Sukeltaja 1996 3

3-96 Suomen Urhellusukeltajain Liitto ry:n j채senlehti ToukokuujVOL 35 ISSN 1237-1688

SUOMEN URHEILUKIRJASTI

13.

-f:>-

1996

...

-•.. t Itttlalrs

19'::151

~

~

PARMASOFT

o, 3 qq

Huppu sopii koko- tai pikkumaskiin tosi II' miellyttävästi.

SäätötilavuusveuttiiJit toimivat tarkasti ja nopeasti.

Ranteissa kestävät lateksimanseti t.

Saumoissa käytetty patentoitu korkeataajuus hitsausmenetelmä tekee läpiompeleet tarpeettomiksi.

Puku on 100 % kaa:~Sju~ja~Ve;s;itmii~vffiiSfr.~~ Kukaan muu ei pyst~

•• -..

-

00

CO,-<D

~

eI: W

fZ

,-l()l() ,-O'>.;:t" C\Jl(),C\Jl()0 <DC\JC') I I I 0 , - ,0'> C') C\J

0'>0'>

W

( ) "-

Q)

C}~~

Z"~ ~::l 5.!!!E~

O~~~

j:tn1'1laatja polvipaikat kestävät kovimmankin kulutuksen.

Miellyttävämpi puku kuin koskaan aikaisemmin!

SUOMEN URHEILUSUKELTAJAIN LIITTO RY:N JÄSEN LEHTI 1.96 SISÄLTÖ

Kunniajäsenet ............................. ...................... 4 Päätoimittajalta ........................... ...................... 5 Parkkilaiva Vestan tuho .................................... 6 Supertsemppari Kiki ...... ................................... 8 Ananas .... ............ .................................... ......... 9 Tasapainotusliiveistä ....................................... 10 Uppopalloa ... ................................. ................. 12 Aina ei kaikki suju .......................... ......... .. ...... 13 Strategia 1996-2005 ...................................... 14 Lyijyä taskuun, sanoi Mika .............................. 16 Sukeltamisen muuttuva maailma ..................... 17 SUSL:n 40 vuotta ....... ........ ............................ 18 Hyvät Kutsuvieraat ......................................... 19 Juhlittiin tyylikkäästi ........................................ 20 Kiitokset onnittelijoille .......................... ........... 22 Virran viemää Varkaudessa ............................ 23 Mare Balticum ................................................ 24 Suunnistamisesta .. ......................................... 26

SUOMEN URHElLUSUKELTAJAlN UITTO RY:N JAsENLEHTI POSTlTETAAN SUKELTAJIUE, JOIDEN OSOITTEET JAsENSEURAT OVAT TOIMITTANEET UITOUE, JA JAsENMAKSUT ON MAKSETTU. MUUTEN l.EfTFA ON SAATAVANA UITON TOIMISTOSTA. PAATOIMITTAJA ERKKl METsAVUORI KUSTAVlNTIE 9 C 24,20310 TURKU PUH. KOTI (921) 239 1098 TYo(921) 269 4317

TOIMITUSSIH7fER1 LEENA KOIVUM4KJ KMRIKATU 5 A 2,33100 TAMPERE PUH. JA FAX. KOTI (931) 223 8876 ILMOITUSMYYNTI BRITA IKAVALKO RAoIOKATU 20, 00240 HELSINKI PUH. TYo(90) 1582257 PuHEENJOHTAJA HELENA JAATINEN PUH. KOTI (90) 297 5794 TOIMITUS JÅTTAA KIRJOITTAJILLE VASTUUN HEIDÄN MIEUPfTEISTÅÄN. ILMESTYMIS- JA ILMOITUSAlNElSTON AIKATAULU

Eräs Joppi-rallin tehtävä: "Muodosta ki~aimis­ ta kaksi sukellukseen liittyvää sanaa. Kuplista päätellen aivotyöskentely on kuumimmillaan, joten ilmaa kuluu. Kuva Matti Vuottenaho.

Cup-kierros Lapissa ........................................ 29 Vesille venosen mieli ...................................... 30 Räpyläuinnista .. ............................................... 32 Jännää yöllä ja Karibialla ................................. 34 Kokemuksia kuivapuvusta .............................. 36 IVA tiedottaa .................................................. 37 Dekopäivät Tampereella .................. ............... 37 Yhtä ja toista ................................................... 38 Haloo, haloo! .................................................. 39

"Näppärät sormet" vuoden 1995 paras väripaperikuva, Vesa Niemi.

NUMERO

ILMESTYY

ILMOITUSAlNEISTOPÅlVÅ TEKSTI

4

1.10.

3. 9.

26. 8.

5

2. 12.

31.10.

21 . 10.

VUOSIKERTA 180,-

SUOMEN URHEILUSUKELTAJAIN LIITTO RY RAoIOKATU 20, 00240 HELSINKI PUH. (90) 158 2258 (90) 1582190 FAX. (90) 1582516 PAINO: HANSAPRINT TURKU

Ovatko lajimme toimintaedellytykset paikkakunnallasi kunnossa?

Hyvät liikuntapalvelut syntyvät vain yhteistyöllä!

OPERAATIO LIIKUTUS Millainen on liikkumaton Suomi?

Se näkyy torstaina 3.10. klo 19.25-19.28.

Seuraa medioita ja vaikuta!

Suomen Liikunta ja Urheilu ry

RUUMIILLISTUNUT RElTELÖ I<ERRANI<IN HILJAISENA

I<ÄVELEVÄ SUKELLUSTIETOUDEN KIRJASTO

Erkki Metsävuori on henkilö, jota tuskin kukaan tuntee. Eka Metsävuori sen sijaan tunnetaan niin sukeltajien keskuudessa kuin Saaristomerelläkin. Luettuaan vuonna 1953 Hans Hassin "Kolme miestä meren pohjalla" hän tilasi Vaasassa ensimmäisen maskinsa.

Annettuaan pikkusormensa sukeltamiselle, otti se hiljalleen koko miehen. Erinäiset yksityiselämän muutoksetkaan eivät tilannetta sotkeneet, vaan innokas harrastaminen jatkui kotikaupunkien muuttumisesta huolimatta.

Liiton toimintaan hänet val ittiin Jyväskylässä vuonna 1969.

Alkuaikojen toiminta painottui voimakkaasti koulutustyöhön. Liiton koulutusrunkoa alettiin jo silloin työstää Make Valleman, Atte Veijalaisen, Kalle Lehtivuoren, Uolevi Junkalan ja monen muun kanssa.

Vuonna 1974 siirtyi Urheilusukeltaja-Iehti taas SUSL:n toiminnan piiriin ja Eka Metsävuori valittiin päätoimittajaksi. Siitä lähtien hän on tullut tunnetuksi ja arvostetuksi monien joskus kriittistenkin ki~oitustensa vuoksi.

Lehden myötä hän on luonut suhteet lähes kaikkien mahdollisten merellisten tahojen kanssa.

Kuten merimuseot mantereella ja Ahvenanmaalla, merivartiosto, merenkulkuhallitus ja monet muut meitä lähellä olevat alat.

Ekalle ei ole vierasta Meripelastustoiminta, ei Laivasto, ei ... mikään veneisiin ja veneilyyn liittyvä toiminta.

Rakkaus Saaristomereen, hylkyihin ja sukeltamiseen on innoittanut vaikuttamaan muuallakin, kuin Sukeltaja-lehden palstoilla. Lähes loppuunmyytyjen,

sukelluksesta ja konservoinnista.

Ruotsinsalmen rantahylkyihin Ora sukelsi vuonna 1957 ja pari vuotta myöhemmin toteutui ensivisiitti Nikolaihin. Maine lienee kiirinyt, koska vuonna 1960 hän johti ensimmäistä meriarkeologista tutkimusleiriä Kotkan Varissaaressa. 60-luvun lopussa meriarkeologia vei Oran ja vaimonsa Anna-Liisan Pensylvanian Yliopiston meriarkeologiselle leirille, ja samoihin aikoihin hän loi suhteita myös Moskovan suuntaan . Tykkien konservoinnista hän on esitelmöinyt Stavangerissa, ja hylyistämme parikin kertaa CMAS:n konferensseissa.

Luottamustoimiakin on kertynyt. Vuosina 1957-1961 Ora oli Urheilusukeltajat ry:n puheenjohtaja. Hän on Sukeltajakillan ja Suomen Merihistoriallisen yhdistyksen perustajajäsen, mutta kuten hän itse sanoo - "jostain syystä en ollut perustamassa Urheilusukeltajat ry:tä enkä Suomen Urheilusukeltajain Liittoa vuonna 1956." Monipuolinen ja arvokas työ ei ole jäänyt vaille tunnustuksia, joista mainittakoon Suomen Leijonan 1. luokan ritari, Suomen urheilun ansioristi, Jatkosodan muistomitali, Merihistoriallisen toimiston kultainen ansiomerkki, ja nyt 1996 - Suomen Urheilusukeltajain liiton kunniajäsen. Hän oli matkoilla kun kunniajäsenyys julkistettiin.

Mutta jos hän olisi ollut paikalla, olisi han ehkä kruunannut asian, kuten pitäessään ensimmäistä esitelmäänsä Itämeren ympäristönsuojelusta SUSL:n talvipäivillä 1969. Silloin hän sisällä salissa ampui tykillä! ~

SUSL:lle tehtyjen hylkykirjojen ja parin ruoka kirjan lisäksi on Ekan kynästä lähtenyt jokaisen Saaristomeren kävijän ki~ahyllyyn kuuluva neliosainen "Saaristomerta " -ki~asa~a. Pariinsataan nouseva radio-ohjelmasa~a "Saaristomeren salaisuuksia" on kuulunut myös monitoimisen sukeltajamme tuotantoon . Ei siis ole ihme, että erilaisia tunnustuksiakin kertynyt roppakaupalla. Tässä niistä vain kourallinen, mutta sarja, jota hän itse arvostaa eniten: Suomen Navigaatioliiton kultainen ansiomerkki Suomen Urheilun hopeinen ansioristi .

SVUL:n Varsinais-Suomen piirin hopeinen ansioristi Suomen Urheilusukeltajain Liitto ry:n I "Vuoden Sukeltaja" CMAS ****-sukeltajan arvonimi Nyt, SUSL:n 40-vuotisjuhlassa tämän värikkään monitoimipersoonan Erkki "Eka" Metsävuoren rintaan kiinnitettiin Suomen Urheilusukeltajain Liitto ry:n kultainen ansiomerkki ja kevätkokous nimitti hänet SUSL:n kunniajäseneksi. Lyhyt Ekamainen kiitospuhe kuului: "Onnistuitte vielä kerran. Kerrankin "Ruumiillistunut Rettelö" meni hiljaisek., n

sl.

Suomen sukeltavan kansan lämpimä't onnittelut! ~

Puhuttaessa suomalaisen sukeltamisen alkuajoista, hylkysukelluksen edistämisestä tai vaikkapa meriarkeologiatietämyksen viemisestä kansainvälisiin foorumeihin ei voida välttyä nimestä Ora Patoha~u . Jo naperona hän oivalsi, että tärkeintä on päästä pinnan alle. 1930-luvulla hän nimittäin oppi ensin sukeltamaan ja sitten vasta uimaan.

Vuosi 1950 oli merkittävä Oran elämässä. Hän sai vaimokseen Anna-Liisan, ja häälahjaksi Pariisista ensimmäisen maskinsa.

Hän intoutui tuotekehittelijäksi ja alkoi valmistaa naamareita, snorkkeleita ja räpylöitä myyntiin 1951. Laitesukellus kiehtoi, mutta välinekauppoja ei ollut kuten nykyään. Ensimmäinen happilaite Cluit oikein: happilaite) valmistui romukauppa- yms. tavaroista vuotta myöhemmin. Happi muuttui paineilmaksi kun tietämys lisääntyi. Ora on hankkinut ja jakanut runsaasti myös lajitietoa.

Ki~oittelusta mainittakoon ensimmänen Sukelluksen Aakkoset-kirja yhdessä Boba Winterhaiterin kanssa vuonna 1958, sukellusfysiologiset ki~oitukset mm. Urheilusukeltaja-Iehteen, raportti meriarkeologiasta CMAS:lle vuonna 1962. Vuosien 1957-1996 aikana hän on kirjoittanut yhteensä 193 artikkelia

LK

Päätoimittajalta

Av huvudredaktören

SUOMEN URHEILUSUKELTAJAIN LIIlTO RY. 40 VUOlTA FINSKA SPORTDYKARFÖRBUNDET RF. FYLLER40 AR o

liittomme viettää tänä vuonna 40-vuotisen taipaleensa juhlavuotta. Varsinaiset juhlallisuudet olivat 13.-14. huhtikuuta Helsingissä. vaikka liiton perustamiskokouksen päivämäärä olikin myöhemmin. Juhlat onnistuivat kaikin puolin hyvin. josta kiitos järjesteIyvastuussa olleille Sirpa Rinteelle. Anne Autiolle ja Brita IkävalkolIe. Tilaisuus oli kaikilta osiltaan hyvä. joskin hiukan ihmetytti monen seuran loistaminen poissaolollaan niin juhlasta kuin kevätkokouksestakin. Vaikka kevätkokous on tilikokous olisi luullut että edes liiton uuden toimintastrategian esittely olisi vetänyt enemmän joukkoa mukaan. Puhuttihan asia jo suunnitteluvaiheessa sukeltajia ympäri maata. ja nyt olisi ollut mahdollisuus ottaa virallisesti kantaa.

Kaukaisella 50- ja 60-luvulla me olimme varsinaisia kummajaisia. "sammakkomiehiä ". 70- ja 80-luvulla me olimme sukeltajia.

Nyt me olemme palanneet taas eläinkuntaan takaisin. Me olemme nyt kuutteja. norppia. hylkeitä, mursuja ja kajakkeja. Mursuista tehdään kuulemma kajakkeja kun ne tulevat tosi vanhoiksi.

Vanheneminenhan perustuu ajan kulumiseen ja sen perusteella vanha "kajakkikin" onnistuttiin vielä kerran [illättämään. Saamani KorKea ansiomerkki ja kok0Uks.en m~önfämä arvonimi kun tulivat täytenä Mllät}'ksenä ja ovat asioita joita ar.vostan todella korkealle.

Ainakin puolet huomionosoituksen arvosta kuuluu myös Teille, jotka olette vuosien varrella auttaneet ja tukeneet lehtemme teossa. Ilman Teitä olisi yhteinen polku ollut raskaampi kulkea.

Sukeltaminen ei ole vain harrastus, vaan se on elämäntapa.

Mukaan tuleminen on vapaaehtoista, kaikki muu sen jälkeen on pakollista ja irti et pääse.

'V'ielä kerran huomionosoituksista kiittäen ja toivottaen hyvää sukellus kesää. ~

festen och vårmötet. Även om vårmötet är ett räkenskapsmöte kunde man ha trott att presenteringen av förbundets nya verksamhetsstrategi skulle ha lockat mera folk tili att delta. I planeringsskedet diskuterades ju saken av dykama och nu skulle man ha haft tillfälle att uttrycka sig officiellt.

Långt tillbaka på 50- och 60talet betraktades vi som en aning egendomliga typer, "grodmän".

På 70- och 80-talet var vi dykare. Nu har vi gått tillbaka tili djurvärIden. Nu kallas vi kuter, sälungar, sälar. valrossar och kajaker.

Man lär tillverka kajaker av valrossar när de blir riktigt gamla.

Det att bli gammal förorsakas ju av att tiden förgår. På grund av detta blev även en gammal .. kajak " överraskad. Det höga förtjänsttecknet som jag fick och äretiteln som mötet beviljade kom som en jättestor överraskning. De är saker som jag uppskattar mycket högt.

Minst hälften av värdet på denVårt förbund firar i år sitt 40- na utmä~kelse tillkommer Er som årsjubileum . De egentliga fest- har hjälpt tili och givit stöd tili vår ligheterna ägde rum den 13-14 tidning. Utan Er skulle den geapril i HelSingfors fastän datumet mensamma stråten ha varit för förbundets konstituerande mycket besvärligare att vandra möte var lite senare. Festlighe- på. Dykning är inte bara en hobtema Iyckades bra i alla avseen- by, den är också en levnadsvaden, tack vare Sirpa Rinne, Anne na. Att komma med är frivilligt, Autio och Brita Ikävalko som var allt annat efter det är nödvändigt ansvariga för arrangemangen. och sluta kan man inte.

Evenemanget var överhuvudtaget bra. Vad som un'drade Jag tackar en gång tili för utmig var aft många f0reningar. lys- märkelsema och önskar Er en te med sin frånvaro fråo både trevlig dykningssommar. ~

,

Kristiinankaupunkiin kuuluva Siipyy oli 1800-luvulla vilkas laivanrakennuspitäjä. Sen varrelta veteen las ketut alukset löysivät omistajansa usein Ahvenanmaalta ja Turun saaristosta.

Parkkilaiva Vesta rakennettiin hongasta tasasaumaiseksi Siipyyssä vuonna 1865. Kantavuutta aluksella oli 309 rekisteritonnia. Pituus oli 36,1 metriä, leveys 8,3 metriä ja syvyys 4,4 metriä. Laivan vaiheista ei ole paljoakaan tietoa säilynyt, mutta vuodet todennäköisesti kuluivat laivan kyntäessä pääasiassa Itä- ja Pohjanmerellä. Omistajakin vaihtui vuosien saatossa muutaman kerran. Viimeiset vuodet sen omisti muuan FAJanssen Korppoon pitäjästä Turun seudulta.

Parkkilaiva Vestan viimeinen reissu alkoi Englannista, Kentin satamasta. Siellä vaihdettiin kapteeni, ja vastuun laivasta otti varustajan poika F.K.Janssen. Hän oli juuri saanut kapteenin paperit ja tämä oli hänen ensimmäinen päällikkyytensä. Laivan lasti oli saatu purettua 25. heinäkuuta ja paluumatka Suomeen aloitettiin pikimmiten eli 27. heinäkuuta 1892 aamulla luotsin avustuksella. Sopivaa lastia ei oltu saatu paluumatkalle, joten laiva ui painolastissa. Päämääränä oli Pohjanlahden ehkä vilkkain puutava-

rasatama, Porin pohjoispuolella oleva Reposaari. Sieltä haettaisiin ulkomaille vietäväksi täysi puutavara lasti.

Vestan matka suuntautui ensin Ternellseen Ranskaan ja edelleen Vlissingeniin Hollantiin, jonne se saapui elokuun kuudentena. Hollannissa jouduttiin myrskytuulien takia makaamaan pari päivää. Elokuun 8. päivänä Vesta pääSi lähtemään Pohjanmerelle ja pu~ehti vaihtelevilla tuulilla, kunnes saapui 15. elokuuta Helsingörin redille odottelemaan pääsyä salmen läpi. Tullitarkastuksen ja muiden muodollisuuksien jälkeen matka jatkui itämerelle, jossa pu~ehdittiin ilman erikoisempia tapahtumia.

KOHTALOKKAAT VIRHEARVIOINNIT

Elokuun 26. päivän aamuna Vesta ohitti Märketin majakan Ahvenanmaan länsipuolella. Tuuli oli hiljainen, lounaan ja etelän välistä. Iltaa myöten tuuli kuitenkin yltyi ja ilma muuttui puoliselkeäksi. Mäntyluodon ja Reposaaren ulkopuolella oleva Säpin majakkasaari tuli näkyviin itä-koillisesta illalla kymmenen aikaan. Mantereelta päin oli salakavalasti noussut sakea sumu ja kapteeni Janssen tulkitsi sumun seasta

näkyvät maamerkit väärin . Hän luuli aluksensa olevan Mäntyluodon suulla olevan Kallon luotsipaikan luona, jossa on syvää vettä rantaan asti. Siksi hän antoi laivansa mennä lähemmäs ja lähemmäs rantaa, kunnes kello 23.30 laivan pohja karahti kiville.

Laivaa yritettiin luovata laitatuuleen tuloksetta. Oltiin tiukasti karilla ja tuulikin oli yltymään päin. Kapteeni Janssen peilasi suunnan ja etäisyyden sumusta näkyvään majakkaan ja sai tulokseksi O.t.S (=idästä piiru etelään) ja etäisyydeksi 3 mpk.

Suunta osuu Säpin ulkopuolisille matalille, mutta etäisyyttä hän liioitteli huomattavasti. Matalat ovat todellisuudessa alle mailin päässä saaresta. Meriselityksessään Porin raastuvanoikeudelle hän kertoi asiasta seuraavaa: "Tietooni on sittemmin tullut, että karit Säpin länsipuolella luotettavien miesten sanan mukaan ovat paljon lännempänä kuin merikortit näyttävät, eikä minun tieteni korjausta siinä kohden ole uusien merimittauksien kautta tehty. " Oli niin tai näin, tuuli sen kuin yltyi ja laiva alkoi hajota. Aallot murtuivat avuttoman aluksen kannelle ja laivan köli mureni kalliota vasten. Mastojen pelättiin kaatuvan myllerryksessä ja mie-

histö siirtyi laivaveneellä turvaan majakkaväen luo. Sinne jäi laivaan varusteet ja proviantti.

VESTAN LOHDUTON LOPPU

Seuraavana aamuna, lauantaina 27. elokuuta 1892, miehistöä kohtasi rannalla lohduton näky.

Vallitsi kova lounaismyrsky. Meri pauhasi aluksen ympärillä ruhjoen sitä parhaan taitonsa mukaan .

Majakkaväen ja luotsien avulla sai miehistö pelastetuksi hylystä hieman omia tarvikkeitaan, mutta suurin osa laivan varusteista jäi laivaan. Illalla myrsky mursi laivan kyljet ja kaatoi mastot. Sunnuntaiaamuna, myrskyn jo laannuttua, ei laivasta näkynyt enää jälkeäkään. Saaren rannalle oli ajautunut runsaasti hylkypuuta. Laivan osia oli ajautunut myös Mäntyluodon, Reposaaren ja muiden lähisaarten rannoille.

Ei varmaankaan ollut nuoren kapteenin olo kovinkaan kaksinen, kun piti isäukolle ilmoittaa laiva saapuneen Reposaarelle metrin pätkissä.

Kymmenkunta vuotta sitten eräät porilaiset sukeltajat löysivät Säpin ulkomatalan lähettyviitä 12 metrin syvyydestä kivikkoiselta pohjalta hylyn jäännöksen. Se oli 12 metrin pituinen ja kolmen metrin levyinen kappale tasasau-

Kuvissa Vestan kylki ja rustijumpru.

maan rakennetun laivan kyljestä.

Hylkykappaleen kaarten välistä löytyi lyijyluoti ja vierestä rustijumpru. Tuo pala kylkeä on todennäköisesti ollut osa parkkilaiva Vestaa. Hylyn osia on löytynyt myöhemmin lisää: polvia, lankkua, kaaritusta, pyöröpuita.

Meri on repinyt ja levittänyt laivan jäännökset laajalle alueelle, eikä mitään suurempaa kokonaisuutta ole toistaiseksi löytynyt. ~

Tekstit ja kuvat: Seppo Salonen

Suomen Urheilusukeltajain liitto ry järjestää yhteistyössä Sukelluskeskus Sea Sportin kanssa ikimuistettavan SUKELLUSVIIKON Hangon kirkkaissa vesissä keskellä kuumin ta kesää ja sukelluskautta.

Aika: Paikka:

24.~27.6 . 1996

Sukelluskeskus Sea Sport, Hanko

Tule kokemaan Hangon kirkkaat sukellusvedet ja viettämään hulvatto~ man hauska sukellusloma kanssamme. Voit tulla yksin tai kaksin, per~ heesi tai oman sukelluspoppoosi kanssa. Oletpa vasta~alkaja tai vanha konkari, meillä on tarjota Sinulle elämyksiä, jotka tulet muistamaan pitkään. SUSL:n sukellusoppaana toimii Arto IfSipi lf Sieppi. Majoituk~ set, ruokailut, ilmahuollot, varustesäilytys, kirkkaat vedet, mukava ilmapiiri ja älytön määrä sukelluksia odottavat vain sinua. Sukellusten hinnat ja muut toiminnot on neuvoteltu kesäiselle tasolle palvelemaan juuri sinua ja sukellusseuraasi.

Tervetuloa kesäiseen Hankoon!

Ilmoittautumiset ja lisätiedot Sea Sport Tapio Bergman tai Petri Stenberg p. 90~ 726 0200.

Sea Sport, Helsinki Pääskylänkatu 7 00500 Helsinki Puh. (90) 726 0200 Fax (90) 726 0266

Sea Sport, Hangon sukelluskeskus Satamakatu 10900 Hanko Puh./fax (911) 248 7301

Kiki toimi kesän -95 Bulleråsin norppaleirillä mm. tiukkana vesipallotuomarina. Hetki kuvan jälkeen innosta hihkunut junnuporukka kippasi erotuomarin joHan kumoon. Ja kaikilla - Kiki mukaan lukien - oli entistäkin hauskempaa.

Tänä päivänä häntä voidaan sanoa Nuori Suomi -ideologian henkilöitymäksi: Positiivinen, innostava, innostuva, tasapuolinen ja vähäisemmästäkin välittävä. lisäksi hän on tunnollinen, sitkeä ja eteenpäin pyrkivä.

Kuka Kiki? Kiki on Kirsi Alanen, 26-vuotias sukellusseura H20:n kasvatti Helsingistä. Kun hän tuli tyttönä aitaalIe mukaan, ei norppatoiminnasta vielä tiedetty mitään . H20:lIa oli silloin räpyläuintipohjaista nuorisotoimintaa. Monoräpylä on pysynyt ilmeisen hyvin jalassa, sillä Kiki on saavuttanut räpyläuinnissa nelisenkymmentä Suomen mestaruutta eri matkoilla. Maajoukkueessa hän ui w. 1983-1992. Arvokkain saavutus oli Pohjoismaiden mestaruus 50 m:n sukelluksessa vuonna 1988. EM-kisa matkoilla hän oli mukana useamman kerran.

Uppopalloakin hän pelasi pari vuotta yltäen toissavuonna naisten maajoukkueeseen.

Kiki on vuosien aikana kouluttanut kymmenittäin Nuori Suomiohjaajia seuroihin ympäri Suomea. Lasten ja nuorten parissa hän taitavasti innostaa porukan peleihin, leikkeihin ja erilaisiin toimintoihin. Valtakunnallisilla norppaleireiltä kaikki muistavat iloisen

ja innostavan Kikin, jota pienenä ja piskuisena ei letteineen juuri porukasta erota.

Tämä liikuttamisen monitoiminainen opiskelee tällä hetkellä Vierumäen urheiluopistossa liikunnanohjaajaksi erikoistuen valmennukseen.

Tärkeimmäksi ja mieluisimmaksi tehtäväksi SUSL:n nuorisovaliokuntaan kuuluva Kiki kertoo nuorisotoiminnan sekä räpyläuinnin ja muun kilpailutoiminnan kehittämisen.

On todella hienoa, että Vuoden Sukeltajan arvo myönnetään nuorelle henkilölle. Se osoittaa, että SUSL ei arvosta pelkästään pitkää luottamustehtäväputkea tai jotain yksittäistä erityisen merkittävää tekoa. Kirsi Alasen kohdalla ansioita on toki takanakin. On kuitenkin selvästi nähtävissä, että panos kaikille tärkeään nuorisotoimintaan on vasta "alussa", eli huikeasti vuosia ja paljon arvokasta on Kirsillä vielä annettavanaan niin SUSL:lle kuin nuorille lajiin ja sidonnaisuuteen katsomatta.

Viestiksi muille sukeltajille Kiki - nuori, sievä, mutta ei vähäinen muuta kuin varreltaan - tokaisi empimättä: "Yrittäkää saada edes varpail-

lenne tilaa altaas.een . Älkääkä hermostuko, vaikka junnut valtaavat altaat. Koittakaa olla innostuneita, koska ne samat junnut ovat uskomattoman pian iso-

ja, ja johtavat ja ohjaavat meidän kaikkien sukellustoimintaa! " Q3

Teksti ja kuva: Leena Koivumäki

FINN-SUIT SUKELLUSPUVUT erityisesti pohjoisiin olosuhteisiin kehitettyä, tiheäsoluista neopreenia, joka on molemmin puolin vahvistettu kulutusta kestävällä tekstiilikudoksella.

• sekä naisille että miehille oma, hyvin istuva suoma loinen miloitus • huollovC?POa, kestävä vetoke~u naisten ~aalarissa veloke~u myös edessä • anatomises~ muotoillut( käy,ttämukavuuHa lisäävät leikkaukset • kaikki saumat vahvistettu joustavalla ompeIeeilo molemmin puOlin • ~x lock·kiinnitys (ei nukkaa kerääviä tarrapinloja) • lahkeissa pukemisto helpoHaval vetoke~ut • molemminpuolinen, sileä teks~ili· pinto on nukkaantumaton ja erittäin helppohoitoinen

SAUMAUKSELlA IKUINEN TAKUU!

• Huolto- ja ko~auspalvelut • Pukuja myös miHatilaustyönä

I ~ Ij1 iIi 10 II

TURKU: Humalistonkatu 13, puh./fax (921) 251 8747 HELSINKI: Pajalahdentie 9, puh. (90J 692 2358, fO)( (90) 6927203

Törmäsin Vataseen, joka oli Stockmannin miestenvaateosastolla juhlapukua valitsemassa.

Terve mieheen! Voittanut lotossa vai mitä? Älä hupsi. Pitäisi sinunkin tietää, että liitto täyttää tänä vuonna neljäkymmentä vuotta. Vaikka sinä taisit silloin olla vasta vinha aatos isäsi mielessä.

Kiitos imartelusta. Aloitin sukeltamisen tosi mielellä liiton ollessa kolmevuotias. Sallinet minun puolestani muistuttaa, että Suomen vanhin, suurin ja kaunein seura, johon kuulun , täyttää sekin saman verran.

Olen tässä muistellut hieman vanhoja, Vatanen jatkoi häiriintymättä.

Sehän kaltaiselIesi vanhalle mursulle sopiikin .

Olen ajat sitten saanut ylennyksen kajakiksi, Vatanen huomautti kuivasti. Tiedät kai, että tiukkapipoiset lääkärit ovat suositelleet minulle miedompia harrastuksia.

Keinutuolin keinutusta kaiketi ...

Vatasen halveksiva katse olisi

40V

Å

Ananas

halkaissut kajakin, suljin suuni kesken lauseen.

Ne vanhat pioneeriajat, Vatasen kurttuisille kasvoille kohosi haaveellinen ilme - ne vasta olivat jotain. Harrastajia oli vähän ja kaikki tunsivat toisensa. Rahaa ei kellään ollut paljoa, mutta into oli kova. Puvut ja joskus muutkin välineet tehtiin itse. Kerhotoiminta pyöri vapaaehtoisuuden, ei rahan ympärillä. Kevätkokoukset pidettiin asian vaatimalla arvokkuudella uimastadionin hyppyaItaan pohjalla. Tehtiinpä melkein mitä tahansa, aina oli lauma uteliaita ihailemassa. Lehtiinkin päästiin ja itse Cousteau vaivautui tänne tapaamaan meitä, hommassa oli hohtoa.

Liitto järjesti mahtavia leirejä.

Niille tuli väkeä ympäri maata.

Komein niistä oli Bomarsundissa, lähes kolmensadan sukeltajan

suurleiri, joka onnistui upeasti.

Yhteistoiminta pelasi ja joka vuosi kauden kruunaukseksi tehtiin pyhäinpäivänä retki. Vedet olivat kirkkaita, hylyt ehjiä ja kaikkiin sai mennä. Kesällä oli kesä ja talvella talvi. Suunnistus- ja kalastuskilpailut keräsivät paljon väkeä. Oltiin monta kertaa pohjoismaiden parhaita.

Jaa-a, olivathan ne aikoja, tuumin Vatasen vetäessä henkeä.

Vähien harrastajien voimat eivät riittäneet kunnon veneiden hankintaan, usein parhaille kohteille pääsy jäi vain haaveeksi. Kompressorit kronasivat useammin kuin toimivat. Niiden pahanmakuista ilmaa ei aina saanut edes sallittuja sataaviittäkymmentä baaria. Pinnassa uinti oli pirun rankkaa kun nostoliivejä ei ollut.

Kuivapuvut vuotivat ja tuntuma oli kuin ehkäisyvälinemainokses-

sa: "melkein kuin ilman" . Omatekoisissa märkäpuvuissa jäätyi ja laitetelineet painoivat selkää.

Sen ajan märkäpukumainos ku ului näin: Pirelli, maailmankuulua kylmyyttä, jääkarhukin palelee.

Kuuluisuutta tietysti saatiin mm. silloin kun talvi päivien ta i muiden pippaloiden aikana jokin hotelli oli pantu remonttiin, tai liukasteltu suvikumeilla ojaan pyhäinpäivänä. Kerrankin kyseinen retki pidettiin hotellin uima-altaassa pahuksenmoisen lumisateen takia. Muistanpa senkin ku n eräällä reissulla oli kerätty pohjasta iso kieppi tuoretta kumikaapelia, jolla piti kohennettaman kompurarahastoa ja seuraavana päivänä armeija soitti tulenkatkuisen soiton, että heidän vesikuuntelulaitteensa on viety.

Vatanen virnisti, vinkkasi seuraamaan ja hetken päästä istuimme kahvion pöydässä tukevat tuopit nenän alla. . Juu, olivat ne vaan aikojq, mies huokaisi onnellisena. - Mitähän ne mahtavat sanoa näistä nykyisistä touhuista neljänkymmenen vuoden kuluttua?

Q}

Märkäpukupaketti sis. i" * 7 mm 2-osainen puku * kovapohjasukat * 3- tai 5-sormihanskat * painovyö

~

SVPER TARJOUS Tasapainoliivif alk. 1

* puukot * maskit * snorkkelit * räpylät * mittaristot

* painovyöt * regulaattorit * octot * märkäpuvut * kompressorit

Kaikkea sukellukseen SOITA HETI !

c.::HOUS~

931-3440862

9400-622489

PS_ Toimitamme myös postiennakolla

••

MYYITEJA TASAPAINOTUS•• LIIVEISTA

u

Myytti no 1: Mitä enemmän nostetta, sitä parempi Iiivi.

Tällä tavoin kehittyi filosofia, CDiver, helmikuu 1996) Yhdeksän asiaa tasa painotus- jonka mukaan jokaisella piti olla liiveistä, joihin olet aina uskonut ABLJ-liivi - mutta kenenkään ei (ja olet aina ollut väärässä). Kään- pitänyt yrittää käyttää sitä! nös John Bantin:in tekstistä.

Olemme tietenkin menneet Kun ensimmäiset säädettävät eteenpäin tuosta ajasta. Olemme sukeltajan tasapainotusliivit tuli- löytäneet neutraalikelluvuuden vat markkinoille, virkistyssukellus ilon ja turvallisuuden. Käytämme oli lapsenkengissä. Alusta alka- tänä päivänä matala paineista ilen näihin laitteisiin kohdistuivat maa, joka tulee suoraan hengivirhenimitykset, väärät tiedot ja tysventtiilin ensimmäisestä asteesta, liivin täyttämiseen kontväärinkäsitykset.

Näitä ensimmäisiä liivejä kut- rolloidulla tavalla. Ja nykyajan liisuttiin englanniksi ABLJ-liiveiksi vit jotka tunnemme nimellä BCCsäädettävät tasapainotus-pelas- tasapainotusliivit - ovat melkein tusliiviO ja niitä kuvailtiin toisinaan poikkeuksetta pienikokoisia, mu"vara-Iaskuvarjoiksi". Uskottiin kavia ja ne ovat saatavana eri että vaikean tilanteen sattuessa malleina, jotka täyttävät kaikkien voi yksinkertaisesti täyttää liivin sukeltajien vaatimukset.

Myyttejä on kuitenkin edelleen ja päästä turvallisesti pintaan.

Valitettavasti monet sukeltajat - ei vähiten kerhojen keskuudessaivat vakavan keuhkovaurion sa, missä yksilöt saattavat antaa ennen kuin pääteltiin että nämä uskottavuutensa lisäämiseksi liivit olivat erittäin vaarallisia, jollei väärää tietoa. On esimerkiksi viekäyttäjä ollut saanut erikoiskou- läkin sellaisia BSAC:n osastoja, lutusta niiden käytöstä. joiden kaikki jäsenet uskovat sinABLJ-liivien omistajat täyttivät nikkäästi WC-istuin mallisten liivin 400 ml:n säiliöt aikoen käyt- ABLJ-liivien epämukavuuteen, tää niitä ainoastaan todellisessa koska osaston johtohenkilöt eivät usko tasapainotusliiveihin! hätätilanteessa.

Yrittäkäämme siis paljastaa Tällä pienellä ilmavarastoIla oli kuitenkin toinen maaginen omi- muutamia myyttejä ja väärinkäsinaisuus . Sanottiin että voit hen- tyksiä, jotka edelleen ympäröivät gittää sitä liivin pussin kautta - BC-, BCD-, ABLJ-nosto- tai taviimeisenä keinona. Olisi var- sapainotusliivejä, miksi niitä sitmaan ollutkin! Kokeilut altaassa ten kutsutaankin. kertoivat toista, ne johtivat usein keuhkotulehduksiin johtuen bak- Myytti no 1. teereista jotka kehittyivät steriloiMitä enemmän nostetta, mattoman pussin lämpimissä ja sitä parempi liivi. kosteissa olosuhteissa. KriisitiVäärin! Isommankokoiset liivit lanteessa merellä hengittäminen liivistä olisi kuitenkin luultavam- saattavat sisältää enemmän ilmin johtanut joko nosteen viimei- maa, siirtää enemmän vettä ja sen jäännöksen menetykseen, tuottaa enemmän nostetta . mikä olisi johtanut nopeaan alas- Isommankokoiset liivit tuottavat päinmenoon, tai ylitäytettyyn myös enemmän vastusta, josta pussiin ja tahattomaan, ei kont- syystä joudut ponnistelemaan enemmän pinnan alla, ja kuluttarolloituun nousuun.

Myytti no 4: Liivin puhaltamalla täyttäminen säästää ilmaa.

~

Myytti no 6: Liivi jossa on pehmeä selkäteline ei ole mitään tosisukeltajille. maan enemmän ilmaa säiliöstä. MYYnl NO 2.

Sukeltajan nosteen tulee olla TASAPAINoruSLIIVI NOSTAA neutraali sukelluksen kaikissa SINUT PINTAAN KUIN RAKETTI, vaiheissa, myös pystyasennossa ILMAN ETTÄ PYSlYf pinnalla, liivi tyhjänä Csilmät pinKONTROLLOIMAAN NOUSUA. nan yläpuolella). Jos tarvitaan lisää nostetta, on painovyössä liiVäärin! Oikeaa harjoitusta kaa lyijyä. Kun Ii säät ilmaa liiviin saaneet sukeltajat eivät menetä ollessasi pinnalla, sinun tulee kel- kontrollia. Tämä on varmasti lua mukavasti pää selvästi pinnan useimpien aloittelevien sukeltajiyläpuolella. Ilma joka on liivissä en kokemus kun opettelevat pinnan yläpuolella Cesimerkiksi neutraalikelluvuuden tekniikkaa hartioiden päällä) ei vaikuta nos- altaassa, ja tuntevat nousevansa teeseen tässä tapauksessa. Yk- tahattomasti pintaan. Mutta paisinkertaisena ohjeena sanoisin, neen vaihtelut matalassa vedessinun ei pitäisi tarvita enempää sä ovatkin dramaattisia. nostetta liiviisi kuin mitä sinulla Yritäpä täyttää liivisi kokonaan on lyijyä painovyössäsi, lisättynä kun olet 30 m syvyydessä tai viekäyttämäsi lisävarusteiden Cvalai- lä syvemmällä. Tulet huomaasimet, narun kelat jne) negatiivi- maan että liivin täyttyessä, melnen noste. Jos nosteesi on neut- ko hitaasti, veden vastustuksesraali pinnalla, sinun tarvitsee vain ta johtuen, sinulla on varmasti ailisätä ilmaa kompensoidaksesi kaa kontrolliin, liian ilman tyhjenmärkäpuvun kokoonpuristumisen tämiseen ja turvallisen tilan saatalaspäin mentäessäsi. Jos käy- tamiseen, ennen kuin olet joututät kuivapukua, tarvitset riittävää nut kovinkaan pitkälle. Jos sukelvaraa kompensoidaksesi vain sii- taja kuitenkin on tarkkaamaton nä tapauksessa että puvun tiivi- eikä huomaa kun nousu alkaa, ys tai ilmansyöttö pettäisi. hän joutuu hyvin nopeaan nousu-

Myytti no 7: Sisään rakennetut painojä~estelmät ovat vaarallisia. ("Minkähän pudottaisin? "l tilanteeseen ja hänellä voi olla vaikeata löytää tyhjennysventtiili ajoissa. Tärkeätä on, että pitää olla tietoinen missä on, tarkkailla syvyys mittaria tai tietokonetta, muistaa että uloshengitetyt kuplat nousevat aina ylöspäin .

via harjaantumattomalle sukeltajalIe. Jos olet turvallisesti pinnalla, voit ehkä täyttää liiviä suun kautta, jos tämä ilahduttaa sinua.

Mutta tulet hämmästymään siitä pienestä määrästä ilmaa minkä laiteliitäntä kuluttaa.

MYYITI NO 3.

MYYITI NO 5.

LAITELlITÄNNÄN TOIMINI'A ON

KAIKKIEN NOSTOLlIVIEN TULEE

SUURI SYY TAHAITOMAAN

KELLUlTAA SINUA KASVOT

NOUSUUN.

YLÖSPÄIN PINNALLA.

Väärin! Huonosti huolletut laiteliitännät ovat tunnetusti jääneet auki. Jos huomaat tämän tapahtuvan, irrota letku, ja kiinnitä se uudelleen jos tarvitset enemmän ilmaa.Useimmat kokeneet sukeltajat ovat joskus joutuneet tekemään tämän, ja kun muistat mitä kerroimme kohdassa 2, sinulla on runsaasti aikaa tämän suorittamiseen.

Muista myös, että koska menet ensin sukelluksesi syvimpään kohtaan, sinun tulisi toimia näin, ja kun olet lisännyt tietyn syvyyden vaatiman enimmäisilmamäärän , joudut ainoastaan tyhjentämään ilmaa sitä mukaa kun nouset ylöspäin.

Väärin! Tämä ei ole oleellista.

Säädettävä ABLJ-liivi ei itse asiassa ollut mikään pelastusliivi, koska siinä ei ollut jatkuvaa kellutusta*. Se saattoi kelluttaa sinua kasvot ylöspäin kun se oli täynnä, mutta sukeltaja joka putosi veneestä, lyöden itsensä tajuttomaksi matkalla, ei todennäköisesti olisi pystynyt avaamaan pientä varailmasäiliötä. Nykyajan Iiivien valmistajat ovat pitkälti sitä mieltä että heidän liivinsä eivät ole" pelastusliivejä" . Jotkut tasapainotusliivit kelluttavat tajutonta sukeltajaa selin kun liivi on täynnä, pinnalla. Tämä saattaisi olla käytännöllistä sukeltaja lie joka sukeltaa yksin, mutta toisaalta tällainen sukeltaja tuskin pääSiSi pintaan. Jotkut tasapainotusliivit, erityisesti siipi malliset. kelluttavat sinua vatsallasi käytettynä yhdessä kevyen alumiinisäiliön kanssa. Mutta tämä ei ole mikään kattava vaikutus. Passiivisesti kelluvan sukeltajan asento riippuu enemmän säiliön kelluvuudesta (kokonaan tyhjennetyn terässäiliön noste on negatiivinen, tyhjä kevytmetallisäiIiö on positiivinen**) sekä painojen sijoituksesta kuin tasapainotusliivin asennosta tai muodosta. *** Vahingon sattuessa sitä toi-

MYYITI NO 4.

LIIVIN PUHALTAMALLA TÄYTTÄMINEN SÄÄSTÄÄ ILMAA.

Luultavasti väärin! Pinnan alla ei ole mitään todisteita väitteen paikkansapitävyyteen. Uloshengitetyn ilman käyttäminen liivin täyttämiseen saattaa kuullostaa hyvältä idealta, mutta tähän tarvittava ylimääräinen ponnistus tarkoittaa tavallisesti että hengität tiheämmin jälkeenpäin. Monimutkaiset liikehdinnät suukappaleiden kanssa ovat ei-suositelta-

voo että sukelluspari tulisi apuun.

Toinen sukeltaja voi kääntää sinut kasvot ylöspäin, riisua varusteesi ja aloittaa elvytyksen. Uhrin hinaaminen minkä tahansa tyyppinen tasapainotusliivi täytettynä ei ole mikään ongelma mutta jotkut sukellus koulut suosittelevat liivin ja säiliön riisumista uhrilta ennen hinauksen aloittamista . * tai automaattista täyttöä; kääntäjän huomautus. ** Ero luokkaa < 100 g; kääntäjän huomautus. *** Tyhjä säiliö, teräs tai kevytmetallinen, kellu / asettuu pystyasentoon pohja ylöspäin; kääntäjän huomautus.

menetelmiin. Sukeltajan joka on painotettu neutraalikelluvuuteen tarvitsee vain nousta hieman pintaa päin jotta liivissä tai puvussa oleva ilma laajenisi ja auttaa häntä eteenpäin. "Kontrolloitu noste" on korvannut" painovyön pudottamisen" turvakeinona matkalla pintaan. Tasapainotusliivit joissa on sisään rakennetut painojä~estelmät mahdollistavat lyijyn pudottamisen hätätilanteissa.

Tällaisen liivin käyttämisen ainoa ikävä puoli on että se saattaa aiheuttaa tyrän niille jotka joutuvat nostamaan täydessä painovarustuksessa olevan laitteen vedestä.

MYYITI NO 8.

MYYTTI NO

6.

ET TARVITSE TASAPAINOTUSLlIVIÄ

TASAPAINOTUSLIIVI JOSSA ON

JOS KÄYTÄT NEOPREENISTA

PEHMEÄ SELKÄTELINE EI OLE

KUIVAPUKUA.

MITÄÄN TOSISUKELTAJILLE.

Väärin! Tietty liivimerkki on saavuttanut suurta suosiota useimpien englantilaisten kerhojen keskuudessa. Saatavana olevat mallit ovat kaikki kestäviä, isokokoisia, ja melkein sotilaallisia suhteessaan muotoiluun. Hyviä tuotteita. Niissä kaikissa on kova selkäteline. Maailmanlaajuisesti katsottuna ne edustavat kuitenkin vain pientä osaa markkinoista. Useimmat sukeltajat käyttävät tänä päivänä tasapainotusliiviä jossa on pehmeä selkäteline yksinkertaisesti siitä syystä, että tällainen vie vähemmän tilaa matkalaukussa. Kuka on oikeassa? Eri "sykkeet" eri ihmisillä. Monissa uusissa malleissa on pehmeä selkäteline, ellei ne ole tarkoitettu kaksipullopaketteihin .

MYYITI NO 7.

SISÄÄNRAKENNETUT PAINOJÄRJESTELMÄT OVAT VAARALLISIA.

Luultavasti väärin! Hätätilanteissa voidaan saavuttaa positiivinen noste pudottamalla painovyö. Sukeltajat jotka ovat harjoitelleet tämän tekevätkin näin .

Sukeltajat jotka ovat vasta hiljattain aloittaneet harrastuksen voivat unohtaa tämän vaihtoehdon kriisin sattuessa, koska he eivät ole tottuneita tähän. Kriisitilanteessa turvaudutaan tuttuihin

Väärin! On olemassa sukeltajia jotka välttävät tasapainotusliivin käyttöä johtuen siitä valtavasta ilmamäärästä joka tavallisesti on syötetty pukuun, "joka tarkoittaa sitä että liivi on liikaa" .

Suunniteltu liikavarustus on kuitenkin nykyajan sukeltajan uuden filosofian johtavia ideoita <ja varteenotettava sellainen), ja liivi on edelleenkin käyttökelpoinen kellumiseen pinnalla sekä sukeltajan kääntymisen jalat ylöspäin oikaisuun veden alla.

MYYlTI NO

9.

SINUN TULEE TÄYTTÄÄ ILMAA SEKA LIIVIIN EITÄ KUIVAPUKUUN OLLESSASI PINNAN ALLA.

Toivottavasti väärin ! Sinun tarvitsee vain säilyttää puvussa oleva ilman tilavuus - suoran syötön avulla - puvun puristuessa kokoon syvyyden paineen vaikutuksesta; ja jos kysymyksessä on paksu neopreenipuku, lisätä ilmaa kompensoidaksesi neopreenin kokoonpuristuminen. Jos aloitat sukelluksen neutraalikelluvuudella, sinun ei pitäisi tarvita lisäilmaa Iiiviin. Jos tarvitset, sinulla on todennäköisesti liikaa painoja, tai sitten pukusi istuvuus on huono. oJ

Kouvolan Vesikoiden järjestämä perinteinen uppopalloturnaus pelattiin 20.-21.4. kymmenen joukkueen voimin.

Vähemmän hampaat irvessä pelattavaan kauden päättävään turnamenttiin saapui uppopallojoukkueita ympäri maata junnuista SM-sarjalaisiin. Cupissahan on pelityylinä kaikki kaikkia vastaan kymmenen minuuttia suoraa peliaikaa. Ja koko ajan hymyssä suin!

Teksti liisa Rantanen Kuvat Anna Rantanen ALTAASSA JO AAMUN SARASTUKSESSA •••

Kello seitsemän lauantaiaamuna seisoivat joukkueet Kouvolan uimahallin portailla ja odottivat ovien avautumista. Ensimmäinen matsi alkoi kello kahdeksan ja ottelut jatkuivat taukoamatta i1tapäivään asti. Kauempaa tulleet joukkueet, kuten Joensuu, olivat lähteneet matkaan jo vähän puolen yön jälkeen. Olipa mukana ruotsalaisvertakin, yksi joukkue Karlskronasta.

LAUANTAINA LEPPOISASTI

Launtain pelit sujuivat perinteisesti leppoisaan ja hauskaan tyyliin. Riihimäen joukkue totesi, ettei pidä ottaa pelaamista turhan vakavasti. "Vesikko-Cupiin on osallistuttu joka vuosi ja osallistutaan jatkossakin, vaikkei sijotuksilla retostellakkaan".

Tarkoituksena on nauttia pelaamisesta huumorimielellä kovan kauden jälkeen. On mukava tavata muita joukkueita vähemmän totisena. Loistavasti viime kaudella pelannut Kuopion joukkue otti rennosti ja huumorimielellä. Ja pärjäsi silti - tai siksi loistavasti Kouvolassakin. "Viime kausi oli tosi hyvä ja tasainen.

Tasavertasia vastustajia vastaan oli kiva pelata."

12

UPPO-PALLOA •• •• VAHEMMAN VAI<AVASTI Tampereen joukkueen uuteen taktiikkaan kuului myös ulkopuolisen vahvistuksen käyttäminen. H20.n Vivi Fleming sekoitti Tampereen vastustajan keskittymistä osallistumalla peliin kylpytakissa.

Riihimäen joukkueessa oli pelaajia karhuista keijukaisiin. Tärkeintä on osallistuminen ja pelaamisen ilo.

Yksi tasavertasimmista vastuksista oli nyt "aina pitkät pelimatkat-tilastoykkönen", Joensuun joukkue. "Meillä on mennyt täällä pelit odotettua paremmin.

Ja ensi kaudella mahdollisesti tuleva lohkojako on hyvä juttu. " PUHDASTA PELIÄ ENIMMÄKSEEN ...

Pelien välissä ja illalla jäi aikaa seuranpitoon ja ajatustenvaihtoon. Positiivista oli, että mukana oli myös juniorijoukkue. Helsingin Urheilusukeltajien junnuporukka tähtää divariin ensi kaudeksi ja ottaa toivottavasti Vesikko-Cupin tavakseen.

Mutta onhan pelimies aina pelimies ja tahallaan ei kukaan häviä. Vaikka huumorimielellä Vesikko-Cupissa pelataankin, niin muutama äänekäs sananvaihto ja jäähykin nähtiin. Saimaan Norpat kehuivat pelejä kuitenkin siisteiksi. "Vaikka turnaus on rankka pelien ja yöelämän osalta, kaikki pelaavat kunnolla."

Helsinkiläinen Kupla kehui kisaa hyvin järjestetyksi. Kupla osallistui sekajoukkueella, missä "integroidaan kakkosdivarilaisia SM-tasoon." Ensi kauden tavoitteikseen Kuplalaiset kertoivat: Vidalis voittaa 1/3 osan otteluistaan, SM-joukkue on mukana mitalitaistoissa ja Erectus jatkaaC?) nousujohteista tyyliään ja

aktivoi vanhoja patuja. Että silleen ...

ILLALLA HILPEÄNÄ KALJAA JNE ...

Lauantai huipentui Kouvolan yöelämään tutustumiseen ja uusien kiinnostavien ihmissuhteiden luomiseen. Ja perinteiseen tapaan yöunet jäivät monilta väliin.

Sunnuntaiaamuna kello yhdeksän jatkuvat kuitenkin pelit.

Helsingin H20:lIa Vesikko-Cup sujui hiukan odotettetua heikommin. Syynäkö otteluväsymys loistavasti sujuneen kauden jälkeen - nousu SM-sarjaan!? Vaiko aktiivinen osallistuminen seuraelämään Kouvolan yössä. Tiedäpä häntä, joukkue ei antanut kuitenkaan löperöhkön peliesityksensä vaikuttaa mielialaansa.

TAMPEREEN UUSI TAKTIIKKA

Urhoollisesti lähes kaikki uppopalloilijat raahautuivat hallilie rankan päivän ja yön jälkeen. Maskit vedettiin kalpeille kasvoille ja pelit pelattiin loppuun tavalla tai toisella. Tampere mm. kokeili pelissään uutta mielenkiintoista kolmen miehen taktiikkaa. Vedessä on kuusi pelaajaa joista vain kolme pelaa, loput huilaavat altaan reunalla roikkuen. Manselaisten taktiikka puri ja vastustaja kaatui murskalukemin. Mielenkiintoista ... Kauniin aurinkoinen ilma kruunasi uppopallokauden loppukoitoksen ja väsyneet mutta onnelliset joukkueet pääsivät kesälomille. ~

AINA EI I<AII(I(I SUJU I(UIN UNELMA Kesää ja leirejä on kovasti odotettu. On kuitenkin syytä varautua muuhunkin kuin onnistuneisiin sukelluksiin.

Lukematon joukko sukeltajia odottelee kesäleirejä sormet syyhyten . Toivottavasti sormet eivät kuitenkaan leirillä syyhyä, koska kutina on yksi sukeltajantaudin keskeisiä oireita.

Leikki leikkinä. Sukellusleirin ensiapuun tulee aina suhtautua vakavasti. Totuushan on, että vesi kuitenkin loppujen lopuksi on ihmisille täysin vieras elementti, jossa me sukeltajat selviämme erinomaisten laitteiden ja hyvän taitomme avulla.

Kesäleirin ensiavun perusta on hapenantolaitteisto sisältäen riittävän suuren pullon lääkinnällistä happea sekä tekohengityspalkeen. Muuksi ensiapuvälineistöksi riittää esim. autoon tarkoitettu suurehko ensiapu laukku. Erityislääkkeenä voi mainita antihistamiinitabletit, joita on hyvä varata mukaan lievien korvien ja nenän sivuonteloiden paineen tasausongelmien hoitoon.

Sukellettaessa tulee AINA varautua hoitamaan 1. sukeltajantautia 2. keuhkojen painevaurioita 3. hukuksiin joutumista Kaikkien näiden perusensiapuna leiriolosuhteissa on hapen anto riittävän tehokkaasti avustaen hengitystä tekohengityspalkeella CAmbul. Hapen anto pitää olla maksimaalista: 100% happea 10 litraa minuutissa. Sukeltajantaudissa happi nopeuttaa typpikuplien pienenemistä ja poistumista elimistöstä. Keuhkojen painevauriossa puolestaan happiylimäärä takaa elimistölie hapetuksen keuhkojen huonosta toiminnasta huolimatta. Hukuksiin joutuneen tajuttomuus johtuu happivajauksesta ja se pyritään korjaamaan.

Mikäli painekammiohoitoa vaaditaan, pyritään tapaturman uhri siirtämään mahdollisimman nopeasti johonkin oheisista ylipainehoitopaikoista:

Upinniemi, Suomenlahden laivasto (90) 295 57111 Helsinki, Keskussotilassairaala, sotilaslääketieteen laitos (90) 161 5611 Turku, Turun yliopistollinen keskussairaala, kirurginen teho-osasto (921) 611 611 (981) 375 000 Oulu, Palo- ja pelastuslaitos (971) 307 111 Kuopio, Valtion pelastuskoulu

VAAROJA MYÖS KAUKOMAILLA

Jotkut onnelliset pääsevät pitämään leirejään hyvinkin eksoottisissa maissa. Yleisenä ohjeena kaukomatkailijalle - oli hän sitten sukeltaja tai turisti - sopivat seuraavat ohjeet: * varo liikennettä * älä ui äläkä liiku humalassa

* käytä kondomia * suojaudu malarialta * perusrokotukset kuntoon * ota vakuutus Hauskaa ja turvallista sukellusleirikesää! ~

Heikki Rasi, lääkäri, RROC Tampere

UUDET VARUSTEKASSIT Myynnissä on iso laivastonsininen varustekassi, mitoiltaan 68 x 43 x 40 (p, 1, kl.

Kassin molemmissa päädyissä on suuret taskut, toinen 16 cm ja toinen 9 cm syvä. lisäksi pitkillä sivuilla on A4-kansion mentävä tasku ja kassin kansiläpässä on myös tasku. Kansiläpän ylimääräisiin remmeihin saa kiinnitettyä esim. makuupussin. Olkahihna kulkee ristikkäin kassin käsihihnoissa, joten kassia on helppo kantaa. Käsihihnat kulkevat kassin pohjan alitse. Pitkällä sivulla CMAS:n logo. toisella puolella SUSL:n logo.

Päädyssä lukee teksti Sukelluskouluttaja, mutta kassin saa myös ilman kouluttaja-tekstiä. Muista mainita tilausta tehdessäsi, kumman kassin valitset. Kassin hinta 225,- ja toimituskulut lisätään hintaan.

Pieni varustekassi on mitoiltaan n. 72 x 28 x 28 (p. 1, kl. Väri on sama kuin isossa kassissa, kuten myös painatuksetkin. Poikkeuksena Sukelluskouluttaja-teksti on kassin pitkällä sivulla. Päädyissä on läppätaskut ja molemmilla pitkillä sivuilla isommat taskut, joista toinen on avo- ja toinen vetoketjuIlinen tasku . Muista mainita tilausta tehdessäsi, otatko kassin Sukelluskouluttaja -tekstillä tai ilman. Kassin hinta on 160,- ja toimituskulut lisätään hintaan.

Kassin voit tilata numerosta 90-1582258 tai faxaa tilauksesi numeroon 90-1582516.

SU KELLUSKALASTU KSESTA PM-kilpailuihin Norjaan 7.-8.9.1996 lähetetään kuusi kilpailijaa.

Maajoukkue valitaan SM-kilpailujen (Uusikaupunki 6.- .

7.7,), Jaskan muistokisojen (Hanko 3.8,) ja Hanko Cupin (31.8,) perusteella. Kaksi parasta emo kilpailujen sijoituksesta huomioidaan kunkin kilpailijan pistesaldoa laskettaessa.

Kaikki kolme kotimaan kilpailua käydään 25.8.1995 uudistettujen sääntöjen mukaan. Kilpailuissa saa käyttää vain yksipiikkistä harppuunan kärkeä. Kalakohtaiset pisteet lasketaan vanhojen pistetaulukoiden mukaan, mutta siten, että kampeloiden, mateiden ja ankeriaiden piste kerroin on yksi ja muiden kalojen pistekerroin on kaksi. Kokonaissaaliista pisteet lasketaan painon perusteella kuten aikaisemminkin.

Lisätietoja antavat seuraavat henkilöt: Stig Gustavsson (90) 297 7915 Pekka Niemelä 949-205 554 (Jaskan muistokisat) Jukka Levonen (950) 558 8407 (SM-kilpailut) Stig Helander (911) 248 6900 (Hanko Cup)

TERVEISIN SUKELLUSKALASTUSVALIOKUNTA

SUOMEN URHEILUSUI(ELTAjAIN LIITTO SUSL VUOTEEN

SUSL:n avainalueita ovat aikuisten. lasten ja nuorten harrastustoiminta sekä edunvalvonta.

2005 TOIMINTAYMPÄRJSTÖ JA SEN MUUTOKSET

Tekniikan kehitys Urheilusukelluksen kaksi kehityslinjaa: - Teknisen kehityksen myötä äärirajojaan etsivät tekniikkasukeltajat - Varusteiden kehittyessä urheilusukellus yhä useamman henkilön ulottuvilla.

Yhteiskunnan tila Laman vuoksi tukirahoituksen leikkausten vaikutukset mm . harrastus- ja urheilutoimintaan - liikuntapaikkarakentaminen ja peruskorjaustoiminta lähes tyrehtynyt.

- liikuntapaikkojen käyttökorvaukset kasvamassa.

- Allasajasta tulee harrastajamäärien kasvaessa olemaan pulaa.

Työelämän uudistuminen - Epätyypilliset työsuhteet yleistyvät ja keikkatyöt yleistyvät.

- Etsitään harrastuksia ja kursseja, joihin voi osallistua silloin, kun siihen on aikaa.

Vapaaehtoistyö laajenee urheiluseuratoiminnassa.

- Annettuja malleja ei hyväksytä, vaan halutaan toimintaa yksilöiden omilla ehdoilla.

- Vanhemmat osallistuvat lasten harrastuksiin .

Henkilötason tarpeet Harrastajien motiivit vaihtelevat.

- Etsitään erilaisia elämyksiä.

- SeikkailuIlisia aineksia omaavat harrastukset ja urheilulajit kiinnostavat.

- Halutaan huimia kokemuksia,

itsensä voittamista ja jännitystä.

Palveluilta vaaditaan - laatua - hyviä ja turvallisia välineitä - sujuvaa toimintaa sekä hyviä sukelluskohteita Halutaan toimia ryhmissä, joista monet syntyvät spontaanisti ja vapaamuotoisesti.

Ryhmien muodot moninaistuvat ja kevenevät. ja uhrautuminen ja seurauskollisuus vähenevät.

Luovan toiminnan tarve on yhä seuratoimintaa ylläpitävä voima.

Omilla ehdoilla tapahtuvan toiminnan merkitys on sen tuomassa tyydytyksessä ja ilossa.

turvallisuusajattelun ylläpito ja levittäminen Suomessa Tästä aiheutuu selvä tarve kasvattaa markkinaosuutta nykyisestä.

Ympäristön tila Tietoisuuden kasvu ympäristön tilasta lisää, ja on jo lisännyt, sukeltamisen rajoituksia.

Pyrkimys kestävän kehityksen yhteiskuntaan tulee yleisesti hyväksytyksi.

Luonnon ja ympäristön vapaaajan käyttö ja monet liikuntalajit saatetaan kokea uhkana ympäristölle ja kestävä lIe kehitykselle.

Sukeltajien oma käytös saattaa vaikuttaa olennaisesti asiaan.

SUSL:n toiminnan tarkoituksena on ta~ota: elämyksiä sukeltamalla - vauvasta vaariin, kuutista kajakkiin.

Markkinaosuus SUSL ja sen jäsenseurat kouluttavat sukeltajista nykyään arvioIta 50 - 60 prosenttia.

Seurojen kurssittamista sukeltajista vain noin 20 prosenttia jää mukaan seuratoimintaan.

Sukelluksen kysyntä lisääntyy, mutta miten vastata kysyntään?

Sukelluskoulutuksen syitä: - Seurojen varain- ja jäsenhankintakeino - SUSL:n edustaman sukellus-

URHEILUSUKELTAJAIN LIITON PERUSTEHTÄVÄ JA PERUSARVOT

Perustehtävä Urheilusukeltajain liitto on - urheilusukelluksen markkinajohtaja Suomessa, sen paras asiantuntija ja auktoriteetti - sukellusta koskevan tiedon välittäjä, ja sukelluksen, seurojen ja koko sukellusyhteisön edunvalvoja

Sukellus antaa harrastajalleen - elämänvoimaan, kasvua, onnistumista - itsensä voittamista - jaettuja kokemuksia, vastuuntuntoa, yhteistyötä - tiedollisia ja taidollisia haasteita.

Perusarvot Avoimuus; liiton ja seurojen toiminta on kaikille sukeltajille avointa.

Yhteistyö; SUSL on yhteistyössä muiden lajien, muiden sukelluskoulutusjärjestelmien ja erilaisten yhteisöjen kanssa sukeltajien parhaaksi.

Elämän sisältö ja kehittyminen; Sukeltaminen voi olla elämänkaa-

ren kestävä harrastus, jossa on paljon erilaisia toimintamahdollisuuksia, kuten kilpaurheilu, vavalokuvaus, meriarkeologia, meribiologia. vapepa-toiminta, luonnossa liikkuminen ja erilaiset seuran toiminnat.

Sukellus harrastus mahtaa mahdollisuuden toimia ja kehittyä valmentajana, kouluttajana. nuorisoryhmän vetäjänä taikka seuran johtokunnassa omien mieltymystensä mukaisesti.

Ihmisen kasvun edistäminen; Sukeltaminen tarjoaa mahdollisuuden henkiseen kasvuun, itsetuntemuksen kehittymiseen, luonnon ja ympäristön kunnioittamiseen . Mahdollisuuden kehittää sosiaalisuutta, yhteisymmärrystä, tasa-arvoa ja kansainvälisyyttä toimimalla eri-ikäisten ja erilaisista olosuhteista lähteneiden sukeltajien kanssa

HARRASTUSSUKELTAMINEN: AIKUISET

Julkinen ilme (jmago) Sukellus on nuorekas iloinen ja myönteinen harrastus.

Harrastussukelluksen strategian yleisenä tavoitteena on asiakaslähtöinen ja joustava , kaikille ja kaikentasoisille sukeltajille tarkoitettu monipuolinen toiminta.

Kohderyhmät Harrastuksen aloittavat Pääkohderyhmä: Sukelluksen peruskoulutuksen tarjonta 18-40 vuotiaille, liikunnallisille ihmisille.

Täsmäkoulutus: Epäsäännölliseen vapaa-aikaan sopiva "täsmäkoulutus" .

STRATEGIA 1996 Strategian tavoitteena on säilyttää ja parantaa sukeltamisen edellytyksiä Suomessa sekä säilyttää SUSL: n vaikutusmahdollisuudet suomalaisen sukelluskulttuurin kehityksessä.

Introsukelluksilla tarjotaan kaikille mahdollisuus tutustua lajiin "sitoumuksetta" .

Ta~otaan myös perusvälinekou· lutusta loma kohteisiin matkustaville aikuisille.

Toimintatapa Voimakkaasti asiakaslähtöinen; joustava, luotettava, iloinen.

Seuran ja kouluttajien panos arvostetaan pitämällä mm koulutuksen hinta/laatusuhde oikeana.

Koulutetut sukeltajat Sukeltajan uraputki: Voimakas panostaminen sukeltajan "urakoulutukseen ", ts. sukellusluokkiin tähtäävän koulutuksen lisäksi sukelluksen erikoiskursseihin .

Erikoiskursseilla sukelluksen harrastajat saadaan mukaan todellisten halujensa ja taipumustensa mukaiseen toimintaan; täsmäkoulutusta joustavasti pienillä ryhmillä .

Leiritoimintaa erityisesti vastakoulutettujen sukeltajien tarpeisiin; turvallisen ja ohjatun sukellusharrastuksen aloittaminen.

Leiritoiminta korostaa myös sukeltamisen sosiaalista merkitys· tä ja ohjaa osaltaan sukeltajia seuratoiminnan pariin.

Toimintatapa Liiton tukema aluetoiminta. Seurojen vapaaehtoinen verkottuminen alueiksi. Leiri-, koulutus- ja seuratoiminnalla rakentuvat tukiverkostot.

Yhteistyö sukellusliikkeiden ja matkatoimistojen kanssa.

Sukellusopas- ja kouluttajapalvelujen tarjoaminen sekä koulutuksen järjestäminen.

set Suomessa ja kehittää niitä - Tutustuminen erilaisiin sukeledelleen. _ lusta sivuaviin ammatteihin - Muihin harrastuksiin tutustumi- - parantaa edunvalvonnan edelJulkinen ilme (imago) nen lytyksiä saavuttamalla kaik.kien Nuorisoon kohdistuva toiminta - Kilpalajeihin suuntautuville sidos ryhmien tunnustama aseon hauskaa ja monipuolista. Se nuorille mahdollisuus johdetma urheilusukellusharrastukherättää niin nuorissa kuin heidän tuun valmennukseen. sen valppaana, asiantuntevana vanhemmissaankin luottamuksen ja merkittävimpänä edustajana. toiminnan turvallisuuteen ja mie- Nuoret, 16·19 vuotiaat: lekkyyteen.

Toimintatavat Hylje-ohjelma Toiminta on ammattimaista ja Laitesukelluskurssin käyneille Edunvalvonnassa käytettäviä keiluotettavaa "Hylkeille" ohjattua toimintaa noja ovat mm.: painottuen sukellusleireihin ja - lausunnot pyydettäessä ja Kohderyhmät omasta aloitteesta laitesukellustaitojen kehittämiLapset, nuoret, vanhemmat tiedon toimittaminen sidosryhseen.

- 0-19 vuotiaat mille Hylje-ohjelmaan sisältyy mm: - lasten vanhemmat sidosryhmien sitouttaminen - 'Iaitesukellusta Opettajat, uimavalvojat jne. esimerkiksi yhteistyöprojektein - laji- ja erikoisleirejä Seurojen johto.

Edunvalvonnan toimijoita ovat - ohjaaja koulutusta - puheenjohtaja ja johtokunta Lapset, 0-4-vuotiaat: - toiminnanjohtaja Toimintatapa Baby Dive-ohjelma Yhteistyö mm. Nuori Suomi ry:n, - tai edellämainittujen nimeämä Alle 5 vuotiaiden "Baby Dive" Suomen Uimaopetus- ja Henhenkilö tai ryhmä ohjelma totuttaa lapsen vesiele- genpelastusliiton, OKL:n, muiden - valiokunnat menttiin yhdessä vanhempien ja Pohjoismaiden sukellusliittojen - seura tai seurat ohjaajien kanssa.

- erilaiset yhteenliittymät ja verjne. kanssa. kostot Valmiit tuotepaketit freelancereilLapset, 5-7 vuotiaat: ta sekä asiantuntijoista kootuilta Edunvalvonta hoidetaan asian Kuutti-ohjelma tärkeyden edellyttämällä aktiivituotetiimeiltä.

Hyvän uimataidon hankkiminen ja suudella. hauska yhdessäolo pelien, leik- EDUNVALVONTA Edunvalvonnan toimijat raportoikien ja erilaisten välineiden avultava johtokunnalle. la. Ovea raotetaan sukeltamisen Kenen etua valvotaan Yksittäistä sukeltajaa rohkaismaailmaan.

Sukellusharrastajan ja sukellus- taan informoimaan SUSL:n johseurojen edunvalvonta on tärkein tokuntaa havaitsemistaan eduntehtäväkenttä. Myös SUSL:n valvontatarpeista.

Nuoret 8-15 vuotiaat: Norppa-ohjelma etuja tulee valvoa järjestön toi- Edunvalvonnan laatua valvotaan Norppa-ohjelman monipuolista- mintamahdollisuuksien turvaami- keskitetysti. Tällä varmistetaan, mista jatketaan. seksi. että edunvalvonnan priorisointi, Yli 12-vuotiaille norpille kehite- Eräiltä osin myös urheilun ja ur- toimintatapojen valinta ja resurstään ohjelma laitesukeltamisen heilijoiden edunvalvonta kuuluu sien käyttö tehdään SUSL:n kanperusteiden harjoittamiseen tur- SUSL:n tehtäviin. nalta oikein. ~ vallisissa oloissa.

Norppa-toiminnan muotoja ovat: Tavoitteet - Vapaasukellus Edunvalvonnan tavoitteena on - Rallit ja leirit - turvata sukellusharrastuksen ja SUSL:n toiminnan edellytyk- Monipuolisuus ja sportti HARRASTESUKELTAMINEN: LAPSET JA NUORET

Mika Pohjosen sanoin: Johtokunta oli suorittamassa korkeimman luokan edunvalvontaa, eli veimme kansanedustajat introsukellukselle.

LYIJYÄ TASI(UUN, ELLEI MUUTEN UPPOA,

I<ANSAN VALITUT INNOISSAAN! Vasemmalla eduskunnan persoonallisuus Virtanen. Oikealla moniumeilumies Anssi Rauramo. Molempien mielestä introsukellus oli tosi nastaa!

Ajatuksen isäksi tunnustetaan Eki eli Erkki Syrjälä, se Jukolan Jussin näköinen pohojalaanen. Tuli mies lausuneeksi johtokunnan kokouksen yhteydessä tammikuussa, jotta jotain kivaa eli ravisuttavaa tarttis teherä. Esitti myös kansanedustajien uittamista. Aivan hullu idea, mutta toisaalta voisi juuri siksi onnistuakin. Eki sai hiljaisen toimeksiannon: Jä~estele ja katsotaan kuinka käy. Jos onnistut nautimme porukalla kiitokset. jos epäonnistut sanomme ideaa alunperinkin huonoksi.

KAIKKEIN PYHIMPÄÄN Tuulisena mutta kauniina aamuna 11.4 odotteiin Koivumäen Leenan kanssa puhemiehen aukiolla porukkaa joka tulisi mukaan "uittoon" .

Paikalle saapuivat Paukku Lapista, Eki Pohjanmaalta, Vemma Kymestä, Mika Uudeltamaalta, mukanaan avokkaansa Sirpa, sekä minä, Pitko, Hämeestä. Me olimme siis uittajia, Leena kuvaamassa ja tietenkin Sipi.

Olin äärimmäisen utelias näkemään miltä kansanedustajien kaikkein pyhimmässä, eli saunassa näyttää. Taatusti maailman oudoin

sauna, politiikka ja työasiat olivat kiellettyjä keskusteluaiheita . Kansakunnan kerma tai ainakin kurri olisi kohta edessämme lähes tasaarvoisimmassa asussa jonottamassa sukellusvuoroaan.

Näin mielessäni kuuluisan poliitikon pinnan alla tuijottamassa lappuani jossa lukee: Sukeltaminen vapaaksi kaikkialla, myös Saaristomerellä ja Ahvenanmaalla tai ylös ei nousta.

Veneettömänä pääsin kiusauksen yli.

Mietiskelin myös altaan kokoa ajatellen monen yrityksen saunatiloja ja altaita. Näin kuvia roomalaisista kylpylaitoksista. Pettymys oli odotuksista johtuen suuri. 15 m pitkä, max-syvyys 150 cm minimi 120 cm, leveys n. 10m. Siis - lasten allas. Kaakeli hohtavan puhdasta ja kiillotettua. Ei naarmuista ja kameaa kuten yleensä halleissa.

Sauna oli erinomaisen hyvä.

Löylyt makoisat ja pukuhuonetilat käytännölliset. Arvosanana 8. Miinuksia tulee oluen ja selänpesijän puutteesta. Olivat kiellettyjä, myös omat.

Eduskunnan auditorioon oli kutsuttu kaikki suomalaiset kansan-

edustajat oppitunnille. Heitä oli paikalla kiitettävissä määrin kun huomioi eduskunnan kiireet ja ministerin vastaanoton, joka sitoi meille tärkeät ympäristöihmiset.

Myös eduskunnan henkilökunta oli hyvin edustettuna paikalla. Aluksi Mika Pohjonen lausui paikallaolijat tervetulleiksi ja teki SUSL:a tunnetuksi . Arto Sieppi piti introsukellusoppitunnin. Mannekiinina toimi Sirpa Rinne. Läsnäolijat osallistuivat aktiivisesti opetukseen ja esittivät visaisia kysymyksiä . Kiinnostuksen siemen oli kylvetty. Tilaisuuden päätteekSi käytiin vilkas käytäväkeskustelu ennen siirtymistä aitaalIe. PALJASTIlKSIA: HERRA VIRTASEN PÄÄLAKI Innokkain kokeilija odotteli jo altaalla ja halusi välittömästi kaiken kun oli kiire vastaanotolle. Kommentit 10 min hienosti sujuneesta sukelluksesta olivat enemmän kuin ylistäviä.

Siitä homma alkoi, kokeilijoita oli tasaiseen tahtiin ja joutuipa joku odottamaan vuoroaankin. Julkisuudessa hyvin tunnetut edustajat tahtoivat oppia uutta.

Herra Rauramo sai luultavasti ensimmäisenä kansanedustajana halauksen ei-kansanedustajanaiselta eduskunnan uima-altaassa.

Valokuva on todisteena, mutta sitä näytetään vain kohtuutonta korvausta vastaan sensaatiolehdille.

Herra Virtanen riisui baskerinsa ja kertoi pikkupoika-aikojen rakkaasta harrastuksesta. Oli kuulemma yleisesti tunnettu vatsan naarmuista. Kiitos kivisen pohjan ja suuren innon.

Niin Rauramo kuin Virtanenkin olivat erityisen innostuneita kokeilustaan.

Tehtävä oli suoritettu, kansanedustajilla oli rinnassaan liiton 40vuotispinssi merkkinä introsukelluksen suorittamisesta. Me uittajat olimme tyytyväisiä. Kaikki uittamamme kansanedustajat olivat aivan myytyjä lajille.

Seuraavaksi sitten Kultarantaan sillä Mäntyniemeen emme luultavasti ehdi ennen lomia. Vaikka käyhän se intro avovedessäkin. ~

Teksti: Jari "Pitko" Autio Kuvat: Leena Koivumäki Arto Sieppi

Lyhennelmä Mika Pohjosen esityksestä SUSL:n kevätpäivillä 13.4.1996

SUI(ELTAMISEN MUUI IUVA MAAILMA Usein kuulee sanottavan. että pysyvää on vain muutos· tottahan se on. mutta lausahdus antaa kui· tenkin mielikuvan siitä. että muutos sinänsä tapahtuisi jotenkin tasaisesti tai ennustettavasti. Kuitenkin muutos jaksaa aina yllättää suuruudellaan. pienuudellaan. suunnallaan. vaikutuksillaan ja kytkennöillään muihin muutoksiin.

uudenlaisten sukellusmenetelmien kehittämiselle tavallisten harrastajien käyttöön. 1990-luvulle tultaessa alkoi harrastussukelluksen toinen voimakas kehitys kausi. En ole ainoa. joka uskoo. että 1990-luvun taitteessa alkaneen noin 10 - 20 vuoden mittaisen jakson aikana sukellusharrastuksessa tulee tapahtumaan enemmän kuin tähän mennessä yhteensä.

HARRASTUSSUKELLUKSEN AIKAKAUDET

SUSL JA MUUTOS

mene. maksa. sukella. Sukellusturismi käyttää laajasti nitroxia. koska sen edut massojen sukelluttamisessa keskisyvyyksiin ovat selkeät. taulukoilla tai kaasulaeilla ei tavallista tarkassa ohjauksessa sukeltavaa harrastajaa vaivata jne.

Sukeltaminen tulee olemaan mahdollista yhä useammissa paikoissa; Punainen Meri on suomalaisillekin tavanomainen kohde jo nyt. Sipadan ja Galapagos vielä hieman eksotiikan peitossa. Kauaa eivät kuitenkaan meitäkään odota etelämanner ja Beringin saimi - ja vielä 20 vuotta sitten .. etelän vesillä " sukeltanut suomalainen oli harvinainen kummajainen .

Tämän sukeltamisen sietämättömän helppouden seurauksena tihenevän sukelluskohdeverkoston 30 ylintä metriä täyttyvät opastetuista massoista ja jonot tunnettujen hylkyjen komentosilloilla pitenevät. Tämä ajaa löytöretkeilijät pakosalle - näistä sukeltajista syn-

Vaikka ennustaminen ja eritoten Tarkasteltaessa harrastussukeltamisen muuttumista sen aIkuvai- tulevaisuuden ennustaminen onkin heista voidaan erottaa hapuilevat tunnetusti vaikeaa. voidaan joitaensi askeleet 1930 - 1940-luvuil- kin tulevia pääkehityssuuntia hahla. jolloin pelkkä halu päästä viet- motella. Niitä tarkasteltaessa meitämään aikaa veden alle alkoi erot- dän on pidettävä mielessä. että tua sotilaallisista. tieteellisistä ja pienen maan pienenä liittona me kaupallisista sukeltamisen motii- emme voi käytännöllisesti katsoen veista . mitenkään vaikuttaa sukellusharHarrastussukelluksen ensimmäi- rastuksen kehittymiseen maailnen voimakas kehitys kausi ajoittui massa. Maailmalla tapahtuva kehi1950 - 1960 -luvuille; varusteita tys siirtyy Suomeen riippumatta kehitettiin ja sukellusvälinebisnes . sai alkunsa. koulutusjärjestelmiä Veden alle päässeet elävät muovattiin. myös sukelluksen käyttö sotilas- ja tutkimustarkoimuita onnellisemman elämän. tuksiin laajeni. Sukellus pysyi kuitenkin pitkään harvojen harrastuksena. näin varsinkin kylmissä mais- SUSlin toimenpiteistä. Sen sijaan tyy extremistien luokka. joka etsii sa kuten Suomessa. Vedenalaisilla SUSlin ratkaisuista riippuu hyvin- haasteensa syvemmältä ja kauempoluilla riitti tilaa harvoille kulkijoil- kin paljon. kulkeeko suomalainen paa kaikkensa harrastukseensa le. Ulkopuolisten silmissä sinne sukellus tämän kehityksen peräs- satsaten. hankkiutuneita leimasikin tietty sa- sä. mukana vai edellä. Niinikään on Tämän luokan muodostumisen laperäisyys. muistettava. että liittomme voi olla ensi vaiheita eletään tänä päivänä Ajan myötä yhteiskunnallinen merkittävä vaikuttaja suomalaises- luola- ja tekniikkasukeltamisen valkehitys toi vapaa-aikaa ja vauraut- sa sukeltamisessa vain niin kauan latessa alaa. Yhdistelemällä pääta. 1980-luvulla alkoikin harrasta- kuin se onnistuu säilyttämään asiassa nykyistä. harrastussukeljajoukon kasvu. joka puolestaan markkinajohtajuutensa tällä alueel- lukseen tarkoitettua kalustoa ja johti välineiden ja koulutuksen ky- la. uutta tietämystä tekniikkasukeltasynnän kasvuun. Tavalliset urheijat tekevät 100 - 300 metrin syvyilusukeltajat pääSivät kuivapukujen . MITÄ SrrrEN ON TULOSSA? siä sukelluksia kömpelösti ja suusukellustietokoneiden ja lisääntyrilla riskeillä. Tämä pioneerihenkineiden matkailu-ja veneilymahdolLeimaa antava piirre t~levalle nen vaihe muistuttaa monessa lisuuksien myötä helposti ja nope- kehitykselle on. että nk. main- mielessä hyvin paljon urheilusukelasti sukelluksen äärirajoille niin fy- stream-sukellus eli tavanomaisen luksen alkuvaiheita 1950-luvulla. siologisessa mielessä kuin sukel- harrastajan sukeltaminen ja sukelAjan myötä uusi teknologia tuo luskohteittenkin suhteen. tamisen aloittaminen helpottuu kuitenkin uudet aseet paineen ja Näin syntyi voimakas tarve laa- koko ajan; varusteet ja koulutus kylmyyden kanssa käytävään taisjentaa sukellusaluetta; syvemmäl- kehittyvät ja halpenevat. tarjonta teluun. Harrastajasukeltajan fysiole. pidempään. uusiin paikkoihin. kasvaa. Perussukeltaminen on jo logia sopeutetaan uusiin olosuhteiToisaalta samaan aikaan kasvanut muutaman vuoden kuluttua meillä- siin paineen mukaan säätyvillä kaaharrastussukelluksen kysyntä oli kin jotain saman tyyppistä kuin suseoksilla. henkilökohtaisten paluonut taloudelliset edellytykset vaikkapa laskettelu tänä päivänä - rametrien mukaan säätyvillä tieto-

koneilla. lämmitettävillä puvuilla jne. Extremistien normaalit sukellussyvyydet kasvavat 100 - 150 metriin ja syvemmälIekin.

Myös sukeltamisen ulkopuolinen maailma muuttuu vauhdilla ja vaikuttaa harrastussukeltamisen edellytyksiin monin tavoin; valkoiset alueet häviävät merikartoista. helppokäyttöiset paikannusjärjestelmät tuovat vaikeapääsyisetkin kohteet useimpien ulottuville. koko ajan kehittyvät yhteiskunnan valvontajä~estelmät tuovat sukeltajan omasta maailmastaan virkamiesten monitoreihin ja tiedostoihin. harrastusta rajoitetaan monilla uusilla säädöksillä uusin ja vanhoin perustein. enemmän tai vähemmän mielekkäästi.

Niille meistä. joille merkittyjen väylien ulkopuolella liikkuminen ja koko merkityn olemisen ulkopuolella sukeltaminen ovat elämän sisältö ja voiman lähde. edellä kuvatut muutokset saattavat olla vaikeitakin . Onneksi kuitenkin hyvin pitkälle tulevaisuuteen löytyy niitä viimeisiä rantoja. joille ei monella ole pääsyä ja joilla voi kokea sukeltamisen alkuperäisimmän merkityksen. Nämä alueet saattavat olla esimerkiksi nykyisten syvyyksien ulottumattomissa tai tulevaisuuden perusharrastajan taidoilla ja viitseliäisyydellä maantieteellisesti tai vaikkapa henkisesti saavuttamattomissa.

Vaikka aloitinkin kuluneella sanonnalla. jonka mukaan vain muutos on pysyvää. ei tällainen yleistys ei luonnollisestikaan ole kaiken kattava. Pysyvää on toki moni muukin asia. esimerkiksi ihmisen halu päästä sukeltamaan takaisin syntysijoilleen. veden alle. Tähän tarpeeseen tuleva kehitys vastaakin hyvin. tuohan se vedenalaisen maailman yhä useamman ihmisen ulottuville ja avaa uusia alueita harrastajasukeltajan koettavaksi. Niinpä tulevaan voidaankin suhtautua hyvillä mielin ja luottavaisesti. sillä onhan tunnettua. että veden alle päässeet elävät muita onnellisemman elämän. ~

SUSL:n 40-vuotisjuhla kokosi toukokuussa Helsinkiin Hotelli Hesperiaan lähes 200 sukeltajaa eri puolilta Suomea. Mukana oli sukeltajia vauvasta vaariin - kuutista kajakkiin.

SUSL:N 40 VUOlTA •• •• JUHLIlTIIN TYYLII(I<AASTI Teksti: Sirpa Rinne Kuvat: Leena Koivumäki ja Kalevi Turkka

kaukaisempiin paikkoihin sekä rajoitusten lisääntyminen. "Tulevaisuuteen voidaan kuitenkin suhtautua luottavaisesti, koska veden alle päässeet elävät muita onnellisemmin" , totesi Mika Pohjonen esityksensä päätteekSi ja kuulijoiden oli helppo olla samaa mieltä.

vatta, mutta oli varsin erikoisen muotoinen.

Juhlassa kuultiin myös Itämeren historiasta. John Nurmisen Säätiön puheenjohtaja Juha Nurminen esitteli meremme menneisyyttä karttojen kehityskulun avulla.

ANSIOMERKKEJÄ JA TANSSIA

SUKELLUS MUISTOIHIN

Liiton puheenjohtaja Helena Jaatinen toivoi avauspuheessaan, että Hesperiasta ei tehdä "kertakäyttöpaikkaa " - vanhan polven sukeltajat tietävät tarinan.

Päivän mittaan muisteltiin hauskoja sattumuksia vuosikymmenien varrelta, iloittiin jälleennäkemisistä ja nautittiin runsaasta ohjelmasta.

Juhla oli tyylikäs ja ohjelma noudatti perinteitä. Juhlaan saapuneet sukeltajat tekivät tapahtumasta hauskan ja ikimuistoisen.

ENSIMMÄISIÄ EUROOPASSA

Liiton puheenjohtaja Helena Jaatinen loi avauspuheessaan vedenalaisen tunnelman juhlayleisön ajatuksiin, ja siitä alkoi sukeltajien yhteinen juhla. Jaatinen kertoi myös, että Suomessa on tehty sukelluksen historiaa, sillä SUSL on Euroopan ensimmäisten sukeltajaliittojen joukossa.

Olympiakomitean puheenjohtaja Tapani Ilkka ennusti sukeltamisel-

le hyvää tulevaisuutta ja erinomaisia mahdollisuuksia olla vapaa-ajan harrastusten kä~essä. "Sukeltaminen tarjoaa elämyksellisyyttä ja Suomi on vesien maa", pohti IIkka sukeltamisen vahvuuksia.

Tapani Ilkka korosti myös nuorisotoiminnan tärkeyttä ja kuuli pian nuorisotoimintaa vetäneen Kirsi Alasen esityksestä, että norpat ovat vahvasti mukana sukellusharrastuksessa ja tulevaisuus näyttää lupaavalta. Tätä varmistavat myös liiton saamat onnittelulahjoitukset, jotka käytetään norppatoiminnan edistämiseksi.

Historiapainotteisessa juhlassa ennakoitiin sukelluksen tulevaisuutta. Liiton johtokunnassa työskentelevän Mika Pohjosen mukaan muutoksia tuovat perussukeltamisen helpottuminen, sukellusalueen laajeneminen syvemmälle ja yhä

Sari Autio on tehnyt lähes kaksi vuotta kestäneen sukelluksen liiton historiaan. Juhlassa julkistettiin hänen tutkijan tarkkuudella kirjoittamansa teos liiton vaiheista 40 vuoden aikana.

Kirjattu menneisyys heräsi eloon, kun liiton perustajajäseniin kuuluva Prolle Jansson näytti dioja menneistä sukellustapahtumista ja kun Sukeltajan päätoimittaja, sukelluksen monitoimija Eka Metsävuori kutsui liiton aiemmat puheenjohtajat Yrjö Halosen ja Ilpo V. Salmen sekä sukelluksen uranuurtajan, edelleen johtokunnassa toimivan Antti Saarnion estradille.

Moni olisi katsellut taidokkaita kuvia ja kuunnellut kiehtovaa tarinointia pidempääkin.

Muistelutunnelmaa täydensivät liiton toiminnassa jo alkuvaiheista mukana olleen Ora Patoharjun filmit vuosikymmenien takaa. Ne kertoivat, miten Suomessa sukellettiin ennenvanhaan. Huvia herätti avannon teko: ruutia kairanreikään ja tulilanka palamaan, räjähdyksen jälkeen jäälohkareet lapiolla syrjään. Avanto syntyi hetkessä vai-

Iltajuhla alkoi liiton ja sukeltamisen kehitykseen Suomessa vahvasti vaikuttaneiden henkilöiden muistamisella ansiomerkein. Kultaisen ansiomerkin saivat Eka Metsävuori ja 80-luvulla puheenjohtajana ollut Kalervo Rehnbäck. Hopeisen ansiomerkin sai Markku Saarikoski. Pronssisen saivat Juhani Grönhagen, Juha Kuokkanen, Ari Palve ja Leena Sammallahti.

Vuoden Sukeltajaksi nimitettiin Kirsi Alanen.

Iltajuhla jatkui huomionosoitusten jälkeen viihtyisänä. Hyvän tunnelman takasivat Hotelli Hesperian herkullinen juhlaillallinen, Prolle Janssonin humoristinen maljapuhe ja liiton johtokunnan jäsenen Jari Aution järjestämät arpajaiset mahtavine palkintoineen. Sibelius-Akatemian opiskelijayhtye puolestaan varmisti sen, että iloa riitti myös tanssilattialla.

Huomionosoitukset jatkuivat vielä seuraavana päivänä liiton kevätkokouksessa. Brita Ikävalko, Helena Jaatinen ja Jaakko Salo palkittiin hopeisella ansiomerkillä ja Eka Metsävuori ja Ora Patoharju liiton kunniajäsenyydellä. ~

Vuosi 1956 on olympiavuosi .

Kisojen mitalisaalis ei ole täysin toiveiden mukainen. Talvikisoista Suomi saa vain seitsemän mitalia.

Kesäkisoista. jotka pidetään Melbournessa. mitalisaalis on ikävä kyllä vain tyydyttävä.

Suuria urheiluelämyksiä koetaan myös Kuhmoisten urheilukentällä.

Soini Nikkinen sinkoaa keihään uuteen maailmanennätyslukemaan. 83.56.

Suomi saa uuden presidentin; alkaa Kekkosen kausi. työläiset lakkoilevat Suomessa. ja Yhdysvalloissa Elvis Presley esiintyy ensimmäisen kerran TV-lähetyksessä.

Myös kaksi sukeltamisen kannalta merkittävää asiaa tapahtuu; Suomi saa Porkkalan niemen ja maan hylkyrikkaimmat vedet takaisin. Ja Urheilusukeltajain liitto perustetaan ennen kuin yhtään seuraa on toiminnassa. ja on näin ollen Euroopan ensimmäisiä urheilusukellusliitoja.

Nyt 40 vuotta myöhemmin on jälleen olympiavuosi. Suomi jaksaa taas uskoa keihäänheittäjien. ja tällä kertaa myös uimareiden näyttävän maailmalle.

Vuosikymmenten saatossa Euroopan karttakin muuttuu. Mahtivaltioita hajoaa ja uusia syntyy.

Suomi ei olekaan enää suomettunut. Ja näin Suomi hakee ja pääsee EU:n jäseneksi.

Vain yksi asia on ja pysyy; sukeltajat.

Sukeltajien usein toistama väite on. että sukellus ei ole urheilua. vaan harrastus. Tämä on kuitenkin harhaluulo. Se ei ole kumpaakaan. vaan elämäntapa.

Sen omaksuminen tapahtuu täysin salakavalasti vilpittömin mielin käydyn sukelluskurssin jälkeen. Se hiipii päälle kuin altzheimerin tauti; asianomainen itse ei huomaa mitään. ennen kuin kaikki on selvästi jo liian myöhäistä. ja jotkut eivät sittenkään.

Näinhän minunkin kävi. Nyt maltan tuskin talven odottaa kesän sukellusreissuja. ja niihin liittyvää mustalaisleiritunnelmaa. kun liput. pyykit sekä enemmän tai vähemmän intiimintuoksuiset sukellusalusasut liehuvat tuulessa sukellustukialusten partailla ja mastoissaoViikon seilaamisen jälkeen jopa sporttinen. neonvärisissä asusteissa ja varusteissa viihtyvä sukellus-

ta harrastava valuuttadiileri siinä kuin vähemmän trendikäs liittopomokin antavat vaikutelman viikinki Harald Hirmuisen miehistöstä.

Entä hylkysalaisuus. Kaikki avoimuus on teeskenneltyä . taikka puhdasta hämäystä parhaiden kohteiden salaamiseksi. Jos tietoa on. se paljastetaan vain valikoidussa seurassa. taikka vahingossa liian perusteellisesti hoidetun after dive-session aikana aamuyöstä. Ja joka seuralla ja sukeltajallakin on luonnollisesti omat salaiset kansionsa. On hylkyjä. joille pääsee vain sisäpiirin sisäpiiri. Välillä huhut liikkuvat villisti. on löydetty jotain. jossakin. mutta koskaan löytö ei ole SE. Se. jokaisen sukeltajan unelma. Kultakaleeri. aarrelaiva. Frau Maria tai muu. Ja näin moni tieto

pauden tunne valtaa mielen alas leijaillessa. Vaikutelmat syöpyvät mieleen muistoiksi; alhaalla häämöttävä hylyn sekasortoinen keula. kristallinkirkkaaksi muuttuva kylmä vesi harppauskerroksen alapuolella. Katoava valo ja tiivistyvä pimeys edelleen hylyn kannen tasolta alas leijaillessa. Pohjalla matkalla perää kohti aavemainen. mutta niin kiehtova tunnelma. Hengityksen ääni ja muutoin hiljaisuus.

Entä Itämeren uloimmat luodot. hyljeyhdyskunta. ja se uteliaisuus. jolla kahden nisäkäslajin edustajat. ihminen ja halli. katsovat tosiaan luodon kupeessa vain yhden metrin syvyisessä vedessä. Tai meriarkeologialeiri. ja yksitoikkoista linjaköysien sitomista. merkin odottamista ... ja uteliaita ahvenia. jot-

Lyhennelmä SUSL:n puheenjohtaja Helena Jaatisen tervetuliaispuheesta liiton 40-vuotisjuhlaan Hotelli Hesperiassa 13.4.1996.

••

HYVAT I{UTSUVIERAAT, NAISET JA HERRAT, HYVÄT SUKELTAJAT joutuu sinne minne kuuluukin. mappeihin.

Syvät sukellukset. jotka pitkään olivat virallisesti pannassa. mutta joita kyllä aina pienissä. vaitioloon vannoutuneissa porukoissa sissitoiminnan tapaan tehtiin. ovat jälleen tulossa hyväksytyiksi. Syväsukelluskurssit ovat tekeillä. ja tosi syvät sukellukset mahdollistava tekniikkasukellus on tulossa. Mursut ovat taas muotia mustine. trendikkäine Loitokarin kuivapukuineen ja kokomaskeineen.

Ja miksi sukeltamisesta sitten tulee elämäntapa? Selitys on yksinkertainen . Ja vaikka kokemukset ovat omiani. ovat ne luonteeltaan ja tunnelmaltaan varmasti yleistettävissä.

Muistan esim. sukelluksen Park Victoryn keulamastosta. Se kurkottaa 4-5 metrin syvyyteen. Ympärillä on maitomainen valon täyttämä vesi. painottomuuden ja va-

ka parin kolmenkymmenen sentin päästä tuijottavat suoraan silmiin.

Tai riuttasukellus. ja vedessä täydellisen sulavat. parin metrin mittaiset. hait... Ja kihelmöivä jännitys ennen syvää taikka vaativaa sukellusta.

Tai hylky. joka löytyy jo viidennellä koskaan tekemälläni sukelluksella. tosin vain kadotakseen heti uudestaan. Mutta entä se riemu. kun löytö löytyy uudestaan 10 vuotta myöhemmin. ja ne upeat kuru maisemat. ja puhtaalla hiekalla leviävät vuosisatoja koskemattomana olleet laivan jäännökset.

Tämä kaikki ja hetkiin. ihmiselämän silmänräpäyksiin tiivistyvä tunnelma. ystävyys ja toisen sukeltajan vaistomainen ymmärtäminen yhteiskunnallisesta taustasta. sukupuolesta tai kansallisuudesta ja rodusta riippumatta. ovat asioita. jotka useille meistä kytkevät sukeltamisen koko elämänkaaren mittai-

seksi. Tällä monet yli 40 vuotta sitten sukeltamisen aloittaneet henkilöt todistavat tätä omalla esimerkillään .

Huomenna Urheilusukeltajain liitto esittelee uuden strategian: SUSL vuoteen 2005.

Liiton perustehtävä on ennen kaikkea antaa ihmisille elämyksiä sukeltamalla ... vauvasta vaariin kuutista kajakkiin. Strategia sisältää ohjelman eri ikäkausille Baby Dive ohjelmasta alkaen. On kuutti-. norppa- ja hylje-ohjelmat nuorille ja lapsille.

Mitä ovat sitten kajakit? No. mitä mursuista tulee? Niistä tehdään tietenkin kajakkeja. Kajakille on ominaista ikä ja hyvät sukellusmuistot sekä rakkaus veteen . josta hän yhä etsii vanhaa tunnelmaa ... ja nuoruutta. Kajakit yleensä tunnistaa sukelluspuvuistaan.

Unisuitista. Loitokarista. PeeHoosta. joissa on paikka paikan päällä.

Hyvät ystävät.

Tänään meillä on mahdollisuus kurkistaa Urheilusukeltajain liiton historiassa taaksepäin. Julkistamme tänään liiton 40-vuotishistorian. joka on saatu painotuoreena tähän tilaisuuteen .

Siviilisammakosta urheilusukeltajaksi on historian tutkijan FM Sari Aution käsialaa. Sari on myös sukeltaja. joten teksti on asiantuntevaa eikä siinä vilise happipulloja väärissä paikoissa tai muitakaan kummajaisia. Historia valottaa liiton 40 toimintavuotta keskittyen lähinnä toiminnan alkuaikoihin.

Pienestä. lähinnä yhden seuran käsittäneestä liitosta on tullut 10 11 .000 sukeltajan yhteisö. Urheilusukeltajan liitto osallistuu aktiivisesti kansainväliseen toimintaan. SUSL ja jokainen suomalainen sukeltaja kuuluvat osana laajempaan kansalliseen ja kansainväliseen urheiluyhteisöön. jossa liiton asema on tunnustettu .

Liiton kehityksen näen jatkossakin erittäin myönteisenä.

Muistakin viralliseen historiaan kuuluvista menneistä tapahtumista meillä on tänään mahdollisuus saada tietoa sukellusmuistojen paneelissa. joskaan ei varmaankaan niistä. jotka yleisistä syistä on pakko sensuroida.

Nillä sanoilla haluan toivottaa kaikki tervetulleiksi tähän juhlaan.

Olkaa lämpimästi tervetulleita! ~

Wanhojen sukellustavaroiden näyttelyssä saattoi tutustua Urheilusukeltaja-Iehden vuosikertoihin. Kuvassa Matti Alanen H20:sta näyttää muille artikkelia.

"Norppa ei ole enää uhanalainen. Sen elinmahdollisuudet on varmistettu, mutta se tarvitsee isompien hoivaa", totesivat Kirsi Alasen esityksessä mukana olleet norpat Hydromaniasta Vantaalta ja H20:sta Helsingistä.

Juhlan arvokkuutta korostivat urheilun ansiomerkit. Kuvassa on liiton kahdeksas puheenjohtaja Mauri Vallema (vasJ vieressään Sukeltajan päätoimittaja Eka Metsävuori.

liitto sai runsaasti 40-vuotisonnitteluja.

Merivoimien sukeltajakurssin onnittelun toivat Kari Lainio (vasJ ja Jörgen Eng-

T

liiton historian kirjoittajan Sari Aution (vasJ uurastuksen tulos julkistettiin juhlapäivänä. Kirjan ulkoasun suunnitteli Anne Autio (oikJ.

( Keski-Uudenmaan Sukeltajista onnittelijoina olivat Veli-Matti Korppi-Tommola (vasJ ja Sirpa Rinne.

Helena Jaatinen kiinnitti kultaisen ansiomerkin Kalervo Rehnbäckin rintaan. Rehnbäck on ollut liiton puheenjohtajana vuosina

1981 - 1986.

Onnittelut vastaanottivat Helena Jaatinen, liiton toiminnanjohtaja Brita Ikävalko ja johtokunta. Kuvassa liittoa onnittelee Sami Poraharju (vasJ ja Jorma Onjukka Varkauden Vesihiisistä.

Liiton puheenjohtajana vuosina 1956 - 1960 ollut Yrjö Halonen (vasJ tutki vasta julkaistua historiaa vieressään rouva Winterhalter ja liiton nykyinen varapuheenjohtaja Matti Väätäinen.

Illalla pidettiin arpajaiset. Kuvassa on juhlijoiden jännitystä hetkeä ennen arvontaa.

~USL:N

40 VUOlTA

UHLIlTIIN •• ••

~LII(I<AASTI

Juhlapäivän tyylikkäästi juontanut teknisen valiokunnan puheenjohtaja Jouko Laitinen rentoutui iltajuhlassa Anne Aution seurassa.

SUSL:N 40-VUOTlSJUHLAN UPEAT ARPAJAISVOITOT JA LAHJOllTAJAT: Kirsi Alanen H20:sta yllättyi iloisesti saatuaan Vuoden Sukeltaja -tittelin ja nimitetyillä kiertävän pienOiskypärän.

Ursuk Kaukomarkkinat Vierumäki Kulta Casino TamSafe Suunto Oy Polarsukellus

VR

Märkäpuku Citizen Hyper Aqualand - sukellus kello Lahjakortti, viikonloppupaketti Majoitus 1 vrk Haverin lomakylässä Kuivapuku Sukellustietokone Dacorin huippuregu Matkalahjakortti

Illan onnekkaimman arpajaisvoittajan oli helppo hymyillä. Joensuun Urheilusukeltajien Markku Leinonen voitti kuivapuvun ja sukellustietokoneen.

SUSL:N KEVÄTPÄIVILLÄ PALKIITIIN SEURAAVAT HENKILÖT PITKÄAIKAISESTA LIITON HYVÄKSI TEHDYSTÄ TYÖSTÄ LIITON KUNNIAJÄSENET

Erkki Metsävuori Ora Patoharju KULTAINEN ANSIOMERKKI

HOPEINEN ANSIOMERKKI

PRONSSINEN ANSIOMERKKI

Erkki Metsävuori Kalervo Rehnbäck

Helena Jaatinen Jaakko J.Salo Brita Ikävalko Markku Saarikoski

Ari Palve Juha Kuokkanen Hannu Konttinen Leena Sammal lahti Juhani Grönhagen

JUHLIVAA LlIlTOA ONNllTELIVAT: Suomen Liikunta ja Urheilu ry Opetusministeriö Suomen Sukellus- ja Ylipainelääketieteellinen yhdistys Merivoimat/Sukelluskurssi Suomenlahden laivasto/Sukellusmestari Jaakko Kuusisaari Suomen Merimuseo Svenska Sportdykarförbundet Verband Deutcher Sporttaucher e.v.

Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Meriarkeologinen seura Ora Patoharju Henrik Renvall Reino Mustalampi Eric Rotkirch

Suunto Oy Finnsuit Oy URSUK Oy Polarsukellus Oy Polarsafety Oy Sukeltaja-Kilta Närpes Sportdykare Scuba 77 Oulun Vesimiehet Postin Sukeltajat Sukellusseura H20 Keski-Uudenmaan Sukeltajat Nautic Club Sub Aqua Club Marinus Porin Urheilusukeltajat Joensuun Urheilusukeltajat Imatran Urheilusukeltajat Keuruun Urheilusukeltajat

Hämeenlinnan Urheilusukeltajat Tampereen Urheilusukeltajat Kouvolan Uimarit Sukellusseura Vesihiisi Midnight Divers Rauman Laitesukeltajat Kainuun Urheilusukeltajat Kemin Urheilusukeltajat Bothnia Gulf Divers Kotka Divers Sukellusseura Calypso Urheilusukelluskerho Murena Sukellusseura Vesikot HYKS Sukelluskerho Valkohait Rauma-Repola Diving Club Merita Sukeltajat Moby Dick

I(IITOS MUISTAMISESTAl

-URSUIT -9ääl6lilllllUU8PUllul :;: :' -Mä,käpullul ';'

~ Hannu Pitffilä Oy

~= , ~-=

_

Pyydä henkllikohtalnen Tarjous!

HML p.917-6828621

KAMERAT SUKELTAJALLE lNIo!k@!n@$g S®aJ ~ ~®(QJg ~rqJlUJ(QJ VO$o(Q)/ii] SJI'$U®m$ KÄYTETTYJÄ EDULLISESTI Huollamme kaIkkea kuvauskalusloa

Kertomus 20.4.1996 Varkauden Pirtinvirralla pidetystä sukellustapahtumasta

•• ••

VIRRAN VIEMAA VARI<AUDESSA

Tapahtuma sai alkunsa joskus kesällä 1995 sen jälkeen, kun olimme sukeltaneet ensimmäisiä kertoja Pirtinvirrassa - kaikki olivat ällistyneitä löytyneen rojun määrästä. Silloin heräsi ajatus Pirtinvirran siivoamisesta talkoovoimin. Ideaa alettiin kehitellä ja pioneeri tässä työssä oli Onjukan Jorkki. Hänen uskonsa kykyymme suunnitella ja toteuttaa onnistunut ja ennen kaikkea hauska tapahtumasta oli vankkumaton.

ROMURALLI

Tapahtuma ajateltiin pitää ensin leikkimielisenä kilpailuna. Lopuksi päädyttiin tapahtumaan, jossa tärkeintä oli pitää hauskaa ja samalla siistiä Pirtinvirran pohja romusta. Toivoimme tietenkin paikalle myös yleisöä, jolle voisimme kertoa sukeltamisesta ja omasta seurastamme Vesihiisi ry:stä. Tapahtuma sai koko seuran liikkeelle ja huomasimme, että yhteistyöllä ja kovalla tahdolla saadaan aikaan vaikka mitä.

Ideoita tapahtuman suhteen alkoi ilmaantua. Hurjimmissa visioissa sukeltajat saapuisivat paikalle ufolla tai vähintäänkin lentävällä jäälautalla. Tekniset ongelmat kuitenkin estivät emo suunnitelmat...

Tapahtumaan päätettiin tietenkin järjestää erilaista tarjoilua niin sukeltajille kuin yleisöllekin, jottei vaan pääsisi hiukomaan. Tarjoilun järjestäminen oli iso hom-

ma, jonka seuramme kauppias Kari "Karkka" Lappalainen hoiti todella upeasti. Seurallamme on oma tukialus m/s Hiisi, jota halusimme ylpeänä esitellä kaikille halukkaille. Sukelluksesta kiinnostuneet saivat tuhdin tietopaketin lajista.

Varkauden ja ympäristökuntien sukellusseuroilla on ollut melko tiivistä yhteistyötä, joten on selvää, että tapahtumaan kutsuttiin myös vieraita. Heitä saapuikin Leppävirralta, Mikkelistä, Pieksämäeltä ja Savonlinnasta. Sukeltajia oli kaikkiaan miltei kolmekymmentä. Koko tapahtumaporukassa oli yli sata henkilöä.

JÄÄHUOLIA

Kahdeskymmenes päivä alkoi lähestyä vauhdilla ja vielä oli paljon tehtävää. Sitä edeltäneenä maanantaina yritimme talkoovoimin irrottaa tukialuksemme sataman jäistä - tuloksetta. Noin neljäkymmentä senttiä teräsjäätä oli liikaa. Toiveet Hiisin saamisesta Pirtinvirtaan alkoivat hiipua.

Periksi ei kuitenkaan annettu, vaan kaikki voitava tehtiin. Pelastuksen toivat Enso-Guzeitin hinaajat, jotka mursivat jäät satamasta juuri ennen viikon loppua.

SUKELTAMISEN AIKA

Lauantaiaamuna klo 8 aloitimme tapahtuman kokoamisen. Jo-

kaisella työryhmällä oli paljon tehtävää. Osa kokosi pukeutumistelttoja, toiset esittelypöytiä jne.

Kello 11 kaikki oli kuitenkin valmista. Sääkin oli kohtuullinen.

Turvallisuusasiat toistettiin vielä kertaalleen ennen ensimmäisten sukeltajien pulahtamista viileään virtaan. Sukellusparin muodosti sukeltaja ja narumies.

Pirtinvirralla alkoi kuhina puolenpäivän aikaan, kun sukeltajat täyttivät virran ja kiinnostuneet silmäparit rannat ja Pirtinvirran sillan. Sukeltajia lähti 3-asteiseen veteen molemmilta puolilta virtaa. Kohta alkoi sukeltajia tulla takaisin rantaan mukanaan polkupyörän raatoja ja muuta rojua.

Löytyi sieltä myös ruohonleikkuri ja kolikkopuhelin. Veden alta löytyi aikoinaan uitosta tippuneita suuria tukkeja. Jotkut sukeltajat löysivät pohjasta ammuksia, mutta ne jätettiin rauhaan.

Välillä Pirtinvirrassa näytti olevan pyöräilykisat menossa, kun leppävirtalaiset ottivat mittaa toisistaan pyörien selässä. Kaikilla oli hauskaa.

Rantaan tuodut rojut Varkauden palokuntanuoret puhdistivat sammutusruiskullaan. Muutamilla sukeltajilla oli pintapuhelinjärjestelmät käytössään, joten yleisö sai hieman paremman kosketuksen vedenalaiseen maailmaan. Yleisöä kiinnosti myös ammattisukeltajan videokamera, joka näytti kuvaa veden alta.

Viimeiset sukeltajat nousivat virrasta klo 15 jälkeen. Virrasta oli nostettu paljon rojua, jota ihmeteltiin rannoilla. Tapahtumaa purettaessa työtahti oli huomattavasti aamullista leppoisampi.

Enää ei ollut kiire muualle kuin illanviettoon.

ILLANVIETTO

Innokkaimmat siirtyivät suoraan siivoustyön jälkeen illanviettopaikkaan, joka sekin oli Pirtinvirran rannalla. Makkaraa, leipää ja munkkeja oli vielä runsaasti jäljellä. Saunakin oli lämmin. Innokkaimpiin saunojiin kuului ehdottomasti Korhosen Pentti Mikkelistä. Hän kylpi illan aikana ainakin viisi tuntia. Yhtä kyytiä lähes kolme tuntia!

Illan aikana kerrottiin toinen toistaan upeampia sukellusjuttuja: toiset opettavaisia, toiset hauskoja. Muisteltiin myös upeimpia sukelluksia.

Päivän saldo oli ollut mainio: Yleisöä oli tullut paikalle runsaasti, koska sääkin oli loppujen lopuksi hyvä. Kaikenkaikkiaan yleisöä kävi esim. m/s Hiidellä noin 200 koko tapahtuman aikana.

Olimme ylpeitä itsestämme, koska olimme onnistuneet järjestämään hauskan tapahtuman. Paljon kiitoksia kaikille mukana olleille! ~

Jani Haaja

Märkäpuvut * 6,5 mm Sukellus 795,-

* 3 mm

Kokopuku 550, -

* 3 mm Shorty * 3 mm Hot Dog

350,199,-

Wakeboards alk.

1590,-

SURFCITYOY 90 - 659865

teksti Sari Autio kuvat Juha

UTUU

MAREBA "Myös mennyt aika on vieras maa, johon voi kurkistaa vain säilyneiden esineistöjen kautta .

Ehkäpä juuri siksi merihistoria, jossa kohdataan sekä tuntematon meri että tuntematon menneisyys vanhoine merikarttoineen ja esineineen, muodostaa omalaatuisensa kiehtovan ja tervantuoksuisen kokemuspiirin. "

ITÄMEREN

2000 VUOTTA

Mare Balticum . 2000 vuotta Itämeren historiaa. tuorein John Nurmisen -säätiön kirjoista onnistuu varsin hyvin luomaan tuon tervantuoksuisen ilmapiirin. Tai kirjan sisällön huomioiden ehkä pitäisi puhua ennemminkin suolan- ja vanhan meri kartan tuoksuisen ilmapiirin . Mare Balticum on kirjoittajiensa professori Ulla Ehrensvärdin.

FL Pellervo Kokkosen ja KTM Juha Nurmisen luoma kokonaisuus. jossa on varsin kunnianhimoisesti tartuttu tehtävään kartoittaa Itämeren 2000 vuotinen historia. Sanottakoon heti alkuun. että siinä ki~oittajat onnistuvat hyvin.

Tehtävä ei suinkaan ole helppo.

Itämeren 1500- ja 1600-luku ovat niin tapahtumantäyteistä aikaa. etteivät edes laajat ki~asa~atkaan ole onnistuneet asiaa selkeästi ja tyhjentävästi kuvaamaan. Mare Balticum lähestyykin aihetta erilaisesta näkökulmasta. kartografian kautta. Kirja kertoo Itämeren historian meri karttojen avulla. kuinka kuva Itämerestä hahmottui vähitellen. Perinteisen historian osuudeksi kirjassa jäävätkin ne historialliset tapahtumat. jotka olennaisella tavalla vaikuttivat kartografiaan. Kuninkaat ja sodat ovat taustalla. etusijalla ovat kartantekijät ja heidän maailmankuvansa.

U

24

U

Olaus Magnuksen Carta Marina 1500luvulta.

ITÄMEREN HISTORIA MERIKARTTOJEN KAUTTA Merikartan ensisijainen käyttötarkoitus on osoittaa purjehtijalie turvallinen ja nopea reitti satamasta toiseen. Merikartat kertovat kuitenkin paljon muutakin. ne antavat kuvan merenkulkijoiden ja kauppiaiden maailmasta. Ne kuvaavat sen hetkistä tunnettua maailmaa ja sitä. miten ajan ihminen maailmansa koki. Tämä luonnollisesti koskee kaikkia karttoja. mutta toisaalta meri kartan erottaminen varhaisista kartoista on varsin vaikeaa. koska käyttötarkoitus niillä oli sama - opastaa paikasta toiseen .

Varhaiset reittiselostukset ja kartat olivat yleisiä tietolähteitä. Itämeren kohdalla ihmisten kulloinenkin kuva maailmasta korostuu. olihan kyseessä outo pohjola. maailman reuna. ultima thule. Itämeri tai sinus codanus mainitaan ensimmäisen kerran vanhimmassa tunnetussa latinankielisessä maantieteen oppi kirjassa De chronographiassa vuodelta 43 jKr. Pohjolan kansojen oudoista tavoista antaa herkullisen kuvauksen AI-Idrisin kuvaus Ahvenanmaan (Amatsonien saarien) asukkaiden tavoista.

Varhaisemmat reittiselostukset eivät sisältäneet kuvallista osuutta - ainoastaan sanallisen kuvauksen reitistä. Ne olivat sisällöltään varsin yksityiskohtaisia. Monelle sukeltajalIe ja meriarkeologian harrastajalle lienee tuttu tanskalainen itineraari 1300-luvulta. joka sisäl· tää reitti selostuksen Blekingenis-

tä Hangon kautta Tallinnaan CRääveliinl . Reittiselostusten avulla on metsästetty hylkyjä niiden antamien satama- ja haveripaikkojen perusteella . Ne ovat sukeltajalIe mielenkiintoista luettavaa ja kirjassa onkin niistä pitkähköjä lainauksia. mikä antaa kuvan niiden sisällöstä . Reittiselostusten jälkeen yleistyivät taso kartat. joissa kuvattiin rannikot ja saaret äärikuvapiirroksina. Kartat Itämerestä olivat vielä 1500- ja 1600-luvuilla harvinaisia.

Merikarttoja alettiin painaa vasta 1500-luvulla ja vanhin painettu meri kartta Pohjanmerestä ja Itä· merestä onkin Cornelius Anthoniszin Carte van Oosteant vuodelta 1543. Merikarttakirjat olivat vuodesta 1584 lähtien pu~ehdusohjei­ den ja niihin liitettyjen merikarttojen yhdistelmiä.

Itämeri alkoi 1640-luvulta olla yhä enemmän ruotsalaisten sisämeri. Johan Månssonin Meriki~a julkaistiin vuonna 1644. Peter Geddan ja Werner von Rosenfeldtin Meriatlas oli aikansa suurtyö ja muokkasi suuresti kuvaa 1700-luvun Itämerestä. Ruotsalaiset ja tanskalaiset olivat Itämeren kartoittajia aina Suureen pohjan sotaan (1700-21l saakka. Sota merkitsi Ruotsille katastrofia. suuria alue menetyksiä ja poliittisen valtaaseman menetystä. Itämeren suuret kaupungit Tallinna ja Riika menivät Venäjälle ja Pietari Suuri perusti Nevan suuhun uuden kaupungin. Pietarin.

Venäläiset tulivat mukaan Itämeren kartoitukseen Pietari Suuren hallinto kaudella ja siitä tuli yksi

Venäjän uudistus- ja valloituspolitiikan kulmakivistä. Venäläisten merikartoitustyö aloitettiin ulkomaalaisten asiantuntijoiden avulla.

Sotasaaliiksi saatuja karttoja painettiin aluksi venäjänkielisin tekstein. kunnes merikartoittajia alkoi olla omasta takaa. Kuuluisin heistä lienee Aleksei Ivanovits Nagajev (1704-81l.

Suomen kannalta mielenkiintoinen alue Pohjanlahti ja saaristo saavat osansa ki~assa . Pohjanlahtea esitellessä tulee ki~an näkökulman osuvuus hyvin esille. Pohjanlahti oli 1600-luvulla jotakuinkin suljettua aluetta Pohjanlahden kauppapakon vuokSi. mikä käytännössä esti kauppalaivojen purjehduksen Ahvenanmaan pohjoispuolelle. Tästä syystä Pohjanlahdesta ei ollut myöskään kunnon karttoja ja joissakin tapauksissa Pohjanlahti oli kuvattu vain pienenä Itämeren poukamana. Alueella ei ollut kovin mittavaa kulkuliikennettä. joten karttoja ei myöskään tarvittu.

Historiankin kannalta aika oli hieman vaisuhko. joten meri karttojen käyttö historiallisena mittapuuna on osuva. Alue ei ollut kuitenkaan aivan tuntematon Olaus Magnuksen Carta Marinassa 1500-luvun puolivälistä Pohjanlahdelle annettiin pohjois-etelä-suuntainen ulottuvuus . Kyseisessä kartassa on paljon myös etnografista ha historiallista kuvausta pohjoisten kansojen elämästä. Kunnollinen kartta Pohjan lahdesta oli Peter Geddan piirtämä ja Meriatlakseen vuonna 1695 liitetty Pohjanlahden merikartta.

Merikartat ja niiden muutokset kuvaavat samalla merenkulun ja navigoinnin kehitystä sekä luonnonympäristöä, missä merenkulkua harjoitettiin. Mittaustekniikoiden kehitys kulki yhtä matkaa tähtitieteen kehityksen kanssa. Itämeren piirissä kehittyi mittava tietotaito alalle, joskin oppia haettiin myös muualtakin. Menetelmien parantuessa meri kartat alkoivat kehittyä ja kunnolliset projektion myötä myös suhteet alkoivat olla kohdallaan. Mittausvälineistön ja mittaustekniikoiden myötä kartoista tuli entistä tarkempia. Merenmittauksen tärkeimmät työkalut olivat 1600-luvulla luoti, astrolabi ja kompassi. Tarkkuutta lisäsi huomattavasti 1700-luvulla mukaantulleet astronomiset mittaukset. Samalla vuosisadalla meren mittaus

"Wanha herra", sukelluspuku 1700-luvulta Raahessa. alkoi eriytyä navigoinnista. Merikartoituksessa alettiin 1700-luvun puolivälistä lähtien kiinnittää entistä enemmän geodeettisen pohjakartoituksen merkitystä ja kolmiomittauksesta tuli osa merenkartoituksen kokonaisuutta.

Uskonto, politiikka, sota ja kauppa ovat kautta aikain olleet keskeisimmät merikartoitukseen vaikuttaneet tekijät. Kristinuskon levitessä pohjoiseen ainoa järkevä kulkutapa oli vesitie, samoin se oli kaupan ja kaiken muunkin vuorovaikutuksen väylä. Sota ja kaupankäynti ovat kautta historian hallinneet merenkulkua Itämerellä. Sodankäynnin alalla 1700-luvulla Itämeren viitoittivat ensi sijassa suurvalta Venäjän ja sen laivaston tarpeet. Vuosisadan lopulla Saksan keisarillinen lai-

vasto nousi mahtitekijäksi Itämerellä. Merikartoituksen tärkeys korostui tultaessa 1800-luvulle, jolloin kussakin maassa meren mittaus ja -kartoitus muodostuivat vaItioIlisiksi instituutioiksi.

KIRJAN SISÄLLÖSTÄ Luonnehdittaessa Mare Balticumia ki~ana tai paremminkin historia teoksena on aivan ensiksi mainittava teoksen upea kuvitus. Teoksen iso koko 25x34 cm on erityisesti kuvitukselle eduksi - tosin se tekee teoksesta iso kokoisena ja painavana enemmän selailukirjan kuin lukuki~an. Kuvituksena on käytetty mm. 120 antikvariaanista merikarttaa, joiden kuvaus on tehty ammattitaitoisesti, joten Mare Balticumia voi kutsua myös kuvateokseksi, jollaisena se olisi sellaisenaankin arvokas. Teoksen kuvitus tukee kuitenkin tekstisisältöä, joka on mielenkiintoinen kokonaisvaltainen esitys yhden alueen historiasta kartografian näkökulmasta.

Kirja etenee kronologisesti siten, että Itämeren historia on professori Ulla Ehrensvärdin kontolla.

Ottaen huomioon tapahtumien paljouden ja sivumäärän luomat rajat asiat esitellään suhteellisen tyhjentävästi. Hieman lukemista vaikeuttaa nimien ja vuosilukujen runsaus eli juuri se, mistä historiankirjoja usein moititaan. Samalla tämä johtaa siihen, ettei kokonaiskuvan luominen ole kovinkaan helppoa. Ilmeisesti professori Ehrensvärd on tiedostanut tämän ongelman, sillä hän on tehnyt kirjaan liitteeksi erittäin havainnollisen "Ruotsin taistelu Itämeren herruudesta" kronologian karttoineen, joka on erittäin hyödyllinen kenelle tahansa Ruotsi-Suomen historiasta kiinnostuneelle. Huolimatta suuresta faktamäärästä on ilahduttavaa lukea selvästi asiantuntevaa tekstiä, mitä sopiikin odottaa professori Ehrensvärdin kaltaiselta asiantuntijaita.

Filosofian lisensiaatti CväiU Pellervo Kokkonen tarkastelee omassa osuudessaan erityisesti Itämeren kartoitusta ja sen historiaa.

Vahva osuus on venäläisellä merikartoituksella sekä kartoituksen kehittymisellä valtiolliseksi instituutioksi. Kokkosen osuus oli enemmänkin tekniikkaan painottunut jos Ehrensvärd piti peruslähtökohtana

historiallista kontekstia. Se, mikä molempien kirjoittajien osuudessa hieman häiritsi oli varsin pitkien alkukielisten nimien käyttö. Joissakin tapauksissa pitkän vanhalla ruotsilla tai flaamilla kirjoitetun nimen perässä ei ollut lainkaan suomennosta, joten sen merkitys jäi epäselväksi kieltä taitamattomalle lukijalle. Ottaen huomioon kirjan kohdeyleisön, joka varmastikin on ensisijaisesti ns. tavallinen asiasta kiinnostunut lukija - ei asiantuntija, pitkät alkukieliset nimet ilman suomennosta tuntuvat oudoilta.

Tutkijalle ja asiantuntijalie nimet kertovat paljonkin, mikä nostaa kirjan lähdearvoa. Mitä tulee taas pitkiin lainauksiin, joita erityisesti Kokkonen käyttää Cesim. s. 206), niin pitäisin niitä turhina, koska perässä on sama suomeksi.

Yleensähän alku kielinen osuus otetaan tekstiin jos halutaan osoittaa, että se eroaa käännöksestä tai halutaan verrata tekstejä. Kirjan kohdeyleisön huomioiden tämä tuntuu hieman turhalta. Muuten osuus on sisällöltään Ehrensvärdin tavoin asiantuntevaa ja mielenkiintoista.

KTM Juha Nurmisen ki~oittamat "tietoiskut" mitä erilaisimmista meren kulkuun liittyvistä aiheista antavat tarpeellista faktatietoa erityisesti tekniikan kehittymisestä.

On mukavaa lukea tekstiä, jonka kirjoittaja sekä tietää asioista että on kiinnostunut niistä. Tietoiskuissa näkyy varsin hyvin kirjoittajan laaja alan harrastus erityisesti teknisellä puolella, sen ulkopuoliset alueet eivät yllä aivan täysin samalle tasolle, mutta hakutietoa nekin kuitenkin ovat. Suomen historia sarja CWeilin&Göös) esitteli tyylin, jossa erityisalueita käsiteltiin lyhyesti tietoiskutyyppisesti tekstin ohessa. Systeemi on ilmeisen käyttökelpoinen ainakin Mare Balticumin kaltaisessa teoksessa, jossa on paljon sellaista "nippelitietoa", joka tuskin on monelIekaan lukijalle ennestään tuttu Cesim. oktantin tai Jaakobin sauvan toimintaidea). Sinänsä mielenkiintoista oli se, että joissakin tapauksissa tietoiskun teksti, runsaasta faktamäärästä huolimatta, kertoi asian selkeämmin kuin varsinainen teksti huomattavasti useammalla sivulla.

Kirjassa on paljon hyvää ja erityisesti pidin kirjan uusista kartoista, jotka olivat havainnollisia ja

käyttökelpoisia. Samoin on liitteiden osalta jo mainittu "Ruotsin taistelu Itämeren herruudesta" sekä erityisesti sukeltajia kiinnostava Erik Wihtolin tekemä "Meritaistelut" , jossa on kartta sekä yksityiskohtainen selostus taisteluajoista, paikoista ja osallistujista.

Se saanee monen seikkailuhenkisen sukeltajan suunnittelemaan kesän tulevia sukelluksia, jossakin taistelupaikan liepeillä. Tietenkin ensin on syytä ottaa huomioon lainsäädännölliset seikat. Ne, jotka haluavat säästää aikaa, voivat tutustua Juhani Grönhagenin tekemään Historialliset hylyt-liitteeseen. Siinä on sekä kartassa, että selitysosassa kerrottu 68 tunnetun hylyn tarina. Liitteistä lukija löytää tietoa, jota muuten joutuisi hakemaan useasta eri lähteestä ja niistäkin usein kissojen ja koirien kanssa.

NÄKÖKULMASTA Mare Balticum esittää Itämeren historian alueen historiana, mikä on mielestäni keskeisintä antia.

Ihmiset olivat osa kokonaisuutta, kansallisvaltioita sellaisena kuin me ne ymmärrämme ei ollut vaan ihmiset liikkuivat oman alueensa sisällä vailla suoranaisia rajoja.

Mielestäni kirjan olennainen osa onkin juuri tuon alueellisuuden osoittaminen, miten ihmiset näkivät elinpiirinsä. Merikarttojen ja yleensä karttojen avulla voimme todeta mikä oli tuon elinpiirin laajuus. Historian kirjojen tärkein tehtävä on mielestäni auttaa lukijaa ymmärtämään mennyttä aikaa ja maailmaa. Kartat muodostavatkin merkittävän lähteen, niitä katsomalla ymmärrämme ehkä paremmin sitä tervantuoksuista menneisyyttä.

SukeltajalIe kirja avaa uudenlaisen näkökulman harrastukseen lähinnä siltä pohjalta, kuinka Itämeri on vähitellen muotoutunut. Olen vakuuttunut siitä, että ensi kesän sukelluksille lähdettäessä vilkaisen kirjan karttoja ja mietin millaisena sukelluskohde milloinkin nähtiin.

Tiedä vaikka löytyisi vihdoin se satujen aarrelaiva ...

Ulla Ehrensvärd, Pellervo Kokkonen, Juha Nurminen: Mare Balticum, 2000 vuotta Itämeren historiaa. Otava, juha Nurmisen säätiö. Helsinki 1995. ~

25

ENSIMMÄINEN YHTEINEN KILPAILU RuOTSIA VASTAAN

Ruotsin liiton johtokunnan jäsenet Lars Hedby ja Torbjöm Hagman olivat hyvin kiinnostuneita sukellussuunnistuksesta ja heidän kanssaan sovittiin yhteisistä kilpailuista suomalaisten sääntöjen mukaan toukokuussa 1965. Kisoista oli tarkoitus tehdä kolmimaaottelu, mutta Neuvostoliitto vetäytyi aivan viime hetkellä. Tämä oli sääli, sillä jos alusta lähtien olisimme voineet kehittää Pohjoismaisia sääntöjämme yhdessä Neuvostoliiton kanssa olisi CMAS tuskin kehittänyt omia täysin poikkeavia sääntöjään, niinkuin nyt kävi. Elokuussa 1965 pidetyssä ensimmäisessä pohjoismaisten urheilusukellusliittojen yhteiskokouksessa oli tarkoitus päättää yhteisistä kilpailusäännöistä. Kokouksen jälkeen oli tarkoitus järjestää ensimmäiset pohjoismaiset sukellussuunnistuksen mestaruuskisat silloisten Ruotsin sääntöjen mukaan. Nyt oli siis toukokuu ja kilpailupaikkana Ahvenistojärvi Hämeenlinnassa. Vesipedot toimivat järjestäjinä. Rastitolpat oli varustettu vilkkuvaloin, hienous josta jo seuraavalla kerralla luovuttiin tarpeettomana. Kokonaispituudeltaan 870 m pitkällä radalla oli 6 rastia, joista 5 muodostui entiseen malliin rantaveteen pingotetuista 20 m:n köysistä, mutta kuudes rasti oli ruotsalaiseen tapaan piilotettu pinnan alle. Tämän rastin löytämättä jääminen sakotettiin 20 virhepisteellä (vain Chris Godt ja minä löysimme sen).

Aimo Hammar, sukeltava kultaseppä, jolta lähes kaikki siihen aikaan ostivat sukelluskellonsa ja joka myöhemmin rakensi ensim-

26

mäisen hyvin toimivan matkamittarin sukelluskäyttöön, voitti kilpailun - toisena Lars Hedby - minä kolmantena - Pentti Puhakka neljäntenä ja Rainer Ansalahti viidentenä. Kolmen miehen maajoukkueemme: Pekka Paaso, Per Olov ja Peter Jansson voitti niukasti Ruotsin maajokkueen, jossa Hedbyn ja Hagmanin lisäksi sukelsi Roland Bede.

ENSIMMÄISET POHJOISMAISET MESTARUUDET t965

Syyskuussa pidettiin Boråsissa ruotsalaisten järjestämänä ensimmäinen pohjoismaisten liittojen kokous. Kokouksen tärkein päätös oli kilpailusääntöjen ja turvamääräysten yhtenäistäminen.

Sukellussuunnistuksen osalta päätettiin tulevaisuudessa järjestää vuosittain kaksipäiväiset Pohjoismaiset Mestaruuskisat lajeina tarkkuus- sekä parisuunnistus. Härskogenin järvellä lähellä Boråsia oli loistavat olosuhteet kristallinkirkas vesi ja riittävästi kiintopisteitä rastien läheisyydessä, jotta mahdollisessa etsinnässä olisi apua rantaviivasta. Peter otti hyvin nopeasti kartasta suunnat ja matkat marssikompassilla, minä katselin hänen olkansa yli ja asetin suunnan omaan kompassiini. Koetin muistaa matkan ja laskea huolellisesti potkuparini toiselle jalalle. Olin harjoituksissa lyhentänyt potkujani niin, että potkuparini veisi täsmälleen metrin verran eteenpäin. Peter, joka myös laski omia potkuparejaan, tähyili sen verran sivulla ja eteenpäin kuin yhdysköysi salli. Minä taas tuijotin tiiviisti kompassiini.

Kirkkaassa vedessä Peter näki jokaisen rastin jo yli 10m päästä, nykäisi yhdysköydestä ja läh-

ti rajusti vetämään minua kohti rastia . Suurin huoleni oli estää yhdysköyttä takertumasta hänen räpylöihinsä. Rasteilla sain onnekseni lyhyitä lepohetkiä Peterin ottaessa uuden suunnan ja matkan kartastaan. Näin kartasta suurin piirtein minne päin piti seuraavaksi lähteä ja asetuin valmiiksi siihen suuntaan, valmiina lähtöön heti, kun sain oikeat uudet lukemat. Kerran unohdin aloittaa potkuparien laskemisen, mutta miten olisin sen Peterille kertonut? Toisaalta hänkin laski potkuparejaan ja niin sekin rasti löytyi. Voitimme kisan ajalla 41 .31, kun seuraavalla parilla oli 1.01.37 - siis melko tasan 20 minuutilla. Vaikka laji oli meille uusi olimme pienen, mutta ratkaisevan askeleen verran muita edellä. Emme seuranneet rantaviivoja saarten ja niemenkärkien ympäri, vaan panimme karttaan omat apupisteemme selvästi irti rannasta. Laskimme suunnat ja matkat apupisteiden kautta. Viimeisen kierrettävän niemen ranta olikin niin matala, ettei rantaviivan tuntumaan päässyt lainkaan sukeltamalla. Melkein kaikki kilpailijat uivat tästä syystä reilusti niemenkärjen ohi, jolloin seuraava suunta rastille veikin yhtä selvästi ohi. Viimeisen rastin etsintä veikin useimmilta muilta niin paljon aikaa, että voittomme varmistui. Luotimme Peterin kanssa täysin matkan arviontiimme potkupareja laskemalla, eikä meidän tarvinnut seurata rantaviivoja. Tulevina vuosina kehitimme jatkuvasti yhteistyötä, menetelmiä ja varusteitamme. Olin jo täyttänyt 45, enkä millään voinut olla yhtä nopea kuin 20 - 25 vuotta minua nuoremmat. Eron saatoimme korvata vain hiotulla tek-

niikalla. Harmitti, että olin löytänyt lempilajini vasta siinä iässä, jolloin useimmat jättävät kilpaurheilun. Sain kuitenkin lohtua Ruotsin sukeltajaparilta Ame Borlin ja Rein Käärik, joiden yhteenlaskettu ikä oli jo tuolloin yli 100 vuotta. He kilpailivat vielä kun yhteenlaskettu ikä oli 132 vuotta! Ame kilpaili yksin ja poikansa kanssa vielä 80 -vuotiaana, tosin melko huonolla menestyksellä.

VARUSTEET KEHITTYVÄT, SÄÄNNÖT MUUTTUVAT

Sukeltaja etenee haluttuun kompassisuuntaan vain jos kompassin perusviiva on samansuuntainen uintisuunnan kanssa. Rannekompassilla tämä ei tahdo millään onnistua. Kiinnitin siksi kompassilevyn narulla sukelluslaitteen haarahihnaan, jotta sain sen kiristyessä kompassi levyn ojennettua suoraan silmieni alle.

Kompassi pysyi nyt kauniisti vartalon suunnassa ja tarkkuus parani huomattavasti rannekompassiin verrattuna. Sitten pyydettiin Suuntoa valmistamaan meidän marssikompassejamme varten valkoiset muovilevyt, joihin kompassit kiinnitettiin. Levyä pidettiin yksin tai kaksin käsin, jolloin se oli vieläkin helpompi ojentaa vartalon suuntaisesti. lisäksi levy toimi nyt muistiinpanolevynä.

Suunto auttoi myös valmistamaIla meitä varten venekompasseja asteen jaolla, kun niitä tehtiin veneilijöille vain 5 asteen jaolla.

Myöhemmin Suunto auttoi valmistamalla yhdessä Peterin kanssa suunnittelemiani suunnanottolevyjä, joilla suunnan ja matkan ottaminen kartalta onnistui muutamassa hetkessä - täyt-

tä vauhtia uidessakin. Kun totesimme, että isompi kompassin taustalevy oli vieläkin parempi , että pystyevät taustalevyssä antavat yhä lisää tarkkuutta ja että potkurilla varustettu matkamittari antaa tarkemman tuloksen kuin potkuparien laskeminen, oli jo sääntöjen muutos välttämätön .

Syntyi K-Iuokka marssi- ja sukelluskompasseja käyttäviä varten ja X-luokka, jossa suunnistusväline oli vapaa. Tätä luokkaa kut-

maiden täydellisen ylivoimaisuuden takia . Sonar on aina ollut kielletty pohjoismaissa. Suurin muutos tapahtui 70-luvulla kun CMAS hyväksyi uudet säännöt tietämättä (tai välittämättä) lainkaan pohjoismaisista säännöistä.

CMAS säännöt poikkesivat ratkaisevasti pohjoismaisista. Lajeja on useampia, kaikille kuitenkin yhteistä se, että radan pituus ja rastien määrä on kiinteä - jolloin voidaan kirjata ennätyksiä kulle-

Lasikuituisessa torpedossa on: valaistus, kompassi , syvyys mittari, matkamittari, kirjoitus- ja suunnistuslevy. Kädensijat ovat levityksen sisällä evien kohdalla ja paineilmalaite on kapeassa nokassa. suttiin "härveliluokaksi". Tulok- kin lajille. Kilpailija ui yksin, turvalsena oli tietenkin osanottajamää- lisuus taataan paitsi pintapoijulla rien lasku luokkaa kohti. Moni myös sillä, että jokaisella kilpailipäätti vasta viime hetkellä mihin jalla on oma turvaveneensä. Valuokkaan osallistuisi, sen mukaan rusteet poikkeavat suuresti siitä, missä tuntui olevan parhaat mah- mitä meillä tarkoitetaan "normaadollisuudet mitaleille. Nyt raken- Ii" - varusteilla. Kaikki tähtää vain nettiin innokkaasti laatikkomalli- suureen uintinopeuteen. Ratkaisia kahden käden "härveleitä" . sevin ero pohjoismaiseen käyKäytettiin isoa 10 cm kompassia , täntöön oli paineilmapullon siirtämatkamittaria ja suoraa lasiputki- minen selästä kasvojen eteen syvyysmittaria. Mitä suurempi niinkuin hallikisoissakin. Pullon laatikko, sitä suurempi tarkkuus. alle kiinnitettiin evä, jossa oli Ruotsin Sven-Olof Olanderin här- kompassi ja matkamittari. Näin veli oli miehen mittainen ja sitä syntyi suunnistustorpedo ja sen kutsuttiin "Sven- Olofin ruumis- myötä aivan uusi ulottuvuus arkuksi". Se oli tarkka mutta hi- suunnistuksessa ja etsintätyössä das käännöksissä. Tein erästä - ja miksei tavallisessakin sukelhärvelimalliani sarjatyönä myytä- tamisessa. väksikin, mutta käytimme itse kilpailuissa toisenlaista - kepin va- EUI1TlURHEILUN VARjO PUOLET rassa hinattavaa mallia. Tällä onEnsimmäiset Norjassa pidetyt nistuimme itse pitkään parhaiten, mutta tämä malli ei kuitenkaan sukellussuunnistuksen PM-kisat saavuttanut laajempaa suosiota. keräsivät yli 90 osanottajaa, suuItäsaksassa kehitettiin jopa so- rin osa Norjasta. Kun osanottanarilla varustettu härveli, joka jat myöhemmin jaettiin K-Iuok"näki" rastin jo kaukaa. Tällaisia kaan marssikompassia käyttävillaitteita varten syntyi oma luok- le ja X-luokkaan vapaille suunniskansa , joka kuitenkin eli vain tushärveleille putosi osanottajamuutaman vuoden - itäblokin määrät rajusti. Varsinkin no~alai -

Ammattimaiseen sukellukseen erikoistunut Sea Safety ja urhellusukelluksen tuotteiden kanssa toimiva Divepoint on luotettavia tuotteiden, palvelujen ja varustehuollon asiantuntijoita.

Laadukkaattuotteet Tuotevalikoimamme sisältää maailmalla tunnettuja, väksynnässä. Tietenkin_ laadukkaita merkkejä.

Valikoimastamme löydät Tehtaan takuut ovat tärmm. markkinoiden parkea osa ostoturvastasi. haaksi regulaattoriksi keKaikki tuotteet ovat joko huttu Apeks TXSOD _ Kysy CE-hyväksytyt tai CE-hysiitä lisää!

As ia kaskes ke i ne n palvelu Pyrimme aina valitsemaan asiakkaalle sopivimman tuotteen, ei kalleinta eikä sitä mitä meillä sattumalta on lähellä. Näin takaamme, että tuote todella on tarkoituksenmukainen. Oli sitten kyseessä aloitteleva sukeltaja tai sukelluksen vanha parta.

Edulliset hinnat Vanha viisaus on, että köyhällä ei ole varaa ostaa halpaa. Meillä edullinen tuote ei ole halpa tuote, vaan edulliset hintamme ovat osa yritystilosiaamme, jossa kustannussäästöjen avulla saadaan hintamme pysymään kurissa. Asiakkaittemme eduksi.

Tutki hinnastoamme. Vertaa hinta-laatu suhdetta. Ja

tee9:~!:~?

96~-

Nopea ja toimiva huolto Kaikki huollot suoritamme asianmukaisella testi- ja huoltokalustolla nopeasti ja pätevästi. Varaosia omiin merkkeihimme löytyvät hyllystä. Ja ikäviItä yllätyksiItä säästyt, koska annamme aina kustannusarvion, jonka vielä vahvistamme.

Huoltotöistä saat aina kirjallisen pöytäkirjan.

Ilmanlaadun testaus on Sea Satetyn erikoisalue.

Varmaankin sinua kiinnostaa minkälaista ilmaa hengität. Ota yhteyttä, niin kerromme miten tämä testi suoritetaan.

Myös käytetyt varusteet Meille tulee jatkuvasti vaihdossa eri laatuisia ja -hintaisia varusteita.

Hyllyistämme löytyy myös jäännöseriä. Jos' sinua kiinnostaa nämä vaihtoehdot, kysy lisää.

~ SEASAFETY Oy Ruoholahdenranta 1, 00180 Helsinki.

Puh. (90) 694 9006.

Fax (90) 694 9295

t§.~~i Scandinavia

64200 Närpiö.

Puh. (962) 2243 590.

GSM 9400 563866.

Fax (962) 2243 670

'"

set jäivät pois. He olivat pitkään vastustaneet luokkajakoa. Kluokka kilpaili samalla radalla kuin X-Iuokkakin, mutta lähes poikkeuksetta huonommin tuloksin kuin X-luokka. Tämäkin oli omiaan pudottamaan osanottajien määrää. Toisaalta vain harva pystyi tai halusi rakentaa kilpailukykyistä matkamittarilla varustettua suunnistushärveliä. Rakensin yhteensä n. 50 suunnistushärveliä, jotka myytiin kaikkiin pohjoismaihin. Kun CMAS;n suosima torpedo tuli ajankohtaiseksi ja huomasimme sen totaalisen ylivoimaisuuden rakensin 8 torpedoa lasikuidusta. Harva sukeltaja Suomessa rakensi itse härveliään tai torpedoaan. Sitä mukaa kun aktiivisimmat kehittivät laitteitaan ja taitojaan jäi suuri osa alkuvuosien kilpailijoista pois . Lajin muuttuessa näin eräänlaiseksi" eliittiurheiluksi" oli uusia, nuoria tulokkaita kovin vähän. Suomea edustivat iät ja ajat lähes samat kaverit. Tanskassa kiteytyi pieni neljän sukeltajan ryhmä, joka kilpaili aivan huipputasolla, myös CMAS kilpailuissa manner-Euroopassa. Ruotsissa ydinryhmä oli hieman suurempi, maajoukku-

............... Diesel

een kokoonpano saattoi osittain jopa vaihdellakin vuodesta toiseen. Myös he osallistuivat menestyksellä CMAS:n kilpailuihin .

Norja jäi melko pian pois PM-kilpailuista, minkä jälkeen tämän perinteisen suurkilpailun arvo ainakin väliaikaisesti romahti. Pystyäkseen kilpailemaan pohjoismaiden ulkopuolella oli pakko ottaa käyttöön CMAS:n lajit. Pohjoismaisista lajeista emme kuitenkaan halunneet luopua, jolloin kilpailujen jä~estäjien taakka kävi ylivoimaiseksi. Kilpailut venyivät 3-päiväisiksi ja kattoivat 6 eri lajia. Turvaveneiden, järjestelytarpeiden ja toimitsijoiden määrä kasvoi niin, että vain harvalla seuraila oli enää tarvittavia resursseja kilpailujen järjestämiseen. Ratojen rakentaminen, mittaaminen ja karttojen valmistus, sekä kilpailujen johtaminen kysyi sellaisia taitoja ja sellaista antaumusta, aikaa ja omaa varallisuutta, ettei enää tahtonut löytyä aloitteentekijöitäkään - siinä pelossa, että järjestelyt on senjälkeen hoidettava itse. Millään vanhanaikaisella suunnistushärvelillä ei enää pystynyt kilpailemaan torpedojen käyttäjien kanssa.

CMAS-Iajien suunnistajalla on seuraavat varusteet: Lasi- tai hiilikuituiset räpylät, 3 mm neopreenihousut - yläruumis paljaana yli loC vedessä, ristiselän mukaan muotoiltu lyijypaino, jonka päälle on vedetty tiukat Ckumi)pöksyt, kasvoilla oman pärstän mukaan muotoiltu minimaski lämpöpuristetusta pleksistä. Edessä työnnetään 5 I:n paineilmapulloa, jossa maun mukaiset evät, kompassi ja matkamittari. Pullon kylkeen on teipattu palanen suutarin veitsen terää merkkaamaan pakollista sukelluspuukkoa. Snorkkeli on pakollinen. Sen saa kuitenkin muotoilla millaiseksi haluaa ja työntää minne haluaa pois haittaamasta vauhtia.

HUIPPUUNSA KEHITElYT ETSINTÄVÄLINEET

Useiden maiden sukellussuunnistajat ovat pärjätäkseen kilpailuissa kehittäneet välineitä, jotka sopivat myös erinomaisesti nopeaan ja ennen kaikkea ehdottoman tarkkaan etsintään. Onhan kilpailussa mahdollisimman nopeasti löydettävä kadotettu rasti.

Sen etsinnässä on jokainen metri

haravoitava 100 %;lIa varmuudella, kuitenkaan haravoimatta samaa aluetta toistamiseen. Kun esim. torpedoa käyttäen uintinopeus kasvaa yli kaksinkertaiseksi verrattuna "pullot selässä" tyyliin seuraa tästä myös se, että tavalliseen vauhtiin kuluu vastaavasti vähemmän ilmaa. Sukeltaja ei rasitu lainkaan ja etsintään voi keskittyä aivan eri tarkkuudella. Ilmaa riittää lähes kaksinkertaiselle etsinnälle. Etsintäharausten pituudet ja niiden välit saadaan matkamittarin ja hyvän kompassin avulla tasan yhtä pitkiksi ja takuulla samansuuntaisiksi. Samaa alaa ei koskaan tarvitse kaluta kahteen kertaan etsinnän varmistamiseksi. Kaikki Matti Meikäläiset joutuvat silloin tällöin etsimään - hylkyä, perätuupparia, varusteita, palaamaan veneensä luo tai uimaan rantaan pintaan nousematta. Kuitenkin sukeltajan suunnistustaito on yleensä niin heikko, ettei hän pysty suorittamaan kompassietsintää riittävällä tarkkuudella hallussaan olevilla välineillä, saati sitten että hänellä olisi kyky ja välineet tosi asialliseen etsintään.

QJ

Vaihda viisaasti - Valmetin vaihtokoneet Byt klokt - Valmets bytesmotor

Valmet 615 105 hv Valmet 411 75 hv Scania Vabis DSI 10 200 hv Scania Vabis DSI14 V8 + Twin Disc 514 5.14:1 Perkins 236M 4 syl. 84 hv vm. -90 Perkins 6354 120 hv Cummins 6BTA 300 hv/2800 rpm vm. -90 (korjattu) Man-merimoottori 300 hv/2200 rpm 11.5 MTU V-6 210 hv/2300 rpm vm. -93 ajettu n. 15 h Volvo 100 TMD n. 200 hv BMW D50-2 -meri moottori 45 hv/Hurth Ford Lehman 136 hv vm. -85 Bravo one -vetolaite 1.5:1

Sisu Traktorit Oy I Merimootlorit Telekatu 10, 20360 TURKU Puh. (921) 253 9944 Fax. (921) 253 9529

28

Diesel

Pohjoisen rallirumbaa eivät pysäytä sääsket eikä pakkaset

CUP-I(IERROS VETÄÄ LAPISSA VÄI(EÄ

Napapiirin seutuvilla on keksitty - monen muun toiminnan ohella - oiva tapa ylläpitää seurojen yhteistoimintaa. Tavata tuttuja ja samalla kilpailla tosissaan. mutta kuitenkin hyvässä hengessä. RT-cup kerää vuodesta toiseen väkeä kilpailemaan osa kilpailujen sijoituksista. ja samalla tavoittelemaan cup-voittoa.

MONIPUOLINEN KIERROS

Joppi-rallissa tuli parihengitystä jatkaen poimia suljetusta korista "pinsetin" avulla viisi esinettä. Tehtävä näyttää olevan Jussi Kuuselalle ja Juho Vuolteenaholle kiintoisa. koska parihengitystäkään näköjään ei tarvita.

Kalenterivuoden ensimmäinen ja samalla cup-kauden avannut Joppi-ralli pidettiin helmikuussa Ruotsin puolella Övertorneossa. Siitä kierros jatkuu eri puolilla pohjoista. Isäntinä toimivat seurat Rovaniemellä. Kemissä. Torniossa. Sodankylässä. Ivalossa. ja uusimpana tulokkaana myös Oulussa. Rallit ovat enimmäkseen halliralleja. mutta myös avovesiralleja on pidetty. RT-cupin tuloksessa huomioidaan kolme parasta osakilpailusijoitusta. joista yhden pitää olla yksittäissuoritus. Sellaisena toimii avovesikauden päättäjäistapahtu-

mana toteutettava sukellussuunnistuskisa.

Hallirallit pidetään samanaikaisesti sekä aikuisille. että norpille.

Näin aikuiset ja norpat tutustuvat mutkattomasti toistensa toimintoihin. Samalla hoituu kätevästi norppien kuljetus ja huoltajan mukanaolo.

Osallistujia kertyy yleensä 6-7 seurasta 5-20 paria. Cup-kausi päättyy halliralliin. joka huipentuu pikkujoulun viettoon ja cup-pokaaIin juhlalliseen jakoon. Saattaapi pokaali joskus täyttyä lämmittävästä joululiemestä kaikkien iloksi ...

MISTÄ

RT-cup ON TULLUT

RT-cup on saanut nimensä edesmenneen Risto Tapani Martikaisen mukaan. joka aikoinaan toi urheilusukelluksen Lappiin. Cupissa viitisen vuotta kiertänyt palkintopytty on Pentti .. Paukku" Parkkilan lahjoittama. ~

Teksti: Pentti Parkkila Kuvat: Matti Vuolteenaho

SUKELLA TURVALLISESTI •• KAIKILLA VESILLA Ota turvaksesi nyt uusi, entistä enemmän turvaava vakuutus. Se korvaa sinulle taloudellisesti tapaturmat, jotka sattuvat kilpailussa, sukellusharjoituksissa, näytöksissä ja niihin liittyvillä matkoilla. Niin kotimaassa kuin ulkomaillakin.

Kaikilla vesillä!

Lisenssivakuutuksen saavat vain Suomen Urheilusukeltajain Liiton jäsenseurojen jäsenet. Edullinen ja kattava lisenssi koskee urheilu sukellusta , räpyläuintia, uppopalloa, sukelluskalastusta, -suunnistusta ja -kuvausta. Tapaturmien hoitokulujen lisäksi lisenssiin sisältyy kertakorvaus pysyvästä haitasta ja kuolemasta.

Turvaa tulevat sukelluksesi ja ota lisenssi turvaksesi nyt heti. Saat sen liittosi ja seurasi kautta.

Lisenssi antaa taloudellista turvaa sukelsitpa missä päin maailmaa tapansa. Myös sukeltajantaudin vaatima painekammiohoito kuuluu korvattaviin vahinkoihin.

1)

--

POHJOIA-YHTIöT

VESILLE VENOSEN MIELI

JASU Tuttuja rinteitä ja kiviä kolutaan koko sukelluskesä. Miksi ei lähdettäisi uudemmille kohteille vaikkapa sukellustukialuksen kyytiin. Annetaan kipparin viedä reviirinsä parhaille kohteille ja hylyille.

Viime vuonna julkaistua tukialusluetteloa on toivottu uudestaan. Tässä se nyt on. Päivitettynä.

Hyvää sukelluskesää ja uusia elämyksiä. missä sitten liikuttekin.

M/Y ARTEMIS Toiminta·alue: Koko Saaristomeri Alus: Hollantilaistyyppinen teräsvene Kapasiteetti: 10 sukeltajaa. Ilmahuolto ja muonitusmahdollisuus Yhteys: 949-205 232 vastaaja

AxEL VON FERSEN Kotipaikka: Kuopion matkustajasatama Toiminta-alue: Kallavesi, Suvasvesi Alus: 1905 tsaarin laivastoon rakennettu 18 metrin pituinen teräksinen sota-alus Kapasiteetti: 20 henkeä, yöpymistilat 10 hengelle Varustus: kompressori, hapenantolaite, sauna Toiminta: Kesäaikana vakituiset keskiviikkosukellukset. Muita sukellusretkiä sopimuksen mukaan.

Yhteys: Arto Boman (971)361 4731,949-277 718 Omistaja: Kuopion Urheilusukeltajat

Lisätietoja: Benny 949-529 630 (ruotsiksi ja englanniksil, Greger (928) 171 59 ja 940-550 2439 (myös suomeksil

BENTJE LONE Kotipaikka: Mikkeli Toiminta-alue: Saimaa, jonka vesi on "juomakelpoisen" kirkasta.

Alus: Pituus n. 16 m, leveys 4,6 m, syväys 2,2 m.

Tanskassa 1917 rakennettu tammitroolari.

Kapasiteetti: Rekisteröity 12 hengelle, suuremmat ryhmät erikoisluvalla.

Toiminta: Erinomainen alus esim. koulutuksen avovesiosuuksille. Tukialuksella teoriatilat, sauna, kouluttaja-apua ym. Sukellus kohteita esim. seinämiä 640 metriin, lotjan hylky 26 m.

Yhteys: Reepe Hujanen, Pellontorpantie 10 E 22, 50100 Mikkeli (955) 367 818 koti, 9400-677 818

EVA Toiminta-alue: Saaristomeri Alus: Pituus 16 m, leveys 4 m Kapasiteetti: 9-12 henkeä Varustus: 200 bar kompura (konehuoneessa, lähes äänetön!), sauna, kumivene, hyvä merenkulku- ja VA-etsintävarustus.

Yhteys: Joona Koski (921) 266 7305 työ, (921) 243 7256 koti, 949-128 728 vene

M/S HANGETHE Kotipaikka: Hanko Toiminta-alue: Hangon ympäristö Utöhön asti Alus: 13 m - 3,5 m Kapasiteetti: Pystyy kuljettamaan 8-10 sukeltajaa.

Majoitustiloja aluksella ei ole.

Varustus: Kompressori ja kumivene Yhteys: Kenneth Helander (911) 248 4839 koti, (911)2803850 työ, 9400-484 617

M/S DEKO 1 DYKUNGEN Toiminta-alue: Ahvenanmaa Alus: Pituus 13 m, matkanopeus 25 solmua Varustus: 200 + 300 bar kompressori Kapasiteetti: Max. 12 sukeltajaa, lähtöminimi 6 sukeltajaa/reissu.

Toiminta: Hylkyjä löytyy ympäri Ahvenanmaata.

Reissut tehdään sukeltajien toivomusten ja kokemuksen perusteella. Sää vaikuttaa sukelluspaikkaan. Sukelluspaketti sisältää 2 sukellusta, ilmantäyttö, sukellusluvan ja muonituksen sopimuksen mukaan. Mahdollista varata myös koko vene, minimi 6 henkeä.

Varaukset: Ålandsresor (928) 28040. Matkatoimisto hoitaa tarvittaessa myös majoituksen.

Toiminta-alue: Helsingin ympäristö, Suomenlahti Alus: Pituus 17 m, leveys 6 m, nopeus 8 solmua Kapasiteetti: Kantavuus 20 henkeä, vuodepaikkoja 15 Varustus: 200 + 300 bar kompressori, kumivene, VHF- ja A~P-puhelimet, hapenantolaite, GPS, tutka, sukellusvarusteita vuokrataan. Suuret kansitilat, salonki, keittiö, sauna.

Toiminta: IItasukellukset tiistai/torstai-iltaisin ja viikonloppuisin, lähdöt Keilalahdesta Nesteen tomin luota. DEKO on mahdollista saada myös tilauskäyttöön. Mukana kippari joka tuntee sukelluskohteet.

Yhteys: Risto Sajaniemi, (90l 803 1830 koti, (90l 887 9450 työ, 949-448 218 auto, (90) 803 9489 fax. Kiinnostuneille toimitamme kesän aikataulun.

Omistaja: Sukellusseura H20 r.y.

M/S KATARIINA Kotipaikka: Lappeenranta Toiminta-alue: Saimaa Alus: 1939 rakennettu puualus, pituus 20 m, leveys 5,5 m. Nopeus 6 solmua Kapasiteetti: Majoittumaan mahtuu 15 henkeä ja miehistö Varustus: Sauna, keittiövarustus, wc Toiminta: Saimaalla on saaret mukaanlukien rantaviivaa 13700 m ja merkittyjä reittejä 3000 km sekä Saimaan kanavan kautta yhteys merelle. Sukeltamiseen löytyy kiitettävästi näkyvyyttä, sekä syvyyttä - ainakin 100 m. Jyrkänteitä, hiekkaha~uja, hylkyjä. Koulutustarpeeseen turvallisia sukellusalueita.

Hotelleja, lomakyliä sekä erämaaolosuhteita.

Yhteys: Kari Lappalainen, Niemikatu 4 as 2 53920 Lappeenranta, (953) 416 4720 koti, 949-558 925

LIITO Sijainti: Lähdöt yleensä Katajannokan Mesikasarmin laiturista Helsingistä Toiminta: Päiväsukellusreissut Helsingin edustan hylyille, muutoin sopimuksen mukaan.

Toiminta-aikataulu: Kesäkauden ajan säännöllisesti keskiviikkoisin ja viikonloppuisin. Muutoin sopimuksen mukaan.

Alus: Pituus 12 m, leveys 3 m, 300 hv, kelluvarunkoinen vene, Volvo Marine Diesel.

Kapasiteetti: 8- 12 sukeltajaa Yhteys: Nalle Ahlgren (90) 645 965 koti, 949-502 561 työ, Tomppa Söderlund (90) 859 2950 koti, Juha Niskanen (90) 346 3175 koti, 949-462 651 työ. Lähetämme mielellämme kesäreissuaikataulun.

Omistaja: Sub Aqua Club Marinus

M/SMIA Toiminta-alue: Helsingin edusta, Porkkala, Hanko, Loviisa, Saaristomeri Alus: Pituus 12 m, leveys 3,2 m, syvyys 0,8 m, matkanopeus 10 solmua Varustus: Paineilmakompressori, keitin, WC Kapasiteetti: 20 sukeltajaa.

Toiminta: Helsingistä Puotilan venesatamasta päivämatkat lauantaisin ja sunnuntaisin klo 10.00, keskiviikkoisin klo 18.00. Mukaan pääsee kaikki kansainvälisesti hyväksytyn koulutusjä~estelmän kortin suorittaneet. Voimassa oleva lääkärintodistus on matkalle pääsyn edellytys. Lisätietoja Mia:n vastaana 9400-351 108 Yhteys: Risto Köykkälä 9400-612 695, Ilkka Rantala (90) 342 3643

ROSALA

M/S VIKTORIA

Toiminta: Sukellus- ja saaristoretki Rosalan-Bengtskärin alueella sopimuksen mukaan. Vene ja palvelut neuvotellaan tapauskohtaisesti.

Yhteys: Wilson Marin (925) 466 7227

Kotipaikka: Oulu Alus: 12 m pitkä hytillinen tukialus, rautalaiva Kapasiteetti: Noin 10 henkeä Varustus: 200-300 bar kompressori Yhteys: Keijo Savela (981) 557 3855 Omistaja: Oulun Vesimiehet

RÄPYLÄ

8

Kotipaikka: Helsinki, Puotila Toiminta-alue: Helsingin ympäristö Toiminta: Lähdöt la ja su klo 9.00, ti ja ke klo 18.00.

Vieraita otetaan mukaan jos mahtuu.

Yhteys: (90) 736 398, (90) 698 7595, 949-426 519 Omistaja: Urheilusukeltajat ry

M/S SAUKKO Kotisatama: Kivenlahti, Espoo Toiminta-alue: Helsinki-Inkoo Alus: 8,60 x 3,20 m, nopeus 25 solmua Kuljetuskapasiteetti: 10 sukeltajaa Varustus: VHF, NMT. hapenantolaite, sukeltajan tikkaat. WC ym.

Toiminta: Lähdöt päivittäin klo 17, viikonloppuisin klo 10 ja klo 17, säävaraus. Sukelluskohteena n. 70 hylkyä ym. Ryhmille tilausmatkoja. Vesihiihtoa halukkaille.

Yhteys: Diving College Finland, Kivenlahdenkatu 3, 02320 Espoo, (90) 809 2763, E-mail: diving@college.pp.fi

M/S VIRVE Toiminta-alue: Kokkolan edusta Alus: 1909 rakennettu alunperin Perämeren tullikutterina toiminut alus. Pituus n. 17 m, leveys 3,5 m levyinen. Scania 305 hv turbodiesel Kapasiteetti: Ruokailu- ja makuutilat n. 15 hengelle Varustus: Mm. 200 bar kompressori. Tutka, VHF, LA, decca, GSO, värikaiku ym. ym. ym.

Toiminta: Lähdöt kesäisin keskiviikkoisin, lauantaisin ja sunnuntaisin jos säät sallivat. Kokkolan edustalta löytyy mukavia kohteita, esim. Tankkarin majakkasaaren ympäristö. Vaativampaan sukellukseen löytyy mm. S/S Wellamon hylky n. 50 m syvyydestä. Merisaukot löysivät Wellamon 1977. Se on erittäin hyväkuntoinen hylky, tosin se sijaitsee niin aavalla, että säät useasti estävät sinne sukeltamisen. Otamme mielellämme reissuihin mukaan muiden seurojen sukeltajia, kunhan vain tiedämme odottaa teitä.

Yhteys: Timo Raudaskoski (968) 828 2563 työ, 9400-863 494, Heikki Kujala (968) 822 0582 koti, (968) 831 9545 työ Omistaja: Kokkolan Urheilusukeltajat

M/S VIRVE

M/S MURA Kotipaikka: Suolahden satama Toiminta-alue: Keiteleen kirkasvetinen vesistö keskisessä Suomessa.

Alus: 13 metrinen tukialus.

Kuljetuskapasiteetti: n. 10 sukeltajaa.

Muuta: Teemme halukkaille omakustannushintaisia viikonloppuleirejä. Kohteina mm. vanhoja ankkuripaikkoja, syvyydet 10-20 metri.

Yhteys: Jouko Sorri (945) 541 337 koti, 949-644 449 Omistajaseura: Ala-Keiteleen Urheilusukeltajat

M/S MURENA Alus: 15 x 4 x 1,3 m, matkanopeus 9 solmua, huippu 12. Pääkone Ford 105 hp marine diesel, värivideokaiku, DGPS-navigaattori, VHF, LA, NMT. katsastettu B1 Kapasiteetti: Max 26 henkeä, 10 makuupaikkaa Varustus: Keittotilat. WC, paineilmakompressori, kumivene + perämoottori, hapenantolaitteisto Yhteys: Ari Pajari puheenjohtaja 949-476 245, Virve Salonen sihteeri 949-608 882, Tom Palmgren pää kippari (915) 667 527, Vene, kerhon puhelinvastaaja 949-352 186. Kerhon osoite Virve Salonen, Vanhamoisio 21 A 06100 Porvoo.

M/S TAVI

M/S YSTÄVÄ

Kotisatama: Turku Toiminta-alue: Saaristomeri Alus: Koskelo-luokan entinen mva. valm. 1960. Pituus 29,5 m, leveys 5,1 m, uppouma 10th. Pääkoneet 2 x 250 hv Scania ja generaattorit Kubota 22 kva sekä Valmet 40 kva.

Kapasiteetti: Noin 18 sukeltajaa Varustus: Kompressori Poseidon 200 bar ja Bauer 300 bar Varustus: 7 hyttiä, 2 messiä, sauna, keittiö sekä runsain navigointivälinein varustettu ohjaamo. Apuveneenä Bombard 4C, jossa 20 hv Evinrude.

Toiminta: Otamme vierailijoita omille sukellusreissuillemme mahdollisuuksiemme mukaan.

Yhteys: Heli Haavisto 949-806 741 tai suoraan Taville 949-829 143

Toiminta: Lähdöt tiistaisin ja torstaisin Lauttasaaresta toukokuusta alkaen. Tervetuloa mukaan vanhat ja uudet sukeltajat.

Yhteys: Finn-Suit (90) 692 2358

M/S ZARlTSA ALEXANDRA Alus: Turvallinen, hyvin varusteltu ja toimiva sukellustukialus, jossa matkustajien mukavuus ja käytön erityisvaatimukset on jo suunnitteluvaiheessa huomioitu.

Toiminta-alue: Maailman kaunein saaristo ja Viikinkien Idäntie, erityisesti Hiittinen-Rosala vedet. Monenlaisia retkiä läpi kesän. Kysy ohjelmaa.

Yhteys: Finn-Suit Helsinki puh (90) 692 2358, fax (90) 692 7203, tai Turku puh (921) 251 8747, fax (921)518747.

Räpyläuinti tuo monelle lajia tuntemattomalle mieleen sukeltajan räpylöineen, maskeineen ja snorkkeleineen ja sitähän se aluksi olikin.

VÄHÄN HISTORIAA

Räpyläuinti on kilpailulajina suhteellisen nuori. Se on kehitetty 1960-luvulla Euroopassa.

Aluksi laji oli vain sukeltajien fyysine.n harjoittelu muoto, jota uitiin avovedessä sukellusvarusteissa.

Vähitellen siitä kehittyi kilpailumuoto. Uitavat matkat olivat yleensä pitkiä, esim. merimaili tai enemmän. Suomessakin liitto aIkoi järjestää pintauinnin - kuten lajia alussa nimitettiin - Suomen mestaruuskilpailuja jo 60-luvulla.

Perinteisiä avovesiuinteja Suomessa ovat Porvoonjokiuinti Porvoossa, Aurajokiuinti Turussa ja Waskia swimming race Vaasassa. Näiden uintien perinteitä on pyritty vaalimaan nykypäiviin asti.

Pian räpyläuinnista kehittyi myös ympärivuotinen halli laji. Kilpailumuotona halliräpyläuinti on uinnin vauhdikkaampi muoto, jossa apuvälineinä käytetään räpylöitä ja snorkkelia, laitesukelluslajeissa snorkkelin tilalla paineilmalaitetta. Niiden avulla uimari nauttii vauhdin hurmasta vedessä.

Ensimmäiset EM-kilpailut järjestettiin Angerassa Italiassa vuonna 1967 ja ensimmäiset MM-kilpailut Hannoferissa LänsiSaksassa 1976. Ensimmäiset PM-kilpailut pidettiin Oslossa 1977. Suomeen laji tuli Neuvostoliiton kautta 1970-luvun alussa ja ensimmäiset SM-kilpailut uitiin Turussa liiton 20-vuotisjuhlien yhteydessä 1976.

Räpyläuinti on kansainvälisen "vedenalaisten toimintojen maailmanliiton" CMAS:n alainen laji.

Liittoon kuuluu tällä hetkellä n.90

32

Räpyläuinnin riemua 20 vuoden takaa. Merja Hokkanen Jyväskylän Delfiineistä. Kuva lehden arkistosta. jäsenmaata, joista ainakin 36:ssa harrastetaan räpyläuintia kilpailulajina. Lajin johtavat maat ovat tällä hetkellä Venäjä, Ukraina ja Kiina. Olympialaisiin ei lajia vielä ole hyväksytty mutta suuren edistysaskeleen se koki, kun CMAS hyväksyttiin kansainvälisen Olympiakomitean jäsenliitoksi 1986. Nykyään lajia harrastetaan ympäri Suomea parissakymmenessä urheilusukellusseurassao LYHYESTI SÄÄNNÖiSTÄ JA VARUSTEISTA

CMAS:n kansainvälisissä kilpailusäännöissä räpyläuinti määritellään seuraavasti: "Räpyläuinnilla ymmärretään uimaräpylöitä käyttävien urheilijoiden etenemistä veden pinnalla tai vedessä vain lihasvoimaa käyttäen. Vedenalaisen työntövoiman saa saada aikaan vain kilpailijan lihasvoimalla, siis käyttämättä mitään moottorilla tai lihasvoimaIla toimivaa laitetta. Sukelluslajeissa käytetään ainoastaan paineilmalaitteita. " Räpyläuinnin kilpailuvälineistöön kuuluvat mono- tai stereoräpyiät, uimalasit, snorkkeli, regulaattori ja paineilmapullo. Nykyään käytetyin räpylämalli on ns. monoräpylä, jonka levyosa on

valmistettu lujitemuovista ja kenkäosa kumista molemmille jaloilIe. Räpylöiden levyjä on montaa jäykkyysastetta riippuen uitavan matkan pituudesta ja uimarin voimista. Lyhyillä matkoilla käytetään jäykempää levyä ja pitkillä notkeampaa. Räpylän kokoa ei ole säännöillä rajoitettu. Potkiminen tapahtuu delfiinipotkuin käsien ollessa ojennettuina kämmenet päällekkäin suoraan eteenpäin pään yläpuolella. Vauhti vedessä voi nousta jopa yli 3 m/s.

Parhaat kilpailuräpylät valmistetaan puoliteollisesti käsityönä Venäjällä.

Snorkkeli on tehty taivutetusta pyöreästä muoviputkesta, joka on yleensä varustettu otsapannalIa. Putken maksimipituus on 48 cm ja sisähalkaisija enintään 23 mm.

Laitesukelluslajeissa teräksiset tai alumiiniset paineilmapullot voivat olla tilavuudeltaan 0,5 litrasta ylöspäin sukellettavan matkan pituudesta riippuen. Pulloa pidetään sukellettaessa suoraan eteenpäin ojennettujen käsien jatkeena.

käytetään snorkkelia - pinnan alla tapahtuva hengenpidätyssukellus ilman paineilmalaitetta - pinnan alla tapahtuva laitesukellus paineilmalaitetta käyttäen Kilpailumatkat räpyläuinnissa ovat 50m, 100m, 200m, 400m, 800m, 1500m ja 1850m sekä 4x1 OOm ja 4x200m:n viestit, hengenpidätyssukelluksessa 50 m, alle 14 vuotiailla 25m ja laitesukelluksessa 100m, 400m ja 800m.

Ikäryhmät: A yleinen, ei ikärajoituksia B 16 - 17 vuotiaat C 14 - 15 vuotiaat D 12 - 13 vuotiaat E 11 vuotta ja nuoremmat V veteraanit Suomessa on käytössä vain yksi V-luokka = 35 vuotta ja vanhemmat Ikäryhmä määräytyy syntymävuoden, ei syntymäpäivän mukaan Samassa lajissa ei kuitenkaan voi kilpailla kuin yhdessä ikäryhmässä kerrallaan.

LAJIT JA MATKAT

KANSAINVÄLINEN MENESTYS

Räpyläuinti jaetaan kolmeen erilaiseen lajiin: - pintauinti eli räpyläuinti, jossa

Tällä hetkellä pohjoismaista parhaimpana räpyläuintimaana voidaan pitää Tanskaa ja Suo-

mea, joista Ruotsi on selvästi jäämässä jälkeen, Norjasta ei vuoden -91 jälkeen ole kuulunut mitään. Suomen menestys kansainvälisissä arvokisoissa tällä vuosikymmenellä on ollut merkittävä ja nousujohteinen mutta taso valitettavan kapea. Tanskalla sensijaan on leveämpi taso ja muutamia lupaavia nuoria.

Vuonna 1991 Göteborgissa EM-kilpailuissa järjestetyissä Suomi sai kaikkien aikojen ensimmäiset arvokisamitallinsa räpyläuinnissa, kun Ari Palve sijoittui hopealle 100 m:n laitesukelluksessa ja pronssille 50 m:n sukelluksessa. lisäksi Ari saavutti vielä 4. sijan 100 m:n ja 200 m:n räpyläuinneissa. Suomen sijoitus 24 maan ja 167 kilpailijan joukossa oli 12.

Vuoden 1992 MM-kisoissa Ateenassa Suomi menestyi hienosti. Kilpailuihin osallistui kaikkiaan 250 kilpailijaa 32 maasta.

Suomi sijoittui loppu pisteissä miesten osalta 9. ja naisten osalta 20. sekä molemmat mukaan lukien 12.

Vuoden 1993 EM-kisat Moskovassa olivat nuoren Sami Sorrin läpilyöntikisat. Suomi sijoittui 23 osallistujamaan joukossa 9.

Suomi sai pisteitä 225 ja oli paras pohjoismaista. Mitalitilastossa Suomi oli kuudes Sorrin ja

Palven pronssimitaleilla. Uusia ennätyksiä syntyi 5 kpl. joista 2 pohjoismaiden ja 3 Suomen ennätystä. Viesteissä Suomi saavutti 4x1 OOm 6. sijan ja 4x200m 5. sijan.

Vuoden 1994 MM-kisoissa Dongguanissa Kiinassa Suomen joukkue sijoittui 10. kolmenkymmenen maan joukossa saavuttaen historiansa ensimmäisen MMmitalin Sami Sorrin sijoittuessa pronssille 800 m:n räpyläuinnissao Uusia ennätyksiä syntyi 3 kpl. joista 2 pohjoismaiden ja yksi Suomen ennätys.

Vuoden 1995 EM-kisoissa Tampereella Suomi saavutti kolme pronssi mitalia sekä neljä muuta A-finaalisijaa sijoittuen mitalitilastossa 10. ja kokonaispisteissä 13. Kisoihin osallistui 22 maata ja 173 kilpailijaa.

KOTIMAAN HUIPUT

Suomen ylivoimaisesti valovoimaisimmat räpyläuimarit ovat Ari Palve Kouvolasta ja Sami Sorri Suolahdesta.

Ari Palve (*1963) saavutti vuonna 1991 Göteborgin EM-kilpailuissa yhden hopea- ja pronssimitaiin sekä vuoden 1993 EMkisoissa Moskovassa yhden pronssimitaIin. lisäksi hän saavutti Roomassa 1992 Huippujen

kutsukilpailuissa yhden pronssi- Moskovan EM-kisoissa 1993 mitalin ja ei-olympialajien Maail- yhden pronssimitaIin, yhden 4. ja man kisoissa 1993 kaksi kultami- kolme 5. sijaa. Vuoden 1994 talia. Vuoden 1994 MM-kisoissa MM-kilpailuissa Kiinan DongguDongguanissa Kiinassa Ari Pal- annissa Sami Sorri saavutti Suoven 4. sija 100 m:n laitesukelluk- . men ensimmäisen mitalin MMsessa on erityismaininnan arvoi- tasolla sijoittumalla pronssille nen, koska hän oli sijoituksellaan 800 m:n räpyläuinnissa uudella paras eurooppalainen. Vuoden pohjoismaiden ennätyksellä 1995 EM-kisoissa Tampereella 6.51,58. lisäksi Sami ui neljänAri Palve saavutti vielä pronssia neksi 400 m:n räpyläuinnissa.

50 m:n sukelluksessa mutta pa- Tampereen EM-kisoissa 1995 raatilajissaan 100 m:n laitesukel- Sami saavutti kaksi pronssimitaliksessa epäonnekseen tuli alku- lia 50 m:n ja 200 m:n räpyläuinerässä maaliin ajanottolevyn ala- nissa, joista ensimmäisen uudella puolelle ja ylöstullessa saatu aika PE-ajalla. lisäksi Sami sijoittui pudotti Arin B-finaaliin, jonka sit- 100 m:n ja 400 m:n räpyläuinnisten voitti. SM-kisoissa Ari on ui- sa viidenneksi, 100 muudella nut vuodesta -79 ja saavuttanut PE-ajalla. SM-kisoissa Sami on kaikkiaan henkilökohtaisia mitale- uinut vuodesta -89 ja saavuttanut ja 44 kultaa, 9 hopeaa ja 2 prons- tähän mennessä henkilökohtaisia sia. PM-tasolla Ari on saavutta- mitaleita 28 kultaa, 8 hopeaa ja nut 26 kultaa, 5 hopeaa ja 6 4 pronssia. PM-kisoissa vastaapronssia. va saldo on 14 kultaa, 1 hopea Suomen nouseva tähti on ja 5 pronssia. ~ Sami Sorri (*1975), joka antoi lupauksia jo Ateenan MM-kisois- Kalevi Turkka sa 1992 vielä juniori-ikäisenä yl- räpyläuintivaliokunnan täen 12.-17. sijoille, saavutti sihteeri

RÄPYLÄUINNIN SUOMEN MESTARUUSKlLPAILUf 20.-21.4.1996 JYVÄSKYLÄSSÄ Jyväskylän Vesiliikuntakeskuksen 50 m:n altaassa uitiin huhtikuussa räpyläuinnin Suomen mestaruuksista. Mukaan oli lähtenyt 48 kilpailijaa 9 seurasta.

Ilahduttavinta oli todeta, että mukaan oli saatu runsaasti uusia uimareita varsinkin nuorimpiin ikäluokKiin. Jälleen todettiin se ikävämpi tosiasia, että ikäryhmässä 16-17 vuotta oli vähiten osanottajia.

Tulostaso oli vaihteleva. Kansainväliset huippumme Sami Sorri ja Ari Palve rikkoivat MMkisa rajat parissaKin lajissa mutta yhtään Suomen ennätystä ei kisoissa saavutettu. Tai ehkä sentään seitsemän, koska nuorimpien ikäryhmien D ja E osalta ei ennätyksiä aikaisemmin ole tie-

tääkseni kirjattu. Mutta asia täytyy vielä ensin tarkistaa. Parhaan seuran palkinnon, ikuisesti kiertävän Orion-maljan, vei täysin ylivoimaisesti Ala-Keiteleen Urheilusukeltajat. Kussakin ikäryhmässä parhaan tuloksen saavuttanut uimari palkittiin komealla pytyllä.

E-, D- ja C-ikäryhmissä, joissa ei ole kansainvälistä tulosten vertailutaulukkoa, palkinto ratkaistiin 25 m:n sukelluksen ja 50 m:n räpyläuinnin yhteisajalla.

Kisajärjestelyistä vastasi Jyväskylän Saukot uimaseuran vankaIla rutiinilla Jyväskylän Deltiinien avustamana. SM-kisat olivat kenraaliharjoitus toukokuisilIe Pohjoismaiden mestaruuskilpailuille, jotka myös pidettiin Jyväskylässä.

Ikäryhmien parhaat vas. Taina Suokas, Julia Sosnina, Riina Kupari, Kimmo Korja, Kari Hokkanen, Sami Sorri ja Miia Raatikainen. Takana seisomassa Toni Jaskari. Kuva: Kalevi Turkka.

IKÄRYHMIENSÄ PARHAISTA TULOKSISTA PALKrrnIN: E-tytöt E-pojat D-tylöt D-pojat C-tytöt C-pojat

Riina Kupari Toni Jaskari Laura Lehto Kimmo Ko~a Julia Sosnina Heikki Martikainen

A-KUs A-KUs A-KUs KoU H20 A-KUs

B-tylöt B-pojat A-naiset A-miehet V -miehet

Taina Suo kas Juho Kuosmanen Miia Raatikainen Sami Sorri Kari Hokkanen

JD KMs A-KUs A-KUs A-KUs

ORION-MALJAN PISTEET: 1. Ala-Keiteleen Urheilusukeltajat 2. H20 3. Jyväskylän Delfiinit 4. Kouvolan Uimarit 5. Tampereen Urheilusukeltajat 6. Porin Urheilusukeltajat 7. Rauman Laitesukeltajat 8. Porin Urheilusukeltajat 9. Rauma-Repola Diving Club

285p 150p 85p 65p 59p 21 p 21 p 19p 14p

20 11

uimaria

5 4

3

2 1

2 1

33

Helmikuisena lauantaina rupesi tapahtumaan, kun Kouvolaan suuntasi suuri määrä junioreita ympäri Suomea. Kauimmaiset oli Sodankylästä asti.

Kun kaikki olimme koossa, niin aloitimme seurojen esittelyillä.

Juniorit jaettiin ryhmiin ja rastihomma alkoi. Ekalla rastilla porukalla pystytettiin joukkueteltta, toisella rastilla heitettiin räpylää ja viimeisellä rastilla Pasi kertoi laitesukellustavaroista ja puki yhden junioreista sukelluskamppeisiin. Rastien jälkeen oli huumorimielinen viestikilpailu, jossa piti hyppiä pussissa, laskea mäkeä ja juosta paljon.

Kun oltiin kunnolla riehuttu niin makaroonilaatikko teki terää.

Uimahallissa oli pimeäsukellusta. Taskulamput päälle ja veden alle. Kun aarrearkku löytyi niin viesti mieleen ja pintaan . Illalla oli myös hyvää musaa. Ennen nukkumista katseltiin hienoja dioja Punaiselta mereltä. ~

JA MUUTA •• •• •• JANNAA

UO~I\\

Nuorten laitesukell usviikonloppu Saimaalla 27.-30.6.

~~O\~;' g sJlJ~ ~\\.\\.

*

t 5- t 8 -vuotiaille

* Hinta 480,-. Sis. ruuan,

majoituksen laivassa, ilmat, 2-3 sukellusta päivässä * t 5 ensimmäistä mahtuu mukaan * Ilmoittautuminen Eeva-Kaisa Rantala (90) t 58 2569 IImoittautuneille tarkempi info pari viikkoa ennen leiriä.

Nuorisovaliokunta tiedottaa

UUDET NORPPAPAIDAT NYT

~l.

1() {\\'

TILATfAVISSA LIITON TOIMISTOSTA (90) 158 2258 TAI FAX (90) 1582516.

YHTEISTOIMINTA JA

NUORISOVALIOKUNTA

SILLANRAKENNUS NUORILLE ON

L.AAJENTAA OHJAAJAKOULUTUSTA

ALKANUT

Lasten ja nuorten toiminnan ohjaajakoulutusta suunnitellaan laajennettavaksi seuraavasti: NUORI SUOMI OHJAAJAKURSSI on starttikurssi , eli kaiken ohjaajakoulutuksen aloittava peruskurssi. Tämän jälkeen on ohjaajalla mahdollisuus erikoistua lisäksi seuraaviin toimintoihin: NUORTEN SUKELLUSKOULUnAJATUTKINTO: Laitesukelluskurssin käyneet nuoret perehtyvät yli 12-vuotiaiden laitesukelluksen ohjaukseen allasolosuh-

Toukokuussa kokoontuivat nuorisovaliokunnan ja kilpailuvaliokuntien edustajat tiivistämään yhteistyötään. Lapsille ja nuorille tullaan kehittämään eri valiokuntien suunnittelemia harjotteita. Nuorten sporttiohjaajatutkinto (katso edempänä) hyödyntää juuri näitä asioita. Mahdollisia Nuori Suomi-henkisiä versioita ovat esim. VA-valokuvauksessa pokkarisa~a varpaat vedessä, ja uppopallossa Seinäpallo.

Hiljaisuus oli yhdeltätoista mutta jotkut ei sitten vaan hiljentyneet. Aamulla aamu pala maistui ja sen jälkeen uimahallille. Rasteja oli: hengenpelastus, tennispallojen laittoa ämpäriin, rusetin laitto, tavaroiden muistaminen mitä oli kassissa, ja tekniikkaa eli pallon kuljetus laudan päällä. Palkintojen jako meni hyvin ja niiden jälkeen oli ikävin vaihe elikkä osoitteiden vaihto ja hyvästely.

Norpparallista jäi kaikille hyvä mieli. ~

Terveisin Tiina Kouvolan Sukellusseura Vesikoista Kuvat: Jari Pynnönen

teissa. KUUTirl- JA BABY DIVcKOl!JLUTUS: Naperouinnin ja norppatoiminnan välisen ikäryhmän totuttelua ja ohjausta vesiolosuhteisiin leikinomaisin keinoin. NUORifEN SPORrTIOHJAAJATUTKINTG: NorppaSport-toiminnan, eli eri kilpailuvaliokuntien lajiha~otteisiin perehdyttämistä ja ohjausta norpille.

KEsÄ TULI ETTÄ KEIKAHIl

liaas ei koulu kiusaa eikä läksyt paina. Nyt on aikaa ulkoilla monipuolisesti ja nauttia kesästä. Nuorrisovaliokunta toivottaa joka ikiselle junnulle ja junnuohjaajalle hilpeää ja virkistävää kesää. Tavataan Pölläkarin valtakunnallisella norppaleirillä! ~

Raumalaisveljesten 3-osainen jännityskertomus Karibialta alkaa

T

PERILLÄ KARlBIALLA

I(ARlBIALL JOHDANTO

Vuonna 1998 Jussi, Jari ja Tero Schultz istuivat veneen perässä valmiina sukeltamaan. OK, Jari näytti, ja sitten mentiin. Vesi oli lämmintä ja näkyvyys hyvä.

Olimme olleet vasta 30 minuuttia vedessä, kun Jaria alkoi jo paleltaa. Jussi näytti, että noustaisiin pintaan. Pinnalla Jari sanoi: - Mulle tuli kylmä, ja pullotkin vuosi.

- Huonot pullot, vai? Tero kysäisi.

- Ei, vaan venttiili oli löysässä, Jari sanoi.

- Eiköhän lähdetä, Jussi hoputti.

- Lähdetään vaan, Jari kannatti.

- Onks bensaa? Tero kysyi.

- On, Jari vastasi.

- Tästä on yli 30 kilsaa Raumalle, ja kello on jo 9, Jussi sanoi.

- Aletaan mennä, Jari sanoi käynnistäen moottoria.

Tero ja kumppanit häipyivät paikalta. Raumalle päästyään pojat kiinnittivät veneen laituriin ja poistuivat satamasta Teron Toyota Turbolla.

Kotona pojat korjasivat Jarin pullot. VenttiiIin tiiviste oli hajonnut. Jari nouti tallista uuden tiivisteen. Kun pullot oli korjattu oli kello 11 .30 yöllä. Uni maistui kaikille hyvin.

MATKAN SUUNNIlTELU ALKAA

Aamulla Jussin lähtiessä lukioon Jari ja Tero alkoivat suunnitella luonnontutkimusretkeä Karibialle. Retki oli jo melkein suunniteltu, kun Jussi pääsi lukiosta.

Jari ja Tero ehdottivat retkeä Jussilie. Jussi sanoi:

huomenna on lähtö, joten aletaan koisia, Tero kiirehti.

- Pakataan eka, Jussi muistutti.

Pojat pakkasivat laukkunsa ja painuivat pehkuihin.

- Pitää kysyy mutsilt.

- Mutsi, saadaanks mä, Jari ja Tero lähtee Karibialle?

- Mitä te siellä teette? kysyi äiti.

- Tutkitaan luontoa KAI u, en ole vielä varma, Jussi tokaisi.

- Mitä se tulee maksamaan? äiti kysäisi vielä.

- Ehkä jotain 3-4 donaa.

- Vähän kallis, mutta olkoon, äiti myöntyi.

Jussi teki läksynsä ja liittyi toisten seuraan.

- Mitäs tehdään? Jari kysyi.

- Mun pitää lähtee duuniin, Tero sanoi.

- Pelataanko shakkia Jari? Jussi kysäisi.

- Pelataan vaan, Jari sanoi vähän voitonvarmana.

Teron lähtiessä töihin Jussi ja Jari aloittivat shakin peluun. Jussi kuitenkin voitti vaikka Jari oli itsevarma.

Tero oli Länsi-Suomen päätoimittaja ja tienasi hyvin. Yks juttu oli kerran sellainen kuin: Sukeltaja oli jäänyt loukkuun Säpin majakan edessä olevaan syvänteeseen. Kalastaja oli nähnyt maskin ja snorkkelin kelluvan pinnalla ja hälyttänyt poliisin. Poliisi oli saanut tiedon ja lähettänyt meripelastuksen paikalle. Sukeltaja oli löydetty kuolleena syvänteen pohjalla olleesta kallionkoIosta.

- Se oli sellainen juttu se, Jussi sanoi.

Kellon lähestyessä puolta kahdeksaa Tero palasi kotiin.

- Mä voitin Jarin shakissa, kehaisi Jussi.

- Etkä voittanut, sä pelasit epistä, Jari puolusti.

- Lopettakaa riitely tai peruutetaan reissu! Tero uhkasi.

- OK, me lopetetaan.

- Kello on jo puoli kahdeksan ja U

Aamulla Jari heräsi ekana ja herätti muut. Mutsi laitto ruuan.

Poikien lähtiessä Teron räpylät unohtuivat kotiin. Lentokoneessa ei ollut paljon matkustajia.

Matka kesti noin 7 tuntia.

Kun pääSimme perille Miamiin, kello oli paikallista aikaa 11.05.

Lähdimme vesibussilla Havannaan ja sieltä lentokoneella Kingstoniin.

Päästyämme perille majoituimme hotelli Punaiseen räpylään Kello 16.30. menimme päivälliselle ruokasaliin. Ruokana oli katkarapuja, ostereita ja maitoa. JäIkiruokana oli liekitettyjä banaaneja.

U

U •

TAPAHTUMAT ALKAVAT VYÖRYÄ

Nukuttuamme yli yön vuokrasimme 150-heppasen huviveneen. Lähdimme kohti Aruban saarta. Päästyämme saarta ympäröivälle koralliriutalle Jari pysäytti veneen 50 metrin päähän rannasta. Tero ja Jussi hakivat sukellusvarusteet kannella olevasta isosta laatikosta. Jarin tultua alas puimme varusteet päälle ja Tero haki kaikille sukeltajan tietokoneen.

OK, sitten lähdettiin. Kaaduimme veneen laidalta veteen. Jari oli ottanut harppuunan mukaan haikalojen varalta, ja meillä oli puukot.

10 metrin kohdalla Jari huomasi jotain tummaa. Pojat lähtivät katsomaan sitä lähempää. Tero meni joukon vanhimpana ensin.

Se oli vanha hylky. Yht äkkiä hai pujahti hylyn takaa. Pojat joutuivat paniikkiin. Hai aukoi jo suutaan, kun Jari muisti harppuunan.

Jussi meinasi joutua hain ruuaksi, kun Jari ampui nuolen hain kiduksiin. Se vajosi kuolleena pohjaan. Haista pulppusi verta ulos.

Jussi luuli jo että hänen loppunsa oli tullut. ~

Jatkuu seuraavassa Sukeltajalehdessä

Jussi ja Jari Schultz

I(OI(EMUI(SIA UUDESTA I(OTIMAISESTA I(UIVAPUVUSTA

Viime vuonna urheilu- ja ammattisukeltajille tutuksi tullut PUR Suit X3 -kuivapuku on saanut vankan kannattajajoukkonsa.

Valmistajan tarkoituksena oli tuoda markkinoille kestävästä polyuretaanista valmistettu puku, johon vaativinkin käyttäjä voi olla täysin tyytyväinen.

Ennen kuin puku lanseerattiin Suomen markkinoille, PUR Suit X3:a testattiin koesukeltajien voimin. Sukelluspuvun testaajina oli kymmenen kouluttajaa ympäri Suomen, jotka kokeilivat pukua erilaisissa olosuhteissa; kouluttaessa, raivaussukelluksessa, etsinnöissä, valokuvauksessa, hylkysukelluksessa ym. Koesukeltajat sukelsivat PUR Suit X3:lla yhteensä n. 400 tuntia. Kaikenkaikkiaan he olivat erittäin tyytyväisiä testipukuihinsa, varsinkin sen koulutuskestävyyteen, mutta myös parannusehdotuksia esitettiin ja niitä myös toteutettiin.

Suurin ihmettelyn aihe oli PUR Suit X3:n materiaalin kankeus, myös sen kylmyyden kestävyyttä epäiltiin, mutta veteen päästyään ja puvulla kylmissä olosuhteissa sukellettuaan sukeltajien epäilykset haihtuivat. Puku on yhtä joustava kuin mikä tahansa markkinoilla oleva kuivapuku, ja kestää hyvin myös kylmissäkin vesissä sukeltamisen ilman jäykistymistä ja hajoamista, sekä myös lämpötilojen suuretkin vaihtelut.

Seuraavassa erään koesukeltajan käyttökokemuksia.

"Olen Ari Laine, 33-vuotias aktiivisukeltaja Helsingistä. Erityisesti minua kiinnostavat hylkysukellus ja vedenalainen valokuvaus. Molemmissa tapauksissa puku joutuu tavanomaista käyttöä kovemmalle. Hylyissä ovat

36

vaarana erilaiset rikkinäiset kaiteet, törröttävät laudan kappaleet yms. ulokkeet. Veden alla kameran kanssa kuvakulmia etsiessä taas joutuu usein ottamaan tukea pohjasta tai vaikkapa kivestä. " "Vertaillessani eri pukumateriaalien ominaisuuksia, totesin poIyuretaanipuvun olevan kestä-

vyydeltään täysin ylivoimainen muihin nähden. Viimeisimmän kumipukuni sukelsin matonkuteiksi neljässä vuodessa, ja kavereiltani olen kuullut nylonpukujen vuotavista saumoista ...

Niinpä tulin johtopäätökseen, että kun sijoitan sukelluspukuuni 5000-6000 markkaa rahaa, täy-

tyy pukuni kestää - jos ei nyt aivan "isältä pojalle" - niin ainakin seuraavat kymmenen vuotta!

Ja nyt, kymmenien puvulla sukellettujen tuntien jälkeen voin vain todeta valinneeni oikein PUR Suit X3:n!"

Q)

IVA TIEDOTTAA - Ensimmäinen Varsinainen Alue - Hämeenlinna Pori - Tampere -reviirien lisäksi kaikki muutkin halukkaat Sukeltajat hei! Taas tapahtuu.

* PORI-JAZZ DIVE-TAPAHTUMA Edulliset liput Jazz-tapahtumaan ja kaksi sukellusta merellä. IImoittautumiset ja tiedustelut Jukka Grönblom (939) 647 2867 * Hämeenlinnassa tapahtuu APPARAPÄIVILLÄ. Lauantaina 3.8. naisten ja miesten leikkimielinen TERÄSMIESKISA Ahveniston maisemissa. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Marjo Alander (917) 612 1813 tai (917) 682 8154. Järjestää Hämeenlinnan Urheilusukeltajat. * Heti triathlonin jälkeen NAISTEN SUKELLUSTAPAHTUMA. Tiedustelut ja ilmoittautuminen Päivi Korelin (917) 638 1062 tai 949415 624. Järjestää Ahveniston Vesi pedot. * 24.8. Veneily- ja kulttuurimessut Mustalahdessa Tampereella.

Ryönäryöppäys ja sukelluksen esittelyä. Tiedustelut Anne Järveläinen (931) 363 5368 tai 949-735 541 .

PS. Syyskuussa sukellusretki Viroon!

Terveisin IVA:laiset Anne ja Leena

••

••

DEI(O-PAIVAT TAMPEREELLA Perinteinen sukeltajien DEKOpäivä pidettiin taas, nyt maaliskuussa. Tapahtuma oli tänä vuonna pienimuotoinen mutta mukava. Pääpaino oli laitemyyjien esittelyllä ja tuttujen tapaamisista hersyneillä keskusteluilla ja epävirallisilla palaveeraamisilla .

Vetäähän Deko-tapahtuma väkeä paljon yli Pirkanmaan.

Päivään sisältyi myös SUSL:n uuden strategian esittely, jonka hoiti Jouko Laitinen. Strategia herätti kovasti mielenkiintoa ja keskustelua. Valmis, mutta vuosikokouksessa vielä käsittelemätön strategia sai toteutusvinkkejä. Laitinen otti kommentit tyyty-

väisenä vastaan ja lupasi viedä terveisiä eteenpäin.

Iltaohjelmassa oli saunomista, uimista, syömistä ja rentoa rupattelua tuttujen ja tuntemattomien kesken.

Deko-päivää on entisen SVUL:n Hämeen piirin urheilusukellusjaoston järjestämä tapahtumana, jonka nykyinen "aluetyöryhmä " aikoo laittaa kiertämään eri puolelle IVAn keskeistä vaikutusaluetta. Saa sitten nähdä, kuinka laajaksi rajaton ja kaikille avoin IVA levittäytyy. ~

LK

MERIHISTORlAN SUUKTEOS Päivi Vaheri, Jari Hyvärinen &Jukka Saari

Hyfkxjä Suomenlahdella ja Saaristomerellä Tervetuloa Suomenlahden ja Saaristomeren vesille, ainutlaatuiselle sukellusretkelle menneisyyteen. Värikäs teos seuraa eteläisen Suomen merihistorian eri vaiheita vedenalaisesta näkökulmasta. Esitellyt hylyt ovat uppoamisajankohtansa mukaisessa järjestyksessä ja ne on liitetty aikansa kulttuurin, kaupankäynnin, kansojen liikkumisen ja sotahistorian tapahtumiin. Näin on syntynyt kaikkiaan tuhat vuotta kattava jännittävä kertomus raurakaudesta aina nykyaikaan saakka.

Teoksen eräs tärkeimmistä tavoitteista on luoda mielikuva kunkin aluksen vaiheista ja sen kansilla vietetystä elämästä.

Laaja kuvitus valottaa laivan rakennustekniikan kehittymistä vuosisatojen aikana ja sitä, millainen otanta maailmallakin yleisistä laivatyypeistä merenpohjastamme löytyy.

Teoksessa esitellään Suomenlahdelta ja Saarisromereltä myös joukko suosittuja sukelluskohteita.

Karisto

Su keltaja-Iehden

Kutsu

ILMOITUSMYYNTI

SUKELLUSKALASTUKSEN SM-KILPAILUT

Sukeltaja-lehden ilmoitusmyynti järjestellään uudella tavalla, liiton toimisto luopuu tehtävästä.

HAEMME ILMOITUSMVYNTIIN AKTIIVISTA, AMMAnlTAITOISTA ALAN TUNTEVAA OTEnA. M ikäli katsot että sinullalteillä on voimavaroja hoitaa ilmoitusmyyntiin liittyvät tehtävät. niin laadi tarjoutumiskirje. jossa kuvaat miten ilmoitus myynnin hoitaisit ja mitkä ovat kaupalliset ehdot.

Esitä myös asiaan liittyvät erityisvahvuutesi päätöksenteon tueksi.

Ratkaisu uudesta ilmoitusmyyjästä tehdään kesän aikana hankinta-sopimukseen perustuvana.

Tarjoutumiskirjeet tulee lähettää 27 .6 .1996 mennessä osoitteella: Suomen Urheilusukeltajain liitto ry Radiokatu 20 00240 Helsinki. Kuoreen tunnus: ILMOITUSMYYNTI. Valinta-asian käsittelee liiton johtokunnan työvaliokunta.

Asiaan liittyviä taustatietoja saa liiton toimistolta (tai selaamaIla Sukeltaja-lehteä).

Diving College Finland

m/s Saukko

SUKELTAMAAN! • SUKELLUSRETKET - arkisin joka ilta klo 17.00 - viikonloppuisin klo 10.00 ja 17.00 •

RÄÄTÄLÖIDYT SUKEL LUSLEIRIT

• VARUSTEMYYNTI. VUOKRAUS, HUOLTO .JA ILMAT ÄYTÖT

!!!ilre~

SCUBAPRO

• SUKELLUSKOULUTUS - myös NITROX • SUKELLUSMATKAT TROPIIKKIIN

Avoinna: ma - pe 10 - 19 1.9-16 Puh. 90 - 809 2763 Fax. 90 - 813 4515 Emsil: diving@coUege.pp.fi

Kivenlahdenkatu 3, 02320 ESPOO Ajo-ohje: HPY:n ksrttasivu 11 ruutu 3Snl

Uudessakaupungissa 6.-7.7.1996 Kokoontuminen Hotelli Aquariuksen pihalla klo 11 .00.

Kalastuspaikkana Uudenkaupungin Kalaveikkojen vesialueet. Yöpymismahdollisuus saaressa tai mantereella .

Muista kalastusluvat ja lääkärintodistus .

Yhteyshenkilö : Jukka Levonen (938) 822 4753 tai 950-558 8407

TERVETULOA! Sukelluskalastusvaliokunta

MYYDÄÄN 2x7 200 bar + liivit. juuri katsastettu. hyvässä kunnossa . Poseidon. Ari Nykvist (961) 321 4742, 9400-432 264 Kuivapuku Aqion Pro. laminaattipuku niskavetoketjulla. Kiinteä neopreenihuppu. saapasmalliset kengät. Pääväri sininen. hihat neon-vaaleanpunaiset. ostettu vuonna 1993. Mansetit ja vetoketju ehjät. Kaikki mansetit vaihdettu kerran ja veto ketju korjattu. Pukua on käsitelty hyvin. ei reikiä. kulunut mutta ehjä. Sopiva normaalivartaloiselle enintään noin 170 cm pitkälle naisellel miehelle. Mukana tulee laiteliitäntä ja kuljetuspussi. Jos edelleen kiinnosti niin ota yhteyttä. hinnaksi ajattelin 2.700,-.

Parhaiten tavoitat iltaisin numerosta (90) 481 407. kysy Timoa.

Kuivapuku Ursuit 2520 pro. koko L. Pelastus-/työpuku Ursuit. koko M. kiinteät saappaat, turvavaljaat, irroitettavat pelastusliivit, hanskat. Scubapro Classic liivi Air 2 vara-annostelija, selkäteline, selkäpehmuste. Scubapro paineenalennin MK 10, painemittari 300 bar, regu R 190.

Scubapro painovyö taskumalli sekä painot. Scubapro pullo 8 II 300 bar. Air Matic paineenalennin . painemittari, regu. Mares avokantaräpylät. Tiedustelut (90) 604 444/Kalle, 950-666 99

Sukeltajan työvalaisin. Teho 100W. Akku 12V112 Ah . Laturi mukana. Valmistusmateriaali ruostumatonta terästä .

Puh. (90) 231 618

Unisu it-kuivasukelluspuku (koko 54-56) ja Helly Hansen -aluspuku. Vanha mutta hyvä.

Hinta yht. 1500,-.

Puh . 961-312 0049.

Sukelluspuku: Kuivapuku Viking Sport. koko 0 (n . 170 cm). kengän koko 39. Sukellettu kahdesti, uutta vastaava. 3000 mk.

(971) 261 3448 päiv.

(979) 510 702 ilt.

Tiina Suomela-Markkanen.

PM-kilpailusta Jyväskylässä 19.5.1996 VARASTETTIIN Tampereen Urheilusukeltajilta 4 II. paineilmapullo (pitkä kapea) LEIMA OLI TTK 4 5.96 venäläinen regulaattori sekä monoräpylä, jossa teksti Sami Sorri

HALOO. HALOO PUHELU TOIMISTOSTA MUUTOKSIA TOIMISTOSSA.

Toimistosihteerin tehtävät on jaettu seuraavasti. Eeva-Kaisa Rantala (90) 158 2569, vastaa koulutus-, nuoriso- ja kilpailuasioista, sekä toimii tarpeen mukaan toiminnanjohtajan sijaisena.

Minna Pajunen (90) 158 2258, vastaa rekisterin hoidosta, sukelluskorteista, myynti palvelusta ja muista toimistosihteerin tehtävistä.

Anne Mäen työllistämissopimus päättyi 31 .5.

Kiitos Anne!

Liiton telefaxnumero on (90) 1582516, sähköpostiosoitteet ovat seuraavat: toimisto: office@susl.slu.fi E-K Rantala: eeva-kaisa. rantala @susl.sluJi B Ikävalko: brita.ikavalko@susl. slu.fi

UUSIA SEUROJA

Tervetuloa mukaan toimintaan: SUTEC Paraisilta, TURSAS Tampereelta, POSTIN SUKELTAJAT Helsingistä sekä JYVÄSKYLÄN PELASTUS LAITOKSEN URHEILUSUKELTAJAT Jyväskylästä.

KESÄLOMAT

Brita Ikävalko 3.6. - 31.7.

Eeva-Kaisa Rantala 24.6. - 5.7.

Toimisto on kesä-heinä-elokuussa avoinna klo 8.00 - 15.00

Lahden Pingviinit ry järjestää avoimen sukelluskalastuskisan

"JASKAN MUISTOKISA" Hangossa 3.8.1996.

Ilmoittautuminen ennakkoon 15.-19.7.1996 Ilmoittautumisen yhteydessä tiedot kalastuspaikka lähtösatama osallistumismaksu Mukaan valtion kalastuskortti lääkärintodistus sukelluslisenssi Ilmoittautuminen: Pekka Niemelä 949-205 554

Tervetuloa!

•••••••••••••••••••••••••••••••

Huom! Huom!

VAKUUTUSASIAA

Ethän sukella ilman voimassa olevaa vakuutusta? Tilaa vakuutuskaavakkeita toimistosta. Niitä ei ole saatavilla vakuutusyhtiön

konttoreissa, koska vakuutus on voimassa vain seurojen jäsenillä tai seurojen kursseilla olevilla.

Soitellaan, Soitellaan

~~1J-,/;

TAPAHTUMAKALENTERI KESÄKUU 8.

Laitesukelluksen SM-kilpailut 10.- 17. Sukellusrippikoulu 28.-30. Nuorten laitesukellusviikonloppu 30.-6.7. Hossan Sukellusleiri 30.-5.7. P3-kurssi (täysihoidolla)

Joensuu Rauma Rauma Hossa (Kuusamo) Hossa

HEINÄKUU 6.-7. Sukelluskalastuksen SM Uusikaupunki 19.-21 . Sukellusleiri (avoin)/Raahen Mursut Raahe 22 .-28. RU - Nuorten EM Liberec, Tsekinmaa 23 .-28. Valtakunnallinen norppaleiri Rauma 27 .-28. NS-ohjaajakurssi avoin 27.-28. Suk.suunnistuksen SM-kilpailut Hämeenlinna

ELOKUU 3.

Suk.kalastus - Jaskan Muistokisat 3.

Triathlon-kisa 17.

Suk.kalast.Kymen piirin kilpailut 18.-25 . RU-MM 31.

Suk.kalastus - Hanko Cup

Hanko Hämeenlinna Kotka Dunajvaro, Unkari Hanko

SYYSKUU 7.

7.

7.-8.

Sukelluksen "psykopäivät" Helsinki Suk.suunnistuksen SM-Yö-kilpailut Tampere Suk.kalastus - PM-kilpailut Norja, Ringholmen

LOKAKUU

Ojamon kaivos Lohjalla on sukelluskielIossa !

Länsi-Uudenmaan Ammatillinen Aikuiskoulutuskeskus käyttää sitä vain koulutustarkoituksiin.

•••••••••••••••••••••••••••••••

4.-6. CMAS*-kouluttajakurssi, I osa 12.-13. NS-ohjaajakurssi 18.-20. CMAS*-kouluttajakurssi, II osa 25.-27 . CMAS**-kouluttajakurssi, I osa avoin CMAS***-kouluttajakurssi

Vierumäki avoin Vierumäki Vierumäki avoin

MARRASKUU 8.-10. CMAS**-kouluttajakurssi, II osa 9.-10. Suk.suunnistuksen peruskurssi 16.

Sukelluslääketiede 16.-17. Suk.suunnistuksen kilpalajikurssi 23.-24. NS-jatkokurssi 30.- 1.12.Kouluttajapäivät

Vierumäki Tampere Helsinki Tampere Oulu

SUOMEN URHEILUKIRJOJEN KIRJ STADION

Cl •

sERnRonv

LAATUJARJESTELMÄ

SUIT

Vasemmassa hihassa on automaattinen. mataJaprofiilinen tyhj ennysventtiilL

SFS-EN ISO 9003: 1994

Kaikki Ursuit-säätötilavuuspuvut valmistetaan SFS-ISO 9003 laatujärjestehnän mukaisesti_ Jokainen puku on testattu ennen toimitusta tiiviyden varmistamiseksi.

Ursuit-säätötilavuuspuvun huppu on valmistettu 5 mm:n neopreenista_ Kasvotiiviste on lujaa sileäpintaista neopreenia_ Puvun kaulatiiviste ja kalvosimet ovat lateksikumia.

Kaasu- ja vesitiivis vetoketju. Vetoketju on peitetty suojalistalla joka estää tasapainotusliivien hankaantumisen sekä suojaa ketjua lialta ja hiekalta (Ursuit 2520 Pro).

Lisävarusteet: Mansettirenkaat. lämpöasut kuivakäsineet. Joko 3sormiset neopreenista tai 5sormiset luonnonkumista valmistetut.

Varustus: Kantoi -säilytyskassi. puvun huoltosarja. käyttöohje.

URSUIT 2512 STD

Kaasu- ja vesitiivis hartiaketju.

Polvivahvikkeet. Lujat kumijalkineet.

URSUIT 2520 PRO

Kaasu- ja vesitiivis vetoketju edessä olalta vastakkaiselle lantiolle.

Tämä mahdollistaa pukeutumisen ilman sukellusparin apua. Suojalista estää tasapainotusliiviin kohdistuvaa hankausta ja suojaa vetoketjua.

Reilut polvivahvikkeet. Kengät 5 mm:n kumitettua neopreenia.

Sisäänrakennetut olkaimet ovat säädettävät.

Ursuit-säätötilavuuspuvun koot: OI/S, 02 /M. 03 /1, 04/XL. 05 /XXL_

Ursuit-säätötilavuuspuvun matertaalina on kolmikerroksinen kangas. Kahden nailonkerroksen välissä on butyylikumi. Puvun tiiviyden varmistaa kaksinkertainen ommeL Saumat on teipattu vesitiiviisti sisäpuolelta. Luja matertaali ja korkealuokkainen saumojen viimeistely takaavat kulutusta kestävän sukelluspuvun.

Ursuit säätötilavuuspuvut ovat eE tyyppihyväksyttyjä

0403 CE 95

" URSUR

Työterveyslaitoksen tulkinnan mukaan säätö!ilavuuspuvut kuuluvat vaativimpaan 3 ryhmään. Tämä edellyttää tyyppihyväksynnän lisäksi sertifioitua laatujärjestelmää valmistajalta.

'"< <

~.

<

<