Issuu

-l }>:

I -l }>:

....

m . . . . (j) (j)

}>:

• 1\)

o o (J)

6 2

28 8

10 12 2

26 30 34 38

Katson autiota hiekkarantaa Fernando de Noronha tunnetaan Brasilian parhaana sukelluspaikkana. Jos korkeahko hintataso ei hirvitä, paikka saattaa olla monen etsimä paratiisi.

Ensikosketus pinnan alle Australian suuret koralliriutat ovat eräs maailman upeimmista sukelluskohteista. Miltä tuntuu tehdä ensisukellus juuri siellä?

Sukeltava munkki Sukeltaminen on nykyisin kaikkien harrastus. Vedenalaisen maailman kauneudesta nauttii myös ortodoksisen veljesyhteisön munkki Veli Foma siinä missä kuka tahansa muukin.

Ulapalla Valkohaista suojeltu laji myös Uudessa Seelannissa

Seurassa Kouluttaminen on vuorovaikutusta

Kuvassa Kirkkonummen hylkynäyttelyn upeat otokset

Esillä Yliopistollinen sukelluskurssi Oulussa 1966

Kurssilla Elvytysohjeet ovat muuttuneet

Liitossa Liiton talous kunnossa

Norppa Mistä norpalle chattailu-kaveri?

Kolumni Muistoja vuosien takaa

Sukella turvallisesti Sporttiturva korvaa tapaturmat, jotka sattuvat sukelIusten aikana, sukelluskursseilla, kilpailuissa ja niihin liittyvillä matkoilla. Vakuutus on voimassa kaikilla vesillä kotimaassa ja ulkomailla. Vakuutuksen voivat ottaa Sukeltajaliiton jäsenmaksun maksaneet sukeltajat. Edullinen vakuutus kattaa snorkkelisukelluksen, vapaasukelluksen, laitesukelluksen sekä paineilmalla että seoskaasulla, räpyläuinnin, uppopallon, sukelluskalastuksen, vedenalaisen valokuvauksen ja sukellussuunnistuksen.

Turvaa tulevat sukelluksesi - ota sporttiturva. Saat sen liiton nettisivujen kautta osoitteesta www.sukeltaja.fi. Sukeltajan sporttiturva on voimassa missä päin maailmaa tahansa samoin edellytyksin kuin Suomessa (korkeintaan 3 kk:n pituisilla matkoilla). Myös sukeltajantaudin vaatima painekammiohoito kuuluu korvattaviin vahinkoihin.

!i) SUKELTAJA Julkaisija Sukeltaja liitto ry. Radiokatu 20, 00093 SLU puhelin (09) 3481 2258 faksi (09) 3481 2516 office@sukeltaja.fi www.sukeltaja.fi Toiminnanjohtaja Sari Nuotio puhelin (09) 3481 2257 sari.nuotio@sukeltaja.fi Koulutuspäällikkö Mika Rautiainen puhelin (09) 3481 2569 mika.rautiainen@sukeltaja.fi Nuorisopäällikkö Sari Häkkinen puhelin (09) 3481 3190 sari.hakkinen@sukeltaja.fi Asiakaspalvelu Riku Verkkomäki puhelin (09) 3481 2258 puhelinaika 9.00-15.00 office@sukeltaja.fi Päätoimittaja Jouko Laitinen jouko.laitinen@sukeltaja.fi Toimitussihteeri ja juttutarjoukset Leena Koivumäki leena.koivumaki@sukeltaja.fi Ilmoitusmyynti Veli-Matti Karppi-Tommola puhelin (09) 2751 306 gsm 050 5840 156 vm.kt@kolumbus.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset kestotilaus 12 kk/25 eur www.sukeltaja.fi office@sukeltaja.fi puhelin (09) 3481 2258 Toimitus ja ulkoasu Mel Press oy Mikonkatu 18 B, 00100 Helsinki puhelin (09) 2525 0250 faksi (09) 2525 0251 info@mcipress.fi www.mcipress.fi Kannen kuva Erkki Siirilä Ilmoitusaineistot ilmoitukset@mcipress.fi Painatus PunaMusta Oy

ISSN 1237-1688 45. vuosi kerta

Copyright © MCI Press oy Lehden sisältöä ei saa osittainkaan jäljentää ilman toimituksen kirjallista lupaa. Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetyistä materiaaleista. Sukeltaja ilmestyy 5 kertaa vuodessa.

Veden "a\lassa

1956 - 2006

Minua usein hämmästyttää se tarmo, jolla seuroissa toimitaan. Tuntuu, että kysymys ei kaikille olekaan enää harrastamisesta vaan pikemminkin elämäntavasta. Harrastustoiminta toimii Suomessa pääasiassa vielä vapaaehtoisten voimin - onneksi. Kyseisen työn arvo on uskomattoman suuri, joitakin vuosia sitten sen arvoksi arvioitiin neljä miljardia euroa vuodessa. Summa on tuskin tästä pienentynyt. Vapaaehtoiseen työhön käsitteenä liitetään palkattomuus. Työtä tehdään korvauksetta, työstä hyötyy tekijän seura, ja tietenkin myös lajin harrastaja. Tässä onkin koko asian ydin; jos työstä maksettaisiin palkkaa tai ylipäätään korvausta, harrastamisen kustannukset eivät voisi olla niin alhaiset kuin ne nyt ovat. Meidän pitää kuitenkin muistaa, että koska työtä tehdään korvauksetta, työn tekijälle on tärkeää, että seura hyötyy tästä panoksesta. Jos työstä tehdään seuralle kannattamatonta, siitä häviää helposti myös mielekkyys. Vapaaehtoinen työ seuroissa mahdollistaa kohtuuhintaisen harrastamisen. Tämä taas mahdollistaa mm. sukelluksen harrastamisen niin laajamittaisesti kuin nyt on mahdollista. Edelleen tämä mahdollistaa sukellusvarusteiden ja muun sukeltamiseen liittyvän materiaalin tuottamisen kohtuulliseen hintaan, koska kysyntää on riittävästi. Ja kun varusteet ovat saatavilla kohtuulliseen hintaan, yhä useampi voi aloittaa harrastuksen. Ei kannata unohtaa, kuinka arvokasta työtä teemme, myös rahassa mitaten. Viime syksyn ja tämän kevään urheilupiirejä on puhuttanut ns. jakosuhdelaki. Kysymys on veikkausvoittovarojen tuoton jakamisesta säädetty laki. Laki on ollut voimassa jo usean vuoden, mutta vasta nyt sitä on päästy toteuttamaan ajatellulla tavalla. Jos kaavailut pitävät paikkansa, seurauksena lain toteuttamisesta urheilulle on tulossa lisää tukea. Osa rahasta on suunniteltu ohjattavaksi suoraan seurojen tukemiseen: "tukemalla toimintaa, turvaamalla liikuntapaikat ja olosuhteet, kehittämällä kannusteita, edistämällä koulutusta ja synnyttämällä uusia työpaikkoja". Lainaus on SLU:n (Suomen Liikunta ja Urheilu ry) ohjelman luonnoksesta. Jos tämä toteutuu kuten odotetaan, niin hyvältä näyttää. Erään suunnitelman mukaan tuki kanavoitaisiin seuroille kuntien kautta. Tässä huolestuttaa se, että kunnat saattavat tulkita valtiolta saatavan tuen korvaavan kunnan oman tuen seuralle, mikä ei ole tarkoitus. Joka tapauksessa tukea ei kuitenkaan tulla jakelemaan sattumanvaraisesti, vaan sen käyttämiselle täytyy olla selvä peruste. Kokemus on osoittanut, että hyvin suunnitellut, toteuttamiskelpoiset hankkeet saavat myös eniten tukea. Nyt, hyvissä ajoin seuroissa kannattaakin alkaa miettiä, minkälaisia hankkeita olisi mahdollista omassa seurassa toteuttaa. Lämmintä ja aurinkoista kevättä Jouko Laitinen Päätoimittaja

»: »: /\

II L-

o --l C (JJ

7 • 1\)

o o Ol (JJ

C /\

--l

» L»

Keinotekoinen riutta

8 <D

o o C\J

• C\J

Boeing 737 -lentokoneen runko upotettiin tammikuun puolivälissä keinotekoiseksi riutaksi Chemainusin edustalle Brittiläisessä Kolumbiassa. Hankkeen toteuttanut The Artificial Reef Society of British Columbia on upottanut jo seitsemän laivanhylkyä keinotekoisiksi riutoiksi, pääasiassa Vancouverin saaren rannikolle. Yhdistyksen kahdeksas hylky, lahjoituksena saatu entinen Air Canadan Boeing 737 sai nimekseen Xihuw, joka paikallisen Hul'qumi'num Mustimuhw -intiaaniheimon kielellä tarkoittaa punaista merisiiliä. Merisiili oli aikoinaan heimolle tärkeä ravinnonlähde, ja sillä oli heimolle myös uskonnollista merkitystä. The Artificial Reef Society of British Columbia haluaa edistää keinotekoisten riuttojen rakentamista, koska yhdistyksen mukaan ne suuntaavat sukellusturistien aiheuttamaa rasitusta pois luonnollisilta riutoilta ja historiallista arvoa omaavilta hylkykohteilta, tarjoavat suoja- ja lisääntymispaikkoja kaloille ja muille eliöille, ovat sukeltajille turvallinen ja mielenkiintoinen kohde. Lisäksi uusi hyvä sukelluskohde antaa lisäpotkua paikalliselle elinkeinoelämälle lisääntyneen matkailun muodossa. Lisätietoja yhdistyksen nettisivuilta osoitteesta www.artificialreef.bc.ca Mika Rautiainen

Valkohaista suojeltu laji myös Uudessa Seelannissa? The New Zealand Herald -lehden mukaan Uuteen Seelantiin ehdotetaan lakia, jossa valkohai rauhoitettaisiin, ja hain tappamiselle määrättäisiin 250 000 dollarin sakko. Valkohai on jo rauhoitettu laji Yhdysvalloissa ja EteläAfrikassa, Australiassa rauhoittamispäätös on vireillä. Valkohai on joutunut kärsimään maineestaan julmana ihmissyöjäpetona, ja valkohaiden määrä on maailmanlaajuisesti romahtanut liikapyynnin johdosta. Mika Rautiainen

Pärskeitä - Kertomuksia pääkallolippujen varjosta Merikapteeni Lehtosen uskomattomia tosikertomuksia merenpinnan alta ja päältä. Pärskeitä jatkaa Juha Lehtosen vuonna 2004 julkaistun Ristiaallokossa-kirjan hengessä. Edeltäjänsä tapaan se on ekskursio eksoottisiin maihin ja syvälle merimiehen sydämeen. Pärskeitä vie lukijan mukanaan Balilta Barentsinmerelle, Maltalta MariaaneilIe, Saaristomereltä Sri Lankaan . Sen sivuilla liikutaan seitsemällä merellä, joille yhteistä on kauneus, julmuus ja arvaamattomuus. Kirja kertoo merenkulkijoiden ja laivojen kohtaloista, meren monimuotoisesta elämästä ja kaukaisista kulttuureista. Kirja on kirjoitettu merellä merestä. Se on tosikertomus yli 30 vuotta jatkuneesta merimatkasta. Se alkaa meritekniikasta kiinnostuneen pojankollin nuoruudesta ja jatkuu aikamatkana rikollisuuden ja merirosvouden riivaamaan ammattimerenkulkijan nykytodellisuuteen. Kurkunkatkojat eivät kadonneet tuulennaukujien mukana, vaan verisiä kaappauksia harjoittavat rosvojoukot punaavat oman aikamme meren kävijöitä yhtä lailla kuin heidän vuosisatojen takaisia edeltäjiään. Lehtosen mukana laskeudutaan pienoissukellusveneillä syvän meren pimentoihin, rakennetaan öljykenttiä kilometrien syvyyksiin ja seurataan kuinka Barentsinmerelle uponneesta hylystä nostetaan tonnikaupalla kultaa. Mikäli lukija ei kärsi merisairaudesta, klaustrofobiasta tai pimeänpelosta, voi matka alkaa. Edessä on tuokiokuvia matkan varrelta, pärskeitä muistojen merestä.

Mustaluulevä Otapa projektiksesi etsiä tutusta sukelluspaikastasi tämä suhteellisen yleisenä esiintyvä punalevä. Mustaluulevä (Polysiphonia tucoides) pistää usein silmään pienen tutkailun jälkeen; se nököttää kalliopohjalla jotenkin jäykän oloisena. Paina paikka tarkkaan mieleesi, niin voit palata katsomaan tätä samaa yksilöä uudestaan seuravalla sukellukseIlasi. Saapuessasi keväällä tutu lIe rannalle hakemaan tuntumaa ja irroittelemaan pölyjä varusteistasi talvikauden varastoinnin jäljiltä, voit huoletta suunnata katsomaan vanhaa tuttuasi, sillä mustaluulevä on monivuotinen laji. Mustaluulevä on 2-10 cm korkea, tumma (prässättynä miltei musta). harvahaarainen punaleviin kuuluva rihmalevä. Se kasvaa yleensä 5-12 metrin syvyydessä, monesti sen löytää kasvamasta haarukkalevän päällä. Mikroskoopilla tai luupilla katsottaessa luulevien sekovarressa näkyy selkeästi luumaisia soluja. Mustaluuleväliä niitä on 8-16, ja ne ovat usein vinottain varteen nähden. Teksti ja kuva: Niko Nappu www.mv.helsinki.filhome/nappu/

c ;}>

lJ }> ;-

;}>

9 N 0

0 0 (j)

(J)

~..c::o'" III~O

PURUUESI SAIMAAN KIRKKAIN HELMI

c A

m ;--j

}> L

Sukellusretketja -leirit Avantosukellukset Luonto-opastukset, kalastusretket ja saaristoristeilyt

Viikkosukellukset 27.6.-27.7.-06 ti, ke ja to 2.-31.8.-06 ke ja to Viikonloppuisin retket ryhmille

PURUUEDEN RETKEILY www.puruvedenretkeily.com timo.tynkkynen@puruvedenretkeily.com

puh. 0400·778439

MAJOlTU MUKAUASTI Motellihuoneissa, mökeissä tai leirintä- ja asuntovaunualueella

ali MITIIA HINAUSKAAPILlA SIKA PC-OHJILMA LOXUS SCAN .-TAAJUUSICALA syynSLUOlClTUS jo MiTRIA ALICAIN 7.00 IUROA

YIUOWI'IN .-TAAJUUSICALA IYYYYILUOICITUI .00 MITRIA ALICAIN , •• 00 IUROA

Nauti monipuolisista matkailukeskuksen palveluista

KARJALAN KIEUARI www.karjalankievari.fi kievari@karjalankievari.inet.fi

puh. 013·371421

KESÄLAHTI

.. .. ...

@\.O~u,.(.Ot\ •

,..•...". ., t\0\'-'

t\'~~0." 0 .". ,.~ 0" ,-.~

:::.:::

Kouluttaminen on vuorovaikutusta Tampereen Urheilusukeltajat ry:llä on pitkät perinteet laite-

tusaloilta sekä työelämästä, joten hän tiesi jo jotain kouluttamisesta. Siis -

sukelluskouluttamisessa. Onhan yksi seuran perustajista Timo Vikman, mies joka on tehnyt Sukeltajaliiton edelleenkin

kurssille! Ja nyt helmikuisena lauantaina löysin hänet, Tampereen Urheilusukeltajien virkavuosiltaan nuorimman kouluttajan, virittämässä oppilaan

käyttämää laitesukelluksen Sukellus-koulutuskirjaa ties

kanssa laitteita kuntoon allastreenin aloittamiseksi.

kuinka monta painosta. Ei ihme, että seurassa on useita kokeneita kouluttajia. Motivoitunut ja tehtäväänsä myös oppilaan näkökulmasta paneutuva kouluttaja turvaa sen,

Paljon on vettä virrannut tutussa Tammerkoskessa

että kouluttaminen kiinnostaa ja seurassa kasvaa uutta

Ja paljon sitä on virrannut Kari Lahtisen maskinkin ohi kurssilaisten kanssa

kouluttajapolvea jatkamaan työtä.

harjoitellessa. Kari muistelee, kuinka kouluttaminen ennen tapahtui nykyiseen verrattuna pikaisesti. Lyhyillä luennoilla käytiin perusasiat tarkasti läpi ja sen jälkeen vain hypättiin veteen . Työ tekijänsä opetti ja tuntuma saatiin - sukeltamalla - kuinkas muuten. Ei silloin käyty läpi nykyisenkaltaisia, perusteellisia allasharjoitteita, vaan opit saatiin käytännön toiminnan myötä.

Elettiin vuotta 1979, kun Kari Lahtinen kiinnostui sukeltamisesta ja liittyi Valkeakosken Urheilusukeltajiin. Seura kävi kotoiseksi, ja hän viihtyikin seu-

Nyt koulutukset ovat tarkkaan suunniteltuja, eikä mitään tärkeää jää huo-

ran riveissä pitkään. Lahtinen sai oppia vanhemmilta sukeltajilta ja jakoi sitä

miotta. Sukeltajaliiton koulutusmateriaalien mukaisesti edeten on koulutta-

edelleen nuoremmille. Nälkä kouluttamiseen kasvoi. Kari liittyi Tampereen Urheilusukeltajiin 1990 ja pääsi heti M1-kouluttajakurssille. Tällä hetkellä

minen selkeää - jopa vedenkestäviä allaskortteja myöten. Niiden avulla pystyy rivi riviltä tsekkaamaan kaikki tärkeät asiat, vaikka altaan pohjalla.

hän 16 vuoden kokemuksella on TaUrsun pitkäaikaisin kouluttaja. Elettiin vuotta 2001, kun Merja Elijoki aloitti sukeltamisen. Alkusysäyk-

Kari Lahtinen pitää kou luttamista haastavana, sillä kouluttaja oppii siinä kuin oppilaskin. Asioiden läpikäyminen luo vuorovaikutusta, jossa koulutta-

sen antoi ystävätär, jonka kanssa päätettiin kokeilla jotain ihan erilaista.

jalIekin tulee uusia tilanteita ja uutta pohdittavaa. Koskaan ei ole valmis ei-

Kaverin rohkeus petti, mutta Merja aloitti yksin. Hän innostui valtavasti. Merjalla oli ennestään kokemusta koulutus- ja ohjaustyöstä muilta harras-

kä koskaan tiedä, millaisia näkökulmia uusi oppilas tuo tullessaan . Jokainen oppilas on ainutkertainen haaste.

TaUrsun koulutustarjontaa: • 2 laitesukelluksen peruskurssia • Laitesukelluksen jatkokurssi • Laitesukelluksen syventävä jatkokurssi • Nitrox-kurssi • Lähikouluttajakurssi • Syväsukelluskurssi (lähes vuosittain) • Talvisukellustapahtuma, jossa perehdytään käytännön asioihin. • Valmiudet pitää sekä CMAS:n että NAUI:n koulutusta. • Intro-sukelluksia • Saaristomerenkulun kurssi

(j)

P (j) (j)

p Lisää www.taursu.li

11 Harrastuksena kouluttaminen sitoo siinä kuin mikä tahansa muukin juttu, johon kunnolla paneutuu ja sitoutuu. - Jos nyt jotain negatiivista pitäisi sanoa, niin hallivuorojen ajankohdat. lauantai- ja sunnuntai-aamut klo 8-10, eivät työssä käyvälle ole parasta herkkua. Mutta kun on tehtäväänsä sitoutunut, niin hallilla uni unohtuu ja homma toimii taas. Ja täyttäähän tämä kouluttaminen talvea mukavasti. Pimeä aika ja avovesikauden odotus humahtaa huomaamatta mielekkään tekemisen parissa, tuumaa konkarikouluttaja Lahtinen.

"Hienompaa kuin oletin" Merja Elijoki on innoissaan kouluttamisesta. Hän nauttii siitä haasteesta, minkä oppilas kouluttajalIe asettaa. Merjalla on vielä tuoreessa muistissa se, kuinka hän pohti altaalla ennen lähikouluttajaksi ryhtymistään, että mitäs sitten, jos jotain dramaattista tai vaarallista tapahtuu, miten hän selviää tilanteesta, sillä hänen käsissään on oppilaan turvallisuus. Oppilaat ovat kuitenkin olleet niin innostuneita ja motivoituneita, että tähän mennessä kaikki opeteltavat taidot on saatu hienosti hallintaan eikä mitään vaaratilanteita ole syntynyt. Arvokkaaksi lisäavuksi ovat olleet myös Tampereen Urheilusukeltajien muut kouluttajat, joita voi konsultoida sellaisissa asioissa, joihin vielä kouluttajakurssin jälkeen tarvitsee neuvoja tai haluaa muuten perehtyä erityisen tarkasti. Varsinkin odottamattomien tilanteiden ennakoinnissa on eduksi kokeneiden kouluttajien apu. Haastattelun aikana selvisi miksi Me~a on erityisen kiinnostunut turvallisuudesta; hän on aloittanut tämän vuoden alusta työskentelyn Sukeltajaliiton turvallisuustoimikunnassa. - Kouluttajaporukassa on hyvä meininki ja oppilaat ovat olleet todella ihania. Palautetta olen saanut mukavasti, joten tiedän, missä olen onnistunut ja missä on eniten tarvetta kehittyä, Merja Elijoki kertoo.

Kouluttajana TaUrsussa Tampereen Urheilusukeltajat on valtakunnan tasolla epätyypillinen seura sikäli, että jäsenmäärä on Suomen suurin, ja seura toimii suurella paikkakunnalla. Niinpä kouluttajien riittävän määrän turvaaminen on ollut kohtuullisen helppoa.

- Tällä hetkellä seuran kouluttamat kouluttajat sitoutuvat toimimaan tehtävässään viiden vuoden tai viiden kurssin ajan, sen jälkeen koulutusvelvoite päättyy - ellei sitä itse halua jatkaa, seuran koulutuksesta vastaava Tapani Kallioniemi kertoo. Järjestelmä tuntuu toimineen hyvin, sillä seuran kouluttajaringissä on tänäkin vuonna 16 henkeä. Kari Lahtinenkin kehuu, että on hyvä, kun kouluttajia on paljon. - Vastuukouluttajana olen aina saanut riittävästi muita kouluttajia avukseni. Nyt tilanne on hyvä, mutta vuosien mittaan tilanne voi muuttua. Nyt on helppo antaa koulutuksesta kiinnostuneille "pehmeä lasku", kun he voivat toimia altaalla apuna. He voivat ottaa tuntumaa asiaan, ennen kuin seuran kurssittamisen jälkeen sitoutuvat mahdollisesti viideksi vuodeksi kouluttajan tehtäväänsä. Ei tule ikäviä yllätyksiä. - Tampereen Urheilusukeltajat pitää kyllä hyvää huolta kouluttajistaan ja antaa mahdollisuuden kehittyä. Aina olen päässyt sellaiseen jatkokoukutukseen, jota olen katsonut tarvitsevani, Lehtinen jatkaa. Leena Koivumäki Kuvat: Tapani Kallioniemi

• f\)

o o Ol (j)

C A m

Park Victory Tyyppi: höyrylaiva Uponnut: 25.12.1947 Sijainti: Utö

« (f) (f)

« >

::J ~

12 (()

o o C\l

• C\l

« J « f-

...J W ~

::J (f)

Pohjois-Amerikasta, Virginian Newportista Helsinkiin tulossa ollut 9 000 tonnin vetoinen Victory-tyyppinen alus Park Victory oli saapumassa jouluaattona 24. päivänä Utön reittiä kivihiililastissa Suomeen. Park Victoryn kapteenin A. L. Zeppin luotsina oli N. Lindström. Miehistö ei ollut viettänyt omaa joulujuhlaansa, koska kapteeni Zepp oli järjestänyt miehistön keskuudessa rahankeräyksen, jolla oli määrä ostaa villasukkia täytettäväksi karamelleillä ja annettavaksi kahdellekymmenelle suomalaiselle lapselle. Lapset ja heidän kaitsijansa oli pyydetty saapumaan alukselle heti, kun se kiinnittyisi satamaan. Odottamassa olisi hyvä jouluateria ja joulukuusi. Lumimyrskyssä laiva ankkuroitui Lillharun läheisyyteen odottelemaan tuulen tyyntymistä ja koska ilta pimeni oli järkevää odotella aamua valkenevaksi ja vasta sitten sivuuttaa Jussarön ja Harmajan välisen Nashorn-kentän miinanraivausalue. Ankkurit eivät kuitenkaan pitäneet, vaan alus ajautui puolen yön jälkeen klo 0.45 karille. Se irtosi kuitenkin omien koneidensa avulla, mutta nousi uudelleen klo 2.15 karille keskilaivansa varassa. Tästä se ei enää selvinnyt vaan katkesi ja tuhoutui kokonaan. Kahdessakymmenessä minuutissa uponneen laivan neljäkymmentäkahdeksan henkinen miehistö jäi hyytävän ja myrskyävän veden varaan ja kukin pyrki voimiensa mukaan pelastautumaan lähistön kallioluodoille. Alukselta oli sähkötetty Helsinkiin heti sen saatua vuodon ja pelastustöihin riensivät Utön rannikkopuolustuslinnakkeen pelastusvene, luotsiaseman pelastusvene sekä meripelastusaseman vene. Ne ehtivät paikalle kuitenkin vasta aamulla ja kymmenen miehistön jäsentä oli menetetty. Aluksessa oli sodan aikana ollut myös tykistöä puolustustarkoituksessa. Se oli kuitenkin nyt poistettu, vain niille rakennetut lavetit olivat jäljellä. Liberty- ja Victory-tyypit olivat rakennettu sodan oloja vastaaviksi ja ne olivat rakennuskustannuksiltaan edullisia, mutta hitaita. Esikuvana olivat hyviksi tunnetut, hieman vanhanaikaiset, englantilaiset laivat. Materiaali- ja miehistökuljetuksiin Euroopan ja Aasian sotanäyttämöille tarvittiin uutta kalustoa eikä modernia suunnittelua ja testausta ehditty toteuttaa. Libertyhätäohjelman aluksia kutsuttiin "Viiden vuoden aluksiksi" millä tarkoitettiin, etteivät ne olleet korvaamattomia. Park Victory kuului sodan loppuvaiheessa Liberty-Iuokasta kehitettyyn, rakenteeltaan hieman kehittyneempään Victory-Iuokkaan. Tästä näkyvimpänä merkkinä hylyssä ovat pelastusveneitten taavettien sijaan asennetut uudet laskutelineet. Vuosien 1943-45 aikana rakennettiin kaikkiaan 531 Victory-alusta, joiden matkanopeus oli 16,3 - 19 solmua. Menehtyneitten muistoksi Utön kappeliin on tuotu miesten nimillä varustettu kynttelikkö. Tapahtumasta muistuttaa myös saaristolaisille luovutettu kiitostaulu pelastustyön pyyteettömästä suorittamisesta. 139-metrisen hylyn paikka Utön kaakkoispuolella on merkitty merikortteihin. Syvyyttä paikalla on enimmillään 36 metriä hylyn peräpäässä, keulassa 27 metriä. Mastontynkien huiput ovat 8 metrin syvyydessä. Sittemmin aluksen hylyllä suoritettiin Sukellus- ja Meriromuyhtiön toimesta sukelluksia metalliesineitten nostamiseksi ja ylös saatiin mm. laivan iso kompassi ja aluksen merkinantolaitteistoa sekä potkuri. Hylky on vetoisuudeltaan suurin Suomen aluevesillä olevista. Nykyään hylyn sisäosissa sukeltamista pidetään erittäin riskialttiina sortumis- ja romahtamisvaaran takia.

Useana kesänä havaittujen öljypäästöjen vuoksi hylyn tankeista poistettiin öljyä Suomen Ympäristökeskuksen toimesta vuosina 1994-2000 noin 410m3. Mittavassa operaatiossa hylyllä on sukellettu 1400 kertaa, sukellusajan ollessa noin 1200 tuntia. Kustannuksia toimenpiteestä aiheutui 21 320932 mk. Tekstin laatinut Vaheri-Hyvärinen-Saari (www.hylyt.net)

M451 Tyyppi: raivaaja Uponnut: 13.1.1944 Sijainti: Porkkala, Mäkiluoto M 40 -tyyppinen 775 tonnin kokoinen raivaaja oli valmistettu Schiedamissa, Hollannissa, toimintasäteeltään 4 000 merimailin alukseksi. Sen huippunopeus oli 16 solmua ja aseistuksena 105:n ja 37:n mm:n tykit sekä 2x20 mm:n ja 4x20 mm:n ilmatorjuntatykit. Saksalainen M 451 eksyi väylältä ajaessaan pimeän tullessa sisään Porkkalaan ja joutui karille noin mailin päässä Mäkiluodon linnakkeesta Porkkalan edustalla. Luotsit tulivat tapahtumapaikalle apuun ensimmäisenä ja sen jälkeen myös Mäkiluodon linnakkeen yhteysveneet. Laiva pääsi omin konein irti ja jäi karikon viereen. Se oli kuitenkin saanut niin pahoja vaurioita, että 80 hengen miehistö joutui jättämään aluksen mukanaan vain vähäinen määrä henkilökohtaista omaisuutta ja kantamukset laivassa olleesta konjakkivarastosta. Suomalaisaluksiin siirtyneet saksalaissotilaat saattoivat aamulla havaita laivansa kadonneeksi Suomenlahden aaltoihin. M 451:n löysi helsinkiläinen sukellusseura Merikissat Pekka Lindforsin johdolla linnakkeella uppoamisen aikana palvelleen Carl Wecströmin ohjeitten perusteella vuonna 1978 Westerbergsbådanin läheltä. Tykinammus, syvyyspommi- ja torpedoiastia on raivattu Upinniemen sukeltajien voimin ja myös muuta esineistöä on nostettu puhdistettavaksi ja liitettäväksi Sotamuseon näyttelyesineistöön. Hylky on sukelluskielIossa. Tekstin laatinut Vaheri-Hyvärinen-Saari (www.hylyt.net)

Valokuvanäyttely Hylyt-Vrak pidettiin Kirkkonummen kirjastossa 27.5.-6.7.2005. Näyttely toteutettiin Sukellusseura Calypso Ry:n ja Kirkkonummen kunnan myöntämillä varoilla. Näyttelyssä esitellään 9 hylkyä Suomen etelärannikolta kuvin, hylkytarinoin ja kartan avulla. Näyttelykuvien kuvaajat luovuttivat kuvamateriaalin näyttelyn käyttöön veloituksetta. Vieraskirjan mukaan näyttelyssä vieraili lähes 600 kävijää. Näyttely annetaan käytettäväksi sopimuksen mukaan. Tiedustelut ja yhteydenotot stig.gustavsson@sukeltaja.fi Stig Gustavsson Tel: +358-9-68288509, Fax: +358-9-673019, Mobile +358-400-503119

Aeroporto A Embratel preselVando a nalureza. seculo:z' agradece.

•••

••

.' eti kär1<een on kuitenkin syytä todeta, että kyseessä ei ole Punaisenmeren tai Thaimaan parhaimpien kohteiden kaltainen akvaario ja hinta-1aatusuhteeltaan parempia sukelluskohteita löytää muualta, Saari on kuitenkin kokonaisuutena upea ja erityisesti karun kauniit, lähes autiot hiekkarannat jäävät varmasti mieleen. Saarella sijaitsee myös Brasilian kauneimmaksi rannaksi äänestetty Baia dos Sancho. Maantiedon tunneilta lintsanneille tiedoksi, että Brasiliassa on sekä kohtuullisesti rantaviivaa että kauniita rantoja.

Saari Saari on kooltaan 17 neliökilometriä ja muodostuu muutamasta kylästä, satamasta sekä rannoista. Jokaisella rannalla on omat ominaispiirteensä, joten ne kalkki kannattaa käydä läpi. Rannalta toiselle on kätevä liikkua joko paIkallisilla hiekkakirpputakseilla tai paikallisbussilla, mutta molemmissa tapauksissa kannattaa - hieman rannasta riippuen - varautua jalkatyöhön. Baia dos Sancho on lähes tyrmäävän kaunis ranta, jota ympäröivät pystysuorat, viisikymmentä metriä korkeat kalliot ja jonne pääsee vain kallion koloon rakennettuja tikkaita pitkin. Erään teorian mukaan ranta on muodostunut saaren synnyttäneen tulivuoren kraatterista. Kuuluisan kuubalaisen Sikojenlalhden mukaan nimetty Bala dos Porcos on niin ikään vaikea saavuttaa: rannalle pitää kiivetä rantakallioiden yli viereisiitä rannoilta. Vastineeksi vaivannäöstä ranta tarjoaa hu~at aallot ja hyvää snorklausta. Baia do Sueste on kuuluisa ennen kaikkea yhdestä asiasta: kilpikonnista. Snorklatessa näistä eläimistä saa lähes yliannostuksen. Paikalla vierailee satunnaisesti myös rauskuja.

Praia do Leao on myös äärettömän kaunis ranta, jonne avautuvat upeat näkymät viereiseltä jyrkänteeltä. Rannalle vyöryy myös suuria aaltoja ja virtaukset voivat olla voimakkaita. Femando de Noronhan suurin vetonaula on delfiinit, joille on rauhoitettu oma lalhtensa. Tässä lahdessa elää noin viidensadan yksilön yhteisö, jonka paluuta ruokallemasta voi seurata aamuisin läheiseltä kallioita. Parhaiten delfiinit kuitenkin näkee veneestä, ja satamasta jä~estetäänkin useita delfiininbongausristeilyjä aamupäivisin.

Hintataso ja käytännön asiat Femando de Noronha on brasilialaisten upporikkaiden oma pikkupakopaikka. Hyvää ajanvietettä lentokentällä ja -koneessa on esimerkiksi Armanin farkkujen kilpabongaaminen. Valitettavasti tämä näkyy myös paikan hintatasossa. Käytännössä kaikki maksaa tuplaten sen mitä muualla Brasiliassa, niin myös sukeltaminen. Kaksi tankkia saa tyypillisesti noin yhdeksälläkymmenellä dollarilla. Regulaattori, liivi ja märkäpuku voivat maksaa lisäksi erikseen. Saarelle lentävät ainoastaan paikalliset lentoyhtiöt Varig ja TRIP. Brasilialaiseen tyyliin len-

not ovat kalliita ja edestakaiseen lentoon Nataliin, Recifeen tai Salvadoriin on syytä varata ainalkin 300 dollaria. Hieman halvemmalla pääsee, jos Brasiliaan lentää Star-liittoutumaan kuuluvan yhtiön reittikoneella. Tällöin voi hankkia neljä lentoa sisältävän lentopassin, joka tulee ostaa jo Suomesta. Lentopassia käyttämällä yhden lennon hinnalksi tulee noin 100 dollaria. Saari on luonnonsuojelualuetta ja sinne otetaan vain vajaa viisisataa turistia kerralla. Tätä määrää kontrolloidaan majoituskapasiteetin kautta: päästäksesi lentokentältä saarelle sinulla tulee olla myös majapalkka siellä. Käytännössä majoitus on siis pakko varata etukäteen. Usäksi turisteiIta peritään ympäristövero, jonka vuorokausimalksu lähtee noin 12,5 eurosta (1-4 vrk). Veron määrä per päivä alenee kymmeneen päivään asti, minkä jälkeen se lähtee nousuun. Kuukauden yhtämittainen majoittuminen malksaa jo 1040 euroa eli 34,7 euroa/vuorokausi. Tarkemmat hintatiedot löytyvät Fernando de Noronhan virallisilta intemetsivuilta (ks. linkki jutun lopussa). Majoitus on pääsääntöisesti varsin vaatimatonta. Yövyimme Tio Joao -nimisessä majatalossa, jonka kalhden hengen huoneesta löytyi ilmastointi, tv ja jääkaappi, mutta ei paljon muuta.

19 • f\)

o o ())

(j)

A fliJ

r -! :t> Huoneeseen kuului myös oma wc ja suihku, jOista jälkimmäinen oli varustettu brasilialaisella erikoisuudella: sähkölämmittimellä. Pari tärskyä saaneena lienee paikallaan todeta, että näitä paholaisen keksintöjä ei parane mennä ronkkimaan suihkun aikana, vaan mahdolliset säätötoimet on syytä tehdä etukäteen ja kuivin jaloin. SähkölämmItin siis antaa sähköiskuja ja voi - hieman tuurista riippuen - myös lämmittää varsinaista suihkuvettä.

Sukelluskohteet Fernando de Noronhan sukelluskohteet ovat varsin monipuolisia: pinnan alta löytyy luolia, hylkyjä ja syvyysskaala ulottuu yhdeksästä metristä aina tekniseen 63 metrin hylkysukellukseen asti. Sukelluskohteita on kaikkiaan parikymmentä eri puolilla saarta. Tyypillinen sukellussyvyys on parikymmentä metriä ja harvalie kohteelle matka satamasta kestää yli viittätoista minuuttia. Ki~oittaja on vasta aloitteleva sukeltaja, joten vaativimmat kohteet jäivät odottamaan seuraavaa kertaa, mutta merkillepantavaa on myös vaativien kohteiden määrä: saaren ympäriltä löytyy useita neljäänkymmeneen metriin yltäviä

:t>

kohteita, voimakkaita virtauksia ja varsinaisena kruununa 63 metrin syvyydessä sijaitseva V17korvetin hylky. Tälle sukellukselle osallistuminen vaatii esimerkiksi Atlantis Diversilla vähintään kuusikymmentä ki~attua sukellusta, vähintään PADI:n AOWD-lisenssin tai vastaavan, Nitroxpätevyyden sekä koesukelluksen oppaiden kanssa ennen varsinaista sukellusta. Saari on kuuluisa suurista kilpikonnistaan ja niitä myös näkee koko rahan edestä. Toisen saaren vetonaulan - yli 500 delfiinin yhteisön edustajia on vaikeampi bongata, koska niiden

kotilahti on täysin rauhoitettua aluetta. Sukeltajat eivät saa tarkoituksella lähestyä delfiinejä, vaan niiden on tultava sukeltajien luokse. Silti delfiinejä näkee säännöllisesti pinnalla ja pienellä tuurilla myös pinnan alla. Saaren liepeillä Iymyilee myös rauskuja, barracudia, trumpettikalojaja haita. Vedenpäällisen, karun kauniin luonnon lisäksi saarelta löytyy myös uskomattomia vedenalaisia muodostelmia: valtavia lohkareita, luolia ja tunneleita. Mieleenpainuvin kokemus oli valtava luola Caverna da Sapata. Muistinvaraisesti arvioituna

luola on yli viisi metriä korkea ja viisitoista metriä . syvä. Siellä Iymyilee usein isoja kaloja, mutta tällä kertaa pääsin pällistelemään vain yhtä isohkoa rauskua, joka lenteli pitkin luolan pohjaa. Oma pieni lisänsä oli sukeltajien ilmakuplista luolan kattoon muodostunut ilmatasku. Taskun sisältö tosin lienee pääsääntöisesti hiilidioksidia, joten hengittäminen ilman regulaattoria voi jouduttaa perimän ennenaikaista poistumaa ihmiskunnan geenipankista. Saaren lounaisnurkassa on myös lähes neljäkyrnmentä metriä korkea vedenalainen järkäle,

joka jäi ki~oittajalta sukeltamatta, mutta Internetistä löy!yvien ki~oitusten mukaan vaikuttaa mielenkiintoiselta. Fernando de Noronhan läheltä löytyy myös kaksi hylkyä: jo aiemmin mainittu korvetti V17 sekä satamaan 1920-luvulla uponnut rahtilaiva, joka lepää ystävällisessä yhdeksän metrin syvyydessä. Tämä tekee siitä hyvän kohteen aloittelijoille, snorklaajille ja yösukelluksille.

Sukellusliikkeet Fernando de Noronhalla toimii kolme sukellusliikettä: Aguas Claras, Atlantis Divers ja Noronha Divers. Kirjoittaja sukelsi Atlantis Diversin mukana ja kaikki toimi varsin jouheasti. Varusteet eivät olleet tuliteriä, mutta tarkoituksenmukaisia ja siistimpiä kuin mihin olen törmännyt esimerkiksi Thaimaassa. Veneet olivat uusia, perusvarusteltuja katamaraaneita. Myös normaaleja turvallisuuskäytäntöjä noudatettiin. Alleki~oittanut tunnustautuu ankaraksi ilmarohmuksi ja Joudun usein nousemaan parini kanssa ennen muuta ryhmää. Mainitsin tästä tietysti etukäteen, mutta olin silti hieman yllättynyt siitä, miten hyvin henkilökunta huomioi tämän. Pienetkin ryhmät sukelsivat kahden oppaan kanssa ja mikäli jouduin aloittamaan nousun ennen muita, paritettiin aiempi parini toisen oppaan kanssa ja toinen opas nousi kanssani pintaan. Tapasin saarella hollantilaisen tytön, jonka kokemukset eräästä toisesta liikkeestä olivat lähinnä hengenvaarallisia. Toisaalta löysin eräiltä seuraamiltani sukellusfoorumeilta pitkällisen tarinan myös Atlantiksen turvallisuusongelmista. Viisainta lienee siis katsella vähän ympärilleen, puhua henkilökunnan kanssa ja käyttää normaalia maalaisjärkeä.

• f\:!

o o

(j)

Linkkejä Sukellusliikkeitä www.atlantisnoronha.eom.br/ www.aguaselaras-tn.eom.br/ www.noronhadlvers.eom.br/ Lentoyhtiät www.varlg.eoml www.airtrlp.eom.br/ Matkatoimistoja www.trlpbrasil.eom (suomalainen, sijaitsee Salvadorissa) www.yourway.eom.br (Fernando de Noronha)

www.manary.eom.br/ingles/index.htm (toimii hotellin yhteydessä, NataQ www.brasltur.eom.br (Reelte) Englanninkielinen, yksityiskohtainen raportti sukelluskohteista http://dlve.seubadlvlng.eomlmembers/trlpreports. php?s=1978 Virallinen siwsto www.noronha.pe.gov.br/eng/ctudo-tourlsm-intro.asp Toinen hyvä yleissivusto www.noronha.eom.br/english/index.html Usätietoja tarvittaessa myös antti.pukero@gmail.eom

C!J

C A

m r

-'l

}:>

Vedenalainen maailma on kiehtonut minua aina. Olen ahminut pienestä pitäen tietoa haista ja delfiineistä ja katsonut innolla kaikki television tarjoamat ohjelmat sukeltamisesta. Säännöllisin väliajoin ajatus sukelluskurssista on käynyt mielessä, mutta rohkeus ei ole riittänyt ratkaisevan askeleen ottamiseksi. Matkalla Australian Cairnsin suurelle koralliriutalle en vieläkään ollut ajatellut kokeilevani sukeltamista, vaikka sitä olikin tarjolla myös ensikertalaisille. Olin päättänyt snorklata ja kokeilla merenpohjakävelyä ja ajelua lasipohjaisella veneellä. Paikalle päästyäni minua ei kuitenkaan tarvinnut kauaa suostutella ottamaan osaa sukellukseen. Matkaa mantereelta koralliriutalle oli kolmisen tuntia, ja tein päätökseni matkan puolessa välissä. Täytettyäni lomakkeen, jossa oli kysymyksiä terveydentilastani ja piirrettyäni ruksin kohtaan, jossa kerroin ymmärtäväni mahdolliset sukellukseen liittyvät riskit minulla oli ikuisuudelta tuntuva aika jännittää tulevaa kokemustani. Olin varma, etten ymmärtäisi vieraskielisiä ohjeita kyllin hyvin selvitäkseni pinnan alla kommelluksitta. Odotin kuitenkin uutta kokemustani ennen kaikkea innolla.

Selvää teoriaa Puoli tuntia ennen saapumistamme riutalle alkoi lyhyt sukellusluento, jonka aikana annettiin ohjeet tulevaa suoritustamme varten. Istuin aluksen toisessa kerroksessa sijaitsevan sukeltajien huoneen penkille muiden seikkailuIle lähtijöiden kanssa. Aluksella oli viitisensataa riutan kokemisesta kiinnostunutta matkustajaa, meistä vain kahdeksan oli päättänyt kokeilla sukeltamista. Ensikertalaisia oli joukossa seitsemän ja äidinkielekseen eng-

lantia puhuvia kuusi. Siunasin mielessäni japanilaismiehen, joka puhui englantia kehnosti. Olisi ollut orpoa olla ainoa, joka ei ymmärtäisi ohjeita kunnolla ... Pelkoni osoittautui kuitenkin pian täysin aiheettomaksi. Ohjeet olivat varsin selkeät ja helpot ymmärtää. Meille opetettiin, kuinka laskeutumisvaiheessa tuli korvien painetta tasata nenästä kiinni ottamalla ja korvat auki puhaltamalla. Ylös noustessa paine tasaantuisi automaattisesti, piti vaan muistaa nousta pintaan tarpeeksi rauhallisesti. Tärkeimmäksi säännöksi opetettiin jatkuva ja rauha.llinen hengitys. Kun näiden perusneuvojen lisäksi käytiin läpi vielä pinnan alla käytettävät käsimerkit, oli teoriaosuus ohi. Alus saapui riutalle, jossa opetus jatkuisi käytännön harjoittelulla. Meidät jaettiin kahteen neljän hengen ryhmään. Koska pääsin japanilaismiehen kanssa samaan porukkaan, tiesin, että ohjeet olisivat selvät myös jatkossa. Oloni oli jo paljon rauhallisempi ja odotin innolla veteen pääsyä.

Oudot varusteet Riutan päälle rakennetulla ponttonilla meille jaettiin ensimmäiseksi varusteet sukellusta varten. Tuntui, että minulle annettu sukelluspuku oli monta numeroa liian pieni, eikä mahtuisi päälle millään. Ohjaajamme kuitenkin vain nauroi ja sanoi, että se on sopiva ja päälle vaan. Kun vihdoin sain puvun ylleni, se tuntui napakalta ja hyvältä. Vyötärölleni sidottu painovyö tuntui hu~an raskaalta. Kun sain vielä tankit selkääni, tuntui siltä, etten pääse liikkumaan ollenkaan. Maski silmilläni laskeuduin portaita pitkin lämpimään, 27 -asteiseen veteen ja oloni keveni hetkessä. Vedessä sijaitsevalla rampilla asettelimme räpylät jalkaamme ja käytännönha~oittelu saattoi alkaa. Kokeilimme pikkuhil-

Vasemmalla sivulla: Rampille sukeltajia tervehtimään tullut valtavan kokoinen kala hämmästytti kesyydellään. Sukeltajien läsnäolo ei tuntunut häiritsevän uteliaita mereneläviä millään tavalla. Pinnan alla kohtasi uskomattoman kauniita muotoja ja värejä. Tuhansien kalojen ympäröimänä, kauniissa hiljaisuudessa lipuen tunsi siirtyneensä täysin toiseen todellisuuteen.

jaa, miten hengittäminen veden alla regulaattorin avulla sujui. Regulaattori tuntui aluksi suussa oudolta ja kumimaiselta, mutta siihen tottui nopeasti. Meidän piti suorittaa veden alla kolme ha~oitusta ennen sukelluksen aloittamista. Ensimmäiseksi tuli oppia, kuinka maskiin mahdollisesti päässyt vesi poistettiin maskia otsaa vasten painamalla ja nenästä ulos puhaltamalla. Seuraavaksi meille opetettiin, miten tulee toimia, jos regulaattori irtoaisi suusta. Kolmanneksi opettelimme hakemaan veden alla suuhumme vararegulaattorin, jos sille tulisi sukelluksen aikana tarvetta. Vesi alkoi tuntua hyvältä ja tutulta, vaikka todella toivoinkin, että regulaattori pysyisi sukelluksen ajan turvallisesti suussa. En ollut ihan varma pystyisinkö pitämään hermoni kurissa, jos se irtoaisi.

m (JJ

-i -i

m r

-< (JJ (JJ

Kesyjä ja kauniita mereneläviä Rampilta laskeutui meren pohjaa kohti köysiä, joita apuna käyttäen lähdimme laskeutumaan alaspäin. Vaikka painot olivat maanpinnalla tuntuneet todella raskailta, ne eivät millään tuntuneet riittävän vedessä ja etenemisen eteen piti todella tehdä töitä. Opas tasaili säännöllisin väliajoin painetta korvistaan ja minä tein niin vielä useammin, koska korvat tuntuivat olevan lukossa jatkuvasti. Meitä oli varoiteltu mahdollisesta korviin kohdistuvasta kivusta paineen kasvaessa, sitä en kuitenkaan onneksi tuntenut. Opas tarkisti jatkuvasti meidän vointiamme, ja oloni tuntui turvalliselta. Pian olimme laskeutuneet toiselle rampille, jolle pysähdyimme hengähtämään hetkeksi. Oppaallamme oli mukanaan kalanruokaa, jonka hän levähdyksemme aikana otti esille taskustaan. Äkkiä ympärillämme tuntui olevan satoja kaloja, kaikenkokoisia ja kaikenvärisiä. Näky oli uskomattoman kaunis. Katsoin ihaillen, kun oppaamme silitteli isoa, keskikokoisen koiran kokoista harmaata kalaa. Meitä oli opastettu, että mihinkään ei saa omatoimisesti koskea, eikä mitään saa ottaa sukellukselta mukaansa. Jos opas kuitenkin koskisi johonkin, saisimme koskettaa sitä myös. Ojensin käteni koskettaakseni isoa kalaa. Sen pinta tuntui samettisen pehmeältä ja se ui lähemmäksi, aivan viereeni. KosketteIin kalan sileää pintaa mykistyneenä kalan kesyydestä.

Satumaailma Rampilta lähti lisää köysiä, nyt vaakasuoraan, ja lähdimme etenemään niitä pitkin hiljaa räpylöillä potkien. Jonkin ajan päästä köydet loppuivat ja edessämme avautui uskomaton näkymä. Näkyvyyden kirkkaassa korallimeressä oli kerrottu olevan 50 metriä. Koralleja, kauniita kasveja sekä värikkäitä kaloja tuntui olevan silmänkantamattomiin. Opas liitti kätemme yhteen, jätimme köydet ja lähdimme uimaan hiljaa eteenpäin. Pian laskeuduimme pohjaan kymmenen metrin syvyyteen tutkimaan kasvillisuutta lähemmin. Kosketimme erilaisia kasveja, ne tuntuivat käden alla uusilta ja kiehtovilta, joitain sellaiselta mitä en ollut koskaan aikaisemmin kokeillut tai edes kuvitellut kokevani. Suuri lihansyöjäkasvi loksautti leukansa kiinni, kun sen pintaa hipaisi. Sininen merivuokko supistui pieneksi nupuksi, jos sitä yritti koskettaa. Kaloja ui jatkuvasti lähellämme. Läsnäolomme ei tuntunut häiritsevän niitä mitenkään. Jatkoimme sukellustamme nyt jokainen yksin, ilman kättä josta pitää kiinni. Tunsin leijailevani kevyesti tässä uudessa maailmassa lukemattomien uusien värien, muotojen ja merenelävien ympäröimänä. Pienet, hengitykseni aikaansaamat kuplat leijailivat ympärilläni. Olin kuin satumaailmassa. Sukelluksestamme kuvattu laadukas DVD-tallenne jäi Australian matkani hienoimmaksi muistoksi, ja odotan innolla seuraavaa sukelluskertaani! Terhi Paavola

»:

23 • N

o o 0)

(JJ

C /\

m r

-i

» » L

Aivan rantamatalassakin on "sukeltavilla" biologeilla tutkittavaa.1Kurssin jälkeinen ensimmäinen avovesisukellus Oulunsalon Papinjärvellä 5.6.1966. Kumiveneessä Pentti Kangas.

Paineilmalaitteen avulla sukeltamista alettiin Suomessa 1950 -luvun lopulla käyttää vedenalaisen luonnon tutkimiseen . Urheilusukeltajien kursseilla sukeltamaan oppineita biologeja alkoi vähitellen osallistua tähän . Mutta vasta tammikuussa 1966 järjestettiin Oulussa Suomen ensimmäinen yliopistollinen sukelluskurssi yli kahdellekymmenelle biologian ja maantieteen opiskelijalle. Oulun yliopisto aloitti toimintansa v. 1959 varsin hyvin taloudellisin resurssein. Utopistiselta näyttäviä suunnitelmia, kuten sukelluskurssi, voitiin toteuttaa.

Eräiden muiden biologien kanssa tein esityksen kurssista eläintieteen professorille Lauri Siivoselle. Hän ei tiennyt sukeltamisesta mitään eikä ollut siitä kiinnostunut. Mutta hänen parhaimpia ominaisuuksiaan oli nuoriin alaisiinsa ja oppilaisiinsa luottaminen ja heidän isällinen tukemisensa. Ehkä hän pystyi näkemään sukeltamisen edut tutkimuksessa. Hanke toisi mainetta laitokselle ja yliopistolle. Esityksemme hyväksyttiin menoarvion mukaisesti!

Sukeltajaliiton kautta. Hän oli liiton koulutusvaliokunnan jäsen, helsinkiläinen Per Olov Jansson. Teoriaopetusta oli joka päivä useita tunteja. Käytännön harjoitukset tapahtuivat Raatin uimahallissa, vielä silloin Oulun ainoassa. Parituntisemme alkoi kuudelta aamulla ja taas illalla klo 20. Perusvälineet oli tilattu Helsingistä, kaikille samanlaiset. Meillä oli kahdet paineilmalaitteet, Jansson toi mukanaan toiset kaksi. Pullot täytettiin AGAn toimipisteessä aamuin illoin. Neljä laitetta yli kahtakymmentä oppilasta kohden ei ole paljon, mutta sukeltajiksi me opimme. Avovesikauteen valmistauduttiin tekemällä itse märkäpuvut molemmin puolin sileäpintaisesta 6,5 mm:n neopreenistä. Kaavojen mukaan leikatut palat liimattiin yhteen huonolla kellertävällä kontaktiliimalla Eräät fiksut olivat tilanneet pukumateriaalin valmiiksi leikattuna. Painovyötkin tehtiin itse. Pukeutuessa siveltiin talkkijauhetta puvun sisäpintaan ja sukeltajan iholle. Ellei ihon ollut hikinen, puku liukui melko helposti päälle - tai sitten ei. Sukelluksen jälkeen puku oli kuivattava. Märkänä sen pukeminen ei onnistunut. Saumojen liimaukset pettivät usein, koska niitä ei voitu ommellen vahvistaa.

Opettaja Suomen Urheilusukeltajain Liitosta Sukellustekniikan peruskurssi siis otettiin Oulun yliopiston ohjelmaan opintosuorituksena, mikä vuonna 1966 oli lähes käsittämätöntä yliopistomaailmassa. Opettaja hankittiin Suomen Urheilusukeltajaliiton, nykyisen

Kuninkaitten puuhaa Papinjärvellä Ensimmäiset avovesisukellukset tehtiin Oulunsalon Papinjärvessä. Yhden täpötäyteen lastatun henkilöauton ja kuuden polkupyörän voimin matkasi

Oulun yliopiston sukellustekniikan peruskurssi Raatin uimahallissa tammikuussa 1966. Kurssin kouluttaja Per Olov Jansson (siniset uimahousut) Suomen Urheilusukeltajain Liitosta (nyk. Sukeltaja liitto) katsomossa keskellä. Hänen takanaan Ilpo Haahtela. Kalevi Heikura auttaa paineilmalaitetta Pentti Kankaan selkään.

kahdeksan sukeltajaa vuorotellen polkien, kävellen ja autossa istuen 5. kesäkuuta aamulla n. 15 km:n matkan Oulusta. Veden lämpötilaksi mitattiin 14,2 C. Perämeressä vesi oli vielä hyisen kylmää. Turva-aluksena oli pieni kumivene. Sukeltajien sijainnin ilmaisi kuplien li-

Tutkimustyöhön tarvittiin sukeltajia Kansainvälisen biologisen ohjelman (IBP) käynnistyessä vuonna 1968 tuli sukeltavista biologeista kysyttyjä. Oulusta heitä löytyi eniten! Tutkimuksiin

säksi koho. Ranta oli hiekkapohjainen, loivasti viettävä, mikä teki laite seIässä kahlaamisen hyvin hankalaksi. Sukeltaminen puku päällä oli kaikille

suunniteltiin aivan uudet näytteenottolaitteet, joita sukeltajat käyttivät. Tähän asti näytteet oli otettu pinnalta käsin eikä näytteen ottaja tietänyt,

uutta ja ihmeellistä. Ne joilla ei vielä omaa pukua ollut, käyttivät vuoron pe-

miten totuudenmukainen näyte oli. Oulun v. 1966 kurssilla koulutetuista

rään A.E. Swanssonin valmistamaa 6 mm:n Shark Skin pukua, jonka sisä-

sukeltajista Pentti Kangas ja Annikki Lappalainen olivat mukana koko pro-

pinta oli tekstiilivuorattu. Puku on nyt Pohjanmaan maakuntamuseossa.

jektin ajan, minä pari vuotta.

Koska nostoliivejä ei vielä silloin meillä ollut, painoja pantiin vyöhön vähän. Jokainen "alipainoisena" parin metrin syvyisessä vedessä sukeltanut tietää, että eihän siitä mitään tule. IImaakaan ei laitteesta tuntunut tulevan tarpeeksi. Todellisuudessa sukeltajaoppilas oli hengästynyt ja kuvitteli il-

Biosukeltaminen keskittyy vähitellen Helsinkiin Seuraavan Oulun yliopiston hallikurssin järjesti ensimmäisen kurssin käynyt

man loppuneen. Yksi painovyökin katosi pohjamutiin. Uusi kokemus sai

Kalevi Kuusela v. 1969. Opettajana oli Ilpo V. Salmi. Pentti Kangas vastasi

kuitenkin sukeltajien silmät loistamaan onnesta: Mittava selostus Papinjär-

v. 1975 kurssista, jonka opettaja oli Erkki "Eka" Metsävuori. Jo 1970 -lu-

ven sukelluksesta julkaistiin sanomalehti Kalevassa 9.6.1966. Sukellusharjoittelu jatkui myöhemmin Perämeressä ja Oulangan järvis-

vulla alkoi painopiste siirtyä pääkaupunkiin. Biosukeltajat ry perustettiin v.

sä Kuusamossa. Yhtään onnettomuutta ei sattunut eikä vakavia vaivoja-

Kankaan artikkeli "Biosukeltajien kurssittamisen alkuvaiheista" . Olen tästä saanut aineistoa kirjoitukseeni.

kaan saanut kukaan .. Sukellussyvyydet olivat Perämeressäkin yleensä alle kymmenen metriä. Ilmaa saatiin sarjaan kytketyistä 50 I:n paineilmasäiliöistä, joiden paine tietysti kaiken aikaa väheni.

1979. Sen jäsenlehden "Läpykän" juhlanumerossa 1979-1989 on Pentti

Pentti Kangas, Suomen Ympäristökeskuksen erikoistutkija Helsingissä, on oululaisperäisistä sukeltajista ollut aktiivisin. Hän on toiminut Biosukeltajien puheenjohtajana, kouluttajana sekä sukeltavana tutkijana.

Ilpo Haahtela

« f-

....J W ~

::l (j)

Elvytysohjeet muuttuivat Elvytystapahtumaan johtaa useasti sairauskohtaus, hapenpuute esimerkiksi hukkumisen seurauksena, myrkytys tai vamma. Elvytyksen onnistumisen kannalta on tärkeää, että elvytykseen ryhdytään välittömästi. Nopea elvytyksen aloittaminen kaksin- tai jopa kolminkertaistaa autettavan selviytymismahdollisuudet. Tämän vuoksi jokaisen sukeltajan tulee hallita painelu-puhalluselvytys. Uudet elvytysohjeet otettiin käyttöön alkuvuodesta 2006. Suomessa käytössä olevat elvytysohjeet ovat vanhoja ohjeita yksinkertaisemmat ja perustuvat Euroopan elvytysneuvoston loppuvuodesta 2005 julkaisemiin ohjeisiin. Maallikon antaman painelu-puhalluselvytyksen tavoitteena on ylläpitää potilaan verenkiertoa ja sitä kautta hapen kulkeutumista eri puolille elimistöä siihen saakka, kunnes ammatti apu saapuu paikalle. Lisätietoa uusista elvytysohjeista löytyy esimerkiksi Suomen Punaisen Ristin ja Euroopan elvytysneuvoston intemetsivuilta, www.redcross.fi ja www.erc.edu. Lähde: www.redcross.fi Teemu Kantelinen Ensihoitaja (AMK), Keski-Uudenmaan Sukeltajat

Aikuisen, yli 8-vuotiaan, painelu-puhalluselvylys paineluelvylys kohta.

/\ C :0 (f) (f)

Painelu-puhalluselvytys (PPE) 1. Kun henkilö menettää äkillisesti tajuntansa tai näyttää elottomalta, selvitä heti, onko hän herätettävissä puhuttelemalla ja ravistelemalla. 2. Jos hän ei herää eikä reagoi käsittelyyn, huuda apua ja pyydä joku paikalla olvista tekemään hätäilmoitus hätänumeroon 112. Jos olet yksin, tee hätäilmoitus itse. Noudata hätäkeskuksen Ohjeita. 3. Avaa hengitystiet ja tarkista hengitys: Kohota toisen käden kahdella sormella leuan kärkeä ylöspäin ja taivuta päätä taaksepäin toisella kädellä otsaa painaen. Katso liikkuuko rintakehä, kuuluuko normaali hengityksen ääni tai tuntuuko poskellasi ilman virtaus. Jos hengitys ei ole normaalia:

I I

4. Aloita paineluelvytys. Aseta toisen käden kämmenen tyvi keskelle rintalastaa ja toinen käsi sen päälle. Painele 30 kertaa käsivarret suorina rintalastaa mäntämäisellä liikkeellä painelutaajuudella 100 kertaa minuutissa. Anna rintakehän painua noin 4-5 cm. 5. Jatka puhalluselvytyksellä. Avaa hengitystiet uudestaan. Kohota toisen käden kahdella sormella leuan kärkeä ylöspäin ja taivuta päätä taaksepäin toisella kädellä otsaa painaen. Sulje sieraimet peukalolla ja etusormella. Paina huulesi tiiviisti henkilön suulle ja puhalla 2 kertaa ilmaa keuhkoihin, seuraa samalla rintakehän liikkumista. 6. Jatka painelu-puhalluselvytystä vuorottelemalla rytmiä 30 painelua, 2 puhallusta kunnes vastuu siirtyy ammattihenkilölle, hengitys palautuu tai et enää jaksa elvyttää.

21 • N

o o Dl (f)

C /\

m I

-l

» L »

Kirkkonummen Jorvaksessa sijaitseva Pokrovan luostari on rakennettu viiden hehtaarin kokoiselle maa-alueelle. Alueella on useita rakennuksia, joihin johtavat ehjän lumipeitteen peittämät, jäljettömät polut. Päärakennuksen savupiipusta korkeuksiin nouseva savu patsas kertoo muukalaisille, mistä luostarin munkit löytää. - Harjoittelen tässä kuoleman jälkeistä ammattiani, luostarin perustaja Isä Harriton vinoilee tulisijan edessä eteiseen paukanneille vieraille. Hänen hersyvä olemuksensa paljastaa heti, että munkkiluostarin ilmapiiri on välitön, elämänmyönteinen. Tässä mielessä ortodoksisen kirkon sanotaankin poikkeavan sitä vakavammasta luterilaisesta kirkosta. Juuri elämänilon painoarvon vuoksi Veli Foma, oikealta nimeltään Tomi Mononen, aikoinaan kääntyi luterilaisuudesta ortodoksisuuteen. Toki luterilainen ja ortodoksinen kirkko poikkeavat opinkappaleidenkin suhteen toisistaan, joskin myös yhtäläisyyksiä on. Ortodoksisen kirkon uskontunnustus on edelleen samassa muodossa, kuin vuosina 325 järjestetty Nikaian ensimmäinen kirkolliskokous ja vuonna 381 järjestetty Konstantinopolin ensimmäinen kirkolliskokous sen määrittelivät. Ortodoksinen kirkko käyttää uskontunnustuksenaan Nikaian-Konstantinopolin uskontunnustusta. Myös Neitsyt Marian rooli korostuu ortodoksisessa uskonnossa.

Työnarkomaani kaipaa rauhaa Mutta millainen oli helsinkiläisen nuoren miehen tie munkiksi? Tapahtumien ketjun sattumat näyttäytyvät jälkeenpäin katsottuna johdatukselta. - Tapahtumat saivat alkunsa, kun 1990-luvun alussa tapasin Isä Harritonin. Työskentelin ravintola Kaivohuoneella ja hän tarjosi minulle työtä perustamastaan ravintolasta Kasarminkadulta. Ravintola noudatti ortodoksista kirkkoperinnettä, ja otin työn vastaan. Ortodoksisuuden läsnäolo tuntui tarjoavan työn tekemiseen lisäarvoa, jota jo silloin kaipasin. - Vähitellen tutustuin Isä Harritoniin yhä paremmin . Aloimme käydä yhdessä ortodoksisissa jumalanpalveluksissa. 1990-luvun tullessa puoliväliin päätin pitää vuoden taukoa silloisesta työstäni ja menin ravintolapäälliköksi Georgeen. Ja vuonna 1996 aloitin isä Haritonin ravintolan osakkaana. Tein töitä aamusta yli puoleen yöhön. Elämä oli muutenkin erittäin hektistä, mikä vähitellen herättikin minut ajattelemaan, haluanko elää näin lopun elämääni. Työnarkomaani kaipasi rauhaa; en halunnut elää materiaalisessa maailmassa, missä piti koko ajan saavuttaa jotain. Asiat johtivatkin onnellisesti toisiin, myimme ravintolamme ja perustimme Pokrovan ortodoksisen veljesyhteisön. Tänne munkkikokelaaksi tuleminen oli minulle itsestäänselvyys, Veli Foma kertoo pitkästä polustaan luostarielämään.

- Esimerkiksi Sharm ei Sheikin lähellä on Katarinan luostari. Ensimmäisen kerran snorklasin juuri Sharm ei Sheikissa kuutisen vuotta sitten. Ensimmäinen kosketus pinnan alle oli unohtumaton. Ensimmäisen kerran sukelsin lyhyen kurssin jälkeen Tansanian Mnemban atollilla. Hankin sukelluskortin viime syksynä Suomessa. Sen jälkeen olen sukeltanut Egyptin ohella muun muassa myös Thaimaassa ja Indonesiassa. Sukeltamisen rinnalla häntä on vienyt maailmalle myös seikkailumieli. Nuoruuden vuosien kohokohta oli nelivuotinen kausi Turkissa. Foma asui tuolloin köyhässä perheessä Agadirissa. Elämä koostui silloinkin arkisista askareista: kun kotiin ei tullut aina edes lämmintä vettä, oppi nauttimaan pienistä asioista. Etenkin perheen ja ystävien välinen rakkaus ja sen avoin osoittaminen olivat uusia kokemuksia halauksiin tottumattomalle suomalaismiehelle. - Olin aikeissa viettää aluksi vain muutaman viikon loman Turkissa. Loman aikana kuitenkin ihastuin erääseen turkkilaisnaiseen ja jäin sille matkalle useiksi vuosiksi. Se oli hienoa aikaa, Turkki oli 1980-luvulla vielä kovin erilainen kuin nykyisin. Mutta kuten hän kertoo, mennyt on mennyttä. Tulevaisuus on varsin toisen näköinen, kuin hän tuolloin vielä 1980-luvulla osasi ennustaa. Elämä luostarissa kuluu askarreiden ja uskon harjoittamisen merkeissä, aivan kuten tänäänkin. Heti kevään tultua luostarissa aloitetaan suurimuotoinen remontointi, kun entiseen hevosaittaan tehdyn kirkon kunnostustyöt jatkuvat. Kevät tuo tullessaan myös puutarhan hoidon. Kuten luostarit aina, Pokrovakin pyrkii olemaan mahdollisimman omavarainen. - Viime kesänä istutimme viisikymmentä omenapuuta. Syksyllä keräsimme useita kiloja tatteja metsästä. Hyödynnämme taidolla puutarhamme ja metsän antimia. Esimerkiksi mustaherukkaa voimme kierrättää kolmeen kertaan. Viimeisessä keitoksessa jäljellä ovat vain erittäin terveelliset siemenet, hän kertoo. Kokin ammattitaidosta on varmasti hyötyä myös Pokrovasta. Hanna Saarinen, kuvat A-J Savolainen

Z A r

o A C

< }>

29 • 1\)

o o (j)

(J)

C A

m r

-l }> L

Sukellusta ja pyhiinvaellusta Voimakasta uskonnollista herätystä Veli Foma ei ole saanut koskaan. Uskonto on pikemminkin hiipinyt hänen elämäänsä. Myös elämä luostarissa viitankantajamunkkina on paljon muuta kuin uskonnon harjoittamista. Päivään kuuluu jumalanpalveluksen ohella kaksi rukoushetkeä. Muu aika kuluukin käytännön asioissa ja luostarin ylläpitoon liittyvissä toiminnoissa. - Varmasti hektinen elämä, kuin myös esimerkiksi kokemukseni kuolemasta, ovat osaltaan vaikuttaneet elämäni kulkuun. Olen meinannut kahdesti hukkua. Minut elvytettiin takaisin elävien kirjoihin, Veli Foma kertoo rauhallisella äänellään. Kokemustensa seurauksena hän ei uskaltanut veteen pitkiin aikoihin. Sukeltaminen on ollut hänelle itsensä voittamista, mutta se on auttanut muistamaan, kuinka mykistävän kaunis ja monimuotoinen luomakuntamme on. - Ymmärrän kyllä, että munkki sukeltamassa herättää monissa epäluuloja. Itse en suhtaudu asiaan kuitenkaan niin. Koen sukeltamisen normaalina liikuntana ja luonnossa liikkumisena, Veli Foma kertoo. Sukellusreissunsa hän pyrkii tekemään aina kohteisiin, jotka osaltaan palvelisivat myös uskonnon harjoittamista. Näiden kahden lomatoiveen yhdistäminen ei kuitenkaan, ainakaan toistaiseksi, ole ollut vaikeaa. Punaisenmeren rannat ovat loistavia kohteita myös pyhiinvaellukselle.

Veli Foma on viitankantajamunkki. Se tarkoittaa, että hän on luostariasukas, joka ei vielä ole tehnyt luostarilupauksia, mutta Jolle on siunattu kirkossa oikeus käyttää kuuliaisuusveljelle kuuluvan alusviitan lisäksi myös päällysviittaa ja hunnullista päähinettä.

« (f) (f)

o f-

30 <D

o o C\J

• C\J

« « "')

..J W ~

::J (f)

Sukeltajaliiton talous tasapainossa

Kreikassa vapautuu sukeltaminen

Liiton kevätkokous lähestyy ja vuoden 2005 tilinpäätös on allekirjoitettu. Samanaikaisesti vuoden 2006 toiminta on jo hyvässä vauhdissa. Vuoden 2005 tilinpäätös jäi budjetoidun alijäämän sijaan ylijäämäiseksi. Tervetuloa Liiton kevät kokoukseen Lohjalle kuuntelemaan selvitystä vuoden 2005 toiminnasta ja tileistä! Liiton talous on hyvässä tasapainossa ja tämä on pitkäjänteisen työn tulosta. Valtionavun kehitys on ollut hyvä ja se on kasvanut vuosittain osoituksena laadukkaasta toiminnasta. Vuonna 2006 valtionapu kohosi ensimmäisen kerran yli 100000 euron. Tämän lisäksi erilaista projekti- tai valmennusrahoitusta on saatu Opetusministeriöstä, Nuorelta Suomelta ja Olympiakomitealta. Valtionavun jakaminen tapahtuu jatkossa SLU:n, Nuoren Suomen, Kuntoliikuntaliiton ja Olympiakomitean tekemän arvioinnin pohjalta ja siitä syystä myös Liiton toimintakertomus on laadittu nyt uuteen muotoon. Toimintakertomus tulee olemaan arvioinnissa keskeisin tietolähde. Avustuksina saatu rahoitus muodostaa vain alle 20 prosenttia toiminnan kokonaiskuluista. Muu rahoitus on siis itse hankittava. Keskeisin rahan lähde Liitolle on luonnollisesti jäsenmaksutuotot. Jäsenmaksujen nostamiselle sinänsä ei ole ollut paineita, mutta luonnollisesti Liitolla olisi tarvetta saada koko toimijakenttä seuroissa näkyväksi myös Liiton henkilöluvuissa. Toiminnan volyymi on yksi arvioinnin kohteista, kun Liiton toimintaa tarkastellaan ja vaikuttaa avustusten suuruuteen. Mitä suurempi Liitto on, sitä enemmän sillä on myös painoarvoa, kun edustamme yhteistä asiaamme. Sukeltajaliiton hyväksytyt budjetit ja tilinpäätöstiedot ovat luettavissa kustannuspaikoittain Liiton kotisivuilla; dokumentit löytyvät resurssipankista. Kustannuspaikoista suurimman menoerän muodostavat hallinnon kulut. Ne sisältävät muun muassa kaikki toimiston kulut, neljä palkattua toimihenkilöä ja hallituksen koko vuoden kokous, ja matkakulut sekä sääntömääräiset Liiton vuosikokouskulut. Sukeltaja-lehti on oma tuotteemme, johon halutaan panostaa myös taloudellisesti. Tavoittaahan lehti jokaisen jäsenen vuoden ympäri. Sukeltajaliitto haluaa antaa aktiiveille toimintamahdollisuuksia tasapuolisesti eri sukelluksen osa-alueilla. Onhan tämä sukellustoiminnan monipuolisuus nimenomaan myös rikkautemme. Kilpailulajit ovat kehittäneet myös koulutustoimintaa, mitä kautta myös seurat voivat monipuolistaa omaa toimintaansa.

Kreikka on tähän saakka suojellut rannikkovesiensä arkeologisia esineitä sallien laitesukelluksen vain jo tutkituilla vesialueilla. Uuden lakiasetuksen myötä Kreikassa voi kuitenkin nyt sukeltaa entistä vapaammin, kun maa sallii sukeltajille samat oikeudet - ja langettaa velvollisuudetkin - kuin muutkin Välimeren maat. Sukeltaminen Kreikan kirkkaissa vesissä voi tarjota unohtumattomia elämyksiä, joskin sukeltajan on muistettava myös vastuunsa. Historiallisesti arvokkaiden muistoesineiden kerääminen merenpohjasta on ankarasti kielletty.

t: o en en ~ DIVETECH

RATASKUJA 1

~ 03100 NUMMELA

ias

040-606 1146

::i Jouko.askola@dlvetech.fI

HENGITÄ - ME HUOLEHDIMME ILMASl'A

o .2 'C t.

'c"

Tapahtumaraporttiuudistus Tapahtumaraportti on lomake, joka tulisi täyttää kaikista snorkkeli-, vapaaja laitesukellustapahtumiin liittyvistä onnettomuuksista, läheltäpiti-tilanteista, varusteongelmista sekä havaituista onnettomuusuhista. Raporttien avulla pyritään saamaan mahdollisimman tarkka tieto sekä tapahtumasta että siihen liittyvistä taustatekijöistä ja suunnittelemaan näiden pohjalta mahdollisia korjaustoimia tulevaa ajatellen. Pääpaino on nimenomaan tässä ennaltaehkäisevässä työssä: mikäli esimerkiksi huomataan, että tietyt onnettomuustilanteet ovat yhteydessä tiettyihin toimintatapoihin, pyritään näihin puuttumaan koulutuksen ja valistuksen avulla. Kehityksen kannalta raportit ovat siis erittäin tärkeässä asemassa. Uudistusprojektissa tapahtumaraporttilomakkeen kysymykset mietitään vuoden 2006 aikana uusiksi ja raportin käsittelytapoja tarkennetaan. Raportointilomake tullaan julkaisemaan www.sukeltaja.fi-sivuilla vähintään kahdessa eri tiedostomuodossa, mikä tarjoaa mahdollisuuden myös koneella tapahtuvaan täyttöön ja lähetykseen. Lomakkeen merkityksestä sekä olemassaolosta tullaan tiedottamaan aikaisempaa laajemmin ja sitä kautta yleistämään sen käyttöä. Sisällöllisesti raportissa tullaan huomioimaan entistä paremmin sukelluksen eri harrastusmuodot. Usäksi raporttia pyritään yhdenmukaistamaan viranomaispuolen kanssa niin , että sen täyttö palvelisi joiltakin osin myös työtehtävissä tapahtuneiden onnettomuustilanteiden kartoitusta. Henkilötietojen osalta raportilla ei tulla kysymään muuta kuin raportin täyttäjän yhteystietoja ja niidenkin luovuttaminen on vapaaehtoista. Raportissa käsitellyssä tilanteessa osallisten henkilöllisyys jää aina tuntemattomaksi. Merkittävin uudistus aikaisempaan verrattuna tulee olemaan raportista annettava palaute. Mikäli raportin täyttäjä ilmoittaa omat yhteystietonsa, tullaan hänelle lähettämään viesti raportin perille saapumisesta ja käsittelyyn ottamisesta. Myös käsittelyn jälkeen hän tulee aina saamaan henkilökohtaisen palautteen asiasta. Palautteen henki tulee olemaan kannustava ja kehittävä, ei tuomitseva. Usäksi palautteessa otetaan kantaa mahdollisiin toimenpiteisiin, joilla vastaavat tilanteet voidaan yleisesti välttää. Käsittelyn ja taltioinnin helpottamiseksi raporttien tiedot tallennetaan tietokantaan, jossa niitä pystytään myös jatkossa hyödyntämään sukelluksen eri osa-alueille tyypillisten riskien tunnistamisessa ja ennakoimisessa. Kooste

raporteista esitellään vuosittain Sukeltajapäivillä, Sukeltaja-lehdessä ja www.sukeltaja.fi-sivuilla. Sukeltajaliiton turvallisuusvaliokunnan tehtävä on koordinoida Uiton kaikkien valiokuntien turvallisuus- ja riskinhallintatyötä. Tapahtumaraporttiuudistuksen yhteyshenkilönä turvallisuusvaliokunnassa toimii Merja Elijoki. Mikäli haluat vaikuttaa raporttiuudistukseen, kysyä lisätietoja tai antaa ehdotuksia uudistuksessa huomioitavista aihepiireistä, ota yhteyttä merja.elijoki@sukeltaja.fi.

-i

o TUrvallIsuusvalIokunta koulunaa: Valtakunnallinen Vapepa-sukeltajakurssi 8.-10.9.2006, paikka ja hinta vahvistuu myöhemmin - Vapepakouluttajien päivitystilaisuus 20-22.10.2006 Nynäsissä Lisätiedot: www.sukeltaja.fi sekä Liiton toimisto 09-3481 2258

SukeltaJaJllno rv:n tekninen valiokunta Järjestää 2006

Laitesukelluskouluttajakurssi Eerikkilän urheiluopisto, Tammela 8.-10.9., I-jakso 29.9.- 1.10., II-jakso 13.-15.10.,III-jakso Laitesukelluskouluttajien täydennyskoulutus Liikuntakeskus Pajulahti, Nastola 8.6. - 11 .6.2006

pituus n. 5 cm

Lähes kaikkien sukellusvälineiden huollot:

Kysy myös kultaisia sukeltajia.

Pitäiänmäen Kello ia Kulta Takomotie 33 00380 HELSINKI P. 09-565 1855 Toimitamme myös

kolla

o o (j)

laitesukelluskouluttajakurssi Lapin urheiluopisto, Rovaniemi 26.8.-1.9.2006

Vettenalaiset Vehkeet Joensuusta

(ilman ketjual

•

Massiivinen sukeltaiariipus 37 €

Ul Ul

f\)

Lisätiedot ja ilmoittautumiset www.sukeltaja.fi

hopeaa

On aika huollattaa sukelluslaitteet ennen seuraavaa kautta, ettei jää viime tinkaan ...

Regulaattorihuollot, Happipuhdistukset, Säiliöiden pesut ja puhdistukset, Kuivapukuhuollot, vetoketjujenja mansettien huollotlvaihdot, Kompressorien happi puhdistukset, Kaasunsekoituslaitteiden suunnitteluja valmistus ... proudly designed ~. made in carelia, Finland

ERARAATE Ukkolantie 4,80130 Joensuu 013 - 285240, 050 - 5722690 IANTD Sukelluskoulutus

C A

-i

» L »

Suomi vesille

Olethan vakuutettu koko sukellusvuoden ajan!

<l::

Pohjolan tarjoama Sporttiturva-vakuutus on Liiton jäsenille tarkoitettu edullinen vakuutusturva. Tutustu tarkemmin Sukeltajan vakuutukseen Liiton sivuilla www.sukeltaja.fi tai ota yhteyttä Liiton toimistoon. Vakuutus kannattaa ottaa jo kauden alussa, koska se kattaa myös talvikaudella seurojen hallivuoroilla tai niihin välittömästi liittyvillä matkoilla tapahtuneet vahingot. Vakuutus on tänä vuonna jopa edullisempi kuin viime vuonna. Neuvottelemme hinnat joka vuosi erikseen.

(j) (j)

o 1-

32 co o o N

•

Seurakoulutusta tiedossa Sukeltajaliitto haluaa yhteistyössä SLU:n aluejärjestöjen kanssa kehittää ja tukea seurojen toimintaa. Alkusysäyksenä kutsumme yhteistyössä EteläSuomen Liikunnan ja Urheilun eli ESLU:n kanssa kaikki eteläisen Suomen sukellusseurojen edustajat kokoon Olympiastadionille, ESLU:n tiloissa 4.5. pidettävään yhteiseen tapaamiseen. Seurojen luottamushenkilöt tulevat saamaan henkilökohtaiset kutsut tilaisuuteen . Kun seurojen kehittämistarpeet saadaan tietoon, voimme yhdessä miettiä erilaisia tukitoimia ja rakentaa uudenlaisia yhteistyöverkostoja. Vastaavia tilaisuuksia voidaan jatkossa järjestää eri puolilla Suomea. Kerro kiinnostuksestasi osoitteeseen: sari .nuotio@sukeltaja.fi.

.AI'

VENE

Sukeltajaliitto haluaa yhteistyössä muiden vesilajiliittojen, eri järjestöjen ja viranomaisten kanssa kampanjoida vesillä liikkumisen puolesta. Suomen ainutlaatuiset vesistöt ta~oavat erinomaiset mahdollisuudet terveysliikuntaan luonnon ehdoilla ja turvallisesti. Järjestöinä haluamme toivottaa uudet harrastajat mukaan toimintaan ja kertoa seurojen tarjoamasta koulutuksesta. Sukeltajaliitto on 50 toimintavuotensa aikana kasvanut yli 200 seuran suuruiseksi ja seuraverkko on maan kattava. Tapahtumapaikkakuntia on varmistunut jo noin kymmenen ja tietoja päivitetään www.suomivesille.fi -sivuille. Tavoitteena on, että touko-kesäkuun taitteeseen ajoittuvista Suomi Vesille -tapahtumista tulisi vuosittainen kauden avajaistapahtuma eri paikkakunnille yhteistyössä alueellisten toimijoiden kesken. Sukellusseuroilla on erinomainen tilaisuus näiden tapahtumien yhteydessä tuoda toimintaansa esille ja värvätä uusia harrastajia mukaan kursseille ja toimintaan. Lisätietoja alueen kokoonkutsujista ja paikkakunnista saat myös Liiton toimistosta: Sari Nuotio 09-3481 2257.

Jäsenrekisteriuudistus käynnissä Jouduimme ottamaan pienen aikalisän jäsenrekisteriuudistuksen kanssa, koska Sportti-rekisteriin jouduttiin tilaamaan ennen liittymistämme siihen vielä muutama päivitys. Haluamme saada Sukeltajaliiton tärkeät kortitustiedot rekisteriin mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti ja siksi SLUNet hoitaa asian ensin kuntoon. Tarkoitus on, että saisimme omat tietomme siirrettyä Sporttirekisteriin huhti-toukokuun aikana, jolloin uuden rekisterin koekäyttöön päästäisiin toukokuussa.

Sukellusta veneilyn lomassa ....,.._~---.

Kevään 2006 Venemessut olivat suuremmat kuin koskaan ja messuilla järjestettiin tänä vuonna myös Sukelluksen teemapäivä. Päivän teemoista suurimman kiinnostuksen herätti Risto Sajaniemen Hylyt-esitys, joka veti salin ääriään myöten täyteen . Paljon tietoutta jaettiin myös sukelluksen eri harrastusmuodoista, sen kilpailulajeista ja Vapepa-toiminnasta.

.... s

12.111 ~ .. ~-...-",_2

IUI

=--·ume-= _'-'-_1....';;l1

11oM....-. ..

•

-........,,-,

..-.1 ......... ........-.._1 MM..... ,,_,-.ao----. .... s

___

U.M

1....

"""'~.,,_2

&....-...SoIoIIIIJoIIIII.,·_2

Irina Viippola ja Rami Riikonen esittelevä! uppopalloa.

--~_'

......~~~.."'_2

§) SUKELTAJA Veden "allassa 19 56 - 2006

SUKELTAJALIITTO 50 VUOTTA Juhlakutsu julkaistaan seuraavassa lehdessä. Varaa jo allakastasi 7 .-8.10.2006 Liiton 50-vuotisjuhlaa ja syyskokousta varten . Paikkana on kongressihotelli Meripuisto Espoossa.

1 Kouvolan Vesikot on Vuoden Seura 2005 Sukellusseura Vesikoille luovutettiin räpyläuinnin SM-kilpailujen yhteydessä Vuoden Seura -palkinto. Vesikot vastasivat yhdessä Kouvolan Uimareiden kanssa SM-kisojen järjestelyistä. Sukellusseura Vesikot palkittiin monipuolisesta ja aktiivisesta seuratoiminnasta ja nuorisotoimintaan panostamisesta. Vuonna 2005 vesikoilla oli 237 jäsentä, joista 35 oli nuorisojäseniä.

SukeltajaliiHo kutsuu kevätkokoukseen Sukeltajaliiton kevätkokous sunnuntaina 23.4.2006 Aika: sunnuntai 23.4.2006 Paikka: Lohja, Meriturvan auditorio klo 10.00 - 10.45 Valtakirjojen tarkistus klo 11 .00 Meriturvan esittely videoineen klo 12.00 Sukeltajaliiton kevätkokous TERVETULOA! Hallitus

...., P.S. Muistattehan SUkeltajapäivän ja Lohjan Urheilusukeltajien 30-vuotisjuhlan lauantaina 22.4. Lisätietoja www.sukeltaja.fi

o (f) (f)

Sukeltajaliiton yleisesite Liiton yleisesite on uusittu. Liiton jäsenseurat voivat tilata esitettä tukimateriaaliksi, jos järjestätte esimerkiksi introsukelluksia tai muita seuran toimintaa markkinoivia tilaisuuksia. Esitteen takasivulle on varattu tila, johon seura voi liittää omat yhteystietonsa.

NuorisopäällIkön slJalsuus Sukeltajaliitto hakee nuorisopäällikölle sijaista 1.8.2006 alkaen noin 10 kuu kauden ajaksi. Kyseessä on äitiyslomasijaisuus. Hakemukset palkkatoivomuksineen huhtikuun loppuun mennessä:toiminnanjohtaja Sari Nuotio, Radiokatu 20, 00093 SLU.

• 1\)

o o Ol (f)

C /\

m r....,

Sukellusmatkat. ryhmämatkat ja kaikenlaiset kimppareissut järjestyvät Siljalla helposti ja vaivatta edulliseen SPORT-hintaan. Urheilumatkustuksen asiantuntijat palveluksessasi, soita 0203 474 552, sport@silja.com tai matkatoimistot kautta maan.

www.silja.fi

Vireä harrastemanageriverkosto kehittää itse itseään

Nuorten harrasteliikuntahankkeella kehitetään uusia mahdoll isuuksia

« Q.. Q..

0:::

o Z

Tämän vuoden tavoite on löytää "noin" sata nuorten harrastemanageria, mutta ylärajaa ei ole. Ennen toiminnan käynnistämistä jokainen seuran toimeen valitsema harrastemanageri kutsutaan Nuoren Suomen järjestämään perehdytykseen. Käytännön suunnittelutyökaluksi annetaan lisäksi harrastemanagerin käsikirja. Perehdytykseen sisältyy myös seuranta ja arviointi sekä vuosittainen, valtakunnallinen, koko verkoston kattava kohtaaminen. Perehdyttäminen ja sen yhteydessä jaettava käsikirja ovat seuroille maksuttomia. Jatkossa harrastemanageritoimintaa kehitetään saatujen kokemusten pohjalta sekä sisällöllisesti että tukitoimintojen osalta. Harrastemanageriverkoston avulla eri tahoilla kertyneet tiedot ja tarinat yhdistetään seurojen yhteiseksi pääomaksi. Käynnistysvaiheen kokemukset on tarkoitus kerätä jo vuoden 2007 harrastustoiminnan päivitettyyn käsiki~aan. Jokainen harrastemanageriverkostoon kuuluva saa automaattisesti uusimman aineiston työnsä avuksi.

Urheiluseura on hyvä kasvunpaikka lapselle, mutta kenties vielä merkittävämpi nuorelle. Suhteen omiin vanhempiin muuttuessa urheiluseura voi ta~ota nuorelle turvallisen ympäristön kasvaa omaan vastuuseen, yhteisvastuuseen, osallisuuteen ja yhteisössä toimimiseen. Nuoren Suomen harrasteliikuntahankkeen taustalla on huoli 13-19vuotiaiden liikunnan vähenemisestä. Hankkeen eri toimenpiteillä pyritään vähentää liikuntaharrastuksen lopettavien nuorten määrää sekä luomaan myös uusia mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja harrastaa. Olennainen osa hanketta on urheiluseuroihin rakennettava uudenlainen toimintamuoto, aikuistukiverkosto. Se toteutetaan valitsemalla seuraorganisaatioon nuorten harrastemanageri, jonka toiminnan tavoitteena on luoda erilaisia harrasteryhmiä nuorille, tehdä tilaa nuorten osallisuudelle ja paikallisille vaikuttamismahdollisuuksille.

Luontaisetuna lupa viihtyä nuorten parissa - sinäkö se oot?

o o (\J

• (\J

« -; « f-

-.J W ~

::) (f)

Nuorten harraste manageri on harrasteliikuntahankkeen avaintoimija

Nuoruus on varsin voimakas elämänvaihe, jossa on vääntöä ja viihdettä, kasapäin keskusteluja, tasavertaisuutta ja taisteluja, energiaa ja erilaisuutta . Oletko sitä mieltä, että seurasi voisi harrastetoiminnan puitteissa tarjota nuorille enemmän? Oletko suurisydäminen seuratoimija, paikallinen verkostonpunoja, oivaltava organisaattori, nuorten harrasteliikunnan esitaistelija? Sinussa on ainesta seurasi nuorten harrastemanageriksi, jos koet tuntevasi nuorten mielen ja kielen. Olet heille turvallinen aikuinen, jolla on halu kuunnella heitä ja taito puhua heidän harrastusmahdollisuuksiensa puolesta. Sinulla saattaa olla omakohtaista kokemusta lastesi drop outista. Tai ehkä olet itse elänyt nuoruuttasi tavoitteellisen harrastamisen parissa ja tunnistat ne tuntemukset, joita syntyy lopettamisen jälkeen. Vai oletko seuratoiminnasta kiinnostunut, jolle nuorten harrasteliikunta tarjoaa kauan kaipaamasi kanavan toimia vapaaehtoistyössä paikallisten nuorten keskuudessa? Sinustako seurasi nuorten harrastemanageri?

Nuorten harrastemanageri on seuran taholta määritelty vastuuhenkilö, jonka tehtävänä on kartoittaa nuorten harrasteliikunnan mahdollisuuksia seuratoiminnan kokonaisuuden kannalta. Mitä nuorten harrasteliikunnalla tarkoitetaan seuran näkökulmasta? Miten sitä seurassa toteutetaan? Harrastemanagerin rooliin kuuluu leijonan lailla puolustaa nuorten oikeutta harrasteliikuntaan seuraorganisaatiossa ja samalla olla aktiivisesti yhteydessä nuoriin, jotta nuorten harrastetoiminnasta kehittyy aidosti nuorten mielipiteet huomioivaa toimintaa. Harrastemanageri kutsuu nuoria koolle, keskustelee, kuuntelee, kartoittaa harrastemahdollisuuksia, etsii tiloja ja ohjaajia, kantaa vastuuta ja innostaa uusiin avauksiin. Tärkeä rooli harrastemanagerilla on myös nuorten ohjaajien tukihenkilönä heidän saamansa ohjaajakoulutuksen jälkeen. Harrastemanagerin rooli ja nuorten harrasteliikunnan sisällöt muodostuvat eri seuroissa erilaisiksi, kunkin seuran toimintakulttuurin mukaisiksi, mutta ennakkoluuloton tavoite on, että nuorten osallisuus ja omat toiveet tulevat aina huomioiduiksi.

Ilmoittautuminen nuorten harrastemanageriverkostoon alkaa huhtikuussa www.nuorisuomi.fi

1. Kivi simpukassa

~ _I. ~

....

3. Nim i melkein kuin silakalla. Tämä särkikala ei kuitenkaan 0 le kelvollinen syötäväksi. 4. Joonatan lienee kuuluisin heistä

5. Meren jumala suomalaisessa jumaltarustossa !14E 'g '!lilIOI '\1 'Elfl!EIES '8 'U8A4E '6 '!WI84 'l :snE1SEA

Nuoren Suomen Nuorten harrasteliikuntahanke kehittää ja edistää 13-19-vuotiaiden liikunnan harrastamista erityisesti urheiluseuroissa. Harrasteliikuntahankkeen tavoitteena on lisätä nuorten liikkumisen mahdollisuuksia sekä löytää keinoja uusien harraste- ja kaveriporukoiden viriämiseksi seuraavat avainseikat huomioiden:

Säännöllisyys on tärkeää Tavoitteena 1- 3 harrastuskertaa viikossa siten, että nuori voi vaikuttaa kertojen määrään. ... mutta niin on kaveruuskin. Harrastaminen on yhdessäoloa mukavan lajin parissa kivassa kaveriporukassa. Nuorille luodaan mahdollisuuksia vaikuttaa ... Kiinnostuneille järjestetään koulutusta ja kehittymispolkuja. ... menoa &meininkiä unohtamatta. Kohtaamisia ja kilpailemista, turnauksia ja tapahtumia.

toiminnan käynnistymistä auttamalla nuoria tilojen, ohjaajien ja muiden puitteiden järjestämisessä, toimii innostajana ja vastuunkantajana sekä myös puolestapuhujana seuran muun organisaation suuntaan. Harrastemanageriverkoston luominen alkaa huhtikuussa, jolloin järjestetään 12 seminaari-iltaa urheiluseurojen edustajille. Harrastemanagerit saavat tuki materiaaIin sekä perehdyltämiskoulutuksen veloituksetta. Kaikkien lajien yhteinen harrastemanageri-risteily järjestetään 18.-20.11.2006.

Nuori Ohjaaja -koulutus 15-20-vuotiaille nuorille luodaan vuoden 2006 aikana oma koulutus, jossa he voivat kohdata toisia aktiivisia nuoria. Koulutus antaa valmiuksia ohjaamiseen, mutta myös omaan kasvuun ja erityisesti omien vahvuuksien sekä ohjaajaroolin löytymiseen. Ensimmäiset koulutukset toteutetaan vuoden lopulla.

Valtakunnallinen Nuorisokomitea Nuorten harrasteliikuntahankkeen toimenpiteet: Harrastemanageriverkosto, jolla rakennetaan seuroihin aikuistukea Nuorten harrastemanageri tulee olemaan seurassa henkilö, joka ottaa vastuulleen seuran nuorten harrasteliikunnan organisoinnin. Hän on turvallinen aikuinen, joka kuuntelee nuorten mielipiteitä ja antaa heille tilaa toimia myös itsenäisesti. Hän mahdollistaa

Jo toimintansa aloittaneessa Nuorisokomiteassa on 14 18-25-vuotiasta nuorta ja se toimii hyvin itsenäisesti. Tavoitteena on lisätä nuorten vaikuttamismahdollisuuksia liikuntajärjestelmän eri tasoilla ja erityisesti paikallistasolla urheiluseuroissa. Nuorisokomitea-hankkeessa ovat mukana Nuori Suomi, Suomen Liikunta ja Urheilu sekä Olympiakomitea. Teksti: Paula Salmela

z o JJ 1) 1)

35 • 1\)

o o (j)

(f)

C A

Nuoret Pinnan alle Tiedätkö, mitä on omaehtoinen liikunta? Tällä tarkoitetaan toimintaa, joka syntyy luonnollisesti erilaisissa tilanteissa. Vapaa-aikana liikutaan omaehtoisesti omasta halusta ja mielenkiinnosta joko yksin tai yhdessä. Omaehtoisen liikunnan määrää tulisikin lisätä, koska näin voidaan turvata hyvinvoinnin kannalta riittävä liikkumisen määrä. Nuorten 13-19-vuotiaiden suosituin harrastus on omaehtoinen liikunta. Uikuntamuotoina korostuvat hauskuus, nauttiminen ja ystävät. Nuorista kuitenkin 70 % haluaisi, että mukana harrastuksessa olisi ohjaaja. Ohjaajan odotetaan olevan ystävällinen, pätevä, hauska, ymmärtäväinen ja rento. Aikaa tulee jäädä omaehtoiseen ha~oitteluun. Suurena kysymyksenä voimmekin nostaa esille: löytyyhän nuorille harrastusmahdollisuus myös meidän seurassamme ja tuemmehan me nuorten harrastamista? SUkeltajaliitto on käynnistänyt Nuoret pinnan alle -kehityshankkeen tukemaan nuorten sukellusharrastamista. Tähän liittyy läheisesti myös Nuoret Vesille -harrastushanke, joka toteutetaan yhteistyössä Suomen Uimaliiton ja Suomen Pu~ehdusliiton kanssa. Pilottihankkeita on käynnistymässä kevään aikana Kirkkonummelle, Espooseen sekä Tuusulaan. Kiinnostuitko? Ota rohkeasti yhteyttä ja tartutaan yhdessä toimeen! Lähde: Nuori Suomi 2006: Lasten ja nuorten omaehtoinen liikunta. Vinkkejä ja ajatuksia lasten ja nuorten ohjaajille.

N UORI SUOMI ILOA LIIKKEELLE SIlJA lINEFl.

II) " VEIKKAUS

SUKELLUSLEIRI HOSSASSA Tule Sukellus-Hossa ry:n toimintaleirille Hossaan 2.-7.7.2006 Toimintaleiri sisältää 2-4 sukellusta päivittäin: etsintämenetelmien harjoittelua, vedenalaista videokuvausta, suunnistusta ja työsuorituksia, haastavan tehtäväradan sekä syväsukellusta. Pinnanpäällinen ohjelma sisältää sukeltamisen teoriaa, laitetekniikkaa, kädentaitoja ja illanviettoa. Toimintaleirin hinta on 325 €/hlölviikko. Hintaan sisältyvät kämppämajoitus, ruokailut (aamiainen, lounas, päivällinen ja iltapala) saunominen joka ilta, sukellukset ja ilmahuolto. Leiri soveltuu niin aloitteleville kuin kokeneillekin sukeltajille. Leirin kotisivu on http://personal.inet.fi/yhdistys/sukellus-hossa tai Sukeltajaliiton sivujen kautta, seurahaku -> Sukellus-Hossa IImoittautumiset viimeistään 18.6.2006 ottamalla yhteyttä: Jouko Keinänen, puh.(08) 6120367 (iltaisin) tai 0500 126 064, e-mail: kekku.k@dnainternet.net

--1

p L

Kesän paras tapahtuma on pian täällä!

« 0... 0...

o Z

36 co

o o N

• N

« « "")

-.J W

"Aamun koitteessa lähti liikkeelle 20 kaleeria ja niiden jälkeen 15 kaleerin osasto, joiden onnistui pujahtaa rannikon läheisyydessä ensin Lillien ja sitten Wantrangin laivojen ohitse. Vihollisten ensimmäistä kaleeriosastoa johti komentaja Smajevits. Amiraali Watrang ei päässyt vihollisen kimppuun, vaan hänen oli ankkuroitava märssypurjeiden lepattaessa ja raakojen naristessa. Laivat keinahtelivat kuolevissa mainingeissa, vihollisen soutaessa kaleerien ohitse. Oli heinäkuun 26. päivä." (Raoul Johnsson; Hiljaiset laivat - sukelluksia menneisyyteen) Tämän kesän snorkkelisukellusleiri onkin poikkeuksellisen monikulttuurinen, kun jo teemassa sivutaan maiden välisiä taistoja, myös itse leirille on kutsuttu snorkkelisukeltajia ympäri Eurooppaa Espanjasta ja Irlannista lähtien skandinaavisiin naapureihimme. Leiri pidetään jo alkukesästä, tarkemmin 15.-18.6.2006 Suomen eteläkärjessä, Hangossa Bengtsårin saarella. Aikaisen ajankohdan takia olisi leiriläisten hyvä huomioida kylmä vesi ja ottaa märkäpuku painoineen mukaan. Bengtsårin ympärillä on käyty Riilahden taistelu ja kuten useimmissa merellisissä sodissa, hylkyjäkin on sen lähialueille siunaantunut. Tällä alueella on erinomaisia hylkyjä ihan snorklaussyvyydellä ja leirin aikana niihin käydäänkin tutustumassa. Muutoin luvassa on mukavaa puuhailua, historiallisen näköisiä vierailijoita ja kaikin puolin mukava tunnelma kesäkuisen Suomen luonnon rauhassa. Leirillä teemme pienen patikkamatkan hienolle näköalapaikalle, kertailemme hieman ensiaputaitoja tietysti saunomme ja seikkailemme! Lisätietoja leiristä löydät osoitteesta www.sukeltaja.fi ja klikkaamalla etusivun oikeassa laidassa olevaa Kansainvälinen leiri -kohtaa. Nähdäänhän Hangossa!

HOMMA.FI Kaipaatko tekemistä, muttet oikein tiedä, mikä olisi juttusi? Onko kaveriporukassasi monta muutakin, jotka mielellään etsisivät uuden harrastuksen, muttei vaihtoehtoja ole edessä hopeata~ottimella ja kukapa sitä jaksaisi, saati ehtisi, etsiä niitä mistään? Enää ei tarvitse kuluttaa kallista vapaa-aikaa uusien harrastusten etsimiseen, suurin osa kaikesta kivasta on koottu osoitteeseen www.homma.fi ! Nuorten Akatemian ylläpitämä sivusto on suunnattu erityisesti 13-19-vuotiaille ja sinne on koottu helposti löydettävää tietoa harrastuksista, opiskelusta ja työnteosta. Harrastamisesta kiinnostuneille sivustolla on esimerkiksi hakukone, jossa voit hakea harrastuksia aihealueittain tai paikkakunnittain. Urheilullisia harrastuksiahan on helppoa löytää vaikka paikallislehdistä, mutta miten löytäisi! tamperelaisena nuorena kivaa tekemistä vaikka luonnon parissa? Muutamalla klikkauksella saat esiin erilaisten jä~estöjen sivujen linkkejä ja toiminnan kuvauksia. Nuorten Akatemia on myös kasannut hyödyllistä tietoa opiskelusta haaveileville, apua löytyy niin kotimaassa kuin ulkomailla opiskelua suunnitteleville. Ajattelitko suunnata kenties lukioon ja sitten ammattikorkeaan tai yliopistoon? Vai olisiko ehkä ammattikoulu tai oppisopimuspaikat enemmän mieleesi? Oli miten oli, täältä löydät vastauksia kysymyksiisi. Sivustolla on myös hyödyllinen tietopaketti ulkomailla opiskelusta; ihan koulussa tapahtuvasta tai kielikursseista. Myös opiskelijoiden ikuiseen dilemmaan, opintotukeen, löytyy tietoa. Ehkä oletkin kuullut ammattijä~estöistä ja mietit, onkohan opiskelualallasi opiskelijajä~estöä? Varmasti on ja täältä löydät linkin heidänkin sivuilleen! Kesätyöpaikka, sana joka aiheuttaa ihania jännityksen väristyksiä selkäpiihin ja samalla hieman pelottaa; mistä voin löytää kesätöitä ja miten voisinkaan hakea niitä? Olipa ongelmana sitten ansioluettelon kirjoitus, työhakemuksen väsäys tai verokortin ja ylipäänsä verotoiminta, homma.fi voi auttaa tässäkin asiassa. Nuorten Akatemialla on myös oma, valtakunnallisesti hyväksytty harrastustoiminnan opintokirja, johon voi koota tiedot harrastamisestaan ja tekemisistään, jolloin työ- tai opiskelupaikkaa hakiessa kaikki on valmiina yksissä kansissa. Myös tästä asiasta saat lisätietoja sivuilta. Hyödyllistä ja helppoa, sopii meille nuorille!

Lasien la nuorten kansainvälinen snorkkellsukelluslelrI15.-16.6.2006 Sukeltajaliitto järjestää CMAS:n kansainvälisen lasten ja nuorten snorkkelisukellusleirin 10-15-vuotiaille 15.-18.6.2006 Bengtsårissa Hangossa. Leiri järjestetään yhteistyössä Urheilusukeltajat ry:n, Sukellusseura H20:n ja Nousu ry:n kanssa. Leirin hinta on 125 euroa/osallistuja sisältäen kuljetukset Helsingistä leiripaikalle ja takaisin, majoituksen, nuokailun ja ohjelman. Jokaista viittä lasta kohden osallistuva maa/seura tarvitsee yhden täysi-ikäisen ohjaajan. Kansainvälisille osallistujille voidaan toivomuksesta järjestää su 18.6. leirin jälkeen Helsinkiin tutustuminen; ilmoitathan tästä ilmoittautumisten yhteydessä. Hinta ja ohjelma määräytyy osallistujien määrän mukaan.

Leirille mahtuu mukaan 80 ensimmäiseksi ilmoittautunutta. IImoittautumiset Sukeltajaliiton toimistoon office@sukeltaja.fi viimeistään 12.5.2006 seuroittainI maittain. Mainitsethan ilmoittautumisten yhteydessä osallistujien yhteystiedot, seuran, mahdolliset allergiat ja lääkityksen sekä ketkä toimivat ohjaajina. Lisätietoja leiristä saat nuorisopäällikkö Sari Häkkiseltä sarLhakkinen@sukeltaja. Ii tai +358 9 3481 3190. Majoittuminen tapahtuu teltoissa. Leirille tarvitset mukaan makuupussin, makuualustan, ruokailuvälineet, perusvälineet, uimavarusteet. märkäpuvun ja säänmukaista vaatetusta.

Sukellus Internetin kiehtovaan maailmaan Kylläpä on elämä helppoa, ystäviä saadakseen täytyy vain näpytellä Intemetin hakurobotteihin kiinnostuksensa kohteita ja valita mieleinen sivusto. On erilaisia kuvagallerioita, verkkopäiväkirjoja, chatteja ja tietysti kunkin seuran omat sivut ja keskustelupalstat. Mistä siis johtuu, että lähes jokaisessa yhteisössä valitellaan, kun ei toisia nuoria sukeltajia löydä verkosta? Seuraavassa muutamia tutustumisen arvoisia osoitteita, joissa tapaa niin uusia kuin vanhojakin tuttuja!

o JJ -U -U

www.snorkkelLnet

Ehkäpä kattavimmat suomalaiset sukellussivustot. Täältä löydät kaiken, mitä voit kuvitella tarvitsevasi sukellusta suunniteltaessa; kohteita, keskustelupalsta kokemusten vaihtoon, kirpputori, liikkeiden yhteystietoja sekä lajin tuoreimmat uutiset ja artikkelit. Näistä sivuista hyötynee eniten laitesukeltajat, mutta snorklaajatkin löytävät helposti vastauksia mieltä askarruttaviin kysymyksiin.

• J\)

o o (J)

(J)

C A

-l

Kuvagallerioiden yhteisöjä Nuorten suureen suosioon laskeutunut irc-galleria tarjoaa muutamia yhteisöjä sukeltaville, omasi löydät kätevällä hakutoi'" = = minnolla alaotsakkaiden harrastukset tai on urheilu alta, muista etsiä s-kirjaimella niin pääset asiaan joutuisammin. Eniten jäseniä tällä hetkellä on polun yhteisöt-harrastukset -sukellus takana, kurkkimalla voit selvittää josko sinunkin leiri/rallikaverisi löytyisi! Muutamilla seuroillakin on omia yhteisöjä galleriassa, muistathan katsastaa joko teidät löytää sieltä. Muita kuvagallerioita esim. ii2. org ja kuvake.net .

IRC Kun on tarpeeksi gallerioissa suhannut, huomaa kaipaavansa jotain enemmän. Reaaliaikainen keskustelu on helppoa irc:n avulla, täytyy vain löytää oma ohjelmansa (esimerkiksi mlRC) ja kiinnostavat kanavat (vertaa chathuoneet). Sukellusaiheisia kanavia on esimerkiksi Quakenetin #sukellus, joskin hieman hiljaiseloa näillä kanavilla on vietetty. Kattavan infopaketin irkkaamisesta löydät osoitteesta www.irkki.org

» L »

Päiväkirjat Sukellusaiheisia päiväkirjoja eli blogeja kannattaa myös vilkuilla, eniten niillä on tietysti annettavaa kohteita miet- . tiville tai omia kokemuksiaan verestäville. Jos vain haluaa mielikuvia pinnan alta ja haaveilla, kannattaa etsiä tarinallisempia kirjoituksia. Suosittelen Saku Si~olan (kuvitettuja) kertomuksia osoitteessa www.si~ola.coml travelblog, rajataksesi lukemuskokemuksesi vain sukellukseen, valitse oikean laidan Categories-valikosta valitse Sukellus-kohta. Tutkaillessani päiväkirjojen valikoimaa, ei valitettavasti yhtään snorklausblogeja tullut vastaan, joten näistä innostuvahan voi alkaa itse pitämään päiväkirjaa (ilmaisia ja helppokäyttöisiä palveluja mm. livejoumal.com, vuodatus.net)! Tekstit: Sanna Kokkonen

Operaatio Pohjoinen Kotka

« z

-'10.-

« 0..

38 co

o o N

•

Tässä on jonkinlainen piirros siitä. Alus on "repsahtanut" pituussuunnassa kahtia ja hylystä on enää jäljellä 30 metriä pituutta, mutta sitäkin enemmän leveyttä nimittäin kokonaista 18 metriä (vertaa katkaistu ja halkaistu herneenpalko).

earöcu"din tal'f'Clu

n.,

Venäläisten hyökätessä idäs!ä ruotsalaiset "hyökkäsivät" länteen. Siinä touhussa kävi ruotsalaisten Algsjössä ja Jakob Ramsjössä olleille tykkipattereille vähän kehnosti: venäläiset valtasivat ne.

Tämän hyvin suoritetun työpäivän päätteeksi puksuttelimme tyytyväisin mielin takaisin kotorantaan

Vuosina 1788-90 tappelivat ruotsalaiset ja venäläiset jälleen vanhan kunnon tavan mukaan keskenään ja me suomalaiset jäimme taas heidän jalkoihinsa. Inkoon Barösundissakin nahisteltiin ja siinä ohessa onnistuivat venäläiset ajamaan yhden linjalaivansa karille. Arkistotutkimusten yhteydessä v. 1966 löysin mainintoja tästä Barösundin taistelusta. Kun Urheilusukeltajain Liitto etsi ko. vuonna Pyhäinmiestenpäivänä Inkoon lähivesistöistä hylkyjä, niin ehdotus Barösundissa, Älgsjön ja Jakob Ramsjön välisen alueen, etsinnöstä sattui otolliseen maa-, etten sanoisi "vesiperään". Ja tulostakin tuli. Toisena etsintäpäivänä löytyikin Suomen suurin vanhan linjalaivan hylky, venäläisen Pohjoisen Kotkan jäännökset. Kova aallokko ja huono vedenalainen "keli" aiheuttivat sen, että hylky tuli kovin heikosti tutkittua. Niinpä vuonna -68 päätimme, että se tutkitaan nyt kunnolla. Tuumasta toiseen ja niinpä yhtäkkiä havaitsimmekin olevamme 3/6 68 Barösundin selällä, intoa täynnä. Kuinka ollakaan, aikamme maisemia tiirailtuamme tulimme lopulta yhteisymmärrykseen siitä, että se hylky makaa aivan veneen alla. Oukei, siispä veteen, joka tapahtuikin harvinaisen liukkaasti. Ainoa löytömme rajoittui 8 metrissä olevaan pohjaan. No hyvä sekin (ajatelkaapa, millainen yllätys, jos pohjaa ei olisi löytynyt lainkaan). Mikäpäs siinä, miehet ylös, paatti toiseen paikkaan ja uusi rynnäkkö. 14 m ja päänsärky. 20 minuuttia köyhempinä siirryimme jälleen kerran uuden uutukkaiseen paikkaan ja taas alas. Maisemat alkoivat jo näyttää vähän kiinnostavimmilta, siellä kun oli jokunen, kaikkia sukeltajia syvästi halveksivia simppuja ja kampela, viimeksimainitulle kävi kuitenkin kalpaten, kun nälkäinen sukeltaja asetti ison räpylänsä sen kolmannelle niskani- kamalle ja hiukkasen myöhemmin söi sen suuhunsa, jota viereinen kuvakin todistaa. Muuten löytyi vain I isohko palkki eikä sitten mitään muuta, vaikka kuinka olisimme "nuuskineet". Puolituntia sukellusaikaa oli kulunut. Kun asioitten silloinen tila otti rajusti takaraivoon, niin rupesimme naaralla etsimään sitä pahuksen rohjoa. Eihän se ollut voinut ilmaan kadota (veteen korkeintaan), sillä kyseisen aluksen kokokin tiedettiin: 53 metriä! Miten voi mokoma piilotella niin hyvin? ? Lopulta naaramme tarttui johonkin ja Moision Kari painui parinsa kanssa alas, samanaikaisesti kun me muut olimme veneessä eräitä määrättyjä laatusanoja itseksemme toistellen ja melko kyllästyneinä odottelemassa. Samantien Kari tuli ylös, kuin korkki janoisen miehen pullosta, ja huusi että "hyl-ky". Veneessä syntynyt tilanne oli katsomisen arvoinen. Toisen tavun aikana hyppäsivät ensimmäiset veteen ja viimeiset ennenkuin ensimmäisten nostattama pärske oli kunnolla ehtinyt laskeutua. Se äkkilähtö olisi ollut kunniaksi mille tahansa alokastuvalle. Tosin Soinion Sepolla oli kurja säkä, nimittäin hänen pullonsa (paineilma) olivat tyhjät ja niinpä pintaannousu oli myöskin ripeä. Sepi kylläkin skindivasi sinne alas, mutta kun syvyyttä oli 10 m ja ylikin niin paljoa vaille Sepi jäi. Sääli sikäli, että hylky oli tosi komea, vaikka se olikin pahasti hajonnut, kuten miltei kalkki hylkymme ovat. Me muut ihailimme sitä sitäkin perusteellisemmin, sen n. 95 cm paksua kylkeä, sen orpona kohoavaa perärankaa ja sitä mäntyparrun paljoutta, joka tuli eteemme ympäri hylkyä pippaloidessamme. Oli meiltäkin ilmat vähissä ja niinpä vähän ajan kuluttua tuli yks' jos toinenkin paineilma pullot lommoille imettynä ja posket kuopalla ylös. Koskapa meillä oli ollut niin kova vaiva hylyn etsimisessä päätimme kuvata hylyn paikan niin hyvin, että löytäisimme sinne vastakin ja helpommin. Niinpä valokuvasimme sen paikan erittäin huolellisesti. Oheinen kuvahan osoittaa hylyn sijainnin täsmälleen. Kertoi H Alopaeus & kumppanit

Sukeltaja-lehti on muuttunut monta kertaa historiansa aikana. Urheilusukeltaja-Iehdessä 9/1969 pakinoitiin pohjoisesta Kotkasta.

: '.' '". '.,

.- ' '. ":'.:"

" "

, Su~lla Syvemmälie PÄRSKEITÄ. Ker,tomuksia pääkallol,ipptij en ,v arjosta , 'K?k~ne~n m~rikapi:eenin odotettu uusi teos on tosi- , k~rtomus yli 30 ' ~otta etäisille merille jatkuneesta reissusta, Se vie lukDansa huimille sukellusmatkoille SaarIstomereltä Meksikonlahdeile, mutta kertoo myös karua ta~':la~ ammattimere~kulkijan nykytodelli&uudesta" joho~ ve~siä kaappauksia 'hazjoittavat rosvojoukot , edelleen kuuluvat, ..

" '

ICOM

KIINTEÄ VHF D-Iuokan DSC

,***

Mene merta edemmäksi

RISTIAALLOKOSSA. Kertomuksia meriltä ': : ,'::: :

: ':' .

Maailman suurimmalta meri-VHF-valmistajalta. Icom on tuonut markkinoille uuden sisäisellä DSC -laitteella varustetun kiinteän radiopuhelimen, Tässä laitteessa yhdistyvät niin tunnettu laatu kuin käytläjäystävälliset ominaisuudet. Lisätiedot www,insalko,fi

Nyt 36kk takuu meri-VHF -radioilla! Ainoana valmistajana markkinoilla Icom antaa nyt meri- VHF -radiopuhelimilleen 3 vuoden takuun, Tämä on etu, jota sinun ei kannata ohittaa,

ICOM meriradiopuhelimet saat hyvin varustetuista venetarvikeliikkeistä ja radiopuhelinkauppiailta ympäri maan,

(j>INSALKD www.insalko.fi

-.. ;,

-. ....

Ratkihauska ja jännittävä- kokoelma tosi tapauksia merenktilkijanja sukeltajan elämäs,tä kotimaassa ja maailman " kaukai,silla laidoilla, Tarinat . ,kuullaan kesäkuussa myös Yle ;;;==;:;;:=~ Radio Suomen kuunnelmasazjana, ':

'.,

----~--~~------~~--~~~-

juha Lt:~t~lnen !ln syvänmeren tutkimus·, rakennus. ja pelastulifehtäviin 'er,i koistunut,merikapteeni ja merikir-, jailija. Hänen tarinansH: lll:0tsaavat lukijaa vastustamat" tomasti 'niin aallokossa kuin. mer,ten 'syvyyksissäkin.

::: " "Pidin keihäästä ,kaksin käsin, tonnikala oli paennut '. keihää.n kärke~n, ja olin juuri velämässä saalista riu, talle, kun eteeni ilmestyi ammottava kita johon katosivat ,sekä tonnikala ett,ä harpp'u unakeihäs, "

NYT KIRJAKAUPOISSA KAUTTA MAAN

~;\Jot(IEH URHE 1LUt1USEO OL"/1'1P 1A8TAD 1ON () 025 0 HELS 1l"iK. 1

F·:-::=:C: 00250

__ "

~YQ!~)uen

tarj9us on v9imassa 15.3.2006 - 31.5.i oo6 välisenä aikana.

LFlFlSUKELLUS ,-""r:!S.",,~~.. LLUS

OY, RUSTHOLLARINKATU 8, 02270 ESPOO ,.,..! _ r-A'" n,..,. n .. nn" _ ,.nanA' 1""'\". A,...,.nl .. ,r-I I 111""\'-1 ,.,..~,."

/0 7 /'

(/,,'()/1