Issuu

sukelluskohteita Pirkanll1aa lappiin

..... .c: Q)

-.tn

o ~ .-

r o .

路

o") L.

1U00EN URHEJLUKIRJA

COMMUNICATING IN DIVING

The Most CODlDlon Handsigns PART 6

1. Ok? OK

2. Panic!

3. Godown.

" 5. Which way?

4. Danger!

7. Stop. Stay there. MODEL

SUUNTO

VYT

6. I'm freezing.

8. I'm running out of air. BENEFlTS I FUNCTIONS

Separate AIR, NITROX AND GAUGE MODES. Possibility for GAS SWITCHING between up to three breathing mixes conroining 21-99% oxygen. OptionaI WIRELESS PRESSURE TRANSMISSION gives you the benefits of air integration and the freedom of a wrist-computer. Adjusroble SUUNTO RGBM model. Built-in DlVE PLANNER AND SIMULATOR. Reliable and easy-to-use PUSH BUTTONS. Extensive MEMORY FUNCTIONS and profile bookmarking. PC-INTERFACE allowing you to download your dives to a pc. Also check Suuntosports.com. an extensive community for Suunto computer owners.

...

UUNTO

PÄÄKIRJOITUS

Askeleita eteenpäin

Vedenalaise maailman erikoislehti 3/2002

1 Mitä sukeltamisessa on tapahtunut viime aikoina? Ei mitään mullistavaa uutta - jos mittapuuna pidetään vaikkapa kevytsukeltajien laitetekniikan kehitystä. Laitteisiin on tullut joitain hienouksia, mutta pääpiirteiltään ne ovat säilyneet samanlaisina kuin ennenkin.

Päätoimittaja

Jouko Laitinen, joukoJaitinen@susl.(i Toimituspäällikkö

Minna Pajamies, minna.pajamies@onnionmarcom.(i Toimitussihteeri

Leena Koivumäki, leena.koivumaki@pp.inet.(i Art dlrector

Y(ö KUppi,

yka@k{;ppidm.(i

.JulkaisiJa:

Suomen Urheilusukeltajain Liitto ry. Radiokatu 20,00093 SLU, puh. (09) 3481 2257,3481 2258, fax (09) 348 I 25 I 6, email: office@susl.slu.(i www.susl.(i Toiminnanjohtaja Brita Ikävalko Toimitus:

Onnion MarCom Oy, Vanhan-Mankkaan tie 12, 02 180 Espoo, puh. (09) 4359 8950. ilmoitusmyynti:

Reijo Vainio, puh.lfax (02) 25 I 3 14 1, r.vainio@saunalahti.(i Repro: Mediatehdas Oy, Helsinki Painopaikka: Oy ScanWeb Ab, Kouvola Ilmestyy 5 kertaa vuodessa. Vuositilaukset (EUR 33,65Ivuosi), puh. (09) 348 I 2258 tai office@susl.slu.(i Sukeltaja-lehti on Suomen Urheilusukeltajain Liitto ry:n jäsen lehti, osoitteellinen jakelu 12 000 kpl, ISSN 1237-/688 Sukeltaja-lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten tai kuvien säilyttämisestä ja palauttamisesta.

Mikä sitten on muuttunut? Merkittävin kehitys on tapahtunut tavassa käyttää välineitä ja tavassa sukeltaa. Toisin kuin kaksikymmentä vuotta sitten, sukeltajat kelluvat nyt painottomina välivedessä tai pohjan yläpuolella, eivätkä pohjassa kontaten syvää uraa tehden. Kuivapukujen materiaaleissa on myös tapahtunut kehitystä, ne ovat nyt mukavia päällä, päinvastoin kuin ensimmäiset kuivapuvut. Samanlaisia esimerkkejä on useita. Kehitys on jatkuvaa - jos emme tietoisesti sitä jarruta. Laitteiden ja varusteiden tehtävä on mahdollistaa oleminen veden alla, eivätkä ne voi olla itsetarkoitus. Toisaalta sukeltamisen hienous on sekin jotain muuta kuin pelkästään veden alla olemista. Hyviä esimerkkejä ovat tekniikkasukellus ja vapaasukellus. Tekniikkasukellus edustaa sukeltamisen ääripäätä sukelluslaittein tehtynä; siinä merkityksellistä on äärimmäisen tarkka varustekokonaisuus ja tärkeiden laitteiden kahdentaminen lisättynä tarkalla sukellusten suunnittelulla ja toteutuksella. Vapaasukellus kilpailulajina edustaa toista ääripäätä; ilman laitteita tehtynä vapaasukeltamisen äärimmäisen taloudellinen suoritustapa on vaikuttavaa. Kieltämättä molemmat ovat extremeltä· maistuvia juttuja, mutta lisäävät oleellisesti tietojamme ja tapojamme sukeltaa sekä käyttää sukellusvarusteita myös tavallisilla sukelluksilla. Sukeltaminen saa jatkuvasti uusia muotoja. On melkoinen haaste saada mahdollisimman kattava ki~o sukeltamisen mahdollisuuksia jokaisen halukkaan ulottuville. Tärkein kanava tässä on koulutus. T a~ontaa on oltava enemmän, ei nykyisten kurssien määrää lisäämällä, vaan kasvattamalla niiden valikoimaa. Koulutuksen vaikeutena on yllättäen standardien puute. Suomalainen sukelluskoulutus on tänään huippuluokkaa: pystymme antamaan monenlaista koulutusta, mutta oma koulutusjä~estelmämme on maailmalla tuntematon. Tarvitsemme yhteistyökumppanin, jonka koulutus ja sukelluskortit tunnetaan laajalti ja jonka standardit voidaan sopeuttaa suomalaisiin olosuhteisiin ja sukelluskulttuuriin. Yksi tunnetuimmista sukelluskoulutusjärjestelmistä on NAUI:lla (National Association of Underwater Instructors). Suomen Urheilusukeltajain Liitto onkin päättänyt tutkia, voisiko NAUI:n koulutusjärjestelmä toimia nykyisen CMAS-jä~estelmän rinnalla. Toinen sukelluskoulutusjärjestelmä täydentäisi jo olemassa olevaa järjestelmää. Tunnettu koulutusjärjestelmä antaa meille mahdollisuuden sukeltaa, mutta myös kouluttajillemme toimia kouluttajina sukelluskeskuksissa ympäri maailmaa. Avovedet odottavat - hyvää sukelluskesää! JOUKO LAITINEN

Lisää uudesta koulutusjä~estelmästä sisäsivuilla.

Sukeltaja

) .

Sisallysluettelo Askeleita eteenpäin ............. 3

Sukeltajan veneilyetiketti ........ 9 Säästä satamaa ............... . 10 Meri vyöryy Helsinkiin ......... . 12 Kotimaan lajeja Kotkan Maretariumissa ........ . 13 Tekniikkasukellus, osa IV ....... . 14 Sukelluskoulutus uudistuu ...... . 16 Euroopan uudenaikaisin pelastautumiskoulutuskeskus ... . 18

Ajankohtaista ................ .24

Kesälukemista ja kirjallisuutta . .. . 27 Räpyläuinnin Pohjoismaiden mestaruudet ratkottiin ........ . 32 Uppopallon miesten kulta Suomeen ............... .33 Norppasivut ................. . 34

SUSL tiedottaa

Kuva: Jukka Nurminen, Nikonos RS, /3 mm, Kodachrome 200. Ojamon kaivos/ampi. Kuvassa Markus Suihko.

Kesäkohteita ympäri Suomen Suomen suvi on täynnä erilaisia kesä- ja kulttuuritapahtumia. Olet sitten liikenteessä maalla tai merellä, etsiäksesi uusia sukelluskohteita tai vain vierailemassa uudessa maakunnassa, ota yhteyttä paikalliseen sukellusseuraan. Saatat löytää itsesi uusista vesistä ja uusien tuttavuuksien seurasta. Lisävinkkejä niille, jotka eivät halua kastella jalkojaan. Sivut 6-13.

............. . 38

Kannen kuva: jukka Nurminen, Nikonos RS, /3 mm, Kodachrome 64. Heramaanjärvi, Kangasa/a.

Kesälukemista ja kirjallisuuHa Perinteisten dekkareiden ja romaanien lisäksi kesällä kann attaa tutustua tietoki~allisuuteen. Tarjolla on arvioita ja vinkkejä eri aihepiireistä, kuten koral-

liriuttojen kaloista, valaista, merikasveista ja vesi luonnosta yleensä. Kesälukemista sivuilla 27-30.

Sukeltaja

4/2002 ilmestyy lokakuussa. Toimituksellisten tekstien aineistopäivä on 23.8. Ilmoitusaineistot tulee toimittaa viimeistään 6.9.2002.

Tilaukset ja osoitteenmuutokset kirjallisesti. Suomen Urheilusukeltajain Liitto ry. Radiokatu 20, 00093 SLU tai office@susl.slu.fi

Sukeltaja

Aineistopäivät toimitukselliselle materiaalille ja ilmoitusaineistoille 2002 Tekstit IImoitusaineistot Ilmestyy 6.9.2002 lokakuu 2002 4/2002 23.8.2002 5/2002 18.10.2002 4.1 1.2002 joulukuu 2002

Tapahtumien suunnittelu ja ympäristö Kesätapahtumia 2002

Sodankylän elokuvajuhlat 12.6.-16.6.2002 _.msfilmfestival.fi Kuopio Tanssii ja Soi 13.6.-19.6.2002 _.kuopiodancefestival.fi Savonlinnan Oopperajuhlat 5.7.-4.8.2002 _.operafestival.fi Ruisrock, Turku 6.7.-7.7.2002 _.ruisrock.fi Seinäjoen Tangomarkkinat 10.7.-14.7.2002 _.tangomarkkinat.fi Sulkavan XXXV Suursoudut 11.7.-14.7.2002 _.sulkava.fi Hangon Regatta 5.7.-7.7.2002 _.hanko.fi

Pori Jazz 13.7.-21.7.2002 _.porijazz.fi Kaustinen Folk Music Festival 13.7.-21.7.2002 _.kaustinen.net Kotkan Puuvenemessut 19.7.-21.7.2002 _.puuvenekeskus.com

Tapahtumien suunnittelemisessa ympäristön huomioonottaminen on hyvä lähtökohta. Muista laatia muistilista tärkeimmistä asioista: tapahtumapaikan valinnasta, tarvittavista luvista ja ilmoituksista, käytännön toimista, vastuista ja resursseista sekä järjestäjien koulutuksesta ja tiedotuksesta. Suunnittelemalla hyvin saatat säästää myös tapahtumien kustannuksissa. Sivu 26.

Opi auttamaan Elvytystaidot kuuluvat yleissivistykseen. Toisaalta oleellista on oppia erottamaan paikan päällä hoidettavat onnettomuudet sairaala- tai painekammiohoitoa vaativista onnettomuuksista. Opi auttamaan ja lue ensiavusta sekä oikeasta toiminnasta onnettomuuspaikalla sivuilta 21-23.

Koulutusta, kursseja ja kilpailuja läpi kesän Kesä on täynnä koulutusmahdollisuuksia kaiken ikäisille ja kaiken taitoisille sukeltajille. Jos olet kiinnostunut luonnosta, osallistu vesiluontokurssiin. Jos taas haluat oppia seuratoiminnasta enemmän, ilmoittaudu seurasi kautta seuratoimintakursseille. Kilpailuja on jos jonkinlaista. Ja jos et itse halua osallistua niihin, tule mukaan kannustamaan muita. Tapahtumakalenteri kannattaa laittaa talteen ja omaksi muistilistaksi. Kesän tapahtumata~onnasta enemmän sivuilla 39-42. Liiton koulutusuudistuksesta ja NAUI:sta sivuilla 16-17.

Sukeltaja 3/2002 kirjoittajat: Markus Dernjatln, Susan Heikkinen, Esa Häkkinen,

Kuhmon Kamarimusiikki 14.7.-28.7.2002 _.kuhmofestival.fi

jouni Issakainen, Leena Koivumäki, jouko laitinen, Jouni Lelnlkkl, Elisa Nurmi, Minna Pajamies, Mika Rautiainen, Riku Riikonen, Kalevi Turkka, Timo Vikman.

Kotkan Meripäivät 25.7.-28.7.2002 _.kotka.fi/meripaivat

Sukeltaja 3/2002 kuvaajat: jari juntunen, Malja Ka· rima, Yrjö Kllppl, Leena Koivumäki, jukka Nurmi· nen, jaakko Pitkäjärvi, Kalevi Turkka, Timo Vlk·

Ankkarock, Vantaan Korso 3.-4.8.2002 _.ankkarock.fi Tampereen Teatterikesä 6.8.-11.8.2002 _.tampere.fi/festival/theatrel Helsingin Juhlaviikot 23.8.-8.9.2002 _.helsinkifestival.fi

man, YUP (Young Underwater Photographers).

Mikkelin Urheilusukeltajien yhteystiedot

Täsmennyksenä Sukeltaja 2/2002 -lehdessä olleeseen Saimaa-artikkeliin ja siinä olleisiin yhteystietoihin: Mikkelin Urheilusukeltajien yhteyshenkilö on Pentti Korhonen, puh. 040 5942188, ja seuran tukialuksen nimi on m/s T omator 1.

fU /: ,

/'--

myös muulloin sukeltajien käytettävissä. Koulutusta varten sukellustenminaalin edustalle on rakennettu lavaverkosto. Järvestä löytyy mielekkäitä kohteita kaikentasoisille sukeltajille, sillä kirkasvetisen järven maksimisyvyys on 35 metriä. Hossan opastuskeskuksesta saa vuokrata järven rannalla olevaa sukellustenminaalia, jossa on tila varusteille, sähköä kompressorille ja kuivaushuone sekä Wc. Öllörijärvi sijaitsee Kuusamo-Ämmänsaari-tien varressa. Lisätietoja voi kysellä Jouko Keinäseltä ja Pentti Parkkilalta. Korouoman Lapin oloissakin kirkasvetinen Isokuuleajärvi löytyy ajettaessa Posiolta Ranuan suuntaan noin neljäkymmentä kilometriä. Pitäjien rajan paikkeilla, tien oikealla puolella on parkkipaikka, josta lähtee hiekkatie järvelle. Maksimissaan 22metrin syvyinen järvi on joka tason sukeltajalIe hyvä kohde. Järven pohja on pääasiassa mutaa, mutta keskellä on kivi-hiekkasärkkä. Rannassa on veteen kaatuneita vanhoja puita, joista voi tutkia tai keräillä erilaisia uistimia. Valikoima on kuulemma hyvä, sillä kalat viihtyvät puiden seassa, joten kalastajatkin suosivat paikkaa. Vedenpäällistä elämää palvelee kaksi laavua, puucee ja autiotupa. Rovaniemen Urheilusukeltajilta saa kohteesta lisätietoja. Kolarin louhos löytyy Kolari-Muonio -tien varresta, Kolarista 15 km pohjoiseen Kalkkimaa-nimisessä paikassa. Louhos on kirkasvetinen ja selkeä sukelluspaikka, jonka erikoisuuksia ovat sukelluskello, auto ja vene. Sukeltamaan pääsee vaikkapa kävelemällä louhoksen ajoluiskaa myöten kohti kovapohjaista syvyyttä - jota on maksimissaan parikymmentä metriä. Kallioreunalta voi myös hypätä, jos katsoo pystyvänsä tur-

valliseen kuuden metrin loikkaan. Perille asti louhokselle pääsee autolla. Siellä olevassa laavun kaltaisessa rakennuksessa voi pitää sadetta. Paihneenalentajat ry tuntevat kohteen ja kertovat mielellään lisää siitä. Inarinjärvi, erämereksikin kutsuttu, on Suomen kolmanneksi suurin ja toiseksi syvin järvi. Syvyyttä Vasikkaselällä on suurimmillaan 95 metriä, toki suurempiakin syvyyksiä on mitattu. Sukeltajille sopivampia syvyyksiä on esimerkiksi Mahlatissa Inarinjärven eteläpäässä. Viiden metrin päässä rannasta on pysty seinämä 50 metriin. Lähistöllä on toki matalampaakin, joten vähäisemmälläkin sukelluskokemuksella siellä voi sukeltaa. Inarijärven vesi on hyvin kirkasta - ja hyvälaatuista, se kelpaa miltei kauttaaltaan juomavedeksi. Näkösyvyys vaihtelee järven eteläosien jokisuilta neljästä metristä järven pohjoisosien jopa kymmeneen metriin. Näkösyvyys lienee keskimäärin noin 5-7 metriä. Jääpeitteisenä Inarijärvi pysyy vähintään seitsemän kuukautta vuodessa. Pysyvä jääpeite rantavesiin muodostuu keskimäärin lokakuun lopulla, selkävesille noin kuukautta myöhemmin. Jäänsä järvi luo yleensä kesäkuun alkupuolella. Paikalliset sukeltajat suosittelevat myös lähellä Inarinjärveä olevaa Myössäjärveä. Inarilaiset tuntevat myös hyvin PohjoisNorjan ja Kirkkoniemen seudun sukelluskohteita, joten niin Inarin ympäristön kuin No~an puolen kohteistakin he mielellään kertovat lisää.

TEKSTI: LEENA KOIVUMÄKI KUVAT: JUKKA NURMINEN

Tiedot esitellyistä kohteista on kerätty alIa olevilta seuroilta ja henkilöiitä, jotka ovat lupautuneet kertomaan kohteista lisätietoja halukkaille. Myös seurojen Internet-sivuilta voi löytyä käyttökelpoista tietoa kesämatkailun suunnitteluun.

Inarin Urheilusukeltajat Jonma Pandy, puh. 040 569 60 I 1. Kainuun Urheilusukeltajat Jouko Keinänen, puh. 0500 126 064, kekku@kajaani.net Tmi Lake Diving Groups Jukka Marttila, puh. 040 7203 490 Paihneenalentajat ry Pentti Parkkila, puh. 0400 858 835 Arto Ha~u, puh. 0400 397 447, tai (016)561 308 Rauma-Repola Diving Club Matti Penttilä, puh. 0400 623 927 Rovaniemen Urheilusukeltajat Kari Back, puh. 0400 396 712 Tampereen Urheilusukeltajat Jukka-Pekka Tanner, puh. 0500 956 552. Valkeakosken Urheilusukeltajat Tommi Innala, puh. 040 505 0918. Vesihiisi Jonma Onjukka, puh. 040 553 5600, jonma.onjukka@pp.inet.fi Sami Poraha~u, puh. 040 5 12 8710, sami.poraha~u@Waura.fi

SUKELTAdAN VENEILVE IIKE I II • • Normaalit, hyvät veneilytavat kuuluvat myös sukeltajan veneiIyetikettiin. Veneily on sukeltajalIe pääasiassa keino siirtyä rannasta sukelluspaikalle, joten veneilyä ei välttämättä pidetä käyttäytymissääntöjä sisältävänä harrastuksena.

Vältä tahatonta melua Jokainen sukeltamassa ollut muistaa varmasti ainakin yhden asian: paineilmakompressorin jatkuvan äänen. Sukeltaja tuskin kiinnittää asiaan kovin paljon huomiota, ilmantäyttöhän kuuluu sukellustoiminnassa asiaan. Samassa venesatamassa tai saaressa oleileville veneilijöille kompressorin jytinä on kuitenkin kiusallinen, varsinkin, kun se pakkaa kuulumaan vuorokaudenajasta huolimatta. Hyvään sukeltajan etikettiin kuuluu sukellusten ja ilmantäyttöaikojen ja -paikkojen suunnittelu siten, ettei kompressoria tarvitse käyttää muiden ihmisten kuuluvilla.

Käytä taitojasi muiden hyväksi Sukeltajalla on erityisosaamista, jonka tuntuu huomaavan vain se, joka ei itse sukella. Itse emme jostain syystä aina pidä taitojamme kovinkaan suuressa arvossa. Vesillä liikkuville veneilijöille kuitenkin sattuu ja tapahtuu kaikenlaista, jossa sukellustaidoista on korvaamatonta apua: köysi sotkeutuu potkuriin, ankkuri tarttuu pohjaan ... Jos näin käy, sukeltajan velvollisuuksiin kuuluu ta~ota apuaan sitä pyydettäessä. Kun apua antaa ilman korvausta, niin palkaksi saa myös hyvän mielen. Ja sukeltajien arvostus kasvaa ...

Anna apua, jos sitä pyydetään Kultainen sääntö neuvomisesta ja avun antamisesta, varsinkin neuvomisesta: neuvoa tai apua annetaan vain kun sitä pyydetään, ei muuten. Lähtökohtana on se, ettei muiden veneitä, veneilytapoja, tekemisiä tai tekemättä jättämisiä arvostella.

Älä haali m'a tkamuistoja Eräs ehdottomasti sukeltajan etikettiin kuuluva seikka on, ettei hyIyistä tuoda matkamuistoja. Esineet ovat olennainen osa hylkyä ja lisäävät sen arvoa sukelluskohteena. Kaiken lisäksi jokamiehen konservointitaidoilla muistoista tulee entisiä alta aikayksikön, eikä niistä sen jälkeen ole iloa kenellekään. Veneilevä sukeltaja voi osaltaan vaikuttaa asiaan tekemällä kaikille selväksi, ettei hänen veneelleen tuoda mitään hylkyyn kuuluvaa.

Ole avoin kanssasukeltajille Meissä suomalaisissa sukeltajissa on eräs kansallinen erityispiirre: jos satumme samalle hylylle, emme ole huomaavinaammekaan toisiamme, vaan pysymme visusti omissa oloissamme, vaikka veneemme olisivatkin kiinni samassa poijussa. Ylipäätään vältämme kaikin tavoin joutumasta puheisiin toistemme kanssa. Kuitenkin sukeltajien keskinäiseen etikettiin kuluu tietojen vaihtaminen ja keskustelu. Samalla voimme vierailla toistemme aluksilla ja saada uusien tuttavien lisäksi myös mukavia muistoja.

Ole esimerkkinä muille Sukeltajan veneilyetiketin tärkein sääntö on kuitenkin hyvän esimerkin antaminen. Arvostelematta, neuvomatta, itse toteuttaen. Etiketti ei tietenkään ole itsetarkoitus: päämääränä on se, että kaikilla on mahdollisuus nauttia olostaan ja veneilystään parhaalla mahdollisella tavalla. Kun sukeltaja seuraa veneilyetikettiä omalta osaltaan, kasvaa sukeltajan ja sukeltamisen arvostus muidenkin veneilijöiden silmissä Niin myös kompressorin ääntä on helpompi sietää - ainakin satunnaisesti. TEKSTI: JOUKO LAITINEN KUVA: YRJÖ KUPPI

Veneilyn kannalta luonnonsatamista parhaita ovat suojaisat lahdet, joissa on riittävä syvyys ja vähän vedenalaisia kareja. Luonnonolosuhteet ovat niissä leppoisat. Aallokko puuttuu lähes tyystin. Vesi virtaa ja vaihtuu hitaasti, jolloin se myös lämpenee helpommin kuin lahden ulkopuolella. • • Suojaisuus tekee luonnonsataman vedenalaisesta luonnosta myös tavallista herkemmän. Vesi on usein kirkasta, sillä vähäinen veden liike antaa vedessä leijuvien hiukkasten laskeutua lahden pohjalle. Ylimääräisiä ravinteita saattaa luonnonsatamaan tulla rannalta valumavesien mukana tai suoraan veteen laskettujen jäteve-

sien muodossa. Koska lahdet ovat matalia Ja melko suljettuja, ravinnepitoiset vedet sekoittuvat pieneen vesitliavuuteen. Ravinnepitoisuudet kohoavat siten herkästi, jolloin kasviplankton runsastuu ja vesi samenee. Vesi samenee myös helposti potkurivirtojen vaikutuksesta, sillä suojaisten lahtien pohja on pehmeää ja kevyttä ainetta, joka lähtee liikkeelle pienestäkin virtauksesta. Pitkään jatkuessaan samennus vaikeuttaa pohjalla kasvavien kasvien elämää ja lopulta muuttaa koko ekosysteemiä kalastoon asti.

Noudata seuraavia ohjeita, kun yövyt suojaisissa lahdissa:

jätevesiä tai muita jätteitä ei saa laskea veteen.

Vältä pohjan sekoittamista käyttämällä mahdollisimman pientä moottoritehoa rantautuessa. jarruta mieluummin ankkurilla kuin moottorilla.

Käytä pienintä mahdollista nopeutta. Mitä suojaisempi alue on, sitä huonommin sen eliöstö on sopeutunut kestämään aallokon ja virtausten vaikutuksia TEKSTI: JOUNI LEINIKKI KUVA: SUOMEN KUVAPALVELU

~ MERI Jos tulevan kesän budjetti ei anna periksi lähteä etelän sukellusmatkalle, voi eksoottisista meren elävistä nauttia myös Linnanmäen uudessa yleisöakvaariossa. Merimaailma eli Sea Life Helsinki avaa ovensa kesäkuun puolivälissä ja on avoinna ympäri vuoden . • • Ajatus yleisöakvaariosta Helsingissä on elänyt pitkään. Pari vuotta sitten Lasten Päivän Säätiö otti ratkaisevan askeleen akvaarion perustamiseksi Linnanmäen yhteyteen. Tutkimusten mukaan akvaariolIe oli kysyntää ja samalla Linnanmäelle saataisiin kauan kaivattua ympärivuotista toimintaa. Yhteistyökumppaniksi valittiin englantilainen MerIin Entertainments Ltd., joka omistaa 15 Sea Life -keskusta kahdeksassa Euroopan maassa. Helsingin Sea Life on yhteisyritys, jonka osakekannasta puolet kuuluu Lasten Päivän Säätiölle. Englantilaisten akvaario-osaamista on täydennetty kotimaisin voimin ja akvaario on teemoitettu kotimaan vesi luontoa ja Itämerta silmällä pitäen. Helsingin turisteille yleisöakvaario ta~o aa jatkossa oivan vierailukohteen myös talviaikaan. Lähimmät suuret akvaariokohteet ovat Tampereen Särkänniemessä ja toukokuussa Kotkaan avatussa, suomalaisia kaloja esittelevässä Maretarium-akvaariossa. Sea Life-ketjun toiminta-ajatukseen kuuluu myös ympäristövalistus sekä yhteistyö ympäristöjä~estöjen ja tutkimuslaitosten kanssa. Suomessa yhteistyötä tehdään mm. WWF:n kanssa. Sea Life ei ole lajistollisessa mielessä "eläintarha" tai "lajikokoelma", vaan elämyksellinen kokonaisuus. Akvaarion lajilistalla on satakunta kalalajia, joista osa on viljeltyjä - mm. merihevoset, rauskut ja punahait - osa kaupallisen kalanpyynnin kohteita ja valtaosa "peruskalastoa".

Vedenalainen luontopolku Akvaariorakennus on kaksikenroksinen. Yläkertaan sijoittuvat lipunmyynti, kauppa ja ravintola, sekä vulkaanisen tulivuorisaaren aallokkoista kalliorantaa esittävä akvaario. Varsinainen akvaariokienros alkaa alakenrasta trooppisten kalojen osastolta, jossa on yhteensä 13 akvaariota: hiekkarannalta sukelletaan laguuniin, jonka pohjaa peittää meriruohoniitty. Toisella rannalla kohoaa mangroverämeikkö salaperäisine juurakkoi-

Sukeltaja

HELSINKIIN~ neen. Kymmenmetrisen valtamerialtaan läpi voi astella tunnelia pitkin haiden ja muiden ulapan kalojen uidessa ympärillä. Valtameriaitaan päälajit. mustaevähait, saapuvat Helsinkiin eteläisessä Englannissa sijaitsevasta toisesta Sea Life -akvaariosta. Sukeltajia akvaariossa näkyy harvakseen, lähinnä akvaarion pohjan puhdistuksen yhteydessä. Trooppisen osaston jälkeen saavutaan Pohjanmerelle ja kohti Itämerta. Suuren hallin sivustalla makaa saksalaisen S/S Amasiksen hylyn jäljitelmä. Hylyn komentosilta lepää irtonaisena pohjalla: se on hallin keskellä olevassa 30 OOO-litraisessa, laakeassa rausku- ja punahaialtaassa, jota yleisö voi kiertää. Kierroksen loppupäässä on vaihtuva näyttelytila, joka on alkuvaiheessa pyhitetty meri hevosille. Sea Life viljelee meri hevosia - vuosittain tuotetaan satoja yksilöitä. Kun näyttely uusiutuu vuoden parin välein, merihevoset siirretään pysyviin näyttelyaltaisiin ja niiden tilalle tulee esimerkiksi meduusatai Itämeri-näyttely.

Sillirengas ja kotimaa Vaihtuvan näyttelyn jälkeen on vuorossa sillirengas, jonka sisälle voi kävellä ja nauttia ympärillä kiertävästä kalaparvesta. Rengasmaisessa 20 OOO-litraisessa akvaariossa on tarkoitus pitää noin 2 OOO:n sillin parvea sekä mahdollisesti muita parvikaloja. Näyttelykierros päättyy Saimaan järvimaisemiin. Kolmesta akvaariosta löytyy kymmenkunta kotimaan makeiden vesien lajia, mm. nieriöitä, ha~uksi a, kolmipiikkejä, ahvenia ja rapuja. Kotimaaosaston yhteydessä on luokkahuone tarha- ja koululaisryhmiä varten. Näyttelytilan lisäksi rakennuksesta löytyy laboratorio vesianalyysejä ja kalojen lääkintää varten, kalanruokakeittiö herkkuineen, tilava karanteenihuone sekä suuri suodatinhuone. TEKSTI: MARKUS D ERNjATIN KUVA: SEA liFE

Sukeltaja

~ 2) (j[~

Tekniikkasukellus Osa 4 - Entvistarviklleet

TEKNIIKKASUKELLU Tekniikkasukellussa~an viimeisessä

osassa käsitellään regulaattoreita ja erityisvarusteita. Sa~an aiemmat osat on julkaistu Sukeltajalehden numeroissa 5/200 I , 1/2002 ja 2/2002.

Regulaattarit Hogarthialaisessa rigissä käytetään pääkaasuvarastossa kahta mahdollisimman suorituskykyistä jäätymissuojattua regulaattoria. Regulaattoreiden paineenalentimet ja niihin liitetyt letkut kiinnitetään niin, että letkut kulkevat mahdollisimman virtaviivaisesti lähellä sukeltajan vartaloa eivätkä sojota ulospäin eivätkä ainakaan taaksepäin. Eri merkkien paineenalentimien rakenne on siinä määrin erilainen, että yksityiskohtaista letkujen asetteluohjetta ei voi antaa. Kuvissa näkyvä letkujen sijoittelu on käytännössä testattu ja se on toiminut varsin hyvin.

Pääregulaattari Kaasunjakamistilanteessa annetaan sukeltajan käytössä oleva pitkäletkuinen pääregulaattori kaasun tarvitsijalle. Pääregulaattorissa on pitkä (2, I metriä) matalapaineletku, jotta siitä hätätilanteessa hengittävä sukeltaja voisi uida kapeissa luolan osissa tai hylkyjen sisätiloissa kaasun antajan edessä. Annostimen pitkä matalapaineletku kulkee oikean puoleisen pullon ja tasapainotusliivin pussin välissä alas, sieltä oikean reiden ja valaisimen akkusäiliön välistä rinnan yli viistosti vasemmalle olkapäälIe, josta se kiertää niskan taitse ja tulee suuhun oikealta puolelta. Tämä letkun sijoittelu on käytännössä erittäin kätevä ja toimiva. Pääregulaattorin paineenalentimeen kiinnitetään myös tasapainotusliivin syöttöletku, joka kulkee vasemman olkapään yli liivin syöttöventtiiliin. Letku pujotetaan vielä liivin haitariletkussa olevien kumilenkkien kautta. Pääregulaattorin letkun annostimen puoleiseen päähän on kiinnitetty karbiinihaka, jolla annostin kiinnitetään oikean puoleisen olkahihnan D-renkaaseen hengitettäessä etappi pullojen regulaattoreista.

Vararegulaattari Vararegulaattorin tulee olla suorituskykyinen ja kylmiin olosuhteisiin tarkoitettu. Yksinkertaisinta on käyttää samaa mallia kuin

Sukeltaja

Regulaattorin letlcu pujotetaan etappipullon ympärillä olevien kumIrenkaiden alta lenkille. josta se on helppo ottaa tarvittaessa käyttöön ja

pujottaa takaisin.

pääregulaattorikin. Vararegulaattorin paineenalennin, jonka letku on normaalimittainen, kiinnitetään vasemmanpuoleiseen pulloventtiiliin. Annostimeen kiinnitetään kumilenkki, joka laitetaan sukeltajan kaulaan. Kumilenkki on niin lyhyt, että sukeltaja saa annostimen suuhunsa käyttämättä käsiään apuna. Pullopainemittarin letku kiinnitetään vararegulaattorin paineenalentimeen. Mittarin tulee olla vahvarakenteinen, luotettava ja pienikokoinen. Mittarin kumisuojus poistetaan tarpeettomana, koska mittarin letku kiinnitetään tiiviisti karbiinihaalla lannehihnan vasemmanpuoleiseen D-renkaaseen eikä se näin ollen kolahtele pohjaan tai muihin esteisiin. Kömpelöitä, virtausvastusta ja tarttumisriskiä lisääviä mittaripaneeleita ei käytetä vaan kello, syvyysmittari ja kompassi pidetään ranteessa.

Etappiregulaattorit Etappipulloissa tarvitaan luonnollisesti kuhunkin pulloon oma regulaattori. Huollon ja toimintavarmuuden vuoksi on käytännöllistä valita niihin samat mallit kuin pää- ja vararegulaattoreiksikin. Etappipullot pidetään suljettuina, kun niitä ei käytetä. Ennen sukellusta pullot avataan sen verran, että paineenalentajiin ja letkuihin päästetään paine. Sen jälkeen venttiilit suljetaan . Ennen etappipullosta hengittämistä sukeltaja tarkastaa pullomerkintöjen perusteella, mikä pullo on oikea. Sitten otetaan oikea regulaattori käyttöön ja avataan pulloventtiili. Mikäli kaasua ei tule 1-2 hengenvetoa enempää pullot ovat menneet sekaisin. Mikäli näkyvyys on niin huono, että pullojen sisällöstä ei voida varmistua silmämääräisesti, ei etappikaasua edellyttävää vaativaa sukellusta saa tehdä.

Puukko Puukko on pienikokoinen (terän pituus noin 10 cm), terävä, toiselta reunaltaan sahalaitainen ja tylppäkärkinen. Se on valmistettu korkealuokkaisesta ruostumattomasta teräksestä, jotta se säilyy terävänä. Puukko kiinnitetään laitteen lannevyössä olevaan tuppeen. Kiinnitys varmistetaan kumilenkillä.

Päävalaisin Valaisimen valaisinosa käsikahvoineen on yhdistetty johdolla pyöreään akkusäiliöön.

Akkusäiliö kiinnitetään pujottamalla oikeanpuoleinen vyötäröhihna säiliössä olevaan hihnalenkkiin. Akkupaketti lukitaan paikalleen vielä ylimääräisellä painovyön soljella. Heijastimeen on kiinnitetty nerokas kädensija (ns. Goodman Handle), jonka läpi pujotetaan sormet peukaloa lukuunottamatta. Tämä ote kahvasta vapauttaa molemmat kädet käyttöön ja suuntaa valon sinne missä tehdään käsillä jotakin. Kahvassa on karbiinihaka, jolla heijastin voidaan kiinnittää oikeanpuoleisen olkahihnan Drenkaaseen silloin, kun sitä ei käytetä.

Varavalaisimet Jä~estelmään kuuluu kaksi yksinkertaista va-

ravalaisinta, jotka saavat virtansa sauvamallisista paristoista. Varavalaisimissa ei käytetä akkuja, koska niiden paloaika esim. itsepurkautumisen vuoksi voi olla epävarma. Uudet paristot sen sijaan antavat aina suunnilleen saman paloajan, jonka tulisi olla I,S kertaa suunnitellun sukellusajan pituinen. Paristot tulee uusia riittävän usein (vähintään kaksi kertaa sukelluskauden aikana). Niiden toiminta on tarkistettava aina ennen sukellusta kuten muidenkin varusteiden. Varavaloja ei saa käyttää mihinkään muuhun tarkoitukseen.

Etappipullot Tarvittaessa lisää hengityskaasua esimerkiksi luolissa tai kun dekompressiopysähdyksissä käytetään erilaisia kaasuseoksia (lähinnä nitroksia ja happea) jä~estelmään lisätään ns. etappipulloja. Parhaita ovat 7-10 litran vetoiset alumiinipullot, jotka ovat kelluvuudeh:aan lähes neutraaleja ja siksi niiden lisääminen tai pois jättäminen ei vaikuta järjestelmän kokonaisnosteeseen. Pullot kiinnitetään olka- ja lannevyön Drenkaisiin sukeltajan vasemman kainaion alle. Pullot voidaan pienen harjoittelun jälkeen helposti irrottaa tai kiinnittää vedessä Etappipulloihin merkitään molemmille puolille suurilla ki~aimilla niiden suurin mahdollinen käyttö syvyys (MOD). Sekä sukeltajan että hänen parinsa on voitava nähdä mitä kaasuseosta hengitetään.

manpuoleiseen pääkaasuvaraston pulloon. Pullon sulkuventtiiliin kiinnitetään paineenalennin, johon on liitetty puvun täyttöletku, varaventtiili ja pieni pullopainemittari. Varaventtiili tarvitaan, koska letkussa ei ole myötävirta-annostinta, joka normaalisti purkaa letkuun vikatilanteessa syntyvän ylipaineen.

A;an ja syvyyden mitta laitteet Ajan ja syvyyden mittaamiseen käytetään tavallisia ranteeseen kiinnitettäviä syvyysmittareita ja sukeltajan kelloja tai ajastimia, jotka näyttävät sekä syvyyden että ajan. Molempia laitteita tarvitaan varmuuden vuoksi kaksi. KäytännölIisin ratkaisu on kaksi ajastinta. Sukellustietokoneita ei käytetä, lukuunottamatta niitä, joissa on ajastintila.

Muistilevy Suunnitellun etappiaikataulun muistamiseksi sukeh:ajalla on mukanaan muovilevy, johon ki~oitetaan lyijykynällä kulloinkin edellytetty nousuaikataulu. Levyä säilytetään puvun reisitaskussa.

Ohjauskela Erityisesti luoliin ja hylkyihin sukellettaessa tarvitaan ohjausliina, jota pitkin voidaan palata lähtöpisteeseen. Kelassa on noin 120 metriä Goskus jopa 450 metriä) 2-3 mm:n paksuista nailonliinaa. Liina purkautuu kelalta ohjaimen kautta j~ liina voidaan kelata kammen avulla takaisin.

Turvakela Jokainen luolasukeltaja tarvitsee aina noin 30 metriä pitkän 2 mm:n paksuisen nailonliinan turvaliinaksi. Turvaliina pidetään yksinkertaisella kelalla, jossa ei ole kampea eikä käden sijaa. Kammellisia keloja ei käytetä. koska ne saattavat ratkaisevalla hetkellä lakata toimimasta. Turvakelaa säilytetään kuivapuvun reisitaskussa tai haarahihnan takimmaisessa D-renkaassa TEKSTI JA KUVAT: TIMO VIKMAN

Argonpullo Erityisesti trimiksi-seos on siinä olevan heliumin vuoksi huono lämmöneristin. Siksi kuivapuvun täyttämiseen käytetään argonia. Kahden litran vetoinen argonpullo kiinnitetään pohja ylöspäin tarrapannalla vasem-

SukelteJa

SUKELLUS路 KOULUrrUS DISTUU

• • Liitto on solminut NAUI:n kanssa aiesopimuksen, jonka mukaan koulutuksen soveltuvuutta liiton toimintaan selvitetään ja kokeillaan kuluvan vuoden loppupuolelle saakka. Sen jälkeen SUSL:n johtokunta ja NAUI päättävät aloitetaanko varsinainen yhteistyö. SUSL ei ole eroamassa CMAS:sta, joka on liiton kattojärjestö tulevaisuudessakin . SUSL:n asema suomalaisen sukelluskoulutuksen yhtenäistäjänä, valvojana ja kehittäjänä ei myöskään muutu.

Miksi NAUI? Sukeltaminen kehittyy huimaa vauhtia. Viimeisen vuosikymmenen aikana esimerkiksi seoskaasusukeltaminen ja puolisuljetun kierron laitteet ovat yleistyneet harrastajien parissa. Suomen Urheilusukeltajain Liiton toiminta perustuu vapaaehtoiseen työhön, joten sillä ei ole voimavaroja kehittää omaa koulutusjä~estelmäänsä samaa tahtia sukellusharrastuksen mullistumisen kanssa. Kuten tunnettua, kansainvälinen kattojä~estö CMAS määrittelee sukelluskurssit vain hyvin suurpiirteisesti. Kansallisten liittojen on tuotettava kurssiohjelmat ja -materiaalit omin vapaaehtoisin voimin. Vaikka puhutaan CMAS-koulutuksesta, Suomen sukellusseuroissa käytettävä koulutusohjelma onkin enemmän liiton kuin CMAS:n ohjelma. SUSL:n tavoite on olla sukeltamisen johtava asiantuntija Suomessa, ja yhteistyö kansainvälisen, nimenomaan sukelluskoulutusta kehittävän organisaation kanssa tukisi tätä tavoitetta. Eikä hyöty suinkaan ole vain liiton, vaan ennenkaikkea seurojen ja jokaisen sukeltajan. NAUI:n ammattilaiset seuraavat työkseen sukellukseen liittyvää tekniikkaa ja tutkimusta, joten NAUI:n kurssit ja koulutusohjelmat perustuvat alan, ' ~im paan tietoon. Kurssita~onnan laaj' lessa seurat pystyisivät tarjoamaan yha mr.>nipuolisempaa ja laadukkaampaa toimi iltaa jäsenistölleen. NAUI-yhteistyön ansi0sta SUSL voisi hyvinkin pian alkaa tarjota esimerkiksi omia tekniikkasukelluskursseja sekä yhtenäistä jää- ja turvasukeltajako,,: ~s ta. NAUI olisi liitolle hyvä kumppani myös siksi, että se ei sanele kurssisisältöjä kovin tiukasti. NAUI määrittelee kurssiensa tavoitteet, läpäisyvaatimukset ja laatutason, mutta jättää koulutuksen järjestäjälIe (SUSL:lle) suuren vapauden päättää, millä tavoin nuo tavoitteet käytännössä saavutetaan. Uudet kurssit voitaisiin siis mukauttaa hyvin suomalaisiin olosuhteisiin, yhä hyödyntäen 50 vuodessa kertynyttä kotimaista

tietotaitoa. Sukelluskursseilla voitaisiin käyttää SUSL:n jo tuottamaa laadukasta materiaalia. NAUI:n ansiosta pystyttäisiin ta~oa maan myös vaihtoehtoja silloin, kun oma asiantuntemus ei yksin riitä. NAUI:n valmista materiaalia voidaan paitsi kääntää suomeksi, tarvittaessa myös muokata Suomen olosuhteita varten. Ruotsiksi NAUI:n kurssimateriaalit ovat jo valmiiksi olemassa.

Mikä NAUI on? NAUI on maailman toiseksi suurin sukelluskoulutusjä~estelmä heti PADI:n jälkeen. Se perustettiin Yhdysvalloissa vuonna 1960, ja mm. jacques Cousteau kuului sen perustajiin. NAUI on voittoa tavoittelematon organisaatio, jonka keräämät tulot käytetään kurssimateriaalien ja -ohjelmien tuottamiseen. NAUI:n päämaja sijaitsee Floridassa, ja lisäksi sillä on 18 palvelupistettä ympäri maailmaa, meitä lähin tällä hetkellä Ruotsissa. Vaikka sana "national" NAUI:n nimessä viittaa kansalliseen organisaatioon, nykyään NAUI on maailmanlaajuinen jä~estelmä jonka johtoelimet ovat kansainväliset. NAUI-sukeltajakortit ovat kansainvälisesti huomattavasti tunnetumpia kuin CMAS:n kortit. NAUI painottaa toiminnassaan erityisesti sukellusturvallisuutta. Sen tärkein tunnuslause on "turvallisuutta koulutuksella", ja esimerkiksi laitesukelluksen peruskurssin vaatimukset ovat jonkin verran CMAS P I -kurssia tiukemmat. NAUI-koulutus on kansainvälisesti hyvin arvostettua, ja esimerkiksi maailman viranomais- ja ammattisukeltajien harrastesukeltajakortti on useimmiten NAUI:n kortti.

Mikä muuttuisi? Suomalaisen sukeltamisen hieno perusta, seuratoiminta, ei muutu miksikään. Muualla maailmassa NAUI-koulutusta annetaan yleensä yhtä kaupallisista lähtökohdista kuin vaikkapa PADI-koulutustakin . Suomessa seuratoiminnasta ei tule sen kaupallisempaa kuin ennenkään: oletettavasti tulevaisuudessakin seurat pääsääntöisesti maksavat kouluttajiensa koulutuksen sekä saavat vastineeksi näiden palkattoman työpanoksen. jos yhteistyö NAUI:n kanssa aloitetaan, merkittävin menoerä seuroille muodostuu NAUI-kouluttajan vuosimaksuista (noin 130 euroa per kouluttaja). Seurojen on silloin siis harkittava, montaako aktiivista NAUI-kouluttajaa niiden kannattaa ylläpitää. NAUI:lla on vain yksi vastuullinen kouluttajataso, joka saa vetää joitain erikois-

kursseja lukuunottamatta kaikkia kursseja. NAUI-kurssien apukouluttajiksi hyväksytään myös CMAS-kouluttajat. Lisäksi on huomattava, että NAUI-koulutus tulisi seuroihin nimenomaan CMAS-koulutuksen täydentäjäksi, ei sy~äyttäjäksi. SUSL:n omaleimaisuus ja suomalaisuus säilyy. SUSL:n turvaohjeet säilyvät ennallaan, ellei niiden muuttamista muista syistä katsota tarpeelliseksi. SUSL jatkaa myös omien koulutusohjeidensa ylläpitämistä entiseen tapaan. Yksittäinen sukeltaja taas saisi NAUI:n ansiosta tulevaisuudessa valittavakseen entistä motivoivamman ja monipuolisemman kurssita~onnan. Ilman NAUI-yhteistyötäkin SUSL:n koulutusjä~estelmään on odotettavissa iso remontti lähivuosina. CMAS päätti viime syksynä, että kouluttajaluokkiin tulee suuria muutoksia. Siksi myös SUSL:n on uudistettava kouluttajakoulutustaan. Talven aikana tekninen valiokunta selvitti, millaisia näiden uudistusten pitäisi olla. Ilmeni, että uudistettu perustason CMAS-kouluttajakurssi kattaa myös NAUI-standardin mukaiset asiat. jatkossa olisi siis mahdollista toteuttaa SUSL:n kouluttajakoulutus niin, että kurssilta saa sekä CMAS:n että NAUI:n kouluttajapätevyyden.

Mitä seuraavaksi? Koulutusyhteistyön valmisteluprojektiin liittyy, että osa SUSL:n liittokouluttajista ja teknisen valiokunnan jäsenistä on jo pätevöitynyt NAUI:n Instructor T rainereiksi (kouluttajien kouluttaja, "koulutusmestari") tai Course Directoreiksi (koulutuskoordinaattori). Myös kesän M3-kurssilla ja syksyn M 1kurssilla kokeillaan käytännössä NAUI:n kouluttajakoulutuksen soveltuvuutta suomalaiseen sukelluskoulutukseen ja yhteensopivuutta CMAS-koulutuksen kanssa. Saatujen kokemusten pohjalta SUSL:n johtokunta päättää vuoden lopulla, otetaanko varsinainen yhteistyö mukaan vuoden 2003 toimintasuunnitelmaan TEKSTI: SUSAN HEIKKINEN, SUSL:N TEKNINEN VALIOKUNTA Lisätietoja: Koulutuspäällikkö Mika Rautiainen, mil<a.rautiainen@susl.slu.fi sel<ä liittokouluttajat. NAUI:sta internetissä: suomeksi: www.susl.fi in english: www.naui.org på svensl<a: www.naui.se

Sukeltaja

[

l1 ) ;

Lohjalie avataan

~ EUROOPAN UUDENAIKAISIN PE

Allashal/in harjoitustasanteilta harjoitellaan mm. pelastusliukurata- ja sukkajärjestelmiä. Harjoitustasanteet sijaitsevat viidessä ja yhdeksässä metrissä.

Meriturva avaa Lohjalie syksyllä Euroopan moderneimman pelastautumiskoulutusyksikön. Koulutuskeskus käsittää valtion entiseen väestönsuojelukouluun rakennetut majoitus- ja koulutustilat sekä suuren allasjä~estelmään perustuvan uudisrakennuksen. Yksikkö kykenee kouluttamaan vuosittain noin kahdesta kolmeen tuhatta merenkulkualan ammattilaista. • • Pelastautumiskoulutusyksikön työmaa oli kesän korvalla vielä myllerryksen kourissa. Vanhojen rakennusten saneeraus oli sisustusvaiheessa ja uudisrakennuksessa täytettiin 4700 m 3 vettä sisältävää allasta useamman viikon ajan. Laiteasennukset oli lähestulkoon tehty ja toukokuun alkupuolella allasosastoon saatiin koulutukseen varta vasten rakennettu pelastushelikopteri. Rakennushankkeen kokonaiskustannukset

ovat runsaat II miljoonaa euroa (66 miljoonaa markkaa). Vastaavan kokoluokan koulutusyksikköjä ei maailmassa ole kovinkaan monta. T avanomaista on, että pelastautumiskoulutusta annetaan noin 15 x 20 metrin altaassa. Suomessa lähin toinen yksikkö (15 x 17 m) on Ahvenanmaalla.

Aaltoja ja autenttisia olosuhteita Lohjan koulutuskeskuksen sydän on 27 x 43 metrin kokoinen ha~oitusallas, jonka veden syvyys on neljä metriä. Veden lämpötila on noin 21-23 asetetta. Allashallin toisella sivulla on hyppytomit sekä ha~oitus tasanteet viidessä ja yhdeksässä metrissä. Altaan yllä, yhdeksän metrin korkeudessa on paikka suuressa siltanosturissa ajettavalIe helikopterilie. Koulutuskeskuksessa niitä on kaksi: pelastushelikopteri sekä upotettava helikopteri vedenalaisia ha~oitteita varten.

Pelastautumiskoulutus perustuu altaalla simuloituihin tilanteisiin. KoulutusaItaalIe pyritään luomaan autenttisen kaltaisia olosuhteita, joissa pelastautumista voidaan ha~oi tella ja tilanteita toistaa standardisoidusti ja kontrolloidusti. Halliin voidaan luoda kaikki pelastustehtävää vaikeuttavat sääolosuhteet. kuten tuuli, meteli, sade tai salamointi. Aallon korkeudeksi saadaan jopa metri. Näissä olosuhteissa voidaan antaa eläytymisKoulutusta, jolla poistetaan hämmennystä ja pelkoa tositilanteissa. Harjoitusaltaalla testataan mm. pelastusliukurata- ja sukkajä~estelmiä. Esimerkiksi perinteisen 25 hengen pelastus lautan pohjan halkaisija on neljä metriä. Mutta uusimmat pelastuslautat saattavat olla jopa I I metriä pitkiä I 0 I hengen itseoikaisevia lauttoja. Suuren hallin altaan ympärillä on runsaasti tilaa ja siirrettäviä katsomoja opetustarkoituksia varten. Altaassa tapahtuvaa toimintaa voidaan lisäksi tarkkailla altaan sivuilla sijaitsevista ikkunoista, joista nähdään

Merenkulkujäriestö 1M0:n tilastojen mukaan Vii 500 tonnisia laivoja uppoaa vuosinain noin 500-&00 kappalena. Näissä Sukeltaja

STAUTUMISKOULUTUSKESKUS

Pelastautumiskoulutuskeskuksen johtaja Kari Lehtosalo on syystäkin ylpeä uudesta koulutuskeskuksesta. veden alla tapahtuva toiminta. Lisäksi Lohjalla on kylmävesiallas, jonka vesi on noin kolme asteista. Kylmävesiallas on kooltaan 4 x 4 metriä, veden syvyys on kaksi metriä. Kylmävesialtaassa kyetään opettelemaan valvotuissa olosuhteissa yleensä minuuteista kiinni olevaa pelastautumista.

Viestintää ja viihtyisiä tiloja Pelastautumiskoulutusyksikön tulevia asiakkaita ovat merenkulkijat, merivoimat, rajavartiolaitos ja puolustusvoimien lentäjät. Periaatteessa koulutusta jä~estetään halukkaille, esimerkiksi sukellusseuroille, toivomusten ja mahdollisuuksien mukaan. Pelastautumiskoulutusyksikön johtaja Kari Lehtosalon mukaan keskuksen eräs merkittävä tehtävä on myös kouluttaa lapsia ja nuoria. Heille kerrotaan pelastautumisesta ja korostetaan, että sen ha~oittele minen on tärkeää. Koululaisryhmät ovat asennekasvatuksen osalta yksi tärkeimmistä

sidosryhmistä. Vaaratilanteiden ja hätätilanteiden hallinta on erilaista, kun nähdään käytännössä, mitä kalustoa erilaisissa pelastautumistilanteissa käytetään ja miten sen kanssa on paras toimia. Henkilökuntaa Lohjan yksikössä tulee olemaan runsaat 20. Kerrallaan koulutuksessa voi olla runsaat 50 henkilöä, joiden majoitukseen on varattu noin 30 viihtyisää huonetta. Kouluttautumaan tulevien mukavuudesta on huolehdittu muutenkin: talossa on ravintolan ja yhteistilojen lisäksi auditorio, kuntosali ja kaksi saunaa. Lohjan yksikön ha~oitusaltaiden lisäksi koulutusta annetaan Ojamon kaivoslammella, johon parin vuoden kuluttua valmistuu pelastusvenetakila. Takilan pelastusvenekannelta lasketaan, nostetaan ja pudotetaan järeämpiä pelastusveneitä sekä ha~oi tellaan evakuointijä~estelmien käyttöä. TEKSTI: MINNA PAJAMIES KUVAT: YRJÖ KUPPI

Meriturva eli Met-enkulun turvallisuuskoulutuskeskus on valtion oppilaitos. Se koostuu kolmesta yksiköstä: Espoon Otaniemessä sijaitsevasta Laivasimulaattoriyksiköstä. Kirkkonummen Upinniemessä sijaitsevasta Palokoulutusyksiköstä sekä Lohjalla sijaitsevasta Pelastautumiskoulutusyksiköstä. Meriturva kuuluu kansainväliseen koulutusjärjestöön . IASST:ään (International Association for Safety and Survival Tt-aining).

taaksirikoissa kuolee tai katoaa noin 2 000-3 000 merenkulkijaa vuosiuain. Sukeltaja

ESPOO - FORSSA - HEINOLA - HELSINKI - HÄMEENLINNA - JOENSUU - JYVÄSKYlÄ - JÄMSÄ - KAJAANI - KOUVOLA - KUOPIO

å ..

c =

(./)

::::)

HINNASTO

~ c.:

::j

> =l

::::)

c.:

::::)

cr-

c.:

a..

~ i=

0::::) (./) ,

::::)

~ 0 0

& 0a..

0a..

::::)

--'

::::)

:S, 0 0:: 0 ::::J ::.:::,

:S ~ ::::J 0

~, ,« Vl ,~ , ,

':S Q

,« ,5: Vl

hinnat euroina Perusväline setti sis. maskin, snorkkelin 80 Mares umpik. räpylät Umpikanta räpylät Playa, Stratos ym. 40 Avokanta räpylät Blades, Reeflex, Idea 3 80 Maskit Abyss, Idea, Look, Asia, Deep 34 Optiikkalinssit maskiin 1 kpll 20 Snorkkelit Star, Air, Flex Purge, kaikki 10 Valomaski 100 Perusvälineet

Liivit ja pullot

Protour Vector Krio IST-5000 Teknopro 12 L teräs 200 bar (porsas) 12 L teräs 300 bar, 8 L teräs 300 bar 15 L teräs 200 bar (porsas) 10 L teräs 300 bar Tuplapullot 200/300 bar

Mares Abyss MR 22 200/300 bar 300 Jetstream 300 bar,Spiro Arctic jäätymissuojalla 200 bar300 Spiro Arctic jäätymissuojalla 200 bar 300 Apex TX-50 Servere 200/300 bar 303 Oceanic Delta Sub-zero, Oceanic Gamma DX-3 250 TX-200 Apex 340 Laitepakettitarjoukset

(sis. pullo, liivi, regu, octo, combo) Arctic 200bar./300 bar, Apex 300 bar Abyss 22300 bar, Oceanic Delta Tekno Pro 50 W ladattava Oceanic UK-15 W Strobo-vilkku/SL 4 UK-6 Tekno Speleo Laser Stick

Arctic,Apex TX-40 Apex TX-50 Conshelf 22 Jetst

120 130 40 100

Mittarit ja combot

Combo sis. paine ja syvyys mittarin, kompassi Combo sis. paine ja syvyys mittarin Kompassi ranne SK-7 Painemittarin letku Painemittari Syvyysmittari, Ponymittari Apex

135 101 50 34 59 40

Tietokoneet

Spyder Favor Airlux 300 bar Suunto Stinger PC-Interface + ohjelmisto Vyper Copra

336 250 500 120 336 500

Sukelluspuhelimet

Buddy Phone STX-1 00 langaton pinta puh. Buddy Phone Agan sovitteella

1000 400

Varaosat

Fisher 10 Pulse Perässä vedettävä. Säde 4 m Fisher 6 Pulse Fisher CZ-20 Fisher Gold Bug. Kullan etsintään Fisher 1280 Polar iso 1ST Seeman, Keramic puukko Jakoavain puukko

2S!

-u

0 0

); c

(./)

c 0

> I

::j

-u

m m ,

;;0

c;;0 A c,

§ ;;0

Mares Kello 200 m, Mares Paineilmaharppuuna 100 Citizen Promaster 100 Narukela 100 m, AGAn Paineletku, Paineilma hälytin 50 Regulaattorin ja mittarin letkut 25

900 900

~ c(./) m

-u

0 0,

(3 70 Vl Vl

»,

300 350 100 40 50 300 20

Z 0

>, I

Metallin etsimet

zL.U 0 ,

« z

Octot

-u

Valaisimet

Puukot

420 340 168 300 220 270 220 270 590

Regulaattorit

::::J ::::J Vl

4708

841 1093 992 841 40 34 40 20

rn rn

», Sulkavantie 218, JUVA puh. 015-452 902, 050-517 8351 TUOTEKUVIA NET/STÄ: http://members.tripod.com/-wasser_spielen

0rn Z

c c,

z zUJ

:::::;

ESPOO - FORSSA - HEINOLA - HELSINKI- HÄMEENLINNA - JOENSUU - JYVÄSKYLÄ- JÄMSÄ - KAJAANI - KOUVOLA AUTO:

Sukellusonnenomuuden alkuhoho, osa I

OPI AUllaMAAN • • Sukeltaminen on riski harrastus ja kasvava innostus tekniikkasukeltamiseen ei välttämättä vähennä näitä riskejä. Vuosina 1998-2000 Suomessa annettiin painekammiohoitoja noin 30 sukeltajalIe vuodessa. Vuoden 2000 aikana kuoli viisi suomalaista sukeltajaa. Kuolemantapaukset sattuivat ulkomailla ja tiedot niistä saatiin sanomalehdistä. Suomen Urheilusukeltajain Liitto kerää tietoja onnettomuuksista. T apahtumaraporttien analysointi auttaa kehittämään sukellusturvallisuutta ja koulutusta.

Oikeaa tietoa ja apua hälytettäessä Sukeltajien tulisi osata antaa selkeätä ja oikeanlaista tietoa jo hälytysvaiheessa, jotta hälytyskeskusten ja ensihoidon ammattilaiset kykenevät järjestämään hoidon ja kuljetuksen parhaimmalla mahdollisella tavalla. Ensimmäiseksi on annettava perustiedot: mitä on tapahtunut. montako uhria on, missä ollaan, miten opastus paikalle on järjestetty, kuka soittaa sekä puhelinnumero. Painekammion tarpeesta voi esittää oman näkemyksensä, koska asioista perillä oleva sukeltaja voi tietää sukellusonnettomuuksista enemmän kuin hätäkeskuksen päivystäjä. Päivystäjä tekee tarvittavia lisäkysymyksiä ja antaa hoito-ohjeita puhelimitse, joten puhelinta ei saa sulkea ennen kuin saa luvan!

Ensiapu elottomalle Puhallus- ja paineluelvytys aloitetaan, jos uhri ei hengitä, sydämen syke ei tunnu tai uhri vaikuttaa elottomalta. Ilmatiet turvataan taivuttamalla päätä kohtuullisesti taaksepäin ja/tai nostamalla leukakulmista leukaa ylöspäin, jotta kieli nousee pois takanielusta. Puhdista oksennus ja vesi pois ennen puhalluksia. Sulje sieraimet. pidä pää taakse taivutettuna ja puhalla suuhun tavallisen hengenvedon suuruisia ilmamääriä. Uhrin rintakehän tai pallean pitäisi nousta tällöin hieman. Ota puhalIusten välillä suu pois potilaan suulta, jotta ilma myös poistuu keuhkoista. Liiallinen puhaltaminen painaa ilman vatsaan. Paineluelvytystä varten uhrin tulee olla kovalla alustalla. Painelun taajuus pitäisi olla noin 100 kertaa minuutissa. Painelu tapahtuu rintalastan puolivälin alapuolelta ja rintalastan pitäisi painua noin 3- 5 cm alaspäin. Puhallus ja painelu tehdään 2: 15 rytmissä yksin tai kaksin elvytettäessä. Jalkojen nosto

voi auttaa verenkierron elpymistä tuomalla enemmän verta keskeiseen verenkiertoon. Elvytystä jatketaan kunnes ammattiapu jatkaa.

IImaembolia Jos sukeltajan oireet alkavat jo pintaan nousun aikana tai alle 10 minuutissa sen jälkeen, on kyseessä on todennäköisimmin ilmaembolia. Sen mekanismina pidetään keuhkorepeämää, jonka kautta ilmaa karkaa keuhkorakkuloiden hiusverisuonten kautta keuhkolaskimoihin. Kuplat päätyvät sydämen vasemman puolen kautta vaItimokiertoon ja muodostavat tukoksia päätevaltimoihin. Keuhkorepeämä johtuu sukeltajilla pääasiassa hengityksen pidättämisestä pintaan nousun aikana ja voi syntyä hyvinkin matalilla syvyyksillä - jopa uima-altaassa. Toinen ilmaembolian syy on ns. epätyypillinen eli paradoksaalinen embolia. Sukeltajantaudissa verisuonten sisäiset kuplat syntyvät yleensä vain laskimopuolelle. Kuplia voi karata valtimopuolelle avoimen eteisväliseinäaukon (foramen ovale) kautta tai mikäli kuplamuodostus on niin suurta, että keuhkokapillaarien suodatuskapasiteetti ylittyy. Tällöin syntyy epätyypillinen sukeltajantauti, joka on oireiltaan ilmaembolian kaltainen. Toisaalta alkuvaiheen hoito on sama, joten tarkkaan diagnoosiin ei ole välttämätöntä heti pyrkiä. Ilmaembolian oireina voi olla sekavuutta, hengitysvaikeuksia, rintakipua, halvauksia, lihasheikkoutta, pyörrytystä, näköhäiriöitä, äänen ja persoonallisuuden muutoksia sekä tajunnan laskua tai kouristuksia. Ensioireena voi olla myös sydän pysähdys. Kaasukuplien kelluvuus vaikuttaa jonkin verran niiden liikkumiseen verivirran mukana: pystyasennossa nousun aikana kuplat päätyvät helpommin pään valtimoihin, vaakaasennossa sydäntä hapettaviin sepelvaltimoihin.

Sukeltajantauti Pintaan nousun aikana voi tapahtua vereen ja kudoksiin liuenneen kaasun kuplimista, mikäli liuenneen kaasun määrä on suuri (pitkät ja syvät sukellukset) tai ympäröivän paineen lasku on nopeata eli nousunopeus sukelluksista on liian suuri. Kuplimisen aiheuttama oireisto tunnetaan nimellä sukeltajantauti. Kuplat painavat kudoksia, tukkivat verisuonia ja voivat aiheuttaa vierasesinereaktion: verihiutaleet takertuvat kuplien

Sukeltaja

Epäselvissä tilanteissa kannanaa soinaa hätänumeroon 112 tai painekam io

pintaan, jolloin hyytymisjärjestelmä aktivoituu ja kuplista muodostuu pysyvämpiä tukoksia. Sukeltajantaudin oireet alkavat yleensä sitä nopeammin pintaan tulon jälkeen, mitä vakavampi tilanne on kyseessä. Lievänäkin alkanut tauti voi kuitenkin nopeasti kehittyä pahemmaksi, joten oireileva sukeltaja on aina syytä kuljettaa ambulanssiIla painekammiohoitopaikkaan tutkittavaksi ja tarkkai ltavaksi. Myös oireeton sukelluspari lähtee mukaan tarkastettavaksi. Sukeltajantaudin oireet jaetaan kahteen ryhmään. Tyyppi I on lievä ja käsittää vain nivelkipuja tai iho-oireita: kutinaa, ihottumaa ja turvotusta. Yleensä uhri on myös poikkeuksellisen väsynyt tai kokee olonsa oudoksi. Aivan lievä tyyppi I-tauti ei tarvitse välttämättä painekammiota, jos oireet katoavat nopeasti hapella. Tila voi kuitenkin pahentua nopeasti, joten tarkkailu vähintään terveysasemalla on tarpeen.

Sukeltaja

Tyyppi II-oireita ovat huimaus, pahoinvointi, oksentelu, koordinaatio-, näkö- ja kuulohäiriöt. tajunnan lasku, tuntopuutokset ja halvaukset (usein navasta alaspäin), hengitysvaikeudet. yskä, hengenahdistus, rintakipu, rytmihäiriöt ja rakon toiminnan häiriöt.

Ensihoito Ensihoito ilmaemboliassa ja sukeltajantaudissa on sama. Elvytä tarvittaessa ja suojaa uhri jäähtymiseltä, kuumuudelta ja kastumiselta. Itse hengittävälIe annetaan happea niin korkealla pitoisuudella kuin on mahdollista. Parhaita ovat ns. demand-maskit. joilla päästään jopa 100 %:n happipitoisuuksiin maskin tiiviyden vuoksi. Vapaavirtausmaskeilla ei päästä 100 %:iin, mutta lisähappi on aina hyödyksi typen poistumisen ja hapenpuutteesta kärsivien kudoksien kannalta. Uhrin tulee o lla täysin levossa ja

jonkun tulee tarkkailla häntä tilanteen pahenemisen varalta. T ajuton voi vetää oksennusta hengitysteihinsä, minkä voi estää asettamalla hänet kylkiasentoon. Jokaisella sukeltajalla on sukelluksen jälkeen nestevajaus kuivan hengitysilman sekä vedessä olon ja kylmyyden aiheuttaman virtsanerityksen lisääntymisen vuoksi. Nesteytys on oleellinen osa hoitoa, jotta veren virtausvastus alenee ja mikroverenkierto paranee. Tajuissaan olevalle voi juottaa vettä, mehua tai urheilujuomaa. Sekavaa tai muuten tajunnaltaan häiriintynyttä ei saa juottaa oksennusvaaran vuoksi. Kouristava potilas täytyy suojata lisävammoilta: estä raajoja osumasta ympäröiviin esineisiin ja kieleen pureminen laittamaIla hampaiden väliin sopiva esim. kuminen esine (älä kuitenkaan väännä väkisin hampaita auki). Kouristuksen jälkeen potilas on usein tajuton tai tokkurainen, kylkiasento ja ilmateiden avaaminen suojaavat tu-

hoitopaikkaan ja osvä ohjeita.

SUKELLUS· VÄLINEET kehtumiselta.

Asperiinin ann olla pyritään estämään verihiutaleiden tarttumista, mutta sen tehoa ei ole sukellusonnettomuuksissa täysin todistettu. Rintakipuiselle sen voi toki antaa, koska sukeltajillekin voi tulla sydäninfarkte-

Ja. Kuljetus Kuljetusasennoksi on aikaisemmin suositeltu makuuta vasemmalla kyljellä pää jyrkästi alaspäin, jotta ilmakuplat eivät ajautuisi aivoihin. Nykykäsityksen mukaan tämä voi lisätä aivojen turvotusta, joten tajuton uhri on parasta kuljettaa kyljellään, tajuissaan olevat selällään. Kuljetuksen tulee olla tasaista, jotta kuplamuodostus ei lisääntyisi. 11makuljetuksissa ilmanpaineen lasku voi pahentaa oireita. Helikopterilla lentokorkeus pidetään tämän vuoksi mahdollisimman matalana (alle 300 m) tai käytetään lentokonetta, jonka kuljetusosasto voidaan paineistaa merenpinnan paineen tasolle.

Painekammiohoito Välitön painekammiohoito voi olla ainoa mahdollisuus pelastaa sukellusonnettomuuden uhrin henki. Mitä nopeammin hoitoon pääsee, sitä varmemmin potilas saadaan hoidettua täysin terveeksi. IImaemboliassa jo muutaman tunnin viive voi johtaa pysyviin vammoihin, vaikka muu hoito olisikin hyvää. Aikaa vieviä tutkimuksia tai hoitotoimenpiteitä ei kannata suorittaa sellaisessa päivystyspisteessä, missä ei ole riittävää tietoa ja sukellusonnettokokemusta muuksista. Epäselvissä tilanteissa kannattaa soittaa hätänumeroon I 12 tai painekammiohoitopaikkaan ja kysyä ohjeita. Painekammiohoitopaikkaan pitääkin aina soittaa ennakolta ja varmistaa, että kammio on käytettävissä.

Tiedot potilaan sukelluksesta ja/tai sukellustietokone pitää ottaa mukaan. Jos sukelluslaitteiden toiminnassa on ollut onnettomuuteen vaikuttavia häiriöitä tai kaasuseosten koostumus epäilyttää, voi laitteetkin lähettää potilaan mukana jatkotutkimuksia varten.

ja kurssit aioitte Iijasta ammattilaiseen löydät meiltä! www.divein.fi

Lisätietoa sukellusonnettomuuksista ja niiden hoidosta: Edmonds, Lowry, Pennefather. Diving and subaquatic medicine, 4. painos, Amold, London, 2002. Muth, Shank, Larsen, Der Schwere Tauchunfall, Anaesthesist 2000; 49: 30231 6. Muth, Shank, Primary care: Gas embolism, New England Joumal ofMedicine 2000; 342: 476482.

TEKSTI: ELISA NURMI,

CMAS M2, Anestesiologion erikoislääkäri, TYKS & MediHeli02,Turku

Artikkelin jälkimmäinen osa II: Kuljetus sairaalaan ja hoito tapahtumapaikalla, ilmestyy Sukeltaja-lehden seuraavassa numerossa 4/2002.

Vl!lotta en kulunut siitä kun aloitimme

tIeimintamme Helsingissä meren rannalla, missä sukelluskeskuksen kuuluukin sijaita. Haluamme kiittää kaikkia asiakkaitamme, jotka ovat vuosien varrella luottaneet meidän ammattitaitoomme kursseista väliIileisiin. Jatkamme vahvana edelleen. Tervetuloa ostoksille! Pohjoisranta 2, 00170 Helsinki. Puh: 09·622 55 44, Fax: 09·6220 13 33 . ndi@divein.fi www.divein.fi.

Sukeltaja

YDP vhdistää nuoria kuvaajia • • Englantilainen 27-vuotias vedenalainen valokuvaaja ja meribiologian tohtori on perustanut vuoden alussa Intemetiin nuorille alle 30-vuotiaille vedenalaisen valokuvauksen hanrastajille tai sen aloittamisesta kiinnostuneille keskustelu- ja kontaktiryhmän YUP Young Underwater Photographers, Nuoret Vedenalaiset Valokuvaajat. Ideana on kannustaa ja auttaa nuoria aloittamaan hanrastus antamalla informaatiota ja luomalla kontakteja maailmanlaajuisesti. Liittyminen YUP:iin on ilmaista, mutta pääsyvaatimukset ovat tarkat: liittyjän pitää olla alle 30-vuotias ja kiinnostunut vedenalaisesta valokuvauksesta (Yli 30-vuotiaat saavat laittaa sivustolle alle 30-vuotiaina ottamiaan kuvia.) YUP:n kotisivuilla on toistaiseksi mukana parikymmentä nuorta alan hanrastajaa ympäri maailman. YUP:in sivuilta löytyy mm. tärkeimmät alan tapahtumat kilpailuineen ja messuineen, tietoa välineistä ja kuvaustekniikoista sekä kuvaajien esittelyjä. Jäsenet saavat laittaa oman kuvakoosteensa sivustoIle, joka toimii markkinointikanavana toisille kuvaajille ja sukelluslehdille. Tiedustelut ja ilmoittautuminen: Alex Mustard, atmu@soc.soton.ac.uk tai Jukka Nurminen, jkustoo@hotmail.com.

V\f'N\N.yup.org.uk

Kuva: Kathryn Westaway

Kuva: Alexander Mustard Sukeltaja

lasten vedenalainen maailma Näyttelykokonai• • Hyvinkään suuden ovat Lasten ja nuorten suunnitelleet ymtaidekeskus avaa päristötaiteilijat kesäkuussa VeMick Petts ja denalainen maailSteve Welchman ma - Underwa(Wales). ter world -näytNäyttely on telyn. Näyttely avoinna koostuu lasten ja 17.6.-29.12.2002, nuorten työpapäivittäin kello joissa syntyneestä 12- 16 (heinätaiteesta, taidekeskuksen kan- Kuvan on tehnyt Yadira Alvarez, 5 vuotta, Kuuba. kuussa näyttely sainvälisestä koko- Kuva: Maija Karima on viikonloppuisin suljettu) Lasten ja elmasta valituista nuorten taidekeskuksen osoite on Siltakatu töistä sekä teemaa visualisoivasta tilallisesta 6, Hyvinkää. kokonaisuudesta. Näyttely kertoo eri maiden vesiluonwww.hyvinkoo.fi/ortcentre nosta, veden merkityksestä ihmiselle ja ihmisen suhteesta veteen. Se sopii kaikenikäisille veden tarinasta ja kansainvälisestä lasten ja nuorten taiteesta kiinnostuneille.

Pienoismalleja ja merielämää • • Suomen merimuseossa avattiin toukokuun alussa näyttely, jossa on esillä ainutlaatuisia pienoismalleja isokokoisista Ruotsin saaristolaivaston 1700-luvun aluksista hieman pienempiin 1900-luvun majakkalaivoihin ja majakoihin. Työvenehallissa on lisäksi esillä Hylkysaarella asuneiden luotsiperheiden elämästä vuosina I 9 I 0-1962 kertova valokuvanäyttely. "Helmisen Tykki ja T elakka - Heikki Helmisen pienoismalleja ja meriaiheisia valokuvia" -näyttelyssä on kangasalalaisen Heikki Helmisen rakentamia laivojen ja majakoiden pienoismalleja ja meriaiheisia valokuvia kolmen vuosikymmenen ajalta. Joukossa on mm. suomalainen höyrylaiva

Salama sekä matkustajalaiva Titanicin malli. Museon alakerrassa on esillä Suomen merimuseon keväällä 2002 kokoelmiinsa saamat I 3 isokokoista pienoismallia, jotka edustavat alustyyppejä 1700-luvulta nykypäivään. Joukossa on mm. Ruotsin saaristolaivaston eri alustyypit, Hämeenmaa, Turunmaa, Uusimaa, Pohjanmaa sekä tykkijolla 1700-luvulta. Näyttelyt ovat avoinna 2.5.-30.9.2002 päivittäin klo I 1-17 Guhannuksena suljettu). Suomen meri museo sijaitsee Helsingissä, Hylkysaaressa, Korkeasaaren kupeessa.

KUVA: Suomen merimuseo.

Kuuneja svnlVi luodoille

Kuva: Alexander Mustard

• • Harmaahylkeet ovat heikon jäätilanteen takia poikineet tänä vuonna jälleen Saaristomerellä luodoille. Suomen WWF:n laskennoissa löydettiin Saaristomereltä yli 200 luodoille syntynyttä harmaahylkeen poikasta eli kuuttia. Kuuteista yli kymmenesosa todettiin kuolleiksi, mutta kuolinsyy ei ole tiedossa. Harmaahylkeen eli hallin (Halichoreus grypus) kuutit löytyivät WWF:n Itämeren hyljetyöryhmän järjestämissä laskennoissa maaliskuun kahdella viimeisellä viikolla.

Kuutteja etsittiin myös Ahvenanmaan länsipuolen luodoilta, joilla niitä ei kuitenkaan havaittu. Saaristomerellä laskettiin myös viime vuonna luodoilta yli 200 kuuttia. Itämerellä elää vuoden 200 I kansainvälisen laskennan mukaan ainakin 10 300 harmaahyljettä. Hylje-emo saa vain yhden kuutin, joka syntyy helmi-maaliskuussa. Emo ei synnytä joka vuosi, vaan pitää silloin tällöin lepovuosia.

Sukeltaja

-1

Sukeltaja ja ympäristönsuojelu

YLEISOTAPAHTUMAT .JA

YMPÄRISTÖ • • Ympäristösuunnitelman laatimisessa lankeaa suurin vastuu tapahtuman johtohenkilöille. Heidän tulee itse sitoutua ympäristöasioihin. selvittää lakisääteiset ja luvanvaraiset asiat sekä päättää. millä tasolla ympäristöasiat otetaan tapahtumassa huomioon. Tärkeintä on kuitenkin huolehtia ympäristötoimenpiteiden käytännön järjestelyistä. Luvanvaraista voi olla esimerkiksi liikkuminen sukellusleirin läheisillä vesi- tai maa-alueilla. Tietoa luonnonsuojelualueista ja niiden säännöistä antaa Metsähallituksen luontopalvelut. Lupa tarvitaan myös meluamiselle. Sukellustapahtumia voidaan harvoin verrata rokkikonsertteihin tai moottoriurheiluun. mutta esimerkiksi ilmahuollon tai venekuljetusten ennakkosuunnittelu auttaa väittämään ristiriitoja naapureiden kanssa. jätteiden käsittelyä säätelevä jätelaki mm. kieltää roskaamisen ja langettaa tapahtumien järjestäjille huolehtimisvastuun pykälien noudattamisesta. Lain keskeisiä tavoitteita on jätteiden syntymisen ennaltaehkäisy ja lajittelu. Tapahtuman johtohenkilöiden kannattaa heti aluksi päättää. kuinka keskeisen aseman he varaavat ympäristöasioille. Vähimmäistaso täyttää juuri ja juuri lain vaatimukset ja paletin toisella reunalla ympäristöasiat ovat tapahtuman keskeinen teema. Välimaastossa kunnioitetaan seuran toiminnan alkuperäisiä tavoitteita. mutta kestävän kehityksen mukaisesti. Kestävän kehityksen mukaista on myös. että ympäristöpolitiikka on kestävää eikä jäsenistön mielenkiintoa hukuteta jatkuvaan ympäristöasioiden tulvaan. Sukellusleireillä ja -kursseilla on kouluttajien ja johtajien antama esimerkki kaikkein tärkein muiden osallistujien käyttäytymistä ohjaava tekijä. T apahtuman järjestäjien on syytä kar-

Sukeltaja

toittaa nämä henkilöt ja sitouttaa heidät ympäristötavoitteisiin etukäteen.

Käytännön ympäristöohjelma Tapahtuman käytännön suunnittelu on hyvä aloittaa listaamaIla viisi keskeisintä ympäristöön vaikuttavaa aihealuetta: 1. Tapahtumapaikan valinta 2. Luvat ja ilmoitukset kuntoon 3. Energia. vesihuolto. liikenne. melu. jätehuolto. siivous 4. Vastuut. resurssit ja aikataulut 5. jä~estäjien koulutus ja tiedotus Liikennejärjestelyissä kannattaa suosia tapahtumapaikkoja. jotka voidaan saavuttaa julkisilla liikenneyhteyksillä. jä~estä jät voivat auttaa osallistujia saapumaan kimppakyydeillä. Autojen pysäköinti tulee ohjata kulutusta kestävälle alueelle. Energiaa säästyy suunnittelemalla majoitus- ja muiden sisätilojen lämmitys. tuuletus. valaistus ja lämpimän veden käyttö. Samalla voidaan huomioida kasvihuonekaasujen torjunta suosimalla uusiutuvia energialähteitä. kuten puuta. aurinkoa ja tuulienergiaa. Sukellusleireillä kuitenkin eniten energiaa kuluu yleensä kuljetuksiin. jätteiden lajittelu onnistuu parhaiten siten. että huolehditaan jätteen synnyn ennalta ehkäisystä mahdollisimman hyvin. Samalla syntyy käsitys jätteen lopullisesta määrästä ja laadusta sekä tarvittavasta määrästä jäteastioita. On tärkeää huolehtia selkeästä ja havainnollisesta opastuksesta. Tapahtuman päätteeksi toimita lajitellut jätteet asianmukaisesti keräyspisteisiin ja kaatopaikalle. Hankinnoilla voidaan vaikuttaa jätteiden syntyyn ratkaisevasti. Keskittämällä ne tavaran sijaan palveluihin. hyödyntämällä vanhaa. kierrättämällä ja vuokraamalla. ei tarvitse ostaa uusia. mahdollisesti kertakäyttöisiä tavaroita. jos uutta tava-

raa hankitaan. sen tulee olla kestävää. monikäyttöistä. kotimaista tai lähellä tuotettua. Kannattaa myös suosia luomua ja luonnon materiaaleja. välttää pakkauksia ja minimoida kuljetustarvetta.

Tehokas viestintä Hienot jä~estelyt eivät auta. jos osallistujat eivät osaa toimia niiden mukaisesti. Tiedottaminen on siis syytä aloittaa ajoissa. Osallistujille tulee kertoa hyvissä ajoin etukäteen julkisista yhteyksistä. yhteiskuljetuksista. majoituksesta sekä tarvittavista omista varusteista (esim. kestoastiat). ruokailusta ja erikoisjärjestelyistä. Tapahtuman aikana on tiedotettava pysäköinnistä. alueella liikkumisesta. jätteiden lajittelusta ym. toimintaohjeista. Selkeät opasteet ja neuvonta tarvittaessa edesauttaa onnistunutta yleisötapahtumaa. Lisää tietoa aiheesta löytyy mm. ympäristöhallinnon verkkosivuilta http://www.vyh.fi. kuntien jätehuollosta ja SLU:n ympäristöhankeen www-sivuilta: www.slu.fi/ymparisto.vinkit. TEKSTI: JOUNI LEINIKKI

MAAILMALLA LUETAAN

~ sonera~

Dive Training

Oive Training -lehden maaliskuun numerossa käSheltiin useille veneestä sukeltaviUe tuttua OIoOlaa, merlsalrautta, ja annetaan vinkkejä sen välUämiseen. Merisairaus on monimutkainen pikkuaivojen, tasapainoaistin ja näköaistin aikaansaama olotila. Sen oireita ovat huimaus, kalpea iho, hikoilu, yleinen heikkous ja pahoinvointi. Hajut ja jopa mielikuvitus voivat pahentaa merisairauden oireita. Oksentaminen helpottaa oireita vain väliaikaisesti. Elimistö tottuu yleensä liikkeisiin muutamassa päivässä. Sukellettaessa olo yleensä helpottaa, mutta jos pinnalla voi todella huonosti ei pinnan alle kannata oksennusriskin takia lähteä. Vaativan sukelluksen jälkeen tulevat merisairauden oireet saattavat olla myös oireita sukeltajantaudista, etenkin jos merenkäynti ei ole pahentunut tai muut veneessä olijat eivät kärsi oireista. Päänsärky, vapina, korvien soiminen, voimien katoaminen, vaikeudet puhua ja niellä, sekä näkökentän kaventuminen EIVÄT ole merisairauden oireita, vaan tällöin on epäiltävä aina muita syitä.

Merisairauden oireita voi helpottaa muutamalla käytännöllisellä konstilla: - Pidä katseesi liikkumattomassa kohteessa, esim. horisontissa - Hakeudu veneen painopisteen lähelle, jossa liikkeet ovat pienempiä - Vältä epämiellyttäviä hajuja esim. pakokaasuja - Kasvojen kastelu kylmällä vedellä saattaa helpottaa oloa - Vältä lähelle katsomista, esim. lukemista ja ki~oittamista - joskus selällään makaaminen helpottaa oloa, sulje silmät ja yritä nukkua - jos oksennat huolehdi riittävästä nesteytyksestä esim. urheilujuomalla Merisairauden oireita voi rajoittaa myös lääkkeillä, joita on sekä pillereinä että laastareina. Lääkkeillä on usein myös voimakkaita sivuvaikutuksia kuten väsymystä, näön epätarkkuutta, hikoilua, suun kuivumista ja jopa sekavuutta, joten ne eivät sovellu sukellettaessa. Lääkkeet pitää lisäksi ottaa jo hyvissä ajoin ennen merisairauden oireita, muuten ne eivät tehoa. Myös ranteiden akupunktiolla on todettu olevan oireita lievittävä vaikutus, ja markkinoilla onkin erityyppisiä rannekkeita ja pantoja helpottamaan oloa. jos kärsit hyvin voimakkaista oireista, kannattaa asia ottaa puheeksi lääkärin kanssa. TEKSTI: ESA HÄKKINEN

Uusi, edullinen suunta ulkomaille. Sonera 99590 on uusi suuntanumerosi, kun haluat soittaa edullisesti ulkomaille. Uusi palvelumme toimii kaikista suomalaisista koti- ja matkapuhelimista, palveluun et tarvitse sopimusta etkä luottokorttia. Yllä on vain muutama esimerkki edullisista hinnoistamme. Hintoihin lisätään paikallisverkko- tai matkapuhelumaksu. Hinnat sisältävät arvonlisäveron 22%. Täydellisen hinnaston ja lisätietoja Sonera 99590 ulkomaanpuheluista saat maksutta numerosta 0800 134 134. Maksuton palvelunumeromme on avoinna ma-pe 8-20 ja la 9-15. Täydellisen hinnaston löydät myös osoitteesta: www.sonera.fiI99S90

Sukeltaja

Tutustu kiinnostavaan tietokirjallisuuteen Perinteinen proosa kaipaa kesällä seurakseen tuhtia tietokirjallisuutta. Ja mikä sen mukavampaa kuin nauttia auringosta tai hyödyntää kesän muutamat sadepäivät tutustumalla vedenalaista maailmaa käsittelevään tietokirjallisuuteen. Jouni Issakaisen kokoama yhteenveto uusista ja uudehkoista tietokirjoista antaa vinkkejä niitä hakeville. Lähinnä englannin- ja ruotsinkielisiä kirjoja voi tilata Akateemisen Kirjakaupan kautta ja osittain Intemetistä.

Sukeltaja

Kaksi kirjaa valaista Carwardine M, Hoyt E, Fordyce RE, GiII P 1998: Whales and dolphins. 288 s., HarperCollins. ISBN 0-00220105-4. Hinta Ruotsissa noin 28,60 euroa. Myynti Skandinaviassa Platypus Förlag (www.platypus-res.nu). Kovakantinen ja pokkaria korkeampi ki~a kuuluu laadukkaisiin Collinsin kirjoihin. Teoksen alaotsikko on komeasti "The ultimate guide to marine mammals". mikä vastaa kaunista ulkoasua. tyylikästä taittoa ja valokuvien runsautta. Pienoinen pettymys on kuitenkin. että lajien esittelyyn on käytetty vain 50 sivua ja loput sisällöstä on suurta yleisöä varten koostettua yleistekstiä valaiden elämästä ja valaiden katselusta harrastuksena. Kirjan toisena puutteena on. että laji kuvaukset perustuvat lähinnä valokuviin. joiden kuvakul-

ma on pakosta sattumanvarainen. Kuvat ovat autenttisia. mutta lajista ei valitettavasti synny kokonaiskuvaa esimerkiksi grönlanninvalaan merestä esiin pistävän selän perusteella. Kirja kattaa noin 57 lajia. joiden kuvauksia ei ole jäsennelty osiin. joten tietyn tuntomerkin etsiminen ja lajien vertailu on työlästä.

Carwardine M, Camm M 2000: Whales, dolphins and porpoises. 2. painos. - 256 s., Dorling Kindersley (www.dk.com). ISBN 0-7513-2781-6. Saatavilla Akateemisesta Kirjakaupasta, hinta noin 23,05 euroa. Edellistä valaskirjaa pienempi ja puolet ohuempi teos on lajintuntemuksen kannalta hyödyllisempi. Ki~a kattaa noin 80 lajia. joista kaikista on erittäin tarkka ja hyvälaatuinen värimaalauskuvitus. Sisältö kattaa myös erikoisuuksia. esim. Longmanin nok-

Kuva: Suomen Kuvapalvelu kavalaasta (Mesoplodon pacificus) on piirretty rekonstruktio, vaikka ne tunnetaan vain parista rantaan huuhtoutuneesta kallosta tai näköhavainnosta. Kirjan erityisenä etuna on tiivis tietomäärä ja huolellinen jäsentely. Joka lajista löytyy levinneisyyskartta ja tietty tieto samasta kohtaa aukeamaa. Symboleina on aina esitetty mm. valaan koko (suhteessa uimariin), ruokavalio, mereisyys ja uhat lajin säilymiselle. Kaikista lajeista esitetään arvio populaation koosta ja yleisyydestä. Keskeiset tuntomerkit hampaita myöten on osoitettu kuvista selkeästi. Lisäksi kaikki samannäköiset valaat on koottu pieninä värikuvina samalle aukeamalie samaan mittakaavaan, mikä helpottaa vertailua. Kirjan ensimmäiset 30 sivua on käytetty yleisluontoiseen tekstiin valaiden elämästä ja niiden tarkkailusta. Vertailuna näiden kahden edellä esitel-

Iyn ki~an välillä, päätyisin biologina jälkimmäiseen, Dorling Kindersleyn kustantamaan kirjaan, joka on kätevän kokoinen, edellistä edullisempi ja sisältää valaista enemmän tietoa. Collins-yhtiön kirja on myös hyvä teos, mutta sen kohderyhmä on mielestäni aloitteleva valaista kiinnostunut tai valaidenkatselumatkaa suunnitteleva ihminen, joka kaipaa maalailevaa lukemista asian tiimoilta.

Myers R, Lieske E 2001: Coral reef fishes. Indo-Pacific and Caribbean. 2. painos. - 400 s., HarperCollins (www.firewandwater.com). ISBN 000-711111-8. Uusi, korjattu painos koralliriuttojen kaloista. Saatavilla Akateemisesta Kirjakaupasta, hinta noin 42,30 euroa. Tämä pieni pehmokantinen taskuki~a kuvailee koralliriuttojen kaloja - yli 2 100 lajia

- pienin värilIisin maalauksin ja muutaman rivin teksti kuvauksi n. Se kattaa lähes maapallon kaikki merialueet: lämpimien merien riutat Afrikan rannikolta ja Punaiselta mereltä Indonesian kautta Australiaan ja Havajille, sekä Atlantin Amerikanpuoleiset riutat Brasiliasta Floridaan. Kirja esittelee puolet maailman riutoilla elävistä yli 4 000 kalalajista. Esitellyt lajit ovat niitä, joita tavallinen sukeltaja yleensä tapaa pinnan ja 60 metrin välillä. Edellisen painoksen (1994-96) jälkeen ki~aan on lisätty 44 lajia. Teoksen alussa on suppea, mutta asiallinen tietopaketti riutoista ja kaloista yleensä. Sisältö on jaettu kahteen osaan: Atlantin kalat (350 lajia) ja muut. Kukin lajikuvaus sisältää kalasta englantilaisen ja tieteellisen nimen, pituuden, tuntomerkkejä, ekologiaa (olinpaikat ja syvyys riutalla, jotakin ravinnosta) sekä sanallisesti levinneisyysalueen.

Sukeltaja

MAAILMALLA

lUETUN f

Ki~an rajoitukset ovat kuvituksessa, joka on kaavamaista ja vaikuttaa yliväritetyltä, Kuvat ovat lukijalle lähinnä ikoneita, jotka antavat kalan hahmon ja väritäplien sijainnin, Rajoituksistaan huolimatta ki~a on yhtenäinen ja laajuudessaan arvokas katsaus uhanalaisten koralliyhdyskuntien kauniiseen kalastoon, Tätä ki~aa voi suositella esim, riuttaretkille sekä yleensä lämpimien merien upporikkaasta luonnosta kiinnostuneille lukijoille,

Gibson R, Hextall B, Rogers A 200 1: Photographic guide to the sea & shore life of Britain & North-West Europe. 436 s., Oxford University Press. ISBN 0- I 9-850709-7. Saatavilla Akateemisesta Kirjakaupasta, hinta noin 33, 13 euroa. Länsi-Euroopan merieliöistä kertova opas on suurehko pokkari, joka pyrkii esittelemään valokuvien avulla kaikki Luoteis-Euroopan merenrannoilla elävät eliöryhmät. Sisältö kattaa kalat, nilviäiset, äyriäiset, eri matoryhmät, sammaleläimet, levät, vedenalaiset kukkakasvit ja jopa rantakivien jäkälät. Teos vaikutti ensialkuun asialliselta: lajeista on selkeän valokuvan lisäksi esitetty pieni selventävä viivapiirros, T arkemman lukukokemuksen jälkeen kirjasta löytyi kuitenkin kritiikin sijaa: sen kattama alue ja lajien valintaperusteet ilmaistiin epäselvästi, Lisäksi tuntui siltä, että ki~an tekijät ovat valinneet kuvat vain olemassaolevien kuvien perusteella, Vedenalainen valokuvaus on luonnollisesti työlästä puuhaa, ja jostakin on aloitettava, Mutta toisaalta kukaan ei pakota Oxfordin yliopistopainoa myymään kirjaa kaikki Luoteis-Euroopan eliöryhmät kattavana, jos aineisto ja taustatyö tukisivat sinänsä arvokasta nimivalintaa "Hauskoja otuksia Liverpoolin edustalta", Kritiikki ei perustu pelkästään nirson biologin arvioon, sillä uskon, että maallikkolukijakin pettyisi ki~an todelliseen käyttöarvoon, Esimerkiksi ki~an kalat ja äyriäiset edustavat satunnaisia ryhmiä ja kuvien taso on varsin ki~ava, Itämeri näyttää olevan ki~an tekijöille varsinainen murheenkryyni, Sisältö ei täsmennä Itämeren mukanaoloa (täkäläisiä lajeja on esittelyssä hyvin vähän), mutta lajien levinneisyyskartoissa Itämeren rantoja on rohkeasti väritelty arvausperiaatteella, Oppaan mukaan esimerkiksi merikrotti elää Suomessa T omioon saakka ja Crenilabrus melops -huulikala Turun saaristossa (mo-

Sukeltaja

lemmat jäävät muiden lähteiden perusteella Tanskan salmiin), Myös ki ~an ainoa kukkakasvi, meriajokas, on merkitty ki~assa koko Pohjalahden alueelle, kun se oikeasti on lounaissaariston uloimpien osien asukki, Lisäysten vastapainoksi Suomen lajistosta on toisaalta viety esimerkiksi jouhilevä (Chorda filum) ja rakkolevä, Molemmat ulottuvat ki~an mukaan etelästä vain Gotlannin tienoille, Osittain virheet ovat ilmeisesti toistoa vanhemmista brittioppaista (esim, Collinsin taskuki~a kaloista) , En voi ku itenkaan suositella ki~aa tämän lukeman perusteella,

Vesiluonnon määritysoppaita Vesiluontoa koskevat määritysoppaat kuuluvat ruotsalaisen Prisma-kustantamon (www.prismabokse) laadukkaaseen Naturserien-sa~aan, mutta ovat itsenäisiä teoksia, Ki~at ovat kätevän kokoisia, kuvitettuja kenttämääritysoppaita, Kohderyhmä ulottuu jokamiehestä vakavaan harrastajaan ja ammattilaiseenkin, ainakin muistin virkistyksenä sellaisista eliöryhmistä, joita ei itse tutki, Makeasta vedestä sa~assa on kaksi sisällöltään melko samanlaista ki~aa, jotka käsittelevät kaikkia eläinryhmiä, Molempien alkuperäisteokset ovat tanskalaisia,

Mandahl-Barth G 2000: Vad jag finner i sjö och å. 9. painos. - I 17 s., Prisma, Stockholm. ISBN 91-5 183758-7. T ekstittään melko niukka, nähtävästi uusintapainos vanhasta hyvin myydystä oppaasta, Ilmiasu on kuivakka, mutta toimii nimen etsinnässä,

O/sen L-H & Svedberg U 1999: Smådjur i sjö och å. - 23 I s. Prisma, Stockholm. ISBN 9 I-5 18-349 I-x. Teos on edellistä kuviltaan parempi ja taitoltaan miellyttävä, Ote on modemi, lopussa mm. esitetään kuvina eri ekolokeroiden eläimistöä (viemärin suu, veden pintakelmu jne), Sisältö sivuaa myös kaloja, Jos haluaa yhden makeanveden ki~an, niin tämä olisi hyvä hankinta, Muistelen nähneeni sen käännettynä myös suomeksi, Uutuutena sa~assa on ilmestynyt kaksi hienoa opasta, jotka keskittyvät suolaisen ja murtoveden eliöihin, toinen eläimistä ja toinen kasveista, Myös näiden oppaiden alkuperäisteokset ovat Tanskasta, Molempien

alue kattaa Pohjanmeren Skandinaviaa sivuavilta osin, sekä Itämeren, rannasta noin 20 metrin syvyyteen, Mukaan on otettu paljain silmin Uoskus 10x luupilla) määritettäviä lajeja,

K"ie M & Svedberg U 200 1: Havets djur. - 240 s., Prisma, Stockholm. ISBN 9 1-518-3844-3. Kuviltaan tarkka ja taitoltaan miellyttävä teos, joka kattaa noin 550 lajia, Mukana mm, paljon simpukoita, matoja ja polttiaiseläimiä, myös useita kalalajeja ja laaja osasto niiden loisia, Edes hylkeitä ei ole unohdettu, Lajeista ilmoitetaan sanallisesti karkea levinneisyysraja murtoveteen edetessä, Ki~a ei kuitenkaan käsitykseni mukaan sovellu esim, kotimaisten katkojen lajitason määritykseen, Ki~an arvo on siinä, että Pohjolan laajan suolavaihtelun ja rikkaan lajiston alueella se auttaa sijoittamaan kaikki löydöt jotenkuten oikeaan lokeroon,

Kristansen A & Svedberg U 200 1: Havets växter. - 125 5., Prisma, Stockholm. ISBN 9 I-518-3846-X. Havets växter on suunniteltu edellä esitelIyn ki~an sisarteokseksi ja niillä on myös sama kuvittaja, Susanne Weitemeyer, Ki~at pelaavatkin hyvin yhteen, Teoksessa esitellään noin 145 merikasvilajia, joista toistasataa on makroskooppisia leviä, Pääpaino on suolaisemman veden rusko- ja punalevissä, mutta mukana myös jokunen viherlevä (m.l. Chara) ja putkilokasvi, Rihmalevien habituksen maalaaminen pensselillä ei ole kiitollinen tehtävä ja toinen kysymys tietysti on, löytyykö merestä juuri samannäköinen yksilö, mutta tärkeä ja hyvätasoinen ki~a uutuus tämäkin on, Kalaki~oja on tietysti ta~olla runsaasti ja joka makuun, mutta mainittakoon että samassa sarjassa, aiemmalla sarjanimellä Norstedts Natur, on ilmestynyt teos myös kaloista:

Pethon P & Svedberg U 1998: Fiskar i färg, 2. painos. - 245 5., Prisma, Stockholm. ISBN 91-5183439-1. Ki~a kattaa saman alueen kuin edelliset. Kalojen levinneisys ilmoitetaan kartan muodossa, Etuna moniin muihin oppaisiin on se, että kirja kattaa Skandinaviassa sekä makean että suolaisen veden kalat.

OPERAATIO PELISÄÄNNÖT - TÄSSÄ LAJISSA LAPSILLA ON OIKEUS NAUTTIA URHEILUSTA Pursuaako lasten toiminnasta aito tekemisen riemu? Onko tavoitteet asetettu lasten ehdoin? Painotetaanko osallistumista enemmän kuin voittamista? Tässä joukko kysymyksiä, joita moni ohjaaja ja lasten vanhempi on pohtinut. Kysymyksiä, joiden ratkaisemiseksi olemme käynnistäneet Operaatio Pelisäännöt. Operaatio Pelisäännöt kutsuu kaikki ohjaajat, joukkueenjohtajat, huoltajat ja lasten vanhemmat mukaan keskustelemaan ja sopimaan lasten liikunnan Pelisäännöistä. Operaation tueksi on tehty maksutonta materiaalia mm. Pelin Henki -vinkkivihkot ohjaajille ja lasten vanhemmille sekä Pelisääntösopimustaulut niin lapsille kuin aikuisille. Soita ja tilaa maksutonta materiaalia Nuoresta Suomesta puh. (09) 3481 2000.

N UORI SUOMI ~

SlLJALlNEfl.

~ . UUill>t»D sonera*

RÄPYLÄUINNIN POHJOISMAIDEN MESTARUUDET • • Räpyläuinnin Pohjoismaiset Mesta-ruuskilpailut uitiin huhtikuun alussa Espoonlahdessa. Suomalaiset ylsivät uusiin ennätyksiin: Marko Kolsi B-ikäryhmässä 200 m räpyläuinnissa (1.36,29) ja 400 m räpyläuinnissa (3.31, I 1). Muita uusia Suomen ennätyksiä olivat Eveliina Salon naisten 100 m laitesukelluksen aika 45,76 ja Lauri Pajarin C-poikien 100 m laitesukelluksen aika 46,30. Kilpailuissa oli mukana kaksi ikäryhmää, avoin (A) ja nuoret (B). Kaikki kilpailijat osallistuivat avoimeen luokkaan ja nuorten tuloksiksi poimittiin B-ikäiset. Järjestelmän etuna oli kilpailujen tiivistäminen kahteen jaksoon ja lähtöjen määrän putoaminen noin kolmannekseen aikaisemmasta. Uutta kilpailuohjelmaa kehitellään yhteispohjois-

Sukeltaja

Suuren suosion saavuttanut

UPPOPAllON MIESTEN KULTA SUOMEEN • • Uppopallon Pohjoismaiden Mestaruuskilpailut pelattiin helmikuussa HillenlJdissa, Tanskassa. Miesten joukkue oli henkisesti ja fyysisesti valmistautunut kamppailemaan historiansa ensimmäisestä PMkullasta. Loppuottelu Suomi-Tanska päättyi Suomen voittoon. Ensimmäisenä kilpailupäivänä miesten joukkuen kukisti Ruotsin 2-1 ja pelasi tasapelin 0-0 No~aa vastaan. Naisten joukkueella oli kaksi ottelua, Norjaa ja Tanskaa vastaan, huonoin tuloksin. Toisena kilpailupäivänä naiset pelasivat No~aa ja Ruotsia vastaan. Naisten peleissä Norja voitti ylivoimaisesti, Ruotsi oli toinen ja Suomi kolmas. Miesten loppuottelu paikka ratkesi jo No~a-Ruotsi pelissä: joukkueet pelasivat tasan, joten Suomen paikka finaalissa varmistui. Ensimmäisen ottelun Tanska voitti 2-1. Finaalipelissä Suomi aloitti vauhdikkaan kultamitalitaiston ja painosti ensimmäisen erän Tanskan päädyssä. Erän lopussa Suomen työnteko palkittiin ja ensimmäinen maali syntyi Reijo Rantamäen viimeistelystä. Toiseen erään lähdettiin samalla tempoIla ja Tanskan joukkue sortui virheisiin. Suomi sai kaksi rankkaria, jotka molemmat upposivat Jussi Jokisen ja Marko Enberin työstämänä. Näin Suomi saavutti historiansa ensimmäisen kultamitalin.

Kotimaista laatua. Koot: S, M, L, XL,XXL

Lämmintä ja helppohoitoista polyesteriä.

TORNION SAMMUTINHUOlJO JA JARUIKE Puh 0400 397 880 Teollisuuskatu 8, 95420 Tornio

TEKSTI: RIKU RIIKONEN KUVAT: JARI JUNTUNEN

maisena projektina optimaalisen ohjelman löytämiseksi. Kilpailuihin osallistui uimareita Tanskasta, Ruotsista, No~asta ja Suomesta. Suomen joukkuetta heikensi Aki Helanderin ja Kimmo Korjan poisjäänti: aikaisemmat nuorten MM-mitalistit olivat samanaikaisesti Luxemburgissa pidettävissä kansainvälisissä uinti kilpailuissa. Avoimessa ikäryhmässä Tanska sai 23 mitalia, Suomi 18 mitalia sekä Ruotsi 9 mitalia. Nuorten ikäryhmässä Ruotsi saavutti 15 mitalia, Suomi samoin 15 mitalia ja Tanska 8 mitalia. Viesteissä Suomi voitti miesten viestit ja Tanska naisten. Tulokset kokonaisuudessaan löydät räpyläuinnin kotisivuilta osoitteesta: www.sci.fi/-finswim/ tai www.saunalahtLfi/-finswim/.

Flnn-5UIT~

apollon laadukkaat perusvälineet saapuivat! HELSINKI

TURKU

Pajalahdentie 9 Puh. 09-692 2358 Fax. 09-692 7203 E-mail. myynti@flnnsuit.fl

Läntinen Pitkä katu 20 Puh: 02-251 8747 Fax: 02-251 8747 E-mail: myynti@finnsuit.fi

TEKSTI JA KUVA: KALEVI TURKKA

Sukeltaja

Tasapuolinen ja reilu Horppaohiaaia • •Vuoden 200 I Norppaohjaajaksi valittiin porilainen Laura Hietanen. Diving Team Pori suositteli Lauraa vuoden ohjaajaksi: "Ystävällisenä, empaattisena ja luotettavana persoonana tunnettu Laura on toiminut nuoresta iästään huolimatta ohjaajana jo kaksi vuotta, ja on kiitetty ja pidetty myös lasten vanhempien taholta. Hänen ohjaajatuntinsa keräävät eniten norppia hallille. Ne ovat mielenkiintoisia ja hyvin suunniteltuja. Operaatio Pelisäännöt näkyvät hyvin hänen ohjauksessaan ja hän kohtelee norppia erittäin tasapuolisesti ja reilusti." "Olen Nuori Suomi -ohjaajakurssien lisäksi saanut äidiltä luontaista koulutusta. Kun äiti on norppaohjaaja, kasvaa väkisin kiinni oikeisiin asioihin ja käytännön taitoihin", pohtii 16-vuotias Laura yhdeksän norppatoimintavuoden kokemuksella. Norppaohjaajan kehitykselle tärkeä on myös vuorovaikutus muiden ohjaajien kanssa. Lauran mukaan yhteisissä tapaamisissa ei pelkästään pidetä hauskaa, vaan kerrotaan kuulumisia oman seuran norppatouhuista. Kokemuksia vaihdetaan, yhteisiä ongelmia pohditaan, ja uusin eväin jatketaan taas omassa seurassa eteenpäin. Lasten kanssa tekeminen lienee Lauran jatkuva kiinnostuksen aihe, koska hän ohjaa myös seurakunnan tyttökerhoa ja on kesällä menossa riparileirille isoseksi. "Isona" Laura haluaa seurata äidin jälkiä ja opiskella lähihoitajaksi tai johonkin muuhun hoitoalan ammattiin.

Vuoden Horpaksi porilainen Sami lassila "Norppatoiminnassa mukavinta on, että on viikonloppuisin järkevää touhuamista. Vesi on kiva elementti tehdä vaikka mitä." Palomieheksi isona aikova Sami hioo jo nyt 12-vuotiaana palomiehen taitoja VPK:n nuoriso-osastossa. Samin ansiosta koko Diving Team Porin norppalauma sai tilaisuuden tutustua VPK-toimintaan. Auttaminen lienee Samille mieluista, koska hänellä on takana mm. Junior Lifesaver -kurssi. Samin sanotaan olevan seuransa aktiivisin norppa, joka osallistuu tehokkaasti ja uteliaasti kaikkeen seuran ta~oamaan toimintaan. Sodankylässä pidettyä norpparallia Sami pitää mahtavana kokemuksena ehkä myös siksi, että se oli ensimmäinen ralli, josta Sami matkusti kotiin voittajana. Voitostaan hän oli niin innoissaan, että voittopokaali matkusti koko paluumatkan Sodankylästä Poriin hänen vieressään. Diving Team Pori esitti Samia Vuoden 200 I Norpaksi mm. siksi, että "".hän omalla kohteliaalla käyttäytymisellään antaa esimerkkiä muille norpille ja hänen positiivinen asenteensa välittyy myös meihin ohjaajiin ja vanhempiin. Hän huolehtii omista välineistään ja noudattaa Pelisääntöjä." Lähitulevaisuuteen, ennen sitä palomiehen ammattia, Sami kaavailee norppaohjaajaksi ryhtymistä. Hän onkin jo pitänyt ohjaajaharjoituksia Diving Team Porissa, jota hän kehuu hyväksi seuraksi. Teksti ja kuvat: LEENA KOIVUMÄKI

AIIar Gullichsenista Pro Nuori Suomi -taiteilUa Tämän vuoden Pro Nuori Suomi -taiteilija on Bonk-taiteilija Alvar Gullichsen. Vuoden 2002 työn nimi on Urheilija. Gullichsen kertoi saaneensa kollaasityöhönsä vaikutteita siskonsa pienestä vauvasta, vauvalehdistä ja lasten värityski~oista. Työ kuvaa Gullichsenin mukaan ensisijaisesti liikettä: lapsen kädet tuovat mieleen nuoruuden, käsissä olevat ilmapallot leikinomaisuuden ja nurmikosta esille työntyvä käsi halua päästä mukaan leikkiin. Pro Nuori Suomi on urheiluseurojen oma kannustejä~es tel mä, jolla kiitetään seuratyöntekijöitä taiteen keinoin. Kiittämisen välineenä on diplomikehyksissä oleva taideteos. T aideteoksen suunnittelee vuosittain valittava Pro Nuori Suomi -taiteilija. Seurat voivat tilata taideteosta SLU:n myyntipalvelusta. Taideteokseen voi tutustua nettisivuilla www.nuorisuomi.fi.

Vinkklldlpailun palkitut Suomen Urheilusukeltajain Liitto ry:n nuorisovaliokunnan vinkkikilpailuun osallistuneiden seurojen kesken on arvottu kolme heittoliinaa. Heittoliinan voittajat ovat Kemin Urheilusukeltajat ry, Saimaan Norpat ry Lappeenrannasta sekä Nousu ry Espoosta. Onnea voittajille!

Valtakunnallinen noraparalli Sammakot ry jä~estää yhdessä liiton kanssa valtakunnallisen norpparallin, jonka yhteydessä järjestetään ensimmäisen kerran Junior Scuba divers -laiteraili. Norpparallin tapahtumapaikkana on Aaltoaivarin uimahalli Jyväskylässä. Norpparalli pidetään lauantaina 9. 11. klo 16.-21 .00. Tarkemmat tiedot seuraavassa Sukeltaja-lehdessä lokakuussa sekä elokuun Norppapostissa. Tiedustelut: Oili Pöyliö, puh. 040 596 503 1, oili.poylio@susl.fi,

www.sommokot.com

N UORI SUOMI

~8Il~~' ,..---..... SlI/AUNEi"t

~ sonera'

Nuori Suomi -ohjaajakoulutus 13.-15.9.2002 Varalan Urheiluopisto Kurssi on tarkoitettu kaikille yli 15-vuotiaille, jotka ovat kiinnostuneita 7-5-vuotiaiden ohjaamisesta ja norppatoiminnasta. Kurssi antaa tietoa lasten urheilun lähtökohdista, ohjaajan roolista lapsiryhmän kanssa toimittaessa ja lapsen kannalta mielekkäästi toteutettavien ha~oi tuskertojen suunnittelusta ja toteutuksesta. Sukellustaitojen opettaminen, uintitekniikat sekä pelit ja leikit vedessä ovat myös osa koulutusta. Kurssilta saa myös valmiudet toimia seuran S I-snorkkelisukellusluokan teoria- ja allasohjaajana.

NuOri Suomi -ohjaajien jatkokoulutus 5. -6.10.2002 Varalan Urheiluopisto

RäpJläuinnin Nuori Suomi CUP 20.10.2002 Kouvola

Kaipaatko ohjaustyöhösi uusia virikkeitä tai haluatko kehittää jo olemassa olevia taitojasi? Nuori Suomi -ohjaajien jatkokoulutus antaa virikkeitä, uusia ideoita ja toimintamalleja norppatoimintaan. Koulutuksessa käydään läpi perustiedot ja erilaisia ha~oitteita sukellussuunnistuksesta. räpyläuinnista sekä uppopallosta. Sukellussuunnistus antaa lapsille ja nuorille uusia haasteita. Aarteita ja rasteja etsittäessä seikkailunhalua, tyydytetään opitaan tärkeitä taitoja ja kehitetään fyysisiä ominaisuuksia. Räpyläuinti ja uppopallo ta~o avat monipuolisia ja hauskoja toimintamuotoja norppatoimintaan sekä saattavat johdatella nuoren myös mielenkiintoiselle kilpailu-uralle.

Oletko kiinnostunut monipuolistamaan seuranne toimintaa? Tuo norppasi kokeilemaan ja oppimaan räpyläuinnin saloja. Et tarvitse monoräpylöitä tai aikaisempaa kilpailukokemusta, sillä mukana on stereosa~a. Kilpailla voi myös omilla perusvälineillä. Räpyläuintivaliokunnan edustaja tulee mielellään myös esittelemään seurallenne räpyläuintia ja kertomaan kaikista niistä mahdollisuuksista, joita räpyläuinti tarjoaa nuorille sukeltajille.

Hinta: I 19 euroa, sisältäen opetuksen, materiaalin. majoituksen ja ruokailun.

Hinta: 152 euroa, sisältäen opetuksen. majoituksen ja ruokailun.

Lisätietoja: Maare Siukola, puh. 050 554 908 1. maare.siukola@susl.fi.

Lisätietoja: Sari Häkkinen. puh. (09) 851 1561 (iltaisin).

IImoittautumiset: Ki~allises ti seuroittain 13.9.2002 mennessä SUSL:n toimistoon office@susl.slu.fi tai fax (09) 3481 25 16. Kerro ilmoittautumisen yhteydessä nimi, syntymäaika, yhteystiedot, seura ja mahdolliset ruoka-allergiat ja/tai lääkitys.

IImoittautumiset: Ki~allises ti seuroittain 23.8.2002 mennessä SUSL:n toimistoon office@susl.slu.fi tai fax (09) 348 I 25 I 6. Kerro ilmoittautumisen yhteydessä nimi. syntymäaika. seura ja mahdolliset ruoka-allergiat ja/tai lääkitys.

Lisätietoja: Veli-Matti Pynnönen, puh. 0400 557 765.

, .I

," ,

- . -.-

(

~~.'

~~~ ~ N UORI SUOMI

:35

WORPPA Ohjalliakoulutukseen osallistuneet Nuori Suomi -ohjalliakoulutus 15.-11.2.2002 Kuusankoski Tommi Rasila, Scuba Libre ry Sirpa Halttunen, Sammakot ry Petri Heikkinen, Sammakot ry Tiina Rantanen, Sukellusseura Calypso ry Mervi Ratalahti, Sukellusseura Calypso ry Riina Markkanen, Pieksämäen Urheilusukeltajat ry Marika Mylly, Raahen Mursut ry Hanna Sippola, Sukellusseura Vesikot ry Jarkko Hovi, Sukellusseura Vesikot ry Jari Simola, Mikkelin Urh.sukry Jenna Huusko, Oulun Vesimiehet ry Anne-Mari Saari, Längelmäveden Suk. ry Leea Eskelinen, Längelmäveden Suk. ry Mira Ervasti, Kuopion Urheilusukeltajat ry Ville Koivisto, Kuopion Urheilusukeltajat ry

Nuori Suomi -ohialliien iatkokoulutus 16.-11.3.2002 Kouvola Pykäläinen Lilli, Saimaan Norpat Liikka Janne, Saimaan Norpat Tolonen Miika, Saimaan Norpat Kokkonen Sanna, Nousu Vedenpää Leena, Mäntän Seudun Urheilusuk Raivio Tarja, Mursut ry

Knuutila Outi, Mursut ry Rutanen Jari, Nastolan Sukellussuunnistajat Turunen Heikki, Nastolan Sukellussuunnistajat Väistö Sami, Sukellusseura Calypso ry Sinkko Mika, Sukellusseura Calypso ry

Nuori Suomi -ohjalliakoulutus Varalan Urheiluopisto 3.-5.5.2002

Kettunen Niina Laitinen Atte, Leppävirran Urheilusukeltajat ry Lehtinen Niina, Hämeenlinnan Urheilusukeltajat ry Lindgren Petri, Partiosukeltajat ry Malkamäki Matti, Lakeuden Sukeltajat ry Nikkanen Lasse, Kokkolan Urheilusuk.kerho Merisaukot Olli Johanna, Kokkolan Urheilusuk.kerho Merisaukot Penttinen Aatos, Partiosukeltajat ry Pokela Antti, Lakeuden Sukeltajat ry Rantanen Toni, Sukellusseura Calypso ry Rislakeus Pertti, Lakeuden Sukeltajat ry Ruuskanen Tuomas, Kainuun Urheilusukeltajat ry Santala Niko, Sukellusseura Calypso ry Sirviö Kari, Kainuun Urheilusukeltajat ry T olmala Annika, Partiosukeltajat ry Töyräs Anu, Kuopion Urheilusukeltajat ry

Sukella turvallisesti Lisenssivakuutus kotvaa tapaturmat, jotka sattuvat sukellusharjoituksissa, -näytöksissä, -kilpailussa ja niihin liittyvillä matkoilla. Vakuutus on voimassa kaikilla vesillä kotimaassa ja ulkomailla. Lisenssivakuutuksen saavat Suomen Urheilusukeltajain Liittoon kuuluvat henkilö- ja seurajäsenet. Edullinen ja kattava lisenssi koskee urheilusukelIusta, räpyläuintia, uppopalloa, sukellus-kalastusta, suunnistusta ja -kuvausta. Tapaturmien hoitokulujen lisäksi lisenssiin sisältyy kertakorvaus pysyvästä haitasta ja kuolemasta. Turvaa tulevat sukelluksesi - ota lisenssi. Saat sen liittosi ja seurasi kautta. Lisenssi on voimassa missä päin maailmaa tahansa samoin edellytyksin kuin Suomessa {kork. 3 klcn pituisilla matkoilla}. Myös sukeltajantaudin vaatima painekammiohoito kuuluu korvattaviin vahinkoihin.

sukeltaja

Massiivinen sukeltaiariipus hopeaa pituus n. 5 cm

37 €

(ilman ketjua)

Kysy myös kultaisia sukeltajia.

Pitäiänmäen Kello ia Kulta Pitäjänmäentie 21 00370 HElSINKI P. 09-565 1855

Toimitamme

S,su3,esel suorituskykyä, taloudellisuutta

Sisudiesel merimoottorimallisto: • 20-sarja teho 63-235 hv • 612-sarja teho 230-310 hv • 645-malli teho 410 hv • • • • • •

hyvä suorituskyky hyvä tehojpainosuhde pieni kulutus alhaiset päästöt kilpailukykyinen hinta maan kattava huolto- ja varaosapalvelu

Sisudiesel-aggregaatit: • merikäyttöön • maakäyttöön Myös vaihtaen! Hyvä valikoima vaihdossa saatuja moottoreita

Saaristokuljetukset ammattitaidolla: Käytössämme Zaritsa Alexandra ja talvisukelluksiin jäänmurtajahinaaja.

~!l

ldäotie Öste ed

Myynti j huolto Tiemestarinkatu 5 20360 Turku puh. 02-253 9502 tai 0400 528 285 Erik Nylund Fax 02-253 9506

KUMISTA VARMUUTTA KAIKENLAISEEN SUKELTAMISEEN

SUKELLUSPUKU LOITOKARI OY Koneenkatu 5, 05830 Hyvinkää puh/fax (019) 454 597

sukeltaja

SUSlliedollaa MENNYT VUOSI PAKE I IIIN • • Suomen Urheilusukeltajain Liiton kevätkokous Tampereella 21.4.2002 nuiji viime vuoden toiminnan päättyneeksi ilman kommentteja. Täysi tuvallinen kokousväkeä myönsi tili- ja vastuuvapauden vuoden 200 I tileistä ja hallinnosta tilivelvollisille.

Vuoden 2003 jäsen maksu Kevätkokouksessa käsiteltiin Ekenäs Sportdykarklubb Piraya rf:n esitys liiton jäsenmaksujen porrastamisesta. Kun samassa perheessä on useampia liiton jäsenseuraan kuuluvia henkilöitä, maksaisi perheen ns. 1. jäsen täyden jäsenmaksun ja muut puoli maksua. Näin ollen vain ykkösjäsenelle tulisi Sukeltaja-lehti. Esityksen perusteluna oli, että Sukeltaja-lehti on ainoa mitä jäsenet liitolta saavat. Jäsenmaksujen porrastaminen pienentäisi liiton jäsenmaksutuloja selvästi jopa 30 000 euroa vuodessa eli yhden toimihenkilön vuotuisten palkka- ja työnantajamaksukustannusten verran. T oisaalta lehden painosmäärän vähentäminen ei kuitenkaan laskisi kokonaiskustannuksia kuin noin puoli euroa per jäsen. Esimerkiksi

LIITON JÄSEN MAKSU SUSL on sukelluksen johtava asiantuntija Suomessa, jonka tarkoituksena on hyödyttää jäsenseurojaan ja yksittäisiä sukeltajia tarjoamalla alan parasta asiantuntemusta yhteisönsä hyväksi. Vuosittaiseen liiton jäsenmaksuun sisältyvät toimintakertomuksessa mainittujen asioiden lisäksi seuraavat asiat: Seuralle - Toimiston ta~oamat palvelut - Jä~estötoiminnalliset palvelut, tiedot, koulutus - Oikeus kunnallisiin avustuksiin (vain liittoon kuuluvilla) - Oikeus hakea Nuori Suomi/OPM -paikallistukea - Oikeus osallistua SUSL:n päätöksentekoon - Oikeus koulutuksen järjestämiseen

Sukeltaja

pienentämällä painosta 2 000 kappaletta säästettäisiin noin 800 euroa vuodessa. Kokous ei kannattanut jäsenmaksun porrastamista, ja päätti yksimielisesti hyväksyä johtokunnan esityksen pitää jäsenmaksut vuonna 2003 nykyisellä tasolla. Jäsenmaksulla jokainen jäsenseura ja jäsenseuran sukeltaja saa paljon muutakin kuin Sukeltaja-lehden (katso ohessa).

Ehdollepanotoimikunta Syyskokouksessa lokakuussa Vantaalla valitaan uudet johtokunnan jäsenet erovuoroisten tilalle. Jotta hyviä uusia ehdokkaita johtokuntatyöhön löytyisi, ja johtokuntapaikoista syntyisi tervettä kilpailua, oli Diving Team Pori tehnyt vuosikokoukselle esityksen ehdollepanotoimikunnan perustamisesta. Eri puolilta Suomea valittava toimikunta etsii aktiivisesti hyviä ehdokkaita ja seurat voivat myös tehdä heille esityksiä. Ehdotusta kannatettiin ja toimikuntaan valittiin puheenjohtajaksi Keijo Kaittola Tampereelta sekä muiksi jäseniksi Aira Hietala Sodankylästä, Timo Puomio Helsingistä, Ulla Kauppi Porista ja Ta-

- Oikeus osallistua kilpailutoimintaan Seuran hyväksi - SUSL tuottaa opetusmateriaalit - SUSL ylläpitää kansainvälisesti hyväksyttyä koulutusjärjestelmää - Kansainvälinen edunvalvonta; mm. osallistuminen EU:n koulutusstandardien luomiseen - SUSL järjestää kouluttaja- ja Nuori Suomi -ohjaajakurssit - VAPEPA-sukeltajien ja -kouluttajien koulutus - Kotimainen edunvalvonta, esim. suoja-alueilla sukeltaminen, Saaristomeren kansallispuisto jne. - Yhteistyö Sukellus- ja ylipainelääketieteen yhdistyksen kanssa - Seurojen välisen yhteistoimintaverkon kehittäminen - SUSL:n ansiomerkkijä~estelmä

pio Kähäri Imatralta. Luonnollisesti on mahdollista myös tehdä esitys syyskokouksessa ilman ehdollepanotoimikunnan käsittelyä.

Sukeltaja-lehti Kevätkokouksessa käsiteltiin myös urheiluaiheiden vähäistä määrää Sukeltaja-lehdessä. Kokouksessa päätettiin, että uppopalloa tai räpyläuintia koskevia juttuja tulee vastedes olemaan joka lehdessä, vähintään sivun verran per lehti.

NAUI Varsinaisen kokouksen ulkopuolella puheenjohtaja Jouko Laitinen kertoi tulevaisuuden suunnitelmista. Vuoden 2003 alusta on määrä NAUI-järjestelmän käynnistää koulutus CMAS:n rinnalle. Syyskokous tulee päättämään toteutetaanko tämä suunnitelma. Vuoden 2003 visioina on nostaa seuratoiminta liiton toiminnan keskipisteeksi sekä kouluttajakoulutuksen uudistaminen. TEKSTI: JA KUVA: LEENA KOIVUMÄKI

SukeltajalIe - Toimiston ta~oamat palvelut Oikeus asettua ehdolle SUSL:n luottamustehtäviin - Oikeus osallistua valiokuntien työskentelyyn - Kansainväliset laatustandardit täyttävä koulutusohjelma - SUSL:n kouluttamat, korkealaatuiset kouluttajat - SUSL:n tuottamat materiaalit - Oikeus kansainvälisesti tunnustetun snorkkeli-, laitesukeltaja- tai kouluttajakortin hankkimiseen - Oikeus jäsenetuhintaisen vakuutuksen ottamiseen - Painovyöpankki - Sukeltamiseen liittyvän ajankohtaistiedon saaminen - Sukeltaja- ja kouluttajapäivät - Oikeus osallistua kilpailutoimintaan - Sukeltaja-lehti

Uudet seurat: Easy Divers. Kaarina Freediving Team of Finland. Helsinki

Suomen Urhellusukenajain UiUo fV:n sääntömääräinen svvskokous sunnuntaina 21.10.2002 klo 11.00 Cumulus Airport. Robert Huberin tie 4. Vantaa. tarkastus 10.00-10.45. Kokouksessa käsitellään sääntöjen syyskokoukselie määräämät asiat.

Valtaki~ojen

Ansioituneita CMAS:n hopeinen ansiomitali Helena jaatinen. H20

Tervetuloa! Johtokunta

CMAS:n laatta Kalervo Rehnbäck, Korpo FBK Tapio Sy~änen. Tampereen Urheilusukeltajat Kalevi Turkka. Tampereen Urheilusukeltajat

laitetekniikan SM-kilpailut 21.1.2002. Kesälahti

Uiton johtokunta on myöntänyt seuraavat mitalit:

Seuratoimintavaliokunta ja Kesälahden Urheilusukeltajat ry jä~estävät kilpailut kirkasvetisessä Puruvedessä Kesälahden Kotalahdessa. Opastus kilpailupaikalle Ravintola Pivangalta (Esso) VT-6:n varrella Kesälahdella. Varusteiden tarkastus ja kilpailujä~estyksen arvonta alkaa klo 10.00. IImoittautumiset: SUSL:n toimistoon 28.6.2002 mennessä. Hinta: osallistumismaksu on 60 euroa/pari . jälki-ilmoittautumiset 75 euroa/pari.

Kilpailuun osallistuvalla parilla tulee olla CMAS PI / vastaava luokitus. voimassa oleva lääkärintodistus. SUSL:n turvaohjeiden mukainen vähimmäisvarustus sekä SUSL:n voimassa oleva lisenssi. Kilpailussa noudatetaan SUSL:n kilpailusääntöjä ja turvaohjeita.

SUSL:n kultainen ansiomitali Timo Vikman. Tampereen Urheilusukeltajat SUSL:n hopeinen ansiomitali Kaisu Hyppönen. Tampereen Urheilusukeltajat Timo jokinen. Tampereen Urheilusukeltajat Keijo Kaittola. Tampereen Urheilusukeltajat Marko Kauppinen. Tampereen Urheilusukeltajat jukka-Pekka Tanner. Tampereen Urheilusukeltajat SUSL:n pronssinen ansiomitali jukka Eloranta. Tampereen Urheilusukeltajat Satu Heino. Tampereen urheilusukeltajat Antti Hietanen. Mäntän Seudun Urheilusukeltajat Kirsi juhala. Mäntän Seudun Urheilusukeltajat Tapani Kallioniemi. Tampereen Urheilusukeltajat Hannu Kariheimo. Tampereen Urheilusukeltajat jaana Kauppinen. Tampereen Urheilusukeltajat Eugen Kotaviita. Tampereen Urheilusukeltajat janne Lindell. Tampereen Urheilusukeltajat Maija-Leena Mehtola. Tampereen Urheilusukeltajat juhani Perämäki. Tampereen Urheilusukeltajat Päivi Salo. Tampereen Urheilusukeltajat Reijo Salo. Tampereen Urheilusukeltajat

Kilpailun johtaja: Keijo Pöllänen. puh. 040 724 0383. Ylituomari: Pentti Parkkila. puh. 0400 858 835. Kilpailusihteeri: Timo Ahokas. puh. 0400 574 197.

Kilpailijoille on jä~estetty mahdollisuus yhteismajoitukseen ja ruokailuihin kilpailupaikalla 35 henkilölle. varaukset kilpailusihteerille. Muita majoitusvaihtoehtoja osoitteessa: www.kesalahti.fi

Pohjois-Suomen koulutuspäivät Oulun Vesimiehet fV:n 25-vuotisjuhlat

CMAS M1 -kouluUajakurssi 20.-22.9. (I-osio) ja 4.-6.10. OI-OSiO) Uikuntakeskus Pajulahti. Nastola

Hinta: 580 euroa. SUSL:n tekninen valiokunta järjestää Pohjois-Suomen Sukelta- IImoittautumiset: ja- ja kouluttajapäivät 16.-17. Kirjallisesti SUSL:n toimistoon office@ viimeistään 23.8. mennessä. I 1.2002 Oulussa kylpylähotelli susl.slu.fi Oulun Edenissä. Ilmoittautumi- Huom! Imoittautumisen liitteenä on oltava set SUSL:n toimistoon I 6. 10. seuran esitys kurssille osallistumisesta. mennessä. office@susl.slu.fi Samassa yhteydessä Oulun CMAS M2 -KOULunAJAKURSSI Vesimiehet ry järjestää seuran 18.-20.10. (I-osio) ja 8.-10.11. 25-vuotisjuhlat I 6.1 1. Oulun OI-osio) Uikuntakeskus PajuEdenissä. IImoittautumiset iltajuhlaan Eija Hurmeelle I 6. I O. lahti. Nastola mennessä: puh. 050 359 2346 Hinta: 580 euroa tai Eija.Hurme@oulu.fi. Majoittumista varten on ho- Ilmoittautuminen: Kirjallisesti SUSL:n tellista varattu kiintiö Oulun Ve- toimistoon office@susl.slu.fi viimeistään simiesten nimellä I 6. 10. asti. 20.9. mennessä. Huom! Ilmoittautumisen Varaukset puh. (08) 5504 567. liitteenä on oltava seuran esitys kurssille osallistumisesta.

Sukeltaja

<! ~)

SUSL tiedottaa l1edevaliokunnan kurssit Ilmoittautumisen sitovuus: Kurssipaikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Oppilaspaikkoja on vain rajoitetusti. Mikäli halukkaita tulijoita on enemmän kuin kurssilla on tilaa, otetaan ylimääräiset halukkaat varasijoille. Kurssille osallistumisen voi peruuttaa kurssin ilmoitettuun viimeiseen ilmoittautumispäivään mennessä. Mikäli osallistumisen peruuttaa sen jälkeen, veloitetaan kurssimaksu kokonaisuudessaan. Maksuehdot: Kurssimaksu on maksettava ennen kurssin alkua. Maksamatta jättäneen oppilaan paikka voidaan antaa varasijalla olevalle. Jokaiseen laskuun lisätään laskutuslisä 4,20 euroa. SUSL:lla on tarvittaessa oikeus peruuttaa kurssi, mm. vähäisestä osanottajamäärästä johtuen.

Kursseja ja ohjelmapalveluja koskevissa asioissa voi ottaa yhteyttä puheenjohtaja Jouni Leinikkiin, puh. 045 679 0300, jouni.leinikki@susl.fi/ tai meriarkeologiaan liittyvissä asioissa Kalle Virtaseen, puh 041 5242273, kalle.virtanen@helsinki.fi. Vuonna 2002 valiokunta pyrkii hankkimaan Sukeltaja-lehteen kiinnostavia artikkeleita sekä avaamaan omat verkkosivut. Sivuston kautta sukelluksen harrastajat pääsevät yhteyteen tiedevaliokunnan kanssa sekä löytävät vedenalaistieteisiin liittyviä kiinnostavia linkkejä. Tiedevaliokunnan puheenjohtajana toimii Jouni Leinikki ja sihteerinä Anna Nurmio-Lahdenmäki, jota alkuvuoden kokouksissa on tuurannut Rami Kokko. Kirsi Kostamo-Liusvaara on varapuheenjohtaja. Tiedotuksesta vastaa Tuomo Roine ja yhteyksistä Meriarkeologiseen seuraan Kalle Virtanen, joka myös vastaa meriarkeologiakursseista. Kaikkien yhteystiedot löytyvät SUSL:n verkkosivuilta.

DEDEVAUOKUNNAN PALVELUT 2002 SUSL:n tiedevaliokunta ta~oaa sukellusseuroille ja muille ryhmille • Meriaiheisia vesiluontokursseja • Meriarkeologiakursseja yhteistyössä Suomen meriarkeologisen seuran kanssa • Asiantuntijoita vetämään tiedeaiheista ohjelmaa • Tietoa mm. arkeologiasta, biologiasta, geologiasta, lääketieteestä ja insinööritieteistä

KANNATTI PERUSTAA TÄLLAINEN SEURA! • • Otsikkoon kiteytyy Tampereen Urheilusukeltajien toisen perustajajäsen en, Timo Vikmanin, tuntemukset seuran 30vuotisjuhlan kynnyksellä. Timon tyytyväisyys on oikeutettua, onhan TaUrsu tällä hetkellä yli 500 jäsenellään Suomen suurin sukellusseura. Tampereen Urheilusukeltajat ry:n 30-vuotisjuhlia vietettiin tyylikkäästi huhtikuun lopulla SUSL:n vuosikokousviikonloppuna. Varsinainen T aUrsun juhla pidettiin Tampere-talossa. Ilahduttava määrä seuroja eri puolilta maata oli tullut mukaan juhlimaan. Juhla alkoi virallisilla tervehdyksillä ja palkitsemisilla, joista merkittävimmät olivat Timo Vikmanin SUSL:n kultainen ansiomitali sekä Tapio Sy~äsen

ja Kalevi Turkan CMAS:n kunnialaatat. Lukuisalla määrällä SUSL:n hopeisia ja pronssisia mitaleja ja TaUrsun omia mitaleja kiitettiin seuran puurtajia vuosien varrelta. Suomen suurimman sukellusseuran toiminta oli kolme vuotta sitten kasvanut niin laajaksi, että seuran toiminta päätettiin jakaa jaoksiin. Tämä malli on toiminut hyvin. Onnistuneen jaostoiminnan mahdollistavat lukuisat seuraan ja omaan tehtäväänsä sitoutuneet henkilöt, joiden työtä juhlissa kiitettiin ansiomitalein ja kauniin sanOin. TEKSTI: LEENA KOIVUMÄKI KUVA: KALEVI TURKKA

TaUrsun johtokuntalaisia onnitteluja vastaanottamassa 20.4.2002 vas. Marja Virta, Jukka-Pekka Tanner, Reino Hyppönen ja Keijo Kaittola.

Vuoden ekosukeltaja -kilpailu Ympäristönsuojelun edistämiseksi valiokunta julistaa myös ympäristökilpailun, johon voivat osallistua sekä yksityishenkilöt että seurat Kilpailun voittaja valitaan ehdotusten perusteella vuoden lopussa ja häntä/heitä odottaa kunnian lisäksi tunnustuspalkinto. Kilpailussa arvioitavia ekotekoja voivat olla esimerkiksi ympäristöystävällisesti jä~estetyt tapahtumat tai muut ympäristönsuojelua edistävät, sukellukseen liittyvät teot Pyydämme lähettämään ehdotukset SUSL:n toimistoon 1.12.2002 mennessä.

KESÄN SUKEllUSKAlASTUSKIlPAIlUT 15.6. DÖdörens Cup Tapaaminen klo I 0.30 Hangon kalasatamassa. Osallistumismaksu on 20 euroa.

järjestäjä: Team Kampela, Matti Pyykkö, puh. 040 708 0226.

SUSL:n Tiedevaliokunta tarjoaa seuroille vesiluontokursseja. Kursseilla tutustutaan vedenalaisen eliöstön, ekosysteemien ja tutkimusmenetelmien perusteisiin. Kurssilaisten tulee olla vähintään P I-tasoisia. Tiedevaliokunta tarjoaa opetuksen. Seurojen tulee hoitaa kurssille veneet, opetustilat ja kurssilaiset Tiedustelut: jouni.leinikki@susl.fi.

Tapaaminen klo I I Porkkalan Essolla. Osallistumismaksu on 20 euroa. puh. 041 5109935.

21.-28.1. SM-kilpailut, Jaskan muistokisa (vain 21.D, Hanko Tapaaminen Hangon satamassa 27.7 klo I 1. Osallistumismaksu on 50 euroa, sis. osallistumisen molempiin kilpailuihin sekä venekuljetukset kilpailualueille.

järjestäjä Lahden Pingviinit, Pekka Niemelä, puh. 0400 624 554.

11.8. Raumanmeren avoimet mestaftluskilpailut

SILAKKA-KIlPAIlU Osallistu Tiedevaliokunnan jä~estämään Silakka-kilpailuun: Ota mukaan sukellusretken tai -leirin suunnittelussa luontoa säästäviä ratkaisuja ja raportoi meille toteutuneista suunnitelmista! Kilpailu alkaa 1.5.2002 ja päättyy vuodenvaihteessa, jonka jälkeen arvovaltainen raatimme valitsee voittajat. Raportin voit lähettää Kirsi KostamoLiusvaaralle postitse: Maaniituntie 3, 0 1900 Nurmijärvi tai sähköpostilla: kimkost@hotmail.com.

Tapaaminen Rauman satamassa klo II. Jä~estäjä Raumanmeren Sukelluskerho, Juk-

ka Levonen, puh. 050 558 8407.

31.8. Hanko Cup

järjestäjä Team Kampela. Huom! Sukelluskalastuskilpailuihin osallistuneilla on oltava mukana kuitti sekä valtion kalastuksenhoitomaksun että sukelluslisens-

Seurakoululus 26.10.2002, klo 12-18 Hotel Cumulus Airportissa Vantaalla. SUSL:n seuratoimintavaliokunta kouluttaa seuratoimintaan. Ohjelmassa mm. yhdistysverotus, yhdistyslain erityispiirteet sukellusseuratoiminnassa, avustukset ja niiden hakeminen sekä seurojen kasvun hallinta ja kasvun tuottamat ongelmat

Ilmoittautuminen SUSL:n toimistoon 27.9.2002 mennessä: office@susl.slu.fi. Koulutuspäivän hinta 50 euroa / hlö, sisältäen lounaan. (SUSL:n syyskokokous pidetään samassa paikassa 27.10.2002)

Tapaaminen klo I I Itäsatamassa. Osallistumismaksu on 25 euroa. järjestäjä Aqua Divers Club, Stig Helander.

~~.

AerolecnlcaCollrl- korkeapaine-

Märkäpuvut Yamamoto

"Highbred Thermoplush" neoprene-materiaalista. 2-osainen, 7,5 mm 220 € Monolong, 5,5 mm 198 € Monolong, 3,5 mm 178 € Monoshort, 3,5 mm 99 € (myös mittatilauksesta) Maahantuoja:

28.9. SIika Cup, Tammisaari

29.6. Porkkala Cup

järjestäjä Team Kampela, Jukka Rapo,

SUSl:n Uedevaliokunnan vesiluontokurssn

6.-1.9. PM-kilpailut,

Smola, Norja

Nepto-Sub · Tehtaankatu

pressorit polttosähkömoottorilla.

,'1

1001/min, 225 bar 2.160 € 215 I/min, 300 bar 5.890 € 265 I/min, 300 bar 6.490 € (DIN 3 I 88-CGAlE-EN)

13, 00140 Helsinki • Puh. (09) 627 770, fax 627 060

sukeltaja

SUSlliedollaa Tapahlumallalenleri Marraskuu

Kesäkuu 5.-9.6. 8.-9.6. 15.6. 15.6. 29.6. 29.6. 30.6.-5.7.

Sukelluskouluttajakoulutus, M3-kurssi VA-kalastuksen Eestin mestaruuskisat Uppopallo, Susiraja-Cup VA-kalastuksen Dödörens Cup VA-suunnistuksen SM VA-kalastuksen Porkkala Cup Hossan sukellusleiri

Pajulahti Paldinski joensuu Hanko Porkkala Hossa

Heinäkuu 14.- 21.7. 27.7. 27.- 28.7. 28.7.

Räpyläuinnin nuorten EM-kilpailut Laitetekniikan SM-kilpailut VA-kalastuksen SM ja jaskan muistokisa Räpyläuinnin avovesikilpailut Kaukajärven yliuinti

Puola Kesälahti Hanko Tampere

Elokuu 8.-11.8.

Valtakunnallinen Norppaleiri

11.8. 15.8. 22.8.

VA-kalastuksen Rauman avoimet Räpyläuinnin avovesitapahtuma, Töölönlahden uinti Uppopallo, Oldboys EM-kisat

30.8.-1.9. 31.8.

Nitrox-kouluttajakurssi VA-kalastuksen Hanko-Cup

Helsinki, Suomenlinna Rauma Helsinki Ruotsi, Göteborg Hanko

skuu

6.- 7.9. 14.9. 9.-15.9.

VA-kalastuksen PM-kilpailut Sukelluskuvauksen SM-kilpailu Räpyläuinnin MM-kilpailut

13.-15.9. 20.-22.9.

No~a,

Smola Kouvola Kreikka, Kreeta Tampere

Nuori Suomi -ohjaajakoulutus Sukelluskouluttajakoulutus, Ml-kurssi, I-osa Pajulahti 28.9. VA-kalastuksen Siika Cup Tammisaari syyskuu Uppopallo, Nuorten ja naisten SM-sa~a II-osa syys-lokakuu Sukelluskuvauksen kouluttajakoulutus

Lokakuu 4.-6.10. 5.-6.10. 18.-20.10. 20.10. 26.10. 27.10. lokakuu

Sukelluskouluttajakoulutus, Ml-kurssi II-osa NS-ohjaajien jatkokoulutus Sukelluskouluttajakoulutus, M2-kurssi 1osa Räpyläuinnin Nuori Suomi -Cup Seuratoimintavaliokunnan seurakoulutus SUSL:n vuosikokous Uppopallo, Nuorten ja naisten SM-sarja III-osa

sukeltaja

Pajulahti Tampere Pajulahti Kouvola Vantaa Vantaa

8.-10.11. 9.11. 9.-10.11. 15.-17.11. 16.-17.11. 22.-24.11. 23.11. 23.11. 23.11. 23.-24.11.

M2-kurssi II-osa Uppopallon Divisioona-Cup Valtakunnallinen Norpparalli NS-ohjaajien kuuttiohjaajakoulutus Sukeltaja- ja kouluttajapäivät junior Life Saver Club -kouluttajakurssi Räpyläuinnin Nuori Suomi -Cup Uppopallon Champion-Cup Uppopallon nuorten PM-kilpailut VA-kalastuksen MM-kilpailut

Pajulahti Tampere jyväskylä Tampere Oulu

Uppopallon Felix-Cup

Ruotsi

Tampere Tampere Tanska Ruotsi Brasilia

Joulukuu 7.12.

Waterproof Razor

370€

Aqualung Wawe Aqualung Black Diamond OmerPhuket OmerShann Mares Vector TIguUio Sea Born TIgulliostd Suunto Equllite 1000 ZeagleTech

260€

550€ 168€ 175€ 4200 340€

175€ 3800

700€

SlIKEUUSTIETOKONEET Suunto OctObus 2 Suunto Vyper inline Suunto Cobra Suunto Spyder Suunto Stinger Suunto PC-softa

168€

350€ 500€ 340€

S50€ 1l0€

KOMPASSIT Suunto sk-7 Suunto sk-5 Prosub

56€ 45€ 48€

Apex 40 nitrox Poseidon Jetstream SuuntoTeno

300€

320€

AVOKANTARÄPYIÄT Sporasub Twinns Omersub Iearus MaresVolo Mares Pbma Avanti Dacor Panther :TetFin Scubapro Twin Speed

46€ 33€ lOO€

70€ 80€ 60€ 118€

UMPIUJiTARÄPYLÄT Mares Avanti T~ Cressi Free Frog Idea .Beuchat Åctiva Seeman Sub Wings Sporasub Cruise Cressi' Rodline TIgullio Angle Wings

44€ 43€ 54€ 55€

50€ 56€

300 54€

KILPAILURÄPYIÄT

MASKIT Mares Liriea Idea Cressi Big Eye Omer Sub Abyss Aropec X-site Cressi Focus Aqualung Vera

500 42€ 60€ 17€ 26€

400 46€

Beuchat Mundial Comp Beuchat Gold Fin Sporasub Elite

125€ lOO€ 90€

PUUKOT Seasub Sea sub katko terä Seeman sub iso Seeman sub pieni

300 30€ 80€ 28€

Vuokraamme laitepaketteja kuukausivuokralla tai koko kesäksi sopimuksen mukaan. www.tammersukellus.com Litukankatu 12 Tampere, puh. (03) 2531 558, 0408192 698

Tarjoukset voimassa seuraavan lehden il

'Yiii:

APek:.::;~an Kuiva j~~t;~i~~~~~. Venturi-j'/- ja säätönuppi. ELlNIKAINEN TAKUU!

I, I l~lr~ ITX40 o,~' ~ saakka.

+aD4e.OUlaUkkaU04EDoRhuoltokoml -

+Apeks-re.ulaukku+ 20 EDR hllalltalf......1

SeacSub

P80-2000

Muutamat SEACSUB· malliliivit· 25%. Soita heti!

10 1.1300 bar

säiliö laaadukas lailepakeni CE-hyYäksytyllä yenttiilillä ja pohjasuojaIla

- Apeks TX40D - Waterproof OZOR IiiYi - Apeks TX40 octo painotaskuilla. Materiaalina 1000 - Apeks 2-mittarikonsoli (paine + syvyysmittari, - Apeks topattu regulaukku - 10/300 säiliö - Octonpidin - Konsoliklipsi

Haulivvö Hollaod + 4x3 kg haulipusseia Suomen edullisin?

Avo olaräpVläl

. SeacSub Vela

Puukko

Märkäpuku Walerprool

Seacut300

Varuste· kassi Seabaa Valaisin

7 mm huputon haalari + 7 mm shorty. Laadukas ja lämmin puku! Miesten ja naisten kokoja!

Kuivapuku Walerprool

LUlurv

4 mm kompressoitu neopreeni. Luja, lämmin ja mukava kuivapuku! Miesten ja naisten kokoja.

3 parist. sauva· valaisin katkaisimelia

..~ nnl\

~WJ/J... ~

•

111

Kun ostat vii 120 Eurolla, saat DiVepoint- T-paidan KAUPAN pIIUEI l1/asJ

Soita! Saat vuoden 2002 tuotekuvaston/hinnaston! Närpesvägen 9, 64200 Närpiö.Puh. (06) 2243590. Fax (06) 2243670.GSM 0400 563866. www.divepoint.fi.Sähköposti:sales@divepoint.fi

OPERAATIO MERENNEITO Tämä esite on tehty yhteistyössä Purjehtijaliiton, Veneilyliiton, Alleco Ky:n ja WWF:n Operaatio Merenneidon kanssa. Operaatio Merenneito on Suomen WWF:n viisivuotinen suuroperaatio Itämeren hyväksi. Operaation aikana WWF haluaa kannustaa kaikkia suomalaisia pienentämään omaa Itämeren kuormitustaan ja vaatimaan päättäjiltä tehokkaampia toimia Itämeren pelastamiseksi.

OPERATION SJÖSJUNGFRUN Denna broschyr är gjord i samarbete med Seglingsförbundet, Båtförbundet, Alleco Kb och WWF:s Operation Sjöjungfru. Operation Sjöjungfru är Finlands WWF:s femåriga projekt för att rädda Östersjön. WWF vill uppmuntra alla finländare att minska sin egen belastning av Östersjön. Likväl vili man yrka på beslutsfattarna att effektivera skyddet av Östersjön.

www.pufJ-----··www ...~Il~il)Tliitt().fi

NÄIN HUOMIOIT LUONNONSATAMAN ERITYISPIIRTEET

sA HÄR KAN DU BEAKTA

1. Aja aina luonnonsatamiin kuten muutoinkin rannan läheisyydessä hiljaisella nopeudella. Minimoit näin veneesi aiheuttaman aaltovaikutuksen eikä jarruttamiseen tarvita suuria tehoja. ]arruttamisen yhteydessä muodostuvat turbulenttiset virtaukset saavat herkkäliikkeisen pohjaaineksen liikkeelle ja siihen sitoutuneet ravinteet vapautuvat. Tämä jouduttaa rehevöitymistä.

1. Kör alltid sakta in i naturhamnen och även i övrigt intill stränder. Då minimeras vågpåverkan och inbromsningen kan göras varsamt. De turbulenta strömningarna i samband med brornsandet sätter den lätt rörliga bottenmassan i rörelse och näringsämnen frigörs. Detta påskyndar övergödningen.

2. Hoida ravinnepitoiset vedet rannalle. Virtsa ja tiskivedet tulee toimittaa riittävän etäälle rantaviivasta paikkaan, josta ne eivät valu suoraan takaisin veteen, vaan imeytyvät maaperään. Näin niiden sisältämät ravinteet sitoutuvat kasvillisuuteen.

3. Sano ei öljy- ja bensapäästöille. Jos moottoristasi tihkuu veneen pilssiin öljyä, korjaa vika. lEnsiaVWl. tuo moottoritilan pohjalle asennettava imeytysmatto. Huolehdi myös siitä, että polttoainetta ei tanleatessa läiky veneen ulkopuolelle veteen tai joudu pilssiin. 4. Vältä melun aiheuttamista. Nauti luonnonsataman rauhasta ja anna muidenkin nauttia!

~~ C

WWF

NATURHAMNENSSÄRDRAG

2. För näringshaltiga vatten längre upp från stranden. Urin och diskvatten bör avlämnas på en plats därifrån det inte rinner direkt ut i havet utan sugs in i jordmånen och upptas av växtligheten.

3. Säg nej till olje- och bensinutsläpp. Om Din motor sipprar olja i båten spils bör Du rep,arer;f felet. Som förstahjälp kan använda en skyddsmatta applkeras p åJ rnr,t(')'nltrv"nm,pt~ golv. Se oGkså inte hamnar i pilsen då Du tankar.

Luonnonsatama

MIKÄ ON LUONNONSATAMA?

VAD ÄR EN NATURHAMN?

Luonnonsatamiksi kutsutaan ankkurija rantautumispaikkoja, joissa ei ole laituria tai muita kiinteitä rakenteita. Suomen rannikolla, erityisesti saaristossa on lukuisia luonnonsatamia, jotka houkuttelevat veneilijöitä viettämään yönsä luonnon rauhassa ja samalla tuulilta suojassa.

Naturhamnar kallas förankrings- och strandningsplatser som inte har bryggor eller andra fasta konstruktioner. Längs Finlands kuster och speciellt i skärgården finns ett flertal naturhamnar som lockar båtfolk att övernatta i naturens lugn och i skydd från vindar.

Luonnonsatamista parhaita ovat suojaisat lahdet, joissa on riittävä syvyys ja vähän vedenalaisia kareja. Luonnonolosuhteiltaan ne ovat leppoisia: aallokko puuttuu lähes tyystin ja vesi lämpenee nopeammin kuin lahden ulkopuolella. HERKKÄ YMPÄRISTÖ Suojaisuus tekee luonnonsataman vedenalaisesta luonnosta myös tavallista herkemmän. Veden vaihtuvuus on heikko, ja siksi vähäiselläkin ravinnelisäyksellä on suuri rehevöittävä merkitys. Aallokon puute puolestaan kasaa pohjille eloperäistä ainesta. Ravinteita valuu luonnonsatamaan valumavesien mukana tai suoraan veteen laskettujen jätevesien muodossa. Koska lahdet ovat matalia ja melko suljettuja, ravinnepitoiset vedet sekoittuvat pieneen vesitilavuuteen ja ravinnepitoisuudet kohoavat. Ravinteet ovat levien ruokaa ja kun niiden määrä runsastuu, vesi samenee.Vesi samenee myös potkurivirtojen vaikutuksesta: suojaisten lahtien pohjien eloperäinen aines lähtee liikkeelle vähäisestäkin veden liikkeestä. Tällöin vapautuvat myös pohjaainekseen sitoutuneet ravinteet. Pitkäaikainen veden samennus varjostaa pohjalla kasvavien kasvien elämää ja koko ekosysteemi saattaa muuttua aina kalastoon asti.

Merihevosen sukuinen särmäneula viihtyy rakkolevävyöhykkeen suojissa.

Sinisimpukka on haahkojen herkkua, mutta on oiva aines myös veneilijän keitossa- kunhan kerää simpukat puhtailta alueilta eikä sinileväkukintojen esiintymisen jälkeen.

Rakkolevä on yksi Itämeren avainlajeista, jonka esiintyminen on hyvä merkki veden laadusta.

Djupa vikar med inga eller få grund utgör de bästa naturhamnarna. Naturförhållandena är gemytliga då sjögången är nästan obefintlig och vattnet är varmare än utanför viken. EN KÄNSLIG OMGIVNING Att naturhamnen är skyddad gör dess undervattensnatur mer känslig än vanligt. Vattnet ombyts långsamt och därför har också en liten näringsökning en stor gödande effekt. Bristen på sjögång å sin sida belägger bottnen med organiska substanser. Naturhamnarna får näringstillskott genom avrinning från omgivande marker samt från båtarnas avfallsvatten. Eftersom vikarna är grunda och rätt slutna, blandas näringshaltiga utsläpp i en liten vattenmängd och näringshalterna stiger. Näringen är föda för algerna och när deras mängd ökar blir vattnet grumligt. Vattnet blir också grumligt av propellerströmmar, som rör upp organiska substanser från bottnen. Då befrias även de i bottensubstansen bundna näringsämnena. Om vattnet är grumligt en längre tid påverkar det bottenväxtligheten och hela ekosystemet kan förändras även fiskbeståndet.