Issuu

:« (j) (j)

UJ ~

, I/;)",

1::'"

'1J(-,~ 1.

13 "a'~u" 2006

A1~

-l

»:

I -l

»: ~

m (fJ (fJ

»:

!il

SUKELTAJA

• 1\)

o o (J)

(fJ

C /\

Veden "a\lass a

1956 - 2006

Talvisukellusta Helsingin edustalla Suosittu talvisukelluskohde Pihlajasaaren edustalla 1960-luvulla oli luultavasti Krimin sodan aikainen hylky, ammusproomu . Kuvassa Ralf Tötterstöm ja Jussi Sandgren tutkivat löytämäänsä ammusta, tykin kuulaa, avannon reunalla kevättalvella vuonna 1968. Teksti: Ralf Tötterstöm, Kuva: Kalevi Hujanen

-l

» »

L-

COMMUNICATING IN DIVING

The Most COllllllon Handsigns PART 17

1. I am on my way to watch penguins, do you by any chance know where South Pole is?

2. I need some ice for my drink, do you by any chance know where North is? MODEl

SUUNTO 06

3. 00 you want to boldly go where no man has gone before? MEMBERSHIP FROM

XXX€

BENEFITS/ FUNCTI ONS

Ouring a dive. it's not only essential to know up and down. other directions are also important. The new Suunto 06 is a COMPASS INT€GRAT€O OIV€ COMPUT€R which replaces your best guess about your direction when underwater. In addition. this compact size instrument also provides you with safer dive experiences with SUUNTO RGBM O€€P STOPS ALGORITHM. 50. don't get lost in place where it is hard to ask for help.

4. Use the Suunto 06. FOR MORE INFORMATION

contact your local , Suunto dealer , visit www.ursuk.com

.... UUNTO

Sukeltajaliiton puoli vuosisataa Viisikymmentä vuotta sitten sukeltajaa kutsuttiin vielä siviilisammakoksi. Noista ajoista moni asia on muuttunut.

Perna reagoi voimakkaasti

Baltia on hylkysukeltajan paratiisi

28 8

10 12 26 30 34 38

Perna auttaa laajentamaan happivarastoja ja pidentämään sukellusaikaa.

Tallinnanlahdella lepää kymmeniä hyvin säilyneitä hylkyjä.

Mikael Jungnerin rakas harrastus Yleisradion toimitusjohtaja on kokenut sukeltaja. Nykyisin hän sonnustautuu räpylöihin muutaman kerran vuodessa.

Ulapalla Valashain vaellukset kiinnostavat

Seurassa Wanha rouva Tornator täytti 100 vuotta

Kuvassa Delfiiniparvi ja klovnikala Snorkkeli.netin valokuvauskilpailun parhaimmistoa

Kurssilla Snorkkelisukellus avovedessä on retkeilyä parhaimmillaan

Liitossa Sukeltajaliitto kutsuu 50-vuotisjuhlaan

Norppa Nyt tai ei koskaan!

Hylyssä Suomen rannikot ovat hylkyjen aarreaitta

uusi vesipetoje;u nettikauppa ava ~~ WWW· e

6 <D

o o N

• <{ J

~ ~

::J (j)

Sukella turvallisesti Sporttiturva korvaa tapaturmat, jotka sattuvat sukellusten aikana, sukelluskursseilla, kilpailuissa ja niihin liittyvillä matkoilla. Vakuutus on voimassa kaikilla vesillä kotimaassa ja ulkomailla. Vakuutuksen voivat ottaa Sukeltaja liiton jäsenmaksun maksaneet sukeltajat. Edullinen vakuutus kattaa snorkkelisukelluksen, vapaasukelluksen, laitesukelluksen sekä paineilmalla että seoskaasulla, räpyläuinnin, uppopallon, sukelluskalastuksen, vedenalaisen valokuvauksen ja sukellussuunnistuksen.

Turvaa tulevat sukelluksesi - ota sporttiturva. Saat sen liiton nettisivujen kautta osoitteesta www.sukeltaja.fi. Sukeltajan sporttiturva on voimassa missä päin maailmaa tahansa samoin edellytyksin kuin Suomessa [korkeintaan 3 kk:n pituisilla matkoilla). Myös sukeltajantaudin vaatima painekammiohoito kuuluu korvattaviin vahinkoihin.

ssenuoto.fi

!i)

SUkeltaJa

SUKELTAJA

Veden "a\lassa 1956 -

2006

Julka isija Sukeltajaliitto ry. Radiokatu 20, 00093 SLU puhelin (09) 3481 2258 faksi (09) 3481 2516 office@sukeltaja.fi www.sukeltajaJi T oimi n n anjohtaj a Sari Nuotio puhelin (09) 3481 2257 sari.nuotio@sukeltaja.fi

»: »:

K o ulutu spää llik kö Mika Rautiainen puhelin (09) 3481 2569 mika.rautiainen@sukeltaja.fi

;A:

c.....

N uor isopää llikkö Sari Häkkinen puhelin (09) 3481 3190 sari.hakkinen@sukeltaja.fi A siaka s p alv elu Riku Verkkomäki puhelin (09) 3481 2258 puhelinaika 9.00-15.00 office@sukeltaja.fi P äätoimittaja Jouko Laitinen jouko.lait inen@sukeltaja.fi Toimit ussihteeri ja juttutar joukset Leena Koivumäki leena.koivumaki@sukeltaja.fi Ilmoitusm yyn ti Vel~Matti Korpp~Tommola

puhelin (09) 2751 306 gsm 050 5840 156 vm.kt@kolumbusJi Tilaukset ja osoitte enmuutokse t kestotilaus 12 kk/ 25 eur www.sukeltaja.fi office@sukeltajaJi puhelin (09) 3481 2258 T oimit us ja ulkoasu Mel Press oy Mikonkatu 18 B, 00100 Helsinki puhelin (09) 2525 0250 taksi (09) 2525 0251 info@mcipress.fi www.mcipress.fi K annen k u va Stig Gustavsson Ilmoitusaineistot ilmoitukset@mcipress.fi P ai natus PunaMusta Oy

ISSN 1237- 1 BSB 45. vuosikerta

-l

C (J)

Liikkuuko sanoma? • TAVALLINEN SUKELTAJA haluaa mieluiten harrastaa lajiaan hyvässä seurassa hyvien ystävien parissa. Seurat haluavat saada tukea toisiltaan ennen kaikkea yhteistyöelimensä, Sukeltajaliiton, kautta. Liitto hakee tukea vuorostaan yhteistyökumppaneilta ja muilta lajiliitoilta. Lopputuloksena on entistä mielenkiintoisempia ja turvallisempia sukellustapahtumia. Kaiken tämän perusedellytys on viestintä, joka kulkee ylös ja alas ja sivuille. Sukeltajaliitossa on jo vuoden ajan tutkittu seikkaperäisesti viestinnän kulkua ja tehoa. Omasta mielestämme olemme paiskineet kovasti töitä monipuolisen, luotettavan ja mahdollisimman avoimen tiedottamisen puolesta. Olemme kuitenkin havainneet, että se ei aina riitä. Ulkopuolinen tarkastelija näkee asiat usein selvemmin. Sukeltajaliiton perinteiset tiedotuskanavat ovat Sukeltaja-lehti, nettisivut, erilaiset "postit" ja tietysti viralliset kirjeet. Sukeltaja-lehteen on tehty viime vuosina melkoisia panostuksia. Etsimme jatkuvasti erilaisia muotoja, jotta siitä tulisi vieläkin parempi. Nettisivuja uudistettiin hiljattain. Kehitys kuitenkin laukkaa eteenpäin, ja olemme taas uuden tilanteen edessä. Verkkoviestintään tulemme panostamaan lisää. "Postit" siirtynevät jossain muodossa verkkoon, jolloin ne saavuttavat suuremman lukijakunnan. Tarkoituksena on tietysti herättää uusien sukeltajien kiinnostus. Yksi tärkeimmistä uudistuksista on Liiton uuden jäsenrekisterin käyttöönotto. Rekisterin avulla sukeltajat, seurat ja Liitto pääsevät yhteydenpidossaan aivan toiselle tasolle. Viestinnän tärkein ja tehokkain muoto ovat edelleenkin henkilökohtaiset suhteet. Tässä mielessä Sukeltajaliiton hallituksen jäsenet tulevat vuoden aikana vierailemaan seuroissa. Ollaan kuulolla ja pidetään yhteyttä! Pekka Kaikumo Sukeltajaliiton varapuheenjohtaja

Copyright © M C I P ress o y Lehden sisältöä ei saa osittainkaan jäljentää ilman t oimituksen kirjallista lupaa. Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetyistä materiaaleista. Sukeltaja ilmestyy 5 kertaa vuodessa.

Liiton viestintästrategia www.sukeltaja.fi >resurssipankki> strategia

1\)

o o <J)

(J)

C ;A:

-l

» c..... »

Kapteeni Ankan urotyöt - Carl Barksin myrskyisimmät meriseikkailut

Valokuvauskilpailu: Itämeren rannikolla

ANKALLlSKIRJASTO-SARJAN kuudenteen osaan on koottu Ankkalinnan väen klassisimmat meriseikkailut. Kunnon merikirjallisuuden perinteiden mukaisesti Aku, Roope ja pojat törmäävät merellä liikkuessaan mitä hurjimpiin seikkailuihin: riesaa on merihirviöistä, haista, jääkarhuista, Lentävästä Hollantilaisesta, merirosvoista, Tuomiokurkun Kummituksesta ja trooppisista myrskyistä. Karhukoplasta nyt puhumattakaan. Kuten Ankalliskirjasto-sarjan aikaisemmissa osissakin on totuttu, monet klassikkosarjat on nyt suomennettu uudes~ taan . Tämän ansiosta kieli on sujuvaa ja nykyaikaista, mutta paikka paikoin vanhemmat lukijat saattavat jäädä kaipaamaan jotakin vuosikymmenten ajan ulkoa osaamaansa suosikkirepliikkiään. Koralliluolan kummitus -tarinassakin tursas karkotetaan nykyään chilillä, eikä turkinpippurilla niinkuin ennen! Kirjan esipuheen on kirjoittanut meriarkeologi ja vedenalaistutkija Riikka Alvik.

"Yksisilmäinen merimies ja kDlme kääpiötä ... Köyhä ei vDi valita." - Miehistöpulasta kärsivä kapteeni Ankka

TOINEN KANSAINVÄLINEN valokuvauskilpailu Suomenlahdesta on käynnistymässä. Kilpailun aiheena on tänä vuonna "Itämeren rannikolla". Kilpailun järjestää ympäristöministeriö yhdessä Viron ympäristöministeriön ja Pietarin kaupungin luonnonkäytön, ympäristönsuojelun ja ekologisen turvallisuuden komitean kanssa. Kilpailun tavoitteena on löytää uusia kuvia Itämeren luonnosta ja ihmisen elämästä Itämeren alueella. Samalla kannustetaan ihmisiä ympäristönsä suojeluun ja oivaltamaan puhtaan ympäristön merkitys. Kilpailuun voivat osallistua yksityiset ihmiset Suomesta, Virosta ja Venäjältä. Tarkemmat tiedot kilpailusta ja sen säännöt osoitteesta www.diaidea.fi.

Vedenlaisen kävelyn maailmanennätys Australiaan KUUSI AUSTRALlALAISSUKELTAJAA saivat nimiinsä uuden maailmanennätyksen käveltyään 60 mailia veden alla. Sukeltajat suorittivat yhteensä 46 tuntia kestäneen urakkansa Chowder Bay -lahteen merkityllä köysiradalla Sydneyn edustalla. Guinessin Ennätysten Kirjan mukaan edellinen ennätys, Australian laivaston sukeltajien nimissä ollut 52 mailin vedenalainen kävely, oli 23 vuoden takaa. Mika Rautiainen

Kaikkien tuttu, mutta niin erikoinen kivinilkka JOKAINEN MAAMME etelä- ja lounaisrannikolla sukeltanut on nähnyt tämän kalan. Miksi sen nimi ei kuitenkaan koskaan tule mieleen, kun pinnalla kysytään, mitä sukelluksella näkyi? Yleensä sukeltajat näkevät niitä luikertelevia, "käärmemäisiä" kaloja. Niitä, joilla oli ne vihreät luut ja rustot, joku muistaa, Kivinilkka on yleisimpiä kaloja, joihin sukeltaja törmää. Totta, kivinilkan luut muuttuvat vihreiksi keitettäessä. Tämä johtuu luiden sisältämästä vivianiitti -fosforiyhdisteestä. Se on vaaratonta, eikä vaikuta kalan maukkauteen (näin väitetään). Äkkiseltään voisi kUVitella, että kalan tieteellinen nimi Zoarces viviparus johtuisi tuosta vivianiitista. Näin ei kuitenkaan ole, vaan nimi viittaa vivipaariseen lisääntymiseen. Mineraali ei myöskään ole saanut nimeään kalalta, vaan englantilaisen metallurgin VlVianin mukaan vuonna 1817. VIVipaarinen tarkoittaa sitä, että kala synnyttää eläviä poikasia. Koiras hedelmöittää elo-syyskuussa naaraan ohjaamalla maitinsa naaraan ruumiinonteloon, jossa mäti hautuu kuukauden verran ennen poikasten kuoriutumista. Poikaset syntyvät isoina, lähes viiden sentin kokoisina. Kivinilkka on pohjakala, jota tavataan aina 80 metrin syvyyteen asti. se on kuitenkin hyvin yleinen myös sukeltajille tutussa rantavyöhykKeessä, rakko- ja punalevien seassa. Kivinilkan väritys vaihtelee kellertävän ruskeasta punaruskeaan, näkeepä Joskus myös hyvinkin vaaleita yksilöitä (kuva 1). Samannäköisiä kaloja, joihin kivinilkan voi sekoittaa, ovat elaska ja teisti. Baskan pyrstöeVä on kuitenkin muodoltaan pyöreä, teistIlIä taas on kauniit silmäkuviot seikäevän tyvessä. NlkoNappu http://www.mv.helslnkl.fl/home/napput

Valashain vaellukset kiinnostavat SUOMAL4ISET OVAT TOTTUNEET kuulemaan muuttolintujen rengastamisesta. Meren allakin rengastamisella voidaan saada tietoa faunan liikkeistä. Jopa planktonia ahmiva valashai (Rhincodon typus) , maailman suurin kala, on päässyt rengastettavien listalle.

Tom & kalastajat Jo ennen viimekertaista matkaani Utilan saarelle olin kuullut, että siellä oli aloitettu projekti valashaiden liikkeiden selvittämiseksi. Tässä ei sinänsä ollut mitään ihmeellistä, olihan Bahian saarten vesissä tavattu tätä kalalajia jo vuosikaudet. Aluksi haiden määrästä tosin vallitsi epätietoisuus: Utilan vanhat kalastajat luulivat, että kotivesissä asui yksi iso valashai, jonka he toisinaan näkivät. Se oli saanut nimenkin: Vanha Tom. Kun sukellusturismi Utilassa 1980-luvun lopulta alkaen kasvoi, lisääntyivät myös haihavainnot. Samalla selvisi, että vanhoja tomeja oli useita. Valashaita uhkaavan veneliikenteen vilkastuessa ja haiden maailmanlaajuisen ryöstö kalastuksen yleistyessä sukellusalan ammattilaiset Hondurasin Karibialla innostuivat suojelemaan merten jättiläiskalaa. Sen elintavoista ja vaelluksistahan tiedetään yllättävän vähän.

Tunnistamista ja tiedonvaihtoa Deep Blue Divers ja Whale Shark & Oceanic Research Center (WSORC) seuraavat molemmat valashaiden liikkeitä Utilan vesissä. Tänä keväänä ja kesänä Deep Blue Divers -keskus kuvaa valashaita tarkoituksenaan selvit-

tää kalan liikkeitä tunnistamiskuvien perusteella. WSORC puolestaan keskittyy rengastamaan Rhincodon typusta, vaikka tämänkin keskuksen retkillä myös valokuva- ja videokamerat ovat käytössä. Tietoja vaihdetaan haifanien ja -tutkijoiden kanssa ympäri maailman. Esimerkiksi Australiassa toimii vaihtoehtoryhmä, joka edistää valashaiden tunnistamista kylkikuvioiden perusteella, liittyyhän rengastamiseen monenlaisia ongelmia. Vaikka selkäevään oikein sijoitettu merkki ei Kanadalainen O'Arcy Kelly näyttää valashain tuota haille kipua (hirselkäevään harppuunalla ammuttavaa merkkiä, muista autonrengasta jonka avulla voidaan selvittää valashain vaellusta ei siis hain kaulaan pu- Utilasta eteenpäin. joteta), niin muovilevyyn merkitty tunnistamiskoodi peittyy meressä levän alle jo muutamassa kuukaudessa. Alkuperä jää silloin sukeltajalta selvittämättä - levyn hain selästä talteen hakevia merten matadorejakaan ei juuri ole.

Matkailua sekä rengastusta Meksikossa, Belizessä ja Hondurasissa haiden rengastus on nykyään osa turismia. Rengastaminen on hyvä syy lähteä merelle, ja mukaan on helppo saada maksavia matkailijoita. Ongelmista huolimatta hyödyllistä tietoakin on haiden vaelluksista kertynyt, vaikkapa juuri Meksikon ja Hondurasin väliltä, kun ainakin tuoreiden rengastuslappujen koodinumeroita on veden alla saatu talteen. Samoin hainkatseluun tuleville veneille on luotu säännöt, jotta hai ei kokisi olevansa uhattuna turistimassojen hypätessä mereen. Utilassa kuvaamani valashai kuitenkin vahvisti epäilyt muiden menetelmien paremmuudesta tavalliseen rengastamiseen verrattuna. Alitseni uinut nelimetrinen kala oli merkitty, mutta lapun teksti oli levän peitossa. Valokuvatunnistamisen lisäksi muitakin hyvin toimivia rengastamistapoja on: satelliitteihin tosiaikaista tietoa pintakäyntien aikana välittävät pikku lähettimet ovat eräs mahdollisuus. Niiden sukulaisia ovat nauhoittimet, jotka taltioivat hain liikkeitä muutaman kuukauden ja pulpahtavat sen jälkeen pintaan siirtääkseen tietonsa satelliitin kautta tutkijoille. Satelliittimenetelmien ongelma on tietysti kalleus. Maailman suurimman kalan suojeluun on Hondurasissa ja muualla maailmassa onneksi herätty. Toivottavasti tietoa kertyy, veneilijät varovat ja kalastajat katsovat peiliin, niin että Rhincodon typus säilyy hengissä. Teksti ja kuvat: Erkki Slirilä

C I

» 1) » I I

9 • 1\)

o o O'l (f)

C A

-l

» L »

~Q~

lORNA10RI Srtrt~sta

hi1zaajasta toimivaksi mkialrtkseksi

(j) (j)

« ([

Vasemmalla: Mikkelin Urheilusukeltajat kokosivat kirjan laivansa kunniaksi. Se valottaa Saimaan laiva liikennettä laajasti vuosisadan ajalta.

:::l

w (j)

Yllä: Isossa laivassa riittää paljon kunnostustyötä. Alla: Talkoissa on tärkeintä osaava ja innostunut porukka, tärkeitä ovat myös pitkät kahvitauot.

10 (!)

o o (\J

•

« « )

r-.J

W ~

:::l (j)

Wanha rouva Tornator täytti sata vuotta Mikkelissä urheilusukellusta 35 vuotta Mikkelin Urheilusukeltajia perustettaessa 12.1.1970 oli lehtiilmoituksen perusteella saapunut toistakymmentä samanhenkistä ihmistä mikkeliläiseen Puistobaariin. Seuran ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Raimo Laitinen, joka toimi aktiivisena sukelluksen keulakuvana vuoteen 1977 saakka.

Tukialustoiminnan juuret Vuodet kuluivat ja haave oman "sukellusveneen" hankkimisesta kasvoi. Hankkimispäätös syntyi vuonna 1977 ja valinta kohdistui Avon S300 -merkkiseen kumiveneeseen. Veneeseen hankittiin oma perämoottori muutaman vuoden päästä, siihen asti tultiin toimeen lainakonein. Näin oli seuran oma tukialustoiminta saanut alkunsa. Ensimmäinen varsinainen tukialus löytyi lopulta niinkin läheltä kuin omasta kotikaupungista. Puurakenteinen ja lasikuidutettu 13-metrinen alus Lycka Tili hankittiin omaksi laina- ja lahjoitusvarojen turvin . Aluksen sisätiloja muutettiin talkoilla siten, että nukkumapaikkoja saatiin maksimis-

saan yhdeksälle sukeltajalIe. Nimeksi alukselle annettiin Mursuk, joka viittasi seuran nimeen. Tilanahtaus aluksella oli kuitenkin jatkuvaa ja sukellusvarusteita oli kannet kukkuranaan. Pikkuhiljaa oli mielissä alkanut itää jälleen ajatus uuden isomman aluksen hankinnasta. Mursukilla seilattiin tyytyväisenä Saimaalla toistakymmentä vuotta. Ensimmäiset tutkailut isompia aluksia kohtaan tehtiin jo vuonna 1996, mutta sopivaa alusta, jossa hinta ja koko olisivat täsmänneet, ei tuntunut osuvan kohdalle.

Suuri Wurnikka Vuoden 1999 kesällä aktiivisukeltaja Lauri Ahvenaisen silmiin osui myyntiilmoitus Wurnikka -nimisestä (entisestä) hinaajasta. Seura piti laivan hintaa liian korkeana, mutta ilmoitus jäi kuitenkin esille seuran ilmoitustaululle. Projekti hautui mielissä useamman viikon, kunnes Ahvenainen otti jälleen asian esille. Seuran johtokunta päätti kuitenkin käydä tutustumassa laivaan. Kesä kului kohti syksyä, ja asiaan paneuduttiin enemmän. Laskettiin rahoja sekä arvioitiin nykyisestä aluksesta saatavaa myyntihintaa. Neuvot-

teluja käytiin useampaan otteeseen ja kun lopullinen tingitty hinta täsmäsi budjettiin, oli Mikkelin Urheilusukeltajilla jälleen uusi alus omistuksessaan.

Talkoilla mieleiseksi Kun muutostarpeet oli selvitetty, päästiin tositoimiin hyvissä ajoin ennen kevättä. Salonkiin tehtiin laajimmat muutokset nukkumapaikkojen lisäämiseksi. Muutostöihin osallistui suuri joukko eri ammatti alojen tekijöitä. Välillä syntyi "sutta & sekundaa", mutta siitä ei lannistuttu, ja lopputulos harjoittelujen jälkeen oli aina hyvä. Sisäisten muutostöiden ollessa vauhdissa alus telakoitiin pohjan kunnostusta varten Puumalaan. Kunnostustyöt jatkuivat vielä pitkälle kesään, kunnes heinäkuussa 2000 alus kastettiin uudelleen Mikkelin satamassa juhlavin menoin. Paikalla olivat myös aluksen edelliset omistajat Pirkko ja Rainer Nuutinen. He olivat lupautuneet virallisiksi laivakummeiksi, joten kastepullon kilahtaessa Pirkon kädestä laivan keulaan, paljastui samalla laivan uusvanha nimi: TORNATOR 1. Näin sulkeutui laivan kohdalla yksi kehä, sillä TORNATOR 1 on laivan alkuperäinen ja ensimmäinen nimi. Tornator juontaa juurensa samannimiseen yhtiöön, joka toimi Saimaan alueella puunjalostusalalla 1800-luvun loppupuolelta vuoteen1932, jolloin yhtiön osti Enso Gutzeit Oy kaikkine laivoineen ja toimintoineen. Laivan värikkääseen historiaan kannattaa tutustua lähemmin siitä kertovassa kirjassa. ("Suuresta hinaajasta toimivaksi tukialukseksi" -kirjaa voi tilata esimerkiksi Mikkelin Urheilusukeltajien www-sivuilta.) Mikkelin Urheilusukeltajat on vaalinut laivan alkuperää. Esimerkiksi korsteeni on muutettu takaisin alkuperäisen näköiseksi. Korsteenimerkiksi on maalattu seuran logo, sukeltava sammakko. Laiva vaatii jatkuvaa talkootyötä kunnossapidon osalta. Onneksi talkoohenkeä sekä osaamista löytyy monelta eri alalta. Muutoin kustannukset kohoaisivat pilviin, eikä seuran talous kestäisi rasitusta. Kunnossapitoon kun tarvitaan hitsareita, putkimiehiä, puuseppiä, maalareita, ompelutaitoa, sähkö- ja elektroniikkaosaamista, yms. Laiva ei liiku pelkästään teknisellä talkoohengellä, vaan siihen tarvitaan myös osaavia kippareita ja kansihenkilöitä. Kipparilta vaaditaan aluksen kuljettamiseen riittävä pätevyys sekä hänen tulee suorittaa seuran oma kipparikurssi, Kansihenkilöiden tulee suorittaa myös kurssi, joten niitä järjestetään aina tarvittaessa. Koulutuksen sisältöön kuuluu muun muassa ensiaputaitojen hallinta. Laiva on katsastettu vuokravenerekisteriin, joten sillä voidaan suorittaa esimerkiksi tilausristeilyjä. Tällöin kipparilta vaaditaan taas tähän oikeuttava lupakirja, jollainen löytyy seurasta muutamalta henkilöltä.

Viikonloppu Tornatorilla Normaali kesäinen viikonloppu tarkoittaa, että laiva irtautuu kotilaiturista perjantai-iltana. Illan aikana kokka suunnataan valmiiksi lauantain sukelluspaikoille. Puulämmitteinen sauna lämpenee hyvissä ajoin ennen määränpäätä. Sauna on kuumana pitkälle iltaan ja siellähän suomalaiset viihtyvät sekä puhuvat asiansa halki. Reitit suunnitellaan yleensä siten, että laivaan pääsee mukaan myös reitin varrelta. Näin mahdollistetaan myös päivävierailut niille sukeltajille, jotka eivät voi osallistua koko viikonlopun ajaksi. Ruokahuolto toimii "omat eväät" -periaatteella. Kurssi- ja leirimatkoilla on tarjolla keskitetty ruokahuolto, jolloin ateriat sisältyvät kurssi- tai leirimaksuun. Saimaata seilataan keväästä aina jäiden tuloon asti. Kesän ohjelmaan kuuluu perinteinen Viikko Saimaalla -risteily, jolloin kierretään laajemmalla alueella kesäisiä sukellusvesiä. Totuuden nimessä on kyllä sanottava, että kokemuksemme perusteella parhaat ja kirkkaimmat sukellusvedet löytyvät kotivesiltä.

Kesän risteilyihin kuuluu myöskin Junnu-risteily, jolloin laivan valtaa iloinen ja touhukas nuoriso ohjaajineen. Menoa ja meininkiä riittää koko päiväksi sukelluksen ja pellehyppyjen merkeissä. Myös syksyllä, ilman jo viiletessä, viihdytään laivan lämmössä, sillä lämmitysjärjestelmä on mitoitettu riittäväksi myös näihin olosuhteisiin.

Sukelluskurssit laivalla Sukelluskurssit järjestetään mahdollisuuksien mukaan "kelluvina", jolloin teoriaosuudet suoritetaan intensiivisesti laivalla sukellusosuuksien välissä. Näin kurssista saadaan mahdollisimman tiivis - joskin rankka - paketti, jossa laivahenkilökunta, kouluttajat ja kurssilaiset, hoitavat kukin oman osuutensa. TORNATOR1 kulkee seuralaisten arki puheissa Wanhan Rouvan arvonimellä, mikä kuvastaa tietynlaista ylpeyttä omasta laivasta ja sen historiasta. Vaikka laivassa onkin paljon huolehdittavaa, on hienoa, että se yhdistää seuralaisia sekä mahdollistaa koko perheenkin osallistumisen. Vilkas junioritoiminta tuottanee tulevaisuudessa myös uusia kippareita pyörittämään yli 1OO-vuotiaan laivan ruoria. Elokuussa 2005 vietettiin näyttävästi laivan 1OO-vuotisjuhlia sekä seuran 35-vuotisjuhlaa. Juhlan kunniaksi julkaistiin myös jo edellä mainittu kirja laivan historiasta. Seuran perustajajäsenet ovat edelleen vahvasti mukana seuran toiminnassa omassa "pappa-tiimissään", joka järjestää harrastereissuja eri sukelluskohteisiin ulkomailla ja kotimaassa. On erittäin hienoa huomata, miten sukupolvien välinen kuilu hämärtyy sukellusharrastuksessa. Hyvä harrastus yhdistää vauvat, mummot ja vaarit. Näissä merkeissä on syytä odottaa vakaata jatkuvuutta Mikkelin Urheilusukeltajille myös tulevaisuudessa. Myös vierailevat sukeltajat ovat erittäin tervetulleita osallistumaan sukellusreissuille. Mikäli mielesi tekee tutustua uusiin vesiin sekä sukeltajiin, kannattaa ottaa rohkeasti yhteyttä seuraamme. Mukaan laivalle ja muillekin reissuille pääsee varmasti, mikäli tilaa vain löytyy.

Teksti ja kuvat: Jukka Haapiainen Yli 100-vuotias sisälläkin viehättävä TORNATOR1 on tuttu näky viikonloppuisin Saimaan parhailla sukelluspaikoilla sekä satamissa.

(f)

(f) (f)

11 • 1\)

o o (J)

(f)

C /\

m r

-l

» »

c: =

~ ~

c. a

\ Rolf Lindström, Ora Patoharju ja Boris Winterhalter ovat lähdössä sukeltamaan Helsingin rannikolla 1950-luvulla.

16 <D

o o C\I

NYKYAJAN NÄKÖKULMASTA on vaikea ymmärtää, että "sukeltaja" oli yli viisikymmentä vuotta sitten lähes tuntematon sana. Harrastelijoita kutsuttiin hieman alentavasti "siviilisammakoiksi" vastakohtana sotilassammakkomiehille, jotka tekivät uskomattomia urotekojaan toisen maailmansodan aikana. Suomenkin puolustusvoimissa alettiin sodan kokemusten perusteella tutkia sukelluksen merkitystä maanpuolustuksessa. Siinä on siis suomalaisen sukellusharrastuksen lähtökohta. Sodan jälkeisenä aikana oli kaikesta pulaa. Se ei kuitenkaan estänyt harrastelijoiden halua tutustua salaiseen vedenalaiseen maailmaan. Kun mitään ei ollut valmiina, kaikki laitteet oli kehitettävä itse yrityksen ja erehdyksen kautta. Luovuudella ja kokeilunhaluIla ei ollut rajoja. Sotaromua maailma oli kuitenkin pullollaan, ja sen joukoista saattoi löytää laitteita ja tarvikkeita, joista voi rakentaa jotakin. Nykyisestä euronäkökulmasta katsottuna on käsittämätöntä, kuinka vaikeaa oli ulkomaisen tavaran tuonti maahan. Kaikelle tuontitavaralle oli nimittäin valuuttapulan takia saatava lisenssiviraston lupa. Sitä paitsi kaikesta luksustavarasta piti maksaa korkeat tullit. Kohtalaisen hyvät sukellusvälineet maksoivat helposti 3-4 kuukausipaikan verran.

• Liitto perustetaan Sukellusharrastelijat tunsivat ilmeistä tarvetta organisoida harrastustaan, ja yhtenä tärkeänä toimintamuotona he näkivät mm. yhteishankintojen tekemisen ulkomailta. Elokuun alussa vuonna 1956 kokoontuikin 53 asiasta kiinnostunutta henkilöä Helsinkiin keskustelemaan mahdollisuudesta perustaa

yhteistyöelin. Hankkeen takana oli enimmäkseen puolustusvoimien ja palolaitoksen miehiä. Liitto rekisteröitiin marraskuun 7:nä 1956. Toimintasuunnitelma oli yksinkertainen: haluttiin tukea kerhojen perustamista eri paikkakunnille, selvittää sukelluksen toimintamahdollisuuksia, järjestää lääkäritoiminta ja teknillinen valvonta ja "propagandan suoritus". Nimen keksiminen liitolle ei ollut suinkaan mikään läpihuutojuttu. Veden alla liikkuvista käytettiin nimitystä sammakkomies tai sammakko. Liiton nimeksi ehdotettiin mm. seuraavia nimiä: Suomen sammakkosukeltajien liitto, Sammakkomiesten liitto, Sukeltajauimarit, Pelastussukeltajain liitto. Nimikilpailun voitti kuitenkin "Urheilusukeltajain liitto". Kansallisuutta korostava nimi "Suomen Urheilusukeltajain liitto" tuli tarpeelliseksi vasta, kun ranskalaisperäinen "Vedenalaisten toimintojen maailmanliitto" (Confederation Mondiale des Activites Subaquatiques, CMAS) perustettiin vuonna 1958. Liittoa ryhdyttiin siis puuhaamaan sukellusurheilun edistämiseksi. Liiton jäsenet olivat yksittäisiä henkilöitä, koska yhtään virallista sukellusseuraa ei ollut edes olemassa. Tilanteeseen tuli kuitenkin nopeasti korjaus, kun syyskuussa 1956 perustettiin ensimmäinen rekisteröity seura Sammakkokerho-nimisenä. Siitä tuli pian Vedenalainen kerho Barracuda, joka muutama kuukausi myöhemmin muutti nimensä Urheilusukeltajat ry: ksi. Käytännössä samat henkilöt hoitivat molempien yhdistysten asioita. Kun tarvittiin kattavampaa nimitystä kuin seura, käytettiin liiton nimeä. Liiton olemassaolo oli lähinnä muodollista. Kun esimerkiksi vuoden 1958 kokouksessa oli tarkoitus keskustella Liiton toiminnan vilkastuttamisesta, paikalle saapui vain puheenjohtaja, sih-

Sukellajaliitto on kouluttanut uusia harrastajia eri vuosikymmeninä.

teeri ja yksi jäsen. Johtokunta sai helposti vastuuvapauden, kun tuloja ja menoja oli yhteensä Omk.

Toiminta laajenee Kymmenen vuotta myöhemmin Liittoon kuuluvien seurojen määrä oli jo 14. Niiden nimet olivat suuren maailman mallin mukaisia: Sub-aqua club Barracuda, Dolphin, Delfin, Triton, Aquarius, Hydronautic, Finnish Sealions, Diving patrol, Polar Bears jne. mikä aiheutti pienoista kritiikkiä. Harrastajien määrän kasvun myötä Liiton toimintakin vilkastui. Kaikki eivät voineet tehdä kaikkea, ja siksi perustettiin jaostoja, jOilla oli omat vastuuhenkilönsä. Teknisen ja urheilujaoksen lisäksi perustettiin koulutus- ja turvallisuusjaos sekä meriarkeologiajaos. Kun harrastus laajeni muualle maahan, syntyi tarve perustaa alueellisia piirejä. Niiden toiminta ei ollut kuitenkaan aina kovin aktiivista. Koko 1970-luvun ajan liitto etsi monien vaiheiden kautta omaa muotoaan. Kasvukivut eivät välttämättä olleet lieviä. Kriisit seurasivat toisiaan, ja organisaatiossa tapahtui jatkuvia muutoksia. Lopulta asetettiin komitea, jonka tehtävänä oli laatia "pitkän tähtäyksen suunnitelma". Tuloksena oli, että Liitossa toimi lopulta yhteensä 11 valiokuntaa: valmennus-, koulutus-, nuoriso-, laitesukellus-, tekniikka-, räpyläuinti-, sukelluskalastus-, sukellussuunnistus-, tiede-, turvallisuus- ja uppopallovaliokunta sekä erillisenä sukelluslääkäritoiminta. Lisäksi liiton edustajat osallistuivat pohjoismaisiin kokouksiin, joissa valmisteltiin myös kansainvälisen kattojärjestön kokouksissa käsiteltäviä asioita. Nyt oltiinkin jo tilanteessa, että Liiton organisaatio oli liian raskas eikä kokonaisuus pysynyt hallinnassa. Liiton aktiivijäsenet eivät enää välttämättä tunteneet toisiaan henkilökohtaisesti. Syntyi vakavia katkoksia tiedonkulussa, ja asioiden hoito takkuili.

Liittyminen SVUL:oon Suomessa toimi tuohon aikaan kaksi valtakunnallista urheiluliittoa SVUL (Suomen Valtakunnan Urheiluliitto) ja TUL (Työväen urheiluliitto). Molemmat liitot olivat tietysti halukkaita saamaan uusia jäseniä, mutta sukeltajat vierastivat niitä liian poliittisina ja jättivät liittymisen sikseen. Asiaa harkittiin kuitenkin useissa yhteyksissä, ja päätös siitä tehtiin vuonna 1973. Tärkeimpänä perusteena pidettiin yksinkertaisesti mahdollisuutta saada rahaa. SVUL avusti seuroja kuitenkin omien piiriensä jäsenmäärän mukaan. Niinpä Liiton hallitus oli halukas menemään jopa niin pitkälle, että se oli valmis maksamaan seurojensa jäsenmaksut SVUL: on piireille, koska näin toivottiin saatavan panostus moninkertaisesti takaisin .

18 en o o

Uittymisellä SVUL:oon oli myös muita seurauksia. Piirien avustuksissa korostui ennen kaikkea kilpaurheilu. Siksi Uiton toiminnassa alettiin panostaa lajeihin, jotka olivat selvästi kilpaurheilua. Tätä perua on räpyläuinnin ja uppopallon vahva osuus Uiton toiminnassa. Uittoon perustettiin vuonna 1976 nuorisovaliokunta, ja SVUL:on Nuorisotoiminnan Sampoon laadittu harjoitus- ja leikkiohjelma jaettiin seuroille. Vuosi 1977 oli nuorison teemavuosi, jonka aikana järjestettiin ensimmäiset ohjaajakurssit ja otettiin käyttöön yhteispohjoismainen kolmiportainen nuoriso-ohjelma. Laitesukellusta pidettiin yleisesti muitten kuin sukeltajien keskuudessa liian epäurheilullisena. Sukelluksen huonoon imagoon vaikutti myös se, että julkisuudessa tartuttiin herkästi sattuneisiin onnettomuuksiin ja joidenkin sukeltajien epäasialliseen käytökseen. SVUL:on piirien antamat raha-avustukset olivat yleensä pieniä. Yhtä tärkeää, jopa tärkeämpääkin, oli valtakunnalliselta liitolta saatu tuki järjestötoiminnassa ja koulutuksessa. SVUL:on puitteissa oli lisäksi mahdollisuus luoda tärkeitä kontakteja ja saada siten ensi käden tietoa siitä, mitä urheilun jä~estötoiminnan alalla tapahtui.

•

« J «

-1 W ~

:J (f)

Ikuista rahapulaa Vuonna 1970 Liitossa oli 37 seuraa ja niissä 633 jäsentä, vuonna 1980 seurojen määrä nousi 104:ään ja noin 5 000 jäseneen. Käytännön asioiden hoito tuli siten työlääksi, ja syntyi tarve palkata henkilö, joka niitä hoitaisi. Tavoitteena oli saada täyspäiväinen "liikkuva apulainen", jonka tehtävänä oli kirjeenvaihto, kiertokirjeiden postitus, sihteerinä toimiminen ja seurojen opastaminen kentällä. Tällainen haave merkitsi jo selvää riskin ottoa ja edellytti vakaata rahantuloa. Rahaa haettiin kaikkialta, ja yksi keskeisiä avustusten antajia oli Veikkaus Oy, joka sekin painotti kilpaurheilua. Sama pulma kiusasi myös seuroja. Ongelma yleensä kärjistyi, kun seurat alkoivat hankkia omaa kalustoa. Kun esimerkiksi eräs seura joutui konkurssin partaalle kompressorin hankinnan takia, Uitto joutui kiperän ongelman eteen. Jos seura menee konkurssiin, Uitto menettää jäseniä. Kun johtokunta sitten viisaudessaan päätti pelastaa seuran konkurssilta, älähtivät muut seurat, koska ne eivät katsoneet voivansa maksaa joidenkin seurojen huonoa varainhoitoa. Liitto joutui siis siltä osin kriisiin. Liiton tärkein varainhankintamuoto oli edelleenkin jäsenmaksut. Jäsenmaksun korottaminen taas rasitti suoraan seurojen taloutta. Rahaa toivottiin saatavan "taivaasta" eli valtiolta ja säätiöiItä, mutta siinäkin suhteessa koettiin pettymyksiä. Jäsenmaksua päätettiin siis korottaa, ensiksi rajusti ja sitten vähitellen. Kun monet seurat olivat rahavaikeuksissa, niiden jäsenmak-

Nuorten suurkisat Lahdessa vuonna 1986. sua porrastettiin. Aktiiviset ja hyvin asiansa hoitavat seurat siis tukivat vähemmän aktiivisia seuroja. Toisaalta Uitto taas halusi luonnollisesti tukea seuroja, jotka ovat ahkeria kouluttajia. Vuoden 1974 budjetti oli suuruudeltaan 41 000 mk, josta yleisiä avustuksia oli 18 000 mk eli vajaat puolet. Avustusten määrä kasvoi tasaisesti. Vuonna tuki oli jo 65 000 mk, koska rahan jakajien piirissä Uiton toimintaa pidettiin ansiokkaana. 1980-luvun puolessa välissä - eli siis 30 toimintavuoden jälkeen - Uiton talous oli jo tasapainossa. Sen turvin pystyttiin jo tekemään harkittuja investointeja ja muun muassa palkkaamaan kokopäivätoiminen toiminnanjohtaja. Hänen johdollaan laadittiin jo järkiperäisiä markkinointisuunnitelmia.

Suuri kouluttaja Uiton tärkeimpiä tehtäviä on ollut koulutusjärjestelmän laatiminen, ylläpito ja kehittäminen. Työtä on tehty valtavasti. Järjestelmiä on jatkuvasti uusittu saatujen kokemusten perusteella. Perustietoa ihmisen fysiologian toimimisesta paineen alaisena on kertynyt merkittävästi. Siihen perustuen on kehitetty sukellustapoja ja normeja, jotka mahdollistavat turvallisen sukeltamisen. Kurssien ja luokitusten nimet ja laajuudet ovat muuttuneet moneen kertaan. Kurssit ovat kuitenkin aina olleet Uiton "omia", minkä perusteella on voitu anoa kansainvälinen tunnustettu sukelluskortti. Kun peruskurssit oli saatu valmiiksi, tarvittiin kouluttajien koulutusta. Erilaisia järjestelyjä ja kokeiluja on tehty jatkuvasti. Oppimateriaaleja on tehty harrastajavoimin mutta laadukkaasti. Yksi oleellinen panostus on ollut sukellusturvallisuuden kehittäminen. On haluttu välttää kai-

kenlaisten turhien riskien ottamista ja luoda hyvää sukelluskulttuuria. Sukellus kuuluukin nykyään turvallisimpiin harrastusmuotoihin.

Tämän päivän historiaa Sukeltajaliitto on saavuttanut kehityksessään vakaan ja kypsän iän. Puberteettiaika on ohitettu. Uiton taloutta on hoidettu vastuullisesti, minkä ansiosta se on voinut ottaa harkittuja riskejä toimintansa kehittämisessä. Ammattimaista henkilökuntaa on voitu lisätä. Nykyään Uiton toimistossa työskentelee neljä vakituista toimihenkilöä, ja tilapäishenkilökuntaa palkataan tarpeen mukaan. Uitossa hyödynnetään laajalti tietotekniikkaa. Kun asioita on hoidettu pitkäjänteisesti ja uskottavasti, julkisen tuen hankkiminen on mahdollista. Tästä esimerkkeinä on panostus nuorisotoimintaan. Julkinen tuki ei kuitenkaan ole "ilmaista", sen saaminen edellyttää näyttöä laadukkaasta toiminnasta. Seurojen määrä on pysynyt pitkään yli 200:n, ja niiden yhteenlaskettu jäsenmäärä on vakiintunut yli 12 OOO:een. Tekninen kehitys on edennyt huimaa vauhtia. Sukellus laitteet ja -varusteet ovat kehittyneet, ja esimerkiksi sukellustietokone on melkein jo jokaisella. On varmaankin suomalaisten sukeltajien pohjatyön ansiota, että maassamme toimii sukellusalan oma "Nokia". Uiton piirissä on taas käynnissä vilkas kurssien kehityskausi. Kursseja muokataan, ja kokonaan uusia vaativia teknisiä kursseja laaditaan. Valiokuntia ovat tällä hetkellä: tekninen valiokunta, joka vastaa kurssien kehityksestä; nuorisovaliokunta, joka organisoi nuorisotyötä; uppopallovaliokunta, joka ylläpitää, kouluttaa ja valmentaa uppopalloilijoita; räpyläuintivaliokunta, joka vastaavasti huolehtii räpyläuinnin ja -sukelluksen kehityksestä; va-

paasukellustoimikunta, joka kehittää nykyään suurta suosiota saavuttaneita laitteettoman sukelluksen muotoja; sukelluskalastustoimikunta, joka jä~estää kalastuskilpailuja; turvallisuusvaliokunta, jonka viimeisin saavutus on Vapepa-koulutuksen jä~estäminen ja kortitusjärjestelmän luominen yhteistyössä viranomaisten kanssa. Unohtaa ei pidä Sukeltaja-lehteä. Siihen on panostettu runsaasti voimavaroja ja panostetaan edelleenkin. Internetiä kehitetään myös voimakkaasti. On luonnollista, että vapaaehtoistyössä painopisteet vaihtelevat. Kaikkihan riippuu jäsenten omasta aktiivisuudesta ja kyvystä innostaa muita. Liitto on kuitenkin saavuttanut yleisön ja viranomaisten silmissä "puolivirallisen" aseman. Liitto on luotettava yhteistyökumppani. Sukeltajaliitto on erinomaisesti hoidettu liitto, ja kansainvälisestikin arvioituna se kuuluu varmasti maailman parhaimpiin. On kuitenkin muistettava, että Liitto ei ole "viranomainen", joka antaa määräyksiä, vaan vapaaehtoisjärjestö, jonka suurena haasteena on koota sukeltajien keskuudessa vallitseva harrastus kaikkien yhteiseksi iloksi.

Huomisen historiaa Uiton ja sukeltajien toimintaympäristö muuttuu. Siihen on Uitonkin jatkuvasti vastattava. Välineistöä ja tarvikkeita kehitetään jatkuvasti. Uitto on mukana kansainvälisissä yhteistyöelimissä, joissa päätetään standardeista. Nykyisten välineiden hinta/laatu/turvallisuussuhde pioneeriaikoihin verrattuna on huikean positiivinen. Ulkomaisen kokemuksen perusteella on nähtävissä, että urheilustakin on tulossa kaupallinen tuote. Ihmiset ikään kuin ostavat halutun tapahtuman, maksavat siitä tietyn hinnan ja vaativat siltä kuluttajasuojan mukaista laatua, mutta he eivät itse halua sitoutua tapahtuman tuottamiseen. Sukeltajaliiton on opittava markkinoimaan ammattimaisesti omaa tuotettaan. "Sukeltajasta" tehdään tavaramerkki, josta sukeltajat voivat olla ylpeitä. Liiton tuotteet ovat laadukkaita ja haluttuja. Uusien kurssien kehitys vaatii kuitenkin jo taustakseen syvää ja laajaa asiantuntemusta, ja sitä hankitaan olemalla yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen kanssa. Yksi on kuitenkin mikä pysyy: yhdessä tekemisen halu. Se on Sukeltajaliiton koko olemassaolon perusta. Ps. Scubadiver (Selt Contained Underwater Breathing Apparatus Diver) Lähteet: Sari Autio, Siviilisammakosta urheilusukeltajaksi, Suomen Urheilusukeltajaliiton historia 1956-1996. Sukeltajaliitto 50 vuotta, DVD julkaistaan myöhemmin.

20 <0

o o

(\J

•

Perna on yksi ihmiskehon ihmeellisimmistä elimistä. Se sijaitsee palleasta alaspäin, vasemmalla puolella vatsakalvon alla ja on noin 12 cm pitkä, 7 cm leveä ja painaa noin 200 grammaa. Perna voidaan poistaa ilman, että siitä olisi ihmisen elintärkeille toiminnoille haittaa. Pernan päätehtävä on, yhdessä maksan kanssa, tuhota punasoluja. Suuri määrä verta kiertää pernan kautta, ja samalla elin toimii "verivarastona" . PERNAN TOIMINNASTA on saatu paljon uutta tietoa vapaasukeltajia tutkimalla, ja heille pernasta onkin suuresti hyötyä. Sukellusrefleksin aktivoituessa perna kutistuu ja luovuttaa varastoimiaan punasoluja ja auttaa näin vapaasukeltajaa laajentamaan happivarastojaan ja tätä kautta pidentämään sukellusaikaansa. Säännöllisellä vapaasukellusharjoittelulla voidaan perna saada edelleen reagoimaan voimakkaammin, mistä on vapaasukeltajalIe hyötyä

Pernan toiminta vilkastuu Ensimmäiset sukeltajien pernaan liittyvät tutkimukset tehtiin japanilaisille helmenkalastajille, jolloin huomattiin, että heidän pernansa kutistuivat kahdellakymmenellä prosentilla 20 - 30 metrin syvyisillä sukelluksilla. Samalla hemoglobiiniarvot nousivat kymmenen prosenttia. Tämä on todettu myös uudemmissa, vapaasukeltajiin liittyvissä, tutkimuksissa. Vapaasukellukseen tottumattomia henkilöitä tutkittaessa vastaaviin muutostasoihin ei ole päästy. Näin on päätelty, että vapaasukellukseen tottuminen voimistaa pernan toimintaa sukellettaessa. PitIJussU< inan rap. j3k.

-r8p.jIIIc.

160 Emen loiIlab

...1~ _

SIaIäl ~

162

154

141

140 t--------~~ ~ ==~~----=-------------------~

1~+-__~----------__-=----------------------~1

I 100+----------------------------------------lJ.i 13.16

1607

17.30

Esimerkkikuvaaja hemoglobiiniarvojen muuttumisesta SM vapaasukelluskilpailun aikana

16.25

Pernan kutistumisen laukaisee ilmeisesti ääreisverenkierron heikentyminen yhdessä sykkeen alenemisen kanssa. Vielä on epäselvää, missä vaiheessa kutistuminen tapahtuu, ja juuri tästä vapaasukeltajat ovat kiinnostuneita. On osoitettu ettei perna aktivoidu kunnolla ensimmäisellä hengenpidätyksellä, vaan vaatii useampia suorituksia supistuakseen kunnolla. Kun perna on saatu herkistymään, sen kutistumiseen menee noin puoli minuuttia, ja se palautuu ennalleen noin kymmenessä minuutissa pintautumisesta. Tosin on viitteitä siitä, että punasoluja ei alkaisi vapautua vereen heti, vaan siihen voi mennä viisitoistakin minuuttia. Joidenkin lähteiden mukaan täysi teho pernan kutistumisesta saavutettaisiin vasta puolessa tunnissa.

Syvyysennätyksien kiinnostava fysiologia Huolimatta siitä, mikä tutkimus on oikeassa, ilmiöllä on vaikutusta ainakin kilpaileviin vapaasukeltajiin. Mekanismi saattaa selittää myös sen, miksi syvimmät ja kestoltaan pisimmät sukellukset tehdään yleensä harjoituksen loppupuolella eikä alussa. Se voisi myös selittää sydämen akuuttia vajaatoimintaa sukeltajilla, joiden sydämen toiminnassa on poikkeavuuksia. Tutkijoita on alkanut myös kiinnostaa, onko pernan kutistuminen osa nisäkkäiden sukellusrefleksiä, ja aktivoituuko se harjoiteltaessa lyhytaikaisesti hengenpidätystä tekemällä useita suorituksia peräkkäin . Syvyysennätyksiä on vielä varaa parantaa. Kun vapaasukelletaan yhä syvemmälle, alkaa fysiologia kiinnostaa sukeltajia aina enemmän. Elin, josta muuten mainitaan harvoin, saattaakin olla avain menestykseen syvyyksien tavoittelussa. Vapaasti mukaillen - The Spleen in the Spotlight - www.deeperblue.net (Erik Seedhouse) Kimmo Lahtinen

Lähteitä: Speed of spleen volume changes evoked by serial apneas Erika SChagatay, Helena Haughey, Jenny Reimers Eur J Appi Physiol (2005) 93: 447-452 Spleen volume and blood f10w response to repeated breath-hold apneas Darija Bakovic, Zoran Valic, Davor Eterovic,lvica Vukovic, Ante Obad, Ivana Marinovic -Terzic and Z Eljko Dujic J Appi Physiol95: 1460-1466, 2003. Increase in hematocrit after short and long term apnea training E. SChagatay, R. de Bruijn, M. Richardson Department of Natural Sciences, Mid Sweden University, Sundsvall Blue 2005 Abstract Book - Human Behaviour and Umits in Underwater Environment, International Conference

Flnn -5UIT '" Ralf Tech märkäpuvut meillä ja jälleenmyyjillä

(f)

C A

Fly & Carry Roll

Kätevän kokoinen, matkustajan valinta. Tilavuus 125 J.

-l

21 • 1\)

o o Ol (f)

t;8t~*l'äikö

Iralkk.I kIIIai .,.,,'alsll.1

miikä BIIkeU. .u..ieesllUl.....1 Enirlikll 'nii t.IsIsiIIH?

PURUUESI SAIMAAN KIRKKAIN HELMI Sukellusretket ja -leirit Avantosukellukset Luonto-opastukset, kalastusretket ja saaristoristeilyt Viikkosukellukset 27.6.-27.7.-06 ti, ke ja to 2.-31.8.-06 ke ja to Viikonloppuisin retket ryhmille

I .u

laj ·a i

Itämeren vesiluontokurss· 12.- 13.8.ja 19.- 20.8.

4. .

l irJeotU .....' ...'Ie ........me....

IWympäristöjä esittelevää kurssia Harakan

~1~d}f~lsingissä. Kurssilla tutustut Itämeren

s . on ja kasvistoon sukeltaen ja luentoja kuunnellen urssin aikana myös erilaiset näytteenottovälin t ja -menetelmät tulevat tutuiksi. Moi mpina päivinä on ohjelmaa klo 9.00 - 18.00. Lu noitsijoina meribiologeja Helsingin yliopistosta. H nta: aikuiset 50 e, opiskelijat ja lapset alle 18 v 40 e. Li .. tietoja: www.helsinki.fi/jarj/biosuk/vesiluonto.html Tiedustelut ja ilmoittautumiset 14.7. mennessä: heini.kujala@helsinki.fi tai 05~-36 72126.

PURUUEDEN RETKEILY www.puruvedenretkeily.com timo.tynkkynen@Ruruvedenretkeily.com

puh. 0400-778439

MAJOITU MUKAVASTI Motellihuoneissa, mökeissä tai leirintä- ja asuntovaunualueella Nauti monipuolisista matkailukeskuksen palveluista

KARJAUVt KIEVARI www.kadalankjevad.fi kievari@kaljalankjeyad.lnet.fi

puh. 013-371421

KESAr.Atm

C A

-l

» L »

:« -.J -.J W

:« -.J

22 tO

o o

C\J

•

« J «

-.J

W ~

Sukelluskurssin jäseniä Plaleliai-järvellä lokakuussa 2002: Kuvassa vasemmalla Ingrida Purina (latvia). Hermanni Hacker (Suomi). Juho Vuolleenaho (kouluttaja. Suomi) ja Vadims Jermakovs (latvia).

~ (j)

Baltian luonto ja hylyt viehättävät Hylyistä kiinnostunut sukeltaja löytää paratiisinsa Baltian

Vaikka moniin sukelluskohteisiin pääsee ilman paikallista opastakin.

vihreistä vesistä. Yksin Ta/linnanlahdella lepää kymmeniä

helpoimmalla sukeltaja selviytyy ottamalla yhteyttä paikallisiin sukellusker-

erittäin hyvin säilyneitä hylkyjä.

hoihin. Virossa toimii ainakin neljä kaupallista sukellusyritystä ja niiden lisäksi useita kerhoja. jotka eivät varsinaisesti harjoita liiketoimintaa, mutta järjestävät maksullisia retkiä sukelluskohteisiin.

VIRON SUKELLUSOLOSUHTEET eivät eroa kovin paljon Suomesta. Suomenlahden vesi on eteläpuolellakin vähäsuolaista ja sameaa. Kymmenen metrin näkyvyyttä voi jo pitää hyvänä. Paras näkyvyys on etelänaapurissakin aikaisin keväällä ja myöhään syksyllä, jolloin vesi ei "kuki". Sukeltaminen on Baltiassa verrattaen uusi harrastus. Viron itsenäisty-

Tutkimussukeltaja Costeaun räpylänjäljillä Tutkimussukeltaja Jouni Leinikille uravalinta oli selvä jo kuusivuotiaana. Jacques Cousteaun punainen pipo liimasi pikkumiehen television ääreen.

misen jälkeen sukellus kiellettiin ulkomaalaisilta ja tehtiin virolaisilIekin han-

Idolinsa vanavesissä Leinikki suoritti sukelluskurssin jo 15-vuotiaana ja

kalaksi. Nyt sukeltaminen on sallittua kaikille, eikä erityisiä lakeja siitä ole.

päätyi siten tutkimussukeltajaksi ja tutkimussukelluksen opettajaksi.

Käytäntö voi olla kuitenkin sukeltajan kannalta yhä sekava. Sukeltajan täytyy tehdä ilmoitus Viron merivartiostolle eli Eesti Piirival-

Leinikki koulutti 1990-luvulla oppilaita Virosta, Latviasta ja Liettuasta Suomen ympäristöministeriön rahoittamassa yhteistyöprojektissa. Tarkoi-

veIle. Ilmoituksen voi tehdä soittamalla tai lähettämällä taksi Piirivalven Me-

tuksena oli paitsi kouluttaa Baltian maihin tutkimussukeltajia, myös kartoit-

revalvekeskukseen. Ilmoituksessa kerrotaan veneen tunnistetiedot, sukel-

taa Baltian maiden rannikkojen merielämää.

luspaikka sekä sukeltajien määrä. Hylyille sukellettaessa tarvitaan erilliset luvat.

Luontosukelluskohteista Leinikki suosittelee Virossa erityisesti pohjoisrannikolla sijaitsevaa Lahemaan kansallispuistoa.

»:

m I I

»:

23 • 1\)

o o (j)

(J)

C /\

m I

--1

» L » - Siellä on hieman kirkkaammat vedet ja kohtuullisen monipuolinen luonto. Pohja on hiekkaa, jossa on kivi koi den kenttiä, Leinikki kertoo. Leinikin mukaan yksi parhaita kohteita on Mohnin saari, jonka länsiranta on jyrkkä kivikkorinne. Saaren toisella puolella on suurten siirtolohkareiden kenttä noin 0-15 metrin syvyydessä. Leinikki muistuttaa, että täällä, kuten muuallakin Viron vesillä, on syytä huolehtia siitä, että sukelluksen tukiveneessä on asianmukainen ankkuri. Ankkurin täytyy takertua hiekkapohjaan, ja sitä varten siinä pitää olla myös metallikettingit, jotta vene ei liiku sukelluksen aikana. Jos veneen vuokraa paikallisilta kalastajilta, täytyisi varmistaa, että kuljettaja on tottunut tekemään veneretkiä sukeltajien kanssa, Leinikki neuvoo. Leinikin mukaan Baltian sukelluskulttuuri harrastussukeltajan kannalta nuori, mutta paranee hetki hetkeltä. Ongelmaksi saattaa muodostua kieli , sillä monet operaattorit ovat panostaneet erityisesti venäläisiin turisteihin. Virossa puhutaan kuitenkin yleisesti suomea, ja Latviassa ja Liettuassa pärjää jo useimmiten englannilla tai saksalla, Leinikki kertoo.

Polaris, Stalin ja Tutti Tallinnanlahti ja sen edusta on täynnä hylkyjä. Alueelle on uponnut aluksia jo 1700-luvun suurissa meritaisteluissa. Eniten hylkyjä on kuitenkin peräisin toisen maailmansodan vuosilta. Pelkästään Tallinnan evakuoinnin aikana

elokuussa 1941 lähistölle upposi 70 alusta kahden päivän aikana. Osan aluksista Neuvostoliitto itse upotti esteeksi saksalaisille, osa aluksista ajautui karille sekasorron aikana. Suomessa 1917 rakennettu puupu~evene Polaris lepää noin 22-26 metrin syvyydessä TaJlinnanlahdella. Se upposi 1941 pommin osumasta. 35-metrinen Polaris on hyvin säilynyt, kansi on ehjä ja yksi kolmesta mastosta makaa pohjassa hylyn vieressä. Lähellä Polarista on neuvostoliittolainen hinaaja, joka on virallisesti tunnistamaton mutta sitä kutsutaan Tutiksi. 20-metrinen hylky lepää noin 16 metrin syvyydellä hiekkapohjalla. Hylky on aivan ehjä, muun muassa ruori ja potkurit ovat paikoillaan. Hylyn sisään ei kuitenkaan pääse. Tallinnan länsipuolella Lohusalon lahden hiekkapohjalla lepää Stalinin hylky noin 11 metrissä. Hangosta palaamassa ollut Stalin upposi 1941 ajettuaan miinakenttään. Sen mukana pohjaan upposi lähes 2000 ihmistä, joiden luita saattaa nähdä paikalla vieläkin. Laivasta itsestään on vähän jäljellä. Ympäristö on melko vaarallista sukeltaa, sillä räjähtämättömiä ammuksia saattaa yhä löytyä. Alueelle on siis parasta mennä ainoastaan asiantuntevan oppaan kanssa. Esimerkiksi tallinnalainen Sebak-sukelluskeskus on järjestänyt retkiä Stalinille. Myös Neuvostoliiton entinen sotilastukikohta Paldinski ympäristöineen on hyvä ja helppo sukelluskohde. Mielenkiintoisia kohteita löytyy myös Saarenmaan ja Hiidenmaan ulkorannikoilta. Niitä ei kuitenkaan voi suositella kuin kokeneille sukeltajille, sillä ne ovat tuuli IIe alttiita ja virtaukset voivat olla kovia.

Internetistä apua Baltian sukellusretkiin Viro Sukelluskeskuksia (nettisivut englanniksi, venäjäksi tai viroksi; monet kerhojen henkilökunnista puhuvat suomea) http://www.nautic.ee http://www.maremark.ee http://www.aquabaltic.ee http://www.sebak.ee http://www.paap.ee/finl (Surf Paradis-keskus, kaikenlaista seikkailu-urheilua Hiidenmaalla, myös sukellusta) Viron merivartiosto, (Eesti Piirivalveamet, Merevalvekeskus) www.pv.ee Puh. (+372) 692 2222, (+372) 692 2500, fax (+372) 692 2501 Viron museovirasto Muinsuskaitseamet www.muinas.ee, Puh. (+372) 6403050, Fax (+372) 6403060 Latvia Kaikki seuraavat Padi/CMAS-keskukset toimivat Riikasta käsin: www.diving.lv (Juras Lauvas) www.diveclub.lv (Baltic Seal) www.divers.lv (Juras Vejs)

Liettua

www.godive.lt(Oktopusas.viiden tähden Padi-keskus, mm. retkiä Plateliaijärvelle)

o o C\J

•

Yllä: L1eHualaisia Klaipedan yliopiston tutklmussukeltajia merellä kesällä 2003. Vasemmalla Darlus Daynus ja oikealla Sergej OIenin. Alla: DosenHi Sergej OIenin valmistautuu sukeltamaan.

Järvien uponneet aarteet Kirkkaita vesiä Virosta löytyy järvistä, joiden pohjista lähteet tuovat kylmää vettä. Noin kymmenkunta järveä on hyviä sukelluskohteita, muut liian mutaisia ja matalia. Erityisesti Äntujärvien ryhmä on hyvä sukellus kohde. Sinijärven pohjassa saattaa vielä nähdä vilauksen upotetusta saksalaistankista, mutta muuten nähtävyydet ovat kaloja: ahvenia, haukia, särkiä. Hieman kauempana olevan Kaanjärven pohjaan on tarinan mukaan kätketty ruotsalainen aarre. lisää kertomuksia ja aarteita löytyy Koorkulan Valgjärven pohjasta. Pohjassa on uponnut 1300-luvun hirsirakenne, jota meriarkeologi Kalle Virtanen tutkii. - Se on veden päälle rakennettu pieni linnoitettu asumus. Pohjasta löytyy muun muassa hirsiä ja keramiikkaa, Virtanen kertoo. Virtanen muistuttaa, että kaikkiin muinaiskohteisiin sukeltaminen vaatii luvan Viron merimuseoita. Luvan saa kuitenkin helposti lähettämällä esimerkiksi sähkö postia Muinsuskaitseametille. liettuassa on Baltian kenties paras järvisukelluskohde. Plateliaijärvi on kirkasvetinen ja pursuaa vesi kasveja ja kaloja. lisäksi paikallinen sukellusyritys Oktopusas on upottanut sinne mielenkiintoista tutkittavaa, kuten yli kymmenmetrisen puuristin ja jo vuosia sitten joulun aikaan koristetun jOulukuusen, jotka nyt koristavat pohjaa sukeltajien ihmeteltävänä. Teksti: Marika Kataja

Meriarkeologia tutkii vedenalaista kulttuuriperintöä Meriarkeologian tutkimuskohteena ovat vedenalaiset mUinaisjäännökset kaikilla vesialueilla. TIeteenala tutkii arkeologian menetelmillä erityisesti veteen uponneita hylkyjä, veden alle joutuneita asumuksia, ihmisten tekemiä rakenteita kuten satamia, laitureita, siltoja ja patoja sekä veteen uhrattuja esineitä. Itämeri on arkeologisena tutkimuskohteena erinomainen, koska se on kylmä, pimeä, vähäsuolainen ja pohjastaan vähähappinen. Itämeren murtovedessä ei viihdy puuta tuhoava nilviäinen. Itämeri säilyttää esineet erittäin hyvin - kokonainen laivanhylky voi säilyä tuhansia vuosia. Muinaismuistolain mukaan vedenalaisia muinaisjäännöksiä ovat yli sata vuotta sitten uponneet hylyt ja niiden osat sekä vanhat rakenteet veden alla. Rauhoitettuihin kohteisiin kajoaminen, muuttaminen tai kaivaminen on kielletty. Vedenalaisen muinaisjäännöksen tutkiminen vaatii aina luvan Suomen merimuseoIta. Sukellusta voi kuitenkin harrastaa muinaisjäännöksen lähellä, mutta kohteella on kahden metrin suoja-alue. Suurin osa Suomen vesiltä löytyneistä hylyistä on urheilusukeltajien löytämiä. Merimuseon rekisterissä on noin 600 löytöilmoitusta merialueilta ja noin 100 ilmoitusta sisävesiltä. Uusia löytöjä tapahtuu koko ajan. Lisätietoja: Museovirasto, Suomen meri museo, Suomen meriarkeologinen seura

Massiivinen sukeltaiariipus hopeaa pituus n. 5 cm

37 €

(ilman ketjua)

Kysy myös kultaisia sukeltajia.

Pitäiänmäen Kello ia Kulta Takomotie 33 00380 HELSINKI P. 09-565 1855

Toimifamme

Vuokrattavana kahden makuuhuoneen asunto Playa Hondassa, Murclassa. Asunto sijaitsee Mar Menorln rannalla, lähellä palveluita . Asunto on uudessa talossa jossa uima-alias, kuntosaII, sauna,lämmHeHy slsäallas, suljettu piha sekä autopalkka talon alla . Asunnossa on IImastolnllllämmltys. Alueella on hyvät harrastus mahdollisuudet koko perheelle. Vuokrahinta alkaen 300€/vko Myös pidempi aikainen vuokrausl

Puh.: 0503775550/Jukka Penttinen Mikkelin Urheilusukeltajat Ry

VA -1\i:UJlerc::HluunO Huoltaa: • kiikarit • painekotelot

Pu h: 0208 300 030

www.optifocus.fi

(f)

C /\

kolla

610ptifocus Oy • kamerat • kaukoputket

Vuokrataan asunto Espanjassa Playa Honda, Murcia

-l

Vettenalaiset Vehkeet Joensuusta On aika huollattaa sukellus laitteet ennen seuraavaa kautta, ettei jää viime tinkaan ...

» L »

Lähes kaikkien sukellusvälineiden huollot: Regulaattorihuollot, Happipuhdistukset, Säiliöiden pesut ja puhdistukset, Kuivapukuhuollot, vetoketjujenja mansettien huollotlvaihdot, Kompressorien happipuhdistukset, Kaasunsekoituslaitteiden suunnitteluja valmistus ...

• f\)

o o

proudly designed & made in carelia, Finland

ERÄRAATE

(f)

Ukkolantie 4,80130 Joensuu 013 - 285240, 050 - 5722690

C /\

IANTD Sukeliuskoulutus

m r -l

» L »

Snorkkelisukellus avovede on retkeilyä parhaimmillaan Snorkkelisukellus kasvattaa suosiotaan. Uudistunut kurssimateriaali helpottaa kurssin läpiviemistä seurojen koulutustoiminnassa. Esimerkiksi laitesukeltajien perheenjäsenet eivät ehkä halua ryhtyä sukeltamaan raskailla ja hintavilla paineilmalaitteilla, mutta heitä saattaa silti kiinnostaa vedenalainen maailma.

« ...J ...J

(j) (j)

SNORKKELlSUKELLUS ON EDULLISTA ja varusteiden määrä on kohtuullinen. Snorkkelisukellus on myös ekologisempaa kuin paineilmalla sukeltaminen. Saaristossa kompressorin pauhu ja pakokaasun katku kauniina kesäiltana on varsin piinaavaa.

a: ::J ~

26 co

o o N

•

« J «

1...J W

Monipuolista Snorkkelisukellus avovedessä on retkeilyä parhaimmillaan. Keveillä varusteilla matkaa taittuu helposti useita kilometrejä, ja maisemia voi ihailla sekä veden alla että päällä. Snorkkelisukellusretken aikana sukelluksia tehdään usein kymmeniä, jopa satoja. Kukin voi retkellä keskittyä mieleisiinsä asioihin. Sukelluskalastus on jännittävää ja palkitsevaa, kunhan muistaa hoitaa lupa-asiat kuntoon. Harppuuna on tehokas ase ja sitä on käsiteltävä huolellisesti. Vedenalainen valokuvaus onnistuu erinomaisesti myös snorkkelisukeltajalta . Biosukellus on Suomessa paljon mielekkäämpää snorklaamalla kuin laitteilla, koska suurin osa eli öistä viihtyy alle kymmenen metrin syvyydessä. Hylkyjäkin on ainakin merialueilla yllättävän paljon alle kymmenessä metrissä ja snorklaajan tavoitettavissa. Kiinnitarttumisen riski pitää muistaa hylkyjen ympäristössä snorklatessa. Hylkyjen sisään ei ole menemistä.

::J (j)

Sukeltajan lippu Snorkkelisukelluksessa kiinteän lipun merkitys on huomattavasti vähäisempi kuin laitesukelluksessa. Snorkkelisukelluspari taittaa matkaa uiden ja sukeltaen jopa useita kilometrejä, jolloin sukeltajan lipun vaikutusalue ylitetään jo snorkkelisukellusretken alkutaipaleella. Kun järjestetään snorkkelisukellustoimintaa nuorille sukeltajille tiukasti rajatulla alueella, on lippu käyttökelpoinen väiine.

Poiju Poijun merkitys snorkkelisukeltajan turvavälineenä on ehdoton. Poijuköysi tulee aina kiinnittää painovyöhön, jolloin siitä voi tarvittaessa vapautua nopeasti. Snorkkelisukeltaja saattaa tietämättään sukeltaa jonkin esteen alitse, johon poijuköysi tarttuu. Tällöin on elinehto irtautua poijuköydestä. Jos snorklataan tropiikissa ilman märkäpukua, tarvitaan silti painovyö poijuköyden kiinnitykseen. Poiju on aina pakollinen varuste avovesisukelluksilla. Poijujen ansiosta sukellusparin löytäminen on mahdollista, mikäli sukellusretki jostain syystä kestää yli sovittujen aikarajojen. Poijuksi soveltuu hyvin torpedomainen puhallettava laite, jossa on kiinnityspaikkoja. Nykyisin lauttatyyppiset poijut ovat yleistyneet niiden parempien lastausominaisuuksien takia. Lautan päällä on myös mukavampi potkia pitkiä ulappaylityksiä. Poijuun voi kiinnittää juotavaa, syötävää, kompassin, kartan ja vaikkapa hätäraketteja. Poijun tulee olla selvästi erottuvan värinen ja siinä tulee olla sukeltajan lippu. Poijuköyden tulee olla kelluvaa materiaalia ja sen olisi oltava niin paksua, ettei se sotkeudu helposti. Snorkkelisukellusparin on opeteltava liikkumaan niin, etteivät poijuköydet sotkeudu toisiinsa. Vesiliikenne on yksi suurimmista

Joni Kettusen torpedo-poijun köysi on kiinnitetty oikeaoppisesti painovyöhön.

Lasten kanssa snorklaamassa avovedessä Snorkkelisukelluskurssi tarjoaa valmiudet tehdä snorkkelisukelluksia avovedessä noin 10 metrin syvyyteen asti. Lasten kanssa toimittaessa on hyvä kiinnittää huomiota yleisturvallisuuteen. On tärkeää, että lapset kertovat suunnitelmistaan aikuiselle, joka on mielellään paikan päällä rannassa/veneellä mukana ja toimii tapahtumassa sukellusvanhimpana. Huomioitavaa on, että snorkkelisukellus tapahtuu usein aika suppealla alueella ja sukeltajalipun merkitys korostuu. Kuitenkin poijujen käyttö on pakollista snorkkelisukelluksessa avovedessä, niin snorklaajien turvallisuuden kuin valvonnankin osalta. Parit pystyvät tarkkailemaan poijun avulla toinen toisiaan ja sukellusvanhinkin tietää, missä snorklaajat liikkuvat. Paikan päällä on hyvä olla myös pintapelastaja, joka kykenee tarvittaessa auttamaan. Snorkkelisukellusliivi auttaa myös tällaisissa tilanteissa, jolloin liivi puhalletaan täyteen ja se kelluttaa hyvin pinnalla. Liivi on myös kirkkaan värinen, jolloin snorklaaja erottuu vedessä paremmin. Sari Häkkinen

C ::IJ (j) (j)

r r

• f\)

snorkkelisukelluksen riskitekijöistä. Snorkkelisukeltajaa on lähes mahdotonta havaita ilman poijua. Valitettavan usein veneet ajavat aivan liian läheltä poijua. Mikäli sukeltaja sukelluksen aikana kuulee moottoriveneen ääntä ja hänen on noustava ylös, tulee hänen nousta poijuköyttä pitkin minimoidakseen törmäysriskin veneen kanssa. Väyliä tulisi mahdollisuuksien mukaan välttää. Jos väylä on pakko ylittää, tulee se tehdä suurinta valppautta noudattaen.

Perusvälineet, märkäpuku ja puukko Suomessa avovedessä snorkkelisukeltajan perusvarustukseen kuuluu perusvälineiden ja poijun lisäksi märkäpuku ja ehdottomasti puukko. Vedet ovat meillä aina liian kylmiä sukeltaa ilman märkäpukua jo heti viittä metriä syvemmällä. Puukon pitää olla terävä ja sahalaitainen, jotta sillä saa leikattua nopeasti itsensä irti köysistä tai verkoista. Snorkkelisukeltajan täytyy olla erittäin tarkkaavainen kaiken sellaisen suhteen, johon saattaa tarttua kiinni.

Edellisessä numerossa julkaisimme elvytysohjeet. Siitä saattoi kuitenkin harhaanjohtavasti päätellä, että lapsen ja aikuisen elvytys eivät eroaisi toisistaan. Toimitus pahoittelee virhettä. Julkaisemme tässä numerossa lasten elvytysohjeet.

Lasten elvytys Maallikoille suunnatut elvytysohjeet erattelevat lapsen aikuisesta 8 vuoden iässä. Käytännössä lapsen ikää ei aina voi kovin tarkasti määritellä. Jos lapsi näyttää aikuiselta, hoida hänet aikuisten ohjeen mukaisesti, muuten lasten ohjeella. Lapsilla sydänperäinen sydänpysähdys on erittäin harvinaista, sitä tapahtuu lähinnä sydänvikaisilla lapsilla. Useimmiten lapsen sydän pysähtyy hengityksen estymisen ja sitä seuraavan hapenpuutteen johdosta. Kun löydät elottoman lapsen, huuda apua. Aloita elvytys välittömästi ilmateiden avaamisella ja viidellä suusta suuhun (tai suusta suuhun ja nenään) puhalluksella.

o o Parisukellusta

Ol (j)

Snorkkelisukelluksessa parin kommunikaatio pinnalla tapahtuu käsimerkein ja tarvittaessa puhumalla. Sukelluksen aikana parin yhteys toisiinsa toteutuu poijuköyden välityksellä toisen seuratessa pinnalla parinsa sukellusta. Toisen sukeltaessa voi pinnalla oleva kommunikoida hänen kanssaan poijuköyden välityksellä ja tarvittaessa vetää hänet ylös tai sukeltaa hänen luokseen tarkistamaan tilanne. Ilman poijuja pari kadottaa helposti toisensa aallokossa. Sukelluskalastuksessa on muistettava, että pariin tulee pitää vähintään 10 metrin etäisyys aina, kun harppuuna on ladattuna. Snorkkelisukellusta ei koskaan pidä harrastaa avovedessä yksin. Pidemmillä snorkkelisukellusretkillä alle 15-vuotiaan sukeltajan parina olisi hyvä olla 18-vuotta täyttänyt henkilö.

Kuvat ja teksti: Stig Gustavsson, Calypso M2 FIN 542

Puhalla sen verran, että lapsen rintakehä selvästi nousee. Mikäli lapsen maha tuntuu pullistuvan, korjaa pään taaksetaivutusta ja/tai nosta leukaa enemmän ylöspäin. Jos lapsi ei virkoa viiden puhalluksen jälkeen, aloita painelu-puhalluselvytys rytmillä 30 painelua 2 puhallusta. Painelu tehdään rintalastan keskeltä. Yli yksivuotiasta painelIaan yhdellä kämmenellä ja alle yksivuotiasta kahdella sormella. Painele niin, että rintakehä laskee n. 2-5 cm lapsen koosta riippuen. Soita hätänumeroon tai etsi hyvin pikaisesti lähistöltä apua vasta tehtyäsi 30:2 elvytyssa~an kaksi kertaa eli noin minuutin elvytyksen jälkeen. Jatka elvytystä heti tämän jälkeen, kunnes apu saapuu paikalle. Älä lamaannu pelosta, vaikka kyseessä on lapsi ja tunnet itsesi avuttomaksi lapsi voi toipua jo ilmateiden avaamisen tai muutaman puhalluksen ansiosta aivan ennalleen. Yritä parhaasi tai edes jotain ... Lähde: SPR elvytysohjeet & European Resuscitation Council Guidelines tor Resuscitation 2005, Pediatric lite support Teksti: Elisa Nurmi, anestesiologian erikoislääkäri

C /\

m r -l

» '»

Jungerien suke!lusmatkat suuntautuvat se!IBlslin paikkolhin: joissa se

00 muutenkin luontevaa, tai sitten lomia suunnitellaail,varta vasten sukellusta silmällä pitäen. Suomen lähellä hyviä sukellus~otiteita ovat Jungnerln mukaan PunainenrT)eri sekä Notja. No,~ assa häntäyleQättävät, eritYi~ti n~ ja ~lIomuodostelmat, jot~ ovat omaa luokkaan~ . .- Kun on Suomessa sukeltanut paljon, aina kaivoksista j'ääsukellukslin, ja kun tulee myös Ikää ja laiskuutta, pitää olla melk9 hyvä kohde, että saa itsensä innostumaan sukellukseen, Jungner selittää. - Sukeltamisessa jännää on se, että missä tahansa voi sukeltaa, ja jokainen paikka on omalla tavallaan erilainen, hän kuitenkin jatkaa. , Jungnerin mukaan sukeltamisessa mielenkiintoisinta ovat kalat. Myös luonnonmuodostelmat, kuten kalliot ja virtapaikat, sekä erityisesti hylXt kJlnl19stavat.

Aika pysähtyy kun ilma loppuu Yksi Jungnerille mieleen painuneista sukelluskohteista oli Mauritiuksen · saari Intian valtamerellä, missä hän 011 vaimonsa kanssa häämatkalla. Pienehkön saaren pohjois- ja ete!ärannlkko ovat tyystin erilaiset, Jungner kertoo. Pohjoisrannlkko on enemmän turistikohde, jossa on hitaasti laske'va ranta, etelärannlkko taas on kallioinen ja tyrskyinen. - Eteläpuoli on tosi vaikea mutta samalla tosi mlelenklintoinen.sukelluspaikka. Eteläpuolella sukeltaminen ei myöskään ollut nll1] tuotteisteItua, joten henki oli hieman seikkailuIIisempI. Turv~lisuudesta ei toki tinglty, si.elläkään, mutta sukellukset sujuivat hieman rennommalla otteella. . Mauritiuksella Mikael Jungnerille sattui myös mieleenpalnuva j~adre naliinipitoinen kokemus. - Ilma loppui yhtäkkiä alka vaikeissa oloissa ja suhteellisen syvällä. Myöhemmin syyksi paljastui se, että opas veneessä oli kuvitellut pulloni olevan auki, jolloin ystäväIlisyyttään laittoi sen kysymättä kiinni ja avasi puoli kierrosta. , Kun pullon paine syvemmällä sitten pieneni, ilman tulo loppuI. - Se oli alka pysäyttävä kokemus. Yhtäkkiä vaan kun vetää henkeä, sieltä ei tulekaan mitään, Aika pysähtyy. Sitten sitä vaan ru~ katsomaan, että missäs se pari on. SeMsimme siitä kuitenkin hyvin, otin parin kiinni ja nousimme parihengityksellä pintaan, Jungner muistelee.

'Suomenlahden tila

h~olettaa

Muita Jungnerille sykähdyttäviä sukeliuskokemuksia on ollut SE!, kun hän sukelsi ensimmälsen kerran Utön edustalia makaavan Park VlCloryn hytylle. - Se oli todella juhlallinen kokemus. Park VictorytIä on hyvä näkyvyys ja se on optimaalisyvyydellä. Se on iso lalva. Kun menee keulaan, tulee ihan Trtanic-tunnelmia mieleen . Sitten Jungner vakavoituu. Suomenlahden vesistöt ovat hänen harrastusaikanaan muuttuneet. - Parinkymmenen vuoden alkana Suomenlahden tila on mennyt alka surkeaan jamaan. Lähes kalkki rantakohteet Porkkaiaa ja Hankoa myöden alkavat olla melko tunkkaisia, sekä näkyvyydeItään että fiilikseltään. Hänen mukaansa sukeltamalla näkee meren kunnon erittäin hyvin. - El hirveästi esimerkiksi innosta syödä Suomenlahdelta pyydettyä kalaa, koska on omin silmin nähnyt siellä vallitsevan tilanteen. Jungnerilla on vielä ainakin yksi ehdoton kohde näkemättä; kohde, jota tuntuu valvaavan suorastaan kirous. Punalsenmeren Thistlegormin hylylle pääsyn on estänyt milloin huono sää, milloin vatsatauti. - Kolme kertaa olen Thlstlegormille yrittänyt ja alna on tullut joitaln esteitä. Sitä on kovasti kehuttu, se on kuulemma Punaisenmeren parhaita kohteita, Jungr)er haaveileE!.

Sukeltaminen sopII hyvin tyilpalkkalllkunnalisl, sanoo totmltusJohtaJa , Mikael :Jungner. Ylelsradlossakln toimII oma sukeljuskerho.

Sukellus on mitä mainioin työpor;ukkaharrastus Mikael Jungnerin mukaan sukeltaminen sopii erityisen hYvin työpalkkaiiikunnaksi. Yhdessä työkavereiden kanssa voi viedä harrastusta eteenpäin. Yleisradiossa toimii oma, vireä sukelluskerho, jossa on muutamia kymmeniä aktiMjäseniä, se on myös Uiton jäsen. - Se on Ylelle tyypillinen kerho. Ylessä on muutenkin paljon henkilöstön kerhoja. Samaa lajia harrastavat yleläiset pistävät kerhon pystyyn ja yhtiö t~oaa perusrahoitusta, Jungner kertoo. Sukelluskerholalset kokoontuvat säännöllisesti Ylen omalla uima-aItaaIla.. He tekevät yhdessä myös sukellusretkIä ja -matkoja. Talosta löytyy jonkin verran sukelluslaitteita, joita jäsenet saavat käyttöönsä, Myös sukeijuskoulutusta annetaan kerhon puitteissa. Työporukoiden sukelluskerhoja on lisäksi alnakin Sanoma-yhtiössä ja Finnalrilla.

Marika Kalaja, Kuwt AJ Savolainen

Mikael Jungner suosittelee sukelluskohteiksi : 1, Punaisenmeren Sharm ei Sheikh, Se on Eilatiin tai Hurghadaan verrattuna paras paketti: siellä on sekä korallit että jyrkänteet. 2, Thaimaan länsirannikko, erityisesti Similanin saaret. Siellä näin paholaisrauskunkin , 3, Sardinia. koska sieltä löytyy tutkittuja ja turvallisia mutta erittäin mielenkiintoi· sia luolastoja, Siellä on niin pieniä luolia, että joutuu ottamaan pullot irti päästäkseen eteenpäin, mutta myös isompia luolia, Paikalliset oppaat tunsivat ne niin hyvin, että olo oli turvallinen, Luolasukellusta voi siellä harrastaa myös yöllä,

!i) SUKELTAJA Veden "a\lassa

1956 - 2006

Hyvät järjestöihmiset hallitukseen

Onko seurasi ensiapuvalmius kunnossa?

Uiton syyskokouksessa 8.10. valitaan erovuoroisten .tilalle toimikausiksi 2007 - 2008 puheenjohtaja, neljä varsinaista jäsentä ja toimikaudeksi 2007 kaksi varajäsentä. Onko seurassasi henkilöitä, jotka sopivat työskentelemään liiton hallituksessa? ValittaviIta edellytetään - omaa näkemystä liiton kehittämisen suunnasta - yhteistyökykyä - riittävää talousasioiden ymmärtämistä - sitoutuneisuutta - mahdollisuutta antaa aikaansa yhteisten asioiden hoitamiseen. Ehdolle asetettavien henkilöiden toivotaan edustavan jäsenistöä tasapuolisesti sukupuolijakaumaltaan ja alueellisesti. Demokraattisen vaalituksen varmistamiseksi tulee seurojen hallitusten olla aktiivisia ehdokkaidensa nimeämisessä. Pistäkääpä asia pian mietintään! Sukeltajaliiton Internet-sivuilta löytyy lomake, jonka esitettävän henkilön on täytettävä. Ehdotukset liitteineen tulee toimittaa 1.9.2006 mennessä joko sähköisesti osoitteeseen sari.nuotio@sukeltaja.fi tai osoitteella Sukeltajaliitto ry, Radiokatu 20 00093 SLU .

SukelIusseurojen, kuten muidenkin yJeisötapahtumia j~estävien tahojen, tulee laatia seuran käyttöön turvallisuusasiaki~a takaamaan erilaisten tilaisuuksien, toiminnan ja tapahtumien turvallisuus. Turvallisuusasiaki~oissa määritellään toimenpiteet onnettomuuksien ennaltaehkäisyyn ja toimenpiteet vaaratilanteen tai tapaturman sattuessa. Ensiapuvalmius koostuu ensiapukoulutetusta henkilöstöstä, toimintaohjeista, sekä tarvittavasta vä/ineistöstä ja ensiapuvarustuksesta. Sukeltajaliiton turvallisuusvaliokunta on suunnitellut yhdessä alan asiantuntijoiden kanssa kaksi erilaista sukellusryhmän erittäin laadukasta ensiapulaukkua, jotka sisältävät tarvittavan varustuksen niin yleisötapahtumiin, allaskoulutukseen, avovesileireille kuin sukellustukialuksiinkin.

Ehdollepanotoimikunta Vaaliasioissa v. 2006 on käytettävissänne ehdollepanotoimikunta, johon kuuluvat Rauno Vihriälä, Helsinki (PD rauno.vihriala@sukeltaja.fi 0405676548 Markku Heiskari, Oulu mar1<ku.heiskari@sukeltaja.fi 0504860275 jorma.karhunen@sukeltaja.fi Jonna Kamunen, Kuopio 0409011704 Leena Koivumäki, Tampere leena.koivumaki@sukeltaja.fi 0407457506 Hannu Puhalainen, Rovaniemi hannu.puhalainen@sukeltaja.fi 040588 1439 Mauno Siren, Lappeenranta mauno.siren@sukeltaja.fi 0400 889 057 Ehdollepanotoimikunta ei aseta ehdokkaita paremmuusjä~estykseen, vaan pyrkii esittämään syyskokoukselle mahdollisimman monta ehdokasta koko valtakunnan alueelta. Toimikunnan saamat ehdotukset tullaan julkaisemaan Sukeltajaliiton www-sivulla. Toimikunta pidättää oikeuden lyhentää julkaistavat esitykset yhteen A4-kokoon.

Ensiapureppu ja -laukku Vaihtoehto 1. Ensiapurepun sisällössä on huomioitu yleisimmät sairaus- ja loukkaantumistapahtumat joita sukeltajille voi sattua niin aliaskuin avovesiolosuhteissa. Repun sisältö riittää esimerkiksi tyypillisten raajamurtumien ensiapuun, elvytykseen, hypotermian haavojen ja ruhjeiden sekä palovamrnojen hoitoon. Usäksi repussa on ensihoidon ammattilaisten käyttöön tarkoitettuja yleisimmin tarvittavia instrumentteja, kuten stetoskooppi ja verenpainemittari. Repusta saa halutessa myös kahden litran hapenantolaitteelle suunnitellun version, jolloin reppu käy myös sukeltajantaudin ja keuhkorepeämän nopeaan ensihoitoon. Hapenantolaite ei sisälly vakiotoimitussisältöön. Vaihtoehto 2. Tarvikkeet on pakattu hinnaltaan edullisempaan laukkuun. Laukun sisältö on lähes sama kuin repun, mutta se ei sisällä kaikkia ammattihenkilöstön käyttöön tarkoitettuja instrumentteja. Ensiapulaukkuun voi sijoittaa halutessaan 5 litran, tai sitä pienemmän hapenantolaitteen. Hapenantolaite ei sisälly vakiotoimitussisältöön. Kumpikin laukku varustetaan yleisimpien loukkaantumis- ja sairaustapausten ensiapuohjeilla, sekä yleisimmin tarvittavilla kaavakkeilla ja lomakkeilla. Laukut eivät sisällä nopeasti vanhenevia tuotteita, eivätkä lääkkeitä. Halutessa seurat voivat täydentää laukkuja muutamilla tarvittavilla reseptivapailla lääkkeillä (kyypakkaus, särkylääke, asetyylisalisyyli jne.)

Nykyisen hallituksen kokoonpano - w. 2005 - 2006 (erovuorossa) puheenjohtaja: Jouko Laitinen - w. 2005 - 2006 (erovuorossa) jäsenet: Pekka Kaikumo, Kari Lainio, Matti Pöntinen ja Jyrki Sariola - w. 2006 - 2007 jäsenet: Markus Korpela, Heli Laukkarinen, Jorma Onjukka ja Riku Riikonen - v. 2006 (erovuorossa) varajäsenet: Marja-Leena Kardell ja Pentti Parkkila

Toimitussisältö ja hinta Laukkujen tarkka toimitussisältö, tilausohjeet ja hinnat ovat nähtävissä osoitteessa www.sukeltaja.fi. Laukkujen sisältöä on myös mahdollista muokata omien tarpeiden mukaisesti huomioiden seuroilla jo olevat tuotteet ja tarvikkeet. Sukeltajaliiton turvallisuusvaliokunta on neuvotellut repulle ja laukulle Waloplast Oy:n kanssa alennetut jäsenhinnat. Toimittajan verkkosivuilla http://wwwwaloplastfv'voi tutustua myös muihin ensiaputuotteisiin.

• 1\)

o o (J)

c....

Sukeltajaliitto ja Essenuoto yhteistyöhön

(j) (j)

o f-

32 (,()

o o C\J

• C')

« « '"')

-.J W ~ ~ (j)

Uimaliiton pääsponsorina tunnettu Essenuoto aloittaa yhteistyön Sukeltajaliiton kanssa. Yhteistyön tavoitteena on tarjota seuroille mahdollisuutta hankkia edullisemmin yhtenäisiä asuja ja varusteita. Mitä tuotevalikoimiinne kuuluu ajatellen erityisesti sukellusseuroja, Essenuoto - Unidors toimitusjohtaja Sami Kiiski? - Yrityksemme on toiminut Suomessa jo 20 vuotta. Pitkän historian ansiosta meidän kontakti- ja tavarantoimittajaverkostomme vesiliikuntavälinesektorilla on kasvanut Suomen kattavimmaksi. Tuotevalikoimaamme kuuluu yli 1 000 tuotetta, aina uima-asuista uimahallien ja erikoisryhmien tarvitsemiin vesiliikuntatuotteisiin ja -varusteisiin. Läheskään kaikki tuotteet eivät ole vielä verkkokaupassamme esillä, joten kauttamme kannattaakin kysyä tuotteita myös soittamalla tai lähettämällä sähkö postia. - Sukellusseurat pystyvät tilaamaan kauttamme esimerkiksi yhtenäiset seuraverkkarit, uima-asut, harjoitteluräpylät sekä sukelluskursseilla käytettävät sukelluslelut ja esteradat. Mitä odotuksia Essenuotolla on alkavasta yhteistyöstä? - Essenuoto on toiminut Suomen Uimaliiton virallisena varustajana vuodesta 1992. Pyrimme Sukeltajaliiton kanssa myös pitkäkestoiseen ja rakentavaan yhteistyöhön. Haluamme tarjota Sukeltajaliiton jäsenille markkinoiden parhaita tuotteita, nopein ja luotettavin toimituksin. Kyseessä on uusi alkava yhteistyö joten toivomme myös seuroilta aktiivisuutta ja palautetta heidän tuote- ja varustetarpeistaan sekä muista ideoista. Sukellus-

seurojen ja jäsenien kannattaa tilata ilmaiset Essenuoto 2006 sekä Epsan kuvastot osoitteesta tilaus@essenuoto.fi. Essenuoto on avannut Suomen ensimmäisen vesiurheilun nettikaupan www.essenuoto.fi -sivuilla. Yhteistyösopimuksen mukaan Sukeltajaliiton jäsenet saavat kiinteän 20 prosentin alennuksen kaikista Essenuoto-tuotteista (alennus ei koske Hydrospinning-pyöriä). Verkko kaupasta saa alennuksen syöttämällä ostoskoria hyväksyessä! maksaessa kuponkikoodi-kohtaan koodin: sukellan. Lisätiedot-kohdassa tulee mainita oman sukellusseuran nimi. Alennuksen saa myös tekemällä tilauksen puhelimella, faksilla tai sähköpostilla mainitsemalla koodin. Essenuoto-Unidors, Pisteen polku 4 / PL 61, 03101 NUMMELA puh: 020 144 2970 Sami Kiiski suora: 020 144 29 72 sami@essenuoto.fi faksi: 020 1442971 tilaus@essenuoto.fi info@essenuoto.fi www.essenuoto.fi

Sukeltajaliitto-Essenuoto yhteistyöstä monia etuja: • • •

seuroille verryttelyasut, uima-asut ym. hyvin alennuksin verkkokaupan nopeat toimitukset edustusurheilijoiden vaatteet edullisesti

Urheiluakatemiat tukevat suomalaisen huippu-urheilijan uraa Suomessa on vuoden 2001 jälkeen käynnistynyt 12 urheiluakatemiaa. Urheiluakatemioiden kehittämisen lähtökohtana on ollut näkemys siitä, että tulevaisuudessa huippu-urheilumenestyksen saavuttamiseksi on tärkeää keskittää valmennusta paikkakunnille, joissa urheilun ohessa on mahdollista varmistaa urheilijoiden opiskelumahdollisuudet ja tukipalvelut.

Onko alueellanne kouluttajakoulutuksen tarvetta? Sukeltajaliiton tekninen valiokunta järjestää tänä vuonna laitesukelluskouluttajakoulutusta Rovaniemellä, Savonlinnassa, Vöyrillä, Nastolassa ja Tammelassa. Nyt valiokunta haluaa kartoittaa tarvetta vuoden 2007 alueellisiIle kouluttajakursseille. Lähetä 31.7. mennessä Liiton koulutuspäällikölle osoitteeseen mika.rautiainen@sukeltaja.fi tietoa siitä, missä päin Suomea sinun mielestäsi vuonna 2007 pitäisi järjestää kouluttajakursseja.

Urheiluakatemioiden visiona on tulevaisuudessa olla alueellisia huippuurheilun osaamiskeskuksia, joiden toiminta perustuu asiantuntijaverkostoon. Lajiliitot ja paikalliset seurat vastaavat valmennuksesta, oppilaitokset koulutusjärjestelyistä ja tukipalveluiden tuottajat laadukkaista tukipalveluista. Lisätietoja www.urhea.fi.

SyyskokouskulSu Sukeltajaliitto ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään sunnuntaina 8.10.2006 klo 11.00 Espoossa, Kongressihotelli Meripuistossa. Valtakirjojen tarkastus klo 10.00 -10.45. Tervetuloa! Hallitus

Ajankohtaista antidopi ngasiaa Dopingilla tarkoitetaan urheilijan suorituskyvyn parantamista elimistölIe vierain keinoin, kuten lääkkeitä käyttämällä. Doping voi' parantaa urheilusuoritusta, mutta se myös aiheuttaa vakavia vahinkoja urheilijan terveydelle. Dopingin käyttö on urheilun hengen vastaista.

Dopingtestaus Suomessa Suomessa kaikki, jotka osailistuvat jä~estäytyneeseen urheilu- ja kilpailutoimintaan ovat dopingvalvonnan piirissä. Tämä tarkoittaa sitä, että dopingtestejä voidaan tehdä kilpailulisenssin lunastaneille urheilijoille sekä lajiliittojen jäsenjä~estöihin ja urheiluseuroihin kuuluville henkilöille milloin ja missä tahansa. ADT tekee vuosittain noin 2000 dopingtestiä Suomessa. Pääasiassa testataan eri lajien huippu-urheilijoita. Suurin osa dopingtesteistä on virtsatestejä. Veritesteillä selvitetään veridopingin ja kasvu hormonien käyttöä. Suomessa testattiin viime vuoden aikana yhteensä 13 uppopalloilijaa. Testatuista 9 oli miestä ja 4 naista. Testejä tehtiin niin kilpailuissa kuin kilpailuiden ulkopuolella. Testausstrategia ja lajien testimäärät vaihtelevat vuosittain.

Kielletyt lääkeaineet ja menetelmät urheilussa ADT toimittaa vuosittain Lääkeaineet ja menetelmät urheilussa -julkaisun, mikä perustuu Maailman Antidopingtoimiston 0NADA) julkaisemaan luetteloon urheiluS9a kielletyistä lääkeaineista ja menetelmistä. ADT päivittää ylläpitämiään luetteloita intemetsivuillaan uusien markkinoille tulevien lääkevalmisteiden osalta. Luettelot eivät kuitenkaan sisällä kaikkia Suomessa käytössä olevia lääkevalmisteita. Jokaisen urheilijan tulee varmistaa, että hänellä on ajan tasalla oleva "Kielletyt lääkeaineet ja menetelmät urheilussa" -luettelo. Julkaisua voi tilata ADT:n toimistolta tai sen voi tulostaa internetsivuilta osoitteesta: www.antidoping.fi.

Ravintolisät Markkinoilla on runsaasti lääkkeitä muistuttavia tuotteita, ravintolisiä, jotka sisältävät kasvi- ja eläinkunnasta peräisin olevia aineita ja uutteita tai myös synteettisiä aineita. Tuotteet voivat sisältää epäpuhtauksina kiellettyjä aineita, esimerkiksi testosteronin ja nandrolonin esiasteita. Vaikka ravintolisän tuoteselosteessa ei mainittaisikaan kiellettyjä aineita, tulkitaan niiden käyttö dopingiksi, jos niitä käyttämällä on testitulos tullut positiiviseksi. Urheilijan ei tulisi käyttää mihinkään tarkoitukseen ravintolisiä varmistumatta ensin niiden koostumuksesta. Kannattaa myös huomioida, että niiden

koostumus saattaa vaihdella valmistuserästä toiseen. Myyjältä tai maahantuojalta kannattaa pyytää ki~allinen todistus siitä, etteivät heidän tuotteensa sisällä kiellettyjä aineita. Tällöinkin on syytä muistaa, että urheilija itse on vastuussa tuotteen käytöstä ja mahdollisesta positiivisesta testituloksesta.

" I

'!'"!J!; \ I ~ \ ( / ,. XitllnrflU.'-lll«'lfoo

_ ...aobd.I.....u_

U-JMi"-

Erivapaus urheilijan lääkityksessä

"",.f'I~"'~ ~oo6

Mikäli terveyden ylläpitämiseen tai sairauden hoitoon ei ole saatavilla sallittua lääkettä, lääkitykseen voidaan hakea erivapautta, jonka avulla urheilija saa käyttää kyseistä kiellettyä lääkitystä. Erivapaus voidaan myöntää kaikille Suomen antidopingsäännöstön piiriin kuuluville urheilijoille, kaikkien vakavahkojen tautien ja häiriöiden hoitoon. Sukelluksessa kansallisen erivapausmenettelyn piiriin kuuluvat uppopallon SM-sarjan pelaajat sekä räpyläuinnin SM-kilpailuihin osallistuvat urheilijat. Muiden urheilijoiden kohdalla ADT tarkistaa jälkikäteen, että kiellettyjen aineiden ja menetelmien luettelossa olevien aineiden käytölle on lääketieteellinen peruste. Erivapautta anotaan erivapausanomuslomakkeilla. Lomakkeita on kaksi erilaista: Hakemuslomakkeella (Standard Application Form) anotaan erivapautta minkä hyvänsä kiellettyjen aineiden ja menetelmien luettelossa mainitun aineen tai menetelmän käytölle. IImoitusmenettelylomakkeella (Abbreviated Process) anotaan erivapautta vain suihkemuotoisten formoterolia, salbutamolia, salmeterolia tai terbutaliinia sisältävien valmisteiden sekä paikallisina ruiskeina ja hengitystiesuihkeina käytettävien glukokortikosteroidien käyttöön. Lomakkeita saa ADT:n toimistosta ja intemetsivuilta. Lomakkeet voi tulostaa myös WADA:n tai kansainvälisen lajiliiton internetsivuilta. Kansallisen tason urheilijat hakevat erivapautta ADT:lta. Kansainvälisen tason urheilijat ja kansainvälisiin kilpailuihin osallistuvien urheilijoiden tulee selvittää käytäntö omasta lajiliitostaan. Sukeltajaliiton hallituksen nimeämä Liiton antidopingvastaava vuonna 2006 on Riku Riikonen. Hänet tavoittaa osoitteesta riku.riikonen@sukeltaja.fi. Lisätietoja: Suomen Antidopingtoimikunta ADT ry Puh: (09) 3481 2020 E-mail: info@antidoping.fi Internetsivut: www.antidoping.fi

o (J) (J)

33 • f\)

o o Ol (J)

C ;:>\

» c... »

Lohjan täydeltä asiaa Kevään kirkkain ja sinisin taivas oli kattona sukellusviikonvaihteen viettäjillä. Lohjalaiset olivat järjestäneet Meriturvan hienot tilat Sukeltajapäivän ja vuosikokouksen pitopaikaksi 22 .4.-23.4.

antaa myös vastuuta nuorille. Sari kertoi myös nuorten kansainvälisestä leiristä Bengtsårissa 15-18.6.

Muuta mielenkiintoista Tapahtumaraportit vähentyneet

« (f) (f)

o f-

34 r.D

o o C\J

•

« J « f-

-1 W

y: ::J (f)

Turvallisuusvaliokunnan puheenjohtaja Erno Oikkonen kertoi tapahtumaraporttien määrän vähentyneen viime aikoina. Kuitenkin on tiedossa, että painekammiohoitoja on ollut runsaasti enemmän kuin mitä on raportoitu. Oikkonen esitteli tusinan verran raportoituja tilanteita. Hän toivoi, että raporttien tekemisen kynnystä ei pidettäisi korkeana. Kaikenlaisten sukellettaessa tapahtuneiden vaara- ja riskitilanteiden raportoiminen ohjaa turvallisuuskoulutusta tarpeelliseen suuntaan.

Sakari Nieminen Innofocuksesta kertoi ammattisukeltajakouluksen nykyi-

sistä vaiheista. Saimme myös tilaisuuden Meriturvan Lohjan yksikön Sami Raappanan opastuksella tutustua huikeisiin ja mielenkiintoisiin Meriturvan pelastautumiskoulutuskeskuksen tiloihin ja välineisiin - myrskyineen päivineen. Jokainen sukeltava silmäpari kiilui altaan suuntaan ja olisi halunnut harjoittelemaan. Raappana korosti, että he mielellään järjestävät pelastautumiskoulutusta niin vesilajien kun muunkin sortin ryhmille www.meriturva.fi.

Kevätkokous Hallitus odottaa seurakutsuja Puheenjohtaja Jouko Laitinen kertoi ajankohtaisista asioista. - Kouluttajakoulutus tuodaan lähemmäs seuroja, alueellisiin kohteisiin, muun muassa Eerikkälän ja Tanhuvaaran urheiluopistoihin, Pohjanmaalle sekä Keski-Suomeen. - Liiton viestinnän keinot ja toimivuus asetettiin ulkopuolisen tiedottamisen ammattilaisen punnittavaksi. Paljon on tehty hyvin ja oikein, mutta osa toiminnasta on ollut myös tehotonta ja huonosti suunnattua. Viestintää aiotaan kehittää ajanmukaiseen suuntaan niin, että info tavoittaa kohteensa. - Keskusteluakin aiheuttaneiden vapaasukellustaitojen edut ovat kiistattomat. Vapaasukelluksen osaaminen lisää turvallisuutta. Sen tekniikkaan perehtyminen palvelee kilpailijoiden lisäksi aivan tavallista sukeltajaa. - Tänä vuonna huomattavan monet lajiliitot täyttävät pyöreitä vuosia. liittOjen toiminta ei ole mahdollista ilman seurojen vapaaehtoistoimintaa, jonka arvostus halutaan nostaa arvoiselleen tasolle. Hallituksen jäsenet tulevat mielellään seuroihin vierailemaan, kuulemaan ja keskustelemaan niin iloista kuin murheistakin.

Toimiston terveiset Toiminnanjohtaja Sari Nuotio kertoi Sukeltajaliiton 50-vuotisjuhlien suunnitelmista ja kutsui kaikki mukaan juhlimaan Espoon Meripuistoon lauantaina 7.10. Muut asiat joita hän toi esille: - Suomi Vesille - usean toimijan yhteistyössä toteuttamat vesillä liikkumisen turvallisuutta lisäävät tapahtumat, joita toteutetaan useilla paikkakunnilla. Sukeltajaliitto on mukana projektissa. - Essenuoto on urheiluvälineiden ja -vaatteiden uusi yhteistyökumppani - Liiton viestinnän uudistamisen koki myös Sari tärkeänä. - Jäsenrekisteri uudistuu siten, että seurat voivat halutessaan päivittää tietonsa suoraan intemetissä. Koulutuspäällikkö Mika Rautiainen kertoi turvaohjeuudistuksesta. Ohjeistusta työstetään nyt turvallisuusvaliokunnassa keväästä joulukuuhun, ja se otetaan käyttöön vuonna 2007. Nuorisopäällikkö Sari Häkkinen selvitti Norppatoiminnan snorkkelisukelluskoulutusta, nuorten harrastustoiminnan kehittämishanketta, eli 13-19 -vuotiaiden harrastustoiminnan eri mahdollisuuksista seurassa. "Mä oon täällä", eli olen nuorten harrastemanageri - aikuisverkosto nuorille Norpille. Harrastemanageri etsii uusia mahdollisuuksia nuoren toimintaan, auttaa toteuttamisessa ja luo nuorten näköistä toimintaa sekä

Lohjan Urheilusukeltajien puheenjohtajan Kimmo Pousin johdolla kevätkokous sujui ripeästi. Paikalla olleet 19 seuran edustajat hyväksyivät hallituksen esittämän toiminta- ja tili kertomuksen yksimielisesti. Niin tapahtui myös hallituksen esitykselle jäsenmaksujen suuruudesta, ne pysyvät ennallaan . Kokous asetti ehdollepanotoimikunnan etsimään hyviä ja kyvykkäitä ehdokkaita hallitukseen vuodelle 2007-2008.

Lohjan Urheilusukeltajat juhlivat Ei sovi unohtaa iloista lauantai-iltaa, jolloin juhlittiin yhdessä lohjalaisten mukana heidän 30-vuotista ansiokasta toimintaansa. Suomen sukeltava väki toivottaa menestystä ja hyvää jatkoa vireälIe seuralle!

Nuorisopäällikkö vaihtuu Sari Häkkinen jää lomalle ja sen jälkeen äitiyslomalle 19.6. Nuorisopäällikön sijaiseksi on valittu Kari Malvinen aloittaa tehtävässä 1.8. alkaen ja yhteystiedot ovat (09) 3481 3190 tai kari. malvinen@sukeltaja.fi.

PohJois-Suomen sukeltaJapälväl Sukeltajaliiton turvallisuusvaliokunta järjestää yhteistyössä Tornion Urheilusukeltajat ry:n kanssa Pohjois-Suomen sukeltajapäivät Torniossa 25.26.11 . Aiheina mm. - Uudet turvaohjeet - Tapahtumaraportoinnin uudistus - Koulutuksen, nuorisotoiminnan ja Liiton ajankohtaiset asiat - Veden vallassa 1956-2006 - Sukeltajaliitto 50 v. Liiton Historiikki-DVD Lisätiedot www.sukeltaja.fi ja Sukeltaja-lehti 4/2006

.. ~~

N UORI SUOMI ILOA LIIKKEELLE SILJA LINEFl

r VEIKKAUS

Seuratoiminnan paikallistuki 2006 Opetusministeriön ja Nuoren Suomen seuratoiminnan paikallistukea myönnettiin vuonna 2005 yhteensä 404000 euroa kaikkiaan 354 hankkeelle. Urheiluseuratoiminnan paikallistuen avulla kehitetään seuratoiminnan laatua ja nuorten harrasteurheilua sekä tarjotaan lapsille monipuolisia harrastusmahdollisuuksia. Vuonna 2005 myönnettiin tukea Oulun Vesimiehille monipuoliseen liikuntahankkeeseen 500 euroa ja Gummivihdalle nuorisotoiminnan aloittamiselle 1 000 euroa. Seuraavan kerran paikallistukea voi hakea vuonna 2006. Hakuaika päättyy 15.10.2006. Hakulomakkeet ja -ohjeet löytyvät Nuoren Suomen nettisivuilta kesäkuussa. lähde:www.nuorisuomi.fi.

Toimiston kesäaukloloalat Toimisto noudattaa kesäaikaa 1.6.-31.8. 2006 ja toimisto on tällöin auki klo 8-15. Heinäkuussa toimisto on suljettuna 10.30.7. välisen ajan. Mukavia ja turvallisia sukelluksia kaikille!

SukeltajalllUo rr:n Tekninen valiokunta Järiestää 2006 Laitesukelluskouluttajakurssi ja laitesukelluskouluttajien täydennyskoulutus. Lapin urheiluopisto, Rovaniemi 26.8.-1.9.2006 Laitesukelluskouluttajakurssi Eerikkilän urheiluopisto, Tammela 8.-10.9.,I-jakso 29.9.-1 .10., II-jakso 13.-15.10., III-jakso Lisätiedot ja ilmoittautumiset www.sukeltaja.fi

~=============================,

SnorkkellsukelluskouluUaiakurssll-osa 8.-10.9. II-osa 29.9.-1.10.2006 Eerikkilä Kurssi antaa valmiudet suunnitella ja organisoida snorkkelisukelluksen peruskurssi sekä kouluttaa ja kortittaa snorkkelisukeltajia. Kurssin hyväksytysti suorittanut saa toimia snorkkelisukelluskurssin vastuukouluttajana ja avustavissa tehtävissä laitesukelluskoulutuksessa, opettaa laitesukelluskurssien perusvälineosioita ilman laitesukelluskouluttajan suoraa valvontaa. Jos snorkkelisukelluskouluttajalla on voimassa oleva laitesukelluskortti, hän voi toimia lähikouluttajana laitesukelluskouluttajan valvonnassa. Pääsyvaatimuksena kurssille on 18 vuoden ikä, seuran kirjallinen esitys, voimassa oleva CMAS S3 tai NAUI Skin Diver -kortti, Norppaohjaajan pätevyys tai CMAS P3 tai NAUI Master Scuba Diver -kortti tai vastaava muun kansainvälisesti hyväkSytty sukelluskoulutusjärjestön snorkkeli-, vapaa- tai laitesukeltajaluokitus. Kurssi järjestetään yhteistyössä laitesukelluskouluttajakurssin kanssa, mikä tarjoaa hyviä mahdollisuuksia luoda uusia yhteistyöverkostoja. Hinta: 450 euroa, sisältäen opetuksen, materiaalin, majoituksen ja ruokailun. Lisätietoja saat Liiton nuorisopäälliköltä (09) 3481 3190 tai 040 7641 157, kari.malvinen@sukeltaja.fi. IImoittautumiset viimeistään 8.8.2006 mennessä ilmoittautumislomakkeella joko office@sukeltaja.fi tai fax (09) 3481 2516. Tapahtumassa noudatetaan Liiton peruutusohjeita.

z o JJ lJ lJ

35 •

Norppaohjaalakurssl 21-29.10.2006 Varalan urllelluopsto, Tampere Kurssi on tarkoitettu yli 15-vuotiaille snorkkeli- tai laitesukeltajille tai uimaopettajille, jotka ovat kiinnostuneet 7-15 -vuotiaiden ohjaamisesta ja norppatoiminnasta snorkkelisukelluksen parissa. Kurssi antaa tietoa lasten urheilun lähtökohdista, ohjaajan roolista, harjoituskertojen suunnittelusta ja toteutuksesta sekä taidon opettamisesta ja oppimisesta. Kurssiin kuuluvat myös sukellustaidot ja uintitekniikat sekä pelit ja leikit vedessä. Kurssi antaa valmiudet toimia seurassasi norppatoiminnan ja norpan taitoradan ohjaajana. Hinta: 250 euroa sisältäen opetuksen, materiaalin, majoituksen ja ruokailun. Liiton nuorisopäälliköltä (09) 3481 3190 tai 040 -7641157 tai kari.malvinen@Sukeltaja.fi. Seurojen ilmoittautumiset 29.9.2006 mennessä ilmoittautumislomakkeella joko sähköpostilla office@sukeltaja.fi tai fax (09) 3481 2516. Kurssilla noudatetaan Liiton peruutusehtoja.

Kuutliohjaalakurssl1 0.-12.11.2006, Varalan urllelluoplsto, Tampere Kurssi on tarkoitettu kaikille 18 vuotta täyttäneille Norppaohjaajille tai muun vesi liikunnan alan koulutuksen käyneille. Ohjaajakurssi tarjoaa tietoa perhesukelluksen eli 3-6 -vuotiaiden lasten ja heidän vanhempiensa yhteisestä snorkkelisukellustoiminnasta, lasten kehityksestä sekä lasten liikunnan lähtökohdista ja edellytyksistä, lasten ja vanhempien ohjaamisesta. Lisäksi kurssi tarjoaa monipuolisia toimintamalleja allastoimintaan. Kurssilta saat myös runsaasti leikki-ideoita, harjoitusmalleja sekä valmiita ohjelmia. Hinta: 185 euroa, sisältäen opetuksen, materiaalin, majoituksen sekä ruokailun. Lisätietoja kursseista saat Liiton nuorisopäälliköltä (09) 3481 3190 tai 040 - 764 1157. IImoittautumiset office@sukeltaja.fi osoitteeseen. Seurat voivat ilmoittautua ilmoittautumislomakkeella 6.11 .2006 mennessä toimistoon joko sähköpostilla office@sukeltaja.fi tai fax (09) 3481 2516.

Tapahtumien ja koulutuksien peruutusehdot: Viimeisen päivän jälkeen tehdyistä peruutuksista veloitetaan 30 % kurssin/tapahtuman hinnasta.Peruutuksista tulee aina ilmoittaa, ilman peruutusta poisjääneiltä veloitetaan koko kurssin/tapahtuman hinta. Sairastapauksissa palautamme kurssiltapahtumamaksun lääkärintodistusta vastaan vähennettynä toimistokuluilla (8,50 euroa). Kurssi/tapahtuma voidaan peruuttaa, mikäli ilmoittautuneita ei ole riittävästi. Sukeltajaliitto pidättää oikeuden muutoksiin.

o o Ol (f)

C /\

-1

» L »

Nyt tai ei koskaan! Sukellusseura Simpun nuorisotoiminta on ollut aktiivista jo monia vuosia. Toiminnassa on mukana 30-50 norppaa. Vuoden kohokohtana on eittämättä ollut omalla tukialuksella Agonuksella järjestettävä kesäinen leiri Saaristomerellä. Meillä on ollut niin kivaa keskenämme, että välillä unohdamme, että Suomessa on muitakin norppia. Oman kotihallimme saneeraus- ja laajennustyöt pakottivat miettimään junnutoimintaa uudesta näkökulmasta - 1,5 vuotta ilman omaa viikottaista hallivuoroa. Mitä tehdään?

« D... D...

[[

o z

36 co

o o

C\I

•

« J « 1-.J W ~

::J (j)

Olisiko nyt aikaa tehdä jotain uutta? Olisiko nyt aika tulla ulos omista pikkuympyröistämme ja tutustua muihin suomalaisiin norppiin? Valtakunnallinen norpparalli Jyväskylässä huhtikuussa 2006 - pitäisikö lähteä mukaan! Nyt tai ei koskaan! Monta kertaa olemme miettineet, pitäisikö lähteä mukaan valtakunnalliseen norpparalliin. Tänä vuonna päätös oli nopeasti tehty, NYT lähdetään. Sukellusseura Simppu Salosta osallistui ensimmäistä kertaa valtakunnalliseen norpparalliin. Matkaan lähti seitsemän norppaa ja kaksi ohjaajaa. Wups, ilmoittautumisen jälkeen minulle ohjaajana iski rimakauhu. Eiväthän meidän nuoret norppamme ole olleet halliha~oituksissa yli puoleen vuoteen, emme ole yhdessä tyhjentäneet maskia, pukeneet perusvälineitä päälle saatika edes uineet. Miten meidän norppamme voivat osallistua edes leikkimieliseen taitoratakilpailuun, jossa kuitenkin tarvitaan perusvälineiden hallintaa ja vedessä liikkumisen taitoa? Vielä viimeisenä iltana ennen Jyväskylään lähtöä etsimme norpille sopivia perusvälineitä. Seitsemästä norpasta kuusi oli kasvanut ulos vanhoista perusvälineistä halli remontin aikana. Miten me oikein pä~äämme siellä? Pommitin ajatuksillani sekä nuorisopäällikköä Sari Häkkistä että Jyväskylän Sammakoiden Petri Heikkistä. Voirak mee ny ollenkaa tulla, ku em mä tierä muistaak meirä norpat mite maskiki tyhjennetä, ku mee ei 011 oltu veres pitkää aikkaa? Mee olla vähä semmone härdeliporukka! Tullaaks mee ny vai eik mee tulla? ! Molemmilta tahoilta vakuutettiin, että mukaan vaan samanlaista härdeliporukkaa me olemme kaikki, joten sovitte hyvin näihin valtakunnallisiin norppakuvioihin. Minä ohjaajana rauhotuin vihdoin ja viimein. Mutta entä sitten itse norpat Veera, Karoliina, Sanni-Sofia, Jesse, Tuomas, Valtteri ja Otto, mitkä olivat heidän tunnelmansa. Norppien tunnelmat menomatkalla olivat suorastaan loistavat. - Ei minua jännitä ollenkaan. Minusta on kivaa kun pääsee uimaan, tuumi Otto. Muut norpat nyökyttelivät päätään samaan tahtiin. Heille oli itses-

Norpparallissa olivat mukana Tuomas Juhantila, Karoliina Koski, Otlo Nieminen, Sanni-Sofia Nieminen, VaitIeri Paananen, Veera Paananen ja Jesse Vidberg sekä ohjaajat Olli-Pekka Juhantila ja Satu Leino. tään selvää, että me lähdemme yhdessä suureen seikkailuun, norpparalliin. Tiedossa oli jotain uutta ja jännittävää, joten avoimin mielin eteenpäin. Viikinkiseikkailu Jyväskylässä oli meille kaikille miellyttävä yllätys. Itse päätapahtuma eli norpparalli oli monivaiheinen taitorata, jossa perusvälineiden hallinnan ja uintitekniikan lisäksi tarvittiin myös esimerkiksi näppäryyttä, logiikkaa ja ea-taitoja. Jokainen simppunorppa-pari suoritti railiradan suurella innolla ja keskittyneesti. Norppien ilmeistä ja kommenteista päätellen jokainen teki radan tosissaan kaikkensa antaneena, mutta kui tenkin tekemisen riemu silmäkulmassa. Veera suoritti tehtäväradan jopa kaksi kertaa ilman väsymyksen häivää. Tunnelma hallilla oli mitä hienoin. Oheistoiminnat hallin ulkopuolella, esimerkiksi vierailu pelastuslaitoksessa ja ilmailumuseo, toivat mielenkiintoisen lisän viikonloppuun. Me saavutimme itsellemme asettamat tavoitteet: teimme jotain uutta, tapasimme muita norppia, mutta ennen kaikkea syvensimme yhteishenkeä oman ryhmämme sisällä. Olen valtavan ylpeä omista norpistani. Varmasti lähdemme uudelleen norpparalleihin, koska nyt tiedämme, että siellä on kivaa. Itse opin norpilta sen, että aikuisten on turha hössöttää etukäteen, koska se on niin turhaa. Ne sukellusseurat, jotka vielä pohtivat lähdetäänkö mukaan norpparalliin vai ei, suosittelen LÄHTEKÄÄ, sillä siellä on kivaa! (myös aikuisten oikeesti). Satu Leino Norppilol]laaja, Sukellusseura Simppu, Salo

Sukeltajaliiton sinettiseurat on nyt valittu Sinettiseurauudistuksen myötä kaikki seurat hakivat uudelleen sinettiseuraarvoa. Uusiksi lasten ja nuorten laatuseuroiksi eli Sinettiseuroiksi on nimetty: Diving Team Pori ry Keski-Uudenmaan Sukeltajat ry Sukellusseura Vesikot ry Pieksämäen Urheilusukeltajat ry Rauma-Repola Diving Club ry Sammakot ry Urheilusukellusseura Saimaan Norpat ry Urheilusukeltajat ry Usätietoja sinettiseuroista löydät www.sukeltaja.fija www.nuorisuomi.fi sivuilta.

~------------~--~ Norppaohjaajat kouluttautuivat

Perinteisistä Sukeltajapäivistä erotettu snorkkelisukelluksen Ohjaajapäivä järjestettiin ensimmäistä kertaa Jyväskylän Norpparallin yhteydessä. Nuoret harrastajat -teemalla järjestetty infopäivä houkutteli yli kaksikymmentä iloista ohjaajaa. Osa saapui infopäivään, ja toiset olivat jo joukkoineen Viikinkirallissa valmiina paikan päällä. Puoli päivää kestäneen ohjelman aikana aivoriihi todella käynnistyi, sillä virikepakettiin oli koottu ohjelmaa sukelluksen alalajeista harrastamisen uusiin näkökulmiin. Itse asiaan päästiin, kun Laura Torkkeli piti esipuheen Voionmaan koulun luokassa. Sari Häkkinen kertoi kuulijakunnalle Nuoret Pinnan alle -hankkeen yksityiskohdista. Hankkeen tarkoituksena on löytää mukavaa tekemistä kaikille teini-ikäisille nuorille ja estää nuorten tipahtaminen urheilun parista. Yleinen nuorten ongelma on tunne, että oma laji on koettu ja uuden etsiminen voi olla liian työlästä. Ideoita Norppatoiminnan piristämiseen tarjosi ohjelmanumero, jossa Seda IIksöz kertoi Junnupallosta. Kyseinen laji on junioriystävällistä uppopalloa, jonka avulla on sekä Norppien että ohjaajien helpompaa päästä lajin tunnelmiin. Peruslähtökohtana on matalampi allas, jotta pelaamisesta ei tule liian rankkaa. Yksinään ei tarvitse ohjaajienkaan lajioppaita lueskella, vaan Sukeltajaliitto järjestää päivän mittaisia kursseja, jotta innokkaat ohjaajat pääsisivät itse ensin kouluttautumaan ja sen jälkeen ohjaamaan junioreitaan.

Räpyläuinnin uusia tuulia Timo Suominen kertoi räpyläuinnin uusista tuulista ja paljasti, että heitä saa rohkeasti tilata omalle hallivuorolleen kertomaan polskimisesta. Esittelykerralle on luvassa monoräpylän kokeilua ja hyviä potkutekniikoita tavallisilIekin räpylöille. Harvalla seuralla kuiten-

kaan on omaa monoräpylää - ja jos on - sitä ei ehkä löydy juniorikoossa, joten tämäkin kannattaa hyödyntää jo heti seuraavaa kautta suunniteltaessa! Isommille Norpille sopivia lajeja, vapaasukellusta ja sukelluskalastusta, päästiin kurkkimaan kulissien takaa. Vapaasukelluksen esittelijä, Kimmo Lahtinen, näytti videoshown parin vuoden takaisista kisoista ja keskustelu siirtyikin ihmettelevien huokausten kera esitelmöitsijän omiin urotekoihin. Sukelluskalastuksen puolelta Jani Helle ja Joni Kettunen kertoivat vinkkejä parhaista kalapaikoista ja esittelivät harppuunoitaan, jotka jo olivat näyttäviä. Viime vuoden lopulla ryhdyttiin kokoamaan Nuoren Suomen, SLU:n sekä Suomen Olympiakomitean yhteistyönä Urheilun ja liikunnan nuorisokomiteaa, johon valittiin mukaan nuoria aikuisia eri urheilulajien harrastajista. Sukeltajistakin pääsi edustaja mukaan ja valittu Anni Pykäläinen kävi kertomassa tuoreen ryhmän kuulumisia. Tarkoituksena on lisätä nuorten liikkumista ja saada nuoret mukaan seurojen ja vastaavien tahojen päätöksentekoon. Keski-Uudenmaan Sukeltajat huomioivat nuoret, mistä hyvänä esimerkkinä on heidän Hylje-ryhmänsä. Hylkeet ovat Norpista uloskasvaneita snorklauksen polulle jääneitä nuoria, jotka jatkavat urheilua hyvässä hengessä. Hylkeet tekevät sitä samaa mitä Norpatkin eli käyvät treeneissä ja sukeltelevat. Ryhmäläiset ovat itse saaneet vaikuttaa treeniohjelmaansa, harjoituksissaan he tutustuvat kaikkiin sukeltamisen osa-alueisiin VA-valokuvaamisesta suunnistukseen. Hylje-ryhmän toiminnasta kertoivat Milla Korppi-Tommola ja Eeva Kärkkäinen. Päivän päätteeksi oli reppuun jäänyt monia hyviä ideoita, uusia näkökulmia ja hyvä tunnelma. Ei hullummin ensimmäisiItä Norppaohjaajapäiviltä!

Sanna Kokkonen Kuvat: lida Räty

o JJ lJ lJ

37 • 1\)

o o Q)

(JJ

-l

» '»

:« (j) (j)

>-1 >-

38 (0

o o C\J

• C')

« J «

1-1 W ~

::J (j)

Itämeri on aina ollut vilkas kauppa- ja kulkutie. Jo 1200-luvulta on olemassa reittiselostus Tanskasta Saaristomeren kautta Tallinnaan saakka. 15001700 -luvuilla liikenne vilkastui ja kauppa- ja sotahylkyjen määrä lisääntyi. Rannikkovedet ovat karikkoisia ja vaikeakulkuisia joten ei ole ihme, että alkeellisilla navigointivälineillä havereita sattui. Niinpä Saaristomerellä ja Suomenlahden rannikoilla on runsaasti vaihtelevankuntoisia hylkyjä. Merivetemme on vähäsuolaista eikä meillä esiinny laivamatoja, minkä ansiosta hylyt säilyvät hyvin.

Hylkypuistoista helppo aloittaa Osa hylyistä sijaitsee matalassa vedessä, aloittelevankin sukeltajan saavutettavissa, joten hylkysukellus on helppo aloittaa ja vaikkapa kiinnostua siitä enemmänkin. Hylkypuistot tekevät entistä helpommaksi tutustua hylkysukellukseen. Puistoja on Suomessa jo useita. Näihin hylkyihin on rakennettu köysi rata, jota myöten sukeltajan on helppoa ja turvallista edetä kohteessa. Lisäksi reitille sijoitetut opastaulut kertovat hylyn historiasta ja yksityiskohdista. Ensimmäisen hylkypuiston perusti Museovirasto vuonna 2000 Helsingin edustalla 20 metrin syvyydessä olevaan linjalaiva Kronprins Gustav Adolfiin. Myös muun muassa Raumalla on opastettu sukelluspuisto kuunari Siiwon läheisyydessä, vain noin 10 metrin syvyydessä.

Suosittuja hylkyjä Jokaisella seuralla ja sukellusryhmällä on "omat hylkynsä" ja suosikkialueensa, mutta niitä kestosuosikkeja lienevät muun muassa 25.11.1942 Porkkalan edustalle tuntemattomasta syystä uponnut saksalainen höyrylaiva Klaus Oldendorff, Saaristomerellä Vänössä vuonna 1854 uponnut puinen purjealus Alfred, joulupäivänä 1947 Utössä myrskyssä karille ajanut Park Victory ja 1961 Helsingin edustalla myrskyssä karille ajanut jäähdytyslaiva Coolaroo.

Muinaismuistolaki ja muut rajoitteet Useimpiin hylkyihimme saa sukeltaa ilman ulkopuolisia rajoitteita. Yli 100 vuotta vanhat hylyt ovat kuitenkin valtion omaisuutta. Niitä suojelee muinaismuistolaki. Tällaisia vanhoja hylkykohteita saa toki katsella vaan ei kajota. Neljään arvokkaimpaan ei saa sukeltaa. Sellaisia ovat esimerkiksi Sankt Nikolai Kotkassa, Borstön edustan Sankt Mikael ja Jurmon vesien kuuluisa Vrouw Maria. Muitakin hylkysukellukselle asetettavia rajoituksia on syytä selvittää jo retkeä suunniteltaessa, ettei viime metreillä tule ikäviä yllätyksiä ja pettymyksiä. Useita tunnettuja hylkyjä sijaitsee Puolustusvoimien suoja-alueilla, joihin on anottava lupa etukäteen. Ahvenanmaan maakuntahallituksesta on anottava lupa kyseisiin vesialueisiin. Hylkeiden suojelualueilla on omat rajoitteensa, kuten myös Puolustusvoimien varoituksin ilmoitetut alueet.

Mistä tietoa Tietoa hylyistä saa esimerkiksi uimahalleissa sukeltajien harjoitusvuoroilla ja sukeltajien tavatessa. Käytännön asiaa sukeltajilta ammentaa runsaasti. Jos haluaa löytää virallisempiakin tietolähteitä, ovat sellaisia Kansallisarkisto, maistraattien arkistot, meriselitykset, kirjat ja lehdet sekä Internet. Kaikkia sukeltajia ja hylkysukelluksesta kiinnostuneita palvelee myös www.hylyt.netjota ylläpitää ansiokkaasti Pohjalla ry. Sivu stosta löytyy valtaisa määrä tietoa ja erilaisia haku reittejä paikannetuista ja tunnetuista hylyistä aina suulliseen lähdetietoon ja arkistovihjeeseen saakka. Hylyt.net -sivuston ylläpitämistä tukee Sukeltajaliitto.

Venemessujen Sukeltaja-päivänä Risto Sajaniemen/Pohjalla ry pitämän hylyt-esityksen pohjalta koonnut Leena Koivumäki.

sum<\Eti URHE 1 LlIK 1R .JRSiO

OL'路IMP 1 RSiRD 1 OH fJfJ2SfJ HELSIHKl

" t 0)"en uusi ves1pe nettikauppa avattu ,.,.

"_~.nAI essenuoto.fi ~",.w_.

00250