Skip to main content

Sukeltaja 2001 4

Page 1

Pääkirjoitus

Smvttä elämään

maailman 4/2001

Päätoimittaja

Jouko Laitinen, joukoJaitinen@sus/.fi Toimituspäällikkö

Minna Pajamies, minna.pajamies@onnionmarcom·fi Toimitussihteeri

Leena Koivumäki, leena.koivumaki@pp.inetfi Art dlrector

Yr'ö Klippi, yka@k(;ppidm.fi Toimitus:

Onnion MarCom Oy, Vanhan-Mankkaan tie 12, 02180 Espoo, puh. (09) 4359 8950. Sukeltaja-lehti on Suomen Urheilusukeltajain Uitto ry:n jäsen lehti, osoitteellinen jakelu 12 000 kpl, ISSN 123 7-1688

.Julkaisija:

Suomen Urheilusukeltajain Uitto ry. Radiokatu 20,00093 SLU, puh. (09) 34812257,34812258, fax (09) 3481 2516, email: office@sus/.slu.fi Toiminnanjohtaja Brita Ikävalko ilmoitusmyynti:

Reijo Vainio, puh.lfax (02) 251 3141, reijo.vainio@saunalahti·fi Repro: Mediatehdas Oy, Helsinki Painopaikka: Oy ScanWeb Ab, Kouvola Ilmestyminen 5 nroa vuodessa. Vuositilaukset (180 mk/vuosi), puh. (09) 3481 2258 tai office@sus/.slu.fi Sukeltaja-lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten tai kuvien säilyttämisestä ja palauttamisesta. Kannen kuva: Erling Svensen Ocean Photo

Sukeltamisen suosio on selkeästi kasvussa. Myös sukellusmahdollisuudet ovat lisääntyneet sukelluspuistojen ja vastaavien paikkojen myötä. Pääsipä alan harrastaja kesällä tutustumaan vedenalaiseen taidenäyttelyynkin - ensimmäistä kertaa Suomessa. Itse sukeltaminen on myös saanut paljon palstatilaa eri medioissa. On ollut mukava havaita, että sukellus on ylittänyt uutiskynnyksen toiminnan mielenkiintoisuuden vuoksi. Aiemmin julkisuus on keskittynyt enemmän "Iäheltä-piti"-tilanteiden tai onnettomuuksien kuvaamiseen. Myönteisen julkisuuden myötä erheellinen kuva sukeltamisen riskeistä varmasti muuttuu. Samalla se lisännee myös harrastajien määrää ja luo paineita entistä monipuolisempien sukelluspalvelujen tarjonnan lisääntymiselle. Vedenalainen maailma kiehtoo meitä. Ei ihme, sillä se antaa kirjaimellisesti syvyyttä elämään. Tärkeää myöskin on, että sukeltaminen lisää tietoutta ympäristön tilasta siellä, missä muutoksia on muuten vaikea havaita eli veden alla. Merkittävä seikka, kun elämme tuhansien järvien maassa. Ennen kaikkea vedenalaisessa maailmassa sukeltaminen on toimintaa, jossa uusia haasteita ja elämyksiä riittää vaikka jokaiselle sukelluskerralle . Kädessäsi on lähes kolmekymppisen Sukeltaja-lehden uudistunut numero. Se on tulos laajasta uudistusprosessista, jossa tutkimme lukijakuntamme toiveita ja tarpeita sekä lehtemme mahdollisuuksia näiden tarpeiden toteuttajana. Suomalaisille sukeltajille lehti on ollut tärkeä tiedon lähde alaan liittyvissä asioissa. Niin on tarkoitus olla jatkossakin. Sukeltaja-lehti on vahvasti sukeltajan asialla.

Hyvää syksyä, JOUKO LAITINEN

Sukeltaja-lehden lukijapalsta aukeaa seuraavassa numerossa 5/2001. Ruusuja, risuja, täysosumia ja mielipiteitä vastaanotetaan toimituksessa mielihyvin.

Sukeltaja


Sisällvsluenelo Syvyyttä elämään

.. . . . ........ 3

"Kohteessa on mahdollisuus sukeltaa" ......... 6 Voiko Bulgariassa sukeltaa? ... . 11

.............. . 14

Matkailu Mitä tarkoittaa matkanjä~estäjien esitteissä mainittu "kohteessa on mahdollisuus sukeltaa"? Mistä saan lisätietoja ja kuinka varaudun itse matkaan? Lähdenkö kohti tuntematonta omat sukellusvälineet mukanani? Mitä Suomen suurimmat matkanjä~estäjät ta~oavat meille vedenalaisista maailmoista kiinnostuneille lukijoille talvella 200 1-2002? Lue matkoista ja vinkeistä sivuilta 6-10 .

................ .24

leras vna Osborne & Elisabeth ......... . 26 Perustaidot: Taitto .......... . 28 Aktiiviset .................. .30

viisi kilometriä - uintia

Pelko Vieraskynän aiheena tuttuakin tutumpi tunne: pelko. Timo Vikmanin omakohtaiset kokemukset herättävät kysymyksiä tunteenhallinnasta, pelosta ja rohkeudesta. Sivu 12.

ro

111

Näkyvä harrastaja

Luettua ja linkkejä .... .. ...... 32 Suomenlahti postimerkkeihin .. 36

Liikemies ja yrittäjä neljännessä polvessa. Henkeen ja vereen sukeltaja, visualisti, valokuvaaja. Juha Nurminen on paljon panttina liike-elämässä, mereen liittyvässä kulttuuritoiminnassa ja vedenalaisessa valokuvauksessa. Sivut 16- 20.

EM-hopeaa uppopallossa ..... .38 Lehti syntyy yhteistyönä ...... .40 Pohjoisen lämmin joki

....... .44

SUSL tiedottaa ............. .45

Sukeltaja

5/2001 ilmestyy joulukuussa 2001. Ilmoitusten aineistopäivä on 5.1 1.2001.

Sukeltaja


Aktiiviset harrastajat Sukeltajat jaksavat taistella maailmalla Suomen puolesta samalla kun kotimaan kentällä tehdään ansiokasta työtä nuorison ja lasten sekä koko lajin puolesta. Sukeltaminen on nyt nousussa, sivut 30-31 ja 38-39.

Räpy/äuinnin nuorten MM-kilpailut uitiin heinäkuussa Aguasca/ientesissa Meksikossa.

Lue tai surHaajalue Urheilusukeltaminen ja vedenalainen maailma näyttäytyy erilaisena eri maiden lähtökohdista. Lue koosteet eurooppalaisista ja amerikkalaisista lehdistä ja käy katsastamassa tärkeimmät kirjallisuuslinkit sivuilta 32-34.

Sukeltaja 4/200 I kirjoittajat: jouko Keinänen, Leena Koivumäki, Ilari Koskinen, jouko Laitinen, jukka Levonen, Minna Pajamies, Oili Pöyliö, Mika Pohjonen, Mika Rautiainen, Ari Ruuskanen, Martti Siimes, Timo Vikman.


- -;c..-::"~

- -

-

~~_

----

.. -

--

~

::---..::::::....:-_~ -Haryoin ulkomailta enää löytää-etsimälläkään rantalomaAkohdetta ilman sukellusmahdollisuutta. SuKellusharrastuksen tasainen kasvu on lisännYt palveluiden tarjontaa ja aktiivilomailu on muutoinkin muodissa. Kukapa viitsisi lekotella koko lomansa rannalla, jos matkakohteesta löytyy edes jonkinlaisia sukelluskohteita ja joku innokas tarjoaa aiheeseen liittyviä palveluita?

-

....""'" :

.,

Sukeltaja


niiden laatuun ei silloin kannata asettaa kovinkaan korkeita odotuksia. Sukelluskeskukset hankkivat vuokra- ja koulutuskäyttöön yleensä tuotelinjan halvimpia varusteita. Tällaisten perusvarusteiden soveltuvuus vaikkapa syvemmille sukelluksille on varsin kyseenalaista. Sukelluspuvut ja tasapainotusliivit ovat sukelluskeskuksissa kovassa käytössä. Ne ovat uudenkarheita vain muutaman viikon ja sen jälkeen niiden toimivuudesta voidaan olla montaa mieltä. Ennen matkaa on hyvä selvittää, mikä on valitun sukelluskeskuksen käyttämä säiliöventtiilimalli. Joissain keskuksissa käytetään pelkästään 200 barin amerikkalaistyyppistä venttiiliä, johon ei voi kiinnittää kuin sankamallisen regulaattorin. Kierreliitäntä vaatii kömpelön sanka-adapterin tai regulaattorin muuttamisen valtuutetussa huoltopaikassa matkan ajaksi sankaliittimelliseksi. Karibian ja Yhdysvaltojen alueilla tämä on lähes sääntö. Sen sijaan alueilla, joissa käy paljon saksalaisia ja keskieurooppalaisia sukeltajia, käytetään eniten kotimaasta tuttua venttiilityyppiä. Asia on kuitenkin syytä selvittää hyvissä ajoin ennen matkaa. Omien varusteiden kuljettaminen karsii muuta mukaan otettavaa varustusta matkalaukkujen painorajoitusten takia. Monilla lentoyhtiöillä on kuitenkin käytäntö, että maksamalla muutaman sata markkaa saat urheiluvälineiksi luokiteltavat varusteet omana pakkauksenaan mukaan ilman pai-

Sukeltaja

norajoitusta. A sia kannattaa selvittää jo matkaa varattaessa.

Todistukset mukaan Sukelluskeskukset vaativat nähdäkseen kansainvälisen sukeltajakortin ja lääkärintodistuksen, sekä useimmiten myös sukelluspäiväkirjan. Sukelluspäiväkirjan sisältö voi ratkaista pääsyn suoraan paremmille kohteille. Mikäli sukelluspäiväki~aa ei ole esittää, kannattaa varautua näyttämään käytännön sukellustaidot helpoilla ja matalilla kohteilla ensimmäisinä päivinä. Sukelluspäiväkirjasta ja sadoista sinne

Sukelluspäiväkirian siSähä voi ratkaista pääsvn suoraan paremmille kohleille.

merkityistä sukelluksista huolimatta keskukset saattavat vaatia, että ensimmäinen sukellus on aina ns. check-out-dive. Mukana sukeltava opas varmistuu siitä, että perustaidot ovat kunnossa ja että sukellusasenne on alueen vaatimusten mukainen. Varsin hyvä tapa ja loistavaa asiakaspalvelua, jolla estetään ennalta mahdollisia ongelmatilanteita.

Sukeltaminen kohteessa Kohteesta riippuen paikan päällä tarjotaan yleensä erityyppisiä sukelluksia; ranta-, vene- tai liveboard-retkiä. Yleensä venesukellukset ovat parempia, koska tällöin vältytään rantasukelluksille usein tyypillisiltä kiipeilyiltä ja varusteiden likaantumisilta. Liveabord-retket ovat oma lukunsa - veneessä vietetään muutamasta päivästä kahteen viikkoon ja hintahaitari on varsin laaja. Eri alueilla on oma sukellusetiikkansa ja mahdollisesti lakeja tai viranomaismääräyksiä säätelemässä sukellustoimintaa. Yleisesti ottaen kaikkialla on ymmärretty, että vedenalainen ympäristö ei kestä matkamuistojen, korallien osien tai hylkyjen irtaimiston, keräämistä. Tämä on kaikkialla kiellettyä ja määräysten rikkominen voi johtaa sukelluspaketin peruuttamiseen. Samoin sukelluskeskuksen määrittelemiä syyvysrajoja on syytä kunnioittaa, vaikka sukellusolosuhteet vaikuttaisivat Suomen oloissa karaistuneesta sukeltajasta varsin helpoilta. Fysiikan


lait ovat kuitenkin voimassa ulkomaillakin. Ennen matkalle lähtöä kannattaa ehdottomasti tutustua alueen sukelluskohteisiin ja vedenalaiseen eliöstöön. Kirjallisuutta löytyy runsaasti ja tietenkin Intemet on oivallinen tapa hankkia tietoa. Monet sukelluskeskukset jä~estävät sukellusviikon aikana pienimuotoisia sukelluspainotteisia kursseja alueen vesielämästä. Osallistumalla tällaiseen voi oppia paljon uutta ja saada syvällisempää tietoa eliöstöstä. Kaikilla niillä ki~avilla, hassunnäköisillä kaloilla on nimensä ja omat, erikoiset tapansa.

Suomalaisia sukelluskouluttajia ulkomailla Monet suomalaiset sukelluskouluttajat ovat olleet mitä eksoottisimmissa sukelluskohteissa tekemässä työtään kotimaan olosuhteita huomattavan paljon miellyttävimmissä oloissa. Satunnaisen vierailijan silmin katsottuna kyse on varsinaisesta toiveammatista! Sukelluskouluttajan tai -oppaan arkipäivä on kuitenkin tavallista arkista puurta-

mista ja monissa paikoissa varsin raskasta sellaista: työpäiviä saattaa olla kuusi tai seitsemänkin viikossa. Työpäivä alkaa aamuvarhaisella ja päättyy pahimmillaan keskellä yötä yösukelluksen jälkeisien huoltotoimien ja pullontäyttöjen valmistuttua! Vierailijat eivät yleensä näe tätä osaa työstä vaan tulevat valmiiksi pakattuun veneeseen. Ylläolevasta huolimatta on todella upea kokemus viettää välivuosi ulkomailla, upeassa sukelluskohteessa ja pääsääntöisesti kustantaa oleskelunsa sukeltamalla. Kansainvälisesti tunnettujen kouluttajakorttien omistajat ovat parhaassa asemassa tienestimahdollisuuksien suhteen. Pelkkää sukellusoppaan työtä tekevät ansaitsevat vähiten, joskus pelkästään varsin vaatimattoman asumuksen ja ruuan. Kouluttajat saavat tulonsa yleensä provisiopohjaisesti. Koke-

Sauvakävely ei ole • UUSI keksintö .

musta kertyy kuitenkin molemmissa töissä runsaasti. Dominikaanisessa tasavallassa vietetyn vuoden aikana minulle kertyi yli 300 avovesisukellusta ja lähes tuhat aliasharjoitustuntia. Mikäli olet kiinnostunut ulkomaanpestistä, kannattaa hankkia kouluttajapätevyys ja ryhtyä tutkimaan sopivia kohteita. Jos onnistut toimittamaan työhakemuksesi sopivasti ennen sesongin alkua, löytyy paikka usein varsin vaivattomasti. Riittävä kielitaito on ehdoton vaatimus ja vähintään englannin suullinen hallinta on tarpeen. Saksan kielen taitaminen tuo runsaasti lisämahdollisuuksia ja mikäli paikka on skandinaavien suosima on ruotsin kielen hallinta itsestäänselvyys. Samoin tekninen osaaminen - regulaattoreiden ja kompressorien huoltotaidot - sekä veneilytaidot tuovat lisäpisteitä. Kaiken perustana on tietenkin ulospäin suuntautunut ja palvelualtis mieli. TEKSTI: ILARI KOSKINEN KUVAT: TJÄREBORG JA MATKAKALEVA

)


"J

lvikohteet

2001-2002 Tulevan talven sukelluskohteita löytyy useimmilta suurimmilta matkanjä~estäjiltä. Laite- ja vapaasukeltamista voi matkanjä~estäjien mukaan harrastaa lähes kohteessa kuin kohteessa. Ohessa lyhyt kooste suurimpien matkanjä~estäjien talvimatkoilla ta~oamista mahdollisuuksista. (Lähde: kohdematkaesitteet, talvi 2001-2002).

Aurinkomatkat Thaimaan Phuketin sukelluskeskuksissa jä~estetään opetusta ja sukellusretkiä sekä aloittelijoille että lajin harrastajille. Chalong Sea Seaportin suomalaiset sukeli uskou luttajat toimivat Phuketissa loka- huhtikuussa 200 I /2002. Sharm ei Sheikhissä Egyptissä on peräti 40 sukelluskoulua. Aurikomatkoilla on ohjelmistossaan mm. "Sukellussafarit Siinailla". Sukellussafarit jä~es­ tetään yhteistyössä sukelluskouluttaja ja valokuvaaja Osku Puukilan kanssa. Puerto Ricossa toimii suomalainen sukelluskoulu, joka järjestää sukelluskursseja, sukellusretkiä sekä päiväkursseja ensikertalaisille.

www.aurinkomatkat.fi

Finnmatkat Finnmatkojen mukaan sukeltajan paratiisi on Israelin Eilat. Lisäksi kiinnostavia sukelluskohteita ovat Arabiemiraatien Abu Dhabi ja Puerto Rico. Sukelluskursseja jä~estetään mm. Eilatissa, Abu Dhabissa ja Puerto Ricossa, jossa toimii suomalainen sukelluskoulu.

www.finnmatkat.fi

Fritidsresor Fritidsresorin Thaimaassa ovat sukelluskohteina Khao Lak ja Phuket. Khao Lakissa ruotsalainen sukelluskoulu jä~es­ tää kaikkia alaan liittyviä palveluja varusteiden vuokrauksesta retkiin ja kursseihin. Phuketissa voi tehdä snorklausretkiä ja suorittaa kaikentasoisia PADI-sukelluskursseja pohjoismaisten ohjaajien johdolla. Egyptin Hurghadassa voi suorittaa sukellustutkinnon. Gran Ganariassa sanaugustilainen Scandianavian Sub Divers ta~oaa sukelluspaketteja ja sukelluskursseja, joilla on pohjoismaalaiset ohjaajat. Lisäksi sukeltamista voi harrastaa Bahia Felizissä.

www.fritidsresor.fi

Sukeltaja

Hasse Dominikaaninen tasavalta ta~oaa useita sukelluskeskuksia (Cabarete) . Loman aikana voi myös suorittaa sukelluskurssin Sosuassa. Thaimaan Phuketissa jä~este­ tään opetusta ja sukellusretkiä sekä aloittelijalle että alan harrastajalle. Hasse tarjoaa lisäksi sukellusmahdollisuuksia EteläTeneriffalla ja Puerto Ricossa.

www.hassenmatkat.fi

Spies Spies tarjoaa mahdollisuutta sukeltaa Egyptissä. Hurgadan alueella on useita sukelluskouluja, jotka jä~estävät kursseja sekä aloittelijoille että ammattilaisille. Mahdollisuus suorittaa kansainvälinen harrastajan lupaki~a PADI Open water diver -sukelluskortti.

www.spies.fi

Tjäreborg Mauritiuksella jä~estetään sukelluskursseja ja vuokrataan välineitä. Meksikossa on puolestaan mahdollisuus suorittaa sukelluskortti ja ta~olla on sukelluspaketteja, välinevuokrausta, sukelluskursseja ja koesukelluksia. Cozumelin koralliriutat on loistava sukelluskohde. Malesiassa Langkawi tarjoaa kiinnostavan sukelluskohteen Thaimaassa Phuket ta~oaa erinomaiset sukellus- ja snorklausmahdollisuudet. Phuketissa toimii skandinaavinen sukelluskoulu, joka jä~estää kaikentasoisia sukelluskursseja. Koh Phi Phillä voi suorittaa sukelluskurssin. Kohteena voi myös olla Koh Samui. Egyptin Hurghada on Tjäreborgin mukaan sukeltajien ja snorklaajien paratiisi. Suosittuja sukelluskohteita ovat Careless Reef, Shaab Abu Nuhas ja Abu Ramad, joissa tarjotaan sukelluspaketteja, välinevuokrausta, sukelluskursseja ja koesukelluksia. Myös Kanarian saarten Fuerteventurassa on hyvät snorklaus- ja sukellusmahdollisuudet. Gran Canarialla on myös mahdollisuus suorittaa sukeltajakortti.

www.tjareborg.fi

MatkaKaleva MatkaKaleva räätälöi matkan asiakkaan toiveiden mukaan eli lähtö päivän ja matkan pituuden voi valita itse, oli sitten kohteena Karibia kilpikonnineen, Välimeren mustekalat. Australian Suuri koralliriutta tai vaikka jättiläisrauskut Mikronesiaan kuuluvalla Yapilla. Punaisenmeren live-a-board -sukellusreissujen jä~estämisestä MatkaKalevalla on vuosien vankka kokemus. Mauritiuksella on kymmeniä sukelluskeskuksia, joista voi vuokrata välineitä ja jotka jä~estävät kursseja kaikentasoisilie sukeltajille. Thaimaassa voi sukeltaa ympäri vuoden, ja esim. Phuketissa sukelluskeskukset jä~estävät eritasoisia sukelluskursseja. Bali sekä Gili-saaret Balin ja Lombokin välillä ovat todellinen sukeltajan paratiisi. Talven uutuuskohteena MatkaKaleva jä~estää matkoja Seychelleille. Myös Malesian Langkawissa löytyy trooppisia sukelluskohteita. Muita kiinnostavia sukelluskohteita löytyy mm. Meksikon länsirannikolta, Dubaista tai Tunisiasta. Etelä-Afrikka ja Kapkaupungin ympäristö ta~oaa ainutlaatuiset puitteet sukeltamiseen kahden valtameren välimaastossa. Hyväntoivonniemen ympärille vuosisatojen aikana uponneet alukset saavat jokaisen hylkyfriikin innostumaan.

www.matkakaleva.fi


Omakohtaisia kokemuksia Mustaltamereltä

Voiko Bulgariassa sukeltaa? Näin kyseiin usealta sukellustutultani viime keväänä ja useammin vastaus oli, että tietoa ei ole. Sain kuitenkin evästyksekseni varoituksia vanhoista venäläisistä varusteista ja nipun epäluuloa. Päätin mennä katsomaan ja yhdistää huvin ja hyödyn. • • Mustameri sijaitsee vain reilun kolmen tunnin lentomatkan päässä Helsingistä. Useat suomalaiset matkanjä~estäjät tekevät valmismatkoja Vamaan ja sen ympäristöön. Mustanmeren rannat ovat hiekkaisia ja matalia, turvallisia myös perheen pienimmille. Hintataso on suomalaisten kukkarolle kohtuullinen, vaikka hinnannousuja on odotettavissa lähivuosina. Saksan- ja englannin kielillä pärjää suhteellisen hyvin.

Sukelluskeskus Varnassa ja Albenassa Paikallinen sukelluskeskus piti hotellin uimaaltaalla näytöstä, johon 12-vuotias tyttäreni pääsi mukaan. Heta on käynyt S I-norppakurssin, tutustunut paineilmalaitteisii n äitinsä kanssa altaalla ja osallistunut Eilatissa introsukellukseen Osku Puukilan kanssa. Näytös onnistui erinomaisesti ja siitä vakuuttuneina varasimme parimme kanssa itsellemme yhden päivän sukellukset. Vama Diving Center- NAUI (National Association of Under Water Instructors) -sukelluskeskuksella on toimipisteet Varnassa ja Albenassa sekä Vaman lähellä oma koulutuskeskus, jossa on opetusallas ja majoitustilat. Keskuksella on kokeneet sukelluskouluttajat , jotka puhuvat äidinkielen lisäksi saksaa ja englantia. Ohjelmassa on erilaisia sukelluskursseja ja opastettuja sukellusretkiä Bulgarian rannikolla.

Sukellusoppaamme Ivailo Ivanov kokoaa välineitä valmiiksi Cape Shaplan rannalla, Ari Hänninen seuraa vierestä.

Varna Diving Centerin henkilökuntaa Albenan toimiston edessä. Keskellä sukellusoppaanamme toiminut Ivailo Ivanov.

mia. Entiset kolhoosien työntekijät asuvat edelleen samoissa köyhissä olosuhteissa ja tekevät nyt töitä yksityisille. Pitkin rannikkoa olevilla pelloilla oli siellä täällä ruskeita, ruosteen raiskaamia toisen maailman sodan aikaisia öljytankkeja. Cape Shapla oli aution näköinen paikka, jossa oli rosoisia ja mielenkiintoisen näköisiä kalliopoukamia. Vuokravarusteemme olivat Mareksen uusimpia ja toimivat moitteettomasti. Ivailo Ivan ovin briiffauksen jälkeen sukelsimme suoraan rannasta molemmilla sukelluksilla. Kohteina olivat kaksi toisen maailman sodan aikana uponnutta laivaa. Toinen oli aivan rantavedessä, syvimmillään 7 metrissä ja toinen oli I 2 metrin syvyydessä. Molempia peitti merisimpukat ja runsaat levät. Tyypillistä kohteessa oli juuri sinisimpukoiden runsaus sekä suurten kotiloiden esiintyminen. Kalliot ja niiden välit olivat kauttaaltaan simpukkojen peitossa. Sukelluskohde oli hyvä. Sukellussyvyys oli noin 7-12 metriä ja näkyvyys yli 20 metriä. Rannasta oli helppo lähteä ja opas tunsi paikat hyvin. Sukellusta vaikeutti kuitenkin se, että kompassit eivät toimi seudulla rau taromun takia eli oppaaseen täytyi voida luottaa. Vedenlämpötila oli + 14 °Csta, ja lämpenee kesän kuluessa +25 °Ceen. Sukellusten välillä nautimme rannalla olevassa pienessä hotelli-ravintolassa herkullista kalakeittoa. Oppaamme kertoi, että maan hallituksen johto käy omilla metsästysretkillään Shaplassa juuri kyseisessä paikassa, koska ympärillä ei ole juuri asutusta ja paikan ruoka ja palvelu ovat erinomaisia. Tapasimme sukellusten välillä toisen sukellusporukan, jota opasti shaplalainen opas Krassimir Krastev. Hän oli tutkijaryhmänsä kanssa tekemässä kartoituksia pohjasta ja oli halukas auttamaan ja antamaan lisätietoja Mustanmeren eläimistöstä ja kasvi stosta. Näimme myös harppuunoilla kalastavia vapaasukeltajia.

Maaseutua ja sinisimpukoita Kesäkuun ensimmäisellä viikolla paikallinen sukelluskausi oli vasta aluillaan, eikä meidän lisäksemme muita sukeltajia ollut liikkeellä. Oppaanamme toimi ystävällinen NAUI Instructor Ivailo Ivanov, jonka isä oli perustanut ensimmäisen virallisen NAUI-keskuksen Bulgariaan, Vama Diving Centerin. Sukelluskohteemme sijaitsi pohjoisessa 70 km Albenasta ja noin 20 km Romanian rajasta. Tunnin ajomatkan aikana saimme hyvän läpileikkauksen Bulgarian maaseudusta. Isot kolhoosit suurine peltoineen ovat nykyään yksityisten rikkaiden omista-

Lisätietoja sukeltamisesta Bulgariassa saa: www.divingbulcaria.com. e-mail: office@bu/gariadiving.com. E/äimistöstä ja kasveista Krassimir Krastevilta e-mail: krassishl@infote/.bg Lisätietoja Mustastamerestä saa myös National Geographicin suomenkielisestä toukokuun 200 I -numerosta.

TEKSTI: OiLI PÖYLlÖ KUVAT: OiLI PÖYLlÖ

Sukeltaja

~-'

c;:-/ ~[


1;

Vie

r

a s k

~

n ä

Timo Vikman

lfU

Minua pelottaa. Laskeudun keltaista köyttä pitkin kohti pimeässä odottavaa laivan hylkyä. Miten niin pelottaa? Olenhan tehnyt tätä yli 30 vuotta. Pelkoon ei pitäisi olla mitään syytä: laitteet ovat uusia, kaasuseokset on huolellisesti tehty, niitä on riittävästi, nousuaikataulu suunniteltu ja laitteiden käyttöä olen harjoitellut etukäteen. Pelottaa silti. Pelko on jotakin kummallista, epämääräistä. Tunnistan outoja ajatuspätkiä: miten keuhkojeni mahtaa käydä, kun kaasussa on mukana heliumia ja vähemmän happea kuin ilmassa. Ikään kuin tuntisin ympäröivän paineen musertavana tai heliumin jäähdyttävän hetkessä kehoni.

Sukeltaja

• • Ohessa kuvatut tuntemukset koin tänä kesänä sukeltaessani ensimmäistä kertaa trimix-seoksella hinaaja Simsonin hylylle. Sukellus sujui suunnitelmien mukaan. Itse asiassa se oli odotettua helpompi syvyyshumalan puuttumisen takia. Aihetta pelkoon ei siis pitänyt olla. Viime aikaisista pelottavista tilanteista ylivoimaisesti voimakkain oli valmistautuminen ensimmäiseen laskuva~ohyppyyni pari vuotta sitten. Sain jostakin syystä päähäni kokeilla mahtaisinko kuolla pelosta, jos minä -Ientopelkoisena ja korkeanpaikankammoisena - joutuisin hyppäämään lentokoneesta kilometrin korkeudelta alas. Läheltä piti. En ole eläissäni pelännyt enempää. Pelkoa lisäsi vielä onneton sattuma. Meidät opetettiin kurssilla tekemään uloshyppy sellaisesta koneesta, josta voi hypätä suoraan ulos ovesta. Juuri ennen ensimmäistä hyppyäni kävi ilmi, että tämä kyseinen rakkine ei ollut kunnossa ja että joutuisimme hyppäämään toisesta koneesta. Onnettomuudeksi tästä koneesta ei voinut hypätä suoraan ulos vaan hyppääjä joutui ensin kiipeämään koneen laskutelineen päällä olevalle pienelle levylle seisomaan ja kurottamaan käsillään siiven vinotukeen roikkumaan. Siinä sitten killuin käsilläni koneen ulkopuolella kilometrin korkeudessa ja odotin "rauhallisesti" kouluttajan irrottautumismerkkiä! Nämä tuntemukset saivat minut pohtimaan muitakin kokemiani pelottavia tapahtumia ja pelon hallintaa. Ki~oitin sukeltajan pelosta ja stressistä Sukellus-ki~an uusimpaan painokseen kokonaan uuden tekstin. Perusajatuksenani oli tunteiden ja biologisten tarpeiden harkintaa ja havaintokykyä kaventava vaikutus. Rauhallisissa oloissa ihmisellä on mahdollisuus pohtia eri vaihtoehtojen välillä ja tehdä havaintoja ympäristöstään, mutta heti, kun jokin ulkoinen tai sisäinen tekijä aiheuttaa meissä tunnereaktion (esimerkiksi väittely tai sukelluslaitteen vikaantuminen), alkaa havaintokenttämme kaventua ja seuraa rationaalisten ratkaisujen kato. Ilman loppumisen vaaraan ihminen reagoi luonnostaan voimakkaasti; nämä reaktiot ovat osa sukellustapahtumaa. Mikäli tällaisia tuntemuksia ei ole mahdollista käsitellä, voi joku sukeltaa itselleen liian vaativissa olosuhteissa pelätessään joutuvansa arkajalan ki~oihin. Sukellettaessa pienetkin pulmat saattavat pelottaa varsinkin aloittelijoita ja pelko - kasaantuessaan - aiheuttaa sukellusonnettomuuden. Tästä syystä on tärkeää, että koulutuksessa ja muutenkin

sukellusryhmissä luotaisiin kulttuuria, jossa pelon esille tuominen ja käsittely ei olisi hävettävää, vaan kuuluisi normaalina osana sukellustapahtumien jälkipuintiin. Koulutuksessa havainto- ja harkintakyvyn supistuminen olisi otettava huomioon: pelastautumisen kannalta tärkeiden taitojen tulee olla hyvin yksinkertaisia ja yksiselitteisiä eikä vaihtoehtoisia toimintamalleja tule opettaa. Psykologina tiedän myös, miten helppoa on antaa toisille neuvoja ja miten sitä kuitenkin on oman käyttäytymisensä säätelyssä yhtä onneton kuin muutkin. Sekin kertonee siitä, miten voimakkaasti tunteemme meitä hallitsevat - ikävä kyllä tai onneksi ... KUVA: TAPANI JANTUNEN

I


Kirjoittaja on psykologi ja sukelluksen perusteoksen: Sukellus (SUSL 1999) -tekij채.

Meilt채 m채rk채ja kuivapuvut, tule tutustumaan

POhjoisranta 2, 00170 Helsinki Puh. (09) 622 55 44 Fax (09) 6220 1333 www.divein.fi


Viallisia Vikingin venlilleitä

111

T relleborg Viking on elokuussa 200 I ilmoittanut, että syyskuun 1998 ja syyskuun 2000 välisenä aikana ostetuissa pyörivissä kuivapuvun täyttöventtiileissä. joissa on joko merkintä ME2, MK6, ML7 tai NAI saattaa olla mahdollisesti

/..,"

Raumalainen Pasi Rytkönen on löytänyt Rauman edustalle vuonna 1945 uponneen malmilaiva Auerin hylyn. A luksen malmilasti sisältää kultaa, hopeaa ja kuparia malmiseoksena. Helsingin Sanomien julkaiseman uutisen mukaan alus on liian huonossa kunnossa nostettavaksi. Malmijauheesta tehtävien analyysien antamien tulosten perusteella lasti nostetaan mikäli kullan osuus seoksesta on riittävä. Auerin hylky lepää Laitakarin läheisyydessä, 28-metrin syvyydessä. Se upposi 6.9.1945 syys myrskyssä matkalla Turusta kohti Ruotsin itärannikolla sijaitsevaa Skellefteåta. Moottori laivan lastina oli Haverin kultakaivoksesta louhittua malmiseosta. Osa lastista oli uppoamishetkellä jo ehditty heittää mereen aluksen keventämiseksi. Aluksen miehistö pelastettiin luotsikutteriin. Lastin omistaja on vakuutusyhtiö Sampo, jonka kanssa Pasi Rytkösellä on sopimus hylyn etsimisestä ja mahdollisesta nostamisesta omalla kustannuksellaan.

=:J

~

1

venttiileillä sukeltaminen saattaa aiheuttaa erittäin vakavan vaaratilanteen. Vialliset venttiilit vaihdetaan ilman maksua. Lisätietoja osoitteesta www.vikingdiving.com

MAlMIWVA AUER lÖYTYNYT

~

~

vaarallinen vika. Venttiilin istukka on valmistusprosessissa päässyt ylikuumenemaan, mistä syystä materiaali on normaalia hauraampaa. Käytössä viallinen istukka saattaa haljeta, joka voi johtaa vuotamiseen tai pahimmassa tapauksessa täyttöventtiilin irtoamiseen. T relleborg Viking varoittaa, että kyseisillä

Kai Stenvall uudeksi Pro Nuori Suomi -taileilUaksl

Hoodin hVlkV lövdettiin Adanlista

Vuoden 200 I Pro Nuori Suomi -taiteilijaksi on valittu ankkataiteilijana tunnetuksi tullut Kaj Stenvall. Vuoden teoksena on taiteilijan työ nimeltä "Eteenpäin". Stenvallin mukaan teoksen peruslähtökohtana on iloinen ja valoisa kuva, joka tihkuu tunnelmaa ja liikunnan riemua. Pro Nuori Suomi on urheiluväen kannustejä~estel­ mä, jonka tavoitteena on vuosittain kiittää seuratyöntekijöitä taiteen keinoin. Kiittämisen välineenä on diplomikehyksissä oleva taideteos. Kannustejä~estelmän yhteistyökumppanina on Oy Veikkaus Ab. Seurat voivat tilata taideteosta SLU:n myyntipalvelusta.

Brittiläinen Channel 4:n etsintäryhmä löysi heinäkuussa taisteluristeilijä HMS Hoodin hylyn Pohjois-Atlantilta. Etsintäryhmän johtajina olivat David L. Meams ja Rob White. T aisteluristeilijä räjähti, kun saksalaisen taistelulaiva Bismarckin kranaatit osuivat siihen toukokuussa 1941. Yhteenotto oli osa toisen maailmansodan kuuluisinta meritaistelua Euroopassa. Siinä kuoli 1.416 miestä. Hoodin hylky on sotahauta ja se makaa kolmen kilometrin syvyydessä. Brittiläinen Channel 4 on tehnyt etsinnästä dokumentin, joka nähdään joulukuussa. Hoodin etsinnästä ja historiasta videokuvaa, valokuvia ja paljon tietoja http://channeI4.com/hood, Hoodin viralliset sivut ovat osoitteessa www.hmshood.com.

ASSOCIATION

Lasi CJpmi '1 s.,Io,.", "01

291507

Sukeltaja

Aavelaiva Marv eelesten hvlkY löYlYnyt=BBC:n mukaan kll}l!1ija Ciive Cusslel'in johtama amel'ikkalalnen etsintäryhrnii on !öytjnyt Melt), Celeste -aluksen hylyn Haitin edustalta. 11al)' Celeste tuli kuuluisaksi, kun se löydettIIn vuonna 1877 ajelehtimasta tyhJiin~i Azorelden edustalla. T,lm~n jälkeen alus pUl'jehtl 12 Vllotta en omistajien hallinnassa, kunnes scn viimeinen kC1pteeni upotti sen tahallaan. KUll kapteeni hilk, vakuutuskoI' vausta aluksen "alvokkaasta lastista", vakuutusyhtiö havaits' tutkll11ukslssaan. etlii lastlnz] 011 todellisuudessa ollut halpoj,l kumisaappaita ja kissani'Uokaa. Sekii aluksen kapteeni etUi pel'jmles salv,lt tuomion vakuutuspetoksen y,'ityksesUi. 11ali' Celeste 1',lkennettlin vuonna 1860 Nova Scotiassa ja se kastettiin alun pel'in Amazolllksi. Aluksella oli selW,laVlen vuosien aikana useita el'i Ol11iS(;ljl<l, 1" se k~il'Sl useita pieml onnettomuuksia ja haavel'eltil. Vuonna 1872 alus siiliyi uuden omlstal'lIl haltuun, se kun nostettiin Amel'ikassa j,l kastetllln uudelleen Ivlal)' Celesteksl. 11illj' Celeste I~ihtl 7. I 1.1872 New YOl'kista kohti Genova,l alkoholiJastissa. Aluksellil oii kilpleeni Bl'iggsin ja h;inen vaimonsa ja t,11iil'ensii ilsiiksl kahdeksan hengen ",'ehlstö.

Hieman yli kuukaudcIl kuluttua satamasta liihdön jiilkeen eng'ill1tilalnen Del Gr'atia lÖYSI MalY CeleSterl iljelehtll11ilsta Azo"elden edustalla, aluksen michlslÖ J,l matkustajat oliv,l\ kado!lI1eet jiiljettöl11l1ll. tngian\ll,listell vll'anolllaistell tutkll11uksessa todettiin, e\Ui kysymyksess,l ei todennäKÖisesti ollut Ille,',,-osvous, koska aluksesta ei löytynyt IlliUl~'in vZikivJII(lli lllel'kkCjJ Tutkijat eivät Ku;tenKdal1 pystyncet selvilliimäiin alu,(sel1 michistön 1'1 Illdtkustdjlen kohtaloa. SUlwell Y;CISÖll tietOisuuteen [vl clty Cclcstc nousi \,()SLl \'uonna I 88'\. kun A,1hlJl' Conal1 Do:.-Je Julkaisi s,!lal1l1nellii keltomuksen aavelalvd Ivbl)' CelestesUi. KCl'tOlllukscsS,l d!uksell todelllseell t,JI'illdal1 oli lIItelli' ~ktllvisl:i elCl1lcl1ltCjii, 1'1 s,llapel'iilllell kel'tol1lus 011 sllUi plUicn hel':itUil1yt SUlwtol kl;l1l1ostustzl. Kdtodllllsten syykSI 011 illVeltu mm. kdpll1ad. mCI'p-osvousta, v,lkuutuspetoksel1 yt-itystii ja d\!dt"llUSolcntoJcn tekcllliiii kldnappdustil. Kalodlllisten toclelllnen selitys s,1il)'l1ee kUitenkin eclelleen dlvo:luksel1,l.


Musiildda vaden alla Vedenalaisen musiikin festivaalit jä~estettiin 17. kerran Looe Key National Marine Sanctuary -puistossa Floridassa heinäkuussa. Vedenalaisten kaiuttimien välittämää vesiteemaisen musiikin konserttia oli kuuntelemassa satoja sukeltajia, lisäksi musiikki kuului paikallisen rad ioaseman kautta myös maan päällä.

Euro Omna marraskuussa 6. kansainväliset Euro Diving -messut jä~estetään Munchenissä 2.-4. marraskuuta 2001 . Vuosittain jä~estettävillä messuilla oli viime vuonna noin 70 näytteilleasettajaa. Lisätietoja messuista ja näytteilleasettajista löytyy intemetsivuilta www.bsi-servicegmbh.de/euro-diving/

Kaksi vuoSiQllUnentä vauvaDlnda Suomalainen vauvauinti täyttää tänä vuonna 20 vuotta ja sitä juhlitaan koko vuosi erilaisin tapahtumin. Juhlavuosi huipentuu tammikuussa 2002 Finlandia-talossa jä~estettävään juhlaseminaariin. Suomen Uima- ja Hengenpelastusliiton jä~estärnän juhlavuoden ja seminaarin suojelijana toimii pääministeri Paavo Lipponen.

APeks-regulaanOrelden omistaiille Kaikissa Apeks-regulaattoreissa on elinikäinen takuu. Tämä takuu astuu voimaan, kun regulaattorin käsiki~assa oleva kortti palautetaan Apekstuotteiden maahantuojalIe Divepoint Oy:lle. Takuukortti pyydetään palauttamaan 30 vrkn sisällä. T akuukorttiin täytetään ostajan nimi osoitetietoineen, regulaattorin myyjä, ostopäivä sekä regulaattorin sa~anumerot. Sa~anumerot löytyvät paineenalentimen kyljestä (7-numeroinen luku) ja annostimen rungosta suukappaleen kohdalta (6-numeroinen luku). Suukappaleen yläosa

nostetaan, jolloin numero löytyy rungon yläreunasta. Suukappaletta ei tarvitse poistaa. Divepoint Oy ylläpitää Suomen osalta Apeksin tehtaan määräysten mukaista rekisteriä Suomessa myydyistä regulaattoreista. Divepoint Oy on toiminut vuodesta 1991 lähtien Apeks-merkkisten regulaattoreiden maahantuojana tehtaan valtuuttamana.

Lisätiedot Divepoint Oy, puh. (06) 224 3590, fax (06) 224 3670 tai sähköposti:safes@divepoint(t

TAMMERSUKELLUS OY NYT TAMPEREELTA SUKELLUSTARVIKKEET TOSI EDULLISESTI - UUDET JA KÄYTETYT Perusvälineet, maskit, räpylät, snorkkelit, liivit, regut, combot ja säiliöt Eurohinnoin! Merkit: kuten Waterproof, Mares, (ressi, Apex, Poseidon, Beuchat, Suunto, Prosub kuuluvat valikoimiimme. Avajaistarjouksena: (ressi Sea Bag-maski ja -snorkkeli+räpylät yht. Sukelluspullot 10x200atö 12x200atö Waterproof tasapainoliivi Waterproof märkä puku 7 mm irtohupulla Omer-Sub avokantaräpylät

300 1800 1380 2200

mk mk mk mk

1090 mk 200 mk

Olemme alkuaikoina vain sopimuksesta auki, mutta soita 0400 927531 tai 03-253 1588 ja tule käymään tai tilaa postitse.

Terveisin Atte


Meritähdet edustavat meressä tie!}'ille lajeille ominaista viisisäteissymmetriaa. Se on havaittavissa myös merililjoilla ja merisiileillä. Meritähden va~apuo/ellg on pieniä jalkoja, jotka ovat kuin imukuppeja. Se käyttää niitä liikkumiseen ja saalistamiseen. Meritähti (Gomophia Gomphia) ja koralli (Diploastrea Heliopora) Malesiassa .

• • Pinnan päällä merellisyys yhdistää niin työtä kuin harrastuksia. Helsingin kauppakorkeakoulun kasvatti juha Nurminen on toiminut perheyrityksessä erilaisissa tehtävissä vuodesta 1969, nykyisin hallituksen päätoimisena puheenjohtajana. Liiketoimien lisäksi juha Nurminen toimii john Nurmisen Säätiön hallituksen puheenjohtajana.

vallitsevien olosuhteiden mukaisesti. Kuvauskohteiden valintaa auttavat biologian yleistuntemus sekä kiinnostus paikalliseen luontoon ja lajeihin. Valo käyttäytyy veden alla toisin kuin

Valokuvaaja ja meri juha Nurminen on valokuvannut lähes niin kauan kuin muistaa. Harrastus siirtyi pinnan alle viitisentoista vuotta sitten sukellustaidon myötä. Vedenalainen valokuvaus ta~osi uusia haasteita, sillä pelkkä kuvaustekniikkakin oli opeteltava uudelleen erilaisista lähtökohdista. Merellisen floran ja faunan kuvaamisen ehdottomana edellytyksenä on vankka sukellustaito. Vedenalainen valokuvaus on vaativa harrastus. Kuvausretken suunnittelu alkaa sukellusmaaston selvittämisestä ja kuvausvälineiden ja -kaluston valinnasta kohteessa

Sukeltaja

jN Diving Team. Vedenalainen valokuvaus yhdistää juha ja jukka Nurmista. Isän ja pojan yhteinen kuva-arkisto käsittää jo noin 2.500 diaoriginaalia, joita säilytetään Helsingin Pasilassa sijaitsevassa Huolintatalossa. Kuvassa mukana myös nuorempi poika Mikko (kuvassa oik.).

kuivalla maalla: esimerkiksi punainen van katoaa kokonaan noin viiden metrin syvyydessä, ja muut värit sitä syvemmällä. Vaikka ihmissilmä erottaa värejä, ei kameran linssi sitä tee. Tästäkin syystä kohteet valaistaan yleensä keinovalolla. juha Nurmisen vedenalaisen valokuvauksen "käyntikortti" on seinäkalenteri, jota keräilijät metsästävät sen silmiähivelevien vedenalaisten kuvien vuoksi. Kalenteria on julkaistu vuosittain yli kymmenen vuoden ajan. Kuvauskohteet ovat lähinnä trooppisten vesien alueella, viimeiset kuusi vuotta päiväntasaajan tuntumassa olevasta koralliriuttavyöhykkeestä. Kuvien takana on jN Diving Team, eli juha ja jukka Nurminen (isä ja poika). Vuoden 2002 kalenterin kuvat on jo valittu, nyt mukana on myös otoksia pohjoisesta, jotka ovat jukan käsialaa. Kesällä 2000 juha ja jukka Nurminen kuvasivat pääasiassa Papua-Uusi-Guineassa Bismarckin merellä. Sukellusten tuloksena syntyi kymmeniä uusia kuvia Huolintatalon arkistoon, johon on valittu dioja yli 30.000


L

[-

Valkopilkkahaita (Carcharhinus Longimanus) tavataan kaikissa trooppisissa merissä. Yleensä valkopilkkahailla on seurassaan luotsikaloja (Naucrates Ductor) ja imukaloja eli remoria (Echeneis Naucrates).

otoksesta. Kuluneena kesänä oli vuorossa Punainen meri.

Aktiivinen taiteen ystävä juha Nurminen on kirjoittanut ja julkaissut teoksia löytöretkeilyn ja merenkulun historian alalta. Viimeisin työn alla ollut teos on syksyllä ilmestyvä Ultima Thule -ki~a yhdessä Matti Laineman kanssa. Lisäksi hän kerää ja täydentää jatkuvasti pohjoisten alueiden löytöhistoriaan liittyvää kirja- ja karttakokoelmaansa. john Nurmisen Säätiön hallituksen puheenjohtaja vaalii merellisiä perinteitä ja laajentaa maailman laajimman Itämeren alueen merikarttojen kokoelmaa. Säätiö tukee merenkulun historian ja kulttuuriperinteen säilyttämistä sekä ha~oittaa julkaisu- ja näyttelytoimintaa. Vuonna 1992 perustetulla säätiöllä on huomattava meriantiikkikokoelma, joka on tutkijoiden ja alan hanrastajien nähtävillä. Kokoelman perustana ovat Matti Nurmisen 1930-luvulla Pariisista hankkimat Suomen aluevesiä kuvaavat meri kartat. Kaukaisin pohjoinen maa - Ultima Thule on säätiön kuluneen vuoden merkittävin hanke. Ainutlaatuisesti kuvitettu teos käsit-

_

John Nurmisen Säätiön

~ hallituksen puheeniohtaia II. vaalii merellisiä perinteitä ia

-o

laaientaa maailman laaiim-

IZ man Itämeren alueen meri-

a.

karnoien kokoelmaa. Säätiö tukee merenkulun historian ia kulnuuriperinteen säilllllämistä sekä harioinaa iulkaisu- ia nällllelvtoimintaa.

telee arktisia löytö retkiä. Säätiö kustantaa ki~an yhteistyössä WSOY:n kanssa. T eokseen liittyvä näyttely avataan Kulttuurien museossa Helsingissä lokakuun I 6. päivänä ja se on avoinna aina maaliskuuhun 2002.

Yritysjohtaja ja yrittäjä juha Nurminen on yrittäjä neljännessä polvessa. Vuonna 1886 johan Nurmisen perustamasta laivatarvikeliikkeestä alkunsa saanut yritys laajeni juha Nurmisen isoisän john Nurmisen ja isän merenkulkuneuvos Matti Nurmisen aikana puutavarakaupasta huolinta-, laivanvarustus- ja laivanselvitysyhtiöksi sekä matkatoimistoksi. Kolmella eri vuosisadalla toimineen john Nurminen Konsemin liikeidea on juha Nurmisen johdolla säilynyt lähes ennallaan: konsemin ydinliiketoimintaa on edelleen tuottaa palveluja ulkomaankaupan yrityksille. Yhteistä lähes kaikille liiketoim innoille on liikkuminen ja aito kansainvälisyys. Konsernin liikevaihto vuonna 200 I noussee 580 mmk:aan ja henkilökunnan määrä on runsaat 900.

I PROFIILI JATKUU

SIVULLA 20

!

==

Sukeltaja


Raumalainen sukellusseura on paikantanut UHaksen noin 40 metrin svvvvdestä Rauman edustana.

Konsemin toimialaryhmiä ovat erikoislogistiikka, matkatoimistopalvelut sekä shipping. Erikoislogistiikka-ryhmän yritykset tuottavat logistiikkapalveluja kuljetusyhtiöille ja ulkomaankauppaa harjoittaville yrityksille. Liikematkustukseen erikoistunut MatkaKaleva Oy on Suomen suurin yksityinen matkatoimisto, jonka liikevaihdosta lähes 90 % muodostuu liikematkapalveluista. Shipping-ryhmän yhtiöt tuottavat merikuljetus- ja varustamopalveluita, kuten laivanselvitys-, rahtaus- ja ship management -toimintoja.

Jlf ~l)

Perinteiden vaalija

Meksikon Cozumelin vanhoja koralliriuttoja halkovat lukuisat onkalot ja luolastot Eliöstö luolissa on silminnähden niukempaa ja hidaskasvuisempaa kuin avoimilla riutan seinämillä, joille auringon valo lankeaa vapaasti.

Sukeltaja

Parhaimmillaan John Nurmisen lipun alla purjehti 22 pu~elaivaa, joista historiaan on jäänyt erityisesti raumalainen pu~ealus nimeltä Uljas. Vuonna 189 I laivanvarustaja Johan Nurminen rakennutti Emmanuel Umbergin piirustusten mukaisesti kolmimastoisen parkin. Alus takiloitiin myöhemmin kuunarilaivaksi. Uljas oli viimeinen Raumalta valmistunut pu~ealus, jonka strategi-

set mitat olivat: kokonaispituus 51 ,5 metriä, leveys 9 metriä, purjepinta-ala noin 600 ml ja bruttovetoisuus 366 rekisteritonnia. Uljas pu~ehti John Nurmisen lipun alla koko purjehdusikänsä. Suurin osa aluksen ajasta kului Itämeren alueella, mutta se purjehti useita kertoja myös Atlantin yli ja teki matkoja Välimerelle. Vientilasti oli useimmiten puutavaraa ja paluurahtina oli suolaa. Päälliköitä aluksella ehti olla yhdeksän. Uljas jäi pois liikenteestä vuoden 1943 talvehtimisen jälkeen. Juha Nurmisen isä, Matti Nurminen polttohautasi aluksen juhlallisin seremonioin Rauman merellä vuonna 1950 ja antoi liputetun vanhan kuunarilaivan vaipua arvokkaasti syvyyteen. Raumalainen sukellusseura on paikantanut Uljaksen noin 40 metrin syvyydestä Rauman edustalta. Paikalla on heikko näkyvyys eikä hylyn kuvaaminen ole tähän saakka onnistunut hyvin. JN Diving Team on kuitenkin varustautunut sukeltamaan aluksen historiaan lähivuosina.


S i . , ä ti~dät I<.L.I ka. c> I ~t - sinä tiedät mitä haluat Sinulle ei ole vaihtoehtoja. Valitset aina oikein, sellaista joka vastaa juuri sinun vaatimuksiasi. Sinä, joka sukellat, ei tarvitse koskaan miettiä minkälaisia varusteita käytät. Tiedät, että vain Viking Pro 1000 vastaa vaatimuksiasi. Varmuus ja sopivuus. Ja jotain mitä on vaikea määritellä, tunne.

TRElLEBORG Protective Products Division Sox 1520, 27100 Ystad Tel 0411-679 40, fax 0411-15285 Internet www.trelleborg .com/protective


Terveen ihmisen veren hemoglobiinimäär ä yksikköä kohti ja perintötekijöistä eli v an

·an ki n hapetus nojaa h • • Hemoglobiini on rautaa sisältävä valkuaisaine, mikä on veren punasoluissa. Punasolut ovat niin pieniä, että niitä mahtuu senttimetrin matkalle jonoon miljardeja ja niitä on paljon suhteessa muihin verisoluihin: 500 punasolua kohti on 40 verihiutaletta ja yksi valkosolu. Terveen ihmisen veren hemoglobiinimäärä riippuu iästä, sukupuolesta, veren tilavuusosuudesta painoyksikköä kohti ja perintötekijöistä eli vanhempien veren hemoglobiinipitoisuudesta. Koko lapsuuden ajan hemoglobiinin pitoisuus on lievässä nousussa, kunnes noin I O-vuotiaana ollaan tasolla I I 0-140 gIl. T ytöillä taso muuttuu tämän jälkeen vain vähän, ja naisilla arvot ovatkin samaa luokkaa. Pojilla tapahtuu murrosiän puolivälistä alkaen merkittävää nousua, mikä jatkuu 5-6 vuoden ajan, jonka jälkeen saavutetaan keskimäärin 17-18 ikävuoteen mennessä terveiden miesten taso (130-170 gIl). Nousu johtuu osaltaan miessukupuolihormonista ja muista hormoneista sekä osin tuntemattomistakin tekijöistä. Koska murrosiän alkaminen ja kesto vaihtelee terveillä pojilla, saattaa esimerkiksi 14-vuotias poika olla veren hemoglobiinin suhteen lapsen tai lähes aikuisen tilanteessa. Tästä syystä murrosiän kehityskin tulee huomioida arvioitaessa pojan sukelluskelpoisuutta. Terveellä ihmisellä on verta keskimäärin 6-7 % painosta eli 60 kg painavalla noin 4 litraa ja 80 kg painavalla noin 5 litraa. Veren osuus painosta nousee monilla huippu-urheilijoilla, joilla se saattaa olla jopa> I 0 %

painosta (kuvio B). Tällaisen henkilön hapetus myös sukeltaessa on helpompaa, jos hänellä on normaali hemoglobiinipitoisuus, koska hänellä on painoon nähden enemmän punasoluja. Toisaalta, jos 60 kg painava henkilö lihoo ja lisää rasvamääräänsä 20 kg:lla ja siten painaa 80 kg, ei veri määrä nouse painon suhteessa. Hänellä saattaa hapetus olla vastaavasti vaikeampaa sukeltaessa. Ylipaino on tässäkin mielessä epäsuotuisaa sukeltajalIe. Hemoglobiinipitoisuus vaihtelee noin 30 gIl kaiken ikäisillä ihmisillä. Toisin sanoen terveellä naisella hemoglobiini saattaa aina olla tasolla I 15 gIl eli viitearvojen alarajoilla ja toisella terveellä naisella tasolla 145 gIl eli viitearvojen ylärajoilla, vaikka kummatkin ovat terveitä. Luonnollisin konstein omaa hemoglobiinitasoaan ei voi nostaa muuten kuin siirtymällä vuoristoon, jossa matalampi ilman happipitoisuus nostaa hemoglobiinia. Tällaisessakin tapauksessa hemoglobiinitaso palautuu takaisin omalle tasolleen, kun siirrytään takaisin meren tasolle. Toisaalta esimerkiksi antamalla rauta- tai vitamiinihoitoja terveelle naiselle, jonka luonnollinen hemoglobiinitaso on I 15 g/I, ei arvo siitä nouse. Todennäköisesti tämän naisen äidin hemoglobiini on myös ollut samaa luokkaa ja hänen isänsä lähellä 130 gIl, mikä terveellä miehellä on vastaavasti matala, joskin normaali viitearvo. Vastaavasti voi periä jakaumassa korkean hemoglobiinipitoisuuden, jos äidin hemoglobiini on lähellä normaalin ylärajoja eli 145 gIl ja isän 170 gIl.

160 % 140 120

100

100 80

55

60 40 20 0 Hb: normaali Vv: normaali Ps: normaali PI: normaali

Hb: normaali Vv: koholla Ps: koholla PI: koholla


r IIppUU iästä, sukupuolesta, veren tilavuusosuudesta painah empien veren hemoglobiinipitoisuudesta.

<J[

moglobiiniin Monet perinnölliset hemoglobiinimolekyylin poikkeavuudet vaikuttavat myös hemoglobiinin tasoon. Näissä harvinaisissa tapauksissa voitaneen puhua sairauksista, jos vaikutus on huomattava. Anemiasta on hapetukselle haittaa sukeltaessa. Anemian merkitys on erilainen riippuen siitä, onko se kehittynyt nopeasti esim. verenvuodon seurauksena tai hitaasti kuukausien aikana jonkun sairauden seurauksena. Anemiaksi kutsutaan tilaa, jossa henkilön hemoglobiinipitoisuus on, ikä ja sukupuoli huomioon ottaen, alle viitearvojen, eli aikuisilla naisilla alle I 15 gil ja miehillä alle 130 gil (kuvio C). Yksilöllisesti anemian määrittäminen onkin vaikeaa, koska siinä tulee ottaa huomioon yllä kuvattu hemoglobiinipitoisuuden taso. Esimerkiksi, jos terveen miehen, jonka tavallinen hemoglobiiniarvo on noin I 30 gil, hemoglobiini laskee 30 gil, hänellä selkeä anemia; 100 gil. Toisaalta, jos toisen terveen miehen hemoglobiini laskee yhtä paljon, mutta 110:stä 140:een gil, hänellä ei ole yllämainitun yleisen määritelmän mukaan anemiaa. jos tämän miehen anemia johtuu raudanpuutteesta, jolloin myös punasolujen koko pienenee, hänen "anemiastaan" on haittaa hapetukselle. Yhdessä ml:ssa (1 I I 000 litrasta) punasoluja on hemoglobiiniin sidottua rautaa noin I mg (1 I I 000 grammasta). Kuukautisveren mukana nainen keskimäärin menettää rautaa suurin piirtein 2 kertaa niin pal-

jon kuin hän saa tavallisesta ravinnosta kuukauden aikana. jotta tällaisen naisen raudanpuuteanemian kehittyminen estyy, tulee raudan imeytymisen ravinnosta tehostua kaksinkertaiseksi, mihin terve elimistö helposti kykenee. Noin kolmasosalla naisista tämä ei ole mahdollista heidän yksipuolisen tai vähäisen ravintonsa, tai runsaiden kuukautisten vuoksi. Osalla, raudan imeytymisen kiihtymistä estää liiallinen teen, maidon tai jonkun muun raudan imeytymistä estävän ruoka-aineen säännöllinen käyttö aterioilla. Vaikka tällaisen lievän raudanpuutteen merkitystä sukeltaessa ei olekaan riittävästi tutkittu, on syytä olettaa, että sillä on epäsuotuisa vaikutus hapetukseen. Vaikutus on moninainen. Raudanpuute mm. häiritsee kehon lämmön säätelyä, jolloin kehon lämmön nousu ja lasku tapahtuu tavallista herkemmin. Tällä ilmiöllä on toki monia sukelluksen haittavaikutuksia.

Verenluovutta;a voi sukeltaa vuorokauden kuluttua luovutuksesta Tupakoitsijoilla osa hemoglobiinista on korvautunut hiilimonoksidihemoglobiinilla, mikä ei pysty kuljettamaan happea. Hiilimonoksidihemoglobiinin määrä riippuu tupakoinnin runsaudesta ja on riippumaton siitä, onko polttanut juuri ennen sukellusta vai ei. Sukeltajan kannalta tilanne vastaa anemiaa ja on epäedullinen hapen kuljetukseIle. jos punasolujen osuus veressä nousee

ja hemoglobiinipitoisuus vastaavasti ylittää viitearvot, kutsutaan tilaa polysytemiaksi, mikä voi olla toisaalta sukelluksen fYsiologinen seuraus, tai johtua sukeltamisesta riippumatta harvinaisista sairauksista tai dopinglääkityksistä, kuten epon, kasvuhormonin jne. käytöstä (kuvio D). Hemoglobiinipitoisuus nousee kaikilla sukeltaessa. Tämän katsotaan johtuvan suurelta osalta siitä, että silloin pemaan varastoituneet punasolut vapautuvat verenkiertoon. Tällaista nousua ei tapahdu henkilöillä, joilla ei ole pemaa tai se on sairauden vuoksi poistettu. Vastaava ilmiö tapahtuu myös sukellusrefleksin seurauksena 5-10 minuutissa ilman sukellustakin, esimerkiksi uimisen yhteydessä henkeä pidätettäessa. Elimistö yleensä toimii järkevästi. Tällä tavalla se pyrkii osaltaan tilapäisesti parantamaan hapetusta. Mikäli ihminen sukeltaa pelokkaana ja epämukavasti, voi hänelle kehittyä shokkitilaa muistuttava tilanne, jossa plasma tilapäisesti karkaa verenkierrosta, ja jossa hemoglobiinipitoisuus nousee, vaikka punasolujen määrä pysyykin ennallaan (kuvio E). Tällöin verenkierto hidastuu, mikä osaltaan heikentää hapettumista sekä kasvattaa sukeltajataudin riskiä.

TEKSTI JA KAAVIO: MARTTI SIIMES

LKT, lastentautiopin professori, Helsingin yliopisto

Hb = hemoglobiinin pitoisuus Vv = veritilavuus, veren määrä painoyksikköä kohti

=

Ps punasolujen osuus veressä PI = plasman osuus veressä

80

normaali = terveen ihmisen normaalitilanne • Plasman osuus verestä • Punasolujen osuus verestä

Hb: alentunut Vv: normaali Ps: alentunut PI: koholla

Hb: koholla Vv: normaali Ps: koholla PI: alentunut

Hb: koholla Vv: alentunut Ps: normaali PI: alentunut

sukeltaja

IVi


:; ( Vedenalainen ympäristö -...............

;1 Sinisiä - ............... 1

~

J Llv/] ~ _J \ I

-

Sinilevä. Sininen levä? Elävä sinilevä on väriltään vihertävä. Eikä se oikeastaan ole leväkään. Se on bakteeri, syano- eli sinibakteeri. Kyseessä on levän kaltainen olio, joka yhteyttää auringon valon avulla. Kooltaan sinileväyksilöt ovat mikroskooppisia eli paljaalle silmälle näkymättömiä. Jotkut niistä ovat yksisoluisia kun taas jotkut muodostavat monisoluisia rihmoja. Joskus sini leväsolut ja -rihmat kasaantuvat kimppuihin, jolloin ne voi nähdä pieninä partikkeleina

J R) vesi patsaassa. ]( J

l/

Sukeltaja

leviä

• • Levät ovat alkeellisia eliöitä. Ne eivät kuitenkaan ole kasveja, vaikka tuottavatkin niiden tavoin happea yhteyttäessään . Leviä on eri kokoisia. Makrolevät ovat paljain silmin havattavia, ja ne ovat kiinnittyneenä pohjaan. Planktiset levät, eli kasviplankton, ovat kooltaan mikroskooppisia ja ne kelluvat vesi patsaassa. Tässä kirjoituksessa levällä tarkoitetaan planktista levää. Planktiset levät ovat osa nonmaalia vesiekosysteemiä niin järvissä kuin meressäkino Lajeja on satoja. Niitä esiintyy läpi vuoden, mutta kullakin lajilla on oma vuodenaikaismaksimi. Eli nonmaalisti leviä ei mainittavasti näy, sillä niiden pitoisuudet ovat pieniä, mutta maksimin aikana ne erottuvat. Levien esiintymiseen eri vuodenaikoina vaikuttavat eniten auringon säteily ja ravinteiden, kuten typen ja fosforin, saatavuus

vesi patsaasta. Kevään tullen auringon säteily voimistuu ja riittää yhteyttämiseen. Vesipatsaassa on runsaasti ravinteita talven jäljiltä. Seuraa piilevien (piikuoristen levien) ja dinoflagellaattien (siimalIisten levien) kukinta. Levät eivät kuki kuten kukat, vaan kukinnaksi sanotaan niiden massaesiintymää, joka vä~ää veden ruskehtavaksi tai vihertäväksi. Piilevien kukinnan huippu on huhti- toukokuussa. Eli juuri avovesikauden alussa. Runsas kukinta vähentää näkyvyyttä, ja voi laskea sen jopa nollaan. Muutaman viikon kuluessa levät käyttävät ravinteet vedestä, kuolevat ja vajoavat pohjalle. Vesi kirkastuu. Elokuun tietämillä alkaa sinilevien kukinta. Sinilevillä on kyky sitoa kasvulle elintärkeää typpeä ilmakehästä. Näkyvyys huononee jälleen. Syys-lokakuussa auringon säteily vähenee, jolloin levät kuolevat ja


.... vajoavat pohjalle. Vesi kirkastuu. Sinilevillä on ikävä taipumus olla myrkyllisiä. Levien myrkyllisyys on peräisin niiden aineenvaihduntatuotteista. Myrkky on levän normaali tuote, eikä siitä ole pieninä pitoisuuksina haittaa ympäristölle. Haitalliseksi myrkky tulee, kun leväkukinto on liian suuri. Tällöin myrkyn määrä saattaa aiheuttaa oireita muille eliöille kuten kaloille, kotieläimille tai ihmiselle. Kukinnan åikaa, voimakkuutta tai sijaintia on mahdoton ennustaa. Leviä on vesi patsaassa eniten heinäelokuun tietämillä. Tyynellä ilmalla levät nousevat pinnalle, ja lautan muodostus aIkaa. Vesivirrat ja vieno tuuli kasaavat lauttoja yhtenäisimmiksi. Joskus tuuli kuljettaa lautan poukamaan, mutta yhtä hyvin lautta voi keskittyä avomerelle tai järven selälle. Voimakas tuuli hajottaa lautan nopeasti sekoittamalla levät alempiin vesi kerroksiin. Runsastuva sinilevä näkyy vesi patsaassa pienen pieninä (alle I mm) tikkuina tai hippusina lajista riippuen. Tämä ei ole vaarallista. Kun partikkelit muodostavat selvän vihertävän tai kellertävän lautan, joka kenties haisee ummehtuneelle, ollaan riskialueella. Tällöin on syytä välttää uimista ja veden käyttöä pesussa tai ruuanvalmistuksessa. Kaikki sinilevät eivät kuitenkaan ole myrkyllisiä, mutta myrkyllistä lajiketta on mahdotonta tunnistaa ilman laboratorioanalyysiä. Tästä syystä on turvallisinta olettaa kaikkien sinilevien olevan myrkyllisiä. Sinileväkukinnon voi sekoittaa puiden siitepölyn veden pinnalle muodostamaan lauttaan. Siitepöly esiintyy keväällä, kun taas sinilevä loppukesästä. Sinilevistä aiheutuvia iho-oireita ei pidä sotkea limalevien tai järvisyyhyn oireisiin. Limalevä viihtyy humuspitoisissa järvissä ja tekee uinnin jälkeen ihon limaiseksi ja kuivuessaan kireäksi. Kutinan voi estää huuhtelemalla iho uinnin jälkeen. Järvisyyhyn aiheuttavat erään imumadon toukat, jotka tunkeutuvat uimarin ihoon. Iho kutisee muutaman tunnin ja olo helpottuu kun toukat kuolevat. Sinilevät ovat siis sittenkin sinisiä, mutta vain kuolleina. Tällöin niiden sininen väri johtuu sinisestä fykosyaniini-nimisestä väriaineesta, joka vapautuu solun kuollessa. Lisätietoja sinilevistä yleensä ja paikallisista sinileväesiintymistä saa mm. Suomen ympäristökeskuksen Internet-sivuilta www.vyh.fi/ajankohtltiedote/leva.

TEKSTI: ARI RUUSKANEN,

FT,

Sukeltaja ja sinilevä SUKELLETTAESSA MÄRKÄpuVULLA LEVÄPITOISTA VETTÄ SAATTAA JOUTUA MÄRKÄPUVUN SISÄLLE TAI SUUHUN REGULAATTORIN LIPSUESSA. LEVÄMYRKKY VOI TÄLLÖIN AIHEUTTAA IHON KUTINAA. TOISAALTA MYRKYLLISTÄ LEVÄVETT Ä PITÄÄ JUODA USEITA DESILITROJA, ENNEN KUIN SELKEÄ MYRKYTYS ILMENEE.

SINILEVIEN ERITTÄMÄT MYRKYT OVAT MAKSA- JA HERMOMYRKKYJÄ. VAIKKA MYRKKYMÄÄRÄT EIVÄT OLISI TAPPAVIA, VOI MYRKKY AIHEUTTAA MAKSA- JA HERMOVAURIOITA, JOTEN VAROVAISUUS ON VALTTIA. MIKÄLI SUKELTAJALLA ON KUIVAPUKUVARUSTUS, LEVIEN AIHEUTTAMA HAmA ILMENEE LÄHINNÄ NÄKYVYYDEN PIENENEMISENÄ.

HYDROBIOLOGIA

KUVA: SUOMEN KUVAPALVELU

Sukeltaja

l

)

li(J J(-;/


Hylky löydettiin 80- 90-lukujen vaihteessa. Sukeltajien keskuudessa se on saanut nimen Keulakuvahylky ja sijaintipaikkansa mukaan Trehålsskärin hylky. Suosituksi sukelluskohteen tekee sen sijainti: se sijaitsee sOp'ivan lähellä lHankoa ja sen verran saarsisten suojaamana, että silR1ne OIi1 helprPG menrnä ei~ sää asem k®htuLitrt®rnaf:l swur.ia vaatil'il'ilwksia. Hylky 01'1 fAYös ollut melko hyvässä kunnossa: perinteiseen suomalaiseen "lautakasa"


Osborn & Elisabeth on eräs Suomenlahden suosituimmista sukelluskohteista.

Merimuseo tiedottaa: KEULAKUVAHYLYN KEULAKUVA PUDONNUT Ei ilkivaltaa - onneksi!

• • Tammipuusta vuonna 1857 rakennettu parkkilaiva Osbom & Elisabeth oli vuonna 1873 matkalla kotisatamastaan Wellsby-the-Seasta Lontoon pohjoispuolelta hakemaan lastia Kronstadtista, kun se joutui syysmyrskyn kouriin. Aluksen päällikkönä toimi kapteeni Wright. Syyskuun 13. päivänä 1873 Osborn & Elisabeth ajoi karille Hangon luoteispuolella sijaitsevan T rehålsskärin rantaan. Hylky on hiukan alle 40 metriä pitkä ja oli löytyessään varsin hyvässä kunnossa. T osin pylpyrät, plokit ja neitsyet hävisivät hylystä hyvin pian ja alun perin ehjät kaiteetkin hajosivat jo ensimmäisen kesän aikana. Aluksen uppoamispaikassa veden syvyys on noin 17-18 metriä. Koska hylyn mastot kohosivat pintaan asti ja aiheuttivat vaaraa meri liikenteelle, ne poistettiin jo ilmeisesti seuraavana keväänä. Nykyisin hylyn kansi rakenteet ovat 10-1 3 metrin syvyydessä. Keulakuvahylyn suuri suosio helpohkona ja mielenkiintoisena sukelluskohteena on johtanut hylyn melkoiseen kulumiseen. Kansi ei ole enää ehjä kuten vielä 90-luvun alussa: sukeltajien merimiestaidot eivät aina ole riittäneet ja alukseen on ankkuroitu kiinni turhan monta kertaa. Keulakuvan käsi irtosi jo ajat sitten, ja lähes kymmenen vuotta se on ollut paikoillaan uudelleen kiinnitettynä. Pienistä kauneusvirheistään huolimatta Osborn & Elisabeth on edelleen ehjimpiä tavallisen harrastesukeltajan tavoitettavissa olevia puuhylkyjä. Sadoille sukeltajille se on ollut ensimmäinen kokemus hylkysukeltamisesta ja jatkanee pitkään tässä tärkeässä tehtävässään, mikäli sitä kohdellaan varovaisesti ja huomaavaisesti.

Sukeltajia on viime aikoina puhuttanut paljon Hangon läntisen selän ns. Keulakuvahylyn (Trehålsskärin hylky tai Osborne & Elisabeth) pudonnut naishahmoinen keulakuva. Suomen merimuseon vapaaehtoisilla vahvistettu ryhmä kävi perjantaina 24.8.200 I tarkastussukelluksella hylyllä ja videoi tilannetta. Keulakuva makaa meren pohjalla aivan keulan vieressä paapuurin laidalla. Keulakuvassa tai hylyn keulassa ei näkynyt selkeitä merkkejä ilkivallasta tai tahallisesta kohteen tuhoamisesta kuten sahauksesta. Vaikuttaa siltä, että kuva on irronnut liitoksen kohdalta itsestään - näinhän vanhoilla hylyillä monesti tapahtuu. Toki erilainen tahaton tai tahallinenkin toiminta, esim. keulakuvan koskettelu on saattanut vaikuttaa keulakuvan putoamiseen. Suomen merimuseon mielestä on kuitenkin syytä unohtaa huhut ilkivallasta. Onneksi näin ja siitä kiitokset valistuneille sukeltajille sekä niille, jotka ilmoittivat asiasta merimuseoon. On tärkeää saada tietää mitä kentällä tapahtuu. Suomen merimuseoon tulleiden ilmoitusten pohjalta näyttää siltä, että keulakuva oli paikallaan hylyssä ainakin vielä maanantaina 13.8. Sunnuntaina 19.8. keulakuvan on havaittu jo pudonneen. Jos sinulla on lisätietoja asiasta tai muuten kommentteja Keulakuvahylyn tilanteesta tai tulevaisuudesta kuulemme niitä mielellämme. Yhteydenotot: Suomen meri museo, sallamaria.tikkanen@nba.fi, tai (09) 4050 9057.

TEKSTI: MIKA RAUTIAINEN

Keulakuva paikoilleen?

hättävä keulakuva kuuluisa ja näkyvyys kohteella yleensä hyvä. Haluamme varmaan kaikki, että hylky säilyy tulevaisuudessakin mahdollisimman ehjänä. Meren pohjalla makaava keulakuva on surullinen näky varsinkin kun sen on tottunut näkemään paikoillaan keulassa. Suomen merimuseon suunnitelmissa onkin palauttaa keulakuva alkuperäiselle paikalleen hylyn keulaan. Samalla tulee ajankohtaiseksi hylyn muidenkin osien mahdollinen tukeminen sekä hylyn mahdollinen aukaiseminen viralliseksi vedenalaiseksi puistokohteeksi. Suunnitelmien laatiminen on aluillaan ja tarkoituksena on, että keulakuva saadaan paikoilleen sukelluskaudeksi 2002. Tarvittaessa merimuseo nostaa keulakuvan tilapäisesti ylös. Toistaiseksi annetaan kuitenkin keulakuvan maata rauhassa meren pohjalla. Tuhannet kiitokset kaikille! SALLAMARIA TIKKANEN JA PEKKA PAANASALO

KUVA: SUOMEN MERIMUSEO

Keulakuvahylky on erittäin suosittu sukelluspaikka: hylky on hyvässä kunnossa, vie-

Sukeltaja


Uimahallikauden aluksi on hyvä palauttaa mieliin eräitä sukeltamisen perustaitoja. Perusvälinesukellus on erinomainen tapa tottua veteen, ja sen vuoksi jokaiselle laitesukeltajalie korvaamaton harjoittelutapa.

• • Lisäksi perusvälinesukellus on oma mielenkiintoinen harrastuksensa. Laitesukeltaja ei koskaan pääse samalla lailla kiinteään yhteyteen veden kanssa, eikä koe yhtä vahvasti veden ehdoilla toimimisen elämystä. Hyvät perusvälinetaidot lisäävät vedessä liikkumisen vaivattomuutta ja varmuutta, olipa kyseessä sitten vedenalaiseen kalastukseen, uppopalloon, kesämökkisnorklaamiseen tai etelän lomalla tapahtuvaan vedenalaiseen tutkimusmatkailuun tai laitesukeltamiseen liittyvä ha~oittelu. Osa perusvälinetaidoista ovat samoja laitesukeltajille ja perusvälinesukeltajille, osa perusvälinesukellukselle ominaisia. Taitto lukeutuu jälkimmäiseen ryhmään. Oikeaoppisesti toteutettu taitto on helpoin, vaivattomin ja tehokkain tapa perusvälinesukeltajalie päästä pinnan alle. Laitesukeltaja sen sijaan käyttää tätä tapaa aniharvoin, tuskin koskaan. Koska laitesukeltaja tyhjentää pinnalta lähtiessään tasapainotusliiviään ja/tai kuivapukuaan, hän menee pinnan alle jalat edellä. Lisäksi laitesukeltajalIe taittamalla pinnan alle menossa on vaarana se, että pullo voi iskeä takaraivoon.

kaa, kun kädet viedään suoraan alaspäin kohti pohjaa. Samalla ylävartalo taivutetaan lantiosta kohtisuoraan alaspäin. Heti sen jälkeen jalat nostetaan suoraan ylös, jolloin jalkojen paino painaa sukeltajan pinnan alle. jalkojen on oltava polvista suorassa ja nilkat on ojennettu suoraksi. Oikein tehtynä vartalon taivuttaminen alaspäin ja jalkojen nostaminen ylös tapahtuu yhtenä sulavana liikkeenä. Kun jalat on nostettu ylös niillä ei potkita ennen kuin ne ovat vajonneet kokonaan pinnan alle. Pinnalla roiskuva vesi on osoitus siitä, että taittotekniikka ei ole vielä kokonaan hallinnassa. jalkojen asentoon kannattaa kiinnittää erityistä huomiota. jos polvet pääsevät koukkuun, taiton teho jää vähäiseksi, ja sukeltajalla on vaikeuksia päästä pinnan alle. Koska oikein tehty taitto on erittäin tehokas, jopa raju tapa päästä pinnan alle (sukeltaja vajoaa helposti parin-kolmen metrin syvyyteen kovalla vauhdilla), on korvien paineentasaukseen kiinnitettävä erityistä huomiota tätä pinnan alle menotapaa käytettäessä.

Taiton tekeminen Taitto on tehokas, energiaa ja happea säästävä tapa mennä pinnan alle. T aittoa tekevä perusvälinesukeltaja ui tai kelluu pinnalla kädet edessä. Taitto al-

Sukeltaja

TEKSTI: MIKA RAUTIAINEN KUVAT: TIMO VIKMAN


Sukeltaja


,-/ AKTIIVISET URHEILUSUKELTAJAT <-

)

Suomalaiset mitaleille räpvläuinnin MM-kisassa

[ J

••••••••••••••••••••

<J

LJ nmo Suomiselle kullaa Unkarin avoimissa • • Unkarin avoimet räpyläuinnin mestaruuskilpailut pidettiin Hajduszuposzlossa heinäkuussa. Suomesta oli mukana Timo Suominen ja Eveliina Salo kilpailijoina sekä Kalervo Rehnbäck joukkueen johtajana. Timo Suominen voitti kaikki kolme lajia, joihin osallistui eli 50 m:n sukelluksen sekä 50 m:n ja 100 m:n räpyläuinnin. Eveliina Salo paransi omia Suomen ennätyksiään sekä 400 m:n että 800 m:n laitesukelluksessa ja sijoittui hyvin omissa lähdöissään .

• • Räpyläuinnin nuorten MM-kilpailut uitiin heinäkuussa Aguascalientesissa Meksikossa. Suomesta mukana oli kolmen hengen joukkue, johtajana ja valmentajana Juha Ko~a sekä uimarit Aki Helander ja Kimmo Ko~a. Kimmo Ko~a sai hopeamitalin 100 m:n laitesukelluksessa sekä pronssimitalin 100 m:n räpyläuinnissa (kuva vas.). Aki Helander puolestaan otti pronssimitalin SO m:n sukelluksessa (kuva oik.). Kilpailuissa oli edustettuna 20 maata ja kilpailijoita oli kaikkiaan 131. Suomesta kisoihin osallistui myös kilpailujen ylituomarina CMAS:n nimeämä Kalevi Turkka.

••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••

Kadonneen Sammon metsästvs • • Valtakunnallinen nuorten norppaleiri pidettiin kuluvana kesänä Vilppulassa lämpimässä kesäkelissä. Leirin teema oli tänä vuonna kalevalaiseen henkeen viittaava "Kadonneen Sammon Metsästys". Leiriin osallistui noin 60 henkilöä mukaan lukien Nuori Suomi -ohjaajakurssi, ohjaajat ja norpat. Järjestävänä seurana oli Mäntän Seudun Urheilusukeltajat. Teeman mukaisesti nelipäiväisellä leirillä suoritettiin leiri kaste, ratkottiin rasteja

Sukeltaja

ja tehtäviä Kalevalan urhojen jalanjäljissä, valmisteltiin loitsuja ja rakennettiin mm. Hiiden Hirveä. Sampo löytyi ja kaikki saivat osansa aarteesta. Puitteet olivat hyvät Peltolan luomutilalla,

ruoka makoisaa ja terveellistä ja savusauna vertaansa vailla.

·: ··

................... . Suominen Ja Sor.; mukana World Games -kisoissa • • Timo Suominen ja Sami Sorri olivat kutsuttuina World Games -räpyläuintikisoihin Akitassa Japanissa elokuussa. 100 m:n räpyläuinnissa Sami Sorri sijoittui 7. ja Timo Suominen I 1. sijalle. 50 m:n sukelluksessa Timo Suominen teki Pohjoismaiden ennätyksen ajalla 15,74 ja oli 5. Sorri sijoittui kuudenneksi. Lajien voittaja, Venäjän nuori Evgenyi Sko~enko teki uudet maailman ennätykset: 50 m:n sukelluksessa 14,55 ja 100 m:n räpyläuinnissa 35,86. Täydelliset tulokset Intemetistä osoitteesta WNW.wg200 I.or.jp/resultJeng/re 101 O.html Neljän vuoden välein jä~estettävät World Games -kisat ovat niiden Kansainvälisen Olympiakomitean jäsenliitoiksi hyväksyttyjen lajien, jotka eivät vielä ole mahtuneet mukaan varsinaisten olympialaisten ohjelmaan. Kisoihin kutsutaan mukaan viimeksi pidettyjen ko. lajien MM-kisojen parhaat urheilijat.


Puolentoistatunnin rupeama

Aamulenkkinä viisi kilometriä -

UINTIA

• • Kouvolalainen uinti- ja räpyläuintivalmentaja Juha Ko~a otti Laurin valmennettavakseen, ja valmennus alkoi nopeasti tuottaa huikeaa tulosta. Lauri päihitti 10-vuotiaana I I -vuotiaiden sarjan kilpakumppaninsa ja sama kehitys on jatkunut senkin jälkeen. Nyt, I 3vuotiaana Lauri on alittanut jo 15vuotiaiden sa~an ennätyksiä. Tähän saakka Lauri on noudattanut I I-vuotiaiden harjoitusohjelmaa käymällä treeneissä 4-5 kertaa viikossa. Ha~oittelua on toteutettu "lapsen ehdoilla", mutta nyt ollaan siirtymässä jo tiukempaan, kuuteen viikottaiseen ha~oituskertaan. Ha~oitteet sisältävät

sekä kilpa- että räpyläuintia. Korja pitää räpyläuinti- ja kilpauintivalmennusten yhdistämistä ja vuorottelua erittäin toimivana ja suositeltavana harjoitusmuotona. Monet kilpauimarit ovat kokeneet räpyläuintipotkusta olleen apua perhosuinnin harjoitteluun.

den tuen pojan ja valmentajan yhteistyölle, suhtautumalla kannustavasti, mutta sekaantumatta sen enempää heidän yhteistyöhönsä. Parivaljakon yhteistyö toimiikin hienosti, eikä Laurilla ole valmentajastaan moitteen sanaa. Liikuntapainotteista yläastetta käyvä Lauri pitää myös koulunkäynnistä, joten tiivis harjoittelukaan ei ole "sekoittanut" tämän lahjakkaan uimarin maailmaa. sen virtaviivaisuus. lajiharjoittelun Tiiviin vastapainoksi Lauri kävelee, hölkkää, hiihtää, luistelee, pujottelee ja pelailee pesistä. Kysymykseen, mikä olisi hänen ns. päälajinsa ellei uinti olisi imaissut, arveli Lauri pelaavansa pesäpalloa - kouvolalainen kun on. Myös kodin merkitys on nuoren kilpaharrastamisessa tärkeä. Juha Korja kiittääkin Laurin vanhempia siitä, että he ovat antaneet täy-

Harjoittelu on kivaa Harjoituksen luonteen muuttuminen ei nuorta miestä hirvitä lainkaan, hän sanoo harjoittelun olevan ihan kivaa. Juha Korjan mukaan Laurin lahjakkuuden salaisuuksia ovat luontainen, positiivinen ja kurinalainen ote ha~oitteluun, sekä uimi-

N UORI SUOMI

Unelmat huipulla Lyhyet matkat kiinnostavat Lauria tällä hetkellä eniten ja 50 metrin räpyläuinnin alle I 8-vuotiaiden mestaruus houkuttaa. Pidemmän tähtäimen tavoitteena on edustaa Suomea räpyläuinnin MM-kisoissa Koreassa vuonna 2003. Vaikka "pää onkin pilvissä" MM-unelmineen, on tämän järkevän, rauhallisen nuoren miehen jalat tukevasti maassa. Parin vuoden päästä häämöttää lukio ja aikuisuus lähestyy. Mutta siihen on vielä aikaa, eikä Lauri vielä sitä ja tulevaisuuden sijaintiaan mieti. Hän vain ha~oittelee - aamuin, illoin. Noukkii kilpailuissa mestaruuksia ja mitaleita. Elää siis ihan tavallista omaa elämäänsä sen kummemmin hötkyilemättä.

Teksti: LEENA KOIVUMÄKI Kuva: LEENA KOIVUMÄKI

Sukeltaja

L-.......

,-

~

J


MAAILMALLA LUETAAN

Koonneet Mika Rautiainen ja Mika Pohjonen

_IJ ~l /] ~

Rodale's Scuba Diving

<.

Dyk Ruotsinkielisen Op-Iehden numerossa 8-9/2001 palautetaan mieleen sukeltamisen perusaSiat erinomaisessa

Rodale's SCUha OMng -lehden numero 8/20011läsmelee mm. sukellusonnenomuuksiin lohtaneha sVilä. Onnettomuusar-

Diver Englantilaisen Oiverin swskuun numerossa eshellään tulokset pemsteellisesta testistä, jossa käytännössä kaikki markkinoilla olevat sukellustietokoneet on testattu peräti 19 sukelluksen sa~assa lue, miten sinun koneesi käyttäytyy. Diver kertoo myös BBC:n uudesta, peräti 70 miljoonan markan budjetilla tehdystä meriluontodokumentista. Sukellusmatkakohteista Diver esittelee mm. Malesian Layang Layangin ja Irlannin lounaisrannikon. Mark Ellyatt testaa itsellään uuteen dekompressiomalliin perustuvaa nousutapaaja lyhentää nousuaikaa I 60 metristä peräti kolmella tunnilla.

Sukeltaja

tikkelin tarkoitus on antaa selviä ohjeita siitä, miten merkittävä osa sukellusonnettomuuksista pystyttäisiin välttämään. Ohjeet ovat käyttökelpoisia: hyväkuntoinen, rauhallinen sukeltaja, joka hallitsee tasapainonsa ja muut sukelluksen perustaidot ja sukeltaa parin kanssa tai ryhmässä joutuu sukellusonnettomuuden uhriksi huomattavasti pienemmällä todennäköisyydellä kuin riskialttiimpi sukeltaja. Lehdessä on matkakohteina esittelyssä mm. Galapagos, Cozumel, Havaiji, T urks & Caicos ja T 0bago. Suomalaista lukijaa kaiketi kuitenkin kiinnostaa eniten Kanarian saarten sukellusmahdollisuuksia esittelevä artikkeli. Tutussa lomakohteessa on myös erittäin hyvät sukellusmahdollisuudet.

tasapainotusta käsittelevässä artikkelissa. Artikkeli muistuttaa, että aina kun sukellusvarusteissa tapahtuu muutos,

Alert Diver Oivers Alen Hetworllin (DIN) neUännesvuoshtain ilmestyvän iäsenlehden numerossa 2/2001Iläsitellään paniikkihäiriön vaikutusta sukelluskelpoisuuteen. Jännitys, stressi ja erilaiset fobiat voivat aiheuttaa sukeltamisen yhteydessä vakavia vaaratilanteita. Artikkelissa pohditaan miten sukelluskoulutuksen yhteydessä voidaan ottaa huomioon stressin ja pelkotilojen synnyn ehkäiseminen. Loppupäätelmänä todetaan, että useimmiten henkilön on mahdollista sukeltaa omien rajojensa puitteissa turvallisesti. Jatkuva ha~oittelu ja hyvät sukeltamisen perustaidot vähentävät sukeltajan stressiä ja lisäävät turvallisuutta. Artikkelin liitteenä olevassa

sanastossa on varmaankin monelle uusia termejä. Moniko esim. tuntee vanhastaan käsitteen "thalassofobia", "meren pelko"?


National Geographic Hadonal Geographicin suomenkielisessä palnoksessa nro 1/2001 on mukana maallmakama Vesien aanelsta - kadotetuista ja löydetyistä. Kartassa on hyvä yhdistelmä historiallisia aikakausia, aarrelaivoja ja hylkyjen sijaintipaikkoja sekä vedenalaisen arkeologian kuvausta. Samaisessa numerossa on ansiokas artikkeli kuubalaisesta meriarkeologiasta: Kuuban kullan kilinä. Lisätietoja kartoista: www.nationalgeographic.com

tasapainotuksen joutuu opettelemaan enemmän tai vähemmän uudestaan. Märkäpuku tai kuivapuku, teräs- tai kevytmetallipullo, makea- tai suolavesi, kaikki vaativat oman totuttelunsa. Tasapainotuksen ha~oitteluun annetaan runsaasti vinkkejä ja ha~oitukset havoinnollistetaan mainioilla valokuvilla. Samassa numerossa esitellään sukellusmatkakohteena

Dive Training OIve Tralnlng -lehden numerossa 1/2001 käshellään kVlmvvden vaikutusta sukeltalaan. Ki~oittaja Alex Brylske on tuttu mm. kylmissä olosuhteissa sukeltamista ja kuivapukusukeltamista käsittelevistä ki~oistaan. Brylske esittelee kylmien olosuhteiden vaikutusmekanismit, lämmönhukan ja elimistön jäähtymiseen johtavat syyt. Hän käsittelee myös hypotermiatapausten hoitoa ja ensiapua, ja antaa ytimekkään selkeät ohjeet hypotermian välttämiseen jo alunperin. Hypotermian lisäksi lehdessä käsitellään myös mm. korvien paineentasausta, pinnalla käytettäviä merkinantoja, sukeltajan hengästymistä ja dekopullon oikeaa kiinnitystapaa sekä esitellään lämpimän veden sukellusmatkakohteena Florida Keys ja hypotermiateemaan sopivasti kylmän veden sukellusmatkakohteena Kanadan Kalliovuorilla sijaitseva Banff

No~an Lofootit, mikä varmasti kiinnostaa monia suomalaisia lukijoita erityisesti - sen verran paljon meiltä sinne sukellusmatkoja tehdään. Artikkelissa kuvattu matka on tehty marraskuussa, mikä on paras mahdollinen ajankohta mikäli haluaa päästä Lofooteilla näkemään miekkavalaita.

• • Englannin kielellä on julkaistu runsaat määrät sukellusaiheista ki~allisuutta. Nykyään sen ostaminen Suomeenkin on helppoa Intemetin ansiosta. Intemetin kautta tilatun ki~allisuuden kanssa saa kuitenkin varautua enemmän ja vähemmän pitkiin toimitusaikoihin, joten jos suunnittelee antavansa englanninkielisen sukelluski~an esim. joululahjaksi tilaus kannattaa tehdä ajoissa. Samankin ki~an hinta vaihtelee eri myyjien kesken sen verran laajalla hintahaitarilla, että vertailujen tekeminen kannattaa aina. Lisäksi on hyvä muistaa, että toimituskulut saattavat vaihdella, mikä on hyvä ottaa vertailussa huomioon. Toimituskulujen kertasumma saattaa myös olla sen verran suuri, että tietyltä toimittajalta saattaa olla edullisempaa ostaa useampi ki~a kerrallaan, niin että toimituskulut jakautuvat useamman ki~an osalle.

www.amazon.com Intemetin suurimmalla ja tunnetuimmalla kirjakaupalla on ta~olla myös erinomainen valikoima sukelluskirjallisuutta.

www.barnesandnoble.com USA:n suurimmalla "tavallisten" ki~akaup­ pojen ketjuIla on hyvät Intemet-sivut, joiden kautta koko ketjun laaja valikoima on saatavilla myös Amerikan ulkopuolella asuville asiakkaille. Sukellusaiheisten ki~ojen valikoima on lähes yhtä laaja kuin Amazonilla.

www.beSlPub.com Sukellusalan ki~allisuuteen erikoistunut Best Publishing Company myy sekä itse kustantamiaan että muiden julkaisemia ki~oja. Heidän Intemet-sivunsa ovat melko vaatimattomat, mutta heidän paperilla julkaistussa, maksua vastaan tilattavissa olevassa katalogissaan on yli 300 sukellusalan ki~aa.

I

KIRJAT JATKUU SIVULLA 34

l'

Sukeltaja

__J


J

I

J

I r LJ

J

II

[j (i ,I

_ l

www.aquapress.co.Uk

www.daneurope.org

Englantilainen sukellusaiheiseen kirjallisuuteen erikoistunut ki~akauppa. Aqua Pressin Intemet-sivuilla ostosten teko suoraan netin kautta toimii paremmin kuin Best Publishingin, mutta heilläkin suurin osa valikoi masta löytyy vain painetusta luettelosta. Aqua Pressin tuoteluettelon voi tilata ilmaiseksi nettisivujen kautta.

Sukellusturvallisuuden ja sukelluslääketieteen tuntemuksen edistämistä ajava Divers Alert Network (DAN) tarjoaa Internet-kaupassaan pääasiassa sukelluslääketieteeseen liittyvää ki~allisuutta. T a~olla on englanninkielisen materiaalin lisäksi myös ranskan-, saksan- ja italiankielisiä kirjoja. DAN myy ki~allisuuden lisäksi myös mm. ensiapuvälineitä.

www.underwater-book shoP.com

www.hammerheadpress.com

Ei pääse loistamaan valikoimansa laajuudella, mutta ta~olla olevat ki~at ovat mielenki intoisia ja itse tilauspuoli on totetutettu kohtalaisen hyvin ja toimivasti .

nettisivut.

www.divemet.com/uwp/ UWPShoP.htm Englantilaisen Diver-Iehden nettikirjakauppa, jolla on kohtalaiset valikoimat. T a~olla on perusteoksia lähes kaikesta sukelluksen alalla, mukaanlukien sukelluslääketiede, meriarkeologia, veneilytaidot jne. Erityisesti on painotettu sukelluskohteiden opaski~ojen ta~ontaa.

KIINNOSTAAKO?

Sukelluski~ojen

kustantajan omat

www.oceans.com.au Australialainen sukelluskirjakauppa, jolla on laaja valiko ima sekä uusia et tä käytettyjä kirjoja.

www.underwate....books.cO.uk Sivuilta ei ole mahdoll ista tehdä suoraan ostoksia, vaan sielt ä pitää ladata itselleen perinteinen tuoteluettelo.

www.subaquaprints.com Antikvaarinen ki~akauppa, jonka valikoimassa on vanhojen sukelluskirjojen lisäksi myös julisteita ja kuvia sekä sukellusaiheisia keräilytavaroita.

www.cet.navv. millndstcl linksllinks.html kouluttajakoulutus Vakioaikataulut • • •

Helsingissä Kanarialla Turkissa

Yli 4 hengen ryhmille mahdollisuus omaan aikatauluun, mahdollisuuksien mukaan myös esim. Pohjois-Suomessa.

KYSY LISÄÄ !!! J-P Vuorio

puh: 0405119089 jpvuorio@hotmail.com

Sukeltaja

Tästä osoitteesta voi imuroida US Navy Diving Manualin ilmaisena pdf-t iedostona omalle koneelleen.

NOAA Diving Manual, 4th Edition • • National Oceanic and Atmospheric Administration (NOAA) on pitkän odotuksen jälkeen julkaissut neljännen, täysin uudistetun painoksen järkälemäisestä su kellustietoki~astaan. NOAA Diving Manualia voidaan pitää tieteellisen sukelluksen perusteoksena: se käsittelee mm. sukeltamisen perusteoriaa, tutkimussukeltamisen eri menetelmiä, sukeltamista tavanomaisilla kevytsukellusvälineillä, suljetun kierron laitteilla ja raskassukeltajan varusteilla sekä saturaatiosukeltamista. I 970-luvulla NOAA Diving Manual toi ensimmäisenä nitroksisukeltamisen laajempaan tietQisuuteen. U udessa painoksessa käsitellään nyt myös trimix-sukeltamista. Ki~aa on saatavilla kovakantisena ja pehmeäkantisena painoksena sekä CD-ROM -versiona.

Lisätietoja kirjasta löytyy seuraavista Internet-osoitteista: www.ntis.gov/productlnoaa dive.htm ja www.bestpub.com.


o .:' ••

•

P ÄIJÄNTEELLE SUKELTAMAAN!! JUOTAVAN HYVÄ P ÄIJÄNNE, VIET ÄV ÄN HYVÄ SUKELTAA.

TUKIALUKSEMME MS LINDA ODOTTAA SINUA JA RYHMÄÄSI ETELÄ-PÄIJÄNTEELLE, SOITA JA VARAA MATKASI

LAHDEN SUKELLUSKESKUS, UW ACTIONS OY YHDYSK. 39 15200 LAHTI PUH. 03- 733 1181, FAX. 03- 733 1180 GSM. 0500- 437 175 E.MAIL actions@saunaIahtiJi

Vattuniemenkatu 14 00210 Helsinki Puh.

APEKS-SVYSTARJOUS TX-SO + OCTO TX-40

...

Iili OMB ••

~

~- ' - . _ . \ . -

2,990

OMS

Apeks Underwater Kinetics Pelicase ilmatiiviit laukut Zerotech kuivakäsineet Vanhoina tuotteina teille jo entuudestaan tutut: Spiro Technisub Ursuit Suunto

S-star koulutuskeskus, PAOI-kouluttaja koulutus, Varustemyynti, Varustehuollot, Varustevuokraus, IImantäyftöasema, Nitrox täytöt (vapaa virtaus menetelmä), SukelIusretket, IANTD-koulutus, TOI-koulutus OWD-peruskurssi 3.000,- sisältäen perusvälineet.


-:;~

: SUOMENLAHTI ;3 POSTIMERKKEIHIN ~l

Suomen Posti Oy, Postimerkkikeskus julkaisi valtakunnallisena postin päivänä syyskuussa Suomenlahti-aiheisen postimerkkivihkon, joka johdattelee kauppamerenkulun, majakoiden ja hylkyjen sekä merentutkimuksen ja vedenalaisen luonnon pariin. Vihkon on suunnitellut ja kuvittanut meribiologi, tutkimussukeltaja Juha Flinkman.

• • Suomenlahti-aiheen teemana on Matka ajassa ja tilassa. Sen tarkoituksena on kuvittajansa mukaan avata ikkunoita Itämeren kulttuurihistoriaan sekä vedenalaisen luonnon tutkimukseen. Nyt julkaistussa postimerkkivihkossa Suomenlahti on erityisesti kaupan ja kulttuurin reitti. Vastaavaa sukeltamiseen ja vedenalaiseen maailmaan liittyvää postimerkkivihkoa ei tiettävästi ole aiemmin julkaistu.

Ainutkertaisia kokemuksia Merentutkimuslaitoksella työskentelevä Juha Flinkman kokee olevansa erikoisasemassa, mitä tulee Suomenlahden vedenalaiseen ympäristöön. - Koen olevani etuoikeutettu, kun saan työni ja harrastukseni puolesta nähdä ja ko-

Sukeltaja

kea Suomenlahden vedenalaista maailmaa . Tästä seuraa mielestäni myös vastuu jakaa tietoa ja näkemäänsä muille ihmisille. Jokainen posti merkeissä kuvitettu piirros on seurausta ainutkertaisesta kokemuksesta veden alla, Flinkman kertoo. - Suomenlahden ja Itämeren ympäristö on maailman mittakaavassa ainutlaatuinen. Onneksi olemme vihdoin havahtumassa sitä kohtaaviin uhkakuviin, kuten rehevöitymiseen. PostimerkkivihkoIla halutaan kiinnittää huomiota Suomenlahden suojelun tarpeellisuuteen yleensäkin. Suomenlahti-postimerkkivihko saa jatkoa näillä näkymin kolmena seuraavana vuonna. Vuoden 2002 postimerkkien luonnokset on jo tehty: aiheet liittyvät Itämeren vedenalaiseen luontoon ja sen tutkimukseen.


Postimerkkien suunnittelija Juha Flinkman valitsee tarkoin postimerkkiensä aiheet Nyt julkaistussa vihkossa on viisi merkkiä, jotka jokainen sisältävät oman pienen tarinansa.

Viisi tarinaa pienessä koossa Flinkman valitsee tarkoin postimerkkiensä aiheet. Nyt julkaistussa vihkossa on viisi merkkiä, jotka jokainen sisältävät oman pienen tarinansa. Pystymerkki on sisäkuva 1700-luvun kauppa-alukselta, päällikön hytistä. Pöydällä on hollantilaisen kartantekijän Hendrick Donckerin Suomenlahden merikortti vuodelta 1676, tiimalasi ja harpikko. Yhdessä vaakamerkeistä on kuvattuna Utön majakan valokoju. Majakka sijaitsee Saaristomeren eteläreunalla ja tervehtii Suomenlahden majakoista ensimmäisenä mereltä saapuvaa. Ensimmäinen kivimajakka rakennettiin Utöhön jo vuonna 1753. Vihkossa on myös Suomen merialueen merkittävimpiin hylkylöydöksiin kuuluvaa

Sankt Mikaelia esittävä merkki. Hollantilainen, Venäjän lipun alla pu~ehtinut alus oli matkalla Amsterdamista Pietariin, kun se upposi Borstön saaren eteläpuolella syksyllä 1747. Hylky löytyi sattumalta I 950-luvulla. Upotessaan sillä oli lastinaan eurooppalaisia arvotavaroita, joita se oli kuljettamassa keisarinna Elisabeth Petrovnalle ja Pietarin vallasväelle. Yhdessä merkeistä kuvataan tilannetta 250 vuotta myöhemmin: sukeltaja on tutkimassa hylkyä ja sen aarteita. Ainutlaatuisen, haavoittuvan merialueen eliölajistosta kertoo merkki, jossa on kuvattuna rakkolevävyöhykkeelle tyypilliset äyriäiset Prounus inermis -harkoisjalkainen sekä Idoteo boltico -Ieväsiira. Suomenlahti-aiheisille postimerkeille on valmistettu ensipäiväleima ja -kuori. Leiman kuvasta löytyvät Utön majakan tiedot, saari ja

väylä, samalla tavalla merkittynä kuin merikorttiinkin. Ensipäiväkuoressa taiteilija kuvaa höyryalus Eiraa lähestymässä Russarön majakkaa myrskyisenä syysiltana. Eira makaa tällä hetkellä hylkynä 46 metrin syvyydessä Ajaxin ja Längdenin loistojen puolivälissä. Postimerkkivihkossa on viisi 1. luokan iki posti merkkiä, joiden painos oli 750.000 kappaletta. Iki posti merkit kelpaavat postitukseen euroaikanakin. Postimerkkivihkon kanssa samanaikaisesti ilmestyi viisi Suomenlahti-aiheista maksimiehiökorttia, joissa postimaksu on maksettu kaikkiin maihin. Lisäksi saatavilla on erikoispakkaus, joka sisältää kyseisen postimerkkivihkon, ensipäiväkuoren sekä maksimiehiökorttiehiöt ja lisäksi mielenkiintoista tietoa Suomenlahdesta. Teksti: MINNA PAJAMIES

Sukeltaja


EM-hopeaa I

Suomi sai hopeaa Norjassa Sandefjordissa kesäkuussa pidetyissä uppopallon EM-kisoissa. Finaalissa Suomi hävisi jatkoajalla Ruotsille 1-0. • • Turnauksen avausottelun vastustajamme oli Ruotsi. Painoimme pelin väkisin Ruotsin päätyyn, mutta hyvistä korituspaikoista huolimatta ei koria saatu syntymään. Ruotsalaiset onnistuivat hyödyntämään Suomen virheen ja pääsivät 1-0 johtoon. Ottelun viimeisellä minuutilla Ruotsi sinetöi lopputulokseksi 2-0.

Taistelutahto löytyy No~a-ottelun ensimmäinen erä sujui suunnitelmien mukaan, mutta toisen erän alussa Norja sai johtokorin. Erikoiskenttämme hyvän pyörityksen ansiosta tasoituskori tuli no~alaisten hämmästykseksi viimeisellä minuutilla. 12 sekuntia ennen ottelun loppua

Sukeltaja

saimme 2-1 johdon ja Norjan luottamus pistesaaliiseen mureni. Kova rutistus tuotti tulosta, ja Suomen joukkueen henki oli todella korkealla. Seuraava vastustaja Sveitsi oli meille helppo. Ottelu voitettiin luvuin 19-0. Onneksi kukaan ei loukkaantunut pelinaikaisissa pintakahinoissa.

Välieräpaikka varmistuu Saksan pelitaktiikka oli tiedossa jo aikaisemmin, mutta heidän puolustuspelinsä oli selvästi parantunut Ruotsi-tappion (6-0) jälkeen . Keskinäisen ottelumme painopiste vaihteli, mutta vaarallisia paikkoja ei Suomen päässä ollut. Ensimmäistä pistettä saatiin odottaa toiseen erään asti, ennen kuin voittokori tuli ansaitusti Suomelle. Samana päivänä pelasimme Tanskaa vastaan. Odotimme kunnon taistelupeliä, sillä vain voitto Suomesta olisi antanut Tanskalle edes teoreettisen mahdollisuuden päästä välieriin. Maalin suojeleminen

onnistui tanskalaisilta hyvin, mutta he eivät päässeet edes koskettamaan Suomen maalivahteja: Tanskan oli tyytyminen tasapeliin ja me varmistimme välieräpaikan . Viimeinen runkosarjan ottelu pelattiin ennalta heikompaa vastustajaa, Tsekkiä vastaan. Ensimmäinen erä sujui Suomelta vaisusti, mutta toisessa erässä vaihtomiehet saivat säpinää otteluun ja voittotulos ki~at­ tiin Suomelle mukavin numeroin, 12-0.

Tie aukeaa finaaliin Välierävastustajaksi saatiin pelityyliitään meille sopiva Saksa. Suomi hallitsi ottelun alkuhetkiä ja parin minuutin pelin jälkeen siinryttiin I-O-johtoon. Ensimmäisessä erässä saatu rankkarikin saatiin koriin. Ottelun viimeisellä minuutilla Saksa teki kavennuskorin. Suomalaispelaajat kiittivät ja lähtivät keskittymään finaaliin pahemmin tuulettelematta. Finaalivastustajaksi saatiin Ruotsi, joka oli välierissä kaatanut No~an luvuin 3-1.


Suomen maajoukkue, miehet

Ottelu alkoi tunnustellen. Alussa pallomme kulki mallikelpoisesti. Korituspaikkoja tuli pari kappaletta, mutta aikaa ei ollut kuin yhteen yritykseen, joka ei tuottanut tulosta. Ruotsalaisten lievä alkuherrnoilu hälveni ja toisessa erässä heidän pelinsä lähti kulkemaan paremmin. Varsinainen peliaika päättyi lukemiin 0-0. jatkoajan aloituksen jälkeen painoimme pelin ruotsalaispäätyyn, mutta ruotsalaiset saivat aikaan pyörityksen ja tuloksena oli suomalaisjäähy. Ottelun painopiste muuttui välittömästi ja vain taidolla kestimme jäähyn loppuun. Pelin jatkuessa O-O-tilanteessa, alettiin jo odotella rangaistuspallokilpailua. Tämä kostautui meille takaiskuna neljä minuuttia ennen loppua jäähynä. Tästä ei enää selvitty: alle puolessa minuutissa Ruotsi teki voittokorin. Ruotsalaiset tulivat onnittelemaan ja kehuivat peliämme ja antamaamme kovaa vastusta. Tämä lämmitti mieltä, mutta tuore tappio oli karvas.

Korkeimmalle huipulle Suomen uppopallo on tänään lähellä maailman kärkeä, jossa erot joukkueiden välillä ovat pienet, ja täydelliseen onnistumiseen tarvitaan hyvän kunnon ja taidon lisäksi onnea. Kolmessa viimeisessä arvotumauksessa Suomi on selvinnyt finaaliin, vaikka kirkkain kruunu on vielä saavuttamatta. Usko menestykseen on joukkueella kuitenkin kova, ja se on hengeltään ja tavoitteiltaan sopivan nälkäinen.

Kaj Björk

Ahveniston vesipedot

Marko Enberg

Ahveniston vesi pedot (pelaajavalmentaja)

Jari Hovikorpi

Ahveniston vesipedot

jussi jokinen

Tampereen Urheilusukeltajat

Petri Latikka

Ahveniston vesi pedot

jukka Levonen

Ahveniston vesipedot (pelaajavalmentaja)

jussi Marttila

Ahveniston vesi pedot

Marko Pitkänen

Tampereen Urheilusukeltajat

Reijo Rantamäki

Riihimäen Urheilusukeltajat

Rami Riikonen

Ahvenistoll vesipedot

Riku Riikonen

Ahveniston vesipedot

janne Salonen

Ahveniston vesipedot

Tomi Suomalainen

Riihimäen Urheilusukeltajat

Henri Viinikainen

Ahveniston vesipedot

Valtteri Väyrynen

Tampereen Urheilusukeltajat

Teksti: JUKKA LEVONEN, MIESTEN MAAJOUKKUEEN VALMENTAJA Kuvat: JANNE LINDELL

Sukeltaja


Lehti syntyy yhteistyönä • • Sukeltaja-lehti on perinteisesti tehty pitkälle talkoovoimin aktiivisten urheilusukeltajien toimesta. Näin on edelleen. Lehden avustajina ja ki~oittajina ovat pääasiassa alan harrastajat ja SUSL:n valiokuntien ansiokkaat jäsenet. Lehden sisältö syntyy siten suurimmaksi osaksi kentällä. Kirjoittajien lisäksi lehden näkyvimpiä avustajia ovat valokuvaajat. Vedenalainen valokuvaus on taitolaji, joka vaatii monenmoista osaamista. Lehdessä käytetyt kuvat ovat sekä ammattivai 0 kuvaaj ien että harrastajien ottamia. Kaiken kaikkiaan vedenalaisen maailman erikoislehden toimittamiseen ja tuottamiseen osallistuu käytännössä runsaat parikymmentä henkilöä, avustavista toimittajista aina painotalon henkilöstöön. Valmiin lehden hoitaakin sitten perille Suomen Posti.

Sukeltaja-lehteä julkaisee Suomen Urheilusukeltajain liitto ry. Liiton toiminnanjohtaja Brita Ikävalko sekä koulutuspäällikkö Mika Rautiainen käyvät lehden sisältöaineiston läpi ammattimaisin ottein.

Jouko Laitinen

Minna Pajamies

on paitsi Sukeltajalehden päätoimittaja, myös Suomen Urheilusukeltajain liiton puheenjohtaja.

aloitti Sukeltajalehden toimituspäällikkönä viime kesänä. Järvenpään uimahallin vedenalaiseen maailmaan Minna tutustui Mika Pohjosen opastamassa introsukelluksessa kesällä.

Sukellusreissuja mm. City-ja golfkohteissamme: Bali Mauritius Langawi Phuket

7780 9820 9250 6750

mk mk mk mk

6yrk, 5yrk, 7yrk, 7yrk,

Kuta Paradiso Hotel Mauricia Holiday Langawi Dusit Laguna

~

MatkaKaleva WWW . MATKAKALEVA . F I

Helsinki: Pohjoinen Rautatiekatu 25, Puhelinmyynti (09) 6182 6200, puhelinmyynti @ matkakalevaJi

Espoo, Hanko, Helsinki, Joensuu, Jyväskylä, Kotka, lahti, lohja, Oulu, Porvoo, Rauma, Tampere, Turku, Vaasa

Sukeltaja


Suuren suosion saavuttanut

Kotimaista laatua. Koot:

S, M, L, XL,XXL

Leena Koivumäki on toiminut Sukeltajalehden toimitussihteerinä useampia vuosia. Leena suunnittelee lehden sisältöä, hoitaa yhteydet avustaviin toimittajiin sekä ki~oittaa itse juttuja, ja ennenkaikkea liikkuu kilpailuissa, osallistuu leireille ja on muutenkin mukana.

Yrjö Klippi on

Reijo Vainiolla

Mediatehdas on säännöllisesti

suunnitellut uuden Sukeltaja-lehden visuaalisen linjan ja taiton. Lehden ulkoasu-uudistus tehtiin kesällä ja ensimmäisestä lehdestä odotellaan kommentteja lukijoilta ja tekijöiltä.

on kokemusta Sukeltaja-lehden ilmoitusmyynnistä. Useat tuntevat Reijon monista mereen liittyvistä työtehtävistään.

ilmestyvien aikakaus- ja sanomalehtien tuotantoon erikoistunut repro. Mediatehdas vastaanottaa ilmoitusaineistot ja tekee lehden taitosta ja ilmoituksista valmiin aineiston kirjapainoa varten. Kuvassa Mediatehtaan Mika Laitinen ja Sukeltajalehden tuotannon koordinoinnista vastaava Merja Salo käyvät läpi saapunutta ilmoitusaineistoa.

ScanWeb on Kouvolassa sijaitseva ki~apaino, joka on Mediatehtaan tavoin erikoistunut säännöllisesti ilmestyvien aikakauslehtien painamiseen. ScanWeb painaa noin 40 viikottain ja kuukausittain ilmestyvää lehteä.

S,su3,esel suorituskykyä, taloudellisuutta

Sisudiesel merimoottorimallisto: • 20-sarja teho 63-235 hv • 612-sarja teho 230-310 hv • 645-malli teho 410 hv • • • • • •

hyvä suorituskyky hyvä tehojpainosuhde pieni kulutus alhaiset päästöt kilpailukykyinen hinta maan kattava huolto- ja varaosapalvelu

Lämmintä ja helppohoitoista polyesteriä.

Sisudiesel-aggregaatit: • meri käyttöön • maakäyttöön

L Vedenalaistyöt ammattitaidolla ROV- ja Sonar operointi Järjestämme talvella 01/02 ROV Pilotkurssin sekä Sonar -käyttäjäkurssin. Kysy lisätietoja ja ilmoiUaudu mukaan! Paikkoja rajoitettu määrä

Myös vaihtaen!

Uutuus v. 2001 venemessu ilta !

Hyvä valikoima vaihdossa saatuja moottoreita

VIDEO RAY MINIROV

Saaristokuljetukset ammattitaidolla: Käytössämme Zaritsa Alexandra ja talvisukelluksiin jäänmurtajahinaaja. Myynti j huolto Tiemestarinkatu 5 20360 Turku puh. 02-253 9502 tai 0400 528 285 Erik Nylund Fax 02-253 9506

•

myynti

•

vuokraus

Alimmaisenkuja 13, 04330 LAHELA e-mail:mikko.simola@loxus.com Tel. 040-716 1318 tai 040-716 1319

WWWoloxuso<COllJl. Sukeltaja


••

i

ESPOO - FORSSA - HEINOLA - HELSINKI - HÄMEENLINNA - JOENSUU - JWÄSKYlÄ - JÄMSÄ - KAJAANI - KOUVOLA - KUOPIO

Perusvälineet

HINNASTO

Perusväline setti sis. maskin, snorkkelin Mares umpik. räpylät Umpikanta räpylät Playa, Stratos ym. Avokanta räpylät Blades, Reeflex, Idea 3 Maskit Abyss, Idea, Look, Asia, Deep Optiikkalinssit maskiin 1 kpl/ Snorkkelit Star, Air, Flex Purge, kaikki Valomaski

Kompressorit

450,200,400,200,100,50,500,-

Liivit ja pullot

Oceanic Sute 2, kevlar Protour Speleo Krio NTX Pro IST-5000 12 L teräs 200 bar (porsas) 12 L teräs 300 bar 8 L teräs 300 bar 15 L teräs 200 bar (porsas) 10 L teräs 300 bar Tuplapuliot 200/300 bar

2000,2500,2000,1000,1000,1000,1300,1600,1600,1600,1600,3200,-

Regulaattorit ::)

-'

::)

o

,

oei: o :::> ~

Mares Abyss MR 22 200/300 bar Jetstream 300 bar Cyklon 300 bar Spiro Arctic jäätymissuojalia 200 bar Apex TX-50 Servere 200/300 bar Spiro Ranger 200 bar Oceanic Delta Sub-zero Oceanic Gamma DX-3 Omega DX-3

Metallin etsimet

1100,-

Fisher 10 Pulse Perässä vedettävä. Säde 4 m Fisher 6 Pulse Fisher CZ-20 Fisher Gold Bug. Kullan etsintään Fisher 1280

kysy! 1800,1800,800,1500,1500,1500,-

5300,5300,-

5100,5300,3900,5900,-

Painovyöt

Seaquest haulivyö taskuilla Seaquest pikalukolla Seaquest perusvyö Lyijypainot 1,2,3,4 kg

200,100,50,15,- kg

Wasser Spielen valmistajien puolesta pyydämme nöyrimmin ANTEEKSI mikäli laitteistanne on puuttunut valmistemerkinnät, tai ne ovat olleet vajaamerkintäisiä.

KORJAAMME TAI VAIHDAMME KO. LAinEET :::> :::>

If)

zw

o-. , « z z

:::i

Z

w

W

- Best Diver pulloventtiilit 300 bar, joista puuttuu joku merkintä - Uti venttiili, jos puuttuu merkintä - Sos venttiili 300 bar, jos puuttuu joku merkintä Ps. Muki tai Lippis lahjaksi 0,- 1 kpl/henkilö

42000,38000,18000,30000,40000,40000,36000,2500,10000,28000,30000,60000,200,400,-

Valaisimet

Tekno Pro 50 W ladattava Oceanic UK-1200 15 W/30 W Strobo-vilkku/SL 4 UK-6 Tekno Speleo Laser Stick

2200,-

Laitepakettitarjoukset

(sis. pullo, liivi, regu, octo, combo) Arctic 200bar./300 bar Apex 300 bar Abyss 22 300 bar Seaman 300 bar Storm 200 bar Oceanic Delta

Bauer Mariner 200/300 bar, bansiini Bauer Capitano 200/300 bar, bensiini Bauer Junior 200/300 bar Utilus 10 200/300 bar Mariner 300 bar, sähkö Kaeser 240 200/300 bar Subair 300 bar Happianalysaattori Automaattinen Bauer vesipoisto L & W 160, sähkö L & W 190, bensiini L & W 300/450 sähkö Bauer suodatin Mariner L & W suodatin 300/450

1600,1600,600,200,300,1800,100,28000,5000,6500,5900,5000,-

Puukot

Polar iso 1ST Ranger Keramic puukko Jakoavain puukko

250,200,150,200,100,-

Octot

Arctic Apex TX-40 Apex TX-50 1ST Conshelf 22 Jetst

800,-

100,800,400,250,800,-

Mittarit ja combot

Combo sis. paine ja syvyys mittarin, kompassi 800,600,Combo sis. paine ja syvyys mittarin Kompassi ranne SK-l kysy Painemittarin letku 200,Painemittari 350,250,Syvyysmittari 250,Ponymittari Apex

KAUPALLISET EHDOT: käteiskauppa, matkahuolto tai postiennakko, Posti/matkakulut lisätään hintoihin. Hinnat sisältävät ALV 22%. Takuut/korjaukset: WASSER SPIELEN. Kaikki oikeudet muutoksiin pidätetään. TUOTEKUVIA NET/SSÄ: http://members. tripod. com/-wasser_spielen

: ~ ~-----------------------------------------------ESPOO - FORSSA - HEINOLA - HELSINKI - HÄMEENLINNA - JOENSUU - JWÄsKYLÄ - JÄMSÄ - KAJAANI- KOUVOLA AUTO: I


ESPOO - FORSSA - HEINOLA - HELSINKI - HÄMEENLINNA - JOENSUU - JYVÄSKYLÄ - JÄMSÄ - KAJAANI - KOUVOLA - KUOPIO

Tietokoneet Spyder Favor Airlux 300 bar Suunto Suunto EON 300 bar LUX Stinger Suunto Solution Alpha Suunto Favor PC-Interface + ohjelmisto Benemec+ PC Vyper XTC-100 Data + Nitrox Alfa Nitrox Bene Nitrox Copra Varustekassit 1ST Super Pac W Deepsea iso reppumalli 1ST Traveloc reppu Sukelluspuhelimet Buddy Phone STX-1 00 langaton pinta puh. Buddy Phone Agan sovitteella Buddy Phone Original Varaosat Mares Kello 200 m Mares Paineilmaharppuuna Citizen Promaster OMER harppuuna, iso Narukela 100 m AGAn Paineletku Paineilma hälytin Regulaattorin ja mittarin letkut

2000,kysy kysy kysy kysy kysy 750,990,kysy 3000,kysy 1900,990,kysy 400,500,300,5900,2500,3500,500,600,450,900,400,300,300,150,-

Liivin letku Pullovyö Henkari kuivapuvulle Octon suojus Letkun pidike Oceanic lippalakki Letkuadapterit Merkkipoijut Sukeltajan lippu KelaA-reel Kuivahanska 5-sormi, lämminvuori Adapterit letku Pulloventtiili Tuplapulloventtiili Reguletku 2, 10m Puvut Seeman 7 mm neopreeni Omer Mares Titan 7 mm Shortie 3 mm lyhyet lahkeet ja hihat Jumpsuit 3 mm Arctic hansikkaat 6,5 mm Arctic kengät 6,5 mm 5-sormihansikas 3 mm Viking Pro kuivapuku kumi 1000 Ursuk A1 Polar 905 + aluspuku Viking ext Viking aluspuvut alk. Aluspuku Finfill Kokokasvomaskit Aga MR 2 + Buddy Phone Keltainen silikonimaski, letku, langaton puhelin Technisub Scuba full mask black kumi Scuba full mask silikoni

100,100,100,20,20,50,40,100,50,400,300,40,250,500,300,-

1:

9

> :r: ::j

,

> =l

~,

oC

r-

C I

"t:l

o ~

,

"t:l

o o~ o I

1000,1000,1500,400,600,200,200,100,5500,3500,4200,3500,400,700,-

); c

~ I

(f)

c

o

> :r: ::j I

~

"t:l

m

;;0

m I

--i

C

;;0

A

C I

6000,1300,300,400,-

SUKELLUS KAUPPA-AUTO

~

;;0

~

c(f) m

(j)

o o I

Soita autoon

050 517 83 51

:r: [!:! z

EHKÄ SUOMEN EDULLISIN SUKELLUSVÄLINEKAUPPA !

:r: m

o

> I

Ui

Z zs :r: I

~'

m Z

m

r-

Z

z

» om I

L-

Z

(j)

C

- Helsingissä joka keskiviikko klo 13 -19.00 ~ -Turku-Tampere-Kouvola kerran kuussa ~, __________________________________________ -J >, - Muualla sopimuksen mukaan ~

~----------~

ESPOO - FORSSA - HEINOLA - HELSINKI- HÄMEENLINNA - JOENSUU - JYVÄSKYLÄ - JÄMSÄ - KAJAANI - KOUVOLA AUTO:


v

~

~ POhjoisen lämmin joki 6UJL( )

Kajaaninjoki tarjoaa mielenkiintoisen sukelluskohteen joen alajuoksulIa eli voimalaitosten alapuolella. P h' .. tt......k · t " . o )as~a n.l. aa na emls aJa . mUistoJa niin sadan vuoden kUin muutaman päivän takaa. Keskellä joenuomaa, noin 15 metrin syvyydessä, makaa hiekkaproomu . . .. . " k" '" k k ... Ja uIttotoIssa aytettYJa e seJa löytyy pohjasta paikoitellen isojakin pinoja. Kajaaninjoessa viihtyvät sukeltajien lisäksi mateet, hauet, ahvenet ja kiisket. • • Kajaaninjoki on syvimmillään noin 20 metriä syvä. Normaalista poiketen veden lämpötila säilyy vakiona pinnasta pohjaan asti voimalan ulostuloaukon ansiosta. juuri voimala asettaa sukeltamiselle omat haasteensa. Lämpöisessä vedessä viihtyy helposti pitkään, joten ilman kulutusta ja ajankulkua on syytä seurata tarkkaan. Sukeltajan on lisäksi varottava eksymästä voimalan tunnelin sisäpuolelle, jolloin tunnelin rakenteissa oleva rauta saa kompassin sekaisin. joessa oleva purkuaukko on kooltaan 8x 12 metriä eli sinne voi joutua myös huomaamattaan. Näkyvyys ei humuspitoisen veden vuoksi ole kovin hyvä, mutta yltää hyvällä lampulla runsaaseen pariin metriin. Voimalaitoksen purkuaukko ja virtaukset saavat joen pohjan "elämään". Syksyllä joki säilyy lämpimänä pitkään ja voi olla auki suurimman osan talvestakin. Talvisukelluksen esteeksi muodostuvatkin usein pakkaset, jolloin sulan koon ollessa pieni, on varottava jään alle joutumista.

Sukeltaja

Vaikka Kajaaninjoki on melko yksinkertainen sukelluskohde, asettavat virtaukset, pohjassa olevat tukit, kivet, siimat sekä muut erilaiset esteet sukeltajien tasolle tietyt vaatimukset. Suosituksena on vähintään parin kauden kokemus sukeltamisesta. Vieraspaikkakuntalaiset saavat sukelluksesta enemmän irti. ottamalla yhteyttä joen .hyvin tunte~aan pal ~alllseen sukeltajaan Kainuun Urheilusukeltajat ry:n kautta.

mäkosken voimalan alapuolella. joki on voimalaitosten myötä muuttanut luonnettaan, eikä vanhoja koskia vo i enää havaita joen yläjuoksulla. joen virtaama on pienimmillään noin 25 m 3/s ja suurimmillaan noin 250 m 3/s, kun vesi virtaa voimaloiden läpi. Tämä on huomioitava suunniteltaessa sukelluksia joella.

Kajaaninjaki

Kainuun Urheilusukeltajat ry on perustettu vuonna 1980 ja sen toiminta-alueena on koko Kainuun maakunta. Seuran tärkein toimintamuoto on sukelluskoulutus ja toimintaa on vauvauinnista syväsukeltamiseen. jäsenmäärä yhdistyksessä on vajaat kaksisataa. Seura kerää varoja erilaisilla talkootöillä. Seuran sukellustoimintaan kuuluvat perinteiset tiistaisukellukset, leirit ja matkat. Sukelluskohteina ovat yleensä lähiympäristön kirkasvetiset lammet. Kajaaninjoessa sukellusha~oitukset alkavat elokuun puolessavälissä, päivänvalossa. Talvisin seuralla on neljä viikottaista uimahallivuoroa, joilla pidetään yllä kuntoa ja sukellustaitoa seuraavaan kesään.

Kahdeksan kilometrin pituinen Kajaaninjoki yhdistää Nuasjärven ja Oulujärven. järvien välinen korkeusero on peräti 15,2 metriä. Ennen joen patoamista siinä oli kaikkiaan kuusi koskea, joista suurin oli Koivukoski (pudotus 4,7 m). joki tunnettiin aiemmin nimillä Vuohenkijoki tai Vuohenki. 1500-luvulla Kajaaninjoki oli tärkeä kauppareitti Karjalasta (Käkisalmi) Pohjanlahden rannikolle. Kajaanin linna rakennettiin jo 1600-luvulla, mutta se räjäytettiin Suuren Pohjan sodan aikaan. 1700- ja 1800-luvuilla joella kuljetettiin Kainuun metsissä poltettua tervaa Ouluun ja edelleen Eurooppaan. 1800-luvulla joen alajuoksulla oli laivaliikennettä ja laivaveistämö. Puutavaraa joella uitettiin aina I 970-luvulle saakka. Kajaaninjoen suurimmat kosket on valjastettu virran lähteeksi. Ämmäkosken voimala aloitti sähkön tuotannon vuonna 19 17 ja Koivukosken voimala vuonna 1943. 1995 jokeen rakennettiin kolmas voimala, Koivukoski 111. Tämä voimala on patovoimala, jonka läpi tuleva vesi johdetaan tunnelia pitkin kaupungin ali noin kolme kilometriä. Tunnelin purkuaukko sijaitsee Äm-

Kainuun Urheilusukeltajat ry

TEKSTI: JOUKO KEINÄNEN KUVA: ANTII SOMERO

Kainuun Urheilusukeltajat ry. puh.joht. Kari Moilanen, Pitkostie 9, 87250 Kajaani, puh. (08) 629 178, 0400430584. sihteeri Kari Korhonen, Hoikankatu 4, 87 I 00 Kajaani, puh. (08) 6131487, 0407417948.


\SUSl tiedottaa

1',

Pohjois-Suomen kouluttajapäivät ja Tornion Urheilusukeltajat ry:n 2S-vuotisjuhlat Suomen Urheilusul<eltajain liitto ry

Radiokatu 20, 00093 SLU Puh. (09) 3481 2258, (09) 3481 2257 Fax (09) 348 1 25 16 www.susl.fi

Toiminnanjohtaja Brita Ikävalko Puh. (09) 3481 2257, bl-ita.ikavalko@susl.fi Koulutuspäällikkö Mika Rautiainen Puh. (09) 3481 2569, IIlika.l-autiainen@susl.fi N uorisopäällil<kö Riikka Lyytikäinen Puh. (09) 3481 3190, I-i ikka.lyytika iIlell@sllsl.fi Asiakaspalvelu Riku Vel-kkornäki Puh. (09) 3481 2258, office@susl.fi

SUSL:n tekninen valiokunta järjestää Pohjois-Suomen kouluttajapäivät Torniossa, Tornion Kaupunginhotellissa marraskuun 17.-18. päivinä. Ohjelmassa on mm. sukeltamisen ja sukelluskoulutuksen uusiin tuuliin tutustumista sekä mm. tapahtumaraporttien analysointia. Päivien pääaihe on kuitenkin uudistettuun P I-kurssiin, sen koulutusohjelmaan ja kurssimateriaaleihin tutustuminen . P I-kurssin uudistettu koulutusohjelma otetaan käyttöön vuoden 2002 alussa, joten osallistumalla kouluttajapäiville vanmistat että tietosi ja taitosi ovat ajan tasalla ensi vuoden kursseilla opettaessasi. Tarkempi lukujärjestys julkaistaan SUSL:n Intemet-sivuilla ja Kouluttaja-tiedotteessa

3/2001. Kouluttajapäivien hinta on SUSL:n toimistoon ennakkoon ilmoittautuneille 100 mk. Ainoastaan ilmoittautumisjä~estyk­ sessä 100 ensimmäistä mahtuu mukaan. Mikäli tilaa jää, voi pääsyn lunastaa ovelta 150 mk:n hintaan. Hinta sisältää luennot ja kahvin. Kokouslounas ei sisälly hintaan. Ovella kerätään ilmoittautumisen yhteydessä nimilista mahdollisista lounastajista. Ennakkotiedon mukaan lounaan hinta on noin 58 mk.

Huonevaraukset Huonevaraukset tehdään suoraan T omion Kaupunginhotelliin: puh. (0 I 6) 433 I I/varaukset

Huoneen hinta on 430 mk (eli kahden hengen majoittuessa hinnaksi tulee 215 mk 1 hlö). Huonekiintiö on varattu 26. 10. asti. Varattaessa on mainittava T omion Urheilusukeltajat 1 koulutuspäivät 17.-18, I 1. Lauantaina 17. I 1. Tornion Urheilusukeltajat juhlii 25-vuotista taivaltaan T omion Kaupunginhotellin Polarit-juhlahuoneistossa klo 19.00 alkaen. IItajuhlan pakettihinta on 185 mk 1 hlö, mikä sisältää illalliskortin. 11lalliskortit tulee lunastaa joko suoraan T omion Kaupunginhotellista tai Tornion Urheilusukettajilta 13. 11. mennessä. Virallisen ohjelman lisäksi on nauruhenmojen kutkutusta ruuan jälkeen. Menosta pitää huolen Madame Stella. Huom. Tilaisuuksiin voi osallistua myös erikseen, eli kouluttajapäiville osallistuminen ei edellytä osallistumista iItajuhlaan. Vastaavasti Tornion Urheilusukeltajat ry:n 25-vuotisjuhlaan osallistuminen ei edellytä osallistumista kouluttajapäivIIn.

Iltajuhlan menu: Kanttarellikeittoa, sämpylä Marinoitu häränpihvi, punaviinikastiketta, paistovihannekset, röstiperunoita Puolukkapilvi Kahvi Ruokajuomat: Alkudrinkki I x olut, viini tai vichy 1 hlö I x konjakki tai likööri 1 hlö

Valtakunnallinen

NORPPARAlUia NS-OHJWAKOULunJS

10.-11.11.2001 SODANKYlÄSSÄ NORPPARALLlN SARJAT: (pari kisa)

Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pojat

. .... . 7-9v. . .... . 7-9v. ..... IO-12v. ..... IO-12v. ..... 13-ISv. ..... 13-ISv.

Rallin hinta 200 mkthlö. Hinta sisältää majoituksen, ruokailut ja rall in. Huom! Makuupussi ja makuualusta mukaan. ILMOITTAUTUMISET 22.10. 200 I mennessä SUSL:n toimistoon puh. (09) 3481 22S8 tai office@susl.slu.fi Tiedustelut Sodankylän Urheilusukeltajat SOURS ry/ Aira Hietala, puh. 0400 366434 NS-OHJAAJAKOULUTUS 10.-1 1.1 1.200 I SODANKYLÄSSÄ Kurssin hinta 500 mklhlö; sisältää koulutuksen, majoituksen (Ia-su) ja ruokailut. 11m. 22.1 0.200 I mennessä SUSL:n toimistoon puh. (09) 3481 2258. Tiedustelut Maare Siukola, puh. OSO 5549 081

Tervetuloa!

VUOSIIOIIJllSllUUU SUOMEN URHBLUSUKElWAlN UnTO RY:N SYYSIOIOUS 21 , 10.200 I Klo I I .00 Lappeenrannassa Kaupungintalon Valtuustosalissa, Villimiehenkatu 1. Valtaki~ojen tarkistus klo 10.00-10.45.

Tervetuloa! Joliltokul'lta Suomen Urheilusukeltajain liitto ry lOinnlsh Sportdivers' Association

Sukeltaja


l1Cj

SUSlliedollaa

. M1-koulutta,iakurssi

Lyytikäisestä uusi nuorisopäällikkö

J

( J

,

• • Erityisliikunnan ohjaaja Riikka Lyytikäinen (36 v.) on nimitetty SUSL:n uudeksi nuorisopäälliköksi. Riikka aloitti SUSL:ssa elokuun alussa. Edellisessä toimessaan Riikka työskenteli Kuntaliitto Säätiön Vanhustyön koulutus- ja tutkimuskeskuksessa suunnittelemassa ja toteuttamassa alan kehittämishankkeita. Hän toimi myös Olympiastadionilla Senioritanssi 2000 -tapahtuman projektisihteerinä. Viime keväänä Riikka työskenteli Nuoren Suomen toteuttamassa Liikuntaseikkailu maapallon ympäri -kampanjassa. Hän suunnitteli seikkailun kaupunkikohtaiset liikuntavinkit

ja liikunnallisen vanhempainillan sekä työsti lajikohtaisia liikuntavinkkejä. Nuoren Suomen Liikuntaseikkailun Internet-sivuille Riikka kertoi kaivattavan lisaa lajikohtaisia vinkkejä, mm urheilusukelluksesta. Riikka Lyytikäisen perheeseen kuuluu aviomies ja 7-vuotias tyttö. Hänen henkilökohtaiseen li i kuntaki~oonsa kuuluvat aerobic sekä kaikenlainen luonnossa liikkuminen kuten vaellus, hiihto ja laskettelu. Riikkaan saa yhteyden sähköpostitse riikka.lyytikainen@susl.slu.fi tai puhelimitse (09) 3481 3 190.

SUSL:n tekninen valiokunta jä~estää M I -kouluttajakurssin Pajulahden urheiluopistossa Nastolassa. Kurssin ensimmäinen osio on 18.- 20.1.2002 ja toinen osio 1.-3.2.2002. Kurssin hinta on 3.450 mk / osallistuja. IImoittautumiset: office@susl.slu.fi Ruotsinkielinen M I-kouluttajakurssi jä~estetään Vöyrillä 18.-20.1.2002 (I-osio) ja 1.-3.2.2002 (l1-osio). Lisätiedot: Hasse Sandvik, hasse.sandvik@norrvalla-fhsk.fi. IImoittautumiset: office@susl.slu.fi

P1-KURSSIN UUSI OPETUSMATERIAALI P I-kurssin uudistettu koulutusohjelma astuu voimaan vuoden 2002 alussa. Uuden koulutusohjelman mukainen opetusmateriaali sisältää: • Kurssin järjestämisohjeet ja tuntikortit (myös CD-rompulla) • Kalvosarjan (myös CD-rompulla) • Opetusvideo allas- ja avovesitaidoista VHS-kasettina ja DVD-Ievynä • Allas- ja avovesikortit muoville painettuina • Oppilaan arviointi lomakkeet Materiaalipaketin hinta on 2.700 mk (454 euroa). Ennakkotilaajan etu: 21.12.200 I mennessä SUSL:n toimistoon saapuneista ennakkotilauksista annetaan 200 mk:n ennakkotilaajan alennus, jolloin materiaalipaketin hinta on 2.500 mk (420 euroa).

CENTER PORISSA

• Retket nopealla Naviga -veneellä • Hyvin varustettu myymälä • PADI- ja CMAS

SEEMAN KOMPRESSORIT

-koulutus

KAIKKIEN KOMPRESSORlMERKKIEN HUOLLOT VARAOSAT SUODATTIMET TÄYITÖLETKUT TÄ YITÖLIITTIMET AKTIIVIHIILET, KOSTEUDENKUIVAINAINEET JA KOMPRESSORlÖLjYT PIENPAKKAUKSISSA. OY DIVETECH LTD RATASKUJA 1 03100 NUMMELA

PUH. (09) 2224700 FAX (09) 222 2571 GSM 040 505 1146

E-mail: jouko.askola@divetech.fi

Sukeltaja

porihalli.com


Luotettavaa laatua! Kuiva jäätymissuoja. Vapaapuhallusta ehkäisevä Venturisäätö. Norm. hinta 2.300,00. Tarjoushintaan

.......

----~

DST

1.vaihe

TX50D ja TX40 D:n paineenalentaja. Hyväksi todettu! Kuiva jäätymissuoja. DIN 300 barja Int-mallisena, myös Nitrox.

Apeksin huippumalli! Kuiva jäätymissuoja. Venturi- ja sisäänhengistysvastuksen hienosäätö. Anstl-testia! . 3,67 Mbar (raja-arv~' --f ~~I 25 Mbar). Norm.hinta Lj«'~'f1 ~r~ 1' ~ 3.180,00 Tarjoushintaan II!!!

,1.

I

Kalkkian rauulan mukana pahmuslauu Apeksrauulaukku (arvo l&O,-J

UKun olet 254 metrin svvvvdessä, vapaanousu ei enää ole valhtoehlo".

Vaikkakin regulaattorin toimintahäiriö 254 metrin syvyydessä tarkoittaisi varmaa kuolemaa, John Bennett ei ollut huolissaan. "Tiesin että käyttämäni Apeks-regulaattori takaisisi turvallisuuteni. Yllätys sen sijaan oli, ettei sisäänhengitysvastus noussutkaan, vaan tuntui siltä kuin olisin ollut vain sadassa metrissä", John, joka on tehnyt yli 300 sukellusta s~emmälle kuin 60 metriä, kertoi. "Apeks regulaattont ovat erittäin helppoja hengittää. Ne ovat yksinkertaisesti parhaat". Tekniikkasukelluksen Jäätymissuojatut ja pneumaattisesti balansoidut Apeksit on suunniteltu ja rakennettu toimimaan vaatijohtaja Atlantis Dive vimmissakin olosuhteissa. Ne on testattu äärirajoihin .Resort issa Filippiineillä . asti ja yli, ja ne ovat todennäköisesit parhaat ja luo- jbennett254@yahoo.com tettavimmat regulaattorit.Tämä tieto antaa mielenrauhaa jokaiselle sukellukselle. Kysy vaikka Johnilta!

~

DIVER-Iehden VUODEN TUOTE! Viimeisen päälle mukava liivi. Myös muita SeacSub liivejä, m.m. naisten Queen .

apelCs®

Itsenäisten kansainvälisten testilaitosten suorittamissa testeissä, Apeks-regulaattorit jättävät jatkuvasti kilpailijat varjoonsa. . Ne ylittävät eurooppalaisen standardin Apeks Marlne EquiplT!ent, EN?~O:n ja US Navy NEDU Group A:n vaatimukset. Blackburn, Englanti Kaikilla Apeks-regulaattoreilla on elinikäinen takuu. Maahantuoja: Kaikki mallit myös happipuhtaina Nitrox-malleina!

Närpesvägen 9,64200 Närpes Puh. 06 2243590. Fax 06 2243670. GSM 0400-563866. WWw.divepoint.fi.Sähköposti:sales@divepoint.fi

Kuivapuvut: Polar-Bears, vahva Trilaminaattipuku, ja UUSI Waterproof, 4 mm komp. neopreenipuku. Kysy tarjousta!

Edulliset aluspuvut!


'-",,..,,OE路路 .'U[ll~

ti

STRDIOH

'l~H~1': :U .. ~' .... ,.-.

'E'"

Ur.: .1:.1 LUt:路.l K.JU.J 1'1

v., ..... \n"'''' !'" i i( 路,;M:, !

00250.

t!.l!IilM Qiil,

~

dtlffi1lQiil, l!mDD

la~

~Qiil, -\!j4-li",,@I1J1Hl

HELSHiK1

M


Turn static files into dynamic content formats.

Create a flipbook
Sukeltaja 2001 4 by Sukeltajaliitto ry - Issuu