Sukeltaja 2002 2

Painekammiohoidot Suomessa SUSl:n ilme uudistuu

Tarjoukset voimassa seuraavan lehden ilmestymiseen saakka.

Apeks ATX-200 + to~attu regulaukku + 20 EOR huoltolahjakortti aplIlCS·

Kuiva jäätymissuoja. Annostajassa Venturi +/säädin ja sisäänhengitysvastuksen hienosäädin.

Elinikäinen takuu.

Maahantuonti: Divepoint Oy

SeacSub

PRO-2000 -.-.v-.

ng I • Rinkkamallinen (puolisiipi) painotaskuilla.

10 1.1300 bar

säiliö

laaadukas laitepakeni

- Apeks TX40D - Waterproof OZOR liivi - Apeks TX40 octo painotaskuilla. Materiaalina - Apeks 2-mittarikonsoli 1000 (paine + syvyysmittari, - Apeks topattu regulaukku - 10/300 säiliö - Octonpidin - Konsoliklipsi

Haulivvö Holland

+ 4x3 kg haulipusseia

Puukko Seacut Varuste· kassi Seabaa Valaisin lUlurv

Avokanta· ät

I

Vela

'.

Märkäpuku Waterprool 7 mm hup.uton haalari

+ 7 mm hivi. Laadukas

1a lämmin puku.

Miesten ja naisten kokoja.

Kuivapuku Waterprool

-

4 mm komp.ressoitu neopreeni. Luja, lämmin 1a. mukava!

Miesten ja naisten kokoja.

Soilal Saal vuoden 20021uolekuvaslon/hinnaslonl Närpesvägen 9, 64200 Närpiö.Puh. (06) 2243590.

Fax (06) 2243670.GSM 0400 563866. www.divepoint.fi.Sähköposti:sales@divepoint.fi

<J

PÄÄKIRJOITUS

Omaleimaisuus

Vedenalaise maailman erikoislehti 2/2002

~

Sukeltajat kokevat usein talven välttämättömäksi pahaksi, avovesikauden pakolliseksi välipääksi. Taidot pakkaavat unohtumaan, rutiini sukeltamisessa ruostuu. Katselemme kuvia sinisestä vedestä ja palmuista. Vannomme, että kyllä tuonne vielä kerran mennään. Olemme varmoja, että aidan takana ruoho on aina vihreämpää, sukeltaminen antoisampaa, jotenkin luonnollisempaa.

Päätoimittaja

Jouko Laitinen, jouko.raitinen@susl.ft Toimituspäällikkö

Minna Pajamies, minna.pajamies@onnionmarcom·ft Toimitussihteeri

Leena Koivumäki, leena.koivumaki@pp.inetft Art dlrector

Yrö Klippi, yka@k{;ppidm.ft

.JulkaisiJa:

Suomen Urheilusukeltajain Uitto ry.

Radiokatu 20,00093 SLU, puh. (09) 3481 2257,3481 2258, fax (09) 3481 2516, email: office@susl.slu.ft www.susl·ft Toiminnanjohtaja Brita Ikävalko Toimitus:

Onnion MarCom Oy, Vanhan-Mankkaan tie 12, 02180 Espoo, puh. (09) 4359 8950.

Ilmoitusmyynti:

Reijo Vainio, puh.lfax (02) 251 3141, r.vainio@saunalahti·ft Repro: Mediatehdas Oy, Helsinki Painopaikka: Oy ScanWeb Ab, Kouvola Ilmestyy 5 kertaa vuodessa.

Vuositilaukset (EUR 33,65/vuosi), puh.

(09) 3481 2258 tai office@susl.slu.ft Sukeltaja-lehti on Suomen Urheilusukeltajain Uitto ry:n jäsenlehti, osoitteellinen jakelu 12 000 kpl, ISSN 1237-1688

Kuinka moni maailmalla kadehtii meitä talvesta tai maksaisi maltaita, että pääsisi edes kerran jään alle sukeltamaan. Näkisi auringon valon suodattuvan lumen ja jään läpi. Kuuntelisi hiljaisena jään voihkintaa ja paukahtelua. Katselisi kuvajaisensa heijastumista jään alle lautoiksi litistyvästä ilmasta. Ja nauttisi erikoisen kirkkaasta vedestä. Ja huomaisi, että vesi on samaa sulaa vettä kuin kesälläkin. Se ON erikoista. Ja se ON meillä. Meillä on myös osaamista ja varusteet, jotka soveltuvat ympärivuotiseen sukeltamiseen. Meillä on myös paljon sukeltajia, jotka sukeltavat säännöllisesti talvella, ja paljon niitä jotka niin eivät tee.

Suomi on pohjoinen maa, jossa sukellusolosuhteet vaihtuvat eri vuodenaikojen mukaan. Sukeltamisen erikoislaatuisuus ja erinomaisuus tulee esiin täällä, jossa luonto luo totaalisen vastakkaisia olosuhteita. Sukeltaminen talvella on haasteellista. Se on antoisaa. Se on elämys. Ja se on helppoa. Sen kun kerran tekee, on koukussa.

Meillä on tapana oppia ja ottaa malleja muilta ja muualta. Sinänsä tässä ei ole mitään väärää, ruutia tuskin kannattaa keksiä moneen kertaan. Haitalliseksi tapa muuttuu, kun kritiikki katoaa ja hyväksymme sellaisenaan vieraat mallit ja toimintatavat. Usein on hyödyllistä katsoa ympärilleen ja testata ajatuksiaan. Omaleimaisuus ja ympäristön ehdoilla eläminen ovat olleet aina suomalaisten vahvuuksia. T otuttujen ja opittujen toimintatapojen tarkastelu ja muuttaminen luo omaperäisyyttä ja uskallusta jatkossakin muuttaa asioita parempaan suuntaan.

Istu ja mieti. Mihin kaikkeen taito sukeltaa antaakaan mahdollisuuksia. Kevättalvi ei ole este, eikä edes hidaste - kevätjäät odottavat sinua. Taidot eivät rispaannu, avovesikauden alkaessa olet täydessä terässä, varusteissa ei ole hämähäkinseittejä eikä ruostetta. Ja se elämys .. .koe se!

Kevätaurinkoisin terveisin,

Sukeltaja-lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten tai kuvien säilyttämisestä ja palauttamisesta.

JOUKO LAITINEN

Kannen kuva: Matti Huuhka Sukeltaja

[

<J

Sisällvsluettelo Omaleimaisuus ........... 3 Merikotka ................s Rakkautta ensi silmäyksellä .. 6 Park Victoryn pitkä matka Utöseen .................8 Vinkkejä hylkysukellukselle .. 9 Vedenalaiset muistot . .... . 10 Virtuaalista hylkysukellusta I I

Vedenalainen öljypiilo .... . 12 Tekniikkasukellus, osa 3 ... 15 Silmät veden alla ........ . 18

dokainen hylky on pala historiaa

Vene-messut 2002 ....... . 24

Park Victory laskettiin vesille toukokuussa 1945 Kalifomiassa Kaiser Penrnanente Shipyard #2:lta. Viimeiset puoli vuosisataa se on levännyt Utön edustalla Suomen ehkäpä suosituimpana hylkysukelluskohteena.

Hylyissä kiehtovat monet asiat: aluksen historia, ajan patina ja itse hylkysukeltaminen. T utustu virtuaaliseen hylkysukeltamiseen netissä ja varustaudu oikein varsinaisille vesille. Sivut 6-1 1.

Ajankohtaista ........... . 26 Kaunis, kirkas Saimaa .... . 28

Sukelluskalastajilla

hyvä kausi ............... 32 Norppasivut ............ . 34 SUSL tiedottaa ......... . 36

SUSL:n uusi ilme Suomen Urheilusukeltajain Liiton ilme uudistuu. Ensimmäisenä uudistuvat liiton tunnus ja logo. T erhakkaasti asemoitu silakka on saanut maskin ja hieman heleämmän värin. Seuraavaksi, materiaalien päivitysten yhteydessä, muuttuvat niin oppaiden, koulutusmateriaalien kuin sukeltajakorttienkin ulkoasu. Uusia silakoita on nyt saatavilla liiton toimistosta. Ilmeestä ja muista liiton uutisista enemmän sivuilla 36-38.

Sukeltaja

Sukeltaja 3/2002 ilmestyy kesäkuussa. Toimituksellisten tekstien aineistopäivä on 19.4. Ilmoitusaineistot tulee toimittaa viimeistään 6.5.2002.

Tilaukset ja osoitteenmuutokset kirjallisesti.

Suomen Urheilusuke/tajain Liitto ry.

Radiokatu 20, 00093 SLU tai office@susl.slu.(I Sukeltaja

Aineistopäivät toimitukselliselle materiaalille ja ilmoitusaineistoille 2002 Tekstit IImoitusaineistot Ilmestyy 3/2002 19.4.2002 6.5.2002 kesäkuu 2002 4/2002 23.8.2002 6.9.2002 lokakuu 2002 18.1 0.2002 4.1 1.2002 joulukuu 2002 5/2002

Hassan Sukellin näkee kauemmaksi T omiolaisen Mikko Lampisen kehittämä SukelIin on kuin laitesukeltajan ja sukellusveneen välimuoto. Laite on tarkoitettu toimimaan 1-30 metrin syvyydessä. Sen toiminta-aika riippuu miehistön kestävyydestä, sillä hengitysilma ja sähkö riittävät kymmeniksi tunneiksi. Kahdelle hengelle rekisteröity SukelIin on lisäksi miellyttävä käyttää. Sivut 18-20.

Hoitoa tarjolla Sukeltajataudin hoitotulokset ovat sitä paremmat mitä nopeammin ylipainehappihoito aloitetaan. Epäselvissä tilanteissa on parasta aloittaa happihengitys ja kysyä puhelimitse neuvoa sukelluslääkäriltä tai painekammiohoitopaikasta. Pidä tärkeät puhelinnumerot ja toimintaohjeet näkyvillä, ja laadi pelastussuunnitelma valmiiksi ennen sukellusta. Parasta ennakointia on aina hätätilanteen ha~oit­ telu. Suomessa saatavista painekammiohoidoista enemmän sivuilla 30-31.

Sukeltaja 2/2002 kirjoittajat: .Jouni Issakainen, Ilkka .Järvinen, Leena Koivumäki, .Jan Koskinen, .Jouko Laitinen, .Jouni Leinikki, Anita Mäkinen, Elisa Nurmi, Minna Pajamies, Mika Pohjonen, Mika Rautiainen, Risto Sajaniemi, .Jukka Sulku, Timo Vikman.

Sukeltaja 2/2002 kuvaajat: .Jean Finnberg, Seppo Helle, Matti Huuhka, Leena Koivumäki, Yrjö Kllppi, .Jukka Nurminen, Pekka Perätaio, .Jukka Rapo, Tomi T. Salo, Erkki Tani, Timo Vikman.

~ ~

---'

PARK VlCTORYN PITKA MATKA UroSEEN Utön edustalla on vihertävässä merellisessä haudassaan levännyt yli puoli vuosisataa monen sukeltajapolven vierailema hylky, Park Victory. Hylky on yksi Suomen hienoimpia ja eniten sukellettuja, joskin se on vuosien saatossa vääjäämättä pikkuhiljaa rapistunut nykyiseen surulliseen kuntoonsa. Tuo majesteetillisen iso alus oli osa ennennäkemättömän suurta liittoutuneiden varusteluohjelmaa, jolla oli ratkaiseva merkitys toisen maailmansodan kululle ja sen lopputulokselle. Mutta mikä oli tuo Park Victoryn edustama Victoryalusluokka?

Liberty-alukset lähtivät vapauttamaan Eurooppaa • • Toisen maailmansodan alkuvaiheessa, vuosina 1941-42, saksalaiset sukellusveneet ja pinta-alukset onnistuivat upottamaan lähes 3 000 liittoutuneiden alusta.

Samaan aikaan Yhdysvalloissa kyettiin (muualla maailmassa ei sodan takia ollut merkittävää telakkateollisuutta) rakentamaan tilalle vain 863 alusta. Presidentti Roosevelt julkisti tämän johdosta kunlaivanrakennusohjelman, nianhimoisen jonka mukaan seuraavan kolmen vuoden aikana oli tarkoitus rakentaa aluskanta, joka vastasi lukumäärältään puolta sotia edeltävästä maailman rahtilaivastosta.

Vuonna 1940 Iso-Britannia oli tilannut Yhdysvalloista 60 rahtilaivaa paikkaamaan alusmenetyksiään. Koska tuohon aikaan Britannialla ei ollut omaa kotimaista öljyntuotantoa, tähän ns. Ocean-alussarjaan suunniteltiin asennettavaksi höyrykoneet.

Tämä alussa~a tuli olemaan perustana ja esikuvana myöhemmälle Liberty-alusluokalle. Uuden alustyypin suunnittelussa kiinnitettiin ensisijaisesti huomiota sen halpuuteen sekä rakennusajan minimoimiseen. Alkuvaiheessa uutta alustyyppiä kutsuttiin lempinimellä Ugly Duckling, Ruma Ankanpoikanen, mutta myöhemmin presidentti Rooseveltin sanottua, että nämä alukset toisivat vapauden Eurooppaan - ne tulivat tunnetuiksi Liberty-aluksina.

Liberty-aluksia rakennettiin huippuun-

Sukeltaja

sa viedyllä sa~atuotannolla yli 2 700 kappaletta eri puolilla Yhdysvaltoja. Alukset valmistuivat telakoilta ennennäkemättömän nopeasti, loppuvaiheessa yleensä alle kuukaudessa. Nopeusennätys on s/s Robert E. Pearyn rakentamisessa, uskomattomat 122 tuntia!

Victory-Iuokka: entistä nopeampia aluksia Victory-Iuokan tuotanto aloitettiin vuoden 1944 puolivälissä korvaamaan hitaampi Liberty-Iuokka. Uusi alustyyppi oli yleisimmin varustettu joko 6 000 hp:n (tyyppi AP2, 16,3 solmua) tai 8 500 hp:n (tyyppi AP3, 19 solmua) höyryturbiinimoottoreilla (vrt. Liberty, I I solmua).

Alukset olivat myös toistakymmentä metriä pidempiä (138,7 m) ja tehty rungoiltaan vahvemmiksi. Profiililtaan aluksissa oli sulavalinjaisempi ja kaltevampi keula, korkeampi keulakoroke sekä "risteilijätyyppinen" perä, joka erotti ne selvästi Libertyaluksista. Apulaitteet muutettiin myös toimimaan sähköllä. Sodan päättyminen keskeytti Victory-Iuokan rakennusohjelman; niitä ehdittiin saamaan valmiiksi 534 kappaletta.

Park Victory ja kuusi sen sisaralusta laskettiin toukokuussa 1945 vesille Kaliforniassa Kaiser Penmanente Shipyard #2:lta.

Se oli 5 1. valmistunut Victory-alus kyseiseltä telakalta. Täällä ne saivat myös omavaraisen aseistuksen. Perään, takapakan päälle asennettiin viisituumainen Mark 30 Mod 38 -tykki, keulaan kolmituumainen Mark 22 -ilmatorjuntatykki sekä kummallekin laidalle neljä 20 mm Oerlikon Mark 4 -raskasta konekivääriä. Sodan jälkeen aseistus poistettiin, mutta lavetit jätettiin nämä ovat osittain edelleen Park Victoryssä tunnistettavissa ja paikallaan.

Marshall-avusta museoon Liberty- ja Victory-alusten panos oli elintärkeä Amerikan sotaponnisteluissa sen rahtilaivaston huolehtiessa 85 prosentista joukkojen, ammusten ja tarvikkeiden kuljetuksesta niin Atlantin kuin Tyynen valtameren rintamille. Sodan jälkeen Victoryalukset toimivat elpyvän maailman talousmahdin kauppamerenkulun sekä Eurooppaan suuntautuneen Marshall-avun merkittävinä työjuhtina. Osa Victory-aluksista myytiin eri puolille maapalloa ja loput telakoitiin National Defence Reserve

Fleet'iin, ns. Koipallolaivastoon. Täältä alukset otettiin ennen niiden lopullista romuttamista myöhemmin käyttöön vielä mm. Korean ja Vietnamin sotiin, Suezin kriisin aikoihin sekä NASAn ohjus- ja avaruuskapseliprojekteihin. Tänä päivänä maailmassa on entisöityinä ja museoituina vielä kolme Victory-alusta: Red Oak Victory ja Lane Victory Kalifomiassa sekä American Victory Floridassa. Anekdoottina mainittakoon, että T itanic-elokuvan konehuonekohtaukset fi lmattiin Libertyluokan alus Jeremiah O'Brienilla.

Park Victoryn viimeiset vaiheet Samalla tavalla kuin Suomenlahteen oli myös Välimereen laskettu runsain mitoin miinoja, joiden raivaamiseen meni sodan päättymisen jälkeen hyvin pitkä aika. Vajaa vuosi vesillelaskunsa jälkeen ja sodan jo päätyttyä Park Victory ajoi miinaan Välimerellä huhtikuussa 1946. Alus ei kärsinyt miehistötappioita, mutta sen kärsi mistä vaurioista ja ko~auksen kestosta ei ole tarkempaa tietoa.

Aluksen kohdalle sattunut epäonni ei loppunut tähänkään, sillä saman vuoden joulukuussa Park Victory määrättiin pitkälle rahtimatkalle, josta oli lopulta tuleva sen ja kymmenen sen miehistön jäsenen viimeinen. Sen ruumat lastattii n täyteen kivihiiltä Virginian osavaltiossa tarkoituksena viedä lasti sodasta toipuvaan kaukaiseen Suomeen. Vasta 30-vuotiaan kapteeni A.LZeppin komennuksessa alus saapui pitkän valtamerimatkan jälkeen Suomeen, Utön edustalle. Todennäköisesti puoli vuotta aiemmin tapahtunut miinaan ajo sai kapteenin varovaiseksi ja hän päätti Suomen rannikoilla yhä vallitsevan miinavaaran takia jäädä jouluyöksi ankkuriin. Yöllä tuuli kuitenkin nousi myrskyksi ja... loppu onkin hyvin tunnettua suomalaista sukellushistoriaa.

TEKSTI: JUKKA SULKU KUVAT: TOMI T. SALO

TÄRKEITÄ VlNKKE.JÄ HYLKYSUKELLUKSILLE POUUIa hJlkJ, älä ankllurol kiinni siihen

Tarkkaile VIOpäristöäsl,

Hylky kannattaa poijuttaa kevyellä painolla varustetulla poijulia, jonka köysi on hieman pidempi kuin veden syvyys pohjassa hylyn vieressä. Sen jälkeen alus ankkuroidaan tuulen yläpuolelle siten, että kun ankkuriköyttä on ulkona riittävästi, alus kelluu poijun lähistöllä. Nyt sukeltajat pääsevät lyhyen pintauinnin jälkeen laskeutumaan lähes pystysuoraan hylylle. lisäksi taitava kippari on valinnut soveltuvan kohdan hylystä keulan, komentosillan, perän ja pudottanut poijun siihen muutaman metrin tarkkuudella. T arkkaile kippariasi ...

Hylkyyn ei tule ankkuroida kiinni, eikä sitä saa naarata ankkurilla. Tähän on monta syytä: ensinnäkin ankkuri rikkoo hylkyä ja toiseksi ankkuriköysi joutuu varsinkin vähänkin suuremmassa hylyssä usein hankaukselle alttiiksi; sen katketessa kesken sukellustoiminnan syntyy helposti sekaannusta ja vaaratilanteita. Lisäksi ankkuri jää helposti kiinni hylkyyn, jolloin voi syntyä kiusaus sukeltaa "jämäilmoilla" sitä irrottamaan - on vaikea kuvitella tehtävää, jossa sukellustapahtuman riskien sieto olisi niin loppuun käytetty jo sukellukselle lähtiessä kuin tällaisessa ankkurin irrotuksessa.

Kun laskeudut hylylle, pysähdy ensin rauhassa tarkastelemaan ympäristöäsi ja etsi siitä kiintopisteitä, joiden avulla voit paikantaa itsesi. Pienessä, suhteellisen ehjässä ja matalalla olevassa hylyssä voit sen jälkeen lähteä uimaan hylyn ympäri näkyvyyden sallimalla korkeudella siitä: ui täysi kierros ja jätä yksityiskohtien tutkiminen seuraavalle kierrokselle. Suuremmassa, syvemmällä olevassa hylyssä kannattaa nousuköydeltä edetä vain se matka, jonka varmasti tietää osaavansa palata.

Suunnistamisessa kannattaa käyttää hyväkseen hylyn rakenteita ja niiden syvyyksiä. Vinkkinä todettakoon, että englantilaisen Diver-Iehden maaliskuun 2002 numerossa on mainio ja havainnollinen artikkeli "hylyssä suunnistamisesta".

Huomaa kuitenkin, että nousu köyden "hukkaaminen" ei ole meidän lähes virtaamattomissa vesissämme mikään ongelma: sehän on tarkoitettu vain kiintopisteeksi katseelle helpottamaan nousua. Jos kadotat sen, nousu on ehkä hieman vaivalloisempaa, mutta yhtä turvallista, koska siinä vaiheessa kun sukellat tällaisia sukelluksia, olet varmaankin jo harjoitellut runsaasti nousua ja etappipysähdyksiä vapaassa vedessä.

TUIUSIU hJlkm Jo elUkäteen Tutustu hylkyyn ennalta: useimmista sukelluskohteista on olemassa mainioita piirroksia jo valmiina ja ellei ole, osaavat hylyllä ennen sukeltaneet nopeasti piirtää oleelliset kohdat sukellukseen valmistautumista varten. Jos kyseessä on kaikille ennestään tuntematon kohde, on sukellukset hyvä järjestää siten, että kokeneimmat sukeltavat ensin ja selostavat kohdetta muille ennen näiden sukellusta. Hylyssä suunnistamista auttaa hyvin paljon myös tutustuminen erilaisia laivoja esittäviin piirroksiin ja/tai niissä käyminen pinnalla: laivojen rakenteista on huomattavan paljon helpompi saada käsitys kävelemällä aurinkoisena kesäpäivänä niiden kansilla kuin uimalla romukasassa 40 metrin syvyydessä.

elli kiintopisteitä

Väliä sukeltamista hJlVn sisällä Hylyn sisätiloissa sukeltamista kannattaa välttää. Sisätiloissa sukeltamisen riskitaso on huomattavasti normaalia sukeltamista korkeampi, eikä minkään koulutusjä~estelmän ensimmäisillä kursseilla anneta siihen valmiuksia. Mikäli haluaa välttämättä tutkia hylkyjen sisätiloja, on siihen hankittava asianmukainen koulutus - ja muistettava, että se on siitä huolimatta vaarallisempaa kuin hylyn ulkopuolella sukeltaminen.

TEKSTI: MIKA POHJONEN

Sukeltaja

-cj

8 VEDENALAI5n • • Hylyt, niiden osat ja niiden ympäriltä löytyvä esineistö edustaa osalle sukeltajista vedenalaista aanreaittaa.

Harva kuitenkaan pysähtyy miettimään muistoksi haalimiensa esineiden todellista arvoa. Kun pitkään vedessä ollut esine nostetaan pintaan, se kuivuu, halkeilee ja hapettuu, eikä sen konservointi entisekseen ole enää välttämättä • mahdollista.

-----' __', Esineiden tai hylyn osien konservointi on tiedettä ja vaatii monenlaisia perustietoja niin kemiasta kuin itse konservoinnin tekniikoista. Eri materiaalit vaativat erilaisia käsittely- ja lähestymistapoja. Suomessa on vain vähän vedenalaisten esineiden konservointiin erikoistuneita laboratorioita. Tärkeimmät niistä ovat Suomen merimuseon konservointilaboratorio sekä Tikkurilassa toimiva Espoo-Vantaan Teknillisen Ammattikorkeakoulun (EVTEK) Muotoiluinstituutin konservointiosaston meriarkeologian linjan laboratorio.

Yksityisen avuksi näistä edellä mainituista ei aina ole. Neuvoja voi kuitenkin pyytää molemmista. EVTEKissa toimii mm. konservoinnin palvelukeskus, johon yksityinen voi ottaa yhteyttä saadakseen vedenalaisten esineiden konservointia koskevia yleisneuvoja. T avallisen sukeltajan valmiudet konservointiin yleistietojen, kemikaalien, menetelmien ja tilojen puolesta ovat usein varsin heikot ja sen seurauksena monia kauniita ja arvokkaita esineitä tuhoutuu.

j)

~J

Vedenalaisten esineiden kanservaattariksi EVTEKin aikuiskoulutuksen linjalla valmistuu vedenalaisten esineiden konservaattoreita kaksivuotisessa jatkokoulutuksessa. Opiskelijoilla on koulutukseen tullessaan jo takanaan yleinen konservaattorin tutkinto tai vastaavat 80 opintoviikon opinnot soveltuvassa aiheessa, kuten arkeologiassa.

EVTEKin vedenalaisten esineiden konservointilinja aloitettiin vuonna 2000 ja ensimmäiset alan konservaattorit valmistuvat opinahjosta tänä keväänä. Syksyllä 2002 alkaa uusi kurssi, jolla on 12 aloituspaikkaa.

Konservaattorikoulutuksen johtaja, ranskalainen Christian Degrigny kertoo

Sukeltaja

Vinuaalista hvlkVsukellusta

Koonnut: MIKA RAUTIAINEN

WWW .hyl~ ne~ "1'Isestl'k'In me rk'" '" hyIyt.net on ka·nsalnva Ittava" vapaaeh tOlsvolmln toteutettu hy Ikyre k'Isten,. josta jokaisen suomalaisen sukeltajan kannattaa olla ylpeä. Sivut sisältävät hämmästyttävän määrän hylkytietoa: aluksen perustiedot, historia, sijainti, sukellusolosuhteet ja usein myös kuva. Pelkkä silmäys hylkyjen sijaintikarttaan osoittaa kuinka moni laiva on vuosisatojen saatossa kohdannut tuhonsa Suomen vesillä. Eräs hylyt.netin positiivisia saavutuksia on ollut se, että seurojen perinteisesti mustasukkaisesti va~elemat hylkytiedot ovat vihdoin avautumassa kaikille, tietoja on vihdoin alettu jakaa ja vaihtaa.

www.gbg.bonet.se/vrak/

koulutuksen olevan kansainvälistä. Nykyisen linjan viidestätoista opiskelijasta kuusi on tullut ulkomailta jatkokoulutukseen Suomeen. Lisäksi oppilaitoksessa vierailee erikoistumisjaksojaan suorittavia ulkomaalaisia opiskelijoita.

Myös opettajat ovat suurelta osin ulkomaisista alan oppilaitoksista tai laboratorioista.

Degrignyn mukaan Suomessa on vielä paljon tekemistä mitä tulee konservointiin. Vedenalaisten esineiden konservointi on tärkeää ja se tarvitsisi Suomessa huomattavasti enemmän taloudellisia resursseja kuin mitä siihen nykyään investoidaan.

Lisätietoa alan koulutuksesta ja vedenalaisten esineiden konservoinnista: www.evtek.fi/muotoilu/aikuiskoulutus/koulutusohjelmat/mari ne.

TEKSTI: MINNA PAJAMIES KUVAT: MATTI HUUHKA

Esineiden nosto hvlVislä Yli 100 vuotta sitten uponneet laivat omistaa muinaismuistolain perusteella Suomen valtio. Niihin tehtäviin sukelluksiin ja mahdollisiin esineiden nostoihin antaa luvan Suomen merimuseo.

Kaikenikäiset eri maiden puolustusvoimille kuuluneet hylyt omistaa niinikään Suomen valtio. Valtion edustajana ja sukellus- sekä esineiden nostolupien myöntäjänä toimii Sotamuseo.

Alle sata vuotta sitten uponneet laivat omistaa useimmiten joko niiden alkuperäinen omistaja eli varustamo tai vakuutusyhtiö. Niissä saa sukeltaa katselutarkoituksessa vapaasti, mutta esineiden nostoon on oltava omistajan lupa.

Tyylikäs Ja Informatiivinen Vrak på västkusten -sivusto käsittelee Ruotsin länsirannikon hylkyjä. Sivut sisältävät mm. karttoja, kuvia aluksista ennen niiden uppoamista, hylkykuvia sekä alusten historiatietoja.

www.utsidan.se/dykning/databas/

Paljon sukellukseen liittyvää asiaa sisältävä sUKelluksen yleissivusto, josta löytyy muun ohella myös runsaasti hylkytietoa. Sisältää mm. sukelluspaikkojen hakukoneen, jossa voi hakea myös hylkykohteita. Sukelluspaikkojen tieto kanta on käytettävissä myös Palmkämmentietokoneille tarkoitetussa muodossa.

www.vragauiden.dk/

Tanskalaisten nylkysukelluspaikkojen haku.

www . I alslsta ·~~ovhhe im·k ' k"IInnostunel'11 e va"1" "" vleral . '1 u k0 hd e.

Nol'Ja y lky su oerllg/ us k0 h teista ttamaton

S'IVUI'1ta löytyy mm. kuvia aluksista, teksti-informaatiota kohteista ja koko No~an rannikon kattava karttabaku, jonka avulla on kätevä hakea kohteet siltä alueelta, jonne seuraava No~an matka suuntautuu.

http://atschool.eduweb.co.uk/jralston/rkLscapa/

Eräs maailman kuuluisimmista hylkysukelluskohteista on Orkney-saarilla sijaitseva Scapa Flow'n vuono. Ensimmäisen maailmansodan päättyessä Saksan laivasto mieluummin upottautui kuin luovutti aluksensa Britannialle, minkä seurauksena Scapa Flow'n pohja on nykyään varsinainen hylkysukeltajan aarreaitta. Näiltä nettisivuilta löytyy historiatekstejä, kuvaukset eri hylyistä, valokuvia niistä sekä ennen että jälkeen upotuksen sekä useiden ryhmien sukellusraportteja eri kohteilta.

www.culture.gouv.fr/culturejarcheosm/en/

Ranskan kulttuuriministeriön historiallisia laivanhylkyja käsittelevä sivusto. Erittäin hyvin toteutettu ja mielenkiintoinen. Hylkyjä sekä Ranskan vesiltä että ympäri maailmaa. Lisäksi muutakin mielenkiintoista, mm. virtuaalisukellus Cosquerin luolaan, joka on kuuluisa jääkauden aikaisista luolamaalauksistaan. Sivut on toteutettu sekä ranskaksi, englanniksi että arabiaksi.

www.seagrant.wisc.edu/Shipwrecks/

Amerikan Suurten Järvien hylyt. ValOKuvia, videOita, piirroksia, historiallista informaatiota ja tietoa nykypäivän tilanteesta.

http://toureaypt.net/vdc/shipwrec.htm

Punaisen Meren Fiyl Rykohteita esitteleva sivusto sisältää niin alusten tarinoita kuin valokuviakin. Pääpaino on Egyptin vesien kohteissa, mutta myös muut Punaisen Meren tunnetut hylkykohteet käsitellään.

www.ocean-discovery.org/

Tekniikkasukelluksen asiantuntijan Ocean Discoveryn sivuilla on tietoa hylkysukeltamisesta niin Itämerellä kuin muillakin vesillä, kuuluisimpana kohteena Kreikan vesille uponnut Titanicin sisaralus Britannic. Informaatiota annetaan mm. seoskaasusukeltamisesta, luolasukelluksesta napapiirin pohjoispuolella ja hylkyjen paikantamisesta viistokaikuluotaimen avulla.

http://www.titanic-online.com/ http://www.titanic.com/ Molemmilla sivuilla ilmoitetaan, että juuri nämä sivut ovat Titanicin viralliset Intemet-sivut.

Kumpi lieneekään oikeassa, mutta joka tapauksessa molemmat sivustot sisältävät valtavan määrän tietoa maailman kuuluisimmasta Iaivan hylystä.

Sukeltaja

Suomen rannikolla lojuu noin I 100 hylkyä, joissa melkein -_., puolessa on poltto- ja voiteluaineena tai lastina luonnolle haitallista ainetta. Koko joukko jatkuvasti vanhenevia ja haurastuvia öljypommeja makaa pitkin Suomen rannikkoa. Kaikkien hylkyjen tarkkaa uppoamispaikkaa ei tiedetä, sillä viranomaiset ovat sijoittaneet ne kartalle vain sanallisten selitysten tai vielä tarkistamattomien koordinaattitietojen perusteella.

• • Vuonna 1997 ympäristöviranomaiset tekivät hylkyjen riskiluokituksen. Hylyt luokiteltiin neljään eri luokkaan niiden arvioitujen öljyvarastojen mukaan. Pahimpaan ryhmään kuului 22 alusta, joissa arveltiin olevan yli 100 tonnia pysyvää öljyä tai niiden arveltiin olevan muuten vaarallisia ympäristölle.

Toiseksi suurin ryhmä käsitti 24 hylkyä, joissa saattoi olla yli 100 tonnia pysyvää öljyä.

Tämä arvio perustui mm. alusten kokoon ja tyyppiin. Kolmas ryhmä sisälsi noin 70 hylkyä, joiden öljyiseksi sisukseksi arveltiin 10-100 tonnia pysyvää öljyä. Aluksia, joiden arveltiin sisältävän vähemmän kuin 10 tonnia pysyvää öljyä oli yhteensä 3 I 0 kappaletta.

Kenties tunnetuin öljyinen hylky on S/S Park Victory Utön edustalla Saaristomerel-

lä. Hylky päätettiin saneerata, kun aluksen hylystä havaittiin öljyvuotoja useana kesänä ja ympäristövahingon vaara oli ilmeinen.

Vuosina 1994-2000 aluksesta pumpattiin öljyä noin 45-50 tonnia.

Park Victoryn öljynpumppaus rahoitettiin poikkeuksellisesti öljynsuojarahaston varoista. Tämä ei kuitenkaan ole yleinen käytäntö, ja siksi valtion budjettiin tulisi saada varoja hylkyjen kunnostamiseen.

Kampelaa öljykastikkeessa?

Murenevista aluksista vuotaa auttamatta öljyä veteen, mikäli ennakoiviin toimenpiteisiin ei ryhdytä. Öljyn vaikutukset ovat moninaiset ja vaikutusten kesto erilainen riippuen eliöryhmästä. Kasviplankton, joka vastaa suurimmaksi osaksi veden tuotannosta ja ruokkii muuta meren elämää, varjostuu ja solut kuolevat. Tästä aiheutuu populaatiovaikutuksia, jotka taas heijastuvat edelleen muilla korkeammilla ravintoverkkotasoilla. Mikroskooppisten pienten levien kuolema vaikeuttaa mm. veden mikroskooppisten eläinten ravinnon saatavuutta.

Tähän ryhmään öljyllä on myös suoria myrkkyvaikutuksia.

Kaloihin öljy vaikuttaa ravintoketjun kautta, kun ravinto vähenee. Aikuiset kalat osaavat välttää öljylauttaa, mutta kuturantojen tuhouduttua kalojen lisääntyminen heikkenee ja kalapopulaatiot pienenevät.

Mikäli öljy ajautuu suoraan kudun päälle, mäti tuhoutuu.

Öljyn vaikutuksista lintuihin on uutisoitu E7.niten öljyonnettomuuksien yhteydessä.

Oljy tahraa lintujen sulkapeitteen, jolloin lämmöneristyskyky katoaa ja lämmönsäätely häiriintyy. Linnut eivät kykene lentämään tai hankkimaan ravintoa, vaan I}:lenehtyvät vähitellen kylmään ja nälkään. Oljy saattaa vaikuttaa myös lintujen lisääntymiseen, ja toisaalta öljyn turmelemat elinympäristöt voivat jäädä ainakin heti turman tapahduttua asuttamatta. Öljykylvyssä hallin ja itämerennorpan turkki tahriintuu, minkä jälkeen sen lämmöneristyskyky katoaa ja eläinten lämmönsäätely häiriintyy. Puhdistaessaan turkkiaan eläin saa öljyä myös ruuansulatuskanavaansai mistä on seurauksena suorat myrkkyvaikutukset.

Rannan kookkaisiin kasveihin ja leviin öljy menee suoraan sisään sekä soluseinän että ilmarakojen kautta. Suurkasvillisuuden kuollessa ranta'1öhykkeestä useiden lajien "koto" katoaa. Oljy vaikuttaa sekä vesirajan yläpuoliseen rantaan, mutta myös meren pohjan sedimentteihin ja niiden eliöstöön.

Itämeren luontoa ei voida mitata rahassa. Voimme arvioida öljytuhojen seurauksien kustannuksia vain sen perusteella mitä maksaa öljyn puhdistaminen rannoilta. Suomen viranomaiset ovat laskeneet rannoilta kerätyn öljylitran hinnaksi noin 17 euroa ( I 00 mk), Yhdysvalloissa öljylitran siivouskustannusten arvioidaan olevan noin 50 euroa (300 mk).

MlUasuhleHa Tekstissä esitettyjen suuntaa-antavien lukujen perusteella voidaan laskea, että Suomen rannikon hylyissä on yhteensä 10 00020 000 tonnia öljyä. Tätä vuosien kuluessa vapautuvaa öljyä voidaan venrata siihen, että erilaisista vähäisemmistä hajapäästöistä ja jätevesien mukana maalta ja mereltä Itämereen joutuu vuosittain noin 50 000-70 000 tonnia öljyä. Laittomien pilssivesipäästöjen suuruudeksi on arvioitu noin 10 000 tonnia vuodessa.

Suurimpien Itämerellä liikkuvien tankkerien vetoisuus on 100 000-150 000 tonnia öljyä. Suomen ympäristökeskus käyttää onnettomuuspäästölukuna 30 000 tonnia öljyä arvioidessaan mahdollisen öljyonnettomuuden seurauksia; alusten rakenteiden kun uskotaan estävän sen, ettei kaikki öljy joudu onnettomuustilanteessa mereen. Toivoa sopii!

TEKSTI: MIKA POHJONEN

Sukeltaja

Q

TULE MEILLE TUTUSTUMAAN JA KOKEILEMAAN. ,~- o

~(I

t;

~"",JI> ~

't "~.1 ~ ,

.

,.. .'

.'.

KESA TU LEE !!

Oletko valm is?

.,.0,

;:'1

~I ),, !

Meilta huollot I ja täytöt ,:I ammataidolla , '1 I

* MARES HUB CENTER

o o

'

\

''''~.

1 \. ~ 1k ' I

..

..~

'\' .

"

o o

"

o o o o

-

.., . '~~~ ~.

* NORTHERN DIVER Consept Store

~ ~åi)1 diveHheme dc

UUSI OSOITTEEMME Valtakatu 1028100 PORI 02·6330909 0400-596 152 www.kolumbus.fi/divextreme

Parhaat sul<ellusl<ohteet!

-I<aribian saaret - Malediivit - Seychellit - Malesia -Thaimaa -Indonesia - Mauritius ...

I<erro meille mihin haluat, me räätälöimme matkan sinun toiveidesi mul<aisesti. Lennot, hotellit, autot, matl<avalmutul<set ...

o

1i 09-681440

o

eb

0

kers'

MnNtN_ebookers_tiiii KalevankaIU 6. 00100 Helsinki. ma-pe 9-19

Sukella Kaatialassa - yövy Aholankankaan leirintäalueella!

- 11 mökkiä, osassa WC, 49 petiä - retkeilymaja, 7 huonetta, 31 petiä -' 50 vaunupaikkaa sähköllä - 2 rantasaunaa, hiekkaranta - siisti WC-suihku rakennus, N I M - kysy kompressoripalvelusta lisää!

Camping Aholankangas, Kirkkotie 25, 63100 Kuortane, 06-5254104

Sukella turvallisesti Lisenssivakuutus korvaa tapaturmat, jotka sattuvat sukellusharjoituksissa, -näytöksissä, -kilpailussa ja niihin liittyvillä matkoilla. Vakuutus on voimassa kaikilla vesillä kotimaassa ja ulkomailla.

Lisenssivakulltuksen saavat Suomen Urheilusukeltajain Liittoon kuuluvat henkilö- ja seurajäsenet. Edullinen ja kattava lisenssi koskee urheilusukelIusta, räpyläuintia, uppopalloa, sukellus-kalastusta, suunnistusta ja -kuvausta. Tapaturmien hoitokulujen lisäksi lisenssiin sisältyy kertakorvaus pysyvästä haitasta ja kuolemasta.

Turvaa tulevat sukelluksesi - ota lisenssi. Saat sen liittosi ja seurasi kautta.

Lisenssi on voimassa missä päin maailmaa tahansa samoin edellytyksin kuin Suomessa (kork. 3 kk:n pituisilla matkoilla).

Myös sukeltajantaudin vaatima painekammiohoito kuuluu korvattaviin vahinkoihin.

Sukeltaja

.. i 0

ESPOO - FORSSA - HEINOLA - HELSINKI - HÄMEENLINNA - JOENSUU - JYVÄSKYLÄ - JÄMSÄ - KAJAANI - KOUVOLA - KUOPIO

>

V)

:::J

I

HINNASTO

~ O!

~,

=l

~

=l

>

:::J :><:: O! :::J

,

f-

0

cr-

UJ

C

O!

UJ CL

~ f=

I

::s 0

:::J V)

,

~

:::J

~,

0 0 ~ 0CL ö2

0CL

:::J -' :::J

0,

::sf= ~

f=

:r: , 0 0::: 0

::s :J :><::

,

::s ~

:::J

0 :><::

z

~

~,

,<

hinnat euroina Perusväline setti sis. maskin, snorkkelin 80 Mares umpik. räpylät Umpikanta räpylät Playa, Stratos ym.

40 Avokanta räpylät Blades, Reeflex, Idea 3 80 Maskit Abyss, Idea, Look, Asia, Deep 34 Optiikkalinssit maskiin 1 kpll 20 Snorkkelit Star, Air, Flex Purge, kaikki 10 Valomaski 100 Perusvälineet

Liivit ja pullot

Protour Vector Krio IST-5000 Teknopro 12 L teräs 200 bar (porsas) 12 L teräs 300 bar, 8 L teräs 300 bar 15 L teräs 200 bar (porsas) 10 L teräs 300 bar Tuplapullot 200/300 bar

420 340 168 300 220 270 220 270 590

Regulaattorit

Mares Abyss MR 22 200/300 bar 300 Jetstream 300 bar,Spiro Arctic jäätymissuojalla 200 bar300 Spiro Arctic jäätymissuojalla 200 bar 300 Apex TX-50 Servere 200/300 bar 303 Oceanic Delta Sub-zero, Oceanic Gamma DX-3 250 TX-200 Apex 340 Laitepakettitarjoukset

(sis. pullo, liivi, regu, octo, combo) Arctic 200bar./300 bar, Apex 300 bar Abyss 22 300 bar, Oceanic Delta

Octot

-0

120 130 40 100

Arctic,Apex TX-40 Apex TX-50 Conshelf 22 Jetst Mittarit ja combot

Combo sis. paine ja syvyys mittarin, kompassi Combo sis. paine ja syvyys mittarin Kompassi ranne SK-7 Painemittarin letku Painemittari Syvyysmittari, Ponymittari Apex

135 101 50 34 59 40

Tietokoneet

Spyder Favor Airlux 300 bar Suunto Stinger PC-Interface + ohjelmisto Vyper Copra

336 250 500 120 336 500

Sukelluspuhelimet

Buddy Phone STX-1 00 langaton pinta puh.

Buddy Phone Agan sovitteella

1000 400

Mares Kello 200 m, Mares Paineilmaharppuuna 100 Citizen Promaster 100 Narukela 100 m, AGAn Paineletku, Paineilma hälytin 50 Regulaattorin ja mittarin letkut 25

900 900

s:,

:::J :J

Puukot

zUJ

Polar iso 1ST Seeman, Keramic puukko Jakoavain puukko

,

':5

Q V)

,< -,

(fl

0 -,

, < z z :::::; zUJ :r:

0 ::( 0 0

~ c

~

V)

c 0

> I

=l

,

~

-0

m m

:;0

-i

c A c,

§ ~

cV) m

V)

-0

0 0,

70

(fl

>,

300 350 100 40 50 300 20

I

m

Z

0

>, I

m

r-

V)

Z

zs

4708

I

~'

841 1093 992 841 40 34 40 20

m m

z Z z

r-

», Sulkavantie 218, JUVA puh. 015-452 902,050-5178351 TUOTEKUVIA NETISTÄ:

http://members.tripod.com/-wasser_spielen

'-

0m Z

(fl

c c,

'-

~,

(fl

UJ

,~

,

"0

Metallin etsimet

Fisher 10 Pulse Perässä vedettävä. Säde 4 m Fisher 6 Pulse Fisher CZ-20 Fisher Gold Bug. Kullan etsintään Fisher 1280

~

-0

:;0

Varaosat

Valaisimet

Tekno Pro 50 W ladattava Oceanic UK-15 W Strobo-vilkku/SL 4 UK-6 Tekno Speleo Laser Stick

0

:;0

V)

,~ -,

~

!i !?

ESPOO - FORSSA - HEINOLA - HELSINKI - HÄMEENLINNA - JOENSUU - JYVÄSKYLÄ - JÄMSÄ - KAJAANI - KOUVOLA AUTO:

~,

TEKNIIKKASUKELLUSVARUSTEEI Tekniikkasukellussarjan ensimmäisessä osassa (Sukeltaja 5/200 I ) perehdyttiin DIR-ideologian historiaan ja avainperiaatteisiin.

Toisessa osassa (Sukeltaja 1/2002) tarkasteltiin varusteiden kokoonpanoita vaadittavia ominaisuuksia.

Sa~an kolmannessa osassa käsitellään varusteita sekä kiinnittämiseen ja suojaamiseen käytettäviä erityistarvi kkeita.

Karbiinihaat Varustuksen kiinnittämiseen käytetään karbiinihakoja. Lukitusmekanismia vailla olevia hakoja ei saa käyttää, sillä ne voivat tarttua huomaamatta esimerkiksi ohjausliinaan. Näitä hakoja kutsutaankin "itsemurhahaoiksi".

Karbiinihakojen on oltava ruostumattomasta teräksestä valmistettuja. Useimpiin kiinnityksiin sopivat yksipäiset haat, mutta kelojen kiinnityksissä tarvitaan kaksipäisiä.

Pohjoisen kylmissä vesissä kannattaa valita riittävän isot karbiinihaat, jotta niitä voi käyttää paksut käsineet kädessä.

Hakojen kiinnittämistä ja irrottamista on syytä ha~oitella paljon, jotta niiden käsittely ei vie vedessä liikaa aikaa.

D-renkaat Varusteet kiinnitetään karbiinihaoilla viiteen olka- ja lannehihnoihin kiinnitettyyn Dmuotoiseen lenkkiin, jotka on valmistettu ruostumattomasta teräksestä. Jotkut sukeltajat haluavat, että D-rengasta taivutetaan hieman ulospäin, jotta karbiinihaan kiinnitys olisi käsineitä käytettäessä helpompaa.

Kumilenkit Varustuksen kiinnitys- ja suojatarvikkeina käytetään erilaisia kumilenkkejä. Kumirenkailla kiinnitetään varavalaisimien etupäät olkahihnoihin ja liivin syöttöletku haitariletkuun sekä etappiregulaattoreiden letkut pullojen kylkeen. Etappipullojen kiinnittämiseen käytettyjen letkunkiristimien ruuvit peitetään myös kumirenkailla.

Silikoniletkusta tai 3-4 mm:n kumiköydestä tehdyillä lenkeillä puolestaan kiinnitetään liivin haitariletkun pää olkahihnaan, etappiregulaattoreiden pullopainemittarit, veitsen kahva ja vararegulaattorin annostin.

Erityisesti silikoniletkuja on monen laatuisia - letkun riittävä vahvuus kannattaa kokeilla vetämällä.

Maski Varustukseen kuuluu kaksi normaalia pikkumaskia. Kokokasvonaamari ei sovellu tekniikkasukellukseen. Varamaskia säilytetään puvun reisitaskussa .

•

Erilaisia karbiinihakoja tarvitaan varusteiden kiinnittämiseksi.

~

<Jr ~ TEKNIIKKASUKELLUSVARUSTEET

~

~

~

y

-

Uivinä käytetään ns. siipiliiviä.

Nostopussia tarvitaan dekompression helpottamiseksi ja pinnalla olevien huomion kiinnittämiseksi.

Pääkaasuvarasto kiinnitetään kahdella pultilla yksinkertaiseen metalli/evystä valmistettuun kantolaitteeseen.

Sukelluspuku

Vyötäröhihnassa on hihnamateriaalista neulottu veitsen tuppi, kiinteä säätösolki sekä irrallinen solki päävalaisimen akkusäiliön lukitsemiseksi oikealle paikalleen. Selkälevyyn voidaan kiinnittää erillinen pehmuste, jonka alle laitetaan tarvittaessa nostopussi.

Liivin syöttöletkussa on oltava sama liitin kuin kuivapuvun täyttöventtiilissä ja nostopussissa, jotta mikä tahansa näistä kolmesta tasapainotusvarusteesta voidaan täyttää sekä puvun että liivin täyttöletkulla.

J ) Suomen olosuhteissa ainoa vaihtoehto on j

1r ~

J[

kuivapuku ja lämmin alusasu. Puvussa on oltava rannemansetit, jotta täyttö kaasu ei pääse pois, kuten kävisi kiinteän käsineen rikkoutuessa. 3- tai 5-sormiset käsineet ovat kätevät karbiinihakoja käsiteltäessä.

Jotkut pitävät puvun reisitaskussa varalla myös neopreenisia märkäkäsineitä.

Reisitaskujen sisäpuolelle on ommeltu D-rengas, johon kiinnitetään taskussa olevat varusteet. Näin varusteet voidaan vetää taskusta ulos pelkäämättä, että ne katoavat.

"

Kantolaite Kantolaitteen perusosa on alumiinista tai ruostumattomasta teräksestä valmistettu selkälevy. Selkälevyn materiaalin valinnan määrää painotus. Mikäli painoa tarvitaan lisää, valitaan selkälevyn materiaaliksi ruostumaton teräs; jos taas painoa on tarpeen vähentää, valitaan materiaaliksi alumiini.

Selkälevyssä oleviin rakoihin pujotettu yhtenäinen hihna muodostaa olka- ja vyötäröhihnaston. Yhtenäinen hihna on parempi kuin ompelemalla tehty, sillä ompeleet voivat katketa tai purkautua. Hihnojen pituus on sovitettava etukäteen käyttäjän mittojen mukaan ja siksi tällainen kantolaite on henkilökohtainen varuste. Olkahihnojen kiristysmahdollisuuden puute vaikeuttaa jonkin verran laitteen pukemista, mutta pujottautuminen hihnoihin sujuu kyllä mukavasti pienen ha~oittelun jälkeen.

Erillinen haarahihna on kiinnitetty selkälevyn alapäässä olevaan rakoon.

Hihnoihin on kiinnitetty viisi D-rengasta. Näistä kaksi on kiinnitetty hihnaan rinnan korkeudelle, yksi vasemmalle puolelle vyötärölle ja kaksi haarahihnaan - toinen etu- ja toinen takapuolella. Renkaisiin kiinnitetään varusteisiin kulloinkin kuuluvia laitteita kuten etappipulloja, painemittari, keloja, skootteri jne.

Sukeltaja

Pääkaasuvarasto Nostopussi Nostopussin tarkoituksena on toimia varakellukkeena pinnalla tai veden alla, jos puvun tai tasapainotusliivin noste on esimerkiksi rikkoutumisen vuoksi vähentynyt. Pussiin voidaan myös tukeutua tehtäessä dekompressiota ilman laskeutumisköyttä.

Pussi täytetään joko puvun tai tasapainotusliivin syöttöletkulla. Letkun liittimessä ei ole lukkiutumismekanismia: pussi täyttyy vain painettaessa letkua liittimeen. Pussi tyhjennetään vetämällä varaventtiilin narusta.

Tasapainotusliivi Hogarthialaisessa varustejä~estelmässä käytetään ns. siipiliiviä, joka kiinnitetään selkälevyn ja pullojen väliin samoilla pulteilla kuin selkälevykin. Liivissä itsessään ei ole lainkaan hihnoja. Liivissä on kaksi pussia sisäkkäin, ulommainen on vahvaa kangasta ja sisäpussi polyuretaania. Pussin koon määrää varustuksen kokonaiskelluvuus. Liivejä on saatavilla 9-35 litran tilavuuksilla.

Liivissä on varaventtiili, jonka vetonuppi on poistettu kiinnitakertumisen vaaran vähentämiseksi . Liivissä ei saa olla kumi köysiä, joiden tarkoituksena on puristaa pussin ylimääräinen tilavuus kasaan.

Tiedossa on ainakin yksi onnettomuus, jossa kumiköysi on puristanut varaventtiiIin kautta kaasun ulos sitä mukaan kun sukeltaja on täyttänyt liiviään.

Haitariletkun ja syöttöventtiilin letkun on oltava juuri sopivan mittaisia ylettyäkseen vasemmanpuoleisen olkahihnan Drenkaan yhteydessä olevaan kumiseen kiinnityslenkkiin.

Pääkaasuvarastona käytetään normaalisti syvälle tai luoliin sukellettaessa kahta 10-18 litran 200 barin teräspulloa. Haluttaessa käyttää varustusta "normaaliolosuhteissa" kantolaitteeseen voidaan kiinnittää myös yksi teräspullo.

300 barin pulloja ei käytetä, koska - kaasujen sekoitus tulee monimutkaiseksi kompressibiliteetin vuoksi - korkea paine rasittaa regulaattoreiden rakenteita - pullojen kelluvuus muuttuu sukelluksen kuluessa liikaa.

Pulloissa ei käytetä pohjasuojia virtausvastuksen ja ruostumisen minimoimiseksi.

Molemmissa pulloissa on DIN-venttiilit. jotka on yhdistetty toisiinsa sulkuventtiilillä varustetulla väliputkella. Tällä venttiilijärjestelyllä voidaan sulkea kumpi tahansa ilmanottopiste, jos jompaankumpaan regulaattoriin tulee jatkuvan virtauksen aiheuttava häiriö. Väliputkessa olevalla sulkuventtiilillä voidaan vielä estää kaasun virtaus säiliöstä toiseen, jos esimerkiksi pullonkaulan o-renkaan vaurioituminen aiheuttaa kaasun karkaamisen toisesta pullosta.

Kumiset venttiilien nupit ovat parhaita, koska niistä saa hyvän otteen, ne eivät vahingoitu törmäyksissä, eivätkä ne riko venttiilien karoja.

Sarjan viimeisessä osassa tutustutaan mm. regulaattoreihin, valaisimiin jo etappipulloihin.

TEKSTI JA KUVAT: TIMO VIKMAN

...

DENALLA

veneen ponttooneihin. Veneen voimanlähteenä on 50 hevosvoiman perämoottori, jolla yhdistelmä liikkuu vielä kohtalaisessa vastatuulessa. Pintaveneessä on kiinteästi asennetut kolme pyöräparia ponttoonien sivulla ja ylösnostettava, kuorma-auton vetokytkimeen sopiva vetoaisa.

Kiinteästi asennetut pyörät antavat laitteelle erään erikoisen lisäominaisuuden: matalassa vedessä ajettaessa pohjakosketuksista ei juuri tarvitse välittää, koska pyörät koskevat pohjaan ensin ja nostavat venettä ennenkuin veneen pohja tai sukeliinosa osuvat pohjaan. Matalissa vesissä ajettaessa SukelIin voidaan pitää ylhäällä ja luukku avoinna, jolloin yhdistelmä toimii kuin pohjan katseluun tarkoitetut lasipohjaveneet.

Koesukellus Ensituntuma laitteesta on hyvä. SukelIin ei kuitenkaan vastaa puhelinkeskustelujen perusteella syntynyttä mielikuvaa.

Sukeltimen etuosa on taivutettu alas siten, että miehistön katseluasento on luontevasti alaviistoon kohti pohjaa. Sukellinta ei ole lämpöeristetty, joten miehistölle asennettujen lämpöpatjojen välttämättömyyden huomaa ja olo on mukava koko sukelluksen ajan.

Sukeltimeen pääsee asettautumaan vaikeuksitta, eikä vettä edes näe sukeltimen ollessa ylhäällä pintaveneen yhteydessä.

Laskeutuminen on jouhevaa, kelausmoottorit toimivat pehmeästi, nopeus on sopiva, tosin jyrkän esteen kohdattaessa nousunopeus voisi olla suurempikin.

Sukelluskokemus on erikoinen: Sukel-

Sukeltaja

linta voidaan ajaa miltei pohjassa kiinni, jolloin näkyvyys eteen- ja alaspäin on erinomainen ja potkurin puuttumisesta johtuen näkyvyys pysyy hyvänä koko ajan. Pohjan yläpuolelle voidaan myös jäädä leijumaan aiheuttamatta näkyvyyden huonontumista.

Nopeat ohjailuliikkeet eivät ole mahdollisia, koska järjestelmän liikutteluun tarvittava voimalaite on ylhäällä pintaveneessä.

Sukellinta käytetään pääasiassa kahden hengen miehistöllä, pintaveneen kuljettajalla ja Sukeltimen ohjaajalla, jolloin muutaman hengen ryhmällä toimintaa voidaan jatkaa yhtämittaisesti pitkiä aikoja. Koska Sukeltimen kulkeman reitin määrää pintavene, voidaan apuna käyttää mm. GPS-Iaitetta tai muita merenkulun paikannusvälineitä. Omaperäisten ratkaisujen ansiosta Sukeltimen valmistuskustannukset ovat kohtalaisen pienet. Lampinen arvioi laitteen hinnaksi noin 100 000 euroa pienenä sa~a­ na toteutettuna.

Tulevaisuus Mikko Lampiselta eivät ideat lopu. Suunnitelmissa on Sukeltimen toiminta-ajan pidentäminen ja jä~estelmän omavaraisuuden lisääminen aurinkoenergiaa hyödyntämällä. Lisäksi keksijällä on mielestä laitteen toimintasyvyyden lisääminen, sekä toimintavarmuuden parantaminen.

Keksintönsä monia vaiheita muistellessaan Mikko Lampinen uskoo, että muillakin on mielessä samantapaisia ideoita kuin hänellä. Varsinkin nuorille keksijöille hän lähettää terveisiä: joskus mahdottoman tuntuisesta ajatuksesta tulee totta, jos vain sinnikkyys ja usko omaan ideaan riittää.

SUKELLUS· VÄLINEET ja kurssit aloiHelijasta ammaHilaiseen löydät meiltä!

SEEMAN KOMPRESSORIT KAIKKIEN KOMPRESSORIMERKKIEN HUOLLOT VARAOSAT SUODATIIMET TÄ YITÖLETKUT TÄYITÖUITIIMET AKTIIVIHIILET, KOSTEUDENKUIVAINAINEET JA KOMPRESSORIÖLjYT PIENPAKKAUKSISSA. OY DIVETECH LTD RATASKUJA 1 03100 NUMMELA

www.divein.fi

PUH. (09) 2224700 FAX (09) 222 2571 GSM 040 505 1146

E-mail: jouko.askola@divetech.fi

Polyester-trilaminoitu kuiva puku jossa vulkanoidut saumat, neoprene huppu ja latex pintaiset Smm

neoprene jalkineet. Syöttö-poistoventtiilit, olkaimet ja kantokassi. "LlFETIME" saumatakuu. Kokoja: 13 EUR 990 alv.sis.

{ISO 9001 J

Nepto-Sub • Tehtaankatu

13, 00140 Hki Puh. (09) 627 770, fax 627 060

5 vuotta on kulunut siitä kun aloitimme toimintamme Helsingissä meren rannalla, missä sukelluskeskuksen kuuluukin sijaita.

Haluamme kiittää kaikkia asiakkaitamme, jotka ovat vuosien varrella luottaneet meidän ammattitaitoomme kursseista välineisiin.

Jatkamme vahvana edelleen. Tervetuloa ostoksille 1 Pohjoisranta 2, 00170 Helsinki.

Puh: 09·622 55 44, Fax: 09·6220 13 33 . ndi@divein.fi www.divein.fi.

Sukeltaja

Iiro Seppänen:

--AARIURHEILJI.JA

..JA SUKELT4MINE Extreme Iiro eli Iiro Seppäsen ääriurheilua ja temppuja kuvaava I O-osainen sarja pyöri alkuvuonna Nelosella. Siinä Iiro esitteli niin riippuliitoa, laskuvarjohyppyjä, base-hyppyjä ja sukeltamista. Ääriurheiluksikin temput näyttivät maallikon silmin vaarallisilta.

• • - Suomalainen termi ääriurheilu kuvaa mielestäni hyvin extreme-urheilua.

Kysymys on ennestään vauhdikkaista lajeista, joista löytyy äärimmäisyyksiin meneviä muotoja tai erikoisia juttuja. T oisaalta esimerkiksi sukeltaminen ei sellaisenaan mielestän i ole ääriurheilua, Seppänen kertoo.

Kiehtova hai Sukeltaminen ja hait liittyvät lirolla yhteen.

Viime vuosiin saakka sukeltaminen on ollut tapa päästä lähemmäksi erilaisia hailajeja. Osittain innostajana on ollut haita tutkinut ystävä. Iiro seurasi haiden ruokintaa ja osallistui lopulta ruokintaan itsekin suojanaan ainoastaan kädessään oleva metalliverkko.

Läheltä piti -tilanteita haiden kanssa ei varsinaisesti ole sattunut. Hai tulee ja tutustuu ihmiseen, saattaa näykkäistäkin, mutta ei välttämättä pidä ihmistä kiinnostavana saaliina. Tosin valkohaihin lirakin tutustui suojahäkistä käsin.

Hait alkoivat kiinnostaa lähinnä siitä syystä, että veden alla piti keksiä tekemistä. Hyvä ryhmä ja kaveri henki ovat innostaneet kokeilemaan ja tutustumaan eläimeen yhä paremmin. Yleensä sukellusporukassa on base-hypyistäkin tuttuja kavereita, jotka myös kuvaavat yhteiset retket.

Ilman laitteita syvyyksiin - Kotimaan sukeltaminen on jäänyt muutamaan kertaan Hangossa. Lämpimissä ja kirkkaissa vesissä sukeltamaan tottuneena kotimaan vesien pimeys yllätti ja hämmästytti. Täällä sukeltaminen tuntuu enemmän tekniseltä lajilta kuin visuaaliselta nautinnolta.

Viime vuosina on myös itse sukeltaminen alkanut kiinnostaa Seppästä. Loppukeväästä tiedossa on mahdollinen sukellusmatka Ranskan Polynesiaan ja heinäkuussa Etelä-Afrikkaan, Kapkaupunkiin.

Molemmat matkat on tarkoitus tallentaa videolle.

Sukeltaja

- Viime vuosina olen keskittynyt basehyppyihin ja sukeltanut lähinnä omaksi huvikseni. Maailmassa on kuitenkin vielä paljon kutsuvia ja kiinnostavia sukelluskohteita. Tulevaisuudessa saattaisin olla kiinnostunut myös syvyyssukeltamisesta ilman laitteita.

- Olen omasta mielestäni löytänyt tavan tulla onnelliseksi ja ymmärtänyt elämän arvon. Se on mahdollisuus nähdä asioita ja maailmaa eri kulmista ja erilaisista perspektiiveistä. Erikoisten lajien tekeminen ja toteuttam inen on tuonut tällaiset elämykset minulle mahdollisiksi.

TEKSTI: MINNA PAJAMIES KUVAT: NELONEN

joulukuussa 200 I Iiro Seppänen seisoi Arizonan Courthousevuoren laella tarkoituksenaan hypätä 270 metriä korkealta vuore/ta noin viiden sekunnin vapaa pudotus. Seurauksena oli onnettomuus, jossa Seppänen loukkasi vasemman jalkansa.

Alkuvuodesta SepPänen olikin aloillaan ja kuntoutti jalkaansa mm. uimalla.

Sukeltamisen Iiro aloitti Karibialla noin 10 vuotta sitten. Sukelluskohteet ovat olleet lähinnä maailmalla, lämpimissä vesissä.

Kotimaan kohteet, kylmät ja sameat vedet, eivät toistaiseksi houkuttele Seppästä.

liron suositUimmat sukelluskohteet 1. Kookossaari, Costa Rica

4. Palau

"Kuuluisa vasarahaista, joiden lisäksi vesistöstä löytyy yli 10 muuta hailajia. Siellä on mahdollista myös sukeltaa valashaiden kanssa."

"Palauhun kerääntyvät kaikki maailman hailajit.

Sukeltajat pitävät sitä maailman parhaana sukelluspaikkana. En ole käynyt siellä."

2. Kapkaupunki, Etelä-Afrikka

5. Cayman Island

"Siellä minun oli mahdollista sukeltaa valkohaiden kanssa. Paras sesonki valkohailla on heinä-elokuu. Kapkaupungin Fisherman's Wharfin jättimäisessä akvaariossa voi sukeltaa myös raggeth tooth -haiden kanssa."

"Hyvät korallit, hyvä näkyvyys. Sting Gray City on kiinnostava paikka, jossa voi leikkiä kesyjen rauskujen kanssa."

B. Thaimaa

3. Nassau, Bahama "Bahaman vesissä on kuvattu lukuisia Bond-elokuvia. Vesi on kirkas ja näkyvyys hyvä. Stuart Cove's sukellusfirma ta~oaa sukeltajille mahdollisuuden ruokkia riuttahaita veden alla."

7. Suuri Valliriutta, Australia

~ SUKELTAMINEN ESILLÄ VENE-MESSUILLA

~

~ ~ [1l _.---'

~

----1

:J) =.;

rJrJ

Helmikuussa Helsingin Messukeskuksessa järjestetyt Vene-messut keräsivät suurimman kävijämäärän yli kymmeneen vuoteen: yli 91 000 kävijää tutustui huomattavasti laajentuneeseen Messukeskukseen ja messujen merelliseen antiin.

• • Muutaman vuoden jälkeen sukellusosaston keskipisteenä oli jälleen allas. A ltaassa pidettiin PADI:n organisoimia sukellusnäytöksiä, joiden tarkoitus oli herättää kiinnostusta lajia kohtaan ei-vielä-sukeltavien messuvieraiden keskuudessa. Näytösten ulkopuolella paikalla olleet sukellusliikkeet saattoivat käyttää allasta laitesukelluskokeilujen jä~estämi seen.

MESSUJEN TUOTEUUTUUKSIA Suunto Vytec: langaton ilmaintegroitu sukellustietokone Suunnon uuden Vytec-tietokoneen ominaisuuksia on mm. mahdollisuus maksimissaan kolmen eri kaasun käyttämiseen sukelluksen aikana. Mm. Vyperistä ja Stingeristä tuttuun tapaan kone toimii sekä ilma-, nitroksi- että mittaritiloissa. Vytecin erikoisuus on langaton tiedonsiirto tietokoneen ja paineenalentajaan kiinnitettävän lähettimen välillä, mikä mahdollistaa kaasunkulutuksen huomioimisen sukellusaikaa laskettaessa.

Suunto D3 -vapaasukellustietokone D3 on tarkoitettu tietokoneeksi vapaasukeltajille sekä kellon ja syvyysmittarin yhdistelmäksi laitesukeltajille. Vapaasukellustilassa kone mittaa aikaa ja syvyyttä sekunnin välein ja tallentaa tiedon koneen lokikirjamuistiin.

Laitesukelluskäytössä on muistettava, että D3 ei ole laitesukellustietokone, vaan ainoastaan bottom-timer. Se ei mm. mittaa lainkaan dekompressioaikaa.

Sukeltaja

Poseidon -pulloventtiilit

Mares H.U.B. VHR Divingin osastolla esiteltiin Mares H.U.B. -tasapainotusjärjestelmän uutta lippulaivaa, jonka hienouksiin kuuluu mm. paineilmalla kiristettävä Airlocksäiliöpanta.

Diverite Rec Pac -tasapainotusliivi NDI Watersportsin osastolla esiteltiin tekniikkasukellusvarusteistaan tunnetun Dive Riten takkimallinen Rec Pac -tasapainotusliivi. Dive Rite soveltaa liivissä vaativaan käyttöön tarkoitetuista tekniikkasukellusvarusteistaan saamansa osaamisen takkimalliseen "tavalliseen" harrastesukelluskäyttöön tarkoitettuun tasapainotusliiviin. Tulos

on tukevan ja kestävän oloinen, ja wings-liiveistä tutut metalliset D-renkaat tarjoavat asiallisia kiinnityspisteitä varalampuille ym. sukellusvarusteille. Mikäli kuitenkin aikoo käyttää sukeltaessaan dekopulloja, on parasta hankkia oikea wings-liivi Rec Pacin D-renkaista huolimatta.

Finnsuit tuo maahan Poseidonin uusia moduulipohjaisia pulloventtiileitä, joista on mahdollista rakentaa laajan osavalikoiman avulla jokaiseen käyttötarkoitukseen parhaiten soveltuva kokonaisuus.

Finn -5UII "

Ursuk Finfill -alusasu Ursukin uusi kuivapukujen alusasu on valmistettu finfillmateriaalista, jonka luvataan olevan huomattavasti paremmin lämpöä eristävää kuin muiden vastaavien materiaalien. Lisäksi finfillin luvataan kestävän käyttöä ja kulutusta sekä toistuvia pesuja muita materiaaleja paremmin.

:: cyklon 5000 Varsinainen työhevonen, jonka perusajatus on toiminut jo yli 40 vuotta, mm. Saksan laivaston käytössä.

466€

Apeks ATX 200 -regulaattari

Octopus 230 €

A peksin uusin regulaattorimalli ATX 200 oli nähtävillä Dive Pointin osastolla. Se on kooltaan Apeksin vanhempiin malleihin verrattuna pienempi, ja sille luvataan entistäkin parempaa suorituskykyä ja pienempää hengitysvastusta.

:: jetstream Huippuregulaattori aktiiviharrastajalle, mm. Yhdysvaltain - - - - -....... laivaston käytössä.

437€ Octopus 218 €

:: dive pack Valtava selkäreppu pyörillä.

Päältä täytettävä, vahvat vetoketjut. Kovaan käyttöön.

130 €

Ursuk Heavy Light Rescue -kuivapuku Rescue on tutun Heavy Light -kuivapuvun pelastustehtävissä käytettäväksi tarkoitettu versio.

TEKSTI: MIKA RAUTIAINEN KUVAT: YRJÖ KUPPI

www.flnnsuit.fi Valtuutetut Poseldon Industrl Ab:n myynti ja huoltokeskukset vuonna 2002 Sukellustiimi Oy Suksipolku 1 45150 Kouvola e-mail : vniemi@sci.fi Puh. 0400-921 124

Helsinki Pajalahdentie 9 Puh: 09-692 2358 e-mail: myyntl@flnnsult.fi

Eräraate Oy Raatekankaantie 1 80100 Joensuu e-mail: eraraate@kolumbus.fi Puh . 013-285 240

Turku Humallstonkatu 13 Puh: 02·251 8747 e-mail: myyntl@flnnsult.fi

Sukeltaja

Valtio kiistää sukeltajien oikeudet Vrou"" Maria -hyl"-YYn

Valtion mielestä Vrouw Maria -hylky lasteineen kuuluu automaattisesti valtiolle, eikä hylyn löytäneillä sukeltajilla ole siihen oikeuksia. Valtio vaatiikin Turun meri oikeutta hylkäämään Nauvon edustalle uponneen Vrouw Maria -hylyn pelastuspalkkiota ja omistusoikeutta koskevat kanteet.

Helmikuussa merioikeuteen jätetyn vastauskirjelmän mukaan hylkyä koskevat asiat eivät kuulu merilain piiriin ja siksi kanteet on hylättävä lakiin perustumattomina.

• • Vuonna 1999 löysi Rauno Koivusaaren johtama sukeltajaryhmä vuonna 1771 haaksirikkoutuneen snaulaivan hylyn. Sukeltajat Koivusaari ja Mikael Martikainen sekä sukellusyhtiö T op Shark ovat jättäneet merioikeudelle ns. vahvistuskanteen, jossa oikeutta pyydetään vahvistamaan löytäjien oikeudet meri lain perusteella.

Mahdollisen pelastuspalkkion suuruus ei vielä tässä vaiheessa ole esillä, kertoo asiaa käsittelevä käräjätuomari Folke Nyström.

Pelastuspalkkio lasketaan aluksen ja lastin kokonaisarvosta. Valtion vastauksen mukaan hylky lasteineen kuuluu muinaismuistolain piiriin eli sitä voidaan verrata kiinteisiin muinaisjäännöksiin, jotka kuuluvat automaattisesti valtiolle.

Koivusaarella ja kumppaneilla on 30 päivää aikaa tutustua valtion vastaukseen.

Sen jälkeen he voivat halutessaan jättää vastaki~elmän. Mikäli osapuolet eivät pää-

se sopuun, alkaa oikeuskäsittelyn suullinen valmistelu. Asiaa käsitellään siviiliriitana.

Vastaavaa kiistaa ei ole oikeudessa aikaisemmin ratkottu.

Suomen merimuseo vetää ensimmäistä EU:n rahoittamaa vedenalaisen kulttuuriperinnön tutkimushanketta Euroopan yhteisön Kulttuuri 2000 -ohjelman ensimmäinen vedenalaista kulttuuriperintöä käsittelevä projekti toteutetaan kuuden maan yhteistyönä vuosina 2002-2004. Projektin vetäjänä toimii Suomen meri museo. Projektissa seuravataan neljän hylyn kuntoa, suojellaan niitä ja esitellään niitä yleisölle. Suomessa kohteena on vuonna 1771 uponnut Vrouw Maria.

Pohjoiseurooppalaisten hylkyjen kuntokehityksen seuranta, suojelu ja esittely -yhteisprojektin avulla halutaan kertoa eurooppalaisille vedenalaisesta kulttuuriperinnöstä, sen merkityksestä sekä suojelun tärkeydestä. Projekti avaa vedenalaisen ikkunan neljään eurooppalaisittain merkittä-

Sukeltaja

vään hylkykohteeseen Alankomaissa, Saksassa, Ruotsissa ja Suomessa.

Vanhin hylyistä on 1200-luvulta ja nuorin 1800-luvun puolesta välistä. Hylyt edustavat erilaisia alustyyppejä ja sijaitsevat erilaisissa vedenalaisissa ympäristöissä; meressä, murtovedessä ja järvessä. Kaksi hyIyistä on lähes ehjiä, kahdesta on säilynyt rungon alemmat osat.

Hylkyjen seurannan tavoitteena on kehittää ja parantaa menetelmiä, jotka liittyvät hylkyjen ympäristöolojen kartoittamiseen ja kunnon seurantaan. Samalla koetetaan kehittää tapoja, joilla hylkyjä voitaisiin suojella niin, että eri kansalaistahojen tarpeet tulisivat huomioiduksi.

Projektin toteuttamisesta vastaa pääjä~es­ täjänä Museoviraston Suomen merimuseo.

Yhteistyökumppanit ovat Mary Rose Archaeological Services Ltd. (Iso-Britannia), Netherlands Institute for Ship- and Underwater Archaeology (Alankomaat), Centre for Maritime Archaeology (Tanska), Archaeological Statemuseum of Mecklenburg-Vorpommem (Saksa) ja Södertöm högskola (Ruotsi).

World Leaders in Diving Equipment Technology

SA~a~;!~ 111 a I(ONGSBERG

~~RAD milrl!J® ~

.

TARWIILL OY Vedenalaistekniikka loistava LJöldnmaa Ulkosaariyhdistys ry on julkaissut "Loistava Lyökinmaa" -nimisen opaski~asen, joka kertoo Uudenkaupungin merialueen kautta kulkeneen vanhan Pohjanmaan purjehdusväylän värikkäästä menneisyydestä.

Lähinnä eräänlaiseksi pu~ehdusoppaaksi tarkoitetun ki ~asen tarina alkaa Putsaaresta jatkuen halki Lyökin merialueen ja päätyen maan vanhimman tunnusmajakan juurelle. Ki~a tuo alueella liikkuville veneilijöille reitistä uutta tietoa. Teksti valottaa myös pookin salaisuuksia ja kertoo monia erityispiirteitä Lyökinmaan saaren historiasta.

Ulkosaariyhdistys on aiemmin julkaissut opaski ~asen Katanpään linnakesaaresta, joka sijaitsee aivan avomeren tuntumassa, Kustavin luoteisimmassa nurkassa. Kummankin ki~asen tuotto menee Lyökin pookin, Suomen vanhimman tunnusmajakan kunnostamiseen.

Teosta on tilattavissa Ulkosaariyhdistykseltä osoitteesta sakari .lindstrom@alfa-risteilyt.fi hintaan 10, I 0 euroa sisältäen toimituskulut sekä puhelimitse: (02) 877 217 sekä 0400 824 437 ja 0400 826 522. Lisäksi ki~ asta saa Helsingin Saaristokeskuksesta, Kustavin Keltaisesta Puodista sekä Uudenkaupungin matkailutoimistosta, kirjakaupasta ja Salmerin marinapalvelun myymälästä.

P158, (Kirunkuja 5 ),21201 Raisio Puh. (02) 436 4400 - Fax (02) 437 3110 Sähköposti: tarwell@kolumbusJi rauli.lahteenmaki@tarwell.fi Urheilu- ja ammattisukellus-Iaitteet Kompressorit ja Sukellusjärjestelmät Kammiot, Työkalut, ROVit, Sonarit Valaisimet, Kamerat,Videot, Puhelimet Letkustot, Kaapelit, Letkut Liittimet ja Huolto

Tule Sukellus-Hossa ry:n toimintaleirille Hossaan 30.6.-5.7.2002.

Toimintaleiri sisältää 2-4 sukellusta päivittäin, etsint ämenetelmien ha~oittelua, vedenalaista valokuvausta, suunnistusta ja työsuorituksia, haastavan tehtäväradan sekä syväsukellusta.

Pinnan päällinen ohjelma sisältää aamulenkkejä, sukeltamisen teoriaa, ensiapukertausta, laitetekniikkaa, kädentaitoja ja illanviettoa.

Toimintaleirin hinta on 260 euroa /hlö/viikko.

H intaan sisältyvät kämppämajoitus, ruokailut (aamiainen, lounas, päivällinen ja iltapala), saunominen joka ilta, sukellukset ja ilmahuolto. Leiri soveltuu niin aloitteleville kuin kokeineillekin sukeltaji lle.

IImoittautumiset viimeistään 1.6.2002: Jouko Keinänen, puh. (08) 612 0367 iltaisin tai 0500 126 064, e-mail: kekku@kajaani.net Jouko Laitinen, puh. (03) 532 0788 iltaisin tai 050 676 10, e-mail: jouko.laitinen@Susl.fi Pentti Parkkila, puh. (01 6) 571 624 tai 0400 858 835, e-mail: pentti.parkkila@susl.fi

Sukeltaja

kohteena

KAUNIS, KIRKAS '--

L

Jokainen mielii sukeltamaan kirkkaisiin vesiin. Välttämättä ei tarvitse mennä merta edemmäksi kalaan - ei edes merelle asti kirkkaita vesiä löytääkseen. Saimaata monipuolisempaa ja laajempaa sukellus- ja lomailuvesistöä on lienee vaikea löytää.

Saimaan järvi alue eroaa merestä monella tapaa. Vaikka itse Suur__ J Skaim~~n selkå' on I~~j~udessaan unnloltusta herättava, ovat rannat kirkkaalla ilmalla näkyvissä ja saarista löytää aina veneelle suoJaa .

r

• • Sukeltajaa Saimaa hemmottelee. Ilmojen puolesta siellä pääsee aina sukeltamaan, sillä ison merenkäynnin kaltaista ryöpytystä on hyvin harvoin. Näkyvyys veden alla on lähes vakio. Vesi on hyvin kirkasta, joten ilman valaisinta saattaa hyvin pä~ätä jopa 20 metrin syvyyteen.

Mikkelistä etelään, Ristiinan seutu Yksi hienoimmista sukelluskohteista on Ristiinan Yövedellä sijaitsevat Kahimosaaret, noin tunnin venematkan päässä itään päin Kallioniemen rannasta. Saaren ympäristöstä löytyy pysty, jääkauden sileäksi hioma kallioseinämä, joka alkaa 12 metristä jatkuen aina 34 metriin. Vedenalainen maisema muuttuu louhikkoiseksi ja loivaksi, kun seinämää edetään itään päin. Saaren koilliskulmalla yhdeksän metrin syvyydessä on hiidenkimun puolikas. Saaren monipuolisten sukellusolosuhteiden ansiosta paikkaa voi suositella kurssisukelluksiin, P 1-, P2- ja jopa P3-sukeltajille.

Kallioniemestä itään on viittapaikka, jossa löytyy kaunis puoliympyrän muotoinen kallioseinämä. Syvyys vaihtelee 15 metristä 50 metriin. Riuttasaarella seinämää riittää usean sadan metrin verran, joten alueelle on helppo levittäytyä sukeltamaan suuremmallakin ryhmällä.

Kallioniemen läheisyydessä on Viivi-hylky, 20-metrinen proomu, joka lepää 26 metrin syvyydessä. Muinaismuistolain asettamin rajoituksin voi Peuhkurin seutuvilla ihastella vedenalaisia esteitä, kuten arkkuja, joilla on muinoin estetty laivojen kulkua.

Arkut ovat aivan matalalla - snorklaussyvyydessä.

Sukeltaja

YhleyslielOia

Sukellus Team Savonlinna

Saimaan Norpat

Jari Röksä, puheenjohtaja, puh. 044777 5795

Mauno Siren, puheenjohtaja, puh. 0400 889 057 mauno.siren@WWnetfi

Savonlinnan Urheilusukeltajat Mika T orpakko, puh. 050 525 6951

Mikkelin Urheilusukeltajat Reepe Hujanen, puh. 0400 677 818 reijo.hujanen@Savcor.com Hujanen on Benthe Lone -aluksen kippari, sukeltaja ja sukelluskouluttaja. Benthe on remonttivuoden jälkeen voimissaan entistä ehompana mm. sukellustukialuksena.

Kuopion Urheilusukeltajat ry Esa lkäheimo, puh. 050 3675067 ikis I @sunpoint.net

Historiasta innostuneiden on nähtävä Astuvansalmen kalliomaalaukset. Saimaanalueen urheilusukeltajat löysivät kalliomaalausten alapuolelta meripihkakorut, Astuvan Ukko ja Akka, joista Ukko on nähtävillä Savonlinnan maakuntamuseossa. Kaivauspaikoissa voi käydä sukeltamassa muinaismuistolakia kunnioittaen.

Savonlinnalaisten suosikit Hummonselällä on Mantsin matalikko, 1/2 - 1 km rannasta sijaitseva hiekkasärkkä.

Vesi on vihreätä ja erittäin kirkasta, ja syvyyttä on olemattomasta aina 40 metriin saakka.

Toinen savonlinnalaisten suosikkikohde on T uunaansalmi Punkaha~ulla Retretin tuntumassa. Valtatie 14:n varrella olevassa kohteessa on helppo pistäytyä, tai pitää vaikka lomakylässä leiri, sillä hienot sukellusmaisemat alkavat aivan lomakylän rannasta. Näkyvyys vedessä on hyvä ja pystyjä kallioseinämiä on aina 20 metriin asti maksimisyvyyden ollessa 24 metriä. Yösukellus seinämien tuntumassa on kiehtovaa, sillä myös mateet, ahvenet ja pikkukalat viihtyvät maisemissa. Keskikesän vilkkaan laiva- ja veneilysesongin aikana paikkaa ei voi sukeltamiseen suositella, mutta keväisin ja syksyisin sitäkin enemmän.

Itäinen Saimaa

Kesälahden Urheilusukeltajat Timo T ynkkynen, puh. 0400 778 439 timo.tynkkynen@puruvedenretkeily.inet.fi Lisää Saimaan seudun seurojen yhteystietoja ja tietoa seurojen kesätapahtumista löytyy seurojen Intemetkotisivuilta.

Puruveden Hummonselältä, Kesälahden edustalta löytyvät erikoisen jyrkkärantaiset Louhisaaret, jonne Kesälahden Urheilusukeltajat rakentavat harjoitusrataa. Rata pyritään saamaan valmiiksi kesään mennessä ja se sopii kaiken tasoisille sukeltajille. Rata ta~oaa nostalgiaa ja viihdettä, sillä sinne on upotettu vanhoja maatalouskoneita.

Keskellä Hummonselkää on neljän kallioluodon muodostelma, Niloksen kalliot.

SukeltajalIe on siellä tarjolla sekä hyvin jyrkkiä paasia, että loivia jääkauden muokkaamia sileitä kallioita. Syvyyttä kohteessa on 0-25 metriä. Molempiin Kesälahden kohteisiin pääsee parhaiten Kesälahdesta, esimerkiksi Ruokkeen Lomakylän ja Ka~alan Kievarin rannasta.

Kallaveden hinaajaparka

kallavesimäiset 1,5 -2,5 metriä. Mutapohjan ansiosta näkyvyyden saa tuhottua hetkessä olemattomaksi, joten nosteen hallinta on tärkeää. Laiva on katkennut keskeltä ja keulaosassa on sekalaista teräsromua, mutta romun keskeltä erottuu selvästi laivan höyrykone ja sulaketaulu. Siellä täällä on miehenmentäviä ruumanluukkuja ja aukkoja, mutta varsinaisista sisätiloista ei ahtauden vuoksi voi puhua. Kauempana hylystä on paljon uppotukkeja sekä niiden niputusvaijereita, joten takertumisvaaran takia kannattaa olla tarkkana. Rannasta syvemmälle päin mentäessä ranta viettää loivasti noin 15 metrin syvyyteen asti.

Kuopiolaiset suosittelevat kohdetta varsinkin aloitteleville sukeltajille, jotka eivät ole vielä nähneet rannikon "hienoja" hylkyjä. Paikka sijaitsee Kuopion Itkonniemellä suurella vaneritehdasalueella puuta myyvän yrityksen rannassa, joten porttien sulkeutuminen (arkisin klo 17.00 ja lauantaisin jo klo 13.00) rajoittaa sukellusaikaa. Neuvoja sijainnista ja kohteesta saa Kuopion Urheilusukeltajiita.

Saimaan vesistö Saimaan vesistö käsittää valtaosan järviSuomen vesistöalueesta, Vuoksenniskalta ja Lappeenrannasta Mikkeliin, Varkauteen aina Joensuuhun saakka. Tämä järvialue, jonka yhteispinta-ala on 4 448 km 2 ja rantaviivan pituus 14 200 km, on Suomen suurin ja Euroopan neljänneksi suurin järvi.

Kauneudessa Saimaa on omaa luokkaansa, sanovat mielellään siellä seilanneet, sen rannalla asuvat ja muut Saimaaseen ihastuneet, joten sukellusretkillä siellä kulkiessa jää muistojen reppuun paljon muutakin kaunista ja mielenkiintoista, kuin vain vedenalaiset maisemat.

TEKSTI: LEENA KOIVUMÄKI KUVAT: ERKKI TANI

Kohde- ym. tietoja ovat antaneet: Kari Lappalainen, Saimaan Norpat Esa Ikäheimo, Kuopion Urheilusukeltajat Reepe Hujanen, Mikkelin Urheilusukeltajat Mika T orpakko, Savonlinnan Urheilusukeltajat ja Timo T ynkkynen, Kesälahden Urheilusukeltajat

Kuopion Itkonniemen rantaan 1942 uponnut hinaajalaiva Karjala makaa keula rantaan päin rinteessä parinkymmenen metrin päässä rannasta. Parhaiten on säilynyt laivan peräosa. Pohjan syvyys perässä on noin 6,5 metriä ja vaakanäkyvyys säästä riippuen

Sukeltaja

PAINEKAM Älä viivyttele - kysy edes!

Sukeltajilla on valitettava tapa viivytellä hoitoon hakeutumisessa silloin, kun sukeltamisen jälkeen ilmenee epämääräisiä oireita.

Oireille keksitään kaikki muut mahdolliset selitykset ennen kuin sukeltajantaudin mahdollisuus hyväksytään. Kuka tahansa voi saada sukeltajantaudin ja vakavakin sukeltajantauti saattaa olla lieväoireinen alkuvaiheessa! Taudin hoitotulokset ovat kuitenkin paremmat, jos ylipainehappihoito aloitetaan nopeasti. Epäselvissä tilanteissa on parasta aloittaa happi hengitys ja kysyä puhelimitse neuvoa sukelluslääkäriltä tai painekammiohoitopaikasta.

Minne hoitoon?

Sukeltajantaudin hoito katsotaan sen verran kiireelliseksi, ettei lähetettä oman paikkakunnan terveyskeskuksesta yleensä tarvita. Neuvottelu painekammiohoitopaikan lääkärin kanssa riittää. Hän päättää, voiko potilas tulla suoraan hoitoon. Vakavissa tapauksissa ensihoitoyksikkö tai -lääkäri ratkaisee hoitopaikan.

Suomessa on useita painekammioita, jotka tarvittaessa hoitavat sukeltajia. Lähin painekammio on periaatteessa suositeltavin vaihtoehto, mutta kaikki hoitopaikat eivät ole koko vuorokautta päivystysvalmiudessa.

Turun yliopistollisessa keskussairaalassa on valtakunnallinen ylipainehappihoidon keskus, jossa on jatkuva valmius hoitaa sekä lieviä että vaikeita sukeltajantautipotilaita. Painekammio sijaitsee aikuisten tehoosaston tiloissa. Teho-osaston päivystävä lääkäri vastaa painekammiopotilaiden hoidosta. Sairaalassa työskentelee neljä sukellus- ja ylipainelääketieteen erityispätevyyden suorittanutta henkilöä. Teho-osaston henkilökuntaa on erityiskoulutettu ylipaine-

asioihin, joten päteviä hoitajia on paikalla kaikkina vuorokauden aikoina.

Painekammiohoitoa myös muille kuin sukeltajille Turussa aloitettiin painekammiohoidot jo vuonna 1968 yksipaikkaisella Vickers-kammiolla. Kuluvana vuonna on eräänlainen 10vuotisjuhla, koska 1992 otettiin käyttöön klinikan "ylpeys", monipaikkainen Rauma Oceanics -kammio, jossa voi toteuttaa raskasta tehohoitoa. Vuodesta 1996 on ollut käytössä myös uudempi yksipaikkainen Oxycom-kammio, jossa annetaan kevyempää happihoitoa ja joka helpottaa ison kammion kuormitusta.

Painekammiohoitoa saaneiden potilaiden määrä on lisääntynyt vuosien mittaan.

Eri puolelta Suomea lähetettyjen potilaiden hoidon syynä voi olla mm. kaasukuolio tai muu kudostuhoa aiheuttava vakava tulehdus, häkämyrkytys tai sädehoidon aiheuttama leukaluun kuolio.

Useimmiten yksi hoitokerta riittää Hoidettujen sukeltajantautitapausten määrät vaihtelevat vuosittain. Viime vuosien hyvältä vaikuttava suuntaus ei välttämättä kerro paranevasta sukellusturvallisuudesta, koska osa sukeltajista on luultavasti saanut hoitoa muissa kammioissa.

Sukeltajantaudissa ensimmäinen hoito tapahtuu I 8 metriä vastaavassa syvyydessä viiden tunnin ajan. "Syvempiin" hoitoihin ei sukeltajantautitapauksissa yleensä ole tarvetta. Useimmiten yksi hoitokerta riittää, mutta tarvittaessa hoidettava tulee seuraavana aamuna sairaalaan tutkittavaksi. Lisähoitoja annetaan, mikäli sukeltajalla on vielä oireita. Lisäpaineistukset tehdään samaan, 18 metriä vastaavaan syvyyteen

PainekalDlDiOhonopaikat (lähde: W'N'N.susl.fi, 6.2.2002) Julkinen hoitolaitos: Turun yliopistollinen keskussairaala Kiinanmyllynkatu 4-8 20520 Turku Puh. (02) 3 130 000 Päivystys: 24 tuntia

Pelastusopisto Hulkontie 83 70820 Kuopio Puh. 112 Päivystys: 24 tuntia

Oulun Palolaitos Pikkukankaantie 2 90100 Oulu Puh. (08) 5584 861 1 Päivystys: 24 tuntia

Yksityinen hoitofaitos: Medioxygen Museokatu 26 00 100 Helsinki Puh. (09) 454 0544 Päivystys: 24 tuntia

Armeijan hoitolaitos: (tarkoitettu ensisijaisesti anmeijan käyttöön)

Keskussotilassairaala Tilkka Mannerheimintie 164 00300 Helsinki Puh. (09) 1812 561 1 Päivystys: Virka-aikana

IOON

-

--MINAKO?!

<1

pariksi tunniksi kerrallaan.

Ylipainehapen ansiosta veressä olevat ilmakuplat puristuvat pienemmiksi ja liukenevat nopeammin pois, lisäksi verenkierto paranee, hapen ta~onta kudoksille lisääntyy ja kudosturvotus pienenee. Ylipainehappi toimii siis muillakin mekanismeilla kuin pelkästään puristamalla kuplat mekaanisesti pienemmäksi.

Sukelluskielto 2-4 viikoksi Sukeltajantaudin hoidon jälkeen seuraa aina sukellusrajoitus, joka on lähtötilanteen vakavuuden mukaan 2-4 viikkoa. Sukeltajantauti ja sen painekammiohoito ei siis merkitse harrastuksen lopettamista, joten sillä verukkeella ei kannata lykätä hoitoon hakeutumista.

Painekammiohoidon hinta kiinnostaa usein, vaikka sitä ei joudukaan itse maksamaan kuin verojen tai vakuutusmaksujen muodossa. Turussa kevyempi hoito maksoi viime vuonna 530 euroa/kerta ja raskaampi (sukeltajien 1. hoito) 883 euroa/ kerta. Kannattaa huomata, että tämä on kunnilta laskutettava hinta - potilasta tai hänen vakuutusyhtiötään ei laskuteta.

Potilas joutuu itse maksamaan poliklinikkamaksuna 22 euroa. Mikäli hän jää yöksi sairaalaan seuraavan aamun lisähoitoa varten, seuraa 26 euron lisälasku. Potilas voi laskuttaa nämä maksut vakuutusyhtiöltänsä. Vakuutusyhtiöt voivat kuitenkin saada huomattavankin laskun potilaan jatkokuntoutuksesta, mikäli sukeltajantaudista jää pysyvämpiä ongelmia. Täten vakuutusyhtiöidenkin etu on saada sukeltajantauti hoidettua nopeasti ja tehokkaasti.

Monipaikkainen painekammio (kuva yllä) on ollut Turussa käytössä jo /0 vuotta.

Yksipaikkainen Oxycom-kammio otettiin käyttöön vuonna /996.

TEKSTI: ELISA NURMI, CMAS M2, Anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri, TYKS & Medi-Heli 02, Turku KUVAT: JEAN FINNBERG

Turun yliopistollisen keskussairaalan ylipainekammiohoitoja saaneet potilaat 1992-2001

Suomenlahden Meripuolustusalue: Upinniemen varuskuntasairaala 02471 Upinniemi Puh. (09) 181674 15 Päivystys: Virl<a-aikana

Saaristomeren HeripuolustusalueJPansio PL 5.2024 1 Turl<u Puh. (02) 181 4 21 11 Päivystys: Ei yleisessä käytössä

1993

1994

1995

1996

1997

1998

1999 2000 200 1

Sukeltajantauti: Potilaita Hoitokertojen määrä

4 7

6 16

2 4

7 36

13 13

15 15

5 6

B 24

Kaikki hoidetut Potilaita 32 Hoitokertojen määrä 260

36 272

2 485

55 409

2 600

106 761

98 637

116 721

157 115 1117 919

Vuosi

1992

9 9

Sukeltaja

• • - Taisin töpätä, kommentoi Jukka Levonen, kun ampui ohi jättihauesta. Harhalaukauksista huolimatta sukelluskalastaj ien viime kausi oli mainio, vaikka itse Itämerellä rehevöityminen näytti jälleen pahentuneen.

Vedenalaisten kalastajien kilpailutoiminta on viime vuosina ollut aktiivista. Kesällä 200 I Hangossa jä~estetyissä PM-kilpailuissa Suomi sai kolmoisvoiton, hyvää menestystä saavutettiin myös kilpailuissa No~an Kristiansundissa ja Viron Naissaaressa. Kotimaan kisoissa Helsingin Kampelat, Lahden Pingviinit ja raumalaiset saivat viime kauden aikana hyvää vastusta Jyväskylän Delfiineistä ja tamperelaisista sukelluskalastajista. Suurin osa kilpailuista käytiin saariston helteessä, mutta ensi kaudelle on esitetty yhden kilpailun siirtämistä syys-Iokakuulle, jolloin olosuhteet lajin harrastamiseen ovat parhaimmillaan.

Hangon PM-kilpailujen ehdoton tähti oli Rauman Pertti Laakso, joka hallitsi kisoja niiden alusta lähtien. Sapattivapaa Kanariansaarilla ja täysipäiväinen keskittyminen sukelluska-

Sukeltaja

lastukseen toivat tulokseksi kultaa. Pohjakunnon on oltava erinomainen kaksipäiväisissä kilpailuissa, joissa kärkimiehet tekevät yli 150 runsaan minuutin pituista sukellusta neljän tunnin aikana.

Pertti pitää kuntoaan yllä pelaamalla rantalentopalloa ja juoksemalla maratoneja.

Useimmilla sukelluskalastajilla harrastus onkin muuttunut ympärivuotiseksi ja kuntoa pide-

tään yllä mm. vesipainilla ja "väkisinhiihdolla" eli murtomaahiihdolla.

Tulevan kauden sukelluskalastuksen päätavoite on syyskuussa Norjassa järjestettävät PM-kisat sekä marraskuussa Brasiliassa järjestettävät MMkilpailut.

TEKSTI: JAN KOSKINEN, KUVAT: JUKKA RApo

Vettenalai5et Vehkeet Jo ta WWW. TEAMKAMPElA.COM KERTOO SUKEllUSKAlAmKSESTA KAIKEN, TAI AINAKIN SE vÄlIJTÄÄ nnOA YHDEN RYHMÄN IlOISESTA YllTEISHENGESTÄ. SIVUIllA ON SUlASSA SOVUSSA AsumnoA EKOlOGIASTA, KANNANOTTOJA ITÄMEREN PUOlESTA, KAlANPERKUUOHJEJTA, RUOKARESEPTEJÄ sEKÄ KAUNIITA KUVIA. lIsÄBONUKSENA lÖYTYY KAMPElOlDEN NÄYTÖNSÄÄSTÄJÄÄ JA MIESKAlENTERIA.

Sukelluskalastuksessa ei käVletä lainkaan Palnellmalamena, vaan varustelksl rlmävät perusvällnelden lisäksi harnpuuna Ja puukko. Sukelluskalastus on erlltäln suosmua mm. Etelä-Euroopassala laJissa käYdään EM- la MM-klsola. Suomessa aktllvlldlpalIloita on noin 50. Kauden aikana kIsataan kuusi ranldng-kllpallua SM-Idsat mukaan lulden. IOsolssalaetaan Pisteitä kalalaJIen la kalolen painon mukaan. Kalldlla laJeilla on tarkat alamItat la saaun menevät hyötvkävnöön.

Sukeltaja

Joonas Nymanin mukaan kurssilla oli innostunut tunnelma ja allasharjoitukset tuntuivat loppuvan aina liian pian.

Kuvassa Joonas Nyman sujahtamassa vanteen läpi eli "Iuolasukelluksen perusosio".

LAITESUKEllUS TUTUKSI Junior Scuba on SUSL:n jä~estämä CMAS-standardien mukainen erikoiskoulutus, joka antaa 12-15 -vuotiaille nuorille valmiudet sukeltaa turvallisesti paineilmalaitteilla aikuisen valvonnassa uima-allasolosuhteissa. Junior Scuba -koulutus käynnistyi vuonna 1999.

Kurssi sisältää seitsemän oppituntia ja seitsemän allastuntia. Oppitunneilla perehdytään sukelluslaitteeseen, laitesukellustekniikkaan sekä sukellusfysiologian ja sukellusfysiikan alkeisiin. Allasosuus on melko kattava, se eroaa P I-kurssista lähinnä pelastusosion puuttumisella.

Kurssin päättyessä on ki~allinen koe ja allasha~oitteiden taitotasotarkis-

tus. Osallistujien alaikäraja on 12 ja yläikäraja I 6 vuotta. Osallistujalla on oltava joku S-vapaasukeltajaluokka suoritettuna.

Sukellusseura H20 r.y. on järjestänyt kaksi Junior Scuba -kurssia ja niiden jälkeen junnuvuoroilla laitesukellusta kouluttajan valvonnassa.

Myös SUSL järjestää tänä keväänä leiriviikonlopun juniorscubalaisille.

- Norppatoiminnassa mukana olevat junnut ovat kuin kotonaan allastunneilla. Harjoitteet onnistuvat yleensä ensimmäisellä kerralla. Oppilaiden tarkkaavaisuuden säilyttäminen oppitunneilla on opettajalle haaste. Varsinkin jos opettaja on aiemmin ollut tekemisissä vain aikuis-

ten kanssa, kertoo kurssien vastuukouluttaja Risto Sajaniemi.

Ensimmäiset H20:n juniorscubalaiset suorittivat P I-kurssin viime vuonna. Junior Scuba -kurssin mahdollinen huomioiminen P I-kurssissa on herättänyt keskustelua; junioreiden vanhempia on kiinnostanut erityisesti mahdollinen kurssimaksualennus.

TEKSTI: RISTO SAJANIEMI KUVAT: SEPPO HELLE

Nppre.n sukeltajao ODJII8Jap oppaao usl BalDos 00 H IlDesqovtf Hinta: 21 euroa Opasta voi tilata SUSL:n toimistosta, puh. (09' 3481 2258, office@susl.slu.fi tai fax (09' 3481 2516.

KUVA:JUKKA NURMINEN

Nuori Suomi -ohJaajakoulUlUs 3.-5.5.2002 Varalan Ultleiluopisto

Nuon SUomi -ohJaaJien lelnviikonloppu 24.-26.5.2002 Kuonane, Kaadala

Kurssi on tarkoitettu kaikille yli 15vuotiaille, jotka ovat kiinnostuneita 7-15-vuotiaiden ohjaamisesta ja norppatoiminnasta. Kurssi antaa tietoa lasten urheilun lähtökohdista, ohjaajan roolista lapsiryhmän kanssa toimittaessa sekä ha~oitus­ kertojen suunnittelusta ja toteutuksesta. Sukellustaitojen opettaminen, uintitekniikat sekä pelit ja leikit vedessä ovat myös osa koulutusta. Kurssilta saat myös valmiudet toimia seurassasi S 1snorkkelisukellusluokan teoria- ja allasohjaajana.

Tule mukaan kokeilemaan uutta sekä vaihtamaan ajatuksia ja kokemuksia muiden Nuori Suomi -ohjaajien kanssa. Leirin sukellukset toteutetaan Kaatialan kaivoksessa.

Ohjelma on suunniteltu sekä snorkkeli- että laitesukettajille.

Hinta: I S2 euroa, sisältäen opetuksen, materiaalin, majoituksen ja ruokailun.

IImoittautumiset: Ki~allisesti seuroittain 3.5.2002 mennessä SUSL:n toim istoon office@susl.slu.fi tai fax (09) 348 I 25 I 6. Kerro ilmoittautumisen yhteydessä: nimi, syntymäaika, seura ja mahdolliset ruoka-allergiat ja/tai lääkitys.

Lisätietoja: Oili Pöyliö, puh. 040 S96 5031.

IImoittautumiset: Ki~allisesti seuroittain 12.4.2002 mennessä SUSL:n toimistoon office@susl.slu.fi tai fax (09) 348 I 25 16. Kerro ilmoittautumisen yhteydessä: nimi, syntymäaika, seura ja mahdolliset ruoka-allergiat ja/tai lääkitys.

Hinta: 130 euroa, sisältäen ohjelman sekä ruokailun ja majoituksen Kuortaneen Urheiluopistolla.

Lisätietoja: Maare Siukola, puh. 050 554 9081.

N UORI SUOMI

~~~~. ....--.....

SlIJAL/NErl

"'Ii~'~i/l sonera'

RllpVläulnnln Nuori Suomi CuP 11.5.2002 Kouvola Räpyläuintivaliokunta toivottaa kaikki norpat tervetulleiksi osallistumaan ja seuraamaan räpyläu innin Nuori Suomi Cupia Kouvolaan. Tuo norppasi kokeilemaan ja oppimaan räpyläuinnin saloja. Monoräpylöitä tai aikaisempaa kilpailukokemusta ei tarvita, sillä mukana on myös stereosa~a. Kilpailla voi omilla perusvälineillä ikäistensä kanssa. Tulkaa joukolla tutustumaan räpyläuintiin ja -uimareihin.

Lisätietoja: Veli-Matti Pynnönen, puh. 0400 557 765.

PERUUTUSEHDOT Nuorisovaliokunnan jä~estämien koulutusten, tapahtumien ja leirien yleiset peruutusehdot: - Viimeisen ilmoittautumispäivän jälkeen tehdyistä peruutuksista veloitetaan 30 % kurssin hinnasta.

- Peruutuksista tulee aina ilmoittaa. Ilman peruutusta kurssilta poisjääneittä veloitetaan koko kurssin hinta.

- Sairaustapauksissa palautamme kurssimaksun lääkärintodistusta vastaan vähennettynä toimistokulut (8,5 euroa) .

- Kurssi voidaan peruuttaa jä~estäjien taholta, mikäli ilmoittautuneita ei ole riittävästi.

- SUSL pidättää oikeudet muutoksiin.

VALOKUVIA PINNALTA JA PINNAN ALTA SUSL:Il 11UOI'lsova'ro· kunta !,'=illestiiii Vil!or<'ci' v,iusidpiliiuI' killkillc ,CI' IC 5-vuotl?ille 1l0i'pl" le. Kllpillluu'l \/01 05;:1Ilstua kUVliil. 10«il Oil ote~tu prr'ililltil [<11 pino Ildll dltil. KliPilllU~ill oSdlllstuviell kuvlcn Oil Illuodostettava ykSI kokolldlSliUS. kolmcil kuvi!1l 5<111", Kolmc P,lI'asti! palklLlilil KllViell dgltilJllilCI' J<ll!<lkiislttel/ 011 s"I'll' llIil jd l'lldell 0'1 ol\ilViJ pape,'ikoploitcl. KUViJd' j<l voi OSi!i'ISlL:" <l'PCJI. luuI' yhdcllil kUVdS,'I'· jiJi Iil. Liiheti kilpdliuku· V<lSI 1'1.8,2002 Illell· ilessii !tllon tOlmlstooll SUSI. "Vil!okllV,lUSkil, p;;liu". Rildloki!lU 20, 00093 SLU. K~J'/I<l e' odiillltetil . Hii',ltCSSd51 kl:vill l;!i<JISlil Ill,'i Illl!:«l,li' pill;JUtllSkl;OII osolltee!la Ii! POSI;1l1el'killii v,yustettuniJ. SUSUlil on oikeus kiiytLiii kilpililukuvld Sukcltillil-Iehdeil kuvIluksellil.

Ann;] mielikuvituksesI Jc.'l~;il

sukeltaja

36

SUSlliedollaa

j

SUSl kanleli alueualuonlalaisla Euroopan komissiolle Suomen Urheilusukeltajain Liitto ry:n käsityksen mukaan hanrastussukeltaminen ei aiheuta eikä ole koskaan aiheuttanut minkäänlaista vaaraa Suomen turvallisuudelle.

Vuonna 2000 säädetyn aluevalvontalain sisältämä sukelluskielto kohdistaa kuitenkin merkittävän

liikkumisvapauden rajoituksen kokonaiseen kansalaisryhmään pelkän hanrastusvalinnan perusteella.

Suomen Urheilusukeltajain Liitto katsoo, että säädetty laki on tältä osin EU:n liikkumisvapaussäädösten vastainen. Johtokunnan tammikuussa 2002 tekemän pää-

töksen mukaisesti SUSL on toimittanut Euroopan komissiolle kantelun, jossa pyydetään selvittämään, rikkooko aluevalvontalain sukelluskielto yhteisön oikeutta.

SUSL Suomen Urheilusukeltajain Liitto

Silakka uudistuu Suomen Urheilusukeltajain Liitto on uudistanut visuaalisen ilmeensä: mm. liiton logo on saanut uuden muodon ja tutuksi tullut tunnus, "silakka", on suunniteltu sopimaan paremmin myös tämän päivän sähköiseen maailmaan. Ilmeen uudistus tulee ulottumaan kaikkeen SUSL:n materiaaleihin kirjekuorista käyntikortleihin ja koulutuspaketeista pinsseihin.

Yhteisöilmeen uudistamisen tarkoituksena on viestiä liiton laadukkaasta toiminnasta ja tuoda esiin urheilusukeltamista kehittyvänä, monipuolisena ja tur-

vallisena hanrastuksena. Visuaalisen ilmeen yhtenäisyys kaikessa liiton toiminnassa ja viestinnän lopputuotteissa on siksi erityisen tärkeää. Vastedes lomakkeiden, painettujen tiedotteiden tai vaikkapa tiettyyn tapahtumaan painettujen t-paitojen tulee olla uudella tunnuksella ja logoIla varustettuja.

Lisäinfonmaatiota ilmeen sovelluksista saat tarvittaessa liiton toimistosta, puhelimitse (09) 3481 2257 tai sähköpostitse office@susl.slu.fi. Myös originaaliaineistoja on saatavilla liiton toimistosta sähköisessä muodossa.

Vapepa-kehinämissuunnitelma valmistunut SUSL:n kolmivuotinen Vapepa-kehittämissuunnitelma on valmistunut. Alueellisten Vapepa-kouluttajien koulutus käynnistyy kuluvan vuoden aikana. Sukeltajakoulutuksen painopiste asettuu vuoteen 2003, jolloin myös kartoitetaan erikoiskoulutuksen tarve. Vuonna 2004 keskitytään materiaalihankinnan ja materiaalin tuottamisen lisäksi erikoiskoulutuksen järjestämiseen ja Vapepa-koulutuksen vakiinnuttamiseen. Osana kehittä-

mistyötä on seurojen yhteyshenkilöille lähetetty Vapepa-toiminnan kartoituslomake.

Vapepa toimii pelastus- ja etsintätoimintojen lisäksi poliisin sekä pelastus- ja ympäristöviranomaisten tukena mm. öljynto~un­ nassa, meriarkeologiassa ja myrkkyonnettomuuksien hallinnassa.

Vapepa:n toimintaan kuuluvat myös ympäristönsuojeluun liittyvät tehtävät, kuten hapetuslaitetarkastukset, kalalaitosten ja kalas-

tuksenhoidon tarkastukset sekä uimarantojen puhdistukset.

Vapaaehtoinen pelastuspalvelu eli Vapepa on viranomaisten tukena toimivaa organisoitua kansalaistoimintaa. Tähän vapaaehtoisten auttajien verkostoon kuuluvat henkilöt auttavat avun tarpeessa olevia ihmisiä erilaisissa tilanteissa.

Toiminnallaan vapepalaiset lisäävät yhteiskunnan ja oman elinympäristönsä turvallisuutta.

Sääntömääräinen kevätkokous Suomen Urheilusukeltajain Liitto ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään sunnuntaina 21.4.2002 kello 11.00 Tampereella, Hotelli Ramadan Linna-salissa, Yliopistonkatu 44. Valtaki~ojen tarkistus tapahtuu kello 10.00-10.45.

Kokouksessa käsitellään liiton sääntöjen kevätkokoukselle määräämät asiat. Lisäksi kokouksessa käsitellään Diving Team Pori ry:n esitys ehdollepanotoimikunnan perustamisesta vuoden 2002 syyskokouksessa valittavilIe johtokunnan jäsenille.

T ervetuloal JOHTOKUNTA

Sukeltaja

,-,

,

I

Anslohuneha

MerkkipliVIl

Liiton johtokunta on myöntänyt Sukellusseura Calypso ry:n 30-vuotisjuhlan kunniaksi:

60 v.

Timo Palin (23.4.)

Kale Rehnbäck (7.6.)

Hopeinen ansiomitali Petteri Airanne Lasse Haapamäki Kari Lainio Olavi Mäkinen Ari Tiainen juhani Valli

N UORI SUOMI

~61\_~'

SUSl:n toimiSton auldolo keslUI SUSL:n toimisto noudattaa kesäaikaa I .6.-3 I .8.2002. Tällöin toimisto on auki klo 8.00- 15.00. Toimisto on kiinni 15.-19.7.2002.

Pronssinen ansiomitali jouni Alakantola Antti Hankaniemi Marko Honkala Kaj jokinen Antero Kuhalampi jukka Kärkkäinen Urpo Nyholm Anna Orava Tiina Rantanen Matti Rämänen jari Salmi Raimo Turunen

Valtakunnallinen norppaleiri

Neljän tähden (P****) sukeltajakortti Timo Palin

Haemme SUSl:lle määräaikaista NUORISOPÄÄlllDÖÄ Hakijalta edellytetään: - soveltuvaa ammatillista koulutusta tai pitkäaikaista nuorisotoimintakokemusta - suomen, ruotsin ja englannin kielen taitoa - erittäin hyviä viestinnällisiä taitoja - mahdollisuutta ja halukkuutta matkustaa kotimaassa - lajituntemus lasketaan lisäeduksi

oLisätietoja ...."I..t,A 1It........

-TommIHolioP~llne,~~~~~2~

- Sari Häkkinen.~• 'II..;itb~in:ilii~~"tol~dO~klrj~II~.tl ollmolttautumlset mennessä: - silhköpostllla:A - taksilla: - kirJeitse:

KaftlCl~j.i:liMII~~~

Tehtävä on määräaikainen, alkaen 1.9.2002 ja jatkuen vuoden 2003 loppuun.

Kirjalliset hakemukset paIkkatoivomuksineen 17.5. mennessä: Toiminnanjohtaja Brita Ikävalko, Suomen Urheilusukeltajain liitto ry., Radiokatu 20, 00093 SLU.

Sukeltaja

"

SUSlliedollaa Tapahtumallalenterl Huhtikuu 5.- 7.4.

6.4.

6.- 7.4.

12.-14.4.

13.4.

19.-21.4.

21.4.

26.-28.4.

26.-28.4.

Vuoden 2001 Pro Nuori Suomi taideteos 011 Kaj Stenvallin "Eteenpäin"

MITEN KANNUSTAT JA KIITÄT OMAA SEURAVÄKEÄSI? Ainutlaatuinen ratkaisu seuraväen kannustamiseen?

Pro Nuori Suomi on ainutlaatuinen suomalaisen urheiluväen kannustejärjestelmä. Se on luotu urheiluseurojen käyttöön konkreettiseksi kiitokseksi kaikille seurassa toimiville vapaaehtoistyöntekijöille.

Upea taideteos ja pinssi palkitsemisen välineinä Kannustejärjestelmän palkitsemisvälineenä on vuosittain vaihtuva taideteos, jonka kehyksenä on diplomi.

Saadessaan taideteoksen palkittavan rintaan kiinnitetään myös Pro Nuori Suomi -pinssi.

27.- 28.4.

Uimaopettajan peruskurssi, I-osa

Tampere, Varala Uppopallon divisioonaloppuottelu Kokkola Räpyläuinnin PM-kilpailut Espoo Junior Scuba -leiriviikonloppu Kouvola Uppopallon SM-loppuottelu Tampere Räpyläuinnin Euro Party Unkari SUSL:n vuosikokous Tampere Erityisryhmien sukelluskouluttajaSiikarantakurssi, I osa opisto Uimaopettajan peruskurssi, II-osa Tampere, Varala Uppopallon Peto Cup Hämeenlinna

Toukokuu 3.-5.5.

Nuori Suomi -ohjaajakoulutus

10.-12.5.

Erityisryhmien sukelluskouluttajakurssi, II osa Räpyläuinnin Nuori Suomi Cup Räpyläuinnin Eurooppa Cup, 5. osakilpailu Nuori Suomi -ohjaajien leiriviikonloppu Ml-kurssi Uppopallon nuorten ja naisten SM-sa~a

11.5.

17.-19.5.

24.-26.5. toukokuu toukokuu

Tampere, Varala Siikarantaopisto Kouvola Unkari Kuortane, Kaatiala Pohjois-Suomi

Kesäkuu 5.-9.6.

15.6.

15.6.

29.6.

29.6.

M3-kurssi Dödörens Cup, sukelluskalastus Uppopallon Susiraja Cup VA-suunnistuksen SM Porkkala Cup

Pajulahti Hanko Joensuu

Räpyläuinnin nuorten EM-kilpailut Sukelluskalastuksen SM-kilpailut!

Jaskan muistokisa

Puola

Porkkala

Heinäkuu

Vuosittain syntyy uusi taideteos Taideteoksen suunnittelijaksi valitaan vuosittain taiteilija, jonka luoma taideteos toimii kiitoksen välineenä. Seura voi valita millä taideteoksella se haluaa palkita omia ihmisiään. Pro Nuori Suomi -taiteilijoiksi on tähän mennessä valittu taiteilijat Kuutti Lavonen (-97), Antti Tanttu (-98), Vappu]ohansson (-99), Hannu Taina (-00) ja Kaj Stenvall (-01).

Huippuedulliset kannusteet Yhden kannustepaketin (taideteos + pinssi) hinta on ainoastaan 25 mk ja lähetyskulut.

N UORI

u!~~~.

SIIIA~ ~

IlIlt. , . ,

r VEIKKAUS

Suomalainen voittaa o;no

TIlaukset: SLU / myyntipalvelu, puh. (09) 3481 2266 sukeltaja

14.-21.7.

27.-28.7.

28.7.

Räpyläuinti, Kaukajärven yliuinti

Kasnäs sisävesi Tampere

Elokuu 8.-11.8 11.8.

15.8.

22.8.

27.8.

30.8.-1.9.

31.8.

Valtakunnallinen Norppaleiri

Helsinki, Suomenlinna Sukelluskalastus, Rauman avoimet Rauma Räpyläuinti, Töölönlahden uinti Helsinki Ruotsi, Uppopallo Oldboys EM-kisat Göteborg Laitetekniikan SM-kilpailut, avovesi Kesälahti Nitrox-kouluttajakurssi Sukelluskalastus, Hanko Cup Hanko

100 Waterproof Razor Aqualung Wawe Aqualung Black Diamond OmerPhuket OmerSharm Mares Vector TIgullio Sea Born Tigullio std Suunto Equllite 1000 ZeagleTech

3700

260€ 5500 168€ 175€ 4200 3400 175€ 3800 700€

SlJKEUUSPfETOKONEET Suunto Octobus 2 Suunto Vyper inline Suunto Cobra Suunto Spyder Suunto Stinger Suunto PC-softa

168€ 350€ 500€ 3400 5500 1100

KOMPASSIT Suunto sk-7 Suunto sk-5 Prosub

56€ 45€ 48€

MASKlT Mares Lirica Idea Cressi Big Eye Omer Sub Abyss Aropec X-site Cressi Focus Aqualung Vera

50€ 42€ 60€ 17€ 26€ 40€ 46€

ApexCRX50 Apex CRX 40 nitrox Poseidon Jetstream SuuntoTeno

300€ 3200

AVOKANTARÄPYLÄT Sporasub Twinns Omersub karus Mares Volo MaresPlana Avanti Dacor Panthet JetFin Scubapro Twin Speed

46€ 33€ l00€

700 800 600 118€

UMPlKA/VlTARÄPYMT Mares Avanti 'Fre Cressi Free Frog Idea Beuchat Activa Seeman Sub Wings Sporasub Cruise · Cressi'Rodline Tigullip Angle Wings

44€ 43€ 54€ 55€ 50€ 56€ 30€ 54€

KlUAILURÄPYLÄT Beuchat Mundial Comp Beuchat Gold Fin Sporasub Elite

125€ lOO€ 90€

PUUKOT Sea sub Sea sub katko terä Seeman sub iso Seeman sub pieni

30€ 30€ 80€ 28€

www.tammersukellus.com Litukankatu 12 Tampere, puh. (03) 2531 558, 044 3531 558

STADION

EI AURINGONLASKUA .

EI HENGENPElASTAJAA. EI KUKKASORlSEJA JA HEllEHATTUJA. EI JAITA JA KIIPlIVIA JUOMIA.