SUKELTAJA
I 2 3 1] 5
·2000
SUOMEN URHEILUSUKELTAJAIN LIITTO RY:N JÄSEN LEHTI
Sisältö
Kunnioita hylkyjämme ..... . . .. ..... ... ....... .. .... .. .4 Pääkiryoitus ....... ..... ... ... ...................... .. 5 Eduskunta hyväksyi aluevalvontalain ...................... 6 Harrastuksestamme tuli turvallisuusuhka ............ ...... 9 Adrianmeren syleilyssä ................................ I2 Talvisukelluskausi ei odota jääkantta .................... 15 Arvostammeko vedenalaista kulttuuriperintöä? ........... . 16 BSAC:n raportit vuodelta 1999 .......... .... .... .. . . .. . 18 Torpedovene Bditelnyj ........ ........... . ...... . ..... 20 Ei niinkään vauhdilla ... .. ...... . . ...................... 24 Räpyläuintia ......... ... ... .... ....... . ........ , ... ,28 Sukelluspari .. , . , ... . . , . , .. , . , .......... . .. , . , ... , . , .30 Norppasivut , .. , .. ,., .. ,., .. .. ".,., .. , ..... ,., . .32-35 Koulutuksen kautta oppaaksi ulkomaille .. , ... ,." ... ,.,.36 Jokke näkee pitemmälle , .. , .. . ". , ."., . . .. . ,., ... , . .38 Lieksan urheilusukeltajat 20 v ... . ......... ... . ... . . ... .39 Keijon juhlaa ................. .... .................. .39 Runous, keramiikka ja sukellus . ... .. .............. ..... 40 Sukellusharrastuksen I 0 käskyä ....................... .41 Tiedevaliokunnan uusi logo ...... .... .. . ........ .... .. .41 Peto-Cup ................. , ......... . ....... .. ... ... 42 Salaliitto ........................................... .42 Nautica Fennica 2000 .. ... . ... ............... ....... .43 Liikuntaympäristö puhtaaksi vesistötalkoilla ............... 44 Urheiluseuran ympäristökansio . .. ..... . . .. .... .. . .. ... .45 MWdään .... ......... ........... .. . .......... ..... .46 Koulutuksia - tapahtuma kalenteri ............... . ....... 46 Kansikuva: Jari Pynnönen voitti kuvalla sukellusvalokuvauksen SM 99 -kilpailun diasaryan
Päätoimittaja Erkki Metsävuori Kustavintie 9 C 24, 20310 Turku puh. koti 02-239 1098, työ 0105424317 Toimitussihteeri Leena Koivumäki Kaarikatu 5 A 2, 33100 Tampere puh. ja fax koti 03-223 8876 leena.koivumak@pp.inet.fi Ilmoitusmyynti Reijo Vainio Uudenmaankatu 10 B 61, 20500 Turku puh. ja fax 02-251 3141,0400-920 855 Puheenjohtaja Jouko Laitinen puh. 03-532 0788,050-676 10 Toiminnanjohtaja Brita Ikävalko puh. työ 09-3481 2257, fax 09-3481 2516 brita.ikavalko@susl.slu.fi Koulutuspäällikkö Mika Rautiainen puh. työ 09-3481 2569,fax 09-3481 2516 mika.rautiainen@susl.slu,fi Liitto- ja nuorisosihteeri Riku Verkkomäki puh. työ 09-3481 2258, fax 09-3481 2516 office@susl.slu.fi Toimitus jättää ki~oittajille vastuun heidän mielipiteistään.
Suomen Urheilusukeltajain liitto ry:n Vuasikokous 22.-10..2000 klo 11.00 SLU-talpssa RadioKatu 20, Helsinki Bussi no 23 Rautatientorilta Valtakirjojen tarkastus klo 10.00-10.45. I ervetuloa Johtokunta
: Sukeltaja-lehti 5/2000 teksti materiaalit 26.1 1. ja ilmoituk- :I I : set 3.1 1. mennessä. : SUOMEN URHEILUSUKELTAJAIN LIITTO RY Radiokatu 20,00093 SLU Puh. 09-3481 2258,09-3481 2257 Fax 09-3481 2516 e-mail:office@susl.slu.fi internet www.susl.fi Paino: Hansaprint Turku
Painotuote
HANSAPRlNT1URKU/40 I4921200>
Suomessa käynnistyy kansainvälinen "Kunnioita hylkyä"- tietoisuuskampanja hyvien hylkysukellustapojen parantamiseksi. Kampanjalla halutaan kiinnittää tuhansien vedenalaisia hylkyjä tutkivien sukeltajien huomio siihen, että vedenalainen maailma on osa kulttuuriperintöä. Kampanjassa korostetaan mm. että hylyt ovat usein myös hautapaikkoja, joita tulee kunnioittaa. Hylyt ovat elinpiirejä monille merieläimille ja -kasveille, eikä matkamuistoja hylyistä ei tule ottaa. Suomen Urheilusukeltajain liiton, Museoviraston sekä monien muiden yhteisöjen Suomessa toteuttaman kampanjan materiaalia jaetaan sukelluskeskuksille ja sukellusseuroille. Kouluttajien toivotaan ottavan opetuksessaan erityisesti huomioon hylkyjen kunnioittamisen sukeltajien asennekasvatuksessa. 1) Kunnioita hautapaikkoja Monet hylyt ovat myös hautoja. Kunnioita niitä kuten hautausmaita. 2) Kunnioita hylky-ympäristöä Monet hylyt ovat mainioita elinpiirejä ja kasvupaikkoja merieläimille ja -kasveille. Kohtele niitä samalla huolella kuin koralliriuttoja etelän vesissä. 3) Kunnioita tulevaisuutta Tutustu hylkyihin siellä, missä se on sallittua, mutta älä riko tai tuhoa niitä. Ota sukellusvalokuvia, mutta älä ota matkamuistoja, jotta hylyt säilyvät myös tuleville sukeltajille nähtäväksi. 4) Kunnioita historiaamme Monilla hylyillä on kiinnostava historia ja ne voivat kertoa menneiden aikojen merenkulusta ja elämästä.Jos löydät vanhan hylyn tai esineen, ilmoita siitä Suomen meri museolle. 5) Kunnioita itseäsi Huolehdi, että olet asianmukaisesti koulutettu turvalliseen hylkysukeltamiseen. 6) Kunnioita perhettäsi ja ystäviäsi Joissakin hylyissä on vaarallista lastia tai ammuksia. Älä koske epäiIyttäviin esineisiin missään tapauksessa. 7) Kunnioita lakia
Tunne lait, jotka liittyvät hylkyihin. Kunnioita lakeja - ja vältä rikos. Tutustumissukellukset vanhoille muinaismuistolain rauhoittamille kohteille ovat sallittuja, huomioi kuitenkin: - Hylkyjä ei saa vahingoittaa huolimattomalla ankkuroinnilla eikä muulla tavalla. - Hylkyihin ei kosketa eikä löytökokonaisuutta muuteta; rakenneosia tai esineitä ei saa siirtää eikä nostaa. - Rungoltaan kokonaisina säilyneisiin hylkyihin ei sukelleta sisään, koska se vahingoittaa runkoa. - Suomessa on tällä hetkellä kolme vedenalaista muinaisjäännöstä, joilla on suoja-alue, ja joilla kaikki sukeltaminen on luvanvaraista. (Kohteet ovat St.Nikolai - Kotkassa, St.Mikael ja Vrouw Maria Nauvon ulkosaaristossa). Merimuseolle on hyvä ilmoittaa vierailuista vanhoille kohteille. Museo välittää tiedon merivartiostolle,ja näin vältytään kentällä epäselviitä tilanteilta. Ilmoituksen voi tehdä puhelimitse. Jos haluat dokumentoida ja tutkia vanhaa hylkyä esim. valokuvaamalla ja mittaamalla tarvitset ki~allisen tutkimusluvan merimuseoIta. Lupaa on anottava hyvissä ajoin etukäteen.
Yhteystiedot Suomen meri museo, Hylkysaari, 00570 Helsinki, puh. 09 40509056 (Maija Fast), 09 40509057 (Sallamaria Tikkanen), 0940509055 (toimisto), fax 09 40509060, email: etunimi.sukunimi@nba.fi Sataa vuotta nuorempiin sotalaivan hylkyihin liittyviä asioita hoitaa Sotamuseo. Yhteystiedot: Sotamuseo, Maurinkatu 1, PL 266, 00 171 Helsinki, puh 0918126381 ,09 18126380, fax 09 18126390.
.
~"~'t""1'o'"
..... .. _..........
- >;". .. .. P AA K I RJ \O I (.
Nyt, sukelluskauden käydessä kohti halli kautta haluan muistuttaa sukelluskansaa tulevista vuosikokouksista. Liiton syyskokous on tänä vuonna jonkin verran aikaisemmin kuin tavallisesti, johtuen muuttuneesta käytännöstä valtionavustusten hakumenettelyssä Opetusministeriö vaatii, että valtionavustuksen hakuasiaki~ojen mukana on vuosikokouksen hyväksymä tulo- ja menoarvio. Osallistukaa kokouksiin ja ottakaa kantaa. Syyskokous on tärkeä vaalikokous, jossa tehdyillä valinnoilla on merkitystä liiton toimintaan usean vuoden ajan. Samassa kokouksessa päätetään myös tulevan vuoden toiminnasta ja siihen käytettävistä rahoista. Tänä vuonna syyskokous pidetään Helsingissä. Niin syys- kuin kevätkokouksen voi anoa oman seuran jä~estettäväksi sopivan tilaisuuden juhlistamiseksi; tällainen on mm. seuran täyttäessä tasavuosia Toivottavaa olisi, että kokouksia voitaisiin jä~estää ympäri maata, koska silloin kokouksiin ja niiden yhteydessä jä~estettäviin tilaisuuksiin voisivat osallistua runsaasti muutkin kuin viralliset kokousedustajat Uusi aluevalvontalaki hyväksyttiin eduskunnassa selvällä ääntenenemmistöllä kesäkuussa ja alleki~oitettiin elokuussa. Tulos ihmetyttää, saimmehan runsaasti huomiota ja kannustusta poliitikkojen taholta prosessin edetessä Laki ei kuitenkaan muuttunut esitetystä muodostaan, ainoastaan saatiin lupauksia joustavasta menettelystä sukelluslupien myöntämisessä suojaalueille.Tulevaisuus näyttää, miten joustavuus tulkitaan. Nyt. kun laki on säädetty, me noudatamme sitä Sukellusluvat suoja-alueille kannattaa hakea hyvissä ajoin ja lupia kannattaa hakea riittävästi (alueellisesti kattavasti), jotta esimerkiksi huonon sään estäessä menemisen ensisijaiselle kohteelle vaihtoehtoja on riittävästi.
Nu då dyksäsongen snart övergår i hallsäsong viII jag påminna dykarna om de kommande årsmötena. Förbundets höstmöte hålls i år något tidigare än vanligt vilket beror på att ansökningsförfarandet för statsbidrag har ändrats något Undervisningsministeriet kräver att budgeten som bestyrkts vid årsmötet skall bifogas tili ansökningsdokumenten. Deltag i mötena och ta ställningVid höstmötet görs viktiga vai som är betydelsefulla för förbundets verksamhet i många år. Vid samma möte fattas även beslut om det kommande årets verksamhet samt de pengar som skall användas för den. I år hålls höstmötet i Helsingfors. Föreningarna kan anhålla om att arrangera både vår- och höstmöten fOr att fira ett lämpligt evenemang; tex. då föreningen fyller jämna år. Det är önskvärt att möten arrangeras runt om i landet och att även övriga än officiella mötesrepresentanter kunde delta i evenemang som arrangeras i samband med mötena. I juni godkände riksdagen med klar majoritet den nya lagen om territorialövervakning och den undertecknades i augusti. Resultatet är häpnadsväckande eftersom vi fick en hei del publicitet och uppmuntran av politikerna under processens lopp. Lagförslaget godkändes utan ändringar men vi fick löften om en smidig handläggning av beviljande av dyktillstånd för skyddsområden. Framtiden far utvisa hur denna smidighet tolkas. Nu då lagen är stiftad följer vi den. Det lönar sig att ansöka om dyktillstånd för skyddsområden i god tid och det lönar sig att ansöka om tillräckligt tillstånd (som täcker ett stort område). Ifall dåligt väder hindrar dykning vid det primära objektet finns det sedan tillräckligt med alternativ. Vi har huvudsakligen trevliga minnen från sommaren. De inträffade dykIyckorna gay oss dock något att tänka på och de far mig fortfarande att grubbla över sportdykningens särdragVår gren kan utan tvekan räknas tili extremsporterna, där man söker och spränger sina gränser. Det är alltid riskabelt att befinna sig på gränserna.vår säkerhetskultur och vårt utbildningssystem skall se tili att en dykare inte ovetande råkar ut för en olycka. Om dykaren ändå medvetet tar risker eiler överskrider sina gränser kan ingenting göras. Det tråkiga är att då turen tar slut påverkar detta inte enbart dykaren som råkat ut för olyckan utan även en stor grupp andra människor. Låt oss fundera på det
Suomen eduskunta päätti 21.6.2000 sukellusharrastuksen olevan niin vakava uhka valtakunnan turvallisuudelle, että suurella osalla Suomenlahtea sen ha~oittamiseen vaaditaan sotilasviranomaisen lupa vuoden 200 I alusta alkaen. Puolustusministeri jan-Erik Enestam julistaa: "Vastakkain on valtakunnan turvallisuus ja toisella puolella harrastussukellus."
Mikä on aluevalvontalaki7 Valtakunnan alueellisen koskemattomuuden turvaaminen edellyttää, että liikkumista ja muuta toimintaa valtakunnan rajoilla sekä muilla valtakunnan turvallisuuden kannalta tärkeillä alueilla valvotaan. Tätä valvontaa tulee vuoden 200 I alusta lähtien määrittelemään aluevalvontalaki (755/2000). Valtakunnan rajoilla aluevalvonnan päämääränä on ehkäistä, paljastaa ja selvittää ulkomaalaisten sotilashenkilöiden sekä ulkomaisten sotilasosastojen ja sotilasajoneuvojen sekä valtionalusten ja -ilma-alusten tekemät alueellisen koskemattomuuden rikkomukset ja loukkaukset. Muualla Suomen alueella päämääränä on valtakunnan sotilaallista turvallisuutta vaarantavan toiminnan estäminen. Aluevalvontalainsäädännön uudistus on saanut alkunsa EU:n komission kehotuksesta poistaa Suomen lainsäädännöstä EU-kansalaisia eriarvoistavat liikkumisrajoitukset. Merkittävimpiä näistä rajoituksista olivat suojaalueilla vallinnut ulkomaalaisten veneilyn tiukka sääntely sekä laitesukelluksen harrastamiskielto. Suomalaisia kumpikaan rajoitus ei ole koskaan koskenut eikä rajoittamattomuudesta tiedetä aiheutuneen haittaa. Uudistusta valmistellut työryhmä on todennut, että suoja-alueille liikkumiselle sinänsä ei ole tarpeen asettaa rajoituksia. Näin ollen kaikki veneilyä koskevat rajoitukset poistettiin uudessa laissa. Sukellusharrastuksen osalta kansalaisuuksia koskenut eriarvoisuus sen sijaan päätettiin poistaa ulottamalIa sukelluskielto koskemaan myös Suomen kansalaisia (aluevalvontalain 17 §:n I momentti).
Paluu Tsaarin aikaan?
Eduskunta hyväksyny aluevaI 10 § Lupahakemuksen jättäminen Edellä 9 §:ssä tarkoitettua lupaa koskeva hakemus osoitetaan asian käsittelevälIe joukko-osastolle ja toimitetaan perille viimeistään kuutta vuorokautta ennen hakemuksessa tarkoitetun toiminnan suunniteltua aloittamista Hakemus tehdään lomakkeella, jonka kaavan pääesikunta vahvistaa. Edellä I momentissa tarkoitettu hakemus voidaan jättää myös merivartiostoIle edelleen joukko-osastolle toimitettavaksi.
Aluevalvontalain sukellusrajoitukset
11 § Lupahakemuksessa ilmoitettavat tiedot
Aluevalvontalain 17 §:n I momentin I kohta kieltää ilman lupaa ha~oitet tavan laitesukelluksen ja merenkulkuun tavanomaisesti kuulumattoman vedenalaisen toiminnan suoja-alueella. Mm. huviveneily ja muu liikkuminen ko. alueilla on kuitenkin sallittua kaikille täysin vapaasti. Säännöksen tarkoituksena on kattaa kaikkinainen teknisin laittein tapahtuva sukeltaminen ja estää valvontalaitteiden paljastuminen ja vahingoittaminen. SUSL:n tietojen mukaan kukaan harrastesukeltaja ei ole koskaan löytänyt tai vahingoittanut tällaista laitetta, minkä lisäksi vakoilu ja omaisuuden tuhoaminen ovat jo muutenkin laissa kiellettyjä. Näin aluevalvontalain sukellusrajoituksia voidaan pitää turhana ylilyöntinä.
Edellä 10 §:ssä tarkoitetussa lupahakemuksessa ilmoitetaan: 1) hakijan nimi, henkilötunnus ja yhteystiedot tai yhteisön ollessa hakijana sen nimi ja yhteystiedot sekä yhteyshenkilön nimi; 2) toiminnan tarkoitus 3) aluevalvontalain 17 §:n I momentin I ja 2 kohdassa tarkoitetussa toiminnassa käytettävät välineet; 4) toimintaan osallistuvien henkilöiden nimet ja yhteystiedot; 5) toiminta-alue karttapohjalle rajattuna; 6) suunniteltu toiminta-ajankohta ja luvan haluttu voimassaoloaika; 7) toiminnassa käytettävän aluksen rekisteritunnus sekä päällikön nimi.
12 § Luvan myöntäminen
Sukellusluvan anominen suoja-alueelle Aluevalvontalain 17 §:n I momentin edellyttämän sukellusluvan myöntämisestä tullaan määrittelemään erillisellä asetuksella aluevalvontalain täytäntöönpanosta.Tätä ki~oitettaessa ei ole tiedossa, missä vaiheessa asetus varsinaisesti hyväksytään lopullisessa muodossaan, mutta
ASETUSLUONNOKSEN KOLMAS LUKU NÄYTTÄÄ TÄL. LÄ HETKELLÄ SEURAAVALTA:
3 luku Suoja-alueita kos ~evat luvat 9 § Lupaviranomainen Saaristomeren meripuolustusalue, Suomenlahden mer:ipuolustusalue ja Kotkan rannikkoalue on toimivaltainen käsittelemään ja ratkaisemaan asian, joka koskee luvan myöntämistä aluevalvontalain 17 §:n I momentissa tarkoitettuun toimintaan joukko-osaston toimialueeseen kuuluvalla suojaalueelIa. Edellä I momentissa tarkoitetuista suoja-alueista ja joukko-osastojen toimialueista säädetään valtioneuvoston asetuksella.
Edellä 9 §:ssä tarkoitettu lupa voidaan myöntää enintään kalenterivuodeksi kerrallaan. Lupa-asia voidaan ratkaista vaikka kaikkia I I §:n 3,4,6 tai 7 kohdassa tarkoitettuja tietoja ei lupaa haettaessa ole voitu yksilöidä, jos aluevalvontalain 19 §:n I momentissa säädetyt luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät.
13 § Yksinkertaistettu lupamenettely jos on ilmeistä, että aluevalvontalain 19 §:n I momentissa säädetyt luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät, 9 §:ssä tarkoitettu joukko-osasto voi yksittäistapauksessa myöntää luvan tavanomaisin paineilmalaittein tapahtuvaan urheilusukeltamiseen, vaikka lupaa haettaessa ei kaikilta osin noudateta 10 ja I I §:ssä tarkoitettuja luvan hakemista koskevia säännöksiä. Puolustusministeri jan-Erik Enestam on toistuvasti ilmoittanut, että asetusesityksen mukaisesti tapahtuva sukelluslupien myöntämiskäytäntö on niin helppo ja joustava, että sillä ei ole mitään haittavaikutusta sukellusharrastuksen kannalta Myös Eduskunnan hallintovaliokunta väittää lausunnossaan, että lupamenettely on mahdollista jä~estää joustavaksi, jopa niin että luvan voisi saada yksinkertaistetussa menettelyssä tarvittaessa myös viikonlopun aikana.
ntalain! "Yksinkertaistettu lupamenettely" jättää kuitenkin lupaviranomaiselle laajan tulkinnanvaran ja johtaa mielivallan mahdollisuuteen. Merivoimien esikunta on myös jo ehtinyt ilmoittamaan, että yksinkertaistettu menettely on aina poikkeuksellinen, ja tulisi kyseeseen lähinnä jo myönnettyjen lupien voimassaoloajan pidentämiseen jne. Merivoimien esikunta korostaa myös, että ne henkilöt, joilla tulee olemaan valtuudet sukellusluvan myöntämiseen noudattavat normaalia virka-aikaa, eikä lupia siis voi heidän mielestään saada esim. iltaisin eikä viikonloppuisin. Tosin kun tämä näkökanta tuotiin Pääesikunnan edustajien tietoon, sieltä ilmoitettiin, että lupia myöntävissä joukko-osastoissa on 24 tunnin päivystys ja Merivoimien esikunnan antama tieto on siis perätön. Merivoimien esikunnasta saadun tiedon mukaan lupaa on mahdollista anoa ainoastaan erikseen tarkkaan määritellyille yksittäisille kohteille, ei laajoille suoja-alueen osille. Niinpä siis jos sää ei suosi etukäteen valittua kohdetta, ei ole mahdollista myöskään sukeltaa missään tilanteen mukaan valitussa vaihtoehtoisessa kohteessa.Tai sitten pitää varmuuden vuoksi anoa erilliset luvat joka ikiselle kuviteltavissa olevalle kohteelle sen varmistamiseksi että päivä ei mene pilalle ja sukellusturvallisuus ei vaarannu pelkästään vääränlaisen lupalapun takia. Merivoimilla ei myöskään näytä olevan minkäänlaista käsitystä siitä, millä tavalla ja minkälaisilla menetelmillä harrastesukeltajat sukeltavat. Merivoimien esikunnan mukaan sukellusluvan saattaa esim. saada tietyn saaren tai luodon rannalle siten, että "normaalin mittaisen henkiliinan kanssa sukellettaessa ollaan laillisilla vesillä". Ohje on muuten hyvä, mutta ei vastaa sitä, että harrastesukeltaja käyttää pintaköyttä ainoastaan avannossa sukeltaessaan!
Suoja-alueiden uudet rajaukset Puolustusministeri jan-Erik Enestam, puolustusministeriö, pääesikunta ja merivoimien esikunta ovat säännöllisesti ja johdonmukaisesti kertoneet että suoja-alueita aiotaan vähentää ja pienentää ja suoja-alueitten rajauksia muuttaa niin, että sukellusharrastukselle ei heidän mielestään aiheudu käytännöllisesti katsoen minkäänlaista haittaa sukeltamisen luvanvaraisuudesta suoja-alueilla. Tätä ki~oitettaessa asetus uusista suoja-aluerajauksista ei ole vielä valmis, mutta siitä saatujen ennakkotietojen mukaan näyttää siltä, että suoja-alueet aiotaan poistaa kokonaan Pohjan lahdelta. Sen sijaan Saaristomeren ja Suomenlahden suoja-alueitten kokonaispinta-ala näyttää kasvavan uusien rajausten myötä. Suoja-alueita tullaan mm. kasvattamaan aina aluevesirajalle asti, mikä ei tähän asti ole ollut mahdollista. Puolustusministeri ja sotilasviranomaiset ovat äänekkäästi mainostaneet et-
tä he ovat ottaneet harrastesukeltajien tarpeet tarkoin huomioon uusia suoja-alueitten rajauksia suunnitellessaan. Erityisen ylpeitä he ovat olleet siitä, että heidän mielestään ainoastaan muutama sukeltajille tärkeä hylkykohde tulee jäämään suoja-aluerajausten sisäpuolelle.Tämä päätelmä perustuu siihen, että he ovat katsoneet hylytnetin hylkykarttaan merkittyjen hylkyjen sijainnin. jokainen sukelluksen harrastaja tietää, että hyvästä alusta huolimatta hylyt.netin tiedostot eivät missään nimessä ole täydelliset ja pelkästään sen perusteella tehtyjen rajausten sisäpuolelle jää varmasti useita seurojen hyvin tuntemia hylkykohteita. Sotilasviranomaisten arviota tilanteesta vääristää myös se, että heidän käsityksensä mukaan kaikkiin yli 100 vuotta vanhoihin hylkyihin tarvitaan joka tapauksessa lupa, joten he eivät ole laskeneet näitä lainkaan mukaan "harrastesukeltajille tärkeisiin" kohteisiin. Merimuseo kuitenkin tulkitsee muinaismuistolakia toisin kuin sotilasviranomaiset: tutustumissukellukset vanhoille muinaismuistolain rauhoittamille kohteille ovat sallittuja. Suomessa on tällä hetkellä vain kolme vedenalaista muinaisjäännöstä, joilla kaikki sukeltaminen on luvanvaraista (St.Nikolai, St.Mikael ja Vrouw Maria). Lisäksi sotilasviranomaisten tulkinta harrastesukeltajille aiheutuvan haitan vähyydestä on virheellinen myös siksi, että he ovat keskittyneet yksinomaan hylkysukeltamiseen. Kuitenkin me kaikki tiedämme, että suurin osa sukeltamisesta on muuta kuin hylkysukellusta. Sadat ja tuhannet saaret ja luodot tulevat jäämään suoja-alueitten sisäpuolelle. Lähes kaikkiin näistä saa veneilijä nousta vapaasti maihin kunhan pitää huolen siitä, ettei käy rantavedessä sukeltamassa. Lisäksi suoja-alueitten sisäpuolella on lukemattomia yksityishenkilöiden omistamia kesämökkejä, joten jatkossa monet joutuvat anomaan luvan omalta mökkilaituriltaankin sukeltamiseen. Aluevalvontalaki antaa myös mahdollisuuden muuttaa helpolla tavalla suoja-alueitten määrää, kokoa ja rajauksia. Eli vaikka meille nyt vakuutetaankin, että alueita halutaan pienentää ja vähentää, niiden määrää ja kokoa voidaan niin haluttaessa kasvattaa hyvin helposti milloin hyvänsä.
Sukelluslupien aiheuttamia ongelmia sukellusseuroilleja sukeltajille Henkilörekisterilaki edellyttää, että ihmisellä on oltava oikeus kieltää häntä koskevien tietojen jakaminen eteenpäin. Näin ollen jos seuralla on aikomuksena hakea sukelluslupia kaikille jäsenilleen keskitetysti seurojen jäsenrekistereihin on tehtävä sellaiset muutokset, että ainoastaan luvan antaneiden henkilöiden tiedot annetaan ulos. Seuran anoma lupa kohdistuisi tietenkin vain seuran jäseniin. j05. seuraan liittyy jäseniä pitkin vuotta niin kuin yleensä on tapana ollut, joudutaan näille myöhemmin liittyneille anomaan lupa erikseen. Seurojen välinen yhteistyö on myös vaarassa: naapuriseuran j~estämällä sukellusretkellä oman seuran yhteisölupa ei olekaan voimassa Eli siis jokaisen sukeltajan joka aikoo sukeltaa muutoinkin kuin vain oman seuransa kanssa on haettava myös er.ikseen henkilökohtainen lupa jokaiselle suoja-alueilla sijaitsevalle kohteelle jossa hän voi kuvitella joskus käyvänsä sukeltamassa jonkun kanssa. Eräs ongelma seurojen yhteisöluvan hakemisessa on myös seuran vastuuhenkilön juridinen vastuu. Suomessa on vielä toistaiseksi voimassa yhdistymisvapaus. Seuraan saa periaatteessa liittyä kuka vain. Seuralla ei ole oikeutta tarkastaa jäseneksi liittyvän henkilöllisyyttä esim. passin tai henkilötodistuksen avulla, vaan on luotettava siihen, että ihmiset ovat niitä, joita ilmoittavatkin olevansa. jatkossa voi vastuuhenkilölle seurata ongelmia, jos paljastuukin, että vieraan valtion vakoilija on soluttautunut väärällä henkilöllisyydellä seuran jäseneksi ja seura on auttanut häntä rikoksensa tekemisessä hakemalla hänelle sukellusluvan.
Sukelluksen rajoittaminen ei olekaan sukeltajien syrjintää? SUSL on pitänyt käsittämättömänä, että suomalainen lainsäätäjä pitää hyväksyttävänä kansalaisuuteen kohdistuvan sy~innän vaihtamisen vapaaajanharrastukseen kohdistuvaan sy~intään. Direktiivin 64/221 /ETY mukaan yleisen jä~estyksen ja turvallisuuden vuok-
si käyttöön otettujen toimenpiteiden on perustuttava yksinomaan yksilön omaan käyttäytymiseen. Yhteisöjen tuomioistuimen asiassa 30n7 antamassa tuomiossa todetaan, että jos kansalliset viranomaiset soveltavat yleisen jä~estyksen käsitettä, tämä edellyttää todellista ja riittävän vakavaa yhteiskunnan perustavanlaatuisiin etuihin kohdistuvaa uhkaa. Euroopan ihmisoikeussopimuksen 4 lisäpöytäki~an 2 artikla edellyttää, ettei liikkumisvapaudelle, vapaudelle valita asuinpaikkansa ja vapaudelle lähteä maasta saa asettaa muita kuin sellaisia rajoituksia, jotka ovat lain mukaisia ja välttämättömiä demokraattisessa yhteiskunnassa kansallisen tai yleisen turvallisuuden takia, yleisen jä~estyksen ylläpitämiseksi, rikosten ehkäisemiseksi. terveyden tai moraalin suojaamiseksi tai muiden yksilöiden oikeuksien ja vapauksien suojaamiseksi. SUSL:n käsityksen mukaan ei pitänyt mitenkään olla mahdollista, että liikkumista suoja-alueilla sukeltaen rajoitettaisiin, jos kerran ei katsota tarpeelliseksi rajoittaa mitään muutakaan liikkumistapaa. Onhan vesistössä uiminen,johon harrastussukellus tähän asti on rinnastettu, vesilaissa säädetty jokaisen vapaaksi oikeudeksi. Viranomaiset eivät myöskään ole pystyneet osoittamaan mikä on se sukelluksen harrastajien aiheuttama vakava yhteiskunnan perustavanlaatuisiin etuihin kohdistuva uhka mitä pitäisi pelätä. LainsäätäjälIe edellä mainitut seikat eivät kuitenkaan muodostaneet ongelmaa, sillä sekä SUSL:n kattoj~estön Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n varapuheenjohtajan Ilkka Kanervan johtama puolustusvaliokunta että hallintovaliokunta totesivat. että säännös, jossa laitesukeltaminen ehdotetaan tietyillä alueilla luvanvaraiseksi. ei varsinaisesti puutu liikkumisvapauteen. koska suoja-alueella saa jatkossakin pääsääntöisesti yleisesti liikkua. Eli siis vain yhteen liikkumistapaan kohdistuva rajoitus ei ole liikkumisrajoitus eikä sy~intää.
Mitä aluevalvontalain sukellusrajoituksilla saavutetaan? On selvää että sukelluskiellon läpiajaneilla henkilöillä ei ole mitään käsitystä harrastussukelluksesta, joka eroaa täysin puolustusvoimien sukellustoiminnasta. jonka päätarkoituksena on kohteiden etsintä ja tuhoaminen. Jos sukeltajaa todellakin käytetään suoja-alueilla sijaitsevien vedenalaisten kohteiden vahingoittamiseen, asialla on huippu koulutettu ja erikoisvarustettu sotilassukeltajaryhmä, joka ei todennäköisesti hae lupia viranomaisilta. ei merkitse sukelluspaikkaansa meriteiden sääntöjen määräämällä tavalla ja tekee rikolliset tekosensa havaitsemisen kannalta huonoissa olosuhteissa. Näinollen harrastussukeltamisen luvanvaraistaminen ei vähennä tarvetta valvoa laitteiden koskemattomuutta. Harrastesukeltajien, sukellusseurojen ja sukellusalan yritysten tekemiä lupahakemuksia tulee syntymään vuosittain kymmeniä tuhansia. Lupamenettelyn vuotuiset kustannukset eivät mitenkään voi vastata siitä saatavaa hyötyä. Ainoa saavutus on se. että sotilaallisesti tärkeiden kohteiden normaalin valvonnan jo tälläkin hetkellä olemassa olevien kustannusten päälle lisätään vielä turhan ja massiivisen lupabyrokratian ylimääräiset menot. On hyvin epäselvää miten luparnenettely edistää valvonta- ja suojeluteh-
tävää. Miten kohteella sukeltavat henkilöt yhdistetään esimerkiksi 1500 luvan saaneeseen sukeltajaan?Yhdessä ja samassa veneessä voi olla yhtä aikaa seuran yhteisluvalla liikkuvia sukeltajia, henkilökohtaisella luvalla varustettuja'sukeltajia ja kokonaan luvattomia sukeltajia. Ainoa tapa pysyä tilanteesta selvillä olisi tarkastaa joka ikinen kerta jokaisen sukeltajan henkilöllisyys ja sukelluslupa. mihin tietysti viranomaisilla ei ainakaan tällä hetkellä pitäisi olla minkäänlaisia valmiuksia Jos taas tällaisia tarkastuksia ei pidetä tarpeellisina, ei lupamenettelykään ole 011 tarpeellinen. Merivartiosto ei tänä päivänä kykene selviytymään omin voimin sille kuuluvista tehtävistä vaan joutuu jatkuvasti turvautumaan vapaaehtoisten meripelastussel:Jr.ojen apuun. Merivoimat ei ky,Kene jä~estämään riittävää määrää kertausharjoituksia vaan joutuu t urvautumaan vapaaehtoisen maanpuolustuksen jä~estöjen tekemään vapaaehtoistyöhön. Tuntuu oudolta. että tilanteessa, jossa viranomaisilla ei 0 e varaa hoitaa edes omia perustehtäviään heidän resurssejaan on silti varaa haaskata naurettavaan lupakuponkien kanssa pelleilyyn. On myös muistettava, että alueellisesti rajatut luvat paljastavat valvontalaitteiden sijainnin. Kun lupia anotaan valtava määrä, valvontalaitteiden sijainti paljastuu evättyjen hakemusten alueellisella tarkastelulla. Lain perusteluiden mukaan viranomainen ei saa evätä lupaa perusteetta. esimerkiksi harhautusmielessä
Entä viistokaikuluotain? Jos sukellusseura omistaa viistokaikuluotaimen, pitääkö se nyt myydä ulkomaille tarpeettomana? Aluevalvontalain 3. lukuun sisältyvät säännökset eräiden aluevalvontaa vaarantavien tutkimusten ja kuvausten luvanvaraisuudesta. Luvanvaraista kaikkialla Suomen aluevesillä on tutkimus, jolla selvitetään merenpohjan ja sen sisustan muotoa, rakennetta tai koostumusta ja jonka perusteella meren pohjasta voidaan laatia karttoja. Säännöksen mukaan luvanvaraista kuitenkin on ainoastaan jä~estelmällinen merenmittaustoiminta ja näin saadun tiedon tallentaminen.Toiminta on järjestelmällistä silloin kun tavanomaisista navigointilaitteista poikkeavilla erikoislaitteilla kerätään ja tallennetaan tietoa jä~estelmällisinä mittauslinjoina laajalta alueelta tai esimerkiksi suunnitelluIta kaapelireitiltä. Luvanvaraisen toiminnan ulkopuolelle jäisi siten tavanomaisesti merenkulkuun, kalastukseen tai harrastustoimintaan käytettävien luotainten käyttö sanottuun tarkoitukseen. Samoin aluevalvontalain 17 §:n I momentissa todetaan, että laitesukelluksen lisäksi luvanvaraista on vedenalainen toiminta, joka ei tavanomaisesti kuulu merenkulkuun. Merenkulkuun kuuluu lain perustelujen mukaan tavanomaisesti esimerkiksi kaikuluotaimen käyttö, mikä siis ei edellyttäisi lupaa. Vielä toistaiseksi on kuitenkin epäselvää miten tulkitaan sukellusseuran omistaman viistokaikuluotaimen käyttöä hylkyjen etsintään. Hylkyjen etsiminen on tietysti jä~estelmällistä toimintaa, ainakin jos halutaan saada tuloksia aikaan, mutta toisaalta tällöinhän laitetta käytetään harrastustoimin~
~
Mika Rautiainen
::::::::::: ::::::::: :::::::;::::::: ::::::::::;::: :::; :: ::::::: :: ::: ::: :::::::::::: :::: ::::::::::::::::::::::;:::::::::;::::::: :::: :::::::: ::::: :::::::::::::::::; :::::::::::;:: :::::::::::::::::::::::::
Suomen Urheilusukeltajain liitto ry. pitää edelleen aluevalvontalainsäädännössä esitettyjä harrastesukeltamisen rajoituksia sukelluksen harrastajia syrjivinä, kansalaisten perusoikeuksien vastaisina ja perusteettomina. Eduskunnan internet-sivulta www.eduskunta.fi löytyy asiatunnuksella HE 38/2000 mm. valiokuntien lausunnot lakiesityksestä, täysi-istuntokäsittelyjen pöytä kirjat jne. :::::::::: ::: ::::: :::::::: :::::::::::::::: ::: :::::::::;:;:::::::: :::: :::::::::::: :::::: ::::::::::::::::::::::::::::: ::::::::::: :::::::::: ::::: ::::: :::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::::: :
Laaja sukelluskielto tulee voimaan ensi vuoden alussa. Puolustusministeriön keksityin perustein läpi ajaman liikkumisvapausrajoituksen tie laiksi on opettavainen tarina suomalaisesta päätöksenteosta.Ainoastaan yhdeksän kansanedustajaa asettui eduskunnan äänestyksessä sukeltajien puolelle.
i
r
~.
: ."
:i
Perusteettoman sukelluskiellon tie laiksi Sukelluskielto osoittaa, että Suomen puolustusvoimat ei pysty hoitamaan tehtäviään kontrolloimatta tavallisen kansalaisen elämää länsimaiselle demokratialle vieraalla tavalla Sukeltajien on jatkossa haettava lupaa vapaa-ajan viettoonsa sotilasviranomaisilta ja hyväksyttävä se, että heidän liikkeensä rekisteröidään kuin rikollisten. Kaikkialla merialueillamme voimaan tuleva sivukaikuluotainten käyttökielto on säälittävä yritys estää lainsäädännöllä tekninen kehitys sen sijaan että siinä yritettäisiin pysyä mukana
EUkehotti lopettamaan syrjinnän EU kehotti pari vuotta sitten Suomea poistamaan ulkomaalaisten ja suomalaisten veneilijöiden ja sukeltajien eriarvoisen kohtelun laajoilla rannikkoalueilla, jotka se oli nimennyt "suoja-alueiksi". Suomi hangortteli vastaan selittämällä silloisen ulkoministeri Ta~a Halosen ki~elmin, mrten Suomen turvallisuus edellyttää suojautumista veneilijöitä ja harrastussukeltajia vastaan. EU:ta selittely ei vakuuttanut, vaan se aloitti Suomea vastaan virallisen rikkomismenettelyn. Suomen ei aut-
tanut kuin asettaa toimi~ nta miettimään, mrte EU:n vaatlmukseeA voitaisiin reagoida.ja kurtehkin to~ua puolustusvoimien ansiokkaasti tunnistama vihollishuviveneiden ja vuokramärkäpuvussa turistihylyissä palelevien ulkomaalaisten vakoilijoiden muodostama uhka. Nimetty aluevalvontatoimikunta koostui lähinnä puolustusministeriön ja puolustusvoimien virkamiehistä ja sen olemassaolo pysyi hyvin pienen piirin tiedossa. Toimikunta kuuli mietintönsä valmistelun aikana muutamaa muuta virkamiestä. Sen sijaan ketään niistä, joihin säädettävä laki vaikuttaisi, ei kuultu. Toimikunta totesi, että sy~innän poistoon on kaksi tapaa: poistaa EU-kansalaisia koskevat rajoitukset tai laajentaa ne koskemaan myös suomalaisia. Veneilyn kieltämisen esittämiseen ei sisu riittänyt, vaikka haluja olisikin ollut Huomattavasti veneilyä helpommin valvottavaa sukeltamista koskeva kielto sen sijaan esitettiin laajennettavaksi koskemaan myös suomalaisia, koska tuollaisen ryhmän sy~intä ei herättäisi kenenkään mielenkiintoa. Muutaman täällä sukellusturismin luvatussa maassa vuosittain sattumalta sukeltavan ulkomaalaisen katsottiin siis muodostavan niin vakavan uhan, että sotilasviranomaiset esittivät epäröimättä tuhansia Suo-
men kansalaisia koskevaa liikkumisvapausrajo' usta. Tällaista suhteellisuudenf9jun puutetta ja muuta yhteiskuntåa halveksivaa asennetta on vaikea ymmärtää.
Lakiesitys tyrmistytti sukeltajat SUSL ja PADI saivat asiasta vihiä viikkoa ennen valmiin mietinnön lausuntoajan umpeutumista ja laativat aiheesta perusteelliset lausunnot. Olimme vakuuttunerta, että näin naurettavan esityksen takana on väärinkäsitys ja luotimme siihen, että tuomalla tosiasiat esiin asia saadaan pois päiväjä~estyksestä. Odottelimme jonkin aikaa samalla tiedottaen asiasta maltillisesti sekä prtäen yhteyttä muutamiin poliitikoihin. Joulukuussa 1999 PLM:n lainsäädäntöjohtaja vastasi kyselyymme, että lausuntomme on käsitetty eivätkä ne sisältäneet mrtään sellaista, joka olisi antanut aiheen tehdä mrtään muutoksia esrtettyyn lakiin tai -asetukseen. Totesimme, että oli tullut aika käsrtellä asiaa hieman laajemmin julkisuudessa sekä pyytää apua kaikilta Suomen sukeltajiita. Srtä seurannut kampanja oli omaa luokkaansa, kun sadat sukel-
tajat lähestyivät kansanedustajia ja muita vaikuttajatahoja, mistä lämmin kiitos kaikille teille. Ilmeisesti poliittinen julkisuus johti siihen, että vuoden 2000 alussa meidät hyväksyttiin samaan neuvottelupöytään sotilasviranomaisten kanssa. Yllättävää oli se, että eräät kansanedustajat kyllästyivät ja suuttuivat sukeltajien avunpyyntöihin. Jos kansanedustaja ei ymmärrä, että huolestunut kansalainen ottaa häneen yhteyttä juuri sillä tavalla kuin osaa, hän ei ole käsittänyt tehtäväänsä oikein.
Puolustusministeriö käskee, poliitikot hyppäävät Muutamia tässä asiassa keskeisissä rooleissa toimineita henkilöitä on hyvä nimetä, ovathan poliittiset päättäjät meidän valrtsemiamme ja virkamiehet palkkalistoillamme. Sukelluskiellon - tai "joustavan lupamenettelyn" pääarkkrtehdit olivat aluevalvontatoimikunnan keskeiset jäsenet eli lainsäädäntöjohtaja Pekka Prtkänen puolustusministeriöstä sekä prikaatinkenraali Kari Rimpi ja everstiluutnatti Aulis Minkkinen puolustusvoimista. Nämä herrat hämmästyttivät mertä eniten sillä,
•
Nykyinen poistuva SUOla-ali
eivät kuitenkaan suostuneet asiassa esiintymään tai heidän esimiehensä suoranaisesti kielsivät sen. Puolustusministeriö ei myöskään lämmennyt SUSLin kompromissiesitykselle, jonka mukaan sukeltajat olisivat ilmoittaneet sukelluksista etukäteen ja aluevalvontaviranomainen olisi voinut puuttua asiaan, jos sukellustoimintaa olisi suunniteltu liian lähelle aluevalvontalaitteita: tällaista tilannettahan ei käytännössä olisi tullut koskaan vastaan. Merivoimien esikunnassa kerrottiin, että tällainen menettely ei sovi, koska puolustusvoimat haluaa rekisteröidä sukeltajat ja heidän liikkeensä sekä analysoida näitä tietoja omien tarpeidensa mukaan "kenenkään inti-
miteettisuojaa tietenkään loukkaamatta". Poliitikoista asiassa profiloitui yli muiden puolustusministeri jan-Erik Enestam. Hän ei suostunut tapaamaan meitä missään vaiheessa. vaikka esitimme lopulta pyynnön SLU:n, Suomen suurimman kansalaisjä~es tön nimissä. Hänen sukelluskiellon tarvetta peränneille kansanedustajille eouskunnan lähetekeskustelussa antamansa vastaukset ovat parnai millaan todella viihteellisiä (edusRunnan nettisivut, istunto 5 f20(jJ 16.5.2000 kello 14.00). Kyseinen keskustelupöytäki~a kannattaa muutenkin lukaista, sillä sukeltamisesta käyty keskustelu oli varsin pitkä ja perusteellinen. SLU:n varapuheenjohtajaksi valittiin syksyllä 1999 osaltaan myös SUSLin äänillä Ilkka Kanerva, joka on myös eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja. Enestam sentään kieltäytyi tapaamisista, mutta Kanerva ei edes vastannut SUSL:n lukuisiin tapaamispyyntöihin kevään 2000 aikana, ei vaikka sellainen esitettiin SUSL:n ki~allisena pyyntönä tavata kattojä~estön varapuheenjohtajaa. Myöhemmin, lain viimeisessä käsittelyssä, hän esitti lakiin liitettäväksi ponnen, jonka mukaan
"hallituksen tulee erityisesti seurata laissa esitetyn lupamenettelyn toteutumista". Tämä ele vaikutti kilvenkiillotukselta, joka ei käytännössä vaikuta lain soveltamiseen. Ministereistä meitä tapasivat Kari Häkämies, Kimmo Sasi ja Olli-Pekka Heinonen. Kaikkien mielestä sukelluskielto oli liioiteltu, mutta kukaan ei loppujen lopuksi viitsinyt panna tikkua ristiin puolestamme. Useimmat tapaamamme kansanedustajat olivat puolellamme ja pitivät kantojamme hyvin perusteltuina. Myös eduskunnan lähetekeskustelu osoitti, että lukuisat kansanedustajat olivat todella yhtä mieltä kanssamme. Edustajat Ma~aana Koskinen,jaakko Laakso ja jari Leppä jopa tekivät ministeri Enestamille asiasta ki~alliset tai suulliset kysymykset, Leppä tosin äänesti myöhemmin sukelluskiellon puolesta. Suuri osa ministereistä ja kansanedustajista kuitenkin totesi jo alun alkaen, että "koska kyseessä on puolustusministeriön valmis esitys, jonka takana ministeri Enestam on, asialle ei voi valtioneuvostossa/eduskunnassa tehdä enää mitään. Asiaan olisi tullut vaikuttaa mietintöä laadittaessa" Tämä on siis suomalaisen lainsäätäjän käsitys lainsäädäntövallan sijainnista.
Sukeltajan poika puolellamme Kansanedustaja jaakko Laakso, sukeltajan poika, piti johdonmukaisesti puoltamme sekä puolustusvaliokunnassa että suuressa salissa ja jopa äänestytti eduskuntaa lain sukelluskieltopykälästä Laakso osoitti tässä olevansa sanansa mittainen mies eikä mikään m~anpoimija - hän ansaitseekin sukeltajien äänet yli puoluerajojen. Sukelluskieltoa vastaan äänestivät eli meidän puolellamme olivat: Aittoniemi Sulo, alk Koskinen Ma~aana, sd Kuisma Risto, rem Laakso jaakko, vas Lahtela Esa, sd Markkula Markku, kok Sinnemäki Anni, vihr Tiusanen Pentti, vas Vistbacka Raimo, ps Poissaolleista tiukimmin puoltamme piti Kirsi Piha, joka ei päässyt äänestykseen esikoisensa päätettyä maailmaan tulostaan tuona ajankohtana - onnea ja kiitos! Puolustajiemme jakautuminen tasaisesti yli puoluekentän sekä äänestyksessä että keskusteluissa osoittaa. että tämä asia ei ollut poliittisesti sävyttynyt. Oikeu-
Lupia hakemaan
denmukaisuuden vaatimaa uskallusta löytyi kuitenkin äänestykseen asti vain edellämainituilta yhdeksältä Säälittävimpiä tapauksia meitä vastaan äänestäneiden joukossa olivat ne kansanedustajat, jotka kirjallisesti tai suullisesti lupasivat meille tukensa, mutta kun äänestyksen hetki tuli, niin pikku vähemmistömme väistyi tärkeämpien etujen tieltä. Näitä takinkääntäjiä ei kannata edes nimetä, ettei heille tule paha mieli.
Mikä suoja-alueilla on sallittua?
Koska lakia on noudatettava, on aika ryhtyä hakemaan lupia ensi kesän sukelluksille. Niitä on syytä hakea hyvissä ajoin, jotta viranomaisten työkuorma jakautuisi tasaisemmin emmekä haittaisi meihin kohdistuvaa valvontaa ja rekisteröintiä. Lupien hakemisesta ei tässä vaiheessa voi antaa mitään ohjeita, PLM tiedottahee siitä myöhemmin jollain tavall<t viimeistään ensi kesänä sukelta:akohtaisesti päästäessään Rätemään veneitämme tarkastaessaan. Omalta k0hdaltani 11lIpien hakemisen pohtimir:len on herättänyt mm. seuraavia ajatUKSia: vii e kesänä ajoin veneellä ' den viikon reissulla viiden suoja-alueen läpi, joista neljällä sukelsio. Toisin kuin eduskunnan hallinto~kunta "sukellusharrastuksen suunnitelmallisuudes-
Päivystäjä~
1.1.200 I jälkeen suoja-alueilla laitesukeltaminen ilman lupaa on kielletty. Sallittua on muun muassa liikkua ja ankkuroitua huviveneillä kaikkialla paitsi I 00 m lähempänä puolustusvoimien maa-alueita: toisin kuin harrastussukeltaminen, vapaan ankkuroitumisen ei katsottu vaurioittavan kalliita laitteita,joita ei ole merkitty merikarttoihin. On huomattava, että mikäli karttaan merkitsemätön laite vaurioituu aluksesi ankkuroiduttua siihen, et j0udu korvaamaan vaurioita Suoja-alueilla V0i myös mm. pitää sUKellusvarustei[j mukana aluksessa, tä~ pu loja ja...., vapaasukeltaa I
I
na Laajemmille alueille tai kokonaisille suoja-alueille lupia ei tähän asti saamieni tietojen mukaan tulla myöntämään. Näin ollen tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että minun lienee viisainta hakea henkilökohtainen lupa erikseen jokaisen suojaalueen jokaisen saaren, matalikon ja hylyn ympärille. Näin täytyy tehdä myös niiden noin 10 - 15 henkilön, jotka veneelläni useimmin vierailevat Tämä tietysti saa aikaan sen, että muutamia mapillisia papereita täytyy pitää veneellä mukana, mutta toisaalta mitäpä sitä ei tekisi pitääkseen lain mukaiset harrastusmahdollisuutensa samanlaisina kuin tähänkin asti. Usäksi, mikäli sattuisi niin, että jostain syystä jokin hakemuksistani evättäisiin tai sen käsittely pitkittyisi, ei näiden yksittäisten tapausten vieminen oikeuteen kohtuuttomasti haittaa sukeltamistani, kuten helposti kävisi riitaannuttaessani laajempaa aluetta koskevan hakemuksen.
talaista keskittyi lähes täysin sukelluskieltoon.Vaikuttamisemme johti myös joihinkin konkreettisiin tuloksiin.Asetusluonnokseen lisättiin pykälä yksinkertaistetusta lupamenettelystä, ja ministeri Enestam lupasi eduskunnalle lupamenettelyn olevan mahdollisimman yksinkertainen, mahdollisesti pelkän puhelinsoiton riittävän. Lisäksi eduskunta edellytti hallituksen seuraavan lupamenettelyn toteutumista ja puuttuvan epäkohtiin. SUSL teki asiassa voitavansa, mutta se ei tällä kertaa riittänyt. Vaikka edunvalvontamme on ollut välillä tiukkasävyistäkin, siinä ei kuitenkaan ole ollut asiavirheitä eikä asiattomuuksia yritimme vain säilyttää harrastuksemme tähän saakka ongelmitta jatkuneen vapauden sekä mahdollisuuden jatkaa yhteistyötä merellä liikkuvien tahojen välillä - ja yritämme edelleen, ei lakien muuttaminen ole mitenkään mahdotonta ~ Mika Pohjonen
Tuloksiakin saavutettiin Aktiivisuutemme ansiosta eduskunnassa käyty keskustelu aluevalvon-
SUKELLA TURVALLISESTI KAIKILLA VESILLA ••
Ota turvaksesi nyt uusi, entistä enemmän turvaava vakuutus. Se korvaa sinulle taloudellisesti tapaturmat, jotka sattuvat kilpailussa, sukellusharjoituksissa, näytöksissä ja niihin liittyvillä matkoilla. Niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Kaikilla vesillä! Lisenssivakuutuksen saavat vain Suomen Urheilusukeltajain Liiton jäsenseurojen jäsenet. Edullinen ja kattava lisenssi koskee urheilusukellusta, räpyläuintia, uppopalloa, sukelluskalastusta, -suunnistusta ja -kuvausta. Tapaturmien hoitokulujen lisäksi lisenssiin sisältyy kertakorvaus pysyvästä haitasta ja kuolemasta.
Turvaa tulevat sukelluksesi ja ota lisenssi turvaksesi nyt heti. Saat sen llittosi ja seurasi kautta.
Lisenssi antaa taloudellista turvaa sukelsitpa missä päin maailmaa tapansa. Myös sukeltajantaudin vaatima painekammioboito kuuluu korvattaviin vabtnkoibin.
..
1) POI-ijOIA-YHTIOT
Adrianmeren syleilyssä
kua Matkaan lähtivät Kai "Jorma" Joronen, Marko Ikpr)en, Tom Asplund ja ki~oittaja Viid.en vuoro.kauQen Ipma oli käytettävä tarkoin ja'siksi matkaän lähdettiin heti keSkiyöllä, Reitti kulki Dobojsta SCM4j~von ja Mostarin kautta SFOR:n käyttämään f?lozen satamaan, jonne Säavuttiin viiden maissa aamulla if"ukiko/1.1:Wl jätimme sotil~~eet ja,Wll<kasimme a:lit~)IJ. väljeta ja lop-
teet ja profiilin taululle, jolloin tuntui turvalliselta lähteä ensimmäiselle merisukellukselle täysin oudossa ympäristössä. Tapaa kannattaisi
käyttää-kotimaassakin.
Odotl;lksen täyttymys
Kolocepin saaren majakka, jonka juurelle johtaa Bezdan Passage.
virta. Eteläpää avautui hyvään seinämään, joka painui kuulemma 50 metriin asti. Taas paljon kaloja. joukossa yksi murena Illalla kerrattiin päivän kokemuksia posket hehkuen. Seuraavana päivänä ajettiin rannikkoa pohjoiseen noin tunnin verran Slano -nimiseen paikkaan. Kohteena oli hyvin säilynyt 2. maailmansodan aikainen 15 metriä pitkä hylky 35 metrissä aivan rannan tuntumassa Hylky löytyi vasta 1997 eikä ole täyttä vanmuutta oliko se liittoutuneiden vai sittenkin saksalaisten. Mittareissa on niin Fordin logo kuin ki~oltus "wasser". Jyrkkää rinnettä ylös tut1:aessa on taas antiikin ajan laivan lastin jäänteinä amforia Kaksi hylkyä yhdellä dykellä Päivän toinen sukellus tehtiin klo 21 jälkeen yösukelluksena jo tutussa paikassa Grebenin saarella Käytävän läpi seinämälie ja takaisin. Monia uusia eläväisiä oli liikkeellä ja kaikki näytti niin toisenlaiset1:a pimeälläVeden kirkkaudesta kertonee jotain se, että kuu valaisi 9 metrin ~ teen. Miljoonat hohtavat pieneliöt tanssivat lampun valokiilan pyyhkäistyä pinnanalaista maisemaa
Kolmas päivä oli aurinkoinen, mutta tuuli teki kelistä kovan. Veneilimme jälleen pohjoiseen, nyt Kolocepin pohjoiskärkeen. Veneestä lähdettäessä vapaa pudotus Petran viemää narua seuraten syvään sineen, kunnes hohtavan valkea hiekkapohja antoi uskomattoman valoisuuden. 21 m:n ~dessä oli 1600-luvun kauppalaivaAluksesta oli jäljellä vain kolme tykkiä ja lasilastin jäänteet Pikareita ja muita juomalaseja sekä tiiviissä pinossa pieniä peililasineliöi-
Myös idyllisessä vanhassa kaupungissa oli vielä monia taloja samassa kunnossa Säästyneissä ja ko~atuissa osissa vanhaa kaupunkia elämä kuitenkin jo sykki. Uikkeitä ja ravintoloita oli valinnan vaikeuteen asti. Runsaalla sadalla kunalla söi todella hyvin ja joi vielä pullon kohtuullista viiniä Hintataso on siis suomalaisittain varsin edullinen. Kaupasta saa peruselintarvikkeet (leivän, viinin ja oluen) vieläkin halvemmalla
tä
Kotiin päin, äiti, näin vaelsin
Iltapäivällä tehtiin sitten reissun viimeinen sukellus jo hieman "jäähdytellen" Daksan saaren pohjoispäässä loivahkossa rinteessä Kaloja, kotilolta. meri ruohoa ja muuta tavallista merielämää, mutta ei mitään erikoista Hieman haikealla mielellä pintaan, sillä se tiesi tällä erää jäähyväisiä meren syvälle sinelle.Ju.\lri sille mikä meitä tuntemattomuudessaan ja hiljaisuudessaan houkuttaa
Mutta mitä maksaa
Viimeisen lomapäivän aamulla jätimme hyvästit Petralle ja suuntasimme rantatietä pohjoiseen nyt aurinkoisia maisemia ihastellen. Plozessa muutimme jälleen muotoamme. Matkalla kävimme tutustumassa sodasta pahoin kärsineeseen Mostariin, joka taisi tulla suomalaisille nimenä tutuksi erään ki~an välityksellä Joku liftarijuttu. Kotona Dobojssa odottikin illalla lämmin sauna Kokemuksesta voin suositella Kroatiaa sukeltajan matkakohteeksi. Intenetistä' löytyy tietoja sukellusfirmoista eri puolit1:a Kroatian pitkän pitkää rannikkoa Suoria lentoja Kroatian rannikolle ei vieläkään liene, mutta etsivä löytää, eikä se ajomatkakaan mikään aivan mahdoton ole kun kerää hyvän porukan. Ja ei kun menoksi! Scuba-ter.veisin ~ teISitiJ=PKarjqlaln.en, lålyatKarjala4en albumista
Magnetometri
Vikingvaihto•
AX 2000 suurten rautaesineiden vedenalaiseen etsintään myös jään päältä
T:miMACGUNELL21610KIRJALA Puh. (02) 458 9212 Fax (02) 4589 402 www.macgunell.fi
Neoprenhupulla HD-vetoketjulla Latex mamleteul...1
El Ghonamy Diving Center - Red Sea - Hurghada, Egypt TALVEN 2000/2001 SUKELLUSOHJELMAT Safarlt ryhmille, min. 12 henkeä/vene-, 2/3 sukellusta/pv, pullot ja painot, 6yötä / 5 päivää, kahden hengen hytit aterioilla, kuljetukset lentokentältä, 1yö hotellissa aamiaisella PohjoJnen 400 USDlhenkilö, lähtö Hurghadasta EtellMalsaA1am 500 USDIh, lähtö Marsa Galepista, 220 km bussi Päiväl'etki 30 USDIh, 2 sukellusta, pullot, painot ja kuljetukset 5 päMn paketti 145 USDlhenkilölO sukellusta + 1 yösukellus, pullot, painot, kuljetukset veneelle päivittäin Lisätiedot myös suomeksiIRiitta: Fax +2065544861, elgho@hurghada.ie-eg.com tai www.red-sea.comlelghonamy
... _IIIID.JIII. HENGllYSSiÄTIMET JA
OCTOPUSSIT
·10 % (ensimmäinen vuosihuolto ilmainen)
Myynti maahantuojalta:
Finn-SUlI....... SUKELLUSLIIKE
\UJ1
www.finnsuit.fi Helsinki P. (09) 692 2358 Turku P. (02) 251 8747
JOPA 4000,hyvitys vanhasta pllvlIstasi! • Tarjous koskee vai htokau ppaa. leikkaat vain vanhasta puvustasi 3x3 cm palan, josta ilmet:lee pukusi valmistusnumero - siny ei si,is tarvitse lähettää k(§)ko pukua! Kysy lisää
Viking-Life Saving Equipment
+ 358
(0) 2 ~89500 Fax: +358 (0) 2 4895011
Tel:
LlFE-SAVING EQUIPMENT
ovat ja pilaavat Ota sinäkin käyttöösi Apeks, on osoittautunut toimivaksi regulaattoriksi vaativissa olosuhteissamme. Sen kuiva jäätymissuoja, annostajan lämmönvaihdin ja vapaapuhallusriskiä vähentävä Ventun +/- säätö tekevät Apeksista luotettavan. Apeks on erittäin .......................... ... s~ helppohengitteinen. • .;:::.............. ~. ~~~mllIii") Sen ANSTI-testituloksetl'. - l~ · ·d r (xaja25mbar) ov~t ~arkk.mOI en y 1- .. .............................. ~m~styö VOImaIsest! parhaat. • ..... .. - (xaja3,OJ/l) Laadukkaalle regulle annetaan tietenkin sen laatua vastaavan takuun - kaikille Apeks-reguille myönnetään ikuinen takuu. Apeks on erinomainen valinta myös tekniikkasukellukseen. Hanki sinäkin nyt Apeks TX-100 edulliseen syyshintaan. Se on varma valinta. Takuulla. '"<
Kaup'an päälle iso regulaukku, arvo 160.-
Kysy meiltä myös !Duita A{>eksin tuotteita; regut, säiliöventtiilit, mIttarit, Octo+, pukuventtiilit.
VaraSlOnsiivousl
Eräliive-äiamärkä u_ -a-30%.
.löPake1il.1 ilo.-
Ota yfrteyttä, lähetämme
I
Närpesvägen 9, 64200 N!:\rniI\J'N!:\rTUllC: Puh. 06-2243590, 0400-563866. Fax 06-~~~1670
ARVOS VEDEN KULTT
PERIN Sukeltaja Gustav Adolftn hylkypuistossa kädessään opaskartta. Kuvannut 5.8.2000 Ville Leino
Kansainvälisesti tunnustetaan, että kulttuuriperintö on kaikkien yhteistä ja sitä tulee suojella ihmiskunnan eduksi. Vedenalaista kulttuuriperintöä ovat muun muassa vanhat hylyt, satamapaikat, linnoitusrakenteet, veden alle joutuneet asuinpaikat ja irtoesineet. Vedenalainen kulttuuriperintö on vaarassa, kun korkeatasoinen vedenalaistekniikka yhdistetään taloudellisen hyödyn tavoitteluun. Ajankohtaisena kansainvälisenä päämääränä onkin suojelun vahvistaminen: YK:N kasvatus-, tiede- ja kulttuurijä~estö UNESCO valmistelee vedenalaisen kulttuuriperinnön suojelun yleissopimusta. Sopimusluonnoksessa esille tuotuihin arkeologisiin periaatteisiin kuuluu, että vedenalaisperintöä tulee ensisijaisesti säilyttää löytöpaikallaan veden alla, että siihen kohdistuvan toiminnan tulee olla pätevän viranomaisen oikeuttamaa, ja että sen myyminen, vaihtaminen tms. taloudellisen hyödyn tai tutkimusrahoituksen saamiseksi ei ole sallittavaa. Tietystä kohteesta peräisin oleva esineistö ja muu tutkimusmateriaali tulee säilyttää yhtenä kokoelmana ja yleisön ei-kajoavaa toimintaa vedenalaiskohteilla, silloin kun se on mahdollista, tulee edistää. Valtiot ovat vastuussa alueellaan olevasta kulttuuriperinnöstä, olipa sen kulttuurinen tai historiallinen alkuperä mikä tahansa. Veden alla olevaa kulttuuriperintöä tutkii vedenalainen arkeologia, jota
usein kutsutaan meriarkeologiaksi. Se on menneisyyden tutkimisen menetelmä, joka vaatii erikoisosaamista ja -tekniikoita. Parhaimmillaan vedenalainen arkeologia on monitieteistä tutkimusta, jonka kentällä tapahtuvaan osuuteen osallistuu arkeologien lisäksi luonnontieteilijöitä, tietotekniikan osaajia, insinöörejä ja vedenalaisdokumentointiin harjaantuneita sukeltajia. Arkeologisen johdon tehtävänä on määritellä tutkimustavoitteet ja -keinot sekä saada erikoisosaajat toimimaan yhdessä tavoitteiden saavuttamiseksi. Kun kohde on vedenalaisen arkeologian keinoin dokumentoitu huolella, voivat muut asiantuntijat ryhtyä työhön: esimerkiksi hylystä löytyvää tutkimusmateriaalia voivat käyttää hyväksi monet alat, olivatpa aiheena sitten vanhat rahat, aseet, posliininvalmistus, luut, merisota tai korrodoitumisilmiö. Vedenalaisen arkeologia on kansainvälistä; arkisto lähteitä ja vertailumateriaalia joudutaan lähes aina etsimään ulkomailta. Vedenalainen arkeologia on kallista, koska tutkimuskohteet ovat vaikeapääsyisiä ja kenttätöissä tarvitaan erikoisvarusteita ja aluksia. Vedenalainen arkeologia on eri asia kuin meripelastustoiminta tai sellaisten vedenalaislöytöjen taloudellinen hyödyntäminen, joita ei pidetä kulttuuriperintönä.vedenalaisen arkeologian tavoitteena on tiedon lisääminen, ei käyttökelpoisen tava-
ran pelastaminen jälleen käyttöön tai taloudellinen hyöty. Esimerkiksi Jönköping-aluksen hylystä poimittiin kesällä 1998 se osa kokonaisuutta, jonka löytäjät arvioivat myymiskelpoiseksi,ja sen jälkeen runneltu hylky, joka ei lain mukaan ollut ikänsä perusteella kulttuuriperintöä, pudotettiin takaisin syvyyksiin.Toiminta oli laillista, mutta se ei ollut vedenalaista arkeologiaa. Suomessa vedenalaisesta kulttuuriperinnöstä koko maan alueella vastaa Opetusministeriön alaiseen Museovirastoon kuuluva Suomen merimuseo. Vedenalaisiin muinaisjäännöksiin kuten muihinkin arkeologisiin löytöihin kohdistuvaa toimintaa säätelee muinaismuistolaki. Sellaiset alusten ja veneiden hylyt ja hylyn osat, joiden voidaan olettaa uponneen yli sata vuotta sitten, sekä muut vanhat ihmisen tekemät vedessä olevat rakenteet ovat rauhoitettuja muinaisjäännöksiä. Muinaisjäännösten tutkimiseen tarvitaan Museoviraston lupa, ja luvansaannin perusehtona on muinaismuistolain kunnioittaminen. Muinaisjäännöksistä on ilmoitettava Museovirastolle. IImoitettaisiinko vedenalaisia muinaisjäännöksiä viranomaisille nykyistä ahkerammin, jos ilmoituksista, eli lain noudattamisesta, maksettaisiin palkkio? Ruotsin ja Tanskan viranomaisilla on hyvät tiedot aluevesiensä löydöistä siitä huolimatta, että ne eivät maksa löytö palkkioita.
Näissä maissa vedenalaisen kulttuuriperinnön kanssa työskentelee sellainen määrä viranomaisia, että on mahdollista tehdä sitä arkistoselvitys- ja inventointityötä, jota kokonaiskuvan saaminen vedenalaisesta kulttuuri perinnöstä edellyttää. Palkkionmaksun toimivuuden edellytyksenä olisi palkkiobudjetin olemassaolo ja riittävä määrä työntekijöitä ilmoitettujen kohteiden tarkistamiseen. Mielestämme rahaa tarvittaisiin kipeämmin Suomen vedenalaisen arkeologian isojen ongelmien ratkaisemiseen. Merimuseon noin 10 työntekijän henkilökuntaan kuuluu tällä hetkellä yksi meriarkeologista koulutusta saanut tutkija. Merimuseon viime vuosien päätavoitteena vedenalaisen kulttuuriperinnön saralla on ollut suojelun parantaminen vesirakennusasioiden seurannan kehittämisellä ja harrastajasukeltajien valistamisella. Kulttuuriperinnön tuhoutumista vesirakennustöissä halutaan ehkäistä hankkeiden valmisteluun liittyvillä vedenpohjainventoinneilla, joista ensimmäiset on toteutettu. Harrastajasukeltamiseen liittyviä käytäntöjä on selkiytetty. vedenalaislöytörekisterin tietoja täydennetty yhdessä sukeltajien kanssa ja ensimmäinen vedenalainen puisto historiallisella hylyllä on avattu havainnollistamaan hylkyjen tietolähdearvoa ja sitä kautta herättämään vastuuta. Merimuseon ja harrastajasukeltajien yhteistyön pohjal-
-
•. ,. 't'..•. -,
geja, jotka ovat erikoistumassa vedenalaiseen arkeologiaan. Merimuseossa ollaan huolestuneita siitä, että jos näille arvokkailie ihmisille ei kyetä jä~estämään työmahdollisuuksia, he jättävät alan. Jo vuosikymmeniä kestänyt vedenalaisen kulttuuriperinnön ongelma on se, että tekemättömiä perustöitä olisi määrättömästi, mutta tekijöiden palkkaamiseen tarvitaan rahaa. Riittävän vahvaa tahtoa rahan löytymiseen ei ole kulttuuriperintöasioista päättävien keskuudes-
ta on selvää, että suurin osa sukeltajista kunnioittaa vedenalaista kulttuuri perintöä. Vedenalaisen kulttuuriperinnön tutkimukseen ja hallinnoimiseen on Suomessa vaikuttanut suuresti se, että yliopistotasoinen meriarkeologian opetus on pitkään puuttunut kokonaan, ja se on alkanut perusopintotasoisena vasta 1993. Alalla on kärsitty ammatillisesti uskottavan henkilökunnan puutteesta. Tilanne on onneksi muuttunut. Nyt meillä on useita kyvykkäitä arkeolo-
sa toistaiseksi ollut. Emme voi loputtomiin sivuuttaa sitä velvoittavaa tosiasiaa, että meillä on vähäsuolaisen Itämeren maana poikkeuksellisen rikas ja hyvin säilynyt vedenalainen kulttuuriperintöVedenalaiseen kulttuuriperintöön liittyviin lakisääteisiin tehtäviin tarvitaan pian ja pysyvästi lisävoimia. Nyt, UNESCOn ryhdyttyä sopimusvalmisteluun, korkeatasoisen vedenalaistekniikan ehdittyä Suomeen, päättäväisten aarrelaivaetsijöiden astuttua näkyvästi kuvaan, harrastajasukeltajien mää-
rän ja alaa kohtaan tunnetun kiinnostuksen nopeasti lisäännyttyä, Suomen on korkea aika alkaa vihdoin arvostaa vedenalaista kulttuuriperintöä. ~ Maija Fast, tutkija Sallamaria Tikkanen, tutkija Museovirasto Suomen merimuseo
.
Merikartta Itämeri 25, Jurmo-Rosala 1:50 000 (Helsinki 1993). Luotoa ei ole nimetty kartassa. Koor'dinaatiston keskiparalleeli on
60020'. =S9046,46'N =021047,34'E
Hol~ntilaisen 1771 uponneen Vrow/ Maria-laiVan hylky, jonka Pro Vrouw ~aria ry löysi kesällä. 1999, sijaitsee Nauvon ulkosaaristossa Saaristomeren kansallispuiSton alueella Metsähallituksen vesillä. Metsähallitus ja Museovi 0 sopivat toukokuussa 2000 muinaismuistolain perusteella tämän vedenalaisen muinaisjäännökSen suoja-aluee~ rajoista. Suoja-alue on ympyränmuo-toinen alue, jonka halkaisija on 1500 metriä. Alueen keskipisteenä on Namnlösan-niminen luoto, jonka sijainti meri kartalla .on seuraava:
VrouwMaria on saanut suqja-abteen"
'
sen hyvin säilyneenä ja koskemattomana löytökokonaisuutena erityisen kiinnostava kulttuurihistoriallinen kohde, joka on hyvin haavoittuvainen sen sisältämän esineistön vuoksi. Jo pian hylyn löytymisen jälkeen Suomen meri museo pyysi virka-apua VrolNV Marian valvomiseen Rajavartiolaitokselta ja Merivoimilta. Museoviraston ja Suomen merimuseon virkatehtäviin kuuluu vedenalaisen kulttuuriperinnön suojelu. Poikkeuksellisen arkojen ja merkittävien kohteiden suojelussa suoja-alueen määrääminen on tarkoituksenmukaista; se selkiyttää valvontaa. Vrouw Maria on kolmas muinaisjäännqskohde Suomen vesillä, jolle on vahvistettu suoja-alue. Muut kohteet ovat kauppalaiva St.Mika-
elin hylky Nauvon ulkosaaristossa Borstön eteläpuolella (suoja-alue ' 1999) ja sotalaiva St.Nikolain hylkY' Kotkan edustalla (suoja-alue 1976). Suoja-aluejä~estely ei siis ole kaikkien vedenalaisten muinaisjäännösten suojelun yleiskeino. ~ < Virkistyssukelluksia muille rauhoite-: tuille kohteille ei estetä. Pelisääntönä on luonnollisesti, että muinaisjäännöksiä ei kosketa, muuteta tai vahingoiteta virKi~su.kellusten yhteydessä, vaan muinaismuistolakia ja kulttuuriperintöä kunnioitetaan. On syytä ottaa huomioon myös tulevien aikojen harrastesukeltajat, joilta ei pidä tuhota kiinnostavia katselukohteita. MeFiimuseo toivoo saavansa tiedon etukäteen rauhoitetuille hylyille tehtävistä virkistyssukelluksista (puH. 09 40509056,
40509057, fäx 09.:40509060, email. maija.faSt@nbafl). Kesän 2000 aiJ<ana meri museo o~ saanut tiedon noin tällaisesta sukelluksesta. Kaikki merimuseon tietoon tulevat sukellukset ilmoitetaan automaattisesti merivartiostoille. Tämä käytäntö toivottavasti Vähentää epäselviä tilanteita kentällä. f'::1erimuseota mX9s kiinnostaa:ti~ millaiset koh-teet ovat vilkk.aaSti-vierailtuja kohteita. • ~
Sp
BSAC:N TAPAHTUMARAPORTIT VUODE TA 1999 British Sub-Aqua Club (BSAC) kokoaa vuosittain Britannian merivartioston ja brittiläisen meri pelastuspalvelun avustuksella sekä omien jäsentensä tekemien tapahtumaraporttien ja sukellusonnettomuuksia käsittelevien lehtiuutisten seurannan perusteella yhteenvedon sukellusturvallisuudesta Isossa Britanniassa. BSAC:n saamien tapahtumaraporttien määrä on vuonna 1999 laskenut aikaisempiin vuosiin verrattuna. Vuonna 1999 BSAC sai 382 tapahtumaraporttia, kun edellisenä vuonna raportteja oli tehty 431. Raportoiduista tapahtumista 68% on sattunut kesäkuukausien aikana, eli verrattuna Suomen olosuhteisiin huomaamme selvästi, että sukeltaminen jakautuu Englannissa paljon tasaisemmin ympäri vuotta kuin meillä.
Kuolemaan johtaneet slIkellusonnettOl'l1l1udet Vuoden 1999 aikana Isossa Britanniassa tapahtui 17 kuolemaan johtanutta sukellusonnettomuutta, mikä on hyvin lähellä vuosittaista keskiarvoa. Kolmessa kuolemantapauksessa syynä oli sydänkohtaus. Kolme kuolemantapauksista liittyi erittäin syvään sukeltamiseen (50-60 metrin syvyysalueelle). Näistä yksi tapahtui
suljetun kierron laitteella soolosukellusta tehneelle henkilölle. Kyseisen onnettomuuden varsinainen syy ei ole tiedossa, mutta sukeltajan tiedetään nousseen hallitsemattomasti pintaan erittäin suurella nopeudella. Suljetun kierron laitteella tapahtui toinenkin kuolemaan johtanut onnettomuus. Tässä tapauksessa su-
keltaja meni tuntemattomasta syystä tajuttomaksi heti sukelluksen alussa aivan pinnassa ja hukkui sitten. Myös kahdessa muussa tapauksessa onnettomuus sattui aivan pinnan välittömässä läheisyydessä. Ensimmäisessä tapauksessa kaksi sukeltajaa joutui eroon veneestään ja heidän ajelehtiessaan pinnalla rajuissa
sääolosuhteissa toinen sukeltajista menetti tajuntansa. Kun heidät löydettiin melko pitkän ajan kuluttua hän ei enää toipunut. Toisessa tapauksessa sukeltaja kuoli veneen potkurista päähänsä saamiin vammoihin. Loppujen kahdeksan kuolemaan johtaneen sukellusonnettomuuden syistä ei ole tietoa. Näistä neljässä
Useimmat raportoiduista tapauksista olisi vältetty jos olisi sukellettu noudattaen turvallisen sukeltamisen sääntöjä: • Noudata omia rajojasi • Kerää kokemusta rauhallisesti • Harjoittele kaikkia sukeltamisen perustaitoja kunnes osaat ne täydellisesti. Sen jälkeen harjoittele niitä vielä lisää • Suunnittele sukelluksesi oikein • Käytä sukelluksella oikeita varusteita • Pidä varusteesi huollettuina • Pysy valppaana. Jos jotain menee pieleen toimi oikein
Täydellinen artikkeli ja yksityiskohtaiset kuvaukset raportoiduista tapauksista löytyy BSAC:n nettisivuilta osoitteesta www.bsac.com/techserv/increp99/intro.htm
~ Olo'sUllltee,mnle asettavat kovia 'VWlMil'uksiå vamsteille. Mukava, kooltaan sopiva ja käytännöllinen kuivapuku on nautittavan sukelluksen perusedellytyksiä. Meiltä löydät kaksi hyvää pukuvaihtoehtoa: y . . . .aL
Tapahtumaraporttien tapaukset liittyvät yhtä hyvin perus- tai jatkokoulutettuihin sukeltajiin kuin kouluttajiinkiin, vähemmän sukeltaneisiin kuin hyvin kokeneisiinkin.
tapauksessa uhreja ei ole löydetty laajoista etsinnöistä huolimatta. Suurimmassa osassa näistä tapauksista oli rikottu turvallisen sukeltamisen pelisääntöjä.
Sukeltajantautitapaukset BSAClla on vuodelta 1999 tiedossaan 98 sukeltajantautitapausta. Näistä kolmasosassa oli sukellettu yli 30 metrin syvyyteen. Hiukan alle kolmasosa tapauksista lirttyi hallitsemattomiin pintaannousuihin. Vain noin viidesosassa tapauksista kyse oli uusintasukelluksista tai useamman uusintasukelluksen sarjasta Kuudesosassa tapauksista vaadittavat etapit olivat jääneet tekemättä. Ja tietysti useisiin tapauksiin liittyi kerrallaan useampia edellä mainituista tekijöistä. Tapaukset joissa kyseessä on ollut hallitsematon pintaannousu osoittavat että sukeltajat eivät ole kyenneet tai osanneet hallita kuivapukujensa ja tasapainotusliiviensä nostetta. Asianmukaisen koulutuksen puute ja omien varusteitten käytön riittämätön harjoittelu näyttävät olevan syynä tähän osaamattomuuteen. Lisäksi useissa tapauksissa hallitsematon pintaannousu on johtunut painovyön tahattomasta putoamisesta.
Waterproof Antarctic, materiaaijna 4 mm kompressoitu my-neopreeni. Se on läm.min, joustava ja ·mukava. Lämm.iD. irtohuppujliFjestelmä. Hattiavetoketjulla. 5 miesten, 4 naisten kokoa.
PolarBears DS3X Discovery: Vahv~ 350'gr/m2 'Trilamin~t ti-puku. Mansettirenkaat väldona. Apeks-venttiilit, lateksimansetit ja -välikaulus, neopreenihuppu. Hartia- tai etuvetoketjulia. r - - - - - - - - - - - - , , 114 miesten ja 6 naisten kokoa. iPolarBears-valikoimasta löydät takuulla hyvin istuvan puvun!
Syvyyden vaikutus sukellusonl1ettornuuksiin On tietenkin selvää, että määrällisesti eniten sukellusonnettomuuksia ja "läheltä piti"-tilanteita sattuu niissä syvyyksissä joissa muutenkin sukelletaan eniten. Suurissa syvyyksissä onnettomuksia sattuu kuitenkin huomattavasti enemmän suhteessa sukelIusten määriin näissä syvyyksissä. Sukellussyvyyden kasvaessa onnettomuusriski kasvaa huomattavasti. BSAC suosittelee sukeltamista 50 metrin syvyyteen ainoastaan kokeneille, erikoiskoulutetuille sukeltajille, ja pitää 50 metriä ehdottomana maksimisyvyytenä sukellettaessa paineilmalla.
Lopuksi: Mikään sukeltajaryhmä tai koulutustaso ei ole immuuni sukellusonnettomuuksille. Tapahtumaraporttien tapaukset liittyvät yhtä hyvin perus- tai jatkokoulutettuihin sukeltajiin kuin kouluttajiinkiin, vähemmän sukeltaneisiin kuin hyvin kokeneisiinkin. ~
BSAC:n turvallisuusvastaava Brian Cumm;ng;n artikkelista lyhentäen suomentanut Mika Rautiainen
~~ PolarBears-tarjoukseen sisältyy AP-100 3-kerros-aluspiiku! (17.10. saakka)
Varastonsihlous!
HaUliluss;v,Ö + 10 b "naullja" 380,alaisIn Seac lilxun 251Jz; KaikKi letusvälineet -2070 Ota yhteyttä, lähetämme v-2OOQ kuvastonlhinnastoo!
Närpesvägen 9. 64200 Puh. 06-2243590. 0400-563866 . .-.;--'~ -
'" -
--
TORPEDOVENE BDITE] Miinoitus Ensimmäisen maailmansodan neljäntenä vuonna, kesällä vuonna I 9 I 7, saksalaiset sukellusveneet keskittyivät toimimaan Pohjanlahdella. Tarkortus oli tyrehdyttää kauppamerenkulku kokonaan. Laivueen 676 miinanlaskuvene UC58, jota komensi luutnanttiVesper,toimi alueella varsin menestyksekkäästi.Toukokuussa sukellusvene upotti 10 alusta ja heinäkuussa vielä yhden laivan. Sukellusveneen aseistuksena oli torpedot ja tykki, mutta sen pääasiallinen tehtävä oli kuitenkin miinoitteiden laskeminen. Keulassa sijartseviin miinakuiluihin mahtui kuhunkin kolme miinaa, eli yhteensä 18 miinaa. Laskutilanteessa miinat nostettiin veneen kannelle ja heivattiin siitä taavetilla veteen. Miina oli kiinnitetty ylösalaisin olevan pöydän tapaiseen telineeseen. Miina vajosi pohjaan ja tietyn ajan kuluttua kiinnityslaitteeseen asetettu suolapanos liukeni. Telineen jalat kaatuivat sivulle vapauttaen miinan, joka nou-
si kaapelin varassa ennalta asetettuun syvyyteen. Elokuussa luutnanttiVesperin sukellusvene laski kenenkään häiritsemättä, miinoitteen Outoorin edustalla kulkevalle rannikkoväylälle. Siinä ne saivat olla rauhassa aina marraskuun loppupuolelle.
Luotsausmatka Marraskuun 27. päivä vuonna 1917 valkeni sumuisena ja koleana Luvian luotsi asemalla Pirskerissä. Aseman henkilökunta oli omissa askareissaan, samoin kuin saarella majaileva pieni venäläinen sotilasosasto. Aamupäivän aikana muuan pelastushinaaja Olly saapui saaren edustalle saadakseen luotsauksen Mäntyluotoon.Vanhempi luotsi Lindgren, joka oli yksin vuorossa, otti tehtävän vastaan. Ennen lähtöään hän nosti salkoon merkkilipun, jotta lähisaaressa oleva nuorempi luotsi Holmerg tietäisi tulla luotsiasemalle päivystämään muita luotsauksen tarvitsijoita.TuuIi puhalsi eteläkaakosta noin 10 mls,
-'-"', .. "
tihkusadetta. Lindgrenin luotsausmatka sujui tavanomaisesti. Matkan päätyttyä hän siirtyi Reposaaren luotsiasemalle odottamaan paluumatkaa LuvialIe. Iltapäivällä kuului yllättäen mereltä kumea räjähdys ja kohta koko saaren venäläinen sotilasosasto oli täydessä hälytystilassa. Kukaan ei kuitenkaan tuntunut tietävän räjähdyksen syytä. Huhut laivan miinaanajosta alkoivat illanmittaan liikkua saarelaisten keskuudessa, mutta varmuutta asiasta ei saatu. Seuraavana aamuna tuli eräs mies luotsiasemalle mukanaan tieto, että jokin sotalaiva olisi tuhoutunut merellä Outoorin luona ja että mukana olisi hukkunut luotseja. Luotsi Lindgren laski kahvi kuppinsa pöydälle huolestuneen näköisenä, sillä oli hyvin todennäköistä että mukana olisi ollut hänen työtoverinsa. Itse asiassa hän oli sirtä aivan vanrna.
Sotalaivan tuho Edellisenä päivänä oli nuorempi luotsi Holmberg askareissaan koti-
20
saarellaan lähellä luotsiasemaa huomannut aseman lipputankoon nostetun kutsulipun. Hän ilmoitti vaimolleen lähtevänsä asemalle päivystämään. Kohta Pirskeriin saavuttuaan hän näkikin sotalaivan lähestyvän luotsipaikkaa luotsilippu ylhäällä etelän suunnasta, Raumalta. Venäläiset sotilaat soutivat luotsin pienellä veneellä laivan luokse. Soutumatkan aikana hän katseli sota-aluksen virtaviivaista muotoa Sen harmaa runko oli matala ja prtkä. Kannella ei ollut montakaan rakennelmaa, vain komentosilta, kaksi savupiippua ja perän tulenjohtotorni. Luotsi ei paljoakaan aseista tiennyt, mutta tunnisti kuitenkin keulatykin ja kolme keskilaivassa olevaa yksittäistä pitkää putkea jotka olivat käännetyt laivan suuntaisesti, torpedoputket. Luotsi tavasi keulassa olevia kyrillisiä ki~aimia saamatta niistä kurtenkaan mrtään tolkkua. Aluksen kyljelle saavuttuaan, ennen kannelle kiipeämistä hän katsahti komentosillalle. Sieltä eräs mies heilautti kättään ja toivotti hänet tervetulleeksi. Luotsi vastasi ja tunnisti
kuin lähetettiin moottorivene Linda paikanpäälle. Syynä viivyttelyyn oli ehkä pelko siitä, että paikalla saattoi olla vielä sukellusvene joka vaani uusia uhreja. Kun Linda viimein saapui paikalle, havaittiin ainoastaan laivan jätteitä kelluvan vedessä. Moottoriveneeseen nostettiin puutanko jossa oli pu~ekangasriekale. Usean tunnin turhan etsimisen jälkeen vene palasi takaisin Mäntyluotoon. Muutama päivä tapahtuman jälkeen onnettomuuspaikalle saapui kaksi venäläistä miinanraivaajavenettä. Ne olivat yli kymmenmetrisiä puisia veneitä, joiden keulassa oli konekiväärit. Niiden toimista ei ole tarkempaa tietoa, sillä toinen niistä ajoi miinaan ja syntyneessä räjähdyksessä molemmat veneet miehistöineen tuhoutuivat kokonaan.
Bditelnyjn pelastus työt
tervehtijän Ossi Nylundiksi, raumalaiseksi luotsiksi. Holmberg oli tyytyväinen, sillä tällä matkalla olisi ainakin tuttua juttuseuraa. Pian sotalaivan konekäskynvälitin kilahti ja perän takaa kuohahti meri. Laiva lähti hitaasti liikkeelle jatkaen matkaa kohti pohjoista, jättäen venäläisten soutuveneen keikkumaan aalloille. Soutajat katselivat kun laiva katosi sumun sekaan. Torpedoveneen kannella suomalaiset luotsit keskustelivat jokapäiväisistä asioista. Raumalainen luotsi oli päättänyt tulla Mäntyluotoon asti ja palata sieltä rautateitse takaisin Raumalle. Hän kertoi myös, että laivan nimi oli Bditelnyj, joka suomeksi tarkoitti vai pasta. Keskustelun lomassa Holmerg antoi ohjeita laivan upseerille suunnan muutoksista. Torpedovene Bditelnyj oli rakennettu vuonna 1906 Saksassa. Laivan pituus oli 64 metriä ja leveys 7 metriä. Torpedoputkien ja tykkien lisäksi siinä oli myös miinanlaskukiskot kuudelletoista miinalle. Kaksirivisen trippelihöyrykoneen 6200 hevosvoimaa antoi laivalle huippuno-
peudeksi huimat 27 solmua. Bditelnyj oli luokkansa nimikkoalus ja sisaraluksia sillä oli seitsemän.Torpedovene kuului 7:een torpedovenedivisioonaan ja sen tehtävänä oliTurun ja Ahvenanmaan merialueiden valvonta Sotalaivan saavuttua kello 15 Outoorin kohdalle räjähti yllättäen miina komentosillan alla. Komentosillan kappaleet ja sillä olleet miehet lensivät mereen ja koko keulaosa hajosi säpäleiksi. Runko jatkoi liikettä ja painui veden alle peräosan kohotessa ylös vedestä. Se pysyi pinnalla kymmenisen minuuttia, kunnes se lopulta vajosi pinnan alle. Laivanjätteitä kellui hylyn ympärillä ja epätoivoiset miehet yrittivät pelastautua ainoaan vuotavaan pelastusveneeseen, joka oli säilynyt räjähdyksessä. Vain yhdeksän likomärkää matruusia selviytyi veneeseen. Kaikki muut, yli 50 miestä ja luotsit menehtyivät. Pelastusveneessä olijat aIkoivat soutaa kohti Mäntyluotoa. Satamassa oli räjähdys havaittu, mutta pelastustöiden aloittamisessa viivyteltiin usean tunnin ajan ennen
... ~
Ensimmäisen maailmasodan päättyminen, maamme itsenäistyminen ja sitä seurannut katkera kansalaissota painoivat sotalaivan kohtalon taka-alalle. Suomen vesille, varsinkin Helsingin ja Hangon edustalle oli uponnut useita vieramaalaisia sota-aluksia joiden pelastustöitä varten oli perustettu Sotasaaliskeskuskomitean toimesta erillinen pelastusosasto. Tämän osaston toimesta kartoitettiin ne kohteet jotka oli kannattavaa nostaa. Osa hylyistä myytiin huutokaupassa yksityisille pelastusyhtiöille. Torpedovene Bditelnyjn hylky myytiin yhtiölle nimeltä Helsingin Meripelastustoimi Oy. Heinäkuussa vuonna 1919 saapui mainitun yhtiön pelastuslaiva Martta Outoorin ulkopuolelle. Muutaman päivän trallaamisen jälkeen se löysi hylyn. Sukeltajat laskeutuivat hylyn luokse tutkimaan sen kuntoa. Laiva makasi pohjassa oikeinpäin mutta koko keulaosa aluksesta oli hävinnyt tyystin. Pelastustyöt keskittyivät sinä vuonna pääasiassa hylyn aseistuksen pelastamiseen. Seuraavan kerran pelastusyhtiö saapui paikalle vuoden 1922 elokuussa. Tällä kertaa pelastustyöt keskittyivät hylyn koneenosien ja arvometallin nostamiseen. Hylystä pelastettiin loppu kesän aikana mm. sylinterin kannet, lauhdutin ja muuta pienempää kupari- ja pronssiromua. Sen jälkeen hylky todettiin tyhjäksi ja se sai jäädä vetiseen hautaansa.
211
Vuosikymmenten kuluessa sotalaivan kohtalo hautautui unohduksiin, muistuttaen olemassaolostaan aina silloin kun kalastajien verkkoihin tarttui jotain ruosteisia levynkappaleita joiden alkuperää ei enää kukaan muistanut.
Lähtö sukeltamaan Elettiin heinäkuun loppua vuonna I 990Viimeinen työpäivä ennen kesälomaa oli ohi, viikonloppu edessä ja olin juuri saapunut kotiin. Puhelin soi miltei välittömästi. Juha soitti ja pyysi sukeltamaan jonnekin. Hän ja Mikko halusivat merelle. Kumppanukset olivat keväällä käyneet PI sukelluskurssin ja olivat innokkaita jokapaikan ja -sään lähtijöitä. Täytyy myöntää että minä en ollut yhtään innostunut. olin sen verran itsekäs ihminen. Ajattelin ettei noviisien kanssa pääse kunnon sukelluksille. Lupasin kuitenkin lähteä, jos he tulisivat hakemaan minua He sanoivat tulevansa puolen tunnin kuluttua. Vastasin jotain epämääräistä ja suljin puhelimen. Pakkasin sukellusvarusteeni valmiiksi autotallin eteen. Mietiskelin siinä samalla että en taida viitsiä sukeltaa lainkaan. Taidan olla vain pintamiehenä. Auto kurvasi pihaan ja pojat astuivat ulos autosta täynnä intoa. Pakkasimme tavarat yhdessä autoon. Matka alkoi ja ajelimme kohti Reposaarta, jossa seuran tukialuksella Octopusilla oli laituri paikka. Pohdimme matkalla mihin päin lähdettäisiin. Säpin majakkasaarelle? Ei, se oli liian kaukana iltasukellukselle. Kaijakariin, Skutskärin hylylle? Ei. se oli jo useaan kertaan nähty. Ehdotin, että menisimme etsimään vuonna 1917 uponnutta venäläistä torpedovene Bditelny'tä. Tulisi sitäkin sitten aina silloin tällöin etsittyä. Menisimme johonkin kohtaan sitä oletettua uppoamisaluetta, heitettäisiin ankkuri alas ja otettaisiin koordinaatit ylös. Sukellettaisiin ankkurin ympärillä muutama kierros, ja jos mitään ei löytyisi niin olisi ainakin sellainen paikka tiedossa johon ei enää kannattaisi mennä Hyvä ajatus, tehdään niin, pojat kuoro lausuivat. Saavuimme Reposaarelle reggaemusiikin pauhatessa kaiuttimissa. Auto peruutettiin laiturille seuran tukialuksen viereen. Lastasimme sukellusvarusteemme kannelle; kassit hytin ulkoseinää vasten ja pullot ku-
milenkeillä reelinkiä vasten. Kone startattiin käyntiin. Puhelimet, kaiku ja navigaattori kytkettiin päälle. Köydet irti ja lokiki~aan ki~oitettiin lähtömerkinnät. Juha istui ruorin ääressä ja ohjasi aluksen irti laiturista väylälle. - No, mihin mennään. Juha kysyi. Istuin vieressä navigaattorin paikalla ja katselin merikarttaa mietiskellen sopivaa etsintäpaikkaa oletetulta alueelta.Tökkäsin sormeni kartalle. - Mennään tonne, sanoin. Painoin sormeni kohdalla olevat syvyydet mieleeni ja kurottauduin ottamaan harppia sekä viivoitinta. - Mihin? Juha kysyi. - Tohon vai. Ja tökkäsi sormensa kartalle muutamaa senttiä ylemmäs" omasta" pai-
kastani. - Ei kun tähän. Sanoin ja tökkäsin harpin kä~en "oikeaan" paikkaan. Otin paikan koordinaatit paperille ja laitoin sen navigaattorin viereen, jotta Juha näkisi mihin aluksen ajaisi. Ajelimme aallonmurtajan aukosta ulos. Meri aukeni aavana edessämme. Pieni tuulenväre eikä mainittavaa aallokkoa. Pilvistä. Hieno keli. Mikko keitteli kahvia ja juttelimme tietysti sukeltamisesta, mistä muustakaan.
Etsintäja löytö Aikamme ajettuamme olimme jo varsin lähellä etsintäpaikkaa. Katselimme kaikuluotaimen piirtämää pohjan kuvaa, mutta mitään hylkyyn viittaavaa ei tietenkään näkynyt. Mikko meni keulaan valmiiksi laskemaan ankkurin. Vauhti hiljennettiin miltei tyhjäkäynnille ja Juha ajoi aluksen täsmälleen sovittuun kohtaan. Annoin merkin Mikolle ja ankkuri kolisi pohjaan. Mikko päästi sopivasti löysää köyttä ja kiinnitti ankkurin köyden. Kone pysäytettiin. Äänet vaimenivat. Kaikuluotaimen kynä suhisi piirtäessään pohjaviivaa noin 14 metrin kohdalle. Pysäytin kynän. Pojat siirtyivät kannelle kokoamaan varusteitaan. Täytin samalla sukelluspöytäki~aa ja suunnittelimme yhdessä sukellusta. Sanoin että en viitsi sukeltaa lainkaan. Juha kyllä olisi sukeltanut uusintasukelluksen kanssani, mutta en oikein ollut sukellustuulella Polttelin sen sijaan piippua ja katselin kun pojat valmistautuivat sukellukseen. Merkitsin poikien lähtöpaineet vielä pöytäki~aan ja sitten he olivat valmiit. Nostin sukeltajalevyn katolle. Pojat hyppäsivät veteen ja uivat ankkuriköydelle. Vaihdoim-
me OK-merkit ja he painuivat pin- emme etsinnöistä huolimatta löy- Olli ja minä halusimme löytää sen nan alle. täneet. Emme osuneet itse päähy- miinan. Hyppäsimme veteen ja lähSeurailin kuplien nousua ja liikku- lylle.Aika alkoi olla täysi. Käännyim- dimme Jurpon osoittamaan suunmista aikani. Odotteiin, katselin me takaisin alukselle päin. Uimme taan. Uimme hetken aikaa, kunnes maisemia ja kulutin aikaa. Kupliakaan alas rinnettä hiekkapohjalle ja het- Olli näytti ylösmerkin. Pinnalla hän ei enää erottunut. Sitten suunnitel- ken matkaa uituamme aloitimme sanoi päänsä olevan helvetin kipeä lun sukellusajan lähestyessä loppua nousun. Päämme puhkaisi pinnan ja ilma maistui pahalta Ihmeteltiin sipojat pulpahtivat pintaan jonkin parinkymmenen metrin päässä tä siinä kun uimme takaisin alukselmatkan päästä aluksesta. Kaikki OK. aluksesta. Mikko katseli meitä keu- le. Kannella maistelimme ilmaa ja He lähtivät uimaan pinnassa kohti lakannelta. Näytimme OK-merkit. totesimme sen maistuvan alkoholilalusta. Kun he olivat keulan kohdalla, _ .......--,.....-..,.,....,...---,...,......,....,...,...-.__r r - -........................,--:_'"P"""""T":'O~--.............,...-.."...,,""""_ huikkasin heille ihan piruuttani: - Löytyikö mitään? - Ei oikein mitään. Juha sanoi. - Paitsi tämä! ja heilutteli ruosteista levynpalasta kädessään. Helkkari! Sydän sykähteli ja korvissa suhisi. Pojat nousivat kannelle vimistellen. Miltei tempaisin ruosteisen palan käteeni ja tutkiskelin sitä Sen reunat oli rei'itetty. Niitinreiät, hylyn osa! Seurasi sekava kysymys- ja vastauskilpailu. Pojat selostivat löytäneensä jonkun matkaa tuohon suuntaan ruosteisia levyn palasia ja jotain kompassin näköisiä kuoria. Veneen alla oli vain hiekkaa, mutta löydöt olivat jossain kivikkoisessa rinteessä. Minun päässäni takoi koko ajan: Bditelnyj.- Se ei voi olla mikään muu! Päätin sittenkin sukeltaa katsomaan tuota paikkaa. Mikko jäisi venemieheksi. Juhalla oli vielä 100 baria ilmaa (hitot siitä vaikka olisi ollut vain 10 baria). Hänen oli näytettävä paikka. Teimme pikaisen sukellussuunnitelman. Puin varusteet päälleni ja hyppäsimme veteen. Uimme ankkuriköydelle ja laskeuduimme hiekkapohjalle. Näkyvyys oli noin kolme metriä. Juha otti kompassista suunnan ja lähdimme räpylöimään eteenpäin. Katselin ympärilleni silmä tarkkana. Näin vain aaltokuvioista hiekkapohjaa ja pieniä kiviä siellä täällä. Sitten alkoi loiva nousu. Hiekkapohja muuttui kivikkorinteeksi. Rautalevyä, pieni pala! Ja tuolla toinen. Nyökkäilimme toisillemme. Uimme palalta toiselle. Mikäs tuolla oli? Pyöreäpohjainen kattila jossa on lasikansi. Kompassi? Ei, vaan ennemmin valonheitin tai sen tapainen. Sellaisia löytyi toinenkin. Ne vaikuttivat messingiltä. Näiden oli pakko olla torpedoveneen osia! Hieno homma. Enempää osia
Mikko kyseli kannelle päästyämme lisätietoja. Kerroimme kiihkeästi havaintomme. Sanoin heille, että olimme melko varmasti Bditelnyj'n lähellä. Pojat olivat innoissaan. Uusi hylkylöytö!Vaihdoimme siviilit päällemme ja joimme tapauksen kunniaksi kahvit. Merkitsin navigaattorin lukemat tarkemmin paperille. Starttasimme koneen ja nostimme ankkurin. Suunnittelimme paluumatkalla jo seuraavaa reissua, ja kuka soittaisi kenelIekin sukelluskaverille uudesta löydöstä.
Hylky löytyy Seuraavana iltana lähti toinen innokas sukellusryhmä uudestaan paikan päälle. He löysivät hieman lisää yksittäisiä levynkappaleita, mutta eivät vieläkään mitään isompaa, varsinaista hylyn osaa. Sitä seuraavana iltana mentiin isommalla sukellusryhmällä etsintöihin, mutta hieman pohjoisemmaksi kuin edelliskerralla Sukeltajia pudottautui veteen pareittain. Minä ja Olli jäimme viimeiseksi. Jurpo meni pintapoijun kanssa. Kaikki hajaantuivat suunnitelman mukaan hieman eripuolille. Aikaa kului ja pareja saapui takaisin. Jurpo oli löytänyt merimiinan 16 metristä! Pirkko ja hänen parinsa löysivät muutamia ammuksia! Toiset parit löysivät taas lisää levynpalasia. Mutta ei vieläkään hylkyä
le! Syy oli se, että pikkukompressori oli juuri huollettu ja sen varoventtiili oli puhdistettu viinalla. Useasta huuhtelusta huolimatta kaikki viina ei ollut näköjään vielä lähtenyt. Minun pulloni oli täytetty heti Ollin jälkeen, mutta en maistanut mitään erikoista. Mistä lie johtunut? Olli jäi lepäämään aluksen kannelle testaamaan uutta hapenantolaitettamme, hoito muuten auttoi. Otin pintapoijun ja jatkoin miinan ja hylyn etsintää. Uin ristiinrastiin rinteen länsipuolella ja vähän päälläkino En löytänyt mitään, en ensimmäistäkään hylyn osaa. En edes pientä rautalevyn palastaVain kivikkoa ja hiekkaa! Palasin alukselle mieli mustana ja pullossa 60 baria painetta jäljellä. Kysyin Pirkolta, että missä niitä ammuksia oli ollut. Hän viittasi koilliseen. Sanoin jatkavani vielä hetken. Laskeuduin alas pohjaan ja lähdin reipasta vauhtia koilliseen. Levynpalasia! Jatkoin matkaan ja löysin pari litistynyttä hylsyä. Tutkiskelin niitä hetken. Ilmaa jäljellä 40 baria. Päätin jatkaa vielä hetken ja kääntyä idän kautta takaisin veneelle. UiskenteIin silmä tarkkana, mutta en löytynyt mitään erikoista, silloin tällöin pieni levyn palanen osui näkökenttään. Tein laajan kaarroksen ja uin hetken matkaa takaisinpäin. Yht'äkkiä edessäni oli iso messinkiesine! Sydän hypähteli. Katselin ympärilleni
ja naln Ison kasan rautalevyä ja muuta metallisilppua vasemmalla puolellani, uin sinne. Ikkunaventtiilejä! Iso kappale laivan kylkeä, joka oli kaatunut pohjaa vasten. Jumalauta. Nyt se löytyi! Kierteiin niitä hetken ihmetellen. Varmaan seitsemän venttiiliä. Katsoin painemittaria, alle 20 baria. Uin takaisin sille isolle messinkiesineelle, joka vaikutti joItain ankkuriklyysirakenteelta. Laitoin pintapoijun siihen kiinni ja nousin ylös. Olin alle 100 metrin päässä veneestä. Juha tuli kumiveneellä hakemaan. Porukat arvasivat että olin löytänyt jotakin, kun pintapoiju oli pysynyt paikallaan pitkän aikaa. Olin täynnä tyytyväisyyttä ja hymyilin kuin aurinkoinen hangon keksi selostaessani veneen kannella löytöäni. Seuraavilla sukelluksilla löysimme pari torpedokärkeä ja yhden höyrykattilan. Totesimme myös, että olimme löytäneet laivan keulaosan ja että suurin osa torpedoveneen hylkyä oli edelleen löytämättä.
Torpedovene Bditelnyjn löytyminen Sukellukset hylyn keulaosalla jatkuivat ahkerasti. Uusia mielenkiintoisia löytöjä tehtiin miltei joka sukelluksella, koska hylyn jäänteet olivat le-
vinneet suhteellisen laajalle alueelle. Jotain kuitenkin vielä puuttui. Olin vuosien varrella kerännyt tietoa torpedoveneen tuhoutumisesta ja sen perusteella tiesimme, että laiva oli miinaanajossa katkennut komentosillan kohdalta, eli se oli kahdessa osassa. Hylyn pääosa komentosillasta taaksepäin oli ajautunut melko kauas räjähdyspaikalta, näin olivat senaikaiset pelastusyhtiön edustajat sanomalehdille kertoneet. Mutta minne? Erään kerran saavuimme keulaosalle hieman eri suunnasta. Kaikuluotain piirsi pohjan ääriviivaa, tasaista hiekkapohjaa. Sitten pohja alkoi nousta muodostaen kivikkoisen rinteen ja vajosi taas alaspäin piirtäen hiekkapohjaa. Yllättäen luotaimeen ilmestyi terävä kolme metriä korkea piikki. Katsoin navigaattorista sijainnin ja ki~oitin lukemat paperille. Ehkä se oli vain kivi, pohdiskelin. Olihan näitä piikkejä aiemminkin tullut, joitain niistä oli tarkistettu ja todettu isoiksi kiviksi. No, olipa sijainti kuitenkin tallessa, ehkä sekin vielä tarkistettaisiin. Jatkoimme matkaa keulaosalle suorittamaan sukelluksia. Kului pari viikkoa ja kesälomani viimeinen viikonloppu oli aluillaan. Reposaareen kokoontui pieni sukeltajajoukko. Olimme kolunneet torpedoveneen keulaosaa niin monet kerrat, että kaipasimme jo vaihtelua Tällä kertaa päätimme tarkistaa tuon aiemmin havaitsemani kolmimetrisen piikin. Octopus suuntasi kulkunsa tuttuun tapaan Mäntyluodon ja Reposaaren aallonmurtajien välistä avomerelle. Keula nyökkäili lievässä aallokossa ja pärskeet kastelivat ohjaushytin lasit. Jonkin aikaa ajettuamme lähestyimme kohdetta. Kaikuluotain piir-
si tuttua hiekkapohjaa ja pian rinne ilmestyi kölin alle. Hiljensin vauhdin miltei tyhjäkäynnille ja ajoin koordinaattien osoittamalle paikalle. Ei tullut piikkiä näkyviin. Ajoimme ristiin rastiin aluetta löytämättä mitään, ei piikin piikkiä. Olipa sitkeässä tuon piikin hakeminen. Lopulta kaiku piirsi paperille piikin. Ei kuitenkaan tarpeeksi korkea, mutta se sai kelvata meille. Pysäytin aluksen paikalleen ja ankkuri pudotettiin veteen. Päätimme lähteä kolmen hengen tiiminä sukeltamaan; Esko, Lauri ja minä. Laadimme yksinkertaisen etsintäkuvion ja loikkasimme veteen. Uimme ankkuriköydelle ja laskeuduimme kohti pohjaa. Pinnassa oli kolmen metrin paksuinen samea vesi kerros jossa oli runsaasti levää, mutta onneksi pohjassa oli suhteellisen kirkasta, näkyvyys oli ehkä neljä metriä. Uimme ankkurilIe ja otimme ennalta sovitun suunnan. Esko oli vasemmalla, Lauri keskellä ja minä oikeassa reunassa. Olimme rinteen reunassa ja uimme länteen. Kivikko harveni ja syvyys lisääntyi, näkyvyyskin samalla huononi.Yllättäen tunsin kuinka pari köyttä kiskottiin rajusti, käännyin Laurin suuntaan ja uin hänen räpylöidensä tuntumassa. Tulin hänen ja Eskon viereen. Esko oli löytänyt hylyn osan! Näytimme toisillemme innokkaat OK-merkit ja kuplaryöpyt kohosivat pintaa kohden. Löytämämme osa oli kiilamaisesti kapeneva osa, jossa oli samantyylinen k1yysireikä kuin keulassa.Torpedoveneen valokuva oli syöpynyt mieleeni hyvin ja tunnistin osan aluksen peräpiikiksi. Lähellä sitä oli hiekassa laivan pohjan osan kaaritusta. Uimme osalta toiselle, kunnes edessä kohosi tumma hahmo,
höyrykattila. Kattilan päädyssä oli joukko messinki- tai pronssiventtiileitä, hankasin erään niistä puhtaaksi ja näin niissä kyrillisiä ki~aimia. Nousimme kattilan päälle ja jatkoimme eteenpäin. Hämäryydestä piirtyi näkyviin toinenkin kattila, jonka ylitettyämme laskeuduimme alas ja olimme höyrykoneen päällä. Männät ja männänvarret sojottivat sekaisena rykelmänä ylöspäinen. Männät olivat selvästi kahdessa rivissä. Jatkoimme edelleen eteenpäin. Koneen takana oli vielä kolmaskin kattila ja sen jälkeen iso röykkiö taipuneita metalli levyjä. Se oli selvästi laivan pohjaosa joka oli taittunut jyrkästi ylöspäin. Laskeuduimme sen päältä hiekkapohjalle emmekä havainneet enempää osia, hylky loppui siihen. Olimme vihdoin löytäneet Bditelnyjn hylyn pääosan. Uimme takaisinpäin hylyn sivua pitkin. Näkyvyys oli huonontunut rajusti sillä räpylänpotkut olivat laittaneet hienojakoisen siltin liikkeelle. Osan matkasta etenimme miltei käsikopelolla. Saavuimme jälleen peräosan luokse. Laurilla oli pintapoiju mukana ja hän sitoi sen klyysiin kiinni. Nousimme narua pitkin hitaasti ylös kohti veden pintaa. Pinnalla sylkäisimme regut pois suusta ja aloimme yhteen ääneen kehua mahtavaa sukellusta. Octopus kellui keula meihin päin muutaman kymmenen metrin päässä ja pintauinti sinne sujui rattoisasti. Pohdiskelin uidessani, että kesälomani oli tosiaan onnistunut hyvin. Ensimmäisenä viikonloppuna löydettiin keulaosa ja viimeisenä loputkin hylystä. ~ Seppo Salonen
Ja nyt myymme niin edullisesti että tarjouksen kerromme henkilökohtaisesti ! Kysy myös muista tarvitsemistasi sukellustarvikkeista tarjous!
~ ~ ~IIITrlIILlÄ OJ Hämeenlinna, puh.(03) 682 8621, fax 653 7541
i:..:..".~ -
;,
__
,
Ei niinkään vauhdilla vaan päättäväisellä toiminnalla Kilpailu oli perinteiseen tapaan inhottava ja epämääräinen. Eli juuri sellainen mistä selviää kuka tahansa erittäin helposti kunhan vain viitsii miettiä hiukan. Kisassa ei edelleenkään pä~ännyt vauhdilla vaan päättäväisellä toiminnalla. Tosin voitto ratkesi kaikkien kiemuroiden jälkeen tasapisteisenä ajalla joka oli lähimpänä ratamestarin ihanneaikaa. Rata rakennetaan ja suunnitellaan sellaiseksi, että voiton avaimet voivat olla kenenkä tahansa taskussa. Tehtävissä ei ratkaise kokemus vaan se kuinka hoksottimet pelaavat.lnhottava piirre on tietenkin se, että pieni lipsahdus saattaa viedä voiton. Viimeisen ja voittajan eroa oli nyt 30 pistettä, ja varusteen katoaminen aiheutti 30 pisteen miinuksen. Entäpä jos se lamppu olisi tullut maaliin saakka tai ... Kisat kaipaavat mukaan tuoreita sukeltajia, sillä vanhoilla ketuilla alkaa olla motivaatio-ongelmia, ja toisaalta pieni ravistelu tekisi heillekin terää Sitä paitsi, tuore sukeltaja pä~äisi
todennäköisesti paremmin kuin vanhat koohottajat kun ei ole noita asenteita liiaksi. Kisat eivät ole matalaotsaista kilpailua verenmaku suussa, vaan hieno pysähdys sukelluskaudessa. Mukaan voi ottaa vaikka perheen.
Kilpailu Lauantaiaamuna oli pienoinen ongelma kun tilattu myrsky ja kasteleva sekä hermoja raastava sade pysyi poissa ja taivaan kirkasti outo mollikka jota hämärästi muistelimme auringoksikin kutsutun. Ongelma siksikin kun radalla olisi ainakin ekalle parille liian hyvä näkyvyys. Siis pari veteen ja rataa sotkemaan. Kerran näinkin päin. Kilpailu alkoi kun varusteet siirrettiin Mursuun ja kilpailijat palokunnan öljyntorjunta-alukseen. Oli muuten komea peli. Ui aamukasteessa, ja parasta käyttöä on kun ei jouduta käyttämään lainkaan. Toivon todellakin ettei alukselle tule koskaan to-
sitilannekäyttöä niin kornilta kuin se kuulostaakin. Siis palokunnan aluksella lähisaareen, jossa tehtävä maissa ja sitten pintauintia Mursulla odottavien laitteiden luokse. Kilpailu oli käynnissä ja aivot miettivät kuumeisesti mitä kompia ja erikoisia tulkintoja rastitehtäviin oli kätketty. Erkka oli onnistunut mahtavasti kätkemään yksinkertaisen ajatuksen suoran sanamuodon alle siten, jolloin kilpailija jäi miettimään missä se trikki on. Kilpailua seuraavana aika oli pitkä ja inhottava kun aurinko paistoi ja oli kuuma. Merenkäyntiä ei ollut lainkaan, ja elämä tuntui mukavalta kuten seurakin. Kaipasin masokistisella luonteellani myrskyä, pahoinvointia ja kylmyyttä. Sairasta vai.
After dive Kun viimeinenkin pari oli ongittu ylös vedestä alkoi matka Lapaluotoon ja tulosten räknääminen. Tulokset olivat todella tasaiset. Ja kun
kaikki käänteet oli käyty läpi eli neljä protestia joista kaksi hyväksytty, ja käyty pakollinen kalapaliikki ja selittely ja suututtu ja naurettu olivat kaikki lopulta ainakin näennäisesti tyytyväisiä. Alkoi saunominen ja muistojen hankkiminen yhteisessä illanvietossa jonka kruunasi mahtava lounas vanhassa Raahessa. Ennen sitä kuitenkin selvisi monenlaisia asioita kuten se miksi nuoriso käyttää päässään rättiä tai miksi kuuluu pitää housuistaan huolta. Voivat lähteä toisen matkaan joko jalassa tai kassissa. Laitekisoissa käymättömille on kokemus sinänsä käydä saunassa nahkaremmin kanssa. Joensuulaiset sen tuntevat hyvin ja taas muutama muukin ulkoka~alainen . Ainakin selässään. Ilta ja lounas sujuivat rattoisasti.Arpoja myytiin ja voittoja jaettiin paljon. Selvisipä sekin mitä se voittoputki tarkoittaa. Sehän on Voitto joka...
Tulokset: Mustonen - Hyyrynen Sinkkonen - Sinkkonen Auvinen - ki~avainen Kajaus - Härö Pöyliö - Hänninen Tahvanainen - Kurvinen Nenonen - Kivikoski
Oulun Vesimiehet Joensuun Umeilusukeltajat Kesälahden Umeilusukeltajat Oulun Vesimiehet Jyväskylän Delfiinit Kiteeffomio Kankaanpään VPK
-34 P -34 P -36 P -44 P
-50 P -57 P -64 P
Viereisen sivun kuva: Tuloksien odottelu kesti hyvän tovin. Neljän protestin käsittely ja kahden niistä hyväksyminen kuluttivat aikaa ja hermoja sekä aiheuttivat suukopua ... Siis aivan normaalia tämän päivän urheilusirkusta. Kuva Jussi Autio. Kuva vieressä: Voittajien on kaiken päätteeksi helppo hymyillä. Vasemmalla hopealle sijoittuneet Sinkkoset, oikealla voittajapari Hyyrynen+Mustonen. Kuva Jussi Autio
Vuoden 2001 laitetekniikan SM
Aamun tultua oli aika kiittää isäntiä hyvistä kisoista ja noukkia muutamia ohjeita kotiinviemisiksi. Kuten mihin ei kärpästä ainakaan tulisi listiä tai onko 2 litraa sopiva määrä sukeltajan reserviksi. Joskus vielä kerrotaan tarina haaskanpesästä ja nännikuksasta kaikelle kansalle opiksi ja ojennukseksi. Ensi kesänä kisataan taas ja vuorossa on sisämaan kisat Savitaipaleen ja Suomenniemen rajalla, Kiesilän kievarin maisemissa, kirkkaissa Kuolimon vesissä. Ajankohta heinäkuun loppupuolella ja jä~estäjänä Wedenalainen Weljeskunta. Sa~at yleinen, palokunta ja seurat. Kesän 2000 j~estyksessä 20. laitetekniikkakilpailut jä~esti Raahen Mursut. Seurasta varsinaiseen tuleen joutuivat kilpailun johtajana Pauliina Vedenoja, ratamestarina Erland Forsen ja sukellusvanhimpana Matti Harila Kuten tunnettua järjestäjän tehtävät eivät ole koskaan olleet karehdittuja paitsi silloin kun kiitosta on jaettu. Tasapuolisuuden nimissä on sanottava, ettei tuo kolmikko ollut ainoa joka töitä teki sillä matkassa oli muutakin porukkaa lähes koko seuran verran. Hyvä niin sillä jos jollain on jotain jälkeen sanomista niin sen voi tehdä hyvällä omallatunnolla kun on ollut mukana itse. Mutta mitäpä sitä sanomaan kun kaikki meni hyvin. ~ Jari "Pitko"Autio
Kisat pidetään Savitaipaleen ja Suomenniemen rajalla Kiesilän kievarin maisemissa, kirkkaissa Kuolimon vesissä heinäkuun loppupuolella. Järjestäjänä toimivat Wedenalainen Weljeskunta. Sarjat: yleinen, palokunta ja seurat.
World Leaders in Diving Equipment Technology Kotimaista laatua. Koot: S, M, L, XL, XXL
I(ONGSBERG SIMRAD
~_
~
Lämmintä ja helppohoitoista polyesteriä.
marl!J® .
TARWIILL OY Vedenalaistekniikka
P158, (Kirunkuja 5 ),21201 Raisio Puh. (02) 4364400 - Fax (02) 4373110 Sähköposti: tarwell@kolumbus.fi rauli.lahteenmaki@tarwell.fi
TORNION SAMMUTINHUOLTO JA TARVIKE Puh 0400397 880 Teollisuuskatu 8, 95420 TorniO
Sukellusvarusteet Sukelluslaitteet ja Sukellusjärjestelmät Kammiot, Työkalut, ROVit, Sonarit Valaisimet, Kamerat,Videot, Puhelimet Letkustot, Kaapelit, Letkut Liittimet ja Huolto
HINNASTO Perusvälineet Perusväline setti sis. maskin, snorkkelin Mares umpik. räpylät Umpikanta räpylät Playa, Stratos ym. Avokanta räpylät Blades, Reeflex, Idea 3 Maskit Abyss, Idea, Look, Asia, Deep Optiikkalinssit maskiin 1 kpll Snorkkelit Star, Air, Flex Purge, kaikki
450,200,400,200,100,50,-
Liivit ja pullot Oceanic Sute 2, kevlar Ranger Tekno Speleo Krio NTX Pro IST-5000 12 L teräs 200 bar (porsas) 12 Lteräs 300 bar 8 L teräs 300 bar 15 L teräs 200 bar (porsas) 10 Lteräs 300 bar Tuplapullot 200/300 bar
2000,2500,2500,1000,1800,1000,1600,1600,1600,1600,1600,3500,-
Regulaattorit Mares Abyss MR 22 200/300 bar Poseidon Jetstream 300 bar Poseidon Cyklon 300 bar Spiro Arctic jäätymissuojalla 200 bar Apex TX-50 Servere 200/300 bar Spiro Ranger 200 bar Oceanic Delta Sub-zero Oceanic Gamma DX-3 Omega DX-3
2200,1700,kysy! 1800,1800,800,3000,2900,3100,-
Laitepakettitarjoukset (sis. pullo, liivi, regu, octo, combo) Poseidon Jetstream 300 bar Arctic 200bar./300 bar Apex 300 bar Abyss 22 300 bar Seaman 300 bar Storm 200 bar Oceanic Delta Painovyöt Seaquest haulivyö taskuilla Seaquest pikalukolla Seaquest perusvyö Lyijypainot 1 kg
5550,5300,5300,5700,5300,3900,5900,200,100,80,15,-
EHKÄ SUOMEN EDULLISIN SUKELLUSVÄLINEKAUPPA!
Kompressorit Bauer Mariner 200/300 bar, bansiini Bauer Capitano 200/300 bar, bensiini Bauer Junior 200/300 bar Utilus 10 200/300 bar Mariner 300 bar, sähkö Kaeser 240 200/300 bar Subair 300 bar Happianalysaattori Automaattinen Bauer vesi poisto L & W 160, sähkö L & W 190, bensiini L & W 300/450 sähkö Bauer suodatin Mariner L & W suodatin 300/450 Valaisimet Tekno Pro 50 W ladattava Chrystal 2 25 W UK-1200 15 W/30 W Strobo-vilkku/SL 4 UK-6 Tekno Speleo Laser Stick Metallin etsimet Fisher 10 Pulse Perässä vedettävä. Säde 4 m Fisher 6 Pulse Fisher CZ-20 Fisher Gold Bug. Kullan etsintään Fisher 1280
42000,38000,18000,30000,40000,40000,36000,2500,10000,28000,30000,60000,200,400,1600,1400,600,200,300,1800,100,28000,5000,6500,5900,5000,-
Puukot Wenoka iso 1ST Ranger Keramic puukko Jakoavain puukko
300,200,150,200,100,-
Octot Arctic Apex TX-40 Apex TX-50 1ST Conshelf 22 Poseidon
800,700,800,400,250,800,-
Mittarit ja combot Combo sis. paine ja syvyys mittarin, kompassi 800,Combo sis. paine ja syvyys mittarin 600,Kompassi ranne SK-7 300,Painemittarin letku 200,Painemittari 350,Syvyysmittari 250,Ponymittari 180,-
KAUPALLISET EHDOT: käteiskauppa, matkahuolto tai postiennakko, Posti/matkakulut lisätään hintoihin. Hinnat sisältävät ALV 22%. Takuut/korjaukset: WASSER SPIELEN. Kaikki oikeudet muutoksiin pidätetään. TUOTEKUVIA NETISSÄ: http://members. tripod.com/-wasser_spielen
Tietokoneet Spyder Favor Airlux 300 bar Suunto Suunto EON 300 bar LUX Stinger Suunto Solution Alpha Suunto Favor PC-Interfaee + ohjelmisto Benemee + PC Vyper XTC-100 Data + Nitrox Alfa Nitrox Bene Nitrox Copra Varustekassit 1ST Super Pae W Deepsea iso reppumalli 1ST Traveloe reppu Poseidon regulaattoripussi Sukelluspuhelimet Buddy Phone STX-100 langaton pinta puh. Buddy Phone Agan sovitteella Buddy Phone Original Varaosat Mares Kello 200 m Mares Paineilmaharppuuna Citizen OMER harppuuna, iso Narukela 100 m AGAn Paineletku Paineilma hälytin Regulaattorin ja mittarin letkut
2500,2000,2900,3600,1500,1000,750,990,2200,3000,2900,1900,990,3600,400,500,300,50,5900,2500,3500,500,600,400,900,400,300,300,150,-
SUKELLUS KAUPPA-AUTO
Liivin letku Pullovyö Henkari kuivapuvulle Oeton suojus Letkun pidike Oeeanie lippalakki Letkuadapterit Merkkipoijut Sukeltajan lippu Poseidon lippalakki KelaA-reel Kuivahanska 5-sormi, lämminvuori Adapterit letku Pulloventtiili Tuplapulloventtiili Reguletku 2, 10m
Puvut Seeman 7 mm neopreeni U.S. Divers Glasier Mares Titan 7 mm Shortie 3 mm lyhyet lahkeet ja hihat Jumpsuit 3 mm Aretie hansikkaat 6,5 mm Aretie kengät 6,5 mm 5-sormihansikas 3 mm Viking Pro kuivapuku kumi 1000 Oeeanie Aera Polar 905 + aluspuku Seeman kuivapuku Viking aluspuvut alk. Aluspuku Finfill Kokokasvomaskit Aga MR 2 + Buddy Phone Keltainen silikonimaski, letku, langaton puhelin Teehnisub Seuba full mask blaek kumi Seuba tuli mask silikoni
Soita autoon
050 517 83 51 EHKÄ SUOMEN EDULLISIN SUKELLUSVÄLINEKAUPPA !
-...: - Helsingissä joka keskiviikko klo 13 - 19.00 -Turku-Tampere-Kouvola kerran kuussa - Muualla sopimuksen mukaan
100,100,100,20,20,50,40,100,100,50,400,300,40,250,500,300,1000,1500,1500,400,600,200,200,100,5500,3500,4200,3500,400,700,-
6000,1300,300,500,-
50 m mitalikolmikko: Timo Suominen, Venöjön Evjeniy Skorgenko ja
Ranskan Mathicu Briois. Kuva Mauri Suominen
ST. PETERSBURG Räpyläuintileiri Kuusankoskella 24.-26.112000 Leiri on ensisijaisesti tarkoitettu aloitteleville räpyläuimareille. Leirille mahtuu mukaan 20 uimaria, enintään 4 uimaria samasta seurasta. Leirin hinta 300 mk. Sisältää: Majoituksen, ruokailut, uimahalli maksut (iltapala ei sisälly hintaan) Leirillä tullaan uimaan neljä harjoitusta joista kukin kestää n. 2,5 h. VAATIMUKSIA: Hyvä uimataito !I! Omat varusteet: räpylät , snorkkeli , uimalasit mono räpylä Oos on) , norm. uimavarustus Valmentajina leirillä toimivat: Janne Toivola Juha Korja Lisätietoja ja ilmoittautumiset " Vemmalle " 29.10 mennessä. Veli-Matti "Vemma" Pynnönen Mäntyläntie 14 45360 VALKEALA
Puh. 053633002,0400557765 e-mail: vemma.pynnonen@pp.inetfi
17.-24.7 Venäjällä käytiin nuorten räpyläuinnin Euroopan mestaruus kilpailut. Kilpailuihin osallistui 22 maata ja noin 200 uimaria, suurimmasta joukkueesta vastasi isäntämaa Venäjä 20 uimaria. Suomesta kisoihin osallistui yhdeksän uimaria, mikä on kautta aikojen suurin joukkue mikä on lähetetty arvokisoihin (neljä poikaa, viisi tyttöä);Timo Suominen, Kimmo Ko~a,Jim Holmback. Aki Helander; Laura Lehto Paula Rossi, Henna Virransola Eveliina Saloja Tia Hietanen. Kilpailun tasosta kertoo se että niissä tehtiin seitsemän uutta nuorten Maailman ennätystä joista viisi tehtaili isäntämaan Evgeniy Skorgenko. Oman joukkueemme suoritukset olivat myös hyviä, Timo Suominen 50m ru, 50 suk EM-hopeaa, 100m ru. 4 Kimmo Ko~a 50m ru. 5, 50m suk 9, 100m ru. 6, 100 ims. 5 Jim Holmback 100m ims. 6. Poikien 4x 100m viestijoukkue sijoittui hienosti 5, joukkueessa uivat Kimmo, Jim.Aki ja Timo. B-Finaali paikkoihin ylsivät hienosti Laura Lehto, Paula
Rossi,Aki Helander ja Eveliina Salo. Hienointa oli, että jokainen uimarimme pystyi tekemään henkilökohtaisia ennätyksiä kilpailussa. Jokaiseen starttiin osallistui noin 30 uimaria ja Suomen sijoitus oli hieno
22/6. Olosuhteet kilpailu paikalla eivät olleet parhaat mahdolliset pienestä epäsiisteydestä johtuen, mutta onneksi joukkueemme välttyi pahimmilta mahataudeilta. Kilpailu käytiin eKAn (armeijan koulutuskeskuksen) uimahallissa. Hallin ja hotellin väliseen matkusteluun läpi Pietarin kului päivittäin 34 tuntia, mutta maassa maan tavalla... Onneksi olkoon koko joukkueelle hienosta suorituksesta. ~
Vemma Räpyläuintivaliokunta
Paljon asiaa räpyläuinnista löydät internetsivulta http://www.nic.fi/-finswim/
Linja-auton odottelua hotellin rappusilla, valmiina siirtymään iltapäivän kilpailuun. Kuva Mauri Suominen
NUORTEN EUROOPANMESTARUUSKILPAILUT 17.-24.7.2000 PIETARISSA Tulokset (kolme parasta. sekä suomalaisten muut sijoitukset) 50 m SUKELLUS. tytöt 18,92 Tina Hirsdfeld Saksa 1. Taisiya Vyatkna Venäjä 19.33 2. 19.49 3. Olg. Zaprudskaya Venäjä 17. laura Lehto Suomi 21.02 Paula Rossi Suomi 22,02 26. 50 m SUKELLUS. pojat 15,82 1. Evgeniy Skorgenko Venäjä 16,01 Timo Suominen Suomi 2. Mathicu Briois Ranska 16.54 1 17,19 9. Kimmo Ko~a Suomi 100m LAITESUKELLUS, tytöt Taisiya Vyatkna Venäjä 43,02 1. 2. Olga larionova Venäjä 43.63 44,04 Agnes Szegenj Unkari 1 47.5 1 II. laura Lehto Suomi 15. Paula Rossi Suomi 50.16 100m LAITESUKELLUS. pojat 1. Evgeniy Skorgenko Venäjä 34.34 2. Mathicu Briois Ranska 37.69 Ivan Slastan Slovakia 38.26 1 5. Kimmo KO<ja Suomi 39.09 9. Jim Holmbäck Suomi 40.15 400 m LAITESUKELLUS, tytöt 1. Olga larionova Venäjä 127.41 2. Evelin BaJogh Unkari 135.06 1 Magda Szumska Puola 3.39,76 12. Eveliina Salo Suomi 4.05.69 Paula Rossi 14. Suomi 4.07.53 800 m lAITESUKELLUS, tytöt Tatyan. Mattseva. Venäjä 1. 7.17,78 Olga larionova 2. Venäjä 7.26.12 Evelin Balogh Unkari 3. 7.34.33 11. Eveliina Salo Suomi 8.36,37 50 m RÄPYLÄUINTI, tytöt Tina Hirsdfeld 1. Saksa 20.26 Irina Lanina Venäjä 2. 20.92 20,97 Taisiya Vyatkna Venäjä 1
SElPE
SE
NME
SE
SE
17. laura Lehto Suomi 27 Tia Hietanen Suomi 50 m RÄPYLÄUINTl. pojat 1. Evgeniy Skorgenko Venäjä Timo Suominen Suomi 2. 1 Mathicu Briois Ranska 5. Kimmo KO<ja Suomi 100m RÄPYLÄUINTI. tytöt Tina Hirsdfeld 1. Saksa 2. Anna Poziy Ukraina 1 Puola Sylwia Madej Suomi 18. laura Lehto 26. Henna Virransola Suomi 100m RÄPYLÄUINTI, pojat Evgueni Skorzenko Venäjä 1. 2. Mathicu Briois Ranska 1 Vasiliy Mironov Venäjä 4. Timo Suominen Suomi 6. Suomi Kimmo KO<ja 200 m RÄPYLÄUINTl. tytöt 1. Anna Poziy Ukraina 2. Svetlana Sorokina Venäjä 3. lzabela Gasinska Puola Henna Vinransola Suomi 28. 30. Eveliina Salo Suomi 200 m RÄPYLÄUINTI, pojat 1. Mikhail Cherchenko Venäjä 2. loaI'lrus IsoorurWcis Kreikka Dmitriy Korotenko Ukraina 3. 12. Suomi Kimmo Ko~a 14. Suomi Aki Helander Alkukilpailuissa Ko~a ui uudeksi SE:ksi 1.38,00 400 m RÄPYLÄUINTI. pojat Mikhail Cherchenko Venäjä 1. Vasiliy Mironov Venäjä 2. 3. loannis Tsourunalcis Kreikka 16. Suomi Jim Holmbäck Aki Helander Suomi 24. 4xl00 m RU-VIESTI. tytöt 1. Venäjä
. -ft'
22,89 24.05 16.76 17.87 18,23 18.92
2. 3. II.
NME
45,90 46,47 46.57 50.28 51,49 37.62 39,73 39,87 40.92 42,11
NME
SuominenT.
SElPE
1.42.34 1.42,81 1.42.83 1.56.07 1.58.85
3.04,00
4x2oo m RU-VIESTI. tytöt 1. Venäjä 2. Ukraina 3. Puola 11 Suomi Virransola H.
108,80 109,43 3.27,62
SE
52.38 49.00 52,05 54.19 2.37,06 2.42,40 2.47.5 1 2.48.36
NME SElPE
41.42 44,66 42.27 40.01 6.51.78 6.56.95 7.00,47 7.43,70
SE 1.56,58 HietanenT. 1.57.63 Salo E. 1.58.27 Lehto L 1.51,22 Mitalien ja A-finaalisijoitusten perusteella tehdyssä maiden paremmuusjä~estyksessäVenäjä oli aivan ylivoimainen 19 kulta-.8 hopea- ja 6 pronssimitalillaan sekä 11 muulla A-finaalisijoituksellaan. Suomi sijoittui hienosti 6. sijalle 2 hopeamitalillaan ja 5 muulla Afinaalisijoituksellaan. Osallistujamaita oli 22.
1.30.66 1.33.92 1.34,12 1.38.40 1.39.18
117,73 3.19.35 3.20,23 3.38.09 3.47.66
Saksa Ukraina Suomi Virransola H. Lehto L Hietanen! Salo E. 4x 100m RU-VIESTI, pojat 1. Venäjä 2. Ranska 1 Slovakia 5. Suomi Ko~a K. HelanderA Holmbäckj.
SE
Sukelluspariesittelyssä
SukeIIuspukujen kehittä ·ja median huomiota Juhani "Jussi" Kallionpää ja Hannu Koskinen Vedenalaiseen, tekniseen maailmaan
tus märkäpukujen rakenteeseen ja puvun sopivuuden merkittävyyteen.
JUHANI: Sukeltaminen oli kiehtonut miettäni jo vuosia. Halusin nähdä miltä vedenalainen maailma näytti ja kokea miltä itse hengityslaitteella sukeltaminen tuntui. Halu muodostui 60luvun alkupuolella niin kovaksi, että lainasin hengityslaitteen ja kuivapuvun.Tämä tapahtui noin 1964.Jännlttävät ensisukellukseni tapahtuivat Airiston pohjoispäässä vaimoni toimiessa "narumiehenä". Vettä paikalla oli huimat 3-4 metriä ja näkyvyys noin 20 cm. Samoihin aikoihin Turun palolaitos järjesti pelastussukeltajakurssin. Onnistuin pääsemään mukaan ja orastavasta harrastuksesta tulikin työni. Sukeltaminen oli pääsääntöisesti työtä ja vain hyvin harvoin ehti harrastaa. HANNU: 1959 näin Helsingissä Yrjönkadun uimahallissa ensimmäisen kerran sukeltajia paineilmalaitteella, ja tästä se alkoi. Kinusin tunnin ajan, että saisin kokeilla edes vähän.Yäsytystaktiikan tuloksena sain olla altaan pohjalla minuutin laitteen kanssa Kouluttautuminen oli siihen aikaan lähes oman aktiivisuuden varassa, eli itse oli otettava asioista selvää Siihen aikaan liityin Helsingin Urheilusukeltajiin, jossa oli jonkinmoista teoriakoulutusta ja allasha~oittelua. Perheineni muutin Turkuun 60-luvun alussa jakaen harrastusta paikallisessa kerhossa
Yhteinen sukellustaival
Oma puku JUHANI: SUSL:lla oli 60-luvun loppupuolella Hankoniemellä kouluttajien koulutuspäivät Vetäjänä oli liiton silloinen puheenjohtaja Ilpo Y.Salmi. Olin vastikään hankkinut ensimmäisen märkäpukuni ja vesi oli kylmää kuten aina ulkosaaristossa. Vedessä oloa oli melko paljon ja pukuni oli tosi kylmä. En uskonut. etteikö asialle voisi tehdä jotain. Niinpä taiteilin saksien ja liimapurkin kanssa seuraavat lähipäivätTämä oli hyvin opettavainen ensikoske-
JUHANI: Hannu ja minä olimme lapsuuden leikkitovereita jo 50-luvulta. Ehkä varhemminkin, muistikuvat ovat vähän hatarat. Hannun vanhemmilla oli kesäpaikka omamme lähellä. Emme kaveeranneet päivittäin, mutta tunsimme toisemme melko hyvin. Myöhemmin tiemme erkanivat eri suuntiin asevelvollisuuden ja muiden syiden vuoksi. Turun Urheilusukeltajien tempaus uida Maarianhaminaan oli saanut runsaasti julkisuutta ja urakan jälkeen Hannukin mietti, mitä seuraavaksi? Päätimme perustaa Nautic Club ry:n ja hankkia yhdistykselle aluksen. Alus löytyi Pohjanlahden Merivartioston siipiItä Valgrundista.Yhteinen sukellustaipaleemme oli koko jäsenistön kohdalta selkeä: veneen kunnostusta ja vasta toissijaisesti sukellustoimintaa. Kaikki tiedämme, että parhaimmillaan toiminnasta 60% oli veneenrakennusta, 30% sukellusvarusteiden raahaamista ja ehkä I 0 % itse sukeltamista. Tämän 10% käytöstä sovittiin usein koko silloisen piirin eli eri yhdistysten aktiivien kanssaVenekunnat kohtasivat sukelluskohteella. 1968 alkoi koulutustoiminta harrastuksesta kiinnostuneille. Hannu oli mukana alusta alkaen, samoin Raimo Likitalo ja lääkäri Seppo Multamäki. Toiminta laajeni Jouko Moisalan tullessa mukaan noin 1972.Toimitimme Joukon kanssa Diver's -ki~an, oppilaan tietopaketin. Myöhemmin Jouko ki~oitti kouluttajille kouluttajakansion Diver's:n tueksi. Jouko Moisala sai koulutusvastuun 1974. HANNU: Olin Jussin kanssa varsinaisesti tekemisissä enemmän vuoden 1968 jälkeen, jolloin kotiuduin armeijan sukelluskurssilta. Olin myös aloittanut sukeltajien kouluttamisen Turussa. Myöhemmin perustimme - Jus-
(lue yhtä) hulluja löytyy. Itselleni se oli ainoa keino saada kesälomaa, kun olin juuri aloittanut työelämäni saman vuoden keväällä (loppujen lopuksi sain loman jopa palkallisena).
Sukellus kulttuurin muutos
Juhani Kallionpää si, minä ja viisi muuta kaveria - sukelluskerhon, Nautic Club.
Räpyläuintia matkauintina - vieläkö moinen tapahtuma kiinnostaisi? HANNU: 60-luvulla saimme paahämme uida Turusta Maarianhaminaan. Idea toteutettiin ja tempaus kiinnitti myös median huomion, kuten oheisesta leikkeestä voi todeta. lainaus Turun Sanomista: "Sukeltaen Maarianhaminaan! Vertaansa vailla oleva pintasukelluksen maailmanennätysyritys. Matkalle lähtee Turun Urheilusukeltajien nuorekas (vanhin 24vuotias) seitsikko ilman mitään ennakoivaa ha~oittelua." Ja oheisen vanhan lehti kuvan teksti: Maailmanennätyssukeltajat kuvattuna lauantaina Ramsön saaren lähellä olevalla luodolla nautitun välipalan aikana Jokainen oli silloin hyvässä kunnossa ja täynnä rajatonta tahdonvoimaa yrityksen onnistumiseksi. Edessä vas.AIbert Weinert ja Harri Joensuu.Takana vas. Kalevi Kuriin, Hannu Koskinen sekä Martti Sokajärvi. Onnistuisiko vastaavanlainen tempaus vielä nykyisin? Miksei,jos vaan riittävän
30 .
-
JUHANI: On selvää, että 50- ja vielä 60-luvullakin aloittaneet olivat pioneereja ja ehkä vähän erilaisia kuin valtaosa tänään mukaan tulijoista. Seikkailijoitakin oli ja rajojen särmikkäitä etsijöitä. Kuitenkin heillä kaikilla oli suhde veteen ja vedenalaiseen maailmaan kunnossa. Vakavia vahinkoja sattui äärimmäisen harvoin. Kaikki tunsivat toisensa, sillä olimme pieni piiri, jolla ei juurikaan ollut muuta yhteistä nimittäjää kuin sukeltaminen. Olimme hämmästyttävän kurinalainen joukko, joka pystyi senaikaisilla välineillä, hyvällä itsetuntemuksella ja rajoitteet tuntien melkoisiin suorituksiin. Onnettomuudet, välinpitämättömyys kaasulaeista ja jopa epäsosiaalinen käyttäytyminen sukelluksissa ovat olleet valitettavan yleisiä viime vuosina. Itsetehostus, josta emme mekään taatusti olleet 60- ja 70-luvulla kokonaan vapaita, saa nykyisin vaarallisia muotoja. Koskettaako extreme-ajattelu myös sukeltamista? Yhdistystoiminta on paljon voimakkaampaa kuin vielä 60- ja 70-luvuilla. Välineistö on kehittynyt hu~asti . On toimintavarmat tietokoneet, pitkälle kehitetyt säätötilavuuspuvut. Norppatoiminta on melko nuori keksintö sekin ja erittäin hyvä. Mitä ne todelliset erot sitten ovat?
HANNU: Sukelluksesta Jussin kanssa voin mainita ainakin sen, että kun sukelsimme parina. niin meidän yhteistoimintamme veden alla oli täysin saumatonta. Ajatuksemme toimikuin olisi ollut vain yksi pää.
Vapaa-aika
Onko niin. että sukellusharrastus ei ole mikään erillinen. erillään muusta elämästä oleva saareke. vaan kuvastaa hyvässä ja pahassa ympärillämme koko ajan tapahtuvasta muutoksesta HANNU: Ymmärtääkseni toimintamuodot eivät ole kovinkaan paljoa muuttuneet vuosien saatossa. Urheilusukeltajat ovat yhtä hulluja nykyäänkin.
Unohtumattomia sukelluksia JUHANI: Kuten huomataan. ovat Hannun ja minun tieni kulkeneet pitkään samoja latuja. Lapsuus. Nautic Club. aluksemme Beulah. sukelluskoulutus ja vielä viimeisenä muttei vähimpänä "unohtumaton sukellus". On selvää. että meillä on monta kohdetta jotka ovat tavalla jos toisellakin koskettaneet Päällimmäiseksi nousevat tuolloin vielä melko koskemattomat Park Victory ja paljon myöhemmin Ladoga. joissa ei oltu sukellettu kuin pari kertaa löytämisensä jälkeen. Pohjoisen Itämeren syksyinen kuulaus on pinnan alla todella kokemus. Perspektiivi, jota ei kesäisen faunan aikana voi kokea, on upea On kokemus, kun hahmottaa Park Victoryn kokoisen aluksen yhdellä sukelluksella. Ei ole tarvetta etsiä muistoesineitä, vaan kokemus riittää. Muistan erityisesti sukelluksemme peräsinkonehuoneeseen kerros kerrokselta alas asti. Sininen hämäryys. verkkoaitaukset. komerot ja kierreportaat. Hiljaisuus ja Hannun hengitysäänet aina yhtä rauhallisina. Ladoga oli juuri löydetty. Vene-lehti halusi kuvia Ladogasta. ja sukeltava
toimittaja Kari Valtaoja sai tehtävän. Valtaoja tuli paikalle Vänön rantakiville kesäisenä lauantaina omalla veneellään. Olimme selvittäneet asian virallisen puolen. joten varusteet vain veneeseen ja matkaan. Joidenkin pikku kommellusten jälkeen olimme kohteena olevalla hylyllä. Sukellusparit ja tehtävät jaettiin. Muistaakseni Hannu sukelsi Valtaojan kanssa. Sukelluskeli oli erittäin hyvä, pinnalla tyyntä ja näkyvyys erinomainen.Tulento~unta tomi oli pinnalta katsoen hahmottumaton tumma möhkäle. Eipä aikaakaan, kun sen muoto terävöityi ja tornin rakenne tuli metri metriltä näkyviin. Matalat kansi rakenteet ja etukannella kaksi tykkä. konekiväärin panosnauhan pätkä kannella Se oli upea näky. Käännyin keski laivassa selälleni nähdäkseni pinnan valossa tulenjohtotomin.Tomi näkyi huipulle asti. Kari sai kuvansa ja ki~oitti myöhemmin Vene-lehteen aluksesta jutun. HANNU: Sukelluksia on niin valtava määrä ja ne kaikki ovat olleet omalla tavallaan unohtumattomia. mutta ehkä Park Victory ensimmäisen kenran nähtynä 60-luvulla harvinaisen kirkkaassa vedessä on sellainen.
Sukellusparija kaveri JUHANI: Lyhyesti Hannua voi kuvata tulisen rauhallisena miehenä Herkästi innostuva monitoimimies. Sukellusparina rauhallinen ja luotettava. jolla ajatus toimi sukelluksissakin terävästi. Hannun kanssa oli helppo sukeltaa. Ei koheltamista. vaan määrätietoista toimintaa. Pinnalla joskus jopa räjähdysherkkä mikäli jokin asia ei mennyt toivotulla tavalla.
JUHANI:Vapaa-aika. jota on nykyisin paljon. kuluu lähinnä talonpidossa ja puutarhassa touhutessa. Sanonta: aika aikaa kutakin. on osuva. Minulla ja Hannulla on enää mahdollisuus muistella lukuisat hylyt ehjinä kokonaisuuksina. Muistoissa nähdä veden ja syvyyden säilömät alukset Enää en voi enkä haluaisi näitä sukelluksia toistaa. sillä tiedän hylkyjen luhistuneen ja rapautuneen. ihmisen toimien ja ajan kulumisen vuoksi. HANNU: Asun nykyään Turun saaristossa Korppoon lähellä olevassa saaressa ja vapaa-aikani kuluu ka/as-
tellessa ja paikkoja kunnostellessa.
Sukelluspuvut JUHANI: On totta, että tunsin suurta kiinnostusta sukelluspuvun kehittämiseen. Muutos oli jatkuva prosessi.Tämä työni jatkuu edelleen uusissa osaavissa käsissä Huolimatta siitä, että märkäpuku on helpoin ja mukavin puku käyttää. on tulevaisuus kuivapuvulla Olisi aika päästä sanonnasta "sukeltaja palelee aina". Kuivapuvut kehittyvät koko ajan. markkinoille tulee uusia materiaaleja. Konekanta kehittyy. Malliltaan uusimmat puvut ovat helppohoitoisiaTäyttö- ja tyhjennysventtiilit ovat helppokäyttöisiä ja luotettavia Pukuvalmistajan, ollakseen vakuuttava. sukeltajan omakseen kokema valmistaja. tulee kehittää tuotteitaan koko ajan. ~
SUUNTO EQUILlTE 1000 tasapainoitusliivi 2.550 mk SUUNTO VYPER sukellustietokone 2.175 mk
SUKELLUSKOULU HAPPY DIVERS Lapinlahdenkatu 25 (, sisäpiha, 00180 Helsinki Puh./fax (09) 562 2560, GSM 040 530 0431 ....
'
..
~t:'~:t~~.
Sukellusllike
~
SEV N S AS OY Keinulaudankuja 4 b 00940 HELSINKI
! !! SYYSALE !!! Esim.Vektor 1000 takkiliivi
2.500,Märkäpuvut alkaen
1.250,MARES - SPORASUB - NORTHERN DIVER DUI - SUUNTO - SHERWOOD - CAMARO
KONTULAN OSTARILLA ! Tel.+3589 5613 5920 Fax +358 9 5613 5921 E-mail: timo.kojo@deepdive7seas.com Kotisivut: www.deepdive7seas.com
NORPPALEIRI NEMO-2000 Kun syyskausi on seuroilla jo toivottavasti täydessä vauhdissa, on erittäin mukava palata kuluneen kesän vauhdikkaaseen norppaleiriin. Diving Team Pori ry ja Porin Pastuskeri kutsuivat Suomen sukeltavat lapset ja nuoret valtakunnalliselle kesäleirilleen jonka teemana oli Kapteeni Nemo. Meri-Porin saaristo näytti parhaansa, ilma oli helteinen ja sateeton. Leiripaikka on Suomen Punaisen ristin leiri- ja koulutuskeskus, ja puitteet todella hyvät isonkin leirin pitoon. Meitä kokoontui Pastuskeriin yhteensä noin 170 henkilöä, joista osa leiriläisiä heidän ohjaajiaan, Nuori-Suomikurssi ja leirin vetäjiä ja muuta henkilökuntaa. Vanhemmatkin olivat tervetulleita tutustumaan leiriin. Leiriohjelma oli tiivis ja useiden mielestä antoisa. Leirin avaus tapahtui tykin pamauksella ja lipunnostoIla ja puheiden jälkeen tapahtuikin ryhmiin jako. Ryhmät oli etukäteen arvottu iän perusteella siten, että joka ryhmä oli samankaltainen. Oman ryhmänsä ja ohjelmansa muodosti NS-ohjaajakurssi vetäjinään Maare Siukola ja Riku Verkkomäki. Kurssi oli aikataulultaan raskas, mutta toivottavasti jokainen kurssilainen sai leiriitä apua omaan
nuorisotyöhönsä seurassaan. Nemope~antaina norpat saivat tutustua ja opetella taitoja ryhmänsä kanssa rasteilla. Hengenpelastusrastilla ha~oiteltiin mm oikeita pelastusotteita ja pelastusköyden heittoa, Ensiapurastilla saatiin sitoa oma ohjaaja tosi tiukkaan pakettiin ja samalla opeteltiin tärkeitä asioita. Turkka Aaltosen selviytymisrasti oli yliveto; yhdellä tikulla nuotion sytyttämistä, voiveitsen tekoa ja syötävien kasvien tunnistamista ym. Merenkulkua opeteltiin lentopallokentällä ja ohiteltiin tyylikkäästi niin kardinaalimerkit kuin lateraalimerkit ja tietysti oikealta puolelta, vai oliko se vasemmalta ... Pitää varmistaa Hannu Grönholmilta Porin Navigaatioseurasta. Meribiologia ja Taija-Riitta olivat todella kiinnostavia ja melkoinen määrä ötököitä, kaloja ym. saimmekin porukalla kasaan uimarannan rantavedestä snorklaamalla ja onneksi saunamajurit (nykyään ylennetty eversteiksi) pitivät huolen, että pääsimme lämmittelemään urakan jälkeen. Porin palo laitokselta oli oikea palomies puhumassa ja esittämässä hälytyksenteosta ja yllätyksekseen leirinjä~estäjät totesivat tämän olleen yksi mielenkiintoisimmista rasteista norppien mielestä. Lisäksi kaikki saivat opetella vielä solmuja ja tehdä jopa itselleen avaimenperän tervanarusta leirimuistoksi. Ruokailun ja pienen huiiin jälkeen koitti kova koitos. Nimittäin LEIRIKASTE. Kasteessa piti silmät sidottuna käydä merimiesakapakista, humalaisten merirosvojen tyyssijasta, käydä kysymässä tietä kuumailmapallolle, jolla pääsisi kahdeksassa päivässä maailman ympäri. Ilma lento oli tosi kaamee ja töyssyinen Ikävä kyllä pakkolaskun takia jouduimme Kurkunleikkaajien saarelle jossa jouduimme rypemään suon-
silmässä hakien jotain jalokiviä. jalokivet kuuluivat äänekkäälle alkuasukasheimolle, jotka kiitollisena kivistään juottivat meille jotain hirveetä kiittijuomaa. YÄK. jouduttiin me matkalla myös vesiputouksen läpi kulkemaan ja niin leirikaste oli valmis ja heimo tyytyväinen. Nemolauantai olikin monille elämys, sillä matkasimme heti aamupalan jälkeen YYTERIIN".SANNOILLE"jEEE. Matkalla kuitenkin pistäydyimme ensin Reposaareen tutustumaan Turkulaisen Nautic-Clubin sukellustukialukseen TAVIIN. Tavi oli kutsuttu leirille sukelluttamaan laitesukelluskortin omaavia nuoria sukeltajia. Monet nuorista eivät olleet sukeltaneet paljonkaan kurssin jälkeen, joten leiri mahdollisti heille saada sukelluskokemusta turvallisessa ympäristössä erittäin kokeneiden kouluttajien ja sukeltajien kanssa. Yyterissä ryhmät saivat ohjeet rakentaa lapioita ja ämpäreitä ja mielikuvitusta käyttäen hiekkalinna ja paras linna. Paras linna palkittiin ottaen huomioon monta asiaa; ryhmän yhtenäisyys ja toimivuus ryhmänä, ohjaajien panos sekä tietysti itse linna ja sen esittely. Esittelyssä oli hauskoja linnanvouteja ja kokonaisuuksia, muuta kuitenkin raati, joka koostui sivullisista ja Evän Räväyttäjistä palkitsi parhaaksi ryhmä Team Hartian. Evän Räväyttäjät on melontaseura ja he olivat rannalla opettamassa PALKINTOLAHjOITUKSET Wasser Spielen CBM (Mares) Suunto Ou Ursuk Nuori-Suomi ry SUSL MATERIMLlLAHjOITUKSET Canon Oy Kehitys Oy Merenkulkulaitos Länsirannikon Sammutinhuolto LEIRI PUHELIN Radiolinja
meille melontaa erilaisilla kanooteilla Melkoisen monta kylmää kylpyä tuli , mutta kokemus oli hieno. Ruokailun jälkeen otettiin monta erää wetballpeliä. Kannustushuudot olivat valtavat kun litimärkää superlon-palaa lensi ilmassa osuen vastustajiin. Tämä peli jäi varmasti kytemään monien mieleen revanssia eli uusintaa ajatellen. Rankan päiväosuuden jälkeen saavuttuamme Pastuskeriin olikin jo aika vaihtaa disco-asu ylle ja Dj MAKE vauhditti poppoon upeisiin breakdance suorituksiin. Lauantaina oli vielä arvonta, jossa upeat paineilmaharppuunat, syvyysräpylät, maskit, kompassit, kassit, reput, ym.ym. vaihtoivat omistajaa. Tyytyväisenä nukahdettiin hiljaisuuteen ja odottelemaan kotiinlähtöpäivää ja palkintojen jakoa. Sunnuntaina aamupalan jälkeen julistettiin leirin paras ryhmä. Ryhmä nimeltä Alipaineiset saivat ylivoimaisesti eniten ääniä yhtenäisyytensä ja aktiivisuutensa vuoksi. Leirin parhaaksi tyttönorpaksi osoittautui Niina Lehtinen ja vastaava poikanorppa miellytävine käytöksineen oli Nico Siukola. Parhaita ja ryhmänsä toimimaan saavia ohjaajia olivat Markus Grönholm ja Tia Hietanen. Samoille äänestyslukemille pääsi myös parhaan ryhmän vetäjä Heikki Kauppi. Mukana menossa oli myös kuuttiryhmä. Nämä alle kouluikäiset pysyivät erittäin hienosti vauhdissa mukana ja oppivat paljon leirillä olemisesta ja opettivat myös meille paljon oikeasta asenteesta. Diving Team Pori ry haluaa kiittää kaikkia leirille osallistuneita todella mukavasta leiristä ja toivookin erittäin hyvää jatkoa. Toivottavasti nähdään Kajaanissa hallirallissa marraskuussa ja seuraavilla leireillä. ~ Terv.NEMOJA KUMPPANIT kuvat Maare Siukola ja Ulla Kauppi
Mitä se norppatoi oikein on?
..
...- --~~-= ... - -----
Kuva valtakunnalliselta norppaleiriltä Rauman Pöffäkarista /996. Kuva Leena Koivumäki
Kesätauko pidetty ja varmasti jo monessa seurassa norppatoiminta on täydessä vauhdissa. Ainakin toivon niin. Aika ajoin olen törmännyt kysymykseen, mitä se norppatoiminta oikeastaan on? Sukellusseuroissa toimii lasten ja nuorten vapaasukelluskoulutus,jota kutsutaan norppatoiminnaksi ensisijainen kohderyhmä on 0-15 -vuotiaat Toiminta tapahtuu ikäryhmittäin 0-4 -vuotiaat (Baby Dive-toiminta), 5-7 -vuotiaat (Kuuttitoiminta), 7-15 -vuotiaat (Norppatoiminta), 16-19 vuotiaat (ohjattua toimintaa). Päätavoitteena on lasten ja nuorten sukellusharrastuksen edistäminen vanhempia unohtamattaVedenalainen maailma tarjoaa monipuoliset ja hauskat harrastusmahdollisuudet kilpailutoimintoineen, vaikka koko
perheelle. Sukellusvarusteenaan norpat käyttävät maskia, snorkkelia ja räpylöitä.Toiminnassa lapsia kouluttaa ohjaajat, jotka SUSL on kouluttanut NUORI SUOMI- periaatteiden ammattilaisiksi,jotka näin perehdyttävät lapset sukelluksen saloihin allaskoulutuksessa ja teoriaopetuksessa, joka tukee ja valmistaa vaativampaan sukeltamiseen ja sen ympärillä tapahtuvaan toimintaan. Pallopelit vedessä ym. vesileikit sisältyvät lasten ohjelmaan. Sukellusturvallisuus tärkeänä osiona toteutuu pelastamis- ja pelastautumisha~oituksi na. Ryhmässä toimiminen sekä parityöskentely opettaa nuoret sukellusturvallisuuden tärkeyden vuoksi huomioimaan toisensa osana koko sukellustapahtumaaValtakunnallisella tasolla järjestetään vuo-
Junior Lifesaver Club - Nuorten Hengenpelastuskerho Ohjaajakurssi 24.-26.11.2000 Tampereella 10 tuntia teoriaa ja 6 tuntia allasharjoituksia. Kurssin vetäjänä Heikki Hämäläinen Suomen Uimaopetus- ja hengenpelastusliitosta. Kurssin hinta 400 mk/hlö. Kukin kurssilainen vastaa omasta majoittumisestaan ja ruokailuistaan. SUSL maksaa 10 ensimmäiseksi ilmoittautuneen kurssi maksun (max. 1hlö/seura). Kurssille otetaan enintään 20 henkilöä. Tiedustelut ja ilmoittautumiset SUSL:n toimistoon.
dessa kaksi norpparallia ja yksi valtakunnallinen kesäleiri. Ralleissa kisaillaan erilaisten tehtävien parissa niin pinnan alla, kuin päälläkin.
Toimintaul1 l11ukaul1 Yleinen huolenaiheeni on ollut osallistuneiden seurojen vähäisyys. Suomessa on yli 200 sukellusseuraa ja vain noin 50 seurassa on junioritoimintaa. Junioritoiminnasta kiinnostuneet lisätietoja norppatoiminnasta voi tiedustella Suomen Urheilusukeltajain Liitolta. ~ Sukellusterveisin Maare Siukola Nuorisovaliokunta
-
UPPOPALLOPELEJÄ VOIT TULLA KATSOMAAN 2 1. 10. 28-29.10 18.11 . 11-12.11 10.12. 10. 12. 16. 12.
Uppopallon Uppopallon Uppopallon Uppopallon Uppopallon Uppopallon Uppopallon
nuorten ja naisten SM-sa~a 3 kierros Riihimäellä miesten SM-Sa~an I.kierros nuorten PM kisat,Tanska 10 Juhla Divari Cup,Tampereella I Divisioonaa Tampereella Masters Cup Felix Cup, Göteborg
21.10.
Tampereella Tiedustelut Kallu Turkka 0400-959 002
-------------13i1a·) Norpparalli
KAJAANIN KORPIKIEMURAT 4.11 . - 5.11.2000 Lauantai 4.11.2000 9.00-11.00 Ilmoittautuminen ja majoittautuminen 12.00-16.00 Norpparalli 17.00-18.00 Ruokailu 19.00-22.00 Iltaohjelma Hiljaisuus 22.30 Sunnuntai 5.11.2000 Aamupala 8.00-9.00 9.00-10.00 Palkintojen jako 11.00-12.00 Ruokailu 12.00-13.00 Vieraiden hyvästely Tiedustelut ja muut yhteydenotot: Maare Siukola, rallivastaava Puh. 050-5549081 Sitovat ilmoittautumiset 22.10.2000 mennessä.
N UORI SUOMI
.u,.A1LI\_~
Koulutuksen kautta oppaaksi ulkomaille! Opiskelen tällä hetkellä Lohjalla Suke-3 kurssilla. Alkuvuodesta oli Aamulehdessä ilmoitus, että Aikuiskoulutuskeskus Innofocus jä~estää Sukelluskouluttaja/-matkaoppaan kurssin. IImoittauduin kurssille ja tulin valituksi. Tällä hetkellä (elokuussa) kurssia on takana neljä kuukautta - tiivistä opiskelua, johon on kuulunut erilaisia testejä niin altaassa uiden, kuin sukeltaenkin, avovesisukelluksia, teoriatunteja lukematon määrä ja tietysti opiskellusta asiasta vielä ki~alliset kokeet. Matkailualan tutkinto myös kuuluu kurssin opintojaksoihin ja tästä aiheesta olemme saaneet opastusta erilaisilla luennoilla, joita meille ovat pitäneet alan ammattilaiset. Pääsukelluskohteemme,Ojamon kaivoslampi, on tullut varsin tutuksi. Joinakin päivinä on tehty neljäkin sukellusta syvyyksien vaihdellessa kurssin myötä 10m aina 50 m asti.Vietimme Hangossa Tvärminnessä yhden viikon tehden ainoastaan hylkysukelluksia. Osa hyIyistä oli entuudestaan tuttuja ja osa minulle entuudestaan tuntemattomia. Viikko oli erittäin antoisa ja mielenkiintoinen. Opiskelu sisältää, myös itsenäisen opiskelujakson jonka aikana kukin kurssilainen suo-
-saada kouluttaa sukeltavia ihmisiä.
rittaa omalla tahollaan 20 päivän työharjoittelujakson. Kurssimme kokonaisvahvuus on 16 henkilöä, joista me kaksi naista olemme hyvin joukkoon sulautuneet. Kurssilaisten kesken olemme kuin yhtä suurta perhettä toinen auttaa toistaan jos ongelmia ilmenee. Sukellusturvallisuus on kurssilla kaiken aja o. Näitä taitoja ylläpidetään erilaisilla hätätilan ne- ja pelastusha~oituksilla, kurssilaisten kesken ns. "pizza keikoilla". Kurssin ehkä odotetuin jakso ajoittuu marraskuun puolenvälin tienoille, jolloin on toteutetaan 10 päivän työha~oittelujakso Punaisella merellä. Sinne meidät johdattaa pääkouluttajamme Jarno Pietikäinen. Siellä pääsemme tutustumaan paikan päällä millaista oppaan työskentely on niin pinnan ylä- kuin alapuolellakin. Kuinka moni kurssilaisista ensi vuonna on oppaana jossain päin maailmaa, sen tulevaisuus näyttää. Kurssi on ollut tosi mielenkiintoinen ja antoisa, siitä kiitos Innofocuksen henkilökunnalle, kouluttajille ja erityisesti opiskelutovereille, jotka luovat sen hengen kurssille, että siellä viihtyy. ~
Ajatukset omasta työstä ulkomailla siirtyivät viime vuonna aavistuksen verran tunnemmaksi, kun eteeni tuli mahdollisuus astua Sukeopas 3:n ruoriin. Lämpimät trooppiset vedet saavat odottaa, kun luovimme kurssin kanssa kohti joulukuussa odottavaa päätöstä. Pahimmat myrskyt ja karikot on hienosti sivutettu ja tällä hetkellä on noin kolmannes jäljellä.Turvallista matkaa Suomen sukeltavalle kansalle.
Maare Siukola Suke-1 kurssilainen
Jarno Pietikäinen kurssin vastuukouluttaja, Innofocs
AMMATIKSI SUKELTAMINEN Kevytsukeltajan tutkintoon valmistava koulutus (Vedenalaisrakenteiden tarkastaja) Aika: 8.1.2001-28.5.2001 Lohjalla, hakuaika päättyy 27.10.2000, pääsykoe vk 46/2000. Edellä mainitusta koulutuksesta on mahdollisuus jatkaa Ammattisukeltajan ammattitutkintoon valmistavaan koulutukseen (Vedenalaisrakentaja) Aika: 6.8.2001-14.12.2001 Lohjalla, hakuaika päättyy 7.5.2001, pääsykoe vk 23/2001 .
Koulutusta koskevia erityistietoja saat kurssin koulutusvastaava Sakari Niemiseltä 0400-532 982 tai koulutussuunnittelija Pentti Länneltä, 0400-483 746 AJANKOHTAISPÄIVÄ meriarkeologeille ja asiasta kiinnostuneille Lohjalla 6.11 .2000 klo 9.00-16.00 Kohteeseen kajoamattomia dokumentointimenetelmiä luennoitsijana Harri Alopeus Hinta 120 mk (sisältää lounaan).
I'A Innofocus •
Työ on osa suuria unelmiani
LÄNSI -UUDENMAAN AIKUI$KOUlUTU$KfSKUS
Hakulomakkeet, esitteet, lisätiedot, ilmoittautumiset puh. 01080-0990, klo 8.-16.00, puhelinvastaaja 16.-08.00 tai jätä viestiemailiin:innofocus@luaakk.fi. Koulutuksen järjestämistä tukee Etelä-Suomen lääninhallitus.
nointegroitu Wings
6.400,(norm. 8.050,:) RAJOITETTU ERA !
Meiltä märkäja kuivapuvut, tule tutustumaan
MEILTÄ MYÖS: * SUUNTO/URSUIT * ILMATÄYTÖT * KURSSIT * RETKET * HUOLLOT
KUMISTA VARMUUTTA KAIKENLAISEEN SUKELTAMISEEN
SUKELLUSPUKU LOITOKARI OY Koneenkatu 5, 05830 Hyvinkää Puh/fax (019) 454 597
PÄIJÄNTEELLE SUKELTAMAAN!!
Pohjoisranta 2, 00170 Helsinki Puh. (09) 622 55 44 Fax (09) 6220 1333 www.divein.fi
JUOTAVAN HYVÄ PÄIJÄNNE, VIETÄVÄN HYVÄ SUKELTAA.
TUKIALUKSEMME MS LINDA ODOTTAA SINUA JA RYHMÅÄSI ETELÄ-P ÄIJÄNTEELLE, SOITA JA VARAA MATKASI
LAHDEN SUKELLUSKESKUS, VW ACTIONS OY YlIDYSK.39 15200 LAHTI PUH. 03- 733 1181, FAX. 03- 733 1180 OSMo 0500- 437 175 E.MAIL actions@sauna1ahtiJi
'....: "37·
I
.~
~~~~
..
Rovanieme~ Umeilusukeltåjien sukeltaja vm h9VS>siir}}'i viitisen vuotta ~itten,työnSä myötä Keski-Suomeen KuoreveCleh Haliiin, "Halli~ '" . vuudiin", Jonne hän toivotteli,tervetulleeksi tavatessamme. Olin tuJItre katsomaan miten urheilusukeltajien puheenjohtaja lentää Ja miksi? 'Tämä paikka elää hyvin pitkälle lentämisestä. joten on luonnollista, että' täällä on hyvin aktiivista harrastuslentotoimintaa. Siihen vain lähti mukaan." "Onhan sukeltamisessa ja harrastelentämisessä paljon yhteistä. Kolmiulotteisuus, teknisyys ja kurinalaisuus. Lentäessä voi kohtuudessa määrin valita lentokorkeutensa ja ihailla maisemia - ylös, alas, joka suuntaan.
_.
-
"Täältä yllläältä,oikein näk~, kUinkä paljon Suomessa on ,vielä metSiä,ja puhdastaoluontoa", pgtldiskeli J?kke. Kenttää läh~essä·twnuiltiin jäi" leen, et;tä riippuliitjijien suhteen reitti oli'selVä - ei m~nnä solmuun muiden sukeltajien narujen kanssa: Hal·Iittu laskeutuminen,- pinnalla jälleen. Ja suoritUksen,lopuksi tankattjin,seur<yl pienkone - pullo ,täyteen seuraavalle sukeltajalIe.
•
-
"l.,fuole5tuttavaa urheilusukelluksen tämän päiVän ti!ant~esS:a Or;) r:lUprisotoiminnan v~va resurssiRula 'liedän seuroja, joiden n9rppijn pn vuosien jono, Se on järkyt}ävää. kun ajateliaan ~ kne~ ovat kasvavat lapset. jatka haluavat ja tarvitsevat välittömästi kokemuksia ja eläm~iä. Ongelma muodostuu sekä puutteellisistahalliresursseista, ~ liian vähäisestä nuorisptQirpinnan vetäjien määrästä seuroissa Seurojen täytyisi reagoida kouluttamalla liUrheilusuk.elluksen sää norppaohjaajia Hallipulasta tutulevaisuus lee painostaa kunJien päättäjiä, jotTukevalla maan pinnalla ryhdyim- ta asialle jo~n t?pahtuisi", pohtii me pohtimaan urheilusukelluksen Laitinen. , tulevaisuutta, jonka Jouko Laitinen Mitä teet täällä Halliv.uudisSa kun et näkee hyvänä. Harrastajamäärä tu- lennä tai sukella? "Lennän tai sukellee varmuudella kasvamaan. Laji on lan! Qvickin Leksan kanssa meillä tekninen sinänsä, ja se kiinnostaa on tuolla järVellä sellainen mukava nuoria ihmisiä. "Ja onhan sukeltami- parikymppinen syvänne ..:' Qj nen kiemättä extreme-Iaji, jollaiset ovat,olleet jo jonkin aikaa koteksti la kuvatLeena Koivumäki vassa kurssissa kaikenikäisten keskuudessa."
ill sukel aja 20v
Sukeltajat marssivat Lieksanjoelle, josta uitiin puoli kilometriä läheiselle hotellille :viettämään 20-vuotisjuhlaa.
Lieksan Urheilusukeltajat vietti vapunaattona 20-vuotispäiväänsä marssien, uiden Lieksanjoessa ja juhlien. Seura aloitti toimintansa Susirajan Sukeltajat -nimisenä, mutta vaihtoi pian nimensä nykyiseksi. jäseniä seurassa on kuutisenkymmentä. Kesäkaudella kertyy aktiivisimmille lähes 30 sukelluskertaa Lieksan lukuisissa kirkasvetisissä metsälammissa, järvissä, vuolaissa virroissa ja koskissa. Vuosittain järjestetään viikon kestävä sukellusleiri No~assa.
Yleishyödyllisenä toimintana urheilusukeltajat puhdistavat kesäisin Lieksan yleisimpiä uimarantoja ja osallistuvat tarvittaessa vesiin kadonneiden etsimiseen. Uusien sukeltajien koulutuksessa on tehty yhteistyötä Nurmeksen sukeltajien kanssa Kevään PI-kurssille osallistui jopa b2-vuotias sukellusharrastuksesta kiinnostunut.
teksti ja kuvat Seppo Lahdenkauppi
Ilmeestä päätellen rantautuminen ei aina ole uintiretken helpoimpia vaiheita. Kuvassa puheenjohtaja Ydö "Yli;" Drake.
Viihtyisän juhlan näyttävimmästä ohjelmanumerosta vastasivat tanssiryhmä Marhaba ja "sukeltaja Suleiman"
Mursuvaari täytti pyöreitä
Elokuun loppupuolella sai Kaittoloiden kesäasunto toimia arvokkaana puitteeta, kun Tampereen Urheilusukeltajien Suomen suurimman seuran - puheenjohtaja Keijo Kaittola vietti bO-vuotisjuhliaan. Keijo tunnetaan jämeränä sukelluksen puolestapuhujana. Hän on ollut seuransa erilaisissa johtotehtävissä "iät ja ajat" ja viimeiset 8 vuotta (paria vpj-vuotta lukuun ottamatta) puheenjohtaja Lisäksi hän mm. toimittaa seuran jäsen lehteä Räpyläjalkaa ryydittäen sen sivuja mehukkailla lausunnoillaan. Keijo tuntee myös ammattisukelluksen pykälät ja koukerot onhan hän ollut ammattisukelluksesta vastaava virkamies työsuojeluhallituksessa, European Diving Technology Committeen edustaja ollut vuosia, on emo jä~estön Suomen osaston puheenjohtaja, ammattisukeltajien kouluttaja työlainsäädäntöasioissa.... Mursuvaari, sinä raskaan sa~an sukellusasiantuntija ja vahva vaikuttajapersoona niin seurassasi kuin SUSL:n tilaisuuksissakin; Onnittelut sinulle ja yhtä reipasta jatkoa tuleville vuosi liesi! Kuva perheen kesäasunnoIta Hämeestä.vierasjoukon aatelia edustivat sukeltajat: SUSL:n puheenjohtaja jouko Laitinen,TaUrsun koulutusvastaava "jiipee"Tanner sekä Kalevi Turkka, taursulainen ja myös SUSL:n räpyläuintivaliokunnan jäsen.vieraita tervehtivät herra ja rouva Kaittola.
Q.1 LK
Syvyyden morsian löysi ehkä oman sulhasen
RAUMALLA YHDISTE
RUNOUS, KERAMII JASUKEL Heli Hannelius ja Turkka Suuriniemi laskeutuivat Turkan korvan vieressä näkyvästä poijusta alas kuuden metrin syvyydessä olevaan sukelluskelloon Unto Koskelan runoja lausumaan.
Rauman sukelluspuistossa oli kesän aikana viisi taideteosta sukeltajien ja kalojen ihasteltavana. Yksi teoksista, Syvyyden morsian, löysi ilmeisesti heilan, sillä siitä ei ole näkynyt jälkeäkään.
Miten sukellus sopii harrastuksena yhteen keramiikkataiteen tai runonlausunnan kanssa? Rauman saaristossa kysymykseen saatiin toukokuussa luonnikas vastaus eli kyllä, kun Rauman laitesukeltajat jä~esti vät yhdessä paikallisten harrastajalausujien Värssym Baohajien ja keraamikko Kirsi Backmanin kanssa todellisen poikkitaiteellisen luontoillan Rauman oman sukelluspuiston kupeessa, Riskonpöllän saarella. Idean runouden ja sukelluksen yhdistämiseen sai RLS:n puheenjohtaja Lasse Heino, kun hän löysi raumalaisen Unto Koskelan Pu~eet sumussa -runoteoksen. Kävi ilmi, että yksi raumalaisten rakkaimista runoilijoista oli julkaissut ki~an tasan 70 vuotta sitten. Nuorena kuollut Unto Koskela (1908-1934) julkaisi eläessään muun muassa kaksi romaania ja raumankielisen matkakuvauksen Pohjois-Atlantilta. Hänen tunnetuin runonsa on laulunakin klassikko Kuubalainen serenadi. Koskelan runoja lausuttiin niin saaren rantakalliolla kuin lähistöllä olevasta sukelluskellosta, kuuden metrin syvyydestä. Keväisestä länsituu-
lesta johtuen osa sanoista meni puhurin mukana ulapalle, mikä loi runoihin oman merellisen sävynsä. Unto Koskelan veli Tauno Koskela, ki~ailija itsekin, ei peitellyt liikutustaan runoesityksiä kuunnellessaan. "Meren runoilijalle ei ole parempaa tunnustusta kuin, että runot esitetään sen elementin yhteydessä, jonka ääressä hän on ne luonut." Koskelan runoja lausuivat rannalla Iiro Kajas, Mika Rapala, Elina Helkelä ja Maija Jurva, 2,5-metrisessä sukelluskellossa Turkka Suuriniemi ja Heli Hannelius. Kellon halkaisija on noin 2 metriä, ja ilmaa sisällä on I ,5 kuution verran. Mikrofoniin kellossa voi lausua runon istualtaan siten, että vesi raja on hartioiden kohdalla. "Hyvin se runonlausunta kellossa sujui. Hieman tosin kaiku haittasi lausuntaa", kuvasi kokemustaan Heli Hannelius.
Keramiikkanäyttely sukelluspuistossa Noin puolen tunnin venematkan päässä Syväraumanlahdelta sijaitsevan Riskonpöllän ympärille on lai-
tesukeltajien toimesta syntynyt sukelluspuisto. Saaren lähistöllä on I OO-vuotias kuunari, 70-vuotias kalastustroolari ja sukelluskello. Saaren rannassa on portaikko, mikä helpottaa sukeltajan laskeutumista vedenalaiseen maailmaan. Puiston ta~onta sai kesäksi oman mausteensa, kun sinne runotapahtuman yhteydessä upotettiin keramiikkataiteilija Kirsi Backmanin töitä. Backman oli tehnyt teokset Koskelan runojen innoittamana, joten veistosten mukana keramiikkateoksiin ja laivanhylkyihin kiinnitettiin runotauluja sukeltajien etsittäväksi ja luettavaksi. Meren syvyyksiin laskettiin viisi veistosta, jotka kiinnitettiin ankkurilla pohjaan ja poijuilla pintaan.Töistä syvimmät olivat muutaman metrin syvyydessä, matalimmalla olevan näki melkein pinnasta. "Jouduimme poraamaan reikiä ja pistämään painoja, etteivät ontot veistokset nouse pintaan tai mene meren mukana.vedenalainen näyttely on auki seuraavat kaksi kuukautta. Jännityksellä odotan, miten meri muuttaa veistoksia, kiinnittyykö niihin simpukoita tai kotiloita", poh-
ti Backman. Kolmen kuukauden ajan työt lilluivat sinisen meren syleilyssä aaltojen hyväiltävinä, simpukoiden, kotiloiden ja levien tyyssijana. Heinäkuun lopulla kumipukuiset miehemme nostivat näyttelyn pinnalle,ja toivat kaupungin rantaan. Se, miten meri oli kohdellut veistoksia, oli nähtävissä Rauman omilla merellisillä filmivestivaaleilla, elokuisissa Blue Sea Filmfestivaleilla. Parissa kuukaudessa ei vielä suuria muutoksia töihin ehtinyt tulla, joskin lievän vihertävän vivahteen olivat ne jo pintaan saaneet. Viidestä työstä kolme oli pysynyt niille tarkoitetuissa paikoissaan, mutta neljännen löysi kahdeksanvuotias raumalaispoika noin kilometrin päästä Suokareista, rantaan ajautuneena Viides työ, Syvyyden morsian, on ilmeisesti löytänyt heilan meren pohjasta, koska siitä ei ole nähty jälkeäkään sen paremmin Riskonpöllässä kuin Suokareissa. ~ Teksti ja kuvatJukkis Varjonen
TIEDEVALIOKUNNAN LOGO
Tiedevaliokunnan logo -kilpailuun saatiin runsaasti hienoja ehdotuksia, Seuraavat henkilöt osallistuivat: Jukka Savunen (Inarin urheilusukeltajat ry), Satu Vähäsa~a (Lahti), Miika Härkönen (Lappeenranta), Seppo Rintala (Kemin urheilusukeltajat ry), Janne Hyvärinen (Rauma), Auli Ko~a (Valkeala), Marko Hintikka Oyväskylä), Nora Leinonen (Vaasa), Vera Leinonen (Vaasa),Anja Glomm (Kainuun urheilusukeltajat ry), RamiToivonen (Lahden pingviinit),Tanja Hyvämäki (Turku) ja Ta~a Parta (Kajaani). Kaikki osallistujat olivat nähneet suuresti vaivaa, joten valinta ei ollut helppo,Tiedevaliokunta valitsi logokseen Satu Vähäsa~an ehdotuksen seuraavin perustein: Logo on selkeästi jäsennelty. rauhallinen ja tasapainoinen kokonaisuus, Sen yleisilme on omiaan tuomaan yhdenmukaista linjaa SUSL:n tunnusmerkkien käyttöön, Ehdotus on myös teknisesti toteuttamiskelpoinen siten, että se säilyttää selkeytensä ja tulkittavuutensa mm. Sukeltaja-lehdessä tiedevaliokunnan palstatunnuksena sekä mahdollisissa kangasmerkeissä, paitapainatuksissa, rintamerkeissä jne. Kunniamaininnan kilpailussa sai Jukka Savunen Ivalosta, Onnittelut voittajalle ja suurkiitos kaikille osallistuneille! ~
PJ-\ I NO" Y() Pj\ NKKI Muistithan, että Suomen Urheilusukeltajain Liitolla on painovyöpankki. Jos hätätilanteessa pelastaudut pudottamalla painovyösi, saat SUSL:n painovyöpankista uuden painovyön. Liiton toimisto kertoo asiasta tarkemmin, puh 09-3481 2257.
HURGHADAN MATKAT 2001 LÄHTÖ
HINTA
09.01.2001
KLO 08.05
5000
23.01.2001
KLO
08 . 05
5000
13.02.2001
KLO 14.05
5000
29.02.2001
DIVE MARIN OY .
:
KLO
08 . 05
MUUTA
5000
13.03.2001
KLO 08.05
5000
27.03.2001
KLO
08.05
5000
03.04.2001
KLO 08.05
17 . 04 . 2001
KLO
14.05
TEK L1VEBOARD
HINTA SiSÄLTÄÄ: LENNOT (FINNAIR), MAJOITUS **, AAMIAINEN, LOUNAS ALUKSELLA, KULJETUKSET KESKUKSELLE JA KOHTEILLE SEKÄ TAKAISIN, 2 SUKELLUSTA, PER PÄiVÄ, PAINOT, TANKIT, OPPAAN. VARAUKSET: DIVEMARIN Oy VATTUNIEMENKATU 14 00210 HELSINKI PUH: 09-694 8440
.
-
.
"'-''';~~~'~_-'1t'7 "":'
'_.-
Kaikentasoisia petoja Ensimmäinen PETO-CUP jä~estettiin 6.5.2000 Hämeenlinnassa. Perinteisen VesikkoCupin tilalle jä~estetyssä, alunperin kaksipäiväiseksi suunnitellussa, turnauksessa oli mukana 7 joukkuetta. Turnaus sujui loppujen lopuksi ihan hyvin ja mukana oli seuroja kaikilta sarjatasoilta. Turnauksen jatko riippuu siitä järjestetäänkö ensi vuonnakaan Vesikko Cuppia. Mutta on selvää että kauden päättävä kevät turnaus uppopallossa tarvitaan. Q3 Janne
Eräässä banaanivaltiossa inhottavan lähellä täältä upseeri KR, poliitikko IK ja ministeri JE juttelivat KR: Pitäisi saada tällainen uusi laki IK ja JE: Mikä vanhassa on vikana? (tästä eteenpäin voit itse päätellä kuka sanoi ja mitä) Ei vastaa nykyistä käsitystä maan puolustustarpeestamme Mikä tarve nyt rauhan aikana? Rauhan aikana ne sodat suunnitellaan. Odotatteko, että puhkeaa sota? Epäoleellinen kysymys. Meillä on kaikenlaisia laitteita, joilla pidetään huoli siitä, että me jatkuvasti tiedämme mitä alueellamme liikkuvat ihmiset tekevät Näinhän on ollut tähänkin asti. Mikä on muuttunut? Tämä on sitten ihan luottamuksellista. Ihmiset ovat alkaneet vuosi vuodelta liikkua luonnossa yhä enemmän. Heidän läsnäolonsa esimerkiksi saaristomme parhailla 10manvietto... siis tarkoitan puolustuksemme kannalta tärkeillä paikoilla häiritsee. Tämän lain avulla heitä saadaan hätistellyksi kauemmaksi. Anmeijalla on jo nyt runsaasti eristettyjä alueita, on maihinnousukiel-
PETO-CUP 2000 tulokset Hyvinkää -Kokkola Pori -Riihimäki Joensuu -TaKu Ahvenisto - Hyvinkää Kokkola -Pori Riihimäki -Joensuu TaKu -Ahvenisto Hyvinkää -Pori Kokkola -Riihimäki Pori -Joensuu Riihimäki -Taku Joensuu -Ahvenisto TaKu -Hyvinkää Ahvenisto - Kokkola Hyvinkää -Riihimäki Kokkola -Joensuu Pori -TaKu Riihimäki -Ahvenisto Joensuu - Hyvinkää TaKu - Kokkola Ahvenisto - Pori
0-6 0-3 2-1
6-0 4-1
3-0 0-6 0-4 0-1 5-2
6-0 0-3 0-4 6-0 0-7 2-0 5-2
0-2 2-0 0-5 1-0
toa, lähestymiskieltoa ja suoja-alueita. Niitä pitää saada lisää. Ei taida äänestäjät hyväksyä... Kerrotaan julkisuuteen, että suojaalueiden määrää vähennetään. Pohjanlahden ulkomereltä vähennetään ja saariston parhaille paikoille lisätään hieman tätä vähennystä pienempi pinta-ala Mut se ei voi olla mahdollinen siis kieltää veneily noilla alueilla? Hyvähän se olisi, ehkä tulevaisuudessa. Kielletään nyt ensin sukeltaminen. Siinä tulee vastaan se saakelin jokamiehenoikeus. Ei sitä taida noin vain ... vaatii perustuslain käsittelyä ... Ei tarvitse. Pannaan niin pottumai-
PRONSSIOTTELU Kokkola -Pori LOPPUOTTELU Ahvenisto -Riihimäki
1-2 (ja.) 4-0
LOPPUTILANNE nimi ottelut voitot tasapelit tappiot Ahvenisto 6 6 0 0 Riihimäki 6 5 0 1 4 Kokkola 6 0 2 Pori 6 3 0 3 Joensuu 2 6 0 4 1 Hyvinkää 6 0 5 TaKu 6 6 0 0
nen lupamenettely. että älyävät pysyä pOissa. Jotain perusteita pitää kumminkin olla. Sanotaan, että saattavat särkeä meidän vedenalaisia vehkeitämme. Jaa, pitäisikö sitten vaikkapa sienestys kieltää koska metsässä liikkuja voi vahingoittaa teidän linkki mastojanne. Se on eri asia, maa-alueillamme on jo nyt liikkumiskielto. Ei uutta lakia tuon takia tarvitse. Toisten omaisuuden vahingoittaminen on ilmankin kiellettyä. Täytyy ainakin panna sellainen pykälä, att tavallinen sukeltaja voi saada luvan sukeltaa. Katsokin, että se muotoillaan niin
tehdyt 24
20 17 15 6 4
3
paastetyt pisteet 12 0 2 10 8 8 12 14 25 26
6 4 2
0
epäselvästi, että kiellolle löytyy aina jokin peruste. Paljonko ovat muuten särkeneet tähän mennessä? Älkää alkako moralisoida. Teidän puolueissanne on siinä määrin äveriästä rannan omistajaporukkaa, että takuulla kannattavat. Hoidatte niin, että Hesa ja HBL eivät julkaise yhtään asiaa valottavaa ki~oitusta ja niputatte pykälän tarpeeksi suureen lakipakettiin. Jos joku edustaja sattuisi sittenkin huomaamaan, hallitus ilmoittaa, ettei niin suuritöistä pakettia aleta yhden mitättömän pykälän takia repiä auki. Q3 Skool! Ananas
Nautica Fennica 2000 Kesän kynnyksellä posti kantoi kotiin uuden Nautica Fennican. Ki~a valottaa erään paljon etsityn ja paljon medioissa esillä olleen laivahylyn Vrouw Marian tarinaa. Ki~oitukses sa kuvaillaan Marian tarinaa, laivan taustaa ja silloista maailmankuvaa mielenkiintoisella tavalla. Ki~oituk sesta saa tavallaan rautaisannoksen siitä työstä jota hylyn etsimiseksi on tehty. Asia on hyvä, sillä Ch. Ahlströmin parikymmentä vuotta sitten ki~oittama ki~a "Syvyyksien sylistä" on jo ajat sitten loppunut kustantajalta. Lopuksi artikkelin ki~oittaja kuvailee hylyn löytäneen Pro Vrow Maria -yhdistyksen työstä kertoen esimerkkien valossa kuinka pikkutarkka yhdistyksen jäsenet vaivojaan säästämättä ovat tehneet. Sanomalehdistä olemme saaneet lukea erilaisia kannanottoja "Marian" tulevaisuudesta. Ottamatta sen enempää kantaa asiaan, totean vain, että varsin omituiselta tuntuvia ratkaisuja pääkallonpaikalla on tehty. Seuraavaksi kertoo Ma~o Sievänen Mulanin hylystä ja sieltä nostetuista käsiaseista sekä muista sukeltajien hanskoihin tarttuneista esineistä. Suurimmat esineet olivat varmasti Deverjanitskin luostarissa valetut kirkon kellot teksteineen. Ki~oituk sen erilaisista pistooleista kertova osa on mielenkiintoinen ja kertoo niiden rakenteista ja erikoisuuksista. Vahinko vain, että aseiden metalliosat ovat "liuenneet" Suomenlahden vesiin. Muuta Mulanin hylystä nostettua tavaraa ovat luotipussit, puiset patruunalaatikot ja tietenkin patruunat, satulan osat ja jäänteet ratsumiesten varusteista. Aluksen pohjalle huolellisesti ladottu tiililasti kuvattiin ja mitoitettiin, ja siirrettiin hylyn sivulle. Myöhemmin se siirrettiin takaisin paikalleen ja hylky palautettiin näin alkuperäiseen asuunsa. Kolmannessa artikkelissa tutkija Sallamaria Tikkanen kertoo Linjalaiva Kronprins Gustaf Adolfin tarinan ja kuvailee maamme ensimmäisen virallisen sukelluspuiston perustamista. Samassa artikkelissa hän luo katsauksen 1100-luvun lopun maailman tilanteeseen ainakin meidän
vesillämme kertoen laiva-artikkelit Fredrik af Chapmanin suunnittelemista aluksista ja Ruotsin laivaston silloisesta rakenteesta. Artikkeli antaa hyvän ja laajapohjaisen katsauksen laivojen suunnittelusta, rakentamisesta ja pu~ehduskuntoon varustamisesta. Artikkeli päättyy erittäin laajaan ja yksityiskohtaiseen lähdeluetteloon, josta jokainen voi itse poimia mielenkiintoiseksi katsomiaan kohtia. Seuraavaksi Hannu Mattila kuvailee pienemmän aluksen tarinaa. Perniön Yliskylän venehautaa ja sieltä löydettyjä esineftä. Hän selvittää venehautauksen taustoja sekä kuvailee eri venetyyppien rakennetta alkaen koverretusta ruuhesta ja päättyen limisaumaiseen raakapu~eella varustettuun viikinkialukseen. Lopuksi hän kuvailee Yliskylän löytöä tarkemmin, ja esittelee johtopäätökset joihin kaivausten avulla on päädytty, kuvailemalla myös muualla tehtyjä tutkimuksia verrattavissa olevista kohteista. Ismo Malinen kuvailee lyhyesti jo päättynyttä "Kadonneet laivat" näyttelyä, joka tavalliselle "kadun miehelle" antoi kuvan siitä mitä vedenalainen arkeologia on ja muutamia yksityiskohtia tunnetuista hyIyistä. Lopuksi Ma~a Pelanne luo katsauksen Suomen Merimuseon toimintaan vuonna 1999. Viimeisenä osiona Ora Patoha~u tekee selkoa Suomen Merihistoriallisen yhdistyksen kuluneen vuoden toiminnasta ja valottaa myös hiukan tulevaisuutta. Ki~a antaa hyvän kuvan siitä työstä jota meidän merellisen menneisyytemme eteen, vajavaisista resursseista huolimatta, tehdään niin virkamies- kuin vapaaehtoisellakin pohjalla. Ki~an voi tilata Suomen Merimuseosta, Hylkysaari 00510 Helsinki,ja hinta on 99 mk + posti kulut. Q3 Eka Metsävuori
Pohjois-Suomen sukeltaja- ja kouluttajapäivät pidetään
4.-5.11.2000 Radisson SAS-hotelli Oulussa.
UK-SUKELLUSVALAISIMET UK-300 220 mk UK-4C 220 mk UK-4 AA 170 mk www.bestservice.fi
UK-D4 Paristo 599 mk UK-D4 Akku 1299 mk Myös laturit, korjaukset Akku kennotukset kaikki merkit
Puh. 0400-430941 Varkaus
OHJEET SÄHKÖISESTI TOIMITETTAVISTAAINEISTOISTA KÄ YTETTÄvÄT OHJELMAT Vastaanotamme Adobe Acrobat PDF -tiedostoja ja FreeHand-, QuarkXpress-, Illustrator- ja PageMaker -dokumentteja. Tallenna raakateksti RTF-muodossa.
FONTIT Adoben FontFolio 7.1 PostScript tyyppi I-kirjasinleikkaukset. TrueType -kirjasinleikkauksia ei saa käyttää. Muut fontit grafiikkamuodossa. KUVAT JA GRAFIIKKA Korkearesoluutioisina CMYK-kuvina (256 dpi) EPS- tai TIFF-formaattiin. EPS-kuvissa ei voi käyttää DCS-moodia (yhdestä kuvasta 5 eri tiedostoa). VÄRIT Väriarvot määritellään prosessiväreinä (CMYK). PAKKAUS Macintoshissa CompactPro- tai Stuffit-ohjelma ja PClWindows-ympäristössä Zip-pakkausohjelma. Pakkauksien tulee olla itsestään purkautuvia. AINEISTON TOIMITUS Zip-, CD-ROM, JAZ-, tai 3,5" -levykkeellä sekä sukeltaja@hansaprint.fi VEDOSWS JA 1iULOS1iUSLÄHETE Liitä lähetykseen aina tulostuslähete sekä vedos tai värimalli. Vedos voidaan toimittaa myös faksilla: OlO 5424508. Tarkempia tietoja sähköisten aineistojen toimittamisesta ja linjasiirtoyhteyksistä antavat Kunto Koivulanaho OlO 542 4445 ja Timo Virtanen.OIO 542 3510.
Hansaprint Oy
Liikunnanja urheilun ympäristöhanke
Liikkumisympäristö puhtaammaksi vesistötalkoilla Monet vesillä liikkujat ovat omin silmin todenneet vesistöjen tilan heikkenemisen, etenkin maamme rannikkovesissä kehitys on ollut huolestuttavaa. Viime vuosikymmenen kesinä säikäyttivät runsaat sinileväesiintymätja tieto sinilevien myrkyllisyydestä. Vesistöjen kunnostamiseen onkin tartuttu monel1a tahol1a. Vesistöjemme suurin ongelma on rehevöityminen. Hydrobiologi Liisa Lepistö Suomen Ympäristökeskuksesta vahvistaa, että vapaa-ajan toiminta, kuten veneily ja kesämökkeiIy, omalta osaltaan rasittaa vesistöjä. Vesistöjen kuormitus on pistemäistä (teollisuus, yhdyskunnat, kalankasvatus, turkistarhaus, turvetuotanto ) tai hajakuormitusta (pellot, ka~atalous, metsätalous, haja- ja loma-asutus). Maataloudessa on puututtu ravinnepäästöihin mm. jättämällä rannoille suojakaistoja, jotka vähentävät rehevöittävien ravinteiden valumista veteen ja teollisuuslaitokset sekä yhdyskunnat puhdistavat jätevesiään jo tehokkaasti. Eniten kehittämistä on haja- ja loma-asutuksen jätevesien puhdistamisessa; yli miljoona suomalaista asuu ja yhtä moni kesämökkeilee keskitetyn jätevesien käsittelyn ulkopuolella.
Tuhansien puhtaiden järvien maa? Lepistö kertoo, että 1990-luvulla tehtyjen vesien laatukatsausten perusteella voidaan sanoa, että kaikkein huonokuntoisimpien järvien määrä on hivenen vähentynyt. Pitkäaikaisella vesiensuojelutyöllä on saavutettu tuloksia. "EsimerkiksiTuusulanjärven tila on monien eri toimenpiteiden kautta saatu kohenemaan, mutta koska alkutilanne oli niin huono, ei järvi vieläkään ole täysin toipunut." toteaa Lepistö. Veden laatu on parantunut 1960luvulta lähtien etenkin sellaisissa järvissä, jotka ovat teollisuuslaitosten vaikutuspiirissä. Maatalouden vaikutuspiirissä olevien järvien tila puolestaan on hiukan heikentynyt. Järviä
rehevöittää yleisimmin liika fosfori, josta puolet valuu vesistöihin pelloilta Maatalouden fosforipäästöjen poistamiseksi on vastikään kehitetty uusi menetelmä, jonka avulla on mahdollista puhdistaa valumavesiä. Veden laatu on hyvä tai erinomainen n. 80 %:ssa järvistämme. Puhtaat järvet kärsivät kuitenkin nuhraantumisesta vähittäisen, hajakuormituksesta johtuvan, rehevöitymisen vuoksi. Järviä paljon heikommassa kunnossa ovat joet, joista 30 % on vain tyydyttävässä ja lähes yhtä moni välttävässä kunnossa. Jokien veden laatua heikentävät korkeat ravinnepitoisuudet ja hygieeniset haitat. Järvien levätilanteeseen vaikuttaa suuresti ravinteiden määrä; rehevissä järvissä on useampia lajeja ja suurempia määriä leviä. Lisäksi levät lisääntyvät parhaiten lämpimässä ja tyynessä säässä. Levät sotkevat rantoja, veneitä ja laitureita, tukkivat vesiputkia, samentavat vettä sekä aiheuttavat veteen maku- ja hajuhaittoja. Osa levistä on lisäksi myrkyilisiä, kuten puolet järvissä esiintyvistä sinilevistä. Levämyrkyt eivät häviä keitettäessä, joten järvivettä ei pitäisi lainkaan käyttää talousvetenä. Leväistä vettä ei suositella myöskään pesuvedeksi, koska herkkäihoiset saavat oireita jo pienistä määristä. Leväisessä vedessä uintia on myös syytä välttää tai ainakin huuhdella itsensä puhtaalla vedellä uinnin jälkeen. Lapsille ja lemmikeille leväinen vesi on erityisen haitallista, koska sitä saattaa joutua suuhun uimisen ja rantaleikkien lomassa. Sinilevät aiheuttavat ihoärsytystä, nieltynä jopa myrkytysoireita. Suurina määrinä ne saattavat vahingoit-
taa maksaa ja henmostoa sekä edistää kasvainten muodostumista. Tavallisesti oireet muistuttavat flunssaa tai vatsatautia eikä Suomessa tiettävästi ole tavattu vakavia myrkytystapauksia.
Samassa veneessä Itämeri on ainutlaatuinen vesistö maailmassa - ja erittäin saastunut. Sen luonto on herkkä häiriöille, mistä oireina on nähtävissä hylkeiden ja merikotkan väheneminen, sinileväkukinnot ja merenpohjan happikato. Hellekesänä 1997 sinileväkukinnat peittivät lähes koko Suomenlahden ulappa-alueen ja levälautat ajautuivat myös saaristoon. Sinileviä on Suomenlahdella luontaisesti, mutta niiden rajut kukinnat kielivät hälyttävästä tilasta. Rehevöitymisen takia jokisuistojen ja sisäsaariston lajisto on yksipuolistunut ja rannat ovat matalilla alueilla kasvaneet umpeen. Runsas kasviplankton samentaa vettä ja lisääntyneet rihmamaiset levät liu kastavat kallioita ja kiviä. Nämä muutokset ovat sinileväkukintojakin selkeämpi merkki meren huonosta tilasta. Suomenlahdella, Saaristomerellä ja Selkämerellä merkittävin rehevöittävä aine on typpi. Suurimmat typpikuormittajat ovat asutuksen jätevedet sekä maatalous. Suomenlahtea rasittavat myös muut ympäristöongelmat. Erityisesti itäisillä alueilla pohjan raskasmetallipitoisuudet ovat korkeita, johtuen lähinnä Pietarin alueen kuormituksesta Viime vuosina orgaanisten ympäristömyrkkyjen määrät kaloissa ja hylkeissä ovat vähentyneet, mutta pitoisuudet silakoissa ja lohissa ovat edelleen korkeita. Rantoja ja me-
renpohjaa saastuttavat myös laivojen tahalliset ja tahattomat öljypäästöt. Rannikkovesien ja Saaristomeren tilan kohentaminen vaatii kansallisia toimenpiteitä, vaikka Pietari sylkeekin Itämereen suurimmat jätevesimassat. Suomi tekee tiivistä yhteistyötä Pietarin ja muiden lähialueiden kuormituksen vähentämiseksi. Omien sisä- ja rannikkovesiemme suojeleminen vaatii ponnisteluja myös kotimaassa.
Arkipäivän vesiensuoje]ua Vesistöjen tilan parantamiseksi on jokaisen syytä tarkastaa omia toimintatapojaan. Hyviä vinkkejä saa mm. Suomen Ympäristökeskuksesta sekä Suomen luonnonsuojeluliitosta, joka on organisoinut Kansalliset vesistötalkoot. Seuraavassa muutamia esimerkkejä jokamiehen vesiensuojelukeinoista. Vesillä liikkumis- ja kesämökkikauden ollessa täydessä vauhdissa on syytä tarkistaa vesistöjen läheisyydessä tapahtuva jätevesien käsittely. Monissa kunnissa loma-asutuksen jätevesien puhdistukselle asetetaan yhä tiukempia vaatimuksia. Perinteinen saostuskaivo ei täysin riitä puhdistamaan mökin jätevesiä, vaan jatkokäsittelyksi tarvittaisiin yksinkertainen maaperäkäsittely, imeytyskuoppa tai vastaava. Mökillä vesistön kannalta paras käymäläratkaisu on hyvin hoidettu kuivakäymälä, jossa virtsa imeytetään kuivikkeeseen ja käymäläjäte kompostoidaanVesikäymälä on askel kuormittavampaan suuntaan. Veneilijät ja pu~ehtijat ehkäisevät
Urheiluseu at vesistöjä seuraarnaal1! Suomen Kail<kiaan noin 180 000 lammesta ja järvestä tarkkaillaan veden laatua ainoastaan 4 000 havaintopisteessä.Tilanteen parantamiseksi on käynnistetty järvien seurantaprojekti, johon voivat osallistua kaikki.vesistöjen liepeillä liikkcrvilla urheiluseuroilla on hyvät mahdollisuudet seurata veden laatua. Kun tieto vesistöjen kehityssuunnasta saadaan koottua yhä laajemmin, voidaan ongelmiin puuttua nopeammin. Yhteistyöllä suojelemme ympäristöä parhaiten! Lisätietoja järvi seurannasta: opintojohtaja Jukka Tainio, Kansan sivistystyön liitto, puh (09) 2294 2200, 040 5895 468, jukka,tainio@ksl.fi tai Suomalainen järvikerho, Ulla-Maija Hyytiäinen, puh & faksi (09) 4780 2140
rehevöitymistä hankkimalla veneen vesikäymälään septitankin, joka tyhjennetään satamien imutyhjennyslaitteissa. Uusiin veneisiin imutyhjennysjä~estelmä tuli pakolliseksi 1.7.2000 ja vanhoihin se tulee asentaa vuoteen 2005 mennessä. Vanhojen käymälätankkien muuttaminen imutyhjennettäväksi onnistuu parhaiten kevät- tai syyskunnostus-
töiden aikana. Vesilläliikkujien toiveena on, että satamiin tulee pikaisesti lisää imutyhjennyslaitteita, jotta jä~estelmä saadaan toimivaksi. Pesu aineet ovat myös merkittävä vesistöjen rehevöittäjä. Pesuaineiden käyttöön on syytä kiinnittää huomiota jokapäiväisessä elämässä, mutta etenkin vesistöjen äärellä. järkevintä on käyttää pesuaineita mah-
dollisimman vähän ja mieluiten puhdasta saippuaa ja pesuaineita, jotka eivät sisällä fosfaatteja tai synteettisiä tensidejä. joutsenmerkki pesuainepakkauksessa kertoo vähäisemmästä vesistökuormituksesta. ja muistathan, ettei matonpesu- tai muita saippuavesiä saa päästää suoraan järveen. Ellei käytössä ole saostuskaivoa tai muuta puhdistusjär-
jestelmää. pesuvedet on parasta kaataa maahan mahdollisimman kaukana rannasta, jolloin ne suodattuvat maakerrosten läpi. Q.j MarjutJoel1suu, Liikul1l1al1 ja Urheilul1 Ympäristöhal1ke
................................................................................................................................ ................................................................................................................................
Lähteet: Kansalliset vesistötalkoot: http://www.sll.fi/vesistotlindex.html. Suomen Ympäristökeskus: http://www.vyh.fi/ympsuo/vesi. Suomen Ympäristökeskuksen ympäristöopas 63; 100 kysymystä levistä, toim. johanna Rissanen, 1999
Lisätietoja Liikunnan ja urheilun ympäristöhankkeesta ja liikunnan ympäristökysymyksistä: www.slu.fi/ymparisto sekä Marja-Liisa Suomalainen, Sirium Oy, marja@sirium .fi , puhelin (09) 3481 2044
................................................................................................................................ ................................................................................................................................
Nytjärjestöjen käyttöön Urheiluseuran Ympäristökansio! Elinympäristöstään kiinnostuneille urheiluseuroille on nyt ta~olla tiivis paketti, joka sisältää seuran kannalta olennaista tietoa ympäristökysymyksistä: taustatietoa liikunnan ympäristökytkennöistä, ympäristön vaikutuksesta terveyteen ja viihtyisyyteen konkreettisia toimintaohjeita liittyen mm. seuratoiminnan suunnitteluun ja tiedotukseen, ha~oituksiin, varusteiden hankintaan, suorituspaikkojen rakentamiseen, kokousten pitämiseen, kilpailujen jä~estämiseen sekä urheiluseuroissa tapahtuvaan ympäristökasvatukseen työskentelyä helpottavia tarkistuslistoja yhteystietoja ja esitteitä Urheiluseuran Ympäristökansion hinta on urheiluseuroille ja SLU:n jäsenjä~estöille 100 mk + postitus- ja laskutuskulut 40 mk.Tilaukset ja tiedustelut Liikunnan ja Urheilun ympäristöhankkeelta: Ma~a-Lii sa Suomalainen, madasuomalainen@slu.ft tai Ma~ut Joensuu, marjut@Sirium.ft. puh. 09-3481 204
o o
o o
URHEILUN TÖHANKE SUOMEN LIIKUNTA JA URHEILU
p------------.
myydään Naisten kuivapuku, koko M, Poseidon Venus, neopreenia, joustava ja mukava. Puh. 09-298 1351,050-374 4786. LAATUVARUSTEET (Sea Quest / U.sDivers) Märkäpuku (M/L), turvaliivi (L), regu (Micra/jääsuojattu), octo, Combo (Polar), painovyö pikalukolla + painot. Iso varustekassi (reppumalli). Pullot 12 ja 10 1, juuri katsastettu. Yhteishinta 6000 mk. Klaukkala / Oka 050-5870002. SUKELLUSVARUSTEPAKETTI: AGA 2 x 4 1/300 bar Mark II, ylipaineeton kokomaski, paineenalennin ja mittaristo (uudet). Hinta: 13.900 mk. Puh. 040-771 0719 REGU,Scubapro Mark Xl 150 Model 2. Sisältää Suunnon combon, paine,syvyys,kompassi. 1.000 mk. Yhteystiedot Seppo Renko puh. 03-341 6136 tai 040-537-6730
TAPAHTUMAKALENTERI 2000
Atomic aqatics titanium regulaattori hp 8500mk, Suunto 3 gauge konsoli hp 1200mk, Suunto Stinger titanium sukellustietokone hp 6400mk, Scuba pro classic liivi hp 4000 mk, Scuba pro framless maski hp 450 mk, Tusia snorkkeli hp 170mk, PR Atomic avo kanta räpylät "valas malli" hp 950mk, PR Märkäpuvun kengät hp 200 mk, O'neil märkäpuku 3mm hp 1100mk. Mesia varustekassi hp 150 mk, Letherman Wave hp 600mk. Kaikki varusteet ovat uusia alkuperäisissä pakkauksissaan. Kysy yksityiskohdista. P 050 3282581, email willgoodwill@hotmail.com Myydään sukeltajan tasapainotus liivi, merkki Scupabro, musta, koko XS. Kunto hyvä. HP 750 mk. tel 050-5523845 Poseidon 200 1t/200 kompressori, Hondan moottorilla. Puh. 0400-539 614.
Polar DiverTAKKILlIVI, koko S. Pullotuessa kätevä kantokahva. Kuin uusi! Hinta 790,-/ta~ous. Puh. 09875 4746/ 040-513 2091.
•••••••••••••••••••••••••••••••• SUKELTAJA- JA KOULUTTAJAPÄIVÄT 4.11.-5.11.2000 OULU
LAUANTAI 4.11.2000
Kari Lainio Jouko Laitinen Mika Rautiainen
Tapahtumaraportit Tapahtumaraportit Tekniikkasukellusvarusteet CEN sukelluskoulutuksen standardoiminen 12.00 -13.00 Lounas 13.00 -13.45 Uitto kouluttaja 2000 projektit aluekouluttajauudistus 14.00 -14.45 P1-sukelluskurssiuudistus 14.45 TIlaisuuden päätös
MARRASKUU 4.-5.11. NS-ohjaajakurssi ja valtakunnallinen norpparalli 4.-5.1 1. Sukeltaja- ja kouluttajapäivä 24.-26.1 I.Junior Life Saver Club-kouluttajakurssi 24.-26.1 1. Uppopallon Nuorten Avoimet PM-kilpailut 24.-26.1 1. Uppopallon SM-sa~a
Kajaani Oulu Tampere Tanska
JOULUKUU 2.12 . 16.12. 16.12. 16.12.
Uppopallon Champions cup Uppopallon Felix cup PM-kuvakisa, kuvat 1. 12. mennessä Uppopallon SM-sa~a
Ruotsi Ruotsi
TAMMIKUU Riksu-Cup Uppopallon SM-sa~an kilpailut Uppopallon maajoukkueleiri M I-kouluttajakurssi, 1. osio Räpyläuinnin Nuori Suomi Cup Uppopallon I-divisioonan kilpailut Liittokouluttajapäivä
Riihimäki
Siikaranta Suolahti Helsinki
HELMIKUU 2.-4.2. M I-kouluttajakurssi, 2. osio 3.2. Uppopallon SM -sa~an kilpailut 10.-1 1.2. Uppopallon maajoukkueleiri Räpyläuinnin SM-kilpailut 9.- 11.2. NS-ohjaajakoulutus ja valtakunnallinen 17.2. Sukeltaja- ja kouluttajapäivät 17.- 18.2. Uppopallon PM-kilpailut 24.2. Uppopallon I-divisioonan kilpailut
Siikaranta
Tampere norpparalli SLU-talo/Hki Oslo
1._----------_ .
Pekka Räisänen ja Juha Haajanen Erno Oikkonen Suunto/Sten Stockmann SuuntblSten Stockmann Timo Vikman Erno Oikkonen
SUSL:N TEKNINEN VALIOKUNTA JÄRJESTÄÄ
SUNNUNTAI 5.11.2000
9.00 - 9.45 10.00 -10.20 10.25 - 11.25 11.30 -12.00
6.-8.10. M2-kurssi I-osio 27.-29.10. M2-kurssi II-osio 21.10. Räpyläuinnin NS-cup Tampere 22.10. SUSL:n sääntömääräinen vuosikokous SLU-talo/Helsinki 27.-29.10. Norppaohjaajien uppopallokurssi 27.-29.10. Nuorten ja naisten uppopallon SM-sa~a 27.-29.10. Uppopallon SM-sa~a
6.-7.1. 11.1. 18.- 19.1. 19.-21.1. 20.1. 25.1 . 27.1.
Kirby Morgan Sand Mask 17. Hyväkuntoinen. Hinta 9.000 mk. Puh 050-596 4436
10.00 - 10.05 TIlaisuuden avaus 10.05 -10.40 Uiton puheenjohtajan terveiset ja SUSL:n toimintasuunnitelma 2001 10.40 -11.10 Suoja-alueuudistus ja lakimuutos 11.20 - 12.05 Aluetoiminta ja,urheilusukeltajat (Pohjois-Pohjanmaan U'kunta) YhteistoimintamahdollIsuudet ja koulutus 12.05 - 13.00 Lounas 13.00 -13.50 Sukeltajantauti 14.00 -14.45 Sukellustletokoneet 14.45 -15.10 Kahvifau 0 15.10 -16.00 Sukellustietok'örfeet 16.15 -17.00 Pullojen mer1<intästandafdit 17.15 -18.00 Erityisryhmien sukelluskoulutus
LOKAKUU
Mika Rautiainen Mika Rautiainen TImo Vikman
Ml-KURSSIN
Mika Rautiainen
19.1.-21.I.JA 2.2.-4.2.200 I
Kari Lainio Kari Lainio Kari Lainio
SIIKARANTA-OPISTOSSA KIRKKONUMMELLA HINTA:
3. 450 MK
www.hansaprint.fi
Vielä jokunen vuosi sitten monikaan meistä ei olisi osannut haaveilla sähköisestä mediapankista, selektiivisestä lehdestä tai filmittömästä painamisesta. Nyt Print+ -lisäarvopalvelumme ovat jo monille asiakkaillemme tuttuja ja hyväksi koeteltuja ratkaisuja. Hansaprintin graafisen viestinnän kokonaisratkaisut alkavat tarpeen mukaisesti tuotesuunnittelusta ja jatkuvat painotoiminnan jälkeisiin logistiikka-prosesseihin. Näin parannamme sekä painojäljen että yhteistyön laatua ja voimme yhdessä asiakkaidemme kanssa tuoda lisää väriä Itämeren alueen elämään.
Puhelin 010 5422 . Martinkyläntie 17. PL 29,01621 Vantaa' Artukaistentie 10 ja
HANSAPRINT
Teollisuuskatu 28 . PL SOI, 20101 Turku' Örninkatu 14 . PL 117,24101 Salo.
Painaminen on viestintää
a
SUOMEN URHEIlUKIRJ STADION 00260 HELSH~Kl .