Issuu

•

COMMUNICATING IN DIVING

•

The Most Common Handsigns PART15---------------

2. Gimme five.

1. Trust me, I know.

3. I really hope North is this way.

4. Use Suunto. FOR MORE INFORMATlON

BENEFITS I FUNcnONS

Instead of guessing where North is, you can use the new Suunto 09 down there. It is the first dive rnml111TPr 1 in the world to integrate a DIGITAL COMPASS and WIRELESS TANK DATA RECEPTION . In addition your Suunto 09 offers SUUNTO RGBM with gas switching • and deep stop option and a possibility to ANALYZE. SIMULATE AND COMPARE YOUR DIVE INfORMATION ON A pc. 50, take a look lone should be enough, the display is quite largel.

www.ursuk.com

10 14

Pieksämäen vauhdikas halliralli Pieksämäen uimahallissa järjestettävä perinteikäs halliralli houkutteli tänäkin vuonna osallistumaan kirjavan joukon keskenään eri-ikäisiä vesipetoja.

Muistan Baikalin rannat Sukeltaminen Siperiassa kysyy hurttia huumoria ja seikkailumieltä. Baikal vaatii sukeltajalta erityisesti vastuunottokykyä, Susan Heikkinen kertoo.

Sukeltaja-lehden lyhyt historia Ensimmäinen Sukeltaja-lehti ilmestyi 50 vuotta sitten.

Tenojoen lohitutkimus veden alle

Taito lisää elämyksellisyyttä

12 30 36 38

Tenojoessa lohi voi hyvin. Kalakantojen rikkaus perustuu huolella suunniteltuun kalastuksen säätelyyn sekä luotettavaan tietoon lohikantojen tilasta ja sekä niiden ajallisesta vaihtelusta.

Sukeltaminen on kuin mikä muu tahansa taito. Kehittämällä omaa osaamistaan laji antaa entistä enemmän. Harrastamiseen saa uusia virikkeitä sukelluskurssien ohella myös seuran toiminnasta, esimerkiksi norppa-ohjaajakurssilta.

Ulapalla Klassikkosarja Meren salaisuudet palaa ruutuun

Kuvassa Valokuvauksen Suomen mestaruuskilpailun merellistä satoa

Liitossa Liitolle valittiin uusi hallitus.

Norppa Selviytyisitkö norpan taitoradasta?

Hylyssä Saaristomeren eteläreunan karikot ovat koituneet usean laivan kohtaloksi. Hylyssä-sivuilla esitellään näistä kaksi.

AHVENANMAA ON LÄHELLÄ, mutta tuntuu kuin ulkomailla olisi! Urheiluun ja liikuntaan liittyy monenlaista, mihin Valkoiset Laivat ja Ahvenanmaa sopivat mainiosti. Siljan Tukholman reittien kaikki laivat pysähtyvät Ahvenanmaalla ja hotelli matkalla ryhmäsi ehtii tutustua Ahvenanmaan lukuisiin harrastusmahdollisuuksiin ja liikuntapaikkoihin . Siljan urheilumatkustuksen asiantuntijat huolehtivat matkajärjestelyistä, ruokailumahdollisuuksista sekä tarjoavat tietoa harjoittelu- ja liikunta-ajoista eri halleissa.

MERIMATKAiT" REILUUN SPORT-HINTAAN Turku-Ahvenanmaa päivävuorolla

255 €

/suunta

• väh. 10 hlön ryhmä kansipaikoin • ryhmän oma bussi

LISÄTIEDOT JA VARAUKSET

MAJOITUS hotelli Kapteenintalot voimassa 31.3.-30.9.2006

82 €

numerosta 0203 474 552, sport@silja.com tai matkatoimistoista kautta maan.

/hlö

• Kahden yön majoitus 3-6 hlön huoneissa, kaKsi aamiaista, kolme lämmintä ateriaa, ruokajuomineen.

Jalat irti maasta . www.silja.fi

§)

SUkeltaJa Jul k a isija Sukeltajaliitto ry. Radiokatu 20, 00093 SLU puhelin (09) 3481 2258 faksi (09) 3481 2516 office@sukeltaja.fi www.sukeltajaJi T O im innanjohtaj a Sari Nuotio puhelin (09) 3481 2257 sari.nuotio@sukeltaja.fi Kou lutuspäällikk ö Mika Rautiainen puhelin (09) 3481 2569 mika.rautiainen@sukeltaja.fi Nuorisopäällikkö Sari Häkkinen puhelin (09) 3481 3190 sari.hakkinen@sukeltaja.fi As iakaspa lvelu Riku Verkkomäki puhelin (09) 3481 2258 office@sukeltaja.fi P äätoi m ittaja Jouko Laitinen jouko.laitinen@sukeltaja.fi T oi m itu ssi hteeri ja juttutarjoukset Leena Koivumäki leena.koivumaki@sukeltaja.fi Ilmoitusmyynti Korppi-Tommola puhelin (09) 2751 306 gsm 050 5840 156 vm.kt@kolumbus.fi

Vel~Matti

Ti la ukset ja osoitteenmuutokse t kestotilaus 12 kk/ 25 eur www.sukeltaja.fi office@sukeltaja.fi puhelin (09) 3481 2258 T oimitu s ja u lkoas u Mel Press oy Mikonkatu 18 B, 00100 Helsinki puhelin (09) 2525 0250 faksi (09) 2525 0251 info@mcipress.fi www.mcipress.fi K annen kuva Alex Dawson Ilm oitus a ineistot ilmoitukset@mcipress.fi Pa in atus PunaMusta Oy

ISSN 1237- 1 SSS 45. vuosikert a

C o p y r ig h t © MCI P ress o y Lehden sisältöä ei saa osittainkaan jäljentää ilman toimituksen kirjallista lupaa. Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetyistä materiaaleista. Sukeltaja ilmestyy 5 kertaa vuodessa.

SUKELTAJA

Veden "a\lassa 1956 - 2006

Sukeltajaliiton 50 -vuotisjuhlavuoteen liittyen katselin vanhoja valokuvia vuosien varrelta. Jäin pOhtimaan kuvissa esiintyvien ihmisten vaikuttimia, kun he aloittivat harrastamaan lajia varusteilla ja laitteilla, jotka olivat toimivia, mutta eivät käyttömukavuudeltaan ja turvallisuudeltaan likikään sen tasoisia, mihin olemme nykyään tottuneet. Sukeltamisesta ja sen vaikutuksista ihmiskehoon ei niinikään tiedetty yhtä paljon kuin nyt tiedetään. Mitenhän olisi, jos nyt joutuisi aloittamaan samanlaisilla eväillä kuin silloin 50 vuotta sitten? No, jotkut meistä - asialle vihkiytyneet - aloittaisivat, mutta suuri osa varmasti kokisi sukeltamisen aloittamisen liian vaikeaksi ja epämukavaksi ja luopuisi ajatuksesta. Voi varmaan turvallisesti tehdä päätelmän, että varusteiden ja tietämyksen kehittyminen on helpottanut ja mahdollistanut suoranaisen ryntäyksen sukelluksen pariin. Asialla on kuitenkin kääntöpuolensa. Kun aloittamisen kynnys on matala, niin käy helpommin myös sen lopettaminen. Ilmiö on tuttu jo vuosien takaa, niin kuin se on tuttu myös extreme-Iajeiksi mielletyistä lajeista. Sinänsä ilmiö on niin vakiintunut, ettei se vaikuta vertailtaessa vuosittain harrastajamäärien kehitystä - sukeltajien määrä kasvaa pikkuhiljaa, vaikka aloittavista sukeltajista jääkin lajin pariin huomattavasti alle puolet. En haikaile entisten aikojen perään, mutta kokemukseen perustuen uskallan väittää, että silloin, kun todella piti tahtoa ja voittaa monta estettä, jotta sukeltamisen aloittaminen oli mahdollista, ei harrastusta myöskään lopetettu niin helposti. Nyt kun sukeltamisessa voi edetä hyvinkin pitkälle - koulutusta ja mahdollisuuksia on vaikka millä mitalla, moni sukeltaja luopuu harrastuksestaan juuri silloin, kun se voisi muuttua todella antoisaksi. Sukellamme varusteilla, jotka mahdollistavat ympärivuotisen harrastamisen, meillä on paljon tietoa sukeltamisesta eri ympäristöissä ja olosuhteissa mahdollisuutemme harrastaa sukellusta ovat huikeat. Varsinkin näin joulun jälkeen totuutta on katsottava suoraan silmiin - tai paremminkin totuus katsoo suoraan silmiin peilistä. Kiloja on karttunut huolestuttavasti ja kuntokaan ei riitä kuin kevyeen oleiluun. Olen joskus miettinyt, että onkohan kyseessä vertailukohtien puute? Huonoa kuntoa ei huomaa, jos kuntoa ei tarvitse mihinkään. Ei liikakilojakaan huomaa tai ole huomaavinaan, jos vyössä riittää reikiä. Onneksi sukeltajana minun on pakko noteerata asiantila. Kaapissani on hyvä ja kohtalaisen arvokas sukelluspuku, johon on mahduttava. Se on niin hyvä, että uutta en aio hankkia. Sukeltajat eivät yleensä mieliä itseään urheilijoiksi, mutta suurin osa myöntää, että sukeltaminen vaatii hyvää kuntoa, ainakin jos sukeltamisesta haluaa nauttia. Minä haluan nauttia, siksi suuntaan uimahallille -nähdään siellä! Kevättä ja avovesiä odotellessa Jouko Laitinen

Päätoimittaja Sukeltajaliitto viettää tänä vuonna 50-vuotisjuhlavuottaan. Liiton hienon historian kunniaksi lehden ensimmäisellä aukeamalla tullaan läpi juhlavuoden julkaisemaan kuvia sukeltamisen alkutaipaleilta Suomessa.

»: »:

:0 L.

o --1

C (f)

7 • f\)

o o (j)

(f)

C A

--1

» L. »

Meren salaisuudet lumoaa jälleen

a co o o C\J

•

Kapteeni Cousteau valtaa suomalaiset olohuoneet jälleen vuonna 2006. Näin kertovat Yleisradion nettisivut. Meren salaisuudet -sarjan jo kertaalleen nähneet sukeltajavuosikerrat voivat palata verestämään ruudun ääreen muistojaan sunnuntaina 5. maaliskuuta, jolloin sarja alkaa TV2:lIa. Kiinnostavaa on myös nähdä, kuinka nykyinen internet-sukupolvi suhtautuu klassikkosarjaan, jossa tutkimusalus Calypso kiertää maailman meriä.

Inspiraation lähde

Yhdysvaltain Norfolkissa kirjoittaja pääsi haastattelemaan Calypson miehistöä. Jacques Cousteau ohjaa upouutta Meren salaisuudet on kokonai- tutkimusalus Alcyonea suus, josta sukeltajat ja monen Biskajanlahdalle. sortin meri ammattilaiset viidellä mantereella ovat puhuneet inspiraation lähteenään yli 35 vuotta. Iskihän rantakaupungissa toukokuussa 1985 lehdistötilaisuus, jonka yhteydessä sukelluksen uranuurtaja Jacques-Yves Cousteau sillä ajan hermoon, pääsin Alcyonen mukana merelle. Ruorissa seisoi itse kapteeni Cousteau, kun sarjan ensimmäisiä jaksoja vajaat 40 vuotta sitten alettiin esittää. taaempana hääräili poika Jean-Michel. TV-kanavia ei maailmalla silloin ollut taivaan täydeltä kuten nykyisin, ja Nuorempi poika ja Meren salaisuuksissa usein esiintyvä Philippe oli siinä vaiheessa jo haudan levossa. Hän sai surmansa laskeutuessaan amfikokonaiset kansakunnat joutuivat Calypson tutkimusmatkojen lumoihin. Sukellus oli uutta, samoin matkailu ja maailman luontoon tutustuminen. bio lentokoneella joelle Lissabonin lähellä. Kone osui hiekkasärkkään ja Calypso saapui televisioruuduissa uuteen kohteeseen kerran viikossa. Ekpyörähti ympäri. Jacques Cousteaun motivaation filmisarjojen tekoon kerrotaan silloin lähes loppuneen, olihan Philippe hänelle läheisempi yhteissoottisilla rannoilla sukelIettiin ja kuvattiin, varsinaista tiedettä ei juuri tehty. Osa jaksoista sai elokuvakriitikoilta kehuja, toiset kritiikkiä. työkumppani kuin Jean-Michel. Jacques Cousteaulla ei siis aina ollut helpJaksot rakennettiin myös niin, että katsojan oli helppo samastua Capoa, eikä hän ollut myöskään helppo haastateltava, kun tein juttua Apu-lehteen La Rochellessa. Iypson miehistön kokemuksiin. Suosio johtikin Cousteaun monille uusille raiteille: Cousteau-säätiö perustettiin, ja se kasvoi suureksi Yhdysvalloissa, Kanadassa sekä Ranskassa. Meren salaisuuksia julkaistiin myös lehtenä, Tutkimusmatkat historiaa josta tuli suosittua lasten ja nuorten lukemista Suomessa. Calypson tutkiEhkäpä on kohtalon ivaa, että Alcyonen retkien lähtösatamaan myös musmatkoihin perustuvat kirjatkin myivät hyvin . On kirjoja haista, valaista, Calypso lopulta päätyi , tosin hylkynä. Calypsohan on vuosikausia odottakoralliriutoista ynnä muista meriaiheista. Ruotsiksi kirjat ovat ilmestyneet, mutta eivät suomeksi. Filmejä puolestaan on saatavina videokasetteina nut La Rochellessa korjaamista sen jälkeen, kun se upposi Singaporessa sekä DVD-Ievyinä. kylkeen ajoi proomu. Suuret korjauskustannukset ja riitely omistajuudesta ovat estäneet Calypson kunnostamisen museoksi. Meren salaisuuksien jatko-osien kuvauksissa käytetty Alcyonekaan ei Kulissien takana juuri ole viime vuosina liikkunut, sillä tuotantorahoitusta on nykyään vaikeaa Itse pääsin kurkistamaan sarjan kulissien taakse Yhdysvaltain NOrfolkissa, suurimittaisille merisarjoille saada, kun suuri keulakuva Jacques Cousteaujossa The Cousteau Society piti 1980-luvulla tukikohtaansa. Satamassa kaan ei ole elossa. Poikkeuksiin kuuluu Alcyonen vuoden 2004 Punaisenseisoi juuri Suurilta järviitä palannyt Calypso, joka näytti sekä kärsineeItä meren retki, jossa verestettiin 50 vuoden takaisia Punaisenmeren muistojaAlcyone palasi vanhoille kuvaus paikoille muun muassa Egyptissä. että yllättävän pieneltä. Onnistuin käymään myös varusvarastolla, jossa TV2:n esittämien jaksojen myötä vastoinkäymiset on helppo unohtaa. Cousteaun oikea käsi Albert Falco esitteli sukeltavaa lautastaan. Kaikilla oli kiire, sillä uusi retkikunta oli juuri lähdössä Kanadaan. Jacques Cousteau Useilta tämän lehden lukijoilta vierähtääkin varmaan monta sunnuntaihetoli muualla; aluksella tapasin vain hänen vaimonsa Simonen. Rouvan valokeä Meren salaisuuksien parissa. Nyt nähtävät sarjan 35 ensimmäistä jakkuvaamisesta oli etukäteen varoitettu, en siis ruvennut paparazziksi. soa ovat valmistuneet vuosina 1966-1976. Lisää tietoa voi etsiä netistä Jacques-Yves Cousteaunkin tapasin, mutta tämä tapahtui Ranskan La sivuilta www.cousteau.org. Rochellessa: kakkosalus Alcyonen kunniaksi järjestettiin Biskajanlahden Teksti ja kuvat: Erkki Siirilä

ICOM

KIINTEÄ VHF D-Iuokan DSC

Maailman suurimmalta meri-VHF-valmistajalta. Icom on tuonut markkinoille uuden sisäisellä DSC -laitteella varustetun kiinteän radiopuhelimen . Tässä laitteessa yhdistyvät niin tunnettu laatu kuin käyttäjäystävälliset ominaisuudet. Lisätiedot www.insalko.fi

Nyt 36kk takuu meri-VHF -radioilla! Kolme otusta. jotka tapaat usein yhdessä: sinisimpukka. levärupi sekä punahelmilevä.

Ainoana valmistajana markkinoilla Icom antaa nyt meri- VHF -radiopuhelimilleen 3 vuoden takuun . Tämä on etu, jota sinun ei kannata ohittaa.

ICOM meriradiopuhelimet saat hyvin varustetuista venetarvikeliikkeistä ja radiopuhelinkauppiailta ympäri maan.

Kolmen kopla Edellisellä ötökkä-palstalla kerroin tyttö- ja poikamerisiileistä. Nyt jatketaan samoilla linjoilla, sillä kuvan sinisimpukalla on samanlainen tapa lisääntyä. Yksir;)euvoisen sinislmpukan koiraat ja naaraat laskevat sukusolunsa mereelil keväällä. Naaraan laskemista miljoonista munista osa kehittyy vapaana eläviksi toukiksi, joista vaim osa selviää ja kiinnittyy sopivaksi katsomalleen alustalIe (tai oikeastaan sinne, minne se nyt sattuukin joutumaan). Slnisimpukka kiinnittyy a1ustaansa, oli se sitten hylky, kallio tai kivi, erittämlllään sitkeillä rihmoilla (byssusrihmat). Olen joskus jäänyt tuijottamaan hassunnäköisiä "tikkumaisia" tupsuJa kalliossa ja miettinyt, mitä ihmettä ne ovat. Sinisimpukka siinä vain on irronnut/irroitettu kasvualustastaan, ainoastaafil kiinnitysrihmat ovat jääneet jäljelle. Sinisimpukat ovat herkullisia, niiden keräämisessä ruoaksi kannattaa olla varovainen etenkin, jos ollaan ulkomailla. Simpukat kasvavat yleensä sellaisella syvyydellä, että haitallisten planktonleväkukinnon levien erittämät myrkyt kasaantuvat helposti niihin. Varminta onkin ostaa simpukat torilta tai kaupasta. No~an matkalaiset voivat syvemmälle mennessään nähdä "jättir;näisiä sinisimpukoita", ne ovat yleensä kuitenkin hevossimpukoita, henkilökohtaisesti en perusta niiden mausta. Kuvan sinisimpukan päällä kasvava verkkomainen kasvusto on levärupi-nimlsen sammaleläimen "asuntokolonia". Jokainen pienen pieni lokero on yhden eläimen koti. Sammaleläin ei koskaan poistu kotoaan, vaan pyydystää mm. mikroskooppisia leviä ohivirtaavasta vedestä. Levärupi Or;) kaksineuvoinen, sama eläin toimii vCJoroln naaraafila, vuoroin koiraana. Koplan kolmas on plJllilalnen riMmalevä nimeltään punahelmilevä. Kun sitä katsoo läheltä, erottaa selvästi helmimäisen rakenteen, josta levä on saanut nimensä. Suurennuslasilla voi erottaa kahtiajakaantunelden haarojen päissä olevat vastakkain käyristyneet pihdit. Jos plhtejä ei näy, sukeltaja voi olla törmä/ilr;)yt Suomessa silmälläpidettäväksi luoklteltuun tummapihtilevään. Molemmat lajit ovat oikein kauniita. Teksti ja kuva: Niko Nappu http://www.mv.helsinki.fi/home/nappu/

Cj>INSALKD www.insalko.fi

» »

r r

9 • r\)

o o Ol (j)

C A

m r

-1

» » L.

Visainen pyramiditehtävä on hyvää aivojumppaa ..

Pieksämäen vauhdikas halliralli

({)

o o (\J

•

Pieksämäen Urheilusukeltajien järjestämä perinteinen halliralli pidettiin 26.11.2005 Pieksämäen uimahallissa. Tämän syksyisen rallin järjestäjinä toimivat sääntöjen mukaan viime vuoden toiseksi tullut pari Sarianna ja Lea. Radan suunnittelun he aloittivat heti, kun heidän sijoituksensa varmistui edellisessä kisassa. Psyykkinen latautuminen kisaan aloitettiin jo hyvissä ajoin syksyllä. "Me voitamme tämän kisan, teidän on ihan turha osallistua," oli tuttu lause hallilla. Kilpailu käytiin leikkimielisesti hampaat irvessä. Pareja oli seitsemän ja ikähaitari oli 15-vuotiaasta yli 50vuotiaaseen . Rata oli haasteellinen ja sen kaikki seitsemän rastia vaativat huolellista ohjeiden lukemista ja hurttia urheilumieltä. Aika ratkaisi ja virheistä sakotettiin muutaman minuutin lisäajalla, Kilpailussa kaikki, mikä ei ollut kiellettyä, oli sallittua. Vaikka tehtävissä ei ollut tulkinnan varaa, oli lopulta tuomarin sana laki. Kilpailu käytiin aikaa vastaan, mutta se ei häirinnyt ollenkaan. Kilpailupaikalle tullessaan jotkut kysyivätkin: "onhan teillä kalenterit mukana, tämä saattaa kestää", ja se kyllä huomattiin! Nopein pari selvitti radan aikaan

18,27 minuuttia ja virhepisteminuutteja siihen sisältyi 2,5 minuuttia. Peräpäästä ensimmäiseltä parilta meni aikaa 39,57 minuuttia virhepisteminuutteineen, joita ei nyt mainita. Hankalimmaksi osoittautui rasti, jolla kahdesta pyramidista piti muodostaa neljä pyramidia yhtä tikkua siirtämällä. Ratkeaako sinulta? Sari anna toimi veden alla tuomarina ja Lea altaan reunalla ajanottajana. Altaassa hääri myös Aku kuvaajana ja voi olla, että kuvia käytetään vielä todistusaineistona jälki pelien aikana. Yleensä jotkut tehtävät ovatkin aiheuttaneet polemiikkia joidenkin muotoseikkojen vuoksi. Lea kuitenkin mutinoista huolimatta pisti raa'asti kellon käyntiin, kun hänen mielestään kilpailijat olivat valmiita aloittamaan tiukan koitoksen. Alkuohjeissa todettiin: "Aika alkaa, kun tehtävänanto on luettu ja palautettu valvojaIle ja aika loppuu, kun parista viimeinen on suorittanut viimeisen rastin. Rasteja on kaikkiaan 7. Kaikki tehtävät suoritetaan pinnan alla, ellei toisin ole mainittu. Jokaisesta tahattomasta pintaan noususta tai virheellisestä suorituksesta tulee aikasakkoa". Tehtävänannon palautuksen jälkeen parien oli valittava käyttöönsä laitepaketit ja kasattava painovyönsä.

laitepakettien vaihtaminen sujuu konkareilta hienosti.

(f)

c :u

» (f) (f)

11 Hallirallissa piti siirtyä sokkomaski päässä altaan toiseen kulmaan.

Selviytyisitkö hallirallin tehtävistä? 1. Laittakaa laitepakettinne altaaseen veden pinnalle ja hypätkää altaaseen perusvälineet yllänne. Hypättyänne pukekaa veden pinnalla parinne itselleen valitsema laite paketti ja oma painovyönne ja laskeutukaa tämän jälkeen altaan pohjalle. 2. Vaihtakaa itsellenne valitsemat laitepaketit yllenne ja siirtykää seuraavalle rastille radan 6 matalaan päähän välivedessä parihengityksellä. 3. Muodostakaa kahdesta pyramidista yhtä tikkua siirtämällä neljä pyramidia ja siirtykää radan 6 syvään päähän. 4. Vaihtakaa sokkomaskit päähänne, ottakaa omat maskinne mukaan ja siirtykää altaan vastakkaiseen kulmaan paria kadottamatta ja vaihtakaa tämän jälkeen omat maskinne päähän. 5. Laskekaa, kuinka paljon normaali paineista kaasua kuluu, jos sukelletaan 20 min 20 m:ssä, kun hengityskaasunvaihto on 25 I/min? Kirjoittakaa ainoastaan vastaus kirjoituslevylle. 6. Nouskaa varusteet yllänne altaasta ja antakaa laskutoimituksen vastaus kirjoituslevyllä valvojaIle. 7. Arvioikaa kumpikin oma painon ne varusteineen, kertokaa se valvojaIle ja sen jälkeen nouskaa vaakaan. Paino hyväksytään +1- 5 kg, yli-/alimenevästä heitosta tulee sakkoa 30 sekuntia per osallistuja. Palkintojenjaon yhteydessä käytiin tehtävät läpi ja kerrottiin niiden oikeat ratkaisut. Jälkipuinti kisassa suoritettiin perinteisesti pikkujouluissa, jotka pidettiin kisapäivän iltana. Voittajapari sai ilmaisen vapaavalintaisen aterian korkealuokkaisessa paikallisessa ravintolassa. He saivat lisäksi hienoja tavarapalkintoja, kuten muutkin osallistujat. Samassa yhteydessä palkittiin myös seuramme vuoden tulokas, KeijO Luostarinen, aktiivisesta osallistumisesta seuran toimintaan.

Galaksin paras yhteistyökumppanimme, Auvo PuurtinenlWasser Spielen naapurikylältä Juvalta, oli taas lahjoittanut hienoja palkintoja osallistujille. Palkintoja oli kertynyt melkoinen kasa, kiitos anteliaiden sponsoreiden, joten kaikki osallistujat palkittiin. Auvon lisäksi palkintoja lahjoittivat - Säästötaio Pieksämäki - AL -varaosakeskus - Info Pieksämäki - Varkauden Kone Pieksämäki - T:mi Jarmo Mökkönen - Wurth Oy teksti: Lea Holopainen/Sarianna Salminen/Esa Hänninen kuvat: Aku Airaksinen

Kisan tuloslista 1. Jarmo Markkanen I Hannu Nousiainen 2. Tommi Holopainen I Terho Vauhkonen 3. Heli Holopainen /Timo Nykänen 4. Jesse Markkanen I Markku Roininen 5. Aku Airaksinen I Jani Ylönen 6. Johanna Parkkinen I Paavo Parkkinen 7. Keijo Luostarinen I Perttu Utriainen Sääntöjen mukaan voittajat eivät saa seuraavana vuonna osallistua kisaan samana parina ja toiseksi tullut pari järjestää taas seuraavan vuoden kisan.

» -i

» r r

17 • I\J

o o

CJ)

m nternetistä ei saanut täyttä varmuutta sille, onko paikan päällä järjestettyä sukellustoimintaa, mutta seikkailu naisen tiellä pitää, joten matkaan vaan. Kesäkuun alussa sukellusvehkeet rinkkaan, Tolstoilla Moskovaan. Junanvaihto viereiselle asemalle, ja sitten sadan tunnin junamatka Irkutskiin. Oli suota, oli metsää, oli kyllä, oli kaupunkeja. Tylsää ei ollut, mutta äärimmäisen rentouttavaa kyllä, kun tiesi, että taiga jatkuisi huomennakin, ja ylihuomenna. Ruokaa sai asemilta, mummot myivät kaikkea retiiseistä kuumiin kanankoipiin. Kiskojen kolkkeeseen oli hyvä nukahtaa.

Siperialainen sukelluskeskus Ja sitten Baikal, tuo Siperian Vuohijärvi - yhtä vähän elämää, yhtä paljon wannabe-tekniikkasukeltajia. Sukelluskeskus löytyi kuin löytyikin, niiden rapistuvien satavuotiaiden hirsitalojen lomasta, joita tsaarin Siperiaan karkottama kulttuuriväki oli kutsunut kodeikseen. Keskus, Aqua-Eco, oli hyvin asiallinen. Venäjän sekaisella englannilla sai selitettyä, että veteen mieli tekisi. Sinne sitten, kerhon keskiviikkosukellukselle. Taksilla kaupungin laitamille Angara-joen varteen. Laitu-

rissa remontoitiin kerhon tukialusta JacquesYves Cousteauta, joka vaikutti hyvinkin loistavalta pitempäänkin leirikäyttöön. Tekniikkasukeltajille olisi ollut kaikki pelit trimiksiä, happea ja isoja tuplasettejä. Tyydyin ilmaan. Painovöitä oli vain höveleillä muovisoljilla, joten harmitti, ettei mukaan tullut omaa metallista. Kysyin, koska herra sukelluksen johtaja haluaisi nähdä sukeltajakorttini? - />J, sulia on sellainen? Hyvä!, sanoi Gennadi. Baikalin kuuluisat maisemat olivat savun peitossa. Metsäpaloja, ja paljon. Niiden loimua oli jo junan ikkunasta saanut öisin ihmetellä. Pääsin rantataajama Listvjankaan sukelluskeskuksen omistajan kyydillä, neliveto-Nissanilla. Ovat paremmin autoasiat siellä kuin meillä. Saavat käytettyjä Japanista, Joka on aika vieressä. Ja käytetty ei ole Japanissa kovin vanha. Outo maisema jatkui veden allakin. Louhikkoa, harvinainen lyijynharmaa värimaisema ja 15 m:n näkyvyys. Ja pariasteinen vesi pinnasta pohjaan, vaikka pinnalla oli läkähdyttävä helle. Brrrr. Oli käytävä seuraavana päivänä Irkutskin torilla ostamassa ylimääräiset mongolialaiset angora-alushousut, sillä olin ilmoittautunut mukaan kerhon pitkään sukellusviikonloppuun jossain Baikalin rannoilla.

Jylhiä kallioseinämiä Yhteysalus vei meidät kymmenen Sereb~anii Kljuts -nimiseen hotelliin, joka oli yksinäinen hirsitalo pienellä niemellä Baikalin länsipään pohjoisrannalIa. Vierestä kulki jyrkkiä rinteitä nuollen legendaarinen, Baikalin eteläpään kiertävä, hiellä ja verellä rakennettu junarata. Paijattiin talon kissanpentua ja majoituttiin mukaviin kerrossänkyihin, yhteen huoneeseen Sergei, Aleksei, Irina, Nadezda ja minä. Teimme kolmipäiväisen reissun aikana kuusi sukellusta, jotkut kylmän kestävät seitsemännenkin. Baikal on maailman suurin makeanveden varasto. Kun katsoo sen karttaa, huomaa, että syvyyskäyrät ovat järven rannoilla kohtuullisen tiheässä niin veden kuin maankin puolella. Kohteet olivat siis jylhiä kallioseinämiä, opas Sergei päästi ilmaila korkeintaan 45 metriin. Yksi hylkykin olisi löytynyt, eikä edes kovin kaukana rannasta, mutta se oli puolessatoista kilometrissä. Maisemaa hallitsivat kallion lisäksi gupkat, vihreät, korkeintaan puolimetriset kaktusmaiset mutta sienimäisen pehmeät pamput, jotka kasvoivat kalliosta suoraan ylöspäin. Gupka-kasvusto on Baikalin puhtauden salaisuus, sillä se suodattaa vettä jatkuvasti, kerrottiin. KotIloita,

-i

» Co»

» -1

» r

19 • pieniä simppumaisia kaloja ja omituisia, hyönteismäisiä pikku äyriäisiä löytyi myös, kun läheltä katsoi. Herkulliset, lohensukuiset omul-kalat eivät näyttäytyneet.

Hapenantolaite ei ole koriste Mutta oijoi, ne kanssasukeltajat. Sukelluskulttuurin takia suosittelen sukelluslomaa Siperiassa vain niille, jotka ovat tarpeeksi kokeneita pitämään huolen itsestään, vaikka ryhmä ympärillä kämmentäisi kuinka. Ei se mitään, jos pullo unohtuu pystyyn keskelle tyhjää nurmikkoa, mutta kun se unohdettiin pystyyn betoniportaiden yläpäähän, aukeavan oven eteen. Alashan se tuli. Sukelluksilla oli outo tunne katsella, kun kaikessa rauhassa jonossa jyrkänteen reunaa etenevä ryhmä hajaantuu kuin taikaiskusta, kun muutama päättää tehdä 30 metristä hätänousun pintaan. Sieltä syvältä on sitten vähän kolkkoa katsella pintaan, että tarvitsevatko se reporankana kelluva sukeltaja ja häntä rantaa kohti hinaava opas apua vai ei. Hapenantolaite oli käyttöesine. Reissun loppuun mennessä puolet porukasta oli hengitellyt siitä varmuuden vuoksi, kun liian nopea nousu oli seurannut milloin herneestä nenässä, milloin painovyön putoamisesta vahingossa. Varusteet porukalla olivat sitä samaa kuin meillä, regut itse asiassa paljon keskimääräistä parempia, koska rimpulat jäätyisivät noissa olosuhteissa heti. Lähes kaikilla oli octot. Sukelsimme isossa ryhmässä pareihin jaettuna, kunnes opas katsoi parhaaksi vapauttaa

minut parittomaksi hengaajaksi. LeijaiIin turvallisen etäisyyden päässä ryhmästä ja katselin, kuinka 25 m:n näkyvyydessä 10 hengen ryhmä vyöryy rinnettä alas läpinäkymättömänä mutajokena, josta kohoaa sieltä täältä kuplia ja sukeltajien päitä. Sain lisänimen inspektor. Minun oli pakko kysyä syväsukelluspariltani, toiselta Sergei Itä, miksi muun ryhmän sukeltaminen vaikutti minusta niin sekavalta. - Tilanteet muuttuvat, meidän täytyy pystyä ajattelemaan itse ... , sanoi P3-sukeltaja ja raotti hieman verhoa venäläisen mentaliteetin näyttämölle. Moni venäläinen kokee suunnittelun ja aikataulutuksen turhaksi, sillä mitä tahansa yllättävää voi sattua matkan varrella. Mutta yhteiskunta ja sukellusporukka toimivat, sillä ihmiset tietävät toisten toimivan samalla logiikalla. Jos joku pari erkanee ilmoittamatta ryhmästä sukelluksella, muut olettavat, että heillä oli siihen varmasti hyvä syy, eivätkä hämmästele sitä sen enempää. Mutta miksi kaikki olivat niin vakavia rantasukelluksilla? Kun viimeisenä iltana kohotimme viimeisen votkamaljan, sain tietää. - Tämä otetaan Olegille. Oleg oli täällä kanssamme viime vuonna, kun sukelsimme tästä hotellin rannasta. Oleg oli kokenut sukeltaja, mutta jokin meni vikaan. Kirjoittaja vieraili Baikalilla kesäkuussa 2003. Lisää sukeltamisesta Baikalissa: www.aquaeco.eu.org

f\)

o o Q)

(J)

C A

m r

-1

» Co»

Anna-Liisa Patoharju

PERHESUKELLUS se lle mitään e8telt~ aseta. Itse olen Ulkomaalaisissa, varsinkin ameIlman laUetta, lasllla ja räpylöl1lä rikkalaisissa sukelluslehdlss~ k~y varuslettuna sukeltanut pituutta dUn Jatkuvasti kiivasta mielipienintään 32 m. ja tietysti sisulla ja teiden vaihtoa 1. sIItIi, plt~llldl vaiharjoituksella pä~see yhä pitemmälmojen seurata sukellusta harrastale, mutta se onkin jo sitten sitä ravia miehiään näiden sukellusretkllsitusta, joka vie koko harrastuksele vai ei ja 2. sUt~, pItääidI ja sosta Ilon ja mielekkyyden. Laitteella piiko vaimojen Itsensä sukeltaa. syvälle sukeltaminen on myös rasVältetään, että se on lIlan kovaa ja kasta. Noin 10-12 m. syvyys rUttää vaativaa puuhaa naiselle omakohtalsena harrastuksena. On varmasti jo vallan hyvin naiselle. Painukoot miehet syvemmälle verestämään totta, ett~ rasltlavaksl ja Ihan mahkorviaan ja nenlään I Se Jonkinlainen dottomakslkln se käy, JOS t~ytyy suljetun palkan kammokln, joka syyrlttU selvitä sIItä, missä mlesvemmällä alkaa ainakin minua ahIdn: sukeltaa syv~lle ja kauan, 011 distaa, ei tunnu mielestäni alle 10 sitten kysymys Ilman laitetta tai laUteella Sukeltamisesta. Mutta m. syvyydessä. Sukellus on mitä sopivin harrasmiksi Ihmeess~ tavoUella sitä I Miksi ei nainen voisi nauttia sukelluk- tus nalsellekln, eikä sen suinkaan sesta omien voimiensa mukaisesti? tarvitse erottaa aviopuolIsoIta toisistaan. On päinvastoin vallan soveOn tosin kokemuksistanl päätellen vallan hankalaa saada Ihmiset usko- llåsta ottaa koko perhe mukaan sunmaan, että veden alle palnumlnen nuntalsukellukselle, Jolloin sIItä voisi tuottaa muitakin tunteita kuin muodostuu piristävä huviretki arahdistusta ja pelkoa. Että voisi ko- klpälvlen lomaan. Varauksena lIsätkea aivan uudenlaista Iloa l1ukues- täkl!l!n: EI told sukeltamaankaan josaan pitkin pohjaa Ihan kalan tunto- ka ainoana sunnuntaina, eikä pieniä ja tuntien, etsien erikoisia slmpu- lapsia pltemmUle relkllle. Mutta koUa tai kauniita Id vlä - tai osuen varsinkin kesäsunnuntaIt sopivat hyvanhaan hylkyyn. Eivät ne vanhat vin koko perheen sukellusharrastukhylyt, nimittäin kyllin vanhat puulaI- selle. Jo 5-vUkkolsena seurasi kuovojen hylyt, nlln kammottavia ole puksemme ensi kerran mukana sukellusretkelle ja saatuaan PIhlajakuin luulisi, pikemminkin romanttisia ja hiukan kuin halkelta. Mutta saaren rantaleplkön suojassa päluusi teräslaivan hylky, varjelkoon, väsyöttönsä kellottelI tyytyväisenä sellaiseen en sukeltaisi Iklnäl Van- rantakallioita Isossa kantokasslshoista hylylst~ voi lisäksi löytää saan aurinkoa ottaen, sillä välin suuria, kaunUla kuparlnaulOja, eri- kun äiti ja Isä pulahtlvat mereen kokoisia kuulla tai raakunkuorlen sukeltamaan ja Isoslskotlskasl ranpelttllm~ä kettlnkl~, puhumatlkaan tavedessä kuudetta kertaa nukenaskokonaisista, meren sulavallnjal- tloltaan. Ne vaimot, jolta Itseään siksi hlomlsta tammllankulsta, joiS- sukellus ei kuitenkaan huvita, nautta saa kotIInsa mitä erlkolsimpla tlslvat silti varmasti pelkästä mukanaolostakln ja sukellustouhun seullsllkalusteUa. Mitä sukelluksell rasittavuuteen raamisesta, JOB vaan kerran lähtitulee ei se tavalliselle terveelle nal- sivät mukaan. ALP

Voai po1atetaan DaAaar1ata. painamalla Duarln ,.lllreunaI. otsaa ya.aten ja puhol1; ....11a voi&l4kklULO U

nonö.n

kautta.

DEI(OMPRESSIOTAULUI<I<O s",,-.. la .&.av_laUII METRlÄ

15 uli

" 10

Su1r..l111 •• 1b. Py •• hdy.aI~ .. mlllwtd... No"."ai'k.a Koko"als· ta.k.-,.t_mlaea •• 'u ... yl... ttap.I •• a: • mImi" dekom" ... lo ,,·t .... .. mUaallllll.tt-.. 'm.,rla 'metri. ) matrla MINUUTTIA MINUUTTIA MINUUTTIA R. oltta.matm 1 1 • \ZO o ) .0 ) '0

'0 110

ISO 50 '0 70 _ _'0

15 40 60 7S '0

l \0 1& 16 11 4 16 )0 46 S1

16 0

'1' 20 11 27 12

0 16 :ta

• n 1. 40 1) 21 TAMA ON SUURIN SAL1 ,ITTU STYYlS JA 11 n 15 JO JO 45 17 •

10 lS 30 45

7 4 10 "16

15)0 "5 '0 lS 10 "0 JO

10 U U

11 16 11 0 5 11 11 .. 11 7 AIKA AMATOORl1..1..E 0'" '" 11 7 Z1 •

" " 11 61 S lJ lS 4S "

10 3' '7

0 ' " 1'1

1l 11

7 11 U

7 7 •

14 41 "

TAU1..UKOIDEH KAYTTO DEKOMPRESSIOTARPEEN SUURUUDEN M.o\AR}.A SUY.J:L1..UKSEN KLSTOAlKA (Ml .. NUUTEISSA) VETEENMENOSTA YL..OSNOVSI..:tI ALOITTAMISE:EN SEKA SUK.E1..LUK· SEN AIKANA SAAVUTETTU SUURIN SYVYYS (METREISSA). rLOSHOUSU DEKO)r.(P· R.ESSIOETAPPIIH ASTI ON SUORJ,TETTAYA KORKEINTAAN' METRIA/MINUUTIS . SA VAUHDIL1..A, JOKA ON SAMA KUIN PIENlEN KUP1.IEN NOUSUNOPEUS. JOI5 TAR.VITAAN USEITA ETAPPEJA. ON NOUSUAIKA ETAPISTA TOISEEN 1 MINUUTTI. TAU1..UKOH I1..M01TTAlrotlSSA CTAPPISYVlYKSISSA ON PYSÄHDYTTAVA MAAU . MINUUTEIKSI. AIKOJA WA).JlATTAE:SSA ON OTETTAVA HUOMIOON SE. ETTÄ DEKOWPRt5SIOTARVE ON KASAUTUVA· ON l.ASKtTTAVA YHTEEN P}JVAN KAIXIOEN SUKE1.LUSTItN AIKA SEKÅ OTETTAVA SUUJUH KOKO PAlVÄN AlKANA SAAVUTETTU SYVYYS PER USTAKSI. OkA

Harjoittele aaorllkeUbeacit7~'

piaaollo.

KeIlleiri pldettlln ked-helnlltuun valhtee.oa Kotkan Lohmlaaaroaaa. Veol 011 kovin .....oa. mutta oUIiUI valioln loistava. Alkat ... mmln paIkaIllstolun kaleerln Uslltil IlIydettlln erllln rljllhtlneen a1uteen jlllnnllkoet ja nltden oeula mm pyIlrllkuula panoatneon, joka luovu~ letUtn Kymon1ankaon Muoeoyhdlstykeolle. Nykyaikaista l.ylkyjledu8tl SHOY:n 'VEGA', jota myll. ItlyUin ketoomaua.

Kerhon kumipuItu on jmoon kunn08.. , T:ml PEE 800 on .w;nlttlln lahjoittanut kerholle uudet I~mlpu ...., housut. Entloot houRD olivat ahkeran Itlylön takia hzj<>nneet -l .

tIIiI.a.t

Per-Olo. Jans80n f1lmul dlon\lla malnoofllmln, Kerlilil tot!~ avuotajana Ja nsutlllllsll tal~ tl korllltoen SllI-CoIaa )a8aa. Syyakokoukeoes.. Immo nlhdl tuloaet mUlltavalkol~a tyOkopiona ja toto.lmmo mfAultoen onntstun.on mainiostI.

alt~ po::

»:

nURHEILUSUKELTAJAT It KANSAINVÄLISEN LUTON IICONFEDERATION MONDIALE des JÄSENIKSI I - SUBAQUATIQUES" PERUSTETTU I ACTIVITES tuntemista ja sIIhen liittyvien ur heUumuotojen harrastusta - parantaa nykylsUi välineitä, rohkaista uusia keksintöjä, kokeUla uutuuksia ja es\ttä!i mahdollisia parannuksIa tutkia sukellukseen liittyviä jurHdisla kysymyksl!i, jotka tulisi tarkistaa niin kansallisella kuin kansainvälisellä pohjalla. Kalkki täman työn tulokset, kaikki se uusi mitä alalla Ilmenee, saatetaan välittömästi kaikkien j!isenmalden tietoon: Jokainen ymmärtää, mit!1 arvaamatonta hyötyä umalsesta kansainvälisten huipputekijöiden yhteistyöstä on nimenomaan Suomen kaltaisille vähän Isoisten varjossa olevllle maille. Niinpä me Urheilusukeltajat voimme vain toivoa va~tasyntyneel le menestystä sen vetisellä taipaleella ja jäämme odottelemaan silVastaperustetun HIton presiden- tä arvonsa mukaista elämlinkaarta. tiksi vaHtiin ykslmlelibesti J-Y BONNE CHANCE CMASI Cousleau, johtokuntaan koetettiin CMAS:n yksityiskohtaiset toisaada edustajia mahdollisimman tasapuolisesti erI maista. LIIton ko- mintasäännöt samoin kuin täydellikoukset pidetään ParIIsissa, sen vi- set pöytäkirjat perustavasta kokorallinen kieli on ranska (eräl srä uksesta, joiden selostaminen U(ssä tap. lisäksi en'gl, esp, it. ja sake.) veisi liikaa tilaa, ovat lainattavissa CMAS koettaa parhaansa mukaan slhteeriltä. edesauttaa vedenalaisen maailman

Tammikuun alkupäivinä kokoontuivat 16 maan edustajat Monacoon pohtimaan mahdollisen kansalnväHsen urhellusukelluslHton perustamista. Kom.kapt. Cousteaun puheenjohdolla ja Innokkaasti suosiotaan osoittaen kokous oli yksi mleliflestl hankkeen kannalla ja näin syntyi CMAS "Vedenalaisten toimintamuotojen maailmanliitto" . T!issä tllrkeässli., etten sanoisi historiallisessa kokouksessa olivat edustettuina Belgia, Brasma, Espanja, Hollanti, Iso_Britannia, Italia, Jugoslavia, Kreikka, Länsi-Saksa, Malta, Monaco, Portugali, puola, Ranska, Sveitsi ja Yhdysvallat. Myöhemmin hyväksyttiin jäsenikSi vielä Itävalta, Marokko, N-liitto ja SUOMI.

\ I

'""'0'" ... I \

Tenojoen lohitutkimus siirtyi veden alle Luonnonvaraisesti lisääntyvien lohi kantojen menestyksekäs hoitaminen perustuu valistuneeseen kalastuksen säätelyyn. Säätelyä varten tarvitaan luotettavaa tietoa lohi kantojen tilasta sekä niiden ajallisesta vaihtelusta. lietoja on perinteisesti kerätty erilaisten epäsuorien menetelmien, kuten saalistiedustelujen sekä sähkökalastuksien avulla. Viime vuosina on sukellettu pintaa syvemmälle ja hyödynnetty vedenalaista videokuvausta ja pintasukellusta tietojenkeruussa. Tunnetuin vaelluskalamme, lohi, on tutkijan kannalta ihanteellinen seurantakohde. Lohi elää nuoruusvaiheensa jokivesistöissä, joista se vaeltaa n. 15-20 cm koon saavutettuaan (=vaelluspoikanen) mereen tai järveen syönnösalueilleen. Merivaellus kestää 1-5 vuotta, jonka jälkeen lohet palaavat n. 50-140 cm pituisina ja 1-30 kg painoisina takaisin syntymäjokeensa lisääntymään. Tällainen elin kierto mahdollistaa joen lohipopulaation tarkkailun niin vaelluspoikas- kuin nousulohivaiheessakin. Lohikantojen seuranta voidaan toteuttaa joko pistetarkkailuna tietyssä joen kohdassa tai kohteeksi voidaan ottaa joki koko pituudeltaan.

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Tenojoen kalantutkimusasemalla on vuodesta 2002 alkaen kehitetty ja sovellettu kahta maassamme uutta lohikantojen seurantamenetelmää. Vedenalaisella videokuvauksella selvitetään Tenojoen Suomen puolen suurimpaan sivujokeen, Utsjokeen, nousevia kutulohimääriä sekä joesta kohti merta laskeutuvia vaelluspoikasmääriä. Videokuvaus toteutetaan pistetarkkailuna Utsjoen alaosassa. Pintasukeltamalla selvitetään puolestaan kutulohien määriä Tenojoen pienillä sivujoilla, jolloin tutkimusalueena on yleensä koko joki.

Vedenalainen videokuvaus Utsjoen videoseurantahanke on osa laajaa, kansainvälistä Laks i Nord projektia (pohjoinen lohi), jonka tarkoituksena on pohjoisten lohikantojen tilan ja vaihtelun tutkiminen. Itse videoseurannan ensisijaisena tavoitteena on Utsjoen lohen vaelluspoikasten meriselviytyvyyden arviointi. Meriselviytyvyydellä tarkoitetaan sitä osuutta vaelluspoikasista, jotka selviytyvät merivaellukselta takaisin syntymäjokeensa lisääntymään. Lisäksi videokuvaus antaa arvokasta tietoa vaelIusten ajoittumisesta, kalojen koosta sekä vaelluskäyttäytymisestä.

m (f)

»: Videoseurannassa käytetään kaikkiaan kahdeksaa vedenlaista kameraa, jotka sijoitetaan joen poikki siten, että koko lohen vaellusväylä saadaan kuvattua pohjasta pintaan asti. Videokuvaukset aloitetaan vuosittain, tulvatilanteesta riippuen, touko-kesäkuun vaihteessa ja niitä jatketaan elokuun loppuun saakka. Kuvattava aikajakso kattaa näin ollen käytännössä koko Utsjoen lohen vaellusjakson. Koska videokuvaukset pyörivät ympäri vuorokauden noin kolmen kuukauden ajan, kertyy analysoitavaa materiaalia runsaasti. Työmäärän pienentämiseksi videoseurannassa hyödynnetään ns. time-Iapse -menetelmää, jolloin yhdelle videonauhalle (3 h) saadaan mahtumaan huomattavasti pidempi aika, esimerkiksi 24 tuntia. Lisäksi neljän kameran kuvasignaalit yhdistetään kuvanjakajien avulla, jolloin kahdeksan kameran kuvamateriaali voidaan tallentaa kahdella videonauhurilla. Tulevaisuudessa uudet digitaaliset tallennusjärjestelmät sekä hahmontunnistuohjelmistot voivat vielä merkittävästi vähentää analysoitavan videomateriaalin määrää.

Vedenalaiset videokamerat kiinnitettyinä 20 kg painaviin jalustoihin. Painavan jalustan ansiosta kovakaan virtaus ei vaikuta kameran asentoon.

Emokalalaskennat pintasukeltamalla Tenojoen vesistössä lohi kantoja seurataan lähinnä pääuomassa sekä suurimmissa sivujoissa. Tenon kaltaisissa monipuolisissa lohijoissa on kuitenkin kymmeniä pieniä sivujokipopulaatioita, joiden tilaa ei juurikaan tunneta. Näiden pienten, mutta arvokkaiden lohikantojen tutkimiseksi on Tenon alueella kehitetty uusi kustannustehokas tutkimusmenetelmä - pintasukellus. Pintasukelluksessa sukeltajat ajelehtivat linjassa virran mukana jokea alaspäin havainnoiden samalla laskenta-alueella olevien kutulohien määrän, niiden sukupuolen sekä koon eli meri-iän. Kelluttavat kuivapuvut mahdollistavat laskentojen suorittamisen todella vähävetisilläkin alueilla (min. 20 cm), jollaisia pienissä sivujoissa usein esiintyy. Rannalla kulkeva apulainen kirjaa ylös havainnot sekä niiden sijainnin satelliittipaikantimella. Koska laskentamenetelmällä pyritään arvioimaan nimenomaan kutukannan kokoa, toteutetaan emokalalaskennat aivan lohen kutuajan kynnyksellä kalastuskauden jälkeen.

23 • 1\)

o o Q)

(f)

C 7\

m r --i

» L »

(f)

24 co o o N

•

« J «

1-.J W ~

:J (f)

Lohipari kuvattuna pintasukelluslaskennan yhteydessä. Taka-alalla olevan koiraan tunnistaa punapilkkuisesta kyljestä. pidentyneestä. kuonomaisesta päästä sekä alaleuan koukusta.

Pienien, 10-20 m leveiden sivujokien laskennoissa käytetään yleensä kahta sukeltajaa. He pystyvät havainnoimaan tutkittavan joen koko vesimassan rannasta rantaan ja pinnasta pohjaan. Yksi sukellusryhmä pystyy työpäivässä laskemaan n. 10 km jokialuetta, joten useimmissa pienissä sivujoissa koko joen kutukannan aNiointi onnistuu yhdessä tai kahdessa päivässä. Pistetarkkailumenetelmillä, esim. vedenalaisella videokuvauksella tai rysäpyynnillä, toteutettuna lohimäärän aNiointi vaatisi kuukausien työpanoksen, koska seurantaa tulisi jatkaa koko lohen vaellusjakson ajan eli noin kolme kuukautta. Kaiken lisäksi mainituilla menetelmillä aNioitu lukumäärä kuvaisi ainoastaan jokeen noussutta lohimäärää ennen kalastusta, kun sukellusmenetelmällä saadaan selville nimenomaan kutuun osallistuvien lohien määrä.

Menetelmien vaatimukset Sekä vedenalaisen videokuvauksen että pintasukelluksen perusedellytyksenä ovat riittävän kirkkaat vedet, näköpituuden tulisi olla n. 5 metriä tai enemmän. Videokuvaukset vaativat toisaalta valoa ympäri vuorokauden, joten pohjoisten alueiden "yötön yö" tarjoaa oivalliset mahdollisuudet videomenetelmän soveltamiseen. Elokuun pimenevinä öinä lisävalonlähteenä käytetään infrapunavaloja, joihin lohien ei ole havaittu reagoivan negatiivisesti.

Pintasukellusmenetelmän käyttö edellyttää kokenutta sukellusryhmää luotettavien tulosten saamiseksi sekä lohien "yhteistyöhalukkuutta". Ainakin Tenojoen vesistössä kutuun valmistautuvat lohet ovat suhtautuneet sukelluslaskijoihin rauhallisesti. Tätä päätelmää tukevat mm. jokialueiden toistolaskennoissa saadut hyvin tasaiset laskentatulokset sekä se, että n. 95% lohista pysyy joko paikallaan tai ui rauhallisesti ylävirtaan kohdatessaan sukeltajan. Näin ollen todennäköisyys alavirtaan paenneiden lohien tuplalaskentaan on pieni.

Lohiystävällistä seurantaa Vedenalaisen video kuvauksen ja pintasukelluksen avulla saadaan runsaasti tietoa lohikantojen sen hetkisestä tilasta sekä kantojen ajallisesta vaihtelusta. Kerättyjen tietojen avulla voidaan tarpeen mukaan järkeistää kalastuksen säätelyä ja sitä kautta vaikuttaa lohikantojen tulevaisuuteen. Tutkimuskohteen, eli lohen kannalta visuaaliset seurantamenetelmät ovat erittäin ystävällisiä, kaloja ei taNitse pyytää tai käsitellä. Näin ollen menetelmillä ei ole kuolleisuutta nostavaa vaikutusta, jota voidaan pitää kalantutkimuksessa merkittävänä saavutuksena. Panu Orell Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Tenojoen kalantutkimusasema

(j)

C /\

Helmikuu 2006 Februari

---l

» L » Miksi /lIlslt

rllnnlllt~7

11.-19. 2 . 20 06

H~lslngln M~ssukeskus

• N

www.reftflmflssut./I I VOLVO tor Iita

o o Ol (j)

C 7\

Sukella turvallisesti Sporttiturva korvaa tapaturmat, jotka sattuvat sukelIusten aikana, sukelluskursseilla, kilpailuissa ja niihin liittyvillä matkoilla. Vakuutus on voimassa kaikilla vesillä kotimaassa ja ulkomailla. Vakuutuksen voivat ottaa Sukeltajaliiton jäsenmaksun maksaneet sukeltajat. Edullinen vakuutus kattaa snorkkelisukelluksen, vapaasukelluksen, laitesukelluksen sekä paineilmalla että seoskaasulla, räpyläuinnin, uppopallon, sukelluskalastuksen, vedenalaisen valokuvauksen ja sukellussuunnistuksen.

Turvaa tulevat sukelluksesi - ota sporttiturva. Saat sen liiton nettisivujen kautta osoitteesta www.s·ukeltaja.fi. Sukeltajan sporttiturva on voimassa missä päin maailmaa tahansa samoin edellytyksin kuin Suomessa (korkeintaan 3 kk:n pituisilla matkoilla). Myös sukeltajantaudin vaatima painekammiohoito kuuluu korvattaviin vahinkoihin.

---l

» L »

Taito lisää elämyksellisyyttä Kuplan jäsen Tuukka Lahtinen tiesi jo laitesukelluksen peruskurssin suorittamisen jälkeen osallistuvansa

- Hyväpalkkaisen kesätyön saatuani osallistuin laitesukeltamisen jatkokurssille. Suoritin kurssin yhden kesän aikana. Kesä oli mahtava ja heti

mahdollisuuden tullen myös laitesukelluksen jatkokurssille.

kurssin suorittamisen jälkeen minulle oli selvää, että haluan kehittyä sukel-

Sukellustaitojen kehittäminen on lisännyt harrastuksen

tajana. Jatkokurssin jälkeen olenkin osallistunut laitesukeltajan syventävälIe jatkokurssille, nitrox-sukeltamisen kurssille ja sukeltajakouluttajan AI-kurs-

elämyksellisyyttä ja säilyttänyt lajin kiinnostavana vuosi vuoden perään. Kolme vuotta sitten valmistunut diplomi-insinööri Tuukka Lahtinen on osallistunut jo viidelle Sukeltajaliiton koulutussuunnitelman mukaiselle sukelluskurssille. Tosin aktiivisesti sukeltamista Lahtinen on harrastanut vasta Kuplan sukeltajiin liittymisensä jälkeen vuodesta 2000. - Suoritin laitesukeltamisen peruskurssin jo 16-vuotiaana, mutta sukeltamisen harrastaminen jäi kuitenkin kurssin jälkeen vähäiselle. Pikkukau-

sille, hän kertoo.

Kurssisisältöjä kehitetään jatkuvasti Laitesukeltamisen jatkokurssilla harjoiteltiin tuolloin vielä muun muassa kuivapukusukellustekniikkaa. Kurssien sisältö on sittemmin hieman muuttunut, sillä Sukeltajaliitto haluaa jatkuvasti kehittää kurssien opetussuunnitelmia vastaamaan yhä paremmin suomalaisten sukeltajien muuttuvia

pungissa asuvalle lukiolaiselle sukeltaminen oli kalliinpuoleinen harrastus, jota ei muutenkaan ollut kovin yksinkertaista harrastaa aktiivisesti, Lahtinen

tarpeita ja toiveita. Nykyisin jatkokurssilla painotetaan entistä enemmän

naureskelee.

- Jatkokurssi antoi valmiudet sukeltaa myös 30 metriin, mikä oli minusta erittäin tervetullut lisä etenkin Suomen vesissä sukellettaessa. Moni hyl-

Kuplan toimintaan Tuukka Lahtinen otti osaa uppopalloharrastuksensa kautta. Hän pelasi ensin sitä Kuplan riveissä muutaman vuoden.

tasapainon hallintaa sekä uinti- ja potkutekniikoita.

ky makaa meillä 15 metriä syvemmällä. Lisäksi kuivapukusukeltamisen tai-

CMAS vai NAUI Sukeltajaliiton oma, kansallinen koulutusohjelma pohjautuu pohjoismaisten sukellusliittojen keskinäisiin sopimuksiin ja Liiton kansainvälisten koulutusyhteistyökumppanien standardeihin . Näitä yhteistyökumppaneita ovat snorkkeli- ja laitesukelluksen osalta Confederation Mondiale des Activites Subaquatiques (CMAS) ja National Association of Underwater Instructors (NAUI) sekä vapaasukelluksen osalta Association Internationale pour le Developpement de l'Apnee (AIDA). Sukeltajaliiton seurat eivät siis järjestä CMAS:n tai NAUI:n kursseja, vaan Sukeltajaliiton kursseja, jotka täyttävät joko CMAS:n tai NAUI:n tai molempien kansainväliseen kortitukseen jOhtavalle koulutukselle asetetut vaatimukset. Myös koulutusmateriaalit ovat kotimaisia, suomalaisiin sukellusolosuhteisiin ja suomalaisten sukeltajien tarpeisiin räätälöityjä materiaaleja.

Sukeltajaliiton kurssiuudistuksen jo läpikäyneet koulutusohjelmat täyttävät sekä CMAS:n että NAUI:n standardit. Mikäli seuralla on käytettävissä voimassaolevan NAUI-kouluttajakortin omaavia kouluttajia, kurssista, joka on täyttänyt NAUI:n vaatimukset, voidaan myöntää NAUI-kortti niille oppilaille, jotka sen haluavat. Voimassaolevan CMASkouluttajakortin omaavat kouluttajat voivat vastaavasti hakea oppilaille CMAS-sukeltajakorttia. Niistä Sukeltajaliiton koulutusohjelmista, jotka täyttävät joko CMAS: n tai NAUI:n standardit, voidaan myöntää kansainvälinen kortti seuraavan taulukon mukaisesti: Mika Rautiainen

m (j)

WORLDWIDE DIVE SAfETY THROUGH EOUCATlON

SUkeltajaliiton koulutus

Snorkkelisukellus

Laitesukellus

Erikoiskurssit

Kouluttajakurssit

CMAS

I I

NAUI

Norpan taitorata

Snorkkelisukelluskurssi

Skin Diver

Snorkkelisukelluksen jatkokurssi

Laitesukelluksen peruskurSSi

Scuba Diver

• N

Laitesukelluksen jatkokurssi

Advanced Scuba Diver

Laitesukelluksen syventävä jatkokurssi

Master Scuba Diver

Sukellusturvallisuus

Rescue Diver

o o O'l (j)

Kuivapuku

Dry Suit Diver

Nitroksi

Nx1

Nitrox Diver

Norppaohjaaja

Kuuttiohjaaja

Lähikouluttaja

Assistant Instructor

Snorkkelisukelluskouluttaja

Snorkel Instr. 2

Skin Diving Instructor

Laitesukelluskouluttaja

Scuba Instructor

Norppaohjaajakurssien kouluttaja

Kuuttiohjaajakurssien kOuluttaja

Snorkkelisukelluskouluttajakurssien kouluttaja

Liittokouluttaja

Instructor Trainer

Laitesukelluskouluttajakurssin vastuukouluttaja

to on Suomessa lähes välttämätön. Sukeltaminen kylmissä vesissä on mukavampaa, jos voi käyttää kuivapukua märkäpuvun sijasta. Hyviä sukelluskertoja Lahtinen jatkokurssin jälkeen kaipasikin, sillä laitesukeltajan syventävän jatkokurssin pääsyvaatimuksiin kuului vähintään sata sukellusta. Ne olivat kasassa keväällä 2003, jonka jälkeen hän suoritti kurssin ja sai käteensä P3-kortin. Se oikeuttaa toimimaan sukellustapahtuman vanhimpana seura- ja vapaaehtoissukellusretkillä. Vanhimman rooli on vastata sukellusten turvallisuudesta ja ohjata tapahtumaa. Vanhin muun muassa myös tarkastaa kaikkien sukellussuunnitelman ja pitää huolta myös siitä, että jokainen sukeltamaan lähtenyt myös palaa sukeltamasta. Lisäksi syventävällä jatkokurssilla käydään läpi merenkulun alkeet. Veneilytaidot ovatkin tärkeitä etenkin kuplalaisille, sillä seuralla on peräti kaksi omaa venettä.

Course Director

Syventävä jatkokurssi antaa mahdollisuuden sukeltaa jopa 40 metriin . Tosin Lahtinen miettii sen järkevyyttä, jos sukelluksella ei voi käyttää seoskaasua. - Ilman seoskaasua neljäänkymmeneen metriin sukeltaessa typpinarkoosin vaikutus kasvaa kohtuuttoman suureksi. Sukeltajan toimintakyky on tuolloin mielestäni jo selvästi heikentynyt.

Hiki pintaan muuttotöissä Kupla on pääasiassa opiskelijoiden sukellusseura, vaikka mukaan mahtuu myös valmistuneet DI:t. Jäsenten insinööritausta näkyy seuran toiminnas-

-l

P L

sa monella tavalla: veikkaanpa, että Kupla on eräs harvoista seuroista, joissa sukellusvälineet tehdään itse ja ettei kovin moni muu seura rahoita toimintaansa esimerkiksi muuttotöillä. - Kupla on pyrkinyt pitämään kurssimaksut jäsenilleen mahdollisimman edullisina. Hintoihin on luonnollisesti vaikuttanut seuran nimissä tehtävä palkkatyö, jolla hankimme seuralle varoja. Työn teolla olemme saaneet ostettua seuran käyttöön kalustoa, jonka käytön jäsenet voivat maksaa tekemillään työtunneilla.

(f)

28 CD

o o

C\J

•

« J « f-

-1 W ~

::J (f)

Mutta entä sitten nuo itse tehdyt laitteet? Teknillisen fysiikan diplomi-insinöörinä Lahtinen on tehnyt itse sukelluslamppunsa. Sitä miten lamppu on tehty, hän ei kuitenkaan paljasta. Se on liian teknistä. Kaiken kaikkiaan seurassa sukeltaminen on antanut Lahtiselle paljon. - Hyvä henki ja mukavat seurakaverit saavat pysymään Kuplan jäsenenä valmistumisesta huolimatta.

Hanna Saarinen

LAHDEN PINGVIINIT RY

KUMISTA VARMUUTTA KAIKENLAISEEN SUKELTAMISEEN

1'ervetuloa juhlimaan kanssamne La 8.4.-06 klo 18.00 Hotelli Salpaukseen Vesijärven katu 1, Lahti

SUKELLUSPUKU LOITOKARI OY Koneenkatu 5, 05830 Hyvinkää puh/fax (019) 454 597

m (JJ

r r

»:

29 ....Jo

• r\)

0 0 (j)

E 0 0

. 1:

A m

-i

I/l I/l

» L »

~ DIVETECH

RATASKUJA 1

~ 03100 NUMMELA

040-5051146

jouko.askola@dlvetech.fl

HENGITÄ - ME HUOLEHDIMME ILMASTA

(JJ

.2 'C t.

Sukeltajaliiton hallitus 2006 Tutustu Liiton hallitukseen

1. Esittele itsestäsi nimi, ikä, seura, keskeisin nykyinen sukellus/sukellusharrastustoimintasi (EI koko sukellushistoriaa) 2. Paikkakunta ja alue/maakunta, jossa vaikutat 3. Mitkä ovat tavoitteesi hallituksen jäsenenä, eli miten haluat osaltasi edistää valtakunnan sukellusharrastusta ja Liiton toimintaa.

« (j)

JOUKO LAITINEN

2. Asun Espoossa ja toimin pääasiallisesti Uudellamaalla. Juureni ovat Pohjanmaalla, Kokkolassa. 3. Hallituksen jäsenenä olen seurannut pari vuotta nuorisovaliokunnan kehitystä ja toimintaa. Nuorisossa on tulevaisuus, ilman vahvaa nuorisotyötä Liittomme pohja katoaa. Koulutus ja pelastuspalvelu ovat myös sydämenasioitani. NAUln ansiosta voimme tarjota laadukasta koulutusta myös ruotsiksi.

(j)

o 1-

30 co o o C\J

•

« « ""')

-1 W ~

::J (j)

1. 51 vuotta, Mäntän seudun urheilusukeltajat ry, Sukellus-Hossa ry, sukellusharrastustoiminta: laitesukellus, sukelluskoulutus, järjestötoiminta. 2. Asuinpaikka Halli, sijaitsee Pohjois-Hämeessä! Keski-Suomessa, muuten liikun sukelluksen merkeissä kaikkialla Suomessa. 3. Sukeltajaliittoa tulee kehittää edelleen niin, että Liittoa pidetään yleisesti sukelluksen asiantuntijana ja edunvalvojana. Sukellusharrastuksen esteitä on poistettava ja mahdollisuuksia lisättävä niin, että seuroilla on parhaat mahdollisuudet kehittää toimintaansa ja turvata jäsenille mahdollisuus monipuoliseen sukellusharrastukseen .

PEKKA KAIKUMO 1. Ikä: sodanjälkeistä suurtuotantoa, seura H20, entinen laitesukeltaja, nykyinen vapaasukeltaja. 2. Olen Helsingistä, mutta yritän tarkastella sukelluksen kehittymistä koko maan näkökulmasta. Yritän seurata lähemmin, mitä tapahtuu muualla maailmassa, etenkin POhjoismaissa. 3. Meidän harrastussukeltajien joukossa on suuri määrä kaikenlaista osaamista. Haasteena on saada se esille ja luoda sille sopivat puitteet. Kaikenlaista aloitteellisuutta tarvitaan, mutta kaikkea ei voi toteuttaa nyt ja heti. Palkka on hyvä: hyvä mieli.

KARI "KARPPA" LAINIO 1. 39 vuotta, Sukellusseura Calypso Ry Kirkkonummi. Keskeisimpänä asiana olen viime vuosina keskittynyt Suomessa kouluttajakoulutuksen ja perussukelluskoulutuksen kehittämiseen. Pitkän Merivoimien sukelluskouluttajan/sukeltajan uran jälkeen nautin edelleen mieluummin matalista sukelluksista hyvissä ja hei poissa olosuhteissa. Hylyt kiinnostavat Suomessa sukeltamisessa eniten. Kouluttaminen on ollut aina lähellä sydäntäni ja viime vuodet ovatkin vierähtäneet kouluttajakurssien opettajana. Sukelluskalastus ja sitä kautta myös vapaasukellus ovat alkaneet kiinnostaa kovasti, siihen pitäisi vain löytää enemmän aikaa muilta harrastuksilta. 2. Asuinpaikka Klaukkala / Nurmijärvi. Teknisen valiokunnan jäsenenä vaikutusalue on kuitenkin periaatteessa koko Suomi. Käytännössä toimintani keskittyy enemmän Etelä-Suomen suuntaan. 3. Tavoitteet hallituksen jäsenenä ovat vaikuttaa Liiton päätöksentekoon toiminnansuunnittelussa ja ohjaamisessa; siihen, mitä Liitossa tehdään ja mihin toiminnassa priorisoidaan menoja. Liiton toiminnan kehittäminen vastaamaan nykypäivän tarpeita on toinen tärkeä päämääräni. Jatkuvasti uudistuvassa ja kehittyvässä harrastuksessa ei voi jäädä paikoilleen, vaan on enemmän avattava silmiä sille, mitä muualla maailmassa tapahtuu ja mihin suuntaan kansainvälisesti harrastusta ollaan kehittämässä. Suomessa toimimisen edellytykset tulee tietysti ehdottomasti turvata ja huomioida nämä vaikutukset Liiton omassa seuratoiminnassa.

MARJA-LEENA KARDELL 1. 50 vuotta, Lahden Pingviinit ry, puheenjohtaja vuodesta 1999. 2. Lahti ja Päijät-Häme 3. Yritän ajaa asioita tasapuolisesti kaikkien seurojen puolesta myös, kun tehdään päätöksiä. Tavoite on, että Liitto saisi positiivista näkyvyyttä ja eri lajit tulisivat niin junnuille kuin vanhemmillekin tutuiksi.

MARKUS KORPELA 1. 45 vuotta, Nousu ry Espoo ja Ekenäs sportdykare Piraya rf, Tammisaaressa. Olen aktiivi sukellus-, liittoja VaPePa-kouluttaja. Vastuualueenani ovat ruotsinkieliset sukeltajaVseurat. Toimin aktiivisesti meripelastajanakin. Sukellus on vastapaino leipätyölleni.

HELI LAUKKARINEN 1. 28 vuotta. Keski-Uudenmaan Sukeltajat ry/ Biosukeltajat ry 2. Järvenpää, NAUI Master scuba diver, CMAS nitrox diver, kuuttiohjaajien kouluttaja. Harrastan sukeltamista Suomessa ja ulkomailla omaksi ilokseni, sekä ohjaan lapsia vauvoista norppiin sukellusseurassa. Toimin aktiivisesti eri vesiliikuntalajien ohjaajana useissa ikäryhmissä. Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliiton hallituksen jäsenenä olen nyt toista kautta. Sukeltajaliiton nuorisovaliokuntaan minut valittiin vuonna 2003. Vuoden 2004 lopussa vaihdoin luottamushenkilön roolin toimihenkilöksi aloittaessani nuorisopäällikön äitiyslomasijaisuuden. 3. Toimiessani reilun vuoden Liiton nuorisopäällikkönä opin tuntemaan monia seuroja ympäri Suomea. Sain huomata, että seurat kaipaavat konkreettista tietoa siitä, miten tehdä hyvää seura- ja nuorisotyötä ja kehittää sitä eteenpäin. Yksi Sukeltajaliiton pysyvistä tehtävistä onkin kehittää toi-

mintaansa vastaamaan yhä paremmin seurojen tarpeita. Esimerkiksi Liiton koulutus ja koulutusmateriaali ovat laadukkaita, mutta niiden jatkuvaa kehittämistä ei saa unohtaa. Myös yhä tehokkaampi verkottuminen eri yhteistyötahojen kanssa niin Liiton ulkopuolella kuin sen sisälläkin, esimerkiksi valiokuntien välillä, tuo Liitolle ja seuroille merkittäviä etuja. Pidän näiden asioiden edistämistä tärkeänä. Lasten ja nuorten oikeus sekä mahdollisuudet saada olla lapsina mukana sukelluksen eri lajeissa ja mahdollisuus harrastaa tai kilpailla oman halunsa mukaan ovat minulle läheisiä asioita. Hallituksen jäsenenä haluankin mahdollisimman hyvin toteuttaa Liiton strategiaa yhdellä sen avainalueella, nuorisotoiminnassa.

MATTI PÖNTIN EN 1. 40 vuotta, Saimaan Norpat Urheilusukellusseura

,. f ·

ry, sukellusharrastukseni alkoi alkanut 1985 (nykyisin

lähi kouluttaja), pelastuslaitoksessa pelastussukeltajan "sukellusura" alkoi 1988 ja jatkuu edelleen. 2. Paikkakuntana Lappeenranta Etelä-Karjalassa Saimaan rannalla. • '0;" ~. 3. Pyrin toteuttamaan ja vaalimaan Liiton strategiaa hallituksen jäsenenä. Seura- ja turvallisuusvaliokunnassa pyrin omalta osaltani kehittämään yhteistoimintaa sukeltamisen eri osa-alueilla.

•

JORMA ONJUKKA 1 & 2.40 vuotta, Vesihiisi ry, Varkaus, laitesukelluskouluttaja, liittoja VaPePa-kouluttaja. Pyrin tasapuolisesti huomioimaan jäsenistön tarpeet ja toimimaan yhteisen edun puolesta. Luulen, että kokemukseni eri valiokunnista sekä niiden toiminnasta antavat hyvän lähtökohdan jatkaa työskentelyäni Sukeltajaliiton hallituksessa. 3. Haluan tehostaa voimakkaasti koulutus- ja seuratoiminnan kehittämistä siten, että valiokuntien käyttöön ohjataan riittävästi resursseja, niin toiminnallisia kuin taloudellisiakin, toteuttaa vuosittain vähimmäismäärä kouluttajakursseja sekä erilaisia tapahtumia. Eri valiokuntien yhteistoimintaa tehostamalla ja järkeistämällä on mahdollista päästä huomattaviin kustannussäästöihin, esimerkiksi järjestämällä kouluttaja- ja ohjaajakoulutuksia saman aikaisesti käyttäen samoja kouluttajia ja materiaalia mahdollisimman paljon. Haluan osaltani vaikuttaa Sukeltajaliiton näkyvyyden ja tunnettuuden lisäämiseen niin sukeltajien kuin suuren yleisön piirissä, sillä tavoin varmistamme strategian mukaisen jäsenkehityksen.

PENTTI PARKKILA 1. 58 vuotta, Job Divers ja usea muu Lapin sukellusseura. Olen aktiivikouluttaja, aktiivisukeltaja, VaPePa sukeltaja ja -kouluttaja. Aloitin laitesukeltamisen vuonna 1983. 2. Ylitornio ja Lappi 3. Vaikka Liitossa tehdäänkin hyvää turvallisuuskoulutusta, pitäisi sitä painottaa myös vanhoille "jäärille", joiden opit näkyvät usein unohtuvan ja kunnioitus turvaohjeisiin heikkenee. Laitetekniikkakisoissa turvallisuuskoulutuksen opit tulevat hyvin esille. Muutenkin kiinnostus laitetekniikkakisoihin ja niiden ilo pitäisi saada palaamaan - niin hallissa kuin avovedessäkin. LiittokouluttajalIe pitää saada riittävästi vastuuta omaan ja alueensa toimintaan. Liiton hallintoon ja toimintaan pitäisi lisätä tuoreutta ja avoimuutta. Liiton hallituksessa pitäisi olla kahden 2-vuotiskauden raja.

RIKU RIIKONEN 1. 28 vuotta, Ahveniston Vesi pedot. Sukellusharrastustoimintani koostuu uppopallosta ja sukeltamisesta. Lisäksi olen CMAS:n uppopallokomission jäsen, Sukeltajaliiton hallituksen jäsen ja Ahveniston Vesipetojen SM-uppopallojoukkueen pelaajavalmentaja. 2. Tampere/Hämeenlinna ja Häme pääasiallisesti 3. Hallituksen jäsenenä pyrin palvelemaan Liiton kaikkia seuroja koko sukellusharrastuksen monipuolisella rintamalla. Pyrin kehittämään koulutusta entistä paremmin tarpeita vastaavaksi. Haluan luoda Liiton, johon seurat haluavat ja johon kannattaa liittyä. Haluan saada sukelluksesta koko perheen harrastuksen. Pidän tärkeänä myös sitä, että Liitto pysyy taloudellisesti vakavaraisena ilman kädestä suuhun -mentaliteettiä.

JYRKI SARIOLA 1. 54 vuotta, Seurat: Keskiuudenmaan Sukeltajat ry ja Fire divers ry Talvisin luolasukellusta Ojamossa ja kesällä ympäri maata. 2. "Kulkurilla" kaikki kaupungit ovat kotiseutua ... .. 3. Lähellä sydäntäni ovat laitesukellus ja nuorisotyö, joiden kautta kasvatetaan Liiton sukeltajamäärää. Erityisesti on huomioitava alueelliset eroavaisuudet äärialueiden ja ruuhka-Suomen välillä. Pitämällä yllä sukelluskoulutusedellytyksiä koko maan alueella saavutamme Liiton keskeisen strategisen tavoitteen olla kaikkien sukeltajien yhteenliittymä.

Kaikki hallituksen jäsenet tavoitat sähköpostitse osoitteesta etunimi.sukunimi@sukeltaja.fi

-j

o (J) (J)

31 • 1\)

o o (j)

(J)

C A

m r -l

» » Co

!i)

Sukeltajaliitto 50 vuotta

SUKELTAJA

« (f) (f)

o ~

Veden vallassa Sukeltajaliitto on pohjoismaisista sukellusliitoista vanhin ja jäsenmääräitään suurin. Samalla kun juhlistamme 50 vuoden merkkipaalun saavuttamista ja luotaamme historiaan, meillä on myös intoa katsoa eteenpäin. Haluamme kehittää toimintaamme niin, että jatkossa sukellus kiinnostaa yhä useampia harrastajia ja seuroilla on monipuolista, laadukasta toimintaa ta~ottavana . Liitolla on 206 seuraa eri puolilla maata ja seurojen toiminnassa on mukana yli 12 000 sukeltajaa. Sukeltaja-lehti tavoittaa kaikki sukeltajat ja lehden avulla voimme tuoda toiminnastamme hyviä esimerkkejä näkyväksi. Tarjotkaa siis materiaalia lehteemme ja tuodaan näin seurojen toimintoja näkyväksi ja malliksi toisilIekin!

Uiton jäsenenä voit ottaa edullisen Pohjolan Sporttiturva-vakuutuksen ja hyötyä mm. Siljan ta~oushintaisista matkoista. Uiton toimisto palvelee jäsenistöä, ja verkkosivuilta www.sukeltaja.fi löydät viimeisimmät tiedot tapahtumista. Verkkokaupasta voit kätevästi tilata erilaisia Sukeltaja-Iogotuotteita ja muita materiaaleja.

o o

C\J

Juhlavuoden tapahtumista erityisen tärkeitä päivämääriä ovat:

•

19.2.2006

Sukelluksen teemapäivä Venemessuilla. Sukeltajaliitto vastaa ohjelmasta Ballroom 2:ssa seuraavilla teemoilla: 11.00 Laitesukellus, 11 .30 Nuoret sukeltajina, 12.00 Vapaasukellus ja uppopallo, 12.30 Räpyiäuinti ja sukelluskalastus, 13.00 Vapaaehtoinen pelastuspalvelu, 14.00 Hylyt, 14.30 Laitesukellus, 15.00 Nuoret sukeltajina, 15.30 Vapaasukellus ja uppopallo, 16.00 Räpyläuinti ja sukelluskalastus 22.-23.4.2006 Sukeltajapäivä ja Liiton Kevätkokous Lohjalla, Meriturvassa 30-vuotta täyttävä Lohjan Urheilusukeltajat isännöi vuosikokousviikonloppua juhliensa merkeissä. 15.-18.6.2006 Kansainvälinen snorkkelisukellusleiri Bengtsårissa, Hangon lähellä Liiton 50-vuotisjuhla Kongressihotelli Meripuistossa, 7.10.2006 Espoossa 8.10.2006 Syyskokous, myös Kongressihotelli Meripuistossa, Espoossa. 25.-26.11.2006 Sukeltajapäivät, Tornio 30-vuotta täyttävä Tornion Urheilusukeltajat isännöi viikonloppua juhliensa merkeissä. Suomalainen seuratoiminta viettää 150-vuotisjuhlavuotta vuonna 2006. Tammikuussa tuli kuluneeksi 150 vuotta siitä, kun Suomen ensimmäinen urheiluseura perustettiin. Tämä seura oli Segelföreningen i Björneborg. Nyt seuroissa on yhteensä jo yli miljoona jäsentä. Juhlavuonna myös meillä on yhteisiä projekteja muun muassa jo 100 vuotta täyttävän Suomen Pu~ehtijaliiton kanssa. Nuorten harrastehankkeen parissa eri lajiliitot ja lajien seurat tekevät yhteistyötä ja yhteistyön voimaan uskotaan myös kevään Suomi Vesille -kampanjassa, jossa myös sukellusseurat tapahtumapaikkakunnilla voivat olla esillä. Kutsunkin kaikki mukaan viettämään juhlavuotta ja osallistumaan toimintamme kehittämiseen! Sari Nuotio toiminnanjohtaja

Vapaasukelluksen koulutusta Vapaasukelluskurssit ovat olleet hyvin kysyttyjä eikä nykyisillä kouluttajamäärillä ole kyetty vastaamaan kysyntään. Vapaasukellusvaliokunta järjestikin joulukuun ensimmäisenä viikonloppuna vapaasukelluskouluttajakurssin Kirkkonummella sukelluskoulu Upponallessa. Kurssin vetäjänä toimi Kimmo Lahtinen, joka on pitänyt lukuisia vapaasukelluskursseja ja toimii kansainvälisen vapaasukelluskattojärjestö AIDAn koulutusta kehittävässä työryhmässä. Kouluttajakurssin käynyt puolestaan voi järjestää vapaasukelluskursseja. Ennen viikonloppua oli Suomessa pidetty ainoastaan yksi ykköstason kouluttajakurssi, jossa haettiin oikeaa rakennetta ja sisältöä seuraavia kursseja, kuten nyt järjestettyä varten. Koulutusjärjestelmän rakentaminen helpottaa lajin kehittymistä Suomessa. Tähän asti kouluttajien on täytynyt hankkia pätevyytensä ulkomailta. Suomalaisten tiedot ja taidot eivät kuitenkaan tukeudu pelkästään ulkomaiseen osaamiseen. Koulutusjärjestelmiä ei muualla juuri ole, ja Sukeltajaliitto onkin monessa asiassa kansainvälisestikin edelläkävijä. Vapaasukelluksen kattojärjestö AIDA on pikemminkin antanut rajat, joiden sisällä toimia. On silti oletettavaa, että kansainvälisellä kentällä on pyrkimystä yhtenäisyyteen, mutta vasta muutaman vuoden sisällä. Odottaminen ei ole hyvä vaihtoehto, joten todennäköisesti suomalaisella järjestelmällä on paljonkin annettavaa siinä vaiheessa, kun yhteistä järjestelmää tosissaan rakennetaan. Itse ykköstason vapaasukelluskurssi ei enää hae muotoaan, sen sisältö ja rakenne on saatu yhdenmukaiseksi. Dynaamisuutta kursseihin tosin tuo se, että kouluttajilla on hyvin pitkälti didaktinen vapaus toimia opetuksessa parhaaksi katsomansa mukaisesti. Vapautta on haluttu jättää, jotta erilaisiin tilanteisiin olisi helpompaa mukautua.

Eri tasoiset oppilaat ovat kova haaste kouluttajalIe Ryhmien heterogeenisyys on vapaasukelluskursseilla sekä ongelma että rikkaus. Jos samalle kurssille saapuu esimerkiksi entinen kilpauimari ja henkilö, joka ei ole ikinä sukeltanut. saattaa kokenut uimari turhautua perusasioiden käsittelyyn. Kouluttajan on kyettävä ratkaisemaan tilanteet siten, että kaikki saavat jotain. Vapaasukellus on kuitenkin nimensä mukaisesti vapaata sukeltamista eikä hyvin tarkasti rajattu kurssitusprotokolla näin ollen sopisikaan lajiin. Kouluttajakurssin painotuksena oli erityisesti opetustilanne ja oppilaiden kanssa toimiminen, sillä kukin kurssille osallistuneista oli jo osoittanut kykynsä sukeltajana aikaisemmin. Tulevaisuudessa kouluttajakurssille luultavasti otetaan mukaan enemmän myös käytännön sukeltamista. Kuten monessa muussakin opettamisessa, hankalimmaksi asiaksi muodostui vastaanottajan tasolle laskeutuminen. Vaikka omaa tietämystä asioista onkin paljon, täytyy muistaa, että kurssilaiselle niin moni asia on aivan uusi. Kurssin pitämisen erääksi tärkeimmistä seikoista nousikin vuorovaikutuksen korostaminen. Kurssilaiselta pitää aina varmistaa, että tämä on ymmärtänyt asian. Myös turvallisuusseikat olivat hyvin esillä. Oppiminen on lisäksi molemminpuolista - usein myös kouluttaja oppii koulutettaviltaan. Mukana kurssilla olivat: Timo Kinnunen, Johanna Nordblad, Kalle Rajala, Päivi Mettovaara, Jari Hovikorpi ja Väinö Kuurila. Ohjaajina toimivat Kimmo Lahtinen ja Simo Kurra.

Vapaasukellusmonotekniikkaa Peter Petersenin jOhdolla

Lohjan Urheilusukeltajat kutsuu Lohjan Urheilusukeltajat ry 30 vuotta

Viikkoa myöhemmin pidettiin Pajulahden liikuntakeskuksessa monoräpylällä sukeltamisen tekniikkakurssi vapaasukeltajille. Kurssin veti tanskalainen Peter Pedersen, joka vuonna 2003 ensimmäisenä maailmassa sukelsi pituutta 200 m, joten kenelläkään ei varmasti ollut epäilystäkään siitä, etteikö kurssin vetäjä osaisi asiaansa. Kurssi täyttyikin ennätysvauhtia ja moni mukaan halunnut jäi nuolemaan näppejään. Kurssilaisia oli mukana yhdeksän, mikä olikin maksimi määrä, jotta kaikkien suorituksiin ehdittiin paneutua kunnolla. Ideana oli siis viikonlopun aikana kuvata kurssilaisten vapaasukellustekniikkaa ja Peterin ohjeiden ja videopätkien avulla saada monotekniikkaa parannettua. Viikonlopun aikana jokaisen sukeltaminen muuttui parempaan suuntaan, osalla jopa hyvin reippaasti. Kalle Rajala

Tervetuloa viettämään merkkipäivää kanssamme lauantaina 22.4.2006 Lohjalle. Sukellukset Ojamon kaivoksessa ja tutustuminen Innofocuksen toimintaan. Tutustuminen Tytyrin kaivosmuseoon. Iltajuhlassa elävää musiikkia ja rentoa sukellusohjelmaa alkaen klo 19.00. Tule mukaan! Paketti 1: Tutustuminen Tytyrin kaivosmuseoon klo 12-13.30 ja iltajuhla klo 19-. Hinta 45 €. Paketti 2: Sukellukset Ojamolla klo 10-17, tutustuminen Meriturvan takilaan ja Innofocuksen toimintaan sekä sauna ja iltajuhla 45 € + Ojamo pääsymaksu 7 € (rekisteröidy lisäksi www.sukellus.info ja maksa 7 € maksu). Paketti 3: Pelkkä iltajuhla - Lohjan Urheilusukeltajat 30 vuotta - elävää musiikkia, ohjelmaa ja hyvää ruokaa ja arpajaisia - siis vauhti päällä! Hinta 35€. Iltajuhla kuuluu kaikkiin paketteihin. Lisätietoja ja ilmoittautuminen 5.4.2006 mennessä: www.lohjanurheilusukeltajat.fi tai Tero Sandberg puh. 0400814127

Vapaasukeltajille tunnustusta Vuoden 2005 MM-kisoista mitaleja kahmineet Johanna Nordblad ja Timo Kinnunen ovat saaneet tunnustusta saavutuksistaan. Johanna on saanut ensimmäisenä vapaasukeltajana Olympiakomitean valmennusapurahan vuodelle 2006 ja Lappeenrannan kaupunki palkitsi Timo Kinnusen stipendillä. Sari Nuotio

r -1

o UJ UJ

33 • 1\)

o o (J)

Sukellajallino kutsuu SukeltajalilHo ry:n tekninen valiokunta järjestää 2006 Svenskspråkig skolarkurs tör apparatdykning Norrvalla 24.-26.3.2006, I-delen 7.-9.4.2006,II-delen 5.-7.5.2006,III-delen

Sukeltajapäivä Aika: lauantai 22.4.2006 klo 10.00 - 16.30 Paikka: Lohja, Meriturvan auditorio Hinta: 25 euroalhlö, hinta sisältää kahvin

Laitesukelluskouluttajakurssi Tanhuvaaran urheiluopisto, Savonlinna 7.-9.4.,I-jakso 5.-7.5., II-jakso 19. -21 .5. , III-jakso

Ohjelmassa mm. seuraavia aiheita: Puheenjohtajan terveiset ja Liiton ajankohtaiset asiat Lasten ja nuorten sukellustoiminta Ajankohtaiset koulutusasiat Toimiston tiedotukset Turvaohjeuudistus Vuoden 2005 tapahtumaraportit sekä tapahtumaraportoinnin uudistus Useita muita mielenkiintoisia esityksiä

Laitesukelluskouluttajakurssi Lapin urheiluopisto, Rovaniemi 26.8.-1 .9.2006

Tarkempi ohjelma julkaistaan www.sukeltaja.fi sivuilla maaliskuussa 2006. Sukeltajapäiville ilmoittautumiset Sukeltajaliiton toimistoon: office@sukeltaja.fi 31 .3.2006 mennessä.

Laitesukelluskouluttajakurssi Eerikkilän urheiluopisto, Tammela 8. -10.9.,I-jakso 29.9.- 1.10., II-jakso 13.-15.10., III-jakso

TERVETULOA! Sukeltajaliitto ry Turvallisuusvaliokunta

Laitesukelluskouluttajien täydennyskoulutus Liikuntakeskus Pajulahti, Nastola 8.6. - 11 .6.2006 Lisätiedot ja ilmoittautumiset www.sukeltaja.fi

SUkeltajaliiton kevätkokous Aika: sunnuntai 23.4.2006 Paikka: Lohja, Meriturvan auditorio klo 10.00 - 10.45 Valtakirjojen tarkistus klo 11 .00 Meriturvan esittely videoineen klo 12.00 Sukeltajaliiton kevätkokous TERVETULOA! Hallitus

UJ C /\

m r -1

» L »

VA-kuvauskilpailu 18.12.2005 Tuomaristo: Vesa Niemi , Stig Gustavsson Kilpailusihteeri: Markus Lappalainen

Runsaasta osallistujamäärästä huolimatta, kisassa tuomaroitiin vain kolme pääsarjaa. joihin lähetettiin kuvaa yhteensä noin 40, Muihin sarjoihin ei ollut sääntövaatimukset täyttävää määrää kuvia, joten ne jätettiin tuomaroimatta. Voittokuvien valinnassa ei tuomaristolla vaikeuksia ollut ja he pitivätkin voittajakuvien tasoa korkeana,

Makrokuvat:

Cf) Cf)

Sarjassa 12 kuvaa, viideltä eri osallistujalta.

Tuomariston kommentit: Voittokuvan valotus ja rajaus erinomainen. Kuva terävä koko alaltaan, Erittäin hieno tunnelma, tuomariston ehdoton ykkönen , 2. Sija: Hauen elämää, Mika Judin (E1), Muoto, perinteinen valokuva paperilla. Tuomariston kommentit: Kuvan valotuksessa parannettavaa, kuitenkin erinomaiselta sommittelultaan ja terävyydeltään onnistunut kuva ja tuomariston kakkonen, 3. Sija: Koukkuleuka, Pekka Tuuri (PT), Muoto, digitaalinen, Tuomariston kommentit: Kuvassa hyvin toimiva teema, Kuitenkaan paperi kuvana ei säväyttänyt kuten monet diat. Kuvan valoisuus, sekä rajaus hieman ohi.

1. Sija:

Kaksin , Pekka Tuuri (PT). Muoto, digitaalinen, Tuomariston kommentit: r.0

o o C\J

•

« « -')

1-.J W ~

:J Cf)

Koko kuvan ala tarkka, Kuvan sommittelu ja valotus kohdallaan, Erittäin tasapainoinen kuva, Selkeä voittokuva, 2. Sija: Brainstorm, Oskari Sundholm (OS65) , Muoto, diakuva, Tuomariston kommentit: Kuvan valttina mystinen pimeyden vaikutelma. Tuomaristo piti kuvaa hieman avaruusmaisenakin. Erittäin onnistunut myös teknisesti, tarpeeksi terävä sekä oikea valotus. 3. Sija: Utelias, Oskari Sundholm (OS65). Muoto,diakuva, Tuomariston kommentit: Kuvan rajaus hieman hakusessa, mutta muuten onnistunut, mm valotukseltaan. Kuitenkin hyvin eläväinen kuva,

Kotimaassa otetut normaali- / laajakulmakuvat: Sarjassa 7 kuvaa, neljältä eri osallistujalta,

Ulkomailla otetut normaali- / laajakulmakuvat: Sarjassa 21 kuvaa, seitsemältä eri osallistujalta, 1. Sija: Suuhygieniaa, Oskari Sundholm (OS65), Muoto, diakuva, Tuomariston kommentit: Kuvauskohteen vaativuus miellytti tuomaristoa, Onnistunut valotus, sekä erinomainen tarkkuus varmistivat tuomariston selkeän voittokuvan. Hyvä tarkkuus, hienosti sommiteltu ja upea teema, 2. Sija: Let's go diving, Erkki Siirilä (Seaphoto), Muoto, digitaalinen, Tuomariston kommentit: Vauhdikas kuva, jossa hieno syvyysvaikutelma sekä onnistunut valotus, selkeä kakkonen, 3. Sija: Lento riutalla, Erkki Siirilä (Seaphoto). Muoto, digitaalinen. Tuomariston kommentit: Tyypillinen riuttakuva ja nätti sommitelma,

1. Sija:

Darth Vader, Oskari Sundholm (OS65), Muoto, diakuva,

Erkki OIkkola

Erkki Siirilä

Uppopallo-ohjaajakurssi Lauantaiaamuna 3.12. kokoontui Lappeenrantaan uppopallo-ohjaajakurssille 12 innokasta sukeltajaa/ohjaajaa. Kurssi oli uppopallovaliokunnan järjestämä ja toimi samalla pilottikurssina. Kouluttajina toimivat Satu ja Tomi Suomalainen. Kurssilla esiteltiin uppopalloa pienenä pintaraapaisuna ja kerrottiin lajin säännöistä. Yksi kurssin pääosista oli opettaa uusi junnuille suunnattu versio uppopallosta, junnupallo. Junnupallo on muuten samanlainen laji kuin uppopal10 paitsi, että maalivahteja ja puolustajia ei ole ollenkaan ja sitä pelataan noin kahden metrin syvyydessä. Junnupallon kautta on tarkoitus saada norpat kiinnostumaan uppopallosta. Kurssilta saa valmiudet vetää uppopallo kerhoa norpille. Kurssin teoriaosuus hoidettiin Lappeenrannan monitoimitalolla ja aliasharjoitukset Lappeenrannan uimahallilla muutaman sadan metrin päässä monitoimitalosta. Teoria ja allasopetus suoritettiin neljässä osassa, ensin kaksi tuntia teoriaa, sitten puolitoistatuntia allasharjoitusta, altaalta suuntasimme ruokatauon jälkeen takaisin teoriatiloihin kahdentunnin lisäteoriatuokioon, jonka jälkeen taas aitaalIe pitämään viimeiset harjoitukset. Kurssi oli kaikin puolin onnistunut, vaikka pienet korjaukset olisivat olleet tervetulleita, mutta tämä on ymmärrettävää, koska kurssi oli ensimmäinen, mitä on koskaan järjestetty. Janne Muona &Antti Arponen

Norppaohiaaiakurssi 17.-19.3.2006 Urheiluopisto Varalassa Tampereella Kurssi on tarkoitettu yli 15-vuotiaille snorkkeli- tai laitesukeltajille tai uimaopettajille, jotka ovat kiinnostuneet 7-15 -vuotiaiden ohjaamisesta ja norppatoiminnasta snorkkelisukelluksen parissa. Kurssi antaa tietoa lasten urheilun lähtökohdista, ohjaajan roolista, harjoituskertojen suunnittelusta ja toteutuksesta sekä taidon opettamisesta ja oppimisesta. Kurssiin kuuluvat myös sukellustaidot sekä uintitekniikat sekä pelit ja leikit vedessä. Kurssi antaa valmiudet toimia seurassasi norppatoiminnan ja norpan taitoradan ohjaajana. Hinta: 250 euroa sisältäen opetuksen, materiaalin, majoituksen ja ruokailun. Lisätietoja saat Sari Häkkiseltä (09) 3481 3190 tai sari.hakkinen@sukeltaja.fi. IImoittautumiset 17.2.2006 mennessä kirjallisena seuroittain Liiton ilmoittautumislomaketta käyttäen joko sähköpostilla tai faxilla (09) 3481 2516. Kerro ilmoittautumisen yhteydessä nimi, yhteystiedot, seura sekä mahdolliset allergiatllääkilys.

r -1

o (JJ (JJ

:t>

Noudatetaan Liiton ilmoittautumis- ja peruutusehtoja.

• f\)

o o (j)

Anni Pykäläinen Liikunnan ja Urheilun Nuorisokomiteaan Valtakunnalliset liikuntajärjestöt Nuori Suomi, Suomen Liikunta ja Urheilu (SLU) ja Suomen Olympiakomitea ovat ottaneet merkittävän askeleen nuorten aktivoinnissa urheilun päätöksentekoon. Järjestöt ovat yhdessä perustaneet Liikunnan ja Urheilun Nuorisokomitean. Anni Pykäläinen edustaa sukellusta (Saimaan Norpat) Liikunnan ja Urheilun Nuorisokomiteassa, johon valittu 14 jäsentä. Nuoret edustavat 11 eri urheilulajia. Nuoret ovat nostaneet komitean päätavoitteiksi nuorten liikkumisen lisäämisen sekä nuorten mukaan saamisen liikunnan ja urheilun päätöksentekoon. Anni Pykäläinen kertoo seuraavassa Sukeltajassa enemmän komiteasta ja siinä työskentelystä. Sari Häkkinen

Räpyläuintivaliokunta hakee OSAAVAA TIEDOTTAJAA

(JJ

Mielellään henkilöä, jolla on - nykyajan tietotekniikka hallinnassa - yhteyksiä tiedotusvälineisiin sekä - kiinnostusta lajia kohtaan.

m r

C A

-1

:t> L

:t> Ota yhteys: Kalevi Turkka, puh : 0400 959 002, email: kalevi. turkka@sukeltaja.fi

Uppopallon ohiaaiakurssl maaliskuussa Uppopallon ohjaajakurssi järjestetään 18.3.2006 Etelä-Suomessa, (paikka vielä avoin). Kevään ja syksyn aikana tullaan vastaavat koulutukset järjestämään Länsi- ja Pohjois-Suomessa. Kurssien tarkemmat tiedot löytyvät myöhemmin Liiton kotisivuilta koulutuskalenterista. Koulutus rakentuu 2x1 ,5h allasajasta sekä 2x2h teoriatunneista. Kurssilla jaetaan 10 kerran uppopallokurssin aikataulu sekä materiaalia, kuinka suunnitella omia ohjaustunteja. Koulutuksen tavoite on saada innokkaita ohjaajia junioreiden kouluttamiseen. Huomatkaa, että tänä vuonna on kyseessä vielä pilottikoulutus ja tarkoituksena on koko ajan kehittää koulutusta entistä paremmaksi. Kurssilaisten antama palaute on tämän takia erittäin tärkeää. Hinta on 25 euroa sisältäen koulutuksen allasmaksuineen. Ruokailut tapahtuvat omakustanteisesti. Lisätietoja satu.suomalainen@sukeltaja.fi tai Liiton toimistolta p. 09- 3481 2258. Noudatetaan Liiton yleisiä peruutusehtoja.

NORPAN TAITORATA Norpan taito rata on yli 7-vuotiaille tarkoitettu taito rata. Alle 18-vuotiaalla radan suorittajalla tulee olla vanhempien lupa sekä lääkärintodistus, että voi osallistua taitoradan suorittamiseen. Norpan taito radan hyväksyttävästi suorittaneella henkilöllä on vedessä liikkumisen ja snorkkelisukeltamisen perusvalmiudet. Taitoradan vastuu kouluttaja hakee radan hyväksytysti suorittaneille Sukeltajaliiton norppasukeltajakortin.

36 <D

o o

Kaksi reipasta snorkkelisukeltajaa, Vii pertti ja Ulpukka, lähestyivät kohti rauhaisaa rantalaguunia tarkoituksenaan mennä snorklailemaan. Kaverukset päättivät uida aluksi pienen lenkin laguunin ympäri tutustuakseen uuteen ympäristöön. • 100 metriä yhtäjaksoista uintia Uintimatkan virkistäminä he kisailivat hetken ennen perusvälineiden pukemista ja tekivät kuperkeikkoja vedessä. • kuperkeikat etuja takaperin

•

« J «

1-.J W

Laguunissa asuva Vesi peto oli herännyt kaverusten aiheuttamaan veden liikkeeseen ja päätti lähteä tarkistamaan, mikä ihme sen oikein herätti. Vesi peto lähestyi takaapäin ja aiheutti tulollaan suuria aaltoja. Snorklaajat eivät tästä hätkähtäneet, vaan aaltojen ajan he neuvokkaina polkivat vettä. • vedenpolkeminen, kädet näkyvissä ranteita myöten, jalat eivät ylety pohjaan • 20 sekuntia yhtäjaksoisesti

:::> (f)

Tämän jälkeen snorklaajat päättivät hakea perusvälineensä ja pukea ne ylleen vedessä kelluen. • perusvälineiden pukeminen pinnalla kelluen Kummatkin totesivat varusteidensa olevan kunnossa ja he laskeutuivat aluksi jalat edellä laguunin matalikkoon ja huomasivat samalla siellä ihmeellisen tunnelin, jonka läpi he päättivät sukeltaa. • jalat edellä laskeutuminen • renkaan läpi sukeltaminen matalassa vedessä, syvyys noin 1,5 m • nousu sukellukselta pintaan ja snorkkelin tyhjennys • alas-, ylös- ja OK-merkit Tämän jälkeen kaverukset huomasivat horisontissa näkyvän saaren ja siellä kimmelsi jotakin. Uteliaina he päättivät lähteä selvittämään, mitä ihmettä siellä olisi. • 100 metriä räpyläkroolia yhtäjaksoisesti Saaren rannassa näkyi lippu. Vii pertti ja Ulpukka päättivät nousta vedestä ylös ja tutustua tähän lippuun tarkemmin. • vedestä nousu perusvälineiden kanssa • A-lipun tunnistaminen ja nimeäminen kouluttajalle/ohjaajalle oikein Tämän jälkeen he huomasivat vedestä esineen. Vii pertti ja Ulpukka päättivät mennä veteen läheiseltä puunrungolta. • jättiaskellus veteen korokkeelta perusvälineiden kanssa • nousu pintaan snorkkeli tyhjennettynä

~------------------------~ • OK-merkki Esine näytti olevan vedenalaisen tunnelin lähellä. Neuvokkaina sukeltajina kaverukset tekivät taiton ja sukelsivat tunnelin läpi ja löysivät esineen. Pohjasta löytyi sukeltajan lamppu. • taitto, sukeltaminen renkaiden läpi (2 kpl) • renkaiden syvyys minimissään 2 metriä, maksimissaan 4 metriä, välimatka 2 metriä • esineen poiminen pohjalta (sukelluslamppu/vastaava) • nousu pintaan snorkkeli tyhjennettynä • alas-, ylös- ja OK-merkit Vesipeto ei voinut sietää, että joku häiritsee hänen rauhaansa laguunissa. Tämän vuoksi Vesipeto lähestyi hirmuista vauhti kohti kaveruksia. Se otti keuhkonsa täyteen ilmaa ja puhalsi kovaa saaden aikaiseksi pyörteen, joka riisui kaikki kaverusten räpylät pohjaan. • räpylöiden riisuminen altaan pohjaan yhdellä sukelluksella • syvyys minimissään 2 metriä, maksimissaan 4 metriä Nyt oli edessä iso ongelma, sillä Vesipeto lähestyi hurjistuneena Ulpukkaa. Samalla Vii pertti sai idean ja näytti Ulpukalle vaara-käsimerkin. Yhtäaikaa molemmat painuivat yhdessä pinnan alle pois Vesipedon ulottuvilta ja jäivät odottelemaan veden liikkeiden rauhoittumista. • vaara-/paniikki-merkki • 10 sekunnin hengenpidätys kasvot vedessä Kuitenkaan Vesipeto ei antanut näin helpolla periksi, vaan veti vielä kerran keuhkonsa täyteen ja aiheutti todella suuren jättiaallon, jonka seurauksena Vilpertti löi vahingossa päänsä uppotukkiin ja menetti tajuntansa. Tämän nähtyään Ulpukka sukelsi Vii pertin perään ja nosti tämän ylös ja kuljetti viilettäen hänet lähellä sijaitsevan saaren rantaan. • ilman perusvälineitä: saman kokoisen uhrin nosto pintaan • syvyys minimissään 2 metriä, maksimissaan 4 metriä • kuljettaminen pinnalla 25 metriä • osien vaihto Saaren rannalta Vilpertti ja Ulpukka näkivät Vesipedon raivostuvan entisestään. Tämän takia he uivat nopeasti takaisin kohti tunnelin suuaukkoa.

~lli1lli1~ ~rru~~ ~~H0lli1]GJ9 Sukellusmatkoja ympäri maailman. Meiltä nyt myös laadukkaat iQ-tuotteet. Matkatarjonta ja tuotteet osoitteessa

USKESKU Helsinki • Tampere • Jyväskylä

Soita: 045-1300865 tai lähetä sähköpostia: tampere@sukelluskeskus.fi

Tämän havaittuaan hirmuinen Vesipeto päätti lähteä jahtaamaan kaveruksia. Kaverukset uivat kuitenkin nopeasti oikeaan paikkaan ja sukelsivat veden alle pukemaan räpylöitään. • räpylöiden pukeminen pohjassa Vesipeto pääsi kuitenkin yllättämään kaverukset. Tämän seurauksena Ulpukka menetti tajunsa ja Vii pertti sukelsi ripeästi perään, nosti Ulpukan pintaan ja lähti kuljettamaan häntä kohti laguunin rantaa. • perusvälinein: samankokoisen uhrin nosto pintaan • syvyys minimissään 2 metriä, maksimissaan 4 metriä • kuljettaminen pinnalla 25 metriä • osien vaihto

z o

:u lJ lJ

Laguunin rantaan saavuttuaan kaverukset huomasivat, että Vesipeto oli kadonnut näkyvistä. He ihmettelivät. olivatko sittenkin nähneet vain painajaisunta. Varmuuden vuoksi he huuhtelivat maskinsa vedellä poistaakseen huurun sen lasista. • sivuttain käsien varassa kierähtäen veteen meneminen

• OK-merkki • maskin tyhjennys veden alla. Teksti Sukeltajaliiton materiaali I Nuorisovaliokunta Kuvat Roy Nurmi

• o o Q)

(f)

C ;A:

-j

Lasten ja nuorten kansainvälinen snorkkelisukellusleiri 15.-16.6.2006 Sukeltajaliitto järjestää CMAS:n kansainvälisen lasten ja nuorten snorkkelisukellusleirin 10-15 vuotiaille 15.-18.6.2006 Bengtsårissa Hangossa Leiri järjestetään yhteistyössä Urheilusukeltajat ry:n, Sukellusseura H20:n ja Nousu ry:n kanssa. Leirin hinta on 125 euroa/osallistuja sisältäen kUljetukset Helsingistä leiripaikalle ja takaisin, majoituksen, ruokailun ja ohjelman. Jokaista 5 lasta kohden osallistuva maa/seura tarvitsee yhden täysi-ikäisen ohjaajan . Kansainvälisille osallistujille voidaan toivomuksesta järjestää su 18.6 leirin jälkeen Helsinkiin tutustuminen, ilmoitathan tästä ilmoittautumisten yhteydessä. Hinta ja ohjelma määräytyy osallistujien määrän mukaan. Leirille mahtuu mukaan 80 ensimmäiseksi ilmoittautunutta. IImoittautumiset Sukeltajaliiton toimistoon office@sukeltaja.fi viimeistään 12.5.2006 mennessä seuroittainlmaittain. Mainitsethan ilmoittautumisten yhteydessä osallistujien yhteystiedot, seuran, mahdolliset allergiat ja lääkityksen sekä ketkä toimivat ohjaajina. Lisätietoja leiristä saat nuorisopäällikkö Sari Häkkiseltä sari.hakkinen@sukeltaja.fi tai +358 9 3481 3190. Majoittuminen tapahtuu teltoissa, joissa on kaminat ym. varusteet. Leirille tarvitset mukaan makuupussin, makuualustan, ruokailuvälineet, perusvälineet, uimavarusteet, märkäpuvun ja säänmukaista vaatetusta.

» L »

s/s Wytegra eli entinen Salla ka ~ lIa Borstönin 1eteläpuolella 13.3.1946. J

1...J W ~ ~

(j)

Pari pientä tarinaa Saaristomeren uhreista Saaristomeren eteläreuna koostuu erikokoisista saarista, luodoista ja vedenalaisista kareista, joita kaikkia ei löydy edes kartalta. Niistä muodostuu kokonaisuus, joka on vaatinut vuosisatojen varrella kymmeniä, jollei satoja uhreja. Näistä merellisistä uhreista tässä pari tarinan pätkää.

Salla Salla oli laiva, joka sotakorvauksena oli luovutettu venäläisille. He olivat kastaneet laivan uudestaan ja kutsuivat sitä nimellä Vytegra, mitä se sitten merkitsikin. Kuten saattaa odottaa, ottivat "meren henget" nokkaansa nimenvaihdosta. Erään kerran kun noin 3000 tonnin vetoinen laiva oli uuden isännän miehittämänä tuomassa Puolasta hiiltä jonnekin itäiseen sata-

Inga

maan, täyttyi laivan aika ja se joskus vuoden 1946 tienoilla ajoi maihin Kartbådan ja Djupgådan välillä. Laiva kariutui myöhään syksyllä ja jäi ko-

Inga oli ruotsalainen parintuhannen tonnin vetoinen höyrylaiva, joka ajoi

vasti kiinni kallioiden väliin. Syksy sattui olemaan tyyni ja venäläiset onnis-

vuonna 1931 karille, Holmbådan ja Fästene -nimillä tunnettujen karikoiden

tuivat lähettämään apua laivalle. He nostivat lähes koko lastin ja viimeisen

puolessa välissä olevalle yksinäiselle matalikolle tai oikeammin kivelle, joka

pelastusretken jälkeen jätettiin laivalle vahdit, koska tavaraa jäi vielä laivaan.

on ylinnä kallion päällä. Laiva hajosi heti, mutta kalliolle jäivät merenkulku-

Meri kuitenkin jäätyi ilmojen kylmetessä. Kun viimeisetkin muonat oli

hytti ja savupiippu. Kotimatkalla olleet salakuljettajat havaitsivat onnetto-

syöty ja puut poltettu, suuntasi osa vahdeista väsyneinä ja nälkäisinä jäi-

muuden ja oman henkensä kaupalla pelastivat merenkulkuhytissä värjötte-

den ryskyessä kohti kaukaisia metsäisiä saaria.

levät merimiehet soutuveneellä turvaan raivoavan myrskyn keskeltä. Kauaa ei merenkulkuhyttikään saanut olla kalliolla, vaan miehistön pelastaneiden saaristolaisten vielä ollessa lähettyvillä aallokko paiskasi sen

Heillä kävi hyvä tuuri, kun vihdoin alkoivat kapean salmen takaa vilkkua ystävälliset valot Borstön kylän rannassa. Miehet otettiin Södergårdissa lämpimästi vastaan ja käsimerkein saatiin selville, että haaksirikkoutunees-

kallioita alas meren synkkään syliin. Loppuosa laivaa on hajonnut rääsyi-

sa laivassa oli edelleen kolme miestä ilman leipää. Aamulla saarelaiset an-

seksi pelti levyn sekaiseksi matoksi kallion rinteeseen. Sukellettaessa alas

toivat miehille mukaan mitä pystyivät, ja niine hyvineen lähtivät miehet ta-

vihertävään syvyyteen tullaan sorapohjalle, jossa jonkin matkan päässä

kaisin Vytegralle.

kalliojyrkänteeltä on vieläkin löydettävissä osittain hajonnut merenkulkuhyt-

Kevään tullessa jatkoivat venäläiset vielä laivan puhdistamista, mutta

ti, jossa metallinen ruori on jäänyt yksikseen odottamaan ohjaavaa kättä,

sitten katkaisi myrsky laivan kahtia ja se painui hiljalleen karikon viereen

joka ei enää koskaan tule. Vain vahingossa paikalle osuvat sukeltajat jos-

tummaan syvyyteen, jossa se odottaa vieläkin löytäjiään. Tosin en usko,

kus kurkistelevat lasittomista venttiileistä sisään ikuisesti pimentyneeseen

että siellä on enempää löydettävää kuin muissakaan ulkoreunan hylyissä.

merenkulkuhyttiin.

Mutta saadaan pahan taas eräs rasti karille.

Eka Metsävuori

Vettenalaiset Vehkeet Joensuusta On aika huollattaa sukelluslaitteet ennen seuraavaa kautta, ettei jää viime tinkaan ...

Lähes kaikkien sukellusvälineiden huollot: Regulaattorihuollot, Happipuhdistukset, Säiliäiden pesut ja puhdistukset, Kuivapukuhuollot, vetoketjujenja mansettien huollot/vaihdot, Kompressorien happi puhdistukset, Kaasunsekoituslaitteiden suunnitteluja valmistus ... proudly designed &.made in carelia, Finland

ERARAATE Ukkolantie 4,80130 Joensuu 013 - 285240, 050 - 5722690 IANTD Sukelluskoulutus

~==~~ Ohjaajien Intopäivä 2.4.2006 JyväskYlässä

Ohjaajien infopäivä järjestetään valtakunnallisen Norpparallin "Viikinkiseikkailun" yhteydessä 2.4.2006. Päivän ohjelma rakentuu nuorten monipuoliselle sukellusharrastamiselle. Tarkempi ohjelma on tarkasteltavana lähempänä infopäivää www.sukeltaja.fi sivuilla. Hinta: 25 euroa/osallistuja, infopäivistä ei peritä erikseen maksua, mikäli ohjaaja osallistuu valtakunnalliseen Norpparalliin. IImoittautumiset: Sukeltajaliiton toimistoon office@sukeltaja.fi 8.3.2006 mennessä. Lisätietoja: Sari Häkkiseltä, sari.hakkinen@sukeltaja.fi tai (09) 3481 3190

~ORTIIMI

Bulevardi 2, Helsinki puh . 09-696 26220

Lisää hengitysilman happi pitoisu utta turvallisesti

B-TROX -paketti Nitroxin

SARLlN HYDOR OY PL 750· 00101 Helsinki· Puh . 010 550 4500 @sarlin.com· www.sarlin.com

sum~El'~ URHE 1LUK 1R .JASTO OLVt'1P 1 ASTAII! ON

t"1/02 00250

00250 HELSIHKl

VUOTTA ASIANTUNTEMUSTA PINTAA SYVEMMÄLLÄ PINNAN ALLA TARVITSET ASIANTUNTEMUSTA POLARSUKELLUS ON PERUSTETTU VUONNA 1976. TOIMINTA ON LAAJENTUNUT AMMA TTISUKELLUKSESTA HUOMA TTAVASTI. OLEMME NYKYISIN SUOMEN JOHTAVA SUKELLUS- JA VEDENALAISTEKNIIKKAAN PEREHTYNYT YRITYS. TOIMINTAMME KATTAA KAIKEN MITÄ VEDEN ALLA HARRASTAMISEEN TAI TYÖSKENTEL YYN TARVITSET.

JUHLAVUODEN TARJOUKSET LÖYDÄT VENEMESSUILTA, OSASTOLTAMME 2b17 SEKÄ KOTISIVUILTAMME. TERVETULOA TUTUSTUMAANI

POLAASUKELLUS

POLARSUKELLUS OY, RUSTHOLLARINKATU 8, 02270 ESPOO TEl. 09 613 316. FAX. 09 613 31 800. WWW.POLARSUKELLUS.FI

/ 0 '7/ "

0/)/)/,',