Sukeltaja 1995 5 by Sukeltajaliitto ry

Suomen Urheilusukeltajain Liitto ry:n j채senlehti joulukuu;VOL 34 ISSN 1237-1688

sERnnonv

-LAATU-

•

JARJESTELJlÄ

Vasemmassa hihassa on automaattinen, matalaprofiilinen tyhjennysventtiili.

SFS-EN ISO 9003: 1994

Kaikki Ursuit-säätötilavuuspuvut valmistetaan SFS-ISO 9003 laatujärjestelmän mukaisesti. Jokainen puku on testattu ennen toimitusta tiiviyden varmistamiseksi. Ursuit-säätötiIavuuspuvun huppu on valmistettu 5 mm:n neopreenista. Kasvotiiviste on lujaa sileäpintaista neopreenia. Puvun kaulatiiviste ja kalvosimet ovat lateksikumia.

Kaasu- ja vesitiivis vetoketju. Vetoketju on peitetty suojalistalla joka estää tasapainotusliivien hankaanlumisen sekä suojaa ketjua lialta ja hiekalta (Ursuit 2520 Prol.

Lisävarusteet: Mansettirenkaat, lämpöasut, kuivakäsineet, joko 3sormiset neopreenista tai 5sormiset luonnonkumista valmistetut.

Varustus: Kantoi ·säilytyskassi, puvun huoltosarja, käytlÖohje.

URSUIT 2512 STD

Kaasu- ja vesi tiivis hartiaketju. Polvivahvikkeet. Lujat kumijalkineet.

URSUIT 2520 PRO

Kaasu- ja vesitiivis vetoketju edessä olalta vastakkaiselle lantiolIe. Tämä mahdollistaa pukeutumisen ilman sukelluspartn apua. Suojalista estää tasapainotusliiviin kohdistuvaa hankausta ja suojaa vetoketjua. Reilut polvivahvikkeet. Kengät 5 mm:n kumitettua neopreenia.

Sisäänrakennetut olkaimet ovat säädettävät. Ursuit-säätötiIavuuspuvun koot: Ol /S, 02/M, 03 /L, 04/XL, 05 /XXL.

Ursuit-säätötiIavuuspuvun materiaalina on kolmikerroksinen kangas. Kahden nailonkerroksen välissä on butyylikumi. Puvun tiiviyden varmistaa kaksinkertainen ommel. Saumat on teipattu vesitiiviisti sisäpuolelta. Luja materiaali ja korkealuokkainen saumojen viimeistely takaavat kulutusta kestävän sukelluspuvun. Työterveyslaitoksen tulkinnan mukaan säätötilavuuspuvut kuuluvat vaativimpaan 3 ryIunään. Tämä edellyttää tyyppihyväksynnän lisäksi sertifioitua laatujärjestelmää valmistaj alta.

Ursuit säätötilavuuspuvut ovat CE tyyppipyväksyttyjä

0403 (f95

'"< <

URSUK

Teollisuuskatu 34, PL 15, 20521 Turku, Puh. 921-376 700, Fax 921-377 430

SUOMEN URHEILUSUKELTAjAIN LIITTO RY:N JÄSEN LEHTI 5-95

SISÄLTÖ

Terveisiä Rovaniementä ............................. 4 Puheenjohtajalta ........................................ 5 Tuotetietoja ................................................ 6 Suomen Nemilaiva? .................................... 8 Tutkimukset Mulanilla päättyneet ........... 10 Soittakaa Merimuseoon! ........................... 11 Voiko raskauden aikana sukeltaa? ........... 12 Laaturyhmän tilinpäätös 1995 ................. 14 junnusivut ................................................ 16 Nils Ehrenskiöld ....................................... 19 Laitesukelluksem SM-tulokset .................. 23

SUOMEN URHEILUSUKELTAjAIN LIITTO RY:N JÄSENLEHTI POSTITETAAN SUKELTAjILLE, JOIDEN OSOITTEET JÄSENSEURAT OVAT TOIMITTANEET LIITOLLE, JA JÄSENMAKSUT ON MAKSETTU. MUUTEN LEHTEÄ ON SAATAVANA LIITON TOIMISTOSTA. PÄÄTOIMITTAjA ERKKI METSÄVUORI KUSTAVINTIE 9 C 24, 20310 T URKU PUH.KOTl (921) 2391098 TYÖ (921) 269 4317 TOIMITUSSIHTEERI LEENA KOIVUMÄKI KAARIKATU 5 A 2, 33100 TAMPERE PUH. JA FAX. KOTI (931) 223 8876 ILMOITUSMYYNTI BRITA IKÄVALKO RADIOKATU 20, 00240 HELSINKI PUH. TYÖ (90) 158 2257 PUHEENJOHTAjA HELENA JAATINEN PUH. KOTI (90) 297 5794 TOIMITUS JÄTTÄÄ KIRJOITTAjiLLE VASTUUN HEIDÄN MIELlPITEIS' TÄÄN. ILMESTYMIS- JA ILMOITUSAINEISTON AIKATAULU

Karibialainen sukelluskaveri Kuva: janne Nimander Sukellusekskursio Karibialle .................... 24 Sipinöitä ................................................... 28 Haloo, haloo - toimiston viestejä ............. 29 Sieltä, täältä .............................................. 30 Myydään, talteenotettu ............................ 31 Tapahtumakalenteri ................................. 31 Kansi: j Nurminen "Alas siniseen"

NUMERO

ILMESTYY

1 2 3 4

7. 2. 2. 4. 6. 6. 1.10. 2.12.

5 VUOSIKERTA

ILMOITUSAINEISTOPÄIVÄ TEKSTI

3. 1. 23. 2. 6. 5. 3. 9. 31.10.

180,'

SUOMEN URHEILUSUKELTAjAIN LIITTO RY RADIOKATU 20, 00240 HELSINKI PUH. (90) 158 2258 FAX.

(90) 158 2190 (90) 158 2516

PAINO: SERIOFFSET, TURKU

OIKEIN LEPPOISAA JOULUN AIKAA! Toimiston väki ja lehden toimitus

27.12. 16. 2. 22. 4. 26. 8. 21.10.

l{ppskattningen av SportdySukelluskoulutuksessa on suunnitteilla koulutukseni tao. karförbundet har ökat. Som son ja statuksen nostaminen tecken på detta kan ses utdelammatillisempaan suuntaan. ningen av årets statsbidgram t.1eidän tulee mieltä~, että som' vi fick tydligt mera än sukelluskoulutukseen Iiakeu- tidlgare. Vi fick en s k groptuva on meidän asiakkaam- höjning. Jämförst med förra me. Onko sukellusJ{oulutuk~ årets förverkligade statsbidrag sessa taikka seuratoiminnas; var höjningen 25 procent och sa jotain kehitettävää, kunj jämfört med det budgeterade vain 20 ,prosenttia. sukellus- statsbidraget 60 procent. kurssin käyneitä jää s~uraaIj? Bidragsutdelarna tyckte att 'Onkin ilmelst~; että. a~iaJ{aj; bra I vå"r ungdom~verksamhet . keskeistä ajat!'liu~paa ja s~u varo antalet instruktörer och ratoiminnan mar.kIönointia tu- utbildningsevenemang och i lee 'korosta~ myös KO!,lh,lttaja- vuxenverksamhet vårt utmärkkoulutukSessa. ta och omfattande utbildningsStrateginen'suunnittelu vaa- .system från snorkeldykningtii aikaa. Prosessi 'ongelmien ens grundkur.ser ända tili kurmieltämisestä vaihtoehtQisten ser för CMAS· ....-instruktörer. teiden pohdinnan kautta si- Något annat förbund i FI har toutuinlseeQ 011 pit~ä ajalli- knappast motsvarande syss~sti .sekä yaatiya työmäärien tem. suhteen. Uusi yuod,en ~Iussa VI kritiserådes för bristen kautensa.aloittav.a j~htokunta på en bra och omfattande strasaattaa työn p~ätökseen ja tegi, vilken bidragsutdelarna esJttelee strategian kevätko- har också haft rärl i. Vi måste koukseIle. .ha en gemensam verksamhetsLiiton viides vuosikymmen riktning som vi alla binder on hyvä aloitt~a uusin innoin oss för. ja uusien strategisten valintoNär vi syftar på framgå,.ng jen pohjalta. spelar de vai som beträffar Joulqterveisin ja mennees- dykar- och instruktörutbildnlngens ungdomsverksamhet tä vuQäe.!'ta läittäell en nyckelroll. Var beträffar ungdomsverksamhet skall vi börja utveckla program som riktas tili de under 6-åriga dvs. sälungarna. För de 12-15 -origa vilkarna kunde man utveckla ett eget

program som. skuIle innehålla apparatdykning i bassäng eIler i annat säkert vatten under de äldres bevakning. 1 dykningsutbildningen har man planerat att höja utbildningens,nivå och ~tatus så att utbildningen blir mera professioneIl. Vi måste börja inse att den som kommer tili oss för att få utQildnlng i dykning är vår kund. Kanske finns det jågonting att förbäftra i dykningsutbilpn\ng!!n' när bara 20 procent av kursdeltagarna stannar · kvar i föreningen. Den är väl uppenbar.t att kundkoncentrerat tänkande och marlCnadsför1ng ay föreningsverksamhet maste betonas även i in.struktörutbildningen. Strategisk planertng tar tld. Processen från att iIise problemen över. funderapdet på olika alternativ tilI att binda sig för eit vai är Såväl l~ng tidsmässigt som Jd'ävande arbetsmässigt. Den nya sturelsen vars verksamhetsperiod startar i börJan av, nästa år fullbordar arbetet ocm. presenterar den nya 'strategin för vårmötet. Det är bra at starta förbundets 'femte decefmium med en ny iver och med nya strategiska vai som bas. Med julliälsningar och tack för det gångna året, Helena

URSUIT märkäpukuja on

URSUR DH valmistettu sukeltajille 1960 luvun puolivälistä alkaen. URSUIT märkäpuvut on valmistettu hienolaatuisesta, joustavasta ja pehmeästä neopreenista. Silkinpehmeä sisäpinta on iholla miellyttävä. Pukujemme mitoitus perustuu vuosikymmenien suunnittelukokemukseen sekä kymmenilletuhansille sukeltajille valmistettujen pukujen tuomaan asiantuntemukseen. URSUIT pukujen valmistaja: URSUKOY

Myynti Helsingissä: DIVEMA.RIN OY Lönnrotinkatu 19 00120 Helsinki p. 90-69 48 440

PL15 20521 Turku p. 921-23 76 700

ISOLUX 20/50 W

•..

I.ft

• • • •

12 V NiCad akku 50 W noin 60 min. Alumiinirunko (100 ml Laturi ja laukku sis.

.. lIIt' -0 •

NEPTo-SUB Oy Ab, Tehtaankatu 13 Hki 14, puh. 627 770, fax 627 060

Nyt remolltin ({{,::::::::{:::::::::: :I

PUNTA CANA VALITSE OMASIJA VARAA HETI!

e· . .

.It. luleellu.tav.r•• HALVALLA

IIiiI:{{{::::{{{I.

20%.50%

Ripyliiti, MIIRja. IHttt::i{::::{:}Ji{:i'!m':i{mt::::::i{{{/1 S.kkia J••.•.

Xiitos kuluneesta kaudesta. J{yvää Joulua

SUSI täyttää ensi vuoden aikana 40 vuotta. Juhlan kunniaksi myyntiin on tullut uu~i pinssi; A-lippu, jossa on SUSL:n 40-vuotisjuhlalogo. Pinssin hinta on vain 15,- ja sitä voi ostaa seurojen kautta! Kysy seurasi sihteeriItä!

Etu Suo----~-- . . . . Urheilusuke liiton jäsenill

3U25}~ x) Cumulus Kaisaniemi, Helsinki 350,-/1 hh tai 2 hh/vrk viikonloppuisin pe-Ia ja la-su.

Rantasipeissä

3S0/~ Etuhinta Urheilusukeltajain liiton jäsenille voimassa Joka päivä 1995. HELSINKI

Alle 14-vuotiaat lapset ilman omaa vuodetta ilmaiseksi vanhempien kanssa samassa huoneessa. Lisävuode 1OO,-/vrk ja junnupatja 50,-/vrk. Aam iainen ja sauna sisältyvät kaikkiin hintoihin. Ilmoita Suomen Urheilusukeltajain liiton sopimusnumero 233 jo varausta tehdessäsi ja esitä jäsenkortti kun saavut hotelliin.

CUMULUS HOTELLIT Varaukset Cumulus Rantasipi Myyntikeskuksesta 9800-2868, 8-20 Ia 10-18.

Harry Alopaeus ja Mauri Koski

MAKAAKO SIMIJÄRVESSÄ

SUOMEN NEMILAIVA?

Rooman keisari Galigula (37 jKr - 41 jKr) antoi rakentaa n. 26 km:n etäisyydellä Roomasta sijaitsevaan Nemi-järveen kaksi valtavaa laivaa. Nämä huvimajoina käytetyt laivat olivat hieman hullun keisarin päähänpistoja, eivätkä ne palvelleet sinänsä mitään ihmisten tai tavaroiden kuljetustarvetta. Kunhan olivat huvi- ja kerskavälineitä. Pienempikin näistä aluksista oli 68 m pitkä. Kun Nemijärvi on vain noin 3 km pitkä, on selvää, että alukset olivat vain osoituksena keisarin omalaatuisista oikuista. Vähän samantapaiset aatokset ovat heränneet täällä Suomessa niiden sukeltajien mielessä, jotka ovat Fiskarsin lähellä olevassa Simijärvessä sukeltaneet. Tämä noin 1 km x 3 km suuruinen, hyvin epätasaisen kalliomaiseman piirittämän järven pohjassa lepää nimittäin yli 18 m pitkän ja 5 m leveän laivan jäänne. Vaikka aluksen reelinki eli parraskorkeus onkin ollut aikoinaan vähäinen, on laiva kuitenkin muilta mitoiltaan niin suuri, ettei ihmettelemättä voi tätä hylkyä katsella. Mutta edetäänpä järjestyksessä. Hylyn löysi ja sen ilmoitti Merimuseolle Mauri Koski vuonna 1991. Tätä il-

moitusta seuranneena aikana hylkyä on katsastanut ja luonnostellut useampikin sukeltaja. Aluksen tyypistä tai käyttötarkoituksesta, saatikka sen iästä, ei ole kuitenkaan mitään sen kummempaa julkaistu, mitä nyt päitä pyöritelty. Syytä ihmetykseen toki onkin. Uppoutuessamme Simijärven kirkkaaseen veteen levittäytyy eteemme näky kuin valaan hautakammiosta. Suora keularanka nousee hieman kallellaan ollen kolmatta metriä pohjasta ylöspäin ylhäisessä yksinäisyydessään. Kylkilaudat ovat karisseet rungon kupeelta jo kauan sitten ja makaavat nyt pohjaliejun sisään hautautunei-

na. Vain yksi keularankaan nojaava styrpurin puolen lauta on jaksanut vastustaa ajan hammasta, mutta sekin päättyy muutaman metrin päähän köliä kuljettuaan murtumaan. Laivan kaaret nousevat styrpurin puolella liejun sisältä harvakseen, mutta suurelta osin järjestyksessä ja liki alkuperäisillä paikoillaan. Aluksen runko on tyhjä lastista. Muutamien kymmenien senttien mutakerrokset estävät näkemästä hylyn paarpurin puolen pohjaa ja reunaa. Paarpurin puolella pistävät veden ohueksi syömät kaarien päät mudan seasta harvakseen kuin häpeillen vaatimattomuuttaan ja ikäänsä.

Litteät kaaret ovat mitoiltaan 16 cm x 11 cm ja kaarien välit noin 60 cm. Laivan leveähkö köli on havaittavissa jokseenkin koko pituudeltaan ja tällöin nähdään, ettei minkäänlaista masto kenkää ole hylyssä nyt havaittavissa. Myös aluksen kaaret näkyvät sen sisäpuolella, minkä nyt mudalta voivat. Näin voidaankin päätellä tämän aluksen kantaneen käyttöaikanaan kevyehköjä lasteja. Rungon sisään kun ei oltu katsottu tarpeelliseksi laittaa sisäkarneerausta eli näitä kaaria ja pohjalautoja suojaavaa sisäpuolista laudoitusta. Niinpä rungon sisältä löytyykin vain neljä kappaletta poikittain sen yli makaa-

via suoria palkkeja. Näiden kylkilaudoista, joten toistaineljä-viisimetristen palkki- seksi ei voida varmuudella en toisessa päässä on polvi päätellä, kuinka korkeat kylja toisessa muutama puuta- jet tällä vesikulkuneuvolla pin reikä. Niiden lähistöltä on ollut. Kylkien minimilöytyy yksittäisiä, loivakul- korkeus voidaan tietenkin maisia irtopolvia, jotka löy- päätellä hylyssä yhä pysdökset viittaavat rungon tyssä törröttävistä kaarista poikittaistukemiseen. Palkit ja aluksen alkuperäinen leolisivat näin ollen Bitta- eli veyskin jonkunmoisella varBeta-palkkeja. Tämä taas muudella niistä poikkipalmerkitsisi sitä, ettei aluk- keista, joita yhä makaa runsella ole koskaan ollut kant- gon sisällä. ta koska kansipolviksi tarAluksen käyttötarkoitusta vittavia, paljon jyrkkäkul- ei ole vielä voitu selvittää. maisempia rakenneosia ei Ainoat havainnot hylyn sisällä ovat olleet sieltä löyole tavattu yhtäkään. Hylyn pohja- ja kylkilan- tyneet pari aivan pientä hiikut ovat alkujaan olleet noin lenpalaa. 2-12,5 cm paksuja, puuainekseltaan ne ovat jotain MIKSI LAIVA ON havu puuta, luultavimmin TÄSSÄ mäntyä. Laudat ovat kiinnitetty kaariin puutapein ja PIKKUJÄRVESSÄ? laudat toisiinsa ilmeisesti Voimme vain arvailla, kokonaan poisruostunein miksi joku on aikoinaan, nauloin. Tällaisten yksityis- vuonna x, katsonut tarpeelkohtaisten havaintojen te- liseksi rakentaa tähän järkoa toki vaikeuttaa tässä- veen näin suuren aluksen. kin, kuten vähän joka pai- Alus on varmasti rakennetkassa, makaava muta. tu paikan päällä, sillä järPeräsintä tai vastaavaa ei veen johtavat vettä lähinnä ole toistaiseksi aluksesta purot, eikä siitä lähde poislöytynyt. Hylky on Iimilai- päin paljoakaan suurempia tainen ja melko pystyillä, uomia. Niinpä muualta tulsuorilla keula- ja peräran- leita tai vesiteitä myöten uigoilla varustettu kevyt ra- tettuja aluksia ei tässä järkenteinen mutta suurikokoi- vessä ole. nen alus. Pohjan muoto on Fiskarsin jo 1600-luvulla pyöreä, mutta samalla var- käytössä olleet rautakaivoksin laakea, kuten leikkaus- set ovat alle kymmenen kikuvistakin selvinnee. Köli lometrin päässä järveltä, on melkoisen matala ja mutta ne ovat aivan vääräsosoittaa, että alusta ei ole sä ilmansuunnassa ajatellen tarkoitettu varsinaisesti rautamalmin kuljetusta Sipurjealukseksi. mijärven ylitse Fiskarsin Hylyn reelingit ovat ka- masuunille. Sitäpaitsi Simidonneet ja samoin pääosa järven hylky on rakenteel-

DIVATOR MK II JA AGA AIRI SUKELLUSLAITE HUOLTO JA MYYNTI

"11IVetech Rataskuja 1 03100 Nummela Puh. (90) 222 4700 Fax (90) 222 2571

taan niin hento, ettei sen runko olisi murtumatta kestänyt raskasta rautamalmikuormaa. Koko Simijärven ympäristö monien kilometrin matkalla on varsin vaikeakulkuista ja jyrkkää, metsäistä kalliomaastoa, jossa maanviljelys ei ole ollut mahdollista. Sen sijaan muutaman kilometrin säteellä Simijärvestä on tavattu useampiakin hiilen tekoon tarvittavien miilujen pohjia. Näiden muutaman perustiedon pohjalta ja toistaiseksi parempien tietojen puutteessa voimme vain arvailla, mitä varten joku rakensi Simijärvelle tällaisen ison laivarohjon. johtopäätelmä onkin sinänsä yksinkertainen. Rautamasuuni tarvitsi raudan sulattamiseksi suunnattomat määrät puuhiiltä. Puuhiili poltettiin metsässä ja kannettiin joko ihmisen, härän tai hevosen selässä masuunille. Maaston epätasaisuuden vuoksi kärryjen käyttö Simijärven alueella on ollut mahdotonta. .', '"~.

Niinpä mahdolliset säkit on ollut pakko kuljettaa edellä mainitulla tavalla. Kokemusperäisesti tiedetään, että tämäntapaisessa maastossa jopa kolmen km:n matka tarvmavine väliIastauksineen ja purkauksineen kannattaa tehdä, jos tavarat voidaan kuljettaa edes tällaisen matkan vesiteitä pitkin. Niinpä voidaankin olettaa Simijärven hylyn olleen masuunin puuhiilen kuljetukseen tarkoitettu alus silloin kun rautakaivos toimi. On sitten aivan eri asia ihmetellä, miksei sitä hiiltä kuljetettu pienemmillä veneillä järven yli. Olisihan sellaiset olleet helpompia käsitellä ja huoltaa ..... Tähän kysymykseen ei ainakaan vielä ole kukaan osannut esittää hyvää vastausta. Korkeintaan voidaan arvailla, että aikoinaan joku kuljetuksista vastaava tai päättävä henkilö halusi oikein viimeisen päälle näyttää mahtiaan ja rikkauttaan... Qj

_ _ J_

." !

-- --

---

. \\ II

J- ----'

Anna Nurmio

SEON KENTTÄTUTKIMUKSEli NGON MULANIN HYlYLLÄ tOVAT PÄÄTTYNEET

Kirjoittaja on helsinkiläinen arkeologian opiskelija ja meriarkeologinen tutkimussukeltaja, joka työskenteli Hangon Mulanin hylyn vuoden 1995 kenttätutkimusten toisena kaivauksenjohtajana. Suomen Merimuseon sukellustyömaa Hangon Mulanin saaren edustalla on alkukesän veneilijöille kahdeksan viime vuoden aikana tutuksi tullut näky. Väylän varrella oleviin "Mulanin mutkiin" päättyi 1600luvun alussa senkin purjelaivan matka, jonka hylyn jäänteet nyt lepäävät kauniilla hiekkapohjalla noin kolmentoista metrin syvyydessa. Ensi kesänä ei Mulanin hylyssä majailevien kivinilkkojen enää tarvitse väistellä mammutti pumpun imua, sillä merimuseon puolesta hylyn kenttätutkimukset on nyt saatettu päätökseen. Touko-kesäkuun vaihteessa pidetyllä tutkimusleirillä työskenteli merimuseon nelihenkisen tutkimusryhmän lisäksi totuttuun tapaan Teredo Navalis-sukellusseuran jäseniä vapaaehtoisina monitoimimiehinä. Tutkimusten tarkoituksena oli avata kai-

M ULAN

1995 "TEREDo" JA "NILS

CLEVE".

vausalueet ennestään tutkimattomiin kohtiin hylyn ympärillä sekä syventää joitakin entisiä kohteita. Myös hylyn mittauksia viimeisteltiin kaivauksilla, joilta sukellustunteja kertyi 142. Mulanin hylyn lastiin on monipuolisen esineistön lisäksi kuulunut tiiliä, jotka tutkimusten edetessä on ollut välttämätöntä siirtää sivuun. Viimeiset kaivamattomat alueet hylyn välittömässä läheisyydessä olivatkin juuri tiilipinojen alle jääneet moni metriset kaistale et. Sukellusaikaa tiilien siirtelyyn ei muiden töiden takia ollut liikoja uhratta-

PEKKA IKONEN KONSERVOI MULANIN HYLYSTÄ NOSTETTUjA RAKENNEOSIA. VALOK. ESA HOMI MERIMUSEO.

Aina tervetullutta julkivissa, joten tiilet päätettiin kuljettaa kauemmas hylys- suutta meriarkeologia sai, tä erityisvalmisteisen nos- kun MTV:n "Huomenta Suotokorin ja sukellustukialus mi" -ohjelma kesäkuussa siTeredon hydraulinosturin sällytti lähetykseensä Mulaavulla. Meriarkeologisessa nin kaivauksia ja yleensäkenttätyössä tämänkaltai- kin vedenalaista tutkimusnen nosto edellyttää huo- työtä käsittelevän jakson. lellisia ennakkovalmistelu- Tällöin aamuvirkut katsojat ja, sillä sukeltajien turvalli- näkivät haastatteluosuuden suuden lisäksi on itse tutki- lisäksi Merimuseon omaa muskohteen ehdottomasti va-videomateriaalia Mulanin oltava suojassa. Suotuisan hylyn tämänvuotisista tutmerisään ansiosta saatiin kimuksista. Mulanilla vieraitiilikuormat siirrettyä jo lei- li myös elokuvatuottaja Marrin alkuvaiheessa ja mam- ko Röhr kuvausryhmineen, muttipumppaus mahdolli- joten paljonkin nähtävää on sen jäljelläolevan esineistön vielä odotettavissa. ~ saamiseksi talteen pääsi käyntiin. Löytöjä ei kaivausten aikana mainittavissa määrin tehty, mikä vastasikin asetettuja tutkimustavoitteita erinomaisesti: hylyn esineistö on nyt siis varsin kattavasti saatu talteen ja jatkotutkimuksiin. Mulanin hylystä vuosien aikana nostettuja esineitä ja rakenneosia on merimuseolle taltioitu yli viisisataa. Myös suuria määriä erilaisia näytteitä on otettu anaIysoitaviksi. Mulanin hylyn identiteetti on edelleen arvoitus, ja ensi silmäyksellä mitättömänkin tuntuiset löydöt voivat osoittautua ratkaiseviksi. Siinä missä yksi löytö saattaa paljastaa aluksen lähtösataman, voi toisesta olla apua määränpään selvittämisessä - ja silloin ollaan jo päästy pitkäl- PEKKA IKONEN JA MERIMUSEON PESUALTAAT. le. Salapoliisityö jatkuu!

SOITTAKAA MERIMUSEOON! Vuoden taas kallistuessa loppua kohti on sopiva aika pistää merimuseon kuulumisista pari sanaa paperille. Suuren osan meidän kahden tutkijan ajasta ja ajatuksista on jo vuoden -95 puolella vienyt ensi kesän näyttely luotseista ja majakoista, mutta hylkyasioitahan ei tietenkään ole sivuutettu tänäkään vuonna. Lokakuun loppuun mennessä on myönnetty 18 tutkimuslupaa, näistä jälleen suurin osa sukellus seuroille. Museoista lupia ovat anoneet ja saaneet vanhat tutut "hylkymuseot" Kymenlaakson maakuntamuseo Kotkassa, Pietarsaaren kaupunginmuseo ja Satakunnan museo Porissa. Lupia anottiin lähes yksinomaan meressä oleville hylyille; pOikkeuksen teki Tampereen Urheilusukeltajat ry, joka on jälleen aloittanut järviarkeologisen dokumentoinnin, kuten Hesaristakin saatiin lukea lokakuun lopussa. Hylkyilmoituksia on vastaanotettu reilut parikymmentä. Kesän sukelluskausi on ollut melkoisen vilkas. Kuten Eka totesi Sukeltajalehden 4/95 pääkirjoituksessa, on merivartiosto joitakin kertoja ohjannut sukeltajia pois vanhoilta hylyiltä. Trehålskärin hylyllä eli keulakuvahylyllä käymiseen on ollut pakko puuttua siksi, että tämän rau'hoitetun hylyn kunto on rajusti heikentynyt, kuten kaikki tietävät. Hylylle ei myönnetä tutkimuslupia ennen kuin merimuseon tutkija on käynyt tarkistamassa hylyn tilannetta kesällä 96. Merivartiostoa on pyydetty kiinnittämään erityistä huomiota hylyn valvontaan. Näiden tapausten takia allekirjoittanut haluaa vedo-

ta sukeltajien fiksuuteen ja vastuuntuntoon. On ihmetelty, miten sukeltajat voivat tietää, onko joku hylky muinaismuistolain rauhoittama vai ei. Ensi hätään antaisin seuraavan ohjeen: Soittakaa merimuseoon! Merimuseo ei ole kaukana eikä tavoittamattomissa, se on vain puhelinsoiton päässä. Kun saatte vihjeen puuhylystä, soittakaa ennen hylyIle sukeltamista Maija Fastille merimuseoon (90 1355471, fax 90 1354991), niin katsotaan, löytyykö hylystä tietoja. Perusasiat selviävät jo heti puhelinsoiton aikana. Esimerkiksi kaapelihylyltä pois ohjatut sukeltajat olisivat saaneet vähällä vaivalla ohjeet oikeasta toimintatavasta ja vaikkapa kopioita hylkyluonnoksista haluamaansa osoitteeseen tai faxinumeroon. jos taas merimuseon hylkyarkistossa ei ole hylystä tietoja, niin puhelinsoitto antaa merimuseolle loistavan mahdollisuuden pyytää hylkyilmoitusta ja siten täydentää arkistonsa tietoja. Merimuseossa näitä hylky tietoja todella tarvitaan: merimuseosta niitä kysytään esimerkiksi Kantvikin ja Vuosaaren satamien kaltaisten suurten vesirakennussuunnitelmien yhteydessä. Kesän tapahtumien takia on jälleen aiheellista muistuttaa siitä tutusta tosiasiasta, että hylyt, joiden voidaan arvella olevan sadan vuoden ikäisiä, ovat rauhoitettuja ja niissä sukeltaminen vaatii museoviraston tutkimusluvan. Kun seura tai sukellusliike suunnittelee kesäleirinsä tai lyhyiden retkien kohteeksi vanhaa hylkyä, niin yhteydenotto merimuseoon on välttämätön. Silloinkin, kun kyseessä on se vanha tuttu kohde, jossa seura on su-

keltanut ammoisista ajoista ja jonka hidasta murenemista se on kenties seurannut vuodesta toiseen merimuseon tietämättä. Tutkimuslupasysteemi ei ole suinkaan olemassa pelkästään valvonnan takia, vaan myös tiedon keräämisen takia. Sellainenkin sukellusporukka, joka ei halua suoranaisesti mitata tai valokuvata hylkyä, voi tehdä hyödyllisiä yleisiä havaintoja hylystä, jotka mielellään liitetään merimuseon hylkyarkistoon. Merimuseon hylkyarkisto palvelee myös sukeltajia. Merimuseosta voi kysyä millaista aineistoa arkistossa on jostain tietystä hylystä. jos piirroksia tms. kuvamateriaalia tai muuta tietoa löytyy, se toimitetaan kysyjälle. Tänäkin vuonna monet sukeltajat ovat käyneet Hylkysaaressa juttelemassa hylkyasioista. He ovat kaikki olleet tosi kivoja ja fiksuja ihmisiä, ja juttutuokioista on ollut ainakin minun mielestäni paljon iloa ja hyötyä. Moniin epäselviin ja päällekkäisiin hylkyilmoituksiin on saatu tolkkua ja tarkistussukelluksista on sovittu. joten tervetuloa käymään Hylkysaareen. Yhteistyöllä asiat luonnistuvat parhaiten!

SUOMEN MERIARKEOLOGINEN SEURA ON PERUSTETTU

kymmentä meriarkeologiasta kiinnostunutta. Seuran tavoitteena on kehittää meriarkeologis'ta opetus-, tutkimus- ja harrastustoimintaa. Tarkoituksena on toimia koko Suomen alueella ja ylläpitää yhteyksiä yliopistoihin kotimaassa ja ulkomailla. Tulevaisuudessa seura haluaa käynnistää omia tutkimus- ja inventointiprojekteja. Seuran puheenjohtajaksi valittiin juhani Grönhagen (puh t.90-19123569). Sihteeri on Tiina Mertanen Kymenlaakson maakuntamuseosta (puh t.952-2274437). Rahastonhoitaja on Teemu Penttilä (puh k.90-70 16839). Muut hallituksen jäsenet ovat Yrjö Kaukiainen (Helsingin yliopisto), Pekka Toivanen (Pietarsaaren kaupunginmuseo), Anne Vikkula (Helsingin yliopisto), Maija Fast (meri museo), Sallamaria Tikkanen, jarmo Poussa, Eka Metsävuori, Heikki Koistinen ja Hannu Konttinen. Hallitus on tähän mennessä kokoontunut kaksi kertaa hahmottelemaan seuran toimintalinjaa. Seuran syyskokous pidettiin lokakuun 29. päivänä Tallinnanristeilyllä. Kaikki meriarkeologiasta kiinnostuneet ovat tervetulleita jäseniksi! Asiaa vo i" tiedustella puheenjohtajalta tai sihteeriItä. ~

Yhteistyön puitteissa merimuseossa kokoonnuttiin syyskuun alussa, kun merimuseon kahvila Ariadnessa pidettiin Suomen meriarkeologisen seuran perustamiskokous. Merimuseon pienehköön kahvilaan oli pakkautunut peräti viitisen- Maija Fast

RRUTT AVA KYSYMYS:

iko kau()en ikana keLtaa? Anne-Marja Mäkinen II, kirurgiaan erikoistuva, CMAS** Kuva: Osku Puukila Punaisen meren helmi

Mukavan harrastuksen keskeyttäminen yli yhdeksäksi kuukaudeksi saattaa olla kova paikka aktiiviselle sukeltajalIe. Toisaalta oman henkilökohtaisen vapauden menettäminen ja raskauden aikana tai sen jälkeen ilmaantuvien sairauksien mahdollisuus (verenpainetauti, diabetes) ja mahdolliset sikiöhaitat, toisaalta terveyteen ja terveeseen lapseen kohdistuvat odotukset ovat tässä tilanteessa pohdittavia seikkoja. Sukeltamiseen ja raskauteen liittyvät ongelmat voidaan jakaa äidistä tai sikiöstä johtuviin tekijöihin, joista ensinmainittuja käsitellään aluksi. Aamupahoinvointi on ensimmäisen kolmanneksen, etenkin 6-12 12

raskausviikon aikana, melko yleistä. Oireet vaihtelevat lievän närästyksen ja oksentamisen välillä. "Meritaudin" esiintyminen tuona aikana on selvästi yleisempää. 16 raskausviikon jälkeen elimistön kudoksiin alkaa kertyä nestettä. Limakalvojen turvotus nesteen kertymisen seurauksena voi vaikeuttaa paineen tasausta keskikorvassa ja nenän sivuonteloissa. Hormonaaliset muutokset aikaansaavat hengityselimistössä kertahengitysvolyymin kasvun, uloshengityksen varailmatilan pienenemisen ja keuhkoputkien virtausvastuksen kasvamisen. Em. syistä barotrauman mahdollisuus kasvaa.

ÄIDIN FYYSISET MUUTOKSET Kehossa olevan rasvan ja nesteen määrä lisääntyy, paino nousee ja kehon muoto muuttuu. Märkäpuku ei sovi kunnolla päälle ja saattaa vatsan kohdalta puristaessaan entisestään pienentää hengitystilavuutta nostamalla palleaa rintaontelon puolelle. Painovyön kiinnittäminen hankaloituu ja . saa aikaan samanlaisen puristuksen kuin tiukka puku. Painon lisäyksen ja erilaisen jakaantumisen takia tasapainotus muuttuu, hankalissa olosuhteissa esimerkiksi veneen keikkuessa laitojen yli kiipeäminen vaikeutuu ja aiheuttaa omat riskinsä.

Harvinainen, vaan ei kuitenkaan vähäinen haittavaikutus on lapsiveden tihkuminen sikiökalvojen läpi raskauden viimeisen kolmanneksen aikana. Samaa reittiä voi merivettä joutua sikiöpussiin ja aiheuttaa ennenaikaisen synnytyksen.

SIKiÖN MONET VAARAT Mitkä sitten ovat alkioon, sitten sikiöön vaikuttavat haittatekijät ja niiden seuraukset? Alkion verenkierron määrä on muutaman ensimmäisen viikon aikana sama kuin äidin elimistö kudoksissa. Elinten kehitys tapahtuu raskauden ensimmäisen kolmanneksen aikana ja tuon ajan alkuvaihees-

sa ei moni vielä edes tie· dosta raskauttaan. Elinten kehittymisen aika on erityi· sen altis hapen puutteelle. Veren happipitoisuuden määrä voi sukellettaessa aleta, samoin voimakkaasta fyysisestä ja henkisestä ra· situksesta johtuva ns. stres· sihormonien määrä vähen· tää kohdun verenkiertoa ja sikiön hapetus kärsii. Ras· kauden myöhemmässä vaih· heessa istukka suojaa sikiö· tä paremmin äidin veren happiosapaineen vaihteluis· sao Muilla verenkierron kaa· suilla (hiilidioksidi, typpi) on todettu olevan haitalIisi· sa vaikutuksia sikiön kehi· tykseen: huomattava hiili· dioksidin ylimäärä voi vau· rioittaa kudoksia, samoin ns. typpihumala, molemmat lähinnä heikentyneen ha· penkuljetuksen takia. Sikiön vastustuskyky su· keltajantaudille on huomat· tavan alhainen: sikiökauti· seen verenkiertoon kuuluu oikovirtausjärjestelmä ja syntyvät kuplat pääsevät helposti valtimokiertoon ja

näyttöä keskenmenoista, ennenaikaisista synnytyk· sistä, pieni painoi suu des ta, epämuodostumista, jne. Ko. haittoja on todettu raskau· den aikana sukeltaneilla kuusi kertaa enemmän kuin verrokeilla. Eettisistä syistä tutkimuksia aiheesta ei voi· da järjestää, joten on tar· kastel tava tilannetta vain takautuvasti. Toisaalta ei voida myöskään antaa oh· jeita mahdollisesti turvalli· sista syvyyksistä tai esittää haittatekijöitä, joita joillain keinoin voitaisiin poissul· kea.

aiheuttavat huomattavia vaurioita. Huomattavaa on, että sikiöllä voi olla selvä sukeltajantauti, vaikka äi· dillä ei olisi mikäänlaisia oireita sairaudesta. Jos su· keltajantautia joudutaan hoitamaan ylipaineisella ha· pella, voi happiosapaineen nousu sikiön verenkierros· sa aiheuttaa ennenaikaisen oikovi rta usj är j e s telmän aukkojen sulkeutumisen ja sikiön menehtymisen. Lie· vemmässä tapauksessa seu· rauksena voi olla sikiön so· keutuminen. Edellä kuvattujen ilmiöi· den tutkimuksista suurin osa tuloksista on saatu eläinkokeista erityisesti USA:sta laivaston ja ava· ruustutkimuskeskuksen ke· räämänä. Seurantatutkimuk· sissa ihmisillä on havaittu samansuuntaisia, mutta myös erilaisia tuloksia. Toi· sissa materiaaleissa sukel· tamisella ei ole juurikaan havaittu vaikutuksia sikiön kehitykseen tai raskauden kulkuun, toisissa taas on saatu hyvinkin vakavaa

MITÄ SIIS NEUVOKSI? Raskauden aikana ja jo sitä suunniteltaessa sukel· taminen tulisi jättää, sillä "turvallista" syvyyttä ei voi· da osoittaa ja mahdolliset sikiön kehityshäiriöt ovat mahdollisesti ilmaantuneet jo ennen kuin sukeltaja edes tietää olevansa raskaana. Materiaalia naisen raskau· denaikaisista sukellusris· keistä oli yllättävän vähän. Paljon on siis sukellustutki·

TARJOUKSET VOIMASSA 31.12. TAI NIIN KAUAN KUIN TAVARAA RIITTÄÄ!

JOULUTERUEISIN =--== ==

=.:§§~

n"••

. . . . .II:••• Lönnrotinkatu 19 00120 HELSINKI p. 694 8440 TUOMAS, PEKKA ja JANNE

joilla ja ·lääkäreillä työsar· kaa, sillä naisten osuus su· kellusharrastuksessa, ja si· ten myös tämänkaltaisen in· formaation tarve lisääntyy jatkuvasti. QJ

Lähteet: Creswell jE, St Leger·Dow· se M: Women and scuba di· ving BM]. 1991 jun 29; 302( 6792): 1590·1591 Bittel j: The different types of general cold adaptation in man [nt j Sports Med. 1992 Oct; 13 Suppl: SI72· 176 Bia Fj: Medical considera· tions of the pregnant travel· ler [nfect Dis Clin North AM. 1992, jun 6(2):371·388 Sykes jjW: Medical aspects of scuba diving BMj. 1994, jun 4; 308:1483· 1488 Edmonds C, Lowry C, Pen· nefather j: The female diver [n: Diving and subaquatic medicine 3rd edition Butterwoorth·Heinemann Ltd 1992, [SBN 0·7506231·1

~~~~~;d.~~\saavu~ .. Laatupro,e den ...................................~=:============:;; ",den vU O no taa k~ . ttavan \ä .. "f\ ~ofoe ·a·ä\\\kkö kunn\O\te \\a tn\ta "Ocloo \aatup •• °ka katse S ;, ·~·10 On a\ a\kaanO 0 "'on saatU •• -r\l\~''t' "'- ~', \ ., urheilu:l~mäss~ toimiville

" Ll t ' \ ., "'t"--r IU \ 0 ' " 1 r-' ~

todella kiinnostuneita asiasta.

VÄLI NETOIMITTAJAT HYVÄLLÄ TIELLÄ Laatuprojekti perustettiin synkkänä syksynä 1993 tavoitteena sukelluksen, ja siihen liittyvän toiminnan laadun parantaminen sekä sukellusturvallisuuden lisääminen. Ensimmäisenä vuonna paneuduttiin nimenomaan sukellusturvallisuuteen liittyviin laatukysymyksiin ja tehtiin perustyö sukeltajan ja sukellusvanhimman toimintaohjeiksi. Nämä luovutettiin keväällä 1995 uudelle teknisen valiokunnan alaiselle turvallil suustyöryhmälle edelleen työstettäväksi.

POSITIIVISTA ON SEUROISSA HERÄNNYT

LAATU KESKUSTELU

Erityistä iloa ja tyytyväisyyttä laatutoiminnan kannalta tuo se seikka, että välinetoimittajat ovat heränneet laatuajatteluun ja se näkyy heidän toiminnassaan. Erityisen kiitoksen tällä rintamalla ansaitsee URSUK, joka on sertifioinut sukelluspukujensa valmistuksen laatujärjestelmän ja käyttää sitä ansiokkaasti myyntivalttina mainonnassaan. Lienee vain ajan kysymys kun joku sukellusvälinetoimittajistamme tuo markkinoille sertifioidun hengitysventtiilin, jossa on käyttö- ja huolto-ohjeet suomeksi, ja jonka toiminnan rajat tunnetaan. Se, jos mikä, on laatua sukellukseen.

Vuoden 1995 aikana on AINA EI VOI VOITIAA tapahtunut paljon positiiMutta ei kaikki ole ollut vista kehitystä sukelluksen laaturintamalla. Selvästi on pelkkää ruusuilla tanssimisollut nähtävissä, että useat ta, vaan joskus on jouduttu seurat ovat alkaneet kehit- tyytymään vähenpään. tää toimintaansa oma-aloitVuosi 1995 alkoi suurin teisesti. Ne ovat virittäneet odotuksin. Veikkaukselle oli sisäisiä projekteja, joiden tehty rahahakemus jonka avulla niille, jotka haluavat läpimenosta eläteltiin suuolla seuran toiminnassa ria toiveita. Tällä rahalla oli mukana, on taattu parem- tarkoitus käynnistää seuramat tomintaedellytykset. toiminnan kehittämiseen Käytännössä tämä on näky- liittyvät toimet ja hoitaa nyt esimerkiksi ns. histori- koulutusta laadukkaamman allisen nautintaoikeuden seuratoiminnan ja sukelluspoistumisena seuran väli- turvallisuuden eteenpäin nesäilytystiloihin ja niiden viemiseksi. Toisin kuitenuudelleen jakaminen aktii- kin kävi. Veikkaus ei suovisuuden mukaan. On myös nut antejaan laatutyöllemsyntynyt seurojen sisäistä me, ja näin laaturyhmä pääarvokeskustelua ja erityistä tyi keväällä vetämään mapainopisteajattelua toimin- talaa profiilia ja keskittyi taan. Olen saanut myös ilah- SUSL:n oman toiminnan laaduttavan paljon palautetta dun parantamiseen. Lisää kuitenkin kylmiä näiden artikkeleiden johdosta. Ihmiset ovat olleet suihkuja oli tulossa. Sukel14

••

tajakoulutusta uudistettiin. Laatuajattelumme keskeiseksi toteuttajaksi ajattelemamme sukellusvanhin epävirallistettiin tekemällä jokaisesta P3-tason sukeltajasta sukellusvanhin oman toimensa ohella. Samalla poistui varsinainen sukellusvanhinkoulutus jota olimme ajatelleet laatukoulutuksellemme foorumiksi. Myös mahdollisuus hyödyntää sukellusvanhintoiminnan kautta kokeneita, jo aikansa sukeltaneita konkareita, haihtui pois. Lapsi tuli heitetyksi ulos pesuveden mukana. Kuten useamman vuoden toiminnassa mukana olleet muistavat oli vuosi 1993 synkkä sukellusonnettomuuksien jakso. Kuluvana ja edellisenä vuonna onnettomuuksien määrä oli minimaalinen ja vain joitakin läheItäpititapauksia raportoitiin. En näe kehitystä kuitenkaan sukelluksen laadun parantumisena vaan muistina, joka aikaansaa varovaisuutta. Kun muisti ajan kuluessa heikkenee, laskee myös varovaisuus ellei todellisia toimenpiteitä tehdä. Vaikka laatu työn sosiaalinen tilaus on toistaiseksi ohi, tulee laatu työtä jatkaa, ettei sitä tarvitse seuraavan kriisin aikana jälleen uudelleenkäynnistää. . Moni on myös havainnut, ettei laatu synny helpolla vaan siihen on saatava koko organisaation tuki ja erityisesti johdon sitoutuminen. Jokaisen on oltava valmis muuttamaan omaa toimintaansa, ja kriittisesti mutta rakentavasti arVIOimaan sitä. Yleensä mukavuudenhalu tappaa laatuprosessin. "Niin kauan saat tukea ja ymmärrystä kun laatuprosessi ei kosketa minua itseäni", tuntuu moni ajattelevan. Toisaalta kuitenkin se tapa, jolla laatuprosessissa toimitaan on meille

tuttu. SIta urheIlussa sanot~an valmentam~~~.ksi. Kaik~I ~.al.~enn~.styota tehneet tIetavat, etta tulokset synty~ät .vain kovall~ työllä ja kaIkkIen osapuolien sitoutumisena tavoitteen taakse. Myös. valmentajan ja seuran johdon tulee kehittyä v~l~ennettavan~a kanssa, sIlla muuten kehItys pysahtyy. Mitä sitt:.~. tulee ~USL:n oman laatujarjestelma tekemisee.n ..on. se vielä ~ivan kalkkIvIIvoIlla. ValmIUtta l~a~~n ~ekeIl?ise.~n tu~tuisi vIela kuItenkm loytyvan. Se vain vaatii runsaasti työtä ihmisiltä, joilla työtä on paljon jo ennestään. Mutta kyllä se siitä tulee, jos halua ja sitoutumista löytyy johtokunnalta. Laaturyhmän toimintaa tulee mielestäni jatkaa ja ~.~ll~ tulee löytää .~~si v.etäja, joll~ on kykya .Ja alkaa strategIseen suunmtteluun. Itse joudun jättämään kaikki sukellukseen liittyvät ed.~s~usteht~v~~ om~n "la~ tUja~jestelmam t~kI~. P~I~

nopIstealueet elamassam ovat muuttuneet harrastukset-työ-vaimo -akse.lilta työperhe-talore.monttI-harr~s.~

tukset -aksehlle. Mutta mma pala~n vielä parin norpan vahvIstamana muutaman vuoden pääst~. . .... ~aluan kUItenkm tassa ya.Iheessa kiittää. kaikkia, j?I~.en kanssa ~mulla ?n tahan mennessa ollut Ilo tehdä työ~ä ~ukellukse~ et~e.~. EritYIsestI. te sata-hamalaIset sukeltajat, kuulutte parhaaseen A-ryhmään ja pitäkääpä huoli, ettei se tilanne muutu. ~

SUKELLA TURVALLISESTI ,KAIKILLA VESILLA ••

Ota turvaksesi nyt uusi, entistä enemmän turvaava lisenssi. Se korvaa sinulle taloudellisesti tapaturmat, jotka sattuvat kilpailuissa, harjoituksissa, näytöksissä ja niihin liittyvillä matkoilla. Niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Kaikilla vesillä! . Lisenssin saavat vain Suomen Urheilusukeltajain Liiton jäsenseurojen jäsenet. Edullinen ja kattava lisenssi koskee urheilusukellusta, räpyläuintia, uppopalloa, sukelluskalastusta, -suunnistusta· ja -kuvausta. Tapaturmien hoitokulujen lisäksi lisenssiin sisältyy kertakorvaus pysyvästä haitasta ja kuolemasta.

Turvaa tulevat sukelluksesi ;a . ota lisenssi turvaksesi nyt heti. Saat sen liittosi ;a seurasi kautta.

1) Lisenssi antaa taloudellista turvaa sukelsitpa missä päin maailmaa tahansa. Myös sukeltajantauain vaatima painekammiohoito kuuluu korvattaviin vahinkoihin .

PorgOIA-YHTIÖf

.r~~ . . . . Lahjaksi Ystävälle tai Itselle i Kultainen sukeltajan riipus, ketjuIla alk. 595,:i Bob Talbot - julisteet (useita eri aiheita) nyt 160,i Dolphin & Orcas - video nyt vain 390,:Ii Erillaisia sukellusvideoita (yö-, syvä-,navig.-jne.) nyt 240,i Varustehenkareita alk. 80,i SlIkeltajankelloja :ti Sukellusaiheisia kirjoja alk. 95,-

~~.~~

Lahjakortteja (voit itse määrätä haluamasi summan)

~ Sekä monia monia muita lahjavinkkejä ja ideoita !!! Tule ja löydä pukinkonttiin sukeltajan toivelahjat !

Hauskaa Joulua ja Hyvää Uutta Sukellusvuotta Toivottaa

Sea Sport Pääskylänkatu 7, 00500 HELSINKI Puh. 90-7260200 Fax. 90-7260266

Laitesukeltajien osalta matRa huipentui huikeaan YintaSUK'ellUKseen ~an:e bae~sminden - Ranavassa. Stig, B' jensenin opastuKsella pudottaucluftiin ~irran vietävä~si noin puoli kilometriä. xönmustassa kanavassa 6-8 metrin syvyydessä: sukelluslampun valokeilassa oli tasaisesti pohjan peittävää sinisimpukkamattoa, ky,mmeniä an~er-iaita, meduusoji! ja taskur-apuja, muistutuksena rfiulltovesiolosuhteist.a. pari kotoista ahyentaki)l. . Perjantaina oli ol)jelmassa mm. tutustuminen Kööpenhaminaan. Su.kellusvälinekaupa~ ja Pieni, Merennei~ tO -patsas ja kuninkaanlinlfan vahdiny.aihto tulivat katsastettua. Paluumatkalla lauantaina kåvimme Ros~lden kaupun~ssa :viikinkiaili~isessa museossa. @sa Kävi purjehtimassa vii~nkimallisella veneellä Roskildevuonossa ja osa tutustui Raup,ul1gin historialliseen keskustaan ja sen Js,omeaap tuomiokirkkopn. Siitä lähdimme köröttelemään läpi Ruotsin 'kohti kotia. j

v.l l11loin tulimme kotiin Raumalle, jossa meitä odot-ti runsas vastaanottajien joukRo ja jälleennäkemisen riemu oli suuri. Väsymyksen tunteesta HlJolimatta päällimmäisenä meillä Kaikilla oli tuilne matkan onnistumisesta erinomaisesti Ja että olimme kokeneet elämYKsiä, jotka muistamme vielä pitkään.

VUODEN NORPAKSI MIK~O RIN1iAlA Kemj n Ur.heilusuke'ltajjsta. Mikko kertoo itsestään näin: Olen II-vuotias ja harrastan nOJPpatoiminnan lisaksi pianonsoittoa ja SPR-toimintaa. NQrppakurssille tulin 1993. Aiemmin olin mukana uimaseurassa ja muutenkin pidän vedessä liikkumisesta. Norpparalleissa erikoiset tehtävät ovat kivoja. Kommelluksiakin sattuu kuten Ylitornion rallissa: tehtävälapussa luki "käännä" ja nuoli. Minähän käänsin tietysti lapun - vaakatasossa. Itse o~e'n keksinyt lauantaiharjoituksiimfne erilaisia special-' . tehtäviä. l:Jlkomaan matkoilla olen päässyt käymään pinnan alla. Epämiell~ttäv.aä oli töt mätä levälauttaan. Mukavia muistoja on kun sain kuvattua ra.usK\ln ja uuden sinisen kalalajin jossa luki, Aqua S.ingas... Eaavalohkareella liikkuvaa rapua oli kiva seurata. . Tulevaisuudessa on tietYsti haaveessa laitesukelluskurssi. Olen tyytyväisen yllältyny.t Vuoden Norpan tittelistä. Se antaa taas ,potKua räQylö.ihin. Lopuksi terveisiä Ilar.ille ja muille norpille. i

NORPPAIOIMINNAN VUODEN V~tINNAT

NUORISOVALIOKUNTA TIEDOTTAA 'SEURAAVA ISO NQRPPAIAPAHTUMA Kevätkauden valtakunnallinen norpparalli järjestetään Kouv.olassa 24.-25.2.96. Tiedustella voi Veli-Matti "Vemma" ~nnöseltä(9Sl) 363 3002. rarkemmin ohjaajapostissa.

TÄRKEIN lIEDOTUS! NUQrisovaliokunta toivottaa jokaiselle Suomen maan norpalle ja norppaohjaajalle oikein iloista joulua ja virkistävää jotitulomaa!

Elämäsi paras

kauppa? Lisää sukelluksesi turvallisuutta ja miellyttävyyttä kotimaisella sukellustietokoneella. Tee paras kauppasi sukeltajana hyödyntämällä Sea Sportin mahtava tarjous, hanki Suomalainen DIVEMA TE sukellustietokone.

DIVEMA TE sukellustietokoneessa on markkinoiden monipuolisimmat ominaisuudet, ja se on kehitetty erityisesti kylmien vesien sukellukseen:

- Kylmän / Lämpimän veden taulukot - Automaattinen turvapysähdys - Jaksotettu nousunopeus - Sisäänrakennettu näytön valaisin - Puhe ja ääni-informaatio sukellus parometreille - ~ukellussuunnittelu mahdollista myös pintalaskennan aikana - Profiilimuisti ja Logimuisti - PC liitäntäohjelma ja lukijalaite

DIVEMATE on markkinoiden helppokäyttöisin ja monipuolisin sukellustietokone.

DIVEMATE® ARVOKUPONKI 1.720,Tuo tämä arvokuponki liikkeeseemme viimeistään 15 tammikuut -96, saat 1.720,- alennuksen ostaessasi DlVEMATE Audio & Visual tietokoneen. ( 1 kuponki / asiakas)

Sea Sport Pääskylänkatu 7 00500 HELSINKI p. 90-726 0200

Soturi kuningas Kaarle XII ja hänen sotansa muodostuivat suomalaisillekin suuren kurjuuden ajaksi. Han- r u kittuaan lukuisia vihollisia joka puolelta alkoi Ruotsin valtakunta olla yksinään vihollisten ympäröimänä. Näistä vihollisista voimakkain ja aktiivisin oli Pietari Suuri, joka kaukokatseisesti varusti laivastoa saadakseen Itämeren rannikot hallintaansa. Kun näin jälkeenpäin ajatellaan noita aikoja ei ole • niinkään ihmeellistä, että kuninkaan ympärille kerääntyi tosi sotilaitakin, puuterintuoksuisten ylimysten lisäksi. Ylimysten, joiden ainoat taistelut käytiin jonkun "Stockholmin" kaunottaren makuuhuoneen avaimesta. Eräs näistä sankareista oli Nils Ehrenskiöld, mies jonka horjumaton rohkeus takasi hänelle unohtumattoman maineen suomalaisten merisankarien joukossa.

kana Suomenlahden perukoilla tapahtuvat rakentamiset niitä paljoakaan häirinneet. Tämän linnoituksen turvin saattoi Pietari Suuri nyt näpäyttää Kaarle-kuningasta sormille ja alkaa kehittää kaikessa rauhassa suurvallalle sopivaa laivastoa. Jo vuonna 1705 oli Pietarilla käytössään 10 suurempaa sota-alusta ja noin 20 kaleeria.

KUKA OLI NILS EHRENSKIÖLD Hän oli syntynyt Suomen Turussa toukokuun 11. päivänä armon vuonna 1674 suomalaisista vanhemmista. Isä toimi Suomessa sotakamreerina ja nimitettiin myöhemmin sotaneuvoston kamreeriksi Tukholmaan ja muutaman vuoden kuluttua amiraliteetin ylikomissaariksi. Toimittuaan tehtävässä muutaman vuoden hän siirtyi taas uuteen virkaan, tällä kertaa takaisin Suomeen . ja Etelä-Suomen laamanniksi. Nuori Ehrenskiöld oli silloin jo kymmenvuotias ja seurasi tietenkin vanhempiaan. Koulussa lahjakkuuttaan osoittanut Nils lähti jo hyvin nuorena merille ja hakeutuessaan sitten 18-vuotiaana kolmen kruunun sotalaivaston palvelukseen hänellä oli jo monen vuoden merikokemus. Ahkerana ja innokkaana oppimaan

TURHIA YRITYKSIÄ

.. NILS EHRENSKIOLD RIILAHDEN SANKARI

uutta hänet huomattiin heti ja hän sai pian vaativampia tehtäviä laivalla palvelevien ylimystövesojen kiusaksi. Hän oli aikaisemmista meri kokemuksistaan koonnut tarkat muistiinpanot, jotka jäivät kuitenkin amiraliteetin varojen puutteen vuoksi painamatta; saattoi tietenkin olla toinenkin syy, se iänikuinen kateus. Nils erosi yliluutnanttina Ruotsin laivastosta ja pyrki ulkomaille tietojaan ja taitojaan täydentämään. Ranskan laivasto tarjosi muutamaksi vuodeksi työpaikan, jossa hänet myös heti huomattiin. Hän kunnostautui muun muassa pelastamalla erään linjalaivan varmasta haaksirikos ta. Palvelussopimuksen täytyttyä hän palasi takaisin Kolmen Kruunun helmaan ja sai paikan kapteenin vakanssilla. Vuonna 1699 tekivät Tanska, Puola ja Venäjä salaisen sopimuksen sotimisen aloi-

tuksesta. Sopimuksen mukaan vihollisuudet alkoivat seuraavana vuonna ja "Suuri Pohjan Sota" oli verinen todellisuus.

SOTA ALKAA

Sodan alkaessa oli Nils Ehrenskiöld 50-tykkisen linjalaivan päällikkönä ja sai yhdessä muiden laivojen kanssa käskyn tukea maihinnousua Själlantiin. Syksyllä 1702 sai tsaari Pietari haltuunsa Pähkinälinnan ja pian seurasi Nyenin Skanssi Nevajoen suussa. Heti tämän jälkeen perustettiin Pietarin kaupunki ja aloitettiin Jänissaaren Iinnoitusten rakentaminen, myös Retusaarelle alettiin rakentaa nykyisin Kronstadtin nimellä tunnettua linnoitusta ja satamaa. Metsästysleikit täyttivät nuoren kuninkaan ajatukset niin tarkkaan, etteivät kau-

Retusaaren vahvaa Iinnoitusta yritettiin noiden vuosien varrella useastikin valloittaa, mutta turhaan. Myös Nils Ehrenskiöld otti osaa näihin taisteluihin. Eräällä paluumatkalla vuonna 1708 hänen laivansa haaksirikkoutui ankarassa myrskyssä Hiidenmaan rannikolla. Hän joutui olemaan pienessä veneessä niin kauan, että kylmettyi pahasti saaden silloin munuaistaudin, joka vaivasi häntä koko loppuelämän. Kuten tiedetään, hävisi Kaarle XIIPultavan taistelun; sen tappion seurauksena alkoivat taas muutkin kruunupäät vaatia osia Ruotsin rajoilta. Ruotsin avomerilaivastolla oli täysi työ sen yrittäessä pidellä Tanskalaisia ja huoltaa Pommeria.

RAHAHUOLIA Ruotsalaisten jatkuvan rahapulan vuoksi ei laivaston kaikkia aluksia voitu varustaa keväällä ja kesällä vuonna 1711. Useimmat laivastoupseerit saivat mennä koteihinsa odottamaan parempia aikoja. Ehrenskiöld oli jo vuonna 1703 mennyt naimisiin esimiehensä ja ystävänsä scouthbynacht (kontra-amiraali) Anckarstiernan tyttären kanssa asuen muiden 19

upseerien tavoin Karlskronassa. Vasta joulukuussa 1711 hän sai komennuksen 66-tykkisen linjalaivan Smålandin päälliköksi, tehtävänään suojata Rugenille vietävien joukkojen kuljetuksia. Kaarle-kuningas oli jo useasti vaatinut neuvostoi ta rahaa ja joukkoja Pommeriin, mutta amiraalineuvosto ei voinut tehdä mitään kuljetusten auttamiseksi, kun loputkin vähistä rahoista näyttivät menevän maavoimille. Viimeisenä keinonaan amiraalit lähettivät nuoremman ansioituneen meriupseerin, Nils Ehrenskiöldin ajamaan asiaa. Nuoremman ja suomalaisen tietenkin sen vuoksi, että voitaisiin aitoruotsalaisten tavoin olla jälkiviisaita, jos aie epäonnistuisi ja pistää se alemman upseerin syyksi. Vastoin ennakko-odotuksia hän onnistui tärkeässä ja vaikeassa tehtävässään. Valtakunnan rahavarat olivat lopussa, joten rahaa ei yksinkertaisesti kovinkaan paljon ollut. Myönnetyt varat olivat pääosin valtakunnanneuvoston omakohtaisia lahjoituksia. Myönnetyistä varoista huolimatta ei amiraali Wachtmeister pystynyt huoltamaan Stralsundissa piiritettynä olevia joukkoja. Monivaiheisen perääntymisretken lopuksi piti joukot lunastaa rahalla ja kuljettaa pois. Rahtausta hoitamaan määrättiin tietenkin Nils Ehrenskiöld, joka oli korotettu scouthbynachtin arvoon. Vuosina 1713-1714 siirtyi sodan painopiste Suomen vesille. Tsaari Pietari kun oli asettanut päämääräkseen Suomen valloittamisen. Hän oli salassa luonut voimakkaan saaristolaivaston, joka matalakulkuisena pystyi operoimaan karikkoisessa ja tuulettomassa sisäsaaristossakin. Hänellä oli jo vuonna 1713 käytössään 20 suurta alusta avomerilaivastossaan ja ainakin 200 kaleeria. Tällä laivastolla venäläiset kuljettivat Helsingin lähistölle noin 16 000 miestä käsittävän armeijan.

ENTÄPÄS VUONNA 1714

Heti toukokuun alussa vesikymmeniä ja tehnyt Kolmen Kruunun valtakunnal- sien auettua tehtiin Helsinle historian josta se nykyi- gistä tiedusteluretki rannikkoväylän suuntaan. Tvärsin on niin ylpeä. minnen kohdalla kuitenkin huomattiin, että jatkaminen johtaisi tuhoon. RuotsalaiTSAARIN set olivat jo merellä. AIVOITUKSET.

Ruotsissa oli vihdoinkin huomattu, että vihollinen saattoi olla hävytön ja ilmestyä Tukholman kaduille, ellei jotain ratkaisevaa saataisi aikaan. Tiettävästi keväällä 1714 Kukapa niitä niin tarkoin tulisi kelirikko ja lähes tiet- enää tietää mutta sotasuuntömissä oloissa taistelevien nitelma oli selvä: -Vallata saaristolaivaston joukot olisivat suurissa huoltovaikeuksissa. Maaseu- avulla Ahvenanmaa ja avadulta ei saatu mitään irti ja ta tie emämaan rannikolle, -Hyökätä Merenkurkusta huoltokolonnat menivät minne sattui. Vihollisen yli ja pakottaa ruotsalaiset huolto tulisi siis olemaan sotimaan omallakin maalriippuvainen merestä. Täs- Iaan. sä tilanteessa tuli ainoaksi Mutta hyvissäkin suunniratkaisuksi merikuljetustenkin tekeminen mahdotto- telmissa on mutkia ja nyt maksi. Ja sen lisäksi tsaarin oli mutkan nimi Hankonievahvan kaleerilaivaston pää- mi. Rannikkoväylän avaamiseminen Hankoniemen ym- nen oli elintärkeä myös päri oli estettävä millä hin- kenraali Mihail Galitsinin nalla hyvänsä. Pelko oman maajoukkojen huollolle. nahan puolesta pakotti Turkuun piti perustaa suuri "Stockholmin" ylimyksetkin huoltokeskus koko maata ottamaan sodan tosissaan, varten, mutta ensin piti saasillä nyt saattoi mennä da tie auki ja varmistaa memuutakin kuin vain Suomi- rikuljetukset. Maita pitkin niminen maankolkka. kuljettaessa ei mitään huolSuomi, joka oli ruokkinut tokeskusta voitaisi kelirikon erinimisten kuninkaiden so- takia järjestää järjellisellä tajoukkoja miehillä jo vuo- aikataululla.

TILANNE ALKAA MUODOSTUA Ruotsalaiset lisäsivät laivastoonsa vielä kolme linjalaivaa ja yhden fregatin. Wattrang ei kuitenkaan tuonut syvässä uivia linnoituksiaan Tvärminnen vesille, vaan varmisteli avomerellä Tallinnan ja Hangon välillä. Tallinnan suunnasta kun saattoi iskeä Venäjän avomerilaivasto kimppuun.

VENÄLÄISTEN SUUNNITElMAT Samaan aikaan tsaari Pietari oli Räävelissä ja varusti avomerilaivastoaan taistelukuntoon. Saatuaan tietoonsa ruotsalaisten koko

vahvuuden hän ei kuitenkaan halunnut haastaa Ruotsin aavanmerenlaivastoa taisteluun, vaan ovelana miehenä päätti käyttää hyväkseen Tvärminnessä jo olevaa kreivi ja amiraali Apraxinin matalakulkuista kaleerilaivastoa

VENÄLÄINEN PÄIVÄKIRJA KERTOO 18. heinäkuuta 1714-saatuaan hyvän tuulen, tuli Räävelistä fregatti St Paul, jossa mukana oli tsaari Pietari. Päästyään saariston suojaan hän siirtyi puolikaleeriin ja lähetti fregatin Helsinkiin. Kiivaan soutumatkan jälkeen hän tuli klo 8 ip Porkkalaan. 19. heinäkuuta aamulla hän lähti jatkamaan matkaa ja tuli Tvärminneen vähän yli 9 illalla. 20. heinäkuuta aamulla hän kutsui amiraalinsa neuvotteluun vielä samana iltana tarkoituksena tutkia mahdollisuudet päästä Saaristomerelle. 22. heinäkuuta tsaari itse oli mukana maitse tehdyllä tiedusteluretkellä, jonka tuloksena saatiin lasketuksi vihollisen laivat. 23. ja 24. tutkittiin mahdollisuuksia rakentaa kapularata ja vetää muutama kaleeri Dragetin kohdalta yli, miehiähän laivastossa oli. Draget oli vain noin 1170 syItä leveä hiekkainen kangas, jossa oli hyvä hiekkapohja rataa varten. Illan tullen tuuli kuitenkin alkoi tyyntyä ja mereltä nousta sumua. Vetämisestä luovuttiin ja tsaari Pietari antoi kreivi Apraxinille luvan yrittää meren kautta. Vihollinen ei ehkä tyynessä ja sumussa pystyisikään estämään ohitusta. LUKKO ALKAA

MURTUA

laiset huomasivat ne kyllä, mutta eivät päässeet ampumaetäisyydelle, koska eivät tyynessä saaneet raskaita linjalaivojaan liikkeelle. Yön tullessa ankkuroivat kaleerit saarten suojaan vaarallisen lähelle ruotsalaisia. 26. päivä tyyni sää jatkui ja linjalaivat peilailivat rasvatyynessä meressä tummia kylkiään. Nyt paljastuivat kaleerien hampaat, ensimmäinen osasto lähti lujasti soutaen merelle ja kiertäen Wattrangin ja Liljen eskaaderien välistä ja ohittivat ruotsalaiset meren puolelta.

vasta sitten kun vihollinen olisi puolen pistoolinkantaman päässä. Venäläiset olivat kaikkiaan neljässä rivissä. Hän arveli kaleereita olevan 115 kappaletta ja laski, että hänen 941 miestä vastassa olisi noin 20.000 venäläistä. Klo 2 iltapäivällä tuli valkoisen neuvottelu lipun kanssa Apraxinin lähettiläs, joka kehoitti Ehrenskiöldiä antautumaan. Hän vain viittasi kädellään torjuvasti ja ilmoitti, ettei hänen kuninkaansa Kaarle XII ollut antanut yhtään laivaa pois annettavaksi. Lähettilään ilmoitettua, että tällaisen vastauksen jälkeen ei enää ENTÄS RUOTSALAISET armoa olisi annettavissa sai hän kylmän vastauksen: Saamansa käskyn mukaan "En ole koskaan eläissäni Ehrenskiöld siirtyi Bengtså- pyytänyt armoa, enkä tee rin vesille ja lähti itse tie- sitä nytkään!" Neuvottelidustelemaan tilannetta Dra- jan palattua antoi Apraxin getin kohdalta. Todettuaan, ensimmäiselle aallolle hyökettei mitään ylitykseen viit- käysluvan ja 35 kaleeria lähtaavaa ollut nähtävissä, hän ti täyttä vauhtia soutaen palasi laivalleen tykkiproo- hyökkäämään. mu Elefantenille. Hän aikoi mennä raportoimaan päällikölleen, mutta kun oli päästy lähemmäs Hankoniemen kärkeä kuultiin tykkitulta mereltä. Samalla tulivat kaukana näkyviin ensimmäiset kaleerit. Ehrenskiöld olisi voinut vetäytyä länteen, mutta samalla olisi Tauben osasto jäänyt suojattomaksi, joten hän valitsi mielestään parhaan kohdan estääkseen vihollisen etenemisen ainakin siksi aikaa, että amiraali Wattrang ehtisi apuun. Hän asetti laivansa puolikaareen kahden saaren väliin; keskelle Elefanten ja sen molemmin puolin kolme kaleeria. Saaristoveneet jätettiin reserviin kaaren taakse. Selustassa olevaan salmeen upotettiin suurehko kaljaasi. Näin valmistautuneeseen puolustajaan saattoi vihollinen iskeä vain edestä päin.

25. heinäkuuta sai kapteeni Zmajevits käskyn yrittää ensin 20 kaleerin kans- TAISTELUN ALLA sa soutaa ruotsalaisten ohi. Jonkin ajan kuluttua lähti Rauhallisena hän antoi vielä toinen 15 kaleerin määräyksensä ja ohjeensa osasto samaa tietä. Ruotsa- tähdätä tarkasti ja ampua

TAISTELU Kuten Ehrenskiöld oli määrännyt odottivat puolustajat laivoissaan, kunnes viholliset olivat puolen pistoolinkantaman päässä ja vasta sitten ammuttiin tuhoisa yhteislaukaus tarkasti tähdäten. Hyökkäävät kaleerit joutuivat epäjärjestykseen ja kääntyivät sekasortoisena joukkona perääntymään. Kun sotku saatiin selvitettyä lähetti Apraxin nyt 80 kaleeriaan hyökkäykseen kahdessa aallossa. Nyt lähenivät viholliset hitaammin ja yrittivät myös ampua tarkemmin. Ehrenskiöld oli nyt valmistautunut paremmin taisteluun ja raskaimmat tykit olivat ladatut ja valmiina. Raskaiden tykkien tuli puri ja pian oli suuri osa venäläisistä kaleereista taistelukyvyttöminä ja niin oli tämäkin hyökkäys torjuttu.

Sukellus-, surling-, melonla- purJehdusym. vesiurhelIupukujen

POISTO~~

MYYNTI

SUKELLUSLIIKE

I ~ Iil i1111 iII

HELSINKI: PAJALAHDENTIE 9, 00200 HKl, PUH. (90) 6922 358, FAX 6927 203

ITURKU: HU MALlSTONKATU 13, 20100 TKU, PUH: (921 ) 25 18 747, FAX SAMA

Venäläiset muuttivat taktiikkaa ja alkoivat hurjasti ampuen sivustojen vyörytyksen, koska keskustassa taisteleva Elefanten tuntui liian vahvalta. Tsaari oli luvannut suuria palkintoja, jos taistelu voitettaisiin, ja palkkioiden houkuttelemina kävivät venäläiset hampaat irvessä päälle. Jo hetken näytti siltä, että tämäkin hyökkäys torjuttaisiin, mutta sitten vasen siipi petti. Vasemmalla olleeseen kaleeriin nousi niin paljon venäläisiä, että edes käsikähmästä ei tahtonut tulla mitään, ja lopuksi koko kaleeri upposi väen painosta. Perääntyneet ensimmäisen aallon kaleerit yhtyivät nyt taisteluun ja pian oli ruotsalaisten kaikki kaleerit vallattu. Jäljellä oli vain Elefanten, joka korkeana oli pystynyt pitämään paremmin puolensa. Nyt keskittyivät kaikki kaleerit Elefanteniin. Tulesta huolimatta ne tulivat niin lähelle, että Elefantenin korkealla olevat tykit eivät enää voineet ampua niitä. Ruotsalaisten mieshukka oli jo niin suuri, että vihollisten entraus onnistui ja verinen käsikähmä alkoi kannella.

TAPPIO Suurin osa ruotsalaisista makasi jo haavoittuneina kansilla, kun venäläiset vihdoin pääsivät laivaan. Ehrenskiöld oli saanut ruhjevamman otsaansa ja luodin olkapäähänsä, hänen vaatteensa olivat pahoin kärventyneet ja takista puuttui toinen hiha. Ruotsalaisilla ei ollut enää voiton toiveita, vaan tavoitteena oli vain mahdollisimman suuren tuhon aikaansaaminen viholliselle. Vihdoin sai Ehrenskiöld toisenkin osuman 01kapäähänsä, miekanpiston vartaloonsa ja pistoolinluodin jalkaansa. Hän menetti tajuntansa ja putosi keulan alla olevaan verkkoon jääden sinne roikkumaan. Ja niin oli ruotsalaisten lippulaivakin vallattu. Taistelu päättyi kestettyään melkein kolme tuntia.

Sub Aqua Club Barracudan jo 60-luvulla löytämät hylyt.

TILANNE RAUHOITTUU Venäläisten hyökkäys länttä kohti siis oli keskeytetty mutta ei pysäytetty. Vei viikon verran aikaa, ennenkuin tsaarin laivasto pystyi jatkamaan matkaansa. Vasta elokuussa valloitettiin Ahvenanmaa ja siihen päättyivät hyökkäystoimet siltä erää. Tsaari ei uskaltanut heikentyneillä merivoimillaan jatkaa Tukholmaan, kuten ilmeisesti oli aluksi aikonut. Tästä voivat ruotsalaiset kiittää yksinomaan Nils Ehrenskiöldin osaston taistelua.

ja suuteli häntä otsalle. Sen jälkeen hänet siirrettiin tsaarin omaan lippulaivaan. Hän sai nyt seurata tsaarin aluksessa koko matkan Turkuun asti. Turussa jatkui hoito ja vasta elokuussa siirrettiin vangit Kronstadtiin. Ruotsissa saatiin vasta myöhemmin tietää koko taistelusta. Ilmeisesti Wattrang vähätteli taistelun merkitystä ja antoi tieten tahtoen vääriä tietoja tapahtumasta. Ehkä tarkoituksena oli siirtää huomio pois omasta munauksesta, joka avasi alunperin tien tsaarin laivastolle.

PIETARISSA VANKINA Elefantenia selvitettäessä löydettiin keulan alta verkosta pahoin haavoittunut ruotsalainen upseeri. Aluksi hänet vietiin muiden vankien joukkoon, mutta sitten joku kertoi venäläisille, kuka repaleisessa univormussa oleva ruudinsavun mustaama haavoittunut oli. Saatuaan tiedon arvokkaasta vangista tulivat kreivi Apraxin ja tsaari Pietari kaieerilIe. Tsaarin määräyksestä tuli hänen oma henkilääkärinsä mukaan ja tarkasti haavoittuneen. Ehrenskiöldin herättyä tainnoksista syleili tsaari vihollistaan

Syyskuussa pidettiin Pietarissa suuret juhlat saavutetun voiton kunniaksi. Valloitetut taistelun jälkeen repaleiset alukset kuljetettiin riemukulussa Nevaa pitkin Pietariin. Vieläkin haavoistaan heikkona oli Ehrenskiöld mukana Elefantenin kannella ja perillä tsaari Pietari esitteli hänet hovilleen eräänä Kaarle XII etevimmistä meriupseereista. Näin keskeytyi scoutbynacht Nils Ehrenskiöldin loistava ura ainakin toistaiseksi. Koko vankeutensa ajan hän sai erinomaisen kohtelun ja hänelle tarjottiin useampaan kertaan merisota-

taktikon virkaa. Virkaa, joka käytännössä olisi merkinnyt tärkeää asemaa amiraali Apraxinin esikunnassa ja suunnattomia tuloja. Riilahden taistelussa Ehrenskiöld oli saanut kaikkiaan seitsemän suurta haavaa, joista hän ei hyvästä hoidosta huolimatta koskaan täysin parantunut. Vankeutensa aikana hän opiskeli, laajensi tietojaan ja taitojaan tähtitieteessä ja matematiikassa. Kun soturikuningas Kaarle XII kuoli ja tieto siitä tuli Pietariin, tarjosi tsaari taas esikunta-amiraalin paikkaa vangilleen. Ehrenskiöld kuitenkin kieltäytyi kohteliaasti ja sanoi, että vaikka kuningas kuolikin, ei hänen tapansa ollut vaihtaa puolta. Pohjan Sodan vihdoin päättyessä vuonna 1721 saivat loput Riilahden sankaritkin palata kotimaahansa. Ennen lähtöään Ehrenskiöld kutsuttiin hoviin. Kenraaliensa ja hovimiestensä läsnäollessa piti tsaari Pietari hänelle ylistävän puheen ja antoi samalla hänelle kirjeen vietäväksi kuningas FredrikilIe.

TYYPILLISTÄ KATEUTTA. Kotimaahan paluun jälkeen kuningas Fredrik korotti Nils Ehrenskiöldin ami-

raaliksi. Hän sai valtakirjan mutta tunnin kuluttua se takavarikoitiin. Edelleen kateelliset ruotsalaiset upseeritoverit eivät voineet sietää, että Ehrenskiöld olisi ohittanut heidät virkaportaissa. Katkeroitunut Ehrenskiöld kirjoitti kuninkaalle en ja tarjoutui käyttämään kokemustaan rappeutuneen laivaston organisoinnissa, jos saisi virka-asemansa takaisin. Pitkällisten riitojen ja kateuden värittämien kahnausten jälkeen perustettiin laivastolle taloustoimisto, jonka johtoon hänet vihdoin amiraaliksi tunnustettuna nimitettiin. Näin hän pääSi jälleen perheensä pariin Karlskronaan kahdeksan vuoden eron jälkeen. Vaikka nimitys oli jo suoritettu, yritti amiraali Wachtmeister syrjäyttää hänet virkapaikalta, jota itse oli havitellut. Myöhemmin Ehrenskiöld oli mukana myös valtiopäi-

vilIä, mutta suurimman ilon hänelle tuotti poikansa Karl Gustavin kehittymisen seuraaminen. Ankarat kuluneet vuodet olivat kuitenkin kantaneet veronsa ja amiraalin terveys alkoi nopeasti heiketä vuonna 1726. Hän oli useita kuukausia vuoteen omana hoitaen kuitenkin yhä virkaansa. Se kävi kuitenkin yli voimien ja vuonna 1728 hän pyysi eroa tehtävistään heikkoon terveyteensä vedoten. Pari kuukautta eronsa jälkeen, hän marraskuun 2. päivänä 1728 nosti viimeisen kerran kynänsä telineeseen ja nukkui pois. Nils Ehrenskiöldin elämä ja monipuoliset tehtävät keskittyivät meren ympärille. Meren, jonka yhtenä suurenmoisena osana oli jo silloin Saaristomeri. Kunnioittakaamme yhdessä Saaristomeren Sankarin muistoa.

TALVEN KYLMILLE SUKELLUKSILLE TARVITSET MUUTAKIN KUIN •• •• LAMPIMIA AJATUKSIA! PUR·SUIT X3 on tehty kestämään! Uusi, polyuretaanista valmistettu säätötilavuuspuku on sukelluspuku niille, jotka vaativat puvulta kestävyyttä ja pitkäikäisyyttä. Kotimaisella ammattitaidolla suunnitellut ja valmistetut PUR-SUITkuivapuvut ovat korkealaatuisia ja luotettavia vaativimmissakin olosuhteissa. Pur-Suiteja on kuusi vakliokclkoa + mittatil. Etu- tai n"n·'''\I'~Tn.'''T_' julia. Puvussa on laadukkaat täyttö- ja auto-dump-venttiilit. Mukana säilytyspussi, täyttöletku ja huoltovarusteet.

Kylmät olosuhteet asettavat erikoisia vaatimuksia sukellusvarusteille. Vahvat Pur-Suit-kuivapuvut ja lämpimät Polar Bears-aluspuvut sekä erikoisesti kylmiin olosuhteisiin kehitetty Apeks TX-sarjan regulaattorit tekevät talvisukelluksistasi turvallisia ja nautittavia. • I

POLAR-BEARS7an-~IVAKÄSINEET

LAITESUKELLUKSEN SM-KILPAILUT HOSSASSA 1.7.1995 URHEILUSUKELTAJAT, Suomen Urheilusukeltajain Liitto 1. Pasi Lassila ja Niko Säynäjäkangas Rovanienen Urheilusukeltajat 2. Tero ja Marko Sinkkonen joensuun Urheilusukeltajat 3. Kari Back ja Keimo juntunen Rovaniemen Urheilusukeltajat 3. Olli-Pekka Herva ja Niina Helistö Kemin Urh.suk. ja Rovaniem.Urh.suk. 5. juha Saharinen ja jaakko Alahiiro Kainuun Urheilusukeltajat 6. Teuvo Hiltunen ja jorma von Pandy Inarin Urheilusukeltajat 7. Sinikka Ruotsalainen ja Arto Sihvo Inarin Urheilusukeltajat Tarmo Korva ja Matti Turunen . 8. Oulun Vesi miehet 9. jorma Vähä ja Mikko Nieminen Kemin Urh.suk. ja Kainuun Urh.suk. PALOMIEHET, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö 1. Pasi Lassila ja Niko Säynäjäkangas Kemijärven palolaitos 2. Teuvo Hiltunen ja jorma von Pandy Ivalon palolaitos 3. Tarmo Korva ja Matti Turunen Tyrnävän palolaitos

ALUSPUVUT

XEROTECH. Lämmin 5-sormikäsine, vuori polypropeenia. Koot: 8 (S/M), 9 (M/L), 10 (UXL) Manseteille ............. .480.Mansettirenkaille ..... 518.GRIP-TEX. Vahva 5-sormikäsi ne. Mukana Isothermsisäkäsine. Koot: 8, 9, 10. Manseteille ............. .420.Mansettirenkaille ... ..465.-

Lunar, nylonteddy... 630.Solar, 100% villa ..... 960.LW1, fleece ............ .490.AP·100. Fleece + 100 9 Thinsulate + tuulikangas ........ 1.170.AP-200, sama kuin yllä, mutta 200 9 Thinsulate ............. 1.290.-

I NYT MÄRKÄPUVUT TALVIHINTAAN! I Apeks on regujen aatelia! TX50D, TX40D, T20, Manta Viimeisimmät vuoden 1995 US Navy testit viittaavat siihen, että Apeks TX500 on todennäkäisesti paras ja tehokkain regulaattori maailmassa. Se ylittää kaikki US Navy NEOU ryhmä A:n vaatimukset, ja oli lisäksi ensimmäinen regulaattori, joka hyväksyttiin eurooppalaisen EN250 standardin mukaan ja sai CE-hyväksynnän.

TX500:n paineenalennin on varustettu kuivalla jäätymissuojalla. Annostimessa on Apeksin patentoima Venturi +/--säätä ja sisäänhengitysvastuksen hienosäätä, sekä lämmänvaihdin. ANSTI-testiarvo: 50+.(testiarvo 1.05 j/I 70 m:ssä!) TX400, sama kuin 500, mutta ilman sisään hengityksen hienosäätää.

Eivätkä ole edes kalliita ... Kysy meiltä tarjoushintoja, myös vara-annostimille ja OCTO+:lle!

~1!!/gb~~t!imC!,H~lssäiliö 2.090.-

200 bar, automaattisella Apeks vara-

ilmaventtiilillä, pohjasuojaIla ja varailmatangolla.

?ltpkiii

fkud«4 j4 7et1W4tti4ta . , : -1

64200 Närpiö. Puh. (962) 2243 590.

GSM 9400 563866. Fax (962) 2243 670

U«tta-

1/~1

SEASAFETY

Scandinavia Oy

Ruoholahdenranta 1, 00180 Helsinki. Puh. (90) 694 9006. Fax (90) 6949295

--~~=~.:~ :.~~~~. ~~ .:~ -~ .~ -

~ ....--:~ "'

--:--". :..

.:'

-=.;... ~-

Teksti ja kuvat Janne Nimander "Hey, Mon! Was' Up?" Bahamalaisen tullivirkailijan rento ote työhön ei juurikaan jaksa huvittaa. Kello on 03.00 yöllä ja takana on jokunenkin myöhästynyt lento ja 8 tunnin odottelu Miamin lentokentällä. Kotoa lähdöstä on kulunyt lähes 30 tuntia. Vaatekassi on jossain Helsingin ja Nassaun välillä. Tietoisuus upeasta sukellusretkeilystä ei nyt juuri riitä piristämään.

Bahama-saaret käsittävät lähes 2000 saarta, joista vain 20 on asuttuja. Vaikka Bahama-saaret on ollut vuodesta 1973 itsenäinen valtio, voidaan saari ryhmää käytännössä pitää yhtenä USA:n osavaltioista. Maa on täysin riippuvainen USA:n taloudellisesta avusta ja turismista. Kielenä on omaperäisellä Karibian murteella höystetty pidgin-englanti. Turismi keskittyy pääasiassa Grand Bahaman ja New Providencen saarille. New Providencella sijaitsevan pääkaupungin, Nassaun satamassa on parhaimmillaan kolme suurta risteilylaivaa samanaikaisesti. Nassauta voisi verrata välimeren suuriin turistikeskuksiin, eli kaikki on rakennettu turismia palvelemaan amerikkalaisella (huonolla?) maulla.

REIKIÄ MEREN POHJASSA Vaatekassini ilmestyi hotelliin kolme päivää myöhemmin. Mysteeriksi jäi, miten American Airlines onnistui hävittämään yhdellä 45 minuutin lennolla (Miami-Nassau) puolet kaikista matkata varoista. Pakolliset nähtävyydet kierrettyäni suunnistin ensimmäiseen löytämääni sukellusliikkeeseen. jos runsaasta amerikkalaisturistien määrästä löytää jotain myönteistä, on se sukeltamisen helppous. Aamulla auto odottelee jo hotellin edessä valmiina viemään minut sukelluskeskukseen. Suuntaamme 15metrisellä veneellä itään kohti paikallista erikoisuutta, "blue holea". Se on nimensä mukaisesti pohjassa oleva suuri sininen "reikä", 'jollaisia Karibian vedet ovat täynnä. Todennäköisesti jääkauden aikana syntyneen luolan katto on romahtanut ja mannerjään sulaessa noussut vesi on täyttänyt jäljelle jääneen kuopan. Sukeltamamme "blue hole" sijaitsee kymmenisen kilometriä Nassausta itään ja on halkaisijaltaan noin 40 metriä. Syvyyttä löytyy kuulemma 75 metriä. Heti ve-

teen päästyämme eteen ilmestyy kaksi keihäsrauskua ja täplämureena. Myöhemmin näemme vilauksen myös paholaisrauskusta. Ei hullumpi alku.

VEDENALAINEN PARATIISI Bahama-saarten parhaat sukellusvedet löytyvät vähemmän tunnetusta Family Island s- saariryhmäs tä. Suuntaamme saarista suurimmalle, Androsille. 15 minuutin lennon jälkeen on kuin olisi tullut uuteen maailmaan. Saaren keskivaiheilla sijaitsee pieni parinsadan asukkaan kyläpahanen nimeltä Fresh Creek. Nassaun hälinän jälkeen on hienoa olla paikassa, jossa kaikki lapsista vanhuksiin sanovat kadulla kaikille huomenta, olipa vastaantulija sitten tuttu tai kaukainen turisti. SukeltajalIe Androsin tekee mielenkiintoiseksi itäreunaa myötäilevä 200 km pitkä valliriutta - kolmanneksi pisin maailmassa. Saaren ainoa sukellusoperaattori, Small Hope Bay Inn on amerikkalaisen sukeltajaveteraanin yli 20 vuotta sitten perustama yksinomaan sukeltajille tarkoitettu hotelli ja sukellusoperaattori, josta vuosien varrella on kehittynyt varsinainen sukeltajien tukikohta vedenalaisen paratiisin reunalla. Sen sijaan viiden kilometrin päässä Fresh Creekistä on ns. "all-inclusive" -hotelli, eli kaikki ruokia ja sukelluksia myöten kuuluu hintaan. Koska budjetti on avainsana omalla matkallani, päätän yöpyä Fresh Ceekin ainoassa hotellissa ja vuokrata polkupyörän, jolla sotken klo 8.00 joka aamu banaania syöden Small Hope Bayhin. Veneenä on erikoinen kolmen ponttoonin päälle kyhätty tilava taso, jota vauhdittaa kaksi isoa perämoottoria. Erikoista oli myös kaikille sukeltajille pakollinen "checko"-koe. Parissa metrissä piti ottaa maski ja regulaattori pois ja laittaa ne takaisin.

Ensimmäinen sukellus Androsilla oli matala, noin kymmenessä metrissä sijaitseva riutta. Puolen tunnin jälkeen aloin jo hieman pitkästyä, kunnes huomasin 67 metrin päässä kaksi arvioita 3,5-metristä vasarahaita. Loppuajan sukelluksesta vietin vilkuillen kohti avointa ulappaa, jonne hait hiljalleen katosivat. Seuraava sukellus tehtiin Androsin suurelle "blue holelle". Se on halkaisijaltaan noin 200 metriä ja pohjalla syvyys on noin 25 metriä. Reunojen alla risteilee kuitenkin suuri luolien verkosto, jonka ansiosta paikka on amerikkalaissukeltajien pyhiinvaelluspaikka. Androsilta lensin takaisin Nassauhun ja sieltä edelleen jamaikalle. Virhevalinnaksi osoittautui miljoonakaupunki Kingston, jossa rikollisuus rehotti. Päivä riitti. Niinpä löysin itseni seuraavana aamuna linja-autoasemalta etsimässä pohjoisrannikolle Ocho Riosiin menevää bussia. Viimeistään bussimatkalla kirkastui jamaikan lievästi sanoen erilainen elämänmeno. Minibussi ahnehti kaksi kertaa enemmän ihmisiä, kUIn sii· hen luulisi mahtuvan. Reg-

gae pauhasi kaiuttimista ja kaikki lauloivat mukana, kukin kykynsä mukaan. Matkanteko kapeilla vuoristoteillä 120 km/ h ei sovellu heikkohermoisille, tosin 7,5 mk:n hinta parin tunnin matkasta ei päätä huimannut. Valitettavasti kovat tuulet pilasivat näkyvyyden koko pohjoisrannikolla, eikä sukeltamisesta tullut mitään. jamaikan saari on Uudenmaan läänin kokoisena Isojen Antillien kolmanneksi suurin saari. Asukkaita on noin 2,4 miljoonaa, joista 77% on neekereitä, 19% mulatteja ja loput intialaisia, kiinalaisia ja valkoisia. Karibian hurrikaanisesonki ajoittuu elo-Iokakuulle, parhaan loma-ajankohdan ollessa joulu-huhtikuussa. Kielenä on täysin käsittämätön joitain Afrikan kieleltä kuullostava englannin murre, "patois". Elämä on rennon välinpitämättömän kaoottista, joten paikka ei ole pikkutarkan matkailijan maa. Luoteisrannikolla sijaitseva Montego Bay on jamaikan turistikeskus ja toiseksi suurin kaupunki. Siitä huolimatta se on varsin viehättävä paikka. Sukellus-

kohteita alueella ei ole kovin paljoa. Aivan kaupungin ulkopuolelta, viiden minuutin vene matkan päästä löytyi upea seinämä ja vierestä matala riutta, joka soveltui mainiosti päivän toiseksi sukellukseksi. Pari päivää viivyttyäni jatkoin Negriliin, aivan jamaikan länsikärkeen. Negrilin 11 kilometrin hiekkaranta on täynnä eri tasoisia hotelleja. Sukelluksen osalta Negril on ehdottomasti jamaikan paras. On kokemus sinänsä sukeltaa vedessä, jossa näkyvyys on 60 metriä. Rauskujen ja vihreiden mureenojen asuttamat suuret korallimuodostelmat tarjoavat huikean sukelluskohteen noin 15 minuutin venematkan päässä rannasta. Lisäksi pohjasta löytyy kaksi pientä lentokonetta. Koneet ovat huumesalakuljetuskoneita, jotka poliisi on takavarikoinut ja antanut sukellusoperaattoreille upotettavaksi. Parin viikon jamaikan kierros päättyi Kingstoniin. jonka ulkopuolelta löysin Port Royal-nimisen vanhan linnoituskaupungin, joka oli 1600-luvulla Karibian merirosvojen keskus. Se sijaitsi sopivasti lentokentän lähellä ja kaupungin ainoasta hotellista löytyi sukellusoperaattori. Yllättävä kyllä täältäkin löytyi upeita sukelluskohteita, tosin sataman ja laivaväylien takia oli mentävä varsin kauas rannikosta löytääkseen kunnollisen näkyvyyden.

MAHlAVIMMAl BlUE HOlEl Belize on maa josta useimmat eivät ole edes kuulleet. Tämä 1981 itsenäistynyt entinen Brittiläinen Honduras on ollut viime vuosiin saakka turistikohteena vain sukeltajien tiedossa. Kuitenkin maalla on kaksi luonnon suurinta rikkautta; sademetsät ja koralliriutat. Meksikosta Belizen eteläosiin jatkuva 300 km pitkä valliriutta ja sademetsät eläimineen ovat suurelta osin suojeltuja. Pää26

kaupungista Belize Citystä etsin veneen, joka vei minut pohjoiseen Ambergris Cayn saarelle, Belizen turistikeskukseen. Turistikeskus on itse asiassa paljon sanottu, sillä suurin kaupunki, San Pedron on vain muutaman sadan asukkaan kylä, jonka hiekkakaduilla huristelIaan enimmäkseen sähkökäyttöisillä golfkärryillä. Poliisin erottaa mustista golfkärryistä, muut ovat valkoisia. Sukelluksen kannalta paikka on ihanteellinen sillä valliriutta on vain 1,5 km päässä rannasta. Mielenkiintoiset korallimuodostelmat ulottuvat ikään kuin sormina merelle päin ja väliin jää 8-10 m syviä kanjoneita. Riuttaa asuttaa runsaslukuisina mureenat ja kotkarauskut. Sukellusoperaattoreita on kymmenkunta ja kaikkilla on laadukkaat palvelut. Belizen rannikkovesillä on myös kolme pohjoisen pallonpuoliskon neljästä atollisaaresta, joista kullakin on ainakin yksi sukellukseen erikoistunut hotelli. Koska kyseiset hotellit ovat kalliita, lähdin mukaan kahden

päivän retkelle atolleista kauimmaiselle, Lighthouse Reefille. Yön yli kestävä reissu tehtiin ensiluokkaisella 16-metrisellä, vartavasten sukellukseen suunnitellulla veneellä, joka näytiin myös Hollywood-elokuvassa "Cocoon II, The return". Kaiken kaikkiaan 16 mukana olleen sukeltajan joukossa oli amerikkalaisia, kanadalaisia ja portugalilaisia. Ensimmäisenä päivänä sukelsimme kaksi kertaa ja siirryimme yöksi atollin eteläpäähän Half Moon Cayen saarelle, josta suurin osa on harvinaisten lintujen suojelualuetta. Seuraavana aamuna oli ohjelmassa Lighthouse Reefin ja koko Belizen kuuluisin sukellus, Karibian suurin "blue hole", jonne jacques Cousteau oli tehnyt tutkimusmatkan vuonna 1972. Tämän 400 metriä läpimitaltaan olevan kuopan reuna on noin 10 metrissä ja pohjaan on matkaa 145 metriä. Uruguaysta kotoisin oleva sukellusoppaamme john kertoi meille , että tarkoituksena on tehdä niin sanottu aggressiivinen lasku , eli suoraan 40 metriin niin nopeasti kuin mah-

dollista, jotta saadaan mahdollisimman pitkä pohjaaika. Hieman ihmettelin, miksi alas pitää mennä niin kiireellä ja pari päivää myöhemmin sattuikin se mitä olin pelännyt. Suhteellisen kokematon saksalainen sukeltaja unohti seurata syvyysmittariaan eikä täyttänyt liiviään, vaan valui suoraan 60 metriin, seurauksena puolen tunnin deko. "Blue hoi en" reunalla on loivasti viettävä hiekkarinne, josta seinämä tippuu pystysuoraan yli 100 metriin. Ilmeisesti huonon veden vaihtuvuuden johdosta seinämässä on hyvin vähän kasvillisuutta eikä kaloja ole lainkaan. Sen sijaan noin 30 metrin syvyydessä paljastuu seinämästä henkeäsalpaavia 10-metrisiä tippukivi pilareita. Kun 8 minuutin jälkeen aloitamme nousun huusi tietokoneeni hulluna, kun yritin seurata kanadalaista sukelluspariani, jonka tietokone ei päästänyt ääntäkään. Päästyämme seinämän reunalle oli Lighthouse Reefiä pari vuotta asuttanut yksinäinen delfiini, Cindy odottamassa meitä. Sukeltajiin tottunut Cin-

dy ui kosketusetäisyydellä yrittäen saada meitä mukaan leikkiin. Sukelluksen lisäksi Belize on arkeologien paratiisi. Osallistuin retkelle sisämaahan Xunantunichin yli 1000 vuotta vanhoille maya-raunioille. Tunsin pudonneeni keskelle indiana Jonesin seikkailuja kun ylitimme jokea pienellä käsin vedettävällä lautalla. Viivyin viikon Ambergris Cayllä, jonka jälkeen lensin etelään Placencian kalastajakylään. Paikallinen taksikuski, Kevin muisti suomalaisen hammaslääkärin, joka tuli Placenciaan testaamaan xylitol-purukumin vaikutusta paikalliseen väestöön. Hampaissa Kevin ei huomannut paranemista, mutta purukumi oli kuulemma hyvää. Pari päivää ja kaksi sukellusta myöhemmin oli aika valmistautua lähes 20 tunnin matkaan Miamin ja Frankfurtin kautta takaisin Suomeen. MELKOMOINEN SALDO Viiden viikon aikana sukelsin 27 kertaa. Yksi su-

kellus maksoi keskimäärin 140 mk. Ilman lämpötila tammi-helmikuussa vaihteli Bahaman 26:n ja Belizen 34 asteen välillä, veden ollessa parhaimmillaan lähes 30-asteista. Pahin pettymys oli VA-kameran vuokraus, joka osoittautui ylivoimaiseksi. Lennot maksoivat Suomesta ostettuina noin 8000 mk. YÖpymisiin, syömisiin ja juomisiin sekä ostoksiin meni noin 12000 mk. Suurin ostos oli Bahamalta hankittu Sherwood Destiny 30-turvaliivi, joka maksoi 1200 mk. Suomessa vastaavan hinta taitaa lähennellä 4000 mk, joten jos kyseiseen maailmankolkkaan eksyy, kannattaa sukellusvarusteisiin sijoittaa. Kaiken kaikkiaan reissu oli edellisiä matkojani (Australia-Kauko-Itä, USA-FidziUusi-Seelanti) huomattavasti kalliimpi Karibian kalliin hintatason vuoksi. Sukelluksellisesti Belize oli ehdottomasti paras vetäen vertoja Punaiselle merelle ja Australian Suurelle Valliriutalle. Rahaa meni, mutta kivaa oli!

.. .. KOULUTTAJAPAIVAT 3.-4.2.1996 HYVINKÄÄLLÄ HOTELLI RANTASIPISSÄ Ohjelma käsittelee mm. - P3-koulutusta - introsukelluskoulutusta Kouluttajapäivien hinta 100 mk Tietoa majoituspaketista ja kouluttajapäivistä tarkemmin kouluttajapostissa. Lue postisi ja osallistu!

Maailman hienointa kellotekniikkaa: Citizen Hyper Aqualand Kello rekisteröi muistiinsa 30:n sukellusretken tiedot. Kellossa on painesensori, lämpömittari, sekuntimittari ja hälytys. Sukellusajat, syvyydet, lämpötilat, nousut ja välilaskut saa näkyviin kellon omalle näyttöruudulle tai adapterin kautta tietokoneen muistiin ja sieltä kirjoittimen avulla paperille. Kellon ovh 2750,-. Kello+adapteri +ohjelmadisketti yht. ovh 3750,-. Kelloalan erikoisliikkeissä kautta maan.

KOULUTUSPÄÄLLIKÖN tällä he SUKELLUSTURVALLISUUS tettua ja kellä (marraskuussa) ohitJA KULUNUT VUOSI Sukellusvuosi-95 on viimeisiä molskahduksia vaille päätöksessä. Tätä kirjoittaessani eletään vielä marraskuun alkua, ilahduttavan lämmintä, eurodirektiivien mukanaan tuomaa syksyä sekä leutoa avovesikauden loppua. Sukelluksia on takana taas runsaasti ja jos tilastoihin on luottamista, on kausi mennyt myös turvallisuuden osalta kohtuullisen hyvin. Tapahtumaraportoinnin osalta saamme vuosiraportin valmiiksi Oulun kouluttajapäiville sekä referoituna helmikuun lehteen. Raporttien määrässä on edelleen ollut tasaista kasvua, joskin kynnys ilmoittaa sukellustapahtumien yhtydessä sattuneista vaaratilanteista on edelleen astetta liian korkea. Tarkoituksena on oppia sattuneista tapahtumista, antaa infoa uusille sukeltajille ja heidän kouluttajilleen sekä eliminoida mahdollisesti epäsopivat sukellusvarusteet. Tähän perustuen on erittäin tärkeää, että mahdollisimman monesta tapahtumasta saadaan raportti. Joten, vielä kerran kuluneen vuoden lopuksi ja uuden aloitukseksi, kertokaa rohkeasti tapahtuneista sählingeistä, jotta kaikkien ei tarvitse oppia kantapään kautta.

SUKELLUSKOULUTUS Sukeltajaluokitusten määrä on jälleen lähtenyt ilahduttavasti tasaiseen nousuun. Vuoden -93 huippulukemien jälkeen ennustettu asteittainen lama kortitusmäärissä on saatu tai-

taneet v. -94 vastaavan tason. Kortitusmäärien kasvuun ovat selkeästi vaikuttaneet uudet Pl- ja P2 sekä vuoden -96 alusta markkinoille saatava P3-koulutusmateriaali. Vieläkin on toivomisen varaa esimerksi Pl-Iuokitusten määrässä. On selvästi nähtävissä, että kaikille koulutetuille ei myönnetä kouluttajien toimesta Pl-korttia. Yhtenä rajöittavana tekijänä on ollut pakollinen seurasidonnaisuus ja toisena heti kurssin jälkeen suoritettu P2 -koulutus sekä kortitus ko luokkaan. Tulevan vuoden alusta on tulossa muutoksia sekä ajanmukaistuksia myös kortitusrintamalla. Tarkoituksena on luokittaa kaikki sukelluskurssin suorittaneet henkilöt luokkaa vastaavalla CMAS-kortilla sekä helpottaa kortitukseen liittyviä määräyksiä. Näin laajennamme sekä sukelluskoulutuksen määrää, motivoimme uusia tavoitteellisia kouluttajia koulutustomintaan sekä vastaamme tämän hetken ja ennen kaikkea tulevaisuuden liikuntakulttuurin haasteisiin.

MITEN SEUROILLE LISÄÄ KURSSILAISIA VAI TARVITAANKO NIITÄ? Sukeltaminen kuuluu niihin laskuvarjohyppäämisen ja kiipeilyn ohella laskettaviin lajeihin, jonka mahdollisuutena on tarjota harrastajalleen elämyksiä. Tämän johdosta on lajin markkinointi sekä mukavaa, haastavaa että helpompaa verrattuna moneen perinteiseen lajiin

KYNÄSTÄ Toiminnan helpottamiseksi on seurojen, sukelluskoulujen ja yksittäisten kouluttajien käyttöön tuotettu valmis koulutuspaketti nimeltä INTROSUKELLUS - ELÄMYKSIÄ PINNAN ALLA. Koulutusohjelma sisältää tuntirungot sekä teoria - että allasosuuksille, valmiit lehti-ilmoitusmallit, opetuskaIvot teoriatunneille sekä kurssidiplomit osallistujille. Tilaisuuden tarkoituksena on tarjota lajista kiinnostuneille henkilöille mahdollisuus kokeilla laitesukellusta turvallisessa, ilmapiiriItään hyvässä ja ammattitaitoisessa ympäristössä. Ohjelma sopii erittäin hyvin seuran laitekurssin markkinointiin esimerkiksi yrityksille tai yhteisöille. Olemme kuluneiden viiden vuoden aikana tutustuttaneet lähes viisi sataa innokasta henkilöä vedenalaiseen maailmaan ko. tuotteen avulla ja palautteet ovat olleet pääsääntöisesti erittäin positiiviset. Vastaavaa toimintaa toteutetaan jo tällä hetkellä sukelluskouluissa, muutamissa seuroissa ja erityisesti ulkomailla toimivien sukelluskeskusten yhteydessä, joten mistään supermullistavasta uutuudesta ei välttämättä ole kyse. Toimiva idea on paketoitu helposti toteutettavaan malliin ja tarjotaan nyt seuroille ajanmukaisena tuotteena koulutuskäyttöön.

SUKELLUKSEN HUOMINEN Vuosi 1996 on merkkivuosi suomalaisen urheilusukelluksen historiassa SUSL:n täyttäessä pyöreän kunni-

oitettavat 40 vuotta. Paljon on hikeä virrannut ja paineilmaa kulunut näiden vuosien aikana, jolloin hassujen kumipukuisten miesten lajista on muokkaantunut koko perheen iloinen ja yhteinen harrastus neonvärisine pukuineen ja sukellustietokoneineen. Kehitys on ollut nopeaa, joidenkin mielestä ehkä jopa hieman liian vauhdikasta. Tällä hetkellä sukellus lajina vastaa kuitenkin lähes parhaiten nykyajan ihmisen vapaa-ajan odotuksiin tarjoten jokaiselle jotakin niin psyykkisellä kuin fYYSisellä osa-alueella katsomatta ikään, sukupuoleen, kokoon tai koulutustaustaan. Tämän johdosta myös meidän jo sukeltavien ja sukellusta opettavien ihmisten on hyvä pysähtyä miettimään lajin rikkautta ja sen koko kirjoa. Eri koulutusjärjestelmät ovat tänä päivänä jo sulassa sovussa, uusia sukellusalan yrittäjiä tulee markkinoille tasaisen varmasti, laji kasvaa ja voi yleisesti ottaen hyvin. Tämän kaiken keskellä lajin yhteiseen hiileen puhaltaminen korostuu. Uhkatekijät tulevat lajin ulkopuolelta, eivät sen sisältä Menestyksekkään tulevaisuuden varmistamiseen liittyvät olennaisena osana lapset ja nuoret. Seurojen toteuttama Nuori Suomi norppatoiminta on kuluneiden kuuden vuoden aikana tuottanut seuroihin lähes 1300 innokasta räpyläjalkaa. Nyt osa näistä norppana aloittaneista nuorista on jo oppilaana Ml - kouluttajakurssilla. Tie kuutista, norpan ja hylkeen kaut-

TOIMISTOSTA

PUHELU Vakuutusasiaa

Liitto on uusinut vakuutussopimuksen Pohjola Oy:n kanssa entisin hinnoin. Henkilöt, joilla vakuutus on ollut voimassa, saavat esitäytetyt lomakkeet vuoden vaihteessa. Tarkastakaa tietonne!!!! Vakuutuksen ottajan henkilötiedot tarvitaan täydellisinä. Lue vakuutuslomake. Muistattehan, että liiton solmima sopimus korvaa painekammiohoidot - myös ulkomailla. Eli, vakuutus on voimassa samoilla ehdoilla niin koti- kuin ulkomaan

matkoilla. Matkavakuutus tarvitaan kuitenkin muuta kuin sukeltamista varten esim. matkatavarat ym. Huomioikaa, että tämä vakuutus on tarkoitettu vain seurojen jäsenille tai seurojen kursseilla oleville. Tämän vuoden vakuutuksissa on ollut useampi sata nimimerkillä ÖÖÖÖ, koska henkilötiedot ovat olleet puutteellisia tai summa on ollut virheellinen esim. 15 mk 150 mk:n sijaan. Onneksi tapaturman kokeneilla 48:lla on ollut vakuutus kunnossa.

Uusia seuroja

AV-Divers, Espoo MRV Räddningsdykare, Maarianhamina Tervetuloa mukaan toi mintaan.

Valiokuntapaikkoja tarjolla

Oletko intoa ja ideoita pursuava? Haluatko antaa aikaasi liiton toimintaan. Ilmoita halukkuudesta liiton Millaista ilmaa hengi- toimistoon.

tät?

Onnitteluja!

Ilman testauksia suorittaa edelleen Seppo Salonen Porissa. Toimintaohjeet Sepolta puh (939) 637 0141 koti ja (938) 381 5938 työ.

Onnea kaikille merkkipäiväänsä viettäville seuroille etu- ja takakäteen! Kiitos kuluneesta vuodesta. Hyvää joulua!

: .__ Soitellaan, ~oltellaan

> ..:::;?~

~./;

TOIMISTON TERVEISIÄ ta mursuksi on hyvässä vauhdissa Myös tämä, laitesukeltajien uusi, nuori ja lapsesta saakka lajiin perehtynyt sukupolvi luo meille oman haasteen. Nuoret ovat sekä asenteellisesti hyviä harrastajia, taitavia sukeltajia, potentiaalisia asiakkaita sekä tulevaisuuden toimihenkilöitä niin seura - kuin liittotasolla. Pidetään myös heistä hyvää huolta, tarjoamalla monipuolinen ja haastava kasvualusta sukelluksen alalla. . Eipä muuta tältä istumalta. Kinkkua sekä muita herkkuja jouluna riitävästi ja positiivisella asenteella kohti suomalaisen sukelluksen ~ seuraavaa 40 vuotta. Terveisin,

Arto Sieppi Koulutus- ja valmennuspäällikkö

Toimistossa työskentelee taloudellisista syistä enää vain Brita, Sipi ja Päivi. Mahdollisuuksien mukaan käytämme keväällä osa-aikaista työvoimaa ja toivomme myöhemmässä vaiheessa pystyvämme paikkaamaan toisen vakituisen sihteerin. Joulukuun alusta alkaen toimisto palvelee jäseniään puhelimitse ma-pe 9-12. Puhelinnumerot ovat: Brita (90) 1582257 Sipi (90) 1582569 Päivi (90) 158 2258 Pyydämme teitä käyttämään faxia aina kun se on mahdollista, numero on (90) 158 2516. Toimisto sulkee ovensa jouluna lomien vuoksi 22.29.12.95. Sari kiittää kaikkia mukavista kuukausista. Hyvää Hyvää joulun odotusta kaikille teille 9500 jäsenelle 172 sukellusseurassa! Mikäli haluat tilata ystävälIesi sukellusaiheisen kirjan tai muuta materiaalia, niin teethän tilauksesi pian, jotta saamme sen toimitettua ennen joulua! Jos muutat, niin muistathan tehdä osoitteenmuutoksen mahdollisimman pian muuttosi jälkeen, jotta saamme SUKELTAjAn postitettua oikeaan osoitteeseesi! Osoitteenmuutoksen voit tehdä lehdestä löytyvällä kaavakkeella tai postista saatavaIla kortilla. Turvallisia talvisukelluksia ja kaikkea hyvää loppuvuodelle toivottavat Sari ja Päivi

SIELTÄ TÄÄLTÄ SUKELTAJA-LEHDEN GAllUP

INFOA HAVERIIN Haverin louhos on ollut hyvin kiinnostava sukelluskohde kautta aikojen. Siihen sisältyvä mystiikka syvyyksineen ja luolineen ei suinkaan ole vähentänyt sen vetovoimaa. Heinäkuussa louhoksen reunalle paljastettiin SUSL:n kustantamat leikkauskartat ja horisonttikuvat. Lisäksi paikalle tuli infoa louhoksen historiasta, syvyyksistä jne. Seikkailijoiden on turha toivoa, että näytteillä olisi tarkka tietoisku luolista. Sellaista tietoa ei info sisällä. Luoliin sukeltaminen on Haverissa (niinkuin muuallakin) kielletty! SUSL:n lisäksi Hämeenkyrön kunta ja VPK ovat merkittävästi auttaneet louhokseen ja sukellukseen liittyvissä asioissa, josta täten kiitos heille!

Rovaniemen vuosikokouksen yhteydessä suoritettiin kysely Sukeltaja-lehden lukijoiden mielipiteistä ja toivomuksista. Kysely antoi oivaa apua lehden kehittämisessä. Vastanneiden kesken arvottiin "Hiljaiset laivat"kirja. Arvonta suosi Maarit Forstenia Oulun Vesimiehistä. Kiitos Maaritille ja kaikille kyselyyn vastanneille mielenkiinnosta.

PARI OIKAISUA Ilman laadun testausmahäollisuus on Seppo Salosen "hanskassa". Painovirhemokoma oli käynyt lehdessä 3/95 Sepon puhelinnumeron kimppuun. Kotinumero on (939) 637 0141. Työnumero on (938) 381 5938.

On siis mahdollista että porilainen rohkenee töihin Rauman suuntaan ... Lehden 4/95 räpyläuinnin EM-kisajutusta oli pudonnut pois jutun tekijöiden nimet, joten tulkoot ne nyt tässä: Teksti Sari Autio, kuvat Risto Latva, jussi Toivola ja Anne Autio.

/ - - - - - - - - - - - - - - - - ............ ( Osoitteenmuutoskaavake ,

J".1l ()Y

FOTOALAN ERIKOISTYÖT

Kamerahuolto - Nikonoksille - Muille VA-kameroille - tavallisille kameroille

Myymme ja ostamme Käytettyjä ja uusia: - VA-kameroita - tavallisia kameroita - objektiiveja ym. Avoinna ma-pe 09.00 - 16.00 I

Halsuanfle 4. PL 80. 00401 Helsinki Puh 90-5074510. Fax 90-507 4512

Hyvä SUKELTAJA-lehden saaja! jos osoitteesi muuttuu, muista ilmoittaa siitä myös liiton toimistoon. Näin saat lehtesi aina oikeaan osoitteeseen. Seurat ovat velvollisia tekemään jäsenkorjaukset vain kaksi kertaa vuodessa. Tällä lomakkeella saat helposti osoitteenmuutoksesi tehtyä! Merkitse lomakkeeseen myös, oletko jäsen, seuran yhdyshenkilö vai koulutusvastaava. Näin saamme eri rekisterimme ajan tasalle, sillä jäsenrekisteriin korjatut tiedot eivät jorjaa seuran yhteyshenkilön eikä koulutusvastaavan tietoja! MUUTTAJAN NIMI _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ __ VANHA KATUOSOITE _ _ _ _ _ _ _ __ SEURA _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ __ SYNTYMÄAIKA _ _ _ _ _ _ _ _ _ __ jÄSEN/YHTEYSHENKILÖ/KOULUTUSVASTAAVA (merkitse oikeat) UUSI POSTITUSOSOITE _ _ _ _ _ _ _ __ PUH.K. _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ __ PUH.T. _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ __ (koskee koulutusvastaavia ja seurojen yhteyshenkilöitä) MUUTOS ASTUU VOIMAAN _ _ _ _ _ __ Postita osoitteenmuutos osoitteella: SUSL, Radiokatu 20, 00240 HKl, Voit myös faxata ilmoituksen J ~n~eroon~~1~~16. _ _ _ _ _ _ _ _ ../

TAPAHTUMAKALENTERI

Myydään Teräspullo 12, 200bar, pohjasuojuksella, katsastettu 1995, vain 4 vuotta vanha. Kumivene Zephyr, saksalaista laatua, 4,2 xl, 7m, hyväkuntoinen, heavy duty, max 50hv moottorille, soveltuu sukeltajille ja ammattikäyttöön. Tiedustelut (90) 286 411 ja 940-5576462

6.Sukelluslamppu Vega Halogen ladatuilla paristoilla. 7.Sukelluslamppu Vega normaali 6 paristolla. 8.Sukeltajan kello Citizen Quartz 200 metriin. Puh. (958) 488 510

Vähän käytetty Diamondmerkkinen neopreenikuivapuku. Koko 170-175 cm, hoikka. Todella kestävä veNIKONOS V 35 mm:n lins- toketju, kevlar-vahvikkeet sillä sekä salama SB 101. polvissa ja erinomaiset Kamera on uusi ja salama saappaat (koko 41-43). vähän käytetty. Yhteishinta Hinta 2500,6.500 mk. Myynti erikseen Soita ilta-aikaan 90-752 1754 PialIe tai on myös ajateltavissa. Juhalle. Kalervo Rehnbäck (926) 4645187.

Ostetaan

1. Regulaattori Mares Mr 12 m, jäätymissuojalla 200-300 barin liittiminen. 2.0ctobus-retulaattorin Spiro Club. 3. Paineilmapullo 10 litraa 300 bar selkätelineellä, terässoljilla. 4.Sukell ussyvyysmi ttari, Suunto 45 metriä. 5. Kaulusmallinen nostoliivi Polar Diver keltainen-sininen.

Ostan hiilimikrofoneja (esim. Eriksson tai vast.). Näitä on käytetty aikaisemmin myös armeijan panssarivaunuissa ja lentokoneissa. Puh. 964-484 9121

Talteenotettu Haverista lokakuussa avokantaräpylät. Tiedustelut Jari Autio (931) 2110633.

16.

UppopallojFelix-cup

Göteborg

1996 TAMMIKUU

6.-7. 12.-14. 13. 19.-20. 27. 27.-28.

UP, Riihimäki-Cup CMAS*-kouluttajakurssi, losa UP, SMjl-divisioona V UP, Mj-leiri (M+N) UP, SMjl-divisioona VI Äluekouluttajapäivät

Kuopio

Vierumäki

HELMIKUU

3. 3.-4. 4. 9.-11. 10.-11. 16.-18. 17.-18. 23.-25. 24.-25. 24.

UP, Naisten SM-kierros 111 Kouluttajapäivät UP, II-divisioona m CMAS*-kouluttajakurssi, II osa UP, Mj-leiri (M+N) CMAS*-kouluttajakurssi, losa UP, PM-kisat (M+N) CMAS*-kouluttajakurssi, II osa Valtakunnallinen Norpparalli UP, SMjl-divisioona VII

Hyvinkää Kuopio Vierumäki Norja Vierumäki Kouvola

MAALISKUU

3. 9. 9. -10. 16. 23. 30. -31. 30.-31.

UP, SMjl-divisioona VlII UP, Naisten SM-kierros IV NS-ohjaajakurssi UP, SMjl-divisioona IX UP, II-divisioona IV Tekniikkasukell uskoul uttajakurssi UP, Loppuottelut (M+N)

Pori Espoo

HUHTIKUU

13. 13.-14. 14. 19.-21. 20.-21. 26.-28.

SUSL:n 40-vuotisjuhla UP, Divisioona karsinnat SUSL:n kevätkokous Turvasukelluskouluttajakurssi UP, Vesikko-Cup CMAS**-kouluttajakurssi, losa

Helsinki Helsinki Vierumäki Vierumäki

TOUKOKUU

3.-5. 8. 10.-12. II. 12. 22. 25. 24.-26. 26.

lAKMA JO JlNNITTÄMÄ9TÄ... JA OTA Sf PAlNfHITT~KI

POIS 5UU9TASl !

CMAS***-kouluttajakurssi, losa Suk.suunnistuksen peruskurssi CMAS**-kouluttajakurssi, II osa UP, Nuorten SM-Cup I UP, Nuorten (20v) Mj-leiri Suk.suunnistuksen kilpalajikurssi Suk.suunnistuksen peruskurssi CMAS***-kouluttajakurssi, II osa Suk.suunnistuksen kilpalajikurssi

Vierumäki Tampere Vierumäki Tampere Hämeenlinna Vierumäki Tampere

- Sukellusretket , Koulutus, Varusteet -Ilmantäyttö 20 mk (200 ja 300 Bar ) Aquanaut Oy , Kivenlahdenkatu 3 02320 Espoo p. 8092763 , 949 930334

SUOMEN URHEILUKIRJOJEN KIRJ STADION 0025) HELSINKI

Rusthollarinkatu 8 02270 Espoo Puh. 90-613 316 DIVING CENTER Helsinki 90-6221180, Tampere 931-255 9510, Turku 921-230 1456, Hanko 911-2482483