PÄÅKI OITUS
maailman
Varusteurheilua
5/2002
• • Hyvät ja toimivat varusteet ovat turvallisen sukeltamisen edellytys. Varusteiden laatu ja valinnanvara on parantunut merkittävästi viime aikoina. Näin pitääkin olla. Pinnan alla kaiken on toimittava moitteettomasti. Päätoimittaja
Jouko Laitinen, joukoIaitinen@susl.fr
r1
I
Hyväkin tekniikka tarvitsee huolenpitoa. Oikein käytettynä ja säilytettynä sekä hyvin huollettuna varusteet toimivat luotettavasti ja häiriöt ovat harvinaisia. Hyvä tapa on kahdentaa tarvittavat elintärkeät varusteet.
Toimituspäällikkö
Minno Pajamies, minna.pajamies@onnion·fr Tolmltu_lhteerl
Leena Koivumäki, leena.koivumaki@pp.inetfr Art dlrector
Yrö Klippi, yka@k(;ppidm.fr
.JulkaisiJa:
Suomen Urheilusukeltajain Uitto ry. Radiokatu 20, 00093 SLU, puh. (09) 3481 2258, fax (09) 3481 2516, email: office@susl.slu.fr www.susl·fr Toiminnanjohtaja Brita Ikävalko Toimitus:
Onnion Oy, Sateenkuja 1, 02100 Espoo, puh. (09) 4393 250. Ilmoitusmyynti:
Reijo Vainio, puh./fax (02) 251 3141. 1.12.2002 lähtien:
Veli-Matti Korppi-Tommola, puh. (09) 2751 306, gsm 0505840 156, email: vm.kt@kolumbus.fr Repro: Mediatehdas Oy, Helsinki Painopaikka: Oy ScanWeb Ab, Kouvola Ilmestyy 5 kertaa vuodessa. Vuositilaukset (EUR 33,65Ivuosi), puh. (09) 3481 2258 tai office@susl.slu.fr Sukeltaja-lehti on Suomen Urheilusukeltajain Uitto ry:n jäsenlehti, osoitteellinen jakelu 12 000 kpl, ISSN 1237-/688 Sukeltaja-lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten tai kuvien säilyttämisestä ja palauttamisesta.
Hengityskaasun saanti on sukeltajalie ensiarvoisen tärkeää. Kysy itseltäsi, miten voit varmistaa hengityskaasun saannin vikatapauksissa. jos mahdollista, varusta laitteet kahdella toisistaan riippumattomalla hengitysjärjestelmällä, eli kahdella annostimella ja paineenalentimella. Mikäli käytät kahdella säiliöllä varustettua laitetta, tutki kaikki mahdollisuudet: mikäli regulaattori alkaa puhaltaa esimerkiksi jäätymisen seurauksena, voitko sulkea ilmansaannin kyseiseltä regulaattorilta siten, että molempien säiliöiden ilma on käytettävissä vararegulaattorilla hengitettäessä. jos ilmansaanti loppuu, on tasapainotusliivin täyttäminen usein mahdotonta. Tällaisissa tapauksissa nostetta voidaan lisätä pudottamalla painovyö. Pystytytkö pudottamaan sen yhdellä kädellä siten, ettei se pudotessaan takenru varusteisiin? Toinen käsi on usein varattu kiinnipitämiseen, lampun kuljettamiseen tai johonkin muuhun toimintaan. Painovyön onnistunut pudottaminen vaatii oikeanlaisen painovyön lisäksi harjoittelua. Kunnollinen valaisin lisää sukeltamisen nautittavuutta ja turvallisuutta, päivälläkin. Kuitenkin käytämme valaisimina mitä ihmeellisimpiä tuikkuja. Kädessä pidettävät valaisimet ovat paradoksi: kevyt valaisin on heikkotehoinen, mutta mukava käyttää. Tehokas valaisin on usein raskas ja hankala, ja sitoo käden pelkästään valaisimen kuljettamiseen. Sukeltajien valinta näyttää usein olevan mukava, mutta heikkotehoinen valaisin. Hyvä, mutta vähän käytetty ratkaisu on valaisin, jossa akkupaketti sijoitetaan erilleen, esimerkiksi laitteen vyötäröhihnaan tai säiliöiden väliin. Tällainen valaisin on voimakastehoinen, valaisinpäältään niin pieni ja kevyt, että kättä voi käyttää tarvittaessa samalla vaikkapa kiinnipitämiseen. Varavalaisimen käyttöä ei meillä juuri harrasteta, vaikka valaisinta tarvitaankin useasti. Paljon käytetty valaisin voi joskus olla epäkunnossa, jolloin pienikin varavalaisin on parempi kuin ei mitään. Kaikkea ei voi sukellusvarustuksessakaan muuttaa kerralla tai ainakin se on kallista. Mutta nyt kun talvella on aikaa, tee ainakin yksi parannus omien varusteidesi toimivuuden, tarkoituksenmukaisuuden ja turvallisuuden eteen - se on hyvä alku.
HYVÄÄ JOULUA, JOUKO LAITINEN
Sukeltaja
(
Sisällysluettelo Varusteurheilua
................3
V ARUSTE-EXTRA Kehittyvät varusteet Merkittäviä oivalluksia
Omin toimin Thaimaan vesille Sukeltaminen Thaimaassa
.. . 14
...... 18
Sumppusukellusta Walesissa .... 20 Luolasukelluskirjallisuutta
..... 21
Riutoilta levämetsiin ........... 23 Kalenteri
Thaimaahan sukeltamaan Lämpimät vedet houkuttelevat ja kiehtovat, kun ilma Suomessa pimenee ja räntää sataa. Omatoimimatka vapaisiin vesiin voi alkaa jo kotona, kun suunnittelet matkaa. Thaimaa tarjoaa paljon ja kiinnostuneille vi elä enemmän. Lue kokemuksia omatoimimatkasta ja kokeneen sukeltajan vinkkejä sivuilta 14-19.
.................... 24
Kuukauden kuvat
..•..•..••••• 26
Luolat kiehtovat Luolasukeltaminen ta~oaa uusia näköaloja, vaikka näkyvyys on heikko ja olosuhteet haastavat. Extreme-Iajilla on kuitenkin vankka harrastajakunta ja organisoitua toimintaa. Aakkosia voi opiskella ki~oista, netistä voi katsoa kuvia Walesin upeista sumpuista. Sivut 20-21.
YMPÄRISTÖ Plateliai
Varusteista eri näkökulmilla
Sukellusparatiisi Liettuassa Maailmalla luetaan
............ 30
Älytön voiton nälkä
•.... • ••••• •32
Hyvät varusteet ovat turvallisen sukeltamisen edellytys. Miten sukellustietokoneet kehittyvät ja miten kuivapukuja kehitetään selviää varusteiden kehittämisartikkelista. Kokemuksia yksittäisistä innovaatioista ja merkittävistä oivalluksista voi lukea Timo Vikmanin ja Jouko Laitisen artikkelista sivuilta 11-13.
Merilaki soveltuu kaikkiin hylkyihin
.................... 34
Hylkyjen kansainvälinen suojelu edistyy
...................... 34
Puhdasta hengitysilmaa Norppasivut
........ 37
.............. . .. 39
SUSL tiedottaa
............... 44
Sukeltaja
1/2003
ilmestyy helmikuussa 2003. IImoitusaineistot tulee toimittaa viimeistään 7.1.2003.
Tilaukset ja osoitteenmuutokset kirjallisesti. Suomen Urheilusukeltajain Uitto ry. Radiokatu 20, 00093 SLU tai office@sus/.slu.{I. Sukeltaja
Numero
Toimituksellinen aineisto
Ilmoitusaineisto
1/2003 212003 3/2003 4/2003 512003
19.12.2002 14.2.2003 17.4.2003 22.8.2003 18.10.2003
7.1.2003 4.3.2003 6.5.2003 8.9.2003 4.11.2003
Ilmestyy Helmikuu Huhtikuu Kesäkuu Lokakuu Joulukuu
Hylkyjen suojelusta Turun käräjäoikeus antoi syyskuussa Vrouw Maria -tapauksesta välipäätöksen, jonka mukaan merilaki soveltuu kaikkiin hylkyihin. Lue yhteenveto sukeltajien näkökulmasta sekä yleisesti hylkyjen kansainvälisestä suojelusta sivuilta 34-36. Lukijakommentit aiheesta voi osoittaa suoraan toimitukselle, osoitteeseen: minna.pajamieS@onnion.fi. Mikäli aiheesta viriää enemmänkin keskustelua, Sukeltaja-lehti julkaisee koosteen vuoden 2003 alkupuolella. Sukeltaja 5/2002 kirjoittajat: Klaus Berghem, Susanna Cygnel, Maija Fast, Stig Gustavsson, Juha Haapajärvi, Markku Heiskarl, Leena Koivumäki, Jouko Laitinen, Jouni Lelnlkkl, Minna Pajamies, Ari Pohjanmaa, Jorma Poikolainen, Vesa Putkonen, Mika Rautiainen, Seppo Salonen, Erkki Siirilä, Timo Vikman. Sukeltaja 5/2002 kuvaajat: Klaus Berghem, Leena Koivumäki, Markku Laurikainen, Jouni Leinikki, Arto Mattsson, Vesku Niemi, Jukka Nurminen, Ari Pohjanmaa, Jorma Poikolainen, Pekka Perätalo, Erkki Silrllä, Kalevi Turkka, Timo Vikman.
Kannen kuva: Kuva Erkki Siiri/ä. Meri/eijona säikäyttää japanilaistytön sieppaamalla suuhunsa tämän suomalaisvalmisteisen mittarikonsolin. Lisää meksikolaisten Los Is/otes -saarten leikkisistä meri/eijonista keskiaukeaman vuosikalenterissa.
Huoml Sukeltaja-lehden ilmoitusmyynnistä vastaa Veli-Matti Korppi-Tommola, puh. (09) 275 I 306, gsm 050 5840 156 ja sähköposti vm.kt@kolumbus.fi. Uusi mediakortti on ilmestynyt, sitä saa VeliMatti Korppi-Tommolalta tai SUSL:n toimistosta.
Vuanna 1993 Suunta laittai sukellustietakaneeseen taustavalan. Vi isi
Parmasoft 905 -mallin kuivapukuja on valmistettu samasta, hyväksi havaitusta materiaalista
<J
kahdeksan vuotta. Polarsukellus Oy:n toinen valtti on hitsattu sauma, joka pitää. Sarjan tulokas sopii taskujensa ja lämpimyytensä ansiosta tekniikkasuke/tajille.
Sukeltaja
vuotta lT1yöhelT1lT1in laite kutistui rannekellon kokoiseksi.
<J
Kouluttajat ja muut aktiivisukeltajat ympäri maailman testaavat jatkuvasti Suunnon sukellustietokoneita. - Meille tulee paluupostissa laitteita, jotka ovat olleet 2 000 kertaa pinnan alla. Niitä tutkimalla saamme arvokasta tietoa, kertoo Sten Stockmann, itsekin kokenut sukeltaja ja kouluttaja. Tuotekehittelyyn osallistuu varsinaisen projektitiimin lisäksi talon henkilökunnasta koostuva sukellustiimi, joka testaa laitteita ulkopuolisten testisukeltajien apuna.
Marginaalituotteet hiavat tekniikkaa
Langaton pullopainetietojen siirto Suunnon Vytecissä vapauttaa liioista letkuista.
Polarsukelluksen keulatuote on Polarsuit 905 -kuivapuku, joka on valmistettu parmasoft trilaminaatista. Materiaalin vesitiivis butyylikumi sijaitsee kahden vahvan polyesterikerroksen välissä. Sa~an tulokas sopii sekä urheilu- että tekniikkasukellukseen. Siinä on kiinteitä ja irrotettavia taskuja sekä lämpimät neopreenisaappaat. Lisäksi vetoketjua on suojattu, sen mallia on muuteltu ja pukuun on laitettu vahvikkeita määrättyihin paikkoihin . Hienovaraiset muutokset ovat olennaisia. - Tekniikkasukellukset kestävät yleensä pitkään ja niillä tulee kylmä. Siksi mallissa kiinnitettiin huomiota .!=simerkiksi saappaiden lämpimyyteen, Egil Osterholm Polarsukellus Oy:stä kuvailee. Yrityksen puvut valmistetaan Polarsafety Oy:ssä. Österholmin mielestä on tärkeää kehittää myös määrältään pienten sukeltajaryhmien välineitä, koska se pitää yrityksen teknisesti huipulla. - Kun pystymme täyttämään maailman vaativimpien sukeltajien tarpeet, voimme olla varmoja, että pukumme kelpaavat muillekin. Kuivapukuja koeteIlaan tositoimissa vuosikausia, ennen kuin ne ovat valmiita markkinoille. - Asiakkaamme osaavat kritisoida ja kertovat toiveistaan. Sukellamme lisäksi jatkuvasti itse tutkien erilaisia rat~isuja ja tapaamme samalla muita sukeltajia, Osterholm sanoo.
Reiätän sauma
Pienissä sukellustietokoneissa täytyy olla alhainen virrankulutus, mikä haastaa tuotekehittelijät
Kuivapukuja tutkitaan pinnan alla: kommentteja saadaan asiakkailta ja lisäksi kehitte/ijät sukeltavat itse.
Polarsukellus on valmistanut Parmasoft 905 -malliaan vuodesta 1994, sitä ennen yritys tuotti kumisia kuivapukuja. - Nykyinen materiaalimme on niin kestävä ja pehmeä, ettei sitä ole tarvinnut vaihtaa. Kilpailijatkin ovat ottaneet sen kaltaisen kankaan tuotteisiinsa, toimitusjohtaja ja kankaan kehittäjä Antero Parma kehaisee. Espoolaisyrityksen toinen valtti on patentoitu sauma, joka eroaa tavanomaisesta tavasta yhdistää tekstiiliosia. Yleensä pukuihin ommellaan sauma, minkä seurauksena materiaaliin tulee reikiä. Kuivapuvussa nuo reiät teipataan. - Meidän puvuissamme kankaat hitsataan korkeataajuussaumaimella yhtet;;n ja liitos on vahvempi kuin itse materiaali, Osterholm sa-
Sukeltaja
Kuivapuvut kestävät normaali· käytössä viidestä kymmeneen vuotta. jopa kauemmin.
lnr
noo. - Samalla tavalla valmistetaan muovipusseja ja sadevaatteita. Tuotekehittelyn huippuja ovat erikoisvalmisteiset, yksilöidyt ammatti puvut esimerkiksi sotilaskäyttöön. Parma muistelee, että pienin erä tietynlaisia kuivapukuja on ollut 30 kappaletta. - Ne maksoivat viisi kertaa enemmän kuin tavallinen kuivapukumme. Kun sukellusasu on valmis, sitä testataan keskimäärin puolitoista vuotta, jopa pidempään. - Yksi erikoisominaisuuksin höystetty malli on ollut testauksessa jo viisi vuotta, mutta sitä kehitetään ja testataan edelleen, Österholm paljastaa. Uusia materiaalejakin tutkitaan, mutta vielä ei ole löytynyt nykyiselle haastajaa. Kuivapuvut kestävät normaalikäytössä viidestä kymmeneen vuotta, jopa kauemmin. Polarsukellus antaa materiaaleille saumoineen viiden vuoden takuun, ja kuluvat osat, kuten mansetit taataan vuodeksi. T uotekehittelysykli on paljon vilkkaampi, sillä joka toinen vuosi halutaan tuoda markkinoille jotain tuoretta. - Pukujen materiaalit ja saumat pysyvät samoina, mutta yksityiskohtia vaihdellaan, Österholm sanoo.
Aina voi petrata SME aloitti Suunnon sukellustietokoneiden sarjan vuonna 1987. Kätevän kokoisessa laitteessa oli selkeä näyttö ja maailman ensimmäinen profiilimuisti, josta näki jälkikäteen sukelluksen etenemisen. Sitä ennen, jo I 960-luvulla Suunto oli aloittanut sukelluskompassien, mekaanisten syvyysmittareiden ja painemittareiden valmistamisen. Seuraavaksi, vuonna 1989 lanseerattiin Solution, jossa oli maailman ensimmäinen nousunopeusmittaus. Siinä esiteltiin myös
kännykkätyyppiset menurakenteet, ja mahdollisuus ladata tiedot pelle erityisellä ohjelmistolla. Vuonna 1993 Suunto laittoi sukellustietokoneeseen taustavalon. Viisi vuotta myöhemmin laite kutistui rannekellon kokoiseksi ensin Spider-mallissa ja myöhemmin sen kehitellymmässä versiossa, Stingerissä. - Olemme pystyneet tuomaan koko ajan jotain uutta markkinoille, vaikka emme ole olleet ensimmäisiä, Sten Stockmann mainitsee. Keskimäärin sukellustietokone kestää markkinoilla viitisen vuotta, ennen kuin ilmenee tarvetta uudelle. Platformi-työskentelytapa nopeuttaa sukellustietokoneiden tuotekehittelyä. Siinä luodaan perusalusta, josta muokataan erilaisia tuotteita. Vytec esimerkiksi perustuu Vyper-Cobra-platformiin eli siinä on paljon samanlaisia osia kuin edeltäjissään. Erot näkyvät lähinnä ohjelmistoissa. Stingeriä voisi yhtä lailla luonnehtia Spiderin parannetuksi versioksi, koska siinä saatiin virrankulutusta pienemmäksi ja nitroksitoiminnot mukaan. Sukelluslaitteissa kehittelytyö kulkee usein vertikaalisesti eli samasta platformista muokataan yhtä lailla aloittelijan kuin ammattilaisen laitteita. Muiden lajien koneissa liikutaan lähinnä horisontaalisesti eli yhdestä platformista saadaan ohjelmistomuutoksin sopiva väline hiihtäjälIe tai vaikka juoksijalIe kokemuksen määrään katsomatta. Suunnolla jatketaan platformien kehittelyä, jotta samojen komponenttien käyttäminen onnistuisi ja laite olisi edullinen. - Softaa muuttamalla saadaan erityyppisiä laitteita erilaisiin tarpeisiin, Stockmann ynnää. TEKSTI: SUSANNA CYGNEL
Suunto valmistaa sukellustietokoneita • Yhtiö on perustettu vuonna 1936, jolloin alkoi nestetäytteisten kenttäkompassien teko. • I 960-luvulla sukelluskompassit, mekaaniset syvyysmittarit ja painemittarit, v. 1987 sukellustietokone. • Nykyään maailman johtavin sukellustietokonevalmistaja, joka pitää hallussaan reilua kolmannesta maailman markkinoista. • 99,5 % sukellustietokoneista myydään ulkomaille: USA:han, KeskiEurooppaan ja Aasiaan.
Polarsukellus tekee kuivapukuja • Yhtiö on perustettu vuonna 1976. • Sukellusvälineiden - snorkkelista sukellusveneeseen - maahantuontia ja valmistusta, myös koulutusta. • Pohjoismaiden suurin kuivapukujen tuottaja. Polarsafety Oy valmistaa Polarsukellus Oy:n kuivapukuja, mutta myös esim. pelastautumispukuja. • Tytäryhtiö Bememec Oy tekee sukellustietokoneita esim. multikaasuominaisuuksin.
KUVAT: JORMA POIKOLAINEN, SUUNTO, POLARSUKELLUS
Konseptointia ja designausta • • Suunto Oy:ssä tuotekehittely alkaa konseptoinnilla; laitteen idean tarkentamisella ja mahdollisuuksien tutkimisella. Käyttöliittymäsuunnittelu kuuluu myös projektin alkuvaiheisiin. - Mietitään, millaisia asioita pitäisi esittää ja miten selkeästi. Näyttö rakentuu sen mukaan, tuotepäällikkö Sten Stockmann kuvailee. Design kuuluu oleellisena kokonaisuuden hahmottamiseen ja esimerkiksi koon määrittymiseen. Cobran ja muita Suunnon koneita suunnitellut Muotoilutoimisto Linja sai vetäjänsä Eljas Perheentuvan vanavedessä Vuoden teollinen muotoilija -tunnustuksen. Sukellustietokoneiden hardware- ja elektroniikkasuunnittelussa tavoitellaan erityisesti pientä virrankulutusta, koska isoille akuil-
Sukeltaja
le ei ole tilaa. Pieni koko haastaa myös tekniikkasuunnittelijat. Suuri osa sukellustietokoneen kehittelytyöstä on laitteen sisäistä ja ulkoista ohjelmistosuunnittelua. Matemaattiset mallit on hiottava ja testattava täydellisiksi, niissä ei ole virhevaraa. - Sukeltaessa ihmisen henki on laitteen varassa. Lenkkeilijän elämä tai suunnistajan terveys ei vaarannu, vaikka sykemittari tai kompassi toimisi epätarkasti, Stockmann huomauttaa. Jossain vaiheessa täytyy malttaa lopettaa kuluttajien toiveiden kuuntelu, parannusehdotusten työstäminen ja lyötävä tuote pakettiin. - Kun muutoksia ryhdytään tekemään, projekti venyy, joten jossain vaiheessa se täytyy lopettaa, Sten Stockmann kiteyttää.
Merkittäviä oivalluksia ja käyttökelpoisia varusteita Jotkin sukellusvarusteet erottuvat muista siinä, että niissä on saatu toteutettua jokin hyvä, käyttöä helpottava idea. Hyvän ratkaisun ei tarvitse olla monimutkainen, usein asia on jopa päinvastoin: yksinkertaiset ratkaisut ovat usein luotettavia ja kestäviä . • • Kokosimme yhteen varusteita, jotka kokemustemme mukaan ovat käteviä tai sisältävät jonkin merkittävän oivalluksen. Vaikka osa varusteista on tullut meille tutuksi tekniikkasukelluksen kautta, ne ovat erittäin käyttökelpoisia myös muuten sukeltavalle.
Painovyö
Räpylän jousiremmi
HUB T asapainotusliivit ovat nykyään miltei poikkeuksetta takkiliivejä. Liivien ja sukelluslaitteiden monipuolistuessa liivin liitäntöjen ja liiviin kiinnitettävien välineiden määrä on lisääntynyt siinä määrin, että kokonaisuus voi näyttää kohtalaisen sekavalta. Liivistä ul-
Räpylän remmi katkeaa Murphyn lain mukaan juuri silloin, kun räpylää puetaan jalkaan. Silloin remmiä joudutaan venyttämään ja ennemmin tai myöhemmin se katkeaa. Toisaalta remmi voi katketa myös sukellettaessa, jolloin räpylän kadottaminenkin on mahdollista. Tekniikkasukeltajat korvaavat räpylän remmin ruostumattomalla kierrejousella, joka ei hevin katkea. Jousen päällä suojana on muoviletku. Voisi luulla, että paksuhko jousi painaa ikävästi akillesjännettä, mutta näin ei yllättäen olekaan. Ulkonäöstään huolimatta jousiremmi on toimiva, helposti käsiteltävä sekä mukava käyttää. Ja se on todennäköisesti lähes ikuinen. UL)
Uivin täyttää ja tyhjennystä ohjataan yhdellä kädellä käytettävällä paineilmatoimisella ohjausventtiilillä.
Painovyön pudottaminen yhdellä kädellä onnistuu vain, jos vyö jää irrotusliikkeen jälkeen käteen. Tämä on tärkeää, koska vyö on tavallisesti vedettävä pois tasapainotusliivin alta. Vyön irrottaminen yhdellä kädellä ei onnistu sellaisilla vöillä, joissa vyö kulkee lukkolaitteen läpi tai karkaa käsistä. Sea Questin painovyössä ongelma on ratkaistu erittäin yksinkertaisesti. Vyön avauskäden puoleisessa lukon osassa on koukku, joka irtoaa vastakappaleestaan, kun vyön pää viedään suoraan eteen. Vyön lukko-osat ovat muovia, jotka ovat osoittautuneet käytössä erittäin kestäviksi. Itse vyö on nai Ionia ja tarpeeksi tukeva, eikä kierry pukiessa itsensä ympäri. UL)
Mareksen HUB-liivi on silminnähden virtaviivainen; vähän ulkonevia letkuja ja muita helposti kiinnitarttuvia osia. Sukeltaja
<J
konevien letkujen, kiinnitysremmien ja erilaisten käyttökaapeleiden myötä kasvaa vaara jäädä kiinni sukelluksen aikana. Mares on HUB-li ive issään ratkaissut ongelman sijoittamalla kaikki letkut liivin sisään. Liivin tyhjennys- ja täyttöventtiilit ovat paineilmatoimisia. Ohjauspaine tuodaan venttiileille yhdellä kädellä käytettävästä ohjausventtiilistä, joka on sijoitettu kätevästi liivin sivulle. Sama linja liivissä roikkuvien välineiden välttämiseksi on vara-annostimen osalta ratkaistu sijoittamalla annostin letkuineen sitä varten tehtyyn taskuun, josta annostin on nopeasti saatavissa käyttöön ilman sotkeutumisvaaraa. Avantgarde-mallissa on lisäksi vielä kätevä ominaisuus: Pullon pannan pneumaattinen kiristys. OL)
Sukellustietokoneet Suunto D3 on lähinnä vapaasukeltajien käyttöön tarkoitettu rannetietokone (kuva sivulla 9). Laitesukeltaja voi käyttää sitä myös syvyyttä ja aikaa mittaavana laitteena. Sen ominaisuuksiin ei kuitenkaan kuulu dekompressiolaskujen tekeminen . Käytettäessä laitteen vapaasukellustoimintoa sukelluksen syvyys- ja aikatiedot tallentuvat koneen muistiin sekunnin välein. Suunnon muista koneista tutulla tavalla sukellusprofiilit voi ladata myöhemmin isolle tietokoneelle taltioitavaksi ja tarkasteltavaksi. Koska vapaasukeltaja ei välttämättä ehdi tarkkailemaan mittarin näytöstä ajan kulumista, sukeltaja voi itse säätää äänimerkin hälyttämään ajan kulumisesta vaikkapa joka puolen minuutin välein. Suunto Vytec (kuva sivulla 9) puolestaan on monipuolinen sukellustietokone; sitä voidaan käyttää ilma- tai nitroksitietokoneena tai pelkästään syvyyttä ja aikaa mittaavana laitteena. Silloinkin kun laitetta käytetään pelkästään mittaritilassa sukellusprofiili tallentuu koneen muistiin. Nitroksitoiminnossa voi käytössä olla samalla sukellukseIla enintään kolme eri kaasuseosta. Jos käyttää usein samoja vakio ituja kaasuseoksia ne voidaan asentaa koneen muistiin oletuskaasuiksi. Sukelluksesta riippuen ne kaikki voidaan myös ottaa yksitellen käyttöön tai jättää pois käytöstä kyseisellä sukelluksella. Lisäksi laitteeseen on saatavilla erillisenä lisälaitteena langaton paineenalentimeen asennettava lähetin, jolla Vytecistä saadaan kaasuintegroitu tietokone.
Kanisterivalaisin Perinteisessä sukeltajan valaisimessa heijastin polttimoineen, kahva ja akku tai patterisäiliö muodostavat yhden kokonaisuuden. Näin rakennettua suuritehoista ja painavaa akkuvalaisinta on hankala käyttää. Mikäli lamppu halutaan kelluvuudeltaan neutraaliksi, tulee siitä kooltaan kohtuuttoman suuri. Jos taas ulkokuori halutaan pienemmäksi, on lamppu vedessä raskas käsitellä. Sukeltaja ei voi käyttää valaisinta pitelevää kättään muuhun työhön irrottamatta otettaan lampusta. Jos sukeltaja irrottaa otteensa
Sukeltaja
Kanisterivalaisimen voimanlähteenä on kaksi 12 voltin akkua.
lampusta, osoittaa naruun kiinnitetyn lampun valokeila tällöin minne sattuu. Raskaalla akkuvalaisimella on myös hankala näyttää valomerkkejä veden alla. Tekniikkasukelluksen myötä Suomeenkin rantautunut kanisterivalaisin on toista maata. Raskas akku tai akut sijoitetaan erikseen putkeen, joka kiinnitetään lenkillä sukelluslaitteen kanto laitteen lannevyöhön. Akkupaketti lukitaan vielä ylimääräisellä painovyön soljella. Akkusäiliö on osa sukeltajan painojä~estelmää, ja se voidaan hätätilanteessa irrottaa painovyön tapaan. Akkusäiliöstä lähtee kaapeli heijastimen, polttimon ja kahvan muodostamaan valopäähän. Valopää on kevyt käsitellä. Siinä kiinni oleva kädensija (ns. Goodman Handle) on kaikessa yksinkertaisuudessaan nerokas oivallus: sukeltaja työntää kätensä kahvaan, joka tekee mahdolliseksi käyttää molempia käsiä muuhunkin kuin valaisimen pitämiseen. Valopää osoittaa aina myös siihen suuntaan missä sukeltaja valoa kulloinkin tarvitsee. Tällaista lamppua voivat mainiosti käyttää muutkin kuin tekniikkasukellukseen vihkiytyneet sukeltajat. Sama rakenne on oivallinen myös videokuvaajan varustuksena.
(TV)
Kuivapuvun hansikkaat
Tavallisesti Variolight-valaisinta käytetään käsivalaisimena, mutta se voidaan myös muuttaa kanisterivalaisimeksi.
Aloitin sukellusurani 1970 märkäpuvulla. Käteni olivatkin aina kylmät ja märät. Ensimmäinen neopreenista valmistettu kuivapukuni ei parantanut tilannetta, sillä puvussa käytettiin neo-preenikäsineitä. Vasta siirryttyäni PeeHoo-kuivapukuun, saatoin nauttia kuivista ja lämpimistä käsineistä. Kulutettuani muutaman PeeHoon loppuun, päätin siirtyä moderniin trilaminaattipukuun. Koska olin tottunut kuiviin käsiin pois-
tiivistävä O-rengasja irroitusrengas.
Hansikas kiinnitetään yksinkertaisesti työntämällä hansikkaan kiinnitysrengas hihan vastaavan renkaan sisään.
tin puvusta mansetit ja li imasin t ilal le muovi renkaat, joiden päälle vedin käsineiden kumisen suuosan, jonka lukitsin paikalleen isolla O-renkaalla. Ratkaisu oli lämm in, mutta aloitettuan i tekniikkasukelluksen tuli eteeni uusi huoli: hansikkaan kumisen suuosan repeydyttyä puku täyttyisi vedellä, jolloin edessä mahdollisesti olevat pitkät etappi pysähdykset kylmässä vedessä voisivat ol la kohtalokkaita. Mikä neuvoksi? En halunnut enää palata märkien ja kylmien käsien aikaan, enkä mieltynyt myöskään kiinteisiin kuivapuvun rukkasiin. Lopulta löysin etsimäni - Si-Tec-käsineiden kiinnitysjä~estelmän: kuivapuvun hihan sisäpuolelle työnnetään ohut, ja päälle leveä muovirengas. Puvun hiha lukkiutuu renkaiden väliin . Hihamansetti voi jäädä paikoilleen. Käsineisiin kiinnitetään vastaavalla tavalla sisä- ja ulkorengas. Käsineiden O-renkaallinen ulkorengas t yönnetään hihan renkaan sisään. Tuloksena on lämmin ja tiivis kiinnitys. Irrotus tapahtuu käsineen ulkorenkaassa olevan kierteen avul la - se toim ii ulosvetäjän tapaan. Käsineen rikkoutuessa sen voi irrottaa ja ottaa käyttöön varalla olevat märkäpuvun käsineet. Ainoa ongelma on käsineiden ilmaus, sillä tiiviit mansetit estävät ilman pääsyn käsineisiin. Pulma voidaan ratkaista laittamalla mansettien alle pätkä ohutta silikon iletkua. Käsineiden kiinnittäminen ja irrottaminen käy näppärästi ilman avustajaa. (TV) TEKSTI: TIMO VIKMAN (TEKSTISSÄ TV) JA JOUKO LAITINEN OL). KUVAT: TIMO VIKMAN JA CBM FINLAND
Kovia paketteja sukeltavalle ystävällesi tai vaikkapa itsellesi. Kaikenlaista pientä ja kivaa.
r---~-=~~.
\----\
Apeksin huippuregu! Elinikäinen takuu. Tarjoushintaan sisältyy topattu Apeks-regulaukku.
\lelmHkkasukeDuspaketU, täyden. ~'4~eiiiii~"\ 1 sis. 2 kpl Apeks iDS4 l.vaihetta, ATX50 ja ATX40 annostimet, pitk! + nOml. letku, Apeks painemittari, -:::..~~~U 2 kpl LP-Ietkuja. T!JI'.IousbiDtil 778 E<UR (listahinta 864 EliTR).
Hansikas irrotetaan kiertämällä irrotusrengasta.
Närpesvägen 9, 64200 MörniI\INö,.l"\,Q~ Puh. 06-2243590, 0400-563866.
Omin toimin
AIMAAN
vesille
valle Similanin saariryhmälle. Saari ryhmän nimi tarkoittaa numerosaaria. Nousimme Scuba Cat -katamaraanialukseen Donald Duck bayssa kahdeksannen saaren pohjoispäässä. Seuraavat neljä päivää vietimme Similanin pohjoispuoliskolla, eli saarien 4-9 tuntumassa. Sukeltaminen tapahtui veneestä ja pääosa sukelluksista tehtiin Scuba Catin sukellustasoita käsin. Muutamiin kohteisiin mentiin Zodiac-kumiveneellä, joka kävi myös hakemassa sukelluksen jälkeen mikäli pintaan tultiin jostain syystä kauempana. Päivä koostui sukeltamisesta, syömisestä ja nukkumisesta. Päivässä tehtiin viisi sukellusta, joista viimeinen oli pimeäsukellus. Neljän sukelluspäivän jälkeen hitaiden kudosten typpikertymä mahtoi olla melkoinen. Aamulla herättiin 6:30-7 välillä, ja veteen mentiin kello 7:30. Ensimmäisen sukelluksen jälkeen katettiin varsinainen aamiainen. Toinen sukellus tehtiin kello 10: 15. Tämän jälkeen oli hieman pidempi tauko. Tässä vaiheessa ehti ottamaan aurinkoa, käymään melomassa lähisaarilla tai vaikkapa päivätorkuille. Iltapäiväsukellukselle lähdettiin kahdelta. Valoisan ajan viimeinen sukellus tehtiin viideltä iltapäivällä. jos vielä oli innostusta sukeltaa, niin pimeäsukellukselle lähdettiin päivällisen jälkeen kello 19:45. Tämän jälkeen päivä oli sen verran täysi, että yleensä suihkun jälkeen oli varsin valmis kävelemään hyttiin ja menemään nukkumaan. Andamaninlahden elämä on ehdottomasti näkemisen arvoinen. Korallit ovat verrattain hyvässä kunnossa ja värikkäitä. Papukaijakaloja, angelfishejä, trumpettikaloja ja miljoonia pieniä kalalajeja vilisee valtavasti. Leijonakaloja näkyi melkein jokaisella sukelluksella. Merikilpikonnien kanssa sukeltaminen oli mukava elämys. Kilpikonnia näimmekin melkein joka päivä. Valitettavasti näimme ainoastaan yhden hain. Ymmärtääkseni se oli valkoinen riuttahai. Rauskut (stingray) olivat varsin pieniä. Mantarauskuja emme nähneet, vaikka niitä oppaidemme mukaan näkyy aina silloin tällöin. Musteka-
Sukeltaja
voi vuokrata myös adaptereita, jos omaa ei ole. Mikäli emme olisi vieneet omia laitteita mukanamme, laitepaketin päivähinta hinnaston mukaan olisi ollut noin 19 euroa. Rahallista arvoa merkittävämpi ainakin alleki~oittaneelle on kuitenkin se, että voi sukeltaa tutuilla ja tunnetulla huoltohistorialla olevilla varusteilla. Pulloista kiinnostuneille kerrottakoon, että Scuba Cat käytti alumiinisia 12 litran 200 barin pulloja.
Seuraavaksi Siaminlahdelle
loja, mureenoita, lobstereita ja muita koloissa viihtyviä otuksia osui kohdalle muutamia kertoja. Scuba Cat oli varsin toimiva sukellustukialus, jonne otetaan korkeintaan kaksikymmentä sukeltajaa. Veneellä ollessamme siellä oli enimmillään kymmenkunta sukeltajaa, joten meillä oli varsin väljää. Makeaa vettä riitti hyvin, ihmiset olivat mukavia ja jä~estelyt toimivat mainiosti. 230 voltin sähkövirtaa oli jatkuvasti saatavilla mm. videokameran akkujen lataamiseen. Ruoka aluksella oli melkeinpä liian hyvää. Sukellusoppaat puhuivat hyvää englantia. Thai-miehistön kielitaito ei ole kovin hyvä. Paluumatkan Thap Lamuin satamaan teimme eräänlaisella vesitaksilla, joka ajoi välin alle kahteen tuntiin. Takaisin Bangkokiin menimme jälleen bussilla, tällä kertaa hieman vaatimattomammin. Lippu maksoi noin 13 euroa hengeltä. Bussimatkan etuna mainittakoon vielä, että usean päivän aikana kertynyt lentokielto ei aiheuttanut rajoituksia paluumatkalle. Mikäli olisimme halunneet lentää Phuketin ja Bangkokin välin, hinta olisi ollut noin 90 euroa hengeltä yhteen suuntaan. Toimme sukellusvarusteet Suomesta mukanamme Thaimaahan, lukuunottamatta pulloja ja painovöitä. Kaikki pullot ovat sankaliittimillä varustettuja, joten kierreliittimillä varustetut regulaattorit tarvitsevat sanka-adapterin. Tarvittaessa Scuba Catilta
Päästyämme takaisin Bangkokiin päätimme vielä käydä kokeilemassa sukeltamista Siaminiahden puolella. Niinpä menimme vielä kerran Larry's Dive:n juttusille. Normaalihinta yhden päivän kahden sukelluksen matkalle Pattayan kautta Siaminlahdelle on noin 50 euroa, joka sisältää venematkan Pattayalta kohteelle, kaksi sukellusta ja lounaan veneessä. Matka Bangkokista Pattayalle ja takaisin vuokra-autolla kuljettajineen maksoi 45 euroa kahdelta hengeltä. Sukelluskohteena Siaminlahti oli todella huono Andamaninlahden jälkeen. Näkyvyys oli sijaintiin nähden surkea, vain muutama metri. Toiminta ei muutenkaan ollut lähelläkään Scuba Catin tasoa. Elämä vedessä oli hieman erilaista. Vedessä oli paljon merisiilejä, joita Similanilla ei ollut lainkaan. Myös Siaminlahden puolella näimme yhden merikilpikonnan. Lisäksi näimme maailman myrkyllisimän eläimen, eli kivikalan. Opas löysi kalan, huitoi kauheasti, että tulkaa katsomaan mutta pysykää kaukana. Molemmilla sukelluksillamme Siaminlahdel la virtaus oli paikoin erittäin voimakas. Pohjassa ei ollut kovin paljoa isoja kiviä tai korallimuodostelmia, joiden takana olisi voinut levähtää. TEKSTI: MARKKU HEISKARI (P3 FIN 1343) JA JUHA HAAPAJÄRVI (M3 FIN I 15) KUVAT: JORMA POIKOLAINEN
I
'---
Sukeltaja
<J Palvelut, majoitus, ruoka, hygienia: Thaimaassa palvelut toimivat keskimäärin hyvin ja majortuspaikkoja löytyy kaikille kukkaroilIe. Aasialainen ruoka maistuu lämpimässä ilmastossa. Hygieniataso vaihtelee huonosta loistavaan. Mitä sukeltamisen lisäksi: Samalla matkalla kannattaa poiketa Bangkokissa (temppelit ja joki retket) , Ayuatthayassa ja Sukhothaissa (muinaiskaupunkeja) ja Chiang Maissa (pohjoinen kulttuurikaupunki) ja vaikka Laosissa tai Kamputsean puolella. Thaimaasta löytyy myös paljon kauniita saaria ja rantoja, joissa ei juuri muita turisteja näy. YÖelämää. Golf-kenttiä on todella paljon. Milloin mennä: Sadekausi on toukokuusta marraskuuhun (vaihtelee hieman alueittain), jolloin merelle lähtevät vain isoimmat liveaboard-operaattorit. Sukellusliikkeet: Merkittävimmät sukellusliikkeet löytyvät Intemetistä; parhaimmissa on länsimainen johto ja sukellusoppaat. Varaukset kannattaa tehdä etukäteen. Liveaboard-alukset: Kuten liikkeetkin, tarkista taso ja hinnat webistä. Lisäinfoa: Hakukoneella löytyy valtavasti linkkejä, ja ki~allisuuttakin saa ki~akau pasta. Lonely PIanetiIla on hyvät opaski~at, joista löytyy tietoa myös saarista.
Länsipuoli:
Thaimaan lahti:
Kirjallisuutta:
Phuket: Thaimaan tunnetuin turistikohde. Venesukellukset (esimerkiksi Ko Racha Yai/Noi) voivat olla vaatimattomia, mutta toisaalta illalla on ta~olla rantaelämää. Suositeltava päiväretkikohde on Phi Phi Islands.
Pattaya: Vaatimattomia sukelluskohteita, mutta koulutusta on ta~olla trimixiin asti. Vertical wreck (Koho Maru) oli aiemmin hyvä sukelluskohde, mutta se on kuluvana vuonna laivaston toimesta kaadettu pohjaan. Yöelämää riittää ja vuokratulla autolla/moottoripyörällä voi tehdä kivoja retkiä.
• Diving Southeast Asia: A Guide to the Best Dive Sites in Indonesia, Malaysia, the Philippines and Thailand (Reriplus Action Guides) Fiona Nichols, et al; Paperback
Koh Similan, Burma Banks ja Koh Surin: Liveaboard-kohteita. Osa sukelluspaikoista on todella loistavia, mutta virtaukset, näkyvyys ja vedenalaisen elämän määrä vaihtelevat suuresti. Burma: Liveaboard-aluksella joko suoraan Phuketista tai Ranongista Burman puolelta. Melkein aina haita, mantarauskuja ja muitakin kiinnostavia meren eläviä. (Yhdistelmä Koh Similan-Burma-Burma Banks voi olla todella hyvä.)
Koh Samui: Kannattaa tehdä 1,5 tunnin veneretki Koh Taolle; Chumphon pinnacle on hyvä ja groupereita näkee aina. Koh Samet: Kiva ja rauhallinen saari, mutta vene/rantasukellukset ovat vaatimattomia. Koh Chang: Kaunis ja hyvin rauhallinen saari, vaatimattomia vene/rantasukelluksia.
Hin Muang/Hin Dang: Hyviä liveaboardkohteita, joissa syvältä kohonneet kalliot. Täällä on viime aikoina kuitenkin kalastettu dynamiitilla.
Chumphon (Hua Hinistä etelään): Kiva, rauhallinen paikka ja sukellukset kohtalaisia.
Andaman-saaret: Hyvä sukelluskohde, mutta sijaitsee kaukana, jopa liveaboardaluksille.
TEKSTI JA KUVAT: JORMA POIKOLAINEN
• Lonely Planet Diving & Snorkeling Thailand (Diving & Snorkeling) - Mark Strickland, John Williams; Paperback • The dive sites ofThailand - Paul Lees; • Lonely Planet Thailand (Thailand, 9th Ed) • Lonely Planet Diving & Snorkeling Thailand (Diving & Snorkeling) Web info: http://directory.google.com/ T op/Regional1Asia/Thailandl
Sukeltaja
<l
~ Sumppusukellusta
~
L SISSA
~
~ ~
~
~
!iJ Seikkailu ryhmät suosivat Porth-yr-Ogo( -Iuolastossa paikkaa, jossa joki sukeltaa luolaan.
Britteinsaarten luolille on ominaista ahtaat ja herkät, veden täyttämät sumput, joissa on heikko näkyvyys. Suurin osa luolastoista on kuivaluolaa, jota sumput katkovat. Monille luolista kiinnostuneille briteille luolasukellus on vain tekniikkaa, joka mahdollistaa etenemisen luolissa, ei itsetarkoitus.
Sukeltaja
• • Luolasukellusretket voivat kestää viikonlopun tai jopa viikon, sillä pisimmät luolajä~estelmät ovat pituudeltaan kymmeniä kilometrejä. Suurena riskinä ovat voimakkaiden sateiden aiheuttamat virtaukset, jotka estävät sukeltamisen tai poispääsyn luolastosta. Vanhat kaivokset toimivat kelivarmoina harjoittelupaikkoina.
Cave Diving Group Luolasukellustoiminta on Britteinsaarilla organisoitunut Cave Diving Groupiksi (CDG), jonka ydin muodostuu pienestä joukosta asiansa osaavia luolasukeltajia. Suhdetoiminta yksityisiin maanomistajiin ja maata omistaviin yhteisöihin on onnistunut hyvin ja sukeltajat auttavat maanomistajia aina mahdollisuuksien mukaan omilla osaamisen alueillaan. Luolasukeltamisessa varusteet valitaan aina kohteen ja vallitsevien olosuhteiden mukaan. Varustukseen vaikuttaa mm. se, onko sukellusten välillä tarkoitus kiipeillä tai kävellä luolissa, ja minkälaiset ovat kyseisen
luolan sumput. Samassa luolassa saattaa olla hyvinkin erilaisia olosuhteita. Lähdimme tutustumaan Britteinsaarten veden muovaamiin luoliin Walesin Brecon Beaconsin kansallispuistossa. Oppaanamme meillä oli kokenut pioneeri, ki~oittaja ja kouluttaja Martyn Farr. Olimme aiemmin sukeltaneet (de facto) standardilla hogarthialaisella rikauksella kahden tai kolmen hengen joukkueena. Britteinsaarilla luolasukellus suoritetaan sidemount-rikauksella usein yksin. Mikäli sukeltajia on useita, sukellukset tehdään peräjälkeen mm. odottaen välillä sakan laskeutumista. Luolissa on tyypillisesti ahtaita paikkoja, joista ei pääse läpi selkään asennettujen pullojen kanssa. Luonnon muovaama kalkkikivinen luolaympäristö ei kestä nojailua pullosetin kanssa. Sidemount-rikaus on erittäin vähän tilaa vaativa sukellusjä~estelmä, jonka kaikki osat ovat helposti käsiteltävissä sukelluksen aikana. Sivupullot asennetaan vartalonmyötäisiksi ja helposti irrotettaviksi. Oikein rakennettu sidemount-riki on helppo sukeltaa varsinkin, mikäli on tottunut
2-1 , ,
I
Dan-yr-Ogof -Iuolaston valaistu alku osuus on suosittu turistikohde. Ari, Steve ja Martyn 16 kilometriä pitkän luolaston edessä.
Luolasukelluskirjallisuutta KOONNUT MIKA RAUTIAINEN
The Art of Safe Cave Diving käyttämään deko-/stagepulloja. Annostimet asennetaan toistensa yhteyteen kaulalle siten, että annostimen vaihto on helppoa samalla kun järjestelmät ovat helposti erotettavissa. Myös pitkän letkun käyttö parisukelluksessa on mahdollista. Pitkien sukellusten ja kylmän veden takia kuivapuku ei saa vuotaa. Puvun on kestettävä rikkoutumatta myös kiipeämistä ja ryömimistä kuivaluolissa. Useimmiten syvyydet eivät ole suuria, joten hyvin eristävän neopreenipuvun käyttö on mahdollista. Valoina käytimme hogarthialaisen rikin varavaloja, Scoutt- ja UK4C-valoja, jotka kiinnitimme ohuen muovisen melontakypärän alasivuille. Myös erillisellä akkupaketilla varustettu pieni otsakiinnitteinen suunnistusvalaisin on suosittu, kiitos sen pitkän toiminta-ajan. Kypärä sivuille kiinnittyneine valoineen on huomaamaton ja linjakas. Sen tarkoitus on lisäksi suojata päätä pieniltä nirhaisuilta ja kuivaluolassa tippuvilta kivi Itä. Valojen teho, n. SW, oli 0,6 metrin näkyvyydessä varsin sopiva. Alkaliparistot antavat riittävän toiminta-ajan. Kypäräki innitys mahdollistaa käsien käyttämisen etenemiseen, Goodmanhandle olisi ollut pahasti tiellä. Paremmassa näkyvyydessä valojen vähäinen teho ja sopimattomuus kommunikointiin muodostavat ongelman.
Vakuutuimme Cave Diving Groupin tekniikoiden järkevyydestä näissä luolissa. DIR eli Doing It Right on oikea teknii kka muissa olosuhteissa. jä~estelmät eivät kilpaile keskenään, vaan ne ovat kehittyneet tarkoituksenmukaisiksi omiin olosuhteisiinsa. TEKSTI JA KUVAT: KlAUS BERGHEM JA ARI POHJANMAA
Dayton Saltsman, The National Association for Cave Diving. Perustason luolasukellustietoa, joka on suunnattu lähinnä vasta-alkajille. Ki~an painos on lopussa ja sitä saattaa olla vaikea löytää.
Basic Cave Diving: A Blueprint for Survival Sheck Exley, National Speleological Society, 1986. Tämä 46-sivuinen monistevihkonen on luola- ja tekniikkasukelluksen turvallisuusajattelun perusteos. Ensimmäinen painos ilmestyi jo vuonna 1979. Ki~an muutaman sivun mittaisissa luvuissa Sheck Exley loi onnettomuusanalyysien pohjalta luolasukelluksen perustavat turvallisuussäännöt.
Basic Underwater Cave Surveying
Kypärään kiinnitettävät valot mahdollistavat molempien käsien käyttämisen ahtaissa paikoissa. Klaus kaivossukelluksen jälkeen.
• • Hogarthialainen varustekokoonpano: Floridalaisten luola- ja tekniikkasukeltajien keskuudessa syntynyt sukellusmenetelmä, jossa sukellusryhmän kaikilla jäsenillä on käytössään yhtenäinen, standardoitujen periaatteiden mukaan kokoonpantu sukell usvarustus. Lisät ietoja T imo Vikmanin artikkel isa~asta ''Tekniikkasukellus", Sukeltaja-lehdet 5/2001-3/2002. Sidemount-varustekokoonpano: Erityisesti ahtaissa ja matalissa luolastoissa käytetty varustekokoonpano, jossa pullot eivät olekaan selässä kuten normaalisti, vaan sukeltajan lant iolIe kiinnitettyinä. Dekopullo: Dekom pressiopysähdyksessä käytettäväksi tarkoitettu etappipullo, sisältää dekompressiopysähdyksen nopeuttamiseksi happirikastettua kaasuseosta. Stagepullo: Erityisesti pit killä luolasu kell uksilla matkustukseen käytettävät pu llot. Varsinaista luolasukellusta valmistellaan usein monien sukellusten sa~oilla, joilla luolaan kuljetetaan etukäteen stagepulloja varastoon. Sukelluksen aikana sukeltaja hengittää "välivarastosta" poimimastaan stagepullosta aina siihen asti kunnes saapuu seuraavalle stagepu llo lle. Yhden su kelluksen aikana pullonvaihtoja on useita. Stagepullojen vaihtoväli mitoitetaan nii n, että menomatkan jälkeen pulloon jää vielä riittävästi kaasua palu umatkaa varten. Selässä tai sidemount-rigatussa pääkaasuvarastossa oleva kaasu on puhtaasti reservinä.
john Burge, National Speleological Society. Luolatutkimuksen ja -kartoituksen perusteet.
Beyond the Daylight Zone: The Fundamentals of Cave Diving janrod jablonsky, Global Underwater Explorers, 2001. PDF-tiedostona julkaistu luolasukelluksen alkeiskurssiki~a, jonka voi maksua vastaan ladata Global Underwater Explorersin nettisivuilta (www.gue.com).
Cave Diving: Cave Diving Group Manual Bruce L. Bedford, Mendip Publishing, 2000. Brittiläisen Cave Diving Groupin luolasukellusoppiki~a.
The Dynamics of Underwater Cave Survey, Mapping & Modeling T odd R. Kincaid, Global Underwater Explorers, 2001. 3 I-sivuinen vihko, jossa määritellään perusteet vedenalaisten luolien tutkimisen ja kartoittamisen tieteellisille perusteille.
NSS Cave Diving Manual j. joseph Prosser, H.Y. Grey. National Speleological Society, 2000. Eräs luolasukelluksen perusteoksista.
Lisätietoja:
NSS Cavern Diving Manual
Martyn Farrin ja Cave Diving Groupin julkaisut ja www-sivut: www.farrvvorld.co.uk/ www.cavedivinggroup.org.uk/
john L. Zumrick, jr., j. joseph Prosser, H.Y. Grey. National Speleological Society. Luolasukelluksen alkeet.
Sukeltaja
The Cave Divers Robert F. Burgess, Aqua Quest Publication, 1999. Katsaus luolasukelluksen historiaan.
Caverns Measureless to Man Sheck Exley. Cave Books, 1995. Luola- ja tekniikkasukelluksen legendaarisen pioneerin muistelmat
1ietoa Internetistä Koulutusorganisaatioita
Muita linkkejä
www.cavedivinggroup.org.uk Cave Diving Group of Great Britain on t iettävästi maailman vanhin edelleen toiminnassa oleva sukellusseura. Eräs luolasukelluksen pioneereja
www.cavediver.net Mm. luolasukelluksen keskusteluryhmä, sukellusraportteja, informaatiopankki.
The Darkness Beckons Martyn Fan-. T each Yourself, 2000. Luolasukelluksen historia 1700-luvulta nykypäivään.
www.cavedivers.com.au Cave Divers Association of Australian kotisivut. www.gue.com GUE:n (Global Underwater Explorers) kotisivut www.nsscds.com NSS:n (National Speleological Society) luolasukellusjaoksen sivut www.safecavediving.org NACD:n (National Association for Cave Diving) kotisivu.
Sukella turvallisesti Lisenssivakuutus korvaa tapaturmat, jotka sattuvat sukellusharjoituksissa, -näytöksissä, -kilpailussa ja niihin liittyvillä matkoilla. Vakuutus on voimassa kaikilla vesillä kotimaassa ja ulkomailla. Lisenssivakuutuksen saavat Suomen Urheilusukeltajain Liittoon kuuluvat henkilö- ja seurajäsenet. Edullinen ja kattava lisenssi koskee urheilusukelIusta, räpyläuintia, uppopalloa, sukellus-kalastusta, suunnistusta ja -kuvausta. Tapaturmien hoitokulujen lisäksi lisenssiin sisältyy kertakorvaus pysyvästä haitasta ja kuolemasta. Turvaa tulevat sukelluksesi - ota lisenssi. Saat sen liittosi ja seurasi kautta. Lisenssi on voimassa missä päin maailmaa tahansa samoin edellytyksin kuin Suomessa (kork. 3 kk:n pituisilla matkoilla) . Myös sukeltajantaudin vaatima painekammiohoito kuuluu korvattaviin vahinkoihin.
Sukeltaja
www.cavers.com Luolasukelluksen sähköpostilistan kotisivu. www.iucrr.org IUCRR (lntemational Underwater Cave Rescue and Recovery) on erikoistunut luolissa ja kaivoskäytävissä tapahtuviin pelastus- ja etsintäsukelluksiin. Sivuilta löytyy mm. tapahtumaraportteja sekä turvallisuuteen liittyviä artikkeleita. www.wkpp.org Woodville Karst Plain Project on DIR-filosofian äiti, ja eräs maailman tunnetuimpia luolasukellusorganisaatioita. Sivuilla mm. tutkimusraportteja, valokuvagallerioita ja informaatiota sukellustekniikasta: voit tutustua vaikkapa WKPP:n käyttämiin vakioituihin kaasuseoksiin tai tarl<astaa omin silmin valokuvista, minkälaisilla varusteilla ylimmäinen DIR-guru George Irvine sukeltaa.
VÄLINEET ja kurssit aloiHelijasta ammaHilaiseen löydät meiltä! KAMERANNIDEON VESI KOTELOT Veneilijöille, kanoottiretkille, surffaukseen, sukeltamiseen 10 metriin vesitiiviit elastiset kameroiden vesikotelot. Pitävät kamerat kuivina kovissakin pärskeissä tai uidessa ja sukeltaessa.
Hinnat:
www.divein.fi
82€ · 328€ Maahantuonti ja myynti:
FOTO BÖGELUND Eteläranta 20, 00130 Helsinki
p. (09) 633 838, fax (09) 628 653 e-mail.jarmo.mustonen@fotobogelund.fi
6 vuotta on kulunut siitä kun aloitimme toimintamme Helsingissä meren rannalla, missä sukelluskeskuksen kuuluukin sijaita. Haluamme kiittää kaikkia asiakkaitamme, jotka ovat vuosien varrella luottaneet meidän ammatlitaitoomme kursseista välineisiin. Jatkamme vahvana edelleen. Tervetuloa ostoksille I Pohjoisranta 2, 00170 Helsinki. Puh: 09·622 55 44, Fax: 09·6220 13 33 . ndi@diveinJi www.diveinJi .
Etsi uusi sukelluskohde!
:: matruusipipot punainen, sininen, musta, valkoinen
16€
AURINKOMATKOJEN SUKELLUSKOHTEET 2003
:: Fleecemyssyt punainen, musta
16€
AGIA NAPA • ALANYA • EL GOUNA • FUERTEVENTURA • HURGHADA • ISCHIA • KEMER • KHAO LAK • KRABI • LA GOMERA • LA PALMA . LlMASSOL • MADEIRA • MARMARIS & IC;MELER • PAFOS • PATTAYA • PHUKET • PLAYA BLANCA • PLAYA DEL CARMEN .
:: Fleeceliivit
PUERTO DEL CARMEN • PUERTO PLATA •
laadukas, selässä vahvike johon voi ompeluttaa esim . seuran logon
PUERTO RICO • RAYONG • SAMUI • SHARM EL SHEIKH • TAORMINA • TEN BEL
44€
lisätietoja puh. 0203 13113 ja www.aurinkomatkat.fi
· e
:: Avanto- tai rantatossut
~
siniset 2 mm, koot: XXXS-XL
26€ mustat 3 mm, erittäin pitävä pohja koot: XXXS-XL
~
30€ :: Käsineet käsineet 3 mm käsineet 3 mm tarralla
32€
:: Lämpöhousut esim. avantouintiin 3 mm
64€
ii Optifocus Oy
:: Poseidon Eccolift edullinen, tasokas liivi, kiinnitys kahdella pannalla
295€
Nikonos ja SEAaSEA
Finn -5UII " WWW . F I NNS UI T . F I
Helsmki Pajalahdentie 9 Puh 09-6922358 e-mail : myynti@finnsuitfi
Turku Lantinen pitkakatu 20 Puh : 02-251 8747 e-ma il: myynti@finnsuitfl
• Kamerahuolto kaikille kameroille ja painekoteloille • Käytetyt ja perushuolletut kamerat Uudet tuotteet edullisesti kauttamme.
•
Peltoniementie 4, 36600 Pälkäne Puh 0208 300 030
E·Mall opt lfoc us@dlc fl
wwwo ptlfoc us f,
Hauki ja kuvaaja. Kuva Plateliai-järve/tä.
Plateliai-järvi kuuluu Zemaitijan kansallispuistoon Luoteis-Lietluassao Järven pinta-ala on I 205 ha, suurin syvyys 47 metriä ja näkyvyys 5-30 metriä. Vaikka järven vesi on vaaleaa ja hyvin kirkasta, se kuhisee elämää. • • Rannan lähellä viihtyvät vesi kasvit tarjoavat suojapaikkoja kaloille, joita on todella paljon. Kalat ovat meilläkin tuttuja ahvenia, haukia ja särkikaloja, mutta vesi kasvit hiukan oudompia. järvessä yleisinä esiintyvät sahalehden ja välkevidan löytää kuitenkin suomalaisenkin retkeilykasvion sivuilta. Lähes kaikilla kovilla pinnoilla ja osin toisiinsa kiinnittyneinä muuallakin elää vaeltajasimpukoita. Laji on kulkeutunut vapaasti uivien toukkiensa ansiosta laivojen mukana suolaisten merten ylitse lähes kaikkialle maailmaan, missä se lisääntyy tehokkaasti järvissä ja laimeassa murtovedessä. Paikoin vaeltajasimpukat jopa tukkivat voimalaitosten vesi putkia tai yhdyskuntien viemäreitä. Kukaan ei tiedä, kuinka laji on päässyt leviämään tähän 140 metrin korkeudella merenpinnasta sijaitsevaan järveen. järven keskellä on saari, jossa on Liet-
tuan suurvaltakaudella 1400-luvulla ollut puinen linna. Linnaan johtaneen 150 metriä pitkän ja 8 metriä leveän sillan tamminen paalutus on edelleen paikallaan. Paalut ovat vaeltajasimpukan peittämät ja niiden ympärillä parveilee runsaasti kaloja. Plateliaissa on tarjolla monenlaista vesiurheilua, kuten pu~ehdusta, melontaa ja purjelautailua. Sukeltajia palvelee nykyisel-
yhdellä ulkomaisella kielellä, joka on saksa. Englanninkielikin on oppailla riittävän vahva, jotta sukellusasioista selvitään. Polttomoottorit on Plateliai-järvellä kielletty. Sukelluspaikoille siirrytään rauhallisesti sähkökäyttöisillä alumiinijollilla. Myös harppuunakalastus on kielletty, jotta kalat säilyttäisivät luottavaisuutensa sukeltajiin. Kalat eivät päivälläkään sukeltajia hätkähdä. Itse näin 15 minuuttia kestäneellä videointisukelluksella peräti kahden eri hauen hyökkäävän pikku kalojen kimppuun. Yösukellus tuntuukin hienoiselta pettymykseitä, kun näkyvien kalojen määrä ei lisäänny, mutta toiminta vähenee. Olisikohan meilläkin aika selvittää sukeltajien erilaisten toimintatapojen vaikutusta kalojen käyttäytymiseen? Olen kuullut usein, kuinka kaloja on jossain opetettu ruoan avulla tulemaan sukeltajien luo. Kiinnostavaa olisi tietää, miten temppu voitaisiin tehdä ilman ruokintaa.
Oktopusas-sukelluskeskus Plateliai-järvellä. lään Oktopusas-sukelluskeskus. Sukeltaminen Oktopusaksen kanssa on sujuvaa ja turvallisen oloista, onhan kyseessä täysverinen PADI-keskus. Kanssakäyminen käy kahdella kotimaisella (liettua, venäjä) ja ainakin
Lisätietoa Plateliai-järvestä ja Oktopusas-sukelluskeskuksesta löydät Internetistä: www.litnet.ltlcitieslzemaitij.htmlja www.godive.ltlplateliai.html TEKSTI JA KUVAT: JOUNI LEINIKKI
Sukeltaja
MAAILMALLA LUETAAN
Koonnut Stig Gustavsson
Dive Training Oive Trainingin numerossa kahdeksan on useita ansiokkaita artikkeleja. Linda Lee Walden ki~oittaa aiheesta "Naissukeltajat". Nykyisin sukelluskursseille osallistuvista oppilaista 43 % on naisia. On siis hyvä tietää miten naisen ja miehen väliset eroavaisuudet vaikuttavat sukellettaessa. Naisten korkeampaa rasvaprosenttia on pidetty altistavana tekijänä sukeltajantaudille, mutta uusimpien tutkimusten mukaan näin ei ole. Sen sijaan naisten pienempi ilmankulutus on tosiasia. Raskaudella on omat rajoittavat tekijänsä. Varusteiden tulee olla naisille suunniteltuja. Naiskouluttajat tuovat pehmeämpää linjaa koulutustoimintaan. Yhteenvetona jutussa todetaan, että tulevaisuudessa ei ehkä enää puhuta naissukeltajista, vaan sukeltajista, jotka sattuvat olemaan naisia.
Scuba Diving Scuba Oiving -lehden numerossa kymmenen on erittäin perinpohjainen juttu typpinarkoosista. John Francis käsittelee typpihumalan syntymekanismia, sen vaikutuksia ja siihen valmistautumista. Tutkimukset eivät yksiselitteisesti tue teoriaa, että useat syvät sukellukset totuttavat typpihumalaan ja lieventävät sitä. Kyse on enemmänkin keinoista, jotka mieli kehittää kiertääkseen humalan vaikutusta. Tottuminen typpihumalaan, jos tottumisesta edes voidaan puhua, on lyhytaikaista. Se katoaa jo viiden-seitsemän päivän kuluttua syvistä sukelluksista. Michale Ange selostaa sukellusvarusteiden huollon välttämättömyyttä sukellusturvallisuuden kannalta. Jutussa käytetään esimerkkinä erään kokeneen, mutta pitkään sukeltamatta olleen sukeltajan viimeistä sukellusta. Huonokuntoiset ja huoltamattomat varusteet aiheuttivat sukeltajan kuoleman.
sukeltaja
Linda Lee Walden käsittelee myös toista tärkeää asiaa: sukeltajien usein luvattoman huonoa uimataitoa. Hän korostaa hyvän uimataidon merkitystä sukeltamisen miellyttävyyden kannalta sekä turvallisuustekijänä. Luottamus omaan uimataitoon antaa itsevarmuutta. Sukeltajan tulisikin viettää aikaa vedessä myös ilman sukellusvarusteita. Barry Shuster puolestaan kertoo sukellusta edeltävästä briefauksesta, joka meiltä sukellusvanhimmiita jää usein varsin vähäiselle huomiolle. Seuratoiminnassa tulisikin korostaa itse kohteeseen liittyvän informaation jakamista.
MAGASINET FÖR UNDERMEDIIETNA
'10· OKlOBlR 2002 • 49KR 49HKR 5,40EUR
<J
Dyk Ruotsalaisen Dvk-Iehden lokakuun numero esittelee suomalaisillekin kohtuullisen lähellä olevaa sukelluskohdetta. Marsa Alam sijaitsee eteläisessä Egyptissä noin kuuden tunnin ajomatkan päässä Hurghadasta. Delfiinejä, haita, neitseellisen ehjiä korallikasvustoja sekä vesialueita, joissa ei koskaan ole kalastettu eikä pudotettu ankkuria. Majoitus teltoissa tai bungaloweissa rannan tuntumassa tuo mieleen pioneeriajat Sharm ei Sheikhissä. Alueelta löytyy kuitenkin täydelliset sukelluspal-
velut ja jopa painekammio. Matkailijan kannalta on myös tärkeää, että kännykkäverkko toimii moitteettomasti. Varteenotettava kohde kunhan tilanne Lähi-idässä rauhoittuu.
voito Aki Helander ja Kimmo Korja ovat asettaneet tavoitteensa klassisessa uinnissa ja räpyläuinnissa - ei enempää eikä vähempää kuin maailman huipulle . • • Tavallisen nuoren miehen aamurutiinina on päästä hereille viimeistään koulussa. Aki Helander ja Kimmo Ko~a - molemmat 18-vuotiaita - ovat ennen koulun alkamista jo urakoineet uima-altaassa hyvinkin puolenkymmentä kilometriä. Kun si ihen vielä lisätään iltatreenit, kilpailut ja voima- ja nopeusha~oitteet, on tulevaisuuteen naulattu tavoite maailman huipulla realistista saavuttaa.
Uimasta koulun kautta uimaan Kimmo Ko~a suuntaa kulkunsa Kouvolan uimahalliin 10-12 kertaa viikossa. Lisäksi hän tekee kolmasti viikossa yhdistelmäharjoitteita, jotka sisältävät vajaan tunnin kuntosalia ja kaksi tuntia uintia. Kimmo ui klassisessa uinnissa viimeistä kauttaan nuorten sa~assa ja räpyläuinnissa ensimmäistä vuotta yleisessä sa~assa. Kymmenisen vuotta sitten alkanut säännöllinen ha~oittelu on tuottanut tulosta: tänä vuonna miesten SM-pronssia 200 metrin vapaauinnissa ja SM-pronssia nuorten 400 metrin vapaauinnissa sekä 6. sijan nuorten EM-kisojen viestijoukkueessa viime kesänä Itävallassa. Räpyläuinnissa Kimmo sai ensimmäisen Suomen mestaruutensa jo I 1vuotiaana, ja seuraavana vuonna heltisi mitalisija jo PM-kilpailuissa Merkittävimmät sijortukset ovat vuonna 200 I räpyläuinnin nuorten MM-kilpailuissa Meksikossa saavutettu 100 metrin laitesukelluksen hopea ja 100 metrin räpyläuinnin pronssi. Yleisen sa~an EM- tai MM-kilpailuissa Kimmolla on henkilökohtaisia Atinaal isijoituksia viisi, ja kahdeksan B-tinaalisijoitusta. Viimeisen viiden vuoden aikana hän on uinut PM-altaassa kymmenen kultamitalia sekä useita hopea- ja pronssisijoja. SMvoittoja hänellä on kuuden vuoden aikana kertynyt 19 ja multa mitaleja aika kasa. Aki Helander asuu Hämeenlinnassa ja käy lukiota. Ensimmäisen lukiovuoden ajan hän asui Jyväskylässä. Harjoittelu oli helppoa, sillä hänen valmentajansa Janne T oivola asuu siellä. Hämeenlinnassa Aki noudattaa Jannen laatimaa ha~oitusohjelmaa. Klassisessa uinnissa Aki saavutti tänä vuonna nuorten SM-kilpailuissa 200 ja 100
älkä metrin rintauinnissa kultaa ja sekauinnissa pronssia. Myös lyhyiden ratojen SM-kisoissa Aki saavutti kärkisijoja. Nuorten MM- kilpailuissa Meksikossa 200 lAki nappasi 50 metrin sukelluksessa pronssia. Nuorten ja yleisen sarjan EM- tai MM-kilpailuissa hänellä on henkilökohtaisissa yksi A- ja kuusi B-finaalisijoitusta. Aki on saavuttanut PM-altaassa vuosina 1999-2002 yhteensä yhden voiton, kolme hopeaa ja yhden pronssin. SM-kilpailuissa vuosina 1999-2002 heltisi kaksi hopeaa ja kolme pronssi mitalia.
Lähi- ja etävalmennusta Kimmoa valmentava Juha Korja tietää minkälaista on olla huipulle tähtäävän urheilijan isä ja valmentaja. Valmennussuhde on hyvä ja mutkaton, ja työpari tuntee toisensa läpikotaisin. - Kimmo ha~oittelee tunnollisesti. Räpyläuintiharjoittelun aloittamisesta, 8-9vuotiaasta saakka hän on puurtanut tunnollisesti harjoituksia läpi. Tai oikeastaan kaikki alkoi jo paria vuotta aiemmin, kun asetuimme asumaan aivan uimahallin viereen. Poika suunnilleen asui uimahallissa, ja uimisen into näytti siltä, että päätin laittaa pojan kilpauintikouluun, kertoo Juha Ko~a. Akia valmentava Janne Toivola asuu toisella paikkakunnalla kuin suojattinsa. - Muutaman kerran vuodessa toteutamme Jannen kanssa lähiha~oittelujaksoja. Menen Jyväskylään muutamaksi päiväksi ja silloin pureudutaan tiiviisti harjoitteluun. Onneksi Hämeenlinnassa on "Iähivalmentajina" Esko Heikkilä, Ari Ailio ja Jari Roive. He seuraavat ha~oitteluani ja puuttuvat havaitsemiinsa tekniikkavirheisiin, pohtii Aki. Janne Toivola kertoo Akin olevan erittäin tunnollinen ha~oittelija, joka tekee kunnolla sen mitä pitää. Tavoitteena on olla puhdas urheilija maailman huipulla. Akin harjoitustahti on samaa luokkaa kuin Kimmollakin. Vapaapäiviä viikossa on enintään yksi, ha~oitustunteja kertyy noin 20-30. Miten koulun ja kovan tason uintiharjoittelun pystyy yhdistämään? Kimmo käy Kouvolan ammattikoulun LVI-tekniikkalinjaa ja Aki lukiota tavoitteenaan joskus urheilu-ura - ehkä jokin muukin ala, jossa vahvat aineet matematiikka ja fysiikka ovat mukana. Molempien uimareiden koulut ovat ra-
kentaneet urheilijalle soveltuvan opetussuunnitelman, joten normaalin kolmen vuoden sijasta heidän opiskelunsa kestää neljä vuotta. Väljennetty opintosuunnitelma mahdollistaa täysipainoisen ha~oittelun. Entä miten kaverit koulussa suhtautuvat poikkeavaan kulkijaan. - Ihan mukavasti. Kukaan ei mutise siitä, että menen aamuisin myöhemmin kouluun. Kateellisiksi ne heittäytyvät silloin, kun anon koulusta lomaa lähteäkseni ulkomaan tumeelle tai leirille, kiteyttää Kimmo. Totta on, että nuorella iällä molemmat ui marit ovat päässeet näkemään maailmaa enemmän kuin moni ikäisensä. Sekä Kimmo että Aki harmittelevat sitä, että räpyläuinnin arvostus Suomessa on niin heikkoa. Esimerkiksi Unkarissa laji on hyvin tunnettu, arvostettu ja pidetty, mikä näkyy "tuki markkoina" ja suurena kiinnostuksena.
Yleensä urheilun huipulla tähdätään vain yhden lajin menestykseen. Räpyläuinnissa ja klassisessa uinnissa harjoitteet ovat pitkälle samat. - Molemmissa pystyy tähtäämään huipulle. Pitkät ha~oitusuinnit tehdään yleensä klassisena uintina ja vasta räpyläuintikisan lähestyessä lisätään varsinaisia räpyläuintiharjoitteita, sanoo Kimmon valmentaja Juha Korja. - Muina esimerkkeinä sekä räpylä- että klassisessa uinnissa menestyneistä uimareista ovat mm. Tanskan Jakob Andersen ja Suomen Ari Palve, sekä nuorissamme kärkikaartiin nousemassa oleva niin ikään Juha Korjan valmennettava 15-vuotias Lauri Pajari. Mikä saa nuoret miehet tavoittelemaan aina vain kovempaa vauhtia ja täydellisempää suoritusta? Uimaan rataköysien väliä edestakaisin. Kilometri toisensa jälkeen. Vuodesta toiseen. Onko se kuria vai kunnianhimoa? - Se on yksinkertaisesti älytöntä voiton nälkää. Mikään muu ei heille ole yhtä tärkeää, sanoo Kimmo Ko~a. Aki ja Kimmo ovat sitoutuneet urheiluun sataprosenttisesti. Molempien valmentajat kehuvat suojattejaan ahkeriksi ja tunnollisiksi ha~oittelijoiksi. Aikaa muuhun ei kovin rutkasti jää ja kaveritkin löytyvät enimmäkseen lajin parista. Aki harrastaa joutoajan rippeensä musiikkia ja futista, joka kuulemma olisi hänen lajinsakin ellei olisi hurahtanut uinteihin. Kimmo tekee mielellään musiikkia ja rakentelee äänentoistolaitteita. Ja se toinen laji, jota hän nytkin harrastaa, ja tekisi kokonaan jos allasta ei olisi, on pingis. TEKSTI: LEENA KOIVUMÄKI KUVAT: KALEVI TURKKA
Molemmissa voi menestyä Kimmon tavoitteena on yltää räpyläuinnin EM-mitalisijiolle kahden vuoden kuluessa. Klassisessa uinnissa - vapaauinti on lempilaji -tavoitteena on saavuttaa enemmän SMmitaleja ja päästä aikuisten maajoukkueeseen. Janne Toivola kertoi Akin tavoitteena olevan päästä klassisessa uinnissa aikuisten maajoukkueeseen ja edelleen olympialaisiin. Räpyläuinnissa MM-arvokisamitali siintelee johtotähtenä samoin kuin sijoittuminen viiden parhaan joukkoon ensi kevään EM-kisoissa.
Sukeltaja
Turun käräjäoikeus antoi syyskuussa Vrouw Maria -tapauksessa välipäätöksen, jonka mukaan meri laki soveltuu kaikkiin hylkyihin. Turun merioikeus katsoi johtopäätöksessään, etteivät muinaismuistolaki ja merilaki ole toisiansa poissulkevia, vaan toisiaan tulkinnallisesti täydentäviä lakeja. Muinaismuistolaki sääntelee lähinnä esineistön tutkimista ja säilyttämistä, kun taas meri laki sääntelee varsinaista pelastustoimintaa kuten esim. tavaran nostoa hylystä.
• • Ammattisukeltaja Rauno Koivusaaren johtama sukeltajaryhmä löysi vuonna 1771 uponneen Vrouw Marian hylyn Jurrnon lähistöltä vuonna 1999. Hylyn lastina uskotaan olevan mm. useiden flaamilaisten ns. kultakauden (1500-1600 lukujen) mestareiden mm. Rembrandtin ja Rubensin maalauksia sekä mahdollisesti muuta Venäjälle tilattua ylellisyys- ja arvotavaraa. Tapauksessa Rauno Koivusaari vastaan Suomen valtio (Museovirasto) tuomioistuin käsittelee Vrouw Marian hylyn löytäneiden sukeltajien oikeuksia. Oikeudenkäynti aiheesta alkoi vuonna 200 1. Turun käräjäoikeuden syyskuinen välipäätös merkitsee käytännössä sitä, että Vrouw Marian hylyn löytäneillä sukeltajilla on oikeus esittää T urun merioikeudessa vaatimus pelastuspalkkiosta. Tältä osin asian käsittely jatkuu edelleen, jos asiassa ei synny yhteisymmärrystä.
Välipäätöksen perusteluista Merioikeus tarkasteli välipäätöksen perusteluissa ja faktojen arvioinnissa Suomen
kansallisen kulttuuriperinnön vaikutusta, kansainvälisen sääntelyn vaikutusta, merilain soveltuvuutta sekä kansainvälistä oikeuskäytäntöä. Suomalaisen muinaismuistolain tarkoituksena on suojella kansallista kulttuuriperintöä. Vrouw Marian liittymisestä kansalliseen kulttuuriperintöön on ristiriitaisia näkemyksiä. Tosiasia on, että alus lähti Alankomaista Pietariin ja lasti koostui Pietariin vietävistä esineistä. Aluksella ei ollut mitään tekemistä Suomen kanssa, kunnes se haaksirikkoutui ja upposi Suomen aluevesillä. Kansainvälinen merialueita koskeva perusasiaki~a on YK:n Merioikeusyleissopimus (v. 1982), jonka periaatteisiin Suomi on sitoutunut. Merioikeusyleissopimuksen artikla 303:n mukaan valtioiden velvollisuutena on suojella merestä löytyneitä arkeologisia ja historiallisia esineitä. Sen perusteella hylyn löytäjä ei saa automaattista omistusoikeutta eikä hylyn nostaja automaattista oikeutta meripelastusvaateisiin. Toinen hylkyjä koskeva Merioikeusyleissopimuksen artikla 149 soveltuu kansainväliseen me-
Hylkyjen kansainvälinen Sukeltaja-lehdessä 21200 I (Vedenalainen kulttuuriperintö - suojelua ja tutkimusta ilman kaupallista hyödyntämistä) kerrottiin YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö UNESCOn sopimusvalmistelusta vedenalaisen kulttuuriperinnön suojelemiseksi. Arkeologiset ja historialliset vedenalaislöydöt ovat osa kansojen, valtioiden ja niiden välisten yhteyksien historiaa, ja valtioiden tulee suojella kulttuuriperintöä yhdessä.
Sukeltaja
• • Kansainvälisestä näkökulmasta katsottuna vedenalaista kulttuuriperintöä uhkaa erityisesti kaupallisen hyödyn tavoittelu. Kaupallisen pelastustoiminnan päätavoitteena on myyntikelpoisten esineiden nostaminen, jolloin löytöpaikan muu arkeologinen kokonaisuus ja sen asiallinen dokumentointi saatetaan laiminlyödä. Ongelmallisinta kaupallisessa pelastustoiminnassa on se, että kulttuuriperintökohteesta peräisin olevat esineet myydään usein yksittäisille keräilijöille, jolloin arkeologinen löytökokonaisuus ja siten myös sen sisältämä tieto hajotetaan lopullisesti eikä tieto ole enää tutkimuksen käytettävissä. Erityisesti köyhät maat menettävät nykyään vedenalaista kulttuuriperintöään kaupallisten pelastusyritysten toiminnan tuloksena. Monivuotisen työn tuloksena UNESCOn 31. yleiskokous hyväksyi marraskuussa 200 I sopimustekstin vedenalaisen kulttuuriperinnön suojelemiseksi. Kun 20 maata on ratifioinut sopimuksen, siitä tulee osa kansainvälistä lainsäädäntöä sopimuksen jäsenvaltioissa. Sopimuksen valmisteluun osallistui merioikeuden, meriarkeo-
logian ja muinaismuistohallinnon asiantuntijoita lähes 100 maasta. Sopimuksen valmistuminen on tärkeä askel kansainvälisen oikeuden kannalta, koska se täsmentää ensimmäistä kertaa valtioiden oikeuksia ja velvollisuuksia vedenalaisen kulttuuriperinnön suojelemiseksi kaikilla vesialueilla.
UNESCO-suojelusopimuksen pääkohtia Vedenalaiseksi kulttuuriperinnöksi määritellään sellaiset ihmistoiminnan jäänteet, jotka ovat luonteeltaan kulttuurisia, historiallisia tai arkeologisia, ja jotka ovat olleet pysyvästi tai ajoittaisesti, kokonaan tai osittain veden alla yli sata vuotta. Näitä ovat mm. asuinpaikat, rakennukset ja muut rakenteet. esineet, ihmisjäänteet, hylyt (alukset, lentokoneet ja muut kulkuneuvot) ja niiden osat, niiden lasti ja muu sisältö. Vedenalaiset kulttuuriperintökohteet tulee ensisijaisesti säilyttää löytöpaikoillaan. Mikäli toimitaan toisin ja kulttuuriperintöä nostetaan, tulee sen pitkäaikainen säilyminen turvata asiallisella konservoinnilla ja hal-
renpohja-alueeseen valtioiden merivyöhykkeiden ulkopuolella. Sen mukaan huomioon otetaan myös alkuperävaltiolle kuuluvat etuoikeudet. Merilaissa on säädetty meripelastuksesta ja niistä edellytyksistä joiden vallitessa meripelastus on mahdollinen. Lain sanamuotoon "se joka pelastaa haaksirikkoutuneen tai vaarassa olevan aluksen tai -" on lisätty termi "haaksirikkoutunut" Suomen kansallisessa lainsäädännössä. Siten se, joka pelastaa uponneen aluksen, voi esittää vaatimuksen pelastuspalkkiosta vaikka alus ei ole enää vaarassa. Lisäksi on katsottu tärkeäksi, että yhteiskunnassa kannustetaan pelastamaan haaksirikkoutuneita aluksia ja niissä olevaa omaisuutta. Meripelastuspalkkiota voidaan vaatia siitä huolimatta onko olemassa sopimusta pelastuksesta. Mikäli aluksen omistaja ei ole antanut pelastustehtävää jollekulle, on etusijalla se pelastaja, joka ensiksi aloittaa pelastuksen. Ensimmäinen pelastaja myös syrjäyttää oikeudellaan muiden pelastajien oikeudet.
Suhteessa muinaismuistolakiin voidaan meripelastussäännöistä todeta seuraavaa. Yli 100 vuotta vanhan hylyn löytäjällä, jos hän myös pelastaa hylyn, on oikeus pelastuspalkkioon. Edellytyksenä on, että hylyn omistajalla on omistusoikeutensa jäljellä tai valtio on pakkolunastanut hylyn. Löytäjällä joka on pelastanut yli I OO-vuotiaasta hylystä esineitä, on myös lähtökohtaisesti oikeus meripelastuspalkkioon. Vastaavia tilanteita on löydettävissä kansainvälisestä oikeuskäytännöstä mm. Yhdysvalloista. Suomen meri laki perustuu Brysselin konventioon, joka on astunut Yhdysvalloissa voimaan jo vuonna 19 13. Tämän johdosta Yhdysvalloissa annetut, ratkaisut antavat suuntaa Suomen lain soveltamista ja oikeuskäytäntöä silmällä pitäen. Eräissä oikeustapauksissa on katsottu, että konventiossa ilmenevä "vaaran" käsite toteutuu vanhojen hylkyjenkin osalta. Sama vaaran käsite esiintyy myös Suomen merilain meripelastusta sääntelevässä lainkohdassa. Esim. hopeaesineiden joutuminen alttiiksi varastamiselle, tai hylkyjen joutumi-
nen vaaralle alttiiksi merellisten vaaratekijöiden johdosta, oikeuttaa näin ollen vaatimaan meripelastuspalkkiota. Vrouw Maria -jutussa todistajana olleen Suomen merimuseon tutkijan käsityksen mukaan hylyssä oleva esineistö on ollut sukeltajien saatavissa. Tämän johdosta on merioikeuden mukaan pääteltävissä, että Vrouw Mariankin lasti saattaa olla tässä mielessä vaarassa.
TEKSTI: JUSSI KÄHÄRIN ALKUPERÄISTEKSTISTÄ TOIMITTANUT MINNA PAJAMIES
Lähde: Turun käräjäoikeuden Diaari No. 99/8603 "Vrouw Mario". Sukeltajien asiamiehenä toimivan Jussi Kähärin kirjoitukseen voi tutustua kokonaisuudessaan Intemetissä: www.meriarkeologinenseuro.(i
uojelu edistyy linnoinnilla. Vastuuntuntoista ja kohteisiin kajoamatonta harrastajasukeltajien pääsyä kulttuuriperintökohteille tulee rohkaista yleisön tietoisuuden ja kulttuuriperinnön kunnioituksen lisäämiseksi, mikäli pääsy kohteille ei ole ristiriidassa suojelun kanssa. Meripelastuslakia ja löytötavaralakia ei sovelleta vedenalaiseen kulttuuriperintöön. On pyrittävä vähentämään erilaisten vesirakennustöiden haitallista vaikutusta vedenalaiseen kulttuuri perintöön. Kansainvälisellä vesialueella kulttuuriperintöä on tarkoitus suojella erilaisin maiden välisin yhteistyömekanismein. Kulttuuriperintölöydöistä ja niihin kohdistuvasta toiminnasta ilmoitetaan joko rantavaltion tai löytäjän kotimaan viranomaisille, jotka välittävät tiedon UNESCOlie. Erityisesti ne maat, joilla on kulttuurinen, historiallinen tai arkeologinen yhteys kulttuuri perintöön, sopivat keskenään suojelutoimista. jäsenmaat ovat vastuussa siitä, että niiden kansalaiset tai lippualukset eivät riko sopimuksen sääntöjä, ja jäsenmaat rankaisevat kansalaisiaan rikkomuksista. Sopimus velvoittaa jäsenvaltiot organi-
soimaan riittävän määrän päteviä viranomaisia, jotta kulttuuriperintölöytöjen rekisteröinti, suojelu, konservointi, esittely ja hallinnointi voidaan hoitaa asiallisesti. Vedenalaiseen kulttuuriperintöön kohdistuvan toiminnan on oltava viranomaisen valtuuttamaa. Kulttuuriperinnön kaupallinen hyödyntäminen ja arkeologisen kokonaisuuden lopullinen hajottaminen on ristiriidassa suojelun ja asiallisen hallinnoinnin kanssa. Vedenalaista kulttuuriperintöä ei saa myydä, ostaa tai vaihtaa; sitä ei tule rinnastaa kaupallisiin hyödykkeisiin. Kenttätutkimuksissa on käytettävä sellaisia menetelmiä, jotka kajoavat kohteeseen mahdollisimman vähän. jos esineiden nostaminen on välttämätöntä tutkimuksen tai suojelun päämäärien takia, on toimittava varovasti; esinenostoin ei tule vahingoittaa muuta löytökokonaisuutta. Kenttätutkimuksen vaiheet ja tehdyt toimenpiteet on dokumentoitava, jotta tieto saadaan talteen ja tutkimuksen käyttöön. Ennen kenttätutkimuksia on laadittava tutkimussuunnitelma, jolle haetaan viranomaisten hyväksyntä. Yksityiskohtaista tutkimussuunnitelmaa ei
vaadita silloin, kun kulttuuriperintökohde on välittömästi uhattuna ja on toimittava nopeasti sen pelastamiseksi. Tutkimukset on tehtävä pätevän arkeologin johdolla ja valvonnassa. Tutkimusmateriaali - piirrokset, valokuvat, nostetut esineet - tulee sijoittaa arkistoon ja säilyttää suositeltavimmin yhtenä kokoelmana yleisön ja tutkijoiden käytössä.
Suojelun mahdollisuudet Suomessa Suomi äänesti suojelusopimuksen hyväksyneessä UNESCOn yleiskokouksessa sopimustekstin puolesta. Vaikka sopimuksen ratifioiminen on hidas prosessi, on Suomi kuitenkin virallisella tasolla ilmaissut ottavansa vedenalaisen kulttuuriperinnön suojelun vakavasti. UNESCO-sopimuksen ratifioiminen ei toisi rajuja muutoksia Suomen nykyisiin käytäntöihin; se sisältää samoja periaatteita kuin Suomen muinaismuistolaki. Vähintään sata vuotta vedessä olleet kohteet ovat suojeltavaa kulttuuriperintöä ja ne ovat viranomaisten vastuulla ja hallinnoimia.
Sukeltaja
(
<:11'-.
'--'-, -, !
Lämmintä ja helppohoitoista polyesteriä.
Jr
,1
TORNION SAMMUTINHUOLTO JA TARVIKE Puh 0400 397 880 Teolli suuskatu 8, 95420 Torn io
Löydöistä tulee il moittaa. Harrastajasukeltajien vierailut kulttuuriperintökohteille ovat hyväksyttyjä, mutta varsinaisiin kenttätutkimuksiin vaaditaan viranomaisen lupa. Tutkimusten yhteydessä nostetut esineet konservoidaan ja liitetään kokonaisuutena muun tutkimusmateriaalin kanssa julkisiin avoimiin kokoelmiin. Kulttuuriperintökohteet on huomioitava vesirakennustöissä. Vedenalaislöytöjen suojelua Suomessa ei siis vaikeuta lain puuttuminen. Sen sijaan vakavana ongelmana ovat meriarkeologisen yliopisto-opetuksen niukkuus sekä meriarkeologien virkojen puuttumi nen Suomen muinaismuistohall innosta. Museovirastossa on yksi määräaikainen virka vedenalaiseen kulttuuri perintöön erikoistuneelle tutkijalle suojelun, tutkimuksen ja valistamisen kehittämiseen. Lisäksi Museovirastossa on yksi virka vettyneeseen materiaaliin erikoistuneelle konservaattorilIe ja yksi sukeltavan työmestarin virka. Voimavarat vedenalaisen kulttuuriperinnön suojeluun ovat alimit oitetut - UNESCOsopimuksen näkemys riittäväs-
Ajankohtaista Vrouw Maria -hylyn löytäjäryhmän kaksi jäsentä ovat laittaneet Turun käräjäoikeudessa vireille meripelastusvaatimuksen niistä muutamista esineistä, jotka nostettiin hylystä Suomen merimuseon luvalla hylyn ajoituksen varmistamiseksi heti hylyn löytämisen jälkeen. Asiasta on annettu syyskuussa 2002 välipäätös, jossa Turun käräjäoikeus näkee itsensä toimivaltaiseksi muinaismuistolain alaiseen hylkyyn liittyvässä asiassa. Asian käsittelyä jatketaan käräjäoikeudessa vuoden 2003 alussa. Muinaismuistolain hylkylöytöjä käsittelevää lukua on täsmennetty. Luvussa todetaan, että "sellaisen laivan tai muun aluksen hylky, jonka uppoamisesta voidaan olettaa olevan vähintään sata vuotta, tai tällaisen hylyn osa on rauhoitettu". Lokakuussa 2002 eduskunta hyväksyi takautuvasti voimaan tulevaksi seuraavan täydennyksen: "Jos ulkoisten olosuhteiden perusteella on ilmeistä, että omistaja on hylännyt 1. momentissa tarkoitetun hylyn tai sen osan, kuuluu se valtiolle". Yhteystietoja: Museovirasto, Suomen merimuseo, Hylkysaari, 00570 Helsinki, sähköposti: maijaJast@nba.fi, sallamaria.tikkanen@nba.fi UNESCO, Sector for Culture, I rue Miollis, 75732 Paris cedex 15, France, www.unesco,org/culture/legalprotection/water/html
www 1011l10IlS,lI11lllllll1liluollo COI11
KESÄMÖKKEJÄ VUOKRATTAVANA NORJASSA AVERBYN SAARESSA Mökit sijaitsevat 50 km Moldesta Kristiansundiin päin. - Mökkejä on 3 ja jokaisessa makuupaikat 7 henkilölle. - Mökit ovat tilavia kaksikerroksisia, joissa varustuksena astian- ja pyykinpesukone sekä satelliittivastaanotin. - Hyvät kalastusmahdollisuudet. Kalastusmökkeihin kuuluu vene lähellä sukelluskeskusta, josta tarvittaessa vuokrattavaksi varusteita. YHTEYSTIEDOT: Olavi Heinonen, Hjertåsvei 166530 Aver0Y, Tel. 990 4771512432, fax 9904771512544, mobil 930 98174.
tä määrästä viranomaisia ei toteudu. Suomen meri museo tekee jatkuvasti työtä sen eteen, että vedenalaisen kulttuuriperinnön alalle saat aisiin lisää pysyviä resursseja. Suojelun kannalta positiivista on se, että Suomessa on tällä hetkellä useita arkeologeja, jotka ovat vakavasti erikoistumassa meriarkeologiaan kenttätyökokemusta hankkien ja mahdollisuuksien mukaan ulkomailla koulutusta täydentäen. Hienoa on myös se, että Suomessa hanrastajasukeltajat osal-
listuvat aktiivisesti tiedon keräämiseen vedenalaislöydöistä, tekevät yhteistyötä Suomen merimuseon kanssa ja kunnioittavat löytöjä. Harrastajien vastuullisuus on olennaisen tärkeää suojelun on nistumiselle. TEKSTI: MAIJA FAST
KUMISTA VARMUUTTA KAIKENLAISEEN SUKELTAMISEEN
Sukellusretket ja -leirit. avantosukellukset. kalastusretket. lumikenkäsafarit. hiihtoretket ja luonto-opastukset. www.puruvedenretkeily.com SUKELLUSPUKU LOITOKARI OY
puh. 0400 'l'l8 439. 040 'l24 8229 sukeltaja
Koneenkatu 5, 05830 Hyvinkää puh/fax (019) 454 597
Puhdasta hengitysilmaa Onko paineilmapullosi hengitysilma puhdasta? Tiesitkö, että SUSL omistaa laitteet paineilma-analyysin tekoa varten? Analyysejä tekee oman toimen ohella talkootyönä Seppo Salonen.
• • Suomen Urheilusukeltajain Liitto omistaa paineilman epäpuhtauksien määrittämiseen tarkoitetun mittauslaitteen, Bristol APA MK-II. Laiteessa käytetään Drägerin Aerotest -ilmaisinputkia. Mitattavat epäpuhtaudet ovat DIN3188- ja EN 12021normien mukaan vesipitoisuus, öljysumu, hiilimonoksidi ja hiilidioksidi. Nykyään paineilman epäpuhtauksien tason määrittelee EN I 202 I-normi, jossa vesipitoisuus rajataan alueelle 25-50 mg/m J, öljyä saa maksimissaan olla 0,5 mg/m J , hiilimonoksidia 15 ppm ja hiilidioksidia 500 ppm. Käytössäni on kaksi kappaletta neljän litran paineilmapulloa, joiden täyttöpaine on 200 bar. Avaan näytepullot vähintään kerran vuodessa ja tarkistan ne visuaalisesti ruosteen ja muun roskan varalta.
Miten ilma-analyysi tehdään? Mikäli tarvitset paineilmanpullon hengitysilman mittauspalvelua, ota yhteyttä minuun ja lähetä minulle yhteystietosi. Lähetän sitten pullon/pullot pienissä matkalaukuissa, yleensä Matkahuollon kautta. Mukana seu-
raa pullojen täyttöohje ja kaavake kompressorin tietoja varten. Voin tehdä analyysin myös asiakkaan omasta pullosta, jolloin asiakas maksaa lähettämisestä aiheutuvat kulut. Kun saan pullon, liitän sen analysaattorissa olevaan paineenalentajaan kierreliitännällä varustetulla letkulla. Tämän jälkeen huuhtelen laitetta ilmalla noin 10 minuuttia ja säädän virtauksen analyysin suorittamista varten sopivaksi. Analyysissä käytettävät ilmaisinputket ovat lasisia, noin lyijykynän vahvuisia ilmaisinjauheella ja asteikolla varustettuja putkia. Putken päät on sulatettu umpeen. Jokaiselle mitattavalIe epäpuhtaudelle on oma putkensa ja putket ovat kertakäyttöisiä. Putken päät katkaistaan ja putki laitetaan analysaattoriin. Näytevirtaus johdetaan tietyn ajan verran putken läpi, jolloin ilmaisinjauhe alkaa värjäytyä, mikäli määritettävää epäpuhtautta esiintyy. Mitä enemmän epäpuhtautta on, sitä pidemmälle patsas värjäytyy. Kun säädetty virtausaika on loppu, luetaan asteikolta väri patsaan ilmoittama pitoisuus. Kaikkien neljän epäpuhtauskomponentin
Sukeltaja
analysoimiseen kuluu aikaa noin kolme tuntia. Tulokset ki~aan tekemääni Acces-tietokantaan. Tulostan mittauspöytäki~an paperille ja postitan sen asiakkaalle. Sen jälkeen pyydän liittoa laskuttamaan asiakasta. Suurin osa asiakkaista on liiton jäsenseuroja, mutta mukaan mahtuu myös yksityisiä henkilöitä, sukellusalan yrityksiä ja palolaitoksia.
Miten tämä kaikki alkoi? Liitto hankki analysaattorin 80-luvun puolivälissä, ja alkuaikoina sen sai korvausta vastaan lainaksi toimistolta. Laite kiersikin aluksi ympäri Suomea, mutta koska se oli välillä epäkunnossa ja hukassa, katsottiin paremmaksi, että laite on yhden henkilön hallinnassa. Näin analyysejä tehtiinkin hetken aikaa, kunnes kyseisen henkilön aika ei enää riittänyt, ja laite jäi tarvikkeineen toimiston varastoon. Itse kuulin käyttämättömästä laitteesta kerran syys päivien yhteydessä. Olen laboratorioalalla töissä, ja tietysti kiinnostuin mittalaitteesta ja mittauspalvelusta. Pienen houkuttelun jälkeen lupauduin tekemään näitä analyysejä, ja teen talkootyönä tätä mittauspalvelua vieläkin.
Yhteystiedot Seppo Salonen Korpolaisentie 8, 2861 0 Pori Puh. (02) 6370 14 1 (koti)
tai (02) 8381 5544 (työ) gsm 050 5890 388
IIma-analwsien hinnat: SUSL:n jäsenseurat Muut
50,50 € 85,00 €
TEKSTI: SEPPO SALONEN KUVAT: ARTO MATTSSON
Torso puvut APEX ATX 200 laitepaketti SUUNTO 10 valaisin POLAR/URSU K kuivapukuja MARES Abys 22 regu BLUE NAVY aluspuku STARDUST 50 Wakkuvalaisin ASIA maski+snorkkeli ARGON pullo 1,5 I
67e 950e 20e 588e 336e 116e 250e 40e 168e
Tarjoukset voimassa 24.12.2002 saakka
Sukeltaja
Sari Häkkisestä uusi nuorisopäällikkö • • Sari Häkkinen, 25, aloittaa Suomen Urheilusukeltajain Liiton nuorisopäällikön tehtävissä vuoden 2003 alusta. Nuorisotoiminta on Sari lIe entuudestaan tuttua, onhan hänelle pitkä kokemus Keski-Uudenmaan Sukeltajien nuorisovastaavana ja myöhemmin SUSL:n nuorisovaliokunnan jäsenenä. Uudessa tehtävässään nuorisopäällikkönä Sari kertoi tärkeimmiksi tavoitteikseen seurojen nuorisotoiminnan tason nostamisen ja norppatoiminnan koulutuksen uudistamisen tämän päivän tarpeita vastaavaksi . Tärkeänä lenkkinä tavoit-
teisiin pääsemisessä on hyvä yhteistyö nuorisovaliokunnan kanssa. Moni tuntee Sarin entuudestaan mm. Nuori Suomi -ohjaajakouluttajana ja liittokouluttajana. Sukellusharrastuksen lisäksi Sarin sydäntä lähellä ovat perheen kaksi kultaista noutajaa, sekä veneily- ja moottoripyöräharrastus. Työn alla on myös toimintaterapeutin tutkinto. TEKSTI: LEENA KOIVUMÄKI KUVA: ESA HÄKKINEN
N UORI SUOMI
~6t\~ fii.kkueJ.,
Sinetinvarmaa norppatoimintaa
(l(n
QL
_ Diving Team Porin väellä oli syytä juhlaan marraskuun ensimmäisenä lauantaina, sillä he saivat Nuori Suomi -sinetin. Viitisen vuotta toiminut seura on miltei 100-prosenttisesti lasten ja nuorten iKioma. Aikuisia seurassa ovat vain pieni ydinjohto, ja nyt jo vähitellen aikuistuvat vanhimmat norpat. SUSL:n nuorisovaliokl!mta katsoi Diving Team Porin toiminnan täyttävän nyt Nuori Suomi ry:n sir:lettikriteerit. Sinetin luovutti Meri-Porin Pihlavan uimahallissa nuorisovaliokunnan puheenjohtaja Maar;e Siukola ja sen ottivat vastaan Laura Hietanen ja Sami Lassila, "hallitsevat" vuoden norppaohjaaja ja vuoden norppa Sinetin luovutuksen jälkeen uimahallilla pistettiin juhlat pystyyn ja syötiin ihan oikeaa Sinettikakkua! Onnea porilaisille! TEKSTI: LEENA KOIVUMÄKI
Oriveden kultaralli 8.-9.2.2003 Längelmäveden sukeltajat ry yhdessä liiton kanssa valtakunnalliset norpparallin.
Hinta: 45 euroa, sisältäen rallin, majoituksen ja ruokailun. Huom. mukaan makuupussi ja makuualusta.
jä~estää
Norpparallin sarjat: Tytöt 7-9-vuotiaat Tytöt I 0-12-vuotiaat Tytöt I 3-15-vuotiaat Pojat 7-9-vuotiaat Pojat I 0-1 2-vuotiaat Pojat I 3-1 5-vuotiaat
Lisätietoja: Maare Siukola, puh. 050 554 9081 tai maare.siukola@susl.fi, Sauli T oivonen, puh. 050 596 9 126 tai sauli.toivonen@kangasala.fi. Ilmoittautuminen:
office@susl.fi tai faksilla (09) 348 I 25 16. Kerro ilmoittautumisen yhteydessä nimi, syntymäaika, seura, norppa vai ohjaaja sekä mahdolliset ruokaaineallergiat ja/tai lääkitys.
Ki~alli
sesti seuroittain 17.1 .2003 mennessä SUSL:n toimistoon
sukeltaja
Mikäs on vedessä 011 J
Yj)
Norpat Porista, Raumalta, Längelmävedeltä, järvenpäästä, joensuusta, Helsingistä, Kajaanista, Tampereelta, Raahesta, Pieksämäeltä, Lappeenrannasta ja tietysti jyväskylästä ottivat mittaa toisistaan Sammakkorallissa jyväskylässä. • • Niin se on, että vesi on norpan elementti, koska kuivan maan rasti oli monen mielestä vaikein. Tämä vuoden viimeinen valtakunnallinen norpparalIi pidettiin paikkakunnan maineikkaan arkkitehdin mukaan nimetyssä AaltoAIvari -uimahallissa. Ensiapurastilla tiedusteltu yleinen hätänumero - I 12 sujui varsin vaivatta. Rastivalvojan "satuttama" turvonnut. kipeä ja mustelmilla olevan nilkan tarvitsema ensiapu olikin jo vähän konstikkaampi juttu. Käytettävissä olleista tukisiteestä, kylmäpakkauksesta ja kanisterista vain kaksi paria keksi nostaa jalan kanisterin päälle kohoasentoon. Kylmä ja kompressio muistuivat mieleen paremmin.
Vanhat seurakaverukset Rosana Curiqeo (Keski-Uudenmaan Sukeltajat) ja Reea Ruohonen (Rauman Laitesukeltajat) lukevat tarkkana puhallusrastin tehtäväkuvausta. Tytöt kehuivat rallia ihan kivaksi. Se ei ollut liian vaikea. "Puhallusrastia me on paljon harjoite/tu, joten se meni ihan hyvin". Rauman Laitesukeltajien Jaakko Taskinen ja Timo Metsäjoki olivat niitä harvoja, jotka hoksasivat nostaa ohjaajan "nyrjähtäneen" nilkan kohoasentoon ensiapurastil/a. "Ei sitä ole norppaharjoituksissa harjoiteltu, mutta sehän on itsestään selvää", tuumivat pojat
AaltoAIvari loiskui Ulkona oli pieni pirteä aIkutalven pakkanen, mutta AaltoAIvarin altaalla ei paleltu. Posket touhusta ja jännityksestä hehkuen norppaparit urakoivat neljää allasrastia. Urakka altaassa aloitettiin kelluvan putkilon kuljettamisella pohjaan ankkuroitujen vanteiden läpi. 7-9 -vuotiaiden sa~assa vanteita oli neljä, 10-1 2-vuotiailla kuusi ja 13-IS-vuotiailla kahdeksan. Tehtävä ei ollut helppo, sillä norpan mittainen - ja vähän ylikin - pötkylä pyrki ankarasti pintaan, vaikka siihen olikin kiinnitetty muutamia lyijypainoja hommaa helpottamaan. T ehtävä kuului: Kuljettakaa yhdessä
sukeltaja
putkilo kaikkien hulavanteiden läpi. Tulkintoja oli putkilon vanne vanteelta pujotuksesta sen kainaloon ottamiseen ja vanteiden läpi uimiseen. Kaikkihan on sallittu, mitä ei ki~allisesti oltu kielletty. Sitten vielä tehtävän lopuksi putkilo palautettiin pinnalla uiden lähtöpisteeseen. ja sekuntikello nakutti armottomasti. Seuraavalle rastille. Vettä
täynnä oleva kanisteri oli ankkuroitu pohjaan ja se kellui täydessä vesilastissa nurinniskoin 2-3 metrin syvyydessä ikäryhmästä riippuen. Vuorotellen sinne ilmaa puhaltelemalla pari yritti saada kanisterin lopulta nousemaan pintaan. ja nousihan se - tai sitten ei. Rasti kysyi tekniikkaa ja malttia. Tyylit vaihtelivat suorasta puhalluksesta snorkkelin sovittamiseen
kanisterin aukkoon. ja muistaa täytyi, ettei päästänyt hartaasti kanisteriin vietyä ilmaa karkaamaan. "Ihan helppo juttu, tota on harjoiteltu!" tuumi kaksi Sammakko-poikaa katsellessaan kavereiden suorituksia allasikkunasta. "Pötkylän kuljettaminen oli vaikeinta", he pohtivat. Kuusikulmion rakentaminen altaan pohjalle noin 2,5 metrin
t
~.
WORPPA
sa, l11utta se ensiapu ...
Kuinkahan tämän ilman saisi pysymään kanisterissa?
Junior Scuba -rallin raumalaiset voittajatytöt täyttävät ilmalla pintapoijua.
syvyyteen oli myös kimurantti juttu. Rastin kolmen minuutin maksimiajan jälkeen jäi eriasteisen vajaita rakennelmia altaan pohjalle ihmettelemään. Joskin tyylikkäitä kuusikulmioitakin syntyi paljon. Viimeisellä rastilla 7-9-vuotiaiden oli määrä riisua räpylät altaan pohjalla noin 2,S metrin syvyydessä. Isompien tehtävänä oli riisua maski altaan pohjassa, asettaa maski heti takaisin kasvoille ja tyhjentää se ennen pintaan nousua. Pohjassa tarkkailleen rastivalvojan antamat pisteet osoittivat, että hyvin monella maskin tyhjentymisessä oli toivomisen varaa. Tuota tärkeätä taitoa on siis syytä edelleen ha~oitella. Tosin tällä rallin viimeisellä rastilla saattoi puhti olla jo monella niin vähissä, ettei siihen pieneen hallittuun maskiin puhallukseen ei enää riittänyt voim ia.
vähällä kokemuksella. Seuran historian ensimmäisen norpparallin ideointiin ja toteutukseen ei ollut siis vanhaa pohjaa eikä rutiinia. Rasteja on mietitty ja kokeiltu. Hankalaa testaaminen tietysti aikuisten kesken oli. Omilla norpilla ei voitu rasteja kokeilla ettei rata paljastuisi. Koko tapahtuma tuntuu onnistuvan hyvin. Noin 90 norpan kokonaismäärä oli odotetun suuruinen, osallistujajoukon yli ohjaajineen kivutessa 120:aan. - Nyt lapset siirtyvät Cygnaeuksen koululle sukkadiskoon ja sunnuntaina seuraa palkintojen jako. Kyllä tämä tästä hyvällä porukalla jo menee omalla painollaan. Tapahtuman päävastaava Oili Pöyliö kiitteli taIkooporukkaa suururakasta. Kaikki ovat olleen hienosti mukana. Ratasuunnitelmakin on elänyt tarpeen mukaan. Viimeiset tarkistukset tehtiin rasteille vielä rallin aikana, kun ilmeni etteivät pienimmät norpat saa renkaiden läpi pujotettavaa pötkylää edes veden alle. Siis painoja vielä lisää.
Paljon työtä Jyväskylän Sammakoiden nuorisovastaava Petri Heikkinen pyyhki rallin loppumetreillä hikeä otsaltaan. Paljon ja kauan on työtä tehty! Viime aikoina elpynyttä seuran norppatoimintaa pyörittää nyt uusi sukupolvi, minä monen muun lailla varsin
Junior Scuba Junior Scuba -toiminta mahdol-
listaa laitesukelluksen altaassa 12-IS-vuotiaille. Kaikkien aikojen ensimmäinen näytösluontoinen Junior Scuba -halliralli pidettiin välittömästi norpparallin jälkeen. Neljän rastin tehtävä radan kävi läpi kaksi paria. Radan oli ideoinut, rakensi ja rallin valvoi nuorisovaliokunnan puheenjohtaja Maare Siukola.
Sukkadiskoa ja koripalloa ja mitalijuhlat Rallin oheishuvia oli rallia odotellessa majoituskoululla pelattu koripalloturnee sekä rallin jälkeen ollut sukkadisko, jossa sai irrotella vielä viimeiset vauhdin rippeet ennen rauhoittavaa yöunta. Päätösjuhlaa kunnioitti läsnäolollaan SUSL:n puheenjohtaja Jouko Laitinen. Hän myös luovutti palkinnot kilpailijoille. Puheessaan hän kiitteli norppia hyvästä kilpailusta. Hän kiitti norppia ja koko norppatoimintaa siitä, että sitä kautta jo hiipumassa ollut perussukeltamisen taito palaa sille kuuluvaan arvoon. Sarjojen voittajina kävivät palkintonsa pokkaamassa ja niiaamassa 7-9-vuotiaiden sekasa~asta Konsta Salmela ja Rami
Keuhkot täyteen ilmaa ja menoksi. Ruohonen Rauman Laitesukeltaj ista, 10-12-vuotiaat tytöt Emmi Viita-aho ja lida Nummela Längelmäveden Sukeltajista, I ~ 12-vuotiaat pojat Vesa Helminen ja Jesse Saarinen Längelmäveden sukeltajista, 13-ISvuotiaat tytöt Eeva Kärkkäinen ja Milla Korppi-Tommola KeskiUudenmaan Sukeltajista sekä 13-IS-vuotiaat pojat Miika Kiiski ja Sami Lassila Diving Team Porista. Junior Scuba -näytösrallin kahdesta parista parempia olivat Krista Ruohonen ja Jutta Viljanen. Lopuksi palkittiin vielä järjestäjien vakoilun perusteella parhaana, tsemppaavimpana, tasapuolisimpana ja huolehtivampana ohjaajana Kai Backman Rauman Laitesukeltajistakoko raumalaisen norppalauman hurratessa hillittömästi. TEKSTI: LEENA KOIVUMÄKI JA MAARE SIUKOLA PINTAKUVA: LEENA KOIVUMÄKI VA-KUVAT: VELI SEPPÄNEN
sukeltaja
I
1
~; Iloista l'
-)'
Paljon turvallisia sukellusretkiä, tiukkoja uppopallopelejä, meribiologiaa ja kalastusta - siinä aineksia onnistuneelle kansainväliselle snorkkelisukellusleirille, joka järjestettiin ensimmäisen kerran viime elokuussa Etelä-Norjan lämpimissä ja kirkkaissa vesissä.
ja turvallis Aamupalan jälkeen veneet lastattiin ja keulat kohti seikkailua ...
• • Norjan urheilusukeltajain li itto Norges Dykkerforbund yhdessä CMASin kanssa jä~esti viime kesänä kansainvälisen leirin, jonka keskuspaikkana toimi Skottevig Maritime Center Kristiansandissa. Leirillä oli reilut 100 lasta ja aikuista Norjasta, Suomesta, Irlannista, Ruotsista ja Tanskasta. SUSL:n tavoite oli lähteä katselemaan ja kokeilemaan yhdessä suomalaisten eri seuroista tulevien norppien kanssa no~alaisia vesiä ja kansainvälistä tunnelmaa. Asiasta tiedotettiin seuroille norppapostin kautta ja saatiinkin Längelmäveden Sukeltajat kiinnostumaan asiasta. Seura lähetti Norjaan kolme osall istujaa: Leea Eskelisen, Anne-Mari Saaren ja Tapio Helmisen. Liitosta oli ohjaajana nuorisovaliokunnan Oili Pöyliö.
Turvalliset sukellusretket lähisaaristoon Leirin ohjelma oli hyvin suunniteltu. Leiriläisten käytössä oli isot teltat majoitukseen, leirintäalueen mukavuudet sekä sukellusretkiä varten veneet ja sukellusvarusteet. Joka päivä lähdettiin aamupalan jälkeen kokopäiväretkelle lähisaaristoon, jossa tehtiin kaksi sukellusta. Veneisiin oli sijoitettu kaksi ryhmää, mukana veneenkuljettaja, sukellusvanhin ja pääveneessä turvasukeltaja laitteineen sekä henkilö. jolla oli kaikkiin veneisiin ja maihin langaton puheyhteys.
sukeltaja
Välipala maistuu herkulliselta merellisessä ympäristössä hyvässä seurassa. Norjalainen Anne Marthe Solheim, Reyken Dykning Klubb, oli aina iloinen ja esimerkillinen ryhmänsä johtaja.
lI1enoa
1
Poukamassa oli turvallista odottaa muita ryhmän jäseniä takaisin sukellukselta.
Norjan sukellusliiton puheenjohtaja Sigurd Paulsen nostaa lipun salkoon ... leiri alkakoon.
Osallistujat oli jaettu 5-8 hengen ryhmiin nimettyine ryhmänvetäjineen. Suomalaisten ryhmässä oli lisäksemme kolme Ruotsista asuvaa suomalaista (isä Jansson Thomas ja pojat Henrik ja Eric) sekä ruotsalainen poika Calle Mobacka, ryhmän vetäjänä toimi Oili. Ryhmässä puhuimme sekä ruotsia, englantia ja suomea. Calle (synt. 1989) halusi ehdottomasti käyttää hyvää englannin kieltään kommunikoidessaan Tapion, Leean ja Anne-Marin kanssa. Pojalla oli muutenkin rohkeutta ja sisua esimerkillisesti - hän oli melkein aina valmiiksi pukeutunut ja odottamassa meitä veneen luona. Janssonit puhuivat hyvin suomea, mutta Henrik ja Eric oppivat lisää suomalaisia nuorten suosimia sanoja meidän kanssamme. Muutenkin koko ryhmämme oli höystetty ruotsalais-suomalaisella huumorilla.
Jon.
Auringonottoa ja polttomeduusoja Ensimmäisenä päivänä tutustuimme ryhmään sekä Lyngholmsundin merieläviin. Poltto-
meduusat aiheuttivat ilman käsineitä sukeltaneille Leealie ja Anne-Marille väristyksiä. Niitä oli vedessä runsaasti eri kokoisia ja väri vaihteli oranssista siniseen. Polttavat rihmat eivät houkutelleet koskemaan, vaikkakin niiden katselu etäältä olikin mielenkiintoista ja ihmetystä herättävää. Kirkkaan meriveden lämpötila oli +24 astetta ja aurinko paistoi pukuun kuumasti. Sukelluksien välillä pidimme taukoa lekotellen kalliolla ja syöden eväitä. Toisena päivänä satoi vettä solkenaan. Leiritunnelma oli korkealla, olihan uusia tuttavuuksia illan uppopallon, aliasjääkiekon ja makrillikalastusretken aikana tehty. Uuden seikkailun jännitys nipisteli vatsaa. Aamupalan jälkeen olimme ajoissa valmiina veneillä. Sukelluskohde oli erittäin mielenkiintoinen, nimikin oli Lille Nibe. Matalat poukamat olivat aluskasvillisuuden täyttämiä avoonkaloita, joissa asui monen näköisiä ja kokoisia kaloja. Pojat olisivat halunneet kokeilla harppuu noita, mutta se ei kuulunut päivän ohjelmaan. IItaohjelmaan oli kutsuttu koko leirior-
ganisaatio ja jä~estäjät grillasivat leirintäalueella kokonaisen porsaan.
Vatsanväänteitä kovasta tuulesta Kolmas leiripäivä oli erittäin tuulinen. Tytöt päättivät pitää lepopäivän ja jäivät leirintäalueelle. Norjalaiset veneet eivät paljon tuulia hätkähdä, joten suuntasimme retken suojaiseen lahdelmaan Östtre Sövikaan taitavan kipparin avustuksella. Päivän sukellukset tehtiin irlantilaisen Kate Hillsin ollessa täsmällinen ja kannustava sukellusvanhin. Illalla osallistuimme mukana olleen ruotsalaisen meribiologi Harald Fosshagenin pitämään esitykseen, jossa diojen avulla havainnollistettiin sellaisia kaloja, ötököitä ja kasveja, joita olimme leirin aikana nähneet. Hän selitti mitä ne ovat, miten ne käyttäytyvät, voiko niitä syödä ja ennen kaikkea ovatko ne myrkyllisiä. Harald piti esityksensä norjaksi ja englanniksi, joten paljon esityksestä jäi myös arvailujen varaan - onneksi erinomaiset kuvat kertoivat pal-
Me lähdimme aikaisin sunnuntaiaamuna jo kotia kohti, kun muut jäivät vielä tekemään yhden sukellusretken harppuunoiden kanssa. T apiota jäi vähän harmittamaan kun harppuunaretki oli suunniteltu viimeiseksi aamuksi. Hyvästelimme aamupalan jälkeen haikein mielin Janssonit, Callen ja Katen sekä leirinjohtajan Anne Brit Strupstadin ja No~an liiton puheenjohtajan Sigurd Paulsenin. Parasta leirissä oli ryhmämme mielestä syntyneet ystävyyssuhteet sekä kavereiden kanssa yhdessäolo. CMAS on suunnittelemassa ensi vuodeksi seuraavaa kansainvälistä leiriä, jota no~alaiset valmistelevat. Odotamme mielenkiinnolla uutisia asiasta. Tietoja No~asta www.ndf.no. TEKSTI JA KUVAT: OILI PÖYLlÖ
sukeltaja
5USL tiedottaa
I:,/;
/
Syyskokouksen satoa Suomen Urheilusukeltajain Liiton vuosikokous hyväksyi SUSL:n ensi vuoden toimintaVantaalla ja talouspaketin 27.10.2002. Liiton ensi vuoden budjetti on 740 000 euroa. Tuttujen valiokuntien rinnalla aloittaa toimintansa sukelluskalastus- ja vapaasukellusvaliokunta.
Jouko Laitinen jatkaa
)
/( {J'I I'"'
(
Jouko Laitinen jatkaa liiton puheenjohtajana seuraavan kaksivuotiskauden. Kilpailevia ehdokkaita hänelle ei ilmaantunut. jouko kiitti seuroja luottamuksesta ja sanoi, ettei olisi millään malttanutkaan lopettaa, niin paljon mielenkiintoista on työn alla ja tulossa. johtokunnan varsinaisiksi jäseniksi vuosiksi 2003- 2004 va-
littiin Kari Lainio Nurmijärveltä. Pekka Kaikumo Helsingistä. jyrki Sariola Tuusulasta ja VeliMatti Pynnönen Kouvolasta. Yhden vuoden pestin varajäseninä saivat Heidi Hietanen Porista ja jari Autio Tampereelta. johtokuntavaalin teki erityisen mielenkiintoiseksi se, että ehdokkaita oli ennätysmäisen runsaasti. Ehdollepanotoimikunnan esittämien johtokuntaehdokkaiden lisäksi kokoussalista tuli vielä lisäehdotuksia. Kaksivuotisen toimintakauden puolivälissä johtokunnassa jatkavat Keijo Kaittola T ampereelta. Pentti Parkkila Yli-Torniosta. Mika Pohjonen Vantaalta ja Matti Pöntinen Lappeenrannasta. Vuosikokouksessa oli edustettuna 34 seuraa ja paikalla oli 56 suslilaista.
Seurat keskipisteeksi Ennen varsinaisen kokouksen avaamista puheenjohtaja Laitinen kertoi ajankohtaisia kuulumisia. Lähitulevaisuuden keskeisimpiä asioita on NAUI-järjestelmän ottaminen mukaan liiton ohjelmaan. NAUI:n kanssa on tarkoitus tehdä sopimus vielä tämän syksyn aikana. Toinen tärkeä toimintasektori on kouluttajakoulutuksen uudistaminen. Kolmantena tärkeänä asiana on seurojen nostaminen liiton toiminnan keskipisteeksi. Lokakuussa 2002 Suomen Urheilusukeltajain Liitossa oli jäseniä 12 058, joista norppia I 502. Seuroja määrä SUSL:ssa on 209 kpl. TEKSTI: LEENA KOIVUMÄKI
Paikallistuella lähes 1 000 hakijaa Opetusministeriön ja Nuori Suomi ry:n yhteistyössä toteuttama paikallistukihanke on innostanut tänä vuonna yli 960 urheiluseuraa hakemaan lasten ja nuorten urheiluseuratoiminnan tukirahaa. Tukirahan hakijoita oli tänä vuonna yli sata enemmän ku in vuosi sitten. Tukirahaa haettiin kaikkiaan
lähes kolme miljoonaa euroa ja jaettavana oli 387 500 euroa. Lapsia ja nuoria tukirahaa hakevissa hankkeissa on mukana kaikkiaan 86 000. Hakemukset edustivat 47 eri lajia. eniten hakemuksia tuli jalkapallo-. jääkiekko-, salibandy- ja yleisurheiluseuroista sekä seurojen monilajihankkeista.
SUSL:n jäsenseuroista paikallistukea saivat: Keski-Uudenmaan Sukeltajat ry( ISOO€). Scuba Libre ry( I OOO€), Saimaan Norpat ry(SOO€) sekä Midnight Divers ry(SOO€) .
Liiton toimiston joulu SUSL:n toimisto on avoinna pe~antaihin, joulukuun 20. päivään. Seuraavan kerran toimisto avautuu torstaina 2.1 .2003. Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta kaikille SUSL:n jäsenille! Mika, Riku ja Brita
<J
~--
Onko seurasi allekirjoitus lainvoimainen? Seuroissa on juuri pidetty vuosikokouksia, ja monessa seurassa johto vaihtuu vuoden vaihteessa. Yhdistysrekisteriin asia jää useasti kuitenkin ilmoittamatta. Jotta seuran alleki~oitus olisi virallinen ja pätevä, on yhdistysrekisterissä oltava oikeat, ajan tasalla olevat tiedot sääntöjenne mukaisista seuran nimen ki~oittajista. Muutosilmoitus, jolla ilmoitetaan yhdistyksen sääntömuutokset ja/tai yhdistyksen nimenkirjoittajissa tapahtuneet muutokset, tehdään muutosilmoituslomakkeilla. Lomakkeet täytetään kolmena kappaleena. Lomakkeita voit joko tilata tai
ladata omalle koneelle. Sääntömuutosilmoitukseen tulee liittää muutetut pykälät kokonaisuudessaan muutetussa muodossa kolmena kappaleena. Jos muutoksia on useammassa kuin neljässä pykälässä, tulee yhdistyksen oheistaa koko säännöt. Samalla lomakkeella voidaan ilmoittaa myös nimenki~oittajissa tapahtuneet muutokset. Sääntömuutos tulee voimaan silloin kun se merkitään rekisteriin. Nimenki~oittajissa tapahtuneet muutokset ilmoitetaan muutosilmoituslomakkeella. Vaikka vain yksi nimenki~oittaja vaihtuu, tulee yhdistyksen il-
SUSL:n tekninen valiokunta järjestää
moittaa lomakkeella kaikki ko. hetkellä toimessa olevat nimenkirjoittajat, täydellinen nimi, osoite, kotikunta ja henkilötunnus. Jos henkilöllä ei ole suomalaista henkilötunnusta, ilmoitetaan syntymäaika. Yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja alleki~oittajaa ja vakuuttaa, että ilmoituksessa annetut tiedot ovat oikeat ja että nimenki~oit tajat ovat täysivaltaisia. Nimenkirjoittajien tiedot merkitään yhdistysrekisteriin Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmästä. Lisää muutoksen ilmoittamisesta, löytyy Patentti- ja rekisterihallituksen Intemet-sivul-
ta http://www.prh.fi/fi/yhdistysrekisteri/muutosilmoitus.html Patentti- ja rekisteri hallitus Yhdistysrekisteri Arkadiankatu 6 A, Helsinki PL I 150, 00 I 0 I Helsinki Puh. (09) 6939 500 Fax (09) 6939 5271
Maksuehdot:
Aika: 17.-19.1.2003 (I-osa) ja 3 1.1.-2.2.2003 (II-osa) Paikka: Liikuntakeskus Pajulahti, Nastola Hinta: 625 euroa
CMAS M1 -kouluttajakurssi Aika: 28.-30.3.2003 (I-osa) ja I 1.-13.4.2003 (II-osa) Paikka: Eerikkilän Urheiluopisto, Forssa Hinta: 625 euroa
IImoittautumiset:
Ki~allises
ti SUSL:n toimistoon. Ilmoittautumisen liitteenä on oltava seuran virallinen esitys kurssille osallistumisesta. Kurssipaikat täytetään
il-
moittautumisjä~estyksessä.
Oppilaspaikkoja on jokaisella kurssilla rajoitetusti. Mikäli tulijoita on enemmän kuin kurssille mahtuu, ylimääräiset halukkaat otetaan varasijoille.
Kurssimaksu laskutetaan seuraIta heti ilmoittautumisen jälkeen. Jokaiseen laskuun lisätään laskutuslisä 4,20 euroa. Mikäli laskua ei ole maksettu eräpäivään mennessä kurssipaikka annetaan varasijalla olevalle. Kurssille osallistumisen voi peruuttaa viimeistään 30 päivää ennen kurssin alkua, jolloin kurssimaksu palautetaan vähennettynä toimistokulujen (8,50 euroa) osuudella. Tämän jälkeen tapahtuvissa peruutustapauksissa osallistumismaksua ei palauteta, poislukien lääkärintodistuksella vahvistettavat sairastapaukset, jolloin kurssimaksu voidaan palauttaa vähennettynä toimistokulujen (8,50 euroa) osuudella.
SUSL:lla on oikeus tarvittaessa peruuttaa kurssi. mm. vähäisestä osanottajamäärästä johtuen.
I
r
U~
~
'~
Fidit (Helsinki)
Suupohjan Sukeltajat (Kurikka) Suupohjan Sukeltajat (Kurikka) Fidit (Helsinki) Suomen Urheilusukeltajain Liitto (Helsinki) Urheilusukeltajat (Helsinki) Oulun Vesimiehet (Oulu) Suupohjan Sukeltajat (Kurikka)
SUSL:n pronssinen ansiomitali Pekka Anttila Risto Esala Tuomo Hirvonen Pia Juvonen Mika Kuukkanen Esko Latvala Juuso Mettälä Aarre Naukkarinen Antti Nissinen Jari Paavilainen Mika Pihlajikko Lauri Pirttiaho Jari Rinkinen Pekka Rintaniemi Tomi Saarinen Hannu T oumeur Pasi Tuulensuu
~
-)
SUSL:n hopeinen ansiomitali Tapani Kaistila Raimo Koskela Esa Raivio Mika Rautiainen Juha Tähtiharju Esa Vuoppola Arto Ylimäki
l<J ---L
~
Suomen Urheilusukeltajain Liitto ry:n johtokunta on myöntänyt seuraavat huomionosoitukset:
Kari Jokinen
,.
[---
CMAS P4 -kortti
CMAS M1 -kouluttajakurssi
r
Suupohjan Sukeltajat (Seinäjoki) Rauma-Repola Diving Club (Tampere) Ala-Keiteleen Urheilusukeltajat (Suolahti) Ala-Keiteleen Urheilusukeltajat (Suolahti) Ala-Keiteleen Urheilusukeltajat (Suolahti) Suu pohjan Sukeltajat (Seinäjoki) Oulun Vesimiehet (Oulu) Suupohjan Sukeltajat (Seinäjoki) Rauma-Repola Diving Club (Tampere) Rauma-Repola Diving Club (Tampere) Suu pohjan Sukeltajat (Seinäjoki) Oulun Vesimiehet (Oulu) Rauma-Repola Diving Club (Tampere) Suu pohjan Sukeltajat (Seinäjoki) Suupohjan Sukeltajat (Seinäjoki) Rauma-Repola Diving Club (Tampere) Ala-Keiteleen Urheilusukeltajat (Suolahti)
sukeltaja
46
SUSlliedottaa Tapahlumakalenleri Tammikuu
Maaliskuu
11.1. 11.-12.1. 17.-19.1.
Johtokunnan jä~estäytymiskokous Uppopallon XVIII Rixu-cup Ml-kurssi, I-osa
18.1. 19.1. 31.1.- 2.2.
Räpyläuinnin Nuori Suomi Cup Uppopallon 3. SM-sa~akierros Ml-kurssi, II-osa
Helsinki Riihimäki Liikuntakeskus Pajulahti Suolahti Vaasa Liikuntakeskus Pajulahti
15.-16.3. 18.3. 28.-30.3. 29.-30.3.
Helmikuu
8.2. 8.-9.2. 8.-9.2. 14.-16.2. 22.-23.2. helmikuu
Huhtikuu
Uppopallon 1. SM-Ioppusa~an kierros Kuopio Valtakunnallinen Norpparalli Orivesi Räpyläuinnin SM-kisat Avoin Nuori Suomi -ohjaajakoulutus Kuusankoski Uppopallon miesten ja naisten PM-kisat Ruotsi Strategiaseminaari 1 Avoin
Maaliskuu Uppopallon 2. SM-Ioppusa~an kierros
8.3. 10.-11.3. 15.3.
Nuori Suomi -ohjaajien jatkokoulutus Varalan Urheiluopisto, Tampere SUSL:n tilintarkastus Helsinki Ml-kurssi, I-osa Eerikkilän Urheiluopisto Räpyläuinnin CMAS T rophy Dunajvaros, Unkari
Sukeltaja-kouluttajapäivä Junioreiden uppopalloleiri SUSL:n johtokunta/valiokuntien pj:t, tilikokous
Tampere Helsinki Avoin Helsinki
5.4.
Uppopallon SM-välierät, ylemmän loppusa~an voittajan kotikentällä
5.-6.4. tai 12.-13.4. 11.-13.4.
Räpyläuinnin PM-kisat Ml-kurssi, II-osa
11.-13.4. 12.4.
Junior Scuba -leiriviikonloppu Uppopallon SM-loppuottelut
26.4. 26.4.
SUSL:n johtokunta SUSL:n vuosikokous Vapaasukelluksen SM, altaassa
huhti touko Vapepa-sukeltajakurssi keväällä Vapaasukelluskurssi
Lähde sukelluslomalle Thaimaan trooppiseen sukellusparatiisiin! Racha Vai Sukelluskurssi Sukellusloma
KOHU f MATKAI KAlfVA
7 vrk, alk. 1.517 € 14 vrk, alk. 1.948 €
Racha Vai, Khao lak & Similansaaret sukellusmatka 14 vrk, alk. 2.260 € Hinnat sisältävät edestakaiset lennot Helsingistä Bangkokin kautta Phuketille, lentokenttäkuljetukset, 7 tai 14 yön majoituksen, aamiaiset ja kaikki sukellusvarusteet.
Lisätiedot ja varaukset: KohdematkatKaleva Oy, WorldVisit, Ruoholahdenkatu 23, 00180 Helsinki, puh. 02056 15550 email; world@ kohdematkatkalevaJi, www.kohdematkatkalevaJi
sukeltaja
Tanska Eerikkilän Urheiluopisto Kouvola Riihimäki/ Turku Helsinki Helsinki Lahti Itä-Suomi Helsinki
Kestokyvyn äärirajoilla Juha Lehtonen ATLANTIC UNICORN
MEItIRO.UANI
..IUHA LEHTONEN
Sidottu, 245 sivua
Bernie Chowdhury
Nathanie! Philbrick
Patrick O'Brian
VIIMEINEN SUKELLUS
KAMPPAILU MERTA VASTAAN
KUNINKAAN MIES KOMENTA..IAKAPTEENI YLLÄTYSTEN LAIVA
Syväsukelluksen kiehtovan maailman legendaariset hahmot, suurimmat voitot ja karmeimmat tragediat kuvattuina isän ja pojan kohtalokkaan sukellushankkeen kautta. Suomentanut Renne Nikupaavola Sidottu, 395 sivua
'.
Meriromaani, teknisesti ja toiminnallisesti tarkka kuvaus saturaatiosukellus- ja pienoissukellusveneoperaatioista satojen metrien syvyydessä avomerten öljykentillä. Kertomus miehistä ja naisista jotka tekevät työtään huipputeknologian avulla vaikeissa ja vaarallisissa olosuhteissa. Juha Lehtonen on vedenalaiseen teknologiaan erikoistunut merikapteeni, sukeltaja ja sukellusvenepilotti. Monet kirjan tapahtumista perustuvat hänen omiin kokemuksiinsa .
l www.tammi.net
Valaanpyyntialus Essexin tarina on ajaton kertomus ihmisen sisusta äärimmäisissä koettelemuksissa ja samalla yksi hyytävimmistä todellisuuspohjaisista merikirjoista. Suomentanut Renne Nikupaavola Sidottu, 311 sivua
Englantilainen Patrick O'Brian kertoo 20-osaisessa romaanisarjassaan Kuninkaallisten merivoimien kapteenin Jack Aubreyn ja hänen ystävänsä ja laivatoverinsa, tohtori Stephen Maturinin urasta Britannian merisodissa Napoleonia vastaan 1800-luvun alkuvuosina. Sarjan kolme ensimmäistä teosta on ilmestynyt suomeksi. Suomentanut Renne Nikupaavola
TAMMI
uuden Legend-sarjan. Legend-sa~assa ovat Aqua Lung-
lSKVV\mllrail<is!,a syvyyksiss채 hengitysvastuksen kasvamatta. Lis채ksi
nelnar[VS'\faSilUK~ser
ja virtauksen s채채timet