Sukeltaja 2001 2 by Sukeltajaliitto ry

SUKELTAJA

I~34 5

·2001

SUOMEN URHEILUSUKELTAJAIN LIITTO RY:N JASENLEHTI

Sisältö

Päätoimittaja

CMAS**** -Jaska . ................ . ............. .4 Pääkiryoitus . ...................... . ............. .5 Tapahtumaraportit 2000 ........... . .... . .... . .... 6 Liittokouluttajatoiminta käyntiin ...... . ......... . .... 9 Pulmia pinnan alla . ..................... . ........ 10 WWF:n Itämerikampanja .............. . .......... I I Eläköön, olen Pulassa! ............................ I2 Sukelluspari - Kultasuoneen suunnistajat . ........... . 14 Tiedevaliokunta: Archimedesta ja actionia ............ 18 Liikunnan ja Urheilun ympäristöteot palkitaan ....... . 19 Räpyläuinnin SM-kisat . ........................... 20 Yksi kuva ratkaisee PM-kuvakisassa ................ 22 41-vuotias Barracuda ja Tapsa CMAS**** ....... . ... 25 Oireet . ........................................ 25 Vedenalainen kulttuuriperintö . ..................... 26 Suomenlahden Hylkysukeltajat perustettu ........... 28 lurima Ultima -Jurmo ............................ 29 Pitkäpaasi-oluen tuotolla tuetaan Merimuseota ...... .33 Norppasivut ................................... .34 Uppopallotietoa ... . ............................ .36 Molskis ja loiskis ............................... .38 Haloo, haloo, puhelu toimistosta . .................. .4 1 Myydään - Tapahtumakalenteri .... . .............. .42

Kannen kuva sukelluskuvauksen PM-kisan 2000 satoa "Underwater World", John But/er VA-kilpailukuvia lisää sivulla 20

I I I I I IL _______________

Toimitussihteeri

.11 .

Leena Koivumäki Kaarikatu 5 A 2, 331 00 Tampere puh. ja fax koti 03-223 8876 leena.koivumaki@pp.inet.fi Ilmoitusmyynti

Reijo Vainio Uudenmaankatu 10 B 61, 20500Turku puh. ja fax 02-251 3141,0400-920 855 Puheenjohtaja

Jouko Laitinen puh. 03-532 0788,050-676 10 Toiminnanjohtaja

Brita Ikävalko puh. työ 09-3481 2257, fax 09-3481 2516 brita.ikavalko@susl.slu.fi Koulutuspäällikkö

Mika Rautiainen puh. työ 09-3481 2569, fax 09-3481 2516 mika.rautiainen@susl.slu.fi Liitto- ja nuorisosihteeri

Riku Verkkomäki puh. työ 09-3481 2258, fax 09-3481 2516 office@susl.slu.fi

r---------------, I I IImestymis- ja ilmoitusaineiston aikataulu 2001 Nro Ilmestyy Ilmoitusaineistopvm Teksti 1 helmikuussa 05.01. 27.12 2 huhtikuussa 05.03. 26.02 3 kesäkuussa 07.05. 30.04 4 lokakuussa 03.09. 27.08 5 joulukuussa 05.11. 29.10

Erkki Metsävuori Kustavintie 9 C 24,2031 oTurku puh. koti 02-239 1098, työ 0105424317

I I I I I I

Toimitus jättää ki~oittajille vastuun heidän mielipiteistään.

SUOMEN URHEILUSUKELTAJAIN LIITTO RY Radiokatu 20, 00093 SLU Puh. 09-3481 2258,09-3481 2257 Fax 09-3481 2516 "#~I <;" ..'f!o e-mail:office@susl.slu.fi 441 J M~ 024 internet www.susl.fi Painotuote

•

Paino: Hansaprint Turku

HANSAPRlNTT1.JRKU/40 14921200 1

Neljän tähden kortti, mutta minkä tähden Ansiomerkkisäännössä sanotaan tuosta mystisestä kortista seuraavasti: ' Kunnia-arvo,joka myönnetään sukeltajalIejolla on vähintään CMAS'" sukeltajaluokka. Sukellustoiminta on ollut erityisen huomattavaaja tuloksellista, kuten toimiminen kouluttajana, leirien vetäjänä, sukellusvanhimpana. Sukellustaustan tulee ulottua vähintään 25 vuoden taakse. Palkittavan ei tarvitse olla aktiivinen sukeltaja." Meillä on näitä kunnianarvoisia sukeltajia maassamme kolmekymmentä ja vuosittain tulee lisää 1-4 joten lisääntyminen ei ole rajua. Kortin haltijoiden joukosta löytyy Timo Vikman, Pekka Mattila, Eka

vanhempi ****-sukeltaja Eka Metsävuori, joka on ollut kouluttamassa jaskasta sukeltajaa, niin miehestä kiinni ja kortin jakoon. Kun kortti oli tukevasti muiden lahjaesineiden joukossa ihmeteltävänä pääsimme kuuntelemaan tarinoita niin sukellusuraita kuin muistakin tapahtumista. Kuuluihan matkaan myös se perinteinen kaappitarinakin suuteloineen ... Niin, ja miksi jaska sai neljän tähden kortin? Koska ansaitsi sen. ~ Jari "Pitko"Autio

Metsävuori ja monia muita. Kunkin tarina on sukeltajana ainutlaatuinen. Pastorilla sukellusuran kanssa yhtä aikaa kasvaa trubaduurin maine. Moni kortin haltija on edelleen erittäin aktiivinen sukeltaja, kuten kuvaaja-"veljekset" Perätalo-Niemi tai "Paukku" Parkkila. Kortin numero 29 sai näppeihinsä lauantaina 24.3. vaasalainen jaakko j.Salo. jaskan sukeltajauralle kuuluu kouluttamista lähes kaikilla sukelluksen osa-alueilla Norpista VAPEPMN.johtokuntaura on ollut mittava ja aikaansaannoksia on paljon.

Onpa tullut oltua SUSL:n vt.puheenjohtajanakin kun Laitisen jokke oli Ameriikan maalla kouluttautumassa. VAPEPA-toiminnassa mukana olevat tuntevat jaskan varsin hyvin etsintämenetelmistä ja varsinkin siitä alueesta miten tietty massa käyttäytyy vedessä.varsinkin Pohjanmaa, mutta myös muu Suomi on jaskalie tuttua koulutuskenttää. Sukelluspiireissä luultavasti vähemmän tunnettu piirre miehessä kuitenkin on valokuvaus ja nimenomaan luontokuvaus. Aktiivinen sukellusura jatkuu jaskan kohdalla edelleen, ja kun kuunteli tarinoita siitä mitä kaikkea on tullut tehtyä ja mitä vielä tehdään niin aktiivisuus ei todellakaan ole mennyt-

tä. Kun kortti on arvostukseltaan erittäin huomattava, tulee luovutuksenkin tapahtua juhlallisessa yhteydessä ja tietenkin asiaankuuluvin menoin. juhlallinen yhteys löytyi mainiosti kun jaakko päätti ottaa sen askeleen ja liittyä 50 vuotta täyttäneiden joukkoon. Siis kortti luovutettiin juhlapäivänä. juhlalliset menot tietenkin tarkoittavat tärkeän näköisiä ihmisiä kovat kaulassa ja puheita. Itseään vanhempia on kiva lahjoa, ja kun paikalta löytyi vielä

Päätoimittajalta Vuodet kuluvat ja muisti alkaa pätkiä.Tästä syystä selailin viime viikolla vanhoja Urheilusukeltaja- ja Sukeltaja-lehtiä. Palautteiin mieleeni tapahtumia lähes kolmenkymmenen vuoden ajalta. Lähes jokainen lehti toi mieleen jotain niistä asioista, jotka olivat juuri silloin, lehden tekohetkellä olleet tärkeitä. Mieleen palautuivat monet yhteiset kokousretket Kallun kanssa, ja monet hienot kaverit, joita en ole moneen vuoteen kuullut mitään. Olisiko ollut haikeutta.

Åren går och minnet bö~ar svika. Av den orsaken bläddrade jag förra veckan i gamla tidningar (Sportdykaren och Dykaren). jag gick tili och med trettio år tillbaka i tiden. Nästan va~e tidning innehöll händelser som var viktiga just då ifrågavarande tidning trycktes. Jag kom ihåg många gemensamma resor med Kallu, och många trevliga kompisar som jag inte hört någonting av på fiera år. Jag kände mig nog smått vemodig.

Nyt tätä ki~oittaessani istun taas ulkosaaristossa. Lauantai-iltana kävin vielä iltauinnilla, mutta nyt aamulla olisi pitänyt tehdä avanto. jätin tekemättä ja kiipesin takaisin vinttiin. Katselin ulos jäätyneelle lakeudelle.Tiedän, että saaren takana on pari hylkyä. Se vaan veti taas haikeaksi, kun tiesin, että ne ovat vielä löytymättä.vain hyvin harva "uusista" sukeltajista jaksaa etsiä uusia kohteita. On helpompaa sukeltaa vanhassa tutussa kohteessa kuin vaeltaa pitkin pohjaa kompassi kädessä, tai polttaa naftaa ja hinata etsintäkalustoa Tosin silloinkin pitäisi tietää mistä etsiä, tai ainakin olla edes aavistus. UseimmaIta se talven aikana tehtävä alkutyö on jäänyt tekemättä.Toisaalta viime vuonna tietoon tulleet tapahtumat eivät ehkä niin hirveästi innosta hakemaankaan uusia kohteita.

I skrivande stund befinner jag mig igen i den yttre skärgården. På lördagen tog jag mig ännu ett kvällsdopp, men i morse skulle jag ha varit tvungen att göra ett hål i isen. Det avstod jag ifrån och kröp tillbaka upp på vinden. Jag tittade ut på den frusna fjärden och tänkte att det säkert finns ett par vrak bakom ön. Men det är synd att ingen ännu har hittat dem. Endast ett ratal "nya" dykare orkar leta efter nya objekt. Det är lättare att dyka nertill välbekanta objekt än att leta efter nya med kompass ihanden, eiler att öda bränsle och bogsera utrustning. Men visst bör man då också veta var man ska leta, eiler åtminstone ha en aning om det. De fiesta har inte tagit hand om det förberedande arbetet som borde ha gjorts under vintern. Men å andra sidan kan det hända att de incidenter som inträffade i fjol inte heller lockar någon att leta efter nya dykobjekt.

Löytäjien kohtelu Vrouw Marialla tai De Catherinella eivät ole omiaan parantamaan suhteita Vähän outoa oli myös turkulaisten kohtelu porsliinirinteellä muutama vuosi sitten. He sukelsivat rinnettä ja nostivat tavaraa, mitä nyt löysivät jotain, lautasia ja kuppeja. Aikanaan pojat lähtivät takaisin kaupunkiin viedäkseen esineet Turun Merimuseoon, kun merivartiosto ajoi heidät kiinni, vaati päätä vadille ja asiasta tehtiin rikosilmoitus, vaikka Finnskäristä ei ole laivanhylkyä löydetty. Porsliinia on kyllä nostettu vuosien saatossa ja ilmoituksiakin piti Merimuseossa olla useampia Siihen en ota kantaa, mutta se outous tapahtumaan olikin siinä, että eräs helsinkiläinen seura nosti vähän myöhemmin samalta rinteeltä tavaraa roppakaupalla ja sai pitää ne.

Bemötandet av dykama vid Wrouw Maria eiler De Cathereine förbättrar inte heller situationen. Åboboma blev också underligt bemötta då de letade efter porslinsföremål vid Utö för några år sen. Pojkama hittade några futtiga tallrikar och koppar och hade för avsikt att överlämna fynden tili Åbo Sjöfartsmuseum. De blev dock uppkörda av sjöbevakningen som krävde deras huvud på fat och brottsanmälde dem, fastän inget skeppsvrak ens har hittats vid Finnskär. Under årens lopp har det gjort fiera porslinsfynd som borde har anmälts tili Sjöfartsmuseet. jag viII egentligen inte ta ställning tili detta, men visst är det märkvärdigt att en förening från Helsingfors l!te senare på samma ställe hittade hur många porslinsföremål som helst och fick behålla dem.

Toisaalla tässä lehdessä Merimuseon Maija Fast kertoo samasta tapauksesta lähemmin. Suurin kysymysmerkki oli eriarvoinen kohtelu. Loiskuttamatta sen enempää vettä ympäriinsä toivon edelleenkin, että kaikesta huolimatta te räpylävarpaat jaksaisitte etsiä uusia kohteita. Vanha Rouva Utössä saattaa romahtaa pian ja "Aatu$f?" on .vain muutama tukki jäljellä. Trehållskärin "Neitsytl)ylky" oQ.menettänyt.neitsyytensä jo kauan sitten ja "luonnolli!1en Ikuluminen~ pn siintänyt paljo!" tavaraa pois paikoittaan. Vanhan Neidin viim~isetJ(jn Däveliäisyyden peitteet, kansilanklIt,'om suurimmaksi d~i poissa: En }11tääri ihmettele itunnollisempjen'sukeltajien kat'ke'r.uLrtta: sukel.lmtua;!Tl j~'es""tUhowssa~k0hteessa

Maija Fast vid Sjöfartsmuseet behandlar detta ärende mera detaljera~ på ett annat ställe i tidningen. Det stora frågetecknet är det ojämlika bemötandet. Jag hoppas verkligen att ni trots allt fortfarande orkar leta efter nya dykobjekt. Den gamla frun vid Utö faller kanske snart ihop och det finns endast några stockar kvar på "Aatu". '1ungfruvraket" vidTrehållskär har förlorat sin oskuld för länge sen och det "naturliga slitaget" har också förflyttat många saker från platsen. Även den sista förklädnaden som döljer den gamla fruns prydhet, däcksplankoma, är tili största delen borta. jag är inte alls förvånad över att många dykare är besvikna efter att ha dykt ner tili det nästan helt förstörda vraket. Då jag bläddrade igenom de gamla tidningama märkte jag att jag faktiskt behandlat samma tema f1era gånger.

K1ö~ e,(Ie1lä' elevasta R\.!t:>filftiatta. liskallam te;vattäa~~~lkIsrri~ k~ky.lä ne jää&in j~

lahte'@i.

Tapahtumaraportit 2000

Muutosten vuosi 2000 1_ raportit - onnettomuudet 48

0 kuolleet

50 40

30 20 10

o 1993

1994

1995

1996

Vuosi 2000 toi tullessaan lukuisia uudistuksia joista erikoisesti mainittakoon uudet turvaohjeet sekä uudet sukeltajan nousutaulukot Molemmat saivat osakseen arvostelua, niin positiivista kuin negatiivistakn. Lisääntyneistä painekammiotapauksista uutisoitiin keväällä milloin television uutisissa milloin lehdistössä. Ja syksyä kohti mentäessä tapaukset olivat paisuneet jo "kymmeniksi sukeltajien kuolemantapauksiksi" kuten ESLU:n puheenjohtaja osuvasti, ilman tiedon häivääkään, uutisoi julkisesti (tiedote, sukeltaja 5/2000 s.53), joten ei liene ihmeellistä että teknisessä valiokunnassa oltiin varpaillaan, vaikkeivät saapuneet tapahtumaraportit mitään poikkeusta edellisvuosiin verrattuna näyttäneet tuoneen.

Kuolemantapaukset vuonna 2000 Kuolemaan johtaneiden sukellusonnettomuuksien osalta vuosi oli varsin murheellinenVuoden 2000 kuluessa menehtyi viisi sukeltajaa, joista tekninen valiokunta ei saanut ainuttakaan raporttia, vaan tieto perustuu lehdistöön sekä kuulopuheisiin. Onnettomuuksista peräti neljä tapahtui ulkomailla sukellettaessa. Ensimmäinen tapaus oli Egyptissä, Hurghadassa, jossa keski-ikäinen kouluttaja, joka oli viimeisien kuukausien aikana käynyt useita tekniikkasukelluskursseja, menehtyi suorittaessaan syväsukellusta paineilmalla. Hänet oli nähty viimeisen kerran n. 130 metrin syvyydessä, jonka jälkeen hänestä ei ole havaintoja. Toinen tapaus, ja ainoa kotimaassa sattunut, oli Ojamon kaivoksella jossa alle 30-vuotias mies oli sukeltamassa neljän hengen ryhmässä, n.48 metrin syvyydessä syvällä luolan sisällä. Syystä tai toisesta oli uhri tullut "rakettina" pintaan, jossa ryhmällä ei ollut minkäänlaista pintaorganisaatiota. Lähistöllä olleet Innofocuksen oppilaat hälyttivät avun paikalle, mutta mitään ei ollut enää tehtävissä. Kolmas tapaus sattui jälleen Hurghadassa Noin 60-vuotias erittäin kokenut sukeltaja (n.40 vuotta sukeltanut) menehtyi äkillisesti todennäköisesti

'."

.......

1997

1998

1999

2000

sairaskohtaukseen ollessaan suorittamassa sukellusta jonka suurin syvyys oli ollut 25 metriä. Neljäs tapaus sattui Narvikissa, No~assa. Nuori P3-sukeltaja oli suomalaisryhmässä tekemässä syvien ilmasukellusten sa~aa, joita oli jatkunut jo useita päiviä. Sukellus jossa uhri menehtyi, oli tarkoitus suorittaa 80 metrin tavoitesyvyyteen. Ryhmä kääntyi n.75 metrin syvyydessä takaisin, ja myöhemmin huomasivat uhrin olevan kadoksissa Uhri löytyi neljän päivän kuluttua 100 metrin syvyydestä. Seura on luvannut tehdä asianmukaisen tapahtumaraportin kunhan viranomaistutkimus valmistuu. Hyvä näin, koska silloin voimme käsitellä asiaa tarkempien, kuin vain lehtitietojen, pohjalta. Viides tapaus sattui Seychelleillä jossa ulkoministeriön vahvistaman tiedon mukaan suomalainen 34-vuotias nainen ja 32-vuotias australialainen mies katosivat sukelluksen kuluessa.

Koulutus Sukelluskurssien avovesiha~oitteissa sattuneiden "läheltä piti" -tapausten osalta vuonna 2000 ei tapahtunut mitään mullistavaa käännettä edellisiin

1suunnittelu I

P3 [] Muu

1 Ilma loppu 1 varusteet

I 1

l puhallus

Pl - P2

vuosiin. Koulutuksessa sattuneita tapauksia raportoitiin 35 kahdeksan, kun vuonna 1999 tapauksia oli 13. Yleisin El Hoidot 1992 - 2000 raportoinnin kohde oli P2-kurssin syväsukellusha~oitus, 30 jossa regulaattori oli alkanut puhaltamaan useimmin noin 32 metrin syvyydessä, jolloin sukellus oli joudut25 tu sen vuoksi keskeyttämäänVuoteen 1999 verrattu20 na puhaltamistapauksista johtuneet hätänousut olivat vähentyneet huomattavasti. Nähtävästi on opittu, ettei 15 regulaattorin puhaltaminen näillä leveyksillä ole aivan tavatonta. vaan, tilannetta ha~oittelemalla sukellus voi10 daan viedä turvallisesti loppuun käyttämällä normaalia 5 nousunopeutta Raporttien mukaan sukellusvarusteiden osuus "läheltä o piti" -tapauksissa oli myös suuri. Ahdistava märkäpuku, 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 tuliterä kuivapuku ja epäsopivat sukelluslaitteet olivat yleisimpiä syitä "paniikin" syntymiseen sukelluksen aikana. On muistettava ettei aloitteleva oppilas voi yksin tietää milloin varustus on sopiva. Eihän hänellä välttäLähde: Sotilaslääketieteen laitos / Jarmo Lehtimäki mättä ole kokemusta "sopivista" sukellusvarusteista, jolloin tunne ettei "osaa tehdä ha~oitusta oikein" kasvaa aiheuttaen jänni- Pail'lekammiohoidot tystä jo ennen alkavaa sukellush~oitusta, vaikka todellisuudessa käyttämällä sopivia sukellusvarusteita h~oitus voisi mennä aivan "nappiin". Oppilaan oli- Raportteja painekammiohoitoon johtaneista tapauksista tuli yhdeksän, si tutustuttava jo uima-altaalla siihen sukellusvarustukseen jota hän käyttää joista neljä sattui ulkomailla ja viisi kotimaassa. Kuitenkin Suomessa annetavovesisuoritteissaAvovedessä "uudet" varusteet ovat aina turvallisuusriski. tiin painekammiohoitoa 30 sukeltajalIe, joten raportoinnit kattavat vain kol"Ilma loppu" -tapauksessa PI-oppilas oli avannut säiliöventtiilin, jolloin pai- masosan annetuista hoidoista. nemittari näytti 280 bar; mutta kuitenkin kesken sukelluksen ilman tulo lak- Ulkomailla sattuneet tapaukset ovat kaikki samalta matkalta, johon osalliskasi 6,5 metrin syvyydessä. Ymmärrettävästi sukellus keskeytyi ja pinnalla tui yhteensä 16 sukeltajaa, joista 25 %joutui painekammiohoitoon - osa jo painemittari näytti 0 bar ja säiliöventtiili oli kiinni. Kun venttiili avattiin näyt- paikanpäällä ja osa vasta Suomessa. Ulkomailla annettu painekammiohoiti painemittari 250 bar. Todennäköisesti oppilas oli avannut säiliöventtiilin to todettiin myöhemmin Suomessa riittämättömäksi. joten hoitoa jatkettäysin auki ja sen jälkeen kiertänyt venttiiliä liian paljon takaisin kiinni siten tiin täällä. Matkan aikana sukelluspäiviä kertyi 6, joiden aikana suoritettiin noin 19 sukellusta kuitenkin niin, että paluulentoa edelsi sukeltamaton että sukelluksen kuluessa venttiili sulkeutui täysin kiinni-asentoon. "Suunnittelu" -tapaus oli onneton yhteensattuma, jossa kaiken piti olla vuorokausi. Sukellukset suoritettiin tietokonetta käyttäen suoranoususukunnossa, mutta kuitenkin syystä tai toisesta aiheutti sukeltajantaudin oireita kelluksina. Matkan aikana ryhmälle muodostui epäilyjä myös käytetyn hensekä painekammiokäynnin. Sukellus suoritettiin tietokonetta käyttäen juu- gityskaasun hiilimonoksidipitoisuudesta (tankkaukset merellä siirtymien airi ja juuri suoranousuajan rajoilla On muistettava etteivät tietokoneet vie- kana). Ryhmä oli havainnut kaasussa sivu makua. Myös kompressorin huollä osaa tunnistaa onko käyttäjä "Pekka vai Liisa", vaan vastuu sukelluksen vaa- loista ja öljyn laadusta oli epäilyjä. Henkilökohtaisilla tekijöillä oli tässäkin vaitivuudesta ja omista fysiologisista ominaisuuksista jää käyttäjälle itselleen - kutuksensa, koskapa oireita saaneet eivät olleet aina sukelluspareina keskenään.Todennäköisesti välipäivien pito sukellusten välillä olisi ainakin väikävä kyllä. Vastuu oppilaiden turvallisuudesta sukelluskoulutuksessa kuuluu sukellus- hentänyt, ellei peräti ehkäissyt kokonaan tapausten lukumäärää. kouluttajille, ei oppilaille, joten kouluttajien täytyisi myös valvoa että käy- Suomessa sattuneissa painekammiotapauksissa oli kolmessa kyseessä "pittettävät varusteet ovat oppilaille tuttuja, huollettuja sekä sopivia kysei- kä ja syvä" sukellus tietokonetta käyttäen, yhdessä osatekijänä tietokoneen "vikaantuminen" siten, että kone näytti 3-4 metriä todellisuutta pieseen sukellukseen.

Yhteenveto * Useat raportoidut tapaukset olisivat olleet vältettävissä huolellisella *

* * * * *

sukellussuunnittelulla ja varusteiden oikeaoppisella ennakkohuollolla. Sukelluskoulutuksessa kouluttajat vastaavat oppilaiden turvallisuudesta, vastuu on suuri, joten toimikaa sen mukaan. Varmistakaa sukellukset myös taulukoista, huomioikaa henkilökohtaiset ja olosuhteiden asettamat rajoitukset. Pitäkää riittävän pitkät pinta-ajat sukelIusten välillä, varsinkin useita päiviä kestävissä tapahtumissa. Miettikää onko varusteenne saamanne koulutuksen mukaiset sekä suunnitellulle sukellukselle sopivat. Kokeilkaa uusia laitteita ensin "helpoissa" olosuhteissa. Harjoitelkaa! Silloin on helpompi toimia myös vaativissa tilanteissa.

Otetaan opiksi, hyvää ja turvallista sukelluskautta 2001

Tekniselle valiokunnalle vuonna 2000 raportoitujen 21 tapauksen keskisyvyydeksi muodostui 31 ,4 metriä, kun vuonna 1999 24 raportoidun tapauksen keski syvyys 450 oli 23,3 metriä ja vuonna 1998 raportoidun 25 ta400 pauksen keskisyvyys oli 18,9 metriä. Peräti 13 tapausta 350 vuonna 2000 raportoiduista oli suoritettu +30 metrin 300 syvyydessä. ...... 250 Lisäksi Tekniselle valiokunnalle "raportoitiin" yhdestä ta200 pauksesta jossa sukellusvälinekauppias oli myynyt käy150 tetyn Aga Divator MK II kokokasvomaskin sukeltajalIe vakuuttaen laitteen olevan testattu ja kunnossa. Laite ei 100 kuitenkaan toiminut kuten sen olisi pitänyt, joten osta50 ja toimitti laitteen valtuutetulle huoltajalle.Tämä totesi 0 laitteen olevan vesisukellukseen kelpaamaton, koska "si1998 1999 2000 säosat" olivat savusukelluskäytlöön tarkoitetun laiteen osia. Kyseistä laitetta vedessä käytettäessä olisi siitä ainempää syvyyttä, sekä sukelluksen pitkittyminen parin laskeutumisköyteen heutunut vaaratilanne. Myyjä on vastuussa myymistä laitteistaan, niin yksitakertumisen vuoksi. Yksi tapaus oli "paikallinen sukeltajantauti" jossa su- tyisenä kuin yrityksenä, joten kyseisen myyjän toiminta oli varsin arvelutkelluslaitteen olkahihna oli jäänyt "kierteelle" vaikeuttaen verenkiertoa su- tavaa. keltajan käsivarteen aiheuttaen sukeltajantaudin.Yhdessä tapauksessa painekammiohoito annettiin "varmuuden vuoksi" koska epäilyjä mahdollises- Muuta huomion arvoista ta sukeltajantaudista oli olemassa. Monessa tapauksessa jouduttiin antamaan useita hoitokertoja sukeltajalIe, joten tapaukset ovat olleet "vaikeita" su- Suomalainen sukeltaminen elää voimakasta murrosvaihetta jossa "perinteisen" urheilusukeltamisen rinnalle on tulossa myös vaativimpia sukellukkeltajantautitapauksia. sen muotoja, kuten tekniikkasukeltaminen. Suomessa on sukeltajia jotka osaavat, ja he ovat saaneet myös koulutuksen tekniikkasukeltamiseen seTilastotietoa kä, ikävä kyllä, myös niitä jotka luulevat osaavansa.Tekniikkasukeltaminen on Tapahtumaraporttien mukaan sattui miehille 13 tapausta, naisille kuusi ja erittäin määrätietoista, tietoa sekä ha~oitusta vaativaa sukeltamista, eikä se kahdessa tapauksessa sukupuolta ei tiedetä. Raportoiduista 21 tapaukses- sisälly kaupasta ostetun tekniikkasukelluspaketin hintaan, vaan se on hanta 12 tapahtui sisämaassa, viisi Suomen merialuilla ja neljä ulkomailla. Kuo- kittava itse. Hyvä näin. ~ Jorma Onjukka, SUSL Tekninen valiokunta lemantapaukset eivät sisälly näihin lukuihin. Kuten aiemmin todettu, ovat "syvät ja pitkät" ilmasukellukset lisääntyneet, tämä suuntaus on havaittu myös muualla maailmassa.

SUKELLA TURVALLISESTI KAIKILLA VESILLA ••

Ota turvaksesi nyt uusi, entistä enemmän turvaava . vakuutus. Se korvaa sinulle taloudellisesti tapaturmat, jotka sattuvat kilpailussa, sukellusharjoituksissa, näytöksissä ja niihin liittyvillä matkoilla. Niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Kaikilla vesillä! Lisenssivakuutuksen saavat vain Suomen Urheilusukeltajain Liiton jäsenseurojen jäsenet. Edullinen ja kattava lisenssi koskee urheilusukellusta, räpyläuintia, uppopalloa, sukelluskalastusta, -suunnistusta ja -kuvausta. Tapaturmien hoitokulujen lisäksi lisenssiin sisältyy kertakorvaus pysyvästä haitasta ja kuolemasta.

Turvaa tulevat sukelluksesi ja ota lisenssi turvaksesi nyt heti. Saat sen Hittosi ja seurasi kautta.

Lisenssi antaa taloudellista turoaa sukelsitpa missä päin maailmaa tapansa. Myös sukeltajantaudin vaatima painekammioboito kuuluu korvattaviin vabinkoibin.

,.,.

PO~OIA-YHTIÖT 8

Liittokouluttaj atoiminta käyntiin dukkaina ja kuinka niiden laskutus saakka näihin tiedostoihin ei ole yleistä pääsyä Lisäksi liittokouluttaja saa monenlaista käytännön tukea tekniseltä valiokunnalta ja liiton toimistolta. esim. koulutusta tehtävien hallintaan, erikoiskursseja, pääsyä ajantasaisiin tiedostoihin, kustannusten korvausta Säännöllistä ajatusten vaihtoa toiminnan vetäjän kanssa, tapaamisia lirt:tokouluttajien kesken, selkeitä ohjeita

Salintäysi sukelluskouluttajia oli koolla Helsingissä 17.2. kouluttajapäivillä. Yksi päivän aiheista oli liittokouluttajasysteemin aloittaminen ja siihen liittyvä tiedotus. Uusi jä~es telmä korvaa vanhan aluekouluttajajärjestelmän. Samalla toiminnan uusi profilointi ja tehostuminen ovat suoraan Teknisen valiokunnan työn kehittämistä.

Liittokouluttajan työ Ol1 kiinl10stavaa Toimintaan lähtevälle avautuu monipuolinen tehtäväkenttä. JOKAINEN TOIMIJA MUOKKAA ITSE TOIMENKUVANSA, KEHITIÄÄ ITSEÄÄN JA ERIKOISTUU. Lopputuloksena on, että meillä on useammanlaisia asiantuntijoita kehittämässä toimintaa. Tässä tarkoituksessa liittokouluttaja ottaa yhteyttä seuroihin, ideoi ja jä~estää seurojen välistä toimintaa. Esimerkiksi: ottaa vastaan luokkasuorituksia, valvoo seurojen koulutusta, valvoo turvallisuusmääräysten noudattamista pyrkii edistämään kilpailutoimintaa. Auttaa koulutuksen jä~es tämisessä.Auttaa tietyin edellytyksin kouluttamisessa. Kouluttaa kouluttajia. toimii linkkinä kentän ja SUSL:n välillä Tuntee erilaiset ohjeet ja määräykset. Neuvoo ja opastaa. antaa tarvittaessa lausunnon kortin uusimisasiassa.

jä~estetään. Siihen

Liittokouluttajan toimialue on AIEMMASTA POIKETEN KOKO SUOMI. Käytännön syistä seuran kannattaa ensimmäiseksi kääntyä lähimmän sopivan liittokouluttajan puoleen. Kukin kouluttaja erikoistuu johonkin; Syväsukellus, seoskaasut, M 1-3 koulutus, nuorisotoiminta. P-koulutus, sukellusturvallisuus jne. muutaman esimerkin mainitakseni. Liittokouluttaja voi varsin pitkälle päättää itse omasta kehityksestään. Toiminta tapahtuu luonnollisesti teknisen valiokunnan alaisuudessa. Jokaiselta liittokouluttajalta odotetaan ainakin, että hän: edistää SUSL:n tavoitteita pätevöityy kouluttajakoulutukseen tekee itsensä tunnetuksi kentällä luo itselleen avustajapiirin toimii oma-aloitteisesti

Tuki liitolta Liittokouluttajan ja Teknisen valiokunnan yhteistyöstä on tarkoitus luoda mahdollisimman mutkaton ja kiinteä. Sitä varten luodaan Ua osittain toimii jo) valiokunnan ja liittokouluttajien yhteinen sähköinen tiedonsiirto ja -käsittelyjä~estelmä. Liittokouluttaj ien ja teknisen valiokunnan käyttöön on avattu yhteinen ryhmäsähköposti Liittokouluttajien raportoinnin helpottamiseksi on sähköisessä muodossa oleva lomake Kaikki sähköisessä muodossa olevat koulutusmateriaalit ovat nopeasti saatavilla. Tekninen valiokunta suunnittelee liiton kaikkien koulutusmateriaalien siirtämistä sähköiseen muotoon.Tämän toteuduttua päästään eroon kalliiden painotuotteiden varastoimisesta ja vaikeasta päivitettävyydestä. Ongelmana on tällä hetkellä se, että imuroidut materiaalit tulostetaan käyttöä varten riittävän laa-

Kun toiminta lähtee käyn tii l1 Uudelta järjestelmäitä odotetaan paljon. On huomattava kuitenkin, että kehitys vie aikansa. Toiminnan ensimmäinen tarkastelukausi on tämä ja ensi vuosi. Mikäli toivomamme myönteinen kehitys on alkanut toteutua, näkyy seuraavanlaisia tuloksia: Kentällä osataan kääntyä sopivan lirt:tokouluttajan puoleen ja tämän asiantuntemusta hyödynnetään. Koulutus toimii ja kouluttajia on tarpeeksi. Seurojen välinen toiminta ja nuorisotoiminta lisääntyy. Seurojen koulutuksen tasoa valvotaan. Tarkempia tietoja antaa kuka tahansa liittokouluttaja. Antti Saarnio

SUSL:n Liittokouluttajat Johan Huldin, Karjaa Sari Häkkinen, Vantaa

0400-484 894 (09) 851 1561 ja 040-741 5645

johan.huldin@auto-din.fi sari.hakkinen@edu.stadia.fi

Jouko Keinänen, Kajaani Ilari Koskinen, Espoo

(08) 6120367

Pentti Parkkila, Ylitornio Kari Peltola, Joensuu

(016) 571 624 ja 0400-858 835

kekku@kajaani.net diveco@kolumbus.fi pentti.parkkila@pp4.net.fi

040-757 6054

karLpeltola@engel.fi

PULMIA PINNAN ALLA Minkälaisia kysymyksiä biologiasta, geologiasta, lääketieteestä, meriarkeologiasta tai vedenalaisesta rakentamisesta sinun mieleesi on tullut harrastuksesi parissa puuhaillessasi? Nyt sinulla on mahdollisuus käyttää hyväksesi tiedevaliokunnassa ja sen lähipiirissä toimivia eri vedenalaistieteiden asiantuntijoita ja ottaa selvää sinua askarruttaneista asioista Lähetä lyhyeksi muotoiltu kysymyksesi tiedevaliokunnan tiedotusvastaavalle. Voit myös kertoa meille millaisista asioista haluaisit lukea kokonaisia artikkeleita Yritämme parhaillaan kehittää Sukeltaja-lehden tiedeta~ontaa, joten kuulisimme mielellämme mitkä ovat tämän ki~avan, taustoiltaan kovin erilaisten sukellusharrastajien joukon mielestä ajankohtaisia ja kiinnostavia aihepiirejä Kysymykset ja toiveet osoitteeseen: Jenni Jäänheimo Antti Korpin tie 4 BIO 00600 Helsinki jenni.jaanheimo@helsinki.fi puh. 050 - 541 5479

KYSYMYS: Jos rehevän järven tai matalan murtovesilahden pohja on liejuinen, niin se voi näyttää sukeltaessa melko elottomalta.lImeisesti sen sisällä piilee kuitenkin melkoisesti elämää. Millaisia määriä eläimiä (yksilöluku/neliömetri) tuollaisessa liejussa voi elää, ja mistä eläinryhmistä (hyönteistoukat. erilaiset madot jne.) ne koostuvat? Jouni Issakainen Turku VASTAUS: Yksilöluku/neliömetri vaihtelee huomattavasti ja on riippuvainen järven tai merenlahden pohjan laadusta ja syvyydestä, johon taas oleellisesti liittyy lämpötila Hiekkapohjalla viihtyvät eri lajit kuin liejupohjalla, rannan tuntuLiuskamerietona massa toiset kuin syvillä pohjilla. Yh(Tenel/ia pol/ida) täältä järven/merenlahden tuottavuus ratkaisee pohjalle kerääntyvän orgaanisen materiaalin määrän, jota monet pohjaeläimet käyttävät ravintonaan ja josta ne ovat täten riippuvaisia.Toisaalta pahoin rehevöityneessä järvessä! meren lahdessa pohjalle kerääntyy ylimäärin hajoavaa orgaanista ainetta. Näin saattaa syntyä hapettomia alueita, joita harvat pohjaeläinlajit pystyvät sietämään, ainakaan kovin pitkään. Murtovedessä "terveen" merenlahden liejusedimentissä voi olla peräti 10 000 yksilöä!m_, mutta vaihtelua on.Tavallisia ovat harvasukaismadot (Oligochaeta) sekä monisukaismadot (Polychaeta), kuten esimerkiksi amerikan sukasmato (Marenzelleria viridis), joka on kohtuullisen uusi tulokaslaji Itämeressä, sekä merisukasjalkainen (Nereis diversicolor). Nilviäisistä voit löytää vaikkapa itämerensimpukan (Macoma baltica) ja sydänsimpukan (Cerastonema glaucum), hoikkasarvikotilon (Bithynia tentaculata) ja Hydrobia- kotilosuvun edustajia. Äyriäisistä sedimentissä viihtyy nimensä mukaisesti esim.liejukatka (Corophium volutator). Monien hyönteislajien, kuten surviaissääskien (Chironomidae), kovakuoriaisten, kärpästen, korentojen ja vesiperhosten toukat viettävät elämänsä alkutaipaleen pohjaliejus-

sao

BIOLOGIA KYSYMYS: Olen kuullut, että Suomenkin vesissä on joitakin merietanoita. Jos sellaisen haluaisi nähdä, niin miten ja mistä niitä kannattaisi etsiä? Matti Kinnunen Ml, Nousu Ry VASTAUS: Suomessa tavataan kolmea merietanalajia. Kaikki vaativat suhteellisen korkeaa suolapitoisuutta, minkä vuoksi niitä tavataankin vain maamme etelärannikolla Harvinaisia ovat avonaisilla hiekkarannoilla 1-2 m syvyydessä elävä, 10-millinen Alderia modesta sekä 35-milliseksi kasvava sukkulamerietana (Limapontia capitata), joka elää levien joukossa. Se on väritykseltään tumma ja sillä on vaaleita pilkkuja ja vaalea pää. Todennäköisimmin tavattava merietanamme on liuskamerietana (Embletonia pallida). Se on vain 7 mm pituinen ja muistuttaa paljaalla silmällä tarkasteltuna pientä, valkoista limakokkaretta. Suurennos paljastaa sen pinnalta kolmeen osaan haarautuvia sormimaisia lisäkkeitä, 5 paria kimppuina kummallakin kyljellä. Lisäkkeet edistävät eläimen hapen saantia. Eläin on kaksineuvoinen, ts. samalla yksilöllä on sekä koiras- että naaraspuoliset sukuelimet. Liuskamerietana viihtyy runkopolyyppiyhdyskunnissa syöden niitä. Runkopolyypit muistuttavat vaaleita rihmaleviä ja ne elävät va~oisissa paikoissa, kuten kivien katveessa ja levärajan syvemmällä puolella, missä ne pä~äävät levi lIe kilpailussa kiinnittymispinnasta. Jouni Leinikki meri biologi Tiedevaliokunta

On syytä huomata, että tässä esitellyt lajit ja lajiryhmät kuuluvat ns. makrofaunaan (suurempia kuin 0,5 mm). Jos tarkasteluun otetaan mukaan myös tätä pienemmät meiofaunan edustajat, avautuu nähtäväksi kokonaan toinen maailma. Niin ikään pohjakasvillisuuden joukossa viihtyvät monet tässä mainitsematta jääneet eliölajit. Myös järvien rantasedimentissä yleisiä ovat hyönteistoukat. joista iso osa kuitenkin poistuu sedimentistä alkukesällä. Pohjaeläimistön pysyviä ja runsaslukuisia asukkeja ovat kotilot, simpukat, juotikkaat (Hirudinea), harvasukasmadot. vesisiirat ja joskus katkat. Rantakivien alapinnoilta voit löytää värysmatoja (Turbellaria). Syvemmillä pohjilla on suhteellisesti enemmän meiofaunan edustajia: sukkulamatoja (Nematoda) ja raakkuäyriäisiä (Ostracoda). Makrofaunaa edustavat harvasukasmadot, surviais- ja sulkasääskien toukat ja hernesimpukat (Pisidium). Sukellusvinkki: Pohjaeläimiä kannattaa lähteä katselemaan yösukelluksella. Odottele ja katsele pohjan yläpuolella taskulampun valo pohjaan kohdistettuna, sillä monet sedimentin eläimet ovat yöaktiivisia. Itämeressa voit päästä esimerkiksi näkemään ruokailevien itämerensimpukoiden sifoneista koostuvan "metsän." FT Eva Sandberg Tvärminnen eläintieteellisen aseman amanuenssi (murtovesi) Jenni Jäänheimo hydrobiologian opiskelija Tiedevaliokunta Uärvet)

LAAKETIEDE KYSYMYS: Onko joku fysioginen syy miksi virtsaamistarve kasvaa sukeltaessa?Voiko siihen vaikuttaa, kun toisaalta pitäisi kai huolehtia riittävästä nesteen juomisesta sukellusta ennenkin? Sari Leiniö Helsinki

VASTAUS:Tavallisesti ihmisten alaraajojen laskimoissa on kertyneenä melko iso määrä verta maan vetovoiman johdosta. Sukeltajan (tai uimarin) mennessä upoksiin veteen maan vetovoiman vaikutus verenkiertoon kumoutuu lähes täysin veden hydrostaattisen paineen johdosta. Tällöin alaraajojen laskimoverkon verivarasto pienenee ja tämä verimäärä siirtyy täyttämään koko verenkiertoa. Lisäksi kylmä vesi voi aiheuttaa ääreissuonten supistumista ja veren keskittymistä ns. keskeiseen eli lähinnä aivojen, sydänten ja munuaisten verenkiertoon. Näistä aiheutuu veritilavuuden kasvu, jonka seurauksena munuaiset poistavat tehokkaammin vettä. Ihminen kokee tämän hetken kuluttua virtsaamisen tarpeena. Aivan näin yksinkertaista tämä ei tietenkään ole todellisuudessa. Kun veritilavuus kasvaa, sydämen eteisten seinämässä aktivoituu venyttymistä aistivia reseptoreja. Reseptorien reagointi aiheuttaa eteisten natriureettisen peptidihormonin errttymistä, mikä lisää virtsan määrää. Kylmyyden ja sukelluksen aikana mahdollisesti koholla olevan hiilidioksidipitoisuuden taas arvellaan estävän antidiureettisen eli virtsan eritystä estävän hormonin eritystä. Muillakin reseptoreilla ja hormoneilla on osuutensa asiaan. Sukeltajia kehotetaan juomaan kunnolla ennen sukelluksia, mutta mrten pissahädän kanssa pä~ää?Vanha sukeltajaviisaus sanoo, että on olemassa kahdenlaisia märkäpukusukeltajia: nirtä, jotka pissaavat pukuunsa ja niitä, jotka valehtelevat asiasta... Märkäpuvun voi huuhtoa käytön jälkeen ja pestä silloin tällöin. Pukua säästää toki hajuhaitoilta, kun muistaa käydä vessassa juuri ennen sukellusta. Kuivapukusukeltajan on hyvä muistaa vessassa käynti jo ennen puvun sulkemista. Mikäli harrastaa pitkiä sukelluksia, pitää kylmäpäisesti käyttää vaippoja tai viritellä pissapussi pukuunsa. Miksi juominen ennen sukellusta on tärkeää? Juomisesta ei kannata tinkiä pissahädän pelossa, koska kuivuminen voi altistaa sukeltajantaudille. Säiliöiden ilma on yleensä hyvin kuivaa ja sen kostuttamiseen kuluu ylimää-

räistä vettä elimistöstä. Lisäksi vedessä olon aiheuttama virtsanerityksen lisäys aiheuttaa nestehukkaa. Lomamatkoilla saatetaan lisäksi viettää edellinen ilta muutaman drinkin tai kaljan parissa ja aamulla juodaan ehkä vain pari kupillista kahvia tai teetä. Kyseiset juomat ovat diureetteja eli ne kiihdyttävät virtsaneritystä ja lisäävät kuivumista. Sukeltajan täytyy juoda myös vettä tai suolatasapainoa ko~aavia urheilujuomia riittävästi etenkin helteisissä olosuhteissa. ~ Elisa Nurmi Turun Yliopistollinen Keskussairaala

Tunnettua tietovisaa lainaten: Mitä näistä et voi tavata Suomen rannikolta? a) Merirokko b) Hietatokko c) Ruskoärviä c) Mutasärpijä Jos kysymys oli ongelmallinen,

osallistu SUSL:n järjestämälle Meribiologian kurssille 14.-16.7. Kurssilla tutustutaan merenrannan kasveihin ja eläimiin. Aikaisemmasta luonnon harrastamisesta on toki etua, mutta se ei ole mikään edellytys kurssille osallistumiselle. Kyselyt ja ilmoittautumiset: Kirsi Kostamo-Liusvaara 040-7272797 tai kimkost@hotmail.com

Haluatko olla mukana WWF:n Itämerikampanjassa?

WNF on jä~estänyt nyt jo kahtena vuonna Clean Up -tapahtumia, joissa on siivottu Itämeren rantoja ja samalla kiinnitetty kansalaisten huomiota Itämeren tilaan. Viime vuonna tapahtuma jä~estettiin Turussa, Helsingissä ja Kemissä.

Clean Up -talkoot on maailmanlaajuinen tapahtuma Center for Marine Conservation aloitti Clean Up -rantojensiivoustalkoot Yhdysvalloissa vuonna 1986. Tuolloin 2800 vapaaehtoista siivosi noin 200 kilometrin matkan Teksasin rantaviivaa. Clean Up -talkoista tuli USA:ssa maanlaajuinen tapahtuma vuonna 1988, jolloin mukana oli jo 47 500 vapaaehtoista. Seuraavana vuonna mukaan tulivat Kanada ja Meksiko ja sen jälkeen talkoot ovat levinneet ainakin 90 maahan.Talkoisiin on osallistunut vuosi vuodelta enemmän paikkakuntia ja ihmisiä, viime vuonna talkoisiin osallistui jo yli mil-

joona ihmistä, ja esimerkiksi Indonesiassa vapaaehtoisia siivoajia oli runsaat 600 000. Rantojensiivoustalkoiden luonne on erilainen riippuen siitä missä siivotaan: USA:ssa siivotaan myös jokien ja purojen rantoja Uoista roskat ajautuisivat mereen) kun taas Kreikassa siivous keskitetään ainoastaan merikilpikonnien pesimärannoille. Useimmiten kyseessä on kuitenkin kaupunkien rantojen siivous ja talkoisiin on kutsuttu koko kaupungin väki. Viime keväänä siivosimme Turussa Aurajoen rantoja ja pohjaa. Saaristomeren sukeltajat nostivat Aurajoesta mm. polkupyörän, rautaromua ja WNF:n meri asiantuntijan kännykän, joka onnettomuudekseen sujahti Aurajoen aaltoihin. Helsingissä siivosimme useita rantoja. Hietaniemessä meillä oli apuna myös Biosukeltajia, jotka keräsivät veden alta särkyneitä ja ehjiä lasipulloja, korkkeja, muovia yms. asiatonta. ~ Anita Mäkinen, WWF

Clean Up -tapahtuma jä~estetään tänä vuonna 22. toukokuuta. Kevään 200 I talkoot jä~estetään ainakin seuraavilla paikkakunnilla: TURUSSA, missä talkoiden jä~estäjänä toimii WNF yhteistyössä Unileverin kanssa. KEMISSÄ tai koot jä~estää Kemin pu~ehdusseura, jolla on kokemusta talkoiden jä~estämisestä jo viime vuodelta. RAAHESSA jä~estäjänä on Raahen ympäristöpalvelukeskus ja KOKKOLASSA Kokkolan teknillisen palvelukeskuksen ympäristöosasto. SUOMUSSALMELLA Suomussalmen lukio on sitoutunut siivoamaan Taivalalasen lammen rannat ja TORNIOSSA talkoot järjestää Pidä Lappi siistinä ry. SUKELTAJAT HUOM! Kaikilla mainituilla paikkakunnilla olette äärimmäisen tervetulleita joukkoomme! Monivuotisen sukeltajaurani aikana olen oppinut, että meri kätkee uumeniinsa mitä merkillisempiä asioita, jotka eivät mereen kuulu - ja niistä haluamme nyt päästä eroon. WNF hakee myös uusia kiinnostuneita yhteistyötahoja Clean-up- tapahtuman levittämiseksi eri puolelle Suomea. WNFta~oaa:

- valmiit toimintaohjeet tempauksen jä~estämiseksi - yhteyshenkilön, joka auttaa sinua ja organisaatiotasi tapahtuman jä~estelyissä - koulutusta - perusvarusteet - tiedotusapua painattamalIa julistepohjan ja tekemällä tiedotepohjan, johon tapahtuman jä~estäjät voivat lisätä "paikallisvärin". Mrtä tarvitaan: - itsellesi taustaorganisaatio (yhdistys, yritys, työpaikkaporukka tai muu), joka on tapahtuman "sydän" (puoluepoliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton taho) - kaistale suomalaista rantaviivaa, joka kaipaa puhdistusta tai kunnostusta - annos WNF-henkisyyttä - halu hoitaa ympäristöä Kiinnosturtko? Ota yhteyttä joko WNF:n meriasiantuntija Anita Mäkiseen (anita.makinen@wwf.fi) tai WNF:n Clean Up -koordinaattori Katja Ojalaan, puh. (09) 7740 1043; sähköposti: cleanup@wwf.fi.

Adrinfl sen olin pitMi Aikaisemmin kerroin sukeltamisesta Dubrovnikissa, nyt on vuorossa saman meren pohjoisemmat vedet. Kaikkiaan ki~oittajalle kertyi noihin vesiin neljä sukellusreissua Pulan ikivanha (3 000 v) kaupunki on Adrian meren pohjoisosassa Istran niemimaan etelä kärjessä. Kaupungin vattiaita ovat olleet mm. roomalaiset, joiden uljaan kulttuurin jälkiä on vieläkin nähtävissä. Rooman Colosseumia muistuttavan suuren areenan ulkoseinät ovat kaupungin tunnuskuva. Myöhemmin alueella isännöi Itävälta-Unkarin kaksoismonarkia. Pula oli tuon valtakunnan laivaston päätukikohta, minkä jäljiltä on kaupungin linnoitusjä~estelmä ja lukuisia suuria, tyylikkäitä julkisia rakennuksia. Vanhassa suunnattoman suuressa entisessä sotilassairaalassa on Pulan painekammio.Aivan nykyaikainen ja osaavan henkilöstön käsissä. Onneksi ei silti tarvinnut kokeilla. Kohtuullista korvausta vastaan paikalta sai myös pullonsa täyteen paineilmaa suuren kompressorin ahtamana. Pula soveltuu toki mainiosti myös muun kuin sukellusmatkailun kohteeksi Varsinkin itävaltalaiset 10mailevat Pulassa ja pitävät komioita jahtejaan sen suojaisassa huvivenesatamassa. Matka Bosnian Dobojsta Kroatian Pulaan on jo "kokemus" sinänsä. Ensin bussilla Bosna-jokea seuraten, sitten halki Kroatian ja vielä pätkä

OLEN PULASSA! Etelä-Unkaria Pecsin iloiseen kaupunkiin. Kaikki tämä alta viidessä tunnissa. Ensimmäisellä reissulla meitä oli kaksi sukettajaa ja viisi vasta kurssille menevää. Yötä myöten ajoimme Pecsistä takaisin Kroatiaan. Halki lähes puolen Kroatian Zaghrebin ja Karlovacin kautta rannikolle Rijekaan, josta Istran niemimaan halki Pulaan. Matkaan mahtui leveää moottoritietä ja kiemuraista vuoristoraittia sekä useita tunneleita, joista pisin yli 5-kilometrinen Ucka. Pulaan saavuimme kahdeksalta aamulla. Majoittuminen ja lepo edelsivät kiihkeästi odotettua päivän ainoaa sukellusta ja toisilla kurssin alkua. Sukellusoppaanamme oli Maurizio Grbac ja avovaimonsa Ivana Ostoic oli kurssilaisten opettajana.

JfI eikull veteen Toukokuun lopulla Pulassa useimmat hotellit ovat vielä talviteloillaan ja ensimmäiselle sukellukselle lähdettiinkin suljetun hotellin rannasta. Ilman lämpötila oli reissun aikana runsaat + 20 C ja veden lämpö vaihteli syvyydestä riippuen + 13 + 21 C. Parilla ensimmäisellä sukellukselIa näkyvyys oli tyydyttävästi n 10m. Nähtävyytenä oli hummeri, noin 4O-senttinen ruma, mutta her-

. '.

kullinen rospo-kaJa, pieniä kaJaparvia ja lukuisia onkaloita seinämällä Kolmannella sukelluksella tutustuimme useisiin 3 - 7 m:n syvyydellä oleviin luoliin. Yksi luolista jatkui oppaamme mukaan kymmeniä metrejä noin I ,5 x 2 metrin laajuisena. Luolan seinämässä kulki opastimena vaijeri, mutta emme käyneet perillä jo vähentyneen ilman takia. Seuraavana päivänä sukelsimme seinämillä Bumbiste ja Frasker -nimisissä paikoissa Pulan lähellä. Bumbistessa näimme ison ravun, leba-, skorpioni- ja tonnikaloja. Pistäydyimme luolassa 15 - 17 metrissä. Fraskerin seinämän juurella oli taas rospo-kala, seinämällä luola ja kalastajien verkkoja. Yli 20 metrissä kummastutti metallinen laivan masto pistäen vaakasuorassa ulos koralliseinämästä Selitystä moiseen ei tiennyt oppaammekaanTyrskyt olivat hieman sekoittaneet rantavettä, jossa ha~oittelimme kertakäytlökameran käyttöä vaihtelevalla menestyksellä.

Tihc1l1y' Retken antoisin päivä vei pitkälle veneretkelle avomeren yli Unijen saarelle. Saaren pääpaikka oli Unijen

'~!~~I

kylä satamineen, jonka edustalla oli ~ pieni luoto. Maurizion kalastajakaveri Zoran tuli aluksellaan ja etsi kaikuluotaimella kohteemme luodon vierestä. Täällä vesi oli kirkkaampaa kuin Pulan lähellä. Painuimme turkoosiin syvyyteen ja pian vetäisimme näkemästämme innostuneena pari ylimääräistä kertaa ilmaa. Allamme aukesi upea näky: rinteessä oli oikealle kyljelleen kallistuneena suurehko alusVuonna 191 I oli italialainen rahtilaiva yrittänyt päästä myrsky-yönä turvaan Unijen satamaan. Kapealla väylällä laiva osui luotoon, perä vaurioitui, potkuri irtosi ja laiva upposi aivan rannan läheisyyteen. Siinä nyt vietti allamme iäisyyttään meren hiljaisuudessa värikkäiden korallien kruunaamana. Mittasin sylimitoilla aluksen. Noin 45 m pitkän ja 10m leveän laivan ylempi parras oli 27 m:n, alempi 35 m:n ja oikea kylki 40 m:n syvyydessä. Laivamadot olivat jo aikoja sitten syöneet kaikki puiset kansi- ja hyttirakennelmat. Höyrykoneet olivat vaienneet lähes 90 vuotta aikai'T"-.•

1 :"

Unijen uinuva yhteisö kaukana mrlrril,mn"ii'1(

Alkuharyoitukset rannalla. Oikealta: Ivana, Maurizio ja kurssilaiset. semmin ja varapotkuri odotti yhä G0 II i 0 I0 & d 0 Ip h i 11 S käyttöään ruumassa. Laivan sisässä saattoi sukeltaa turvallisesti, koska vain rautaiset tukirakenteet olivat jäljellä. Pian suuntasimme pintaan ja loimme haikeina viimeisen katseen arvokkaaseen laivavanhukseen. Sukelluksen jälkeen Maurizio kävi pelastamassa Zoranin verkot, joiden poiju oli irronnut. Suuntasimme tauolle ja ruokailemaan idylliseen Unijen kylään.Tämä kylä eli kaukana kaiken maailman kiireestä. Ei kuitenkaan niin kaukana, ettei jollakin helsinkiläisellä olisi ollut siellä lomaasunto ja oma vene. Kohtuuhintaisen herkullisen aterian ja levähdyksen jälkeen olimme valmiita suunnistamaan seuraavalle kohteelle.

Iltapäivän lopulla saavuimme avomerellä olevalle asumattomalle Galliolan majakkasaarelle.Tuhannet lokit tervehtivät meitä hätääntyneinä. Ankkuroimme ulommas ja lähdimme sukeltaen suunnistamaan kohti seinämää. Yllättävän pitkän matkan jälkeen saavuimme sen reunalle. Kurkkaus reunan yli, polvilleen pohjalle 14 metrissä, suunnitelman kertaus ja menoksi. Upea seinämä painui arviolta 45 - 50 metriin, sinne ei ollut vara mennä. Ikosen Marko jäi vähemmän ilman vuoksi ylemmäs ja Maurizion kanssa painuimme noin puoliväliin. Veden kirkkaus ylittiTihanyllakin koetun. Seinämällä oli paljon kalastajien takertuneita verkkoja ja tuhot-

toman suuria kalaparvia. Jonkin matkaa edettyämme seinämästä aukesi vasempaan kapea pitkä vuono, jonka valkohiekkainen pohja oli allamme noin 40 m:ssä nousten loivasti pohjukkaa kohti. Seinämän ja vuonon kulmauksessa tavoitteli kohti pintaa korkea itämaista temppeliä muistuttava korallitorni. Suuntasimme vuonoon hieman nousten.Ylöspäin avoimen noin 30 m pitkän vuonon päässä oli onkalo, josta aukesi ylös sukeltajan mentävä aukko. Pitihän se kokeilla. Vuonon perukassa nousimme ylemmäs ja veneelle suunnistaen 10petimme päivän toista upeaa dykeä. Ajoimme lokkien "riemuksi" Galliolan rantaan laiturille, jossa ihmettelimme hajuaistimme kestämättömyyttä. Syyksi selvisi ehkä viikko sitten pitkälle rantaan ajautunut kookas delfiini, joka nyt oli lokkiyhdyskunnan herkkuna. Turhaan pelkäsivät, ei tehnyt mieli maistaa. Valokuvien jälkeen poistuimme henkeämme haukkoen. Myöhemmin delfiinikuva on kuulema päätynyt Kroatian delfiinien tutkimusryhmän käyttöön. Iltapäivä oli lopuillaan ja aavan meren tuolla puolen jossakin on maa, jossa joudumme Pulaan, jos hyvin käy. Lähdimme ajamaan auringonlaskun suuntaan. Matkasta tuli yllättävän pitkä, sillä huomasimme merestä puikahtavat evät ja pyöreät selät. Kokka toisaalle ja menoksi. Olimme havainneet delfiiniparven. Halusimme päästä kuvausetäisyydelle, mutta emme häiritä. Delfiinit kuitenkin vierastivat moottoriamme ja aloittivat merellisen siksakin. Onnistuimme viimein pääsemään kuvausetäisyydelle. Markon video meni "rikki" ja hänen kamerastaan oli filmi loppu. Arvaa harmittiko. Onneksi sain muutamia kuvia. Ilma alkoi jo viiletä ja ilta hämärtyä auringon laskiessa spagettivaltion suuntaan, kun saavuimme Pulaan. Päivä oli ollut lähes täydellinen. Marko melkein unohti videon ja filmin, eikä minuakaan enää paljon harmittanut "Tihanyn" läheisyyteen pudonnut uusi puukko ...

Super Dobl"O Viimeisen päivän käytimme tutustumalla kaupunkiin. Roomalaisten areena ja Habsburgien laivaston linnoituksessa oleva sotamuseo ja monet nykyajan kesäiset "nähtävyydet " herättivät syvän mielenkiintomme. Kurssilaiset saattoivat opintonsa päätökseen ja antoivat käy-

tännön näytteet. Palkintona oli hyvä mieli, diplomi ja NAUI-sukeltajan kortti. Hillitysti, mutta herkutellen juhlimme kaikkea tätä paikallisessa perheravintolassa. Paluumatka alkoi neljältä aamulla. Ajoimme Istran niemimaan kaakkoisrannikkoa kohti Rijekaa.Tie kulki välillä ylhäällä jyrkällä rantajyrkänteellä, välillä aivan meren tasalla. Auringonnousu tällä matkalla jäi varmaan kaikkien mieleen. Reitti on hitaampi kuin niemimaan keskeltä kulkeva uusi tie, mutta maisemiltaan todella antoisa. Reitillä on useita idyllisiä vanhoja kyliä ja kaupunkeja kuten mm. Opatia, joka henkii keisarikunnan ylhäisön lomakohteen glamouria sekoittuneena nykyajan elämänmenoon. Turistikautena myös hotellien hinnat kertovat keisariajan glamourista. Koko rannikon vedet ovat kadehdittavan kirkkaita. Loppumatka sujui sitten arkisemmissa ja väsyttävämmissä merkeissä tulomatkan temput käänteisesti tehden. Illalla Dobojssa kokemuksia kerrattiin kuin Asterixin viimeisen sivun leirinuotiolla. Trubaduuria ei tosin ripustettu sidottuna puuhun. Maurizio ja Ivana asuivat Zagrebissa, mutta toisena toimipisteenä oli Pula. Nykyisin heidän sukelluskeskuksensa toimii noin 20 km Pulan pohjoispuolella Fazanan pikkukaupungissa. Q.j Juha-Pekka Karjalainen

Yhteystietoja: Maurizio Grbac Ronilacki klub ModriVaI Mesnicka 30 1@@00 Zagreb tel: ++385(1 )435922 gsm: -+,+385(098)313861 email: mgrbac@i-q.hr Ivana Osteic I.Q. D.0.0. Mecnicka 30 10000 Zagreb ++385/~8/~13861

tax: ++385/1/435922 ivana.ostoic@i-q.hr

Tämänkertaisen sukellusparin innostuksenjuuretjuontavat siihen kypsemmän iän sukeltajien yhteiseen innoittajaan: Hans Hassin kirjaan Esittelyssä ovat nimittäin sukellussuunnistuksen takavuosien mahtipari harrastajat:

Per-Olof "Prolle" Jansson,sekä hänen yhtä .. innokas ,. sukellusparinsa, " \0 oma poika Peter Jansson.

/ 11

~ 1ItI ..

KULTASUONEEN SUUNNISTAJAl Sukellusharrastuksen alku PROLLE: Hans Hass oli sukelluksen harrastajien ensimmäinen sodanjälkeinen 'roolihahmo', komea. parrakas, kyntäen maailman meriä isolla kaksimastoisella kuunarilIaan, ottaen koralliriutoilla kuvia hyvin kauniista vaimostaan. Olin nuori valokuvaaja ja halusin ottaa yhtä hienoja kuvia. Ki~an nimeä en muista. Oli niitä muitakin; vanha herra Cousteau, Folco Quilici ja muutamat muut. PETER: Prolle hankki markkinoiden ensimmäiset räpyIät maskit ja snorkkelit meille lapsille jo ennen kuin osasimme uidakaan.50-luvun puolivälissä Prolle kutsuttiinTvärrninnen meritutkimusasemalle kuvaamaan ja seuraamaan nuottien, troolien ja muiden vehkeiden, kuten pohjasondien vedenalaista toimintaa.Aseman laiturilla oli pieni nosturi, johon ripustettiin köyden päähän ja aivan pintaan hänen omatekoinen 2'18 litran pullopakettinsa. Pujottauduin sitten vedestä käsin remmeihin ja uin innokkaasti puoliympyrää kunnes ilma I"'IUi~aclkse,l)i siinä ennätti tulmetKO·"JlUI<Ifl, mutta maisemaan en en silloin, enkä kos-

kotiin lohenpunaisen paita-kalsariyhdistelmän, sekä ison purkin lateksia. Hän seisoi hajareisin, kädet ojossa sivuilla, lätkiessäni pensselillä kusenhajuista lateksia kalsareihin. Huusholli haisi kuin hoitamaton navetta ja äidillä oli ilmeisiä vaikeuksia pysyä sohvan nurkassa vaikka Prolle sillä kertaa oli kuin olikin muistanut levittää sanomalehtiä maton suojaksi. Huomasimme pian, että kerrastoa ei oltu 'sanforoitu', kun puku venyi ja levisi kuin lepakkomiehen viitta joka suuntaan. Lateksin kuivuttua huomasimme, ettei uutta sukelluspukua aivan helpolla voinutkaan riisua. Kaikki ihokarvat olivat liimautuneet lujasti kiinni. Sekä äiti että Prolle ulvoivat vuorotellen, eri syistä, irrotellessani pikkusaksilla pukua erinäisistä aroista paikoista. Nurin käännettynä tuo haiseva vaaleanpunainen, harvakarvainen ja mahdollisesti vedenpitävä turkki kuuluisi mielestäni ehdottomasti museoon.

Alkoiko sukel1ussuunnistusharrastuksenne sattumalta, vai oliko siinä jotain mikä erityisesti kiehtoi?

epäillä muunlaisesta tekemisestä matkan varrella jos aikaa kuluisi liikaa. Sodan aikana voitin armeijassa pari suunnistuskilpailua, josta hyvästä minut pantiin opastamaan saksalaisia partioita vihollisen puolelle ja takaisin. Apuna oli hienot ilmakuvat mutta paikoitellen kesäpilvet peittivät kuvissa maaston. Sukeltaessa oli alusta lähtien suunnistamisen ongelmat mielessäni missä olen ja minne olen menossa? PETER: Sekä Prolle että minä olemme suunnistaneet lapsesta asti, niin maalla kuin merelläkin.Aloitin partiopojissa 14-vuotiaana ja ensisijainen harrastuksemme muoto oli kilpaileminen. Meillä molemmilla on poikkeuksellisen hyvä suunta- tai paikkavaisto, eräänlaisia luonnonlahjoja, niin kuin kaunis lauluääni tai hyvä sävelkorvakin. Niiden turvin saatoimme pyöriä miten vain, hukkaamatta konseptimme. Siihen aikaan, 60-luvun alkupuolella meillä molemmilla oli vielä hyvä ja lähes tasaväkinen fyysinen kuntokin. Maamme sukellushistorian

sottimia ennen fyysisiä ominaisuuksia.

Lajia voidaan sanoa välineurheiluksi,ja sukellussuunnistuksessa on useita eri varusteluokkia. Millaisin välineinja missä luokassa mieluiten suunnistitteja miksi? PROLLE: Nuoren SUSl:n kilpailuvaliokunta etsi uusia toimintamuotoja. Suomessa syntyi 196363 ns. tarkkuussuunnistus ja Ruotsissa vastaavasti samana vuonna parisuunnistus. Vuonna 1965 pidettiin Ruotsin sääntöjen mukaan ensimmäiset PM-kisat Boråsissa. Meillä oli kaikilla oikeat Suomi-maajoukkueen verryttelypuvut Kun kellään muulla ei tällaiSia teimme kisa-aamuna psYkol(lgisl~n tempauksen. Juoksimme kovalla vauhdilla pienen Itj....'n"IIt'CN\·;:,· aamiaisravintolan ikla;l@i~~.~~~i; ~~~i sitten nurkan taa r-,"~: - !<i~~Ji~~~~:

pamjoitten 11: h~:~~~~11 kittiin

m~s~'"l\!älre}l mle;np,ana $!:I~Ii.Js

ml.[e'tef\al - sU $.ifren ~ IGIBciiet.sJnttäStä lfai '3ivan !favlI/Usesta su~~~kasvaa lyli ~kefi&iseksi ~ IJrnaå ei ~'rlliJ klr liJvan ellef.lbah. ~ @ii'\taan ~ ~e'lä 9'Ri ~ ~in """""':tl!i;,., ,.Je'U1"'''' ......tn.:' ~ ",,,,-'<W'o!*l tlll.UU~ p.,. ......" SI.J~ kahdella, I~' Qa,~ j~ h~ aivan (liI:lA~i väJ:län.. idA vaikeissa <*>stlhfetssa. ~ sesta veifl ~etIä.~ en 1)10mäten ~~ jessa ~~j~ iIlal1eeI- väljfle ja paras (,.iAj;l.

, meAeteImå ~ ~

seuraava imuri kytkettynä 3-heppaiseen pumppuun toimi jo aivan mainiosti. Sitä testattiin ohuesta kultaJevystä leikatuilla pienillä hipuilla, jotka jäivät ränniin. Erään geologin kanssa neuvottelimme ja tutkimme Lapin kullan historiaa ja loputtomasti karttoja Meille selvisi, että liiaIonjoen pot\-' jaa oli P1iästY patojen avulla kaivamaan vain muutamasta kohdasta Loput noin 10 kmiPitkästä kuIta-alueesta oli koskematonta maata <Dlimme l$yI~eet h~kyjen etsimiseen ja halusimme kokea jo~n uutta!

PmR: Hll}minan ~din eli ejelaen~

$ul:I/ilIlistus"l'l'tiir-veli" mQlIi JQli/SS0I'1. 7(i)i,.//JYUlte fri3ifQ vlmiSte{ti/J;ll'leil'l J()) ltiIJJ,

~jaslli ~

Maatissa istl:.limme s~

lf.eR pitkään Wt~, jälfe.Stäjten I:\~ kutn~ melisairaita ja eksentelevia SJJI!;eJfrgia ILI!iICiI0ilta, selli

tiiysjn ~ brukaa ~ VaiA muutama pari selvisi ~ radasta. jooka läpi paMa/simme puC:llet Iyhyeml'ilissä lijassJ kWlla:JkaaA ri'QAJ, Seuraavana päiVänä veitimme yksin uitavar.I 'tarkloJtissl:llmnisbiJksen (PrGIte ec:te8ä ja mW pisteeA verran jäij~) ja. 'se E>1i siinä' - teiStarniseen ja vielä ylivoimaisemmin kuin llS weJ\-

riaaffeella. teimiva ~ jlrtJrt ji:lnlia ~rääfi liitettiim ränni.faJvisin ~lte ~~ifti l!l!tte./t:a, ~ ~ ~ie::. rwislTtal!eima testattiin lWI~yamlftees sa. TeStej~ Vcif.ten Wfll\.eeseem lQ~at:o tiif:l sangeittaift' higWä ja sC)lf.aåj j0T ~e~ ~illa r"sIlldJittJin" IY,ijy.lifp~\lja. Äitl1c:lijjfj testien flivaJWj~ kun ei siivc!us ail'la> e_~ 1äydelliseSti. ~h'teStlttlif.\~ia.laitfel

PeIIn-

'ta,. el>ilaiSia 1Ie5jp):.lm~ja gUlä ja I-ielsJ.lgih Y.I'11pälist(:jn hiekkaktre~i~ N~neA !aifteiste 00 siis vueslkymmeniä kestäneen l\.tatekehitteIyA tuk>s. Pro/le 0ll aiAa eIIut hy-

vin <tervepäilen keksijä j~ ~ sekä mm maast0ssa (kene)mestarilila ja retkien päälllkkänä. 5etäni Lars ja minä, sekä A'\Oni ml:lU edUStimme raakaa veimaa. MYöhemmin 1itä työtä evaHehneet koke

nuore~ia ja vahvempia !'et-

jä&eniä. Meidän työkahmne

ma tällaisen vempeleen, oikein tehdasvalmisteisen ja useamman istuttavankin, mutta kaasulämmitteisen. Sillä voisi olla käyttöä kultamailla

Missä määrin sukellus on vielä harrastuksenne?

POISTOMYYNTI

Muist@ja kuitasukellukslsta.

Märkä- ja kuivapukuja runsaasti eri malleja, myös junioreille. Sukkia, käs ineitä,liivejä, räpylöitä ym ! Koulutuksessa olleita käyt ettyjä sukelluspukuja ja laitteita edullisesti ! OSTETAAN! ASIAKKAAMME OSTAA SUOMESSA. 10\.:YTr.Ö Ö,NOTETTUJA IWKA TERASSAILlOITA.

Flnn-5UII --- =·~(~r6~~~!~fi

SUKELLUSLIIKE •

TURKU

P. (02) 2S I 8747

~1i .ltU 1lfa1e1td~ h"aQa.s~s7asi8J t~ä'it\VaJaar

4-a__~.e~

SEEMAN KOMPRESSORIT KAIKKIEN KOMPRESSORlMERKKIEN HUOLLOT VARAOSAT SUODAlTlMET TÄ YTTÖLETKUT TÄYTTÖ U IlTlMET AKTIIVIHIILET, KOSTEUDENKUIVAINAINEET JA KOMPRESSORlÖLjYT PIENPAKKAUKSISSA. OY DIVETECH LTD RATASKUJA 1 03100 NUMMELA

PUH. (09) 2224700 FAX (09) 2222571 GSM 040 505 1146

E-mail: jouko.askola@divetech.fi

SUKELLUSLAMPPUJA!!

Jouni Leinikki. ikä 38 v Aammatiltani olen vesi biologian alan konsulttiyrittäjä. Koulutukseltani olen hydrobiologi Helsingin yliopistosta, jossa olen jä~estänyt sukelluskursseja biologian opiskelijoille 1983 alkaen. Yliopiston kurssit jäivät, kun aloimme 1996 pyörittää ammatillisia tutkimussukeltajakursseja Länsi-Uudenmaan ammatillisessa aikuiskoulutuskeskuksessa (nykyisin vedenalaistutkijakurssia Innofocuksessa). Firman perustimme yhdessä Panu Oulasvirran kanssa vuonna 1989, missä erikoistuimme heti sukellusta vaativiin tutkimustöihin. Päädyin tiedevaliokunnan puheenjohtajaksi, kun heitteiin sähköpostikeskustelussa ideoita tiedevaliokunnan toiminnan käynnistämiseksi vuonna 1998. Tietenkin Mika Pohjonen tarttui niihin kiinni, että enkö voisi ryhtyä niitä toteuttamaan. Aikaisemmin valiokuntaa käynnisteli Roope Flinkman, mutta kun jäsenet olivat kaikki meidän kiireistä sukupolveamme, niin eihän kenelläkään koskaan ollut aikaa sille. Minä ehdotin sukupolven vaihdosta ja niin siinä sitten kävi niin kuin kävi. Tiedevaliokunnan suurena tehtävänä on tiedon levittäminen vedenalaistieteistä sukeltavan kansan keskuuteen. Asiaa hoidetaan pääasiassa jä~estämällä tiedesukeltajakursseja ja hankkimalla tälle palstalle mielenkiintoisia juttuja. Lisäksi järjestämme erilaisiin tilaisuuksiin esiintyjiä ja ohjelmaa: esimerkiksi ensi kesän sukelluskalastuksen SM-kisoissa on paikallaolijoilla tilaisuus tutustua rantavyöhykkeen biologiaan asiantuntijan opastuksella. Myös luontopolku Norppaleirille on ohjelmassa viimevuoden mallin mukaan. Kursseista on tarkoituksena rakentaa Tiedesukeltaja-korttiin tähtäävä koulutuspaketti. Erityisen lähellä sydäntäni on ympäristönsuojelu. Sukeltajat suhtautuvat mielestäni hyvin myönteisesti luontoon ja sen säilyttämiseen puhtaana. Uskonkin sukeltajilla olevan melko puhtaat paperit, lukuun ottamatta ehkä etelään lentäen suuntautuvia sukellusmatkoja. Tarkoituksemme tiedevaliokunnassa on kuitenkin pikkuhiljaa selvittää asioita ja jakaa halukkaille tietoa aiheesta. Sukeltamisen laitteilla aloitin vuonna 1977, heti kun se ikäni puolesta oli mahdollista. Päätös tulevasta urasta oli syntynyt jo 9 vuotta aikaisemmin Jaques Cousteaun TV-sarjaa seuraillessa. Sittemmin olen sukel-

Suomen Urheilusukeltajien Liiton Tiedevaliokunta, toimittuaan vaihtelevalla aktiivisuudella, on nyt virkistynyt. Jouni Leinikin johdolla se on viime vuonna jä~estäytynyt ja valmistautunut toimimaan.Tänä vuonna yritämme pulpahtaa pinnan alta (vai pitäisikö sanoa pinnan alle) suomalaisten sukellusharrastajien mittavan joukon näkyville.Tavoitteita ovat muun muassa tiedeaiheisten sukelluskurssien ja koulutuksen jä~estäminen, tieteellisen tietämyksen lisääminen sukeltajien keskuudessa Sukeltaja-lehden tiedepalstan kautta, ja ympäristötietoisuuden vahvistaminen sukellusseuroissa ja kaikessa sukellustoiminnassa. Uuden uljaan Tiedevaliokunnan on esittäytyä Sinulle.

Archimedestaja actionia Tiedevaliokunta esittäytyy, osa 1

tanut aktiivisesti harrastaen vuoteen 1984 asti, jolloin sukeltaminen alkoi liittyä tutkimustöihin.Aluksi se ei tosin juuri työltä tuntunut. Nykyisen CMAS luokkani, M3, sain vuonna 1991. Sukellukseni ovat suuntautuneet enimmäkseen Suomenlahteen, mutta olen minä muutakin kuin tahkoa kiertänyt! Kaukaisin sukelluskohteeni on ollut Australian SuuriValliriutta. Vaikuttavimmasta en ole varma. Ehkä ensimmäinen avovesisukellukseni Pennsylvanialaisessa avolouhoksessa joulukuussa 1977 tai ensimmäinen käynti Kåfjordenissa hinaajan hylyllä yli 50 metrin syvyydessä syksyllä 1983. Jännittävin otus on varmasti ollut samaisella Kåfjordenin reissulla ensimmäinen harppunoimamme merikissa tai tursas, jonka pyydystin 1995 teroitetuilla puukepeillä yhdessä sansibarilaisten kalastajien kanssa snorklaillen. Sukelluskursseilla minua kiinnostaa eniten itse kouluttaminen. On hienoa auttaa kurssilaisia kehittymään kohti tavoitteitaan ja seurata sitä! Biologiksi ryhtymisen jälkeen sukeltaessa on ollut vaikeaa keskittyä vain naatiskelemaan. Olenkin päättänyt, että kun lopetan nämä hommat, alan harrastaa laitesukellusta.

-'.

Jenni Jäänheimo 24 v, toimitusvastaava Pinnan alle päädyin viimein vuosikausien jahkailun jälkeen, kun aloitettuani biologian opinnot Helsingissä syksyllä 1997 valitsin pääaineekseni hydrobiologian. Laitoksemme PI-kurssin jälkeen pulikoin vaihtelevalla menestyksellä ja aktiivisuudella Helsingin Yliopiston Tvärminnen eläintieteellistä asemaa ympäröivässä saaristossa muutaman kesän kenttäkurssiemme yhteydessä. Viime joululomalla päätin lähteä hakemaan lisävahvistusta märkäpuvun oston oikeutukselle Eilatista. Sitä tuli, ja nyt näyttää myös seuraavien Helsingin Kaupunginteatterin ravintoloista hankittujen palkkapussien kohtalo kostealta. Muistossani majesteettisen arvokkaasti lipuvat Punaisenmeren leijonakalat ja korallinkoloissa kurkistelevat kahdeksanlonkeroiset pitänevät kuitenkin huolen siitä, etteivät sukellusvarusteet jää komeronnurkkaan homehtumaan. Tiedevaliokuntaan hakeuduin huhuilemaan sitä palasta itsessäni, joka jäi lukion jälkeen kansanopiston lehti- ja radiotyön linjalle.Tehtyäni vuo-

...·~:' 18 ;

~:t:~,~.~lr~":-t;~~1~':.."·

". ,

...

den verran työtä kansalaisjä~estön tiedottajana, jäi kynäilijäminäni vuosien mittaan vähemmälle huomiolle levävyöhykkeiden, limnos-noutimien ja termokliinien vallatessa ison osan aivoistani ja ajastani. Nyt toivon voivani elvyttää sitä raottamaIla Sukeltaja-lehden lukijoille ikkunaa niihin tieteisiin, joilla vedenalaista maailmaan tänä päivänä hahmotetaan. Toivon myös itse samalla oppivani jotain tästä biologiaa laajemmasta kokonaisuudesta, toimitustyöstä ja pilkunkin paikasta. Toivottavasti työni antaa uutta ajateltavaa ja ta~oaa uusia näkökulmia sukellusharrastukseen sekä herättää myös uusia kysymyksiä. Niihin vastausta voi etsiä vaikkapa uudelta kysymyspalstaltamme.

Niko Nappu, 28 V Olen jatko-opiskelija Helsingin Yliopistossa, alana hydrobiologia.Tulevaisuuden tavoitteena on väitöskirja, olen kiinnostunut rantojen ekologiasta, ja erityisesti levistä. Olen koulutukseltani biologi sekä tutkimussukeltaja. Osallistun tiedevaliokunnan toimintaan, koska se tuntuu luontevalta, toimin muutenkin aktiivisesti urheilusukeltamisen parissa. Aloitin sukeltamisen vuonna 1996

käymällä tutkimussukeltajan tutkintoon valmentavan koulutuksen. Samalla alkoi myös aikakausi hienolle harrastukselle. Käytän sukeltamista apuna työssäni, mutta sukellan myös paljon vapaa-aikanani.Toimin aktiivisesti Joensuun laitesukeltajissa, Biosukeltajissa sekä Calypsossa. Olen M2-kouluttaja sekä erityisryhmien kouluttaja ja toimin biosukeltajien koulutusvastaavana. Ammattisukelluspuolella olen vedenalaistutkijoiden apukouluttaja. Tiedevaliokunnassa vastaan ympäristöasioista, ne ovat asioita, joista jokainen valveutunut sukeltaja on kiinnostunut. Liikunnan ja Urheilun Ympäristöhanke haastaa liikuntaväen ympäristötalkoisiin. Oletteko toimineet ympäristön hyväksi seurassa, liitossa, tapahtumassa,.leirillä? Ekoteot esille! Osallistukaa liikunnan ympäristöpalkintokilpailuun! Parhaat toimintatavat palkitaan ja esitellään Liikunnan ympäristöasioiden tulevaisuus -seminaarissa SLU-talolla 4.5.2001. VIELÄ EHTII TOIMIA! UUSIA EKOTEKOJA! UUSIA IDEOITA!

Osallistujat Liikunnan ja Urheilun Ympäristöpalkintokisaan saavat osallistua kaikki SLU:n jäsenjä~estöt ja jäsenjä~estöjen alaiset alueorganisaatiot, seurat ja kerhot sekä näiden edustajat. Kilpailuaika: Hankekuvaukset toimitetaan 20.4. mennessä osoitteella: Liikunnan ja Urheilun Ympäristöhanke, Radiokatu 20, 00093 SLU tai sähköpostilla (Word-tiedostona): ma~a@si rium.fi

Arviointiperusteita YLEISIÄ - konkretia - aito halu ja into tehdä ja toteuttaa - jatkuvuus - kokonaisvaltaisuus (läpäisee toimin-

Olen sukellellut pääasiallisesti Suomessa, mutta mukaan mahtuu myös lukuisia sukelluksia No~assa. Muita ulkomaankohteita ovat Vienanmeri sekä Huippuvuoret. Hienoja sukellushetkiä on takana monia. Tältä istumalta tulee ensimmäisinä mieleen kuitenkin vain hu~ia juttuja: Hieno oli sukellus maailman pohjoisimmassa kelppimetsässä Huippuvuorten pohjoisosissa jääkarhun tallustellessa samanaikaisesti saaren toisella puolella. Kerran venäläiset kalastuksenvalvojat häätivät minut ylös joesta ampumalla isohkon valo-ammuksen pääni yläpuolelle. Luvat olivat kuitenkin kunnossa ja snorklailu sai jatkua. Sanoisin, että rauhalliset sukellukset, joiden aikana voi nauttia painottomuuden tunteesta ja ihailla hienoista maisemista ovat sellaisia, joista näkee myöhemmin unia Kun tämän kaltaisen sukelluksen päätteeksi tekee vielä muutamia onnistuneita ha~oituksia ennen ylös nousua on päivä pelastettu.

Markus Dernjatin, 25 v. Hiljainen maailma on vetänyt puoleensa lapsesta asti, mutta varsinainen laitesukeltaminen alkoi kohdallani PADI OWD-kurssin muodossa noin seitsemän vuotta sitten. Mär-

käpuku on pikkuhiljaa vaihtunut kuivemmaksi versioksi ja sukellusta on opeteltu enemmän: Padi-kursseja käytiin aluksi, myöhemmin, biologian opintojen ohessa, kuvioon tuli Innofocuksen Vedenalaistutkijakurssi. Nykyisin kiusaan Ml-kouluttajana Helsingin yliopiston Biosukeltajat ry:n peruskurssilaisia. Sukellusharrastusta en ole vielä onnistunut pilaamaan, vaikka siitä on tullut puoliksi leipätyö. Erilaiset näytteenotot, valoja videokuvaukset sekä kasvillisuuskartoitukset kuuluvat kesäaikana, valitettavan usein myös syysja kevätaikana, sukeltavan yksityis-

KILPAILUKUTSU - TOIMI NOPEASTI!

LIIKUNNAN JA URHEILUN YMPÄRISTÖTEOT PALKITAAN! nan eri osa-alueita) - vaikuttavuus - "oikeat" toimenpiteet - "käytettävyys", "monistettavuus" a toimii mallina muille - todellisten ympäristövaikutusten huomioiminen ja niiden vähentäminen LIIKENNE & ENERGIA - autoliikenteen vähentäminen - energiatehokkuuden parantaminen ja uusiutuvien energianlähteiden käytön lisääminen MATERIAALIT JA JÄTEHUOLTO - materiaalien käytön vähentäminen ja materiaalien uusiokäytön lisääminen: huomion kiinnittäminen hankintoihin (esim. ympäristömerkit), jätteen synnyn ehkäisyyn (esim. kestoastiat tapahtumissa), tuotteen elinkaaren pidentäminen (esim. kirppikset); kierrätys (esim. lajittelu tapahtumissa) HUOM! Painoarvo on sitä suurempi, mitä lähempänä ollaan jätehuollon hierarkian kärkeä: 1. jätteen synnyn ehkäisy/materiaali-

tehokkuus 2. kierrätys materiaalina 3. energiahyödyntäminen KASVATUS o ympäristökasvatus, -koulutus ja valistus kohderyhmänä lapset ja nuoret o ympäristötietoisuuden lisääminen, asenteisiin vaikuttaminen, tervehenkiset elämäntavat. HUOM! Kriteerit ovat suuntaa-antavia. HANKEKUVAUS: Ympäristöhankkeelle toimitetaan kuvaus 'ekotoiminnasta'. Kuvauksessa tulee olla ainakin seuraavat elementit: - toiminnan taustaorganisaatio (seura, liitto, tapahtuma) - vastuuhenkilöt yhteystietoineen - toimintakertomus - toiminnan kohderyhmä - toiminnan tavoitteet ja saavutetut tulokset - mihin (yllä oleviin) arviointiperusteisiin hakija haluaa vedota - kaikkiin ei tarvitse tukeutua!

yrittäjä-biologin arkipäivään. Myös muun maailman meristä on vuosien varrella kertynyt joitakin positiivisia kokemuksia: Eilatin,Thaimaan ja Indonesian koralliriuttoja, KeskiNo~an ja Portugalin ruskolevämetsiä tai Kanarian jylhiä basalttipohjia en kuitenkaan haluaisi laittaa jä~es tyksessä yhtään sen korkeammalle kuin aurinkoista loppukesän päivää Tvärminnen ulkosaaristossa, kun näkyvyyttä veden alla on 5- 10 metriä ja meduusojen koristama rakkolevävyöhyke on kauneimmillaan. Harras haaveeni on, että saisin joskus ikuistettua Itämeren tai sisävesiemme todelliset kasvot videolle tai valokuviksi niin, että nekin ihmiset jotka eivät sukella näkisivät miten upeaa rantojemme vesi luonto parhaimmillaan on. Tiedevaliokunnan jäsenenä haluaisin pitää yllä ja kehittää sitä, mikä viime vuoden aikana aloitimme.Tavoitteita tällekin vuodelle on asetettu: maamme monipuolisista sisävesistä kertova Tiedesukeltaja-kurssipaketti syntyy toivon mukaan viimeistään kesän aikana, eli jatkoa viime vuonna pidetylle Meribiologia-kurssille on luvassa. Ja jos aikataulut antavat myöten, yritän tarttua kynänvarteen ja muistaa Sukeltaja-lehden lukijoita ki~oittamalla Tiedevaliokunnan palstalle juttuja. ~ Ensisijaisesti palkitaan jo toteutettuja hankkeita. Toivomme lyhyttä ja ytimekästä hankekuvausta. Kuvauksen liitteeksi voi kerätä toimintaan liittyvää oheismateriaalia: julkaisuja, kuvia, internetosoitteita. HUOM! Materiaalia ei palauteta.

Raati Valintaraatiin kuuluvat: Ympäristöhankkeen yhteistyökumppaneiden (Paperinkeräys, Motiva, Posti ja YTV) edustajat,Ympäristöministeriön edustaja ja SLU:n edustaja. Hankkeet palkitaan Liikunnan Ympäristöasioiden Tulevaisuus -seminaarissa SLU-talolla (salit I - 111) pe 4.5.200 1. Palkituille hankkeille varataan mahdollisuus esitellä toimintaa seminaariin liittyvässä Menestystarinat-näyttelyssä. ..

LISATIETOJA: Liikunnan ja Urheilun Ympäristöhanke/ Sirium Oy Ma~a-Liisa Suomalainen ma~a@sirium.fi

Puh. (09) 3481 2044 Kilpailukutsu löytyy myös Ympäristöhankkeen internet-sivuilta: http://www.slu.fi/ymparisto

Pieni mutta sisukas ·oukko

Räpyläuinnin SM-kisat

Timo Suominen maalissa voittajana hitusta ennen Sami Sorria 50 m röpylöuinnissa TULOKSET 25 M SUKELLUS D-POJAT 1. Timo Metsäjoki (*88) 2 Jussi Halme (*8S) 3. Hannes Mattila (*90) 25 M SUKELLUS D-TYTÖT 1. Minna Lepikkö (*S9) 2, Henna Juhala (*90) 3. Niina Paasonen (*90) 25 M SUKELLUS C-POJAT 1. Lauri Pajari (*S7) 2, Joel Hakkarainen (*S7) 25 M SUKELLUS C-TYTÖT 1, Elise Mattsson (*S6) 2. Riina Kupari (*S6) 3, Heini Pihkala (*86) 4. Piia Lepikkö (*86) 50 M SUKELLUS C-POJAT 1, Lauri Pajari (*S7) 50 M SUKELLUS C-TYTÖT 1, Elise Mattsson (*86) 2. Heini Pihkala (*S6) 3,Anne Mehtola (*S6) 50 M SUKELLUS B-POJAT 1, Kimmo Ko~a (*S4) 2. Marko Kolsi (*S5) 3, Markus Puranen (*85) 4. Mika Hämäläinen (*S4) 50 M SUKELLUS B-TYTÖT 1. Henna Virransola (*84) 2, Eveliina Salo (*84) 3. Hanna Sippala (*S5)

RLs RRDC RRDC

12,6 13,S 16,6

RLs KoU KoU

11,1 II,S 13,2

KoU RRDC

9,1 13,8

PURS A-KUs KoU RLs

10,0 10,1 10,4 11.3

KoU

20,37

PURS KoU TaUrsu

21,43 22,67 25,12

KoU A-KUs A-KUs TaUrsu

17,93 20,02 22,12 25,06

A-KUs TaUrsu Vesikot

21,74 22,S9 23,27

D-pojot Timo Metsöjoki RLs (puuttuu kuvasta)C-pojat Lauri Pajari KoU (vasemmalla)B-pojat Kimmo Korja KoU (keskellä) A-miehet Sami Sorri A-Kus (oikealla) Kaikkien aikojen pienimmällä osallistujamäärällä kisattiin räpyläuinnin SMtitteleistä Tampereella 10-1 1,2, Tusinan verran seuroja oli lähtenyt liikkeelle 37 uimarin voimin, Kilpailut vietiin kuitenkin läpi siinä kuin isommallakin uimarijoukolla, Kilpailijat eivät kokeneet välttämättä mukavana, että useissa lähdöissä oli vain 1-3 uimaria, jolloin kilpailu naapuriradan kanssa puuttui vaikuttaen epäilemättä tuloksiin, Uusia Suomen ennätyksiä tehtailtiin vain kaksi: B-tytöistä Eveliina

4. Kristiina Salo (*84) TaUrsu 5. Eveliina Nygren (*84) DTP 6, Katri Isoviita (*85) A-Kus 50 M SUKELLUS A-MIEHET I,Sami Sorri (*75) A-KUs 2.Timo Suominen (*S3) Vesikot 3, Jarkko Timoskainen (*S2) JoUrsuk 50 M SUKELLUS A-NAISET 1, Paula Rossi (*S3) A-KUs 2. Tia Hietanen (*83) DTP 50 M SUKELLUS V-VETERAANIT 1. Pekka Vanninen (*63) ToUrsuk 2, Jari Rinkinen (*56) RRDC 100M LAITESUKELLUS B-POJAT 1, Kimmo Ko~a (*S4) KoU 100 M LAITESUKELLUS B-TYTÖT 1, Eveliina Salo (*S4) TaUrsu 2. Laura Lehto (*S4) A-KUs 100M LAITESUKELLUS A-MIEHET 1. Sami Sorri (*75) A-KUs 2. Janne Toivola (*66) A-KUs 100M LAITESUKELLUS A-NAISET 1. Paula Rossi (*83) A-KUs 400 M LAITESUKELLUS B POJAT 1. Kimmo Ko~a (*S4) KoU SE 400 M LAITESUKELLUS B-TYTÖT 1. Eveliina Salo (*S4) TaUrsu SE 2. Kristiina Salo (*S4) TaUrsu 400 M LAITESUKELLUS A-MIEHET 1. Janne Toivola (*66) A-KUs

23,63 24,30 26,38 16,10 16,IS 23,S6 22,55 23,32 21,74 22,07 40,26 50,16 50,19 39,21 41,22 50,74 3.3S,64

4.05,00 4.22.73 3.25,99

Salo Tampereen Urheilusukeltajista teki uuden SE-tuloksen 400 m räpyläuinnissa, Saman mittaisella matkalla uuden SE-tuloksen ui B-pojista Timo Suominen Kouvolan Uimareista, Syytä kehnoon osallistujamäärään varmaan lajin piirissä pohditaan, aika näyttää mihin suunta vie, Lahjakkaita nuoria on onneksi kasvamassa, joten lajin tulevaisuus on turvattu - toivon mukaan lisääntyvin joukion, Teksti ja kuvat Leena Koivumäki

400 M LAITESUKELLUS A-NAISET A-KUs 1, Paula .Rossi J*83) 50 M RAPYLAUINTI D-POJAT 1. Jussi Halme (*SS) RRDC 2.Timo Metsäjoki (*SS) Rls RRDC 3. Hann~s Mat:tila (*90) 50 M RAPYLAUINTI D-TYTÖT 1, Minna Lepikkö (*S9) RLs KoU 2. Henna Juhala (*90) 3, Niina ,Paasonen (*90) KoU 50 M RAPYLAUINTI C-POJAT 1, Lauri Pajari (*S7) KoU RRDC 2. Joel Hakkar.ainen (*87) 50 M RAPYLAUINTI C-TYTÖT 1. Elise Mattsson (*86) PURS A-KUs 2, Riina Kupari (*S6) 3. Heini Pihkala (*86) KoU 4, Piia Lepikkö (*S6) RLs S. Anne Mehtola (*S6) TaUrsu 50 M RÄPYLÄUINTI B-POJAT KoU 1. Kimmo Ko~a (*S4) HäKi 2, Aki Helander (*S4) 3. Marko Kolsi (*S5) A-KUs 4, Markus Puranen (*85) A-KUs 5. Mika Hämäläinen (*S4) TaUrsu 50 M RÄPYLÄUINTI B-TYTÖT 1. Henna Virransola (*84) A-KUs 2, Laura Lehto (*84) A-KUs 3. Hanna Sippola (*S5) Vesikot 4, Katri Isoviita (*85) A-Kus 5. Eveliina Nygren (*84) DTP 50 M RAPYLAUINTI A-MIEHET

4.00,67 29,44 31,52 35,27 26,36 27,64 30,95 21,34 2S,01 23,41 24,09 24,68 27,16 27,S5 19,30 20,53 20,61 23,99 24.41 23,66 23,69 25,33 25,59 25,SO

Vauhtia kintuissa SM-kisojen paras C-tyttö

Elise Matsson, Porin Urheilusukeltajista tietää miten delfiinipotku tulee suorittaa. Tämä norppatoiminnasta räpyläuintiin innostunut nuori nainen ravaa uimahallilla räpyläuintiha~oi tuksissa kuudesti viikossa, joten ei ihme, että tuloksia syntyy. Elise ui Tampereella lyhyitä matkoja, 25 m sukellus, 100 ja 200 m räpyläuintia ja erityisesti mielimatkaansa 50 metriä sekä pintaa että sukellusta. Tämän hetken tavoitteista ykkösenä on 50 m sukelluksen SE-tuloksen rikkominen. Kaukana ei "haamu" olekaan, sillä nykyinen SE on 21,39 ja Eliseitä matka taittuu aikaan 21.4 3.Toivotaan että tavoite pian rikkoutuu, ja Elise pääsee asettamaan uusia haasteita. Niin sitä kiivetään eteenpäin! Sähäkkyyden ja uintivoimien tausta löytyy sekä luontaisista lahjoista, sitkeästä ha~oittelusta että myös oheislajeista, joiksi Elise kertoo tenniksen ja kilpavoimistelun. Ei olekaan ihme, että tämä liikunnallinen tyttö kipusi Tampereellakin palkintopallin ylimmälle askelmalle useita kertoja. Elisen valmentajina toimivat Heidi ja Tia Hietanen. Heidi kertoi Elisen olevan ahkeran ja tunnollisen treenaajan. Hän kuuntelee huolella ohjeet ja noudattaa myös niitä. Elisellä on myös valtava voittamisen halu ja hän asettaa itselleen kovat tavoitteet. EliselIe on ha~oituksissa mieluisinta täysi vauhti. Hän on jo nyt hyvä sprintteri - ja tulevaisuudessa tulee olemaan vielä kovempi. "Elisestä kuullaan vielä tulevaisuudessa paljon!", vakuutti Heidi.

teksti ja kuva Leena Koivumäki

Aurinko häikäisi, mutta hauskaa oli. Mikäs - kisat menee mukavasti ja lämpimässä lasten altaassa on mukava lillutella kilpailun lomassa. Vas: Hanna Sippola, Timo Suominen, Eve/iina Nygren, Tia Hietanen, Sami Sorri, Aki Helander ja Kimmo Karja. Timo Suominen maalissa voittajana hitusta ennen Sami Sorria 50 m räpyläuinnissa. 1. Timo Suominen ('S3) Vesikot 2. Sami Sorri ('75) A-Kus VUs 3. jaan Vi.itala (~SI ) 50 M RAPYLAUINTI A-NAISET 1. Paula Rossi ('S3) A-KUs DTP 2.Tia Hi~tane~ ('S3) 50 M RAPYLAUINTIV-VETERAANIT ,. Pekka Vanninen ('63) ToUrsuk 2. jari Rinkinen ('56) RRDC Timo \{iitala ..(·52) VUs 100 M RAPYLAUINTI C-POjAT 1. Lauri Pajari ('S7) KoU 2. joel Hakkarainen ('S7) RRDC 100 M RÄPYLÄUINTI C-TYTÖT 1. Elise Mattsson (·S6) PURS 2. Riina Kupari ('S6) A-KUs 3. Heini Pihkala ('S6) KoU 4. Henna juhala (·90) KoU 5. Niina Paasonen ('90) KoU 100 M RÄPYLÄUINTI B-POJAT 1. Kimmo Ko~a (·S4) KoU 2. Markus Puranen (*S5) A-KUs 100 M RÄPYLÄUINTI B-TYTÖT ,. Henna Virransola ('S4) A-KUs 2. Laura Lehto ('S4) A-KUs 3. Eveliina Nygren (*S4) DTP 4. Hanna Sippola (*S5) Vesikot 5. Katri Isoviita (·S5) A-Kus 6. Sara Manninen (*S5) KoU 100M RÄPYLÄUINTI A-MIEHET 1. Sami Sorri ("75) A-Kus 2.Timo Suominen (*S3) Vesikot

17,76 IS,45 21,90 25,30 26,16 24,49 25,57 disk.vl. 4S,73 1.07.72 51.93 52.46 55.S4 1.07,02 1.07.3S 41.71 52.52 51.20 51.51 54,51 55.00 57.34 5S.64 41,79 41,92

3.Aki Helander ('S4) 4. jaan Vlit.ala ('SI) 100 M RAPYLAUINTI A-NAISET 1. Tia Hie~anen..(·S3) 200 M RAPYLAUINTI C-POjAT 1. Lauri P~jari (~S7) 200 M RAPYLAUINTI C-TYTÖT ,. Riina Kupari ('S6) 2. Heini Pihkala ('S6) 3. Anne Mehtola (·S6) 4. Henna juhala (·90) 5. Niina ~?asonen ('90) 200 M RAPYLAUINTI B-POJAT ,. Marko Kolsi (·S5) 2. Markus Puranen ('S5) 200 M RÄPYLÄUINTI B-TYTÖT 1. Henna Virransola ('S4) 2. Eveliina Nygren ('S4) 3. Hanna Sippola ('S5) 4. Sara Manninen ('S5) 5. Katri Isoviita ('S5) 200 M RÄPYLÄUINTI A-MIEHET Ei osanottajia 200 M RÄPYLÄUINTI A-NAISET I.Tia Hie~nen.(·S3) 400 M RAPYLAUINTI C-POjAT I . Lauri P~jari (~S7) 400 M RAPYLAUINTI C-TYTÖT 1. Heini Pihkala (·S6) 2.Anne M,ehtola (*S6) 400 M RAPYLAUINTI B-POJAT 1. Marko Kolsi ('S5)

400 M RÄPYLÄUINTI B-TYTÖT 4.16,91 ,. Eveliina Nygren ('S4) DTP Vesikot 4.18,90 2. Hanna Sippola ('S5) TaUrsu 4.24,98 3. Kristiina Salo (*S4) 4. Sara Manninen (·S5) KoU 4.29,60 400 M RÄPYLÄUINTI A-MIEHET Ei osanottajia 400 M RÄPYLÄUINTI A-NAISET 1. Tia Hietanen ("83) DTP 4.38,51 400 M RÄPYLÄUINTIV-VETERAANIT 4.27,99 1. jari Rinkinen (*56) RRDC 800 M RÄPYLÄUINTI B-POjAT ,. Marko Kolsi ("85) A-KUs 8.33,13 800 M RÄPYLÄUINTI B-TYTÖT 1. Eveliina Salo ('84) TaUrsu 8.49,62 2. Heini Pihkala ('86) 9.07,86 KoU 4X50 M SEKAVIESTI C Ei osanottajia 4X50 M SEKAVIESTI B I.A-Kus 1.28,62 Riina Kupari, Markus Puranen Henna Virransola, Marko Kolsi 2.KoU 1.32,35 Lauri Pajari, Sara Manninen Heini Pihkala. Kimmo Ko~a

3.TaUrsu

1.40,98 Mika Hämäläinen,

Kristiina Salo Anne Mehtola, Eveliina Salo 4X50 M SEKAVIESTI A I.A-KUs

1.27,03 Sami $orri, Paula Rossi janne Toivola, Laura

Lehto 4XlOO M RÄPYLÄUINTIVIESTI B-TYTÖT 1. KoU 4.03,76 Sara Manninen 58,49 Niina Paasonen 1.08.59 Henna juhala 1.00,23 Heini Pihkala 56,45 4XlOO M RÄPYLÄUINTIVIESTI A-MIEHET 1. A-KUs 3.06,16 Markus Puranen 53,25 Janne Toivola 44,86 Marko Kolsi 46,06 Sami Sorri 41 ,99 4X 100M RÄPYLÄUINTIVIESTI A-NAISET 1. A-KUs 3.31,58 Paula Rossi 56,41 Riina Kupari 53.24 Laura Lehto 5 I ,6S Henna Virransola 50.25 2.TaUrsu 3.5 I ,91 Anne Mehtola 59,59 Outi Nieminen 57,23 Eveliina Salo 56,32 Kristiina Salo 58,77

HäKi VUs

45,29 49,04

DTP

57,10

KoU

1.4S,72

A-KUs KoU TaUrsu KoU KoU

1.56,SO 1.57,77 2.10,67 2.29,13 2.29,SI

A-KUs A-KUs

1.43,15 2.02,33

A-KUs DTP Vesikot KoU A-Kus

1.56,06 I.5S,S2 1.59.63 2.06,70 2.0S,90

DTP

2.05,26

KoU

3.5S,5S

Räpyläuinnin internet-sivut

KoU TaUrsu

4.20,30 4.41,76

http://www.nicfiI-FINSWIM/

A-KUs

3.43,14

ORION-MALJA 1. Ala-Keiteleen Urheilusukeltajat 2. Kowolan Uimarit 3. Tampereen Urheilusukeltaiat 4. Rauma-Repola Diving Club 5. Diving Team Pori 6. Sukellusseura Vesikot 7. Rauman Laitesukeltajat 8. Porin Urheilusukeltajat 9. Tomion Urheilusukeltajat 10. Hämeenlinnan Kisa I 1.vaajakosken Uimaseura I 2. joensuun Urheilusukeltajat

214 P 158 P 67 p 52 P 51 p 37 p 32 p 28 P 14 P 9p 7p 4p

9 uimaria 6" 5" 4" 2" 2" 3"

1" 1" 1'

1" 1"

~rtikkelin

esimerkki1kuvat ovat Su kelliuskl!.Jvau ksen PM-2000 -kilpailusta

A-LUOKKA, 2. SIJA B-LUOKKA, 3. SIJA C-LUOKKA, 1. SIJA E>-LUOK~ 1. SIJA E-[ UOKKA, 1. SIJA G-LUOKKA, 2. SIJA

"RAys" "OGEAN GOLD" "SPACE INVADER" "CATHEDRAL" "SPORTLED" "BUBBl!ES"

NILS AUKAN, NORJA (VASEMMALLA YLHÄÄLLÄ) EsPEN REKDAL, /NORJA (KESKELl!Ä YLHÄÄUÄ) EsPEN REKDAL, NORJA (OI~EALLA) ESPEN REKDAL, NORJA (OIKEALLA YLHAALLÄ) ANDERS GjELDNES, NORJA (SIVUl!LA 24) ANDERS.AXELSSON, ~YOTSI (KANSIKUVA)

ratkaisee yksi kuva D-luokka: vapaa luold<a ~*aikki wesistöt) B-luokka:: N,o~maal(i- ja Iaajaktllmati)ibj e~tfitviti (p0h» Qismaiset vesistdt)

E-lu~:

kalapotretit

(pohj ~smaiset

vesist öt)

C-Iu0.1.®a: crei;l,m,Lvi~l.tyat

(pobj0is'm ais'et vesistöt) Tälnä sa~a 00 Rikkäilifoita :vaJrten.-&ik

nä voi harrastaa tuplavaJotusta.ja er:i-

G-luokka: uimaallaskuvat Tähänkin sa~aan voi lähettää niin makro- kuin normaali- ja I~jakulma kuvia Kuvat on otettava uima;altaassa, ja niihin pätevät samat säännöt kuin luokassa C eli voit tuplavalottaa filmin tai valottaa sitä osissa erilaisten maskien avulla Näissä kuvissa on käytetty aika paljon erilaisia värisuotimia salaman edessä, ja niillä on saatu mielenkiintoisia väriefektejä ku\Iaan. Kannattaa· kokeilla myös ilmakuplia elävöittämään kuvaa. Allaskuvauksessa 010:suhteet ovat kaikille samat Pohjoismaissa. Kalusto ja mielikuvitus ratkaisevat tässä ~assa

f-luokka (videokNvausta varten) Video on toimitettava VHS-kasetilla Rlmistä on vähintään 80 %oltava kuvattuna veden.alta Minimipituus on 4 minuuttia. Kuvaus on suoritettava pohjoismaisissa vesistöissä. Vuonna 2000 tähän ~aan ei osallistunut yhtään videöta

Kalustosta Kuvauskalusto)la on melko suuri merkitys sukelluskuvauksessa - on panostettava niin makroväJineisiin kuin laajakulmaJinsseihfn. Kameran rungon tulisi olla sellainen, että siihen saa vaihdetiua optiikkaa Salamalaitteistossa pitäisi olla tuplasalamat. jotta saataisiin

val~ molemmilta,puolilta Maan pääl-

lä' kuvattaessa salamavalo voidaan tuoda suoraan edestä; mutta vedessä valo kahnattaa tuoda molemmilta sivui!ta, koska vedessä oleva partikkeli heijastaa valon takaisin, ja, näin sotkee kuva-alan. Sivulta tuotu lisävalo heijastaa huomattavasti vähemmän linssiin päin. Kaksi salamaa tarvitaan, jotta kuvaan ei jäisi pahoja vwjoja. Salamaksi voidaan valita esimerkiksi Nikonin SP-105. Rungoksi suosittelisin Nikonos V:tä tai jotakin jarjestelmärunkoa ja siihen VA-koteloa Unsseinä voivat olla esimerkiksi Nikon 15 mm tai vaihtoehtoisesti Sea & Sea 15 mm, lisäksi 35 mm, johon makro~at 1: I

ja 1:3 - nämä nittäisivät Nikonos V runkoon. Jä~estelmärunkoon tarvitaan jokin laajakulma sekä linssi, jossa olisi makrokuvaus mahdollisuus. Itselläni on Nikon 80 I -runK9, jossa on Aquatican 80 -kotelo, 20 mm:n laajakulma AF sekä 60 mm:n Mikronikkor Af. joka riittää 1: I makroihln. Usäksi varusteisiin kuuluu Nikonos V -runko 15 mm:n linssillä Useisiin j~estelmäjcameroihin löytyy, koteloita Ikeliteftä, katso www.ikelite.com Sukelluskuvaåja VesklJ Niemi Usäkysymykset E-mail:vesku.niemi@sci.filpuh. 0400 921 124

Loppusanoiksi: Eikun Kuvamaa.n ja osallistumaan kisoihin - voitto ei ole tärkein.

ALLASVALOKUVAUKSEN

2. MAAILMANMESTARUUSKILPAILU 13.-16.9.2001, Kööpenhamina Lisätietoja: http://home13.inettele.dk/sss/wcpooI2001 Jokaisella maalla on oikeus lähettää kilpailuun kaksi osanottajaa. Kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä seuratoimintavaliokuntaan.

Haluatko Seuratoimintavaliokunnan tiedotteet seuralIesi sähköisesti? Lähetä yhteystietosi ja seuran nimi osoitteeseen seuratoiminta@susl.fi

Viisikymmenluvun loppupuoliskolla lehtiin ilmestyi kuvareportaaseja Sputnikista,Tyynen Meren porauslautoista ja ihmeellisistä sammakkomiehistä, jotka naamareineen, letkuineen ja paineilmapulloineen muistuttivat lähinnä avaruuden mielikuvitusolentoja. Vuonna 1956 tiedotusvälineissä puhuttiin paljon ajankohtaisista asioista jotka liittyivät nimenomaan sammakkomiesten toimintoihin.

Henkisen rakentamisen Barracuda

Sarnn1akkokerho1956 Samoihin aikoihin perustettiin Suomeen sukellusta harrastaville, ensin oma liitto ja sen jälkeen ensimmäinen kerho. Sammakkokerho r.y:n perustavassa kokouksessa valittiin puheenjohtajaksi Esko Jokinen, sihteeriksi Veikko Liikanen ja rahastonhoitajaksi RalfTötterström. Päivälehdissä komeilivat kolmen palstan otsikot, ja valokuvassa poseerasi opiskelija, amatöörisukeltaja RalfTötterström. Yhdistyksen nimi oli ilmeisesti liian maanläheinen sillä jo syksyllä 1956 se vaihdettiin eksoottisempaan: Vedenalainen kerho Barracuda.

Rekisteröity SubAqua Club Barracuda 1960 Syntyi kai skismoja ja Barracuda hajosi kahtia. Tällä tavalla innokkaat "protobarracudalaiset" saivat aikaan kaksi kerhoa: Urheilusukeltajat ry:n ja SubAqua Club Barracuda. Ralf ja Helge Tötterström sekä Rolf Lindström kokoontuivat istuntoon ja sen tuloksena Sub-Aqua Club Barracuda "rekisteröitiin" 16.5.1960. Sääntojen mukaan "Kerho toimii kaksikielisenä,ja sen toimintaperiaatteena on kehittää sukellusurheilua, vedenalaista arkeologiaa, biologiaa, valokuvausta ja teknillisiä välineitä. Kerho tulee jä~estämään tutkimusretkeilyjä, harjoitustilaisuuksia,

Brita Ikävalko Barracudan väkeä 41-vuotismerkkipaalun kynnyksellä. valistustilaisuuksia ja näyttelyjä."

Toimintaa 60-70 luvuilla Sukelluskalastuksesta tuli kerhon keskeinen toiminta vuosiksi, olivathan pojat parhaissa voimissaan. Intoa riitti mutta rahaa ei, joten Barracudan jäsenet puursivat romunsukelluspuuhissa ja lehtiartikkelien kimpussa kilpailumatkakassan kartuttamiseksi. Ensimmäiset kunnon kalastuskilpailut joihin pojat osallistuivat, olivat MM-tason kilpailut 1960 Palermossa. Ei sieltä pokaaleja tuotu, sillä Etelän snorklaajat olivat ylivoimaisia. Monta elämystä rikkaampina kuitenkin Rolf undström ja RalfTötterström palasivat uusia kilpailumatkoja suunnittelemaan. Myös sukellussuunnistusta alettiin harrastaa. Ensimmäisiä merkintöjä aikaki~oissa on 1963 RalfTötterströmin 7. sija SM-kilpailuissa. Barracudan aloitteesta käynnistyivät jokasyksyiset Hanko-Cup -kilpailut vuonna 1965, jolloin joukkue Tötterström-Damsten heti alkajaisiksi toi voiton kotiin. Sukelluskalastusinto alkoi laantua 70luvun alussa.Yiimeisiä kilpailuja kolusi

Tapio Katajarinne ilman suurempaa menestystä. Saman vuoden PM-kilpailuissa Tötterström ja Rosenius sijoittuivat vielä hopealle. Kellastuneet lehtileikkeet kertovat sensaatiomaisia uutisia Hangon vesien 1700-luvun kaleereista ja muista hylkylöydöistä. Barracudan nimi näkyi otsikoissa ja palstoilla 1961-62 kertoen aktiivisesta hylkysukellustoiminnasta. Arkeologiatoiminnan ydinjoukkoa kerhossa olivat Auvo Taskinen, Raoul Johnsson, Ralf Tötterström, Oscar Damsten ja Rolf Lindström. Tutkimuskohteet sijaitsivat Bengtskärin, Kadermon, Snappupplandetin, Gustaf Adolfin ja Gustafsvärnin vesillä. Hangon kaupunki toimi sponsorina ja löydökset pantiin kaupungin museoon näytteille. Into oli kova ja virallisilla tahoilla keskusteltiin jopa Riilahden taistelun muistomerkistä ja aihetta kuvaavasta postimerkistä. Hankkeet jäivät ideatasolle. Muita organisoituja ja systematisoituja hylkytutkimuksia ei sen enempää ole suoritettu. Vuonna 1973 miettiä uusia toimintamuotoja. Pantiin alulle kunnon koulutusohjelma ja näin alkoi kolmas vaihe

Barracudan historiassa Kurssiohjelma laadittiin Henrik Roseniuksen avustuksella. Henculla oli aikaisempaa kokemusta koulutustyöstä ja hänellä oli silloisena SUSL:n puheenjohtajana hyvät yhteydet SUSL:n koulutusjaostoon. Historiikissa 1980 lukee: "Suuri osa jäsenistöstä kokee koulutustyön erittäin mielekkäänä talvisesongin ohjelmana, vaikkakin se vaatii hyvin paljon uhrautuvaista mieltä koulutukseen osallistuviIta". Myös vedenalaisessa kuvauksessa Ralf Tötterström on ollut aktiivinen. Voittipa hän kerran SUSL:n kuvauskilpailun 1, 2. ja 3. palkinnon. Myöhemmin kerholainen Mauri Törmä käytti paljon aikaa, työtä ja rahaa tämän vaativan harrastuksen kehittämiseen. Sub-Aqua Club Barracudan 25-vuotisjuhlassaan 1980 todettiin kerhon tehneen paljon matkoja, rekiä ja juhlia. Kerho pyrkii kuitenkin toimimaan eräänlaisena henkisenä rakentajana ja pienenä sosiaalisena yhteisönä, "joka koko ajan tukee arkielämäämme koristavana näytelmänä ja elävänä kulissina."

40 vuotta 2000 Kooste juhlaesitelmästä toteaa, että vuoden 1980 jälkeen on matkailtu pitkin maailmaa ja illanviettoja on pidetty vuosittain. Vuonna 1987 otettiin käyttöön koeaika ja saatiinkin uusia aktiivijäseniä. Nykyinen jäsenmäärä on kuitenkin jatkuvuuden kannalta pieni ja ikäjakauma on kovasti ukkoutuva. Uudet jäsenet ovat aktiivisia mutta nuoret jäsenet puuttuvat lähes kokonaan. Myös koulutustoiminta näyttää olevan lopuillaan. Toivotaan kuitenkin, että joku nuori toimisi elvyttävänä linkkinä tulevaisuuteen. Otteita Sub-Aqua Club Barracudan historiikeista

TAPIO KATAJARINTEELLE CMAS****-KORTTI Kuka jaksaa kouluttaa säännöllisesti yli 30 vuotta? Tapsa, joka sai kipinän sukeltamiseen kuusikymmentäluvulla ja on ollut uskollinen omalle seuralleen Barracudalle kaikki nämä vuodet. Tosin Urheilusukeltajat ry antoi peruskoulutuksen, ja valmiudet siihen innokkuuteen, jolla Tapsa on osallistunut suomalaiseen sukellustoimintaan. Koulutusvaliokunnan jäsenyys ja luoklkatarkastajana toimiminen -70-80 luvun taitteessa olivat hänen panoksensa liiton koulutustoimintaan, mutta ei pidä unohtaa hänen "urheilullista" taustaansakaan. Sukelluskalastuksen EM-kilpailut Irlannissa 1974 onnistuivat vähän kehnonlaisesti, muut löysivät kalat.

Lassi Katajarinne sai kunniatehtävän ojentaa CMAS****-kortti isälleen, kasvattajalleen ja kouluttajalleen.

Tapsa on huolehtinut jatkuvuudesta seurassaan, työtä koulutuksen saralla jatkaa poikansa Lassi.

Jussi Kähäri esitteli edellisessä Sukeltaja-lehdessä (1/200 1) omia pohdiskelujaan ja kertomansa mukaan myös professori Peter Wettersteinin ajatuksia vanhoista hylyistä.vanhoissa hylyissä ki~oittajaa tuntui kiinnostavan ajatus mahdollisesta taloudellisesta hyödystä ja meripelastuskäytännön soveltaminen kulttuuriperintöön. Kulttuuriperintötyötä tekevän näkökulma on toinen. Kerron ki~oituksessani ensin kulttuuri perinnöstä vastaavien ammattilaisten näkökulmasta Unescossa käynnissä olevan sopimusvalmistelun välityksellä ja vastaan sen jälkeen joihinkin Suomen merimuseon ja Museoviraston työhön liittyviin Jussi Kähärin esiin nostamiin kysymyksiin.

Periaatteet kulttuuriperinnön suojelemiseksi Hylkyihin liittyviä sääntöjä voi olla eri laeissa ja asetuksissa, mutta arkeologiseen kulttuuriperintöön liittyvät säännöt löytyvät muinaismuistolaista. Kun puhutaan vanhoista yli sata vuotta sitten uponneista hyIyistä, puhutaan vedenalaisesta kulttuuriperinnöstä ja kiinteistä muinaisjäännöksistä. Kaikille vanhoista hylyistä kiinnostuneille voi suositella perehtymistä YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijä~estö Unescon sopimusvalmistelutyöhön vedenalaisen kulttuuriperinnön suojelemiseksi. Sopimusluonnosteksti ja raportit kaikista tähänastisista kansainvälisistä asiantuntijakokouksista löytyvät osoitteesta www.unesco. or~/culture/le~alprotection. Neljäs kokous pidetään 26.3.-6.4.2001. Suomesta valmistelutyöhön osallistuu Ulkoasiainministeriön Oikeudellisen osaston juristeja sekä kansainvälisen oikeuden professori ja YK:n merioikeusyleissopimuksen tuntija Lapin yliopistosta. Minä olen osallistunut Museoviraston edustajana kolmeen tähänastiseen asiantuntijakokoukseen. Unescon sopimusta tekevät sekä kansainvälisen merioikeuden asiantuntijat että meriarkeologit ja kulttuuriperintöviranomaiset yli 80 maasta. Haluan kertoa lyhyesti sopimusluonnoksesta, sillä se sisältää vedenalaisen kulttuuriperinnön suojelun ja meriarkeologisen tutkimuksen kansainvälisesti hyväksytyt ammattilaisten periaatteet. Lähtökohta suhtautumisessa vedenalaiseen kulttuuri perintöön ei voi olla taloudel-

VEDENALAINEN •• KllLTTUurnuPERlNTO -SUOJELUA JA TUTKIMUSTA ILMAN KAUPALLISTA HYODYNTAMISTA ~

linen hyöty vaan kulttuuriperinnön suojelu ja tutkimuksen avulla saatava uusi tieto.

Määritelmä sopimusluol1noksessa Vedenalaista kulttuuriperintöä ovat kaikki ihmisen toiminnan jäänteet, jotka ovat olleet kokonaan tai osittain, pysyvästi tai kausittain vähintään sadan vuoden ajan veden alla. Kulttuuriperintöön kuuluvat asuinpaikat, rakennukset ja muut rakenteet, esineet, ihmisjäänteet, hylyt (alukset, lentokoneet, muut kulkuneuvot) ja niiden osat lasteineen ja muine sisältöineen. Myös sataa vuotta nuorempi löytö voidaan kulttuuriarvojen niin vaatiessa määrrtellä kulttuuriperinnöksi ja suojella.

Miksi kulttuuriperintöä suojeIlaan? Vedenalaista kulttuuriperintöä suojellaan ihmiskunnan hyödyksi. Ve:~.

denalainen kulttuuriperintö on ihmiskunnan ja kansojen yhteistä kulttuurihistoriaa, ja se kertoo kansojen ja valtioiden suhteista ja kanssakäymisestä. Sen arvo on sen antamassa tiedossa. Se on luonteeltaan kansainvälistä, koska merenkulku on ollut kansainvälistä. Vastuun sen suojelusta on oltava laajaa; vastuu ei ole vain sellaisilla valtioilla, joilla on tiettyyn perintökohteeseen suora historiallinen tai kulttuurinen yhteys, vaan kaikilla valtioilla. Suomen vesillä on luonnollisesti ulkomaisten alusten hylkyjä kauppasuhteiden ja Suomen rannikon lähellä kulkeneiden reittien seurauksena. Nämä hyIyt eivät voi suojelun ja tutkimusperiaatteiden noudattamisen kannalta olla epämääräistä "harmaata aluetta". Suomella on tällaisista kohteista täysi vastuu ja niiden osalta tulee noudattaa kansainvälisesti hyväksyttyjä periaatteita. Kansainvälisen sopimuksen aikaansaaminen on tärkeä ja kiireinen tehtävä, koska yleinen mielenkiinto vedenalaista kulttuuriperintöä kohtaan kasvaa ja vedenalaistekniikka kehit-

tyy mahdollistaen pääsyn syvienkin vesien kulttuuriperintökohteille. Kulttuuriperintöä uhkaa kasvava kontrolloi maton taloudelliseen hyötyyn tähtäävä pelastustoiminta,joka ei ota huomioon meri arkeologisia ja museaalisia periaatteita. Myös vesirakennustoiminta ja luonnonvarojen hyödyntäminen uhkaavat vedenalaista kulttuuriperintöä. Suojelun kannalta on tärkeää, että valtiot, meriarkeologit, museot, tutkimuslaitokset ja sukeltajajä~estöt tekevät yhteistyötä. Yhteistyön onnistumiseksi on toimintaperiaatteista ja menetelmistä sovittava. Sopimuksella halutaan suojella myös kansainvälisillä merialueilla olevaa kulttuuriperintöä. Sijainnista riippumatta vedenalaisesta kulttuuriperinnöstä halutaan saada tietoa ihmiskunnan hyödyksi. Kehitysmaiden kulttuuriperintöammattilaiset toivovat kansainvälisen sopimuksen vahvistavan kulttuuriperinnön asemaa erityisesti sellaisissa maissa, joissa jopa hallitukset tekevät sopimuksia kaupallisten pelastusyritysten kanssa laiminlyöden arkeologi-

Vedenalaiseen kulttuuriperintöön kohdistuvassa toiminnassa on käytettävä mahdollisimman säilyttäviä tekniikoita. Otokset ja näytteet ovat Kulttuuriperintöön kuin esineiden ja kohdistuvia sääntöjä suositeltavampia rakenneosien nosto. Toiminta täyValtiot ovat vastuussa alueellaan tyy suunnitella etukäteen. Suunniolevasta vedenalaisesta kulttuuripe- telmassa on selvitettävä muun rinnöstä. Kulttuuriperintö on yh- muassa käytettävät tutkimusmetodIT teistä; sen ei tule hyödyttää vain ja kenttätyötekniikat. rahoitus, proharvoja. Vedenalaiseen kulttuuripe- jektiaikataulu, työryhmän koko ja rintöön kohdistuvan toiminnan tu- koostumus, kenttätyön jälkeiset analee olla pätevän viranomaisen oi- lyysit, konservointi, yhteistyö tutkikeuttamaaToiminta tulee sallia vain, muslaitosten ja museoiden välillä, jos se edistää kulttuuriperinnön kenttätyön turvallisuusolot. tutkisuojelua ja antaa uutta tutkimustie- musraportin valmistaminen sekä tutoa. Suojelu toteutuu parhaiten in losten levitys ja julkaisu. Toiminnan situ -periaatteella, eli kulttuuri kohde täytyy olla sellaisen meriarkeologin on pyrittävä säilyttämään alkuperäi- johtamaa, jolla on sopiva pätevyys sessä olotilassaan ja löytöpaikassaan, työhön. Myös muiden työryhmän ja muunlaiselle ratkaisulle on oltava jäsenten täytyy olla tehtäviinsä pävahvat perustelutVedenalaista kult- teviä. Kohteen suojaaminen ja seutuuriperintöä ei tule myydä, ostaa ranta kenttätöiden jälkeen täytyy tai vaihtaa kaupallisena hyödykkee- hoitaaTyöstä pITää laatia raportti ja nä ja sen nostaminen kaupallista tar- kenttätyön tuloksena syntynyt aikoitusta varten ei ole hyväksyttä- neisto tule sijoittaa julkiseen arkisvää. Löytökokonaisuuden hajotta- toon mahdollisimman pianToiminminen siten, että kokonaisuus ha- nan tu lokset tulee saattaa yleisön jaantuu peruuttamattomasti, ei käyttöön. myöskään ole hyväksyttävää. Ylei- Edellistä lukiessa huomaa, kuinka sön pääsyä tutustumaan ve- kaukana toisistaan ovat meripelas~ denalaiseen kulttuuriperin- tussäännöt ja meriarkeologinen tuttöön tulee rohkaista, mikäli kimus. Jussi Kähärin sanoja lainaten toiminta on ei-kajoavaa ja "pelastajan on saatava omaisuutta suojelun kannalta mahdollis- merenpohjasta ylös". Meriarkeolota. gian tavoitteena on tiedon saami-

set ja museaaliset periaatteet taloudellista hyötyä saadakseen.

. ..,...•

;.~

nen kulttuuriperintökohteesta ja sitä kautta historiasta. Meripelastaja pelastaa taloudellisista syistä sellaista tavaraa, joka ei ole kulttuuriperintöä. Meriarkeologian tavoitteena on tieto ja keinona meriarkeologisen tutkimuksen metodit silloinkin, kun; jälleen Jussi Kähärin sanoja lainaten, "lastina saattaa olla esim. kultaa, hopeaa, posliinia ym. tavaraa". Unescon sopimusneuvotteluissa on esitetty, että sopimustekstiin tulisi oma artiklansa meripelastussääntöjen sopimattomuudesta kulttuuriperintöön. Merimuseo työskentelee sitkeästi, jotta vihdoinkin saataisiin myös Suomen valtion muinaismuistohallinnon palvelukseen riittävä määrä koulutettuja meriarkeologeja tekemään työtä vedenalaisen kulttuuriperinnön hallinnoinnissa, tutkimuksessa ja suojelussa. Koska valtio on vastuussa kulttuuriperinnöstä, on tämän tehtävän hoitaminen turvattava riittävillä resursseilla. Kansainvälisen meriarkeologiyhteisön yhteisten periaatteiden määrittely ensin ICOMOSin puitteissa (Internationai Couneil on Monuments and Sites; ns. ICOMOS Charter 1996) ja nyt Unescon toimesta on tärkeää. Suomen meriarkeologiaa kehitetään yhteiset periaatteet huomioon ottaen.

Sukeltaminen vanhoille hylyille Oletan ja toivon, että kaikki Sukeltaja-lehden lukijat ja vanhoista hyIyistä kiinnostuneet tuntevat menettelyn rauhoitetuille hylyille sukeltamisesta; asiaa on käsitelty Sukeltaja-lehdessä useita kertoja useiden vuosien aikana.Vanhoille hy-

Iyille saa tehdä virkistyssukelluksia. Kirjallisia lupia ei virkistyssukelluksiin tarvita. Hylkyihin ei saa kajota, niitä ei saa muuttaa, esineitä tai rakenneosia ei saa siirtää, poistaa eikä nostaa ylös. Merimuseo toivoo, että sille ilmoitetaan rauhoitetuille hylyille tehtävistä virkistyssukelluksista etukäteen (puhelimitse tai faxitse Iyhyelläkin varoitusajalla), koska ollaan kiinnostuneita siitä, millä rauhoitetuilla kohteilla sukelletaan paljon. Näiden yhteydenottojen aikana voidaan usein vaihtaa hyödyllistä tietoa puolin ja toisin. Kaikista merimuseon tiedossa olevista sukelluksista ilmOITetaan automaattisesti merivartiostoille, jotka pitävät ilmoittamista sukelta-

jien turvallisuuden kannalta hyvänä. Jos haluaa tutkia tai dokumentoida Gota esim. systemaattinen valokuvaaminen tai videokuvaaminen on) rauhoitettua hylkyä, on merimuseoIta anottava tutkimuslupaa. Kirjallisessa luvassa meri museo ilmoittaa ne ehdot, joilla lupa myönnetään. Ehtona on aina se, että luvansaaja tekee ki~allisen raportin toiminnasta. Tutkimustoiminnan edellytyksenä on luonnollisesti se, että muinaismuistolakia kunnioitetaan. Kulttuuriperinnöstä vastuussa olevan muinaismuistohallinnon olisi varomatonta sallia itsenäistä tutkimustoimintaa kulttuuriperintökohteelIa sellaiselle yhdistykselle tai taholle, joka ei kunnioita muinaismuistolain periaatteita.

Irtaimenja kiinteän kulttuuriperinnön ero Irtain muinaisesine on esim. raha, ase, työkalu, koriste, astia, kulkuväline tai muu esine, jonka omistajaa ei tiedetä ja joka voidaan olettaa vähintään sadan vuoden ikäiseksi.Tällainen löytö on toimitettava viipymättä puhdistamattomana ja löytöolosuhteita koskevien tietojen kanssa museoviranomaisille. Museovi-

ranomainen voi halutessaan lunastaa esineen löytäjäitä, mutta jos näin ei katsota tarpeelliseksi tehdä, löytäjä saa pitää esineen. Irtaimen löydön antama tieto on usein vähäisempi kuin ns. kiinteän muinaisjäännöksen, koska irrallista löytöä ei useinkaan pystytä liittämään laajempaan historialliseen kokonaisuuteen. Usein pysyy arvoituksena, miten irtain esine on löytöpaikalleen joutunut ja kuka tai ketkä sitä ovat käyttäneet. Kiinteän muinaisjäännöksen tietoarvo on suurempi, koska löytöpaikalla on kokonaisuus. Kokonaisuutta dokumentoimalla voidaan ymmärtää millaisiin ihmisiin, millaiseen toimintaan, mihin aikajaksoon löytö liITtyy, sekä miten löytö liittyy laajemmin muuhun kulttuuriperintöön. Suuremman tietoarvon takia muinaismuistolain määräykset kiinteistä muinaisjäännöksistä ovat tavallaan tiukemmat kuin irtaimista muinaisesineistä, ja kiinteiden muinaisjäännösten löytökokonaisuuksiin liittyvät esineet kuuluvat lunastuksetta valtiolle. Koska Jussi Kähärin ki~oituksessaan mainitseman Utön Finnskärin ns. posliinirinteen esinelöydöt eivät sel-

Mittakehikko Jaalan Pukkisaaressa, jossa tutkittiin rautakautisen kalmiston jäänteitä maalla ja vedessä 1994- /996. Kuva Sallamaria Tikkanen 1996.

keästi liity hylkyyn tai hylyn osaan eli kiinteään muinaisjäännökseen, ne tulkittiin I 990-luvun alussa irtaimiksi muinaisesineiksi. Esineistä kiinnostunut sukellusseura H20 puhui merimuseon kanssa viisaasti jo etukäteen suunnitelmistaan.Toiminta sujui kiitettävästi suunnitelmien mukaan; nostetut esineet tuotiin merimuseon konservointilaboratorioon ja niistä val ittiin Museoviraston kokoelmiin lunastettavat esineet. Sukellusseura sai pitää muut esineet. Jos kyseessä olisi ollut kiinteään muinaisjäännökseen liittyvä esineistö, menettelytapa olisi ollut aivan toinen.

Mitä oli puuha Vronw Marian ympärillä? Jussi Kähäri viittaa ki~oituksessaan useasti Vrouw l'1aria -hylkyyn. Vrouw Marian löytäminen oli hieno suoritus Rauno Koivusaarelta ja muilta löytäjäryhmään kuuluneilta henkilöiItä. Museovirastolle ja merimuseolla kerrotti in etukäteen etsintäsuunnitelmista, ja hylyn löytymisestä ilmoitettiin välittömästi merimuseolle. Sovittiin, että löytäjät kuvaavat hylkyä kahden viikon aikana löytymisen jälkeen. Minä vierailin Jurmossa etsijöiden leirillä merimuseon meriarkeologivieraiden kanssa

Merihistorian päivät · Helsingissä 21. - 22.4.2001 Merihistorian päivät tarjoavat tietoaja elämyksiä merihistorian harrastajilleja ammattilaisille.Tapahtuman teemana on purjemerenkulku Suomenlahdella merihistorianja meriarkeologian näkökulmasta.

Suomenlahden Hylkysukeltajat ry perustettu Suomenlahden Hylkysukeltajat ry (rek.no 179143) on 4.1 1.1999 perustettu sukellusseura, joka on hyväksytty Suomen Urheilusukeltajain liiton jäseneksi 17.9.2000. Seuran toiminta painottuu hylkyjen etsimiseen ja tutkimiseen pääosin

Pellingin ja Hiittisten välisellä merialueella. Seuran kotipaikka on Helsinki. Suomenlahden Hylkysukeltajat ry ha~oittaa yhteistyötä mm. museoiden, viranomaisten ja toisten sukelluksen harrastajien kanssa. Seu-

hylyn löytymisen jälkeen.Yhteisymmärryksessä Rauno Koivusaaren kanssa sovittiin, että sukeltajat nostavat hylystä tietyt kuusi esinettä hylyn ajoituksen varmistamiseksi, ja löytäjät tuntuivat erittäin tyytyväisiltä tästä tehtävästä. Löytäjät saivat kunnian löydöstä ja sen he todellakin olivat ansainneet. Museovirasto palkitsi heidät luovuttamalla heille Museoviraston satavuotismitalin elokuussa 1999. Minun käsittääkseni paljolta hälyItä olisi vältytty. jos etsintäryhmä olisi jo etukäteen, Museovirastolle ja merimuseolle suunnitelmiaan esitellessään, kertonut palkkiotoiveistaan tai muista taloudellisista toiveistaan.viraston ja merimuseon olisi ollut hyvä tietää, pidettiinkö etsintää työnä, vapaaehtoistyönä, "taloudellisena riskinottona" vai antoisana harrastuksena, jonka harvinaisen ki innostava sisältö palkitsee tekijänsä. Ainakin minä pidin selvänä, että kyse oli viimeisimmästä vaihtoehdosta, koska etsijäryhmän suurin osa oli merimuseon tuttuja vapaaehtoissukeltajia ja Teredo Navalis -yhdistyk-

sen jäseniä.Jos palkkiotoiveista olisi puhuttu, koko tilanne olisi ollut selvempi. Olisi voitu etukäteen puhua siitäkin, millainen toiminta itse asiassa on laissa rauhoitettujen hylkyjen turvaamista ja mikä taas vaikeuttaa sitä. Vrouw Marian löytäjäryhmän jäseniä osallistui tutkija Matias Laitisen johtamaan tutkimusleiriin kesällä 2000.Tänä vuonna, jonka YK on julistanut kansainväliseksi vapaaehtoistyön vuodeksi, tutkimukset hyIyllä jatkuvat. Suomen meri museo: Hylkysaari, 00570 Helsinki, puh. 09 4050 I (keskus),09 40509055 (toimisto), fax 09 40509060, email:etunimi.sukunim@nba.fi. Museoviraston hallinto-osasto: Nervanderinkatu 13, 0010 I Helsinki, puh. 09 4050 I (keskus), 09 40509363 (hallintojohtaja Heikki Halttunen),09 40509356 (esittelijä Marianna Jalkanen), fax 09 40509300, email: etunimi.sukunimi@nba.fi. ~ Maija Fast

Merihistorian päivien kutsuttuja esitelmöitsijöitä ovat professori Jaap R. Bruijn Leidenin yliopistosta (Alankomaat), professoriY~ö Kaukiainen Helsingin yliopistosta sekä hallituksen puheenjohtaja Juha Nurminen Jobn Nurmisen säätiöstä. Lisäksi kuullaan t!Jseita kotimaisia merihistoriar>l sekä meriarkelogian tutkijoita. Esiteimien lisäksi ohjelmassa on mm. tutustuminen Viaporir>l telakkaan Suomenlinnassa. Päivien tapahtumapaikkoja ovat lauantaina 21 A. Suomen kansallismuseon auditorio ja sunnuntaina 22.4.l:1erisotaRoulu Suomenlinnassa.Tapahtumaan on vapaa pääsy.Tiedustelut mieluiten sähköpostitse: tytti.s.nieminen@helsinki.fi. IImoittautumiset postitse: Suomen Meribistoriallinen Yhdistys ry. PL 134,00 171 Helsinki. Merihistorian päivien j~estäjät ovat Suomen MerihistoriiaJlinen Yhdistys ry, Suomen Meriarkeologinen Seura ry, Suomen merimuseo sekä Helsingin yliopiston merihistorian opintokokonaisuus.

www.meriarkeologinenseura.fi www.nba.fi/lljIuseums/maritime/infofin.htr.n www.helsinki.fi/hum/meh ran jäsenillä on keskimäärin 20 vuoden sukelluskokemus ja kaikki ovat vähintään CMAS P3-luokituksen omaavia sukeltajia.

Buster RS, U-26621 , koti satama Nuottaniemi, Espoo 040-5332536 juha.hakala@outokumpu.com

Yhteystiedot: Puheenjohtaja Petri Härmä M/s Paula, Kulkuri 301. A-15864, kotisatama Kantvik, Kirkkonummi 050-453 4121 petri.harma@fortum.com

Sihteeri Ilkka Mäkinen M/s Ayland, troolari, A23717, kotisatama Sindbad, Helsinki 040-7369105 Hakolahdentie 16 A5 00200 HELSINKI ilkka.makinen@deltamarin.com

Varapuheenjohtaja Juha Hakala

Kertovat, että jossain sisämaassa on Salpausselkä -niminen kohoutuma, saattaapa jutussa olla perääkin. Se on kuitenkin varmaa, että saaristomeressä on sen viimeiset osat tai ensimmäiset koska etelästä päin hän jään reuna suli. Jos lähdetään Jurmosta maihin päin voidaan kuvitella, että seuraavajatko olisi Sandö. Mutta koska tässäkään tarinassa ei ole kysymys maantiedon kertaamisesta, vaan merestäja sen saaristo, niin olkoon arviot soraharjuista. Vanhat reitti selostukset kertovat rantareitin kulkeneen Aspasundista ja Myshaminasta itään. "Aspasundista lähdettäessä kolmen saaren jälkeen tulee lurima, joka on kauimpana meressä# Nämä vanhat lähteet eivät kuitenkaan mainitse Jurmoa turvapaikkana vaan moittivat avointa ja suojatonta satamaa.

Rantarosvojaja rangaistuksia Väitetään, että Jurmossa olisi ollut ammoisina aikoina vanha metsä, mutta koska maa oli karua kerrotaan myös, että saaren miehet saattoivat sitoa Iyhdyn lehmän häntään syksyisenä yönä, jotta se olisi nähnyt kulkea. Jos joku laiva sattui erehtymään valosta ja ajautumaan maihin, oli se Herran lahja köyhille saaristolaisille. Kenties näitä valoja sytytettiin turhan ahkeraan ja ko~attiin meren viljaa joskus raskaallakin kädellä. Ainakin saaren lähistöllä sattuneet monet selittämättömät haaksirikot ja kokonaishaaverit herättivät Stockholmissa epäilyjä ja Kustaa Vaasa lähetti joskus ISOO-Iuvulla saarelle tutkijoita, joiden raportin saatuaan käski polttaa koko saaren asujaimistoineen päivineen. Rangaistusretkikunta teki työtä käskettyä ja piiritti saaren asukkaat Lejet -nimisellä pihalla. Perimätiedon

Käymisen arvoisia paikkoja saaristossa

Iurima Ultima -

mukaan Staffasgåbbenin ja Lillstugåddenin luona oli joku luola ja kivistä tehty koju, jossa muutaman saarelaisen onnistui säilyä kuumalta tuholta.

Puuton saari Tämä polttotarina selittäisi Jurmon karuuden ja mullan puutteen. Onhan neljässäsadassa vuodessa jotain tullut lisää ja onhan saarella jo jonkinlainen metsäkin, mutta karua silti. Paikannimenä löytyy myös Mäntymäki, mutta paikalla ei kasva yhtään mäntyä. Oli nyt kuinka hyvänsä, niin Jurmo tunnetaan kuitenkin yhtenä suurena pirunpeltona, niin veden päällä kuin allakin. Mitään konkreettista todistusta haaksirikoista lähivesillä on vaikea löytää. Matalahko vesisyvyys, jäille ja aalloille altis vesialue ei ole omiaan säilyttämään mitään ehjää.

Kruununluotsiksi Utön saarelle Kustaa Vaasa poltatti saaren joskus ISOO-Iuvulla, mutta jo ISO vuotta myöhemmin käy saarella "turisti", jonka ki~allinen kuvaus on säilynyt. "Saarella asuu kolme talonpoikaa ... Jurmosta merelle päin ulottuu kahden mailin mittainen riutta, joka jatkuu veden alla ainakin saman verran muodostaen merenkulkijoille vaarallisen ansan, jonka uhreiksi moni on jo jäänyt."Tästä 16S0-luvulla kirjoitetusta tekstistä voidaan päätellä, ettei saari ollut pitkään asumattomana. Saarelaisten mainekin oli parantunut koska 1700-luvulla mää-

3 rättiin kaksi perhettä muuttamaan Utöhön kruununluotsiksi.

Vanhoja sukutiloja Jurmon asioita tutkinut B,Zilliacus kertoo saaneensa tietää, että ainakin Bondasin tilan asukkaat voivat laskea tilansa omistuksen ISOO-Iuvulle saakka. Kunhan vaan eivät olisi niitä kivenkolossa olleita pakolaisia. Norrgrannas voidaan johtaa 1600luvulle ja samoin Lassfolsin Mattsonit. Lassfols ja myöhempi Bengtfols viittaisivat talon niminä Pohjanmaalle. Zilliacus olettaakin, että saattaa olla niin, että poltetulle saarelle siirrettiin väkeä lainkuuliaisemmalta Pohjanmaalta. Tulokkaiden on pitänyt olla sisämaassa, koska ainakin Närpiön, Bergön ja Maximon oikeuden pöytäkirjoista löydetään varsin värikkäitä kertomuksia "meren viljan" ko~aamisesta.

Kappeli Jurmossa on myös kappeli, tuskin ensimmäinen, koska tiedetään, että kappelissa riippuvan votiivilaivan on veistänyt 1700-luvulla saarelle jäänyt merimies. Kappeli ei ole suuren suuri, vain kahdeksan metriä pitkä, mutta eivätpä ole suuria muutkaan merenkulkijakappelit olleet. Nykyisessä asussaan on kappeli ollut vuodesta 1846. Mutta samoin kuin votiivilaiva, on kuusikulmainen saarnatuolikin huomattavasti van-

hempaa perua. Muista esineistä voidaan vielä mainita vanha puuveistos, joka esittää pyhää Annaa ja postilla, jonka ki~anpainaja Peter Hansson on painanut Turussa AD. 1661. Veneilijä, käypä katsomassa ja hiljentymässä monivaiheisen historian edessä. Saari kokonaisuudessaan on kokemisen arvoinen. ~

teksti Eka Metsävuori kuvat Leena koivumäki

JURMON KÄYNTISATAMA Karttalehti 715 Koordinaatit 59°49,6' 21°35,2' Paikkoja 40, poijukiinnitys (02) 464 7106 Palvelut: - talousjätehuolto - käymälä - yleinen liikenneyhteys - vieraslaituri - kioski - museo - luontopolku - savukalaa (ei aina)

1. Vanhan palvelijan lepo 2. Vuonna 1846 rakennettu pieni kirkko istuu hyvin lehvistön suojaan 3. Kirkkolaiva, jonka joku 1700-luvulla saareen rakastumisen vuoksi jäänyt merimies on rakentanut

••

ESPOO - FORSSA - HEINOLA - HELSINKI - HÄMEENLINNA - JOENSUU - JYVÄSKYLÄ - JÄMSÄ - KAJAANI - KOUVOLA - KUOPIO

Perusvälineet

HINNASTO

Perusväline setti sis. maskin, snorkkelin Mares umpik. räpylät Umpikanta räpylät Playa, Stratos ym. Avokanta räpylät Blades, Reeflex, Idea 3 Maskit Abyss, Idea, Look, Asia, Deep Optiikkalinssit maskiin 1 kpl/ Snorkkelit Star, Air, Flex Purge, kaikki Valomaski

Kompressorit

450,200,400,200,100,50,500,-

Liivit ja pullot

Oceanic Sute 2, kevlar Protour Speleo Krio NTX Pro IST-5000 12 L teräs 200 bar (porsas) 12 L teräs 300 bar 8 L teräs 300 bar 15 L teräs 200 bar (porsas) 10 L teräs 300 bar Tuplapullot 200/300 bar

2000,2500,2000,1000,1000,1000,1300,1600,1600,1600,1600,3200,-

Regulaattorit

Mares Abyss MR 22 200/300 bar Jetstream 300 bar Cyklon 300 bar Spiro Arctic jäätymissuojalla 200 bar Apex TX-50 Servere 200/300 bar Spiro Ranger 200 bar Oceanic Delta Sub-zero Oceanic Gamma DX-3 Omega DX-3 I

2200,1700,kysy! 1800,1800,800,1500,1500,1500,-

Laitepakettitarjoukset

o0::: o :::J

(sis. pullo, liivi, regu, octo, combo) Poseidon Jetstream 300 bar Arctic 200bar./300 bar Apex 300 bar Abyss 22 300 bar Seaman 300 bar Storm 200 bar Oceanic Delta

:::.<:

5550,5300,5300,5700,5300,3900,5900,-

Painovyöt

Seaquest haulivyö taskuilla Seaquest pikalukolla Seaquest perusvyö Lyijypainot 1,2,3,4 kg

,< lf)

,~ -,

200,100,50,15,- kg

s:,

-, :::J :::J

EHKÄ SUOMEN EDULLISIN SUKELLUSVÄLINEKAUPPA!

Bauer Mariner 200/300 bar, bansiini Bauer Capitano 200/300 bar, bensiini Bauer Junior 200/300 bar Utilus 10 200/300 bar Mariner 300 bar, sähkö Kaeser 240200/300 bar Subair 300 bar Happianalysaattori Automaattinen Bauer vesi poisto L & W 160, sähkö L & W 190, bensiini L & W 300/450 sähkö Bauer suodatin Mariner L & W suodatin 300/450

42000,38000,18000,30000,40000,40000,36000,2500,10000,28000,30000,60000,200,400,-

Valaisimet

Tekno Pro 50 W ladattava Oceanic UK-1200 15 W/30 W Strobo-vilkku/SL 4 UK-6 Tekno Speleo Laser Stick

1600,1600,600,200,300,1800,100,-

Metallin etsimet

Fisher 10 Pulse Perässä vedettävä. Säde 4 m Fisher 6 Pulse Fisher CZ-20 Fisher Gold Bug. Kullan etsintään Fisher 1280

28000,5000,6500,5900,5000,-

Puukot

Polar iso 1ST Ranger Keramic puukko Jakoavain puukko

250,200,150,200,100,-

Octot

Arctic Apex TX-40 Apex TX-50 1ST Conshelf 22 Jetst

800,700,800,400,250,800,-

Mittarit ja combot

Combo sis. paine ja syvyys mittarin, kompassi 800,Combo sis. paine ja syvyys mittarin 600,Kompassi ranne SK-7 kysy 200,Painemittarin letku 350,Painemittari 250,Syvyysmittari 250,Ponymittari Apex

lf)

o-, ,

z< Z

:::J

,:r:~

KAUPALLISET EHDOT: käteiskauppa, matkahuolto tai postiennakko, Posti/matkakulut lisätään hintoihin. Hinnat sisältävät ALV 22%. Takuut/korjaukset: WASSER SPIELEN. Kaikki oikeudet muutoksiin pidätetään. TUOTEKUVIA NETISSA: http://members. tripod. com/-wasser_spielen

ESPOO - FORSSA - HEINOLA - HELSINKI - HÄMEENLINNA - JOENSUU - JYVÄSKYLÄ - JÄMSÄ - KAJAANI- KOUVOLA AUTO:

ESPOO - FORSSA - HEINOLA - HELSINKI - HÄMEENLINNA - JOENSUU - JYVÄSKYLÄ - JÄMSÄ - KAJAANI - KOUVOLA - KUOPIO

,..

r-------~~~~~~--------------------------------------~~--------------~ S Tietokoneet Spyder Favor Airlux 300 bar Suunto Suunto EON 300 bar LUX Stinger Suunto Solution Alpha Suunto Favor PC-Interface + ohjelmisto Benemec + PC Vyper XTC-100 Data + Nitrox Alfa Nitrox Bene Nitrox Copra

2000,kysy kysy kysy kysy kysy 750,990,kysy 3000,kysy 1900,990,kysy

Varustekassit 1ST Super Pac W Deepsea iso reppumalli 1ST Traveloc reppu Poseidon regulaattoripussi

400,500,300,50,-

Sukelluspuhelimet Buddy Phone STX-100 langaton pinta puh. Buddy Phone Agan sovitteella Buddy Phone Original Varaosat Mares Kello 200 m Mares Paineilmaharppuuna Citizen Promaster OMER harppuuna, iso Narukela 100 m AGAn Paineletku Paineilma hälytin Regulaattorin ja mittarin letkut

5900,2500,3500, 500,600,450,900,400,300,300,150,-

SUKELLUS KAUPPA-AUTO

Liivin letku Pullovyö Henkari kuivapuvulle Octon suojus Letkun pidike Oceanic lippalakki Letkuadapterit Merkkipoijut Sukeltajan lippu Poseidon lippalakki KelaA-reel Kuivahanska 5-sormi, lämminvuori Adapterit letku Pulloventtiili Tuplapulloventtiili Reguletku 2, 10m

100,100,100,20,20,50,40,100,50,50,400,300,40,250,500,300,-

Puvut Seeman 7 mm neopreeni Omer Mares Titan 7 mm Shortie 3 mm lyhyet lahkeet ja hihat Jumpsuit 3 mm Arctic hansikkaat 6,5 mm Arctic kengät 6,5 mm 5-sormihansikas 3 mm Viking Pro kuivapuku kumi 1000 Ursuk A1 Polar 905 + aluspuku Viking ext Viking aluspuvut alk. Aluspuku Finfill

1000,1000,1500,400,600,200,200,100,5500,3500,4200,3500,400,700,-

Kokokasvomaskit Aga MR 2 + Buddy Phone Keltainen silikonimaski, letku, langaton puhelin Technisub Scuba full mask black kumi Scuba full mask silikoni

6000,1300,300,400,-

): I

::j

, ~ -i

(f)

): I

::j

-0

;;0

m c.n

o o , (3 ;;0

c.n

Soita autoon

050 517 83 51 EHKÄ SUOMEN EDULLISIN SUKELLUSVÄLINEKAUPPA !

:r: m

Z ): ,

o I

Ui Z 2S , I

m Z ,-

o m

Z c.n

- Helsingissä joka keskiviikko klo 13 - 19.00 -Turku-Tampere-Kouvola kerran kuussa - Muualla sopimuksen mukaan

C C

Etsitään Helsingin keskustasta liiketilaa SUPERMYYMÄLÄÄ varten!

~: ~

~----------~----------------------------------------------~ ):: ESPOO - FORSSA - HEINOLA - HELSINKI - HÄMEENLINNA - JOENSUU - JYVÄSKYLÄ - JÄMSÄ - KAJAANI - KOWOLA AUTO:

World Leaden in Diving EquiplDent Teehnology

Aga~~ator

I<ONGSBERG ~_

~.~

9' II] r4 i:J ""~ ?åi)l ~

SUU"'N TO

SIMRAD

.......,,

milrel® .

TARWIiLL Oy Vedenalaistekniikka

Pl58, (Kirunkuja 5 ),21201 Raisio Puh. (02) 436 4400 - Fax (02) 437 3110 Sähköposti: tarwell@kolumbusJi rauli.lahteenmaki@tarwell.fi Urheilu- ja ammattisukellus-laitteet Kompressorit ja Sukellusjärjestelmät Kammiot, Työkalut, ROVit, Sonarit Valaisimet, Kamerat,Videot, Puhelimet Letkustot, Kaapelit, Letkut Liittimet ja Huolto

~".,

***** • Sukellukesen peruskurssit • • • • •

Jatkokurssit Välinemyynti ja -wokraus Laite- ja pukuhuollot nopeasti Sukellusreissut Ilma-asema 200/300 bar 24h/vrk Täytöt 30,- säiliötltuplat

Kevät tarjous

Mares Frontier tasapainotusliivit 2.500,Niin kauan kuin varastossamme tavaraa riittää

Luotettavuutta, joustavuutta ja reilua meininkiä

SUKELLUSLIIKE SEVEN SEAS Keinulaudankuja 4 B-käytävä, 00940 HELSINKI Puh. (09) 5613 5920 fax: (09) 5613 5921 . e-mail mervi.nertamo@deepdive7seas.com

SIIRRY LA PIMÄÄNI KUN OSTAT

~~-puvun Saat sen • irto tai kllntohupulla • tarvlttavln lIsävarustein • lisäksi KUIVAPUKUKURSSIN tai sopivan lIsävarusteen • materiaali on 3mm puristettu TI-neopreenl

KAMERANIVIDEON VESI KOTELOT Veneilijöille, kanoottiretkille, surffaukseen, sukeltamiseen 10 metriin vesitiiviit elastiset kameroiden vesikotelot. Pitävät kamerat kuivina kovissakin pärskeissä tai uidessa ja sukeltaessa.

DIVE CENTER

ilåi)l· • KURSSIT

• -marl!l® ... • SUUNTO

PAANAKEDONK. 18 PORI GSM 0500-596 152

Hinnat:

490; -1950; Maahantuonti ja myynti:

Katso kuumat

TARJOUSPAKETIT WWW.PORIHALLI.COM

FOTO BOGELUND Eteläranta 20, 00130 Helsinki

p. (09) 633 838, fax (09) 628 653 e-mail.jarmo.mustonen@fotobogelund.fi

Suomen merimuseon tukiyhdistys ja Saimaan Panimo yhteistyöhön, osa uutuus oluen myyntituotosta Merimuseon toiminnan tukemiseen Saimaan Panimo Oy ja Suomen Merimuseon kannatusyhdistys ovat solmineetyhteistyösopimuksen Pitkäpaasi -nimisten oluiden valmistamisesta. Osa oluen myyntituotosta käytetään Suomen merimuseon toiminnan tukemiseen. Suomen merimuseon tuki r.y. on perustettu vuonna 1997. Sen tarkoituksena on tukea Suomen merimuseon toimintaa sekä edistää yleisön tietoisuutta meren~ulun perinteistä ja lisätä kiinnostusta merenkulun historiaan. Yhdistyksen tavoitteena on myös luoda Merimuseon tueksi yhteistyöverkosto ja hankkia varoja merimuseon toimintaan mm. muinaismuistolain suojelemien hylkyjen ja vedenalaisten muinaisjäännösten tutkimuksiin sekä museoalusten kunnostukseen ja ylläpitoon. Pitkäpaasi-olut on nimetty Suomen Merimuseon tuki ry:n vuonna 2000 Ranskasta lähes 30 yrityksen ja yhteisön tuella hankkiman aluksen mukaan. Pitkäpaasi on maamme merenkulun historian kannalta erittäin arvokas.Alus tilattiin legendaariselta Colin Archerilta Merenkulkulaitoksen edeltäjälle, Suomen luotsi- ja majakkalaitokselle vuonna I 898.vene on laitoksen historian kuuluisimman tyyppi luokan ainoa säilynyt edustaja. Se on säilynyt ulkoasultaan pääpiirteissään alkuperäisen kaltaisena. Pitkäpaasi aiotaan kunnostaa käyttökuntoon pu~ehtivaksi alukseksi, jolloin pystytään pelastamaan sekä alus että aluksen pu~ehtimiseen ja ammattikäyttöön liittyvät arvot Se liitetään Merimuseon kokoelmiin kunnostuksen jälkeen. Entisöintityöt aloitetaan tänä vuonna. Pitkäpaasi-oluet valmistaa Saimaan Panimo Oy. jonka ovat perustaneet pitkän olutperinteen ja valmistuksen asiantuntijat, joiden kokemus on peräisin mm. Lappeenrannassa aikaisemmin toimineista panimoista. Pitkäpaasioluet ovat täysmallasoluita. Oluen käymistä ja valmistusaikaa ei nopeuteta lisäaineillaValmistuksessa ei käytetä myöskään säilöntäaineita. Noin neljän viikon käymisen aikana oluen maku kypsyy täyteläiseksi.Tumman ja vaalean oluen lisäksi markkinoille on tulossa myös Pitkäpaasi-siideri.

Meiltä märkäja kuivapuvut, tule tutustumaan

Lisätietoja SUOMEN MERIMUSEON TUKI R.Y:SliÄ antaC! Matti Haajasalmi puh. (09) 4050 9067, mattLhaajasalmi@nba.fi, http:V/www.nba.fi/ml!Jseums/maritime/tuki.htm Lisäti.etoja PITKÄPAASI-ALU KSESTA antaa tutkija ~alilr.lu Matikka, puh. (09) 4050 9058, hamr:lt:J.riJilatikKa@nlDa.fi, http://www.nba.fi/musel!JrnSZmal'iitime/alukset/pitka_paasi. htm

Pohjoisranta 2, 00170 Helsinki Puh. (09) 622 55 44 Fax (09) 6220 1333 www.divein.fi . "_:1-,~ ·.r:~"3 ;;J

Suomen Urheilusukeltajain Liitto ry:n NUORISOVALIOKUNTA TIEDOTTAA

TULEVIA TAPAHTUMIA! Hei! kevät on kovaa vauhtia tulossa, ja niin myös erilaiset tapahtumat Norpparintamalla. Tapahtumakalenterista poiketen olemme joutuneet hieman muuttamaan tapahtumien paikkoja ja aikatauluja, mutta toivottavasti se ei ole este seuranne osallistumisille näihin tapahtumiin.

VALTAKUNNALLINEN NORPPARALLI

5.-6.5.2001 LApPEENRANNAN UIMAHALLISSA HINTA

170

MK/HENKILÖ

ILMOITTAUTUMINEN SUSL:N TOIMISTOON KIRJEELLÄ

FAX 3481 2516

OFFICE@SUSL.SLU.FI

12.4.2001

MENNESSÄ

TERVETULOA SAIMAAN NORPAT jÄRjESTÄVÄ SEURA

VALTAKUNNALLINEN NORPPALEIRI 26.-29.7.200 I VILPPULASSA

KADONNEEN SAMMON METSÄSTYS! MAJOITUS: MAATILAMATKAILU PELTOLAN LUOMUTILA ILMOITTAUTUMISET: 29.6.200 I MENNESSÄ LIITON TOIMISTOON KIRJEELLÄ EMAIL: OFFICE@SUSL.SLU.FI ILMOITTAUTUMISESSA TULEE OLLA: - SEURA - NIMI - SYNTYMÄAIKA - MAHDOLLISET ALLERGIAT ( RUOKAlLÄÄKITYKSET) HINTA: 600 MK TIEDUSTELUT: SIMO HAAPALA PUH: 0400-771 068/03-4742472 EMAIL: SIMO.HAAPALA@PHPOINT.NET TERVETULOA! MÄNTÄN SEUDUN URHEILUSUKELTAJAT RY jÄRjESTÄVÄ SEURA

JUNIOR SCUBA DIVER LEIRI 20. - 22.4. 2001 KOUVOLASSA Leirin hinta: 600 mk IImoittautumiset 12.4.200 I mennessä liiton toimistoon ki~allisesti. Tiedustelut: Maare 050-5549081 Vemma 0400-557765

NS- OHJAAJIEN JATKO- ' KOULUTUS 20. - 22.4. 2001 KOUVOLASSA Kurssin hinta: 700 mk IImoittautumiset 12.4.200 I mennessä liiton toimistoon ki~eellä. Tiedustelut: Maare 050-5549081 Vemma 0400-557765

VALTAKUNNALLINEN NORPPARALLI 5. -6. 5. 2001 LAPPEENRANNASSA Rallin hinta: 170 mk IImoittautumiset 17.4.200 I mennessä liiton toimistoon ki~eellä.

N8- OHJAAJA KURSSI 4. - 6.5. 2001 LAPPEENRANNASSA Kurssin hinta: 500 mk IImoittautumiset 17.4.200 I mennessä liiton toimistoon ki~eellä. Tiedustelut: Maare 050-5549081 Vemma 0400-557765

VALTAKUNNAWNENKESÄLEIRI "KADONNEEN SAMMON METSÄSTYS" 26. - 29.7.2001 VlLPPULASSA Leirin hinta: 600 mk IImoittautumiset 29.6.200 I mennessä liiton toimistoon ki~eellä. Tiedustelut: Simo Haapala 0400771068/03-4742472 email simo. haapaIa@phpoint.net VARAA PAIKKASI HYVISSÄ AJOIN, NIIN VARMISTAT MUKANAOLOSI LEIREILLÄ JA KURSSEILLA.

Terveisin, Nuorisovaliokunta

Räpyläuinnin NUORI SUOMI CUPKILPAILUT SUOLAHDESSA LAUANTAINA 20.1.2001 OSANOTTAJAT SEUROITTAIN Ala-Keiteleen Urheilusukeltajat ry (A-Kus) 10 kilpailijaa Diving Team Pori ry (DTP) 2 kilpailijaa Kouvolan Uimarit ry (KoU) I kilpailija Porin Urheilusukeltajat ry (PURS) 2 kilpailijaa Rauman Laitesukeltajat ry (RLs) 3 kilpailijaa Sukellusseura Vesikot ry (Vesikot) 2 kilpailijaa Tampereen Urheilusukeltajat ry (TaUrsu) 4 kilpailijaa Yhteensä 24 kilpailijaa

Hyppää pyörän selkään Pyörällä treeneihin? Ei lainkaan hullumpi ajatus, varsinkaan hyvällä kelillä, kun samalla voi nauttia päivän raitisilma-annoksen. Kaupungeissa raitis ilma voi tosin jäädä saamatta, sillä liikenteen pako kaasu päästöt ja ilmasa leijuva katupöly heikentävät ilman laatua merkittävästi. Lisäämällä kevyttä liikennettä eli kävelyä, pyöräilyä, rullaluistelua jne. voidaan liikenteen päästöjä vähentää merkittävästi. Siinä yksi syy lisää kaivaa polkupyörä kellarista! Hyötyliikunnalla eli kulkemalla työ, koulu- ja harrastusmatkat lihasvoimaa käyttäen voi samalla pitää yllä kuntoaan tai vaikkapa hankkia alkulämpöä ha~oituksia varten. Suomi on pitkien etäisyyksien maa, mutta kuitenkin PUOLET HENKILÖAUTOLLA TEHDYISTÄ MATKOISTA ON ALLE KUUSI KILOMETRIÄ JA NELJÄNNES AUTOMATKOISTA ON JOPA ALLE KILOMETRIN MITIAISIA! Auton päästöt ovat suhteellisesti suurimmat juuri lyhyillä matkoilla, koska niihin sisältyy paljon käynnistyksiä ja kiihdytyksiä. Ruuhkaisessa taajamassa pyöräily on nopein kulku neuvo jopa seitsemän kilometrin matkaan asti. Esimerkiksi Helsingin kantakaupungin alueella autoliikenteen keskinopeus on vain 16 kilometriä tunnissa. Muutenkin pyöräilyn edut ovat kiistattomat: parkkipaikoista ei ole pulaa eikä pysäköinti rasita kukkaroa. MarjutJoensuu Liikunnan ja Urheilun Ympäristöhanke,SW

Tulokset: 25M SUKELLUS o TYTÖT MONO 1. Minna Lepikkö -89 RLs Tiia Vihavainen -89 2. A-Kus

I 1,7 13,7

25M SUKELLUS 0 TYTÖT STEREO 1. Alisa Mattsson -89 PURS

13,8

25M SUKELLUS C POJAT MONO 1. Erkki Moilanen -87 A-KUs

11,0

25M 1. 2. 3.

10,2 10,6 11,1

SUKELLUS CTYTÖT Elise Mattsson -86 Riina Kupari -86 Piia Lepikkö -86

MONO PURS A-KUs RLs

50M SUKELLUS B POJAT MONO 1. Marko Kolsi -85 A-KUs 2. Erkki Moilanen -87 A-KUs

19,4 25,5

50M SUKELLUS B POJAT STEREO 1. Mika Hämäläinen -84 TaUrsu 2. Arttu Mantere -84 RLs

25,4 29,2

50M SUKELLUS BTYTÖT MONO Henna Vinransola -84 A-KUs 1. 2. Eveliina Salo -84 TaUrsu 3. Hanna Sippola -85 Vesikot 4. Kristiina Salo -84 TaUrsu 5. Katri Isoviita -85 A-Kus 6. Eveliina Nygren -84 OTP

22,1 23,3 24,1 24,1 24,3 25,6

50M 1. 2. 3.

18,0 23,5 25,0

SUKELLUSAAVOIN Timo Suominen -83 Tia Hietanen -83 Anne Mehtola -86

MONO Vesikot OTP TaUrsu

50M RÄPYLÄUINTI 0 POJAT MONO 1. Perttu Pussi -92 A-KUs

34,2

50M RÄPYLÄUINTI o TYTÖT MONO 27,7 1. Minna Lepikkö -89 RLs

Tiia Vihavainen -89

A-Kus

32,5

50M RÄPYLÄUINTI o TYTÖT STEREO 1. Alisa Mattsson -89 30,9 PURS 50M RÄPYLÄUINTI C POJAT MONO 1. Erkki Moilanen -87 A-KUs

26,5

50M RÄPYLÄUINTI CTYTÖT MONO 1. Elise Mattsson -86 PURS 2. Riina Kupari -86 A-KUs Piia Lepikkö -86 RLs 3.

23,6 24,2 26,9

50M RÄPYLÄUINTI AAVOIN MONO Timo Suominen -83 Vesikot 1. 2. Markus Puranen -85 A-Kus 3. Henna Virransola -84 A-Kus 4. Ville Matikainen -82 A-Kus 5. Tia Hietanen -83 OTP Vesikot 6. Hanna Sippola -85 7. Mika Hämäläinen -84 TaUrsu 8. Eveliina Salo -84 TaUrsu 9. Eveliina Nygren -84 OTP

18,0 23,2 23,7 23,8 24,0 24,7 24,9 25,0 25,6

100M RÄPYLÄUINTI B POJAT MONO 47,5 1. Marko Kolsi -85 A-Kus 2. Markus Puranen -85 A-Kus 50,6 100M RÄPYLÄUINTI B POJAT STEREO 1. Mika Hämäläinen -84 TaUrsu 56,7 2. Arttu Mantere -84 1.02,7 RLs 100M RÄPYLÄUINTI BTYTÖT MONO 1. Henna Virransola -84 A-KUs 2. Laura Lehto -84 A-KUs 3. Elise Mattsson -85 PURS 4. Hanna Sippola -85 Vesikot 5. Kristiina Salo -84 TaUrsu 6. Eveliina Nygren -84 OTP 7. Sara Manninen -85 KoU 8. Katri Isoviita -85 A-Kus 9. Tiina Lönnmark -84 A-KUs

52,5 52,7 53,5 53,9 53,4 56,2 57,3 57,5 1.02,2

200M RÄPYLÄUINTI CTYTÖT MONO 1. Riina Kupari -86 2.02,0 A-KUs 2. Anne Mehtola -86 TaUrsu 2.09,9 200M RÄPYLÄUINTI AAVOIN MONO 1. TimoSuominen -83 Vesikot 2. Ville Matikainen -82 A-KUs 3. Hanna Sippola -85 Vesikot 4. Eveliina Nygren -84 OTP

1.39,7 1.56,2 1.59,3 2.06,3

400M RÄPYLÄUINTI B POJAT MONO 1. Marko Kolsi -85 A-KUs

3.43,4

400M RÄPYLÄUINTI BTYTÖT MONO 1. Eveliina Salo -84 TaUrsu 2. Kristiina Salo -84 TaUrsu 3. Laura Lehto -84 A-Kus 4. Hanna Sippola -85 Vesikot 5. Sara Manninen -85 KoU 6. Tiina Lönnmark -84 A-KUs

4.18,5 4.18,7 4.19,1 4.26,2 4.31,0 5.13,7

4x50M RÄPYLÄUINTI B SEKAVIESTI 1. A-KUs I-joukkue Riina Kupari, Marko Kolsi, Markus Puranen,Tiina Lönnmark 21. A-KUs II-joukkue Katri Isoviita, Henna Virransola, Laura Lehto, Erkki Moilanen 3. TaUrsu Mika Hämäläinen, Eveliina Salo, Anne Mehtola, Kristiina Salo

1.35, I

1.40,7

1.42, I

Vaihtelun tuulet ovat tuoneet uudeksi kisapaikaksi Riihimäen uimahallin eikä perinteistä Turun Impivaaran hallia. Tämä onkin ensimmäinen kerta kun kisoja järjestetään muualla Suomessa. Altaan pituus on aivan erilainen kuin muualla Suomessa ja tästä johtuen leirejä pidettiin Riihimäellä useita kertoja kisa-altaaseen tutustuen. Taktiikka hiottiin maltilla ja virheiden määrää pyrittiin minimoimaan. Leirillä on ollut viimevuotisen maajoukkueen lisäksi pelaajia Tampereelta, Riihimäeltä sekä muutamia nuorten maajoukkuepelaajia sparrausvastustajina ja kokemusta hakemassa. Kisat lähtivät alkuun Tanskaa vastaan. Se sopi hyvin meille, koska halusimme varmat voiton ja kaksi pistettä. Ottelu oli Suomen hallintaa, eivätkä tanskalaiset juurikaan päässeet hätyyttelemään Suomen koria. Voitto tuli ansaitusti luvuin 3-1 Tanskalaisten tehtyä rangaistuspallosta kavennuksen. No~a ja Ruotsi pelaisivat maaIittoman tasapelin antaen Suomelle seuraavasta voitosta finaalipaikan. Seuraavaksi kohtasimme hallitsevan maailmanmestarin Ruotsin, joka joutui toteamaan että enää ei kumarreta turhaan Ruotsia. Viimevuotinen voitto luvuin 1-0 oli Ruotsille selkeä pettymys eikä tasapeli No~aa vastaan parantanut heidän osakkeitaan. Suomi sai ensimmäisessä erässä heti johtomaalin eikä antanut yhtään kunnon korituspaikkaa Ruotsille vaan karvauspeli oli todella loistava ja kotiyleisö eli hienosti joukkueen mukana. Ruotsalaiset joutuivat menemään taaksepäin monta kertaa ja heillä oli pahoja vaikeuksia päästä omasta pois kovan karvauksen takia. Suomi ei saanut enää koreja vaan voitto tuli taas luvuin 1-0 ja niinpä finaalipaikka tuli varmistettua heti kahdella ottelulla. Viimeinen peli oli Suomelle verryttelyä loppuottelua kohti ja No~a laiset tarvitsivat vähintään tasapelin finaali paikkaa ajatellen. Kova puolustuspeli oli Norjalaisten tavaramerkki ja lopputulos 0-0 parista hyvästä koripaikasta huolimatta. Finaali alkoi tasaisesti eikä tilanteita ollut kovinkaan paljon. No~alaisten nurkkapeli oli tuttua eikä kyttäyspeli tuonut mitään uutta, mutta korin lähettyville tuli kova ruuhka ja lähes kaikki pelaajat olivat samassa kasassa puolustajien kanssa. Pallo alas ja yksi pelaaja sai syötön kiinni ja onnistui yllättämään Suomen

Kotikisat toi hopeaa Riihimäen altaassa maalivahdin. Tästäkään huolimatta ei pyyhettä heitetty kentälle vaan taisteltiin loppuun asti. Toisen erän viimeiset minuutit olivatkin todella jänniä suomalaisten painettua pelin aivan korin tuntumaan. Mutta kuparinen jäi rikkomatta ja takkiin tuli tylysti 1-0 kuten viime vuonnakin. Nälkä on kasvanut vuosien aikana ja toinen peräkkäin PM-hopea ei juuri tyydyttänyt ketään. Henkisesti oltiin lähes varmoja että oltaisiin menty jatkoajalle ja siitä mestaruuteen asti. Niinpä porukka oli maassa tappion jälkeen, koska oltiin menty selkeästi eteenpäin, mutta loppuun asti ei vielä onnistunut.Tavoite oli voittaa Suomelle ensimmäinen PM-KULTA uppopallossa miehille. Tavoite oli kova ,mutta täysin realistinen. Ei muuta kun lippu ylös ja treenit käyntiin, sillä EM-kisat odottavat kesäkuun alussa Suomen nälkäisiä leijonia ,Ei kannata tavoitella hyvää sijoitusta vaan haluamme olla PARHAITA, joten meidän täytyy tehdä asiat vielä PAREMMIN ennen seuraavaa koitosta, Hyvät kevään jatkot ja treeni-intoa kaikille jotka haluavat pyrkiä edustamaan SUOMEA EM-kisoissa Qj Jukka Levonen

. ,.

PM-Turnaus Riihimäellä 17-18.2. Lauantain ottelut Miehet Suomi - Tanska Miehet Ruotsi - No~a Naiset No~a - Ruotsi Naiset Suomi - Tanska Miehet Tanska - No~a Naiset No~a - Suomi Naiset Ruotsi - Tanska Maalit Sunnuntain ottelut Miehet Suomi - No~a Miehet Tanska - Ruotsi Naiset No~a - Tanska Naiset Ruotsi - Suomi Maalit Taulukko ennen finaaleja Voit Tas. Miehet Suomi 1 2 1 2 No~a Ruotsi 1 1 Tanska 0 0 Naiset 3 0 No~a Ruotsi 1 2 Tanska 2 0 Suomi 1 0 Finaalit Miehet B-Finaali A-Finaali Naiset B-Finaali A-Finaali

0-0 0-5 (0-3) 4-0 (3-0) 1-0 (1-0)

Häv.

Pisto

Maal,+-

0 0 1 3

5 4 3 0

4-1 4-1 5-1 2-12

0 0 1 2

19-0 1-5 0-4 0-11

3 2 1

Ruotsi - Tanska Suomi - No~a

8-1 (4-0) 0-1 (0-1)

Tanska - Suomi No~a - Ruotsi

1-0 (0-0)(0-0) Overtime 2-0 (1-0)

Lopputulokset Miehet 1. No~a 2. Suomi 3. Ruotsi 4.Tanska

3-1 (1-0) 0-0 5-0 (2-0) 0-0 1-4 (0-3) 10-0 (4-0) 0-0

Naiset 1. No~a 2. Ruotsi 3.Tanska 4. Suomi

UPPOPALLON SM-SARJAA Sarjatilanne 15 kierroksenjälkeen (runkosarja on päättynyt) Ahveniston Vesipedot Hml Kuopion Urheilusukeltajat Tampereen Urheilusukeltajat

Riihimäen Urheilusukeltajat P5K Kupla. Espoo Partiosukeltajat. Helsinki

Ott

VOI

15 15 15 15 15 15

14 10 8 8 3 0

Tas 0 1 2 0 0 1

Häv 1 4 5 7 12 14

Maalrt 115-05 73-16 38-24 57-18 32-106 04-149

Pisteet 28 21 18 16 6 1

Tampere 3-4.3.2001 lauantai

sunnuntai

Kupla-Parsuk Tampere-Ahvenisto Kupla-Riihimäki Kuopio-Ahvenisto

Tampere-Parsuk Kuopio-Riihimäki Kupla-Ahvenisto Tampere-Riihimäki Kuopio-Parsuk

0-0 0-6 0-7 0-2 0-0 2-0 0-18 2-1 0-0

Kupla-Kuopio Riihimäki-Ahvenisto Tampere-Kuopio Parsuk-Ahvenisto Tampere-Kupla Parsuk-Riihimäki

0-9 3-1 1-0 0-1 0 6-1 0-10

24.3.2001 Hämeenlinna, Semifinaalit (2 ottelun yhteistulos ratkaisee) Ahvenisto - Riihimäki Kuopio -Tampere Ahvenisto - Riihimäki Kuopio -Tampere

7-8.4.2001 Turku, Finaalit

UPPOPALLON

OLDBOYS EM-TURNAUS

22.9.2001

(MATKA-AIKA 20-24.9.2001) (7 KM KÖÖPENHAMINASTA) TANSKA 40 VUOTIA (1961 TAI AIEMMIN SYNTYNEET)

AIKA PAIKKA

RÖDOVRE,

IKÄRAJA PELIAIKAYKSIPÄIVÄINEN. KAIKKI KAIKKIA VASTAAN HINTA NOIN MÄÄRÄSTÄ.

1*15 MlN TAI 2* 10 MlN 1150-1300 MK/HENKILÖ RIIPPUEN OSALLISTUJIEN

MUKAAN ON KUTSUTIU JOUKKUEET SUOMESTA,TANSKASTA, RUOTSISTA, NORJASTA, SAKSASTA, SVEITSISTÄ, ITÄVALLASTA JA USA:STA JOS OLET KIINNOSTUNUT OTA YHTEYS: JANNE LINDELL TAMPEREEN URHEILUSUKELTAJAT

040-5287666 jANNE.LlNDELL@MAjORBLUE.FI

aativissa olosuhteissa sinun on luotettava regulaattoriisi. Aivan kuten Dr. Stephanie Schwabe luottaa Apeksiinsa tunnetujen Bahaman Blue Holenja Black Holen luolatutkimuksissaan. Kylmissä olosuhteissamme Apeks on osoittautunut luotettavaksi reguksi sen kuivan jäätymissuojansa, 2. vaiheen lämmönsiirtimensä ja Venturi-säätimensä ansiosta. Kaikissa Apeks-regulaattoreissa on elinikäinen takuu. Tee sinäkin turvallinen valinta. Apeks. PFIO,·2.~OIO • uutta ajattelua PRO-2000:n salaisuus on sen semi-wing-rakenteessa; siinä yhdistyvät siipiliivin ja perinteisen takkimallisen liivin hyvät ominaisuudet. PRO-2000:n nosteenjakautumisen voit säätää sukelluksen aikana! PRO-2000 on mukava päällä sen rinkkamallisen hihnaston ansiosta. Integroidut painotaskut, veto-ketjulliset taskut, maskitasku, takataskut, runsaasti D-renkaita, vahva 1000 denier Cordura-materiaali siinä SeacSubin resepti onnistuneelle liiville!

§eac. - --iI§UU

Ei ihme, että DIVER-Iehden lukijat vaUtsivat PRO-2000:n VUODEN TUOTTEEKSI! Eikä se ole edes hinnalla pilattu...

Pemsvälineuuruus seacSub 'ilta Sel lUX F-IOO umpikantaräpylä, Extreme kirkas silikonimaski, Mex snorkkeli, verkkokassi, yht. alle

515,00

Uppopallon internet-sivut: http://www.egroups.com/group/ uppopallo

Nälipesvä~en 9, e4~(i)(i) Puh. 06-2243$9'0, ID4(i)(i)-§68866. Fax 06-2243670

Suomen urheilusukeltajain liitto (SUSL) on kurssittanut sukelluskouluttajiaan, Tällä kertaa kurssit ovat kohdistuneet erityisryhmiin, Kursseilla sukelluskouluttajia on perehdytetty laitesukeltamiseen vammaisen tai pitkäaikaissairaan henkilön kanssa, Jokainen vamma tai sairaus on yksilökohtainen ja asettaa myös sukeltamisessa tiettyjen asioiden huomioon ottamista, Kurssien sisältönä on ollut eri vammoihin tutustumista. avustamista, allasha~oituksia ja apuvälineiden testausta, jotka saattavat helpottaa sukeltamista, Osallistujia on ollut ympäri Suomea, Lisäksi kursseilla on ollut mukana eri tavoin vammaisia henkilöitä avustamassa sukelluskouluttajiaTähän mennessä kursseja on ollut kaksi, Sukeltamista ollaan testattu näkövammaisten, alaraajahalvaantuneiden, CP-vammaisten ja raaja-amputoitujen henkilöiden kanssa, Kurssien tavoitteena on, että paikkakunnilla, jossa on kurssin käynyt sukelluskouluttaja, voidaan sukelluskorttia suorittavien ryhmään ottaa myös vammaisia henkilöitä, Suin päin ei tarvitse lähteä sukelluskorttia suorittamaan, Ensin erityisryhmien kanssa koulutettu sukellus-

MOLSKIS JA LOISKIS Timo Saastamoisen CP-vamma ei altaassa tahtia haittaa! Haaveenani on ollut jo ennen vammautumistani päästä kokeilemaan laitesukellusta, kertoi alaroajoistaan halvaantunut Ilona BjörKlund. Parina introsukelluksella oli Henry Stenius, kouluttaja voi jä~estää Intron eli tutustumisen laitesukeltamiseen, Introsukelluksella käydään läpi laitesukelluksen alkuaakkoset ja tietenkin kokeillaan sukeltamista paineilmalaitteilla allasolosuhteissa ja onko sukeltaminen siten mahdollista kokeilevalIe henkilölle,

Honan mietteitä Kuten jo aikaisemmin mainittiin, on jokainen vamma tai sairaus yksilöllinen, Lisäksi uimataito on ehdoton, Seuraavana toisella kurssilla olleen Ilona Björklundin mietteitä sukelluskokeilusta, Ilonalla on selkäydinvamma, joka aiheutti alaraajojen hal-

PURUUESI SAIMAAN KIRKKAIN HELMI ei' Sukellusrekket ja leirit ei' Avantosukellukset ei' Kalastusretket ei' Saaristoristeilyt

Runsaasti jääkauden muovaamia kohteita

vaantumisen, Uimiseen Ilona käyttää ainoastaan käsiään, "Olen aina pitänyt uimisesta, Haaveenani on ollut jo ennen vammautumistani päästä kokeilemaan laitesukellusta, Nyt siihen oli oiva tilaisuus, kun minua pyydettiin sattuman kautta mukaan kurssille", "Ha~oittelu tapahtui altaassa, Päälleni laitettiin liivi, jonka selkäpuolella on paineilmapullo, Pullo valittiin keveyden ja pituuden mukaan sopivaksi. Jos pullo on liian suuri, se saattaa kääntää sukeltajaa selälleen tai muuten pahaan asentoon, Lisäksi tarvitsin lisäpainoja noin 4 kg, jotta pysyin veden alla, Kasvoillani oli maski, Suuhun tuli regulaattori, jonka avulla hengitin pullosta ilmaa veden pinnan alapuolella, Regulaattorin kanssa ei ollut mitään vaikeuksia", Ilona täsmentää, "Rauhallisuus on kaikki kaikessaVaikka paniikki iskee on silti yritettävä malttaa mielensä, Muutaman kerran maskini täyttyi vedellä, joten hengitin vahingossa vettä nenääni (hengitys suun kautta), Silloin oli pakko päästä pintaan, Korvien paineiden tasaukset onnistuivat muutaman yrityksen jälkeen, Paineet tasattiin noin puolen metrin välein nenästä puristamalla ja nenään puhaitamaIla, Maskin tyhjennys vedessä olisi tärkeä taito oppia tulevai-

PURUUEDEN RETKEILY Kesälahti p. 0400-778 439 timo,tynkkynen@puruvedenretkeily,inet.fi http://personal.inet.fi/palvelu/puruvedenretkeily

, .' -- ,,'

suudessa, Lisäksi kanssani oli koko ajan pari sukelluskouluttajaa, jotka tiesivät miten toimia," "Pinnan alla on rauhallista, On mukava nähdä kaikki niin selkeästi - esimerkiksi muut sukeltajat. Oli outoa kuulla ääniä pinnan alla esim, taputukset ja kilahdukset, koska oli vaikea hahmottaa mistä suunnasta äänet tulevat. Muiden sukeltajien temppuillessa alkoi naurattaa, Se ei oikein pinnan alla onnistu, koska maskiin pääsee vettä." "Haaveeni olisi päästä ulkomaille sukeltamaan, Ei niinkään syvyyksiin, vaan näkemään korallit ja upeat värit. Korkeintaan ehkä 15 metriin, Nauttimaan sukeltamisen fiiliksestä ja väriloistosta",

SUSLneuvoo Suomen Urheilusukeltajain Liitto ry:stä (SUSL) saat lisätietoja mm, siitä, että onko paikkakunnallasi tai lähialueellasi erityisryhmien sukeltamiseen perehdytettyä sukelluskouluttajaa, Muutenkin asian kiinnostaessa ota yhteys SUSL:iin numeroon 09-3481 2258 ja kerro, että olet kiinnostunut erityisryhmien laitesukelluksesta, ~

teksti Tiina Siivonen kuvat Maare Siukola

S i.,ä. t i ~dä.t I<.LJ ka. c> I ~t - sinä tiedät mitä haluat Sinulle ei ole vaihtoehtoja. Valitset aina oikein, sellaista joka vastaa juuri sinun vaatimuksiasi. Sinä, joka sukellat, ei tarvitse koskaan miettiä minkälaisia varusteita käytät. Tiedät, että vain Viking Pro 1000 vastaa vaatimuksiasi. Varmuus ja sopivuus. Ja jotain mitä on vaikea määritellä, tunne.

Protective Products Division Box 1520, 271 00 Ystad Tel 0411·67940, fax 0411·15285 Internet www.trelleborg.com/protective ;.,

.~ ~".:..

. .;J'

Eterna Monterey

THE DIVER'S WATCH Satin-finished stainless steel case. Cambered, scratchresistant sapphire crystal, ~~, antireflection coated on both .. sides. Water-resistant to 500 m (approx. 1700 feet). Satin finished stainless steel bracelet with built-in extension system. Mechanical movement: self-winding mechanical design with ball-bearing-mounted rotor (Eterna invention). 25 jewels. Date window at 3 clock. Black luminous dial with luminous hands. Ratcheted unidirectional bexel, minute graduations, luminous guidemark. Maahantuoja: Kultakeskus Oy Kellotoimisto

puh. 03-65711,faksi 03-6161520, www.kultakekus.fi

P ÄIJÄNTEELLE SUKELTAMAAN!! JUOTAVAN HYVÄ P ÄIJÄNNE, VIET Ä VÄN HYVÄ SUKELTAA.

TUKIALUKSEMME MS LINDA ODOTTAA SINUA JA RYHMÄÄSI ETELÄ-PÄIJÄNTEELLE, SOITA JA VARAA MATKASI

LAHDEN SUKELLUSKESKUS, UW ACTIONS OY YHDYSK.39 15200 LAHTI PUH. 03-733 1181, FAX. 03-7331180 GSM. 0500- 437 175 E.MAIL actions@saunalahtiJi

Sukella Kaatialassa - yövy Aholankankaan leirintäalueella! - 11 mökkiä, osassa WC, 49 petiä - retkeilymaja, 7 huonetta, 31 petiä --29 vaunupaikkaa sähköllä - 2 rantasaunaa, hiekkaranta - siisti WC-suihkurakennus, N I M - kysy kompressoripalvelusta lisää! Camping Aholankangas, Kirkkotie 25, 63100 Kuortane, 06-5254104

HA~OO Puhelu

HA~O O toimistosta

Johtokunnassa päätetty Toiminta -ja talouskertomukset tarkastettiin ja päätettiin esittää vuosikokoukseIle hyväksyttäväksi. Liiton talous todettiin hyväksi, tase on vahva ja maksuvalmius on ollut hyvä. Jäsenmaksujen korotusta päätettiin myös esittää vuosikokoukselie. Korotuspaineet aiheutuvat Sukeltajalehden uudistamisprosessista. Hyväksyttiin ansiomitaleja ja CMAS****-kortteja, joista tiedotetaan sitten kun ne on jaettu asianomaisille. Uppopalloilijoille päätettiin hankkia elektorninen merkinantolaite. Poistettiin seurojen ilmoituksen perusteella liiton jäsenyydestä Peliesukeltajat ry ja Sutec ry. Hyväksyttiin seuraavat uudet seurat liiton jäseniksi Virtain VPK:n sukellusjaos ja Tekniikka sukeltajat ry. Tervetuloa toimintaan!

Ansioituneita jäseniämme CMAS****-kortti Jaakko.J Salo, Bothnia Gulf Divers ry,Vaasa Tapio Katajarinne, Sub Aqua Club Barracuda ry, Helsinki

Hopeinen ansiomitali Kari Jokinen, HYKS:n Urheilusukellusseura ry Pronssinen ansiomitali Krista Kantola. Fidit ry Kauko Korpi, Fidit ry Jukka Kippola, Loviisan Merisukeltajat ry

Jäsenmaksut Seurojen jäsenmaksut tulisi jo olla maksettu, niin että seuraavakin numero voidaan lähettää seurojen jäsenille. Muutama maksaja on epäselvä, emme osaa yhdistää oikeaan seuraan. Kenen maksuja ovat maksaneet Suomen Tietosystems Oy, Kirkonkylän sukellusosasto ja Veija Jari?

Vakuutus asiaa Vakuutuslomakkeita saa vain ja ainoastaan liiton toimistosta tai oman seuran edustajalta.vakuutus on voimassa vain seurojen jäsenille. Uusien vakuutuksenottajien tulee ehdottomasti lähettää henkilötietoosa liiton toimistoon, niin että henkilökohtainen viitenumero ja henkilötiedot voidaan yhdistää. Viime vuonna meillä oli yli 100 henkilöä vakuutettuna, joiden nimet olivat ÖÖÖ. Vahingon sattuessa on suuria vaikeuksia löytää ao. henkilön

tiedot. Tiedot uusilta vakuutuksenottajilta menevät vakuutusyhtiöön liiton toimiston kautta. Henkilörekisterilain mukaisesti tiedot hävitetään toimistosta silppuamaIla. Suosittelen edelleen ulkomaille matkavakuutusta urheilulisällä, jolloin korvaussummissa ei 'ole ylära-

Soitellaan, soitellaan

SUSL:N TEKNINEN VALIOKUNTA KOULUTTAA M3-kurssi Aika: 6.-10.6. Paikka: Pajulahti, Nastola Hinta: 3450 mk Nitroksi kou Iuttajakurssi Aika: 24.-26.8. Hinta: 2450 mk M2-kurssi Aika: 28.-30.9. ja 12.-14.1iO. Paikka: Pajulahti, Nastola Hinta: 3450 mk

PAINOVYÖPANKKI Muistithan, että Suomen Urheilusukeltajain Liitolla on painovyöpankki. Jos hätätilanteessa pelastaudut pudottamalla painovyösi, saat SUSL:n painovyöpankista uuden painovyön. Tapahtumaraportti on aina tehtävä. Liiton toimisto kertoo asiasta tarkemmin, puh. 09-3481 2257

jaa, liiton vakuutuksen korvaussummat näkyvät tuoteselosteessa.

SUOMEN LIIKUNTA JA UIHIILU

Keväällä luonnossa liikkuminen tuulettaa kaikkia aisteja, kunhan vain muistaa niitä käyttää. Kiireisenä saattaa vahingossa kävellä mahtavien luontoelämysten ohi huomaamattaan. Kaupungissa ja rakennetussa ympäristössäkään ei voi vätttyä huomaamasta kesän tuloa. Päivä pitenee, nurmi viheriöi, tuomet kukkivat, linnunlaulu vaihtuu vähitel len kärpästen surinaksi kun siivekkäät käyvät

pesintäpuuhiin. Luonnon ta~oamat näkymät. äänet ja tuoksut voi ottaa vain elämyksinä, ilman ahdistusta siitä, ettei tunne kuulemaansa lintua tai näkemäänsä kasvia. Lajintunnistus on mukava taito, mutta sitä ei tarvita luonnosta nauttimiseen.

MarjutJoensuu Liikunnan ja Urheilun Ympäristöhanke

TAPAHTUMAKALENTERI

Myydään Nikonos V+Nikkor 35 mm 4200 mk, Sea&Sea YS-50 salama 2800 mk, Nikonos close-up outfit 1800mk, Citizen kello 600 mk. Soita 040-5875865. Mauri Timonen, 040-5875865, mauri.timonen@metla.fi Sukellustietokone Uwatec Alladin Air ohjelmoitavalla Unwatechin digitaalikompassilla, ohjeki~oineen. Hinta 3.000 mk. Puh. (013) 636 550 tai 0500-542777

HUHTIKUU 20.4.-22.4. 20.4.-22.4. 20.4.-22.4. 21.4. 21.4.-22.4. 28.4.-29.4.

M1-kouluttajakurssi 2. osio Juniori Scuba Divers leiri Nuori Suomi -ohjaajien jatkokoulutus Uppopallon 1- ja II-divisioonan kilpailut Uppopallon maajoukkueleiri Räpyläuinnin Euro-Party

Siikaranta Kouvola Kouvola Hämeenlinna Tampere Unkari

TOUKOKUU Polar Diver 2-osainen 7 mm märkäpuku kenkineen ja 3 mm sormikkaineen kokoa 56, avokantaräpylät koko 45, huurtumaton maski, snorkkeli, painovyö + 15 kg painoja, sukeltajan puukko, varustekassi.Vähän käytettyjä.Yhteishinta 1600 mk + postikulutTero Korhonen, puh. 08-780 111 Viking-kuivapuku, sin/vihr, n.190 cm, kenkä 46, uusi täyttöventtiili, hp 2500,. Citizenit Aqualand II ja Hyper-aqualand, hp 900,- kpl. Hyväkuntoiset, tarpeettomina. Puh. 0400-156812 Poseidon 200 Itr/200 kompressori, Hondan moottorilla. Puh. 0400-539 614

Räpyläuinnin Nuori Suomi Cup Kouvola NS-ohjaajakurssi Lappeenranta Valtakunnallinen norpparalli Lappeenranta Uppopallon maajoukkueleiri Tampere Uppopallon maaottelu Ruotsi-Suomi Tukholma Uppopallon nuorten ja naisten SM-sarjan 1 osaturnaus

5.5. 4.5.-6.5. 5.5.-6.5. 5.5.-6.5. 19.5. toukokuu

KESÄKUU 3.6.-10.6. 6.6.-10.6. 9.6.

Uppopallon EM-kilpailut M3-sukelluskouluttajakurssi Sukelluskalastuksen Dödörens Cup Uppopallon Susiraja Cup Sukelluskalastuksen Porkkala Cup

30.6.-1.7. Kompressori Bauer Utilus 10. Käytetty kolme tuntia. Hinta 25.000 mk. Puh. 03-448 1792, Ari Karihtala AGA 2 x 7 Itr x 300 Bar pullopaketti. Mk2 selkäteline. Puh: 050-5266661, e-mail: jouni.polkko@fmi.fi

Sandefjord, Norja Tvärminne Hanko Joensuu Porkkala

HEINÄKUU 14.7-16.7. 21.7. 26.7.-29.7. 28.7.-29.7. 29.7. 29.7.-5.8.

Meribiologian kurssi Laitetekniikan SM-avovesikilpailut Savitaipale Valtakunnallinen Norppaleiri ja Mänttä/Längelmävesi Nuori Suomi ohjaajakurssi Sukelluskalastuksen SM-kilpailut Kaukajärven yliuinti (räpyläuinti) Tampere Maastosuunnistuksen MM-kilpailujen yhteydessä sukellussuunnistusnäytös Tampere

ELOKUU

OHJEET SÄHKÖISESTI TOIMITETTAVISTAAINEISTOISTA KÄYTETTÄVÄT OHJELMAT Vastaanotamme Adobe Acrobat PDF-tiedostoja ja FreeHand-, QuarkXpress-, Illustrator- ja PageMaker -dokumentteja. Tallenna raakateksti RTF-muodossa.

FONTIT Adoben FontFolio 7.1 PostScript tyyppi l-kirjasinleikkaukset. TrueType -kiIjasinleikkauksia ei saa käyttää. Muut fontit grafiikkamuodossa. KUVAT JA GRAFIIKKA Korkearesoluutioisina CMYK-kuvina (256 dpi) EPS- tai TIFF-formaattiin. EPS-kuvissa ei voi käyttää DCS-moodia (yhdestä kuvasta 5 eri tiedostoa).

4.8. 6.8.-13.8. 12.8. 16.8. 24.8.-26.8. 24.8.-26.8. 25.8. 25.8.-26.8. 30.8.-7.9. elokuu

Sukelluskalastus - Jaskan muistokisa Räpyläuinnin nuorten MM-kilpailut Sukelluskalastuksen Rauman avoimet kilpailut Töölönlahden uinti (räpyläuinti) Sukellus kesäleiri (www.vesikotfi/walkhiala) Nitroksikouluttajakurssi Sukelluskalastuksen Hanko Cup Sukelluskalastuksen PM-kilpailut Räpyläuinnin EM-kilpailut World Games

~sävesillä

7.9.-9.9. 15.9. 21.9.-23.9. 28.9.-30.9.

M1-kouluttajakurssi 1.osio Sukelluskuvauksen SM-kilpailut Kouvola M1-kouluttajakurssi 2. osio M2-kouluttajakurssi 1. osio Uppopallon nuorten ja naisten SM-sarjan II osaturnaus

PAKKAUS Macintoshissa CompactPro- tai Stuffit-ohjelma ja PClWindows-ympäristössä Zip-pakkausohjelma. Pakkauksien tulee olla itsestään purkautuvia. AINEISTON TOIMITUS Zip-, CD-ROM, JAZ-, tai 3,5" -levykkeellä sekä sukeItaja@hansaprint.fi

lfansaprint Oy

Hanko Hanko Unkari Japani

SYYSKUU

VÄRIT Väriarvot määritellään prosessiväreinä (CMYK).

VEDOSWS JA :rucOSTUSLÄHE'IlE Liitä lähetykseen aina tulostuslähete sekä vedos tai värimalli. Vedos voidaan toimittaa myös faksilla: 010 542 4508. Tarkempia tietoja sähköisten aineistojen toimittamisesta ja Iinjasiirtoyhteyksistä antavat Kunto Koivulanaho 010 542 4445 ja Timo Virtanen 010 542 3510.

Rooma Rauma Helsinki Valkeala

Haluatko seuratoimintavaliokunnan tiedotteet seuralIesi sähköisesti? Lähetä yhteystietosi ja seuran nimi osoitteeseen seuratoiminta@susl.fi

Merikarttasarjat ja matkailukartat Genimapistä

Uudet merikarttasarjat Bja E ilmestyvät 5/01.

<ö=. Genimap

Genimap Oy PL 106, Myyrmäentie 2 01601 Vantaa Tilaukset: Tilaus@Genimap.fi Puh. 0201 340444, taksi 0201 340449

Karttamyymälä Karttapiste Unioninkatu 32, 00100 Helsinki Puh. 0201 340 580, taksi 0201 340 589 Intemetmyymälä: www.karttapiste.fi

KARTTAPISTE

b' r

'SUOMEN URHEIlUKI STADION 00250 HELSINKI