venematkan päässä. Riuttojen päällä on loputtomiin tutkittavaa niin laitesukeltajille kuin snorklaajillekin. Kilpikonnat, barrakudat ja napoleonit ovat arkipäiväisiä. Fukui-riutan erikoisuus ovat matkalaukun kokoiset simpukat. Louskis vaan, kun kuori sulkeutuu! Parhaan kohteen tittelin sai minulta Pangalingan. Se on kaunis, rikas ja monimuotoinen koralli-ihmemaa, jossa kaksikin kalaa ryhtyi tekemään henkilökohtaista tuttavuutta. Ensin 30

metrissä puhdistajakala liimautui vartiksi nuoleskelemaan säärtä, ja sitten riutan päällä iso vuokkokala innostui peräti leikkisäksi: antoi paijata sormilla, pörräsi leuan alla kiehnäämässä ja muutenkin kirjaimellisesti ui liiveihin. Joskus hallilla kaakeleita laskiessani olen ihmetellyt, miksi olen viitsinyt junnuajoista asti hinkata vaikkapa delfiini potkua selällään ja kierteellä. Edellisellä Punaisenmeren-reissulla sain vastauksen, kun löysin itseni snorklaamasta 27 delfiinin kanssa. Siksi. Nyt Indonesiassa taas oli aika tajuta, mitä tolkkua oli yönorpparalleissa. Yksi parhaista riutoista on aivan Living Coloursin edessä. Yösnorklasimme italialaisen Alessandron kanssa kotirannasta mangrovemetsän läpi riutalle. YÖsukellukseen verrattuna tunnelma on paljon tiiviimpi, kun uloshengityskuplien äänisaaste on poissa ja meri todella äänetön. Riutan ripinän ja rapinan kuulee selvästi. Äänettöminä liukuivat aivan edestämme myös kaksi kiiluvasilmäistä riuttahaita.

Bunaken-faktaa veden lämpö 27 -29 astetta läpi vuoden ilman keskilälllpö 19-34 astetta sadekausi marras-Ilulltikuussa. kuiva kausi touko-lokakuussa. sukelluskausi läpi vuoden lisätietoja: www.livingcolours.fi. Lelllbell: www.sdq-dive-Ielllbeh.colll

Merilehmiä eli dugongeja ei näkynyt, vaikka ne ovat yleisiä vieraita näillä rannoilla, käyvät laiduntamassa meri heinää nousuveden aikana ja etenkin kuutamolla.

Kummajaisten galleria Sulawesin pohjoiskärjen itäpuolella, parin tunnin automatkan päässä Manadosta, sijaitsee sukelluskuvaajien suosima Lembehin salmi. Kahden päivän pikareissu Sulawesi Dive Quest -keskuksen hoteisiin antoi vasta esimakua salmen merkillisistä lajeista. Kristallinkirkkaita vesiä ja akvaariomaisemaa on turha etsiä, sillä Lembehin juttu on muck diving eli sontasukellus: mennään tuijottelemaan oppaan avustamana makroetäisyydeltä, mitä muta ja musta hiekka kätkevät. Kuulostaa Ryönänperältä, mutta on aidosti ällistyttävä paikka, jossa olioita jähmettyy tarkkailemaan pitkiksi ajoiksi. Poimintoja sukelluspäiväkirjasta: "Pari villisilmäistä mantis shrimp -rapua, tapin päässä olevat silmät kuin kaksi itsenäistä muljahtelevaa nuljaskaa. Valkea frog fish ruskein täpIin, ihme hydrauliset imukuppijalat, veikeä viipottava saaliinhoukutusantenni otsassa. Kääpiömeriheppoja ja paljon muuta pientä." "Paljon homettimaisia 1O-senttisiä lohikäärmekaloja viistämässä hiekkaa. Violetteja kääpiömeriheppoja, 5-10 mm. Nyt en enää vain bongannut, tarkkaiIin silmät kierossa. Kääpiöheppa tarttui suullaan viuhkakorallin haaraan, otti kai tukea liikkumiseen." "Ranta ja pohja mustaa hiekkaa. 10-15senttisiä meriheppoja! Ryönään piiloutuvat. Pek-


kaniskakala - tukijalat edessä kuin nosturilla! Metrinen merimakkara aterioitsemassa: lappoi mutaa pyöreään suuhunsa. Kaurahiutale, jolla oli silmät ja suu ja evät. Musta 'balettitanssijakukka': keskeltä lähtee kymmenen hörhelöistä lonkeroa kuin terälehdet, ja yksi kerrallaan ne kääriytyvät rullalle ja avautuvat taas, kukin lonkero vuorollaan." Mutta yö se vasta omituinen olikin: "Tunnelma jotain Doomin ja Robot Warsin sekoitusta. Mustalla hiekkarinteellä risteilee, vaeltaa, mönkii ja Iymyää pikku piikkipallokaloja, merisiilejä, mustekaloja, rauskuja, loistavan punaisia skorpionikaloja, sohvatyynyn kokoisia ja näköisiä meritähtiä, kivikaloja Ga se korallinpala liikkui, ihan varmasti!) ... Iso salmiakinmuotoinen hörhelökala ja nelipiikkinen laatikkokala." Ehkä helpottuneenakin palasin Bunakenin riuttojen paratiisillisuuteen.

~

» ...., A

» I I

» Suosittelujen arvoinen Lennot maksoivat 1300 e, täysihoito 25 ei päivä ja sukellukset 25 e kappale. Pohjoinen Sulawesi on rauhallista seutua. Enemmistö asukkaista on kristittyjä, kun taas eteläosa on muslimialuetta. Levottomuuksia esiintyy siinä välissä. "Mantereella", Sulawesilla, voi esimerkiksi retkeillä puoliapinoiden mailla sademetsissä tai

Uving Colours -keskuksen perusasiat olivat sukelluksenkin suhteen reilassa: varusteet hyväkuntoisia, ryhmät pieniä, ihmiset rentoja mutta ammattimaisia. Safety Stop -rantabaarin isäntä Fredy bändeineen hehkui aitoa esiintymisen iloa. Reissussa oli myös reilun matkailun piirteitä, sillä paikalliset ja ekosysteemi hyötyvät jokaisesta sukeltajasta.

kiivetä tulivuorille. Laajempaan Indonesian-kierrokseenkin Bunaken istuu hyvin, sillä saarivaltion sisäiset lennot ovat kohtuuhintaisia. Lähin kohde on Bunakenin kärjen kalastajakylä, jonne on kolmen vartin kävely banaanimetsien keskellä. Perillä paikalliset tarjoavat ilmaisen hymykuurin.

21 (Jl

• 1\)

o o

(j)

(J)

C A

m I

....,

» »

L

1 l:.mvmllG iCGU.GlT~RS ~~ DIVING RESORT

I

BUNAKEN

I

NORTH SULAWESI

lisätiedot ja varaukset: www.livingcoloursJi,

/tD

Kaleva Travel, e-Bookers ja Matkatoimisto Aventura .


22 co

o o

Sukeltajaliiton DVD ilmestyi lokakuussa

Vauhtia ja jännittäviä tilanteita - Inarista Egyptiin

C\l

•

- Se oli synkkä päivä ... aloittaa Ilari Koskinen .

1.()

- Keväällä, täydentää Anneli Koskinen.

vain mukaan, ja sitten päätimme, mitä kuvaamme, ja kuvasimme myö-

- Ei kun syksyllä, Ilari korjaa.

hemmin erikseen, Mika Tertsunen sanoo.

- Idea saatiin Kemin lentokentällä 2003, kun olin Sukeltajaliiton teknisen valiokunnan edustajana kokouksessa. Sukeltajaliiton julkaisema Veden vallassa 1956-2006 -DVD ilmestyi lokakuussa. Sen tekeminen on ollut nelihenkiselle porukalle varsin jännittävää. Ilari

- Siitä emme tienneet etukäteen oikeastaan mitään. Menimme ensin

Hänen mukaansa joistakin lajeista innostui itsekin. Innostus olikin kantava voima työryhmällä, joka ei saanut työstään varsinaista palkkaa. - Jos matka-ajat laskee, kyllä tästä sellainen 3000 työtuntia tuli. Elokuun puolivälistä lokakuulle ei mitään muuta ehtinyt tehdäkään, käytännössä, Ilari kertoo.

Koskisen mukaan ajatus kuvallisesta formaatista syntyi sen vuoksi, että

Kuvauksissa kului paitsi aikaa, myös bensaa.

kirjallisia historiikkejä liiton toiminnasta oli jo kaksikin, 30- ja 40-vuotisjuhla-

- Tekemisen takia ajettiin autolla valtavasti. Itse ajoin nopeasti laskettu-

kirjat. Ajatus syntyi hyvissä ajoin ennen liiton 50-vuotisjuhlia. - Tai niin me luulimme, Anneli nauraa.

na ... hmm ... 1500 kilometriä, ja minä ajoin porukasta kaikkein vähiten, Tertsunen kertoo.

Työryhmä, johon Koskisten lisäksi kuuluivat Mikat Paavilainen ja Tertsunen, teki suurimman osan kuvauksista jo 2004. Erityisesti vanhojen sukeltajien haastattelut keskittyivät tuohon kesään, tai oikeammin lähinnä yhteen päivään Villingin saaressa Helsingin edustalla. Vanhat herrat asetettiin tarinoimaan neljän kameran ja äänimiehen eteen. Nauhoja kertyi kaikkiaan kahdeksan tuntia pelkästään tuosta työpäivästä. Voi mikä karsinnan vaikeus. Historiallista lisämielenkiintoa DVD:lle toi myös yllättävä materiaalilisä.

- Prolle (Per Olov) Jansson kiikutti pinon vanhoja nauhoja ja valokuvia Uiton toimistoon, ja sanoi, että niitä saa käyttää, Anneli paljastaa. Nauhoille oli kuvattuna mustavalkoista materiaalia sukeltamisesta 1950-60-luvuilta. Kun ne digitoitiin, saatiin mukaan arvokasta materiaalia.

Huomisen historiaa DVD:n ajatuksena ei kuitenkaan ollut historiikki, vaan esitellä myös Uiton tämänhetkistä toimintaa. Ja, kuten Ilari Koskinen huomauttaa, kymmenen vuoden päästä se on jo osa liiton historiikkia. Laji kun kehittyy nopeasti. Työryhmä jakoi tehtävät osiin. Kukin otti tehtäväkseen tietyt ekstramateriaalit. Osa kuvauksista oli helpompaa, esimerkiksi uppopallo ja räpyläuinti, jotka olivat hallilajeja. Sen sijaan esimerkiksi sukelluskalastus oli jo kovasti vaativampaa.

Toimitus postiennakolla. Hintoihin lisätään toimituskulut, alkaen 4,20 E.


Vaikeaa oli miettiä myös, mitkä sukellusseurat otettaisiin mukaan DVD:lle,

määrittelyt ja äänet. Ja kiirehän siinä tuli, leikkauksen loppuvaiheessa. Työ

kin, että kuvauspaikat mietittäisiin nimen omaan ruuhka-Suomen ulkopuo-

alkoi tulla uniinkin.

lelta. Nyt mukaan on saatu kiinnostavia paikkoja, kuten Hossa ja Inari -

- Yhtenä yönä heräsin ihmettelemään, miksi yöpöydän lamppu on lat-

sekä myös ulkomailta Norja ja Egypti.

tialla. Ilari oli sen siihen kesken uniensa nostanut, kun oli muistanut, että

- Paavilainen lähti kesken Savonlinnan oopperajuhlien kuvaamaan

aamulla tuodaan kuvanauhoja, ja yöpöytä oli kuulemma ainoa paikka, jolla

Hossaan, missä oli leiri meneillään. Hän ajatteli, että äkkiäkös tuolla piipahtaa, Savonlinnasta Kuusamossa päiväseltään. Eihän se ihan niin mennyt, Ilari Koskinen nauraa.

oli vielä tilaa, Anneli nauraa. Viimeistä versiota leikattiin vielä viimeisenä viikonloppuna ennen levyjen monistukseen lähettämistä. Versioita läheteltiin keskellä yötäkin takseilla

- Pohjoisessa taas seisoimme hirveässä hyttysparvessa, ja paikalle tuli eräs mies poikansa kanssa. "Mie ajattelin poiketa", hän totesi. Hän oli tul-

ympäri Helsinkiä. Eikä ilman draamoja säästytty. - Sunnuntaina iltapäivällä oli kova ukkosmyrsky. Sande soitti Paavilai-

lut sukeltamaan Utsjoelta, 250 kilometrin päästä, "kun etelän miehet ku-

selle, että kuule, salama iski ja nyt täällä pimeni, enkä tiedä, mitä tietoko-

vaavat", Anneli kertoo.

neella on jäljellä. Paavilaisella meni kyllä silloin kahvit väärään kurkkuun.

Työryhmä arvostaa ja kiittelee seurojen jäsenten suhtautumista ja innostusta asiaan. Vaivannäköä oli heidän puolestaan jos jonkinmoista, kul-

I

Lopullisen version koosti Sakari "Sanden Manninen. Hän korjasi väri-

seuroja kun on Suomessa yli 200 eri puolilla maata. Niinpä ajatukseksi tuli-

Kyllä se viimeinen versio sitten kuitenkin koneelta löytyi, ja materiaali saatiin painoon kaksi tuntia ennen deadlinea, Ilari muistelee.

jetuksista ja ruoista alkaen.

(J)

C 7'

m ,-

Loppu hyvin, kaikki hyvin

--j

Viime hetken draamaa

Loppu hyvin, ja vastaanotto on ollut positiivista. Työryhmä on sitä mieltä,

DVD:n tarkoitus ei myöskään ollut kuvata vedenalaista maailmaa upeilla

että ryhtyisi urakkaan uudestaankin, vaikka nyt tietääkin, mihin pyörityk-

kuvilla, vaan nimen omaan toimintaa. Hyviä kuvia ei hakemalla haettu, eli

seen joutuisi.

jos hyvää kuvaa ei ollut, käytettiin huonompaa, jos se palveli tarkoitusta

» L »

- Tämä on ollut hyvä projekti, olen oppinutkin paljon kun olen työsken-

paremmin. Kukin työryhmäläinen hoiti osuuksiaan itsenäisesti.

nellyt ammattilaisten kanssa. Melkoiset Ollin oppivuodet, Ilari Koskinen

- Tämä DVD on tälläinen etätyön taidonnäyte. Meidän studio on tuossa, Ilari kertoo, ja osoittaa kotinsa työhuoneen suuntaan.

kertoo. Hän on siviilissä yrittäjä ja innostunut kuvaamiseen harrastuspohjalta sukelluksen kautta, molemmat Mikat sen sijaan ovat kuvausammatti-

- Leikkausohjelmatkin olivat erilaisia. Vähän väliä kokoonnuttiin katsomaan tyylilliset asiat, niin että kaikkien materiaalit voitiin laittaa samalle le-

laisia: YLE:n tv-kuvaussuunnittelijoita. - Tämän DVD:n tekeminen oli hauskaa, Mika Tertsunen kiteyttää.

vylle, Tertsunen valottaa. - Jossain vaiheessa tuntui, että silmät muuttuivat neliskulmaiseksi nau-

Teksti: Marika Kataja Kuvat: Sukeltajaliiton arkistot

hojen tuijottamisesta, Anneli kommentoi.

23 en

• 1\)

o o Ol (J)

C 7'

m

Luvassa elämyksiä ... Lähde sukeltamaan upeisiin olosuhteisiin!

I

TALVELLA 2006-2007 voit sukeltaa mm. Meksikossa,

Dominikaanisessa tasavallassa, Kanariansaarilla ja Egyptissä. Varaa sukellukset Punaisenmeren huippu 010suhteisiin ennalta jo Suomessa. KESÄLLÄ 2007 pääset sukeltamaan mm. kauneudes-

taan kuululle Dalmatian rannikolle; Makarskan Rivieran ja Bracin saaren kirkkaisiin vesiin, MaitalIe Euroopan puhtaimpiin lukeutuviin sukelluskohteisiin sekä Kreetan viehättävään Agia Pelagiaan, jossa hyvät sukelluskohteet ovat lyhyen venematkan päässä .

t

. . •

Varaa sukellusmatkasi matkatoimistostasi, puhelinmyynnistämme 010 446 4461 tai internetistä

www.aurinkomatkat.fi.

,--j

» L »


« J «

1-.J W ~

::J (j)

24 <D

o o C\J

•

« J «

1-.J W ~

::J (j)

Hyötyä kaikille, haittaa harvoille

Suojelualueet riuttojen turvana Moni suomalainen on tottunut suojelualuemaksuihin etelän sukelluskeskuksissa.

Ei siis ihme, että ensi innostuksen hiivuttua jäljellä oli tavallisesti vain "paper park", puisto vain paperilla. Suojelualueesta kyllä edelleen puhuttiin ministeriössä ylpeänä, mutta käynti paikan päällä paljasti, että varat puis-

Tilanne on tuttu ympäri

tonvalvojien palkkaamiseen olivat jo aikaa sitten loppuneet. Niinpä rannikkokylän kalastaja laski katiskansa sinne minne ennenkin, olihan hänellä

maailman, sillä

viisi nälkäistä lasta. Kukaanhan ei ollut myöskään kysynyt hänen mielipi-

meripuistoista on tullut tärkeä työkalu

dettään suojelutoimista ennen niiden alkamista.

sukeltajien suosikkikohteisiin kuuluvien koralliriuttojen säilyttämisessä. Siitä,

Terve riutta

mihin rahat käytetään, paikalliset suojeluorganisaatiot voisivat kuitenkin kertoa nykyistä selvemmin. Tuleehan

Terveen koralliriutan pinnasta polyyppiyhdyskunta eli elävä koralli peittää usein yli puolet. Ympäristöpaineet kuitenkin vähentävät elävän korallin

sukeltajista maksujen myötä meripuistojen asiakkaita.

määrää aika ajoin luonnostaankin. Luonnollisiin ympäristöpaineisiin kuuluvat tropiikissa muun muassa pyörremyrskyt. Niitä ovat koralliriutat saaneet

Luonnonpuistoja alettiin toden teolla luoda YK:n ensimmäisen,

kestää vuosituhansia. Aina välillä riutan matalat osat ovat tuhoutuneet, mutta tilalle on kasvanut uusi korallikasvusto.

Tukholmasssa 1972 pidetyn ympäristökokouksen jälkeen. Hankkeita pan-

Rannikkoasutuksen lisääntyessä ja teknologian kehittyessä koralleja

tiin ripeästi alulle niin maalla kuin merelläkin; monen koralliriutan suojeluun herättiin ensi kertaa. Yritystä oli paljon, mutta realismia vähän - meripuis-

uhkaamaan on kuitenkin tullut monta uutta ympäristöpainetta. Ongelma on, että ne yhdessä voivat kuormittaa korallien elin piiriä niin paljon, että

ton rajat päätettiin usein suunnittelijan pöydällä ja varoja toiminnan rahoit-

elävän korallin määrä vuosi vuodelta vähenee. Terveellä riutallahan sen

tamiseen uskottiin valtion budjetissa riittävän ikuisesti.

luonnolliset rakentajat ja tuhoajat ovat tasapainossa: kun koralliin porautu-


vat madot hajottavat riutan tukirankoa, kora/lipolyypit samaan aikaan erittävät lisää kalkkista tukirakennetta. Näin meren voimien aiheuttama eroosio ei ala syödä riuttaa pois. Korallin kanssa kilpaileva levä ei myöskään ota haltuunsa valtaosaa elintilasta terveellä riutalla.

Ihmisen vaikutus Kun lähikylät kasvavat, riutan kalat voivat ylikalastuksen myötä alkaa huveta, houkuttelevathan ilmaiset luonnonvarat kalastajia. Kasvissyöjäkalojen, esimerkisi välskärika/ojen ja papukaijakalojen, vähetessä levän määrä riutalla lisääntyy. Jos luonnossa tapahtuu samaan aikaan turismille tyypillisiä muutoksia, levän ja korallin välinen tasapaino voi riutalla heilahtaa yhä enemmän levän eduksi. Matkailun kasvun myötähän teiden ja hotellien rakentaminen lisääntyy. Samalla aluskasvillisuus vähenee ja multa sekä ravinteet pääsevät sade- ja jätevesien mukana valumaan mereen. Kun ensimmäiset sukeltajat lopulta saapuvat uuteen turisti kohteeseen, ankkurit lasketaan tukialuksista suoraan korallin päälle. Olen nähnyt saman prosessin toistuvan Hondurasissa, Dominicalla ja Saint Lucialla - miksi aina sama juttu? Onneksi tilanne on uusien, modernien meripuistojen myötä paranemassa. Varmaankin viime hetkellä, sillä ilmastomuutosten myötä koralleja voi uhata myös maailmanlaajuinen joukkotuho.

Menestyksen avaimet Kuinka siis luoda merellinen suojelualue, joka toimii hyvin köyhässäkin maassa? Vaikka meripuistot eivät voikaan hoitaa kaikkia meri- ja rannikkoympäristöhaasteita pois pöydältä, niin monta asiaa on opittu ja monta voittoa saavutettu sitten vuoden 1972. Eräs menestyksen avain on huomio, että ihmisten sulkeminen suojelualueiden ulkopuolelle harvoin onnistuu. Nykyään suojelutarpeet ja käyttäjien elinkeinot sovitetaankin yhteen. Aluksi prosessiin kuuluvat ihmisten tasapuolinen kuuntelu ja käyttäjäryhmien väliset neuvottelut, joissa on tarjolla asiantuntija-apua. Lisäksi välittäjä avustaa ristiriitojen sovittelussa, ryhdy-

PUistonvartija esittelee suojelualueen vyöhykejakoa SI. Lucialla.

täänhän ympäristönhoidossa usein toimiin vasta, kun ristiriidat ovat kärjistyneet. Lopuksi osapuolet allekirjoittavat sopimuksen suojelualueen käyttövyöhykkeistä ja niiden hallinnosta. Tietysti lajiston ja sen kunnon tunteminenkin on merkityksellistä. Silti vieläkin tärkeämpää on muistaa, että suojelu ja käyttötarpeet tulee sovittaa yhteen. Muuten ei menestyksekästä meri puistoa unelmariutalle synny. Tämä on huomattu jopa Australian Isolla valliriutalla, jonka käyttäjät eivät ole köyhistä köyhimpiä.

Meripuiston työkalut Usein hoitosuunnitelmaan tarvitaan ka/astajille omat vyöhykkeet, joilla pyynti saa jatkua. Korallinsuojeluvyöhykkeillä puolestaan monet Karibian suojelualueet sallivat sukeltamisen . Suojelualue tarvitsee myös veneen, perämoottorin, polttoainetta ja ainakin pari työntekijää. Tavallisesti joudutaan asentamaan myös ankkurointipoijuja - ankkurointi korallin päälle on tarpeen lopettaa heti toiminnan alkaessa. Meripuisto siis tarvitsee rahoitusta. Koska valtiot ovat osoittautuneet köyhiksi, usein on päädytty siihen, että meripuistosta on paras tehdä itsenäinen talousyksikkö, jolla on omarahoitteinen budjetti. Rahaa voidaan hankkia riutanhoitoma/ksulla, jota turistisukeltajat ja ankkuripoijuja käyttävät veneet maksavat. Käyttäjien tuen turvaamiseksi meripuisto tarvitsee myös infopisteen sekä esitteen, josta selviää mitä, miksi ja kuinka suojellaan. Kun periaatteista on sovittu, alueen hoito voidaan antaa vaikkapa varta vasten perustetun ry:n tehtäväksi. Mukana johtokunnassa tai neuvonantajaryhmässä voivat olla kalastajien järjestö, hotellinomistajayhdistys, luonnonvarainvirasto jne. Tärkeä tavoite on, että kaikki voittavat. Näin on jo käynyt Saint Lucialla, jossa Soufrieren kaupungin edustalla olevassa puistossa kalavarat ovat lisääntyneet myös kalastusvyöhykkeillä. Teksti ja kuvat Erkki Siirilä Osa kuvista on aiemmin julkaistu kirjassa R.V. Salm, J.R. Clark & E. SiirUa (2000): Marine and Coaslal Prolected Areas, A Guide tor Planners and Managers, Third Edition, The World Conservalion Union (IUCN).

SI. Croixilla opasteita on myös veden alla.

Lähimangrovet ja meriruohoalueet ovat riutoille tärkeitä mm. Floridassa.

(f)

C :A

m

,-i

» L »

25 • 1\)

o o

m (f)

C :A

m

,-i

» L »


FRC sukellusharjoitus 12 metriin. Kuvassa Simo Kurra. FRC tekniikkahan tarkoittaa vapaan keuhkolilavuuden sukeltamista ts. tekniikkaa jossa keuhkoihin ei oteta ilmaa. Tätä tekniikka ei tule harjoittaa ilman oikeanlaista ohjausta.

Syvyyksien hamuamisessa umpikujan vaara

26

Vapaasukeltaminen on lajina ja kilpailumuotona on kehittynyt ja kasvanut voimakkaasti, ja syvyyslajien parissa harjoittelee enemmän ihmisiä kuin koskaan aikaisemmin. Lajiin on vähitellen alkanut syntymään valikoituja, mutta toisistaan merkittävästi poikkeavia koulukuntia, ja seuraavina vuosina tuleekin olemaan kiinnostavaa seurata miten pitkälle nämä hyvinkin erilaiset lähestymistavat kantavat ennätyksiä tavoiteltaessa.

fD

o o C\J

• LO

« -; « f-

-.J W ~

::J (j)

Syvyysennätykset ovat vapaasukeltamisessa kehittyneet valtavasti Luc Bessonin elokuvan "Suuri sininen" esittämistä ajoista. Muutamassa vuosikymmenessä pelkillä räpylöillä tehdyt syvyyssukellukset (Constant Weight) ovat ylittäneet 1980-luvun lopun syvimmätkin nk. 'No Limits' -sukellusennätykset, joissa laskeuduttiin painon, ja noustiin nostopussin avulla. Samaan aikana No Limits sukelluksilla virallinen ennätys on 183 metriä, ja epävirallisilla sukelluksilla muutama henkilö on käynyt vielä tätäkin syvemmällä. Syvien sukelIusten tarkempi aNioiminen on tullut mahdolliseksi, kun eri tyyppisten koulukuntien sukeltajia alkaa olemaan niin paljon, että vähitellen voidaan ryhtyä tekemään vertailuja koulukuntien kesken eikä ainoastaan yksittäisten sukeltajien kesken. Erityisen mielenkiinnon kohteena on selvittää sukeltamisen vaikutuksia ihmiskehoon ja aNioida inhimillisen suorituskyvyn todellisia rajoja. Perinteisten laitesukelluskäyttöön laadittujen taulukoiden ja kaavojen perusteella, sekä muutamien laboratoriokokeiden perusteella oli aikaisemmin oletettu, että vapaasukeltajat eivät olisi alttiita sukeltajantaudille. Tämä oletus on jo jonkin aikaa ollut koetuksella, sillä useat 100 metrin tuntumaan ja tämän ylikin sukeltavista henkilöistä ovat joutuneet kokemaan joitakin odottamattomia oireita tai jopa onnettomuuksia. Oireet ovat olleet hyvinkin henkilökohtaisia ja vaihdelleet perinteisistä sukeltajantaudin oireista tilapäisiin halvauksiin tai jopa pahempaan. Laitesukellustaulukkojen ja -teorioiden soveltamista vapaasukeitamiseen haittaa kuitenkin esim. laskeutumis- ja nousu nopeuden suuruus verrattuna laitesukeltamiseen, sekä se että harrastelijankin keskimäärin saavuttamat syvyydet ovat suurempia kuin useimmilla laitesukeltajilla. On siis mahdollista, että joitakin laitesukeltamisen teorian kannalta odottamattomia ilmiöitä alkaa tapahtua noissa olosuhteissa.

Perinteisesti maailmanennätyksiä tavoitelleet sukeltajat ovat tUNautuneet laitesukeitajilta lainattuihin keinoihin välttyäkseen näiltä mahdollisilta ongelmilta. Näitä keinoja ovat olleet mm. pintaantulovauhdin tuntuva hidastaminen noin 40 metriä ennen pintaa tai pikaisesti pintaan tulon jälkeen 100% hapella tehtävä dekosukellus 6 metrissä. Syvien sukelIusten haittapuolien välttämiseen voidaan hakea ideoita myös muualta kuin laitesukeltajilta. Sveitsiläis-australialainen Sebastian Murat lähti tarkastelemaan merinisäkkäiden tyyliä sukeltaa syviä sukelluksia toistuvasti, ja ilmeisesti ilman mitään pitkän aikavälin haittavaikutuksia. Erityisesti Murat otti tarkastelunsa kohteeksi hylkeet, koska hän näki niiden fysiologian muistuttavan eniten ihmisen fysiologiaa. Hylkeiden ja ihmisten tavat sukeltaa syvälle poikkeavat kuitenkin radikaalisti. Siinä missä ihminen normaalisti hengittää keuhkot täyteen ilmaa ennen sukellusta niin hylkeet taas sukeltavat puoliksi tyhjennetyillä keuhkoilla. Selvittäessään syytä hylkeiden käyttäytymiseen Murat huomasi, että tällä keinolla hylkeet onnistuvat mm. vähentämään sukeltamisen fysiologista kokonaisrasitusta, vähentämään tai jopa poistamaan sukeltajantaudin riskin sekä typpinarkoosin ja todennäköisesti pienentämään matalan veden tajuttomuuden riskiä. Kaikki nämä ominaisuudet olisivat enemmän kuin teNetulleita kaikille vapaasukeltajillekin, mutta tälläkin kolikolla on kääntöpuolensa: Hylkeet ovat paljon ihmistä paremmin sopeutuneet vedessä elämiseen ja syviin sukelluksiin. Hylkeillä on mm. huomattavasti ihmisiä suuremmat happivarastot sitoutuneena lihasten myoglobiiniin sekä niiden sukellusrefleksit ovat huomattavasti voimakkaampia kuin ihmisillä. Ihmiset voivat, Muratin hypoteesin perusteella, määrätietoisella harjoittamisella kehittää myoglobiiniva-


rastojaan sekä voimistaa mm. happea säästäviä ja kehoa suojaavia sukellusrefleksejään. Tästä huolimatta vajailla keuhkoilla tehdyt sukellukset suorituskyvyn äärirajoille ovat henkisesti huomattavasti raskaampia kuin täysillä keuhkoilla tehdyt maksimisukellukset. Tämä ero johtuu pääasiallisesti siitä, että vajailla keuhkoilla ja voimakkaiden sukellusrefleksien vaikutuksen alaisena sukellettaessa hapen saanti turvataan lähinnä aivoille ja muille kriittisen tärkeille elimille, kun taas mm. lihakset joutuvat työskentelemään anaerobisesti. Seuraavina vuosina tulee olemaan mielenkiintoista seurata syvyyssukelluksen ennätysten kehittymistä ja strategioita, joilla huippu-urheilijat niitä tavoittelevat. On mahdollista, että nykyisellä tavalla täysillä keuhkoilla sukeltavat henkilöt parantavat ennätyksiä vielä parikymmentä metriä, mutta päätyvät umpikujaan kasvavien vaarojen takia kun taas hyvin erilaisen polun valinneet, vajaalla keuhkoilla ennätyksiä hakeKalle Rajala 50 metrin sukellusten happikaasualysointia. vat sukeltajat pystyvät taas väIttäSuussa näkyy näytteenottoon käytetty injektioruisku valmiina. mään nämä karikot ja viemään ennätyksiä sellaisille lukemille, joita tällä hetkellä pidetään mahdollisina vain No Limits -sukelluksilla. ei yleisen käsityksen mukaisesti sisällä sukeltajantaudin vaaraa muutoin kuin toistuvilla sukelluksilla, ja typpinarkoosin vaikutuskin on helposti hallitHUOM! tavissa. Matalan veden tajuttomuuden riski on aina olemassa, mutta tästä Edellä kirjoitettu koskee pääasiassa maailmanennätystason syvyyssukelseuraava hengenvaara on ehkäistävissä asianmukaisilla turvajärjestelyillä luksia yli 100 metriin. Normaali vapaasukeltaminen noin 50 metriin saakka (kts. esim. www.freedivingfinland.net turvaohjeet). Teksti Eero Soralahti I Kuvat Kimmo Lahtinen

7\

C

:u (fJ (fJ

r r

»

27 (}1

• 1\)

o o Ol (fJ

C 7\

m r -l

» L »


Mysteerejä veden alla - Vedenalainen maailma on toisaalta kuin taivas: pehmeä, painovoimaton ja rauhallinen. Toisaalta se on kuin hauta, joka ottaa ihmisiä ja pitää ne.

Näin kuvaa ajatuksiaan vesielementistä Ilkka Keskinen, jolle vesi on keskeinen ympäristö niin töissä kuin harrastaessa. Hän työskentelee Jyväskylän yliopiston vesiIiikunnan lehtorina ja Suomen Uimaliiton kouluttajana. Vedenalaista valokuvausta hän on harrastanut 1980-luvun puolivälistä asti. Ilkka on syntyjään Saarijärveltä järven rannalta. Vesi oli osa lapsen leikkejä ympäri vuoden ja uimataito välttämätön. Toisaalta järvi myös vei ihmisiä lähipiiristäkin. - Veden kanssa siis ei ollut leikkimistä - mutta toisaalta oli, hän pohtii.

Vesi on mysteeri Ilkka Keskisen valokuvataide on omaperäistä. Kohteena on ihminen, mutta kuvat ovat surrealistisia ja tunnelmallisia. Hän kuvaa veden mysteeriä, vastakohtaisuutta: kauneutta ja rauhaa, mutta myös pelkoa ja vaaraa. Kuvat merkitsevät eri katsojille eri asioita, koska kukin tulkitsee niitä omia kokemuksiaan vasten. Ilkka Keskisen tyyli on helppo tunnistaa, hän ei ole ainakaan tietoinen muista samantyyppisiä kuvia ottavista kuvaajista kotimaassa. Maailmalla samanhenkisesti kuvaa Howard Schatz. Ilkka Keskinen on huomannut, että suurimmalle osalle ihmisistä vedenalainen maailma on täysin tuntematon jopa uima-altaassa. Hänen kuvansa aiheuttavat hämmästystä terävyytensä ja veden läpi näkyvyyden vuoksi. Moni on ihmetellyt myös mallien auki olevia silmiä. - Tässä suhteessa sukeltaja varmasti kokee eri tavalla, koska hänellä ei ole niin paljon harhakäsityksiä, Ilkka Keskinen tuumaa.

Taidetta uima-altaassa Ilkka kuvaa vapaasukeltaen. Välineinä ovat Nikonos-V kinokamera, pokkaridigikamera ja 2 valaisinta, uimalasit, nenäklipsi sekä painovyö. Allasvalojen lisäksi Ilkka käyttää kuvissaan luonnonvaloa silloin, kun se sisätiloissa on mahdollista. Kuvat ovat lavastettuja ja malleina niissä on uimareita ja muita veden ystäviä. Mailit ovat usein naisia, koska Ilkka mieltää veden elämän alun - feminiiniseksi elementiksi. - Kuvaussetit kestävät yleensä noin tunnin ja siinä ajassa kuluu 3-4 rullaa filmiä, hän kertoo. Kahden ihmisen - kuvaajan ja kuvattavan - liike ja veden kannateltavana oleminen tuovat kuvaukseen omat haasteensa. Yhteen kuvaan voi


m (j)

-l -l

m r

-<

(j) (j)

:t>:

29 (J1

käyttää aikaa vain 15-30 sekuntia, koska molemmat pidättävät hengitystään. Lisäksi hän käyttää kuvissaan efekteinä hiuksia, hametta ja kuplia, jotka ovat hankalasti hallittavissa. - Laatukuvia syntyy noin yksi sadasta, joten suurten määrien ottaminen on tärkeää. Mielessä pyörivää ideaa ei aina saa toteutettua kuvaksi yrityksistä huolimatta. Yllättävän monipuolisia kuvia saa kuitenkin syntymään yksinkertaisessa allasympäristössä.

Mitä taiteilija itse näkee kuvissa? Ilkka Keskinen analysoi ruskeasävyistä kuvaa, jonka lähtökohtana on perhosuinti. Perhosuinti tunnettiin aikaisemmin lentävänä rintauintina, minkä vuoksi kuvaankin on haettu lentämisen tuntua. Mallina kuvassa on uimari Jere Hård. Taustalla näkyvästä ikkunasta tuleva luonnonvalo siivilöityy vedessä ja vastavalo luo veden partikkeleista kuvaan tehosteen, joka tuo siihen tähti kuvioita, avaruuden tuntua. Kuva on otettu mustavalkofilmille ja sitä on digitaalisesti käsitelty ruskeasävyiseksi.

Ivetech HENGITÄ ME HUOLEHDIMME ILMASTA

www.divetech.fi

Vinkkejä valokuvauksen ystävälle

• N

Ilkka Keskinen rohkaisee aloittelevaa valokuvaajaa ottamaan paljon kuvia. Pitkiä valotusaikoja ja epäteräviä kuvia on turha pelätä. Lajioppaaseen niistä ei ehkä ole, mutta toisin silmin niistä voi saada paljon irti. Luonnonvalo tuo kuviin lämpöä, joten hän kehottaa hakeutumaan aurinkoiseen paikkaan matalaan veteen. Veden alla ei vielä paljonkaan kuvata, joten uusille tyyleille ja teemoille on tilaa. Ilkan kuvia voi käydä ihailemassa Jyväskylän uimahallissa ja Saarijärven museossa sekä intemetissä osoitteessa: www.cc.jyu.fi/-ikeskine. Lisäksi Ilkka Keskisen kuvia on ollut esillä näyttelyissä ympäri maailmaa, viimeisin Tukholmassa 7.11. - 7.12.2006. Myytyjä teoksia on matkannut aina Australiaan asti. Tulevaisuuden haaveena muhii ajatus vedenalaisten kuvien näyttelystä, missä muuallakaan kuin - veden alla. Teksti Petri ja Minna Katko Kuvat Maija ja Ilkka Keskinen

Vettenalaiset Vehkeet Joensuusta On aika huollattaa sukelluslaitteet ennen seuraavaa kautta, ettei jää viime tinkaan ...

Lähes kaikkien sukellusvälineiden huollot: Regulaattorihuollot, Happipuhdistukset, Säiliöiden pesut ja puhdistukset, Kuivapukuhuollot, vetoketjujenja mansettien huollot/vaihdot, Kompressorien happi puhdistukset, Kaasunsekoituslaitteiden suunnitteluja valmistus ... proudly designed ~. made in carelia, Finland ERARAATE Ukkolantie 4,80130 Joensuu 013 - 285240, 050 - 5722690 IANTD Sukelluskoulutus

o o (j)

(j)

C A

m r

-l

:t>

e.....

:t>


Veden vallassa - juhlan pyörteissä Sukeltajaliiton ja Suomen liput salossa Espoon Meripuisto otti vastaan Liiton 50-vuotisjuhlaväen lokakuussa. Iltapäivän pääjuhlaa kunnioittivat läsnäolollaan useimmat Liiton entiset puheenjohtajat sekä suuri joukko seurojen toimijoita ja muita arvovieraita, pohjoismaisten liittojen edustajia unohtamatta.

Sukeltajat tärkeissä tehtävissä

«

(j) (j)

o f-

- Vuosi 1956 - jolloin nykyinen Sukeltajaliitto perustettiin - oli monessa mielessä merkittävä, aloitti Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n puheenjohtaja Timo Laitinen juhlapuheensa. Silloin aktiiviurheilija Urho Kekkonen valittiin presidentiksi. Silloin myös Neuvostoliitto luovutti Suomelle takaisin Porkkalan alueen, josta on muodostunut suosittu sukelluskohde. Timo Laitinen kiitti Liittoa ja sukeltajia

30

merkittävästä panoksesta monissa vesiliikuntalajien yhteisprojekteissa ja

Iltajuhlan huumaa

vesiturvallisuuskasvatuksessa. Hän korosti myös sukeltajien tärkeää osaa

Juhlinta jatkui illallisen ja hyvän seuran merkeissä. Koko päivän ajan oli

meripelastuksessa, vapaaehtoisessa pelastuspalvelussa ja vesien ja ranto-

esillä vanhoista sukellusvälineistä ja valokuvista koottu Muistojen näyttely,

jen puhtautta ja turvallisuutta edistävissä tehtävissä.

jonka olivat toteuttaneet Marko Kauppinen ja Vesa Niemi. Viihtyisässä

- Tehtävät eivät aina ole kevyitä ja mukavia. Onneksi hommista on löy<D

näyttely- ja juhlatilassa väki tapasi tuttuja ja muisteli menneitä. Seurueissa

o o

detty myös huumoria. Kuulemani mukaan Heinolan kunta oli pyytänyt pai-

kävi kova puhe ja pulputus - kuin kunnon sukelluksella ainakin.

C\J

toskärryjen ja polkupyörien lisäksi pohjasta löytyi huonekaluja ja jopa

Konkarinäkökulma

•

toimistokoneita. Valikoima oli niin kattava, että sukeltajat perustivat syvyyk-

Yksi kutsuvieraista oli Suomen naispuolinen sukeltaja no 1, Anna-Liisa

kallista sukellusseuraa siivoamaan sataman lähistön pohjaa romuista. Os-

siin oman sivukonttorin. Lähes täydellinen siitä tulikin - vain sähkö puuttui.

Patoharju. Hän kertoi viihtyvänsä miehensä Oran kanssa juhlassa mainiosti. He jopa innostuivat tanssimaan, koska tarjolla oli elävää ja "oikeanlaista"

Kiitoksen aika

musiikkia. Anna-Liisa kertoi perheen olleen alusta asti Urheilusukeltajat ry

Liiton toiminta ei ole mahdollista ilman vapaaehtoisten suurta panosta.

jäsen, ja on edelleen. Ensimmäinen kuivakupu Anna-Liisalle teetettiin

Näitä sitoutuneita toimijoita palkittiin ansiomerkein ja standaarein. Liiton

vuonna 1957, joskaan ei niin kehittynyt kuin nykyiset puvut.

puheenjohtaja Jouko Laitinen kertoi, että seuraavana päivänä pidettävälIe

Unohtumattomin sukellus oli ensimmäinen laskeutuminen Nikolai-hylylle,

Liiton vuosikokoukselle esitetään Kalervo Rehnbäckin nimittämistä Liiton

jonka arvokas tunnelma oli todella pysähdyttävä. Muistissa on myös vuosi

ensimmäiseksi kunniapuheenjohtajaksi sekä Helena Jaatisen ja Kalevi

1965, jolloin sukellusguru Cousteau vieraili Helsingissä elokuvansa

Turkan kutsumista Liiton kunniajäseniksi.

Suomen ensi-illassa. Sukeltajakilta kävi häntä tervehtimään, myös AnnaLiisa Oran daamina.

Historiaa

Sukeltajaliiton toiminnassa tapahtunutta valtavaa kasvua Anna-Liisa

Liiton entinen puheenjohtaja, Ilpo VSalmi, muisteli sukeltamista vuosien

ihmetteli. Kaiken pyörittämiseen tarvitaan huomattavasti enemmän ihmisiä

varrelta. Omaan jäljittelemättömään tyyliinsä hän onnistui irrottamaan arvo-

ja rahaa. Myös sukellustoiminta yksilötasolla on lisääntynyt ja monipuolis-

valtaiselta yleisöltä raikuvat naurut. Ilpo V Salmen puhe on kokonaisuu-

tunut hyvinvoinnin ja vapaa-ajan lisääntymisen myötä.

dessaan luettavissa www.sukeltaja.fi. Sukeltajaliiton historiikki julkaistiin trendikkäästi "Veden vallassa" -nimisen DVDn muodossa.

Myös Liiton entinen puheenjohtaja Kalervo Rehnbäck viihtyi juhlassa. Lempilajinsa, räpyläuinnin, hän kertoi menevän eteenpäin omassa pienuudessaan. Ilahduttavaa on, että kiinnostus räpyläuintiin on kovasti lisäänty-

Nuorissa on tulevaisuus

nyt. Tulevan päivän nimitystään kunniapuheenjohtajaksi hän arvosti suu-

Musiikkia esittivät Korppi-Tommolan sisarukset. Päiväjuhlan päätteeksi lida Räty piti puheen teemalla "Nuorissa on tulevaisuus". Hän kiitti Liittoa men-

resti. Väki viihtyi ja kirjaamatta jäi kuinka paljon "sukelluksia" illan mittaan

neestä ja nykyisestä toiminnasta, ja antoi vahvan lupauksen nuorten veto-

tehtiin. Ketään ei tiettävästi viety painekammioon, joten sukellukset olivat

vastuusta tulevaisuudessa. Vielä iltajuhlissakin väki intoutui kehumaan lidan

sopivia, iloisia ja turvallisia.

vaikuttavaa puhetta, josta kooste löytyy tämän lehden Norppa-sivuilta.

Sellaisia joita viisikymppinen tekee.

Kiitokset 50-vuotisjuhliin arpajaispalkintoja lahjoittaneille yhteistyökumppaneillemme AREA, DIACOR, DIVEPOINT, KOLIBRI, PITÄJÄNMÄEN KELLO JA KULTA, SILJA, SPEEDLINE - HUSKY, UNIDORS-ESSENUOTO, URSUK, VIKING LINE


MA Maaherrankatu 22, Mikkeli, puh . 015-211 595

ยง) SUKELTAJA "eden "a\lass ct 1956 - 2006


Historian havinaa vitriineihin

C\I

Liiton 50-vuotisjuhlanäyttelyn kokoaminen oli kiinnostava mutta haasteellinen tehtävä. Lähetimme näyttelykirjeitä usealle taholle, mutta saimme myönteisiä vastauksia vain muutamilta. Onneksi vastanneilla oli sitäkin enemmän annettavaa näyttelyyn. Lisäksi sana näyttelystä oli kiirinyt, joten saimme yhteydenottoja tahoilta, joita emme osanneet aiemmin ajatella. Loppujen lopuksi saimme näyttelyyn riittävästi esineitä sukelluksen alkuajoilta Suomesta. Esineet valottivat hyvin suomalaista sukellushistoriaa ja sopivat erittäin hyvin näyttelyymme. Kenties mielenkiintoisinta koko näyttelyssä oli huomata sitä kootessaan, että piteli kädessään juuri sitä esinettä, jonka omistaja oli edessäni mustavalkoisessa kuvassa käyttämässä SAMAA esinettä! Kutkuttava tunne ja tilanne, jossa oli historian havinaa kerrakseen. Kiitos kaikille esineitään lainanneilIe henkilöille. Oli positiivista huomata, kuinka myötämielisesti sukelluksenharrastajat suhtautuivat näyttelyyn. He olivat innolla lainaamassa omia varusteitaan näyttelyyn ja valottamassa niiden historiaa. Minulle oli suuri kunnia koota näyttely, sillä kerään itsekin vanhoja sukellusvarusteita ja nyt pääsin tutustumaan kotimaiseen sukellushistoriaan omakohtaisesti, niin esineisiin kuin ihmisiinkin. Toivottavasti saamme pysyvämmän näyttelyn aikaiseksi Suomeen tulevaisuudessa.

•

Teksti ja kuva Marko Kauppinen

«

(j) (j)

o 1-

32 <D

o o

« J «

1-.J W ~

~ (j)

Liiton entinen puheenjohtajisto oli hyvin edustettuna juhlassa - elossa olevista vain Mauri Vallema ei päässyt osallistumaan. Juhlanäyttelyssä vasemmalta: Kalervo Rehnbäck, Per Olov Jansson, Helena Jaatinen, Jouko Laitinen, Henrik Rosenius, Yrjö Halonen, Reijo Mustalampi, Ilpo V.Salmi ja Ora Patoharju.


Meripuistossa päätettiin ensi vuoden toiminnan suuntaviivat Ennen Sukeltajaliiton varsinaisen syyskokouksen alkua jaettiin seuraavat tunnustukset:

Kokous hyväksyi Uiton toimintasuunnitelman muutoksitta, ja se on luettavissa Uiton kotisivuilta www.sukeltaja.filresurssipankki.

Vuoden Sukeltaja Jukka Nurminen Vuoden Seura Urheilusukeltajat ry

Liiton varsinaisiksi tilintarkastajiksi valittiin Hannu Sohlman ja Keijo Kaittola ja varatilintarkastajiksi Juha Tuomala ja Mauno Siren.

Vuoden Norppa Niina Marttinen, Saimaan Norpat Vuoden Norppaohjaaja Anni Pykäläinen, Saimaan Norpat Vuoden Uppopalloilija Jussi Marttila, Ahveniston vesipedot

kauden . Hallituksen varsinaisiksi jäseniksi kaudelle 2007-2008 valittiin Pekka Kaikumo, Kari Lainio, Jyrki Sariola ja Tero Sandberg. Varajäse-

Vuoden Sukelluskalastaja Jukka Levonen, Raumanmeren Sukelluskerho Vuoden Räpyläuimari Sergei Haukka, Kouvolan Uimarit

2006-2007 valitut Heli Laukkarinen, Markus Korpela, Riku Riikonen ja

Jouko Laitinen jatkaa Uiton puheenjohtajana seuraavan kaksivuotis-

niksi valittiin Pasi Laine ja Matti pöntinen. Hallituksessa jatkavat vuosiksi

Kokouksen alkajaisiksi kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Vuoden 2006

(j) (j)

Seuran, Urheilusukeltajat ry:n puheenjohtaja Roy Nurmi. Sihteeriksi hän

Kunniaa pitkäaikaiselle työlle

kutsui perinteisesti Uiton toiminnanjohtajan, Sari Nuotion.

Kokous päätti hallituksen esityksestä kutsua Kalervo Rehnbäckin Uiton ensimmäiseksi kunniapuheenjohtajaksi sekä Helena Jaatisen ja Kalevi

Päätökset Vuosikokoukseen oli valtakirjalla lähettänyt edustajansa 22 seuraa. Kokous

Turkan Uiton kunniajäseniksi. Heidän keskeisistä ansioista mainittakoon, että Kalervo Rehnbäck on Uiton entinen puheenjohtaja ja tehnyt suuren

käsitteli hallituksen esittämän vuoden 2007 toiminta- ja taloussuunnitelman. Toimintasuunnitelman mukaan yksi Uiton toiminnan avainalueista on

työn uppopallon ja räpyläuinnin saralla. Helena Jaatinen oli pitkään Uiton

seuratoiminnan kehittäminen mm. tukemalla, ohjaamalla ja kannustamalla

van työn hän on tehnyt räpyläuinnin piirissä. Usäksi kaikki kolme ovat edustaneet Uittoa CMAS:ssa erilaisissa luottamustehtävissä.

puheenjohtaja. Kalevi Turkka on ollut Uiton hallituksessa, ja erityisen mitta-

Leena Koivumäki

Pinnan Alle -hanketta, jonka tarkoituksena on tarjota seuroille toimintaideoita 13-18 -vuotiaiden nuorten monipuoliseen sukellusharrastukseen .

Sukeltaja-lehden toimitussihteeri vaihtuu Sukeltaja-lehden toimitussihteerinä aloittaa vuoden 2007 ensimmäisestä numerosta alkaen Kristiina Karila. Kristiinan yhteystiedot ovat: puh. 0400 163 262 ja sähköpostiosoite toimitus@sukeltaja.fi . Kristiina tulee toimimaan Uiton toimistossa myös muun tiedotuksen tukena. Samalla kiitämme väistyvää toimitussihteeriä Leena Koivumäkeä vapaaehtoistyönä tehdystä 13 vuoden Kristiina Karila

aherruksesta Sukeltaja-lehden hyväksi.

Toimisto joululomalla Sukeltajaliiton toimisto on suljettuna 27.-29.12.2006. Hyvän joulun toivotukset koko sukeltavalle Suomelle!

Liiton jäsenmaksujen maksutapa muuttuu Sporttirekisterin käyttöönotto alkaa, ja vuoden 2007 jäsenmaksut tullaan

»

33 (Jl

• !\)

o o (j)

(j)

Sukeltaialilton tekninen valiokunta Järjestää 2007 Laitesukelluskouluttajakurssi Liikuntakeskus Pajulahti, Nastola 1. osa 13.-15.4.2007, 2. osa 4.- 6.5.2007, 3. osa 11 .-1 3.5.2007 Hinta 795 euroa Lähikouluttajakurssi Piispala, Kannonkoski 1. osa 25.-27.5.2007, 2. osa 8.-10.6.2007 Hinta 650 euroa Laitesukelluskouluttajakurssi Eerikkilän urheiluopisto, Tammela 1. osa 14.-16.9.2007, 2. osa 28.- 30.9.2007,3. osa 12.-14.10.2007 Hinta 795 euroa Laitesukelluskouluttajien täydennyskoulutus Piispala, Kannonkoski 1. osa 5.- 7.10.2007, 2. osa 26.- 28.10.2007 Hinta 495 euroa

laskuttamaan suoraan seuroilta. Jäsenmaksut tulee sääntömääräisesti suorittaa maaliskuun 1 . päivään mennessä. Seuroille toimitetaan lisätietoa asiasta kirjeessä ja info löytyy myös osoitteesta: www.sukeltaja.fi.

--i

o

Jorma Onjukka.

seurojen vapaaehtoistyötä. Valiokunnista mainittakoon Nuorisovaliokunta, joka monipuolisen Norppa- ja kuuttitoiminnan lisäksi mm. jatkaa Nuoret

r

Lisätiedot ja ilmoittautumiset www.sukeltaja.fi(lkalenteri

C /\

m r

--i

» L »


Vuoden Norppa ja vuoden ohjaaja valittiin Vuoden Norpaksi valittiin Niina Marttinen ja vuoden ohjaajaksi Anni Pykäläinen. Niina Marttinen aloitti sukelluksen vuonna 2001 vanhempieni sukellusharrastuksen myötä. - Heti alusta alkaen se on tuntunut tosi kivalta harrastukselta! - Parasta sukeltamisessa on harjoittelemi-

« 0... 0...

([

0 Z

nen ja puuhaaminen yhdessä hyvän porukan kanssa. Mukavimmat kokemukset löytyvät jokavuotisilta kesäleireiltä, joilla tehdään kaikkea erilaista kivaa ja tietysti snorklaillaan paljon! Olen käynyt ulkomaillakin sukeltamassa ja niihin kirkkaisiin vesiin haluaisin päästä uudestaan, kertoo Niina Marttinen.

3~

Anni Pykäläinen aloitti sukeltamisen 14-vuotiaana. - Ohjaaminen alkoi apuohjaajana toimimi-

<D

0 0 (\j

sesta. Halusin opettaa mukavaa taitoa muillekino Kurssikierre alkoi ensimmäisestä Nuori mielestäni tärkeää. Jokaisesta koulutuksesta jää

L()

jotain vinkkejä käteen. Ohjaamiseen inspiraation

1-

...J

ja jaksamisen saa junioreilta ja heiltä tulevasta palautteesta ja iloisista ilmeistä. Anni ohjaa tällä hetkellä 7-9 vuotiaiden Norppien ryhmää. Lisäksi Anni toimii mm. Hylje-

W

ryhmän (16-20 vuotiaita nuoria) vetäjänä ja tar-

:::{

vittaessa tuuraa Kuuttiryhmän harjoituksissa.

~ (j)

Ossin kummiseuroja: DIVING TEAM PORI KANKAANPÄÄN URHEILUSUKELTAJAT LAIVASTON URHEILUSUKELTAJAT NAUTICCLUB PORIN URHEILUSUKELTAJAT RAUMAN LAITESUKELTAJAT SAARISTOMEREN SUKELTAJAT SUKELLUSSEURA SIMPPU TLRUN NMKY/SUKELLUSJAOS VAKKA-SUOMEN URHEILUSUKELTAJAT

Suomi -ohjaajakurssista. Kouluttautuminen on

•

« J «

Ullin kummiseuroja: IMATRAN URHEILUSUKELTAJAT JOENSUUN LAITESUKELTAJAT JOENSUUN URHEILUSUKELTAJAT KITEEN URHEILUSUKELTAJAT KOUVOLAN UIMARIT LIEKSAN SUKELTAJAT NURMEKSEN URHEILUSUKELTAJAT SAIMAAN NORPAT SUKELLUSSEURA VESIKOT

Kaksi viime vuotta Anni on toiminut seuran Norppaleirin vastuuohjaajana.

LISÄÄ TUOTTEITA OSOITTEESSA ~o~(l[][k@O~®n®olruk@II~@[k®(l[][Q)[Q)® Toimitus postiennakolla. Hintoihin lisätään toimituskulut, alkaen 4,20 €

Patrickin kummiseuroja: DIPNOI DIVERS EKENÄS SPORTDYKARE PIRAYA ESPOON DYYKKARIT HYKS URHEILUSEURAlURH.SUK. JAOS KESKI-UUDENMAAN SUKELTAJAT LOHJAN URHEILUSUKELTAJAT LOVIISAN MERISUKELTAJAT MERISUKELTAJAT MURENA NOUSU PARTIOSUKELTAJAT RIIHIMÄEN URHEILUSUKELTAJAT SAMMAKKO DIVING TEAM

Petrin kummiseuroja: ALA-KEITELEEN URHEILUSUKELTAJA KEURUUN URHEILUSUKELTAJAT SAMMAKOT SUKELLUSSEURA CALYPSO SUKELLUSSEURA H20 SUKELLUSSEURA HYDROMANIA URHEILUSUKELTAJAT VANTAANJOEN SUKELTAJAT Sirpan kummiseuroja: INARIN URHEILUSUKELTAJAT KAINUUN URHEILUSUKELTAJAT KUOPION URHEILUSUKELTAJAT LEPPÄVIRRAN URHEILUSUKELTAJAT MIKKELIN URHEILUSUKELTAJAT MURSUT OULUN VESIMIEHET PIEKSÄMÄEN URHEILUSUKELTAJAT RAUTALAMMIN SUKELTAJAT SAVONLINNAN URHEILUSUKELTAJAT YLIVIESKAN URHEILUSUKELTAJA lauran kummiseuroja: AHVENISTON VESI PEDOT ASKHEPULA HEIPs/SUKELLUSJAOS HÄMEENLINNAN URHEILUSUKELTAJAT LAHDEN PINGVIINIT LÄNGELMÄVEDEN SUKELTAJAT MÄNTÄN SEUDUN URH.SUK. VESIKOT NASTOLAN SUKELLUSSUUNNISTAJAT RAUMA-REPOLA DIVING CLUB SCUBALlBRE


Nuori-Suomi -paikallistukia haettiin aktiivisesti. Paikallistukihakemuksia tuli 16 sukelIusseurasta yhteensä 21 kpl. Tukea haettiin yhteensä 30 443 euron edestä hankkeisiin, joissa harrastaa ja kilpailee yhteensä 344 lasta ja 245 nuorta. Nuori Suomi jakaa opetusministeriön tukea 1 400 000 euron edestä urheiluseurojen toiminnan kehittämiseksi. Kaikkien urheiluseurojen tukihakemukset yhteenlaskettuna tukea haettiin 7 300 000 euron edestä. Sukeltajaliiton jäsenseuroilta hakemuksia tuli ennätysmäärä, mistä Uitto on kovin tyytyväinen, koska viime vuonna hakemuksia tuli vain viisi kappaletta ja tukeakin myönnettiin vain 1500 euron edestä. Nuori Suomi julkaisee tukipäätöksensä tulokset joulukuun 2006 alussa ja Nuoren Suomen verkkosivuilla ennen joulua.

Tervetuloa Nuorisovai iokuntaanl Nuorisovaliokuntaan kaivataan uusia ihmisiä, joilla olisi aikaa olla kehittämässä ja päättämässä lasten ja nuorten sukellustoimintaan liittyviä asioita. Valiokunta kokoontuu noin viisi kertaa vuodessa ja on Uiton nuorisopäällikön mukana toisinaan myös toteuttamassa päätöksiä. Nuorisovaliokunnalle osoitetut hakemukset tulisi olla perillä joulukuun 2006 loppuun mennessä. Hakemukset voi postittaa osoitteella: Sukeltajaliitto/ Nuorisovaliokunta, Radiokatu 20, 00093 SLU. Hakemuksissa tulisi olla CV:n lisäksi lyhyt perustelu, miksi olisit hyvä henkilö nuorisovaliokuntaan ja mikä osa-alue erityisesti kiinnostaa.

Sukellaialiilon nuorisovaUokunla Järieslää Norppaohjaajakurssi 12. -14.1.2007 Varalan urheiluopistolla Tampereella Kurssi on tarkoitettu yli 15-vuotiaille snorkkeli- tai laitesukeltajille tai uimaopettajille, jotka ovat kiinnostuneet 7-15 -vuotiaiden ohjaamisesta ja norppatoiminnasta snorkkelisukelluksen parissa. Hinta: 250 euroa IImoittautumiset viimeistään 15.12.2006. Kirjallinen ilmoittautuminen on pakollinen . Norppaohjaajakurssi 13.- 15.4.2007. Varalan Urheiluopistolla, Tampereella Kurssi on tarkoitettu yli 15-vuotiaille snorkkeli- tai laitesukeltajille tai uimaopettajille, jotka ovat kiinnostuneet 7-15 -vuotiaiden ohjaamisesta ja norppatoiminnasta snorkkelisukelluksen parissa. Hinta: 250 euroa. IImoittautumiset viimeistään 16.3.2007 Kirjallinen ilmoittautuminen on pakollinen. Lisätiedot ja molempien kurssien ilmoittautumiset www.sukeltaja.fi Molempien kurssien osalta noudatetaan Sukeltajaliiton ilmoittautumisja peruutusehtoja.

z

o ::0 -U -U ~

35 • 1\)

o o O'l ({)

C A

Sukella turvallisesti

m r..., ~ L

Sporttiturva korvaa tapaturmat, jotka sattuvat sukelIusten aikana, sukelluskursseilla, kilpailuissa ja niihin liittyvillä matkoilla. Vakuutus on voimassa kaikilla vesillä kotimaassa ja ulkomailla. Vakuutuksen voivat ottaa Sukeltajaliiton jäsenmaksun maksaneet sukeltajat. Edullinen vakuutus kattaa snorkkelisukelluksen, vapaasukelluksen, laitesukelluksen sekä paineilmalla että seoskaasulla, räpyläuinnin, uppopallon, sukelluskalastuksen, vedenalaisen valokuvauksen ja sukellussuunnistuksen.

Turvaa tulevat sukelluksesi - ota sporttiturva. Saat sen liiton nettisivujen kautta osoitteesta www.sukeltaja.fi. Sukeltajan sporttiturva on voimassa missä päin maailmaa tahansa samoin edellytyksin kuin Suomessa [korkeintaan 3 kk:n pituisilla matkoilla). Myös sukeltajantaudin vaatima painekammiohoito kuuluu korvattaviin vahinkoihin.

~


••

European Youth and Sport Forum 26.9-1.10. 2006 Pajulahti, Finland

<t 0... 0...

a:

o z

36

2165 vuotta kokemusta ja asiantuntemusta Tuhansista hakijoista valittiin Pajulahteen vain noin sata 18-30 -vuotiasta nuorta 32:sta eri Euroopan maasta, keskustelemaan Euroopan nuorten terveellisemmästä ja aktiivisemmasta tulevaisuudesta. EYSF kokoontui tänä vuonna kolmannen kerran, tällä kertaa Suomessa, Pajulahden liikuntakeskuksessa. Joka vuosi foorumissa pohditaan kolmesta aiheesta liittyen nuorten liikuntaan ja terveyteen. Tänä vuonna aiheina olivat aktiivinen kansalaisuus, terveys ja tasa-arvo. Foorumin tarkoituksena on pääaiheista aikaan julistus ja sitä kautta nuorten äänet kuuluviin. Tämän vuoden foorumi järjestettiin yhteistyössä seuraavien tahojen kanssa; ISCA, SLU, ENGSO Youth, Svoli, Nuori Suomi, Suomen opetusministeriö ja European Youth program. Foorumin ensimmäinen päivä meni totutellessa englannin kieleen, ja orientoituessa seuraavan päivän työpajoihin. Kukin valitsi foorumin pääaiheista mielenkiintoisimman ja liittyi sen työpajaan. Aihetta käsiteltiin kriti-

<.0

o o N

•

Sukeltajaliiton turvallisuusvaliokunta järjestää

Sukellajapäivän

soinnin, utopian ja todellisuuden kannalta. Työpajojen tuloksista alettiin koota osia julistukseen. Päivä oli täynnä työtä, mutta illalla saimme kaikki rentoutua saunassa ja pulahtaa kylmään järveen. Foorumin aikana saimme myös mahdollisuuden kuulla muiden nuorten omakohtaisia kokemuksia. Kävimme mm. kuuntelemassa Robinin 10000 askelma-projektia tai Simonin kokemuksia erityisliikunnasta. Jokaisena päivänä saimme mahdollisuuden kuunnella asiantuntevia luennoitsijoita ja keskustella mielenkiintoisista aiheista. Ohjelmassa oli tarjolla liikuntaa päivän jokaiselle hetkelle. Viimeisenä päivänä valmistamamme julistus julkaistiin ja esiteltiin juhlavassa tilaisuudessa mukana toimineiden yhteistyötahojen edustajille. Edes outo suomalainen musiikki ja väsymys eivät saaneet ketään vetäytymään pOis tanssilattialta illallisgaalassa. Aamulla ilmeet olivat väsyneitä mutta onnellisia. Foorumi oli antoisa ja ainutlaatuinen kokemus. Opimme paljon ja saimme paljon uusia kansainvälisiä kavereita, ja kokemusta emme tule unohtamaan. Ensi vuotta odotellen :D! Julistus on nähtävillä osoitteessa: http://www.isca-web.orgl Anni Pykäläinen ja Anniina Kankkunen, Saimaan Norpat urheilusukellusseura ry

17.2.2007 Helia-talossa (Ratapihantie 13, 00520 Helsinki) Lisätiedot www.sukeltaja.fi/kalenteri

L()

Nuorissa on tulevaisuus!

ITARWELL I VESITIIVIIT KAMERAKOTELOT

TARWELL OY, Kiuronkuja 5, PL 58, 21201 RAISIO Puhelin 02-4364400 Faksi 02-437 3110 www.tarwell.fi

Massiivinen sukeltaiariipus hopeaa

pituus n. 5 cm

37 €

(ilman ketjua)

Kysy myös kultaisia sukeltajia.

Pitäiänmäen Kello ia Kulta Takomotie 33 00380 HELSINKI

P. 09-565 1855 Toimitamme

kolla

Hyvä juhlayleisö ja arvovieraat, Kun minua ensimmäisen kerran pyydettiin puhumaan tähän tilaisuuteen, minulle tuli hyvin pieni olo. Sellainen, että kuka minä olen teille kertomaan mitään sukeltamisesta, teistä osahan on tämän liitonkin perustanut ja pitänyt sitä pystyssä jo yli kolmekymmentä vuotta ennen minun syntymääni. Sukeltamisesta on tullut paljon muutakin kun harrastus. Niin minulle kuin monelle muullekin ikäiselleni se on helpottava tapa paeta arkea, koulua, stressiä, koeviikkoja. Veden alainen hiljainen ja kiireetön maailma on meille paratiisi. Tämän lisäksi on tärkeää muistaa, että sukeltaminen on antanut meille muutakin kuin harrastuksen ja vedenalaisen autuuden. Se on tuonut ystäviä, joista en osannut edes unelmoida, uuden tavan toteuttaa itseäni sekä samanhenkisen vahvistavan ja turvallisen yhteisön, ihmiset, joiden kanssa on koettu monta ikimuistoista hetkeä. Me olemme myös velvollisia huolehtimaan ympäristöstämme, eikö juuri meidän pitäisi olla eniten huolestuneita vesistöjemme hyvinvoinnista? Ympäristökysymyksessä kyse ei ole siitä, mitä me teemme tulevaisuudessa vaan mitä teemme nyt ja tässä hetkessä. Tämän päivän valinnat vaikuttavat huomiseen ja huominen vaikuttaa meidän olemiseemme tällä pallolla. Vanhempien kuuluisi näyttää esimerkkiä, jotta me oppisimme ja tietäisimme ja osaisimme toimia oikein . Jotta sukeltajaliitto näkisi vielä satavuotispäivänsä, sen pitää myös mukautua, aloittaa uutta, vaalia vanhaa, pitää yllä yhteishenkeä, liikunnan merkitystä ja hyvää oloa. Jos katsoo taaksepäin, voi vaivattomasti menneiden va~olla todeta, ettei moinen tule olemaan liitolle minkäänlainen ongelma. Teen lupauksen meidän kaikkien nuorten puolesta, että tulevaisuudessakin sukeltajaliitto tulee näkymään kauniissa valossa. Me pidämme myös huolen siitä, että se saa ansaitsemansa arvon muiden lajien joukossa ja levittää taitoa, turvallisuutta ja hyvää oloa vastaisuudessakin. Lyhennelmä lida Rädyn puheesta Sukeltajaliiton 50-vuotisjuhlassa


.

., ,. .

,.-

L

' ,L

r

..L.

11 . ,. ,

~

/

,.1.

"

- ,' .

..... ..:'

...\..-., I #

.

~

"

t.,\ ,

.

,

.- J

......

,

' )

't .r ..,

" ' . '\

)~~. 1

'"

,

't ' .

.\

"',,-

,. •

... ..

,

' . .."I (

'\,

,.-

•,

"

" r,. ~

~

:. •

,~

J

., f ... ,

..."

~

. '.


:« (f) (f)

>-.J >-

I

38 en 0 0 C\J

• L{)

« «

"""")

f-.J W ~ ::)

(f)

·1

EI Mina - suomalaisten kotihylky Hurghadassa Hurghadan sataman edustalla Egyptissä käy kuhina. EI Mina -hylyn yläpuolella olevaan ankkuripoijuun on kiinnittynyt neljä sukellustukialusta. Kuusihenkinen ryhmämme hyppää lopulta veteen Colona-keskuksen veneestä. Virta on niin voimakas, että ankkuriköydelle uimiseen kuluu yli minuutti. Kun ankkuri köyttä on laskeuduttu 15 metriä, hylyn muodot alkavat hahmottua alapuolella. Ensimmäinen huomioni on, että miinanraivaaja makaa Punaisenmeren syvyyksissä oikealla kyljellään. Kunnon riuttaa ei paikalla ole, alus lepää lähes autiolla pohjalla. Saavumme hylyn laidalle ja lähdemme katsastamaan sota-aluksen saloja. Keulaan päin uidessa vastassa on heti komentosilta ikkunaventtiileineen. Vieressä olevan oven takaa eteen tulee radiolaitteita. Ilmeisesti olen radiohytissä.

Pari potkua kohti keulaa: tutkittavana on ilmatorjuntatykki. Paikalta näkyy myös oikeanpuolisen laidan räjähdysaukko, pituudeltaan muutama

metri. Terästä on repeytynyt niin paljon, että egyptiläismerimiehille laiva varmaankin muodostui surmanloukuksi. Moni on huutanut Allahia avuksi laivan upotessa. Sivuutamme keulan, jonka vaiheilla näen siipisimpun ja kuukeisarikalan. Hylkykierros jatkuu aluksen pohjaa seuraillen. Seuraava kiintopiste on vedessä sojottava potkuri, jonka luota uinti jatkuu peräkannelle. Peräosasta jäävät mieleen mahtava savupiippu, iso kaapelikela, toinen tykki. Ahterikannelta ryhmäämme kuuluva Kari Peltola löytää myös aluksen sisään vievän avonaisen luukun, jonka takana olevat tilat jäävät kuitenkin tällä kertaa tutkimatta. Teksti ja kuvat: Erkki Siirilä


URHEILUKIRJRSTO SUOMEN OLVMPIRSTADIOti 00250 HELSINK.I


Turn static files into dynamic content formats.

Create a flipbook
Sukeltaja 2006 5 by Sukeltajaliitto ry - Issuu