Sukeltaja 1 2000

SUKELTAJA D2 3

SUOMEN URHEILUSUKELTAJAIN LIITTO RY :N JASENLEHTI

Suomen Urheilusukeltajain liitto ry:n sääntömääräi nen kevätkokous sunnuntaina 9.4.2000

Feenix-Centerin auditorio. Humalistonkatu 7,Turku (Hotelli Good Morningin Ateljeen Sisäänkäynti) klo 10.00 Valtakirjojen tarkistus klo I 1.00 Vuosikokous

Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Tervetuloa vaikuttamaan yhteisiin asioihimme! Johtokunta

r ---------------, Ilmestymis- ja ilmoitusaineiston aikataulu

I Nro Ilmestyy Ilmoitusaineistopvm Teksti I I 1 helmikuussa 07.01. 27.12

5 ioulukuussa 03.1 1. 26.1 0 .J

4 5 -2000

Päätoimittaja

Erkki Metsävuori

Kustavintie 9 C 24,2031 oTurku puh. koti 02-239 1098, työ 0105424317

Toimitussihteeri

ILeena Koivumäki (J. .' Kaarikatu 5 A 2, 331 00 Tampere puh. ja fax koti 03-223 8876 e-mail: leena.koivumaki@pp.inet.fi

Ilmoitusmyynti

Reijo Vainio

Uudenmaankatu 10 B 6 1, 20500 Turku puh. ja fax 02-251 3141,0400-920 855

Puheenjohtaja

Jouko Laitinen puh. 03-5320788 , 050-676 10

Toiminnanjohtaja

Brita Ikävalko

puh. työ 09-3481 2257, fax 09-3481 2516

brita.ikavalko@susl.slu.fi

Koulutuspäällikkö

Mika Rautiainen

puh. työ 09-3481 2569, fax 09-3481 2516 mika.rautiainen@susl .slu .fi

Liittosihteeri

Riku Verkkomäki

puh. työ 09-3481 2258, fax 09-3481 2516 office@susl.slu.fi

Toimitus jättää vastuun heidän mieli piteistään.

Kansi: 'Jöön alla" Jari Pynnönen. Kuva sijoittui pronssille VA-valokuvauksen Pohjoismaisessa mestaruuskisassa 1999

SUOMEN URHEILUSUKELTAJAIN

LIITTO RY

Radiokatu 20,00093 SLU

Puh. 09-3481 2258,09-3481 2257

Fax 09-3481 2516

e-mail:office@susl.slu.fi internet www.susl.fi

Paino: Hansaprint Turku

Suomen Urheilusukeltajain Liitto ry:n .ohtokunta 2000

[farnRere, Levi Scuba Diversja ukelta t Konnat"""'";;:;,;....---

Seurojen ja sukeltajien välinen y teistyö,VaPePa toiminnan kehittä inen erityisesti KOl!llutuspl!Jolelta. Seumtoiminta ja nimenomaan sen kehittä inen siihen suuntaan, että se vastaa n päivän sukeltajan tarpeita monipuolis '.

KARI BACK

30v, Rovaniemen maalaiskunta, Rovaniemen Urheilusukeltajat Seurojen välisen yhteistoiminnan sekä nuorisotoiminnan kehittäminen.

PENTTI "Paukku" PARKKILA

52v Ylitornio, Job-Divers Avoimuuden ja iloisuuden lisääminen johtokuntatyöhön. Tiedottamisen edistäminen SUSL:lta seuroihin päin, ja tiedon kulun tehostuminen seuroissa perille asti.VaPePakoulutuksen käynnistäminen ja edistäminen.

MIKA POHJONEN

35v, Vantaa, Keski-Uudenmaan

Sukeltajat ry

SUSL:n tehtävä on parantaa vedenalaisen maailman saavutettavuutta. Tärkeimpiä keinoja tässä ovat monipuolisen seuratoiminnan tukeminen, koulutuksen kehittäminen ja harrastuksen tunnettuuden lisääminen. SUSL toimii myös sukellusharrastuksen edunvalvojanakummallista kyllä, uhkia harrastuksellemme tuntuu riittävän jatkuvasti, uusimpana näistä puolustusministeriön ajama sukeltamisen kieltäminen.

VELI-MATTI "Vemma" PYNNÖNEN

41 v, Valkeala, Sukellusseura

Vesikot ry Nuoret ovat olleet aina lähellä ja siksi nuorille suuntautuva kehitystyö jatkuu. Tällä hetkellä toimin nuorisoja räpyläuintivaliokunnissa.

ANTTI "Pastori" SAARNIO

52v, Espoo, Urheilusukeltajat ry Helsinki

Tällä hetkellä tärkein on aluekoulutusuudistus. Koulutus yleisesti ja sen saaminen yhä paremmin vastaamaan kentän tarpeita. Esimerkiksi kouluttajakoulutuksen alalla on vielä paljon tehtävä työtä.

ERKKI SYRJÄLÄ

35v, Lappajärvi, Kraaterisukeltajat Keskeisiä tavoitteitani ovat tunnettavuuden lisääminen ulospäin ja liiton sisäisestikin asioiden käsittelyssä. Myös se, että jäsenistössä olevat voimavarat saataisiin kasaan. Riippumatta siitä mistä on kotoisin ja kenen kaveri on.

PEKKA KAIKUMO

varajäsen

Sodanjälkeistä suurtuotantoa jolloin määrä voitti laadun. Helsinki. Sukellusseura H20. Keskeistä sukelluksessa on itse sukellustapahtuma. Hyvien sukelluskäytäntöjen omaksumisessa on vielä paljon tekemistä. Perusseuratoiminnalle on annettava paljon tukea. Ideoiden "varastaminen" kotimaasta ja ulkomailta on suotavaa.

Liitto kyllä hoitaa välttämättömät "viralliset" asiat.

JUHANI RISTANIEMI

varajäsen

32v, Helsinki. Bottom Club. Tärkeänä pidän iloisen, seuraIlisen ja turvallisen sukeltamisen edistämisen.

Vuodenvaihteessa on aina jotain taikaa. Tässä vuodenvaihteessa sitä saattoi olla tavallista enemmäntiedä häntä. Kuitenkin minusta tuntuu - ja muistakin, sen olen huomannut, mukavalta että edessä on kokonainen vuosi aikaa tehdä jotain. Mahdollisesti tunteen aiheuttaa se, että syksyllä monien asioiden ja tapahtumien kasaannuttua miltei päällekkäin asioita tuli siirretyksi ainakin ajatuksissa seuraavalle vuodelle.

Tänäkin vuonna on tarkoitus tehdä asiat taas bieman paremmin kuin ennen. Kokemukseni mukaan näin tulee pääosin tapahtumaankin.Toisia asioita pitää tosin pukata hartiavoimin eteenpäin, toiset edistyvät kuin itsestään, joillekin hyville ideoille aika vain ei ole vielä kypsä. On pakko olla kärsivällinen; edistys ei tule kertarysäyksellä vaan hivuttautumalla.Tärkeää on, että millään toimintamme osa-alueella ei oteta pakkia, vaan mennään eteenpäin.

Tilanne liitossamme on hyvä. Toiminta on vakaalla pohjalla, eikä taloudellisia huoliakaan ole näkyvissä; kuitenkin edellyttäen, että maltamme elää talouden kanssa maltillisesti. Kuluneina vuosina talouden tarkka hoito tuotti tulosta, mutta oli välillä viedä huomion pois varsinaisesta tehtävästämme.Talousasioiden vallatessa ajatukset, liittoa tuli usein ajateltua liikeyrityksenä.

Kieltämättä samat talouden lainalaisuudet pätevät yritykseen kuin liittoommekin, mutta tosiasia on kuitenkin, että liittomme tärkeimmän voimavaran, sen jäsenten, panos liiton toimintaan ei ole rahalla mitattavissa. En lakkaa ihmettelemästä, miten jotkut jaksavat tehdä öitä myöten työtä asiamme eteen; on kasvattavaa saada työskennellä tällaisten ihmisten kanssa. Olen havainnut, että suurelle osalle sukeltajista sukeltaminen ei ole vain menemistä veden alle, vaan se on elämäntapa. Elämäntapa, johon panostetaan täysillä.

SUSL oli kuultavana tulevan aluevalvontalakiesityksen tiimoilta Puolustusministeriössä vuoden alussa. Tilaisuudella ei odotuksistamme huolimatta kuitenkaan ollut vaikutusta tulevan lakiesityksen sisältöön.vielä on mahdollista vaikuttaa laki esitykseen valtioneuvostossa pyrkimällä vaikuttamaan ministereihin tai jos tämä ei onnistu, kansanedustajiin eduskunnassa. Nyt on aika käyttää kaikki vaikutusmahdollisuudet tuntemiimme poliitikkoihin, jotta lakialoite saataisiin muutettua.

On väärin, että sukeltaminen on miltei ainoa aktiviteetti, joka tulee olemaan suoja-alueilla kiellettyä.veneilykin olisi kiellettyä, jos sitä ei harrastettaisi niin suuressa määrin, että sen kieltäminen olisi aiheuttanut valtaisan vastustuksen. Liikkumisvapaus näyttää näin olevan kiinni harrastajamäärästä ja oletuksesta, ettei suhteellisen pienen harrastajajoukon oikeuksia ole tarve ottaa huomioon.

Sukeltamisen kieltämisellä suoja-alueilla saattaa olla seurauksena se, että sukeltaminen näin virallisesti luokitellaan epätyypillisten toimintojen joukkoon. Tällä perusteella siihen voidaan suhtautua samoin kielteisesti esimerkiksi luonnonpuistojen ja vastaavien alueiden liikkumisrajoituksista päätettäessä. Asia ei näin ollen koske vain merialueita, vaan sukeltamista muuallakin maassamme.

Menestyksekästä ja turvallista sukellusvuotta

Det ligger alltid någonting magiskt i årsskiftet och i detta årsskifte möjligtvis något mera än vanligt. Ändå tycker jag - och andra också har jag märkt - att det är skönt att ha ett helt nytt år framför sig att uträtta saker och ting. Det är möjligt att den tanken uppstod under hösten då allting hopade sig och man sköt upp ärendena åtminstone i tankarna tili följande år.

I år är det igen meningen att man skall uträtta allting litet bättre än förut. Utgående från mina erfarenheter kommer det också tili största del en att ske.vissa ärenden måste man dock fösa fram av alIa krafter medan andra framskrider av sig själva; och för vissa goda idEer är tiden helt enkelt inte ännu mogen. Men vi måste ge oss tili tåls, framstegen kommer inte i ett huj, utan smygande. Det är dock viktigt att det inte blir bakslag inom något av våra delområden utan att vi går framåt.

Situationen inom förbundet är god. Verksamheten vilar på en gedigen grund och inga nnansiella problem nnns inom synhåll. Men vi måste lära oss att ha tålamod. Den noggranna skötseln av ekonomin under de gångna åren inbringade resultat, men höll ibland på att leda bort uppmärksamheten från den egentliga verksamheten. Då de ekonomiska ärendena lade beslag på tankarna betraktades förbundet ofta som ett affårsbolag.

Samma lagbundenheter gäller onekligen för vårt förbund som för bolagen men faktum är att förbundets viktigaste resurs, medlemmarnas insats, inte kan mätas i pengar. Jag förundrar mig ständigt över hur vissa orkar arbeta för vår sak dag och natt. Det är uppfostrande att få arbeta med sådana människor. Jag har märkt att för en stor del av dykarna är dykning inte endast att gå under vattnet utan det är en livsstil. En Iivssti I som man satsar på för fullt.

Finska Sportdykarförbundet fick chansen att uttala sig angående det nya lagförslaget om territorialövervakning vid försvarsministeriet i av året. Mot vår förmodan hade tillställningen ingen inverkan på innehållet i lagförslaget.Vi kan dock ännu försöka ändra på lagförslaget genom att påverka ministrarna i regeringen, eiler om inte det Iyckas, riksdagsledamöterna i riksdagen. Nu är det dags att utnyttja alla våra kontakter tili politiker för att få lagförslaget ändrat.

Det är fel att dykningen kommer att vara nästan den enda verksamheten som skall förbjudas på skyddsområdena. Båtsporten skulle också ha förb: judits ifall den inte hade förekommit i så stor utsträckning att ett förbud : skulle ha stött på ett enormt motstånd. Rörelsefriheten tycks följaktligen bero på antalet utövare och på antagandet att man inte behöver fåsta uppmärksamhet vid rättigheterna hos ett relativt litet antal utövare.

Följden av att man förbjuder dykning på skyddsområden kan vara att dykning officiellt klassificeras som osedvanlig verksamhet. Utgående från detta kan man också ställa sig negativt tili dykning då man begränsar rörelsefriheten i naturparker och på motsvarande områden. Således gäller ärendet inte enbart havsområden utan även dykning på andra håll i vårt land.

; Jag önskar Er alla ett framgångsrikt och tryggt dykår!

SUSL:n Turvaohje 2000 astui voimaan 1.1.2000. Ohje on tiivistynyt ja rakenteeltaan hieman muuttunut. Muutokset koskevat mm. sukellussyvyyksiä, kaasu reserviä sekä pariköyden, tietokoneen ja pintapoijun käyttöä.

Koulutusta koskevat pykälät on siirretty kokonaan koulutusohjeisiin. Syväsukeltaminen 50 metriin on saanut oman lukunsa ja nitroksisukeltaminen erillisen turvaohjeensa.

P3:n syvyys rajaksi 40m

Uusien sääntöjen suurin yksittäinen muutos on P3-sukeltajan syvyys rajan siirtyminen 50 metristä 40 metriin. Syväsukelluskurssin käyneet saavat edelleen sukeltaa 50 metriin. Uusia P3-kortitettuja muutos koskee heti'yiime vuosituhannella korttinsa saaneilla P3-sukeltajilla on siirtymäaikaa 1.1.200 lasti. Syväsukelluskurssin ehtii siis hyvin käymään kuluvan vuoden aikana, ja SUSL järjestää kesällä useita syväsukelluskouluttajakursseja.

Suomi on viimeinen pohjoismaa, jossa on saanut sukeltaa 50 metriin. Syvyysrajojen madaltamisesta on sovittu yhteispohjoismaisesti. Esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa CMAS P3:n syvyysraja on 30 metriä.

Kun SUSL:lla on nyt koulutusta ilmalla tapahtuviin syväsukelluksiin, syvyysrajaa on syytä muuttaa. 50 metriin halajavat sinne kyllä pääsevät vastedeskin - koulutettuina ja siten maksimiturvallisuudella. Tekniikkasukeltajien ja seoskaasusukeltamista kouluttavien piirissä on vaihtelevia mielipiteitä siitä, pitäisikö yli 40 metriin ylipäätään sukeltaa ilmalla (ns. deep air diving). Trimiksikaasu eli heliumin, typen ja hapen seos parantaa syvien sukellusten turvallisuutta huomattavasti vähentämällä syvyyshumalaa. SUSL ei toistaiseksi trimiksikoulutusta, mutta sitä on saatavilla muiden kautta.

Köydettäja taulukotta?

Uudessa turvaohjeessa SUSL:n suhtautuminen pariköyteen ja sukellustietokoneisiin on lieventynyt. Pari köyden käyttö ei ole välttämätöntä erityisen kirkkaissa vesissä, eli kun vaakanäkyvyys on läpi sukelluksen yli 10 metriä. SUSL:n aiemmissa turvamääräyksissä ei ole määritelty poikkeuksia - pari köyttä on ollut käytettävä parisukelluksella aina.

uudistuivat

Käytännössä reissuilla esimerkiksi etelämaiden vesille on yleisesti noudatettu paikallista käytäntöä ja jätetty köysi kotiin. Nyt tämä on luvallista myös turvaohjeen puolesta. Sukellustietokoneiden yleistymisen takia sukellusten suunnittelu taulukoilla ei aina ole mielekästä. Sukellus on kuitenkin aina suunniteltava, tapahtuipa se sitten taulukoilla tai tietokoneen simulaatio-ohjelmalla.Yarsinkin syvät on edelleen järkevintä suunnitella taulukoilla.

Uudessa turvaohjeessa määritellään tietokoneella suunnittelu mahdolliseksi niille, jotka ovat saaneet siihen koulutuksen. Tällä hetkellä tuo koulutus sisältyy P2-kurssin ohjelmaan, mutta mikään ei estä seuroja amasta tietokonekoulutusta jo P1sukeltajille. Olennaista on opettaa ottamaan sukelluksella huomioon muutkin tekijät kuin tietokoneen näytössä vilkkuvat numerot. Tietokone ei ole koskaan väsynyt, kylmissään tai ylipainoinen.

Sokea luottaminen tietokoneeseen lisää huomattavasti sukeltajantautiriskiä.

Merivoimien ylilääkärin Seppo Sipisen mukaan kolmasosa tai paikoin jopa puolet ulkomailla sattuneista sukeltajantautitapauksista johtuu tietokoneiden väärästä käytöstä tai väärinymmärtämisestä.

Poiju: turva vai vaara?

Vuonna 1995 sukeltajan varustevaatimuksiin lisättiin pintapoiju, jota oli käytettävä, ellei se aiheuttanut vaaraa. Poijut eivät kuitenkaan ole yleistyneet toivotusti.

Varsinkin monet merialueilla sukel-

Sopivissa olosuhteissa poiju kuitenkin lisää sukellusturvallisuutta merkittävästi. Pintapoijua ei mainita uusissa turvaohjeissa lainkaan, mutta se ei tarkoita, etteikö sitä voisi edelleen käyttää.

Etsintämerkit erikoistietoa

Köysimerkeistä on poistettu etsintäeli ohjailumerkit kokonaan, sillä niiden ei enää katsota kuuluvan tavallisen sukeltajan hallittaviksi. EsimerkiksiTimo Vikmanin ne kuitenkin edelleen ovat tiedoksi niille, jotka niitä tarvitsevat.

Käsimerkinannoista on poistettu tarpeettomana "näkyvyys"-merkki, ja joukkoon on lisätty CMAS:n käyttöönottama "puolet kaasusta jäljellä"-merkki.

Sukelluskoulutukseen liittyvät pykälät loistavat uudessa ohjeessa poissaolollaan. Ne siirretään kokonaisuudessaan koulutusohjeisiin. Myös sukellusvanhimman tehtävätlukua on karsittu kovalla kädellä, ja jäljelle on jätetty vain yleisluontoinen kuvaus sukellusvanhimman vastuualueista. Myös yksityiskohtaiset ohjeet esimerkiksi laitteiden tarkastuksesta, paritarkastuksesta ja sukeltajanlipun käytöstä on kutistettu maininnoiksi, sillä ne opitaan koulutuksessa. käytetään yhä Vikmanin jonka uudistettu painos on ilmestynyt vuodenvaihteessa.

Tiukempi linja ilmareserviin

tavat seurat tulkitsevat poijun ole- Uusi turvaohje on tiukentunut kaavan vaaratekijä lähes aina. Hylky- sumäärän suhteen.Yarailmaventtiilit kohteilla poiju voi tarttua kiinni ja alkavat harvinaistua, joten määräys väylän läheisyydessä se voi joutua "varailman on oltava käytettävissä huolimattoman veneilijän potkuriin. pinnalle tultaessa" ei koske kaikkia Myös koulutussukelluksilla pienellä sukeltajia. Uudeksi, varalle jääväksi alueella pyörittäessä poijut on mo- kaasumääräksi on nyt määritelty 50 nesti koettu liian hankaliksi. Kun poi- bar. Turvaohjeita valmistellut työjun käytöstä ei pääse muodostu- ryhmä päätyi yksinkertaisuuden maan rutiinia, se ei ole mielekästä. vuoksi nimenomaan bareihin - ne Turvamääräysuudistusta valmistelleeseen työryhmään kuuluivat Jorma Onjukka Varkaudesta, Roy Nurmi Helsingistä ja Susan Heikkinen Tampereelta. Työn edetessä sitä kommentoivat mm. SUSLn johtokunta, tekninen valiokunta ja useat kouluttajat eri puolilta Suomea .

eivät vaadi laskutoimituksia vaan ne näkee suoraan painemittarista. Uudessa turvaohjeessa myös jäätävät olosuhteet on määritelty: olosuhteet ovat jäätävät, kun pintaveden lämpötila on alle viisi astetta. Jäätäviin olosuhteisiin taas vaaditaan P2-kortti tai muun telmän vastaava luokitus, tai talvisukelluskurssi. Myös syvällä olosuhteet ovat kiistämättä lähes aina jäätävät, vaikka uusien turvaohjeiden määritelmä ei niitä katakaan.Tämä ongelma koskee kuitenkin enimmäkseen sukeltajia, joilla on vähintään P2kortti.

Termit täsmällisiksi

Tietyille varusteille on määritelty uuteen turvaohjeeseen termit, joita tullaan käyttämään tästedes myös uudessa SUSL:n koulutusmateriaalissa.

Varusteiden turva-etuliitteestä on luovuttu, sillä esimerkiksi "turvaköysi" ja "turvaliivi" ovat jo sukeltajan vakiovarusteita, eivät lisävarusteita. Niiden turvallisuutta lisäävää tehtävää ei liene enää tarvetta korostaa. Uudessa ohjeessa puhutaan siis pariköydestä, merkinantoköydestä ja tasapainotusliivistä.

Määräyksistä

ohjeiksi?

Nimenmuutos määräyksistä ohjeiksi ei tarkoita sitä, että uusia pykäliä ei tarvitsisi noudattaa. Määräys-sana ei ole ennenkään vastannut SUSL:n turvapykälien asemaa: lainvoimaa niillä ei ole, eikä mikään taho rankaise yksittäistä sukeltajaa, joka niitä rikkoo.

Nimenmuutosta ei siis pidä tulkita viestiksi hälläväliä-meiningin alkamisesta. Mahdollisen onnettomuustapauksen yhteydessä turvaohje on yhä se lähde, jonka perusteella arvioidaan, onko sukelluksella noudatettu hyvää sukellustapaa.

SUSL:n seuroissa sukelletaan edelleen turvallisesti Se tarkoittaa: vähintään turvaohjeen mukaisesti. Susan Heikkinen tekninen valiokunta

Suomen Urheilusukeltajain titon turvaohje 2000

1. Yleiset ohjeet

1.1 Nämä turvaohjeet koskevat paine ilmalla sukeltamista.

1.2 Sukeltajan on tunnettava koulutustasoaan ja sukellusolosuhteita koskevat turvaohjeet.

1.3 Suurimmat sallitut sukellussyvyydet ovat:

- PI 15 metriä

- P2 30 metriä

- P3 40 metriä

- syväsukeltaja SO metriä

1.4 Sukeltajalla on oltava voimassaoleva lääkärintodistus sukelluskelpoisuudestaan.

1.5 Sukeltam inen huumaavien aineiden vaikutuksen alaisena on kiellettyä.

16 Sukelluksen suunnitteluun käytetään SUSL:n hyväksymiä sukellustaulukoita. Suunnite lma vo idaan tehdä myös sukellustietokoneella edellyttäen, että sukeltaja on saanut koulutuksen tietokoneen käyttöön.

1.7 Erikoiskursseilla jaetut turvaohjeet täydentävät näitä turvaohjeita, ja eroavuuksien osalta erikoisolosuhteiden ohjeita noudatetaan ensisijaisesti .

2. Sukellustoiminta

TOIMINTA ENNEN

SUKELLUSTA

2.1 Sukellustapahtuman johtoon nimetään sukellusvanhin, jonka ohjeita on noudatettava

2 2 Sukelluspari tekee suunnitelman, josta ilmenevät vähintään sukellusaika ja suurin syvyys, sekä ilmoittaa sen sukellusvanhimmalle

2.3 Sukeltaja tarkistaa omat varusteensa ja tekee paritarkastuksen.

2.4 Sukeltajan saa men nä veteen vasta saatuaan sukellusvanhimman luvan.

2.5 Sukeltaja tarkistaa vedessä mahdolliset vuodot parinsa laitteessa.

2.6 Suke lta ja saa aloittaa sukelluksen vasta saatuaan sukellusvanhimman luvan.

TOIMINTA SUKELLUKSEN

AIKANA

2.7 Sukellukseen osallistuu vähintään kaksi sukeltajaa. Sukellus tehdään

parisukelluksena, ellei käytetä merkinantoköyttä.

2.8 Sukelluksista pidetään pöytäkirjaa, josta ilmenevät vähintään sukellussuunn itelmat ja niiden toteutum inen.

2.9 Sukeltajan ollessa vedessä sukelluspaikalla pidetään näkyvillä sukeltajanlevyä .

2.10 Sukelluksen aikana pinnalla on oltava to imintavalm is pintapelastaja, jos mahdollista. Pintapelastajan laitteen on oltava valmiina puettavaksi.

2.1 I Sukelluspari pysyy yhdessä ja tarkkailee toisiaan koko sukelluksen ajan.

2.12 Sukelluksen päättyessä hengityskaasua on ottava jäljellä vähintään 50 bar.

2.13 Nousunopeutta 10 mimin ei saa ylittää muussa kuin hätätapauksessa.

2.14 Yli I0 metriä syvittä sukelluksitta noustaessa on tehtävä vähintään 3 minuutin turvapysähdys 3-5 metrin syvyydessä.

2.15 Sukellusta pinnalta seuraavien on ilmoitettava sukellusvanhimmalle vaaraan viittaavista huomioistaan.

TOIMINTA SUKELLUKSEN JÄLKEEN

2.16 Pintaan tuttuaan sukeltaja ilmoittautuu sukellusvanhimmalle ja ilmoittaa tarvittavat tiedot ja mahdolliset erityishavainnot.

2 17 Sukelluksen jälkeen sukeltaja pysyttelee hereillä ja muiden näkyvissä vähintään yhden tunnin ajan.

2.18 jos sukeltaja on jättänyt etappinousun kesken tai kokonaan suorittamatta, hänelle on annettava oireettomuudesta huolimatta happea. jos

mahdollista. jos ilmenee sukeltajantaudin oireita, on hälytettävä kuljetus painekammioon.

3. Varusteet

3.1 Sukellusvarusteiden käytössä noudatetaan maahantuojan ja myyjän antamia käyttö- ja huotto-ohjeita sekä rajoituksia

3.2 Sukellusvarusteisiin täytyy kuulua vähintään :

- kaasusäiliö

- tasapainotusliivi

- kaksi annostajaa

- painemittari

- syvyysmittari ja kello tai vaihtoehtoisesti sukeltajan tietokone

- köysiyhteys sukelluspariin (pariköysi) tai pinta-avustajaan (merkinantoköysi)

- puukko.

Pariköyden käyttö ei ole välttämätöntä, jos vaakanäkyvyys on koko sukelluksen ajan vähintään kymmenen metriä. Ilman pari köyttä sukellettaessa sukeltajien on pysytettävä korkeintaan viiden metrin etäisyydellä toisistaan

3.4 Sukettajan käyttämän painojärjestelmän on oltava pudotettavissa esteettä yhdellä kädellä.

3.5 Sukeltajan on hallittava varusteensa kaikissa käyttötilanteissa

3.6 Hengityskaasun puhtauden, kaasusäiliön kunnon ja täyttöpaikan ominaisuuksien suhteen noudatetaan niitä koskev ia yleisiä säädöks iä.

4. Merkinannot

4.1 Epäselvät sukeltajan merkinannot on tulkittava hätämerkeiksi, ja tällöin on ryhdyttävä välittömästi pelastustoimiin

4.2 Hätämerkkiä ei saa koskaan antaa turhaan.

4.3 Sukeltajan on hallittava merkinannot vaikka hän käyttäisi sukeltajan puhelinta.

4.4 jokaiselle sukellustapahtumaan osallistuvalIe on selvitettävä mahdolliset erikseen sovitut merkinannot.

KÄSI MERKIT

4.5 Käsimerkit

1) Apua! 2) Onko kaikki hyvin? Kaikki hyvin. 3) Alas. 4) Ylös. 5) En saa varailmaani auki Auta! 6) Olen varailmalla . 7) Kaasu loppu. 8) jotain vialla. 9) Puolet kaasusta jäljellä 10) Paineentasausvaikeuksia I 1) Tässä. jäämme tähän syvyyteen. 12) Tuolla. Sinä, minä (näyttää esim itseään). 13) Tähän suuntaan. 14) Tule (lähemmäksi). 15) Nopeasti (nopeammin). 16) Hitaasti (hiukan). 17) Seis! 18) Ei. En ymmärrä 19) Kokoon, tapaaminen! 20) Sido kiinni!

4.6 Käsimerkit näytetään rauhal lisesti ja selvästi. Pimeässä merkit vala istaan varoen häikäisemästä merkin vastaanottajaa.

MERKINANTOKÖYDEN KÄmö

4.7 Köysimerkit

Avustajatta

Sukeltajalta

I nykäisy Kaikki hyvin?

I) Vastausmerkkinä: kaikki hyvin. 2) jatkan. 3) Olen pohjalla. 2 nykäisyä Seis!

Pysy paikallasi! Seis!

3 nykäisyä Tule ylös! Vedä ylös!

4 nykäisyä tai enemmän -Hätämerkki

4.8 Nykäisyllä tarkoitetaan terävää, vähintään puolen metrin vetoa köydestä.

4.9 Merkinantoköyden on oltava kelluvaa ja läpimitaltaan vähintään 8 mm.

4.1 0 Merkinantoköyttä ei saa käyttää muihin tarkoituksiin, eikä se saa olla jatkettu.

4.1 I Köysi sidotaan sukeltajan vyötäisille alimmaksi luotettavalla tavalla.

4.12 Köyden toinen pää on kiinnitetään pinta-avustajan vyötärölle tai luotettavaan paikkaan pinnalla.

4.13 Sukeltaja tarkkailee jatkuvasti köyden kulkua sotkeutumisen estämiseksi.

4.14 Pinta-avustaja huolehtii siitä, että hänellä on koko ajan tuntuma sukeltajaan köyden välityksellä.

VALOMERKIT

4.15 Valomerkit annetaan rauhallisesti kohti vastaanottajaa (pinnalla) tai vastaanottajan näkökenttään (vedessä).

4.16 Hätämerkki on säännöllinen, edestakainen, pystysuuntainen liike, jonka laajuus on noin yksi metri.

4.17 Kaikki hyvin -merkki on ympyräliike, jonka halkaisija on noin yksi metri.

ÄÄNIMERK IT

4.18 Kahden äänimerkin sarja tarkoittaa: Seis, pysy pohjassa tai paikaIlasi.

4.19 Kolmen äänimerkin tarkoittaa:Tule ylös.

4.20 Neljä tai useampia peräkkäisiä äänimerkkejä on hätämerkki.

5. Sukellusvanhimman tehtä vät

5. 1 Sukellusvanhin valvoo, että suke llustapahtumassa noudatetaan SUSL:n turvaohjeita ja hyvää sukellustapaa

5.2 Sukellusvanhin tarkistaa sukelluspaikan turvallisuuden ja antaa luvat veteen menoon ja suke lluksen aloittamiseen.

5.3 Sukellusvanhin vastaa sukellustapahtuman turvallisesta läpiviennistä, pelastussuunnitelman laatimisesta ja sukellussuunnitelmien asianmukaisuudesta. Tätä varten hän nimeää avukseen tarvittavat henkilöt.

5.4 Sukellusvanhin käynnistää pelastustoimet, jos suunniteltu sukellusaika ylittyy tai vaaratilanne on muuten ilmeinen. Hän johtaa pelastustoimia, kunnes tilanne on ratkaistu tai pelastusviranomaiset ovat saapuneet paikalle.

5.5 Sukellusvanhin huolehtii siitä, että vaara- ja onnettomuustilanteista tehdään tapahtumaraportti SUSL:lle.

6. Talvisukellus

6.1 Talvisukellus on sukellusta jäätävissä olosuhteissa. Olosuhteet ovat jäätävät, jos pintaveden lämpötila on alle +5( C.

6.2 Talvisukellukseen saa osallistua sukeltaja, joka on suorittanut SUSL:n P2-kurssin, muun vastaavan kurssin tai talvisukelluskurssIn.

6.3 Sukelluksella saa käyttää vain talvisukellukseen soveltuvaa laitetta.

6.4 Sukelluslaitteesta hengittämistä pinnalla vältetään. Laitteen toimivuus tarkistetaan veden alla.

6.5 Kaikki hyvin -merkki pinnalle annetaan vain käsi pinnan yläpuolella, valomerkillä tai merkinantoköydellä.

JÄÄN ALLA SUKELTAMINEN

6.6 Avantosukellustapahtumassa on oltava mukana vähintään viisi turvaohjeet tuntevaa henkilöä.

6.7 Avannon on oltava niin suuri, että kaksi sukeltajaa mahtuu nousemaan siitä yhtä aikaa.

6.8 Avannossa ei saa olla jäälohkareita, eikä niitä saa myöskään työntää jään alle.

6.9 Avannon reunan läheisyydessä ei saa olla jäälohkareita tai esineitä, jotka voisivat pudota avantoon (laitteet, painovyöt).

6.10 Sukelluksen päättyessä sukeltajalIa on oltava jäljellä vähintään 1/3 mukaan otetusta hengityskaasusta.

6.1 I Samasta avannosta saa sukeltaa korkeintaan kaksi sukeltajaa yhtä aikaa.

6.12 Avannosta sukellettaessa käytetään merkinantoköyttä. Kahden sukeltajan sukeltaessa yhtä aikaa kummallakin on oltava oma merkinantoköysi ja pinta-avustaja.

6.1 3 Sukeltajan vaakasuora etäisyys avannosta saa olla enintään 20 metriä; poikkeuksena hätätapaus.

6.14 Paikalla on oltava va lmiiksi pukeutunut turvasukeltaja, jolla on käytettävissään riittävästi hengityskaasua ja alttiinaoloaikaa etsintäsukellusta varten.

6.15 Turvasukeltajan köyden on oltava kaksi kertaa sukeltajan merkinantoköyden pituinen.

6.16 Jos sukeltaja sukelluksen aikana kadottaa yhteyden pinta-avustajaan, hänen on noustava suoraan jään alle ja odotettava apua. Avantoa ei saa etsiä, ellei se ole näkyvissä.

6.17 Jos pinta-avustaja toteaa yhteyden sukeltajaan epävarmaksi, sukellusvanhimman on käynnistettävä pelastustoimet.

6.18 Etsiessään turvasukeltajan on suoritettava ensin sektori- tai kehäetsintä jään alapinnassa koko köyden pituudelta, ja vasta tämän jälkeen pohjalla.

7. Syväsukellus

7.1 Syväsukelluksella tarkoitetaan sukellusta, jonka syvyys ylittää 30 metriä.

7.2 on oltava laskeutumis- ja nousuköysi tai näköyhteys esimerkiksi rinteeseen, ellei se ole mahdotonta sukelluksen suorittamisen kannalta.

7.3 Paikalla on oltava pintapelastaja ja vähintään yksi toimintavalmis turvasukeltaja, jolla on käytettävissään riittävästi hengityskaasua ja alttiinaoloaikaa etsintäsukellukseen.

7.4 Sukelluspari suunnittelee sukelluksen yhdessä sukellusvanhimman kanssa.

7.5 Taulukoita käytettäessä etappinousun nopeus ei saa ylittää eikä alittaa nopeutta 10 mimin. Sukellustietokonetta käytettäessä noudatetaan tietokoneen nousunopeusrajoituksia.

7.6 Veneessä on oltava kuljetustaitoinen henkilö myös sukellusten aikana.

LISÄOHJEETYLI 40 METRIN

SUKELLUKSILLE

7.7 Pintaan tultaessa säiliöissä on oltava jäljellä vähintään 113 mukaan otetusta kaasusta.

7.8 Sukeltajalla on oltava vähintään - kaksi regulaattoria, jotka voidaan sulkea yksi kerrallaan - kaksi aikaa ja syvyyttä mittaavaa laitetta - kaksi valaisinta.

7.9 Sukelluksella käytettävien regulaattoreiden on sovelluttava sukeltamiseen jäätävissä olosuhteissa.

7.10 Jos käytetään erillistä varasäiliötä, siinä on oltava niin paljon kaasua, että sukeltaja tai hänen parinsa voi tehdä sen turvin normaalin nousun.

7.11 Sukelluksella ei saa olla mukana varusteita, joita sukeltaja ei ole käyttänyt aiemmin.

7.12 Sukeltajan on pyrittävä laskeutumaan mahdollisimman pystysuoraan.

7.13 Sukeltaja ei saa olla hengästynyt sukelluksen alkaessa.

7.14 Sukeltajan on vältettävä rasitusta ennen sukellusta, sukelluksen aikana ja sukelluksen jälkeen.

Suomen Urheilusukeltajain Liiton Turvaohje 2000

Nitroksisukeltaminen, 21-40 %

1.1 Nämä turvaohjeet koskevat sukeltamista nitroksikaasulla, jonka happipitoisuus on 21-40 %. Nitroksilla sukellettaessa myös paineilmasukellusta koskevat ohjeet ovat voimassa.

1.2 Nitroksikaasua saa käyttää sukeltaja, joka on suorittanut SUSL:n tai muun vastaavan mukaisen nitroksisukelluskurssin.

1.3 Nitroksisukellusten suunnitteluun käytetään SUSL:n tähän käyttöön hyväksymiä taulukoita, nitroksitietokonetta tai seoskaasusuke ltamiseen tarkoitettua tietokoneohjelmaa.

1.4 Suurin sallittu hengityskaasun hapen osapaine on 1,4 bar.

1.5 Vain täyttökou lutuksen saanut henkilö saa täyttää nitroksikaasua säiliöihin.

1.6 Nitroksia sisältävä säiliö on merkittävä selvästi näkyvällä tekstillä NITROKSI tai NITROX.

1.7 Sukeltajan ottaessa haltuunsa nitroksisäiliön täytön jälkeen tulee nitroksi analysoida happianalysaattorilla. Analysointitulos merkitään täyttökirjaan ja verrataan sekoituksen yhteydessä saatuun tulokseen. Analyysin tuloksena saatua happiprosenttia saa pyöristää korkeintaan yhden prosenttiyksikön.

1.8 Analysoinnin jälkeen säiliöön on selvästi merkittävä seuraavat tiedot: - happiprosentti

- suurin käyttösyvyys - analysointipäivämäärä - käyttäjä

1.9 Kun vajaa nitroksisäiliö täytetään ilmalla, on varmistuttava sekoituksen happiprosentista kuten nitroksitäytönkin yhteydessä.

1.10 Nitroksitietokonetta käytettäessä siihen ohjelmoitu hengityskaasun happiprosentti on tarkistettava ennen jokaista sukellusta.

1.1 I Sukelluksen aikana ei saa ylittää suurinta kaasun sallimaa syvyyttä. Q)

Käsillä oli toukokuun viimeinen viikonloppu.Täällä pohjoisen perukoilla sukeltaminen onnistuu siihen vuodenaikaan hyvin avantosukelluksina. Jos avoveteen tekee mieli, niin sitäkin löytyy -

Sukekamppeet oli pakattu ja puolenkymmenen auton letkassa ajettiin kohti pohjoista, Jäämeren rantamille.

Suurin osa porukkaa tuli Kittiiästä, muutama meitä lähikunnista. Levi Scuba Divers:in P1- ja P2-kurssilaisille oli avovesisukellusten aika, tämä oli jo seuran kolmas koulutusreissu Skibotniin.

Kilpisjärven jäällä, räntäsateessa, kykki muutama pilkkijä. Oikealla seisoi Saana koko komeudessaan, vielä Juhannuksena siellä perinteisesti hiihdetään

Selkeä tullikäytäntö

Helligskogenin tulliIle selvitimme itsemme ja varusteemme. Hommaa helpotti kunkin etukäteen tekemät luettelot mukaan otetuista varusteista. Listat retkiaika- ja auton rekisterimerkintöineen jäivät tulliin. Paluumatkalla tullivirkailijan oli helppo luetteloista tarkistaa kaikkien menneiden sukeltajien varusteineen palanneen. Autoja ja varusteita meiltä ei palatessa tarkastettu, mutta jos tullilla olisi ollut syytä, olisi tarkastus käynyt hyvin pienellä vaivalla emo luetteloiden avulla. Helligskogenin tulli on avoinna ympäri vuorokauden ja paikalla on aina myös suomenkielinen henkilö.

Avovesikauden avaus Skibotnissa

Tulliin on hyvä myös ilmoittaa sukelluspaikka. Täkäläisen käytännön mukaan tulli ilmoittaa tiedon edelleen paikalliselle poliisiviranomaiselle.

Kasvava sukellushimo

Tullista Jäämeren rantaa Skibotniin on matkaa 60 km. Siellä majoituimme keskellä kylää sijaitseviin Camping:in mökkeihin. Vaatimattomiin, mutta ei hintakaan huimaa. Jääkaappi ja keittolevy on. Astiat ja makuupussit tuo kukin mukanaan. Huoltorakennuksen WCt suihkut, keittiö/ruokailutila, sekä pienen keskustelun jälkeen myös yösukeltajille sauna hoitivat hyvin leirin tarpeet.

Sukellusten veteenmenopaikat löytyivät vain muutaman minuutin ajomatkan päästä. Mm. Röykenbukta on suojainen lahdenpoukama, jossa pikkukivinen ranta laskeutuu loivasti yli 30 metriinVeteen pääsee helposti ja vesiliikenne on lähes olematonta. Virtauksia tuskin huomaa, joten paikka soveltuu hyvin koulutuspaikaksi. Lahdukassa teimmekin tällä kertaa kaikki sukellukset. Mielenkiintoa lisäsi kalastajien kertomus lahden edustalle noin 30 metrin syvyyteen upotetuista, käytöstä poistetuista kalastajaveneistä. Jo tuloiltana lähdimme veteen. Ensimmäinen pari lähteneen puolen yön jälkeen. Se oli siis yösukellus, joskin ilman lamppuja Näillä leveyksillä kevät- ja kesäaikana valoa riittää! Pimeitä yösukelluksia on Lyngenvuo-

nossa odotettava elokuun lopulle, silloin keskiyöllä pimenee ehkä kolmeksi tunniksi.

Näkyvyyttä oli noin 15 metriä. Meritähtiä, pari pientä ja yksi tosi iso kissakala, muutama laiska kampela ja joitakin mönkiäisiä. Hiljaista on näin valoisana yönä, sillä elokuun öinä samassa paikassa on elämää paljon enemmän. Paikalliselta huoltoasemalta ostettiin kartta, jossa oli merkitty vuonon syvyyskäyrät. Sitä tarkastellessa "ruokahalu" vain kasvoi vieden yöunet. Skibotn on melkein Lyngenvuonon pohjukassa, ja mitä ulommaksi vuonosta hakeutuu sitä kirkkaampaa vettä löytyy. Majapaikkamme vastakkaisella rannalla, Furufiatenin edustalla on kartan mukaan melkein pystysuora seinämä ja syvyyttä noin 40 metriä. Siitä jonkin matkaa eteenpäin, kohti niemen kärkeä löytyy toinen samanlainen seinämä. Paikassa on helppo päästä veteen ja laivaliikenne rauhallisempaa kuin kylän edustalla.

Vuonon lukemattomat lahdenpohjukat, matalikot ja luonnonsatamat suorastaan houkuttelevat tutkimusretkille. Lyngenniemen on mahdollisuus myös tutkimusretkilie. Siellä on kuulemma mahdollisuus tavata jopa hylkeitä. Pyöriäisiä ja rauskuja on nähty myös sisempänä vuonossa. Porukassamme oli myös vuonon kalastuspaikkojen tuntija, mutta uistinten keruuapajat jäivät kuitenkin odottamaan ensi kesää.

Lyngenvuono -jo perinne

Viikonlopun aikana me jokainen teimme 3-6 sukellusta. Vaikka sukellukset tehtiin samassa paikassa riitti jokaiselle sukellukselle uutta nähtävää ja koettavaa. Meille vähemmän kirkkaisiin vesiin tottuneille jo hyvä näkyvyys ja valoisuus (myös yöllä) tuntui suorastaan juhlavalta. Teimme reissun samaan paikkaan myös elokuun lopussa Silloinkin liikkeellä oli sukeltajia useista lappilaisista seuroista. Meille Lapissa asuville Lyngenvuono on viikonlopun sukellusmatkakohteeksi sopivan lähellä ja toisaalta sopivan kaukana, ihan takuulla matkan aikana työasiat unohtuvat.

Kittilän Levi SD:lle tämä keväinen reissu on muodostunut jo perinteeksi. Myös tänä vuonna, kesäkuun alussa, on suunniteltu toteuttaa pidennetty avovesikauden avajaisviikonloppu samaan paikkaan. Moni meistä sukeltajista tapaa mielellään vanhoja ja uusia tuttuja. Leirintäalueen majoituskapasiteetti riittää ainakin 40 henkilölle, tuskin pinnan alla ahdasta tulee isommaIlakaan porukalla.

Toivotamme kaikille hyviä sukelluksia myös tälle vuosituhannelle! teksti Hilkka Kurvinen ja Eeva RandelI, kuvat Hilkka Kurvinen

SKIBOTN CAMPING 99047 777 15277 TAI 99047 777 15311

Alussa oli märkäpuku ..

Ahti oli suopea ja antoi runsaasti seitsemän pisteen ahvenia Dödörenillä.

ja kuinkas sitten kävikään.

Mustan kumin magia houkutteli vapaan journalistinja tietokirjailUan vapaasukeltajaksi. Pian Naiskalastajien entisen puheenjohtajan kaikki kesävapaat menivät tutustuessa sukeltajien tapaan tavoitella pinnanalaisia saaliita.

Alussa oli Roomasta hankittu märkäpuku. Sitten syntyi oma pieni snorklausseura Wahoo. Kesä meni sukelluskalastuskisoissa Suomessa ja Norjassa. Nyt kuulun Freediving Team of Finlandiin, jonka jäsenet muun muassa treenaavat tavoitteellisesti JeanSaint Cap Ferrat7tssa lokakuussa 2000 vapaasukelluksen MMkisoihin Siinä lyhyen kaavan vastaus usein kuulemaani kysymykseen, miten vapaasta journalistista, ja graafisesta suunittelijasta tuli yhtäkkiä vielä vapaasukeltaja. Jos uutta sukellusharrastusintoani ihmettelevä tahtoo piinata minua pidemmällä haastattelutuokiolla, hän kysyy seuraavaksi: "Mutta miksi?" Jos valitsen olevani rehellinen, vastaan totuudenmukaisesti: "Siksi että halusin märkäpuvun."

Italia suosii siroja naisia

Selkeä mielihaluni saada märkäpuku heräsi varmasti oraalle jo Tim Burtonin tummasävyisen "Batmanin paluu" -elokuvan innoittamana, jossa mus-

SUKELLUSKALASTUS1999

Kilpailutulokset:

DÖDÖRENS CUP 20.6.

1. Jani Möller Lahden Pingviinrt

2. Jukka Rapo Team Kampela

3. Matti Pyykkö Team Kampela

PORKKALA CU P 3.-4.7.

1. Jukka Rapo Team Kampela

2. Matti Pyykkö Team Kampela

3. Pertti Laakso RMSK

taan, kiiltävään vinyyliin pukeutunut

Michelle Pfeiffer teki kissanainen Selina Kylestä mainion ironisen samastumiskohteen. Kun sitten eräs sukelluskalastaja sattuman oikusta puhui minut pyörryksiin vedenpinnanalaisen maailman jännittävyydestä ja märkäpuvun ihokosketuksen ihanuudesta, oli aika ryhtyä tuumasta toimeenTahdoin ehdottomasti oman kumisen märkäpuvun: maailman mustimman, tiukimman ja mahdollisimman paljon Selina Kylen vinyylivetimiä muistuttavan kissapuvun! Miksikö? No siksi.

Kuukausia myöhemmin toukokuussa hikoilin työpäivän päätteeksi 30 asteen helteessä roomalaisessa sukellustarvikeliikkeessä ja kiskoin myyjän avustuksella ylleni liikkeen pienintä ja piukinta märkäpukua. Puku ei ollut maailman mustin, enkä tuntenut itseäni Selina Kyleksi, mutta ainakin puku oli tarpeeksi tiukka. Italialainen myyjätär lienee tulkinnut oikein perimmäiset puvunhankintamotiivini. "Very sexy. " kehräsi myyjätär shoppailukonsultiksi ryhtyneelle sukeltavalle seuralaiselleni. "Very sexy" ,toisti tämä kuuliaisesti intonaatiolla, joka suomensi ilmauksen muotoon: "näyttäähän tuo istuvan " Se riitti. Puku pakettiin!

Etsivä onneksi löytää

Suomeen palattuani olin jo innostunut puvun normaalista käyttötarkoituksesta.Tahdoin oppia sukeltamaan, nimenomaan vapaasukeltamaan, siis ilman pulloja selässä, pelkkien perusvälineiden kera. Nopeana naisena kuvittelin, että homma hoituisi, kun menisin vapaasukelluskurssille ja ryhtyisin sukeltamaan. Katin kontit. Eihän ku-

kaan vapaasukelluskursseja! Harva edes tiesi mitä tarkoitin, kun puhuin vapaasukelluksesta. Luulivat että tahdoin kokeilla benjihyppyä. Oli käännyttävä neuvokkaiden ystävien puoleen. Heistä tiesin vain Marko Röhrin sukeltavan. Kiireinen Marko ilahtui aidosti kuullessaan vapaasukellusinnostuksestani ja kehotti minua soittamaan omalle opettajalleen, koulutuspäällikkö Mika Rautiaiselle. Kiireinen Mika kuitenkin oli tavoittamattomissa eli kouluttamassa M-jotakinkurssilaisia.

Lopulta keksin soittaa Mäkelänrinteen uintikeskukseen. Pian minulla oli oma sukelluksen personai trainer nimeltä Panu. Ensimmäinen taittosukellukseni oli ansiokas kuperkeikka vedessä: Sukelluksiin paineleminen tuntui täysin heprealta, koska en ollut tehnyt sitä ikinä aikaisemmin. Kolmen harjoittelukerran jälkeen Panu kuitenkin totesi, että hallitsin snorklauksen perustaidot. Delfiinipotkutkin tunkivat esille entisen balettitanssijan kropas-

tani aivan itsestään. Vai oliko kyse sittenkin jonkun esihistoriallisen geeniperimän aktivoitumisesta Vedestähän me olemme tulleet, ja veteen me näköjään tahdomme sinnikkäästi palata Ainakin jotkut meistä.

Mereen vaan!

Kun olin oppinut painumaan pinnan alle, eri sukellusheimokulttuurien edustajat alkoivat pulpahdella samanaikaisesti esille luolistaan. Mika Rautiainen ryhtyi sähköiseksi oppiisäkseni mainion nettiviestinnän avulla. Pian huomasin olevani myös lukuisia kertoja kilpailevien sukelluskalastajien kanssa samassa aluksessa matkalla eri kisojen merisukelluksille. Molemmat opetusmuodot täydensivät toisiaan mielenkiintoisesti, kun sukelluskalastusmatkojen tarjoamia nonverbaaleja käytännön kokemuksia seurasivat tai edelsivät herra Rautiaisen verbalisoimat teoriaa ja taustoja selittävät osuudet.

3. Kimmo Hehkuri

JASKAN MUISTOKISA 10.7.

1. Matti Pyykkö

2 Jukka levonen

3. Kyösti Tissari

Team Kampela RMSK Lahden

SM - KILPAILUT 31 7.-1.8.

I Jukka levonen RMSK

2. Pertti laakso RMSK

3. Jukka Rapo Team Kampela

SM - JOUKKUEKILPAILU

1 RMSK Gukka levonen. Pertti laakso. Kimmo Hohkuri)

2. Lahden (Stig Gustavsson. Pekka Niemelä. Kyösti Tissari)

neam Kampela (Minna Gustavsson. Matti Pyykkö. Jukka Rapo)

RAUMAN AVOIMET

MESTARUUSKILPAILUT 16.8.

1. Jukka levonen RMSK

2. Jyrki Vanne RMSK

HANKO CUP 28.8

1 Stig Gustavsson

2. Matti Pyykkö

3. Jukka levonen

RMSK Lahden Team Kampela RMSK

PM-KILPAILUT BERGEN, NORJA 4 .-

5 9

Voittaja Lars Söderen Tanska Suomessa kilpailuissa 011 yhteensä 80 osanottajaa.

Ensimmäinen merisukelluskokemukseni sijoittui Porkkalan vesille.Tuuli oli hirmu inen, ja lähtöpaikaksi ankkuroidun Meripelastusseuran veneen kylkeä nuoleva virtaus näytti pahalta. Sitä katsellessani olin vakuuttunut, että mukana oleva Rooman seuralaiseni toivoi minun hukkuvan ensimmäisellä merisukelluksellani. "S inne vaan!" kilpailuvietin adrenalisoima makko murisi hymyttömästi ja osoitti harppuunallaan harmaana myllertävää merta. Koska Meripelastusseuran jäsenet eivät tahtoneet keskeyttää iltapäivän lepohetkeään ryhtymällä pelastustoimiin, he kielsivät ummikkonoviisia loikkaamasta virtauksiin Noviisi kiidätettiin kumiveneellä läheisen saaren rantaan, missä oli matalampaa ja rauhallisempaa ensimmäisen merisukelluskokemuksen hankkimiseen Ensimmäinen kokemukseni tuntui samealta, viileältä, suolaiselta - ja likinäköisen journalistin silmissä ep äterävänä avautuvan ma iseman hämäryydestä huolimatta myös kummallisen kodikkaalta. Koukkuun jäin varsinaisesti kuitenkin vasta seuraavana päivänä, kun sain lai-

nata Minna Gustavssonin vahvuuksilla varustettua maskia. Pinnanalainen visuaalisuus avautui aivan uudella tavalla kaikessa kiehtovuudessaan

Kalat preferoivat naisia

Dödörenillä Jaskan muistokisoissa näin vedenalaisen maailman tarkemmin jo oman , vahvuuksilla varustetun maskini takaa. Kiersin saarta tuijotellen pieniä kolmipiikkejä silmästä silmään, etsin kampeloita näkinkenkien täp littämästä heleästä hiekasta, olin innoissani, kun huomasin alkavani tunnistaa sopivia ahventen ruokapöytiä myös pinnanalaisten maisemien muodoista ja tuntumista.Yllätyksekseni kalat tulivat pinnan alla niin liki, etten voinut olla muistelematta professori Peter Behan in feromoniteorioita : skottitutkijan mukaan Brittein saarten suurimmat lohet ovat edelleenkin naiskalastajien nimissä muun muassa siksi, että herkkävaisto iset kalat vi ihtyvät paremmin naisten kuin miesten lähellä Selkokielelle tulkittuna Peter Behanin tutkimusten mukaan naiset "tuoksu -

vat" kalojen mielestä paremmalta kuin miehet, eivätkä rennon intuitiivisella otteellaan herätä näissä samanlaisia pakoreaktioita kuin vakavan kilpailu- ja saalistusviestin adrenalisoimat miehet...

Vedenalaisten maisemien takia huomasin viihtyväni sukelluskalastuskisoissa toisensa jälkeen. Kokeneimmat ja rennoimmat sukelluskalastajat jopa puhuivat ja opastivat minua ystävällisesti sukelluksen salaisuuksiin En kuitenkaan itse tuntenut tarvetta tarttua harppuunaan, vaikka entisenä merita imenen virvelöijänä huomasin kylIä moneen otteeseen "vaanivani" kaikkia näköetäisyydelle ilmestyviä pyrstöllisiä

Kesän harvinaisin bongaukseni ja ylpeyteni aihe oli Aspön vesillä havaitsemani nokkahauki.Tietenkin elvisteIin ymmärtämättömän noviisin iloisuudella aivan kaikille Kun koin lyhyen sukellusurani hienoimman elämyksen sukeltamalla pitkään keskellä kalaparvea PM-kisoissa länsirann ikolla, muistin jo että perinteisen kalamiehen on viisainta kätkeä onnensa ja vaieta iloistaan.

Olen meressä.Taitan itseni rakkolevän sekaan ja rauhoitun. Pulssini laskee mutta silmäni laajenevat.Tuttu rakkolevä on joutunut hyökkäyksen kohteeksi. Sen latvat eivät enää kasva ylpeästi koht i taivasta Euroopan kauneinta levää painaa uloste, jota ihmiset mereen ohjaavat. Ryhdistäydyn ja alan tutkia ympäristöä. Hiekkapohja, löytyisiköhän jotain syötävää? Alan puputtaa mutaa kun tunnen, että jokin peittää valon Onko se hylje? Ta ivun kaarelle ja ampaisen vauhtiin Takanani tuntuu katseen kuumotus. Aurinko häikäisee maskiini, en kiukuttele koska hikinen hallikausi kummittelee. Olen meressä, olen SM-sukelluskalastuskilpailuissa Aspössä aivan Nötön vieressä Tasaan hengitykseni

ja tuijotan alas. Näkyvyys ei ole aivan Mäkelänrinteen luokkaa, mutta kampelan jättämät kuopat erottuvat selvästi Yhdellä potkulla olen pohjassa. Liikutan silmiäni. 8 metrissä on vain muutamia kiviä halaten käynyttä levää Suljen silmäni ja kuvittelen olevani kampela. Kaivautu isin hiekkaan ja odottaisin kutua. Kun herään ovat pikkuahvenet kerääntyneet luoksen i Nyt yksi mörkö lähestyy Pulss ini nousee ja kuntoni on koetuksella. Mörkö nostaa evänsä ja irvistää minulle Odotan edelleen.vihdoin peto kääntää kylkensä; laukaisen. Alkaa vääntö. Nuoleni on läpäissyt ahvenen, joka sinkoilee vihasta, koska sille oli kerrottu, että se on voittamaton Nousen pintaan ja panen kuolleen körmynis-

kan sukelluspoijuuni. Huomaan, että 20 muuta kilpailijaa eivät ole löytäneet kalaparveani. Lataan harppuunan. lIopisu valuu reidelläni kun kampela ui allani.Tähtään ja laukaisen. Ohi. Yritän katseella vangita pakenevaa kampelaa Ki lpailua on kulunut 3 tuntia ja yksi on vielä jäljellä Saaliini on hyvä 7 kampelaa, 4 ahventa, säynävä ja 600g si ika. Uin luodolle ja pidän tauon.Tarkistan pakolliset välineet. Sukelluspuukko on vielä mukana, poiju ei ole karannut ja harppuuna makaa vierelläni virittämättömänä. Pitkät räpylät ovat pistäneet nilkkani koetukselle mutta hallija talven sukelluskalastusloma Lanzarotella ovat kovettaneet reiteni Ajattelen Rainesalon 31 m va-

Freediving Team of Finland

Kesän lopulla vielä ounasteiin tarttuvani seuraavana vuonna harppuunaan, koska pidemmän päälle seura kuin seura tekee kaltaisekseen Sattuman oikusta minut kuitenkin imaistiin uuden uutukaiseen vapaasukellusseuraan, jonka treenausmuodot eivät liity kalastukseen, joten harppuunan hankinta taitaa sittenkin jäädä. Freediving Team of Finlandissa keskitytään tarkkaan vapaasukellustekniikkojen harjoitteluun ja hiomiseen oman valmentajan - Jyri Mannisen Uyri manninen@kolumbus.fi) - opastuksella.

Metsästysvietin aktivoimisen sijasta haastetta on jo riittämiin lisessä hengenpidätyskyvyn kehittämisessä, jotta ensi vuoden sukellusseikkailuilla vo i nauttia rauhoittavasta vesiunestaan aina vain rennommin ja kauemmin. Niin Suomen, Ruotsin , Sardinian ja Ranskan merivesialueilla kuin Mäkelänrinteen hyppyaltaassakin o teksti ja kuvat Suvi Ruotsi

paasukellusta Atlantissa Vapaasukellus on mahtavaa, törmään pohjaan 12 metrissä Katselen ympärilleni, Made makaa kiven takana. Li"un kohti saalista ja täräytän. Limainen kala on pyydystetty. Katselen mateen kaunista naamaa. Haaveilen turskasta, jota en tule enää elämäni aikana Itämeressä kohtaamaan. Piru; ruopataan Tanska ja saadaan turska. Sitten taas muistan, että olemme Itämeren suurin saastuttaja väkilukuun nähden. "Piip", Vapaasukellustietokoneeni antaa hälytyksen. On vartt i aikaa uida maali in. Alan potkia raivoIla kohti lepoa, mutta tuuli on noussut Aall ot hakkaavat poijuani ja tunnen kun maitohapot alkavat vallata reisiäni. Kilpakumppanit kannustavat minua rannalta ja minuutti ennen diskausta nousen Aspön laiturille. Olipa hieno kilpailu. Näen itseni jo mitaleilla kun huomaan ystävieni mahtavat saaliit. Mieleni kaivautuu hiekkapohjaan, mutta aurinko häikäisee silmäni. Tajuan, on kesä eikä tammikuu Ki itos Itämeri, rakastan sinua teksti Matti Pyykkö kuvatJukka Rapo

Jos kiinnostuksesi sukelluskalastukseen heräsi, niin Stig Gustovsson 0400-503119 jo Pekka Niemelä 0400-624554 kertovat mielellään lisää . Soita heille jo ryhdy kalastamaan!

Puolustusministeriön ja puolustusvoimien valmistelemassa lakiesityksessä perustellaan kiellon laajentamista suomalaisiin sukeltajiin sillä, että sukelluksen harrastajat etsivät ja vahingoittavat meren pohjaan sijoitettuja valvontalaitteistoja sekä paljastavat näiden sijainnin. Nämä teot ovat tosin laissa kiellettyjä jo nyt, mutta ilmeisesti sukelluksen harrastajia on syytä epäillä sekä rikollisista että maan.petoksellisista aikeista, koska mainittujen tekojen estämiseksi halutaan rajoittaa perustuslaissa turvattua liikkumisvapauttamme.

Esitetyt perusteet kummastuttavat myös siksi, että harrastussukeltajien ei tähän mennessä tiedetä kertaakaan vahingoittaneen aluevalvontalaitetta tai paljastaneen sellaisen sijaintia.

SUSL:n tiedossa ei myöskään ole, että yksikään harrastussukeltaja olisi koskaan edes nähnyt tällaista laitetta sukelluksellaan; tämä on ymmärrettävää, koska laitteet sijaitsevat hyvin syvällä ja avoimilla vesialueilla eikä niihin tämän vuoksi harrastussukellustoiminnassa koskaan törmätä.

Valmistelussa ei kuultu sukeltajia

SUSLa tai PADla ei mietinnön valmistelussa kuultu eikä niiltä myöskään pyydetty siitä lausuntoa.Tieto mietinnöstä ja sen sisältämästä sukelluskiellosta saatiin sattumalta syyskuussa 1999 paria viikkoa ennen lausuntoajan päättymistä. SUSL ja PADI laativat lausuntonsa omasta aloitteestaan. Lausunnoissa kerrottiin harrastussukelluksen perusteista ja siitä, että ajatus harrastussukeltajista vahingossa tai tahallaan tuhoamassa ja paljastamassa valvontalaitteita on mielikuvitukselli-

Aluevalvontalakiesitys,jonka pääsisältönä on taata viranomaisille riittävätvaltuudet Suomen alueellisen koskemattomuuden valvontaan, tullee helmikuun aikana hallituksenja eduskunnan käsittelyyn. Suoja-alueilla tähän asti vain ulkomaalaisia koskenut sukelluskielto esitetäänlaajennettavaksi koskemaan myös Suomen kansalaisia . Läpi mennessään esitys rajoittaaja vaikeuttaa merkittävästi harrastussukeltamista suurella osalla Suomenlahteaja Saaristomerta . Lisäksi sivukaikuluotaus kielletään kaikilla merialueilla .

nen. Uskoimme, että lakiesityksen valmistelussa oli sattunut lähinnä asiantuntemattomuudesta johtunut työtapaturma ja että asia hoituisi perusteellisilla lausunnoilla järkevälie mallille.

Joulukuussa puolustusministeriön lainsäädäntöjohtaja Pekka Pitkänen kuitenkin kertoi, että SUSLin ja PADln lausunnot on käsitelty eivätkä ne sisältäneet mitään sellaista, mikä olisi antanut aiheen muuttaa lakiesitystä.

Aktiivisu uden ansiosta neuvottelu

SUSLin ja PADln aloitteellisuuden seurauksena puolustusministeriö kutsui edustajamme keskustelemaan aluevalvontalakiesityksestä tammikuussa 2000. Meille esiteltiin suunnitelmia uusiksi suoja-alueiksi sekä varsin ristiriitaisia käsityksiä siitä, mikä olisi "joustava" lupamenettely. Esitellyistä suunnitelmista kävi ilmi, että suoja-alueet tulisivat jatkossakin kattamaan noin kolmanneksen Suomenlahden sukelluskelpoisista vesialueista ja niitä laajennettaisiin monin paikoin aluevesirajaan saakka. Saaristossa eräitä alueista pienennettäisiin. Saaristomerellä sukelluskiellon piiriin tulisi mm. Utön seutu. Pohjanlahdelta suoja-alueet poistettaisiin.

On huomattava, että uusista suojaalueista ei tehdä päätöstä aluevalvontalaissa tai -asetuksessa. Ainoastaan alueilla noudatettavat rajoitukset kirjataan lakiin ja jatkossa itse alueiden muuttaminen tai lisääminen tapahtuu joustavasti erillisillä päätöksillä ilman monimutkaista lain muuttamista.Tämä tekee mm. sukelluskiellon laajentamisen tulevaisuudessa helpoksi. Puolustusvoimien edustajien mukaan nykyisen kattavan kamera- ja tutkavalvonnan ja vesialueilla partioinnin avulla ei pystytä riittävästi seuraamaan A-lipuin ja valoin merkittyä, erittäin helposti havaittavaa sukellustoimintaa "tutkien merivälkkeen" ja "valvonnan katveiden" vuoksi Valvonnan täydentämiseksi ja alueellisen koskemattomuuden turvaamiseksi puolustusvoimat haluaa rekisteröidä suoja-alueilla sukeltavat sekä rajoittaa harrastustamme omien tarpeidensa mukaan.

"Luvanvaraisuus ' käytännössä sama kuin kielto

Puolustusministeriön mukaan sukeltamista ei kielletä, ainoastaan tehdään luvanvaraiseksi. EU:n komissio on kuitenkin nimenomaisesti todennut Suomen aluevalvontalainsäädäntöä moittivassa lausunnossaan, että "kiellolla" ja

"Iuvanvaraisuudella" ei ole oleellista eroa. Näin todella on, koska jos lailliselle harrastukselle joudutaan anomaan lupa sotilasviranomaiselta, se ei kovin hyvin vastaa kuvaa länsimaisessa demokratiassa elämisestä. Tammikuun neuvottelussa SUSLille ja PADllle esitettiin, että sukellusseurojen saattaisi olla mahdollista saada jäsenrekisteriin perustuvia yhteisölupia yksittäisille kohteille, esimerkiksi joillekin hylyille, jopa vuodeksi kerrallaan. Seuroihin kuulumattomien sukeltajien kohdalla lupamenettely olisi kuitenkin tapauskohtainen. Sukellusliikkeiden osalta ei selkeää esitystä lupamenettelystä saatu.

Lupaa sukeltaa missä vain yhden tai useamman suoja-alueen sisällä ei siis annettaisi. Lisäksi lupahakemus on asetusluonnoksessa määrätty jätettäväksi vähintään kuusi vuorokautta ennen toiminnan aloittamista. Näin ollen mahdollisuus valita kohde normaaliin tapaan itse retkellä esimerkiksi säätilan tai sukeltajien taitotason perusteella rajoittuu vain etukäteen luvitettuihin kohteisiin.

Lupamenettelystä sotilasviranomaisten kanssa on saatu esimakua Helsingin Isosaaren - Villingin alueella, jossa puolustusvoimat on SUSLille tuntemattomaksi jääneellä oikeudella kieltänyt sukeltamisen. Lupamenette-

Iyn monimutkaisuus on käytännössä lopettanut sukeltamisen alueella. Lisäksi täytyy muistaa, että sotilasviranomaiset luetteloivat luvan saajat ja mikäli sukeltaja käyttäytyy epäilyttävästi tai ei noudata lupamääräyksiä, on ennakoitavissa, että sukelluslupaa ei jatkossa enää myönnetä hänelle tai hänen yhdistykselleen. Luvan myöntämismenettelyjä ja -perusteita on myös helppo yksipuolisesti muuttaa. Luvan eväämisestä voi toki valittaa lääninoikeuteen, jos vain rahat ja tietotaito riittävät oikeudenkäyntiin puolustusvoimia vastaan.

Kielto rajoittaa liikkumisvapauttaja yritystoimintaa

SUSL:n käsityksen mukaan esitetty sukelluskielto on Suomen hallitusmuodon ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen liikkumisvapaussäädösten vastainen. Aluevalvontalakiesityksen perusteluissa tätä seikkaa ei ole lainkaan selvitetty. Sukellusalan yrittäjille aiheutuvia vahinkoja ei mietinnössä myöskään ole selvitetty tai esitetty korvattaviksi.

Missään muussa Euroopan maassa ei tunneta vastaavaa kieltoa. Useimmissa maissa harrastussukellusrajoituksia

ei ole koskaan ollutkaan ja niissäkin maissa, joissa niitä on ollut, esim. Norjassa ja Espanjassa, ne on viime vuosina poistettu.

Entäjos et noudata kieltoa?

Mikäli sukellat ilman lupaa tai et noudata luvassa määrättyjä ehtoja, tulevat viranomaiset kehottamaan sinua lopettamaan sukeH:amisen ja selvittävät, että sinua voidaan rangaista sakoilla aluevalvontarikkomuksesta ja tarvittaessa sinut voidaan poistaa suojaalueelta. Mikäli et noudata kehotusta, sinua rangaistaan edellä mainitun mukaisesti. On myös todennäköistä, että sinulle ei tulla enää myöntämään lupaa sukeltamiseen.

Veneily kuitenkin

sallitaan kaikille

Vaikka haluja myös veneilyn kieltämiseen olisi ilmeisesti ollut, tällainen rajoitus ei todennäköisesti olisi ollut poliittisesti hyväksyttävissä tai käytännössä mahdollinen. Niinpä veneily joudutaan sallimaan kaikille, myös ulkomaalaisille, lukuun ottamatta puolustusvoimien alueiden lähivesiä. Myös tämä herättää kummastusta,

kun tiedetään, että tämän päivän tekniikalla kaikki pohjassa olevat laitteet voidaan etsiä ja kartoittaa yksityiskohtaisesti ja huomaamattomasti veneestä käsin. Sen sijaan niiden etsiminen sukeltamalla on käytännössä mahdotontaVeneilyn vapauttaminen lisää myös laitteistojen vaurioitumisriskiä ankkuroinnin vuoksi. Harrastussukeltaja taas ei vahingoita laitteita, vaikka hän jostain syystä sellaisen näkisikin.

Suoja-alueilla voidaan siis aluevalvontalain voimaantulon jälkeen vapaasti veneillä ja ankkuroida alle 24-metrisillä huvialuksilla. Myös vapaasukellus ja sukelluslaitteiden pitäminen veneessä on sallittua.

Viimeinen mahdollisuus vaikuttaa

Hyvät sukelluksen harrastajat, nyt on viimeinen mahdollisuus vaikuttaa tästä asiasta päättäviin ministereihin ja kansanedustajiin. Kertokaa heille, asiallisesti ja mieluiten henkilökohtaisesti, että harrastussukeltaja ei ole turvallisuusuhka eikä tähä n asti täysin ilman haittoja jatkuneen harrastuksen kielt ämisestä ole mitään hyötyä alueellisen koskemattomuuden valvonnalle.

Kertokaa myös, että liikkumisvapausrajoituksen kohdistaminen jopa 25000 ihmisen joukkoon vain harrastusvalinnan perusteella on epäoikeudenmukaista ja täysin suhteetonta. Mitenkään maanpuolustuksen tarpeellisuutta vähättelemättä voidaan myös perustellusti kysyä, miten paljon tavallisen kansalaisen elämää on oikeus sotilaallisista syistä rajoittaa demokraattisessa valtiossa rauhan vallitessa. Eikö Suomen puolustusvoimien tulisi pystyä hoitamaan tehtäviään siten, että tavallisille kansalaisille aiheutuvat hankaluudet minimoitaisiin eikä tällaisia, aivan muunlaisista yhteiskuntuttuja keinoja tarvitsisi käyttää.

Mika Pohjonen SUOMEN URHElWSUKELTAJMNLllTTORY

SUKELLA TURVALLISESTI

KAIKILLA VESILLA

Ota turvaksesi nyt uusi, entistä enemmän turvaava vakuutus. Se korvaa sinulle taloudellisesti tapaturmat, jotka sattuvat kilpailussa, sukellusharjoituksissa, näytöksissä ja niihin liittyvillä matkoilla. Niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Kaikilla vesillä!

Lisenssivakuutuksen saavat vain Suomen Urheilusukeltajain Liiton jäsenseurojen jäsenet. Edullinen ja kattava lisenssi koskee urheilusukellusta, räpyläuintia, uppopalloa, sukelluskalastusta, -suunnistusta ja -kuvausta. Tapaturmien hoitokulujen lisäksi lisenssiin sisältyy kertakorvaus pysyvästä haitasta ja kuolemasta.

Turvaa tulevat sukelluksesi ja ota lisenssi turvaksesi nyt heti. Saat sen liittosi ja seurasi kautta.

Lisenssi antaa taloudellista turvaa sukelsitpa missä päin maailmaa tapansa. Myös sukeltajantaudin vaatima painekammioboito kuuluu korvattaviin vabinkoibin.

Kuten toimintasuunnitelmasta käy ilmi, on erityisryhmien sukelluskoulutus nuorisotoiminnan ohella se avainalue, jonka toimintaan tullaan kuluvan vuoden aikana panostamaan aiempaa enemmän. Erityisryhmien osalta voisi sanoa, että toimintaa vasta käynnistetään vuoden 2000 aikana Sukelluskoulutusprojektia toteutetaan yhteistyössä Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliiton ja Suomen sukellus- ja ylipainelääketieteellisen yhdistyksen kanssa. Kansainvälisesti ollaan yhteydessä erityisryhmien sukelluskoulutukseen erikoistuneisiin töihin ja niihin eurooppalaisiin liittoihin joiden ohjelmassa on jo olemassa oma erityisryhmien sukelluskoulutusohjelma.

Projekti käynnistyi vuoden 1999 aikana, jolloin toiminnan pääpiirteitä suunniteltiin, ja kolme kouluttajaa koulutettiin erityisuinnin uimaopettajaksi. Seuraava vaihe oli ko. kouluttajien kouluttaminen IAHD:n vammaissukelluskouluttajiksi.Tämän pohjakoulutuksen ja introilla hankittavien kokemusten pohjalta ollaan hyvää vauhtia toteuttamassa SUSL:n omaa koulutusta erityisryhmille. Koulutus suunnataan sekä sukelluskouluttajille, että avustajille. Ensimmäisessä vaiheessa keväällä 2000 toteutettava kurssi palvelee molempia tahoja, eli koulutukseen ovat tervetulleita kouluttajien lisäksi P3 sukeltajat.

SUSLn merkitys erityisryhmien

kouluttajana

Suomessa

Liikunta-, näkö- ja kuulovammaisten sukeltaminen ei Suomessakaan ole uusi asia. Sen sijaan liiton toiminnassa tämä on jälleen uusi edistysaskel. Syy siihen, etteivät vammautuneet tähän saakka ole kovinkaan laajoin joukoin tulleet harrastukseemme mukaan. lienee lähinnä tiedon ja puute. Erityisryhmien kursseja ovat ainoastaan kaupalliset Noiden kurssien huonona puolena on se, että sukeltaja - varsinkin rajoittunut - jää hyvin usein yksin harrastuksensa kanssa Seuratoiminnan etuna meillä on se, niin kuin kaikilla PI-kursseilla, että kurssilaiset tutustuvat jo kurssiaikana toisiinsa ja hyvin usein jatkavat harrastusta yhdessä jopa kymmeniä vuosia. Jos meillä on valmiudet kouluttaa eri-

tyisvaatimuksia tarvitsevia sukeltajia osin normaalien kurssien yhteydessä. olosuhteet harrastuksen jatkamiselle ovat huomattavasti paremmat. Jo introihin osallistuminen tu-

tus ja rajoittaa sukeltamista lääketieteellisistä syistä. Viimekädessä kouluttajan on tehtävä arvio sukeltajan kyvyistä ja määrittää mahdolliset rajoitteet ja erityistoimenpiteet

SUSL n vuoden 2000 av "na1ueja sen tot eutu s

luttajien tulee tunnistaa kurssilaisten erityistarpeet. Hieno tavoite ja tulevaisuuden visio on. että seuran normaalille kurssille voi hakeutua esim. liikuntarajoitteinen henkilö ja hänelle seura pystyy tarjoamaan asianmu-

Erityis yhmien sukell skoulutus

kaista koulutusta ja tarvittavaa erityisosaamista. Vaatimukset yksittäistä seuraa kohti ovat lähinnä oikea asenne tai joskus asennemuutos.

tustuttaa mahdollisen tulevan sukeltajan seuran jäseniin ja näin samalla mahdollisuuden voittaa "kynnys" aloittaa uusi harrastus tutussa porukassa. Tämä toimintaajatus on pohjana uudelle erityisryhmien kouluttajakoulutukselle Mihinkään ylivoimaisen vaikeaan asiaan ei ole aikomus ryhtyä, kyse on vain erilaisten ihmisten hyväksymisestä ja erityisesti uusien elämysten uusille ihmisille.

Kenelle sukeltaminen

soveltuu?

Vesi on ainoa elementti jossa vammautuneella on mahdollisuus täysin itsenäiseen liikkumiseen. Sukeltaminen soveltuu hyvin sekä amputaatio. alaraaja tai toispuoleisesta halvauksesta kärsiville. Neliraajahalvaantuneille voidaan tietyissä rajoissa esim introja.

Muita ryhmiä joille sukeltaminen soveltuu, ovat mm. kuulo- ja näkövammaiset, sekä lyhytkasvuiset. Liikuntarajoitteiset voivat lähes po ikkeuksetta harrastaa sukeltamista käytyään perusteellisessa SUKELLUSLÄÄKÄRIN tarkastuksessa. Mikäli vamma on synnynnäinen, tulee tarkastus tehdä erityisen tarkasti. Karkeasti voidaan sanoa, että kaikki liikunta- tai aistivammaiset voivat sukeltaa saatuaan todistuksen sukelluslääkäriltä. Lääkärillä on myös mahdollisuus antaa rajoituksia sukeltamista koskien, esim. vain aliasolosuhteissa, max. syvyys 2 m, kaksi sukellusavustajaa jne. Lääkärin tehtävä on tosin tehdä lääkärintarkas-

turvallisuusnäkökulmasta

Tavoitteet vuodelle

2000

Keväällä tullaan SUSL:n erityisryhmien Divepartner *-kurssi Kiteellä Kurssin jälkeen sukeltajalIa/kouluttajalla on valmiudet toimia vammautuneen sukellusparina ja avustajana allasolosuhteissa.Tapauskohtaisesti kurssi antaa myös valmiudet kouluttaa vammautunut normaalin sukelluskurssin yhteydessä. Esimerkiksi toisen käden amputaatio ei vaadi kovinkaan suuria muutoksia kurssitoteutukseen ja Dive Partner *-kurssi antaa valmiudet tällaisen henkilön kouluttamiseen. Vuoden 2000 tavoite on ajaa uutta kurssia sisään ja tehdä asiaa tunnetuksi. Jokainen erityisryhmille tettävä intro tulee olemaan edistysaskel, ja jokainen tuleva sukeltaja joka ei ennen ole kuvitellutkaan liikkuvansa itsenäisesti vedessä, tuo lajille uutta imagoa alkavalla vuosituhannella.

Vaatimukset kouluttajilta

Kurssilaiset, jotka tulevat osallistumaan kursseille, ovat hyvin pitkälle omatoimisia ja pääsääntöisesti uimataitoisia ts. tottuneita vedessä liikkumiseen, sekä tottuneita pitkälti itsenäiseen toimimiseen pukuhuonesuihku- ja saunatiloissa Kouluttajien tehtävä tulee olemaan ensisijaisesti avustaminen aivan kuten millä kurssilla tahansa, mutta erityisesti kou-

Erityisryhmien sukelluskoulutuksessa on kyse erilaisten ihmisten hyväksymisestä,ja erityisesti uusien elämysten tarjoamisesta uusille ihmisille

Myös kouluttajiita vaaditaan ensisijaisesti oikeaa suhtautumista ja asennetta erityisryhmien kanssa toimittaessa.Aikaisempaa kokemusta vammautuneiden kanssa toimimisesta ei tarvita. joskin kaikki aikaisemmat tiedot ja taidot ovat tervetulleita.

SUHja SUSL

Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto ry. on ollut vahvasti mukana projektissa jo lähes vuoden ajan. Syksyn 1999 aikana olemme jälleen tehneet merkittävää yhteistyötä SUH:n kanssa mm. osallistumalla heidän erityisryhmien uimavalmennuskurssille. Koulutus ei ole suoraan antanut valmiuksia erityisryhmien sukelluskoulutukseen. mutta runsaasti virikkeitä ja hyvän rungon SUSL:n oman kurssin

Soveltamalla pystymme käyttämään SUH:n materiaalia ja koulutuspohjaa osana omaa kurssiamme. SUH:lla on myös pitkä kokemus erityisryhmien uimaopetuksesta joten pyrimme mahdollisuuksien mukaan käyttämään heidän kouluttajiaan tulevilla kursseilla ns. "asiantuntijaluennoitsijoina".

Ensimmäinen Dive Partner *-kurssi tulee sisältämään vedessä liikkumisen mekaniikkaa. terminologiaa. fysiologiaa ja anatomiaa. avustamista sekä käytännön joissa pidetään erilaisille demo- henkilöille introja. Kurssin tarkoitus on siis luoda yleiskuva erityisryhmien sukeltamisesta ja antaa valmiudet aloittaa erityisryhmien tutustuttaminen lajin pariin seuratasolla introjen ja PI-kurssien yhteydessä. Emo Oikkonen CMASM3 Kiteen Urhe ilusukeltajat ry

I(ONGSBERG

TARWIILL OY

Vedenalaistekniikka

Pl58, (Kirunkuja 5 ),21201 Raisio

Puh. (02) 436 4400 - Fax (02) 437 3110

Sähköposti: tarwell@kolumbusJi rauli.lahteenmaki@tarwell .fi

Sukellusvarusteet

Sukelluslaitteet ja Sukellusjärjestelmät

Kammiot, Työkalut, ROVit, Sonarit

Valaisimet, Kamerat,Videot, Puhelimet Letkustot, Kaapelit, Letkut

Liittimet ja Huolto

SEEMAN KOMPRESSORIT

KAIKKIEN KOMPRESSORlMERKKIEN HUOLLOT

VARAOSAT

SUODAlTlMET

TÄ YITÖLETKUT

TÄYITÖUllTlMET

KAIKKIEN SUKELLUSLAITEMERKKIEN

AIRSCAN TESTAUS JA HUOLTO

OY DIVETECH LTD PUH. (09) 2224700

RATASKUJA 1 FAX (09) 222 2571

03100 NUMMELA GSM 040 505 1146

E-mail: jouko.askola@divetech.fi

Kuivapukutesti käyttäjän näkökulmasta

Testiin ryhtyminen sai innostuneen vastaanoton pukuvalmistajien osalta, sillä sekä pukuvalmistajat että jälleenmyyjät halusivat kuivapuvuilleen ammattitaitoisen ryhmän tekemän puolueettoman testin.Teimme testin käyttäjän näkökulmasta, mukavuuden ja miellyttävän sukelluksen onnistumiseksi. Emme huomioineet missään vaiheessa pukuvalmistajien omia testituloksia emmekä testattavan materiaaleja ja muita teknisiä ominaisuuksia. Koska testi perustuu mielipiteisiin ja käyttömukavuuteen, testitulokset ovat testiryhmän omia mielipiteitä. Testiryhmä ei ole laittanut pukuja minkäänlaiseen pavaan tarkoituksena on ollut antaa testin lukijoille tietoa sekä ammattitaitoisia mielipiteitä esim. puvun hankintaa varten. Testiryhmän kokemuksen, rutiinin ja ammattitaidon vuoksi oli testiryhmä optimaalinen kohde tekemään tämän testin. Testiryhmällä ei ole mitään sidoksia pukuvalmistajiin. Pukuvalmistajat eivät olleet testin aikana missään yhteydessä testaajiin, ainoastaan koordinaattoreihin. Eivätkä pukuvalmistajat ja ulkopuoliset ole saaneet mitään tietoa testin eri vaiheista ja tuloksista testin aikana. Pukuvalmistajat eivät myöskään tienneet, ketkä kuuluivat testiryhmään ja ketkä hen-

kilöt testasivat mitäkin pukua ja milloin.Testiryhmän sukeltajat eivät ole saaneet minkäänlaista hyötyä testiin osallistumisestaan, eikä heillä ole mitään kytköksiä pukuvalmistajiin.

Testaajilla oli lähes identtiset, Suomessa yleisimmin käytettävät aluspukuhaalarit, jotta tulos olisi mahdollisimman yhdenmukainen. Pukuja testanneet kymmenen sukelluskouluttajaa olivat entuudestaan sukeltaneet paljon erilaisilla sukelluspuvuilla.

Yleisiä havaintoja

Testisukellukset suoritettiin noin neljän kuukauden aikana vaativissa ja erilaisissa olosuhteissa pohjoisen kylmissä vesissä, joissa suomalaiset urheilusukeltajat yleensä sukeltavat. Tämä mahdollisti eri pukujen objektiivisen vertaamisen toisiinsa. Muutamiin pukuvalmistajien ohjeisiin, joita mm. vetoketjuvalmistajat ovat antaneet, emme ota kantaa. Samaan vetoketjuun, joita käytetään eri puvuissa, annetaan täysin toisistaan poikkeavia ohjeita. Mielestämme tärkeintä on, että vetoketju on kuljetuksen ja säilytyksen aikana joko täysin auki tai täysin kiinni,jolloin vetoketjun kestävyys on parhain. Myöskään venttiilien toimintaan

emme ottaneet kantaa, koska toiset pitävät hitaammista, toiset nopeista. Tärkeintähän venttiilien toiminnassa on että ne toimivat parina, eli nopea täyttöventtiili vaatii nopean tyhjennysventtiilin. Kuivapukua hankkiessa olisi tärkeää, että pystyisi kokeilemaan pukua ennen ostamista, jotta saa juuri sellaisen puvun kun on ajatellut ostavansa. Kuivapuvuissa on todella paljon eroja, puvuthan on suunniteltu erilaisiin olosuhteisiin ja käyttötarkoituksiin. Materiaalivalinta ratkaisee monta kertaa mihin käyttötarkoitukseen puku soveltuu. Lähes kaikissa puvuissa oli vakiona aivan liian suuret jalkineet verrattuna jalkojen yleisen kokoon ja puvun koon välillä. Testi ryhmämme lähes jokainen jäsen oli kengistä samaa mieltä. Ihmettelemme pukuvalmistajia tällaisesta ratkaisustaVoi olla, että suurin osa ostajista ei valita liian isoista jalkineista, pienistä kylläkin. Toimivatko pukuvalmistajat tässä asiassa helpomman kautta, eli vaihtotyö ei ole joka pukuun välttämätön. Kaikkia pukuja emme voineet ottaa testiin mukaan, otanta kuivapuvuista oli täysin koordinaattoreiden oma valinta. Muutama pukuvalmistaja/jälleenmyyjä ei halunnut pukuaan testattavan. Syytä moiseen kieltäytymiseen emme tiedä, voimme

vain arvella heidän epävarmuuttaan sukelluspukuaan kohtaan.

Kaikki testaajat olivat Sukellusoppaan ja -kouluttajan ammattitutkintoa suorittavalta kurssilta.

Jukka Ko skinen

Testouksen tekijät

Testiryhmän koordinaattorit

Jukka Koskinen CMAS M2 Fin 454, PADI OWSI jo MFAI 75002

Petteri Heikkinen CMAS M2 Fin 476, PADI OWSI jo MFAI 75003

Testiryhmän jäsenet:

Antti Anttalainen

Mikko HoI/omaa

Timo Karinen

Jori Koivisto

Harri Kokko

Teemu Koskinen

Hannu Lehtonen

Jori Valvio

BARE TRILAMINATE SPORT

(kuva: jukka Koskinen)

- Kiinteä neopreenihuppu

- Valmistusmateriaali trilaminaatti

- Kumilla päällystetyt neopreenijalkineet

- Kaula- ja hihamansetit lateksia

- Neopreenikiristin vyötäröllä

- Takavetoketju

- Ovh. 6440,- Ursuk. Turku

Puku tuntui notkeuden puolesta miellyttäväItä pinnalla ja sukeltaessa. Tasapainottaminen oli helppoa, koska ilma ei liikkunut hallitsemattomasti puvun sisällä. Leikkauksia pidettiin yleisesti onnistuneina. Puvussa oli vyötäröllä neopreenista valmistettu kiristin, joka toimi hyvin, joskin aiheutti pieniä vaikeuksia puettaessa. Riittävän pitkä vetoketju mahdollisti helpon riisumisen. Huppu oli riittävän tiivis. Hyvä tukevasta puvusta pitävälle.

Puvun puettavuudessa on huomautettavaa; mm hihamansettien kartiomainen muoto osoittautui hankalaksi pukeutuessa. Poistoventtiilin sijoittelu oli huono, koska se sijaitsi liian ylhäällä. Pukua kuivattaessa hupun kuivatus aiheutti ongelmia, emmekä keksineet syytä tähän. Saappaat olivat liian paksua materiaalia jonka vuoksi ne eivät mahtuneet kunnolla räpylöihin.

TESTI RYHMÄN KOMMENTIEjA

- joka pojan puku

- mukava tukevan oloinen

- pysyy hyvin päällä, vaikka ei ole henkseleitä

- tuntuu että räpyIät lähtee jalasta

- hihamansetit huonot

- kiva puku

- saappaat paksut

HEAVY LIGTH FZ

(kuva: jukka Koskinen)

- kiinteä neopreenihuppu

- puku valmistettu trilaminaatista

- kumipäällysteiset neopreenijalkineet

- hihamansetit lateksista, pullonkaula

- kaulamansetti lateksista

- henkselit

- etuvetoketju (saatavana myös takavetoketjullisena)

- ovh.5650,- Ursuk. Turku

Puvun materiaali on ylivoimaisesti keveintä ja ohuinta testissä olleista puvuistamme. Notkeutta ja keveyttä kiiteltiin ja ihmeteltiin. Puettavuus sekä puvusta riisuutuminen olivat helppoa, johtuen notkeasta materiaalista. Täyttöventtiilin eduksi voidaan lukea pyöriväksi suunniteltu mekanismi joka ei rasita letkuja. Sijoittelu oli myös onnistunut etuvetoketjusta huolimatta. PoistoventtiiIin sijoittelu oli mielestämme oikea. Puku istui kokonaisuutena hyvin päällä. Mansetit saivat kehuja käyttömukavuudestaan ja oikeasta muotoilusta.Tukevat 0- lenkit vyötäröllä sekä tilava reisitasku saivat kiitosta. Kuivatus oli nopeaa, koska puvun pintanylon on tiukasti kudottua joka ei sido vettä. Puvun sisällä oli kuivatusta helpottavat lenkit vyötäröllä. Ilman liikkuminen puvussa ei ollut kaikkien mielestä täysin kontrolloitua Huppu keräsi ilmaa, mikä koettiin negatiiviseksi.

TESTI RYHMÄN KOMMENTIEjA

- erittäin kevyt ja ohut

- mukava käytössä

- olo kun olis verkkareissa

- tämä on sukelluspuku

- etuvetoketju jäykistää muuten niin ohuen puvun

- 0 lenkit jees

- Musta on näkymätön

- Huppu kerää ilmaa

- Teleskooppi vyötärö on hyvä

- Tämä on sukelluspuku

LOITOKARI

(kuva: Hannu Lehtonen)

- kuivahuppu vulkanisoidusta kumista

- valmistettu luonnonkumista 1200g/m:5

- jalkineet vulkanisoidusta kumista

- ei mansetteja eli kuivarukkaset ja kuivahuppu

- henkselit

- takavetoketju

- kaikki puvut ovat mrttatilauspukuja

- ovh. 6100,- Loitokari, Hyvinkää

Poisto- ja täyttöventtiilien paikat ovat hyvin aseteltuja. Sukeltaessa puvun notkeus yllätti positiivisesti huolimatta puvun paksusta materiaalista.Tasapainotus puvulla oli helppoa, eikä ilma liikkunut liikaa puvun sisällä. Leikkaukset olivat hyvät eikä puku puristanut mistään kohtaa (puvulla sukelsivat muutkin kuin testaaja, jonka mittojen mukaan puku oli tehty). Kuivahuppu oli erittäin hyvä ja soveltuu sukeltamiseen myös pikkumaskilla. Rukkaset olivat lämpimät, mutta eivät sovellu kovin pikkutarkkaan työskentelyyn. Puvun kuivatus oli todella helppoa materiaalista johtuen. Pitkä vetoketju sai kehuja, koska vetoketju ylettyi hartioiden yli, mikä mahdollisti hupun pukemisen ennen hihoja.

Puku tuntui kankealta pinnalla mikä hankalortti myös pukemista ja riisumista. Saappaat olivat joidenkin mielestä liian "löysät".

TESTIRYHMÄN KOMMENTIEjA

- Vaikea pukea.

- Tosi lämmin vedessä.

- Kuivahuppu oli mukava ilman puristavaa välikaulusta

- Musta väri ei ole hyvä koulutuskäytössä, eikä muussakaan urheiusukeltamisessa, ei näy.

- Kankeasta olemuksestaan huolimatta yllättävän notkea vedessä

- Helppo tasapainottaa

- Työsukeltajamainen olemus

- Ei palella päätä

- Rukkaset kömpelöt

POLAR 905

(kuva: jukka Koskinen)

- Kiinteä neopreenihuppu

- Valmistus materiaalina trilaminaatti

- jalkineet kumista

- Kuminen kuivahuppu

- Kiinteät rukkaset

- Henkselit

- Takavetoketju

- Ovh. 3500,- Wasser Spielen,juva

Puettavuudeltaan puku oli hyvä. Notkeus sukeltaessa ja pinnalla sai kiitosta.Täyttöventtiilin sijoittelu oli oikea. Tasapainottaminen puvulla oli helppoa ja ilman liikkeitä puvun sisällä oli helppo hallita. Sukelluksen jälkeen puvun riisuminen oli helppoa. Puvun kuivattaminen oli normaalia keskitasoa. Hyvä hinta/laatu suhde. Hyvä peruspuku.

Poistoventtiilin sijorttelu ei ollut joidenkin testaajien mielestä oikea. Leikkaukset olisivat voineet olla hieman reilummat, koska harteikkaammilla ja rotevammilla sukeltajilla oli vaikeuksia mahtua pukuun. Hihamansettien kartiomainen muoto koettiin vaikeaksi. Epätasaisessa maastossa käveltäessä olisi kaivannut tukevampia jalkineita.

TESTIRYHMÄN KOMMENTIEjA

- lyhyet hihat ja hartiat tiukat

- poistoventtiili kerää kosteutta?

- Kestää pyllymäen laskun kallioita

- Peruspuku

- Helppo käyttää

- Kestävä

- Edullinen

- jees hinta

- Puristaa reisistä

- Karun näköinen

WATER PROOF ANTARCTIC

(kuva: jukka Koskinen)

- neopreeninen irtohuppu

- valmistusmateriaali neopreeni

- kumipäällysteiset neopreenijalkineet

- kaulamansetti lateksista

- hihamansetit neopreeniä

- Takavetoketj u

- Ovh. n.6000,- Sea Sport, Helsinki

Testimme ainoa neopreenistä valmistettu sukelluspuku, joka sai positiivisen vastaanoton jo ensisukelluksen jälkeen. Puvun pukeminen ja riisuminen oli helppoa ja vaivatonta pehmeän ja joustavan materiaalin johdosta. Notkeus pinnalla ja sukellettaessa oli materiaalista johtuen hyVä. Po isto- ja täyttöventtiilit ovat oikealla paikailaTasapainottaminen puvulla oli todella helppoa. Puku istui hyvin päälle, johtuen leikkauksista ja materiaalista. Mansetit olivat pukuun sopivat ja helpot pukea Saappaat olivat tukevat ja saivat kiitosta kohtuullisesta mitoituksesta. Ir tohuppu sai todella innostuneen ja positiivisen vastaanoton ennakkoasenteista huolimatta. lämmin puku, eikä tarvitse kovinkaan paksua aluspukua.

Neopreenipuvun haittapuolina ilmenivät materiaalin hidas kuivuminen sekä kulutuskestävyys.

Kulutuskestävyyden puute oli polvissa ratkaistu vahvikkeilla, Joita kaipasimme myös takapuoleen.

TESTIRYHMÄN KOMMENTIEjA

- Erittäin miellyttävä ja lämmin

- Tyylikäs

- Ostaisin itse

- Irtohuppu on mukava

- Kuivui hitaasti

- Hyvä puku

- Todella helppo sukeltaa

- Pyllyyn vahvikkeita

- Tasaisen lämmin joka puolelta

VIKING PRO

(kuva: Petteri Heikkinen)

- kuminen kuivahuppu (saatavana myös neopreenihupulla)

- valmistusmateriaalina kumi

- jalkineet kumiset

- ei mansetteja eli kuivat rukkaset ja kuivahuppu

- henkselit

- takavetoketju

- ovh. 6500 ,- kuvahupulla (5500,- neopreenihupulla), Wasser Spielen, jwa Puvun pukeminen ja riisuminen oli helppoa kumipuvuksi. Poistoventtiilin sijoittelu oli hyvä. Sukellettaessa puvun notkeus yllätti positiivisesti. Materiaalista johtuen puvun kuivatus oli helppoa ja nopeaa, kumihan ei ime vettä. Saappaat olivat kohtuullisen kokoiset verraten puvun kokoon. Ku ivahuppu kiinnosti testisukeltajia ja oli mukavan lämmin. Rukkaset lämpimät, mutta kankeat.

Notkeus pinnalla, johtuen materiaalista ja leikkauksista, oli kankea Tasapainottaminen olisi voinut olla helpompaa Testisukeltajat olisivat kaivanneet tukevampia jalkineita. Kiinteillä rukkasilla varustetuksi puvuksi vetoketju olisi voinut olla pidempi, koska hihojen pukeminen hupun jälkeen oli hankalaa.Täyttöventtiili jäi takkimallisen tasapainotusliivin alle , vaikea löytää liivin alta

TESTIRYHMÄN KOMMENTIEjA

- hinta/laatusuhde huono

- lämmin puku

- kuivahuppu mukava

- raskas ja jäykkä

- täyttöventtiili ihmeellisessä paikassa

- ei istu kunnolla päälle

- materiaal i vanhanaikainen ja raskas urheilusukellukseen

- tosi hyvä puku va-töihin

- hanskat saisi olla kolmisormi

Ei se niin hirveen vaikeata ole!

Viek

Sukelluskuvaajan parhaimmat tuntomerkit sopivat varmaan useampaan lajin harrastajaan: suurta tavaramäärää mukanaan kuljettava henkilö, joka matkustellessaan juuttuu yleensä tullitarkastuksiin , matkatavaraselvityksiin, ylipaino-ongelmiin (tavaroiden suhteen) sekä on yleisenä harmina sullouduttaessa "ahtaisiin" turistibusseihin. Tukialuksilla kamerakalustollaan hän valtaa suur imman osan vapaana olevasta tilasta ja haluaa sukeltaa aina ensimmäisenä Veden alla hänet tunnistaa loivista liikkeistä, pohjaan jämähtäneestä patsasmaisesta olem uksesta, oudoista käsi merkeistä, joilla hän yr ittää viestittää sukelluskumppaneilleen, tai jojomaisesta sukellusprofiilista metsästäessään etsimeen jotakin mielenkiintoista liikkuvaa kohdetta.

Harvoin täydellinen

Sukelluskuvaaja kokee harvoin täydellistä kuvaussukellusta Hyvin usein hän aiheuttaa itse omalla huolimattomuudellaan epäonnistuneita sukelluksia: milloin syynä on väärä matkan valinta tai filmiherkkyyden säätö, akkujen loppuminen kesken sukelluksen, ja jopa optiikan valinta tuntuu välillä menevän täysin pieleen Mutta omasta mielestään onnistuessaan osaa myös tuoda sen julki Sukelluskuvaus vaatii kin suurta kärs ivällisyyttä Si inä tottuu pettymyksiin - ja seuraavalla kerralla on yritettävä korjata mahdolliset virheet, jotka on tehnyt. Kaikesta huolimatta, joskus kuvaus onnistuu ja kaverit on kiva tehdä kateelliseksi (perus -suomalaisen ominaisuus)

Kilpailuissa väh ä n osanottajia

Suomessa SUSL: n toimesta muutama sukelluskuvauskilpailu vuodessa, sekä neljän vuoden välein PM-kuvakisa. Sukelluskuvauksen SM-kilpailu vuosittain, ja kisan osanottajamäärä on 412 henkil öä. Kilpailussa kokoonnutaan viikonlopuksi johonkin paikkaan, missä kuvataan kaks i

väridia - ja väripaperisarjat. Näistä kukin kilpailija valitsee kummastakin kolmen kuvan jonka hän lähettää tuomar iston arvosteltavaks i.

SM-kilpailu käydään yleensä syyskuun t oisena vi ikon loppuna, ja ka ikki kilpailij at ottavat kuvat samo issa olosuhteissa Mui sta, että kuvauskisaa ei kannata ottaa li ian vakavasti ; pääasia , että sukelletaan ja rentoudutaan mukavan harrastuksen ja ihmisten parissa Kuvat tulevat siinä sivutuotteena.

Muita kilpailuja on Vuoden sukelluskuva, sekä Paras allaskuva kilpailu , joista ilmoitetaan liiton lehdessä

Kai kki kyn nelle kykenevät sii s roh-

keasti mukaan yrittämään. Kilpailu asioista ja muustakin voit tiedustella Vesku Niemeltä p. 0400921 124.

Kymmenen vinkkiä

- huol ia kuvauskalustosi aina käytön jälkeen

- varmista kamerasi säädöt

- tarkista/vaihda paristot

- älä jätä kameraasi auringonpaisteeseen

- mieti etukäteen mitä aiot kuvata

- ota useita kuvia eri arvoilla

- pidä kuvauksista aukot, nopeudet, filmi herkkyys, salama -asetukset

- suunnittele sukellus parisi tai ryhmän kanssa (kuvauksen osalta) - liiku rauhallisesti sotkematta näkyväisyyttä - ole kärsivällinen

Kaiken tämän lisäksi huo lehd i kalust osi vakuutusturvasta , sillä kai kesta huolellisuudesta huolimatta jotakin voi tapahtua

Antoisaa kuvausvuotta toivottaen Seuratoimintavaliokunta teksti ja kllva Veskll

e e eIrI ja miten se tehdään

Muistilista sukclluslcirin järjestäjille

KUKA HOITAA JÄRJESTELYT? Ennakkotyön taakka täytyisi voida tasata useamman henkilön harteille, kuitenkin vain yksi voi olla ruljanssin päävastuuliinen.

MIHIN AIKAAN KESÄSTÄ? Jään alIa on kirkasta, jäiden lähdettyä sameaa, alkukesästä kirkastuu jälleen ja loppukesällä näkyvyys planktonin huonontama. Paikalliset olosuhteet saattavat kuitenkin esim. tuulista riippuen vaihdella päivittäin. Paikallisten asukkaiden väitteisiin kristallinkirkkaista vesistä ei varsinkaan sisämaassa kannata ilman muuta uskoa.

KUINKA PITKÄ LEIRI? 1-2 viikkoa on optimi. Lyhyen matkan kannattaa mennä pariksikin päiväksi. Pitemmän kuin kahden viikon leirin jälkeen saattaa sivilisaatioon palattua esiintyä sopeutumisvaikeuksia. Kerholaisten keskimääräinen kukkaron paksuus vaikuttaa täydellä painolla ajan pituuteen.

MISSÄ JA MINKÄ VUOKSI? Leirin paikka on vapaa, jos tarkoituksena on vain virkistys. Jos kalastetaan tai tehdään arkeologista tutkimusta tai muuta työtä, on leiri luonnollisesti pidettävä siellä, missä kaloja tai hylkyjä tms. piilee. Leirin tarkoitus määrää hieman leirin luonnetta

KETÄ MUKAAN? Pidetäänkö työleirinä varttuneille sukeltajille vai pääseekö nuoriso mukaan. Entä perheet, heilat ja naapurin kaverit. Pidetäänkö suljettu leiri oman kerhon väelle, ja ilmoitetaan vasta jälkeenpäin liitolle, vai ovatko muidenkin seurojen jäsenet tervetulleita leirille. Tällöin ilmoitus liitolle on syytä tehdä ajoissa. Mitä suurempi osanottajajoukko, sen enemmän vaaditaan ilmaa, veneitä, muonaa, huutoetäisyyttä ja organisaatiota.

PAIKALLISET OLOSUHTEET? Sukellusolosuhteet ovat tietenkin tärkein. Lisäksi on selvitettävä majoitusmahdollisuus, muonan saanti, tekniset huoltomahdollisuudet. Yhdysmies paikkakunnalla. Voidaanko vuokrata vene/tukialus kuljettajineen. Mistä saa bensaa, petrolia ja öljyä. Saako sähkövirran läheltä. Lähin posti, puhelin, bussipysäkki, bussiaikataulut yms.

LEIRIN ORGANISAATIO? Kaikkien leiriin osallistujien on yleisen edun ja oman viihtyvyyden ja turvallisuuden kannalta alistuttava tiettyyn leirikuriin ja organisaatioon. Siksi on nimettävä LEIRINJOHTAJA (vanhin), joka on ylin pomo turvallisuus- ym. sisäisissä järjestelyissä ja myös PRym. ulkoisissa TURVALLISUUSMIES voi olla johtaja tai joku muu henkilö. Tietenkin on organisointia syytä vielä jatkaa nimeämällä ja kouluttamalla. 1. ENSIAPUHENKILÖ (ehkä on syytä hankkia yhteinen ensiapu laukku, esim. Punaisen Ristin autolaukku täydennettynä lääkekokoelmalla ja nieluputkella). Punainen Risti järjestää säännöllisesti sopivia, lyhyitä ensiapukursseja. 2. SÄÄMIES kuuntelee radiosta merenkulkijoiden säätiedot sekä seuraa lehtien (mikäli posti kulkee) sääkarttoja. Sade ei ole säämiehen aikaansaama! 3. MERENKULKIJA on myös hyvä nimetä, koska laivassa voi olla vain yksi kippari.Tärkeintä on merenkulkukokemus, hyvänä lisänä on teoreettinen taito (Iaivurin tutkinto) ja navigaation apuvälineet. Meriteiden säännöt tunnettava. 4. TEKNINEN HUOLTAJA; mies, joka tuntee mutterit ja jolle hankiitaan korkkiruuvin lisäksi yhteisesti jonkinlainen työkalukokoelma. Säilykepurkin voi avata rautalangalla kivellä, lekalla, puukolla ja kumikoron limaskilla, mutta regulaattorin säätöön täytyisi olla muitakin työkalujaTekninen huoltaja voi olla samalla ilma-aseman hoitaja. 5. Yhteisen KOKIN paikkaamista kannattaa harkita. Kokemus on osoittanut, että leiriläisten ajan käytössä on valtasijalla ruuan valmistus. Kokki voi

paistia käännellessään toimia myös LEIRIN VARTIJANA.

YLEISET LEIRIOHJEET? Osallistujien viihtyvyyden vuoksi kannattaa heti alussa määrätä (esim. telttojen järkevä sijoittelu, tulentekopaikat ja palovartiointi, riuku ja jätetunkio (WC-varausmerkkeineen), kompressorin sijoitus (meteli), autojen parkkeeraus, ilmoitustaulu, suojaisa venesatama, uimapaikka, puhdas vesi jne.

PÄIVÄOHJELMA? Jokaista päivää varten on syytä ennakolta yhteisesti suunnitella päiväohjelma. Varhainen ylösnousu pidentää päivää kauneimmasta päästä. Sukeltamisen pitäisi tapahtua auringon ollessa korkeimmillaan. Ruuansulatusaikoja ja varustehuoltoja ei ole syytä unohtaa.

Ohjelman runko voisi olla esim. ylösnousu, aamutoimet, sukelluksen valmistelu, sukellusretki, ateriointi valmisteluineen, iltapäivän siesta kompressorin säestyksellä, iltanuotio, hiljaisuus.lltanuotiota, jossa päivän sukelluskokemukset ja varsinkin "läheltä piti" -tilanteet märehditään läpi turvallisuus- ym. näkökohtien kannalta, ei ole syytä unohtaa. Pitemmän leirin aikana olisi yksi päivä syytä uhrata jollekin muulle kuin sukellukselle, esimerkiksi paikalliselle historialle tai kulttuurille - tai oIuttehtaalle.

Myös yösukellusta voitaisiin yhtenä yönä kokeilla (perusteellisesti valmisteltuna).

KRIISITOIMINTASUUNNITELMA?

Ennalta on syytä sopia, mitä tehdään tulipalon, sukellusonnettomuuden tms. sattuessa. Kuka on lähin lääkäri. Tietääkö hän mitään sukellusfysiologiasta. Mitkä ovat mahdolliset hälytyksen toimitustiet.

PR-TOIMINTA. Paikkakunnan yhdysmiehen avulla tai omatoimisesti voidaan hankkia kontakteja muihinkin kuin tyttölapsiin Esimerkiksi muonakauppiaat, merivartijat, palosammakot ja paikkakunnan ns. Ensimmäinen Perhe ovat hyödyllisiä

tuttavuuksia.vanhat luotsit, kalastajat ja merivartijat ovat hylkytietoineen tunnetusti vaikeasti lähestyttäviä, mutta puheliaiksi saatuina varmasti hintansa väärtejä. Leirin aikana voidaan sopia yhdestä vierailu päivästä, jolloin paikkakuntalaiset asiaa avustaneet henkilöt ja sanomalehdistö voivat tutustua paraatiasuun pantuun leiriin, jossa leirin vanhin pitää lyhyen esittelyn kiitospuheineen ja joku nuori sukelluspari toimii lajin mannekiineina.

SUKELTAJAN LIPPU ei ole tarkoitettu miksikään sukellusleirin tunnukseksi. Ei ole siis syytä liehuttaa sitä esimerkiksi rannalla kun sukeltajaa ei vedessä ole.Toisaalta sukeltajan lippu leirille johtavan tien mutkassa keskellä metsää tuskin ketään merenkulkijaa harhauttaa.

LEIRIN LOPPU. Leiri ei saa kuolla luonnollista kuolemaa, vaan se lopetetaan. Lopettamiseen kuuluu YHTEINEN jätteiden siivous ja peittäminen, lainattujen veneiden tms. palauttaminen hieman paremmassa kunnossa, kuin ne saatiin, kiitos- Ua mahdolliset anteeksipyyntö)käynnit, talvi osoitteen ja muisto lahjan antaminen yhdysmiehelle, löytötavaroiden tasaus, viimeisten laskujen maksu ja kunniakas poistuminen.

HUOMAUTUS 1. Näiden ohjeiden tarkoituksena ei ole istuttaa militarismia, kolkkapoikahenkeä tai vegetarismia sukelluskesälomaan, vaan antaa vihjeitä mukavan leirin tekemiseksi vielä mukavammaksi.

HUOMAUTUS 2. Ohjeet liittyvät vain joten varsinaista sukellusturvallisuutta koskevaa aineistoa ei niissä ole. MuistiIista sukellusretkien on sitten eri asia. Qj EM

(Under Water Rugby)

Pelaajien tehtävät

Hyvä pelaaja pystyy tarvittaessa pelaamaan kaikkia pelipaikkoja. Hyökkääjä joutuu myös puolustamaan ja puolustaja hyökkäämään. Kaikki pelaajat joutuvat tarvittaessa täyttämään maalivahdinkin paikan. Tästä huolimatta pelaajat erikoistuvat eri tehtäviin; Maalivahdeiksi, puolustajlksi tai hyökkääjiksi. Uppopallokentässäkin on vasen ja oikea puoli Joten on myös oikea ja vasen laitahyökkääjä, vastaavat puolustajat, keskushyökkääjä ja maalivahti. Käytännössä kuitenkin maalivahti ja keskushyökkääjä pelaavat samaa paikkaa: puolustaessa on kaksi maalivahtia ja hyökätessä on kaksi keskushyökkääjää, jolloin nämä pelaajat ovat vuorotellen pohjassa, koska ilma loppuu kuitenkin kesken. Joukkueessa on kaksi kentällistä, joten jokaisella kenttäpelaajalla on vaihtomies. Maalivahdin mennessä vaihtoon keskushyökkääjä sukeltaa altaaseen ja pelaa kuten maalivahti.

Rangaistllspallo

Mikäli joku puolustavan joukkueen pelaaja estää miltein varman maalin synnyn sääntöjen vastaisesti, joudutaan tuomitsemaan rangaistuspallo. Pelikenttä tyhjennetään pelaajista ja hyökkääjällä on 45 sekuntia aikaa tehdä maali vastassa vain rikkoneen joukkueen maalivahti. Hyökkääjä aloittaa keskeltä kenttää summerin soidessa. Sekä hyökkääjä että maa-

livahti saavat uusia sukelluksensa rajatta rangaistuspallon suorituksen aikana Parhaat maalivahdit ovat koko rangaistuspallon keston ajan pohjassa. Maalivahti ei saa tuoda hyökkääjää pinnalle ja hänen on oltava kosketusetäisyydellä korista (vaakasuunnassa). Rangaistuspallo päättyy, kun hyökkääjä tekee maalin, tai kun maalivahti saa pallon haltuunsa ja tuoden sen pinnan yläpuolelle, tai kun 45 sekuntia on kulunut, eikä maalia ole tehty. Jos puolustava joukkue tekee virheen, tuomitaan uusi rangaistuspallo Jos hyökkäävä joukkue tekee virheen, puolustava joukkue saa vapaapallon ja peli aloitetaan kuin korituksen jälkeen Jos aika täyttyy ilman maalia ja rikettä, aloitetaan peli kuten ottelun alussa, pallo altaan pohjassa pelialueen keskellä.

Pelaajien varusteet

Jokaisella pelaajalla on varusteinaan maski, snorkkeli ja räpylät. Joukkueet erottaa valkoisista ja sinisistä uimapuvuista ja korvasuojuksilla varustetuista, numeroiduista lakeista. Varusteet tarkastetaan ennen ottelun alkua Pelaajien kynsi en tulee olla lyhyet, eikä vartaloa saa voidella tai rasvata Sininen joukkue käyttää lisäksi tummia rannenauhoja.

Uppopallojoukkue

Ottelua kohti voidaan käyttää enin-

tään 15 pelaajaa, joista 6 on yhtäaikaa vedessä, 5 vaihtopenkillä huilaamassa ja 4 reservissä. Kummankin joukkueen vaihtopelaajat istuvat vaihtopenkeillä pelin aikana ja sukeltavat peliin vaihtoalueen kautta.vaihdot tapahtuvat lentävinä. Ottelun aikana saa vaihtaa reservipelaajan kaksi kertaa.

Kielletyt asiat

Pelissä on kiellettyä hyökätä varusteita vastaan. Kiellettyä on myös potkaista tai lyödä vastustajaa eikä myöskään saa kuristaa vastustajaa. Pallottoman pelaajan taklaaminen tai kiinnipitäminen ei ole sallittua. Korin saa peittää ainoastaan vartaloIla, eikä koriin saa tarttua.Ainoastaan pallonhaltijaan saa tarttua pallon riistämiseksi. Kun pallo irtoaa on pelaaja päästettävä heti irti. Jälkipelistä rangaistaan. Palloa ei saa kuljettaa tai heittää vedenpinnan yläpuolella.

Rangaistukset

Uppopallon kansainvälisten sääntöjen mukaisesti tuomarit voivat määrätä vapaapallon, jäähyn tai rangaistuspallon. Epäurheilijamaisesta käyttäytymisestä voidaan pelaaja poistaa pelistä ja saada ottelu rangaistuksen Jos tuomari katsoo, että rikkomus ei vaikuta pallon haltijajoukkueen etuun voi hän antaa pelin jatkua. Tätä kutsutaan etusäännön soveltamiseksi. Jos peli keskeytetään, eikä kukaan tuomareista määrää rangaistus- tai vapaapalloa, heittää maatuomari veteen tuomaripallon.

Pelin aloitus

linjalla vedessä ainakin toinen käsi seinää koskettaen.Vaihtopelaajat istuvat vaihtopenkeillä. Maatuomari käynnistää pelin pitkällä jatkuvalla äänimerkillä ja samalla käynnistyy pelikello. Joukkueet sukeltavat kohti palloa ja kamppailu pelin voitosta alkaa .

Pelin kulku

Pelaajat ovat vesivuorollaan altaassa 1-2 minuuttia tehden 10-20 sekunnin sukelluksia.Välillä käydä pinnassa täyttämässä keuhkot ja sukelletaan takaisin sopivaan kohtaan Pinnassa snorkkelin kautta hengittäminen sallii pelin seuraamisen koko ajan Palloa kuljetetaan ja syötellään pelaajalta pelaajalle edeten kohti vastustajan koria. Tavoitteena on työntää pallo vastustajan koriin jolloin saa maalin. Maali on yhden pisteen arvoinen.vastustajan ohittaminen kolmiulotteisessa elementissä on yhteisvoimin helppoa, mutta korin teko onkin jo vaikeampaa. Yli -

Ottelun alkaessa pallo on altaan I voimatilanteet ovat tässäkin lajissa pohjassa keskellä pelikenttää. Mo - maalivahdin painajaisia.vaihtoon tulemmat joukkueet ovat tällöin kori- leva pelaaja kierähtää ketterästi al-

taan reu na ll e, jolloin hänen vaihtopelaaja sukeltaa vaihtokäytävän kautta peliin Maalin jälkeen pelaajat palaavat päätyihinsä Tämän jälkeen koritettu joukkue hyökkää omasta päädystä saatuaan merkin.

Uppopal1o Suomessa

Uppopalloa on pelattu suomessa70 luvun alusta lähtien. Suomessa pelataan nykyään miesten lisäksi 1- ja II divisioonat, sekä nuorten ja juniorie n SM sarjat. Lisäksi maassamme vuos ittain 6-8 uppopallon cup-tumausta. Maailmalla pe liä pe lataan aktiivisesti ainakin seuraav issa maissa: Suomi, Ruotsi, Tanska, Saksa, Sveitsi, Itävalta,Turkki,Töekit, Kolumbia, Peru, ja USA. MM- ja EM-kisat lajista järjestetään neljän vuoden välein. PM -kisat pidetään joka vuosi Suomen paras saavutus mie hissä on -93 EM -hopea. PM -kisoissa Suomi on parhaimmillaan ollut toinen Tänä

vuonna PM -kisoista Suomi sai pronssia. Nuorten kisoissa Suomen menestys on ollut parempi. Suomella on näistä kisoista muutama EM-kuh:amital i ja vi ime vuonna Suomen nuoret voittivat PM -kultaa

Yleistä uppopaIlosta

Uppopallo on kontakti laji, jota pelataan hyppyaltaassa Altaan syvyys vaihtelee 3,5-5 metriin. Kenttä on leveydeltään 8-12 m + 3 m vaihtokäytävä ja pituudeltaan 12-18 m AItaan reunalla ovat vaihtoalueet penkkeineen ja jäähypenkit. Maatuomari sekä 2 vesituomaria ohjaavat peliä vedessä kuuluvan summerin ja käsimerkkien avulla. toinen vesituomareista käyttää paineilmalaitteita ja tarkkailee peliä altaan pohj asta. Maatuomarin apuna ovat kirjurit, ajanottaja ja vaihtojen valvoja Uppopallo on hyvin taktinen ja nopeatempoinen peli . Taktiikan merkitystä lisää se , että pelaajat joutuvat välillä tulemaan pinnalle hengittämään (sukellu sajat ovat tyyp illisesti vain 5-15 sekuntia) Pelaajien vaih -

dot pelissä suoritetaan jääkiekon tapaan lentävinä vaihtoina Myös pelin kolm iulotteisuus lisää pelin vie hätystä. Syöttö tai vastustaja voi tulla mih:ä tahansa suunnah:a, oikeah:a, vasemmah:a, ylhääh:ä, alhaalta, takaa tai ede stä. Vaikka pe li on hyvin fyysinen tapahtuu pelissä harvo in loukkaantumis ia.

Maalija pallo

Uppopall omaaleina on kaksi tukevaa metallikoria, jotka ovat keskellä molempia päätyjä, altaan pohjassa seinää vasten. Maalin korkeus on 450 mm ja pehmustetun yläosan halkaisija on 400m m Pallo on mustavalkoinen tai kokopunainen suolavedellä täytetty muovipallo, joka on vettä raskaampaa ja uppoaa 1000-1250 mm sekunnissa. Pal lon ympärysmitta on 53 0 mm miehillä ja 500 mm naisi lla.

Kari Paananen, puh. 09-4555727 tai 050-5501725

Email: kapaanan@cc.hut.fi

I.DIVISIOONA (KAKSINKERTAINEN SARJA)

Ahveniston Vesi pedot 2, Hämeenlinna

Tampereen Urheilusukeltajat 2

Porin Urheilusukeltajat Jyväskylän Delfiinit

Kokkolan Merisaukot

2.DIVISIOONA (KAKSINKERTAINEN SARJA)

Saaristomeren sukeltajat, Turku Perkkiön pingviinit, Yl ivieska Hyvinkään Urheilusukeltajat

Tornion Urheilusukeltajat

Kupla Vidalis, Espoo I ja 2 Divisioonan

Anna-Kaisa Pohjonen, gsm 0405596555

Email : ansku.pohjonen@sci.fi

MUITA YH TEYSTIETOJA: Tuomarivastaava Kalervo Rehnbäck, Puh. 02-4645187

Säännöt ja kansainväliset asiat

Martikainen Nina 040-531 8656

Email: niina.martikainen@kolumbus.fi

Tiedoitus Janne Lindell gsm 040-5287666

Email : janne. li ndell@majorblue.fl Q)

TÄRKEÄÄ VAKUUTUKSISTAI

ÄLKÄÄ KÄYTTÄKÖ VIIMEVUOTISTA LOMAKETIA! EI MAKSUJA MERITAAN, UUSI PANKKI ON AKTIA! LOMAKETIA EI SAA KOPIOIDA, VIITE ON HENKILÖKOHTAINEN

Peliaika

Peliaika normaalin pitu ise ssa ottelussa on 2 x 15 minuuttia tehokasta peliaikaa Erien välissä on 5 minuutin tauko.Tällöin joukkueet vaiht avat myös puol ia Jäähyjen pituus on 2 minuuttia. Molemmilla joukkueilla on oikeus yhteen I minuutin mittaiseen aikalisään ottelua kohden.

Kaudella 1999 -2000 pelataan uppopalloa kolmessa sarjassa . SM -sarjassa ja 1 sekä 2 divisioonassa .

Osallistuvat joukkueet SM-SARJA (KAKSINKERTAINEN SARJA, VÄLIERÄT JA LOPPUOTTELUT)

Ahveniston Vesipedot, Hämeenlinna

Tampereen Urheilusukeh:ajat

Kuopion Urheilusukeltajat

Partiosukeltajat, Hels inki

PSK Kupla , Espoo

Rii himäen Urhe il usukeh:ajat

UUTINEN

Interspiron edustus ja maahantuonti on siirtynyt Kemira Safety Oy:ltä Polarsafety Oy:lle. Sukellus laitteiden myynti tapahtuu Polar Diving Systemsin kautta Lisätietoa saat: Puh. 09-613 316

"LADOGAN TUNTIJAT Masaja Topi"

KUKA JA MISTÄ OLET?

MARTTI "MASA" TÄHTINEN. Olen 62-vuotias ja asun Masku -nimisellä paikkakunnalla. Kuulun turkulaiseen Marlin Club ry -sukelluskerhoon.

TAUNO "TOPI"TERIÖ. Olen 49vuotias ja asun Turun kaupungissa. Kuulun Marlin Club ry -sukelluskerhoon, kuten Masakin.

MIKÄ SYTYTTI SUKELLUSHARRASTUKSEEN

MASA: Sukellus harrastuksena aIkoi jo pikkupoikana, mutta laitesukellus varsinaisesti 60-luvulla. Ensimmäisen kosketuksen laitteella hengittämiseen sain vuonna 1959. Varsinainen kipinä syntyi ehkä Raision lahden rantavesillä jo silloin, kun sielläkin vielä vesi oli kirkasta. Vedenalaista elämää oli mielenkiintoista katsella ison lasipurkin pohjan läpi.

TOPI: Sukellus harrastuksena alkoi jo pikkupoikana mutta laitesukellus varsinaisesti 60-luvulla Ensimmäisen kerran kokeilin laitteella hengittämistä vuonna 1967. Varsinainen kipinä syntyi Meri kutsuu -näyttelyssä Turun konserttisalissa joskus 60 luvun alkupuolella.

KUINKA KAUAN JA PALJON OLET SUKELTANUT?

MASA: En tiedä kuinka monta tuntia, mutta voihan sen suunnilleen arvioida siitä että 24 kesää vietin kaikki vapaa-ajat merellä enimmäkseen sukeltamassa. Tunteja lienee kertynyt 700-800. Lisäksi Ladogalla kertyi tunteja 14 vuoden aikana n. 350 h , keskisyvyyden ollessa 33 metriä.

TOPI :Tarkkaa tuntimäärää en osaa sanoa, mutta paljon niitä kertyi vuodesta 1967 vuoteen 1979. Sen jälkeen aloimme 10-vuotisen projektin - kerhon uuden tukialuksen rakentamisen Tuona aikana ja sen jälkeen ei ole löytynyt intoa sukeltamiseen

MITEN LADOGA -HYLYSTÄ TULI SUKELLUSKOHTEENNE?

MASA JA TOPI: Ladoga oli useimpien Turun seudun sukeltajien etsinnän kohteen pitkään. Meitä MarIin Clubilaisia onnisti, kun satuimme sen löytämään. Siksi siitä luonnostaan tuli meidän oma tutkimuskohteemme Sotamuseon suosiollisella myötävaikutuksella useaksi vuodeksI.

Ladogan kohtaamisesta ja sitä seuranneista tapahtumista on tässä lehdessä.

MILLAINEN TYÖNJAKO TEILLÄ KAHDELLA OLI LADO GAPROJEKTISSA?

MASA JA TOPI: Me olimme sukelluspari joka luotti lähes sokeasti toiseensa. Tunsimme ja tiesimme sukellettaessa melkein toistemme ajatuksetkin. Kertaakaan meille ei syntynyt tekemisestä epäselvyyttä. Asiat sovittiin ennen sukellusta ja sovitusta pidettiin kiinni. Toimimme kuin luonnostaan kumpikin vuorollamme sukelluksen vetäjänä eli ekana, ja toinen varmisti. Tämä työnjako teki meistä lyömättömän parin monessa vaikeassakin tilanteessa ja tehtävässä

MITÄ LADOGALLE TÄNÄÄN

KUULUU?

MASA JA TOPI: Ladoga on tänään rauhoitettu "kokonaan" tiettävästi siellä ei sukella kuin korkeintaan hylkyä "valvova" viranomainen. Ladogasta on tutkittu kansitaso ja keulasta kaksi kerrosta, keskilaivasta osittain kaksi kerrosta ja perästä myös osittain kaksi kerrosta. Aluksen ulkopuoli on 10 - 15 m etäisyydellä.Aluksen parkassi on parinkymmenen metrin päässä paapuurin puolella komentosillan tasolla. Parhaimmat näkyvyydet kansi- ja pohjatasolle ovat olleet: vaakasuora näkyvyys noin 25 m ja pystysuora pinnalta alaspäin noin 28 - 30 m.

HYLYT OLIVAT TEILLE MIELUISIA SUKELLUSKOHTEITA. MITÄ MUITA MERKITTÄVIÄ HYLKYJÄ YHDESSÄ OLETTE KOLUNNEET?

MASA JA TOPI: Ladogan lisäksi meillä ei muita merkittäviä hylkykohteita ollut, mutta muuten olemme paljon sukeltaneet yhdessä.

ONKO SUKELLUSK ULTTUURI

JA -KURI MIELESTÄS I HYLYILLÄ JA HYLKYALUEILLA TÄNÄ PÄIVÄNÄ HYVÄÄ JA ASIALLISTA?

MASA JA TOPI: Sukelluskulttuuri on siinä mielessä muuttunut että nykyisin on paljon helpompi saada tietoja arkistoista, ja niitä myös haetaan. Myös etsintälaitteet ovat kehittyneet huimasti ja tänä päivänä sukellusharrastukseen käytetään rahaa aiempaa enemmän. Nykyisin , vaikka jo sivusta seuraten, mutta silti läheltäkin nähden olemme havainneet muista piittaamatonta käytöstä. MINÄ tulee monesti liian voimakkaasti esille Tällä tarkoitamme lähinnä käytöstä saaristossa ja satamissa sukellusten välillä. Lisäksi tuntuu että viranomaistahot

M.Tähtinen

eivät hyväksy vapaata sukeltamista ja hylkyjen etsintää nykymenetelmillä, ollaanhan puuhaamassa sukelluskieltoa saaristomeren hylkyalueille!?

Edustamme sitä onnellista sukeltajapolvea, jonka aktiiviaikana etsintä ja sukeltaminen oli vielä täysin vapaata. Rajoina olivat vain oman fysiikan tuomat esteet. Melkoisen määrän paperisotaa aiheutti aikoinaan Ahvenanmaan sukelluskielto ja kymmenien hylkyjen Joutuminen luvanvaraisen sukeltamisen piiriin.

SUKELLUSPUISTOJA. ELI MERKITTYJÄ. OPASTETTUJA. SUKELLUSKOHTEITA KUTEN ESIM. HYLKYJÄ ON SUOMESSA JO PARI. JA ILMEISESTI MÄÄRÄ LISÄÄNTYY. MITÄ MIELTÄ OLET SUKELLUSPUISTON TYYPPISESTÄ KOHTEESTA?

MASA JA TOPI: Sukelluspuistot ovat hieno ajatus vaikka ei mikään uusi idea olekaan. Ideaahan on jo toteutettu pitkään antamalla harrastajien sukeltaa muutamissa kohteissa vapaasti.Tärkeintä on kunnon

KUMISTA VARMUUTTA KAIKENLAISEEN SUKELTAMISEEN

SUKELLUSPUKU LOITOKARI OY Koneenkatu 5, 05830 Hyvinkää Puh/fax (019) 454 597

opastus kohteella, kohteen kunnollinen poijuttaminen sekä ehdoton ankkurinlaskukielto hylyllä. Mahdollisesti kohteella pitäisi olla jonkinlainen johon käynnit.

SINUAVOIDMN PITÄÄ VARSINAISENA KONKARISUKELTAJANA. MITÄ MUUTA SUKELLUSHARRASTUKSEN PIIRISSÄ TEET KUIN TONGIT HYLKYJÄ?

MASA: Konkarista en tiedä mutta paljon kokenut. Nykyisin sukellus on jäänyt taka-alalle ja olen täysaikainen veneilijä.

TOPI: Aikansa kutakin. Sukellus on tänä päivänä jäänyt taka-alalle ja on tullut tilalle.

KUVAlLE MARTTIAI TOPIA SUKELLUSPARINA JA IHMISENÄ.

MASA: Topi on sukellusparina luotettava, rauhallinen ja täsmällinen.

Hän oli mies paikallaan kun puhutaan sukeltamisesta. Ih misenä Topi on sopiva johtamaa n, organisoimaan ja kokoamaan.

TOP I: Martti oli suke llusparina jämäkkä ja jämpti joka sukellettaessakin otti huomioon suke llusparinsa ja hoiti pinnalla sovitut asiat tinkimättä mutta kuitenkin tilanteen mukaan Olisin ottanut Masan mukaan vaikka kuulennolle parikseni.

MITÄ TEET MIELUITEN SILLOIN KUN ET TOIMI SUKELLUKSEN PIIRISSÄ?

MASA JA TOPI: Kesäisin mieluisinta on vesillä liikkuminen ja kaikenlaiset siihen liittyvät oheistoiminnat, talvella muistellaan vanhoja hienoja sukellusretkiä.

Kuvat herrojen albumista

Eve! Oy

Avoinna ma-pe 09.00--16.00 Kielotie 4--6, PL 96 01301 Vantaa Puh. 09-873 5066, Fax 09-873 5077

PRO-VSN

Wp® 11 OO-sarja 2

PRO-VSN 11 OO-sarja 2;den kuiva puvut on valmistettu 11 00 glm2 "Hybrid Stretch" NR/EPDM kumista joka on laminoitu "Armatex" kudoksella. Kaikki saumat ovat autoklaavivulkanoitu 'VulkaSeam" menetelmällä. 1 00 % saumatakuu. 9 kokoa. Kokomusta tai sin./musta. 1 vuoden takuu. "Highbred Thermoplush" 1 ja 2-osaiset märkäpuvut, 3.5-5.5-7.5 mm. Yamamoto neoprenistä. Hinnat alk. 950,alv. sis. (Erikoispukuja tilauksesta) "Wing" tyyppiset nostoliivit alk. 1.950,Täydelliset laitepaketit alk. 5.250,-

Nepto-Sub • Tehtaankatu 13, 00140 Hki Puh. (09) 627 770, fax 627 060

Uusi painelaitelaki astui voimaan 29.11.1999. Mitä muutoksia se toi tullessaanja millä tavoin se vaikuttaa tavallisten harrastesukeltajien elämään?

PAINEASTIALAISTA

PAINELAITELAIKSI

29. marraskuuta 1999 voimaan astunut painelaitelaki (869/1999) kumosi 2.2.1973 annetun paineastialain (98/1973) sekä siihen myöhemmin tehdyt muutokset. Painelaitelaissa määritellään yleiset kehykset ja vaatimukset painelaiteturvallisuudelle sekä sirtä vastuussa oleville viranomaisille.

Etenkin painelaitelain maahantuontia ja tarkastamista koskevat määräykset vaikuttavat sukelluksen harrastajaan siinä mielessä välillisesti, että niillä on vaikutusta sekä maahantuojien velvoitteiden että tarkastusviranomaisten toiminnan kautta. Uusissa säädöksissä painelaitteella tarkoitetaan myös monia sellaisia lartterta, joille ei ole aiemmin vaadittu tarkastuksia ennen markkinoille saattamista, kuten esimerkiksi venttiileitä.

Painelaitteen valmistajan tai maahantuojan on voitava osoittaa, että painelaite sekä sen suunnittelu ja valmistus täyttävät säädetyt vaatimukset.

Painelaitteiden turvallisuutta ja määräysten noudattamista valvoo Turvatekniikan keskus (TUKES).

Lisätarkennuksia pelisääntöihin antavat Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös painelaitteista (938/1999) sekä Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös painelaiteturvallisuudesta (953/1999) jotka astuivat voimaan samanaikaisesti painelaitelain kanssa

SIIRTYMÄKAUSI

Uusissa säädöksissä on otettu huomioon painelaitedirektiivissä määrätty siirtymäkausi. Vanhojen säädösten mukaisesti suunniteltuja, valmistettuja ja tarkastettuja painelaitteita voidaan saattaa markkinoille 29.5.2002 saakka ja ottaa käyttöön myös tämän päivämäärän jälkeen.

KULJETETTAVAT PAINELAITTEET

Erityisesti sukeltajia koskevat kuljetettavista painelartteista annetut erityissäännökset, jotka löytyvät Kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen painelaiteturvallisuudesta kuudennesta luvusta. Kuljetettavien painelaitteiden määräaikaisiin tarkastuksiin ja tarkastusaikaväleihin sekä merkintöihin sovelletaan kuitenkin edelleen samoja Liikenneministeriön säädöksiä vaarallisten aineiden kuljetuksesta kuin aiemminkin.

TÄYTTÖlAITOS JA

TÄYTTÖ PAIKKA

Tilavuudeltaan enintään 15 Lolevan kuljetettavan painelaitteen saa täyttää Kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen painelaiteturvallisuudesta 3213 mukaisessa täyttöpaikassa, tätä suurempien laitteiden täytön on tapahduttava 3 113 tarkoittamassa täyttö laitoksessa.

Oleellinen muutos vanhoihin säädöksiin verrattuna on se, että aiemmin määriteltiin, että vain tilavuudeltaan enintään 15 Lolevan kuljetettavan painelaitteen täyttäminen ILMALLA oli sallittua täyttöpaikassa, mutta uusissa säädöksissä

tämä määräys on jätetty pois, ja niin ollen myös nitroksin täyttöasema voidaan perustaa huomattavasti aiempaa helpommin. Kun täyttölaitoksen perustaminen edellyttää jo perustamissuunnitelmasta alkaen huomattavan monimutkaista hyväksymis- ja tarkastamiskäytäntöä (tarkat määräykset täyttölaitokselle asetettavista vaatimuksista löytyvät standardista SFS 3341) ja sen katsastusväli on kolme vuotta, täyttöpaikan suhteen riittää se, että tarkastuslaitos arvioi täyttöpaikan ennen laitteiston käyttöönottoa ja sen jälkeen kuuden vuoden välein.Tarkastuksessa todetaan, voidaanko täyttöpaikan laitteistolla painelaitteet täyttää oikein ja turvallisesti sekä srtä, onko täyttäjä pätevä. Mitään tarkkoja ohjeita tai standardeja tästä ei ole annettu, vaan TUKESin mukaan tarkastuslaitokset käyttävät standardia SFS 3341 osviittanaan "soveltuvin osin", mutta kuitenkin lievemmällä tiukkuudella. Tämä tietysti käytännössä saattaa johtaa siihen, että eri paikkunnilla täyttöpaikkojen hyväksymisvaatimukset vaihtelevat jonkin verran.

PAINELAITTEIDEN TARKASTUSLAITOKSET

Painelaitteiden tarkastukseen ja hyväksymiseen liittyvistä erilaisista laitoksista sukeltajien elämään vaikuttavat:

a) Ilmoitettu laitos, joka arvioi markkinoille saatettavien painelaitteiden tai laitekokonaisuuksien vaatimustenmukaisuutta, antaa materiaalien eurooppalaiset hyväksynnät ja tekee mahdollisia erityistehtäviä.Vaatimustenmukaisuuden arviointiin sisältyy painelaitetyyppien, suunnitelmien, valmistettujen painelaitteiden ja laatujärjestelmien hyväksymisiä sekä ja valmistajan tekemien loppu arviointien valvontaa.llmoitetut laitokset ovat velvollisia ilmoittamaan toisilleen hyväksymisten peruutuksista ja hylkäyspäätöksistä markkinoiden tasapuolisen toiminnan varmistamiseksi. Kauppa- ja teollisuusministeriö nimeää ilmoitetut laitokset. b) Hyväksytty laitos, joka tekee painelaitteiden käyttöön liittyviä tarkastuksia ja muita säädettyjä toimenpiteitä, kuten mm. painelaitteiden määräaikaistarkastukset sekä kuljetettavien painelaitteiden täyttölaitosten perustamissuunnitelmien tarkastukset, käyttöönottotar-

kastukset ja määräaikaistarkastukset. TUKES hyväksyy nämä laitokset.

UUDET SÄÄDÖKSET

Painelaitelaki (869/1999)

Asetus painelaitelaissa tarkoitetuista tarkastuslaitoksista (890/1999)

Asetus kattilalaitosten käytön valvojien (891/1999)

Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös painelaitteista (938/1999)

Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös yksinkertaisista painesäiliöistä (917/1999)

Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös painelaiteturvallisuudesta (953/ 1999)

HYÖDYLLISIÄ YHTEYKSIÄ LISÄT/EroJEN HAKEMISEEN TUKES:www.tukes.fi

Sähköinen Suomen säädöskokoelma: www.edita.fi!sk

lämmin tarjous Ijl) iI11 alusp

Kotimaista laatua.

Koot: S, M, L, XL,XXL

Lämmintä ja helppohoitoista polyesteriä.

LAPSET JA SUKELLUS

Sukellusseuroissa on laitesukelluksen lisäksi paljon muutakin toimintaa. Yhtenä, ehkä näkyvimpinä ja kuuluvimpana osana on nuorisotoiminta.

Nuorisotoiminta on kaikille lapsille ja nuorille avoin, jokaista omien kykyjen ja halujen mukaan vesielementtiin opastava harrastus.

Nuorisosukellus ei edellytä kilpailemista, vaan jokaisella toimintaan mukaan tulevalla on mahdollisuus kokea vedenalaisen maailman kiehtovuus omista lähtökohdista.

Kuitenkin kilpailuista kiinnostuneille on paljon mahdollisuuksia koitoksiin mm.leikkimielisissä halliralleissa, joissa parit testaavat hoksottimiaan ja taitojaan uima-altaalla. Kehittyä voi myös räpyläuinnin- ja uppopallon Kilpailuja seura- ja valtakunnallisella tasolla, ja menestyneille ovat portit auki jopa olympialaisiin saakka.

Seurojen nuorisotyö pohjautuu Nuori-Suomiideologian, jossa pyritään saamaan elämyksiä liikunnasta riippumatta siitä, minkä lajin parissa toimitaan. Olemme sitoutuneet noudattamaan Operaatio Pelisääntöä, joka tähtää tasapuoliseen jokaista lasta huomioivaan toimintaan. Tämän onnistumiseksi seurat lähettävät 15 vuotta täyttäneitä halukkaita jäseniään urheiluliitojen ohjaajakursseille.

Toiminta on myös hallien ulkopuolella, esimerkiksi leireillä. Seurojen omien leirien lisäksi valtakunnallinen kesäleiri, joka tänä vuonna on Porissa Pastuskerissa. Edellinen leiri eli kaupunkiseikkailuhan pidettiin Tampereella.

Nuorisotoiminnasta kiinnostuneet huomioikaa, että lähes jokaisella paikkakunnalla on sukellusseura ,josta voitte tiedustella sukeltamisesta ja nuorisotoiminnasta lisää.

Reijo, Maare, ja Heidi Nuorisovaliokunta

Suosituilla kesäleireillä opitaan uusia asioita. Högsåran helteisellä leirillä 1997 oltiin meribiologeja ja havaittiin kuinka kamalasti kaikenlaisia ötöjä rantahiekasta löytyy. Kuva Leena Koivumäki

NEMO 2000 lähestyy

27 - 30.7.2000

Vuosituhannen ensimmäinen valtakunnallinen norppaleiri Porissa. Leiripaikkana on SPR:n Koivuniemen kurssikeskus Pastuskerissa meren rannalla. Pienimmille järjestyy sisämajoitus, isommat saavat nauttia kesästä telttaillen.

Leirin ohjelmassa on mm. merielämää, saunomista, sukeltamista, tutustuminen ainutlaatuiseen YYTERIIN ja paljon muuta mukavaa. Tutustut myös kapteeni Nemon salaisuuksiin ja koet jännittäviä leirikokemuksia joita muistelet pitkään.

TAMPERE 4.12.1999 NUORI SUOMI CUP

TULOKSET (kolme

25 m sukellus D·pojat monoräpylät

1. ErklO Moilanen A-KUs

25 m sukellus D-pojat stereoräpyIät

1. Jerry Lammasniemi DTP 2. Nicolas lammasniemi DTP 3. Joonas Lammasniemi DTP

25 m sukellus D-tytöt monoräpylät

1. Riina Kupari A-KUs

2. laura Hietanen DTP

3. Anne Mehtola TaUrsu

25 m sukellus D-tytöt stereoräpylät

1. Piia Lepikkö RLs

2. Minna Lepikkö RLs

Jos olet 15 v. Sinulla on mahdollisuus suorittaa NS-ohjaajakurssi leirin aikana. 25 m sukellus C-pojat monoräpylät 1. Samu Honkanen DTP 2. Marko Kolsi A-KUs

Ilmoittautuminen leirille.

IImoittautumiset seuroittain liiton toimistoon toukokuun loppuun mennessä.

Ilmoittautumisessa on käytävä ilmi

- nimi - ikä

- oletko norppa vai ohjaaja - suoritatko NS-ohjaajakurssin - paidan koko - mahdolliset ruoka-allergiat

Leirin järjestävät:

Suomen Urheilusukeltajain Liitto ry Diving Team Pori ry

Lisää leiristä norppasivuilla seuraavissa Sukeltaja lehdissä. DIVING TEAM PORI RY

e-mail: diving.team@nic.fi

Ulla Kauppi 0400-592 749

Heidi Hietanen 0500-533 010

räpyläuinti B-tytöt monoräpylät

25 m sukellus C-tytöt monoräpylät 1. Henna Virransola A-KUs 2. Knstilna Salo

3. Sara Manninen KoU

50 m sukellus B-pojat monoräpylät

1. Timo Suominen Vesikot

2 Ville Matikainen A-KUs

3. Marko Kolsi A-KUs

50 m sukellus B-pojat stereoräpyIät

1. Tommi Frilander RRDC

50 m sukellus B-tytöt monoräpylät

1. Paula Rossi A-KUs

2. Kristiina Salo TaUrsu

3. Henna Virransola A-KUs

50 m räpyläuinti D-pojat monoräpylät

1 ErkIO Moilanen A-KUs

50 m räpyläuinti D-pojat stereoräpyIät

1. Nicolas lammasniemi DTP

2. Jerry lammasniemi DTP

3. Jesse lammasniemi DTP

50 m räpyläuinti D-tytbt monoräpylät

1. Riina Kupari A-KUs

Nuori Suomi -klubi uudistuu

Kaikki lastenliikuttajat pääsevät mukaan

Uuden vuosituhannen myötä Nuori Suomi haluaa toivottaa Klubin jäseniksi kaikki lasten liikuttajina toimivat henkilöt. Klubiin liittyminen ei vuonna 2000 enää edellytä tietyn koulutuksen tai kurssin käymistä, vaan mukaan pääsevät kaikki lasten liikunnan parissa toimivat. Lasten liikuttajana voi toimia esim. urheiluseurassa, iltapäivätoiminnassa tai päiväkodissa.

Klubietuina

Klubiin liittyessäsi saat käyttöösi vuoden 2000 lasten liikuttajien etu kortin. Etukortilla saa mm. 30 % alennuksen VR:n junamatkoista, alennuksia Silja Linen laivamatkoista ja muita yhteistyökumppanietuja. Klubuetuihin kuuluu neljä kertaa vuodessa ilmestyvä Klubilainen -lehti. Lehti seuraa ajankohtaisia asioita lasten liikunnan saralla. Ensi vuonna mielenkiintoisia uutisia löytyy mm. lähiliikuntapaikkarakentamisen, päivähoidon esiopetuksen, lasten liikunnan paikallistuen ympäriltä.

Klubi maksulliseksi

Klubi muuttui maksulliseksi vuonna 2000. Klubimaksu on 90 mk (sis. etukortin ja 4 lehteä).

Vanhoille klubilaisille on toimitettu pankkisiirto joulukuun alussa. Usätietoja puh. (09) 3481 2000, (09) 3481 2002 ja (09) 3481 2019, fax. (09) 3481 2007, viestinta@nuorisuomi.(i

Mikä on rytmihäiriö?

Rytmihäiriöksi sanotaan sellaista sydämen rytmiä, joka on kulloiseenkin fyysiseen tilanteeseen sopimaton ja/tai aiheuttaa oireita. Esimerkkinä voisi olla istuessa ja televisiota katsellessa tuleva tykytyskohtaus,jossa sydän alkaa äkkiä lyödä kahtasataa sen sijaan, että se löisi 70 lyöntiä minuutissa. Rytmihäiriöitä on periaatteessa kahta eri tyyppiä: hidaslyöntisyyttä (liian harva pulssi) ja nopealyöntisyyttä (liian tiheä pulssi).

Lisäksi rytmihäiriö voi olla joko Iyhytkestoinen tai pitkäkestoinen (yli puoli minuuttia).

Sukeltamisen

vaikutuksetrytmihäiriöitten syntyyn

Sukeltamiseen liittyy monia fysikaalisia ja psyykkisiäkin tekijöitä, jotka saattavat edesauttaa rytmihäiriöitten syntyä. Pinnan alle meno (ns. immersio) aiheuttaa voimakkaan

parasympaattisen (ei-tahdonalainen hermosto) reaktion, joka hidastaa pulssia ja laskee verenpainetta.Tästä käytetään myös nimitystä sukellusrefieksi. Sukeltamiseen liittyy välillä raskastakin fyysistä ponnistelua, mikä aktivoi ns. sympaattista hermostoa vapauttaen stressihormoneja. Nämä nostavat pulssia ja verenpainetta sekä aihauttavat verisuonten supistumistelua. Suomessa sukellamme käytännössä aina kylmässä vedessä, minkä on todettu voimistavan merkittävästi yllä mainittuja refieksejä. Lisäksi kylmä vesi aiheuttaa pintaverenkierron supistumistumista, hyperventilaatiota, hypotermiaa (ruumiinlämmön laskua) ja verentungosta sydämeen ja keuhkoihin. Viime mainitusta seuraa lisääntynyt virtsaamisen tarve ja veren suolatasapainon järkkyminen, jotka myös lisäävät rytmi häiriöherkkyyttä.Yllä mainitut tekijät ovat arvatenkin epäedullisia myös sukeltajalie, jolla on todettu tai piilevä sepelvaltimotauti tai verenpainetauti. Jos henkilö käyttää sydän- ja

taminen • Ja rytmihäiriöt

verisuonilääkitystä, voivat seuraamukset vielä entisestään korostua.

Rytmihäiriötja sukelluskelpoisuus

Sukeltaminen ja rytmihäiriöt ovat periaatteessa aina vaarallinen yhdistelmä. Pääsääntöisesti voi sanoa, että henkilö, jolla esiintyy tai epäillään pitkäkestoisia rytmihäiriöitä ei ole sukelluskelpoinen. Sama koskee henkilöitä, joilla esiintyy toistuvaa pyörrytystä tai tajuttomuuskohtauksia. Tahdistinhoito tai rytmihäiriön lääkehoito on myös sukeltamisen vasta-aihe.Todettu verenpainetauti tai sepelvaltimotauti (tai sen perusteltun epäily) ovat myös sukeltamisen vasta-aiheita. Merkittävät leposydänfilmin poikkeavuudet kuten ns. WPW-oireyhtymä (synnynnäinen nopeat rytmi häiriöt mahdollistava ylimääräinen lihassäie sydämessä) estävät sukeltamisen, kunnes niiden vaarattomuus on perusteellisin tutkimuksin osoitettu. Muutama poikkeus edellä olevaan on kuitenkin olemassa. Osalla meistä esiintyy ns. hyvänlaatuista sydämen lisälyöntisyyttä, joka ei ole sukeltamisen esteenä, mikäli tutkimuksissa ei löydy merkkejä sydänja verisuonitaudista. Myös ns. katetriablaatiolla tai rytmihäiriöleikkauksella parannettu ei-kammioperäinen rytmi häiriö ei ole sukeltamisen este vuoden oireettoman seurantajakson jälkeen.

Rytmihäiriöitten ja sepelvaltimotaudin esiintyvyys ja niiden muodostama lisäriski sukeltaessa kasvavat tietenkin iän myötä. Iäkkään ihmisen yleisin rytmihäiriö on eteisvärinä, jonka merkitys sukelluskelpoisuudelle on arvioitava tapauskohtaisesti. Periaatteessa on toistuva, oireinen kohtauksittainen eteisvärinä sukelluseste. Jatkuva eteisvärinä, jossa sydämen syketaso ja suorituskyky ovat normaalialueella ilman sydänlääkitystä, ei välttämättä estä harrastajasukeltamista.län myötä lisääntyy myös riski (varsinkin miehillä) ns. kaulavaltimon paineoireyhtymään, jonka esim. liian kireä su-

kelluspuvun kaulus voi laukaista päätä voimakkaasti taivutettaes sa. Tämä oireyhtymä aih euttaa pulssin voimakkaan hidastum isen, verenpaineen laskun ja mel ko nopean, Iyhytkestoisen tajunnan menetyksen.

Rytmihäiriöitten esiintyminen sukeltamisen yhteydessä

Rytmihäiriöitten esiintymistä sukeltajilla ei ole kovin paljoa tutkitt u. Ohimenev iä oireettom ia tai vähäoireisia rytmihäiriöitä on käytännössä aika vaikea tutkia. Selvästi oireisen rytmihäi riön huomaa jo sukeltaja itsekin, mutta tarkan diagnoosin saaminen edellyttä isi sydänfilmiä hä iriön aikana, mikä ei yl eensä ole järjestettävissä. Hong tutkijatovereineen oli selvitellyt rytmihäiriöitten yleisyyttä korealaisilla helmensukeltajanaisilla ja todennut niitä kesäaikaan 43%:lIa, mutta talvella peräti 72%:lIa (ves i + 10 astetta C). Eldridge (1979) tutki sukeltamisen yhteydessä tapahtuvia äkkikuolemia ja päätyi pitämään vakavia rytm i-

häiriöitä yhtenä todennäköisimmistä syistä. Monilla menehtyneistä sukeltajista oli aiemmin todettu oireita sydän- ja verisuonisairaudesta , kohonnutta verenpainetta t ai rytmihäiriöitä. Lisäksi merkittävällä osalla löytyi ruumiinavauksessa merkkejä sepelvaltimotaudista tai sydäninfarktista.

Mitä tehdä kun sukeltajalla todetaan tai epäillään rytmihäiriötä ?

Jos sukeltaja ll a tai sukeltajaksi aikovalla todetaan tai epäillään rytmihäiriötä ,tulisi hänen pidättäytyä sukeltam isesta ja hakeutua alan erikoislääkärin tutkimuksiin sukelluskelpoisuud e n selvittämiseksi. Lisäksi tulisi myös muistaa, että rytmihäiriö saattaa olla ensimmäinen merkki alkavasta sydän- ja verisuonisairaudesta, jonka varhainen toteaminen on hoidon tuloksellisuuden kannalta ensiarvoi sen tärkeää. Markku Mäkijärvi, dosentti kardiologian erikoislääkäri sisätautien klinikkalHYKS

!JValmet

MERIDIESELIT

Valmet meri- - 20-sarja: teho 63-235 hv 0 Maan kattava huoltodiesel- - 612-sarja: teho 230-310 hv ja varaosapalvelu mallisto: - 64S-sarja: teho 400 hv 0 Valmet -aggregaatit Saaristokuljetukset ammattitaidolla. maa - ja merikäyttöön Käytössämme hinaajat, työlautat, 0 Hyvä valikoima vaihproomut, erikoissukellusvarusteita, dossa saatuja paineilmakompressoreita. moottoreita Myös vuokrataan.

", Myynti ja huolto:

Tiemestarinkatu 5, 20360 Turku

Puh. 02-253 9502 tai

Idä • d 0400-528 285 Erik Nylund nlre VlHe fax 02-253 9506 040-555 3790 Timo Virtanen

Kontulan ostarilla ! MARES - sukellusvarusteet

* Sukelluksen peruskurssit ja valtuutettu huolto

* Jatkokurssit DUI - kuivapuvut ja liivit

*Välinemyynti ja -vuokraus SUUNTO - tuotteet

* Laite- ja pukuhuollot nopeasti! laidasta laitaan

* Sukellusreissut Northern Diver - kuiva-

* Ilma-asema 200/300 bar 24 h puvut,Viking - kuivapuvut

LUOTETIAVUUTIA,JOUSTAVUUTIAJA REILUA MEININKIÄ!

SEVEN SEAS OY

Puh. (09) 561 3 5920

Keinulaudankuja 4 b Fax (09) 561 3 5921

00940 HELSINKI GSM 0400 887 399

Hinnasta k Ilä, mutta ..

emme tingi!

Toimi nopeasti ja hanki nyt itsellesi laadukkaan laitepaketin tosi edullisesti!

Apeks TX40D kuivalla jäätymissuojalla, Apeks TX40 octo, Apeks 2-mittarikonsoli, SeacSub XJ-1000 liivi (miesten) tai uutuusliivi Queen (naisten), 12/200 tai 10/300 säiliö sekä octon pidike. Koko paketti vain (huom raj. erä 30 kpl)

Tarjoukset voimassa 15.3 2000 saakka!

Kuivapuku, materiaalina vahva ja joustava 4 mm my-neopreenia. Lateksimansetit ja -välikaulus. Tarrakauluksella lukittava irtohuppu . Lämpimät saappaat. Neopreenimansetit lateksimansettien päällä. Polvisuojat. SI - Techventtiilit letkuineen. Viisi miesten ja neljä naisten kokoa. Tule katsomaan ja varaa omasi heti sillä nyt säästät tonnin!

Närpesvägen 9, 64200 Närpiö/Närpes Puh. 06-2243590, 0400-563866. Fax 06-2243670

Lokikirjan kertomaa LADOGA

Jo kauan enne kuin me 1950-60 luvulla sukeltamisen aloittaneet, olimme syntyneet oli ollut tiedossa hylky nimeltä Ladoga. Tämä, kuten kaikki muukin vanha ja salaperäinen, on aina kiinnostanut. varsinkin jos siihen on jotenkin liittynyt meri ja sen kätköt. Niinpä emme olleet mitenkään poikkeavia siinä joukossa joka innostui etsimään tuota hylkyä. I 960-70-luvun vaihteessa oli innostus etsimiseen suurta. Etsimistä helpottavia kaikuluotaimia alkoi olla jo urheilusukeltajillakin, vaikka ne kalliita olivatkin. Meillä Marlin Clubilla ei silloin alussa vielä sellaista ollut yksinkertaisesti rahan puutteen vuoksi. Kun halu on kova ja keinot keksitään, teimme vanhasta teräsakselista naaran, jota hinasimme pitkin etsintäaluetta. Tämä naara oli varsin yksinkertainen; 50 x 5000 mm pyöröteräsakseliin kiinnitettiin 8 mm vahvuisia ja noin kolmen metrin pituisia ketjun pätkiä joiden päässä oli pieni naara-ankkuri, akselin päissä olevista lenkeissä oli kiinni 8 mm vaijerit. joiden pituus oli noin 80 m. Nämä oli kiinnitetty veneen perään ja niin sitä hiljaa hinattiin pitkin etsintäaluetta toivoen sen tarttuvan kiinni mahdolliseen hylkyyn. Onni ei ollut suopea, eivätkä monien päivien vedot tuottaneet toivottua tulosta.

Tultiin vuoteen 1973, ja uuden veneen hankkimisen myötä saatiin "hieno" Sea Scribe, piirtävä/näyttävä kaikuluotain. Se vasta oli jotain kun pohja alkoi näkyä ja melkein tuntuakin, etsiminen sai aivan uuden ulottuvuuden. Hylkyjä alkoi löytyä. Monta niistä jo tiedettiin, koska niitä oltiin monet kerrat ja päiväkaudet haettu tuloksetta. Paras yhden kauden tulos on muistaakseni kahdeksan jo aiemmin etsittyä hylkyä.

Kateus on ihmeen hyvä kannustin melkein minkälaisiin tekoihin tahansa ja tuntui että silloisten sukeltajien, ja varmaan nykyistenkin, joukossa

se on varteenotettava voimavara.

Kaikkia omia löytöjä ei hevin kerrottu toisille. Jo silloin oli yhteistyö Merihistorian toimiston kanssa tiivistä. Tiesimme velvollisuutemme ja rajoitteemme tiedettiin ja niitä myös noudatettiin, vaikka välillä jupistiin, että taitavat siellä Hylkysaaressa olla ne suurimmat kateelliset. kun eivät itse löydä koskaan mitään mutta haluavat kuitenkin olla kukkona joka tunkiolla.

Ladogal1 kohtalokas aamu

Monien uusien kohteiden löytymisen ja kokemuksien kautta oltiin kesässä 1975 ja etsittiin edelleen mahdollisia uusia sukelluskohteita vanhojen lisäksi. Etsintäalue oli silloin vielä laaja, ei ollut mitään rajoituksia lukuunottamatta muinaismuistolakiin perustuvia rauhoituskohteita.

Mennä sai mihin halusi, joten alueemme oli silloin Ahvenanmaalta Hankoon ja joskus vielä idempänäkino

Talven aikana oli tehty erilaisia tutkimuksia Örön eteläisen selän hylyn tarkemman paikan määrittämiseksi, tuloksetta. Kaikki utelut kilpistyivät eräänlaiseen hiljaiseen jupinaan että se hylky jääköön rauhaan. Ainoakaan utelemistamme Hiittisten ja Rosalan asukkaista ei suostunut kertomaan, tai sitten ei ollut tietoa paikasta.

Tarina oli kaikille tuttu ja se kyllä suurpiirteisesti ja auliisti kerrottiin.

Laiva upposi ajettuaan miinaan ensimmäisen maailmansodan aikana paikkaan joka on Örön saaresta jonkin matkaa Olyksbodanille päin. Siellä on sukellettu jo 20-luvulla jolloin kahdelle sukeltajalIe oli käynyt huonosti. Hylystä oli tarinoiden mukaan nostettu kaksi tykkiä ja muuta arvokasta tavaraa.Työn suoritti kaksi sukeltajaa raskassukelluslaittein.lImeisesti he työskentelivät koko päivän ja tulivat kohteesta ylös ilman

mitään dekompressioaikoja, koska sellaisista ei silloin vielä oltu kuultumaan. Seuraukset olivat kohtalokkaat; miehet olivat ylös päästyään kankeita eivätkä pystyneet puhumaan. Kiireesti heidät vietiin saunaan ja juotettiin ajan tavan mukaan viinaakin.Toinen kuoli eikä toisestakaan enää työmiestä tullut. Tämä oli se kertomus, joka vielä yleensä vanhemmilta kertojilta päättyi "laiva on kirottu eikä sinne ole mitään asiaa".

Todellisuudessa laiva ajoi miinaan Örön eteläpuolella elokuun 14. päivän aamuna vuonna 1915 tullessaan Utön vesiltä miinanlaskuretkeitä tukikohtaansa Örön linnakkeelIe. Miinat oli laskenut saksalainen sukellusvene UC-4 elokuun 4. päivänä. Se kävi noin 1000 m päässä Örön rannasta kääntymässä ja palatessaan pudotti 12 miinaa, joista yhteen Ladoga osui kohtalokkain seurauksin. Se sai pahan vuodon ja sitä alettiin hinata kohti Örön tukikohtaa. Siellä vuoto todettiin niin suureksi että alus uppoaa. Kiireesti se hinattiin avomerelle päin samalla pelastaen mahdollisimman paljon varustusta ja muuta irtainta.Alus aikoi noin kolmen tunnin kuluttua alus vajota se tapahtui hyvin nopeasti. Mukana meni muun muassa hinaamassa ollut bargassi. Höyrykattilat räjähtivät rikkoen keski laivan kannen aina komentosiltaan asti ja sisään syöksyvät vesimassat rikkoivat lähes kaikki kevytrakenteiset väliseinät.

Vuosien unelma toteutuu!

Tätä tarkempia taustatietoja meillä ei ollut tiedossa silloin kun kohde löydettiin, vaan ainoastaan perimätietoina kuullut tarinatTarkkoja tietoja ei ilmeisesti oltu osattu hakea oikeasta paikasta.

Elokuun 23. päivänä 1975 oltiin taas kerran sukellettu Schillerin hylyllä.

Kompressorimme kolmannen vaiheen lauhdutinputki oli mennyt poikki ja ajattelimme lähteä Vänön seudulle toivoen saavamme siellä seuraavan päivän ilmatarpeemme täytettyä. Keula siis sinne päin ja matkaan. Reitti meni taas kerran "sattumoisin" etsintäalueen kautta. Aloitimme etsintäajon eräänlaisella viuhka-ajolla, jossa joka lenkin jälkeen palataan lähtöpisteeseen ja kääntöpaikalla etäisyys edelliseen lenkkiin on aina veneen kääntösäde. Lähtöpiste meillä oli Sylskären eteläpää ja kääntöpaikka siitä puolitoista mailia ulospäin. Näin ehdittiin ajaa reilu tunti kun saatiin selvä hylkykaiku näkyviin. Matkaa oli rannasta 0,6 mailia, siis aika paljon lähempänä kuin oli annettu ymmärtää.Ankkuri laskettiin alas klo 13.30 selvän hylkykaijun kohdalla. Heti lähti ensimmäinen sukeltaja veteen, lähti alas pitkin ankkuriköyttä. hetken kuluttua tuli takaisin ja ilmoitti: "Ei siellä mitään hylkyä ole". Sai tylyn vastauksen: "Kyllä varmasti on". Ankkurin nostettiin ylös ja löytö kohdennettiin kaiun kanssa uudelleen. Ankkurin laskettiin ja sama sukeltaja lähti uudelleen alas. Muutaman minuutin odotuksen jälkeen tuli sukeltaja pintaan ilmoittaen että ankkuriköysi kiertää mahdottoman ison rautamaston ympäri! Seurasi sanoinkuvaamaton mekkala ja tunne jonka voi tietää vain sellainen, joka on ollut jossain vastaavassa tilanteessa. Vuosien työ sai palkkansa. Olimme löytäneet ison aluksen jossa oli aseistuksena mm. tykkejä. Nimi oli vielä tässä vaiheessa epäselvä koska tietomme olivat hieman ristiriitaisia. "Tiedettiin", että myös alus nimeltä Pallada saattoi olla näin sisällä avomereltä? Sen päivän sukellukset oli kuitenkin jo tehty koska kaikilla oli sekä ilma- että sukellusajat jo käytetty. Paikalta otettiin tarkat linjat useampaan suuntaan myöhemmän paikantamisen helpottamiseksi huo-

nollakin näkyvyydellä. Ankkuri nostettiin ylös ja lähdettiin Vänön Söderöhön.

Söderön lahteen tultuamme oli tilanne sietämätön. Emmehän voineet vielä tässä vaiheessa kertoa mitään koko löydöstä, kuitenkin lähes ensimmäiset sanat olivat: "No, löysitteköl" Olihan se nähty, että olimme paikalla pysähtyneet.Vastasimme kuitenkin, että ei vielä. En tiedä uskoiko Raikka vastaustani, mutta ei hän enempää kysellyt. Sanoin kuitenkin, että kunhan löytyy, niin hän on ensimmäinen jolle se kerrotaan. Saimme pullot täyteen ja yritimme kukin viettää seuraavan illan ja yön jotenkuten päälisin puolin rauhallisena vaikka sisällä kiehui piinaava odotus. Tulihan se aamu ja pääsimme lähtemään irti Söderöstä. Pienen mutkan kautta ajoimme suoraan etelään Örön lounaiselle selälle, linjat kiinni ja ankkurointi hylkyyn. Olimme jo yöllä keskustellet, ja matkalla kohteelle sovimme, että teemme tarkan raportin kaikesta näkemästämme. Esitämme sen sit-

ten viranomaisille mahdollisen tutkimusluvan saamiseksi myöhempiä sukelluksia silmälläpitäen. Muodostimme sukellusparit ja aloitimme varovaisen tutustumissukelluksen uuteen, jännittävään sukelluskohteeseen.

Ensimmäisen sukellusparin tehtävänä oli tutkia ankkurointipaikan lähiympäristö ja luoda kokonaiskuva mahdollisesti etäämpääkin. Heidän tultuaan ylös kuulimme näkyväisyyden olevan noin 5 m ja kansisyvyyden ankkurin luona 33-35m. Aluksessa on puu kansi ja ankkurin lähellä on rikkonaista rakennetta, ja että oltiin lähes komentosillassa kiinni. Itse komentosilta oli lähes ehjä sekä sillalla oleva ruo rihuone ehjä, jopa ikkunalasit pa ikallaan. Yläruori oli poissa samo in kompassi. Alemmassa ruorihuo neessa ruori oli paikallaan. Siinä havainnotToiset sukeltajat tekivät lähe s samat havainnot, joten kokonaiskuvan alueesta oli saatu.

Ol imme kaikki intoa ja onnea täynnä. Kotimatkalla sovimme miten toi-

mitaan: heti maanantaina tehdään ilmoitus löydöstä sotamuseoon, sillä olihan kysymyksessä selvästi sotalaiva. Ilmoitus tehtiin ja saimme lisätutkimusluvan sekä tarkennetun tehtävän: meidän on tehtävä kohteen tunnistaminen. Alustavasti meille kerrottiin että kysymyksessä on todennäköisesti miinalaiva Ladoga. Saamamme tieto ja tehtävä olivat mieluisaa kuultavaa. Vuosien etsintä ja sinnikkyys oli näin saanut

palkintonsa. Ladogasta tulisi kerhoIIemme pitkä ja antoisa tutkimus ja sukelluskohde.

Tällä onnekkaalla sukellusretkellä olivat mukana: Pekka Westerlund, Seppo Roininen, Reijo Juvonen, Ilpo Mäkinen, Markku Varjonen, CarlErik Plathin sekä Martti Tähtinen. Kohteen myöhemmistä vaiheista tuonnempana lisää. Q3 teksti Martti Tähtinen kuvat Marlin Clubin arkistosta

SUKELLA TURVALLISESTI

MAAHANTUOJA: IP-AGENCY OY www.ip-agencyJi

Palokärjentie 5, Espoo, puh. 040 501 4012, fax (09) 586 5050

JÄLLEENMYYJÄT: HELSINKI: Nordic Dive In, Sea Safely Scandinavia

HÄMEENLINNA: Padi Pirttilä JOENSUU: Eräraate JYVÄSKYLÄ:Jyväskylän Fitness Factory KASNÄS (Dragsfjärd): Kasnäs Water Sport

LAHTI: UW Actions OULU: Nautilus PORI: West Caast Diving Center

TORNIO: Tornion Sammutinhuolto ja Tarvike

Maanantaiaamu kello 06.00Viikonloppu on ollut aikaa palautua viime viikon fyysisistä koulutuksista ja nyt pitäisi olla potkua koko viikolle. On luutnantti Vehmasen vuoro pitää aamulenkki. Hän on jo saanut kurssin keskuudessa pelottavan maineen kovan kuntonsa takia. Pelon sekaisin mielin odotamme, mitä tällä kertaa on vuorossaVehmanen saapuu ajallaan, tietenkin, ja lähdemme suhteellisen vauhdikkaalle lenkille. Juostuamme pääportista ulos varuskunta-alueelta mietimme mitähän tästä nyt seuraa? Juoksemme metsän halki, josta saavumme rantaan ja Vehmanen "löytää" pelastusliivit kiven kolosta. "Mitähän näille tehdään?" Tyhmä kysymys. Luvassa on uintia saareen ja juoksua, uintia, juoksua, uintia jne Vihdoin palaamme takaisin komppanian pihalle, jossa otetaan hieman henkeä ja suihkun jälkeen siirrytään ruokalaan syömään aamupala, jonka jälkeen valmistaudutaan seuraavaan palvelukseen eli oppitunneille. Tällä kertaa oli luvassa sukelluksen fysiikkaa ja miinaoppitunnit. Kello kymmenen aikoihin siirryimme ruokalaan, jossa nautimme kevyen

lounaan. Ennen hikijumppaa ei uskalla syödä vatsaa täyteen. Pienen ruokatauon jälkeen siirrymme kuntotalolle jossa valmistaudumme neljän tunnin kovaan fyysiseen rääkkiin. Hikijumppa kuulostaa suht rennolta tapahtumalta mutta todellisuus on jotain aivan muuta.

Tämän päiväisen hikijumpan tuli pitämään aliluutnantti Pölkkynen. Jumppa alkoi normaalisti salin ympäri hölkkäämällä. Kun oltiin saatu alkulämpö, niin ruvettiin lisäämään kaiken näköisiä vetoja, kyykkyhyppyjä ym. Sen jälkeen levittäydyttiin ympäri salia ja ruvettiin ottamaan kunnolla hikeä pintaan Ga lattialle).

Perusliikkein edettiin kohti omaa fyysistä rajaa. Ensimmäiset sata punnerrusta eri tyylein oli merkkiä tulevasta. Seuraavaksi oli luvassa vatsoja n. sata, siitä räpyläpotkuihin n. kolmesataa. Tässä vaiheessa alkoi yleensä naamoissa väri muuttua ja hymy hyytyä, onneksi oli jo viisitoista minuuttia mennyt tunnin koetuksesta. Lähes joka päivä tuli huomattua, että pystyy ylittämään itsensä, kun kouluttajan tarkkaa katsetta ei pysty välttämäänkään. Kun koko tunti on ohi, tekisi mieli vain

sammua punkkaan, mutta vielä olisi kolme tuntia allasrääkkiä jäljellä. Kahdessa minuutissa vaihdetaan uimaasu, käydään suihkussa ja me uima-altaan päätyyn omille paikoille.

Tämän allasrumban tulee pitämään aliluutnantti Halonen. Tuttu kaksikymmentäviisi metriä sukeltaen ja uinti takaisin- käsky käy. Tämän toistamme kiihtyvään tahtiin n. kymmenen kertaa. Siitä seuraavaksi otamme perusvälineitä käyttöön eli maski, snorkkeli, räpylät, työpuku ja tietenkin painovyö (n. 9 kg). Jonkun aikaa uituamme edestakaisin, tymme altaan syvään päätyyn ja rupeamme polkemaan paikallaan odottaen käskyjä. Vuorossa on pumppausta. Vaikka olin nut uppopalloa reilu kolmisen vuotta, niin silti hengen pidätykset altaan pohjalla varusteiden riisumisen ja pukemisen johdosta olivat aika ajoin todellisia koitoksia. Onneksi toinen puolikas allasrumbasta oli varattu paineilmalaitteen kanssa luun, joten pääsimme vähällä. Paineilman käytön aloitimme aivan alkutekijöistä, joten vaikka omasi jo entuudestaan tietoltaitoa, niin kaik-

ki aloittivat samalta viivalta, ettei kukaan pääse sooloil emaan yksinään. Tänään siirryttiin ko kokasvomaskiin. Viime viikolla pikkumaskiIla ja suukap ulalla. Tyypilliset sisälsivät laitekokonaisuuden riisumista ja pukemista veden alla ja kouluttajien johdo lla. Allasosuus on ohi, varusteet huol letaan ja käydään syömässä, jonka j älkeen palataan komppaniaanVaru steet kuivumaan ja punkkaan nukku maan Vielä pitäisi kerrata päivän muistiinpanot ja ehkä vilkaista huo misen tulevia aiheita. Olo on aiva n kuollut, mutta onneksi viikonlopp uun on enää neljä päivää.

- Ote

7.5.-98. Nyt kurssin suoritettua ni voin olla tosi ylpeä suorituksestani. Mitä enemmän joutuu kärsim ään jonkun asian puolesta, sitä enem män sitä arvostaa. Tämä kurssi antoi lähes kaiken kattavan sukelluskokemuksen niin hyvissä kuin huono issa olosuhteissa sukeltamiseen rau han ja sodan aikana.

Tuomas Latvala 5.1.2000

Jos et voi voittaa heitä - liity heihin!

He ovat voittamattomia. Kovia ja hyvin koulutettuja. Heille kelpaavat vain parhaat välineet. Viking Drysuit -kuivapuvut ovat osa heidän varustustaan. Voit olla yksi heistä, jos haluat. Valinta on sinun.

.. ttä'kää minu\\e lisätietoia Lahe tt \0 o Vikingin uusi tuote\ue .. e o Läbimmän iäneenmYYlän ybteystiedot YrityspUkatuosoite t 't imipaikka___

Viking-sukelluspuvut. Sinulle, joka menet pintaa syvemmälle.

LIETO: Pääskykalliontie 13, 21420 Lieto. Puh. 02-489500, Fax 02-489 5011 ESPOO: Keihäsrinne 3 B 2,02610 Espoo. Puh 09-5471500, Fax 09-5471551 www.viking-life.fi

- Evästä. jotta voisi vatsans reväistä. runo ili Vatanen istuessamme avannon reunalle köysi kädessä.

ArvoisalIe lukijalle ei kait tarvinne selittää. että köysien toisessa päässä ol i sukeltaja Teimme siis ylen arvokasta työtä huolehtiessamme siitä. että nuoremmat sammakot pääsevät kokeilemaan lajimme talvisia haasteita. Vatanen jatkoi yksinpuheluaan: - Tähän lajiin tarvitaan tosi kovia kavereita jo mahtavan lämpöhukankin takia. Kaiken maailman rimpulat ja kuoliaaksilaihduttajat tekevät viisaasti. jos etsiytyvät muihin aktiviteetteihin. Sellaiseksi sopii vaikka suositussa esiintyminen. missiksi pääseminen tai taiteilijaksi ryhtyminen.

Huomautin. että ainak inVatanen on hyvin pitänyt huolta siitä. ette i kukaan luule häntä joksikin laihdutusfriikiksi. vihannestenpurijaksi tai muuten alipainoiseksi . Seuraavaksi sihisin kurkku pihisten hampaiden välistä. että turvamääräykset kieltävät heitlämästä naruttajaa avantoon kesken sukel luksen Sain Vatasen rauhoittumaan. kun pyysin häntä neuvomaan mitä voisi tehdä. että tuplakymppi heilahtaa olalle kuin tyhjää vain ja samaan reissuun kykenee ottamaan muutkin välineensä. Samalla yritin leuhkia. että on tässä vielä kunto meikäpojalla kohdallaan kun jaksoin ottaa kaikki sukelluskamani kerralla kyytiin. Vatanen tokaisi. että siihen kuuluu vielä jaksaa ottaa puolijoukkueteltta ja pienenpuoleinen kompressori saman tien Vasta sitten sopii leuhkia kunnollaan. Huomautin hänelle. että kysymykseni koski lähinnä vasta-alkajaa. jolla ei vielä vo i olla kunnon käsitystä siitä mihin on ryhtymässä. - jos niin on. niin voinhan minä antaa vinkkiä Vatanen sanoi tärkeänä. Pitää ensinnäkin huomata. että kaiken kunnon A ja 0 on oikea ja riittävä ravinto

Alo in heti muistella kuinka päivän sukellusten jälkeen saatoin tuhota paketillisen näkkileipää ja paketin sulatejuustoa ihan vain ateriaa odotellessa ja kuinka tölkillisestä tehty hemekeitto tuntui riittävän yhdelle aIkupaloiksi ja siihenkin vain sillä ehdolla. että joukkoon pienennettiin puoli purkkia nötköttiä ja puoli tuubia sinappiaVarsinainen ateria sai silti olla melkein mitä vain ja jälkiruuat päälle eikä tehnyt heikkoakaan Hulluinta oli se. että kun tuli leiri Itä kotiin oli silti laihtunut.

EVAAT

Vatanen pudotti minut maan päälle: - Ei taida onnistua enää?

Siinäpä se. ei enää. Nykyään tuntuu lihovan jo ruuan ajattelustakin Mutta mitäpä meistä vanhoista mursuista. kajakeista puhumattakaan. Suurin osa sammakoista sen sijaan on nuorta hyväkuntoista väkeä. Kerropa kuinka he osaisivat ylläpitää kuntoansa ja hankkia sen verran fyysistä ulottuvuutta että kun aikanaan itse tulevat kunnioitettavaan mursuikään myös näyttävät siltä eikä joitain tuulen kaadettavalta rysäkepiltä

Vatasen leirimenyy itseään kehittävälIe sammakolle oli tällainen :

Aamiainen (yhdelle): Paistetaan pikkukappa perunoita ja kilo läskiä ja saman verran sipulia. Päälle tiu munia. Kokonainen ruislimppu ja varttikilo voita. Palanpaineeksi pari litraa pitkää piimää jos jää nälkä. syödään lisäksi puuroa. Lounas (sukelluksen jälkeen): Ruisleipää. makkaraa. keitettyjä munia. sardiineja ja olutta sen verran kun mukavasti uppoaa.

Päivällinen: Vuorokauden tärkein ateria. Sama mitä syödään. kunhan syödään kunnolla. Vähintään yhtä paljon kuin siihen saakka sinä päivänä. Erityisesti voi suositella kevyttä kala-ateriaa (yhdelle): Kokonainen keitetty lohi. joka täytetään keitetyillä munilla. Lisukkeeksi padallinen perunamuusia Ruokajuomaksi pitkää piimää. jälkiruuaksi rommilla marinoitu kokonainen arbuusi Niistä arbuusin voi hätätilassa jättää pois. jos kauppaan on vaikea päästä.

Illalla voi nuotiolla paistaa pari lenkkiä sinistä ja huuhdella sen alas korillisella keppanaa. Myöhään kun ei ole hyvä syödä enää paljon.

Olin aikonut haukata jotain pientä mutta Vatasta kuunnellessa nälkä lähti Ananas

SUKELLUS KAUPPA-AUTO

Lovund Mo i Ranan rannikolla Norjassa

Uuden sukelluskauden kynnyksellä Lovund toivottaa Teidät tervetulleiksi tälle hienolle Atlantin saarelle tekemään vedenalaisia elämyksiä ja viettämään mukavia lomapäiviä.

LOVUND on pieni merensaari, joka sijaitsee 30 km päässä Mo i Ranasta länteen.vuoriston korkeus on 625 metriä. Luonto on hyvin kaunista ja lintu kanta rikasta. Lovundin saarella asuu 320 ihmistä ja suurin osa heistä työskentelee kalastuksen tai palveluammatin parissa. Saarella on myös kauppa, huoltoasema ja kaikki mitä tarvitset lomasi aikana.

LOVUND RORBU HOTELL on nykyaikainen turistikeskus, jossa on mökkejä, hotellihuoneita, ravintola ja baareja. Hotellissa on myös sauna ja pesuhuone. HotelliIla on oma satama ja venevuokraamo.

SATAMA toimii sukelluksen ja kalastuksen lähtöpaikkana. Satamassa voi säilyttää sukellusvälineitä ja vaatteita. Meillä on myös lämpöhuone sekä sähköliittimiä kompressoreja varten.5atama sijaitsee 300 m päässä hotellista ja mökeistä. MEILLÄ ON MYÖS MERIKARTIOjA.jOTKA SISÄLTÄVÄT PALJON SUKELLUSVINKKEJÄ! Satamapaikan vuokra NOK 20,-/henkilö/päivä

ASUMINEN Mökkien ja hotellihuoneiden hinnat:

Hotellihuone;TV, suihku, WC, sis. aamiaisen NOK 1.725,-/viikko

Mökki; 2 makuuhuonetta, suihku,WC, keittiö,TV NOK 4.000,-/viikko

Mökki; I makuuhuone, suihku, WC, keittiö,TV NOK JOOO,-/viikko

LIIKENNEYHTEYDET LOVUNDIIN

- Autolla Mo iRanaan, josta 70 km StokkvAgeniin

- Autolautalla StokkvAgenista Lovundiin joka päivä

SOITA niin keskustelemme lisää matkastanne ja lomastanne! (Liisa MittigArd Mon matkailutoimistossa puhuu suomea: +46 75 13 92 00)

Lovund RorbuHotell

8764 Lovund - Norge

Magnetometri AX 2000

suurten rautaesi neiden vedenalaiseen etsintään myös jään päältä

T:miMACGUNELL21610KIRJALA

Puh. (02) 458 9212 Fax (02) 4589 402 www.macgunell.fi

LAHDEN SUKELLUSKESKUS

a PADI SUKELLUSKURSSIT

aVARUSTEMYYNTI: Spiro, Mares, Poseidon, Suunto,Apeks, Dacor, Cressi jne. a SUKELLUSRETKET PÄIJÄNTEELLE OMALLA TUKIALUKSELLA

a REGUJEN HUOLLOT aVUOKRAUS

UW ACTIONS OY

YHDYSKATU 39, 15200 LAHTI

PUH. (03) 733 1181, FAX 733 1180

GSM 0500437 175

E-mail:actions@saunalahti.fi

• Retket' nopealla m/s TinHau:lla.

• Kaikki parhaat merkit: Mares, Suunto ym.

• Huollot ja korjaukset.

Tuossa päivänä muutamana ennen joulua toi posti nimeltä NAUTICA FENNICA 1999, eli Suomen Merimuseon painetussa muodossa olevan vuosikatsauksen. Edellisten vuos ikatsausten tapaan jakaantuu tavallaan kahteen osaan, neljä artikkelia ja Suomen Merimuseon ja Suomen Merihistoriallisen yhdistyksen vuosi raportit.

Artikkelit ovat: Hannu Matikka, Helsinki", jossa kerrotaan mitä ja liikenne ovat merkinneet Itämeren tyttärelle. Samassa artikkelissa Matikka koskettelee myös Helsingin kaupallista kasvua ja historiaa. liittyvät vielä Tali Ship Race ja minta. Myös Helsingin eri nimiset satamat, Pohjoisranta, Halkolaituri ja niin edelleen, antavat oman värinsä artikkelilIe

Seuraavana Jouni kertoo sotakorvauskuunareiden tarinan. Alkaen niistä sodanjälkeisistä vaikeuksista joita entisen vihollisen vaatimukset ja sopimustulkinnat

"rintatauti" oli lähes yhtä yleinen kuin sukupuolitaudit "Yllätys" kyllä, hukkuminen oli melko yleinen kuolinsyy eikä vanhuuden heikkous. jatkaa tavallaan Sallamaria T ikkasen merim ieh istä ja heidän elämästään.

Neljäs artikkeli on Ismo Malisen helsinkiläishehkutus laivanvarustuksesta. Kun artikkelia lukee saa helposti käsityksen, ettei muualla maassa harrastettu ollenkaan laivanvarustustoimintaa, mutta aihehan onkin ollut "helsinkiläinen laivanvarustustoiminta". En halua vähätellä tietoja, mutta ehkä muutama rinnastus Vaasaan, Pietarsaareen ja muutamaan muuhunkin kaupunkiin olisi ollut paikallaan. Pohjanmaalle sentään rakennettiinkin omia laivoja jo siihen aikaan kun hel-

Nautica Fennica

aiheuttivat. Muuttuivathan tulkinnat heti sopimusten jälkeen.Täydentämällä painettua tekstiä rivien välistä lukemalla saadaan hyvä kuva niistä ongelmista joita niissä oloissa syntyi, kun yhtäkkiä tuli polkaistavaksi muutama telakka puukuunareiden valmistamiseksi. Onneksi löytyi vielä ennakkoluulottomia ja pystyviä suunnittelijoita ja jonkin verran piilukirvesmiehiä, jotka osasivat tehdä laivan vaikka ilman piirustuksia, kuten aluksi jouduttiin tekemään. Mahtoi olla kova pala LATE:n miehille kun hiukan "vinoon" katsotut vanhan ajan veistäjät saivat toimitettua ensimmäiset laivansa ennen kuin LATE:n "tehtaalta". Myöhemmin tilanne muuttui ja Pansiosta pystyttiin toimittamaan valmistuvia kolmimastoisia laiva kuukaudessa. Mielestäni värikäs ja antoisa katsaus sanoisinko jo unohdetusta vaiheesta maamme laivanrakennuksen saralta. Kolmannessa artikkelissa Timo Salovaara kertoo ja luo katsauksen merimiesammatin vaaroihin. Kaikki merimiehet eivät rakastuneet johonkin kuppaiseen Etelämeren kaunottareen ja hypänneet houreissaan mereen, vaan muun muassa jatkuvasti kosteissa ja kylmissä oloissa miehillä tuberkuloosi

OHJEET SÄHKÖISESTI

TOIMITETTAVISTAAINEISTOISTA

KÄYTETTÄVÄT OHJELMAT

Vastaanotamme Adobe Acrobat PDF-tiedostoja ja FreeHand-, QuarkXpress-, Illustrator- ja PageMaker -dokumentteja. Tallenna raakateksti RTF-muodossa.

FONTIT

Adoben FontFoIio 7.1 PostScript tyyppi

TrueType -kirjasinleikkauksia ei saa käyttää. Muut fontit grafiikkamuodossa.

KUVAT JA GRAFIIKKA

Korkearesoluutioisina CMYK-kuvina (256 dpi) EPS- tai TIFF-formaattiin. EPS-kuvissa ei voi käyttää DCS-moodia (yhdestä kuvasta 5 eri tiedostoa).

VÄRIT

Väri arvot määritellään prosessiväreinä (CMYK).

PAKKAUS

Macintoshissa CompactPro- tai Stuffit-ohjelma ja PClWindows-ympäristössä Zip-pakkausohjelma. Pakkauksien tulee olla itsestään purkautuvia.

AINEISTON TOIMITUS

Zip-, CD-ROM, JAZ-, tai 3,5" -levykkeellä sekä sukeltaja@hansaprint.fi

VEDOSTUS JA TULOSTUSLÄHE'FE

Liitä lähetykseen aina tulostuslähete sekä vedos tai värimalli

Vedos voidaan toimittaa myös faksilla: 0105424508.

Tarkempia tietoja sähköisten aineistojen toimittamisesta ja linjasiirtoyhteyksistä antavat Kunto Koivulanaho 010 542 4445 ja Timo Virtanen 010 542 3510. Hansaprint Oy

sinkiläisten kauppalaivasto käsitti limisaumaisia kuuttoja. Mutta muuten artikkeli antaa eloisan kuvan siitä miten Helsinkikin kehittyi ensin laivojen ja laivaliikenteen pohjalta hallintopainot-

teiseksi pääkaupungiksi.

Väheksyä ei saa hallitsijoiden suosiollista panosta kaupungin kehityksen eteen. Kuningas Kustaa Vaasa perusti kaupungin ilman välikäsiä. Kenraalikuvernööri Pietari Brahe siirsi kaupungin lähemmäs merta ja avasi portit merelle uudestaan uuden sataman myötäVenäjän keisari Aleksanteri määräsi kaupungin maan pääkaupungiksi ja sen seurauksena alkoivat hallinnollinen ja kaupallinen elämä kehittyä voimakkaasti laivanvarustamisen ohella

Lopuksi "viralliset" katsaukset tai raportit kertovat omalta osaltaan siitä työstä jota merellisen menneisyytemme eteen on tehty.

Vaikka Nautica Fennica -99 on kenties "Helsinkipainotteinen" annettakoon se anteeksi.Täyttäähän Itämeren tytär tänä vuonna 450 vuotta, ja onhan se jo jonkinlainen ikä. täydentää hyvin ja on kaikkiaan mielenkiintoinen lisä merelliseen saa tilata Suomen MerimuseoIta joko heittämällä postikortilla tai soittamalla 09-135 5379.

Ai niin, se hinta. 90 mk + postikulut.

Eka Metsävuori

Hyvää alkanutta vuosituhatta!

Oulun Vesimiehet ry järjestää perinteisen

Raattirallin

Oulussa lauantaina 18.3.2000

Raattiralli on Pohjois-Suomen RT- Cup:in osakilpailu ja siihen voivat osallistua kaikki SUSL:n jäsenseurojen jäsenet. Kutsumme siis kaikki urheiluhenkiset sukeltajat ja norpat mukaan kisaamaan voitosta. Tapahtuma alkaa klo 10:30 ilmoittautumisella Raatin uima-hallissa. Osanottomaksu on 50 mk! hlö, joka maksetaan etukäteen ennakkoiloittautumisen (viimeistään ma 6.3.2000) jälkeen.

TERVETULOA kilpailemaan hyvistä palkinnoista!

Tiedustelut ja ennakkoilmoittautumiset :

Tapani Jorma p. 0400-504 395 (halliralli) Tapani Kemppainen p. 0400-709 063 (norpparalli)

KIPPARISTA SUKELLUSMESTARI '!f:,F

Onnettaren suosikki

HYKSin urheiluseuran sukellusjaosVALKOHAIT on jo seitsemän vuotta vetäjänsä Kari "Kippari" Jokisen johdolla hoitanut Dragon-melontojen Helsingin kilpailujen turvavalvonnan.

Lopulta palkittiin tuo pitkä uurastus: kymmenvuotiskisojen kunniaksi viimeisenä kilpailupäivänä eli 20.8.1999 kilpailut organisaatio eli

Suomen Dragonliitto myönsi sekä kerholle että vetäjälIe hopeisen Dragon-mitalin.

Lisäksi sukeltajakerho Moby Dicks ry palkitsi Kari Jokisen pitkän uurastuksen sukellusmestarin arvonimellä 16.8.1999.

TULE SUKELTAMAAN KIRKKAUDESTAAN

KUULUISALLE PURUUEDELLE !

AUANTOSUKEllUSRETKET maalis • huhtikuussa

Järjestämme • opastetut sukellus retket ja leirit Käytössäsi on • 12m pitkä ja 4 m leveä tukialus

• sukelluksen ja veneilyn hallitseva kippari

· paineilmakompressori

• runsaasti sukelluskohteita

Etäisyys esim.Helsim!istä 350 km. Joensuusta 100 km.

PURUUEDEN RETKEILY

Timo ja Eeva TynkkYnen. Kesälahti

Puh. (013J 311 193.0400118439 http://personal.inet.fi/palvelu/puruvedenretkeily

Kajaanin kouluttajapäivillä marraskuussa suoritettujen arpajaisten päävoiton, Suunto Oy:n lahjoittaman sukellustietokoneen voitti

Anna-Mari Saarikoski. Kuvassa Jouko Keinänen, pääpalkinnon luovuttaja voittajan kanssa. Kiitos arpajaisvoittojen lahjoittajille ja ONNEA ANNA-MARILLE! Kuva on Pentti Parkkilan ottama.

SUKELLUSLEIRI

RAAHESSA 28.-30.7.2000

Järjestää Urheilusukellusseura Mursut ry

Ohjelma hylkysukellusta, savusaunaa, saarielämää, leikkiä, laulua ym. Majoitus veneessä, mökeissä ja teltoissa Hinta 150 mk (hintaan sis. paineilma + venekyydit) Varustus sukellusvarusteet, makuupussi, eväät

Mukaan otetaan 30 sukeltajaa ilmoittautumisjärjestyksessä.

Mahdollisuus osallistua hylkyluotauksiin edeltävällä viikolla (lähtö ma 24.7 klo 12.00 kerhotalolta Lapaluodosta).

Varsinainen leiri alkaa pe 28.7 klo 12.00. Kokoontuminen kerhotalolle (Lapaluodon nokka, kalasataman vieressä). Vieraiden vastaanotto myös klo 17.00 samassa paikassa.

IImoittautumiset ja tiedustelut: Matti HarHa puh 040 - 501 3365, fax 08 - 263 818 e-mail mkapalvelut.mharila@co.inet.fi

SUKELLUSKOULUTTAJAN JA -OPPAAN AMMATTIKURSSI

Aika: 13.3.-15.12.00,35 opintoviikkoa, hakuaika päättyy 9.2.2000, pääsykoe helmikuu vk 7/2000

Sisältö:

* Kansainväliset sukelluskurssit CMAS P2 ja P3 ja PADI Rescue Diver, Divemaster, Medic First Aid

* Erikoiskurssit: va-kuvaus, nitrox, hylky-, syvä- jajääsukellus, vesipelastaminen

* Sukelluskouluttajakurssit: CMAS M1 ja M2, PADIIDC, Medic FirstAid-lnstructor, muu ammatillinen koulutus: Matkailu- ja yrittäjyyskurssit, ulkomaan harjoittelu- ja koulutusjakso (v. -99 Punainen Meri)

Paikka: Lohja (Ojamon kaivoslampi), Hanko ja Saimaa

Koulutusta koskevia erityistietoja saat kurssin koulutusvastaava Jarno Pietikäiseltä 040-501 8218, kouluttaja Arto Siepiltä 0500-605 305 tai koulutussuunnittelija Pentti Länneltä, 0400-483746.

Innofocus

Hakulomakkeet, esitteet, lisätiedot puh. 01080-0990, klo 8.-16.00, puhelinvastaaja 16.-08.00taijätä viesti e-mailiin:innofocus@luaakk.fi. Koulutuksen järjestämistä tukee Etelä-Suomen lääninhallitus.

NAUTIC CLUB URHEILUSUKELTAJAT RY 30 VUOTTA

SUSL:n kevätkokous

Turku 8. - 9.4.2000

Vietämme 30- vuotisjuhlaamme Turussa

SUSL:n kevätkokouksen yhteydessä. Toivotamme kaikki sukeltajat tervetulleeksi viettämään kanssamme ohjelmaltaan merihenkistä viikonloppua ja juhlimaan merkkipäiväämme!

LAUANTAI 8.4

11.00 Kokoontuminen Good Morning Hotels Ateljeessa

11.45 Busseilla Merikeskus Forum Marinumiin

12.00 Avaus ja ohjelma, puheenjohtaja Svante Granberg

12.15 Krimin sodan miinatykistöasema Turun edustalla, komentaja Eero Auvinen

14.00 Tutustuminen Forum Marinum -näyttelyyn

15.00 Busseilla Laivaston Miinamuseoon (Buffetti)

17.00 Paluu hotelliin

18.00 Juhlavastaanotto Panimoravintola Koulussa

19.00 Juhlaillallinen

SUNNUNTAI 9.4.

10.00 Valtakirjojen tarkastus

11.00 SUSL:n kevätkokous Feenix Centerin -auditoriossa (hotellin yhteydessä)

VALMENTAJAKOULUTUS

3.-5.3.2000 ja 17.-19.3.2000

Varalan urheiluopistossa Tampereella

Kurssi

- soveltuu kaikille valmennuksen kanssa tekemisissä oleville

- antaa perustiedot valmennuksesta, testausmenetelmistä, voimanhankinnasta

- sopii kaikkiin lajeihin, opetus perusluontoista

Hyöty

- antaa pisteitä liikunta-alan oulutukseen

Hinta 1500 mk sisältäå koulutuksen, täysihoidon ja viikonloppua. IImoittautumiset u 1B. !päivään mennessä SUSL:n toi istoo

Erityisryhmien kouluttajakurssi

Kiteen Evankelinen kansanopisto

7.4. - 9.4.2000 1. osa

28.4. - 30.4.2000 2. osa

Kurssin maksimiosallistujamärä 14 henkeä.

Hinta 1000 mk

Tiedustelut ja ilmoittautumiset

SUSL:n toimisto 09-3481 2569

HUONEVARAUKSET: Good Morning Hotels Ateljee, Humalistonkatu 7, Turku. Puhelin (02) 3361210. Mainitse varauksen yhteydessä Nautic Club Urheilusukeltajat ry, jolloin hinnat ovat edullisemmat: kahden hengen huone 400,- ja yhden hengen huone 300,-.

ILTAJUHLA: Panimoravintola Koulun Bellman -sali, Eerikinkatu 18, Turku. Puhelin (02) 274 5757 Illalliskortit 180,- mk/hlö sisältäen päiväohjelman. Ilmoittautuminen tapahtuu maksamalla illalliskortin hinta Nautic Club ry:n tilille 800017-79345330 pe 24.3. mennessä. Laita maksun viestiksi nc30 ja oma nimesi.

TIEDUSTELUT: sihteeri Tommi Kase 040-550 7987, puheenjohtaja Svante Granberg 0500-538 581 tai nautic.club@pp.inet.fi, tarkempaa infoa löydät myös kotisivuiltamme http: // personal.inet.fi/yhdistys / nautic.

ALUEELLISIA KURSSEJA

P2 -KURSSI

12. - 22.4.2000

Kalevan uintikeskus,Tampere, joukahaisenkatu 7

Hinta 800 mk

IImoittautumiset kurssin johtajalle jukka-Pekka Tannerille 10.4.2000 mennessä 0400-956552 tai 03-367 6239

seura TaUrsu

P3- KURSSI

12. - 14.5.2000

Kalevan Uintikeskus,Tampere, joukahaisenkatu 7

Hinta 800 mk

IImoittautumiset kurssi johtajalle jukka-Pekka Tannerille

2.5.2000 mennessä 0400-956 552 tai 03-367 6239

järjestävä seura TaUrsu

Tapahtuma-raporteista

"SUSL:oon saapuneista tapahtumaraporteista tiedottaminen uudistuu. Raportteja ryhtyy kokoamaan Jorma Onjukka teknisestä valiokunnasta, ja tiivistelmiä raporteista aletaan julkaista Sukeltaja-lehdessä pitkin vuotta. Viime vuoden raporteista kerrotaan numerossa 2/2000."

0 PuheluHAkO O toimistosta

JOHTOKUNNAN KOKOUKSESSA

PÄÄTETTYA

Johtokunta on kokouksessaan päättänyt vuodelle 2000 mm seuraavista asioista:

Johtokunnan varapuheenjohtajat ovat Mika Pohjonen ja Erkki

TYÖVALIOKUNTA kokoontuu kokoonpanossa Laitinen Jouko, puheenjohtaja, Pohjonen Mika, Erkki ja Ikävalko Brita, sekä tarvrttaessa kutsutaan asiantuntijoita/vierailijoita.

TALOUSVALIOKUNTAA johtaa

Risto Sajaniemi apunaan Jukka Sulku ja Reijo Arovaara ja virkansa puolesta Brita Ikävalko.

Muut valiokunnat kokoontuvat seuraavissa kokoonpanoissa:

NUORISOVALIOKUNTA

Salo Reijo,Tampereen Urheilusukeltajat, Puheenjohtaja

Hietanen Heidi, Pori Diving Team Häkkinen Sari, Keski-Uudenmaan

Sukeltajat

Pynnönen Veli-Matti, Sukellusseura Vesikot

Siukola Maare, Mäntän Seudun

Sukeltajat

Back Kari, johtokunnan yhdyshenkilö

RÄPYLÄUINTIVALlOKUNTA

Rehnbäck Kalervo, Korpo FBK, Puheenjohtaja

Juha, Kouvolan Ui marit

Pynnönen Veli-Matti, Sukellusseura Vesikot, johtokunnan yhdyshenkilö

Toivola Janne, Ala-Keiteleen Urheilusukeltajat

Turkka Kalevi,Tampereen Urheilusukeltajat

SEURATOIMINTAVALIOKUNTA

Puheenjohtaja

Jari Autio, Sukeltavat Konnat

Niemelä Pekka, Lahden Pingviinit

Niemi Vesa, Sukellusseura Vesikot

Siponen Helena, Sammakot

Pynnönen Jari, SukelIuseura Vesikot

TEKNINEN VALIOKUNTA

Lainio Kari, Sukellusseura Calypso, MH-Spoda, Puheenjohtaja

Heikkinen Susan, Keski-Uudenmaan

Sukeltajat

Kauppinen Marko,Tampereen

Urheilusukeltajat

Onjukka Jorma, Sukellusseura

Vesihiisi

Palin Timo, Sukellusseura Calypso

Poikolainen Jorma, PSK Kupla, Voimasukeltajat

Laitinen Jouko, johtokunnan yhdyshenkilö

TIEDEVALIOKUNTA

Leinikki Jouni, Biosukeltajat, Puheenjohtaja

Dernjatin Markus

Kostamo Kirsi, Aurelia Divers

Nappu Niko, Joensuun

Laitesukeltajat

Nurmi Elisa, Sukeltajat

Nurmio-Lahdenmäki Anna, Biosukeltajat

Ruuskanen Ari, Biosukeltajat

Wiren Lauri, Biosukeltajat

Pohjonen Mika, johtokunnan yhdyshenkilö

UPPOPALLOVALlOKUNTA

Paananen Kari, PSK Kupla, Puheenjohtaja

Hovikorpi Jari,Ahveniston Vesipedot

Lindell Janne, Tampereen Urheilusukeltajat

Nurminen Lauri, Partiosukeltajat

Pohjonen Anna-Maija, Merisaukot

Riikonen Riku, Ahveniston Vesipedot

Back Kari, johtokunnan yhdyshenkilö

UUDET

SUKELLUSTAULUKOT

KAYTTÖÖN 1.1.2000

ALKAEN

Vuoden 2000 alusta lähtien otetaan

SUSL:n yleiseen käyttöön uudet nousutaulukot. Nitroksi- tai syväsukelluskoulutetuille sukeltajille taulukot ovatkin jo vanhat tutut, sillä näitten kurssien materiaalissa uudet taulukot otettiin käyttöön jo pari vuotta sitten.

Taulukoitten ulkoasu tai lukutapa ei poikkea vanhoista taulukoista. Uudet taulukot julkaistaan uudessa laitoksessa. Lisäksi niitä myydään vanhoista taulukoista tuttuna muoville painettuna versiona SUSL:n to imistossa

SUSL:n Etelä-Suomen koulutuspäivän 19.2. ohjelmaan sisältyy myös uusiin taulukkoihin tutustuminen.

ANSIOITUNEITA JASENIAMME

SUSL:n hopeinen ansiomerkki: Holma Jarmo, Kujala Heikki, Lager Markus

SUSL:n pronssinen ansiomerkki: Pohjonen Jussi, Päivärinta Timo, Björk Kai, Raudaskoski Simo, Salo Timo, Holma Miia, Kaijus

"SUKELLUS"-KIRJAN UUSI PAINOS

uudistettu laitos on tätä kirjoitettaessa parhaillaan painossa, ja lehden ilmestyttyä se on jo myynnissä SUSL:n toimistossa hintaan 260 mk/kpl.

UUSI HINTA

PI-KURSSIN

OPPILASPAKETEILLE

PI-kurssin oppilaspaketin hinta on vuodesta 1996 lähtien pysynyt muuttumattomana. Kun osa pakettiin sisältyvästä materiaalista nyt uudistuu, on paketin hintaa pakko hieman nostaa. PI-oppilaspaketin uusi hinta on 440 mk

Varastossamme on muutamia kymmeniä kappaleita "Sukellus"-kirjan vanhaa painosta. Niin kauan kuin vanhaa varastoa riittää, voimme myydä erikseen niin pyydettäessä oppilaspaketin myös vanhalla varustettuna. Tällöin sen hinta on 365 mk.

Kirjan vanhaa painosta myydään myös erikseen, hintaan 150 mk /kpl.

OJAMON KAIVOKSELLA SUKELTAMINEN

Koska asiassa on ilmennyt paljon epäselvyyksiä (sfnsivut) ilmoitamme, että neuvotteluja luvan saamiseksi on käyty runsaasti eri tasoilla. Päätös sukelluskiellosta on Lohjan kaupunginvaltuuston.

Käydyt neuvottelut kaupunginjohtajan, valtuuston ja hallituksen puheen johtajien kanssa eivät ole tuottaneet tulosta. Asiasta on aikanaan tehty valtuustoaloite, johon Lohjan kaupungin pyynnöstä vastasimme. On selvää, että yritimme ajaa jäsenistömme etua, kuten lukemattomilla muillakin neuvottelukäynneillä. Maa-alue on Lohjan kaupungin, ihan kaikkeen luonnossa liikkumiseen ei voi soveltaa "jokamiehen oikeutta", joskus pitää lupaa kysyä, nyt sitä ei saatu. Neuvottelut jatkuvat tätä essa edelleen. Taloudellisia sitoumuksia ja intressejä Innofocuksen suhteen liitolla ei ole. Niistä asioista voi tulla kyselemään lisää seuraavaan vuosi kokoukseen, joka pidetään Turussa.

VAKUUTUSASIAA

Uudet lomakkeet on jo postitettu niille, joiden henkilötiedot olivat vakuutusyhtiön tiedossa. Noin sadan vakuutuksenottajan nimi on ?m edelleenkin, koska henkilötieto-osaa ei ole ohjeiden mukaisesti palautettu liiton toimistoon, rahat kyllä ovat tulleet viitteellä, vaan kun ei tiedetä kenellä se viitenumero oli. Jos kuitti oli tallessa ja jotain olisi mahdollisesti sattunut, olisimme mahdollisesti voineet jäljittää tämän m!:n tai isän, äidin, vaimon, tai jonkun muun maksaman vakuutusmaksun, mutta työlästä ja perin vaikeaa se olisi ollut. Onneksi henkilötiedot ovat olleet tallessa niillä, joille korvauksia on maksettu. Lähes 300.000 mk:n edestä vakuutusyhtiö on korvannut viime vuonna sattuneista onnettomuuksista, joten kannattaa olla vakuutus, vai mitä!

Ethän sinä sukella vain ilman voimassaolevaa vakuutusta! Ei kannata, sanoisin tietoon i tulleiden kokemusten perustee ll a.

Hyvää uutta vuotta, tapaamisiin

Tapahtumakalenteri

HELMIKUU

11.-20.2. Vene-messut

12.-13.2. Uppopallon Mj-Ieiri 12.-1 3.2. NS-ohjaajakoulutus ja

19.2.

19.-20.2.

18.-20 2.

25.-27.2

26.2.

valtakunnallinen norpparalli

Sukeltaja- ja kouluttajapäivä

Uppopallon PM-kilpailut

CMAS räpyläuinnin maailmancup

Ml-kurssi I-osio

Uppopallon I-divari

MAALISKUU

4.3 Uppopallon

3.-5.3. Valmentajakurssi I-osio

10.- 12.3 Ml-kurssi II-osio

18 .3. Uppopallon SM-semiflnaalit

17 -19.3. Valmentajakurssi II-osio

25.3. Räpyläuinnin NS-cup

25 -26.3. Uppopallon SM-loppuottelut

Räpyläuinnin PM-kisat

HUHTIKUU

Helsinki Rauma. Helsinki Oslo, Malmö

Tampere

Kouvola Riihimäki Tanska

8.4 Nautic Club 30 v-juhla Turku

9.4. SUSL:n kevätkokous Turku

15.-16.4. Uppopallon I-divarin loppupelit

21.-23.4. Räpyläuinnin valmennusleiri Kouvola

29.-30.4 Uppopallon Vesikko -cup Kouvola

Avantosu kellustapahtuma Lappi tiedustelut Pentti Parkkila (016) 571 624

TOUKOKUU

5.-7.5. Nitrox-sukelluskurssi M2- ja M3-kouluttajille 6.-7.5. Uppopallon Mj-Ieiri 19 .-21.5. Syväsukelluskouluttajakurssi

NS-ohjaajien jatkokoulutus Nuorten ja naisten uppopallon

KESÄKUU

7.-1 1.6. M3-kurssi

Laitetekniikan avovesikilpailu SM Uppopallon Susiraja -cup

Venemessuilla 11.2.-20.2.2000

Helsingin Messukeskuksessa on SUSL:lla oma osasto. Kannattaa poiketa!

MYYDÄÄN

Joensuu

Joensuu

Loitokarin kuivapuku 180-185 cm käyttämätön ilman venttiilejä 2300,- 2x7 alu Spiro lähes uuden veroiset katso 12/99,2500,-. Vesku p. 0400-921 124.

Myyn kokonaisen Polar Diver-märkäpuvun kokoa 56, räpylät, maskin, snorkkelin, sukeltajan puukon ja painovyö 15 kg.varusteita käytetty 20 sukelluksella.Yht. hinta 2000 mk.Tero Kohonen Kettutie 14,86800 PYHÄSALMI. Puh. 08-780 111.

WANTED

Laitetekniikkakisoilla ei ole järjestäjää. Anokaa ihmeessä, että saadaan kisat pidettyä. Apua annetaan. Kyselyt Jari "Pitko"'Autio klaani@koti.tpoJi

KOMPRESSORIHUOllOT SUKEllUSTARVIKKEET YM. DIVETECH HANNU PIRTTILÄ OY 09-2224700,fax 2222571 03-6828621,fax 6537541

Nummela RATASKUJA 1 Hämeenlinna HÄMEENSAARENTA

KURSSIT. RETKET, VARUSTEET SUKELLUSVARUSTEET

SEVEN SEAS OY OIVE POINT OY AB 09-56135920,0400 887399 06-2243590,0400 563866

Helsinki KEINULAUDANKUJA 4 Närpiö NÄRPESVÄGEN 9

MERIMOOTTORIT,KUUETUKSET YM SUKEllUSVARUSTEET

IDÄNTIE KY ÖSTERLED KB FINN-SUIT SUKELLUSLIIKE 02-2539502,0400 528285 09-6922358,fax 6927203

Turku TIEMESTARINK,5 Helsinki-TKU PAJALAHDENTIE 9

SUKElLUS JA PElAST AUTUMISPUVUT SUKELLUSVARUSTEET

VIKING LlFE-SAVING EQUIPMENT IP-AGENCY FINLAND 02-489500,040 5227916 040 501 4012,015 -451884

Lieto PÄÄSKYKALLlONT,13 Espoo PALOKÄRJENTIE 5

SUKELLUS· YM TARVIKKEET SUKEllUSVARUSTEET

Tornion Sammutinhuolto ja Tarvike POLARSUKELLUS OY 0400 397880,fax 016-447167 09-613316,fax 61331800 Tornio TEOLLISUUSKATU 8 Espoo RUSTHOLLARINK,8

sama 0105593102

Hyvinkää KONEENKATU

-VARUSTEET

URSUK OY EXTRENE SUKELLUS JA SEIKKAILU 02-2743550,fax 2377430 02-6333034,0500596152

Turku TEOLLlSUUSK,34 Pori PAANAKEDONK.18

SUKEllUSRETKET JA lEIRIT YM. PURUVEDEN RETKEILY 013-371793,0400 778439

Kesälahti

SUKEllUSTARVIKKEET

VEDENAlAISKAMERAT EVEP OY 09-8735066,f,ax 8735077 Vantaa PL 96

VEDENAlAISTEKNIIKKAA YM.

MAC GUNEL T:mi TARWELL 02-4589212,040 5030136 02-4364400,fax 4373110

Kaarina KI RJALA Raisio PL 58

SUKEllUSTARVIKKEET NEPTO-SUB OY AB 09-627770,fax 627060

Helsinki TEHTAANKATU 13

SUKEllUSTARVIKKEET NORDIC DIVE IN OY 09-6225544,fax 62211333

Helsinki POHJOISRANTA 2

SUKEllUSTARVIKKEET UW ACTIONS OY 03-7331181,fax 7331180

Lahti YHDYSKATU 39

SUKEllUSTARVIKKEET

WASSER SPIELEN 015-452902,050 5178351

Juva SULKAVANTIE 218

VENEll YASUSTEET VANDERNET OY 09-7018484

Helsinki KIRSTINKATU 15 SUKElTAJA-Iehden PALVELUMUISTIOSSA

MAKSAA 3 riviä + otsikko vain 250 mk.

Soita - faxaa ( 02 ) 2513141

Malleja ohessa !