Sukeltaja 2002 1

PÄÄKIRJOITUS

Vedenalaisel\l maailman erikoislehti 1/2002

Pelin henki Nuori Suomi ry:ssä on käynnissä Operaatio Pelisäännöt -kampanja. Kampanjan tarkoituksena on luoda nuorisotoiminnalle yhteisesti sovitut tavoitteet ja käytettävät menetelmät. Pelisäännöissä painotetaan, ettei nuo-

Päätoimittaja

Jouko Laitinen, joukoJaitinen@susl·fi Toimituspäällikkö

Minna Pajamies, minna.pajamies@onnionmarcom·fi Toimitussihteeri

Leena Koivumäki, leena.koivumaki@pp.inetfi Art dlrector

Yfö Klippi, yka@k{;ppidm.fi Toimitus:

Onnion MarCom Oy, Vanhan-Mankkaan tie 12, 02/80 Espoo, puh. (09) 4359 8950.

Sukeltaja-lehti on Suomen Urheilusuke/tajain Uitto ry:n jäsen lehti, osoitteellinen jakelu 12 000 kpl, ISSN 1237-/688

.Julkaisija:

Suomen Urheilusuke/tajain Uitto ry.

Radiokatu 20,00093 SLU, puh. (09) 3481 2257,3481 2258, fax (09) 3481 2516, email: office@susl.slu.fi Toiminnanjohtaja Brita Ikävalko Ilmoitusmyynti:

Reijo Vainio, puh.lfax (02) 251 3141, r. vainio@saunalahti.fi Repro: Mediatehdas Oy, Helsinki Painopaikka: Oy ScanWeb Ab, Kouvola Ilmestyy 5 kertaa vuodessa.

Vuositilaukset (EUR 33,65Ivuosi), puh.

(09) 3481 2258 tai office@susl.slu.fi Sukeltaja-lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten tai kuvien säilyttämisestä ja palauttamisesta.

ren harrastaminen saa olla pelkästään kilvoittelua sekunneista tai senteistä. Harrastamisen tulee olla hauskaa ja palkitsevaa, ilman alituista kilpailua tai häviäjiä ja voittajia. Terveet elämäntavat, hyvät tavat yleensä sekä muiden huomioon ottaminen ovat kampanjan keskeisiä tavoitteita.

Pelisäännöt antavat ajattelemisen aihetta. Kuinka otamme huomioon nuoret ja miten pelisäännöt on meillä toteutettu tai toteutettavissa? Tiedämme, että vastuullisen harrastuksen parissa kasvaa vastuullisia nuoria.

Mutta miten tämä toteutetaan, onkin jo toinen juttu, sillä esimerkiksi opetusmenetelmistä ollaan montaa mieltä. Nuori puolestaan ei ristiriitatilanteessa pysty hahmottamaan, mikä on oikein ja väärin tai mikä on tavoiteltavaa ja mikä ei.

Myös nuorten vanhemmat tarvitsevat yhteisesti sovitut ohjeet siitä, minkälaisia viestejä nuorisolle välitetään. Tärkeintä onkin vanhempien, ohjaajien ja kouluttajien oma esimerkki. Tässä suhteessa kaikkien täytyy toimia yhtenevästi. Koska tiedämme, että tupakka ja päihteet eivät sovi yhteen sukeltamisen kanssa, tulee meidän antaa omalla käyttäytymisellämme esimerkki oikeasta toiminnasta.

Pelisäännöissä suositellaan ratkaisukeskeistä tapaa etsiä vastauksia tapaan toimia nuorten kanssa. Tämä vaatii ohjaajilta ja kouluttajilta positiivista ajattelua ja aktiivisuutta. Tärkeintä on keskittyä siihen, miten asiat tulisi tehdä, eikä jo tehtyihin virheisiin.

Pelisääntöjen arvopohja on kunnossa suhteessa sukellusharrastukseen: sukeltaminen on harrastuksena ainutlaatuinen, sillä tiedämme, että veden alla on noudatettava yhteisesti sovittuja sääntöjä. T oimintaympäristönä vedenalainen maailma on vaativa ja haasteellinen, ja siinä tulee aina ottaa huomioon fysiikan lait. Tämän pohjalta meidän on helppo ymmärtää Operaatio Pelisääntöjen henki.

Pelisäännöt on tarkoitettu käytettäväksi nuorten kanssa. Myös aikuisten tulisi noudattaa samoja pelisääntöjä. Pidämme usein liiankin selvänä, että aikuisten maailmassa pelisäännöt on selkeästi sovittu, mutta todellisuudessa ei näin aina ole.

Erikoista sukeltamisessa on myös se, että vain noin 20 prosenttia koulutetuista jää harrastuksen piiriin. Voidaankin kysyä, voisiko syynä olla yhteisten pelisääntöjen puute. Pelisääntöjen perimmäinen tarkoitus on tehdä harrastamisesta palkitsevaa ja hauskaa. Sukeltaminen on aidosti sellaista toimintaa, jos emme ehdoin tahdoin sitä muuksi muuta.

Lue ja tutustu - Operaatio Pelisäännöt -materiaalia saa Nuori Suomi ry:stä www.nuorisuomi.fi Hyvää kevättä, JOUKO LAITINEN

Kannen kuva: PEKKA PERÄTALO

Sukeltaja

Sisällysluettelo Pelin henki

...................3

Parhaat kuvat .................5

Talven kohokohta . ............ .6 Turvallisuutta talvisukeltamiseen .9 Jään muodostuminen .......... 10 Jäänalainen elämä . ........... . 10 Avannon tekeminen .......... . 10 Maailmalla luetaan ........... . 13 Tekniikkasukellus, osa II ...... . 14

miljoonasadetta ............. . 18

Tarvitseeko liitto kilpaurheilua .. 25 Sukelluslupakäytäntö suoja-alueilla ................ . 26 Ympäristö Riutoille ekoilemaan .......... .28 Lääketiede Ylähengitysteiden tulehdukset ................. . 30 Minkälaista ilmaa hengität? .... . 33

dääsukellus Avannosta siilautuva kevätaurinko vetää niin mielen kuin sukeltajan jään alle. Talvisukeltaminen on sukeltamista ääriolosuhteissa. Turvaohjeiden mukaan avantosukellustapahtumassa on oltava mukana vähintään viisi turvaohjeet tuntevaa henkilöä. Muista oikeat varusteet ja ennen kaikkea turvaohjeet. Koulutus ja kokemus auttavat oikean asenteen löytämisessä.

Käytännössä jääsukeltaminen on elämys ja kokemus vailla vertaa.

Sivut 6-10.

ro III Mitä yhteistä on lentämisellä ja sukeltamisella? Miten onnistuu musiikki veden alla? Rumpali, lentäjä ja sukeltaja Janmo Hovilla on kokemusta ja näkemystä eri elementeistä, vedestä, ilmasta ja maasta. Miljoonasadeyhtyeen rumpalina tunnettu Hovi on mieltynyt etnomusiikkiin ja djemberumpuihin.

Sivut 18-22.

Norppa-sivut ................ . 34

SUSL tiedottaa

............. .41

TÄRKEÄ VAKUUTUSDEDOTUS! Pohjolan sukeltajan vakuutuslomakkeeseen on päässyt pujahtamaan painovirhepaholainen: sekä kilpailulisenssin että sukeltajan vakuutus I :sen kohdassa "Pysyvän haitan korvaus kertakorvauksena" on korvaussummassa yksi nolla liian vähän! Kummassakin sarakkeessa oikean summan pitäisi olla 10 000 (kymmenen tuhatta) euroa.

Tilaukset ja osoitteenmuutokset kirjallisesti.

Suomen UrheilusukeltaEin Uitto ry.

Radiokatu 20, 00093 SLU tai otfice@susl. fi Sukeltaja

Sukeltaja

Sukeltaja 212002 ilmestyy huhtikuussa. Toimituksellisten tekstien aineistopäivä on 15.2. Ilmoitusaineistot tulee toimittaa viimeistään 4.3.

Aineistopäivät toimitukselliselle materiaalille ja ilmoitusaineistoille 2002 Tekstit Ilmoitusaineistot Ilmestyy 15.2.2002 4.3.2002 huhtikuu 2002 2/2002 3/2002 19.4.2002 6.5.2002 kesäkuu 2002 4/2002 23.8.2002 6.9.2002 lokakuu 2002 4.11.2002 5/2002 18.10.2002 joulukuu 2002

Minkälaista ilmaa hengität?

Eurooppalainen standardi määrää suurimmat sallitut arvot erilaisille hengitysilman epäpuhtauksille. Kompressorin ilmanlaatu tulisikin tarkistaa vuosittain.

SUSL ta~oaa jäsenseuroille ilmanlaadun mittauspalvelua pientä maksua vastaan.

Käytännössä ilmanlaadun mittaukset tekee Seppo Salonen Porissa. Sivu 33.

Nuorille ja nuortenmielisille Lasten ja nuorten urheilu on saanut eettiset linjaukset, joiden keskeinen sisältö on lasten oikeuksien ja lapsen näkökulman kunnioittaminen. Norppa-sivuilla on myös asiaa Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton Junior Lifesaver clubista. Uudet Nuori Suomi -ohjaajat listattu. Katso myös kevään kurssit nuorille sukeltajille ja uimareille. Sivut 35-37.

Sukeltaja 1/2002 kirjoittajat: Mats Granskog, Helena .Jaatinen, Leena Koivumäki, IIa Koskinen, .Jouko Laitinen, .Jouni Lelnikki, Timo Lautanen, Minna Pajamies, Mika POhjonen, Mika Rautiainen, .Jari Suvilehto, Timo Vikman.

Sukeltaja 1/2002 kuvaajat: .John Butler, Kaapo Kamu, Hannu Kariheimo, Leena Koivumäki, .Jukka Nurminen, Pekka Perätaio, .Jari Pynnönen, Erling Svensson, Timo Vikman.

Pienet jäähileet ja hieman isommatkin kappaleet rahisevat varusteitani vasten. Laskeudun nopeasti pari metriä alaspäin ja jään siihen hetkeksi leijumaan. Varmistan, että videokotelo ei anna vuodosta kielivää äänimerkkiä, eikä siitä nouse huolestuttavia kuplia.

.: ~)

, ','

"

• • Tarkastan muutkin varusteet: molemmat annostimet toimivat normaalisti ja hengityskaasu on kuivaa ja mautonta, joskin kylmää kuten aina. Kurkotan säiliöventtiileihin olkani ylitse ja varmistan, että yletyn sulkemaan ne mikäli regulaattori jäätyisi ja joutuisin vaihtamaan toiseen annostimeen. En muista milloin annostimeni olisi jäätynyt, mutta mahdollistahan se on.

Vilkaisen vielä ylöspäin kohti avantoa, jonka viime viikonlopun terävät kulmat ovat pehmentyneet kevätauringon ja hiljalleen liikkuvan veden yhteisvaikutuksesta. Nyt avannonteossa ei juurikaan tarvinnut rehkiä, vähäinen riite lähti helposti muutamalla kirveeniskulla. Oma lukunsa on varusteiden raahaaminen veden liukastamalla jäällä.

Varmistan, että köysiyhteys narumiehenä toimivaan sukelluspariini on kunnossa. Napakka OK-nykäisy tulee heti takaisin. Köysi liukuu vaivatta avannon reunaan uurtamassaan urassa, johon se itsepäisesti solahtaa heti ensimmäisen tilaisuuden tullessa.

Kirkkaus hämmentää Avannosta siilautuu upean kevätpäivän auringonpaistetta ja annankin videon tallentaa tämän hienon näkymän. Aloitan hitaan laskeutumisen jalat edellä ja luon vielä viimeisen vilkaisun kohti pintaa. Hengityskuplani muodostavat jatkuvasti muuttuvia taideteoksia törmätessään jään alapintaan.

Vesi on hämmästyttävän kirkasta - vaikutelmaa parantaa vielä se, että tällä alueella on avoveden aikaan parhaimmillaankin vain muutaman metrin näkyvyys. Lisään kaasua pukuuni ja käännyn vähitellen tavanomaiseen uintiasentoon. Toden totta, hylky näkyy aivan selkeästi alapuolellani, vaikka matkaa on vielä lähes kymmenen metriä laskeuduttavana. Jään läpi kajastaa mukavasti valoa, koska lumi on jo käytännöllisesti katsoen sulanut. Vesi on kuitenkin sen verran hämärää, että naksautan lamppuni päälle.

Lähden hitaasti seurailemaan reelinkiä perää kohti. Varmistan, että pintaköysi ei pääse tarttumaan hylyn rakenteisiin. Manailen mielessäni insinööriä, joka on kehittänyt sukeltajan: kaksi kättä on aivan liian vähän kun mukana on lamppu, videokotelo valoineen ja köysi. Videon voi toki aina laskea varmistusnarun varaan roikkumaan, mutta kallista kapinetta ei mielellään kolhisi.

Siirryn reelingin ylitse peräosan ulkopuolelle. Otan otoksen, jossa ehjä reelinki kuvautuu kauniina silhuettina vihreää luonnonvaloa vasten. Räpsäytän videovalon päälle ja otan muutaman lähiotoksen reelingin yksityiskohdista.

Annan OK-merkin naruttajalle. Olemme sukeltaneet paljon yhdessä ja sanattomasta sopimuksesta olemme rajoittaneet ajatusten vaihdon narun välityksellä minimaaliseksi. Liikkeeni köyden päässä välittyvät selkeästi naruttajalle ja köyden kulmasta hän osaa päätellä missä päin hylkyä milloinkin olen.

Laskeudun perän alle ja asetun varovasti pohjan pölähtämisen välttääkseni räpylänkärkieni varaan etunojaan.

Ahven poseeraa Otan pitkän otoksen komeasta peräsimestä ja kiittelen hyvää tuuriani, kun etsimeen ilmestyy potkuriakselin ja peräsimen välisestä aukosta kookas ahven. Elikko aivan varmasti tietää tulevansa nauhalle ikuistetuksi, koska se poseeraa levittämällä komean selkäevänsä ja jää aivan kameran eteen leveilemään ihailtavalla nosteen hallinnallaan.

Moikkaan ahventa ja sen ilmeiseksi pettymykseksi lähden nousemaan hitaasti takaisin kannen tasolle. Annan nauhan pyöriä. Hetkellisesti löysäksi jäänyt pintaköysi ilmestyy kameran etsimeen, mutta naruttaja huomaa saman tien tapahtuneen ja kelaa köyden takaisin tuntumalie. Kuvaan otoksen uudestaan, nyt onnistuneesti ilman pintaköyden ku rki ste Iua. Nautin olostani. Kylmäkään ei ole vielä edes yrittänyt hiipiä seurakseni. Viileämpää puuhaa on toimia naruttajana tai turvasukeltajana jään päällä - eikä pinnalla puhaltanut tuulenvire ainakaan lämmitä heitä. Oma naruttajavuoroni tulee tämän jälkeen, mutta tämä tunti on minun.

TEKSTI: ILA KOSKINEN KUVA: JARI PYNNÖNEN

TURVALLISUU 1 1& TALVISUKELTAMISEEN

Talvisukeltaminen on sukeltamista ääriolosuhteissa. Turvallisuutta talvisukeltamiseen tuovat olosuhteita kunnioittavan asenteen lisäksi kylmiin oloihin soveltuvat varusteet, koulutus ja kokemus sekä turvaohjeiden noudattaminen.

• • SUSL:n turvaohjeessa 2000 jäätävät olosuhteet määritellään alkavaksi jo pintaveden lämpötilan laskiessa alle 5 celciusasteen. T urvaohjeessa edellytetään näissä olosuhteissa sukeltamaan aikovalta CMAS P2 tai vastaavantasoinen muun jä~estelmän koulutus. Peruskurssin käynyt sukeltaja voi ohjeen mukaan sukeltaa jäätävissä olosuhteissa vain mikäli hän on käynyt erillisen talvisukelluskoulutuksen.

Ryhmän yhteistoimintaa Sukellettaessa avannosta ryhmän tuki on turvallisuuden kannalta olennaisen tärl<.eää.

Turvaohjeiden mukaan avantosukellustapahtumassa onkin oltava mukana vähintään viisi turvaohjeet tuntevaa henkilöä, jolloin voidaan varmistaa riittävä etsintä- ja pelastusorganisaatio mahdollisessa ongelmatilanteessa. Talvella unohtuu helposti, että kuten kesälläkin, ryhmällä on oltava johtaja - sukellusvanhin. Myös pelastussuunnitelma ja merl<.inannot on syytä kerrata koko ryhmän kanssa aina ennen sukeltamista.

Ryhmänä toimiminen helpottaa myös usein työlästä avannon tekoa. Avannosta tulisi aina tehdä niin suuri, että se mahdollistaa kahden sukeltajan yhtäaikaisen ylöstulon. Kolmion muotoinen noin 2,5-3 metriä sivultaan oleva avanto on hyvä, koska kolmion kä~estä ylöstulo käy vaivatta. jäälohkareiden paikka puolestaan on jään päällä riittävän kaukana avannosta - ei avannossa tai jään alla tukki massa tietä tai sotkeutumassa köysiin. jään alla sukeltajan on käytettävä aina henkilökohtaista merl<.inantoköyttä, joka kiinnitetään vyötärölle alimmaiseksi. Mikäli yhteys sukeltajaan katkeaa, sukeltajan tulee nousta jään pintaan odottamaan sektori- tai kehäetsinnän ensiksi tekevää turvasukeltajaa. Tämä siksi, että eksymisen vaara on ilmeinen lähdettäessä etsimään avantoa tilanteessa, jossa se ei ole selvästi näkyvissä.

Riittävän etsintäalueen varmistamiseksi on turvasukeltajan köyden oltava kaksi kertaa sukeltajien käyttämien köysien mittainen.

Kaikkineenkin on järl<.evää rajoittaa maksimietäisyys jään alla avannosta 20 metriin myös enimmäissyvyydeksi 20 metriä jääkannen alla riittää urheilusukelluksessa mainiosti.

Yleisin vaaratilanne on laitteiden jäätyminen Sukelluslaitteen jäätyminen on talvisukeltamisen ilmeisimpiä vaaratilanteita. jäätymisen perisyy on säiliössä tai uloshengitetyssä ilmassa oleva kosteus, joten olosuhteiden ohella tekniset ja laitteen käyttöön liittyvät tekijät vaikuttavat jäätymisriskiin. Säiliön ilman aiheuttamaa ongelmaa voi ehkäistä huolehtimalla kompressorin kunnosta sekä sukelluslaitteen ja säiliön säännöllisestä huollosta. Säiliö kannattaa esimerl<.iksi avata ja kuivattaa ennen talvi kauden alkamista, koska pulloon tiivistynyt kosteus voi aiheuttaa ongelmia - sintterisuodattimien tai regulaattorin 1- tai 2-vaiheen jäätymistä.

Annostimen kastuminen ennen veteen menoa johtaa pakkaskelillä helposti sen jäätymiseen. Tästä syytä turvasukeltajan varusteiden on oltava täysin kuivat. jäätymisherkkyyteen vaikuttaa merl<.ittävästi hengitys. jäätymistä voi estää aloittamalla hengittämisen regulaattorin läpi vasta veden alla - OK-merl<.ki pintaan käy myös köydellä. Oikea hengitystekniikka, rauhallinen palleahengitys, vähentää kaasunkulutusta ja ehkäisee edelleen laitteen jäätymistä. Kaikesta huolimatta etenkin regulaattorin 2-vaiheen jäätyminen avanto-olosuhteissa on varsin tavallista. Tilanteessa toimimista helpottaa, jos on opetellut ja visualisoinut mielessään toimintamallin tätä varten ennen sukellusta - ja varautunut ohjeiden mukaisesti 1/3 varailmasäännöllä.

Varmista merkinantoköyden kiinnitys. Sido vyötäisil/e juoksusilmukaIla ja merimiessolmulla, varmista paalusolmulla.

Kylmettyminen vaanii jo pinnalla Useimmat ovat kokeneet sen miten kylmä ja vilunväristykset vievät huomion pois muilta asioilta. Lämpimänä pysymiseen onkin syytä kiinnittää talvisukelluksessa erityistä huomiota. Veden alla oikein valittu kuivapuvun lisäalusvaatetus (kosteutta läpäiseviä kenroksia alimmaiseksi, ei puuvillaa) on yleensä riittävä suoja kylmää vastaan.

Eniten kylmettymistä tapahtuu ihmisruumiissa pään ja nivusten alueella sekä raajojen ääripäissä, joten näiden osien suojaamiseen kannattaa kiinnittää erityistä huomiota. Lämpöä voi sukellustapahtumassa myös aktiivisesti siirtää kehoon juomalla säännöllisesti kuumaa, mielellään vähäsokerista ja -suolaista juomaa. Pakkanen ja tuuli vaativat hyvän vaatetuksen myös pinnalle ei ole järl<.evää yrittää pysytellä lämpimänä vedessä, jos jo pinnalla palelee.

TEKSTI: TIMO LAUTANEN

Vinklleiä turvalliseen talvisukehamiSeen • Talvisukellus on ääriolosuhteissa sukeltamista. Oikea asenne. soveltuvat varusteet, koulutus ja kokemus ovat keskeinen osa turvallisuutta.

• Noudata talvisukeltamisesta annettuja turvaohjeita (SUSL 2000). Ohjeet antavat puitteet jäätävissä olosuhteissa sekä jään alla tapahtuvalIe sukeltamiselle.

• Laitteiden jäätyminen on yleisin vaaratekijä talvisukeltamisessa. Huollata tämän ehkäisemiseksi laitteet syksyllä. Opettele oikea hengitystekniikka. joka vähentää ilman kulutusta ja laitteiden jäätymistä. Käy läpi mielessäsi ennen sukellusta toiminta jäätymistilanteessa.

• Talvisukeltamisessa korostuu ryhmän toiminta. Muista, että ryhmällä on talvellakin oltava sukellusvanhin, ki~uri ja pelastussuunnitelma. Jos kaikki ryhmässä sukeltavat. kannattaa viimeiselle turvasukeltajalIe varata ylimääräinen kuiva laite.

• Pidä itsesi lämpimänä pinnalla. Ei ole järl<evää yrittää pysytellä lämpimänä jään alla. jos jo jään päällä palelee. Juo kuumaa säännöllisesti ja suojaudu tuulelta.

• Hanki talvisukelluksen erikoiskoulutusta, jota j~estävät useat maamme sukellusseurat.

Sukeltaja

dÄÄN MUODOSTUMINEN dA KANTAVUUS • • Veden jäähtyessä nolla-asteiseksi vesimolekyylit alkavat jä~estäytyä muodostaen jäätä. jäässä veden hila on harvempi kuin nesteenä ollessaan, jolloin jää on nestemäistä vettä kevyempää. Tämä on tärkeää, koska näin jää kelluu veden päällä. jää paksunee tyynellä pakkassäällä noin 2,5 mm jokaista pakkasastetta kohden vuorokaudessa.

Vesistöt jäätyvät yleensä tyynenä, kirkkaana syysyönä. jäätä muodostuu ensin lahdenpoukamiin ja rannoille. Pintaveden jäähtymistä hidastaa ennen kaikkea veden liike (ulapat, virtapaikat). jään paksunemista puolestaan hidastaa lumipeite. jään ominaisuudet voivat vaihdella paljonkin. Esimerkiksi merijäähän jää ns. suola-

taskuja, jotka vaikuttavat jään haurastumiseen keväällä. järvijää on kauttaaltaan kiinteää ja siksi myös vahvempaa kuin merijää.

Lumi voi painaa jään vedenpinnan alapuolelle, jolloin halkeamista nousee jäälle vettä.

Kun vesi sekoittuu lumeen, syntyy sohjoa, joka puolestaan jäätyessään muodostaa kohvajäätä. Auringon lämmittäessä keväällä jää alkaa sulaa ylhäältä päin ja sulamisvedet haurastuttavat sitä. jään kantokyky pitää aina mitata teräsjään mukaan. Koska jään vahvuus voi esimerkiksi virtauksista ja pohjan laadusta johtuen vaihdella paljon Iyhyelläkin matkalla, on varmistettava, että jää on tarpeeksi vahvaa koko sillä alueella, missä aiotaan liikkua.

Esimerkiksi lämpötilan muutokset synnyttävät railoja, ja pohjan muodot voivat aiheuttaa lämpimän pohjaveden kumpuamisen jään alle, mikä heikentää jäätä altapäin.

Yksinään kulkevan ihmisen alla on oltava vähintään viisi senttimetriä teräsjäätä.

Moottorikeikalla ajettaessa teräsjäätä on oltava koko ajoreitin pituudella vähintään 15 senttimetriä. Autoilla on turvallista ajaa ainoastaan merkityillä jääteillä.

Lisää tietoa jään kanto kyvystä http://ice.fimr.fi/sivu7.html TEKSTI: MATS GRANSKOG

~ÄÄNALAlNEN ELÄMÄ

v

• • jään alapinnalla ja sen sisällä voi olla elämää. joukko yksisoluisia leviä on erikoistunut elämään jään alapinnalla tai merijään suolavesitaskuissa. Kylmyydestä huolimatta ne kykenevät käyttämään hyväkseen jään läpi siivilöityvää auringonvaloa. jään sulaessa keväällä monet näistä levälajeista lisääntyvät räjähdysmäisesti samentaen veden ja muodostaen kevään ensimmäiset leväkukinnot.

Merenrantojen kalliopinnat eivät talvellakaan ole vesi rajaa lukuunottamatta paljaina. Monivuotiset lajit, kuten rakkolevä tai karkea ahdinparta viettävät jään allakin hiljaiseloaan. Syksyn punai evien väriloistosta voi myös nauttia

varsinkin alkutalvella. Siemenkasvit, kuten vidat, ärviät tai haurat lakastuvat talvella, mutta talvehtivat pohjan kätköissä mukuloina, silmuina tai siemeninä.

Kuten pilkkijät tietävät, kalat eivät nuku talviunta, vaan elelevät talvellakin jään alla. Niiden elämä on tosin kesään verrattuna paljon rauhallisempaa, mutta innostuvatpa jotkin lajit jopa kutemaan keskitalven hyytävissä oloissa.

Syys- ja talvikutuisuus on yleistä lohikaloilla, kuten siialla ja muikulla.

TEKSTI: JOUNI LEINIKKI

Sukella turvallisesti ~ Lisenssivakuutus korvaa tapaturmat, jotka sattuvat sukellusharjoituksissa, -näytöksissä, -kilpailussa ja niihin liittyvillä matkoilla. Vakuutus on voimassa kaikilla vesillä kotimaassa ja ulkomailla.

Lisenssivakuutuksen saavat Suomen Urheilusukeltajain Liittoon kuuluvat henkilö- ja seurajäsenet. Edullinen ja kattava lisenssi koskee urheilusukelIusta, räpyläuintia, uppopalloa, sukellus-kalastusta, suunnistusta ja -kuvausta. Tapaturmien hoitokulujen lisäksi lisenssiin sisältyy kertakorvaus pysyvästä haitasta ja kuolemasta.

Turvaa tulevat sukelluksesi - ota lisenssi. Saat sen liittosi ja seurasi kautta.

Lisenssi on voimassa missä päin maailmaa tahansa samoin edellytyksin kuin Suomessa (kork. 3 kk:n pituisilla matkoilla) .

Myös sukeltajantaudin vaatima painekammiohoito kuuluu korvattaviin vahinkoihin.

www.tammersukellus.1i

NYT LAITEPAKETIT EUROILLA POHJAHINTAAN ! ..

Esim.

Teräspullo: 10x200 Atö Liivi: Omersub Regu: Aqualung alypso Combo: Seeman Sub YHT: 600 €

-KYSY TARJOUSTAMärkäpuvut kaksiosaiset 7 mm

alk. lS0 €

TAMMER-SUKELLUS litukankatu 12 - Tampere

Puh. (03) 253 1558 mai I:tammersukell

.soon. Ii Sukeltaja

World Leaders in Diving Equipment Teehnology

~

suuNTo

II] rA i:J

Aga~~ator

I(ONGSBERG SIMRAD

SEEMAN KOMPRESSORlT KAIKKIEN KOMPRESSORlMERKKIEN HUOLLOT VARAOSAT SUODATIlMET TÄ YITÖLETKUT TÄYITÖLIITIIMET AKTIIVIHIILET, KOSTEUDENKUIVAINAINEET JA KOMPRESSORlÖLJYT PIENPAKKAUKSISSA. OY DIVETECH LTD RATASKUJA 1 03100 NUMMELA

PUH. (09) 2224700 FAX (09) 2222571 GSM 040 505 1146

E-mail: jouko.askola@divetech.fi

~_ ~

TARW LL OY VedenaIaistekniikka PI 58, (Kirunkuja 5 ),21201 Raisio Puh. (02) 436 4400 - Fax (02) 437 3110 Sähköposti: tarwell@kolumbusJi rauli.lahteenmaki@tarwell.ti Urheilu- ja ammattisukellus-Iaitteet Kompressorit ja Sukellusjärjestelmät Kammiot, Työkalut, ROVit, Sonarit Valaisimet, Kamerat,Videot, Puhelimet Letkustot, Kaapelit, Letkut Liittimet ja Huolto

Hämeenlinna, puh.(03) 682 8115/682 8621 - www.pirttila.com

Sukeltaja

.

milrl!J"

MAAILMALLA LUETAAN

Koonneet Mika Rautiainen Ja Mika Pohjonen

National Geographic Mational Geographic 12/2001 -lehdessä sukelletaan Antarktiksen ;äävuorien alle. Tutkimusryhmän sukeltajat käyttivät suljetun kierron laitteita, kuivapukuja ja sähkölämmitteisiä alusasuja. Suljetun kierron laite kasvattaa tietysti sukellusaikaa kaasunkäytön paremman tehokkuuden ansiosta, mutta kylmissä olosuhteissa sen erityinen hyöty on se, että hiilidioksidin hengitysilmasta poistava kemiallinen reaktio lämmittää hengityskaasua, joten sukeltaja pysyy pitempään lämpimänä.

9tay OlIt of the SIak'II Mouth

TIPS /

----------

-

Sport Diver PAOln julkaiseman spon Oiver -lehden numerossa (9/2001) puhutaan mvös kvlmissä olosuhteissa sUkeltamisesta. Lehden artikkelissa kerrotaan New Hampshiressa jä~estetystä jääsukelluskurssista, ja samassa yhteydessä jääsukeltamisen pelisäännöistä yleisemminkin. Lehdessä esitellyn jääsukelluskurssin jä~estänyt yritys Mad Dog Expeditions tarjoaa myös sukellusmatkoja Pohjois-Kanadan arktisille alueille, jossa on mahdollista päästä sukeltamaan mursujen, hylkeiden ja jääkarhujen seurana.

Lehden samassa numerossa esitellään myös yhdeksän erimerkkistä kuivapukua.

I

/

'

...

Wildlife Conservation Wildlile Conservation 6/2001 -lehti kenoo haista ;a siitä, ovatko ne oikeasti niin vaarallisia kuin kauhuelokUVien tekUät väittävät. Hailla on huono maine, sitä pidetään julmana ja vaarallisena petona. Kuitenkin salamaniskut tappavat vuosittain koko maailmassa 12 kertaa enemmän ihmisiä kuin hait ja silti aniharvoin näkee salamaniskuista tehtyä kauhuelokuvaa. Yli 370 hailajista ihmiselle vaarallisena pidetään noin viittä. Ja nekin pureskelevat ihmisiä useimmin vahingossa kuin tarkoituksella.

Lehti antaa kymmenen hyvää vihjettä hainpureman välttämiseen: 1. Hait viihtyvät paikoissa, joissa

syvä vesi ja rannikko kohtaavat, kuten esim. niemenkä~en edustalla olevalla seinämällä. Vältä näitä paikkoja.

2. Ui ja sukella ryhmissä. Hait välttävät suuria ihmisryhmiä.

3. Veri houkuttelee haita. Älä mene veteen jos sinulla on avoimia haavoja.

4. Huonossa näkyvyydessä hai saattaa erehtyä ihmisen ja oikean ruuan välillä. Kannattaa siis välttää tällaisissa olosuhteissa veteen menoa.

5. Kiiltävät esineet ja veneen laidan yli roikkuvat kädet tai jalat saattavat hain silmissä näyttää kaloilta. Älä ta~oa itseäsi syötiksi.

6. Pakeneva kalaparvi saattaa merkitä sitä, että lähellä on hai.

Sa~akuvista tuttua pinnalla nä-

kyvää selkäevää ei oikeassa elämässä läheskään aina näy.

7. Hai on vähiten aktiivinen päivällä, silloin veteen meneminen on turvallisinta.

8. Harppuunakalastajien kannattaa toimittaa saaliinsa pois vedestä mahdollisimman nopeasti, ettei se houkuttele haita paikalle. Hain kanssa ei kannata ruveta väittelemään kalansaaliin omistusoikeuksista.

9. Kun haita on näkyvissä sekä sukeltajien että uimareiden kannattaa liikkua mahdollisimman hitaasti ja rauhallisesti. Pelokas rimpuilu herättää hain mielenkiinnon.

10. Jos hai kuitenkin käy kimppuusi, tappele vastaan.

Diver

Tammikuun 2002 OlVel'issä on kerran vuodessa Ilmestwä laaja "holidav guide", jossa esitellään melkoinen valikoima sukelluskohteita la -alueita Jmpäl'i maailman. Esiteltävinä ovat Australia, Bonaire, Egypti, Ranska, Indonesia, Irlanti, Malediivit, Malta & Gozo, Meksiko ja Skotlanti.

T uplasäiliöillä sukeltavia kiinnostaa testi, jossa taas kerran Diverin tapaan käytännönläheisesti ja selkeästi verrataan kahden erillisen säiliön ja eristysventtiilillisen tuplasäiliön sulkuaikoja letku- tai venttiilirikossa. Tavoiteajat kullekin säiliökoolle kertovat, missä säiliökoossa eri tavoitepaineilla eristysventtiilillinen kokonaisuus on parempi kuin kaksi erillistä säiliötä. Tai oikeammin, millaista toiminta-aikaa kukin säiliökokonaisuus sukeltajalta edellyttää.

Myös Englannissa käydään jatkuvaa kamppailua uusien sukellusta koskevien rajoitusten mini moimiseksi. Sotahylkyjä koskeva hautarauhoituspäätös on juuri annettu ja tässä ensimmäisessä vaiheessa sukeltaminen kiellettiin tai sitä rajoitettiin 21 hylyllä.

Sukeltaja

II TEKNIIKKASUKELLU--Tekniikkasukellussarjan ensimmäisessä osassa (Sukeltaja 5/200 I ) perehdyttiin DIR-ideologian historiaan ja avainperiaatteisiin.

Tässä sarjan toisessa osassa tarkastellaan periaatteellisella tasolla varusteiden kokoonpanoIta vaadittavia ominaisuuksia.

DIR-järjestelmän keskeisen osan - hogarthialaisen varustekokonaisuuden - kokoamisen keskeiset periaatteet on tuotu esiin iskulau~ 1 seen omaisesti.

Rakenna kokonaisuus oikein, · tai älä rakenna sitä lainkaan.

J

JU

Tämän periaatteen mukaan rakenne muodostaa kokonaisuuden, jonka osia ei tulisi oman harkintansa mukaan jättää pois tai liittää muiden jä~estelmien varusteisiin. Ei ole esimerkiksi tarkoituksenmukaista vaihtaa järjestelmään kuuluvaa kanisterivalaisinta käsivalaisimeksi tai käyttää siipiliivin tilalla takkiliiviä.

Kokoa varustus oikeaoppisesti 2 · ts. älä tee siihen omia muunnelmiasi.

Tällä periaatteella korostetaan sitä, että jokainen varustuksen yksityiskohta on tarkoin harkittu kokonaisuuden osa ja omat muunnelmat voivat heikentää sen toimivuutta tai aiheuttaa turvallisuusriskin vaaratilanteessa, kun sukellusparin varustus on erilainen kuin oma.

Pidä varustus mahdollisimman 3· yksinkertaisena.

Yksinkertaisuuden vaatimus veden alla on varsin selvä; monimutkaiset varusteet voivat helposti tarttua kiinni luolaan vedettyihin opasköysiin tai hylyn rakenteisiin, niiden käyttö on hidasta ja hankalaa ja ne aiheuttavat tarpeetonta virtausvastusta.

Jos et tarvitse välttämättä jota· kin varustetta, älä liitä sitä varusteisiisi.

4

Hogarthialainen varustus on rakennettu modulaariseksi siten, että siihen voidaan lisätä osia tai jättää niitä pois kulloisenkin sukelluksen edellyttämällä tavalla. Yksinkertaisimmillaan varustuksen muodostaa yksi pullo (10-18 1), kaksi regulaattoria, painemittari, siipiliivi, märkäpuku; räpylät, maski, syvyysmittari, kello, veitsi ja kantolaite hihnoineen. Tätä perusvarustusta voidaan käyttää aivan tavanomaisilla ilmasukelluksilla.

Tarvittaessa lisää hengityskaasua otetaan käyttöön kaksoispullot (10-18 1), joiden kiinnitys on samanlainen kuin yhden pullonkin. Etappipulloja voidaan kiinnittää varustukseen tarpeen mukaan haluttaessa käyttää happea ja nitroksia dekompression Iyhentämiseksi sekä tarvittaessa lisää hengityskaasua. Luolasukelluksilla tarpeen olevat kelat ja mahdolliset etenemistä nopeuttavat skootterit voidaan myös liittää tähän varustukseen sukelluksen sitä edellyttäessä jne.

Sukeltaja

Neljäs periaate kuitenkin korostaa sitä, että sukellukselle tulee ottaa mukaan vain juuri sillä sukelluksella tarvittavat varusteet.

Näiden neljän - osittain ideologisenkin - periaatteen lisäksi hogarthialaisen varustekokonaisuuden koostamisessa on noudatettu myös muita käytettävyyteen ja turvallisuuteen liittyviä periaatteita. Varustus on pyritty pitämään mahdollisimman virtaviivaisena vedenvastuksen vähentämiseksi.

Tähän on pyritty mm. väittämällä letkujen harottamista ja jättämällä pullojen pohjasuojat pois.

Varustuksessa on otettu huomioon myös riittävät varmistukset keskeisille varusteille: regulaattorit, valaisimet, mittarit jne. Toisaalta tässäkään ei ole menty liiallisuuksiin.

Varsinkin luola- ja hylkysukelluksilla on olemassa kiinnitakertumisvaara. Varusteet onkin koostettu niin, että ne voidaan veden alla irrottaa tai tiukan paikan tullen leikata veitsellä irti muusta varustuksesta. Tästä syystä esimerkiksi etappi pullojen kiinnityksessä ei käytetä yksinomaan metallisia kiinnikkeitä.

Pää- ja vararegulaattorin käyttö tässä järjestelmässä poikkeaa tavanomaisesta urheilusukelluskäytännöstä; sukeltaja antaa hätätilanteessa itsellään käytössä olevan pitkäletkuisen annostimen ilmaa tarvitsevalle parilleen. Tätä perustellaan sillä, että pitkä regunletku antaa sukeltajille enemmän liikkumavaraa ja käytössä ollut regulaattori toimii varmasti eikä mahdollisesti hengästyneen avun saajan tarvitse enää esimerkiksi ravistella annostimen uloshengityskalvon välissä olevia roskia.

Sarjan seuraavassa osassa käsitellään mm. varusteiden kiinnittämiseen ja suojaamiseen käytettäviä erityistarvikkeita.

TEKSTI JA KUVAT: TIMO VIKMAN

1. Vara-annastin roikkuu lyhyess채 lenkiss채 rinnalla, josta se on heti saatavilla.

2. Wings-liivi ja kantolaite hihnoineen ovat DIRj채rjestelm채n perusta. Yksinkertaisuus on hyve.

3. Kela kuuluu luola- ja hylkysukellusvarustukseen.

~ ~ MASKIN __ ~ dENTAM INEN

J] ~

1 "\

=:J)

Varusteiden toimivuudella on ratkaiseva merkitys sukellusmukavuuteen ja -turvallisuuteen. Maski, joka päästää vettä sisälleen, aiheuttaa ylimääräistä epämukavuutta ja jopa stressiä sukelluksen aikana. Suomen sameissa vesissä vaivattoman näkemisen merkitys sukelluksen aikana on vielä tärkeämpää kuin kirkkaissa vesissä - valokin kun on yleensä melko vähissä.

Sukeltaja

• • Hyvän maskin ominaisuuksiin kuuluu, että se ei vuoda. Toisaalta paraskaan maski ei ole täysin kuiva - toisinaan vettä voi lirahtaa maskiin vahingossa tai sukeltaja päästää itse maskiin vettä poistaakseen sukelluksen aikana kertyvää huurua. Laitesukelluksessa käytettävien maskien malliki~o on kasvanut vuosien saatossa. Erilaiset maskit vaativat erilaisia tyhjennystoimenpiteitä.

Pikkumaskin tiiviyteen vaikuttavia seikkoja Pikkumaski on yleisimmin käytetty malli.

Sen tiiviyteen vaikuttaa ensinnäkin maskin sopivuus sukeltajan kasvoihin. Paras tapa kuivasovittaa maskia on laittaa se kasvoille ilman hihnaa ja vetää tämän jälkeen ilmaa sisään nenän kautta. Maski on sopiva, mikäli se pysyy pitämättä kasvoilla. Markkinoilla on nykyisin kattava valikoima erimallisia pikkumaskeja, joten jokaiselle löytyy varmasti sopiva.

Seuraavaksi maskia sovitetaan käytössä olevan sukelluspuvun kanssa. Hupun muoto vaikuttaa suuresti maskin istumiseen kasvoilla. Yleensä mahdollisimman pieni maski on helpoin saada asettumaan hupun kanssa. Pikkumaski on myöskin sitä helpompi tyhjentää mitä pienempi sen ilmatila on.

Maskin reunus aseteIlaan sukelluspuvun hupun reunojen alle. Mikäli osa maskin reunuksesta jää hupun reunan päälle, on seurauksena tavallisesti veden vuotaminen maskiin koko sukelluksen ajan. Mikäli käytössä on kuivahuppu, maski asettuu yleensä vaivatta myös hupun reunojen päälle.

Maskin reunus valmistetaan lähes poikkeuksetta läpi näkyvästä tai mustasta silikonista. Silikonireunus on pehmeä ja mukautuva. Tämän vuoksi silikonireunus tiivistyy helpommin kuin kovempi kumireunus.

Vanhuuttaan silikonireunus kuitenkin kovettuu hieman ja tämä saattaa aiheuttaa vuotoja.

Maskin hihnan kireydellä on suuri merkitys tiiviydelle. Liian löysä hihna saattaa aiheuttaa maskin siirtymisen paikaltaan, mutta yleensä vika on kuitenkin liian kireäksi säädetty hihna. Tällöin maskin reunus tai kasvojen iho menee poimulle ja vesi lirisee

maskin sisäpuolelle. Varsinkin aloittelevat sukeltajat yleensä pitävät maskia tarpeettoman kireällä - tämä ilmenee myös pesukarhumaisesta ulkonäöstä sukelluksen jälkeen.

Perinteisen pikkumaskin tyhjentäminen Käytetyin konsti tyhjentää perinteinen pikkumaski on raottaa hieman maskin alareunaa ja puhaltaa voimakkaasti ja tasaisesti ilmaa nenästä samanaikaisesti päätä ylöspäin kallistaen. Nenästä maskiin virtaava ilma työntää veden pois maskin alareunan alta.

Lopeta maskin raottaminen ennen kuin 10petat puhaltamisen - muutoin vesi tulee takaisin sisään.

Toinen tapa on painaa maskin yläreunaa tiukemmin otsaa vasten yhdellä kädellä maskia raottamatta.Tällöin maskin alareunan puristus kasvoja vasten kevenee sen verran, että ilman puhallus nenästä ja pään kallistus taaksepäin riittävät työntäm~än veden pois maskin alareunuksen alta. Alä paina maskia liian voimakkaasti yläreunasta, koska se saattaa aiheuttaa maskin siirtymisen tai reunuksen pullahtamisen pois hupun reunan alta.

Maskisi muoto ja ilmatilan koko vaikuttavat siihen, kumpi edellä mainituista tyhjentää maskisi vaivattomasti. Molemmat tavat on hyvä hallita, saatat joskus joutua sukeltamaan lainamaskilla.

Poistoventtiilillä varustettu pikkumaski Venttiilillä varustetut pikkumaskit ovat melko harvinaisia, mutta niilläkin on oma käyttäjäkuntansa. Tällainen maski on yleensä ilmatilaltaan suurehko ja venttiili helpottaa oleellisesti sen tyhjentämistä - vaikka maski tyhjentyisi edellä kuvatuilla meneteImilläkin. Venttiili sijaitsee nenätaskun alla. T yhjennys tapahtuu siten, että katse suunnataan alas, jotta kaikki vesi maskissa valuu lähelle venttiiliä. Tämän jälkeen maskia painetaan kädellä hieman kasvoja vasten ja puhalletaan ilmaa nenän kautta voimakkaasti ja tasaisesti. Vesi poistuu venttiilin kautta.

l Kokomaski Kokomaski on edistyneemmän sukeltajan väline, joka vaatii ehdottomasti perusharjoittelua altaassa tai matalassa rantavedessä.

Veden tulvahtaminen kokomaskiin on huomattavasti vaativampi tilanne kuin pikkumaskilla, koska voit sisäänhengittäessä saada vettä ilmateihisi. Yleisesti ottaen kokokasvomaskit tyhjennetään annostimen pakkosyöttöä käyttämällä, mutta eri malleihin voi olla muitakin tapoja. Mikäli aiot siirtyä kokokasvomaskin käyttäjäksi käänny kouluttajasi tai kokokasvomaskiin perehtyneen sukeltajan puoleen - ja muista perusha~oitukset ennen avovesisukelluksia.

Harjoittele eri tapoja Ha~oittele erilaisia tyhjennystapoja ja totuttele myös hallitsemaan tilanne, vaikka maskisi olisi täynnä vettä. Tätä voi helposti ha~oitella allasoloissa tai sukelluksen päätteeksi rantavedessä. Monien oppilaiden mielestä P I-kurssin vaativimpia ha~oituksia on sukeltaminen ilman maskia. Niinpä sitä ei ehkä mielellään ha~oittelekaan itsenäisesti myöhemmin sukellusuran aikana. Mikäli kuitenkin maskisi katoaisi jollain sukelluksella, voi tilanteen ennakkoharjoittelu vaikuttaa ratkaisevasti ongelman turvalliseen ratkaisemiseen.

Pikkumaski ja kuivapuku Sukellan kuivapuvulla, jossa on kaulamansetti ja kuivahuppu. Huppu puristuu ikävän tiukaksi korvia vasten jo kymmenen metrin syyvyydessä. Apu löytyy helposti pikkumaskista! Painan maskin oikeaa reunaa hieman kasvojani vasten. Maskin vasen reunus kevenee hieman ja nyt puhaltaessani ilmaa nenän kautta maskiin se siirtyykin maskin vasemman reunuksen alta kuivapuvun huppuun. Maskin reunuksen tulee siis olla hupun reunan alla. Näin on helppo tasata paine myös hupussa - ja lämpötalouskin paranee. Nousun aikana ylimääräinen ilma toki laajenee hupussa, mutta siitä pääsee helposti eroon: käännän katseeni kohti pintaa ja annan ylimääräisen ilman virrata hupusta reunan alta ulos.

TEKSTI:

ILA

KOSKINEN,

Liittokoufuttojo KUVAT: HANNU KARIHEIMO

Sukeltaja

l1 v

Lentäjä Jarmo Hovi on alkuperäiseltä koulutukseltaan maanviljelysteknikko ja viljellyt maata Tammisaaressa. Nykyisin maanviljely on lähinnä oman metsäpalstan hoitamista samoilla seuduilla.

Jarmo Hovi istuu Helsingin Runeberginkadun SAS Royalin aulassa joulun alla. Takana on aamulento Jyväskylästä Seinäjoen ja Tampereen kautta Helsinki-Vantaan lentokentälle, VIPterminaaliin. Kuvaaja pyytää Hovia riisumaan paksun ruskean villapuseronsa. Lentäjän paita kullanvärisine olkapoletteineen hohkaa ja Hovi vakavoituu kameran silmän edessä. Kuva tallentaa rumpali, lentäjä ja sukeltaja Jarmo Hovin katseen yhden sadasosasekunnin ajaksi.

dA

TEKSTI: MINNA PAJAMIES KUVAT: KAApo KAMU (HENKILÖKUVA), MEGAMANIA, JARMO HOVIN ARKISTO

I PROFI ILI JATKUU Sukeltaja

SIVULLA 20

>

Miqoonasateessa soittavat ja laulavat Matti Nu"o (kitarat), Heikki Salo (laulu), Olli Heikkinen (akustinen kitara, koskettimet), Ari Laaksonen (basso) ja Jarmo Hovi (rummut).

• • Miljoonasade on yksi menestyneitä suomipopin yhtyeitä. Yhtye on levyttänyt 12 studioalbumia ja myynyt kultaa eli yli 25 000 kappaletta neljällä eri albumiIla: Laukauksia viulukotelossa (1989), Veitsen valossa (1989), Lelukaupan häät (1993) ja Pullo hunajaa (1993). Viimeksi mainittu ylitti platinarajan eli yli 50 000 kappaleen myynnin vuonna 1999. Kaikiaan levyjä on myyty noin 350 000 kappaletta.

Vuonna 1985 työnimellä "Kling Klang" perustettu yhtye toimii edelleen alkuperäiskokoonpanossa ja on toistaiseksi keikkatauolla. Uusin single, Ranneke rakkauteen, julkaistiin radioaalloilla marraskuussa.

Ensi keväänä on tarkoitus äänittää uusi CD ja lähteä kiertueelle mahdollisesti loppukesällä.

Suomipoppia ja etnorytmejä Muusikko jarmo Hovi on paitsi Miljoonasade-yhtyeen rumpali, myös opettaja. Hän opettaa jyväskylässä djembe-rummun soittoa jyväiän Kansalaisopistossa ja Suomalaisen Konservatorion Tanssiopisto Sarassa.

Lisäksi hän toimii säestäjänä Tanssiopiston modernin tanssin ja afrotanssin tunneilla.

Djembeen hänet sai innostumaan afrotanssin opettaja Mariana Siljamäki. Oma djembe-rumpuryhmä on kokoontunut nyt vuoden ajan improvisoimaan sunnuntaiiltaisin.

Sukeltaja

Nuorelle Hoville oma instrumentti oli alusta lähtien rummut: - Kun minun piti valita moottoripyörän ja rumpujen välillä, valitsin rummut. Musiikillinen esikuvani oli Wigwam-yhtye ja Ronnie Österberg. Myöhemmin, erilaisten vaiheiden jälkeen kiinnostuin erityisesti etnomusiikista.

Säveltämisessä lähellä sydäntä ovat world music sekä elokuvamusiikkien äänimaisema. Sävellyksiä valmistuu Miljoonasade- sekä T uulenkantajat-yhtyeille. Musiikkia on lisäksi valmistunut tanssikoreografioihin ja teatteriin. Seuraavaksi on tulossa musiikkia televisioon.

Kun Hovilta kysyy hänelle rakkainta omaa musiikkia, saa vastaukseksi katsauksen ihmisen musiikilliseen päiväki~aan: - jokaisena päiväni:j. on omat lähtökohtansa. Kuka voisi sanoa, että jokin päivä tai sivu on tärkeämpi tai parempi kuin jokin toinen sivu päiväkirjasta. Sama pätee musiikkiin.

Pienen inttämisen jälkeen Hovi nostaa esiin kaksi kappaletta: Lelukaupan häät sekä Miljoonasade. Lelukaupan häät on Hovin oma sävellys ja Heikki Salon sanoitus. Miljoonasade puolestaan on yhtyeen tunnusbiisi, ja vaikuttavuudessaan vailla vertaa: Hovi puhuu transsista, johon musiikin esittäjät vaipuvat itsekin lähes jokaisella esityskerralla. Miljoonasateen ovat säveltäneet Matti Nurro ja Heikki Salo. Sanoitus on

Heikki Salon.

Miljoonasateen kappale Lapsuuden sankarille (... "Iennä juri Gagarin, lennä... ") jäi soimaan sukupolven muistiin ja on edelleen yhtyeen ehkä tunnetuin laulu. Siitä on myös olemassa venäjänkielinen versio, joka on toimitettu tuon kuuluisan kosmonautin leskelle. Ensimmäisen, vuonna 1987 Miljoonasateen nimellä julkaistun albumin jälkeen yhtyeeltä on ilmestynyt noin albumi vuodessa, muutamin poikkeuksin. 1980-luvun loppu oli yhtyeelle lähes tauotonta keikkaa: vuonna 1989 bändi teki kaiken kaikkiaan 150 keikkaa, eikä elämään mahtunut kenelläkään keikkojen lisäksi paljoakaan muuta.

Lentämisen riemua ja sukeltamisen vapautta Ilma on Hoville tärkeä ja kiehtova elementti; harrastus ja toisaalta päivätyö. Hän valmistui ansiolentäjäksi vuonna 2000 ja nyt työn alla on liikennelentäjän lupakirja. Haave lentämisestä jatkui lennokkikerhon jälkeen K-S Ilmailijoiden purjelentokursseilla 1980, Naarajärven lentokentällä. Nykyisin arjet kuluvat jyväskyläläisen StarNet Systems Oy:n lentäjänä kahden koneen "Iaivueessa". Työ lennättää Hovia niin kotimaassa kuin muualla Pohjoismaissa ja Euroopassa. Eteläisin kohde on ollut Mallorca. Edellisenä päivänä ei välttämättä tiedä, mihin koneen nokka huomenna suunnataan.

LELUKAUPAN HÄÄT san. Heikki Salo säv. Jarmo Hovi Helga on lelu kaupan kaunein nukke pariisilainen ja posliini helmat Ruben on merisotamies jonka saappaat ilmassa marssii ja ylväästi kiiltelee Kerran kun ikkunalla siivoja tehtiin Helga ja Ruben ne vierekkäin joutui kauan he katselivat toisiaan silmiin viimein he kaipuunsa kutsuIle antautui Tänä yönä lelukaupan väellä on juhlat Helgan ja Rubenin rakkauden tähden Vieterivilunki ja Kraatariklovni toisilleen tiuskii ja huntua ompelee Flyygelitorvet soi häämarssin tahtiin tanssii puuhanhet ja nuuskaava herra kipsinen kissa taas piippuaan tuprauttaa morsian itkee ja sulhanen nauraa elämä on unta ja rakkautta varten tällaisen juhlan vain kerran kokea saa Takahuoneen laverilla sikahumalassa paksu ja ilkeä isäntä kuorsaa päivät se ka~uu ja kakaroita kyttää illat se kapakassa rommia ryyppäilee

- Lentäminen ja sukeltaminen antavat suuria kokemuksia ja elämyksiä. Molemmissa tarvitaan järjestelmällisyyttä ja systemaattisuutta, jotka ovat minulle luonteenomaisia, Hovi sanoo.

Sukeltaminen puolestaan liittyy lapsuudessa saatuihin myönteisiin snorklauskokemuksiin ja Tammisaaren maisemiin. Mielessä ovat kesäpäivät meren rannalla.

- Laitesukeltamisen aloitin niinikään luontevasti, ja lähes sattumalta. Huomasin jyväskyläläisen uimahallin ilmoitustaululla laitesukelluskurssin ilmoituksen ja ajattelin lähteä kokeilemaan, miltä se tuntuisi. Laitesukelluskurssi alkoi 18.2.1992.

Parhaimmat sukelluskokemukset kotimaassa ovat Utöstä ja merialueelta, vaikka sukellus harrastuksena usein suuntautuukin Jyväskylän seudun kirkkaisiin lampiin. Heinäkuun ensimmäisellä viikolla järjestetään perinteisesti oman sukellusseuran, Jyväskylän Sammakoiden kesäleiri Norjassa. Menneenä kesänä sukelIettiin Lofooteilla. Lämpimät vedet houkuttelevat, jos sattuvat kohdalle. Kaksi vuotta sitten Miljoonasade esiintyi suomalaisille YK-sotilaille Libanonissa ja sai mahdollisuuden tutustua Beirutin edustan vedenalaiseen maailmaan.

Vedenalainen maailma ja sukeltaminen tuntuvat tärkeimmältä harrastukselta. Siinä yhdistyvät ympäristöoppi sekä matka omaan henkisyyteen kiehtovalla tavalla.

I PROFIILI JATKUU SIVULLA 22

,

Rumpali jarmo Hovi ja djembe-rummut Ouagadougoussa, Burkina Fasossa 26.2.2000.

Aamulla lelukaupan ovella se kiljuu alennusmyynnissä kaikki on halpaa kohta jo kadonnut on Kraatariklovni ja Vieterivilunki saa tiuskia itselleen

Sukeltaja jarmo Hovi rummuttaa jyväskylän Aaltoalvari-uimahallissa kesällä 1995. Rumpuina itsetehdyt, vedenalaiseen käyttöön suunnitellut instrumentit

Sukeltaja

MIUOONASADE san. Heikki Salo säv. Matti Nurro ja Heikki Salo Hän muistaa isänsä kiviset pellot ne huokuivat kuivuuttaan sinä kesänä kauan sitten kun ei satanut ollenkaan Hän muistaa isänsä kumaran hahmon peltojen reunalla itsekseen huokaavan hiljaa täytyy vain odottaa Ja juuri kun kaikki alkoi kuolla pois kokonaan toi tuuli jostain miljoonasateen ja elämän tullessaan Oi miljoonasade oi miljoonasade oi miljoonasade oi miljoonasade Sinä kesänä kauan sitten kun ei satanut ollenkaan hän tapas ki~astoautolla miehen ja tien ristillä uudestaan Ja mies lahjoitti hänelle ki~an Angelika ja yön ruhtinas ja pyysi vaimoksensa ja lähtemään mukaansa Oi hän oli niin kaunis ja yksin ja itki nuoruuttaan mutta kun tuuli toi miljoonasateen hän pakkasi vaatteensa Tuo kaikki tapahtui kauan sitten nyt elää hän kaupungissa ostoskärryjen vainioilla hän kulkee lähiömarketissa Ja mies tulee iltaisin kotiin pullo viinaa salkussaan ja sammunein silmin ja sydämin sohvalle nukahtaa Oi hän toivoo salaa miljoona rakkautta tai miljoona kuolemaa tai miljoona miljoona mitä vaan kunhan ei tätä kuivuutta Tänä aamuna keittiössä istuu hän yksikseen nyt hän avaa kaasu hellan ja menee pesuhuoneeseen Nyt hän riisuu kaikki vaatteensa kun oisi menossa sateeseen ja pesuhuoneen peiliin hän ki~oittaa uudelleen ja uudelleen Mä en jaksa enää odottaa voi isä mitä mä teen mä en jaksa enää odottaa oi isä mitä mä teen mä en jaksa enää odottaa oi isä mitä mä teen Hän menee pesuhuoneesta keittiöön ja keittiöstä taivaaseen

Sukeltaja

Eräelämä ja selviytyminen erilaisissa olosuhteissa ovat haaste, mutta trendikäs extreme ja riskienhaku eivät kuulu tyyliin.

Erilainen tilaus Turun festareille Harrastuksen ja musiikin yhdistäminen on saanut myös erikoisia muotoja. Miljoonasade on tullut tunnetuksi niin vedenalaisesta ROCKTOPUS-keikastaan Turun Down By The Laituri -festareilla kuin vastaavasti kuumailmapallossa tehdystä AEROPUS-keikastaan T ammerfestin festivaaleilla vuonna 1996.

Vuoden 1995 Down By The Laituri -festivaali Turussa keräsi hämmentyneitä ihmisiä Samppalinnan maauimalaan 15.6.

Odotettavissa oli ennennäkemätön suomalaisen musiikin konsertti, jossa itse musiikin tekeminen tiipahtuisi veden alta.

Maauimalan altaan reunalla yleisö saattaisi nähdä soittajat videokuvan välityksellä ja musiikki kaikuisi kaiuttimista.

Puoli tuntia kestänyt vedenalainen konsertti oli menestys ja sen näki ja kuuli noin 2 500 festarivierasta. Konsertin suunnitteluun oli käytetty lähes kaksi vuotta ja vielä konserttia edeltävänä iltana oli epävanmaa, miten kosketinsoittimet saataisiin soimaan veden alla. Ratkaisuksi löytyi viime hetkillä ilmatasku, eräänlainen akvaarion ja polkupyörän yhdistelmä.

- Konsertissa käytetyt kitarat tehtiin painekyllästetystä laituri puusta ja itse ra-

kensin rummut peltisistä filmipurkeista.

Laulaja lauloi kokomaskin kanssa. Vesieristys olikin temppu sinänsä. Itse musiikki soi hieman erilaisena veden alla soitettuna. Meillä oli kuulokkeet korvissa, jotta kuulisimme toistemme soiton, Hovi kertoo.

Projekti esitettiin 19.6.1995 Jyväskylän Aaltoalvarissa pidetyssä konsertissa täydelle salilie. ROCKTOPUS on tiettävästi ensimmäinen ja ainoa vedenalainen konsertti maailmassa. Tavoitteena on toteuttaa ROCKTOPUS jonain päivänä Punaisella merellä. Vedenalaista konserttia varten Hovi opetti muusikkokollegansa sukeltamaan. Tänä päivänä viidestä yhtyeen jäsenestä sukeltaa neljä.

ROCKTOPUS-peli löytyy Miljoonasateen Poikapainia & Digitaalidaameja -CD:ltä ja pelissä on nähtävissä pätkä vedenalaisesta konsertista.

www.miljoonasade.com

SIUII

lZi

_ VINI-........8Ar

.

8-17.2.02....-os. 2d6

larlOlksetl

Tule tutustumaan uusiin tuotteisimme Vene-messuilla!

Meillä on paljon uutuuksia ja rajuja tarjouksia!

~apI!ICS.ATX200

Kaikilla

Apeksin uusi huippuregu!

Nyt rajuun tarjoushintaan

KAMERANNIDEON VESI KOTELOT Veneilijöille, kanoottiretkille, surffaukseen, sukeltamiseen 10 metriin vesitiiviit elastiset kameroiden vesikotelot. Pitävät kamerat kuivina kovissakin pärskeissä tai uidessa ja sukeltaessa.

Hinnat:

82,40€ · 328€ Maahantuonti ja myynti:

FOTO BOGELUND Eteläranta 20, 00130 Helsinki

p. (09) 633 838, fax (09) 628 653 e-mail.jarmo.mustonen@fotobogelund.fi

S,su3,esel suorituskykyä, taloudellisuutta

Sisudiesel merimoottorimallisto: • 20-sarja teho 63-235 hv • 612-sarja teho 230-310 hv • 645-malli teho 410 hv • • • • • •

hyvä suorituskyky hyvä tehojpainosuhde pieni kulutus alhaiset päästöt kilpailukykyinen hinta maan kattava huolto- ja varaosapalvelu

Sisudiesel-aggregaatit: • merikäyttöön • maakäyttöön Myös vaihtaen!

Hyvä valikoima vaihdossa saatuja moottoreita

Saaristokuljetukset ammattitaidolla: Käytössämme Zaritsa Alexandra ja talvisukelluksiin jäänmurtajahinaaja.

", ldäotie Öste

~!l

====~ •

d

Myynti j huolto Tiemestarinkatu 5 20360 Turku puh. 02-253 9502 tai 0400 528 285 Erik Nylund Fax 02-253 9506

4ZI~IIIJla

sis. Apeks-regulaukun (27 EUR)

taitepalenitariousl - Apeks AifX40D regulaattori ~kuivalla

jäätymissuojalla

l)

Waterproof OZOR -painotaskut, takataskut.

Huippuhieno uutuusliivi!

-A:rX40 vara-annostin( acto) - Apeks regulaukku - 2- mittarikonsoli (paine- ja syvyysmittari)

- Waterproof OZOR liivi - octonpidin - 10/300 t. 12/200 säiliö

989,~9 Rajoitettu erä!

Ta~ous

voimassa vain helmikuun loppuun saakka!

Watemrool Anlade - 4 mm kompr. neopreeni; lämmin, joustava ja mukava päällä.

- lateksimansettien päällä lämmin, vetokeijulla varustettu neopreeenimansetti.

- erikoinen saumaustekniikka takaa saumojen kestävyyden - käytännöllinen irtohupun lukitus - 5 miesten ja 4 naisten kokoa.

alO!

Rajoitettu erä! Ta~ous voimassa vain helmikuun loppuun saaKka!

SeaCSub-pemsvälinepakedl!

11ln-OIll

Set Tris, hyvät aloittelijan tai juniorin perusvälineet verkkokassissa! Koot: 27-29 - 45/46.

A1k. 35,30 EUR. ft8L Set Lux, huippuhyvät perusvälineet - U7U verkkokassissa ahkeralIe harrastajalle messuilta tai viim. 28.2.02 tai kurssille! Koot 36/37 - 46/47.

A1k. 96,80 EUR tilattuna!

2

NärJOOsvä§en 9, 64200 "rfi>iä/NärJOOs Ptlh. 06-22435!:l6, 0400-563866, Fax 06-22436V(i) Sukeltaja

L

Finn -5UII "

Technologies

Vedenalaistyöt ammattitaidolla ROV- ja Sonar operointi

:: jetsuit TNG Technica Poseidonin ehdottomasti kehittynein kuivapuku.

- Valmistettu täysin uudesta C-foam neopreenistä - Pinnoitettu kokonaan erittäin kulutuskestävällä Small Diamond tekstiilillä - POlvivahvikkeet, vulkanoidut olkapää- ja painovyösuojat - Reisitasku - Hartiavetoketju - Kiinteällä tai irtohupulla

Loxus Scan Viistokaikuluotain Tutustu laitteeseen ja hintatietoihin kotisivuillamme tai Vene -02 messuilla I Maailman pienin ROV!

VIDEO RAY -myynti -Vuokraus

Värit Musta I Oranssi (SOS Technica ) Koot XS-XXXL

Alimmaisenkuja 13, 04330 LAHELA e-mail:mikko .simola@loxus.com Tel. 040-7161318 tai 040-716 1319

Puvun mukana toimitetaan syöttöletku pikaliittimellä, varustekassi ja vetoketjun hoitoaine. Saumauksilla takuu

WWWo loxu S COm. 0

Saatavana myös mittatilauksena Toimitusaika n. 3 viikkoa

Divex Turbo 950

:: jetsuit SOS Technica

CE

Väri oranssi, muuten sama kuin yllä

w

w

w

. f

n n s

u

t

. f

POSEIDON(~_)

DIVING

M

SYSTEMS ~~mcb

ntl maahantuo alta »

Helsinki Pajalahdentie 9 Puh : 09 -692 2358 e-mail : myynti@finnsuitJi

Sukeltaja

Flnn-Suit K

Turku Läntinen Pitkä katu 20 Puh: 02-251 8747 e-mail: myynti@finnsuitJi

Ruotsalainen DIVEX 950 painebalansoitu regu on Saksassa tehtyjen testien mukaan markkinoiden paras regu. Erikoisuutena 1-vaiheen IIturboefekti ll mikä tarkoittaa, että toisiopaine nousee 5 >7 bariin syvyyden kasvaessa. Regu ei myöskään tarvitse erillistä talvisuojausta. Soveltuu niin ilma-kuin Nitrox kaasulle. DIN 200/300 bar.

Takuu 2 vuotta.

REGU- ja OCTOPUS 575 € http://www.divex.se

sis. alv:n.

13, 00140 HKl Nepto - Sub Tehtaankatu Puh.(09) 627 770, fax 627 060

Vie r a 5 k ~ n ä

25

Helena .Jaatinen

TARVII SEEKO LIII I 0 KILPAURHEILUA?

r

<J [

Il~ I

Mihin Urheilusukeltajain Liitto tarvitsee kilpaurheilua? Eikö sen harrastaminen ole vain pienen piirin asia? Kaiken rahan menon lisäksi kilpaurheilu tuo mukanaan vaatimukset dopingkontrollien ja eettisten sääntöjen suhteen.

Loppujen lopuksi kysymys on selkeistä valinnoista. Tarkastellaanpa mitä vaihtoehtoja meillä on ja miten ne vaikuttaisivat liiton toiminnan luonteeseen ja laatuun sekä talouteen. Ja miksi meillä on Urheilusukeltajain Liitto eikä Sukeltajain Liitto?

KUVA: JARI PYNNÖNEN

• • Urheilusukeltajain Liitto edustaa Suomessa kaikkia urheilusukelluksen kilpailulajeja: va-valokuvausta, va-kalastusta, uppopalloa ja räpyläuintia, sekä monia muita lajeja, joita Suomessa ei ole juuri harrastettu. Lajeista tärkein on räpyläuinti.

Se on hyväksytty mukaan olympiaperheeseen, joskaan se ei vielä ole ollut yksienkään olympialaisten ohjelmassa. Ilman CMAS:n jäsenyyttä ei näitä lajeja voi harrastaa kansainvälisellä tasolla kilpailumielessä.

Mihin me tavalliset sukeltajat sitten tarvitsemme CMAS:ia ja Urheilusukeltajain Liittoa? CMAS ja liitto antavat meille koulutusjä~estelmän kaikkine tasoineen, erikoiskursseineen ja materiaaleineen.

Lisäksi tarvitsemme tietoa sukeltamisesta ja sukellusmahdollisuuksista kotona ja ulkomailla. Ja onhan meillä liiton julkaisema Sukeltaja-lehti tietoa levittämässä.

Mitä tapahtuisi, jos liitto ei kuuluisikaan CMAS:iin? Vastaus on selvä: sukeltajakorttimme eivät kelpaisi ulkomailla. Mutta mikään ei kuitenkaan estäisi liittoa omaksumasta jotain kansainvälistä koulutusjärjestelmää, kuten NAUI tai jopa PADI, joiden kortit taatusti kelpaavat kaikkialla maailmassa. Puolueettomasti tarkastellen CMAS:n koulutusjä~estelmä tuskin antaa meille ylivoimaisia etuja toisiin verrattuna.

Ei siitä sen vuoksi tarvitse pitää kiinni.

Monet muita kursseja käyneet voivat todistaa, että muutkin koulutusjärjestelmät ovat aivan kelvollisia. Me vain suhtaudumme asiaan hyvin tunteella.

Emme siis todellisuudessa tarvitse CMAS:ia koulutusjä~estelmäämme varten.

Voisimme siten hyvin erota CMAS:sta ja luopua kilpailulajeistamme mahdollisesti jonkun uuden liiton hyväksi. Mitkä muut asiat muuttuisivat?

Toimintamme perustuu yhteisöIIisyyteen, ja sen perusta on syvällä seuratoiminnassa. Tällaisenaan sukellusharrastus antaa meille lisäarvoa toveruuden, ystävyyden ja yhteisvastuun muodossa.

Seuratoiminnassa kaikkien, nuorten ja vanhojen, tarpeet yhteiskunnalliseen asemaan katsomatta huomioidaan. Toimia voi omien mieltymystensä mukaisesti joko omaa hyvinvointiaan silmällä pitäen tai vaikka tekemällä työtä seuransa hyväksi.

Tärkeä elementti tätä yhteisöllisyyttä ja yhteisvastuuta on vastuu nuorista. Monet seuroistamme ovat harrastaneet nuorisotoimintaa vuosikymmeniä, eivätkä vain omaksi ilokseen. Oma seurani H20 on

r~ /

tästä hyvä esimerkki. Ja useat seurat ovat ottaneet sen viime vuosina ohjelmaansa.

Liittoon on palkattu nuorisopäällikkö, mutta missä tarkoituksessa? Annammeko toiminnalle vilpittömän tukemme silloinkin, kun osa nuoristamme haluaa suuntautua kilpaurheiluun? Ja meillähän olisi uusia kiehtovia lajeja, mistä valita. Haluammeko ja osaammeko hyödyntää tällaisen lajikirjon yksilöurheilusta vauhdikkaisiin joukkuelajeihin?

Jos valitsemme tämän yhteisöllisyyden tien, saamme siihen tukea yhteiskunnalta, nykytasolla lähemmäs puoli miljoonaa markkaa vuodessa. En näe mitään syytä siihen, miksi yhteiskunta ihmeemmin tukisi vain meidän aikuisten omaehtoista, elämysten hankkimiseen tähtäävää harrastusta siinäkään tapauksessa, että kutsumme sitä kuntourheiluksi.

Jos valitsemme yhteisöllisyyden, emme voi ottaa vain rusinoita pullasta. Meidän on tukimarkkojen lisäksi otettava vastaan niiden mukanaan tuomat "epämukavuudet", kuten dopingsäännöt ja urheilun muut eettiset periaatteet, vaikka kilpailulajimme ovatkin niin pieniä. Dopingsäännöt koskevat jokaista yksittäistäkin urheilijaa riippumatta siitä, kilpaileeko hän lajinsa kansainvälisellä huipulla tai keskinkertaisella piiritasolla.

Kaikkia arvoja ei voi mitata rahassa.

Hyvät eettiset säännöt toimivat myös meidän harrastajien, mutta ennen kaikkea nuorison hyväksi. Ne ovat osa kasvatustyötä. Ja arvo, jota emme ainakaan suoraan voi mitata rahassa, on yhteiskunnallinen arvostus. Sitä voimme saada hyvän nuorisotoiminnan ja kilpailutoiminnankin kautta. Tällä arvostuksella voi olla suurikin merkitys, kun seuraavan kerran joku "suoja-aluelaki" on tekeillä.

Jos tätä emme hyväksy, voimme hyvin erota CMAS:sta ja SLU:sta, ja muuttaa nimemme Sukeltajain Liitoksi, ja tarvitaanko edes liittoakaan. Harrastustamme se ei estä millään tavalla. Voimmehan avoimesti olla itsekkäitä ja elämyshakuisia hedonisteja.

Mutta haluammeko sitä sittenkään, vaikka siltä välillä tuntuu?

TEKSTI: HELENA JAATINEN

Kirjoittaja on Merimieseläkekassan toimitusjohtaja, Urheilun oikeusturvalautakunnan jäsen ja Urheilusukeltajain Liitto ry:n entinen puheenjohtaja.

Sukeltaja

-

r J

r

J

I

("

...

I:rISllmm.BI!Sen vuoden kokemuksia

SUKELLUSLUPAKÄYläNTÖ Merivoimat jä~esti viime marraskuussa suoja-aluevalvontaan liittyvän lupamenettelyn toteutumista ja lupamenettelystä saatuja kokemuksia käsitelleen tiedostustilaisuuden. Tilaisuudessa olivat läsnä merivoimien esikunnan, pääesikunnan, merivartioston esikunnan, puolustusministeriön sekä Suomenlahden ja Saaristomeren meripuolustusalueiden ja Kotkan rannikkoalueen esikuntien edustajat ja kutsuttuina SUSL:n, PADln, Sotamuseon, Merimuseon ja urheilukalastajien edustajat.

• • Haetut ja myännetyt luvat Vuoden 200 I aikana suoja-aluelupahakemuksia käsiteltiin yhteensä 239 kappaletta.

Näistä 194 oli laitesukeltamiseen liittyviä lupahakemuksia. Seitsemän hakemusta oli tarpeettomia Uoko kyseessä ei ole ollut luvanvarainen toiminta tai haettu alue onkin sijainnut suoja-alueen ulkopuolella). Kolme hakemusta hylättiin, kaksi puutteellisen hakemuksen takia, kun hakemusta ei ole pyynnöistä huolimatta täydennetty, ja yksi haettu asia ei kuulunut meri puolustusalueen päätäntävallan piiriin.

Reilu kaksi kolmasosaa sukellusluvista on myönnetty koko kalenterivuodeksi. Samoin kaksi kolmasosaa sukel lusluvista on ollut seuroille tai muille tahoille myönnettyjä yhteisölupia, joten yhteensä suojaalueelIa sukeltamiseen on saanut vuoden 200 I aikana luvan noin 7 000 ihmistä. Ja suurin osa luvista on sisältänyt runsaasti eri kohteita aina yhden luvan sisällä. Keskimäärin lupahakemukset on kyetty käsittelemään kolmessa vuorokaudessa.

Alueellisesti ajatellen suosituimmat luvanvaraiset kohteet ovat sijainneet Utön, Porkkalan ja VaarIahden (Porvoo-Emäsalo) suoja-alueilla.

Ulkomaalaisten osuutta luvan hakijoista ei ollut tilastoitu, mutta arvioiden mukaan osuus ei vuoden 200 I aikana ole ollut merkittävä.

Viistokaikuluotaimet Tällä hetkellä voimassa olevan tulkinnan mukaan viistokaikuluotainten käytön luvanvaraisuus koskee kaikkia Suomen aluevesiä, ei pelkästään suoja-alueita. Lupamenettelyä

Sukeltaja

UOdA-ALUEILI A koskevia kyselyitä on tullut sekä pääesikuntaan että meripuolustusalueille jonkin verran, varsinaisia lupahakemuksia on tullut hieman vähemmän . Arvioiden mukaan viistokaikuluotaimet tulevat yleistymään lähivuosien aikana, joten myös lupahakemusten määrään on odotettavissa kasvua.

Pääesikunta on myöntänyt lupia yhteensä I 8, näistä 6 on koskenut muuta toimintaa kuin hylyn etsintää.

Kun haetaan lupaa viistokaikuluotaimen käytölle hylkyä etsittäessä, luvan saantia helpottaa merkittävästi, jos hylyn etsintäalue kyetään rajaamaan kohtuullisen kokoiseksi esim. arkistotietojen tai muun historiallisen t ietämyksen perusteella.

Sekä aluevalvontalain varsinaisen tekstin että lain yksityiskohtaisten perustelujen mukaan asioita voisi tulkita niinkin, että harrastusluontoinen hylynetsintä ei ole "merenpohjan topografian jä~estelmällistä mittausta ja tulosten tallennusta", eikä niinollen tarvitsisi lupaa. Lakitekstistä ei myöskään ilmene suoraan, että viistokaikuluotain tai muu yksittäinen tekninen laite olisi sinänsä luvanvarainen. Lain mukaan käyttötarkoituksen pitäisi ratkaista tarvitaanko lupaa vai ei.

Sotilasviranomaiset tulkitsevat lakia kuitenkin omia tarkoituksiaan varten tällä hetkellä niin, että viistokaikuluotain tarvitsee aina luvan käyttötarkoituksesta riippumatta.

Eväitä ensi vuodelle Aluevalvontaviranomaiset ovat omasta puolestaan tyytyväisiä ensimmäisen vuoden kokemuksiin. Se, että suurin osa hakemuksista on ollut yhteisölupahakemuksia on he lpottanut merkittävästi viranomaisten työtä. Suurin osa hakemuksista on ollut hyvin täytettyjä, ja lähes kaikissa tapauksissa mahdolliset puutteet on saatu täydennettyä keskustelemalla asianosaisten kanssa.

Eniten parantamisen varaa viranomaiset näkevät varsinaisen toiminnan aloittamisesta ja lopettamisesta tehtävien ilmoitusten mu istamisessa. Viranomaiset tähdentävät, että vaikka lupa onkin saatu, silt i pitää tehdä aina ilmoitus, kun ollaan todellisesti menossa sukeltamaan. Samoin on ilmoitettava, kun sukellukset ovat päättyneet.

Valvontaviranomaiset muistuttavat. että mikäli ilmoituksen tekeminen unohtuu, viranomaisella on velvollisuus tarkastaa, mikä porukka on kyseessä, ja tarkastuksesta syntyy turhaa rahanhukkaa, kun todetaan että kyseessä onkin luvallinen porukka.

Sukellajien kokemuksia;J Nyt meillä on tiedossa valvontaviranomaisten kanta ja kokemus ensimmäisestä luvanvaraisesta sukelluskesästä. Millaisia ovat olleet sukeltajien kokemukset?

Ottakaa yhteys Mika Rautiaiseen mika.rautiainen@Susl.slu.fi ja kertokaa.

• Ovatko suoja-alueella tapahtuvaa sukeltamista koskevat ohjeet olleet riittävän selkeitä? Entä ohjeet viistokaikuluotaimen käytöstä?

• Kuinka paljon sukeltamisen luvanvaraisuus on ohjannut sukellustoimintaa? Onko sukeltamista suunnattu tarkoituksella pois tutui lta vesiltä, kun lupamenettely on koettu liian hankalaksi? Kuinka usein sukellus oli pakko jättää tekemättä, kun ei ollut etukäteen osattu arvata, että juuri sään ollessa parhaimmillaan satutaan olemaan suoja-alueella?

• Onko haettuja ja saatuja lupia todella käytetty hyväksi? Vai onko lupia haettu "varmuuden vuoksi varastoon',?

TEKSTI: M IKA RAUTIAINEN, KOULUTUSPÄÄLLIKKÖ KUVA: JARI PYNNÖNEN

Sukeltaja

Talven pimeydestä alkaa mieleni palata lämpimiin ja kirkkaisiin vesiin. Mutkia matkaan tuo reissun ekologinen selkäreppu, se on varsin painava.

• • Lentomatka kiihdyttää otsonikatoa ja kasvihuoneilmiötä. Turismi kuormittaa luontoa tropiikissakin ja sukeltajat kuluttavat herkkien koralliriuttojen pinnat kaljuiksi .

Koralliriutat tarjoavat kuitenkin ehkä upeimman sukellusympäristön ja kaamokseen olisi mukavaa saada vähän valoa.

Voisinko jotenkin tehdä reissun ympäristöystävällisesti?

Lentomatkustaja kuluttaa polttoainetta n. 1,7 kertaa yksinäiseen henkilöautoilijaan verrattuna. Kilometrejä etelänmatkalla kertyy rutkasti: kauas on pitkä matka ja polttoaineen kokonaiskulutus on huima. Kerosii nin polttaminen tuottaa ilmakehään hiilidioksidia, joka kiihdyttää ilmastoa lämmittävää kasvihuonei lmiötä. Korkealla lentävät suihkukoneet päästävät lisäksi ilmaan aerosoleja, jotka kuljettavat ilmakehän ylimpiin kerroksiin otsonia tuhoavaa klooria.

Pohjois-Espoon ja Länsi-Vantaan asukkaat heräävät lisäksi joka kerta, kun etelästä aamuyöllä palaava matkustajakone laskeutuu heidän kotiensa ylitse.

Eniten polttoainetta kuluu lentokoneen noustessa. Uudet konetyypit kuluttavat vähemmän polttoainetta ja tuottavat vähemmän meteliä kuin vanhemmat. Lisäksi täydessä koneessa on kulutus matkustajaa kohden pienempi kuin vajaassa. Chartermatka mahdollisimman läheiselle sukelluskohteelle takaa suoran lennon ja kone on taatusti täynnä. Lisäksi tarki stan , että matkanjä~estäjäni valitsema lentoyhtiö käyttää nykyaikaista kalustoa.

Yritän kysellä matkanjä~estäjältä, kuinka heidän sopimusmajoituksissaan huolehditaan jätevesistä, jätteistä, energiankulutuksesta ja muista ympäristöasioista. Epäluulo valtaa mieleni, vaikka minulle kerrotaan asioiden olevan kunnossa. Lasketaanko siellä kuitenkin viemärivedet suoraan mereen?

Koralliriutat ovat erittäin herkkiä rehevöitymiselIe. Korallieläimet elävät symbioosissa yksisoluisten levien kanssa kienrättäen keskenään levien yhteyttämistuotteet ja eläinten tuottamat ravinteet. Ympäröivän veden rehevöityminen lisää levien kasvua, joka nopeasti tukahduttaa korallit. Erityisen haa-

Sukeltaja

SUKELLUS· VÄLINEET ja kurssit aloiHelijasta voittuvia ovat koralliriutan ja hiekkarannan väliin jäävät laguunit, joissa veden vaihtumista hidastavat niiden ulkopuolella olevat koralliriutat.

Hotelleista ja lomakylistä jätevedet lasketaan aina samaan paikkaan, joka siis todennäköisesti on pilalla. liveaboard-tyyppinen paratiisiristeily onkin sitten hankalampi asia. Jos paatissa on uloshuuhtelevat vessat, ne rehevöittävät riuttoja paljon hotelleja laajemmalla alueella.

Sukellusten jä~estäjät opastavat turisteja olemaan koskematta koralleihin ja keräämättä eläviä matkamuistoja. Ne ovat hyviä neuvoja, joiden tarkoituksena on suojella koralI iriuttoja turistien ihailtavaksi mahdollisimman pitkään. Suosituimmat riutat ovat kuitenkin auttamatta kuluneen näköisiä. Päätän silti malttaa mieleni ja jättää osallistumatta lisämaksusta ta~ol­ la olevaan retkeen neitseelliselle riutalle: minunkin läsnäoloni väistämättä edesauttaisi riutan kulumista.

Koralliriutat ta~oavat myös elantoa rannikon asukkaille. Innokkaimmat kalamiehet ovat ryhtyneet käyttämään dynamiittia ja myrkkyjä saaliidensa parantamiseksi. lisäksi eläviä riuttoja louhitaan rakennusaineeksi. Sukellusturismi voisi ehkä auttaa kitkemään tuhoisia koralliriuttojen käyttömuotoja, sillä eihän kukaan lennä ihastelemaan tuhottua riuttaa. Sukellusturismi tuo tuloja paikallisille ihmisille ja he ehkä haluavat säilyttää vedenalaiset maisemansa.

Noilla keinoilla voisin ehkä hieman onnistua keventämään sukellusreissuni aiheuttamaa ekologista rasitusta ja siten omaatuntoani. Toisaalta voisihan sitä ajatella talvella toisenlaistakin sukelluslomaa. T aitavalle sukeltajalIe voisi löytyä todellista haastetta tunturijärvien hyisestä raikkaudesta. Maaliskuussa on myös Hailuodon Ma~aniemes­ tä kävelymatka ahtojäävalleille.

ammaHilaiseen löydät meiltä! www.divein.fi

Sukelluslurismi voisi ehkä aunaa kilkemään luhoisia koralliriunoien kävnömuoloia. sillä eihän kukaan lennä ihaslelemaan luhonua riunaa.

TEKSTI: JOUNI LEINIKKI KuvA. ERLlNG SVENSEN

5

YUIDtta en kldunut siitä ku.n aloitimme

t0imimtamme Helsingissä meren rannalla~ missä sJ1kelluskeskuksen kuuhmkin sijaita. fla1\!1.amme ~ittää kai~a asiakkaitamme, j0bka eVt!t vNosiel1l var:rella luottaneet meidän amm.atltlitai1t0omm e kUl!sseista välineisiin.

Jat1s.amme vahvana e<llelleen. Tervebuloa ostoksille!

J

Pohjoisranta 2, 00170 Helsinki.

Puh: 09·622 55 44, Fax: 09-6220 13 33 . ndi@divein.fi www.divein.fi.

Sukeltaja

VLÄH ENGITYSTEI DEN

TULEHD • • Aikuinen suomalainen sairastaa vuodessa 2-3 ylähengitystietulehdusta eli flunssaa. Se onkin ylivoimaisesti yleisin tulehdustauti. T ulehduksia aiheuttaa yli 200 erilaista virusta. Ne tarttuvat kosketustartuntana esimerkiksi kätellessä tai ovenkahvoista, joita sairastunut, nenäänsä hangannut ihminen on koskettanut. Pisaratartunta esimerkiksi aivastuksen aiheuttaman aerosolipilven osumasta on toinen tavallinen tartuntareitti: näin leviää esimerkiksi influenssavirus. Suoraa erite- tai limakalvokosketusta, esimerkiksi suutelun muodossa, edellyttävät harvat virukset. Käsien peseminen ja kättelyn ja nenän koskettelun välttäminen ovat varsin hyvä suoja tulehduskauden aikana. Flunssaan sairastuneen lähiympäristöön ei kannata ehdoin tahdoin hakeutua, jos on lähiaikoina lähdössä sukeltamaan.

Ylähengitystietulehdukset ovat tavallisimpia loka-marraskuussa ja huhti-toukokuussa. Näiden kausien lisäksi tulevat vuosittain erittäin herkästi leviävät influenssaepidemiat, jotka ajoittuvat usein vuodenvaihteen seutuun, parhaaseen kaukolomasukellusaikaan. Syksyllä otettavalla influenssarokotuksella saa varsin hyvän suojan saman talven viruskantaa kohtaan. Mikäli influenssan oireita alkaa ilmetä, on nykyään myös lääkärin määräyksellä saatavana tehokkaita viruslääkkeitä, jotka täytyisi kuitenkin aloittaa 48 tunnin kuluessa ensioireista, jotta paras hyöty saataisiin. Myös tabletteina otettavaa suojalääkitystä on saatavissa, mikäli esimerkiksi perhepiirissä joku sairastuu eikä toisilla ole rokotussuojaa.

Flunssan jälkitaudit Jopa 90 prosentilla ylähengitystietulehduksia sairastavista on nenä- ja sivuonteloiden limakalvojen turvotusoireita, paineen tunnetta poskilla, tukkoisuutta, korvien lukkoisuutta ja välikorvan paineentasausongelmia.

Nämä oireet kestävät 1-7 päivää ja joskus nähdään tarkoissa tutkimuksissa limakalvomuutoksia ja jopa nestettä poskionteloissa.

Näistä vain 0,5-2 prosenttia kehittyy varsinaiseksi sivuontelotulehdukseksi.

Oireilun kestettyä yli seitsemän vuorokautta alkaa silmien välissä olevien seulalokerostojen alueella, poskiontelojen tyhjenemisaukkojen seudussa olevan turvotuksen seurauksena onteloiden tuuletus heikentyä ja limaa kuljettavien värekarvojen toiminta kärsiä. Samaan aikaan limaneritys lisääntyy ja seurauksena on eritteen kerty-

minen. Tämä huonosti ontelosta poistuva lima on bakteereille hyvä kasvualusta ja lopputuloksena on sivuontelon bakteeritulehdus, sinuiitti.

Sinuiitilla ei ole tyyppioireita. Paineoireita poskissa, otsalla tai ohimoilla voi olla, mutta läheskään kaikilla niitä ei ole. Särkyoireista luotettavin yksittäinen oire on yläposkihampaiden särky. Nenän tukkoisuus ja märkäisen eritteen tulo nenästä on tavallista, samoin liman valuminen kurkkuun päin, takanuha. Yskä, erityisesti öisin, päänsärky, kuumeilu, korvien tulehtuminen ja lukkoisuus saattavat myös olla sinuiitin oireita.

Flunssasta, erityisesti influenssaviruksen aiheuttamasta, saattaa seurata myös välikorvan tulehduksia, keuhkoputkentulehduksia ja jopa keuhkokuumeita. Sydänlihastulehdus on harvinainen, jopa hengenvaarallinen jäi kitauti , joka voi olla yllättävän vähäoireinen. Näistä keuhkokuume usein edellyttää vastustuskyvyn ainakin väliaikaista heikkenemistä, esimerkiksi urheilusuorituksesta johtuvan rasituksen tai kylmettymisen seurauksena.

Miten väitän flunssan jälkitauteja?

Suomessa sivuontelontulehduksia sairastaa vuodessa 2-8 prosenttia väestöstä ja tulehdustaudeista se on neljänneksi yleisin.

Riskiä sen saamiseen lisäävät muun muassa allerginen tai muu krooninen nuha, tupakanpoltto, uiminen ja reseptivapaiden nuhalääkkeiden väärinkäyttö. Hyvin hoidettu krooninen nuha ei lisää riskiä ja erityisesti flunssa-aikana onkin allergista tai muuta kroonista nuhaa potevien aihetta tehostaa lääkitystään lääkärin antamien ohjeiden mukaan. Kausiluonteinenkin allergialääkitys on syytä aloittaa täysimääräisenä heti flunssan ensioireiden tullessa, jotta teho olisi paras, kun sivuontelontulehduksen riskiaika on pahimmillaan viikon kuluttua vaivan alusta.

Nenän huuhteleminen, "peseminen" fysiologisella 0,9-prosenttisella suolavesiliuoksella edesauttaa eritteiden poistumista ja parantaa jonkin verran edellytyksiä selvitä virusnuhasta ilman poskiontelon tulehdusta.

Samoin höyryhengitys auttaa usein liman irrotuksessa.

Vakavien jälkitautien välttämisessä maltti on paras apu. Kun flunssan oireet tulevat, on syytä välttää liiallista ponnistelua ja pitää urheilu harrastuksessa taukoa, kunnes leposyke on normalisoitunut ja on ollut kuumeettomana yhtä monta päivää kuin oli

kuumeinen. Muuten terve, hyväkuntoinen ihminen voi kuumeettomana käydä töissä, kun pitää huolen riittävästä levosta ja nesteen saamisesta. Oireenmukaisella tulehduskipulääkkeellä voi usein tehdä sairaspäivät miellyttävämmiksi vaikka itse paranemista ne eivät nopeutakaan.

Miten jälkitauteja hoidetaan Jo flunssan alussa aloitettu antibioottikuuri ei nopeuta paranemista eikä pysty myöskään aina estämään bakteeritulehduksen syntyä. Ni inpä antibioottihoito aloitetaan vasta bakteeritulehduksen ollessa ilmeinen.

Suuri osa bakteeriperäisistä poskionteloiden tulehduksista parantunee nykytiedon mukaan myös ilman antibiootteja. Usein kuitenkin oireiden pitkittyessä tai ollessa voimakkaita antibioottihoito aloitetaan. Mikäli tulehdus ei pelkällä lääkkeellä parane, voidaan poskiontelot huuhdella ja poistaa bakteerierite onteloista. Välikorvantulehduksessa antibiootti on usein välttämätön ja keuhkokuumeessa lähes aina.

Koska sukeltamaan?

Ylähengitystietulehdus on jo virustautinakin aina väliaikainen sukelluseste. Sairaana ponnisteluun liittyvien yleisten terveysriskien lisäksi siihen liittyvät limakalvoturvotukset ja eritteet voivat aiheuttaa painevammoja väli korvissa, sivuonteloissa, jopa keuhkoissa.

Nämä voivat johtaa jopa henkeä uhkaaviin seurauksiin ilman päästessä revenneestä keuhkorakkulasta verenkiertoon tai sivuontelosta kallon sisälle. Välikorvan painevammaan liittyvä tärykalvon repeäminen ja kyl män veden aiheuttama huimaus voi johtaa myös murheelliseen lopputulokseen.

Sukeltajan on AINA sekä keuhkokuumeen että korvatulehduksen jälkeen käytävä lääkärillä varmistumassa, että sukelluskelpoisuutta estäviä ongelmia välikorvan paineentasauksessa tai keuhkojen ilmanvaihdossa ei ole jäljellä. Keuhkopussintulehdus keuhkokuumeeseen liittyvänä voi aiheuttaa keuhkopussin sisäisiä arpia ja johtaa jopa elinikäiseen sukelluskieltoon.

TEKSTI: JARI SUVILEHTO,

korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri, sukellus- ja ylipainelääketieteen erityispätevyys, Suomen Sukellus- ja Ylipainelääketieteen yhdistyksen puheenjohtaja KUVA: JOHN BUTlER

Sukeltaja

KeSälahli

Elämyksiä, kokemuksia

ja aurin~onpaistetta vuoden ympäri

MATKAILU KESKUS

Hotelli- ja mökkimajoitusta, caravan-alue, ravintola, savu- ja rantasauna, vierasvenesatama ja hiekkarannat. p. 013-371 421

PURUUEOEN RETKEILY Sukellusretket ja -leirit, avantosukellukset, kalastusretket, lumikenkäsafarit, hiihtoretket ja luontoopastukset. http://personaI.inet.filpalvelu/puruvedenretkeily timo.tynkkynen@puruvedenretkeily.inet.fi p. 0400-778 439, 040-724 8229

Majoitusta korkeatasoisissa lomapirteissä ja siisteissä lomamökeissä, caravan-alue, ravintola ja upeat hiekkarannat. http://personal.inet.fi/yritys/ruokkee mika.laukkanen@ruokkeen-Iomakyla.inet.fi p. 013-371 312

ASTIKKALAN MARJATILA Maatila- ja mökkimajoitusta, savusauna ja ruokapalvelut tilauksesta.

Järjestämme leirikouluja, perheleirejä, yritysten, järjestöjen ja seurojen virkistys ja koulutuspäiviä. p.0400-702 051, reijo.astikainen@pp2.inet.fi

www.kesalahti.fi

Minkälaista ilmaa hengität?

L<J Ihminen on ilmaa hengittävä nisäkäs, jota ei alunperin ole luotu elämään veden alla.

Niinpä ihminen joutuu kuljettamaan oman hengityskaasuvarastonsa mennessään veden alle, mikä tuo mukanaan erityisiä vaatimuksia ilman laadulle.

• • Vanhan kansan sananlaskun mukaan ihmisen keuhkot olivat niin herkkä instrumentti "ettei niihin saanut päästää muuta kuin raitista ilmaa ja tupakansavua". Nyt olemme viisaampia kuin vanha kansa ja tiedämme, että keuhkoihin saa päästää pelkästään raitista ilmaa. Sukeltajan on lisäksi muistettava, että erilaisten epäpuhtauksien vaikutus moninkertaistuu paineen kasvaessa, joten mahdollisimman puhtaan hengityskaasun käyttö on veden alla vieläkin tärkeämpää kuin maanpinnalla.

Koska erehtyminen on inhimillistä, ei välttämättä ole automaattisesti selvää, että kaikki se tavara, mitä kompressorista tulee ulos, olisi täysin hengityskelpoista. Eurooppalainen standardi EN I 2021 määrää suurimmat sallitut arvot erilaisille hengitysilman epäpuhtauksille.

Näiden epäpuhtauksien mrt:taamista varten on olemassa erityisiä laitteita. Suomen Urheilusukeltajain Liitto ry omistaa ilmanlaatumittauksissa käytettävän Bristol APA MK-I I -laitteen. SUSL ta~oaa jäsenseuroille pientä maksua vastaan kompressorien ilmanlaadun mittauspalvelua.

Täyttälaitteiden laatu Käytännössä ilmanlaadun mittaukset SUSL:n laitteella tekee Seppo Salonen Porissa. Kokemustensa perusteella Seppo kertoo seurojen täyttölaittei-

den laadusta seuraavaa: Öljypitoisuuksien ylitykset ovat olleet tavattoman harvinaisia, eikä hiilimonoksidi myöskään ole ollut ongelmallinen. Oikea voiteluöljyvalinta ja pakokaasujen pääsyn estäminen imuilmaan tuntuu olevan itsestäänselvyys seurojen kompressorin käyttäjille. Hiilidioksidin suhteen havaitut ylitykset eivät ole olleet kovinkaan suuria, mutta täyttöpaikalla on ollut selvästi vaikutusta pitoisuuksiin: teollisuus- ja kaupunkialueella, teiden varsilla ja sisätiloissa pitoisuudet saattavat nousta selvästi.

Sen sijaan vesipitoisuus ei millään tahdo pysyä raja-arvojen alapuolella. Pulloihin joutuva kosteus aiheuttaa runsaasti ongelmia. Laitteiden jäätymiset ja puhaltamiset ja niistä johtuneet erilaiset seurannaisvaikutukset (mm. regun puhaltamisen aiheuttama paniikkinousu pintaan) ovat yleisimpiä SUSL:n tapahtumaraporteissa näkyvistä ongelmista. Ja vaikka jäätymisistä mielellään syytelläänkin tiettyjä laitemerkkejä, totuus kuitenkin on se, että laitteen jäätymisen yleisin syy on kosteus pullossa.

Jäätymisten lisäksi kosteus paineenalentajassa aiheuttaa tietysti myös lisääntyvää huollon tarvetta, samoin vesi pullon pohjalla nopeuttaa pullon korroosiota.

Usein kuulee puhuttavan, että suuri kosteus olisi pienituottoisten retkikompressoreiden ongelma, mutta näin ei todellisuudessa ole. Seppo Salonen kertoo. että raja-arvot ylittäviä kosteuspitoisuuksia löytyy melko tasaisesti kaiken kokoisten kompressoreiden ilmaa analysoitaessa. Isojakin kompressoreita siis huolletaan huonosti. Jos unohtaa vaihtaa suodattimet riittävän usein eikä käytön aikana tyhjennä vedenpoistoventtiileitä riittävän usein. pulloon joutuu kosteutta oli kompressori minkä kokoinen hyvänsä.

Myöskään kompressorin iällä ei Sepon mukaan ole juuri merkitystä ilman laadun kannalta, vaan sillä, että kompressori pidetään hyvässä kunnossa.

Vanhin kompressori, jonka ilmanlaadun Seppo Salonen on mitannut, oli vuosimallia 1963. ja sen tulokset olivat aivan hyvät.

Liiton paineilmantestauslaitteella on viimeisen kymmenen vuoden aikana tehty noin 165 paineilma-analyysiä. Kun suositus on, että kompressorin ilmanlaatu tarkastettaisiin vähintään kerran vuodessa, ja SUSL:lla on noin 200 jäsen-

seuraa, tuo määrä on hämmästyttävän pieni. Toki osa jäsenseuroista mittauttaa ilmanlaatunsa muualla. mutta sit1i voitaneen sanoa, että seurojen pitäisi olla nykyiseen verrattuna noin I 800 kertaa ahkerampia ilman laatunsa tarkastajia.

SUSL:N ILMAN LAADUN MlnAUSPALVELUT: SEPPO SALONEN

(02) 8381 5544 (02) 6370 141 050 5890 388

PUH. TYÖ

PUH. KOTI GSM

TEKSTI: MIKA RAUTIAINEN KUVA: JOHN BUTLER

Sukeltaja

r~

lr

lasten ja nuonen urheilulle eeniset linjaukset • • Lasten ja nuorten urheilun eettiset linjaukset esiteltiin tiedotustilaisuudessa marraskuun lopulla. Asiantuntijatoimikunnan vuoden työn tuloksena syntyneet linjaukset ovat ensimmäiset laatuaan Suomessa.

- Paineet lasten ja nuorten urheilun eettisille linjauksille muodostuivat kahdelta suunnalta: urheilun sisältä, missä oli tarvetta linjata toimintaa sekä yhteiskunnan puolelta, missä odotettiin urheilun toimenpiteitä etenkin Lahden tapahtumien jälkeen, toteaa neuvottelukunnan koollekutsuja Nuoren Suomen puheenjohtaja Jouni Backman.

- Syntyi ajatus lasten ja nuorten urheilun eettisistä linjauksista. Noin vuosi sitten Nuori Suomi kutsui asiantuntijaryhmän pohtimaan eettisiä linjauksia ja tekijöitä, joilla voitaisiin varmistaa, että urheiluseura on tulevaisuudessakin elinvoimainen ja hyvä kasvunpaikka nuorille, Backman toteaa.

Eettisissä linjauksissa ovat vahvasti esillä YK:n lastenoikeuksien julistuksen tärkeät sanomat, mm. lapsen oikeus iloon ja suruun sekä itsensä ilmaisemisen. Linjausten keskeinen sisältö on lasten oikeuksien ja lapsen näkökulman kunn ioittaminen.

fetliSetliniaukset pähkinänkuoressa Hvvän urheilun tunnusmerkit: Urheilu on lapsen oma juttu • Lapselle ja nuorelle urheilu on leikkiä • Urheilu on arvokas osa lasten ja nuorten kasvua • Urheilu ottaa huomioon lapsen ja nuoren tarpeet

Urheileminen antaa mahdollisuuden Urheileminen edistää henkistä hyvinvointia • Urheileminen käsittelytaitoa • Urheileminen • Urheileminen • Urheileminen

edistää tunteiden edistää itsetuntoa edistää sosiaalisia taitoja edistää kykyä ottaa vastuuta

Urheileminen edistää fyysistä hyvinvointia • Urheileminen edistää fyysistä terveyttä • Urheileminen edistää liikkumisen taitoja monipuolisesti

Urheileminen innostaa elinikäiseen liikuntaan

Vinuoosiksi viriDVminen • • Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton Junior Lifesaver clubin eli hengenpelastuskerhon tavoitteena on ta~o­ ta täysipainoista tekemistä niin kilpailumielisille kuin muillekin uinti- ja vesilajien harrastajille.

Marraskuussa SUH järjesti SUSL:n kanssa yhdessä Junior Lifesaver -ohjaajakurssin T ampereella. Kurssilaiset olivat lähinnä norppaohjaajia, joukossa oli pari uimavalvojaa. Kurssin kouluttajina toimivat SUH :n kouluttaja/projektipäällikkö Heikki Hämäläinen sekä kouluttaja Vesa Kälviäinen.

Sekä hengenpelastuskerhon että ohjaajakurssin tavoitteena on vesiturvallisuus, vedessä viihtyminen ja virtuoosiksi virittyminen. Kurssiohjelmassa oli mm.

ohjaajana toimimisen pohtiminen ja käytännön harjoitteet, tuntien suunnittelu, hengenpelastustaitojen kertaaminen eri apuvälinein sekä ongelmatilante iden olosuhteiden arvioiminen.

Kouluttajien arvio tästä nimenomaisesta kurssista oli, että sukellus- ja norppatoiminta antaa erinomaisen perustan omaksua Junior Lifesaver -kurssin oppeja. Seurojen toivotaan liittävän hengenpelastuskou lutusta omiin norppa- ja aikuistenkin toimintoihin. Siitä saa hyvää ja kansalaistaitoja keh ittävää vaihtelua tuttuihin ha~oitteisiin.

TEKSTI JA KUVAT: LEENA KOIVUMÄKI

Uimaopenajakurssi nuorille sukeltajille ja uimareille 5,-7.4,2002 ja 26,-28.4,2002 Varalan Urheiluopisto, Tampere Kurssi on tarkoitettu ensisijaisesti 17-20-vuotiaille sukellusja uintitaustan omaaville henkilöille, jotka haluavat pätevöittää itseään uimakoulujen opettajina ja vesipeuhulaohjaajina.

Kurssille vaaditaan vähintään 17 vuoden ikä. Opetus sisältää uimaopettajan peruskurssin sekä vesipeuhulaohjaajakurssin perusteet. Kurssin aikana suoritetaan myös uinninvalvojan testiuinti.

teet, sukellustaidot ja erilaiset harjoitteet sekä pelit ja leikit ovat myös osa koulutusta.

Junior Scuba -leiriviikonloppu

Hinta: I 19 euroa. sisältäen opetuksen. materiaalin. majoituksen ja ruokailun.

12,-14.4,2002 Kouvola

Lisätietoja: Veli-Matti Pynnönen. puh. 0400 557765.

IImoittautumiset: ki~alli­ sesti seuroittain 22.02.2002 mennessä SUSL:n toimistoon office@susl.slu.fi tai fax (09) 3481 25 I 6. Kenro ilmoittautumisen yhteydessä nimi. syntymäaika. yhteystiedot. seura sekä mahdolliset ruokaallergiat ja/tai lääkitys.

Lähde mukaan Junior Scuba -leirille! Siellä saat toteuttaa oppimiasi laitesukellustaitoja käytännössä yhdessä muiden Junior Scuba -sukeltajien kanssa.

Ohjelmassa on jatkokoulutusta. opit lisää hyödyllisiä ja mielenkiintoisia asioita laitesukelluksesta. Lisäksi mukavaa hauskanpitoa!

Hinta: I 19 euroa, sisältäen opetuksen. materiaalin, majoituksen ja ruokailun.

J

Lisätietoja: Veli-Matti Pynnönen. puh. 0400 557 765.

IImoittautumiset: kirjallisesti seuroittain 22.3.2002 mennessä SUSL:n toimistoon office@susl.slu.fi tai fax (09) 348 I 2516. Kerro ilmoittautumisen yhteydessä nimi, syntymäaika. yhteystiedot, seura sekä mahdolliset ruoka-allergiat ja/tai lääkitys.

[

N UORI SUOMI

~61\~~, SlI/AUNE.I'l.

J -"

N~ 5-;;';;;:-a-

V altakunnallinen norppaleiri

Hinta: 253 euroa 17-20vuotiaille ja SuiL:n jäsenille.

320 euroa ei jäsenille ja yli 20-vuotiaille.

,

Lisätietoja: Suomen Urheilusukeltajain Liitto, Riikka Lyytikäinen. puh.

(09) 348 I 3 190 tai riikka.lyytikainen@susl.slu.fi sekä Suomen Uimaliitto.

Ma~a Räikkälä, puh. (09) 5490 3422 tai

,11.

Ilmoittautuminen: Ki~alli­ sesti SUSL:n toimistoon office@susl.slu.fi 8.3.2002 mennessä.

,

\, ( ... ' ~~- ~ .

.

~~

--

.

~ ~ N UORI SUOMI

Nuori Suomi -Ohjaajien jatkokoulutus

'1

(

ma~a.raikkala@suil.slu.fi.

\

(

• Lisätietoja -TommIHolopEllnei~p~~~~!~"

- Sari Häkkinen

ellmolttautumiset seIJroitb!liriinft'09 'tol:,",lstoDrifklrji.II ~s8sti mennessä: - sähköpostilla:A Kai~lCatliil~IIfl~"'-f - taksilla:

16,-17.3.2002 Kouvola Kaipaatko ohjaustyöhösi uusia virikkeitä ja haluatko kehittää jo olemassa olevia taitojasi? Nuori Suomi -ohjaajien jatkokoulutus antaa tietoa miten Norpparalleja ja -leirejä suunnitellaan ja toteutetaan sekä teoriassa että käytännössä. Ensiavun perus-

sukeltaja

ja Väänlö N UORI SUOMI

rI

I

,/

Hengenpelastuskerhon ohialiakurssi

)

~

(

-) ~

Hengenpelastuskerho - Lifesaver club on tarkoitettu 8-12vuotiaille tytöille ja pojille. Kursseilla harjoitellaan vedestä pelastamista, uintitekniikoita, ensiavun perusteet, sukellustekni ikoita ja vesipelastuskilpailuja.

Ohjaajakurssi on tarkoitettu yli I 6-vuotiaille nuorille, joilla on kokemusta lasten ohjaamisesta ja jotka viihtyvät vedessä.

Kurssin tavoitteena on antaa perustiedot ja -taidot hengenpelastuskerhon ohjaamiseen. Ilmoittautuminen päättyy kolme viikkoa ennen kurssia. Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliiton kurssit vuonna 2002: 26.-28.4.2002 Liikuntakeskus Pajulahti, 27.-29.9. 2002 Liikuntakeskus Pajulahti Kurssin vaatimuksena on 200 metrin uimataito. Kursseja jäjestetään myös tilauksesta esim. urheiluseuroille, SUSL:lle marraskuussa.

Hinta: 170 euroa täysihoidolla ja I 18 euroa ilman täysihoitoa (20 tuntia) .

Lisätietoja: SUH:n toimisto, puh. (09) 3436560.

Seikkailuseura Hiki ja Vääntö perustettiin vuoden 200 I alussa.

Pääosa aktiivisista jäsenistä koostuu Mouhijärven, Siuron ja Nokian nuorista. Aktiivijäsenet harjoittelevat kahdesta kolmeen kertaa viikossa: kahdesti altaassa ja kerran kamppailulajien parissa.

• • Lokakuussa 200 I Hiki ja Vääntö osallistui Aqua-päiville Pajulahdella järjestäen toisen päivän ohjelman hengenpelastajille. Ohjelma sisälsi seikkailua, vesitehtäviä, ensiapuharjoituksen ja erilaisia ryhmäha~o itteita.

Marraskuussa seura jä~esti Junior Lifesaver -leirin yhdessä Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton kanssa.

Toukokuussa 2002 seura jä~estää Suomen Hengenpelastajille kaksipäiväisen kilpailutyyppisen seikkailuleirin.

Seuran toiminta laajenee koko ajan ja ohjelmaan tulee mukaan mm. kouluille ja yrityksille suunnatut seikkailu- ja hengenpelastuspäivät sekä seikkailuviikonloput. Yksi toiminnan tavoitteista on opettaa muille ryhmätyöskentelyä ja vesipelastusta sekä lisäkouluttaa jäseniään hengenpelastuksessa, seikkailussa ja elämyspedagogiikassa.

Seikkailuseuran kunnianhimoinen tavoite on olla Suomen ykköskouluttaja nuorten vesiturvallisuudessa ja uimataidoissa.

Lisätiedot: Seikkailuseura Hiki ja Vääntö, Uotsolantie 49, 38460 Mouhijärvi, puh. 050 5204219 ja 044 5204219.

TEKSTI: LASSE ARO KUVAT: MIKA VUORINEN

sukeltaja

== ...-= _51 = --•• -= ==....--

...--= =-

SUSL:n Nuorisovaliokunta julistaa vinkkikilpailun. Kilpailun tarkoituksena on koota lasten ja nuorten ohjaajien vinkkivihkoon lisää erilaisia altaassa tapahtuvia ha~oitteita, pelejä ja leikkejä.

Tervetulleita vinkkejä ovat altaassa tapahtuvaan toimintaan tarkoitetut pelit, leikit tai erilaiset harjoitteet. Lähetä vinkkisi 28.3.2002 mennessä liiton toimistoon riikka.lyytikainen@susl.slu.fi, fax (09) 3481 2516 tai SUSL "Vinkkikilpailu", Radiokatu 20, 00093 SLU. Kaikkien osallistujien kesken arvotaan hauskoja palkintoja, mm. välineitä allasha~oituksiin.

Osallistu kilpailuun, autat ~äin myös itseäsi!

UUDET NUORI SUOMI -OHJUJAT

J [

Vilppulan Nuori Suomi -ohjaajakoulutus 26.-29.7.2001 Sauli Toivonen, Längelmäveden Sukeltajat ry Laura Hietanen, Diving Team Pori ry Hanna Olin, Lohjan Urheilusukeltajat ry Pihla Tolvanen, Lohjan Urheilusukeltajat ry Tia Nyman, Espoon Dyykkarit ry Anne Väätäinen, Loviisan Merisukeltajat ry jan Häggblom, Loviisan Merisukeltajat ry Kari Huhtala, Keski-Uudenmaan Sukeltajat ry Matias Mäkipää, Keski-Uudenmaan Sukeltajat ry jouni Kosonen, Kemin Urheilusukeltajat ry Sanna Kokkonen, Nousu ry

Sodankylän Nuori Suomi -ohjaajakoulutus 10.-11.11.2001 Petteri jylhänkangas, Kemin Urheilusukeltajat ry Kristiina Saarela, T omion Urheilusukeltajat ry Mari Vinkki, T omion Urheilusukeltajat ry Hanna-Kaisa Erkkilä, T omion Urheilusukeltajat ry Veijo Berg, T omion Urheilusukeltajat ry Me~a Berg, T omion Urheilusukeltajat ry Matti Kelloniemi, Midnight Divers ry Tommy Sandström, Midnight Divers ry juha-Matti Myssylä, Midnight Divers ry Markku Teräs, Midnight Divers ry Riika-Stiina Hirvonen, Sodankylän Urheilusukeltajat ry Elina Salmela, Rauman Laitesukeltajat ry Piia Lepikkö, Rauman Laitesukeltajat ry Heta T orkkeli, Rauman Laitesukeltajat ry Mikko Vikamaa, Tomionlaakson Sukellusseura ry Katja Hyvönen, Tomionlaakson Sukellusseura ry Paula Appelgren, Bothnia Gulf Divers -82 Mira Heinilä, Bothnia Gulf Divers -82 Tarja Tenn ilä, Rovaniemen Urheilusukeltajat ry Seppo Koti kangas, Inarin Urheilusukeltajat ry jukka Savunen, Inarin Urheilusukeltajat ry Anna järvelä, Inarin Urheilusukeltajat ry

N UORI SUOMI fAtwllA6Il_ ~, ~

sonera·

!!! MYYDÄÄN EDULLISESTI !!!

2 kpl 2+10 1300 bar ja 1 kpl 2+41300 bar Selkätelineillä.

AGA KOKOMASKI puhelinliitännällä ja paineen alentajalla, jo.~~ painemittari.

SAATOTILAVUUSPUKU (Loitokari). VA-Skootteri Armeijamalli.

AMCOM VA-Puhelinjärjestelmä ja VA-Videokamera (Sony).

YHTEYDENOTOT: (09) 563 0003,0400603668

!!! MYYDÄÄN

!!!

Kumivene Zodiak MK 111 Futura: pituus 4,7 m, moottori Yamaha 20 hv sähk., kuljetustraileri.

Terässäiliöt 121 ja 151, tuplaventtiilein.

Hengityssäädin Poseidon Jetstream. Sukellustietokone Suunto Eon. 3 kplladattavia sukellus valaisimia latureineen. Soittele! Matti Nieminen puh.(05) 261 608 (työ) tai 0400 790222

sukeltaja

I I!

••

§

ESPOO - FORSSA - HEINOLA - HELSINKI - HÄMEENLINNA - JOENSUU - JYVÄSKYLÄ - JÄMSÄ - KAJAANI - KOUVOLA - KUOPIO

HINNASTO

(/)

:::J

~

0::

~,

:::J ~

0::

:::J f-

,

W

0::

W

~

Perusvälineet hinnat euroina Perusväline setti sis. maskin, snorkkelin 76 Mares umpik. räpylät Umpikanta räpylät Playa, Stratos ym.

34 Avokanta räpylät Blades, Reeflex, Idea 3 67 Maskit Abyss, Idea, Look, Asia, Deep 34 Optiikkalinssit maskiin 1 kpll 17 Snorkkelit Star, Air, Flex Purge, kaikki 8 Valomaski 84 Liivit ja pullot

Oceanic Sute 2, kevlar Protour Speleo Krio NTX Pro IST-5000 12 L teräs 200 bar (porsas) 12 L teräs 300 bar 8 L teräs 300 bar 15 L teräs 200 bar (porsas) 10 L teräs 300 bar Tuplapullot 200/300 bar

336 420 336 168 168 168 219 269 269 269 269 538

Regulaattorit

Mares Abyss MR 22 200/300 bar Jetstream 300 bar Cyklon 300 bar Spiro Arctic jäätymissuojalla 200 bar Apex TX-50 Servere 200/300 bar Spiro Ranger 200 bar Oceanic Delta Sub-zero Oceanic Gamma DX-3 Omega DX-3

,

o0:: o :::J ~

370 286 kysy!

303 303 135 252 252 252

Laitepakettitarjoukset

(sis. pullo, liivi, regu, octo, combo) Arctic 200bar./300 bar Apex 300 bar Abyss 22 300 bar Seaman 300 bar Storm 200 bar Oceanic Delta

891 891 958 891 656 992

Painovyöt

Seaquest haulivyö taskuilla Seaquest pikalukolla Seaquest perusvyö Lyijypainot 1,2,3,4 kg

34 17 8 3 €/kg

Wasser Spielen valmistajien puolesta pyydämme nöyrimmin ANTEEKSI mikäli laitteistanne on puuttunut valmistemerkinnät, tai ne ovat olleet vajaamerkintäisiä.

KORJAAMME TAI VAIHDAMME KO. LAITTEET :::J :::J (/)

Z

L.U

o--, , « z z

:::::; Z L.U

- Best Diver pulloventtiilit 300 bar, joista puuttuu joku merkintä - Uti venttiili, jos puuttuu merkintä - Sos venttiili 300 bar, jos puuttuu joku merkintä Ps. Muki tai Lippis lahjaksi 0,- 1 kpl/henkilö

Kompressorit

Bauer Mariner 200/300 bar, bansiini Bauer Capitano 200/300 bar, bensiini Bauer Junior 200/300 bar Utilus 10 200/300 bar Mariner 300 bar, sähkö Kaeser 240 200/300 bar Subair 300 bar Happianalysaattori Automaattinen Bauer vesipoisto L & W 160, sähkö L & W 190, bensiini L & W 300/450 sähkö Bauer suodatin Mariner L & W suodatin 300/450

7062 6389 3027 5044 6726 6726 6053 420 1681 4708 5044 10089 34 67

Valaisimet

Tekno Pro 50 W ladattava Oceanic UK-1200 15 W/30 W Strobo-vilkku/SL 4 UK-6 Tekno Speleo Laser Stick

269 269 101 34 50 303 17

Metallin etsimet

Fisher 10 Pulse Perässä vedettävä. Säde 4 m Fisher 6 Pulse Fisher CZ-20 Fisher Gold Bug. Kullan etsintään Fisher 1280

4708 841 1093 992 841

Puukot

Polar iso 1ST Ranger Keramic puukko Jakoavain puukko

42 34 25 34 17

Octot

Arctic Apex TX-40 Apex TX-50 1ST Conshelf 22 Jetst

135 118 135 67 42 135

Mittarit ja combot

Combo sis. paine ja syvyys mittarin, kompassi Combo sis. paine ja syvyys mittarin Kompassi ranne SK-7 Painemittarin letku Painemittari Syvyysmittari Ponymittari Apex

135 101 kysy 34 59 42 42

KAUPALLISET EHDOT: käteiskauppa, matkahuolto tai postiennakko, Posti/matkakulut lisätään hintoihin.

Hinnat sisältävät ALV 22%. Takuut/korjaukset: WASSER SPIELEN. Kaikki oikeudet muutoksiin pidätetään. TUOTEKUVIA NETISSÄ: http://members. tripod. com/- wasser_spielen

,:r:~ ~----------------------------------------------~ ESPOO - FORSSA - HEINOLA - HELSINKI - HÄMEENLINNA - JOENSUU - JYVÄSKYLÄ - JÄMSÄ - KAJAANI - KOUVOLA AUTO:

ESPOO - FORSSA - HEINOLA - HELSINKI- HÄMEENLINNA - JOENSUU - JWÄSKYLÄ - JÄMSÄ - KAJAANI - KOUVOLA - KUOPIO

,.

~--------------------------------------------------------------------------~ S Tietokoneet Spyder Favor Airlux 300 bar Suunto Suunto EON 300 bar LUX Stinger Suunto Solution Alpha Suunto Favor PC-Interfaee + ohjelmisto Benemee + PC Vyper XTC-100 Data + Nitrox Alfa Nitrox Bene Nitrox Copra Varustekassit 1ST Super Pae W Deepsea iso reppumalli 1ST Traveloe reppu

336 kysy kysy kysy kysy kysy 126 166 kysy 504 kysy 319 166 kysy 62 84 50

Sukelluspuhelimet Buddy Phone STX-1 00 langaton pinta puh.

Buddy Phone Agan sovitteella Buddy Phone Original

992 420 589

Varaosat Mares Kello 200 m Mares Paineilmaharppuuna Citizen Promaster OMER harppuuna, iso Narukela 100 m AGAn Paineletku Paineilma hälytin Regulaattorin ja mittarin letkut

84 101 76 151 67 50 50 25

Liivin letku Pullovyö Henkari kuivapuvulle Oeton suojus Letkun pidike Oeeanie lippalakki Letkuadapterit Merkkipoijut Sukeltajan lippu Kela A-reel Kuivahanska 5-sormi, lämminvuori Adapterit letku Pulloventtiili Tuplapulloventtiili Reguletku 2, 10m

17 17 17 3 3 8 7 17 8 67 50 7 42 84 50

Puvut Seeman 7 mm neopreeni Omer Mares Titan 7 mm Shortie 3 mm lyhyet lahkeet ja hihat Jumpsuit 3 mm Aretie hansikkaat 6,5 mm Aretie kengät 6,5 mm 5-sormihansikas 3 mm Viking Pro kuivapuku kumi 1000 Ursuk A1 Polar 905 + aluspuku Viking ext Viking aluspuvut alk.

Aluspuku Finfill

168 168 252 67 101 34 34 17 925 589 706 589 67 118

Kokokasvomaskit Aga MR 2 + Buddy Phone Keltainen silikonimaski, letku, langaton puhelin Teehnisub Seuba full mask blaek kumi Seuba full mask silikoni

SUKELLUS KAUPPA-AUTO

> I

::::l

oC

r-

C

o, o c::!

<

8 ~ ~,

(fl

c

o

> I

::::l

,

~

"'0

rn ;;0 rn

, c;;0 ~

A

C

1009 219 50 67

m

(fl

8 ,

(3

Soita autoon

050 517 83 51 EHKÄ SUOMEN EDULLISIN SUKELLUSVÄLINEKAUPPA !

~

~, I

m

Z

o

>,

I

m

Vi

Z zs I

~:

m m Z

r-

Z

z

», om L-

Z

(fl

C

- Helsingissä joka keskiviikko klo 13 - 19.00 - Turku-Tampere-Kouvola kerran kuussa - Muualla sopimuksen mukaan

~

~:

~

~----------~------------------------------------------~ >: ESPOO - FORSSA - HEINOLA - HELSINKI - HÄMEENLINNA - JOENSUU - JWÄSKYLÄ - JÄMSÄ - KAJAANI - KOUVOLA AUTO:

TAMPEREEN URHEILUSUKELTAJAT RY:N JÄRJESTÄMÄ SUKELTAJAPÄIVÄ JA 30-VUOTISJUHLAT 20.4.2002 Viisi vuotta sitten, täyttäessämme 25 vuotta, olimme kolmanneksi suurin sukellusseura. Nyt olemme Suomen suurin. Sukellusavustajat mukaan lukien seuraamme kuuluu noin 510 jäsentä. Täytämme nyt kunnioitettavat 30 vuotta. Juhlan kunniaksi olemme päättäneet muuttaa valuutan EuroiksL Onneksi kannatusta tuli ympäri Eurooppaa, kun muutkin suostuivat ottamaan saman valuutan.

Olemme myös päättäneet järjestää Tampereella 20.4.2002 koulutuspäivän, jossa on asiaa sukelluksesta ja sukelluksen vierestä. Saman päivän iltana juhlimme ystäviemme kanssa 30-vuotistaivaltamme Tampere-talolla. Koko paketin hinta on 38,50 € (229 mk) sisältäen sukeltajapäivän ohjelman, iltajuhlan ja illalliskortin. Mikäli osallistutte vain iltajuhlaan hinta on 33,50 € (199 mk).

Ilmoittautuminen tapahtuu maksamalla osallistumismaksu tilille: SAMPO 800016-70068726. Laittakaa viestiin osallistujien nimet ja maininta mihin osallistutte.

Mikäli yövytte Tampereella, on Hotelli Ramadasta varattu kiintiö, osoite: Yliopiston katu 44 (Tampere-talon vieressä). 1 hh 63 € (374,58 mk) ja 2 hh 68 € (404,31 mk). Varaukset suoraan hotelliin, puh. 03-2455111. Mainitse varatessasi: SUSL:n kevätkokous 2002. Huonevaraukset on tehtävä 20.3.2002 mennessä.

Päiviemme ohjelma on seuraava: SUKELTAJAPÄIVÄ 20.4.2002 PAIKKASaarioisten auditorio, Järvensivuntie 1.

11.00 Ilmoittautuminen, kahvit.

11 .30 Nauruterapeutti Markku Lahti pitää "naurukurssin" sukeltajille. Kurssi sisältää luennon siitä, mitä nauru ihmiselle merkit see, sekä naurettavan hauskoja nauruharjoituksia.

13.00 Tampereen hylyistä luento, Juhani Valanto.

13.30 Kahvit 14.00 Haveri ennen, Jukka-Pekka Tanner ja Marko Kauppinen.

15.00 Haveri tänään ja tulevaisuudessa, Viljakkalan kunnan edustaja.

15.30 Timo Vikmanin video "Sukeltaja pakenee vuorille".

16.00 Tilaisuus päättyy Tässä välissä on aikaa rauhoittua (majoittua) ja valmistautua henkisesti illan koitoksiin.

ILTAJUHLA TAMPERE-TALON B·SALlSSA 18.00 Onnittelujen vastaanotto Talvipuutarhassa.

Onnitteluajan voitte varata joko ennakkoon tai sukeltajapäivän aikana Marja Virta, puh. 040-586 4104.

Onnittelujen jälkeen siirtyminen B-saliin varsinaiseen iltajuhlaan. Ennakkoon maksaneiden illalliskortit jaetaan B-salin ovella. Jos tilaa jää, voi illalliskortin lunastaa myös ovelta hintaan 35 € ( 208,10 mk).

19.00 Joukkuevoimistelijoiden kilparyhmä esiintyy.

19.10 Juhlapuheet ja palkitsemiset: Keijo Kaittola, Tampereen Urheilusukeltajat ry:n puheenjohta ja ja Jouko Laitinen, Suomen Urheilusukeltajain Liitto ry:n puheenjohtaja 20.00 Norpat esiintyvät.

20.30 Ruokailu seisovasta pöydästä.

Ruokajuomana on vesi ja kotikalja (Drinkkibaarista voitte ostaa sukellusaiheista juomaa).

21.30 Tanssiorkesteri RIA-bändi viihdyttää ja kiihdyt tää klo 23.30 astLTanssien välissä esiintyy myös Sambaryhmä, ja pakolliset arpajaiset pidetään sitten kun kaikki arvat on myyty.

24.00 Tilaisuus päättyy.

Lähtiessänne saatte ovelta mukaanne jotain läpinäkyvää ja syntisen hyvää muistoksi Tampereen Urheilusukeltajilta.

Seuraavana päivänä 21.4.2002 on Suomen Urheilusukeltajain Liiton kevätkokous Hotelli Ramadan Linna-salissa.

Päätä, että lähdet Tampereelle ja ilmoittaudu maksamalla osallistumismaksu.

Olet sydämellisesti tervetullut vieraaksemme.

TAMPEREEN URHEILUSUKELTAJAT RY Keijo Kaittola puheenjohtaja

\ SUSl liedonaa

L 1

Urheiluseuroille tukirahaa Opetusministeriön ja Nuoren Suomen paikallistukea jaettiin viime joulukuussa kolmannen kerran.

Urheiluseuratukea haki kaikkiaan lähes 900 hanketta. Tuki rahaa myönnettiin alle 13-vuotiaiden lasten seuratoiminnan kehittämiseen sekä I 3-19-vuotiaiden harraste- ja urheilutuotteiden synnyttämiseen.

Tukea jaettiin 2,3 miljoonaa markkaa ja tuettavia hankkeita oli yhteensä 392.

Urheiluseurat ovat selkeästi kiinnostuneita kehittämään toimintansa laatua sekä kasvattamaan toimintaryhmien määriä. Alle 13vuotiaiden tuki rahaa sai 238 seurahanketta. Nämä hankkeet täytti-

vät kriteerit, joiden mukaan seurassa oli pitänyt sopia toiminnan pelisäännöistä niin lasten kuin lasten vanhempien kanssa. Paikallistuen avulla halutaan edistää ja ylläpitää sopimuskulttuuria urheiluseuroissa. Tavoitteena on varmistaa toiminnan leikinomaisuus sekä jokaisen lapsen oikeus osallistua toimintaan.

Yli 13-vuotiaiden tuki rahalla haluttiin vauhdittaa harrasteurheilutuotteiden syntymistä urheiluseuroihin. Tarkoituksena on edistää nuorten liikkumista ilman kilpaurheilutavoitteita. Tukirahan avulla seuroihin syntyy ryhmiä, joiden tavoitteet mahdollistavat kevyemmän sitoutumisen harrastamiseen. Tämä on suuri haaste urheiluseuroille nyt ja tulevaisuudes-

N UORI SUOMI

~6Il_~.

SllIAUwEf't

~ 5-;';;;-.-

sao Nyt tällaiseen toimintaan sai tukirahaa 154 hanketta eri puolilla Suomea.

Paikallistuen (3 000-8 000 markkaa) saajat SUSL:ssä vuonna 2001: Alle I 3-vuotiaat: Sukellusseura Calypso ry, Espoon Dyykkarit ry, Heinolan pursiseura ry/sukellusjaos ja Inarin Urheilusukeltajat ry.

13-19-vuotiaat: Diving Team Pori ry, Pieksämäen Urheilusukeltajat ry ja Tomionlaakson Sukellusseura ry.

JATKOA SIVULTA 5

Vedenalainen SM-valokuvauskilpailu

KWA: VESA NIEMI

Vuoden 200 I vedenalaiskuvauskilpailun paras yksittäinen kuva (dia) oli Vesa Niemen kuva "Alhaalla" (kuva ylhäällä vas.). Voittajakuva vakuutti tasapainoisuudellaan olematta silti jännitteetön. Kuvan valaistus, värit ja asettelu luovat toimivan komposition, jota voi tutkia kauankin. Raati oli ehdottoman yksimielinen eikä jäänyt sanattomaksi kuvaa arvioidessaan.

Paras paperikuva -kuvasarjan voitti Markku Laurikainen kuvasarjalla Linnunradan tähtisumu I Linnunradan tähtisumu II ja Linnunradan tähtisumu 111.

Voittajakuvasarjan taika on vangitsevaa. Kuvasa~an vahvuuksia ovat valon, liikkeen ja sävyjen hienoviritteisyys sekä herkkinä ja eloisina piirtyvät yksityiskohdat. Myös

KWA: jAPJ PYNNÖNEN

avaruudentuntu kiehtoi raatia. Kotilon elämä mahtaa olla hiljaista ja kiireetöntä - painottomassa tilassa hetken kestävä leijuminen on ikuisuus. Sa~an pelkistyneisyys häilyy yksitoikkoisuuden rajalla, jos tunnelman hiljaisuuteen ei keskity sen vaatimalla tavalla.

Paras paperi kuva -kuvasarjan toiseksi tuli Jukka Nurminen, kuvasa~alla Ikuinen ja kuolevainen; Syvän vihreän syleilyssä ja Ikkuna suureen maailmaan. Kolmanneksi tuli Vesa Niemi, kuvasa~alla "Syksyn jäljet" ( Lumme; Lumpeet ja Lumpeita).

Kilpailun paras yksittäinen paperikuva oli Jukka Nurmisen kuva "Ikkuna suureen maailmaan". Kuva ihastutti tarkalla valonkäytöllään, mutta myös kuvakulmallaan. Lum-

peet erottuvat hauraina tummaa taustaa vasten pinnan päällisen valon kurottaessa kohti syvyyksiä.

Sommittelu puhuttelee katsojaa ja kirvoittaa monia mielikuvia.

Kilpailun kunniamaininnan sai Jari Pynnösen diakuva "Seuraamus" (kuva ylhäällä oik.). Onnistuneen päällekkäisvalotuksen toteuttaminen välivedessä on varmasti ollut melkoista taiturointia. Kuvan varsinainen idea vaatii kuitenkin koko muun kuvasarjan tuen ymmärretyksi tullakseen.

TEKSTI: JARI PYNNÖNEN

Sukeltaja

Il 2

SUSl tiedottaa Tapahtumakalenteri

Vuoden sukeltaja 2001

r

J

,, 'f l'

;'

1( ~, "

,)

)

I

./

/

Suomen Urheilusukeltajain Liiton johtokunta valITsi 15. 12.200 I kokouksessaan vuoden sukeltajaksi Matti Melasen (s. 1983) Saimaan Norpista. Hän pelasti 14-vuotiaan pojan hengen sukeltamalla tämän noin kolmen metrin syvyydestä suopohjaisesta lammesta hyödyntäen näin esimerkillisesti norppatoiminnassa hankkimiaan taitoja.

Onnettomuus sattui, kun nuoret olivat viettämässä rippileirin muistelosaunailtaa. He hyppivät oksaan kiinnitetyn vaijerin varassa veteen, kun oksa katkesi ja löi yhden pojista tajuttomaksi, jolloin tämä vajosi veteen. Matti Melanen sukelsi tajuntansa menettäneen pojan lammesta neljännellä yrittämällä. Onnistuneen pelastustoiminnan ja jatkohoidon seurauksena poika elää normaalia elämää.

Tasavallan presidentti T a~a Halonen on luovuttanut Matti Melaselle hengenpelastusmitalin syksyllä 2001.

Suomen Urheilusukeltajain UiDo rv:n sllntömllrli en kevllkokous

Helmikuu

9.-10.2.

9.-10.2.

15.-17.2.

16.2.

16.- 17.2.

23.-24.2.

24.2.

Valtakunnallinen Norpparalli Räpyläuinnin SM-kilpailu Nuori Suomi -ohjaajakoulutus Sukeltaja- ja kouluttajapäivä Uppopallon PM-kilpailut Uppopallon SM-sa~a Uppopallon divisioona

Raahe Tampene Kuusankoski Helsinki Tanska Helsinki

Maaliskuu

Tampereella, Hotelli

10.-11.3.

16.3.

16.-17.3.

16.-17.3.

Ramadan Linna-salissa,

maaliskuu

sunnuntaina 21.4.2002 kello 11.00

Juniorien uppopalloleiri Uppopallon I-divisioona Nuori Suomi -ohjaajien jatkokoulutus Uppopallon SM-välierät Ml-kurssi

Tampere Kouvola Helsinki

Yliopistonkatu 44 (lähes vastapäätä Tamperetaloa). Valtaki~ojen tarkistus kello 10.00-10.45.

Kokouksessa käsitellään liiton sääntöjen kevätkokoukselIe määräämät asiat.

Tervetuloa!

Johtokunta

Huhtikuu

5.-7.4.

6.-7.4.

12.-14.4.

13.-14.4.

21.4.

26.-28.4.

27.-28.4. huhtikuu

Uimaopettajan peruskurssi I-osa Räpyläuinnin PM-kilpailut Junior Scuba -leiriviikonloppu Uppopallon SM-loppuottelut SUSL:n vuosikokous Uimaopettajan peruskurssi II-osa Uppopallon Peto-cup Räpyläuinnin Euro-Party

Tampere, Varala Espoo Kouvola Turku Tampene Tampene, Varala Hämeenlinna Unkari

Nuori Suomi -ohjaajakoulutus Räpyläuinnin Nuori Suomi -cup Nuori Suomi -ohjaajien leiriviikonloppu Ml-kurssi Uppopallon nuorten ja naisten SM-sa~a

Tampene, Varala Kouvola Kuortane, Kaatiala Pohjois-Suomi

M3-kurssi Dödörens Cup Uppopallon Susiraja-cup VA-suunnistuksen SM Porkkala Cup

Pajulahti Hanko Joensuu

Räpyläuinnin nuorten EM-kilpailut Sukelluskalastus, Jaskan muistokisa Sukelluskalastuksen SM-kilpailut tai Räpyläuinnin MM-kilpailut Laitetekniikan SM-kilpailut, avovesi Räpyläuinti, Kaukajärven yliuinti Junior ScubalP I-sukellusrippikoulu

Puola sisävesi Saaristomeri

Toukokuu

3.-5.5.

I 1.5.

24.-26.5. toukokuu toukokuu Kesäkuu

5.-9.6.

15.6.

29.6.

29.6.

Heinäkuu

Pidetään Helsingissä High Tech Centerissä lauantaina 16.2.2002 klo 9.30 ·17.00

14.-21.7.

20.7.

20.-21.7.

22.-28.7.

29.7.-4.8.

27.7.

28.7. heinäkuu

Kneikka, Kneeta Tampene

(Kaapelitehtaan vieressä) Elokuu

Aiheina mm. Uiton tulevaisuuden näkymiä, meriarkeologiaa, tapahtumaraportoinnit Hinta 25EUR ennakkoon ilmoittautuneilta 35EUR ovella. 150 ensimmäistä mahtuu paikalle.

Hinta sisältää luennot ja iltapäiväkahvin.

Paikalla mahdollisuus buffet lounaaseen 44mk

IImoittautumiset Liiton toimistoon. office@ susl.fi

8.-11.8.

11.8.

15.8. elokuu

Valtakunnallinen Norppaleiri Sukelluskalastus, Rauman avoimet Räpyläuinti, Töölönlahden uinti Sukelluskalastus, Hanko-cup

Helsinki, Suomenlinna Rauma Helsinki Hanko

Oletko kiinnostunut valmentamisestaP Miesten maajoukkue etsii valmentajaa.

Naisten maajoukkue etsii valmentajaa.

Nuorten maajoukkue etsii valmentajaa.

Jos uskallat tarttua haasteeseen, ota yhteys uppopallovaliokunnan puheenjohtajaan Riku Riikoseen, riku.riikonen@Susl.fi tai puh. 050 5854 123.

sukeltaja

SU0l1Eti URHElLUKIR.JO.JEN KIRJRSi

STRDION

EI AURINGONLASKUA .

EI HENGENPELASTAJAA .

EI KUKKASORTSEJA JA HELLEHATTUJA. EI JAITA JA KUPLIVIA JUOMIA.

00250 HELSINKI

M'