Skip to main content

Sukeltaja 1997 4

Page 1

4-97 Suomen Urheilusukeltajain Liitto ry:n j채senlehti LokakuujVOL 35 ISSN 1237-1688


Cl •

sERnRonv LAATV· JARJESTEUIJ.

The automatie, low profile outlet valve is placed on the left sleeve.

The hood of the Ursuit Dry Suit is manufactured of 5 IIlIIl neoprene. The face seal is of durable SIIlOOth skin neoprene. The neck seal as well as the wrist seals are of latex rubber.

Additional equipment: Cuff ring set, undersuits, dry gloves (3·finger neoprene, 5-finger latexl. The Ursuit dry suits are delivered with carrying /storage bag, service kit, and instruction manual. The built-in suspenders are adjustable.

URSUIT 2512 STD URSUIT 2520 PRO

Suit Sizes: OllS, 02/M, 03/L, 04/XL, 05 /XXL.

The zipper is gas and water proof. Model Ursuit 2520 Pro has a front zipper covered by a protective strip, which protects the zipper from dirt and at the sarne tirne prevents the BC from abrating against the zipper teeth.

0403 CE 95

URSUR

P.O.Box 15, Teollisuuskatu 34 FIN -20521 Turku, Finland Phone: int-358-2-2376 700 Fax: int-358-2-2377 430

'"< <

< < c


SUOMEN URHEILUSUKELTAJAIN Lllno RY:N JÄSENLEHTI4 e 97 SISÄLTÖ

Cousteau - henkilökohtainen perspektiivi ......... 4 Pääkirjoitus ....................................................... 5 Räpyläuinti ja World Games ................. ............. 6 Kun pieleen menee ........................................ 8 Teimme digitaalisen hylkykuvan ...................... 10 Räpyläuinnin EM Ranskassa ........................... 12 Keski-Uudenmaan Sukeltajien Sinettivuosi ..... 14 Tuntemattomuudesta suoraan tähtiin .............. 16

SUOMEN URHEILUSUKELTAJAIN LIITTO RY:N JÄSEN LEHTI POSTITETAAN SUKELTAJILLE, JOIDEN OSOITTEET JÄSENSEURAT OVAT TOIMITTANEET LIITOLLE, JA JÄSENMAKSUT ON MAKSETTU. MUUTEN LEHTEÄ ON SAATAVANA UITON TOIMISTOSTA. PÄÄTOIMITTAJA ERKKI METSÄVUORI KUSTAVINTIE 9 C 24, 2031 0 TURKU PUH. KOTI (02) 239 1098 TYÖ (02) 269 431 7 TOIMITUSSIHTEERI LEENA KOIVUMÄKI KAARIKATU 5 A 2, 331 00 TAMPERE PUH. JA FAX. KOTI (03) 223 8876

Ajatus. Kuva: Minna Lahtinen

Haloo, Haloo ................................................... 25 Lasten liikunta ................................................. 27 Haluatko olla ympäristövaikuttaja .................... 27 Hanko Cupin tulokset ..................................... 28 Tervetuloa Kaatialaan ..................................... 28 BSAC erotettu CMAS:sta .............................. 29 Sukellussuunnistuksen SM ............................ 30 Hossassa voittanut VA-kuva ........................... 31 Hylje-eläimet ................................................... 32 Räpyläuinnin PM-kisa ...................................... 35 Laitesukelluksen SM Haverissa ...................... 36 Ilmoituksia jne ................................................. 38 Tapahtumakalenteri jne ................................... 39 Nuorisoliite Viikinki -97 Norppaleiriltä e Kasvitieteellinen kertaus e Viikinkikapteenin puheenvuoro e Me viikingit vannomme ... e ... ja mitä kaikkea hienoa me koimme ... e Vauvasukellus e Vuotso kutsuu Kansikuvat Word Games-maskotti August ja Jussi. Kuva Laura Autio. Kyllä me viikingit uitiin Norppaleirillä! Kuva Jari Terho.

ILMOITUSMYYNTI MARI POHJOLAINEN VIESTINTÄKESKUS, 46900 ANJALANKOSKI PUH. 049717968 FAX (05) 753 3370 PUHEENJOHTAJA JOUKO LAITINEN PUH. (014) 532

0788, 05067610

TOIMITUS JÄTTÄÄ KIRJOITTAJILLE VASTUUN HEIDÄN MIELlPITEISTÄÄN. ILMESTYMIS- JA ILMOITUSAINEISTON AIKATAULU NUMERO

ILMESTYY

5

2.12.

VUOSIKERTA

ILMOITUSAINEISTOPÄIVÄ TEKSTI

31.10.

21.1 O.

180,-

SUOMEN URHEILUSUKELTAJAIN LlInO RY RADIOKATU 20, 00093 SLU PUH. (09) 3481 2258 FAX.

(09) 3481 2190 (09) 3481 2516

PAINO: HANSAPRINT TURKU

Suomen Urheilusukeltajain liitto ry:n SYYSVUOSIKOKOUS 16.11.1997 klo 11.00 Hotelli Arctia, Tampere (rautatieasemaa vastapäätä) Valtakirjojen tarkistus klo 10.00-10.45 Esillä sääntöjen määräämät vuosikokousasiat.

TERVETULOA! Johtokunta


esittelee ylpeänä Alcyonen pienoismallia La Rochellessa Ranskassa.

Teksti ja kuvat Erl(ki Siirilä.

I

HENIGLÖI(OHTAINE Vastavalmistunut tutkimusalus sensa Biskajalle, niin että saamAlcyone ilmestyy ranskalaiseen me hänestä kuvia ruorissa. La RochelIen satamaan 13. touTätä ennen olen käynyt Calypkokuuta 1985. Jacques-Yves solla Yhdysvalloissa 1981 ja juCousteau kiipeää näppärästi ylös tellut monen calypsolaisen kanspaljon aluksen kantta ylempänä sa. Kaikki ovat olleet innokkaita olevalle laiturille, vaikka ikää hä- ja sopuisia. Sekä Calypsolla että nellä on 74. Tutkimusretki omilla Alcyonella päädyn siihen, että aluksilla on tässä vaiheessa kes- saavutusten salaisuus on juuri tänyt 34 vuotta, ja uusi vaihe on kyvykkäitten ja yhteistyökykyisalkamassa: nyt kierretään maail- ten ihmisten voimavarojen yhdismaa Rediscovery of the World - täminen. Siksi näiltä aluksilta purjehduksella. maailmalle lähtenyt sanoma on Haastattelen Cousteauta. Ky- ollut niin voimakas, että ihmiset syn, mikä on ollut menestyksen ovat parilla viime vuosikymmesalaisuus . Cousteau kertoo, nellä halunneet sukeltaa merten että hän on vain elänyt elä- syvyyksiin joukoittain. määnsä. Entä paras sukellusSuomeen Cousteaun viesti tuli paikka? Kapteeni vastaa diplo- 70-luvulla. Sitä ennen tämä uranmaattisesti, että se on ollut sa meriupseerina aloittanut rans"joka paikassa". kalainen oli meillä vain pienten piiVastausten jälkeen Alcyonen rien tuttu. Hiljainen maailma ja Eläkäyttöönottojuhlat jatkuvat sata- vä meri -nimiset ki~at ja elokuvat maviraston tiloissa, joissa huomi- olivat levinneet merestä kiinnostuon keskipiste on tietysti kotkan- neiden luettaviksi ja nähtäviksi. linenäinen ja hoikka merten doku- säksi lehdissä oli julkaistu muutamentoinnin uranuurtaja. Lopuk- ma juttu Cousteaun käynnistä si Cousteau ohjaa tuliterän aluk- Suomessa alkuvuodesta 1965.

Legendaarisen Cousteaun legendaarinen tutkimusalus Calypso.

Juuri meille sukeltajille Cousteau oli inspiraation lähde. Seurasimme häntä Välimerelle, Punaisellemerelle ja Tyynellemerelle. Cousteau sai paljon aikaan ja osasi jakaa innoituksensa muiden kanssa. Tiedemiesten kunnioittama hän ei kuitenkaan aina ollut, ja hänkin oli vain ihminen. Sen sain monen muun tavoin kokea. Kun kysyin La Rochellessa kapteenilta viimeisimmistä tutkimusmatkoista, hän vastasi vain: "Lue." Olin kyllä lukenut,

mutta se ei siinä tilanteessa auttanut. Nyt kun Cousteaun käsi ei enää heilahda tervehdykseen Calypson komentosillalla, maailma ei ole samanlainen kuin ennen, ei minulle eikä muilIekaan vedenalaisen maailman harrastajille. Keskellämme ei ole Cousteaun poismenon jälkeen toista, joka samalla tavalla erottuisi joukosta ylitse muiden kuin tämä vesikeuhkon ja sukelluslautasen kehittäjä. ~


Vanha Herra poistui joukostamme 87 vuoden ikäisenä pitkän sairauden jälkeen. Kesäkuun 11. päivänä 1910 Saint-Andn§de-Cubzagin pikkukaupungissa syntynyt Cousteau ehti elämänsä aikana avata vedenalaisen maailman monine ihmeineen miljoonille katsojille ja lukijoille. Yli kuudenkymmenen vuoden ajan hän ehti tutkia ja kiertää pallomme lukemattomia kertoja. Akateemiset arvot eivät kapteenia kiinnostaneet, koulumenestyskin jäi lähes kahdenkymmenen ikkunan rikkomiseen ja koulusta erottamiseen. Muualta hankitut ansiot toivat kuitenkin jo vuonna 1988 kunnioitetun Ranskan Akatemian jäsenyyden. Cousteau oli meidän jokaisen sukeltajan esikuva, joka saavutti maailman mainetta meren elämästä kertovilla kirjoiliaan, elokuvilla ja televisiosarjoilla. Hänen kuivakkaan hoikka, punapipoinen hahmonsa ja Calypso-Iaiva tulivat käsitteeksi jo 19S0-luvulla. Itse hän alkoi kehittää sukellusvälineitä insinööriystävänsä kanssa jo toisen maailmansodan aikana toimiessaan Ranskan vastarintaliikkeen tiedustelijana. Myöhemmin merivoimissa kapteeniluutnantiksi ylennyt Cousteau hankki amerikkalaisella tuella vanhan miinanraivaajan, josta kunnostettiin Calypso-Iaiva. Laiva toimi tukikohtana ja kotina hänen monilla matkoillaan tutkimaan ja kuvaamaan meren kummallisuuksia. Satoja, ellei tuhansia olivat ne tutkijat, joita hän kuljetti ympäri maailmaa. Hänen toimestaan valmistetut elokuvat ja dokumentit toivat vuosikymmenien mittaan lukemattomia palkintoja, joista arvokkaimmat ovat kolme Oscaria ja kolme palkintoa Cannesin filmifestivaaleilla. Cousteaun elämäntyö oli valtava lahja meille sukeltajille ja luonnonsuojelulie, sillä näkymätPunaista pipoani nostaen ja syvään kumartaen

tömät ja hiljaiset maailmat eivät kiinnosta suurta yleisöä. Hänen dokumenttinsa ja elokuvansa toivat ne jokaisen olohuoneeseen. Viime aikoina hän otti myös voimakkaasti kantaa merien saastumiseen. Hän toimi tarmokkaasti Ranskan Tyynellä merellä suorittamia ydinkokeita vastaan. Hän kuului Ranskan edellisen presidentin perustamaan neuvostoon, joka keskittyi ympäristöongelmiin ja ylikansoittumisesta johtuviin ekologisiin muutoksiin. Hän erosi neuvostosta vastalauseeksi presidentti Chiracin toimille jatkaa ydinkokeita kansan vastustuksesta huolimatta. Kapteeni Cousteaun pitkäaikaisen työpaikan, Calypso-Iaivan uppoaminen ei vienyt puhtia pois veteraanilta. Calypso nostettiin ja hinattiin Ranskaan kunnostettavaksi. Calypso II rakentaminen jäi kuitenkin kesken, mutta hänen tuottamansa materiaali maailman meriltä levittää hänen sanomaansa vielä kymmeniä vuosia eteenpäin. Vain yksi on joukosta poissa ... ~

Den gamle Herren lämnade oss i en ålder av 87 år efter en långvarig sjukdom. Cousteau föddes den 11 juni 1910 i småstaden Saint-Andre-de-Cubzag och hann under sin livstid öppna den märkvärdiga väriden under haven för miljontals åskådare och läsare. Han reste runt jorden och gjorde talrika forskningar i över sextio år. Kapten Costeau var inte intresserad av akademiska grader. Han trivdes inte heller i skolan utan blev reglerad efter att ha söndrat ett tjugotal fönster. Ar 1988 erhöll han dock medlemskapet i den aktningsvärda Franska Akademin pga andra förtjänster. Cousteau var en förebild för alla dykare. Han blev världsberömd genom sina böcker, filmer och televisionsserier, som berättade om undervattensväriden. Hans gängliga, rödmössade gestalt och Calypso-fartyget blev ett begrepp redan under 19S0-talet. Redan under andra världskriget, då han fungerade som den franska motståndarrörelsens spanare, började han utveckla dykarredskap tillsammans med sin ingejörsvän. Coustaeu beforJag Iyfter på min röda mössa och bugar mig djupt

drades senare tili kaptenlöjtnant inom flottan och en gammal minröjare blev hans Calypso-fartyg. Fartyget fungerade som bas och hem under hans många forskningsresor. Han reste omkring i väriden med hundratals, om inte tusentals, forskare. Han tilldelades tre Oscars och tre andra pris vid Cannes filmfestival för sina filmer och dokumentärprogram. Cousteaus livsverk var en enorm gåva tili dykama och naturvårdama. Hans dokumentärprogram och filmer öppnade den osynliga och tysta undervattensvärlden för den stora allmänheten. Han tog han också starkt ställning emot havens nedsmutsning och Frankrikes kämvapenprov i Stilla havet. Han var medlem i det av Frankrikes president grundade råd som koncentrerade sig på miljöproblem och ekologiska förändringar förorsakade av överbefolkning. Han utträdde dock ur rådet i protest mot president Chiracs beslut att fortsätta kämvapenproven trots folkets motstånd. Trots att kapten Costeaus långvariga arbetsplats, Calypsofartyget, sjönk, tog det inte musten ur veteranen. Calypso bärgades och bogserades tili Frankrike. Byggandet av Calypso II blev dock på hälft, men Costeaus budskap lever ännu kvar i många årtionden framöver. ~


Upea joukkue vas. Janne Salonen. Ari Palve. August-maskotti. Sami Sorri. Janne Toivola. Jouko Sorri.

••

••

SUOMEN RAPYLAUINTI World Gamesien arvostus eri lajien ja maiden keskuudessa vaihtelee suuresti. Suomessa arvostus tuntuu olevan melko alakantissa. Olemme ilmeisesti liikaa yhden putken kulkijoita urheilussa. Kisat olivat kuitenkin todellinen näytön paikka monelle eri urheilulajilIe. Sukeltajien oma laji. räpyläuinti. onnistui mainiosti omalla sarallaan. Jos tuo näyttö painaa vaa'assa jotain niin olemme varmasti mukana vuoden 2004 Olympialaisissa. Kisat olivat mahtava kokemus. ovathan ne "ei-olympialajien olympialaiset" . Tosin minulle tulivat kisojen aikana tutuiksi ainoastaan majoituspaikka Messilä ja Lahden kisamonttu. jossa maauimala sijaitsi. Muualle ei juurikaan kerinnyt. Kisojen rakentamisessa on se ongelma. etteivät tekijät yleensä pääse nauttimaan kä-

siensä jäljistä. Meillä oli kisoissa mahtava tiimi. joka todellakin tiesi mitä teki. Haluan kuitenkin nostaa esille muutamia nimiä. Ari Vorne atk-päällikkönä. Juha Korja pääajanottajana ja Kallu Turkka päätuomarina olivat korvaamattomia puurtajia. Parkkilan Pena. Pynnösen Vemma. Aution Anne. Rantasen Tenna ja yli kolmekymmentä muuta vapaaehtoista tekivät työtä pyyteettömästi ja vankaIla taidolla. Heitä saamme ensisijaisesti kiittää kisojen loistavasta onnistumisesta. limahuollon kanssa meinasi tulla tenkkapoo kun Niemelän Peke joutui valitettavaan moottori pyöräonnettomuuteen. Sairaalasta asioiden hoito on aina vaikeampaa kuin paikan päältä. Lahden Pingviinit ottivat homman hoitoonsa ja Onttosen Anun ja Lehtisen Harrin käsissä asia eteni voittoon.

RÄmÄUINTI

vat todella valmistautuneet kisoihin. Kisoista tuli pitkälle kahden kamppailu: Kiina vastaan Venäjä. Ainostaan Unkari pystyi lyömään hiukan kapulaa rattaisiin. muuten nuo kaksi suurta hallitsivat suvereenisti kisoja.

Mitäpä sitten itse kisoista jäi käteen. Urheilullisesti ajatellen paljon opittiin ja koettiin. Valitettavasti Suomi oli viimeinen pisteissä. eli edellisiin kisoihin nähden romahdus oli mahtava. Syitä on paljon ja valiokunta istuikin Woru..o GAMEs-JÄRJESTELYT jo Lahdessa kokoustamassa ja miettimässä syntyjä syviä. RäpyMuutoin kisoja tarkastellessa läuintiharrastus on maassamme järjestelyistä on sanottava suhteellisen laajaa. mutta kärki myöskin arvostelun sanoja. Lahrajoittuu muutamaan kilpailijaan. den organisaatio aiheutti meille Jos aiomme jatkossa pärjätä. on harmaita hiuksia useampaan otseuroissa tehostettava huomat- teeseen omalla jähmeällä tyyliltavasti lajiharjoittelua ja panostet- lään. Sukeltajina olemme tottutava nuorisoon. Sitä kautta on laji neet tekemään suunnitelmat viisaatava uuteen nousuun . Eivät meisen päälle ja sen lisäksi vauimarimme huonoja olleet vaan rasuunnitelman. WG-organisaaseura, jossa he uivat, oli parem- tio on raskas ja hidas, joten he paa. Takana olivat Montpellierin uskovat yhteen suunnitelmaan. EM-kisat jonne pojat olivat täh- Kaikki olisi toiminut aivan loistadänneet kuntohuippunsa. Kiina vasti jos tuo suunnitelma vain taas oli tullut kisoihin ottamaan olisi kerrottu kaikille asianosaimittaa Eurooppalaisista ja he oli- sille. Mutta kun ei. Painolastia


Räpyläuintikilpailut käytiin Lahden suurmäen montussa. Samaan aikaan mäkimiehet harjoittelivat pikkumäessä. Toinen "räpyläuintijoukkue ". Vas. Jari Autio kilpailun johtaja, Ari Vorne ATK-pomo ja Pierre Dernier CMAS:n pääsihteeri.

Jari Autio Kuvat Laura Autio ja Kalevi Turkka

••

••

HYVASSA I( lisäsi se, ettei osa porukasta viitsinyt tiedustella suunnitelmaa, vaan alkoivat soveltaa omaa päätelmäänsä suunnitelmasta mielensä mukaisesti. Seurauksena oli välillä jopa kaoottinen tilanne, kun kukaan ei tuntunut tietävän missä mennään. Onneksi asiat lopulta selvisivät parhaimmalla tavalla.

Osan ongelmista aiheuttivat eri maiden joukkueet. Kaikesta kuitenkin selvittiin kiitettävällä tavalla ja saimme ottaa vastaan koko SUSL:n puolesta kiitosta niin kansainväliseltä liitolta kuin IWGAkakin. Haluan lopuksi esittää nöyrimmät kiitokseni kaikille niille jotka mahdollistivat näiden kisojen onnistumisen. ~

SUOMALAISTEN RÄPYLÄUlMAREIDEN SIJOITUKSET

MAIDEN VÄUNEN PISTETAULUKKO

nimi matka laji aika voittoaika sija Janne Toivola 400m räpyläuinti 7. 3.22,97 3.13,35 Janne Toivola 200m räpyläuinti 1.34,73 1.26,62 9. Ari Palve sukellus 16,77 15,58 50m 8. Ari Palve laitesukellus 5. 37,18 35,09 100m Sami Sorri 50m sukellus 6. 16,70 15,58 Sami Sorri 100m laitesukellus 6. 38,88 35,09 Suomi 4xl00m ru-viesti 7. 2.49,74 2.34,66 Suomi 4x200m ru-viesti 6.06,16 6. 6.21,10 Tässä viestissä oltiin mitalin syrjässä kiinni, mutta raskas allas vaati veronsa ja oli tyytyminen 6. sijaan. Suomen viestijoukkueissa uivat Ari Palve, Janne Toivola, Janne Salonen ja Sami Sorri.

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11

maa Venäjä Kiina Unkari Saksa Ranska Italia Tsekki Puola Korea Ruotsi Suomi

naiset 272 294 206 179 102

miehet 303 246 188 174 134 214

190 170 133 130 127


TINISTELMÄ BRlTISH SUB AQUA CLUB:N RAPORTISTA

1996

Vuodelta 1996 raportoitiin 315 läheltäpititapausta. joista 16 kuolemaan johtanutta. Tämä oli 10% vähemmän kuin vuonna 1995. joka taas oli 9% parempi kuin 1994. Raportteja ovat antaneet oman liiton lisäksi Rannikkovartiosto. Kuninkaallinen Pelastusvenejärjestö. "British Hyperbaric Society" (miten se sitten käänentäänkään?). sanomalehdet ynnä muut lähteet. 16 kuolemantapauksesta vain 7 kohtasi liiton jäseniä. Kuolemantapaukset keskittyivät sukelluskauden alkuun. kun vesi oli

vielä kylmä ja sukellusrutiinit puutteellisia tai kankeita. Syvällä: vain 10 tapausta sattui yli 50 m sukellusten yhteydessä. Valtaosa tapauksista tapahtui pinnalla tai sen yläpuolella (veneessä tai rannalla).Kolmessa tapauksessa sukeltajalla oli aiemmin todettu sairaus. Toisaalta eräs sukeltaja oli saanut lääkäriltä puhtaat paperit. mutta kuoli sydän kohtaukseen sukelluksen aikana kaksi viikkoa myöhemmin. Yksin sukelsi kolme sukeltajaa. Ei voida varmuudella väittää. että parisukellus olisi pelastanut hei-

dät. mutta yksinsukeltajien 20%:n osuus kaikista menehtyneistä on merkittävä ja suhteettoman suuri. Monessa tapauksessa toinen sukeltajista on pelastanut tajuttoman parinsa. joka olisi yksin sukeltaessaan menehtynyt. Sukeltajantaudin saaneet muodostavat pinnalla sattuneiden tapausten jälkeen suurimman ryhmän. johon kuului 77 tapausta. Suuri osa näistä olivat selittämättömiä. toisin sanoen sukellusprofiilin mukaan mitään ei olisi pitänyt sattua. On ilmeistä. että moni sukeltaja on aliarvi-

oinut raportissaan sukelluksen todellisen ajan ja / tai syvyyden. Melkein 25% oli rikkonut turvamääräyksiä: Oli tehty liian nopeita nousuja. puutteellisia dekompressiotaukoja ja oltiin suunniteltu toinen perättäinen sukellus väärin . Sukeltajantaudin hoidonkin jälkeen 25% uhreista kärsivät edelleen huomattavista jäIkiseurauksista. Sairastumisista ja tapaturmista suuri ryhmä voidaan otsikoida "Huono onni". koska tapausta olisi ollut vaikea ennakoida tai välttää - niinkuin sukeltajan kom-


pastuminen kantaessaan varusteitaan tai painepullon pudottaminen varpailleen. Useimmat tapaturmat olisivat kuitenkin olleet helposti vältettävissä, kuten sukeltajan hyppääminen veteen toisen sukeltajan niskaan. Vene ja veden pinta olivat mukana 98 tapauksessa. Näistä suurimman ryhmän muodostivat moottori häiriöt. Tavanomainen seuraus niistä oli yhteyden menettäminen sukeltajiin. Hyvän onnen ja pelastuspalvelun ansiosta ei tässä ryhmässä sattunut kuolemantapauksia. Moottorivian jälkeen tuli veneilijöiden huolimattomuus, kuten nousuköyden takertuminen potkuriin ja ajo nousevan sukeltajan ylitse. Monessa tapauksessa virta oli kuljettanut sukeltajan kauas veneestä. Hallitsematon nousu on tapahtunut kun Iyijyvyö on irronnut, tai kun kuivapuku on täyttynyt, tai kun nostosäkki tai merkkipoiju on takertunut sukeltajaan ja tuonut pinnalle. Useimmat tapaukset olisivat olleet vältettävissä huolellisuudella ja paremmalla varusteiden tuntemuksella. Tekniikka - otsikon alle oli kerätty ne tapaukset, joissa sukellus oli huonosti suunniteltu. Ilma loppui ennen kuin etapit oli suo·ritettu loppuun, tai sukellussuunnitelmaa ei oltu tehty lainkaan. Eräässäkin tapauksessa rannikkovartiosto etsi sukellusparia, jotka siinä vaiheessa vielä istuivat liikenneruuhkaan juuttuneina autoissaan. Varusteet ja niiden puutteellinen tai olematon huolto, sekä regun puhaltaminen - yleensä kylmän veden takia - olivat yleisimmät syyt tämän ryhmän tapahtumiin. Loppupäätelmänä voidaan todeta, että sukellettaessa on aina kohonnut riskitaso. Vääjäämättä joskus menee pieleen. Yleensä pystymme kuitenkin hallitsemaan tilanteen, mutta toisinaan voileipä putoaa nurja puoli ylös. Olemme tottuneet käsittelemään riskitilanteita kuivalla maalla, emmekä huomioi, että "onnettomuuskuopalla" on paljon jyrkemmät reunat vieraassa elementissä, eli vedessä. Auton moottorin häiriöt eivät ole vakava asia, mutta sukeltajan tukiveneen moottorihäiriöt ovat. Myöhästyminen ko-

kouksesta ei ole yhtä vakava asia kuin myöhästyminen eta pilta. Kun asiat alkavat mennä pieleen sukellettaessa tilanne kehittyy usein niin nopeasti, ettemme ehkä enää hallitse tilannetta. Seuraavilla toimenpiteillä voimme olennaisesti vähentää läheltäpiti -tilanteiden määrää: Huolellisella ja säännöllisellä varustehuollolla. Huolellisemmalla sukelluksen suunnittelulla. Sukelluskunnon asteittaisella kehittämisellä. Paremmilla venerutiineilla. Turvallisten sukellusprofiilien noudattamisella. KUMPI OMPI PAHEMPI

Monta vuotta sitten tulin eräässä liiton kokouksessa, jossa meitä astmaatikkoja mollattiin, julkisesti sanoneeksi, että jos olisin nuorena tiennyt, ettei astmaatikko saisi sukeltaa, en olisi koskaan aloittanutkaan. En tietenkään olisi sallinut myöskään poikani alkavan sukeltaa, koska hänkin potee lievää astmaa. Kaksi mukavaa, turvallista ja kohtalaisen menestyksellistä sukellusuraa olisi jääneet toteutumatta. Luettuani Sukeltaja- lehdestä 5/ 96, että laajan tutkimuksen mukaan lievä astma ei olekaan mikään este sukeltamiselle, peruin nuo sanani. Tässä lehdessä oli otsikolla "Lääketiede" varsin mielenkiintoinen vastakkainasettelu - aukeaman vasemmalla puolella juttu tupakan vaaroista ja oikealla astman vaarattomuudesta. Tupakan vaarat ovat krooninen keuhkoputken tulehdus, sydäninfarkti, verisuonten kalkkeutuminen, lihasvoiman vähentyminen, väsymys y. m. Voiko tällainen ihmisraunio olla turvallinen sukeltaja? Onko tästä tehty tilastoa? Astmasta taas on laajassa tutkimuksessa todettu, että vain niin vaikea astma, että hengenahdistus on jatkuva ja hengitys vinkuva nostaa sukeltajantaudin tai ilmaembolian riskiä hieman. Lievä astma ei tilaston mukaan ole riskitekijä. Astmaatikkoja on laidasta laitaan. Toiset istuvat pyörätuolissa ja toiset ovat hyvä-

kuntoisia urheilijoita. Toisilla on krooninen keuhkoputken tulehdus ja he yskivät tupakkamiesten tapaan limaa, toiset taas eivät. Englannissa lähes 3000 (6%) sukeltajaa sairastaa astmaa. Ilmeisesti astmaa ei siellä koeta sukeltamisen esteenä. Nyt on taas esitetty vanhempia onnettomuustilastoja, joissa ruumiinavauksessa USA:ssa väitettiin astmakohtauksen olleen jopa 2%:ssa tapaturman syy. Näihin, pääosin 80 - luvun tilastoihin viitattiin "Sukeltaja" lehden numerossa 2/97. Haastattelemani astmalääkäri, patologi ja tapaturmaisen kuolinsyyn tutkija pitivät kaikki tällaista löydöstä epätodennäköisenä. Keuhkokudosten pysyvistä muutoksista voidaan ruumiinavauksessa kylIäkin todeta vainajan sairastaneen astmaa, mutta oliko se yksinomainen tai osasyy kuolemaan jää arvoitukseksi. Vain sulkemalla pois kaikki muut kuolinsyyt voidaan päätyä johtopäätökseen, että vainajan sairaskertomuksessa mainittu astma (tai jokin muu tuntematon tai löytymättä jäänyt syy) on todennäköisesti johtanut kuolemaan. Mihin tässä pitäisikään uskoa? MITEN ASTMAATlKKO Srm:N KOKEE SUKELTAMISEN?

- Adrenaliini on varsin tehokas astmalääke. Liekö sitten syynä, että se on sukua kortisonille? Sukeltaja on aina jonkun verran jännittynyt tai käy muuten tavanomaiseen olotilaansa nähden hieman ylikierroksilla. Kohonneen adrenaliinipitoisuuden takia astmaoireet eivät kehity. Alkavaa lievää kohtaustakin voi pysäyttää ja jopa palauttaa normaali olotila tahdonvoimaisella kiihtymisellä. Tämä pätee varsinkin kilpailutilanteessa, mikä on minulle ja pojallenikin varsin tuttu. Nuorena sain kerran astmakohtauksen ha~oitel­ lessani hiihtokilpailua varten, mutten koskaan kilpailujen aikana. - PölyIle olen erityisen herkkä. Sukeltaja hengittää kuitenkin pöIyvapaata, puhdasta ilmaa. - Hengitysilman kuivuus on haitannut minua hengästyessäni kilpailuissa. Tuolloin olen vain tarpeen mukaan ottanut hieman vettä suukappaleen vierestä suu-

huni. Näin sekin ongelma on hoitunut. Onhan selvää, ettei tätä konstia voi käyttää jos veden laatu on kovin huono. Minulla ei tavallisesti ole yskää, eikä myöskään yskimällä irtoavaa limaa. - Astmalääkettä olen usein ottanut juuri ennen veteen menoa. Sumutteena se laajentaa keuhkoputkia ja vaikutus kestää paljon sukellusta kauemmin. Samaa konstia käyttävät monet huippuurheilijatkin . - Hapen osapaine kasvaa syvemmälle sukellettaessa. Oman teoriamme mukaan tämä antaa jonkinasteisen hyvän olon tunteen ja estää astmaoireiden syntymisen. Olisi hauska tietää miten tämä mekanismi itse asiassa toimii? Voisi hyvinkin olla niin, että astmaoireiden laukaisukynnys ei ylity niin helposti kun hapen siirtyminen vereen helpottuu osa paineen kasvaessa. - Lapsena minut opetettiin hengittämään oikein ja astmakohtausten aikana opin olemaan lähellä tukehtumisen rajaa joutumatta paniikkiin. Muillakin astmaatikoilla luulisi olevan sama arvokas kyky säilyttää malttinsa kun ilman tulo sukeltaessa vaikeutuu, tai jopa lakkaa kokonaan. Tällaista astmaatikon mahdollista kykyä selviytyä eräistä läheltä piti tilanteista muita keskivertosukeltajia paremmin ei kai voida tilastollisesti osoittaa. Astma on tauti ja tupakointi tapa. Kumpi ompi pahempi. .. ? Olen nähnyt sukeltajia, jotka tupakoinnin lisäksi ovat ylipainoisia ja vielä alkoholin suurkuluttajia. Lihavuus lisää selvästi sukeltajan taudin riskejä, mutta emme silti kiellä hyväntuulista pyknikkoa sukeltamasta. Alkoholin nauttiminen lisää sekin sukeltamisen riskejä. Emme kuitenkaan yleensä suhtaudu kovinkaan penseästi tämän aineen nauttimiseen ennen, eikä jälkeen sukeltamisen. Suhtautumisemme terveyteen, erinäisiin sairauksiin ja vahingollisiin tapoihin toisaalla, sekä hyväksyttäviin riskeihin toisaalla on usein epälooginen ja ristiriitainen. Ehkä näin tulee aina olemaan, vaikka toivoisin parannusta. ~

nnönen


Sukellusseura Calypson työryhmä Mäkinen, Hartikainen ja Turunen kiinnostuivat tietokoneavusteisesta valokuvien koonnasta. He ryhtyivät toimeen, oppivat ja pääsivät lopulta mieleiseensä tulokseen Mulan-hylyn kuvan käsittelyn jälkeen.

Tietokoneella koottu kuva Mulanista. Tämä kuva, kuten myös vuoden 1994 hylkykuva Herosta on Merimuseon käytössä. Kuvaus Olavi Mäkinen, tietokonekäsittely Pentti Turunen.

TEIMME DIGITAALISEN HYLKYKUVAN! CAPA. Computer Aided Photo Assembly eli tietokoneavusteinen valokuvien koonta Jokainen sukellusta harrastava tietää, että mitä syvemmälle mennään sen vähemmän valoa on mm. vedenalaiseen valokuvaukseen. Valo taittuu vedessä ja värisävyt häviävät. Viimeiseksi väriksi jää sininen. Vedessä leijuu roskia ja esim. salamalla tai kirkkaalla keinovalolla valokuvattaessa roskista heijastuva valo näyttää kuvassa kimaltelevalta "hileverholta" . Kuvaukseen vaikuttaa myös veden alla oleskelua rajoittava aika. Sekä tietysti yhdessä kuvassa näkyvä alue, koska veden

sameuden vuoksi ei kovin kauas kohteesta voi meidän vesissä mennä. Kuvia joutuu ottamaan paljon, ja näin yhden merenalaisen kohteen kuvaamiseen kuluu tuhottomasti aikaa, sillä mahdollisesti joutuu vielä rakentamaan telineitä jne. Kun valokuvat sitten leikaten kootaan, voi tulos vielä sittenkin olla vain kohtuullinen. ONNISTIlISIKO PALAPELI?

Kirkkonummelaisen sukellusseuran Calypso:n sukelluskoulut-

taja Olavi Mäkinen, oli kesällä 1994 kuvannut Tammisaaren vesillä erään hylyn. Oletettavasti hylky on Pohjois-Amerikkalainen Hero. Olavi idearikkaana miehenä kysyi minulta, voisiko tällaisen kuvasarjan koota tietokoneella? Innostuin asiasta välittömästi. Mikä ettei, kokeillaan! Jukka Hartikainen, joka myös harrastaa sukellusta ja kuuluu Olavin kanssa samaan seuraan, avusti minua skannaamalla kuvat ja näin sain kuvatiedostot "korpuilla" kotiin.

Asensin kotitietokoneeseeni PhotoStyler- kuvankäsittelyohjelman ja työ alkoi. Koneeni oli silloin 25Mhz 386. Jouduin puhdistamaan tietokoneen kiintolevyn lähes kaikista muista ohjelmista, sillä kuvien käsittely vie todella paljon levyketilaa ja koneen käyttö muistia. Aloitin palapelin koonnan. Työ oli todella jännittävää, sillä en tiennyt miltä tämä meren alla ollut hylky oli näyttänyt, itse kun en harrasta sukellusta. Olavi kertoi, että näkyvyyttä veden alla oli ollut vain muutamia metrejä. Ei hä-


nelläkään ollut aivan selvää kokonaiskuvaa hylystä. Koneeni oli tosi hidas. Yhden kuvan käsittely vei rutkasti aikaa. Jouduin pala palalta muuttamaan kuvien valoisuuksia, terävyyttä, skaalausta, parallaksivirheitä, jotka johtuvat kameran asennosta veden alla, leikkausta, häivyttämään "roskat", korvaamaan ne viereisellä värisävyllä jne. Kun sitten yksi kuva oli valmis, oli vuorossa sen sovittaminen toisiin kuviin. Mitä enemmän kuvia oli koossa, hidastui tietokoneeni käsittelyvauhti hidastumistaan. Työ oli todella tuskien taival. Mutta kun kerran olin työhön ryhtynyt, se hoidettakoon siis loppuun. Kun lopulta kolmen viikon iltaja yötyön jälkeen sain kokonaisuuden esiin oli tunne aivan upea, suorastaan mahtava! Siinä se näkyi selvästi; hylyn laipio!! Tulos oli tyydyttävä mutta paljon parempi kuin olimme Olavin kanssa odottaneet. Se oli todellakin hyvän yhteistyön saavutus. Mäkinen, Hartikainen, Turunen. NÄLKÄ KASVAA SYÖDESSÄ

Sitten vuoden 1996 kesällä Olavi oli kuvannut oheisen Mulan-hylyn. Olavi kehitti valokuvat ja toi ne paperikuvina minulle samaisena syksynä. Hän tiesi, että olin hankkinut itselleni oman skannerin ja myös paremman tietokoneen. Niinpä Olavi kysyi, voisinko näistä kuvista saada taas kerran jonkinnäköisen kokonaisuuden? Innostuin asiasta. Olinhan ollut kiinnostunut merentutkimuksesta historian osana jo aikoja sitten. Nyt minulle oli avautunut hyvä mahdollisuus olla mukana tässä jännittävässä harrastuksessa. Mulanin vedenalaiseen kuvaukseen Olavi oli käyttänyt kokonaissukellusaikaa VAIN vajaat 25 minuuttia. Hän oli uinut hitaasti hylyn yllä kolme kertaa pitkittäin yrittäen pitää saman sukellussyvyyden koko ajan. Hän oli ottanut hylystä noin 36 valokuvaa. Kamerassa oli ollut 16 mm objektiivi. Kasasimme yhdessä paperikuvat alustalIe, otimme tästä kyhä-

elmästä Polaroid-kuvan, numeroimme kuvat ja yksi kerrallaan skannasin kuvat tietokoneelle. Taas alkoi palapelin koonta. Nyt oli ilo työskennellä, sillä 75 Mhz Pentium pörräsi yön hämyisinä tunteina kuin enkeli ja työ sujui. Olin myös hankkinut PhotoStyler II ohjelmaversion ja tulosta syntyi todella nopeasti. Kuvissa oli kyllä edelleenkin samat korjattavat kuin vuoden 1994 hylkykuvissa. Se ei haitannut, koska kuvien käsittely oli nyt sujuvampaa. Kokonaisuus onnistui paremmin. Olavi oli pitänyt syvyyden samana koko ajan syvyysmittarin mukaan, eikä ollut liikkumisessaan hylyn yllä mukaillut sen muotoja. Näin vältyttiin suuremmiIta skaalauksilta, ja parallaksivirheitäkin oli vähemmän. Näkyvyyttä oli sameassa vedessä ollut nytkin vain muutamia metrejä, joten sukelluksessa kokonaisuuden näkeminen oli ollut varmaankin vaikeaa. Mielestäni Olavi oli tehnyt hyvää työtä ja harkinnut kuvien koontaa jo kuvausvaiheessa. Oheista kuvaa katsellessa, voisi kuvitella itse olevansa noin 30 metriä kuvan yläpuolella eli, ensin ilmaa noin 15 m ja sitten vettä 15 m, sillä Mulan-hylky on 14 metrin syvyydessä. Aluksen pituus on noin 15 m. Kaiken sen onnistumisemme ilon keskellä tunsin surua kuullessani hieman paremmin hylyn tarinaa. Hylky on peräisin 1600-luvulta. Kun se oli löydetty ensi kerran, oli hylystä löytynyt kahden miehen ja yhden pojan jäännökset. Alus oli ollut tiililastissa ja ilmeisesti myrskyssä hakeutunut suojaan. Se oli ajautunut kivikkoon ja uponnut. Voin vain kuvitella aluksen miehistön hädän kun meri on ottanut omansa. Kunnioittakaamme siis heidän muistoaan ja merta. Tehkäämme omaa työtämme kuten nämä merimiehet tekivät. Tutkikaamme ja oppikaamme rakentamaan parempia, kestävämpiä aluksia. Qj

Pentti Turunen

Diving College Finland

SUKELTAMAAN! NITROX-SUKELTAMINEN NYT KAIKKIEN ULo.TTUVILLA - täyttö omaan säiliöösi - ei hankalaa happihuoltoa eikä pitkää odotusaikaa pullotäytölle - seos omaan säiliöön max EANx32 - vahvemmalle seokselle säiliöitä vuokrattavana SUKELLUSRETKET PÄIVITTÄIN SUKELLUSKo.ULUTUS, myös NITRo.X VARUSTEMYYNTI, VUo.KRAUS, HUo.LTo. JA ILMATÄYTÖT

Avoinna: ma-pe 10-17.30, la 10-14 Puh. 09-809 2763 Fax 09-813 4515 Email: diving@college.pp.fi

Kivilahdenkatu 3, 02320 ESPOO Ajo-ohje: HPY:n karttasivu II ruutu 35171

Sukellustukialus MlS Zaritsa Alexandra vie Sinut

sukellusmatkalle maailman kauneimpaan saaristoon - M1S Zaritsa Alexandra on suunniteltu sukeUustukialukseksi, jossa huomioitu käytön erityisvaatimukset mm. - matkustajien mukavuus: - avara messi, kolme hyttiä yht. 18 paikkaa - sauna- ja suihkutila, kuivaushuone, wc:t - uuni, liesi, mikro, jääkaappi/pakastin

- turvallisuus: -

hapenantolaite hälytysjärjestelmä pelastuslautta 25 hengelle kumiveneet 15 ja 20 hv:n moottoreilla

- sukeUustarvikkeet: - matala- ja korkeapainekompressorit - nosto lautta, nostopusseja - v-a kamera, v-a metal1metsin

- navigointivarustus: -

- vaativiin olosuhteisiin mm. suurtehotutka

- viestintävälineet:

- VHF + 3 kpl kannettavaa kumiveneisiin, NMT

-laivan päällikkö: - hyvä saaristomeren paikallistuntemus - merenkulun osaaminen - kokenut sukeltaja Telekatu 10, 20360 Turku Puh. 02-253 9502 tai 0400-528 285 Erik Nylund Fax 02-253 9506

Kysy myös "KASKI"-sukellusta


Euroopan mestaruuskilpailut olivat 16.-20. heinäkuuta Montpellierissä etelä-Ranskassa. Montpellier on Välimeren rannalla, lähellä Espanjaa sijaitseva noin 300 000 asukkaan kaupunki. SUSL:n räpyläuintivaliokunta oli valinnut joukkueeseen Ari Palven, Sami Sorrin, Janne Toivolan, Johanna Salmelan ja Noora Kuusivuoren. Joukkueen johtajana toimi allekirjoittanut ja tulkkina Eeva-Kaisa Rantala. MUTKIKAS MENOMATKA

Matkaan lähdettiin HelsinkiVantaan lentokentältä. Välilasku tehtiin Pariisissa, jossa vaihdoimme sekä konetta että lentokenttää. Charles de Gaullen lentokentällä koimme myös suurten kenttien ongelman, kun poliisit yllättäen pysäyttivät meidät siirtyessämme tulosatelliittiin matkatavaroita hakemaan. lhmettelyymme joku matkustaja kertoi, että jostakin matkalaukusta oli löytynyt jonkinlainen pommi. Vartin odotuksen jälkeen kuului räjähdys ja muutama minuutti sen jälkeen pääsimme jatkamaan matkaamme. Vaikka meillä oli runsas kolme tuntia ai-

kaa seuraavan koneen lähtöön ei aikaa ollut yhtään liikaa. Ensin pommiepisodi, sitten matkatavaroiden odottaminen, lounas ja siirtyminen . Orlyn kotimaan kentälle. Tsekkaus seuraavaan koneeseen - johon ei saanut paikkalippuja. Odotus. Ensin noin kolmenkymmenen kesäsiirtola tms. lapsen sijoitus koneeseen, sitten l-luokan matkustajat ja sitten muu väki jäljelle jääville paikoille. Huh! Montpellieriin laskeuduttaessa kummastelin kentän vieressä Välimeren rannoilla suurta satojen ellei peräti tuhansien flamingojen parvea. MYKlSTÄVÄN HIENO PISCINE OLYMPIQUE D' ANTlGONE MONTPELLlER

A

Onneksi Suomessa oli totuttu helteeseen, sillä Montpellierissä kisojen ajan oli päivälämpötila noin 30-35°C ja olo hiostavan kuuma. Hotellimme oli kyllä keskustassa mutta tasoltaan EU**, joista ainakin toinen tähti oli liikaa. Pojat sanoivat, että taso oli muuten sama kuin 1993 Moskovassa mutta jahdattavat kotieläimet seiniltä puuttuivat.

Kaupungin uusi sydän, d' Antigone kauppakeskuksineen, virastoineen, hotelleineen ja kenties asuintaloineenkin alkoi noin puolen kilometrin päässä. Rakennusten tyyli oli mahtipontista, ehkä antiikkista lainattua pylväikköineen. Uusi urheilukeskus/uimahalli sijaitsi d' Antigonessa noin kilometrin päässä hotellista. Rakennus oli valmistunut viime vuonna ja oli upein koskaan näkemäni uima halli. Ulkoseinät olivat kauttaaltaan lasia, rakennuksessa sijaitsi paitsi 50 metrin kilpailuaIlas molemminpuolisine katsomoineen, myös kylpyläallas liukumäkineen, porealtaineen, suihkukaivoineen, auringonottolavoineen. Kylpyläaltaan katto oli avattava auringonottoa varten. Ravintoloita oli kahdessa kerroksessa. Kuntosali, aerobic-sali, erilaisia pieniä toimistoja ja kokoushuoneita. Koko hallia kolmella sivulla kiertävä yläparvi. Oli myös ulkoparveke, jossa kilpailujen aikana toimi kaksi paineilmakompressoria, sekä toistakymmentä noin 15 litran paineilmavarastopulloa kilpailupullojen täyttöä varten. Kylpyläaltaan alapuolella sijaitsi normaali palloiluhalli sekä toisen

katsomon alla pukeutumis- ja pesu tilat. Katutasossa Areenan myymälä ja ties mitä. Rakennuksen nimi oli Piscine Olympique d' Antigone Montpellier.

a

KOHTUULLINEN KlSAMENESTYS

Heinäkuun 14. päivänä, jolloin oli joukkueiden virallinen saapumispäivä, oli Ranskan kansallispäivä. Sitä juhlittiin illalla varsinaisella kansainvaelluksella d' Antigonen puistoon, jonne joukkueetkin oli kutsuttu mukaan . Siellä oli upea ilotulitus sekä viihdemusiikkikonsertteja. Seuraava päivä oli kilpailujen virallinen i1moittautumis- ja harjoituspäivä sekä varusteiden tarkastukset, tekninen kokous jne. Itse kilpailut alkoivat keskiviikkona 16.7. ja ne sujuivat muuten tarkasti ja rutinoidusti mutta lähetyksessä varas lähtöjen tarkkuus oli ylimitoitettua. En muista missään muissa arvokisoissa tuomitun niin runsaasti disqualifiointeja varaslähtöjen vuoksi kuin näissä kisoissa. Tulospalvelu oli myös melko hidasta. Oman joukkueemme menestys kisoissa oli kohtuullinen . "Vanha maestro" Ari Palve hoiti


"Vanhan maestron" Ari Palven meriittejä: Vuoden 1991 EM-kisoista Ari sai hopea ja pronssimitalin, 1993 EM-kisoista yhden pronssisen ja saman vuoden World Games-kisoissa kaksi kultaista mitalia. 1995 EM(kotiJkisoista Ari sai jälleen yhden pronssimitalin ja nyt EM-pronssia. 1996 aukesi MM-mitalitili yhdellä pronssilla. Näiden lisäksi Ari on valittu kisojen parhaaksi miesuimariksi vuoden 1991 EM- ja 1993 WG-kisoissa. Lisäksi Arilla on 90-luvulta lukuisia A-finaalisijoituksia EM-ja MMtasolla.

jälleen yhden arvokisamitalin kotiin. Päälajissaan, 100 m:n laitesukelluksessa hän sai pronssia, joka oli hänelle jo kahdeksas arvokisamitali. Samilla kisat asepalveluksessa rankan taistelusukeltajakoulutuksen vuoksi eivät menneet aivan aiempien vuosien malliin. koska varsinaiset lajiharjoitukset ovat jääneet aikaisempaa vähemmälle. Sijoittuminen kuitenkin kaikissa neljässä lajissa B-finaaliin ja sijoille 9, 10, 15 ja 16 oli aivan tyydyttävä suoritus. 16. sija 100 m laitesukelluksessa johtuu siitä, että Sami alkuerien 9. parhaalla ajalla ei ollut tyytyväinen B-finaaliin jäämiseen ja päätti keskittyä jo seuraavan päivän lajiin jättäen B-finaalin väliin. Janne Toivolan osalla 400 m:n räpyläuinnissa tehty komea uusi henkilökohtaisen ennätyksen parannus lähes neljällä sekunnilla antoi sijan 11. ja 800 m:n räpyläuinnissa Jannen kaikkien aikojen toiseksi paras aika sijan 12. 1500 m:n räpyläuinti ei sujunut aivan yhtä hyvin mutta sijoitus kuitenkin 14. eli kaikki matkat Bfinaalisijoille. Johanna Salmelalle kisat oli lievä petymys hyvän alkukauden jälkeen. liekö syynä ollut arvokisarutiinin puute ja jännitys. Johanna ui kyllä aloitusmatkallaan 100 m:n räpyläuinnissa uuden komean ennätyksensä. mutta se riitti kovassa seurassa vain 22. sijaan. Päämatkallaan 200 m:n räpyläuinnissa Johanna jäi PMkisoissa uimastaan uudesta SE:stä kolme kymmenystä ja sijoitus 18. Kaikissa lajeissa kilpailijoita oli 25-30. Arvokisojen ensikertalainen Noora Kuusivuori ui ensimmäistä vuottaan yleisessä sarjassa ja kova työ on tuottanut tulosta. Vaikka Nooraa on vaivannut 100

m:n laitesukelluksessa epäonni (tänä vuonna kaikissa kisoissa on tapahtunut jokin kommellus. Montpellierissa ensimmäinen laji ja toisten aiheuttaman varaslähdön jälkeisessä toisessa lähdössä pieni horjahdus ja sen seurauksena diskaus). paransi hän 400 m:n laitesukelluksessa PMkisoissa saavuttamaansa SE:tä vielä lähes kuusi ja puoli sekunttia. 800 m:n laitesukelluksessa. jonka hän sukelsi EM-kisoissa ensimmäisen kerran virallisissa kilpailuissa. paransi hän vanhaa SE:tä reilulla minuuttiIla sijoittuen 14. Ennätykseen jäi vielä selvästi parantamisen varaa, sillä Noora ei matkan jälkeen ollut edes pahemmin puhki. Kaikkiaan Suomi sijoittui 20 maan joukossa kolmanneksitoista. Tanska oli kolmella mieskilpailijalla 16. Ruotsi jäi yhdellä kilpailijalla hännänhuipuksi. Tanskalaisten osalta kisat menivät ehkä hieman alakanttiin ikävän onnettomuuden vuoksi. Puolitoista viikkoa ennen kisoja. viimeistelyleirillä Lanzarotella, heidän paras räpyläuimarinsa Anders B. Thomsen menehtyi sukellusonnettomuudessa. EM-kisojen avajaisissa vietettiin hetken hiljaisuus rehdin ja mukavan kilpakumppanin muistoksi. Kilpailujen jälkeen vietettiin jälleen riehakas banketti ja sitten kotimatkalle. Eiffeltorni sentään nähtiin vilaukselta bussin ikkunasta Pariisin ohitustieitä. Pariisissa suoritettiin jälleen koneen ja kentän vaihto - mutta sehän jo osattiin tyylikkäästi. koska Helsinki-Vantaan kentälle saavuttiin.

Q.1 Teksti ja kuvat Kalevi Turkka Räpyläuintivaliokunta

SWEL~KELLUNTA·ASUT

KUN VAADIT ENEMMÄN ASULTASII S~TE~NPITÄVIÄ, LAMPOJA KELLUNTAVUORELlA

* Haalarit, takit ja olkainhousut

* Kylmiin ja märkiin olosuhteisHn * Ce-hyväksytyt 393 ja 162.1-6 * joustavat, kevyet, huppu sekä korkeakaulus * useita taskuja *s-m-I-xl-xxl

CREWSAVER CREWFIT I50N PEIASTUSLIMT

* käsi- ja automaattllaukaisulla turvavaljailla ja ilman

~

MARNEIAKY

Isonsarvastontie 8, 00840 Hki puh. (09) 6985 088, fax. (09) 6984 934


Ohjaaja Sanna valvoo sokkomaskirataa. Kuva Esa Häkkinen.

Kaikki alkoi siitä, kun kuulin johtokunnan kokouksessa vihjailtavan jostakin erityisestä. Uteliaisuuttani vielä enemmän herätti se, että kaikkia junnuohjaajia pyydettiin olemaan paikalla halliharkkojen jälkeen 26.10.1996. Päässäni vain surisivat kysymykset: mitä, miksi jne. No, syy selvisi vihdoin jäsentiedotteestamme, jossa keskiaukeamalla komeili kutsu sinettikahveille. Kieltämättä hetki jäi mieleen, ja sitä on ollut mukava muistella näin jälkikäteenkin. Sinettivuosi on ollut täynnä toimintaa. Ensimmäinen suuri koettelemus oli Järvenpäässä joulukuussa järjestetty valtakunnallinen Yö-norpparalli, johon osallistui 95 nuorta eri puolelta Suomea. Ohjaajana rallin eteen täytyi vuodattaa monen monta hikikarpaloa ja aivotkin saivat tehdä töitä täysillä, välillä ylikapasiteetillakin. Mutta muutamien ja taas muutamien sävellysten jälkeen tapahtuma oli onnistunut. Kaikki junnuohjaajamme pan ostivat siihen sata- ja yksiprosenttisesti. Kevääseen on mahtunut paljon. Kaiken aloitti tammikuussa perusvälinekurssi, johon osallistui 18 nuorta, ja mikä i1ahdutta-

vinta monet heistä ovat tulleet yhä enemmän tutuiksi viikottaisissa halliharkoissa, joissa mukana ovat olleet jo vähän vanhemmatkin junnut. On käyty tutustumassa SPR-nuorten toimintaan ja saatu aimo annos ensiapukertausta. Kisailtu on valtakunnallisessa Norpparallissa Porissa ja introsukellustakin on kokeiltu. Kevätkausi päätettiin seuran sisäiseen halliralliin ja palkinnoksi pistettiin suu makeaksi. Kesä aloitettiin perinteisesti rannanputsaustalkoilla, johon junnutkin kiitettävästi osallistuivat. Meren salaisuuksiin on tutustuttu veneillen ja snorklaillen. Itse ohjaajana olen päässyt sinetin myötä nauttimaan monista onnistumisen hetkistä, mutta kääntöpuolella on aina paljon työtä. Eikä sille näytä tulevan loppua, sillä sinettiseurana on monessa mukana. Mutta toisaalta vaikka sinetti ottaakin paljon, jää kokonaissaldo ehdottomasti plussan puolelle. ~ Sari Häkkinen , NS-ohjaaja Keski-Uudenmaan Sukeltajat

T:

ivotamme kaikki syvyyden saalistajat tervetulleiksi jatkamaan sukelluskauttaan Nordic Dive In:iin (ilman dekompressiota). Syvyyshumala kyllä saattaa iskeä, kun tutustut lähemmin kokonaisedullisiin hintoihimme. Edustamme muunmuassa Dacor® sukellusvarusteita, Citizen® sukelluskeIloja ja Benediver- sekä Nordic-sukellustietokoneita. Tervetuloa!

Nyt Body Glove märkäpuku erikoishintaan Sukeltaja-lehden lukijoille a~oamme

Ttanium-märkäpuvun

nyt Body Glove 2/3 mm:n tihallikäyttöön tai etelään, erikoishintaan kaikille Sukeltaja-lehden lukijoille.

J

1.300 markkaa ja saat huippuluokan märkäpuvun, niin kauan kuin tavaraa riittää!

..1

)

l

Nordic Dive In Oy. Pohjoisranta 2, 00170 Helsinki. Pu h. (09) 622 55 44. Fax (09) 622 49 49.


SUKELLA TURVALLISESTI KAIKILLA VESILLA ••

Ota turvaksesi nyt uusi, entistä enemmän turvaava vakuutus. Se korvaa sinulle taloudellisesti tapaturmat, jotka sattuvat kilpailussa, sukellusharjoituksissa, näytöksissä ja niihin liittyvillä matkoilla. Niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Kaikilla vesillä!

::...

.. .

....

-- - ...

Lisenssivakuutuksen saavat vain Suomen Urheilusukeltajain Liiton jäsenseurojen jäsenet. Edullinen ja kattava lisenssi koskee urheilusukellusta, räpyläuintia, uppopalloa, sukelluskalastusta, -suunnistusta ja -kuvausta. Tapaturmien hoitokulujen lisäksi lisenssiin sisältyy kertakorvaus pysyvästä haitasta ja kuolemasta.

Turvaa tulevat sukelluksesi ja ota lisenssi turvaksesi nyt heti. Saat sen liittosi ja seurasi kautta.

1)

Lisenssi antaa turoaa SUIiI,f!lSUjOa missä päin maailmaa tapansa. Myös sukeltajantaudin vaatima painekammioboito kuuluu korvattaviin vabinkoibin.

~

POHjOIA-YHTIöT

ukella r mpimiin vesiin! Kiehtoisiko sukellusloma talvella Malediiveilla? Turkoosinsininen 27 -asteinen vesi, koskemattomat koralliriutat, lukuisat värikkäät kalat ja näkyväisyys jopa kymmeniä metrejä! Kuredulla toimii hyvin varustettu sukelluskeskus, jossa on monta vuotta saarella asunut suomalainen sukellusopettaja. Tai lähde kiehtova lIe sukellussafarille Malediiveille. Fritidsresorilla on myös muita kiehtovia sukelluskohteita, kuten Phuket Thaimaassa, Hurghada Egyptissä sekä Eilat Israelissa. VARAUKSET:

01 0 522 522

Ma-pe 8.30-17, la 10-14 Puhelinmyynti lisäksi ma-to klo 20 asti. Paikallispuhelun hinnalla kaikkialta Suomesta. Fritidsresor Helsinki, Tampere, Turku, Oulu tai lähimmästä matkatoimistosta.

..

~

~

.. •

Fritids Resor


Kalle Peltonen ja Maare Siukola, Mäntän seudun Sukeltajat Kuva Markku Vitikainen

Oli kevät 1996 kun kävimme Nuori Suomi-ohjaajakurssin. Oli puhuttu. että Mäntässäkin voisi nuorille kehittää jotain sukellukseen liittyvää toimintaa. Sukellusseuramme jäsenistö oli alkanut uhkaavasti "ukkoontua". Maare oli myös uimahallivalvojana havainnut nuorten kantavan mukanaan perusvälineitä käyttäen niitä joidenkin uimareiden mielestä jopa häiritsevässä määrin. Siispä piti antaa nuorille mahdollisuus käyttää niitä rauhassa. ohjatusti ja omalla vuorollaan.

luottaen uskoimme saavamme mukaan ainakin 20-30 nuorta joten mainostimme asiaa innokkaasti. Koitti vihdoin kaunis sunnuntaiaamu - ja loppu onkin legendaa. Uimahallin kahvio ja eteinen täyttyivät tulevista Norpista vanhempineen. 65 ilmoittautunutta!! Määrä ylitti hurjimmatkin odotukset. Alkoi kyteä pieni pelko: Miten näiden kaikkien kanssa pärjätään? Ensimmäiset kerrat menivät tutustuessa. uimatesteissä (vaatimuksena oli uimataito) ja ryhmäjaon teossa. Norpat jaettiin kahteen ryhmään: 7-10v klo 1315 ja 11-15v klo 15-17. Näin kuluivat sunnuntait. Uimme. harjoittelimme perusvälinetaitoja. sukelsimme. Välillä vähän hölmöiltiin ja taas sukelIettiin.

MITEN ME NÄIDEN KAIKKIEN KANSSA PÄRJÄTÄÄN?

ULOS MAAILMAAN

Ajatus Norppatoiminnasta kehittyi edelleen. Seuran johto suhtautui Norppatoiminnan suunnitteluun hyvin myötämielisesti etten sanoisi innostuneesti. Anoimme kaupungin päättäjiltä uimahalli- ja liikuntasalivuoroja ja saimme ne. Maaren havaintoihin

Tuli aika suunnitella kilpailutoimintaa. Ensimmäinen Norpparalli koettiin Järvenpäässä. missä seikkailtiin ufomainingeissa. Hyvin kilpailtiin. sillä tuomisina oli pistesijottumisia. omia ennätyksiä ja uusia kavereita! Matka kannusti jatkamaan harjoituksia. On-

neksi ohjaamiseen saatiin lisävoimia. sillä avuksi tulivat Aatu Kettunen ja Tomppa Tuuliranta. Kevättä kohti mentiin lujaa. ja edessä oli seuraava ralli. tällä kertaa Porissa. Nyt matkustettiin jo isommalla joukolla junakyydillä. Perille päästiin onnellisesti ja tavattiin vanhat tutut. Ja sitten siihen kilpailuun. Voi sanoa. että Mäntän seudun Norpat nousivat tuntemattomuudesta suoraan tähtiin. Viisi pokaalia ja tukku hyviä sijoituksia! Se oli saavutus. jota ei heti uskonut todeksi. Mutta hei! Nämä ovat mänttäläisiä Norppia; sitkeitä. yritteliäitä ja hauskoja nuoria. joita on mukava ohjata. Nämä tulokset antoivat ohjaajaliekin aiheen kulkea vähän aikaa "takki auki". Mutta ei liian kauaan. Pitää olla nöyrä ja jatkaa harjoituksia. Nimittäin häviön mahdollisuuskin (tosin vähäinen) on otettava huomioon. Kesää odotellessa ja harjoitusten jatkuessa suunniteltiin oman seuran Norpparalli. Se toteutettiin yörallina. jossa tehtävät oli muunneltu sopiviksi eri ikäisille Norpille. Pimeässä altaassa sukeltaminen oli monelle uusi kokemus. Mutta kivaa oli.

On ilo urheilla

~~ORI ~TElE Ml $((fALlNEA

Rallin jälkeen alkoi kesätauko olla käsillä. Ei kuitenkaan kaikilla. Osa Norpista lähti Viikinkileirille Turun saaristoon. Matka sujui hyvin Maaren ja Kipan toimiessa matkanjohtajina. Ja tuliaisina oli jälleen tukku hyviä muistoja. Näin mainiosti menneen ensimmäisen vuoden jälkeen on mieluista esittää kaikille Mäntän seudun Norppatoiminnassa mukana olleille suuret kiitokset ja toivoa. että olette mukana jatkossakin. Syksy ja toisen vuoden Norppatoiminta on taas menossa hyvää vauhtia. Uusia norppia on tullut mukaan mukavasti "vanhojen Norppakonkareiden" rinnalle. Tervetuloa vain hyvään ryhmään. Mäntän seudun Norppiin. ~


MUISTIN VIRKISTYSTÄ VIIKINKI 97 -LEIRIN NORPILLE JA TIEDOKSI ISOMMILLE

Högsåran viikinkileirin biologian rasti kauniin Sandvikenin rannalla on nyt niin oppilaita kuin opettajiakin vailla. Kasvit ja eläimet siellä jatkavat elämäänsä ilman meitäkin. Tässä ja seuraavissa lehtemme numeroissa piristän muistianne siitä, mitä itse näitte ja mistä Petri Vahteri ja minä teille kerroimme. Uuttakin tietoa mahtuu hieman mukaan. MIKSI TIETEELLINEN NIMI?

Monesta tuntuu aivan turhalta, että merkitsen kasvien ja eläinten tieteellisen nimen suomenkielisen jälkeen. Menettely on kuitenkin mielekäs. Suomenkielisetkin nimet saattavat olla erilaiset eri puolilla maatamme ja muissa maissa nämä "yleisnimet" varmasti sitä ovat. Vaikka ette tieteellistä nimeä muistakaan ulkoa, sen perusteella voi missä maassa tahansa tehdä selväksi, mistä kasvista tai eläimestä on kyse. Olette ehkä jo huomanneet, että tieteellinen lajinimi on kaksiosainen. Ensimmäinen osa, joka aina aloitetaan isolla kirjaimella, ilmaisee suvun (Aster=asterit). Tämä ja aina pienellä kirjaimella alkava jälkimmäinen sana yhdessä ilmaisevat lajin. (Aster tripolium, meriasteri). MERlASTERI - ASTER TRIPOLlUM

Meriasteri on saaristo rantojen kauneimpia kasveja, jonka sukeltajakin helposti huomaa. Se kasvaa vesi rajan lähellä, jopa rantavedessäkin. Tämä voi olla haitta: Meriasteri kukkii vasta elokuussa (kuten saatoimme todeta), jol-

loin veden pinta usein on korkealla pilaten avautuneiden kukkien siitepölyn. Meriasteri on kotoisin Länsi-Euroopan valtamerirannoilta, mutta sopeutunut vähitellen Itämeren vähäsuolaiseen murtoveteen. MERlNÄTKELMÄ - LAlHYRUS JAPONICUS

Merinätkelmää, hyvin kaunista hernekasvia, kasvoi Sandvikenin hiekassa paljon vesirajaa ylempänä. Se selittyy sillä, että kasvi ei voi merivedellä tyydyttää vedentarvettaan. Merivesi kyllä hyödyttää tätäkin kasvia tuomalla myrskyaaltojen mukana rantaan monenlaista ravinteeksi kelpaavaa ainesta. Merinätkelmän siemenet kelluvat itämiskykyisinä merivedessä. Kasvi on Retkeilykasvion mukaan lievästi myrkyllinen. MERlSUOLAKE - TR1LOCHIN MARITlMA

Todella isoja, jopa yli puolen metrin korkuisia, hieman heinän näköisiä merisuolakkeita keräSivät kaikki ryhmät kiven lomasta. useimmiten melko kaukaa vesirajasta. Merisuolake kyllä menestyy aivan vesirajassakin, mutta vierelleen se silloin vaatii kiviä,

Sandvikenin rannalla merisuolakkeet ovat todella komeita:

pelkkä hiekka ei riitä. Merisuolaketta tavataan koko merenrannikollamme. Ellei tarkkaan katso, merisuolakkeeksi voi luulla myös Sandvikenissä leirin aikana kerättyä meriratamoa - Plantago maritima, jonka levinneisyys on sama kuin merisuolakkeen . Sen tähkämäinen kukinto on kiinteämpi ja varsilehdet litteämmät kuin merisuolakkeella. KAISLA JA RUOKO

Kyllä suomenkieli on hankalaa. Alue, missä kaikkien tuntema meren- ja järvenrantojen, ojien ym. kosteiden paikkojen, jopa nelimetriseksi kasvava tupsukukintoinen (röyhyD järvi ruoko Phragmites australis - kasvaa, on kansan suussa yleensä kaislikko. Olen aivan varma, että kun olette radiosta kuunnelleet mainiota "Kaislikossa suhisee" -kuunneImaa, järviruo ot siellä suhisevat. Pitäisi siis oikeastaan sanoa "Ruoikossa suhisee" . Sarakasveihin kuuluvat kaisiat ovat rakenteel-

taan aivan toisen näköisiä kuin heinäkasvi järviruoko. Sinikaisla - Schoenoplectus tabemaemontani - kasvoi runsaana melko kaukana vesirajasta Sandvikenin kivikkoisella alueella, ts. lahden etelärannalla eli tukikohdastamme vasemmalle. Sen varret ovat liereitä, sisältä hohkaisia eli täynnä melko löyhän näköistä soIukkoa. Sen kukinto on paljon kiinteämpi kuin järviruo olla. Sinikaisla kasvaa koko merenrannikollamme. Hyvin samannäköinen järvikaisla - Schoenoplectus lacustris - on yleinen sisävesilaji, jota tavataan tosin myös merenrannikollamme. Monia muitakin lajeja löydettiin Sandvikenin rannalta. Ehkä niistä vielä tehdään luettelokin. Seuraavassa kirjoituksessa menemme kuitenkin jo vedenpinnan alle, eli katsomme mitä kasveja sieltä löysimme. ~ Teksti ja kuvat Ilpo Haahtela


LEIRIN KUVASATOA KUVAAJAT LEENA KOIVUMÄKI JARI TERHO ILPO HAAHTELA


UNNALLINEN ÄRASSA ohjaajilta vaadittakoon vastaisuudessa enemmän etukäteisharkintaa. Leirille olisi ollut tulijoita enemmän kuin petipaikkoja oli ta~olla. Ennakkovaraukset, joista osa jäi tulematta edes ilmoittamatta veivät paikat monelta halukkaalta. Lääkärintodistus on hyväksyttävä syy ja niitäkin oli pari kappaletta. Muut tullaan laskuttamaan, ei liitto ole mikään pankki joka maksaa järjestäjille seurojen harkitsemattomuuksisKÄVELTIIN JA KÄVELTIIN ta. Peräänkuulutan vastaisuudesRastit olivat kaukana toisis- sa vastuuntuntoa tällekin sektotaan, joten yhdeksi eniten aikaa rille. Mutta - kuten sunnuntaiaamun ja tarmoa vieväksi tehtäväksi muodostui käveleminen. Kaikki ohjaajakokouksessa sanoin: "Me rastit vietiin kiitettävästi läpi jos- järjestimme paikan ja ohjelman. kin meribiologia, meriturvallisuus Te teitte yhteisesti leirin. Minä ja liikunta nousivat jälkikyselyssä en pysty yksilöimään kaikkien omaan arvoonsa. Varsinkin lii- panosta yhteiseksi elämyksekkuntarasti todella monipuolisine si, mutta kiitos kuuluu kaikki välineineen ja huolehtivaisine val- Teille "harmaat, keltaiset ja vihvojineen oli omaa luokkaansa. reät". Leirin työmyyrinä toimivat ja Poliisin toiminta jo näinkin suurella leirillä on epäkiitollinen teh- sietivät joskus tiukkojakin äänentävä ja johtikin kahteen "tuomi- painoja Harri Pekola, Ari Peltonen, oon" . Tuomitut hoitivat tuomionsa sovitulla tavalla ja todella kii- Hannu Lehtonen, Mervi Virolaitettävästi. Muut leiriläiset unoh- nen, Lauri Ljungqvist, Pirjo Saativat kunnian vaatimuksen "Kun rinen, Tiina Virtanen, Immu Virtuomio on suoritettu, siitä ei enää tanen, Sanna Virtanen, Sanna puhuta". Kiusoittelu lisäsi tuo- Hirvola, Heli Haavisto, Pipsa Ruokonen, Petri Vahteri, Ilpo miot turhan koviksi. Leirin kylkiäisenä viety Nuori Haahtela, Jouko Moisala, Peter Suomi-ohjaajakurssi suoriutui Sergelius, Mirja Söderman, Jarkiitettävästi niin kurssista kuin mo Makkonen, Carita Järvinen, saamastaan ohjelmatehtäväs- Ari Salminen, Vuokko Paatero, täänkin. Kurssin vetäjänä toim i- Eka Metsävuori. nut Tero Raatikainen oli saanut kurssilaisiinsa hyvän vedon Leirin suojelijana toimi Merenkulkuhallituksen pääjohtaja Kyösti päälle. Vesterinen. taja Kyösti Vesterinen oli käynyt saaressa pari viikkoa aikaisemmin "tarkastamassa" paikat. "lItanuotiot" olivat oma osansa leiriä vaikka tulenteko olikin tällä kertaa kielletty. Ohjelmat olivat osin improvisoituja ja osin etukäteen valmisteltuja. Upeat auringonlaskut saatiin kaupanpäällisinä.

Viikinki kapteeni Metsävuori

Tietopuolta Saamansa tiedon perusteella liikuntapohjaisia. kerääntyivät Viikingit Högsåran edustivat meribiologia, Sinisimsaareen kesäjuhlille ainakin 600 pukka, Högsåran museo ja merivuoden tauon jälkeen. Juhlijat turvallisuus laitesukelluksineen. jaettiin ikivanhan viikinkiperinteen liikuntapohjaisia olivat Keisarinmukaan soutajiin, perämiehiin, lahden liikuntarasti ja miksei ositvenepäälliköihin ja heimovan- tain meriturvallisuus ja merimieshempiin . Soutajat olivat leiriläisiä taitokin. (norppia) ja perämiehet leiriläisohjaajia, venepäälliköt rastihenkilöstöä ja muita joilla oli etukäteen RASTEJA JA VIERAILIJOITA määrätty tehtävä, heimovanhimM/ S Tavin meriturvallisuusraspia olivat järjestys ryhmä "työti ja Keisarinlahden liikuntarasti myyrät" . Viikingit hyökkäsivät Högsåran vaativat ehdottomasti eniten turkylään kahtena aaltona ja valloit- vahenkilöstöä alkukesän synkistivat sen torstaina, 7. päivänä tä tilastoista johtuen . Hyvän valelokuuta. Ensimmäisinä tulleet vonnan ansiosta ilman mainittavalloittivat Sanna Virtasen joh- via tapaturmia selvittiinkin. Vierailijoina kävi leirillä eri tiedolla Sunnalandin toimintakeskuksen ja seuraava aalto valloitti dotusvälineiden edustajia: Saa"pensionaatin" käytyään sitä en- ristomeren Merivartiosto, Kenen tutustumassa Sinisimpukan miönsaaren poliisi ja Laivaston sukeltajakurssi. Yhteydenpitoopastuskeskukseen. Siitä se alkoi. Majoittumisen ongelmien vuoksi leiriläiset ja laijälkeen alkoi "orjakauppa " jossa vaston sukeltajat eivät tavanleiriläiset jaettiin ryhmiin, joissa neet, sinänsä valittava tapahtuhe sitten toimivat ja kulkivat ym- ma. Taistelusukeltajien rasti olisi päri saarta erilaisilla tehtäväras- varmasti ollut mielenkiintoinen teilla. Rastit oli sekä tieto- että tuttavuus. Leirin suojelija, pääjoh-

PÄÄTELMIÄ

Yleisesti ottaen leiri meni hy'{in. Högsåralaiset Ulla ja Uffe Orså hoitivat muonituksen rutiinilla: "riittävästi ja hyvää". He joustivat muutenkin monella eri sektorilla luovuttaen muun muassa auton leirin käyttöön. Auto ei ollut leiriläisten kuljetukseen vaan tarvittavan kaluston siirtämiseen tarkoitettu, vaikka se joskus "lipsahtikin " nuorempien kohdalla muuhunkin. Negatiivisena puolena pidän peruutuksia, jotka tulivat liian myöhään. Seuroissa toimiviita

Taloudellisesti tai muuten leiriä tukivat: Hansaprint Oy Suomen Kotijäätelö Oy Silkkeri Oy Marli Oy K-Market Länsituuli Merenkulkuhallitus Viking Line Turun Diving Center Metsähallitus, Sinisimpukan opastuskeskus Jungfrusund Museo Farmors Cafe Högsåra Pensionat Leluliike Casagrande Muovitukku Oy ~

I ;


ta oli joka rastilla jatkuvasti. Pipsalla on kokemusta nuorisoleireistä. Hän sanoi olevansa positiivisesti yllättynyt norppien hyvästä käytöksestä ja siisteydestä. Pipsa on ollut yksi leirin "takapiruja" järjestelyjen alkuajoista saakka. joten syytön ei Pipsakaan ole onnistuneeseen leiriin.

SANNA HrRVOLA

Leirin pääohjaajana toimi Sanna Hirvola. liikunnanohjaaja Turusta . Sanna totesi Saariston hyväksi leiripaikaksi. sillä se kasvattaa luontoystävällisyyteen ja ymmärtämään saariston asukkaita. Rastipisteet toimivat hyvin ja olivat monipuolisia. Oli hyvä. että kaikki rastipaikat olivat rannassa. joten aina välillä saattoi uida mitä lapset kiitettävästi tekivätkin o Ongelmaksi Sanna mainitsi rastien etäinen sijainti toisistaan. joten kulkemaan joutui paljon. Ohjaajat saivat kuitenkin tsempattua kiitettävästi ryhmänsä kulkemaan. vaikka koko leirin ajan vallitsi kova helle. eikä moni ohjaaja ollut paljoakaan suurimpia norppia vanhempi. Leiriä hän piti kattavana siltä osin. että siellä oli nuoria hyvin eri puolilta Suomea. Pari viikkoa sitten 600 nuoren yleis leiriä johtanut Sanna totesi meidän olevan nuorisoleirien järjestämisessä hyvällä tiellä. jota kannattaa jatkaa. Lisäkoulutusta hän suositteli lajitaitojen lisäksi lasten ohjaamisessa.

JARMO "JAPI" MAKKONEN

"Tuhannen kilometrin Japi" kuvasi videolle kaiken leiritoiminnan joka päivä aamusta iItamyöhäiseen. unohtamatta Högsåraa miljöönä. Japi kulki rastilta toiselle edestakaisin kamera olkapäälIe kiinnikasvaneena. Tämä oli Japin ensimmäinen nuorisoleiri ja hän piti kovasti kokemastaan. Nuorisoa hän kehui fiksuksi. joka ei häiriköinyt eikä asettunut poikkiteloille. vaikka helteen ja tiiviin leiriohjelman aiheuttama uupumus alkoi painaa ennen pitkää kaikkia. Silti jaksettiin innostua heinäsirkkojen tutkimisesta ja pelastuslauttaan kiipeämisestä ja monesta muusta - ja uida vielä päälle roppakaupalla.

ME VIIKINGIT

~\\~'d~/VIIKINKI -97 SOUTAJA (poSmNlSIN LEIRlLÄINEN) ANNE MEHTOLA

Anne tuli mukaan norppatoimintaan syksyllä 1996 Tampereen Urheilusukeltajiin. 11-vuotias Anne on aktiivinen monessa muussakin. Hän harrastaa jumppasirkusta. on mukana partiossa ja Näpsä-käsityökerhossa. joten kunnon meininki on Annelle mieleen. Norppatoiminta on Annesta mukavaa ja mielenkiintoista ja siellä on kivoja kavereita. Anne lienee varsin mukava tyttö. sillä hän on koulussa saanut "Hyvän ystävän" kannustuspalkinnon. Vaikka norppaleirillä oli yli sata positiivista nuorta. ei Annen valinta Viikinki -97 soutajaksi osunut väärälle henkilölle.

Viikinkivala Me Viikinkisoutajat vannomme leirin urheuden ja kestävyyden mitattujen kilometrien sekä solmittujen solmujen kautta kunnioittavamme meren henkeä vaikka selkämme ovat palaneet ja varpaamme ovat rakoilla.

PIRJO "PIPSA" SAARINEN

Pipsa oli leirin sekatyöläinen. Teki kaikkea. mutta erikoisalana oli perushoitajan ammatistaan johtuen lääkintätehtävistä huolehtiminen. Mitään merkittäviä haavereita ei Pipsan iloksi leirillä tapahtunut. Helle kaatoi muutaman isomman norpan kolmantena leiripäivänä huilaamaan. Olisikohan unohtunut lippis päästä liian pitkäksi aikaa tai jäänyt juotava vähiin. vaikka mehukanisterei-

Ohjaaja kokouksen tekemät vuoden leirivalinnat VIIKINKI -97 soutaja (feiriläinen): Anne Mehtola VIIKINKI -97 tsemppari. eli pidetyin ohjaaja: Maare Siukola VIIKINKI -97 paras ryhmä: numero 2 Laura Heinonen Mäntän seudun Sukeltajista. Aleksi Lepistö RaumaRepola Diving Clubista. Jesse Kästman Nautie Clubista. Harri Kangas Mäntän seudun Sukeltajista. Jarno Isokirmo TaURSU:sta. Matti Pusa Mäntän seudun Sukeltajista. Teemu Nordlund TaURSU:sta. Sirkka Ääry nen Sukellusseura Vesikoista ja Vilma Heino Rauman Laitesukeltajista. Ryhmää johtivat Reijo Salo TaURSU:sta. Heikki Kauppi Porin Urheilusukeltajista ja Antti Karttunen Rauma Repola Diving Clubista Erikoismaininta: Joni Latva-Kiskola 11v. ilmoittautuja no 1.

I


Sukeltajan tie aloitetaan useimmiten jo vauvaiässä. Lähes poikkeuksetta vesiaktiiviset vanhemmat hakeutuvat vauvauinnin pariin taaten näin oman harrastuksensa jatkuvuuden kun kaikki perheenjäsenet voivat turvallisesti liikkua vesillä. Ihmistaimihan on sukeltaja jo ennen syntymäänsä. Sen jälkeen tulevatkin hengitysharjoitukset ja kapalotreenit. Aika pian alkavat kuitenkin kylpemisharjoitukset jo lähes unohtuneessa vesielementissä. Vauvauintien huipennus lienee se. kun lapset tuntevat vesielementin omakseen aina uppeluk-

Ensi kesän Norppaleiri pidetään Lapissa. Vuotson kylässä. Vuotso sijaitsee Sodankylän kunnan pohjoisosassa. Lokan ja Porttipahdan tekojärvien välissä. Vuotso tunnetaan myös Lapin eteläisimpänä saamelaiskylänä. Vuotson tuntumassa sijaitsevat mm. Tankavaaran kulta-alue Golden Worldeineen. Urho Kekkosen kansallispuisto ja Nattastunturit. Luvassa on leiri keskellä parasta Lappia. Viikko ennen juhannusta - leirin aikana - aurinko ei enää laske illalla. joten yötön yö myös tulee tutuksi. Leiriläisille on luvassa monipuolinen seikkailuviikonloppu ilman hyttysongelmaa. Hyttyset kun heräävät "talviunesta" vasta juhannuksen aikoihin. Tervetuloa - Vuotso kutsuu! ~

siin saakka. On siis opittu pitämään päätä taas kuukausien tauon jälkeen veden alla. Tämän oppisuorituksen jälkeen matka jatkunee alkeisuimakouluihin vesileikkien pariin. Syvennetään vesiaktiivisuutta. opitaan pitämään veden alla viihtyvä pää myös veden pinnalla. Kellutaan. liu utaan. Tehdään kuperkeikkoja ja sukelletaan. Usein kuitenkin turhaan pitkitämme ja toppuuttelemme lasten uimataidon oppimista pitäytymällä ainoastaan jä~estetyissä uimakouluissa. jotka kestävät ainoastaan määräajan. Uimataito ja vedessä viihtyminen on elinikäinen

prosessi. Taito rappeutuu. jos sitä ei säännöllisesti harjoiteta. Suokaamme siis lapsillemme aktiivisen vesiliikunnan mahdollisuus myös uimakoulujen välille. Tämä mahdollisuus meillä aikuisilla sukeltajilla on sukelluskurssien välillä. Näin toimien saamme vesiaktiivisiin perheisiimme yhteistä tekemistä ja aikaa sukellusharrastukselle. Yhä useammat sukellusseurat ovatkin jo ottaneet ohjelmaansa norppaharjoitusten (8-14v) lisäksi kuuttiha~oitukset CO-7v). Näin on saatu myös norppien pikkuveljet ja -siskot mukaan sukellusharjoituksiin hyvän ohjauksen piiriin. Ensimmäinen kuuttiohjaajien koulutus järjestettiin tammikuussa. Jatkoa seuraa vielä tämän vuoden syksyllä. Sieltä on hyvä aloittaa ja hakea tukea näkemyksilleen alle kouluikäisten ohjaukseen. Parhaat vauvauintikuvat otetaan veden alla. Olisikohan kuitenkin kysymys vauvasukelluksesta? Mene ja tiedä. kehitys kehittyy - Baby Dive! ~

Lasse Heino SUSL:n nuorisovaliokunnan puheenjohtaja kuva Åke Rosing

Norppapaitoja vain 70,saatavana vielä muutama. Soita liiton toimistoon 09-3481 2569


UUSIA SEUROJA

Uusien seurojen määrä kasvaa tasaisesti. Tervetuloa mukaan toimintaan Itäviitta Helsingistä ja Parkanon VPK:n/Sukellusjaos. Seurojen lukumäärä on tällä hetkellä 189.

Muita kaivoksia on tarjolla mm. Kaatiala Kuortaneella, yhteys Vesa Kannisto 06-516 3230, tai Kurikassa, yhteys Kurikan pelastuslaitos. TURVALLINEN KESÄ

ANSIOrTUNEITA jÄSENIÄMME

CMAS****sukeltajia Reino Hyppönen. Tampereen Urheilusukeltajat ry Tapio Syrjänen, Tampereen Urheilusukeltajat ry Pekka Perätalo, Sukellusseura Vesikot ry Vesa Niemi, Sukellusseura Vesikot ry Jorma Valo, Lahden Urheilusukeltajat ry HOPEINEN ANSIOMITALI

Olavi Karhu, Tampereen Urheilusukeltajat ry Raija Silvennoinen, Tampereen Urheilusukeltajat ry Ari Vorne, Tampereen Urheilusukeltajat ry Jorma Ahoiin, Lahden Urheilusukeltajat ry Matti Vilhunen, Vesihiisi ry Jouko Nykänen, Vesihiisi ry Markku Lukkarinen, Vesihiisi ry Hannu Nousiainen, Pieksämäen Urheilusukeltajat ry PRONSSINEN ANSIOMITALI

Anne Järveläinen, Tampereen Urheilusukeltajat ry Keijo Kaittola, Tampereen Urheilusukeltajat ry Marko Kauppinen, Tampereen Urheilusukeltajat ry Leena Nikkarinen, Tampereen Urheilusukeltajat ry Jukka-Pekka Tanner, Tampereen Urheilusukeltajat ry Kirsti Wikman, Tampereen Urheilusukeltajat ry Tarmo Jalonen, Tampereen Urheilusukeltajat ry Kauko Frilander, Vesihiisi ry Jari Lind, RRDC Helena Sadeharju, RRDC Mauri Pesiö, RRDC Vesa Nevalainen, RRDC NYKYISET SUKELLUSPULLOSTANDARDIT

Jos Euroopan alueelta hankitussa säiliössä on seuraavat merkinnät; - 84/525/ETY - saumaton teräspullo - 84/526/ETY - saumaton AI-pullo leimaa Teknillinen Tarkastuskeskus ml() pullon omalla leimallaan. Huom! Venttiilimerkinnät tulee näkyä sekä pullossa että venttiilissä. Jos leimaa ei ole, tulee olla yhteydessä TIK:een, josta saa lisätietoa. Yleensä ainakin rakenteen lujuusominaisuudet on selvitettävä asianmukaisin todistuksin. Lainsäädäntö tulee edelleen muuttumaan, ja asiasta tiedotetaan jäsenistölle välittömästi. Säiliöitä tulee koskemaan Liikenneministeriön päätökset ja kompressoreita Kauppa- ja Teollisuusministeriön päätökset. KAWOKSISSA SUKELTAMINEN

.. Lukupään ongelma tai välinpitämättömyys vaivaa muutamia sukeltajia. Alkää pilatko hyvää yhteistyötämme Länsi-Uudenmaan aikuiskoulutuskeskuksen kanssa - Ojamon kaivokseen ei sukelleta kuin saadun luvan kanssa!!!!!!!! .

Kesä ja ilmojen haltija on suosinut vesielementissä viihtyviä. Noin 1200 uutta seurojen kouluttamaa sukelluksenharrastajaa on aloittanut vedenalaisesta elämästä nauttimisen ja mikä ilo ja onni, onnettomuuksia ei ole sattunut. Kiitos aktiiviset ja vastuuntuntoiset seurojen kouluttajat. VUOSIKOKOUSVlIKONLOPPU

15.-16.11. TAMPEREELLA

Lauantaipäivän ohjelman on suunnitellut seuratoimintavaliokunta. Seurojen verotuksesta tulee kertomaan alan asiantuntija Kerstin Ekman SLU:sta, joten toivon, että mietitte teille tärkeitä, avoimia kysymyksiä valmiiksi. Muuta tietoa jaamme seuratoiminnasta yleensä, tiedottamisesta sekä kansanedustaja "Veltto" Virtasen mietteitä toimimisesta organisaatiossa. Sunnuntaina aamupäivällä virallinen syyskokous, jossa päätetään tulevan vuoden toiminta- ja taloussuunnitelmista. KURSSIEN ALKAMISESTA TIEDOT JA TILAUKSET AJOISSA

Helsingin Sanomat teki upean jutun sukeltamisesta värikuvineen ja kuten arvata saattaa maanantaina soi toimiston puhelin taukoamatta. Me myimme "ei oota" selitysten kera, ja kuitenkin seuroilla on ja oli alkamassa kursseja, alkamisilmoitusta ei vaan oltu muistettu lähettää. Harmi kaikille osapuolille. Oppilaskansioiden toimittamiseen tarvitsemme ainakin viikon, toimiston henkilöresurssit eivät valitettavasti voi toimia "heti. nyt, tänään, viimeistään huomenna" periaatteella. SUKELTAjAKORill MYÖHÄSSÄ

Olemme syvästi pahoillamme korttien viivästymisestä, hyvät selitykset ovat nyt tarpeellisia. Hakemuksia tuli kesän aikana noin 1280 kpl, henkilökunnan kesälomat viivästivät vain ihan pikkuisen, tallennukset tehtiin ajoissa, mutta painotaio joutui törmäyskurssille Mr Murphyn kanssa ja kaikki. ihan kaikki meni pieleen. Olemme pahoillamme, kiireelliset kortit olemme kuitenkin voineet toimittaa matkustaville, joten oppilaskortilla ovat suurin osa kurssin suorittaneista saaneet tulla toimeen koko kesän. Korostan vielä, että kurssien vastaavat kouluttajat ovat syyttömiä. Me ja painotaio teemme kaiken mahdollisen, että ensi kesä sujuu paremmin. Kiitos ymmärtämisestä! TOIMISTON HENKILÖKUNTA

Brita Ikävalko, toiminnanjohtaja, talous- ja hallinto, seuratoiminta ja yhteiskunnalliset asiat Eeva-Kaisa Rantala, koulutus- ja nuorisosihteeri, toiminnanjohtajan sijainen, koulutus- ja nuorisoasiat Minna Pajunen, liittosihteeri, sihteerin tehtävät, ATK-asiat, asiakaspalvelu Maritta Kaisla, työllistetty 20.2.1998 saakka, asiakaspalvelu Soitellaan, soitellaan ...


Kysy meiltä ainutlaatuista HotSport-korttia. Sillä sinä saat YkkösBonusta jopa 3,6% yli 1500 ostopaikasta ja seurasi saa sen lisäksi 5% HotSport-bonusta kaikista jäsenistönsä ostoista hotelleissamme ja niiden ravintoloissa.

Olemme SLU:n virallinen majoittaja.

SporttiHinnat

Kerro varatessasi oman lajiliittosi tai SLU:n

/hlö/vrk/2 hh. Voimassa viikonloppuisin pe-Ia ja la-su 1997.

alk.175,-

sopimusnumero 84, Vähintään 11 hengen ryhmät

niin saat sopimusedun.

alk.140,/hlö/vrk/2 hh. Voimassa joka päivä 1997. SUOMEN LIIKUNTA JA URNEllU ry FINLANDS IDROTT rf FINNISH SPORTS FEDERATlON

Paikkakuntakohtaiset rajoitukset mahdollisia.

Käytössäsi on 34 tasokasta hotellia ympäri maan, joissa kaikissa viihdyt. Kunhan ensin päätät, haluatko asua keskellä kaupunkia vai lähellä luontoa. Varaukset ja lisätiedot

9800-2868 ma-pe 8-20, la 10-18.

- - - - - - - - Restel Hotel Group

CUMULUS ~~RAMADA: http://v.tvv\.v.cumulus.fi tai http://v.tvv\.v.rantasipi.fi


LAsnN LIIKUNNASSA TÄRKEINTÄ ON HYVÄ FIILIS Nuori Suomi täyttää marraskuussa 10 vuotta. Kymmenen vuotta on liputettu lasten liikunnan puolesta - lähtökohtana on ollut lapsen tarpeet. Nuori Suomi on halunnut tuoda lasten liikuntaan ajattelemisen aihetta. Ketä varten tätä tehdään ja kenen ehdoilla? Mikä on tärkeintä lasten liikunnassa? Lasten liikunnassa on tavoitteena innostaa mahdollisimman moni suomalainen lapsi liikkumaan ja vielä nauttimaan liikunnasta. Jokainen lapsi voi oppia

Nuori Suomen Ympäristöprojekti on mukana järjestämässä Nuorten Ympäristöviikkoa 3.9.11 .1997. Yläasteiden ja lukioiden lisäksi urheiluseuroissa tutkitaan ympäristöasioita ja vaikutetaan ympäristökäytäntöihin . Nuorten Ympäristöviikko on hyvä tilaisuus käynnistää ympäristömyönteinen toiminta seurassa. Samalla seuran nuorille tarjoutuu mahdollisuus kehittyä alan asiantuntijaksi.

jatkuvasti uutta omalla tasollaan, lasten liikunnassa pitäisi riittää, että voittaa itsensä, tekee parhaansa. Kannustamisen ja positiivisen ilmapiirin tulisi olla tärkeimmät tavoitteet seuratoiminnassa. Hyvässä ilmapiirissä lapsi haluaa olla mukana, haluaa oppia ja nauttii tekemästään. Kun mahdollisimman moni lapsi on mukana seuratoiminnassa on se kaikkien etu - lasten, perheiden, seurojen ja yhteiskunnan. Mielekäs harrastus pitää pois kaduilta ja antaa sisältöä lapsen elämään.

Lapsinäkökulman tuominen nassa tekevät seurat ja siellä lasmukaan urheiluun on ollut Nuori ten ohjaajat. Arvokasta työtä teSuomi ry:n tärkein tehtävä. Las- kevät lasten ohjaajat ovat monten liikunta ei voi olla samanlais- ta kertaa kovin yksin, joten heita kuin aikuisten urheilu. Lasten dän työnsä tukeminen ja kannusliikunnassa tulee olla omat ohjaa- taminen ovat jatkossakin suuri jakoulutukset ja omat liikunta- haaste. tuotteet. jotta lapsille tarjottu liiOnnistumisen elämyksiä kaikilkunta vastaisi lapsen odotuksia. le nuorisotyötä tekeville ohjaaNuoren Suomen kymmenvuoti- jille ja seuroille! OJ aan taipaleen aikana näihin asioihin on kiinnitetty huomiota ja siinä on onnistuttu kin, mutta työ Eija Alaja, ei ole vielä läheskään valmis. NUORI SUOMI ry Varsinaisen työnhän lasten liikun-

HALUATKO OLLA YMPÄRISTÖVAIKUTTAJA?

tarvittavia muutoksia ja toimitaan muutosten edistämiseksi. OsalNUORlIN YMPÄRISTÖVIIKKO listuvat ryhmät voivat valita tut1997 - NYV'97 kimusalueensa ja toimintatapanNuorten Ympäristöviikko 1997 sa ympäristöviikon materiaalipaon nuorten nuorille järjestämää ketin ta~oamista tutkimustehtätoimintaa kestävän kehityksen vistä ja toimintavinkeistä, joita on edistämiseksi. NYV 97 on valta- kaikkiaan yli 60. Vinkkien aiheita kunnallinen tapahtuma, joka lin- ovat mm. korjaustempaus, ymkittyy myös muissa maissa jär- päristömainonta, elämän laatu ja jestettäviin vastaaviin tapahtu- Agenda 21 . Tehtäviä voi toki tehmiin. NYV 97 on myös osa Nuor- dä muulloinkin, mutta NYV 97ten Akatemian T 97 -tempausviik- viikon aikana toiminta on valtakoa. NYV 97:n järjestelyistä vas- kunnallista ja saa julkisuutta. taavat Luonto-liitto, Nuori SuoPaikallisten selvitysten tulokmen Ympäristöprojekti ja Rescue set kootaan 3.-5 .11. keskustaMission. pahtumassa tiedekeskus HeureNYV 97:n aikana loka-marras- kassa, jonne osallistuvat urheilukuussa 1997 kouluissa, urheilu- seurat, luontokerhot ja koulut seuroissa ja luontokerhoissa tut- voivat lähettää edustajansa tai kitaan sekä kestävän kehityksen pitää yhteyttä osallistujiin esim. tilaa paikallisesti että paikallisen sähköpostilla. Keskustapahtutoiminnan globaaleja vaikutuksia. massa analysoidaan tuloksia ja Tutkimusten avulla arvioidaan vaikutetaan valtakunnallisesti

mm. kohtaamalla päättäjiä. Nuorten Ympäristöviikon toimistoon toimitetuista raporteista ja keskustapahtuman annista kootaan loppuraportti, joka toimitetaan kaikille osallistuneille tahoille. MUUTOS ALKAA MARRASKUUSSA

Mikä on urheilu hallin ekotase? Miten voin vaikuttaa vedenkulutukseen? Mistä ravintoni on peräisin? Näihin - ja moniin muihin - kysymyksiin etsitään vastauksia Nuorten Ympäristöviikon materiaalipaketin avulla. Toiminta painottuu loka-marraskuun vaihteeseen. Tulosten perusteella etsitään toiminnalle ympäristöystävällisempiä vaihtoehtoja ja järjestetään esim. tai koot. pienimuotoinen mielenosoitus, koulutustilaisuus tms. muutosten aikaan-

saamiseksi (vinkkejä tempauksiin materiaalipaketissa). Tempaukset voivat olla osa T 97 -tempausviikkoa. Näin NYV 97 ja T 97 voidaan yhdistää luontevasti toisiinsa. MmN PÄÄSEE MUKAAN?

Mukaan pääsee ilmoittautumalla Nuorten Ympäristöviikon toimistoon tai Nuoren Suomen Ympäristöprojektiin (ks . yhteystiedot alla). Osallistuminen maksaa urheiluseuroille 200 mk. Hintaan Sisältyy materiaalipaketti, toimiston tuki sekä loppuraportti. Keskustapahtumaan osallistuminen 3-.5.1 1. maksaa 300 mk/hlö sisältäen majoituksen ja ruokailut. Juna- tai bussimatkoista Nuorten Ympäristöviikko maksaa yli 100 mk menevän osuuden. LISÄTIETOJA JA ILMOnTAUTUMlSIA

Nuorten Ympäristöviikko, Hämeentie 26 F, 00530 Helsinki, puh . (09) 753 8436, fax. (09) 773 2328. Marja-liisa Suomalainen, Nuori Suomen Ympäristöprojekti, Radiokatu 20, 00240 Helsinki, Puh. (09) 3481 2008, fax. (09) 3481 2007, E.mail: marja.suomalainen@ns.slu.fi.


Hanko-Cup sukelluskalastuskilpailu 30.8. 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. 13. 14.

Jukka Levonen Kommo Huohkri Pertti Laakso Jukka Rapo Matti Pyykkö Kyösti Tissari Stig Gustavsson Jyrki Vanne Minna Gustavsson Jarno Kosminen Martti Sandelin Kari Leinonen Anne Help Olli Nyyssönen

Raumanmeren suk.kerho

Helsingin urh.sukeltajat "

Lahden Pingviinit Raumanmeren suk.kerho Najadit Jyväskylän Delfiinit "

Najadit Helsingin urh.sukeltajat

kaloja/pist. 38/250 23/133 22/130 21/126 20/120 22/118 20/116 21/113 11/75 11/71 10/54 5/25 4/22 3/22

JOUKKUmILOKSET

1. Raumanmeren Suk.kerho 1. Jukka Levonen. Jyrki Vanne 363 2. Raumanmeren Suk.kerho II. Kimmo Hohkuri. Pertti Laakso 263 3. Helsingin urh.sukeltajat 1. Jukka Rapo. Matti Pyykkö 246 4. Lahden Pingviinit 1. Kyösti Tissari. Stig Gustavsson 234 5. Najadit. Anne Help. Minna Gustavsson 97 6.Jyväskylän Delfiinit 1. Jarno Koskinen. Kari Leinonen 96

p p p p p p

Suurin kala: Hauki 1400 g. Jukka Levonen Kokonaissaalis: 232 kalaa Osallistujia: 17 henkeä Jä~estäjä: Aqua Divers Club rf

KAATIALAAN TERVETU LOAl Nyt kun suosittu Haveri on suljettu. on Kaatialan käyttö lisääntynyt. Eikä se ole ihme. sillä Kaatiala on hieno sukelluskohde. Itsestään selvää on. että turvamääräyksiä noudatetaan. Mutta jos Murphy iskee. niin silloin ovat asiantuntijan apu enemmän kuin tarpeen. Kuortaneen Palolaitos toivoo. että erityisesti isommat ryhmät ilmoittaisivat etukäteen Kaatialaan tulostaan. Silloin tiedetään lisätä pelastusvalmiutta. Toki pikkuryhmätkin saavat ilmoittautua. Kuortaneen Palolaitos - erityisesti Vesa Kannisto - antaa mie-

lellään myös lisätietoja louhoksesta. Vaikka Kaatiala on hieno sukelluskohde. ovat vaarana kuitenkin hyvin sokkeloiset luolat. joihin ei ole syytä joutua vahingossa. Ota siis Vesaan yhteyttä jotta vältyt ikäviItä seurauksilta ja voit varmistua hyvästä sukellusretkestä. TIETOA JA APUA

Kuortaneen Palolaitos. Vesa Kannisto. työ (06) 516 3230. koti (06) 5254789. Alavuden Hätäkeskus (06) 511 2346 HÄTÄNUMERO 112

'Kun harkitset laadukkaiden ja edullisten sukellusvarusteiden hankintaa.

rÄON INrrl1 Divepointista löydät laajan valikoiman laatutuotteita, aina edulliseen hintaan. Kysy lisää ja pyydä tarjous!

Hallikausi alkaa! Meiltä laadukkaat SEAC SUB perusvälineet! "Holland"-haulivyö. Taskumallinen haulivyö 4-6 haulipusseille (6-18 kg), 1.5 tai 3 kgn haulipusseille. Voidaan myös käyttää tavallisia Iyijjypainoja. _ Holland-haulivyö 230." 4 x 3 kg pusseja ei 125.- 500.Norm.730.-

.

600

•_

SEAC LUXURY ~ 3-parist. sauvavalaisin~1')50 _ norm. 320.~. Varastossa olevat Polar Bears kuivapuvut erikoishintaan! Muutamia Fleece- ja nylonteddypukuja supernettohintaan! XEROTECH BLUE ja GRIP-TEX _ kuivakäsineitä, manseteille ja .' mansettirenkaille (koot 8,9 ja 10) lämmittävään syyshintaan!

Nyt myös Turussa! Divepointin tuotteita mw Turussa

Suomen Vesiurheilutukku Oy Osoite: Tampereen valtatie 1 Puhelin (02) 469 3060 Aukioloajat klo 11 - 17. TaN. myös iltaisin

Närpesvägen 9, Närpes. Puh./Tel. 06- 2243 590. Fax 06-2243 670 GSM 0400 563866

SEASAFETY Oy

.........~...;.....;..i;.o...:....I

Scandinavia

Ruoholahdenranta 1 00180 Helsinki. Puh. 09- 694 9006 Fax 09- 694 9295


British Sub Aqua Club erotettiin CMAS:n jäsenyydestä toukokuussa 1997 pidetyssä CMAS:n yleiskokouksessa. Erottaminen koski kaikkia kolme CMAS:n komiteaa, nimittäin teknistä, urheilu- ja tiedekomiteaa. Kokouksessa äänestettiin erottamisesta ja äänet jakautuivat 55 vastaan ja 73 puolesta. BSAC oli CMAS:n perustajajäseniä. Erottamiseen johti pitkäaikainen erimielisyys, joka koski BSAC Internationalin muualla kuin Britanniassa antamaa CMAS-sukelluskoulutusta.

BSAC EROTEl IU CMAS:STA BSAC Intemational on jo useamman vuoden ajan toiminut maissa. joissa jo ennestään on ollut kansallinen. CMAS:iin kuulunut liitto. BSAC Intemational on useissa maissa toiminut avoimessa kilpailutilanteessa kansallisten liittojen kanssa ja myöntänyt järjestämänsä sukelluskurssin päätteeksi CMAS-sukeltajakortin. Tähän BSAC Intemationalilla ei ole ollut oikeutta. koska se ei ole koskaan ollutkaan CMAS:n jäsen. Yhdistyneissä Kuningaskunnissa toimiva kansallinen liitto. BSAC sen sijaan oli erottamiseensa saakka CMAS:n jäsen. Toiminta on vastoin CMAS:n sääntöjä. lisäksi tämä kilpailutilanne on kaikkialla koettu kestämättömänä kansallisen liiton ja seurojen kannalta. Tilanne on jatkunut pitkään. ja sitä on yritetty sovitella. Lupauksistaan huolimatta BSAC ei ole korjannut tilannetta kansainvälisessä organisaatiossaan. Pahin tilanne on ollut Etelä-Koreassa. mutta ongelmia on esiintynyt mm. Espanjassa ja Maltalla. Viimeisessä vaiheessa oli asiaa selvittämässä edellisen yleiskokouksen vuonna 1995 asettama toimikunta. jonka kokoonpano oli mQlemmin puolin hyväksytty. Tästä huolimatta BSAC ei osallistunut. muita kiireitä syyttäen toimikunnan kokouksiin. Toimikunta päätyi suosittamaan yleiskokoukselle BSAC:n erottamista kaikesta CMAS:n toiminnasta. Helena Jaatinen

SYYS-TARJOUS!

SPIRO NORDIK JÄÄTYMISSUOJATTU REGULAATTORI 200BAR 300DIN

1950:1995:-

IDEA 3 RÄPYLÄ

490:-

SUOMI KANNATTI LIEVEMPÄÄ

RANGAlSlUSTA

lievemmän kannan mukaan. jota myös Suomi edusti. erottaminen olisi ollut ehdollinen ja koskenut ainoastaan teknistä komiteaa. Näin BSAC:n jäsenten osallistuminen CMAS:n järjestämiin erilaisiin kilpailuihin olisi jatkunut entisellään. Suoritetussa äänestyksessä suoraan erottamista koskeva kanta voitti äänin 73 - 55.

BSACVETOAA MUlITOKSENHAKUKOMISSIOON

BSAC on päättänyt viedä asian CMAS:n muutoksenhakukomissioon. jonka tehtävänä on tarkistaa. onko päätös tapahtunut sääntöjen ja Italian lain mukaan. Erottaminen on kaikesta huolimatta menetys myös. ja ehkä ennen kaikkea. CMAS:lle. BSAC on ollut merkittävä sukelluskoulutuksen kehittäjä ja materiaalin tuottaja. joka on hyödyttänyt CMAS:n jäsenistöä laajemminkin. Monilla liitoilla on käytettävissä BSAC:n sukelluskoulutuksessa käytetystä kirjasta ja muusta materiaalista suorat käännökset. Monien arvio on. että BSAC ei tarvitse CMAS:ia. mutta CMAS tarvitsee BSAC:ia. Tämä arvio ei kuitenkaan ota huomioon urheilua ja urheilijoita. jotka nyt eivät voi osallistua lajinsa kansainvälisiin kilpailuihin.

PADI

DIVE-CENTER

PIRTTILÄOY

HÄMEENLINNA P.03-6828621

Su keli uslomalle Pu naisellemerelle Teemme toiveittenne sukellusloman 7,9, 12 ja 14 päivän sukellusmatkoja Aqabaan, Eilatiin ja Sharm ei Sheikhiin

Viikko Eilatissa hotelli Carlton Coral Seassa alk. 2.960,Eilatin suke"uspaketit alk. 500,- (6 päivää) Viikko Siinailla: Sharm ei Sheikh (5 yötä), Eilat (2 yötä) 3.950,(ei sisällä Egyptin kuljetuksia) Sharm ei Sheikhin suke"uspaketit alk. 300,-/päivä

Puh. 09-70029 650 TEEMA

DAlVAL

Töölönk. 7 A, 00100 Helsinki

oy


Teksti Antti Saarnio

Kuva Pirkko Saarnio

SUI(ELLUSSUUNNISTUI(SEN SM Pitkästä aikaa järjestetty sukellussuunnistuksen SM Hangon Låglandetissa 29.6. oli toivottavasti päänavaus lajin uudelle tulemiselle. 7. Virheen ollessa yli 10 m kat-

Suunnistustaito on melkoinen mukavuuslisä kenelle tahansa sukeltajalIe, liikkuipa tämä veden alla missä tahansa tarkoituksessa. Kilpalajina sukellussuunnistuksen eräs tarkoitus onkin edistää tavallista sukellustaitoa tavallisten sukeltajien keskuudessa. Siksi kilpailukin käytiin K-Iuokan säännöillä, pelkkää marssikompassia hyväksi käyttäen. Kilpailun sponsori oli asettanut houkutukseksi YAMARIN-YAM 240 -kumiveneen. Se kirvoittikin melkoisen joukon yrittäjiä järjestävästä seurasta. Muilla kutsun lukeneilla sen sijaa taisi mennä pupu pöksyyn. Yhtään vierasseuralaista ei paikalle ilmaantunut Sukeltaja-lehdessä olleista ilmoituksista huolimatta. Ilmeisesti Urheilusukeltajat ry:n maine rautaisena suunnistusseurana on pelottanut? Mielenkiintoinen ja jännittävä kilpailu käytiin Pastorin pytty seuratason kilpailun yhteydessä hyvissä olosuhteissa. Kilpailijoiden mielestä rata oli vaikea. Ratamestari Pastori sen sijaan luon-

nehti sitä ainoastaan vaativaksi. Tuloksista huomaa, ettei kukaan kilpailija selviytynyt radasta virhepisteittä. Oheisista säännöistä ja tulosluettelosta selviävät tarkemmat yksityiskohdat. VA-SUUNNISTIJSKlLPAILU

P~OruNPYITYSÄÄNNÖT

1. Kilpailu on K-Iuokan VAtarkkuussuunnistuskilpailu joka suoritetaan yksilö lajina. 2. Suunnistus tapahtuu kolmioradalla (3 rastia) 3. Rastit ovat veden alla ja ne osoitetaan kilpailu paikalla. Kilpailijan tulee itse määrittää suunnat ja arvioida etäisyydet. 4. Kilpailussa ratkaisevat sukellusaika ja suunnistustarkkuus. 5. Virheetön suoritus on saapuminen rastille +- 1m. Rastille saapuminen ilmaistaan nostamalla käsi pinnalle siten, että rastituomari näkee sen. 6. Virhemetreistä lasketaan sakkoaikaa 1 min/m.

NYT ALE-, TARJOUS- JA POISTOTUOnEITA!

FIII-SUII Sukellusvarusteiden myynti ,'a ~uo"o, I!ukuva mlstus, Octopus Sukelluskoulu:

VARUSTEET

sotaan, ettei kilpailija löytänyt rastia. 1. Pakolliset varusteet: 8. Kilpailijan tulee koko kilpailun sukelluslaite, pullo selässä ajan olla veden alla. Jokaimin. 1800 liimaa sesta kurkistamisesta tulee sukelluspuku ilman sukkia ja sakkoa 10 min. käsineitä 9. Kilpailijat lähetetään matkaan perusvälineet, ilman snorkkekullekin etukäteen ilmoitetlia, normaalit räpylät tuun aikaan. Suoritusajan laskompassi ilman lisävarusteita keminen aloitetaan ilmoitetul(saa olla kiinni normaalissa laitekonsolissa) la hetkellä. poiju (saadaan kilpailupaikalla) 10. Voittaja on se, jolla on pienin yhteenlaskettu aika. 11 . Mikäli kilpailijalta loppuu ilma 2. Sallitut varusteet kesken matkan, suoritus hypainovyö lätään. tasapainoitusliivi 12. Mikäli kilpailija ei löydä kaikmuistilappu kia rasteja oikeassa järjestykpuukko sessä, suoritus hylätään. snorkkeli 13. Mikäli kilpailija eksyy niin kausukelluspuvun sukat ja käsineet as, että turvavene joutuu pysäyttämään hänet. suoritus YLEISTÄ hylätään. 14. Mikäli kilpailija ilmoitettuaan 1. Kilpailun tuomariston muorastille saapumisestaan siitä dostavat lähettäjä, sihteeri ja määrätyllä tavalla, myöhemrastituomarit. min löytää saman rastin tar- 2. Kilpailun tuloksen laskenta kemmin, suoritus lasketaan aloitetaan viipymättä viimeisen ensimmäisen ilmoituksen kilpailijan saavuttua maaliin. mukaan. 3. Kilpailussa noudatetaan soveltuvin osin SUSL:n yleismääräyksiä avoimia kilpailuja varten. Kilpailija Sanmark Jan Henriksson Tatu Nurmi Roy Manner Hannu Tähtiharju Juha Mäkinen Marko (suoritus) Welling Juuso (suoritus) Rantamäki Vesa (suoritus) Malvinen Kari Saarnio Juha (Pastorin pyttyä Tapanainen Jaakko Mahkonen Marko Romantschuk Mira (suoritus)

uintiaika 52.10 38.45 20.30 32.30

yht.aika 2h 44min lOs 59min 45s 44min 30s 59min 30s

37.45 40.00

lh 42min 45s lh 40min Os

30.15 50min 15s suorittamassa) 36.12 46min 12s 42.30 2h 2min 30s 34.05 45min 5s

sijoitus

5 4 1 3

2 "2"


OLEJKO SUI{ELLUS!{ELPOINEN? KEUHKOT ja niiden arpeutumat tai sairaudet muodostavat yli puolet kaikista sukelluskelpoisuuden esteistä. Perustutkimus on huolellinen kuuntelu, rtg-kuvaus ja tarvittaessa virtaus-tilavuusspirometria. Kaikki ei selviä näistä, etenkään pienten tai vanhojen kiinnikkeiden merkitys. Nyt on kehitetty/-tekeillä menetelmä, jolla voidaan todeta keuhkojen iImavirtauksen jakautuminen oikein tai pOikkeavasti, ts onko ilmaembolian/keuhkorepeämän vaara suuri. Tutkimus tapahtuu muutamassa minuutissa tietokonekuvauksella, jonka sädeannos ei ole normaalia keuhkokuvaa suurempi (eli siis varsin pieni). Tutkimus tapahtuu Turussa, TYKS:n röntgenissä arki-iltapäivisin sopimuksen mukaan, kes-

tää muutaman minuutin, on kivuton ja maksuton toistaiseksi. Vapaaehtoisesti tutkittavaksi voivat hakeutua erityisesti sellaiset sukeltajat tai sukeltajiksi aikoneet, joilta on keuhkokuvauksessa löytynyt kiinnikkeitä tai siksi jopa kielletty sukeltaminen kokonaan. Matkakustannuksia tai työajan menetyskuluja ei voida korvata. Työryhmä on: dosentit Kiuru, Kääpä. Svedström ja allekirjoittanut sekä LK Johanna Gustavsson. Ottakaa yhteyttä allekirjoittaneeseen faksilla: 0918125829, hoidan jatkotoimenpiteitä Tiikasta käsin. Seppo Ä. Sipinen, sukellus- ja yli painelääketieteen dosentti

Hossassa l<uvattiin jälleen Vesa Niemi ja Pekka Perätalo kurssittivat ja kuvauttivat jälleen kameroineen sukeltavia Hossan leirillä. Herrat kritisoivat otoksia tiukasti ja asiantuntevasti. Parhaan kuvan otti Tiina Somppi kuvalla Tisi, kakkoseksi tuli Minna Lahtinen kuvalla Ajatus ja kolmanneksi Tiina Ervelius kuvallaan B.A.D. Yllä voittajakuva. Kiitokset aktiivisille kuvaajille ja onnea menestyneille!

UU1TA! Liiton toimistosta voi nyt tilata sukeltaja-aiheisia koruja. Korut ovat saatavana sekä hopeisina että kultaisina. Kultaiset korut ovat täyttä kultaa, ei siis onttoja, eikä kullattuja hopeakoruja. Korujen toimitusaika on noin kaksi viikkoa tilauksesta, ja ne toimitetaan postiennakolla (+ 30,- postikuluja) tilaajalle kotiin. Koruihin pätee normaali postimyynnissä oleva 7 päivän palautusoikeus, mikäli tuote ei jostain syystä vastaa odotuksia. Hinnat Iso sukeltaja Pieni sukeltaja Liiton logo H-vene Kuunari Helena Kuunari Albanus "6"-laiva

Kulta 3.192,-

560,525,-

Hopea 298,-

698,-

165,198,-

1.596,-

216,-

1.876,-

230,-

1.428,-

206,-

Koruja on saatavana myös hopeisina solmioneuloina ja niitä valmistetaan ideoiden pohjalta. Kysy lisää Minna Pajuslta p. (09) 3481 2258.


LUOKnTELU

Hylje-eläimiä on levinnyt maailman kaikille merialueille. ja niitä elää myös suurissa järvissä. mm.Baikalissa ja Laatokassa. Varsinaisten hylkeiden heimoon kuuluu noin kaksikymmentä lajia. korva hylkeiden heimoon 14 lajia ja mursuihin yksi laji. SUOMEN LAJISTO

Suomen merialueilla esiintyy kaksi varsinaisiin hylkeisiin kuuluvaa lajia: halli eli harmaahylje ja norppa eli kiehkuraishylje. Saimaan vesialueella elää saimaannorppa.

HALLI ELI HARMAAHYLJE -

normaalista. sillä sydämen Iyöntinopeus alenee lähes kymmenenteen osaan normaalista ja pintaverisuonet supistuvat. Lisäksi lihaksisto voi sukelluksen aikana käyttää lihaskudoksiin varastoitunutta happea. Hylje-eläimet eivät pintaan noustessaan saa sukeltajantautia. joka on seurausta vedenpaineen nopean laskun aiheuttamasta typen vapautumisesta. Veden alla niiden on todettu suunnistavan kaikuluotausmenetelmää hyväksi käyttäen. Kuonossa olevat pitkät ja herkät viiksikarvat helpottavat liikkumista huonoissa valaistusolosuhteissa vedessä.

Halli on varsinaisesti PohjoisAtlantin hyljelaji. Sitä tavataan Vienanmereltä Brittein saarille ja Islantiin saakka. Lisäksi halli elää erillisenä eSiintymänä Itämeressä ja Kanadan itärannikolla. Kooltaan halli on huomattavasti suurempi kuin toinen hyljelajimme norppa. Isot urokset ovat painaneet jopa 300 kiloa ja voivat olla yli kolmen metrin pituisia. Naaraat ovat pienempiä ja painavat yleensä alle kahdensadan kilon. Pituutta suurimmille naaraille kertyy jopa 2.5 metriä. Nor-

Hylkeet käyttävät ravinnokseen lähes yksinomaan kalaa. kuten silakkaa ja turskaa. Hylkeet pystyvät sieppaamaan meressä puikkelehtivan saaliin hyvin nopeasti. Niiden hampaat ovat sopeutuneet liukkaan ja kovapintai sen saaliin tavoittamiseen; kulmahampaat ovat pitkät ja terävät. Pienet kalat hylje nielaisee sellaisenaan. mutta kookkaammat se paloittelee. Tämän vuoksi se tavallisesti nousee pintaan aterioimaan. Kaloja syövinä eläiminä hylkeet on perinteisesti luettu vahinkoeläimiin siitäkin huolimatta. että arvokalojen osuus niiden kokonaiskulutuksesta on hyvin pieni.

pasta hallin erottaa parhaiten päänmuodon perusteella. Hallilla on pitkä kuono ja pää on myös huomionherättävän kookas. Muita lajituntomerkkejä ovat; koko. turkin väri ja elintavat. Turkki koostuu tiheästä ja verraten Iyhyistä peitinkarvoista. Sen väri voi hallilla vaihdella suurestikin. Perusväri on ruskehtavanharmahtava. ja siinä on havaittavissa mustanvaaleaa täplitystä. Pää on kuitenkin täplätön. Selkäpuoli on tummempi. Aikuiset urokset ovat usein hyvin tummia ja täplättömiä. Hallin poikaset ovat syntyessään kermanvaaleita. Poikaskarva vaihtuu kolmessa viikossa kellertävän harmaaksi.

LEVINNEISYYS JA TUNTOMERKIT

Myös hampaissa on selviä eroja. Hallilla ovat kaikki poski- ja väliposkihampaat kartiomaisia ja yksikärkisiä. Hallin makuu-asento on etäältä katsottuna pitkänomainen. Sen sivu kuva muodostaa kaaren.

ELINTAVAT Halli ja norppa poikkeavat elintavoiltaan melkolailla toisistaan. Etenkin talvisissa elintavoissa ja sosiaalisessa käyttäytymisessä on huomattavia eroja. Halli on äärimmäisen ulkosaariston ja aavan meren eläin. joka vain harvoin eksyy sisäsaaristoon. Tunnetuksi ovat saaristos-

RAKENNE JA ELINTAVAT

Hylje-eläimet eli eväjalkaiset ovat merinisäkkäitä. Tunnusomaista niiden rakenteelle ovat ulkokorvien pieni koko tai puuttuminen kokonaan ja evämäiset. 5-varpaiset raajat. Eväjalkaisten sukkulamainen ruumiinmuoto ja paksu ihonalainen rasvakerros sekä evämäisten raajojen käyttö ennen kaikkea uimaliikkeisiin osoittavat pitkälle kehittynyttä sopeutumista vesielämään. Vesielämästä kertovat myös kalojen ja muiden vesieläinten kiinniottoon soveltuvat hampaat. Hylkeiden aistit ovat erittäin hyvin kehittyneet. Sieraimet ja korvakäytävät ovat suljettavissa. Silmät ovat suuret ja näkö on verraten hyvä; hyvä on myös kuulo. Hajuaisti on kuitenkin parhaiten kehittynyt. ja hylkeet pystyvät hyvinkin kaukaa vainuamaan ihmisen. Kaloja saalistaessaan hylkeet voivat sukeltaa satojen metrien syvyyteen ja viipyä veden alla jopa puoli tuntia. Tätä varten hylkeiden on kyettävä varastoimaan happea ja säätelemään sen kulutusta. Sitä paitsi niiden on siedettävä tavallista korkeampaa hiilidioksidipitoisuutta. Hylkeiden verimäärä ja sen sisältämä happimäärä ovat poikkeuksellisen runsaat. Verenkierto suuntautuu sukelluksen aikana siten. että aivot ym. muut tärkeät elimet saavat jatkuvasti hapekasta verta. kun taas ruumiin muut osat jäävät vähemmälle. Hapenkulutus pienenee jopa viidennekseen

sa tulleet erityiset halliluodot. Vedestä noustessa halli valitsee lepopaikakseen matalan. vedenpinnan tasolla olevan laakean karin. Tällä se makailee sitten tuntikausia. Valtaosan vuodesta hallit elävät laumoissaan. Ne ovat muita hylkeitämme seurallisempia. Joillekin luodoille hallit voivat kokoontua suurin joukoin aivan vieri viereen ja tällöin ne saattavat pitää melkoista meteliä mölyten ja toisiaan tyrkkien. Tyyninä kesäpäivinä ja varsinkin öinä tämä .. hallin laulu .. voi kantautua jopa kymmenen kilometrin päähän. Mikäli halleja ahdistellaan toistuvasti luodolla. eläimet tulevat


aroiksi eivätkä palaa enää helposti paikalle. Jäätilanteen mukaan hallit joutuvat vuosittain tekemään hyvinkin pitkiä vaelluksia. Jos Pohjanlahti jäätyy kokonaan. on hallien vaellettava Perämerta myöten etelämmäksi. Vastaavasti Suomenlahdella sulan veden aikana oleskelevat eläimet siirtyvät aluksi länteen ja kaikkein kovimpina talvina etelään Riianlahdelle talvehtiakseen reunajäissä.

LISÄÄNTYMINEN Halleilla. kuten muillakin hylkeillä. on jälkeläisten saamisessa sopeuma. jota kutsutaan viivästyneeksi sikiönkehitykseksi. Parittelun jälkeen hedelmöittynyt munasolu kulkeutuu emon kohtuun jakautuen samalla rakkulavaiheeseen. Munasolu ei kuitenkaan kiinnity kohdun seinämään. vaan jää lepotilaan. Vasta sadan vuorokauden kuluttua se kiinnittyy kohtuun. istukka muodostuu ja normaali alkion ja sitä seuraava sikiönkehitys käynnistyy. Hallit parittelevat melko pian edellisen poikasen syntymisen jälkeen. Itämeren aluella ne ovat ilmeisesti yksiavioisia. kun taas Skotlannin rannikolla yhdellä uroksella saattaa olla 5-15 naarasta. Norjan rannikolla parittelu tapahtuu keväällä. Naaraan kantoaika kestää 350 vuorokautta. josta sikiönkehityksen osalle tulee siis vain 250 vuorokautta. Eläin laihtuu kesän aikana huomattavasti. Tällöin se myös vaihtaa karvansa. Heinä-elokuussa hallinaaraan ruokahalu ja ravintomäärä kasvaa pitkän paastoajan jälkeen. minkä ansiosta sikiönkehitys lähtee todella liikkeelle. Halli synnyttää yhden. aniharvoin kaksi poikasta eli kuuttia kevättalvella. maaliskuun aikana ajojäälautoille. Naaras ei tee erityistä pesää. vaan synnytys tapahtuu ulkosalla sopivalla alustalla. Vuosittain vaihteleva jäätilanne vaikuttaa ratkaisevasti siihen missä hallin lisääntymisalueet Itämerellä ovat. Leutoina talvina halliemot poikivat Suomenlahden pohjukassa. Normaalitalvina synnytys tapahtuu reunajäissä. ja vain poikkeukselllisesti naaraat synnyttävät kallioluodoille tai hiekkasärkilie.

pohjaan tai riippumaan vahvasta NORPPA -LEVINNEISYYS köydestä. JA TIJNTOMERKIT Tunnetuin pyynti muoto on olItämeren norppa on jääkauden lut hylkeen ampuminen jäältä. Saaristomerellä pyynnissä käy- aikaisten merivaiheiden jättämä tettiin suojapurjeella varustettua reliktihylje. oma alalajinsa. ja se potkukelkkaa. jolla lähestyttiin on Itämeren yleisin hyljelaji. hyljettä. Hyljepyssyt tunnettiin jo Norppa on hyvin arktinen hylje. 1500-luvulla. Ne olivat ennen ky- jonka erinomaista sopeutumista läsepän tekemiä pitkäpiippuisia. jääolosuhteisiin osoittaa kyky tulsuustaladattavia luodikoita. Ne la toimeen umpeenjäätyvillä mesaattoivat painaa pitkälti toista- rialueilla ankarinakin talvina. kymmentä kiloa. Norppa on hylkeistä pienin. Hylkeestä saatiin monenlaista Sekä uros että naaras painavat tarpeellista. Hylkeenrasva oli ha- enimmillään. syksyllä. keskimääluttua. Sitä käytettiin mm. valais- rin 95 kiloa. Lajin pituus on noin tusaineeksi. nahkaesineiden ras- puolitoista metriä. Pieni pää ja vaamiseen ja apuaineena maa- lyhyt kuono sekä selvästi erottuleissa. Aikuisten hylkeiden nahat va otsapenger ovat norpan hyviä joko kuivattiin turkisnahoiksi tai tuntomerkkejä. Lyhyt. jäykkä karparkittiin. Kuuttien nahat menivät vapeite on usein hopeanvärilie turkiksiksi. Emähylkeittein ja var- vivahtavaa. Tummanruskea selsinkin poikasten liha on saaristo- käpuoli on vaaleatäpläinen tai laisten keskuudessa suosittua kiehkurakuvioinen; vatsapuoli on ruokaa. vaaleampi. Väri vaihtelee suuresSuomessa tapettiin vuosina ti: merialueiltamme on tavattu lä1930-1939 yli 26 000 hallia. jois- hes mustia yksilöitä. ta kuutteja oli 65 prosenttia. Hitaasti lisääntyvälIe lajille ankara ELINTAVAT poikasverotus oli tuhoisaa. Vielä niinkin myöhään kuin vuonna Norpat eivät muodosta suuria 1973 ja 1974 tapettiin Suomes- laumoja. Vain muutaman yksilön HYLKEENPYYNIl sa yli 500 hallia. joista kuutteja voi joskus nähdä yhdessä. etenHylkeenpyynnillä on ollut erityi- oli yli 400. Tapporahan poistami- kin kevätjäillä. Niiden makuupaisen tärkeä sija Suomen rannik- nen ja samanaikaisesti hallin ke- kat ovat toisistaan usein kymmekoalueen asukkaiden taloudessa. vätaikainen rauhoitus aiheuttivat nien metrien etäisyydellä. Norpat Hylkeenpyynti oli riippuvainen sen. että hallien pyynti on käytän- ovat hyvin uteliaita. mutta samalluonnonolosuhteista ja hylkeiden nössä loppunut maastamme ko- la erittäin varovaisia. Ne eivät elintavoista. ettei mitään olennai- konaan. Halli sai meillä ympäri- juuri ääntele. Ankarilla pakkasilla norpan on sia muutoksia itse pyyntimene- vuotisen rauhoituksen 1.3.1982. Hallien tämänhetkistä koko- pidettävä telmissä ole vuosisatojen aikana hengitysreikänsä tapahtunut. Vain varustus oli laa- naismäärää on mahdotonta tietää avoinna kulkemalla niissä todeldultaan parantunut. tarkoin. mutta kaikkien havainto- la ahkerasti. Aukot sijaitsevat Vanhimpiin pyyntimuotoihin on jen perusteella kannan suuruus monesti satojen metrien päässä kuulunut reikäpyynti. Jäältä etsit- Itämeressä on muutaman tuhan- toisistaan. Norpat pystyvät myös tiin kevättalvella pesäkolo tai nen yksilön luokkaa. Aivan viime suunnistamaan jään alla pilkkopihengitysreikä ja siihen ilmaantu- vuosina on kuitenkin saatu merk- meässä reiältä toiselle; ne turnut eläin iskettiin harppuunalla. kejä kannan elinvoimaisuudesta. vautuvat kaikuluotaukseen muiVanha ja paljon käytetty pyynden varsinaisten hylkeiden tativäline on ollut hyljeverkko. Se YMPÄRISTÖONGELMAT voin. kudottiin hamppulangasta ja sen silmäkoko oli parikymmentä Hylkeiden ongelmaksi Itäme- LISÄÄNTYMINEN senttiä. Tämä 20-30 metriä pit- ren alueella ovat nousseet lisäänkä pyydys laskettiin norpan suo- tymishäiriöt. jotka havaittiin kanNorppa tulee lisääntymiskykyisimien karikoiden tuntumaan ja noissa jo 1960-luvun lopulla ja seksi vasta viisivuotiaana. Paritankkuroitiin vain toisesta pääs- jotka ovat sen jälkeen käyneet telu tapahtuu vedessä keväällä tä. Verkko oli täten löysä. ja tör- yhä yleisemmiksi. Viimeaikaisis- muutamia viikkoja poikasen synmättyään siihen ja rimpuilles- sa tutkimuksissa on todettu hyl- tymän jälkeen. Uusi poikanen saan hylje sotkeutui yhä pahem- keiden-jotka edustavat ravinto- syntyy seuraavan vuoden maalismin . Pyynti tapahtui myöhäis- ketjun huippua-kudoksissa huo- kuussa ahtojään ja lumen alle syksyllä. lestuttavan korkeita pitoisuuksia kaivettuun luolaan. Lumen peitMyös raudoilla on hylkeitä var- erilaisia ympäristömyrkkyjä. ku- tämä ahtojääkenttä tarjoaa erinhemmin pyydystetty. Syötiliä va- ten PCB-ja DDT-aineita ja ras- omaiset mahdollisuudet lumiluolirustetut hyljeraudat asetettiin kasmetalleja. en kaivamiseen. ja luolissa poi-

Vastasyntynyt kuutti on vajaan metrin pituinen ja painaa 710 kiloa. Poikasen rasvakerros on aluksi melko ohut. Se kasvaa kuitenkin hyvin nopeasti. ja jo kolmen viikon ikäisenä paino on moninkertaistunut 30-40 kiloon. Noin kuukauden kuluttua valkoinen kuuttikarva on vaihtunut tummaksi ja nuori halli uskaltautuu ensimmäisen kerran veteen. Halliemo imettää poikasta useita kertoja päivässä. Maidon rasvapitoisuus on yli 40 prosenttia; hallin maidon rasvapitoisuus onkin korkeimpia nisäkkäillä mitattuja. Imetys kestää jopa viisi viikkoa.mutta monesti vähemmän. Halliemo pysyttelee vastasyntyneen kuutin lähellä ja puolustaa sitä tarvittaessa rohkeasti. Niinpä aikaisempina vuosikymmeninä. kun hylkeenpyynti oli saaristolaisille suuri taloudellinen merkitys. halleja saatettiin tappaa niiden poikimisalueilla suurin joukoin. Puolentoista kuukauden ikäisenä kuutti pystyy selviytymään jo itsenäisesti.


kasten hoito on turvallista. Pesästä johtaa veteen avanto. jonka kautta emo kulkee ravinnonhakumatkoilleen. Uros liikkuu lähettyvillä ja käyttää omia hengitysreikiään. Norppa lienee useimmiten yksiavioinen. Syntymähetkellä norpan kuutti painaa 3-6 kiloa. Paino nousee huomattavasti muutamassa viikossa. ja parin kuukauden ikäisenä poikanen painaa jo 20-30 kiloa. SAIMAANNORPPA UHANALAISUUS-

Saimaannorppa on nisäkkäistömme suurharvinaisuus. Sen historia alkaa jääkauden jäIkivaiheista. Norppa jäi ikään kuin loukkuun. kun sen yhteydet Jäämereen ja Itämereen katkesivat; samalla tavoin kävi myös Laatokassa. Laatokannorppa ja Saimaannorppa. kuten Itämeren norppa. ovat vasta alalajeja. jotka voidaan erottaa pääkannan. Jäämeren norpista jo tiettyjen kallomittojen perusteella. Saimaannorpasta on käytetty virallisena nimenä myös nimeä Saimaanhylje. Tunnetumpi on

kuitenkin norppa-nimitys. koska se on lajin nimi. Tämä tulee sen venäjänkielisestä nimestä njerpa. Saimaannorppa rauhoitetiin vuonna 1955. Siihen asti tästä eläimestä oli maksettu tappo rahaa kuten merihylkeistäkin. Tuolloin aikaanhan pidettiin itsestään selvänä. että vahinkoja aiheuttavia eläimiä piti tehokkaasti hävittää. Norpat aiheuttivat yhtä hyvin merellä kuin sisävesissä vahinkoja ryöstämällä kaloja pyydyksistä ja repimällä pyydyksiä. Rauhoituksen aikaan Saimaannorppakanta arvioitiin enää vain noin 40:ksi yksilöksi. EUNTAVAT

Saimaalla norppa laatii pesänsä rantakallion tai luodon suuren kiven kupeelle. mihin tuuli jo pian jäiden tultua alkaa kasata lumikinosta. Eristävän lumen alla avanto on vaivatonta pitää avoinna ja pehmeään lumeen norppa saa kaivetuksi tilaa lepäilyhyllylle sekä monesti laajalIekin pesäonkaloIle. Naaraiden pesät ovat joskus kuin pieniä luolajärjestelmiä. Aikuiset naaraat synnyttävät kevättalvella poikasen. Tämä.

kuutti pysyttelee pesä luolassa pitkään menemättä veteen. ja tänä aikana emo imettää sitä tehoravinnolla. erittäin rasvaisella maidolla. Kahdessa kuukaudessa ihon alle on kertynyt rasvaa siinä määrin että eläin voi ryhtyä uintiharjoituksiin ilman vilustumisen vaaraa. Nämä alkavat viimeistään silloin. kun kevätaurinko huhtikuussa sulattaa pesän katon niin heikoksi. että se romahtaa. Kun lumi on sulannut jäiitä. alkavat hengitysreiät laajentua. ja myös niiden kautta norpat nousevat jään päälle makailemaan. Saimaannorpat ilmaantuvat jäilie yleensä kauniilla säällä. usein jo varhaisina aamuntunteina. Yleensä ne ovat erittäin tarkkaavaisia. mutta toisaalta ne tottuvat ihmiseen aika pian ja menettävät pahimman pelkonsa. Joskus norpat voivat nukkua kovin sikeästi ja kun niitä lähestyy oikealta suunnalta. tuulen alta ja äänettömästi. voi onnistua pääsemään hyvinkin lähelle. Kesän tultua Saimaannorpan kohtaa varsin harvoin päiväsaikaan. Ne viettävät silloin aikansa louhikkorantojen suojissa.

Niillä on karvanvaihto. Iltaisin norpat lähtevät kalastamaan ja seurailevat pintavesiin nousseita muikkuparvia yhtä tarkkoina kuin kalastaja veneestään. On väitetty. että norpat oppivat pian tuntemaan asuinalueensa veneet ja saattavat seurailla tuttuja veneitä läheltä. ja outoja kaukaa. SUOJELU

Parhaaksi suojelutoimeksi ovat osoittautuneet kalastuskuntien viime vuosina toteuttamat verkkokalastusrajoitukset norpan parhailla lisääntymisvesillä. 1960-luvun lopussa löytyi saimaannorpista hälyyttävän korkeita elohopeapitoisuuksia. Pian tämän jälkeen elohopean käytöstä puutavaran varastoinnissa luovuttiin. Nyttemmin Saimaannorpissa todetut ympäristömyrkkypitoisuudet. lähinnä PCB-aineiden määrät. ovat onneksi olleet huomattavasti alhaisempia kuin Itämeressä asustavissa hylkeissä. ~

Lähdetiedot: Suomen eläimet weilin+göös

"

LAHDE SUKELLUSLOMALLE! Poimi tästä talven parhaat kohteet: Nauti Punaisenmeren ihmeis- harrastajille. Punainenmeri täEilatin ainutlaatuisissa olo- upeine koralleineenja tuhansuhteissa Osku Puukilan ve- sine värikkäine kaloineen on tämillä sukellus safareilla, jokaisen sukeltajan unelma. Tutustu Thaimaan kauniin lähtöpäivät 16.11.,7.12.,8.2., Phuketin saaren rikkaaseen 8.3. ja 5.4. Tai lähde toiseen Punai- vedenalaiseen elämään kokesenmeren sukeltajien kult- neiden suomalaisten sukeltikohteeseen, Egyptin luskouluttajien johdolla. uutuuteemme Sharm eI Ohjelmassamme on myös sukellussafareita Similanin Sheikhiin. ja Surinin saarten huippuSharm eI Sheikh on todelolosuhteissa, lähtöpäivät linen sukeltajien paratiisi, joka sopii lajin omatoimisille 11.1. ja 22.2.

aurinko matkat

HELSINKI Aleksi 38 (09) 1233 233

LAHTI Torikatu 3 (03) 7340456

OULU Pakkahuollemkatu 10 (08) 374 022

TAMPERE Teatteritalo HämeeJlkatu (03) 2237220

TURKU KristiiJlallkatu 10 (02) 275 1100


Räpyläuinnin pohjoismaisista HYVÄT TIJLlAISET mestaruuksista kilpailtiin 31.5.Kilpailuissa joukkueemme me1.6. Hillen"dissä Tanskassa. Joukkueessamme oli 16 uimaria nestys oli hieno. Kotiin tuomisihuoltajineen sekä joukkueenjoh- na oli henkilökohtaisissa lajeissa taja. Matka tehtiin bussilla - kus- 13 kultaista, 17 hopeista ja 10 tannuksia säästääksemme. Istut- pronssista henkilökohtaista mitatavaa matkaa kertyi lähes 600 lia, sekä viesteissä yksi kulta-, km. Puolimatkassa pysähdyim- yksi hopea- sekä neljä pronssime syömään ja oikomaan puutu- mitalia. Uusia Suomen ennätykneita jäseniä. Mainio kuljettajam- siäkin tehtiin kuusi. me valitsi taukopaikaksi HusqvarKotimatkalla poikettiin pikipäin nan pohjoispuolella olevan motel- Kööpenhaminassa. Ruotsin halliravintolan. Parasta paikassa oli ki ajettiin yöaikaan. Aamulla kulmaauimala 50 m:n altaineen. jettaja järjesti meille pienen kierJoukkue verryttelikin altaassa toajelun heräävässä Tukholmasreilun tunnin ja sitten jatkettiin sa ja lopuksi M/S IsabellaIla aumatkaa virkistynein mielin. Hel- rinkoiselta mereltä palattiin kosinborgista Helsingö riin oli vain tiin. Q) noin puolen tunnin lauttamatka ja sieltä edelleen Hiller0diin noin. Perillä olimme sopivasti illanTeksti ja kuva suussa. Aamulla sitten pääsimKalevi Turkka me tutustumaan kilpailuaItaaseen. Hyvä niin, sillä altaan vesi Vauhdissa Timo Suominen, uusi oli jonkun verran suolaista. keväällä aloittanut räpyläkomeetta.

Räpyläuinnin PM-tulokset 100 m räp~äuinti, B·tytöt 1. Tanja ihlavamäki 3. Natalia Harakka

58,33 59,51

100 m räpyläuinti, A·naiset 1. Johanna Salmela

49,83

50 m sukellus, C·tytöt 2. Julia Sosnina 4. Anu Ko~ala

23,09 25,34

50 m sukellus, C·pojat 1. Timo Suominen 4. Kimmo Korja

SE 20,14 21,76

50 m sukellus, B·tytöt 2. Tanja Pihlavamäki 4. Natalia Harakka

24.90 25.65

6.

50 m sukellus, B·pojat 2. Jaan Viitala

21 ,16

4.

50 m sukellus, A·naiset 3. Johanna Salmela 5. Noora Kuusivuori

22,47 23,12

200 m räpyläuinti , C·pojat 4. Kimmo Korja 5. Timo Suominen

50 m sukellus. A·miehet 1. Ari Palve 2. Sami Sorrl

17,08 17,17

4.

100m laitesukellus, A·naiset 2. Noora Kuusivuori

50,27

200 m räpyläuinti 2. Jaan Viitala

100 m lait.sukellus, A·miehet 2. Ari Palve 3. Sami Sorrl

37.91 38.94

400 m leitesukellus. A·naiset 2. Noora Kuusivuori 50 m räP~äuinti , C·tytöt 2. Anu orjala 50 m räpyläuinti, C·pojat 1. Timo Suominen 3.

SE/C.p~t

Kimmo rja SE/D·pojat

~O mN:iaf;~ä~~:!'k~~tytöt 2. Tanja Pihlavamäki

SE 3.57,49 24.97 21,45 23.71

25.34 25,42

100 Sa~r~~~nti, A·miehet Pasi Pennanen

~OO Ju~:PS~S~i~~' C·tytöt Emilia Frantsi

~OO Rii~~~~S~inti, B·tytöt Tanja Pihlavamäki

200 m räpyläuinti, A·naiset 1. Johanna Salmela 200 m räpsläuinti, A·miehet 2. Sami om 4. Janne Toivola !OO Ju~:PS~S~i~~' C·tytöt 5. Kristiina Mazorova 400 m räpyläuinti, C·pojat 3. Kimmo Ko~a SE/D~ojat

5.

Timo uomlnen

400 2. 3. 4.

m räpyläuinti Krlsten Fredericken Aiina Pessi Natalia Harakka

41 .44 47.04 2.00,04 2.13 ,68 2.03,26 2.08,09 2.10.60 2.13.72

BlD~.t

1. 7. 2 SE 1.46,73 1.34.13 1.36.65 4.37.70 5.08.81 4.24.51 4.40.54 B.~öt

4.3 .98 4.47.64 4.57.53

50 m räpyläuinti. B·pojat 2. Jaan Viitala

22.04

50 m räpyläuinti, A·naiset 2. Johanna Salmela 5. Nocra KuusivuorI

400 m räpyläuinti 2. Jaan Viitala

B~o~ 4. 6.

23.24 25.54

400 m räpyläuinti, A·naiset 1. Johanna Salmela 3. Noora Kuusivuori

3.55.00 4.02.76

18,67 19,42

~oo ~a~r~~~~~~~A·miehet

3.57,34

~O mA~Wa'I~~inti, A·miehet 4,

Sami Sorrl

100 m räptäuinti, C·tytöt 1. Julia osnlna 4. Anu Karjala 00 1 ~~~n~~~~e~,pojat 5. Kimmo Korja

53,07 57,46

~oo R'~~~~:~lnti 800 m räpyläuinti, A·naiset 2, Nocra Kuusivuori

50,35 53,91

1500J:n~:pr~~~~~ti, A·miehet

B.~öt

10.2 ,44 8.27,08

13,57,33

4.,00 m räpyläuintiviesti, C·tytöt 1. Suomi Anu Karjala. Emilia Frantsi. Kristiina Mazorova. Julia Sosnina 4.100 m räpyläuintiviesti, A·naiset 3. Suomi Noora KuusivuorI. Tanja Pihlavamäki. Natalia Harakka. Johanna Salmela 4.100 m räpyläuintiviesti, A·miehet 3. Suomi Sami Sorri. Janne Toivola. Pasi Pennanen. Ari Palve 4.200 m räpyläuintiviesti, B.tytöt 2. Suomi Anu Karjala. Emilia Frantsi. Kristiina Mazorova. Julia Sosnina 4.200 m räpyläuintivi.sti, A·naiset 3. Suomi Johanna Salmela, Tanja Pihlavamäki, Natalia Harakka, Nocra KuusivuorI 4.200 m räpyläuintiviesti, A·mi.h.t 3, Suomi Sami Sorrl. Janne Toivola. Pasi Pennanen. Ari Palve

Räpyläuinnin EMkilpailujen tulokset 3.49,47

3.36.25

2.56.37

9.05.59

Tulokset la/eista. joihin suomalaiset osallistuivat 50 m suke lus, miehet 9. Sami Sorri 16.38 Ari Palve disq. (varaslåhtöl 100m laite.ukellus, miehet 3. Ari Palve 36,70 16. Sami Som(37.99 alkuerässä. ei startannut B-ft· naalissal 50 m räpyläuinti, miehet 10. Sami Sorrl

18.24

100 m rä'g.,äuinti, miehet 15. Sami orrl

41.98

400 m räguuinti, miehet 11. TOIV Janne

3.21,48

800 m rä!)Y'äuinti, miehet 12. TOIV LA Janne

7.02.56

1500 m räpyläuinti, miehet 14. TOIVOLA Janne

13.57.10

100 m laitesukellus, naiset KUUSIVUOAI Nocra disq. (varaslähtöl 400 m laitesukellus, naiset 16. KUUSIVUOAI Nocra 3,51 ,03 SE

8.13.47 800 m laitesukellus, naiset 14. KUUSIVUOAI Noora 8,02,27 SE

6.28.32

~~os"A[m~~i1~~."n~:et

48,15

~~o s"A[m~~i1~~.";~:et

1.47,02

~O s"A[m~~i1~ann~:et

3.51.63


Kuvitelma: Laitekilpailussa on rata jolla on epämääräisiä tehtäviä. Ne voi jättää suorittamatta kunhan tulee maaliin todella nopeasti. Laite selässä hidastaa vedessä kulkua. Siksi siellä ei ole juurikaan ilmaa, ja kokokin on muutaman litran. Sukelluspuku on harmittava hidaste. Kisassa pärjäävät vain tosi jätkät. Todellisuus: Kilpailu on taito- ja tekniikkakilpailu, jossa ajalla ei ole merkitystä. Siis, rata pyritään rakentamaan siten, että tehtävät on pärjätäkseen myös suoritettava. Kilpailijat aloittavat nollilta ja voivat ansaita vain virhepisteitä. Karkeasti sanottuna paras mahdollinen suoritus on +/-0 pistettä. Plus-pisteitä voidaan jakaa erityisen hyvin suoritetusta tehtävästä. Rastitehtävien vaikeusaste on rajattu ratamestarin mielikuvituksen ja inhimillisyyden rajoihin. HYVIN SUUNNITELTIJ ON PUOLIKSI •••

Tästä lähdettiin Haverin laitekisoissa. Homma sai alkunsa vuotta aiemmin kun Järveläisen Anne

rohkeasti anoi kisoja Tampereelle. Paikaksi varmistui melko nopeasti Haverin avolouhos Viljakkalassa. Kaikki oli hyvin kun ajatteli louhoksen mahtavia näkymiä ja maailmankuulua kirkasta vettä. Rataa suunniteltiin pitkin talvea istunnoissa jotka muistuttivat enemmänkin potilaskertomuksia kuin järkevää suunnittelua. Ratamestari J-P Tannerin mielikuvitus on todella kakkanen. Neuvottelujen ja maanittelujen jälkeen rataan saatiin sen verta inhimillisyyttä, että sitä rohjettiin esittää eteenpäin. Rata käytiin läpi Pentti Parkkilan kanssa ja sovittiin pisteytyksestä. J-P alkoi rastien rakennuksen kuivilla ja suunnitteli koko ajan entistä pirullisempia malleja. IImoittautumisia tuli tasaisesti. Näytti hyvältä ja pahalta kun tiedossa oli 23 paria. Olimme varautuneet 14 pariin, joten kilpailun venyminen huoletti. Oli puututtava rataan silläkin uhalla, että Jp antaisi selkään. Rataa helpotettiin ja siirrettiin pari rastia pinnalle, saaden vedessä vietettävä aika max 20 minuutiksi ja kilpaili-

jat voitiin lähettää veteen sopivin aikavälein. KALKKIA JA SAIRAITA HUHUJA

Tyrmäävää oli kuulla louhoksen tyhjentämisestä, ja aina vaan typerämmäksi olo muuttui kun louhoksen veteen ajettiin 33 tonnia kalkkia. Loistava idea Ph-arvon nostamisen kannalta, mutta kilpailuille vähemmän hyvä. Olimme varmoja, että kisat on peruttava tai ainakin siirrettävä toiseen paikkaan. Joku tosiystävä ajatteli helpottaa oloamme ja laski liikkeelle huhuja: kisat on peruttu, näkyvyys on nolla, kisat siirretään muualle, Elvis elää jne. Ainakin yhdellä parilla meni pupu pöksyyn ja jätti kisat väliin. Mutta kyllä selitelläkin saatiin, halusimmehan tehdä hyvät kisat. Ei voi kun ihmetellä niiden ihmisten motiiveja jotka viljelevät moisia huhuja. Odotimme maltillisesti ja aika hoiti tehtävän kirkastaen Haverin veden siedettäväksi. Alkoi palkintojen hankinta, yksi mielenkiintoisista tehtävistä kisojen järjestämisessä. Mitalit tilattiin liiton

kautta joten ne tulisivat ajoissa. Paitsi, kun Murphy tulee mukaan kaikki menee omaa rataansa. Mitalit tulivat lopulta pikana torstaina 5.6.

SE TOTEUTIJI SnTENKlN ITSE KILPAILU!

Kilpailu alkoi ilmoittautumisella ja teknisellä tarkastuksella kello 9.00. Sukeltajat yllättivät taas, sillä saapuessamme" kisatoimistoa " avaamaan 8.30 oli paikalla jono. Tiedotustilaisuudesta osa rakkaista sukeltajista myöhästyi, ja ajoissa saapuneet läkähtyivät auringossa. Kun lähtöjärjestys oli


nen saavutukseensa. Kukaan ei suuremmin kritisoinut tuomariston ratkaisuja eikä juryä tarvinnut kutsua koolle. Ohjelmassa seurasi ruokailua ja pulinaa jonka jälkeen piti arpoman arpajaispalkinnot joita oli Ringo-matkapuhelin. suketietokone. ruåtsinristeily. räpylöitä (avo/umpj). lippiksiä jne. Ennen arpomisia kuitenkin juhlistettiin Penan (Pentti Parkkila. 50 v) synttäreitä ja lahjottiin miestä SUSL:n virallisella lahjalla ja nimittämällä Penan P4 sukeltajaksi numero 17. Puutarhaparty pidettiin

arvottu ja eräille oli selvinnyt miellyttävä odotusaika kauniissa kesäilmassa. +26. noin viisi tuntia. aloimme kisan aikataulussa. Kisaan osallistui 19 kilpailuparia. Tehtävät: Aluksi pari ratkaisi yksinkertaisen paperilla suoritettava laskutehtävän jonka avulla selvitettiin parin kyky suorittaa yksinkertainen sukelluksen suunnittelu. Yksi pari ratkaisi tehtävän päässään ja oli käyttänyt paperia merkinnöistä päätellen ainostaan suttupaperina. Tehtävää ei näkynyt eikä muuten vastaustakaan. Varusteiden pukeminen ja paritarkastus seuraavana. Ensimmäinen vesirasti oli palikkapallo. Lasten leikkipallo ja palikat kelluivat neljän metrin syvyydessä ämpärissä. jossa oli ilmaa. Palikat tuli laittaa palloon siten. ettei ilma karkaisi ämpäristä. Seuraavaksi pari siirtyi rastille jossa toinen teki naruihin solmuja ja toinen ruuvasi pultteja ja muttereita paikoilleen laippaan. Sitten pölkyn naulaukseen ja tunnistuslaatikolle. Viimeinen vesirasti oli hinaus jossa etukäteen ilmoitettu sukeltaja hinasi parinsa laiturille. Rannassa odotti vielä solmujen ja välimatkan arviointi. välinarun rakentaminen ja tunnistuslaatikon esineiden luetteleminen. Helppoja ja mukavia tehtäviä. tosin vaikeusastetta oli hieman nostettu laittamalla palikkapalloon pari polaa jotka lisäsivät nostetta reilusti. laipparastilla oli kolmen minuutin aikaraja ja laipassa reikiä reilusti ja pulttaus oli suoritettava oikeassa järjestyksessä. solmut taas mukavia ja tuttuja eli kasi-. paalu-. jalus- ja

merimiessolmu. Pöllin naulaus oli helppo ja nopea suorittaa välivedessä kelluen ilman tukea. Paitsi jos oli matkalla hukannut lähdössä annetut naulat. kuten kävi parille joka muuten suoritti tehtävät kirurgin tarkkuudella. Pöllillä operoiva tohtori pyysi avustavalta nauloja ja sai vastaukseksi käsien levityksen ja hymyn. Tunnistuslaatikolla oli aika kolme minuuttia ja sen tarkoituksena oli varmistaa varopysähdys. Rata oli rakennettu kahdeksan metrin syvyyteen. mutta poijunaru antoi mahdollisuuden 10 metrin ylitykseen. Kilpailu oli tiukka. ja yllätyksiä tuli. Pienellä tarkkuudella. kuten laskun laskemisella tai naulojen hukkaamattomuudella olisi saattanut selvitä jo mitaleille. Tilastollisesti katsottuna eniten osallistujia löytyi P2 sukeltajista ja vähiten P4 sukeltajista. Tosin tilasto myös valehtelee eniten. AmRDMNG

Iltajuhlan ja palkintojenjaon oli tarkoitus jäädä kaikkien mieleen olihan suoritettu Haverin viimeisiä sukelluksia ja louhos on tätä luettaessa todennäköisesti tyhjä kuin minun kukkaroni. Mukaan oli kutsuttu Viljakkalan kunnanjohtaja Seppo Saarinen ja palopäällikkö Tapio Liesko. Mitalit jakoi kunnanjohtaja ja palokuntasarjan palkinnon luovutti palopäällikkö. Kilpailijat valitsivat henkilökohtaisen palkintonsa pöydästä jossa oli lamppuja. kompasseja. lahjakortteja ja muuta kivaa. Jotenkin näytti siltä. että kukin palkinnon saanut pari oli tyytyväi-

mökkialueella ja jatkui lähes aamuun yhteislaulun ja juttelun merkeissä. Laulatuksesta vastasi Antti "Pastori " Saarnio erinomaisella tyylillään. Tästäkin illasta jäi kiertämään tarinoita ja juttuja joita vain mukana olleet ymmärtävät. Paukun tanssiinhakeminen kuuluu asioihin joista vaietaan kotona. varsinkin jos hakijana on nuorimies. ~ Teksti Jari Autio, Kuvat Ari Vähä-Peltomäki

1. Tapani Härö - Matti Kajaus 2. Tero Sinkkonen - Marko Sinkkonen 3. Esa Holopanen - Juha Sallinen 4. Rami Toivonen - Heikki Hämäläinen 5. Toni Savolainen - Pasi Vilen Jukka Mustonen - Juha Hyyrynen Kari Back - Keimo Juntunen 8. Timo Lager - Ari Vaskelainen Satu Huuha - Heidi Hakari 10. Janne Muttonen - Jukka Pesonen 11. Timo Tervala - Aki Karvonen 12. Pekka Perätalo - Vesa Niemi 13. Tiina Somppi - Mia Rintala Tapio Anttila - Anu Kuusikko 15. Osmo Nieminen - Jukka Toivari 16. Jorma Pandy - Teuvo Hiltunen 17. Erkki Jeskonen - Harri Lehtinen Anne Mustonen - Antti Kortelainen 19. Päivi Pouhakka - Marika Kalenius

Oulun vesimiehet JNS Urh.suk. Keski-Uud.Suk. Lahden Pingviinit Vlk.Urh.suk. Oulun Vesimiehet Rovan.Urh.suk. Hämeenkyrön VPK Sukeltavat Konnat

-4 -10 -13 -15 -19 -19 -19 Spek I -20 Spek II -20 -22 -24 Suk.seura Vesikot -26 Tres Dyckers/ Urh.suk.ry -27 Sukeltavat Konnat -27 Jkl Sammakot -28 Inarin Urh.suk. -29 Spek 111 -30 Oulun Vesimiehet -30 Suk.seura Vesikot -49

NÄMÄ YRITYKSET OVAT TIlKENEET KISOJA. TUETAAN ME PORUKALLA NÄITÄ LIIKKEITÄ. Tele. Suunto. Wasser spielen. Dive Point. Kesmotors Pirttilä. Ursuk. Viking Line. Suomen CBM. Scuba 00. AD-Center. Tampereen asemaoptiikka. Kirjakustannus Tapio Anttila. Valokuvat: Ari Vähä-Peltomäki; Vahapelt @ cC.helsinkLfi. Jos haluat tilata kuvia ota yhteyttä.

SYKSY LÄHESTYY!!!! Oletko valmis, entä regusi??? SPIRO, POSEIDON JA MARES REGUJEN HUOLLOT TAKUULLA.

vw ACTIONS OY Yhdysk. 36, 15200 LAHTI 03-7331181 0400-437175


MYYDÄÄN PullopakeHi Nepto-sub, 2 x 101, 200bar, teräs. Sekä kaksi regulaattoria Sherwood Blissard. Ja Suunto combo (kompassi, syvyysmittari ja pullopainemittari). Hinta 6.000 mk tai tarjous. (09) 873 3083, Jouni. Semi-dry naisten sukelluspuku. Mares. Koko L. Vahvuus 6 mm. Hyväkuntoinen! Hinta 2.600 mk. 0422316680, Pirkko. Sukellustukialus m/s MIA. Hyvin sukellustoimintaan, seuratoimintaan soveltuva. Mitat 3,15 x 11,95 m. Syv.0,8 m. Puurunko/I-muovi. Vesi-WC. Keitin. Makuusijat kahdeksalle, ym. Sukellusvarustuksena mukana: Kompressori Bauer Capitano, värikaiku Raytheon. Hintapyyntö 40.000 mk. Lisätietoja Sukeltajat ry, Helsinki, 0400-961 811, 049-612 695 Neopreeninen kuivapuku Diamond. Hyväkuntoinen, koko M. Regulaattori Spiro Ranger Dacor-octolla ja mittari

OIKAISUJA Lehteen 3/1997 oli lipsahtanut pari asiavirhettä, jotka tässä oikaistaan. TAMPEREEN URHEILUSUKELTAJAT RY:N JUHLISSA esiintynyt lauluyhtye on PUKELTAJAT, eikä Mukeltajat. ANSIOITUNEITA: Mitalin saaneen sukeltajattaren etunimi on Krista, ei Kristiina. Juhani Jämsenin sukellusseura on ollut

combolla. Hyväkuntoinen, juuri huollettu. Märkäpuvun housut ja takki, Ursuit, koko M. Painovyö. Perusvälineet. Soita (09) 698 7302 Mikko. Vähän käytetty Polar Bear-kuivapuku, kengän koko 11. Tällä sukellat sulavasti kuin jääkarhu. Soita (09) 698 7302 Kari Sukellusvälineet: avokantaräpylät, koko L (47), 100,-; kuivapuku, Nokia Baltic, koko M (178-183 cm), 2800,-; alusasu 100,-; 2 kpl Sherwood Magnum Blizzard regua 800,-/regu ja Suunnon CB-43/45/6 mittaristo, kompassi, syvyysmittari, painemittari 500,Varusteilla sukellettu 30 h, paitsi kuivapuvulla 10 h. Koko paketin ostajalle ilmaiseksi 3-sormi hanskat, suk.lampun kuoret ja yhteisostoale. Puh. 03-214 2775 email: juha.j.vainio@nokia.com Juha Vainio.

OSTETAAN Nikonos V + objektiivi. Jussi Aalto 040-500 1815.

pitkään HYKS US/sukellusjaos Valkohait, sitä ennen Dolphin Club r.y. vuodesta 1968. Mitä tulee MOBY DICKS-kerhoon, se on liittoon kuulumaton kiltakerho, joka keskittyy sukellusturvallisuuden ja -mukavuuden analysointiin ja kehittelyyn, sekä erilaatuisten tapahtumien organisointiin. Siihen kuuluu jäseniä hyvin monista eri seuroista. kaikki kolme mitalin saajaa perustajajäseninä. ~

TOIMITUSSIHTEERILLÄ ON ASIAA * JOKAINEN JUTTU ON ARVOKAS. Lehti toivoo vinkkejä aiheista tai valmiita juttuja. Sekä ajankohtaisia että "varastoon" käytettäväksi sitten kun tilaa on. Juttujen toivotaan olevan lyhyitä ja ytimekkäitä, korkeintaan puolisentoista konekirjoitusarkkia. Stilisointiapua saa toimitukselta, joten epävarmuus tekstin laadusta ei ole esteenä. Hyvä kuvamateriaali elävöittää aina juttua. Ota yhteyttä niin tarkemmat yksityiskohdat selviävät. Yhteystietoni ovat tämänkin lehden sivulla 3. * OSOITTEENMUUTOKSIA ja kyselyjä Sukeltaja-lehden puuttumisesta tulee minulle silloin tällöin. Minä en voi asiaa korjata, sillä KAIKKI Suomen Urheilusukeltajain Liiton henkilö- ja osoiterekisterit ovat liiton toimistossa. lonn~ toki olen toimittanut minulle ilmoitetut osoitteenmuutokset. KA A OSOITTEENMUUTOSKAAVAKETTA. joka julkaistaan lähes joka lehdessä. TAI ilmoita osoitteenmuutos seurasi henkilörekisteriä hoitavalle henkilölle. joka päivittää liitolle seuran jäsenluettelon. ~

vr

Leena

TURKEY IDEAL FOR CLUBS/GROUPS/COLl.;EGES Live-Aboard and Blue Voyage M.S. FLORA * 37.20 mx 7.80 m - 2 x 280 HP CAT. Comfortable & Safety. New compressors and diving equipments. * 22 Guests in 11 Double cabins all with own Port-Holes, Show..IWC. Sink (warm-cold watJ. 220 V A.Current. Cent. Heating. * Large and airy lounge (32 guests) with DISCO-Bar. WC. VideoITV. Cent.Heating. Large Sun-DECK (Mattresses for 24 guests) & Large Veranda-Deck with NIGHT-BAR. CHARTER PRICE (upto 22 Guests) - per WEEKlUS Dol. April. May. Oct.. Nov.: 9.870.- • June. Sep.: 10.550,- • July. Aug.: 11.800.INCL.: Full B. (delicious Turkish Meals). + Non-Limit Turkish Spirits. Beverages. Softdrinks. + Turkish V.A.Tax. + Diving Instruction & Guiding. CMAS Training 1-3* Instructor 1-2* & PADI (jf required) + 12 lit.Tank 10 Daytime plus 1 Night Dives p.p. + WSki. Sea-horse activities for nondivers. + Full sets of diving equipments. RESERVATION OF: LORA DIVING CENTER. Ataturk Str 346/A IZMIR 35220, TURKEY

KOULUTTAJAPÄIVÄT 29. - 30.11.1997

RAMADA HOTEL OULU Aiheina mm. - vammaissukellus - tapahtumaraportit -97 - vapaaehtoinen pelastuspalvelu - SUSL:n koulutus - kuivapuvun eristäminen Majoituspaketit 1. 470,- sis. majoituksen 2hh, 2 lounasta, iltapäiväkahvin, luennot 2. 610,- sis. majoituksen 1hh, 2 lounasta, iltapäiväkahvin, luennot 3. 100,- sis luennot Lisäksi on mahdollisuus osallistua lauantain jouluiselle kouluttajaillalliselle. lIIalliskortin hinta 115.Tarkemmat tiedot syksyn kouluttajapostissa. Ilmoittautumiset 17.11. mennessä SUSL:n toimistoon e-mail eeva-kaisa.rantala@susl.slu.fi fax 09-3481 251 6 puh 09-3481 2569


Suomen Urheilusukeltajain Liitto ry :n

SYYSPÄIVÄT ja VUOSIKOKOUS Tampereella 15.-16.11.1997, Hotelli Arctia

Suomen Urheilusukeltajain Liitto ry Tapahtumakalenteri 1997

Hämeenkatu 1 (vastapäätä rautatieasemaa)

Ohjelma lauantaina klo 11,:00 alkaen Verotus (ALV): Myyvä tiedote: Toiminnan aktivointi: CMAS-seura/PADI-sukeltaja Urheilupsykologiaa:

Kerstin Ekman, SLU/verotus Antti Sarasmo, freelance-toimittaja Helena Siponen, valiokunta Pekka Niemelä, valiokunta kansanedustaja Perlti Virtanen

Muuta Allasbileet saunalla. Allasleikkejä, seurustelua, kilpailuja. Sukeltajilta sukeltajille.

SYVSPÄIVÄT HUIPENTUVAT OHJELMALLISEEN BUFFET-ILLALLlSEEN

~

Ei -majoittujalle

Majoituspaketti

405 mk I hlö 450 mk I hlö 590 mk I hlö

sis: Koulutus, sauna ja illallinen.

3.-5. 4. 10.- 12. 11. 18. 17.- 19. 24.-26. 25.-26.

CMAS*-kouluttajakurssi, 1.osa UP Turku-Cup CMAS**-kouluttajakurssi, 1.osa UP-SM, M, I UP-Div. CMAS*-kouluttajakurssi, 2.osa CMAS** -kouluttajakurssi, 2.osa UP Maajoukkueleiri, M+N+nuoret

Vierumäki Turku Vierumäki Vierumäki Vierumäki

MARRASKUU

HUOMl EDULLISET HINNAT II 3 hh 2 hh 1 hh

LOKAKUU

Luennot Sauna liiallinen

100 mk 30 mk 150 mk

Pakettina

250 mk

Tiedustelut: JARI AUTIO, p: 040-556 9536, tiedustele mm. junalippujen hinnoista. Varaukset: HOTELLI ARCTIA, p. (03) 244 6111, fax (03) 2221910

Järjestäjäna SUSL:n Seuratoimintavaliokunta sekä TaUrSu ry ja Sukeltavat Konnat ry

8. 9. 15. 15. 16. 22. 22.-23. 22.-23. 29.-30.

UP Divari-Cup UP Maajoukkueleiri, nuoret UP-SM, M,II SUSL:n syys päivät SUSL:n vuosikokous UP-SM, N,II Halliralli Uppopallon EM-kisat, nuoret Kouluttajapäivät

Tampere Tampere Tampere Sodankylä Oulu

JOULUKUU

13.-14.

UP Felix-Cup

KUVA-ARVOITUS Kuvahan esitti sukeltajan kypärää sisältä päin. Vastauksia tuli tyydyttävästi. Onnetar suosi arvonnassa Ilkka Tiihosta, joka sai

aiheeseen liittyvän, nimellään varustetun hienon T-paidan. Kiitos osallistujille ja onnittelut Ilkalle! ~

OSOITTEENMUUTOSKAAVAKE Hyvä SUKELTAJA-lehden saaja! Jos osoitteesi muuttuu, muista ilmoittaa siitä myös liiton toimistoon. Näin saat lehtesi aina oikeaan osoitteeseen. Seurat ovat velvollisia tekemään jäsenkorjaukset vain kaksi kertaa vuodessa. Tällä lomakkeella saat helposti osoitteenmuutoksesi tehtyä! Merkitse lomakkeeseen myös. oletko jäsen. seuran yhdyshenkilö vai koulutusvastaava. Näin saamme eri rekisterimme ajan tasalle, sillä jäsen rekisteriin korjatut tiedot eivät korjaa seuran yhteyshenkilön eikä koulutusvastaavan tietoja!

Muuttajan nimi _______________________________________ Vanha katuosoite _____________________________________ Seura ______________________Syntymäaika, ______________ JäsenlYhteyshenkilö/Koulutusvastaava (merkitse oikeat) Uusi osoite _______________________________________ Puhelin kotiin _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ __ Puhelin työhön (koskee koulutusvastaavia ja seurojen yhteyshenkilöitä) ____________________ Muutosastuuvoimaan ___________________________________________________________________________ Postita osoitteen muutos osoitteella: SUSL. Radiokatu 20, 00093 SLU, voit myös faxata ilmoituksen numeroon (09) 3481 2516.


Polarsukellus Oy Pol~r Diving Systems AVS-Vhtiöt "

SUOMEN URHEILUKIRJOJEN KIRJAST STADION 00250 HELSINKI

DACOR Laitepaketti 200bar

DACOR: -

Enduro regu XP-octo Quantum liivi Compo 2 mitt. 200bar säiliö

Kysy myös muita tarjouksia: Miesten märkäpuvut 1200:- Perusvälineet -20% Dräger regut 1700,- liivit alk. 750,-

polarsukellus oy RUSTHOLLARINKATU 8 02270 ESPOO, p. 09-613316 f. 6133 1800 FABIANINKATU 1300130 HELSINKI, p. 09-622 1180 f. 622 1119


Turn static files into dynamic content formats.

Create a flipbook
Sukeltaja 1997 4 by Sukeltajaliitto ry - Issuu