Sukeltaja 1994 5

..,

Suomen Urheilusukeltajain Liitto ry:n j채senlehti joulukuu/VOL 33 ISSN 1237-1688

ICJ 1···lalrslllt 1] [91- 015 - » ~----.,

PARMASOFT

HUPPU JOKA ISTUU KOKO- TAI PIKKUMASKIIN, TOSI MIELYTTÄVÄSTI

SÄÄTÖTILAVUUSVENTTIILlT JOTKA TOIMIVAT TARKASTI JA NOPEASTI

Sl!JOMESSA VAILMISTETTU MAAllMANlAAJUI~EI:.1LA PAT:.MENETELMALLA EUROVALLOITTAJA

SUOMEN URHEILUSUKELTAjAIN LIITTO RY:N JÄSEN LEHTI 5-94 SISÄLTÖ TURVAMÄÄRÄYKSISTÄ ..................................

PÄÄTOIMITTAJALTA .....................................

4 5

6 8 10 14 18 18 19

TEKNIIKKASUKELLUS ....................................

NITROX ••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••• SIMPPUjEN JUHLA .....................................

UTÖ ••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••• EU-TANSKA jYLLÄSI PM:SSÄ ........................

HITAASTI, TARKASTI, VARMASTI •••••••••••••••••••• RÄPYLÄKISAT VAASASSA ••••••••••••••••••••••••••••• HALOO, HALOO •••••••••••••••••••••••••••••••••••••••

20 22

TURVAMÄÄRÄYKSET ...................................

23

LAATUA KOULUTUKSEEN ..............................

SUOMEN URHEILUSUKELTAjAIN LIIITO RY:N JÄSENLEHTI POSTITETAAN SUKELTAjILLE, JOIDEN OSOIITEET JÄSENSEURAT OVAT TOIMIITANEET LIITOLLE, jA JÄSENMAKSUT ON MAKSmU. MUUTEN LEHTEA ON SAATAVANA LIITON TOIMISTOSTA.

PÄÄTOIMITTAJA ERKKI METSÄVUORI KUSTAVINTIE 9 C 24, 20310 TURKU PUH.KOTl (921) 391098 TYÖ (921) 694 317

TOIMITUSSIHTEERI LEENA KOIVUMÄKI KAARIKATU 5 A 2, 33100 TAMPERE PUH. JA FAX. KOTI (931) 223 8876

ILMOITUSMYYNTI BRITA IKAVALKO RADIOKATU 20, 00240 HELSINKI PUH. TYO (90) 1582257

PUHEENJOHTAjA HELENA JAATINEN PUH. KOTI (90) 297

LIITON TYTÖT JA HEIDÄN "MERKITTÄMÄNSÄ" SIMPUT

RÄPYLÄUINNIN MM-KiSASTA ••••••••••••••••••••••••

27 27 28

KUIVAPUVUN OSTAMINEN ............................

30

MIKSI MENISIN Ml KURSSILLE ••••••••••••••••••••••

32

TULOKSIA VUODEN VARRELTA .......................

VUODEN PARHAAT ••••••••••••••••••••••••••••••••••••

34 36 38 39

ANTIHISTAMIINIT JA SUKELTAJA •••••••••••••••••••••

40

SUOMI SUKELTAA TIEDON PERÄÄN ••••••••••••••••••

43 44 46

PIILOLASIT ••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••• JOHN GRAFTON .......................................

NORPAT RAUMALLA ..................................

AKTIIVISESTA PELASTUSVALMIUDESTA ••••••••••••••

OSTETAAN, MYYDÄÄN ................................

TAPAHTUMAKALENTERI ...............................

KANSIKUVA: ERKKI SIIRILÄ "SUKELTAJIEN UNELMA"

VALTAKUNNALLINEN NORPPARALLI VAASASSA 10.-13.8.1995 Tiedustelut Arto Sieppi 90-158 2569 tai jaakko j. Salo, Kluuvitie 3, 65280 Vaasa 961-3214182 fax 961-321 3638

5794

TOIMITUS JÄITÄÄ KIRjOITIAjILLE VASTUUN HEIDÄN MIELlPITEIS' TAAN. ILMESTYMIS' JA ILMOITUSAINEISTON AIKATAULU NUMERO

ILMESTYY

1 2 3 4 5

7. 2 11. 4 6. 6 10.10 12.12

VUOSIKERTA

ILMOITUSAINEISTOPÄIVÄ TEKSTI

3. 1 7. 3 5. 5 8.9 10.11

27.12 17. 2 21. 4 25. 8 27.10

180 ..

SUOMEN URHEILU· SUKELTAJAIN LIITTO RY RADIOKATU 20, 00240 HELSINKI PUH. (90) 158 2258 FAX. (90) 158 2516 PAINO: SERIOFFSET, TURKU

UORI SUOMI ~ THE

SIlJA LINEF't

•

••

••••

TURVAMAARAYKSIIN MUUTOKSIA VUODEN 1995 ALUSTA Turvamääräyksiin on tehty muutoksia, jotka tulevat voimaan vuoden 1995 alusta.

Pääasiassa tarpeen muutoksiin ovat aIheuttaneet tapahtuneet sukellusonnettomuudet ja niIden pohjalta havaitut puutteet turvamääräyksissä. Muutosten tavoitteena on parantaa sukeltajan mahaollisuuksia auttaa pariaan tai selvitä itse tilanteista, jotka voivat johtaa onnettomuuteen.

Sukellusvanhimman mahdollisuuksia auttaa hätäänjoutunutta sukeltajaa on myös oleellisesti parannettu lisäämällä määräyksiin kohta poijun käy:töstä.

Turvaliivin käyttöä on laajennettu koskemaan märkäpuvulla sukeltamisen lisäksi myös sukeltamista kuivapuvulla. Tämän tarkoituksena on varmistaa sukeltajan pintaan pääsy myös kUivapuvun rikkouduttua tai muuten nosteen puuttuessa.

Vara-annostimen eli "octopuksen" merkitys turvallisuustekijänä on osoittautunut niin ilmeiseksi, että suositus sen käytöstä on muutettu mäaräykseksi.

Edellä mainittujen lisäksi turvamääräyksiä on myös järkeistetty ja selkeytetty kautta linjan.

Muutosten voimaanastumisesta johtokunta on poikkeuksena päättänyt, että varusteiden (turvaliivi ja octopus) tulee olla kunnossa 1.5.

Seuraavassa tärkeimmat muutokset:

1

MERKKIPOIJUN KÄYTTÖ

5

1.9.1 Parisukelluksessa käytettävä merkkipoijua, ei· lei siitä ole suoranaista vaaraa.

2

TURVAlIIVIN KÄYTTÖ

4.2.8 Sisältää uuden ohjeen etappinousun laimin· lyönnin tai keskeytyksen varalta samalla kun ohjeet märkärekompressiosta poistettu.

6

VARA-ANNOSTIMEN KÄYTTÖ

1.16 Sukeltajalla on oltava kaksi annostinta.

4

TAl VISUKEllUKSESSA;

7

SUKElTAJAN VARUSTUKSESSA;

9.1... - turvaliivi, ellei käytetä merkinantoköyttä ja kuiva pukua.

8

3.1.1 Sukellukseen saa osallistua vain vähintään P2tasoinen sukeltaja.

3.2.5 Avantosukelluksessa käytettävän sukelluslait teen sisältämän ilmamäärän on oltava vähintään kaksinkertainen suunniteltuun sukellusaikaan nähden.

3.2.6 Paluu on aloitettava, kun säiliöiden paine on puolet lähtöpaineesta.

MERKI NAN NOISSA; Turvallisuusmerkit ennallaan, mutta ohjailumerkeissä muutoksia.

1.10 Ilman merkinantoköyttä sukellettaessa on käytettävä turvaliiviä.

3

ETAPPISUKELlUKSESSA

KÄSITTEISSÄ JA MÄÄRITELMISSÄ; Avustaja Annostin Uusintasukelluksen lisäaika Poijuköysi

9

MUITA MUUTOKSIA Sanonnaliisia muutoksia ja selkeytyksiä kautta linjan.

TEKNINEN VALIOKUNTA

o

PÄÄ TOIMITTAjALTA

Sukeltajan joulu Taas on käsillä se vuodenaika jolloin luodaan katse taaksepäin kuluneeseen aikaa ja tehdään tilinpäätös. Ynnätään yhteen tehdyt ja tekemättömät työt, onnistumiset ja epäonnistuneet projektit.

Näin sukeltajien kannalta vuosi oli parempi kuin edellinen, joka jäi historiaan todella mustana. Aivan ilman onnettomuuksia ei kuitenkaan vielä selvitty, ja loppuvuodesta Haverissa oltiin taas turhan lähellä katastrofia. Omituisin eväin suoritettu sukellus oli päättyä onnettomasti.

Suurin osa sukeltajista on kiitettävästi omaksunut liiton turvakampanjan asennemuutoksen sukeltamisessaan. Kun vielä opittaisiin käyttäytymään saaristossa niin oltaisiin paremmalla puolella. Jännittävät kokemukset veden alla purkautuvat helposti rannalla kovaääniseen mekastamiseen.

Unohdetaan, että emme me ole suurine joukkoinemme, kompressoreinemme ja aluksinemme ainoita saariston kiertäjiä. Emme toki ole aina pahimpiakaan, myös muissa veneilijöissä on häirikkönsä.

Mutta koulutukseen. Kouluttamisen kenttä on kokenut suuren muutoksen. Koekäytössä ollut koulutusohjelma on nyt arvioitavissa.

Onko se onnistunut vai ei.

Siihen uudistusohjelmaan kuuluu nyt myös myynnissä oleva kalvosarja opettamisen tueksi. "Sukellus"-kirjasta on jälleen otettu uusi ehompi painos. Kirja on todellinen tietopaketti uusille sukeltajille ja miksei vanhemmilIekin. Hyvä!

••

fRAN CHEfREDAKTOREN

Dykarens jul Men nu tilI utbildningen.

Utbildningsfältet har genomgått en stor förändring och det är tid att värdera Lehtemme osalta vuosi on Igen är den tiden inne då det testade utbildningsproollut merkityksellinen. Erilai- man tar sig en titt på det grammet. Är det Iyckat eiler sia muutoksia on tehty mon- gångna året och gör upp inte. En transparangserie takin. Lehden nimi vaihdet- bokslut. Man räknar ihop som stöd för utbildningen tiin, ulkoasua on kohennet- utförda och outförda arbe- finns också nu tilI försäljtu ja miksei sisältöäkin. Kaik- ten, framgångsrika och ning. Boken "Sukellus" har kia tavoittelemiamme uudis- misslyckade projekt. utkommit med en enhetlituksia ei vielä ole voitu toUr dykarens synpunkt var gare upplaga. Boken är ett teuttaa, se kaikkien kaipaa- detta år bättre än det förra, verkligt informationspaket ma raha kun tuo omat vaike- som gick tili historien som för nya dykare och varför utensa edelleenkin. Vaikka ett mycket dystert. Helt inte också för gamla. Bra! liiton rahapussia raotettiin utan olyckor klarade vi oss För vår tidnings del har meille enemmän kuin ennen inte nu heller. 1 slutet av året varit betydelsefullt. Det joudumme edelleen teke- året var en katastrof onödigt har gjorts många olika fömään jokaisen numeron koh- nära i Haveri. Den underligt rändringar.

Tidningens dalla sarjan kompromisseja. utförda dykningen höll på namn har förändrats, layouVaikka sivu määrää on jon- att sluta ilIa. ten har förbättras och varkin verran saatu kasvatetDen största delen av dy- för inte också innehållet. tua, emme ole kaikkia meille karna har berömligt godta- Alla förbättringar har dock tulleita kirjoituksia vielä voi- git förbundets säkerhets- inte ännu kunnat realiseras neet käyttää. Jutut eivät ole kampanj angående en atti- eftersom penningbristen kateissa, vaan ne odottavat tydförändring i dykningen. medför svårigheter. Fastän vuoroaan. Kaikki ne me ai- Om vi ännu skulle lära oss vi fick Iitet me ra pengar än omme käyttää sopivan het- att uppföra oss i skärgår- tidigare från förbundet måsken tullen. Jonain päivänä, den, så skulle vi vara på te vi ännu inför varje ensjonain päivänä. den bättre sidan. De spän- kilt nummer göra en rad Näin vuoden ja tämänkin nande upplevelserna under kompromisser. Oavsett det kirjoituksen päätteeksi ha- vattnet tar sig lätt uttryck i ökade sidantalet har vi inte luaisin kiittää kaikkia yh- ett stort oväsen på stran- kunnat publicera alla skriteistyökumppaneitamme, den. Vi med våra otroliga velser. De har dock inganiin kirjoittajia kuin i1moit- historier, kompressorer och lunda tappats bort utan väntajiammekin. Tulevaisuu- farkoster glömmer att vi tar på sin tur. Vi kommer teen suhtaudumme valoisin inte är de enda skärgårdsfa- att utnyttja alla då tiden är mielin ja toivotan lehden rarna. Vi är visserligen inte inne. En vacker dag ... toimituksen ja omasta puo- alltid de värsta, också anSom avslutning på året lestani kaikille räpylävar- dra båtsportare kan uppträ- och denna skrivelse vilI jag paille da störande. tacka alla våra samarbetspartner, såväl skrivare som annonsörer. Vi ser Ijust .på Hyvää Joulua framtiden, och på redaktioGod Jul ja nens och mina egna vägnar och • Onnellista Uutta Vuotta Gott Nytt Ar önskar jag alla grodfötter

Mitä on tekniikkasukellus? Tekniikkasukellus on uusi termi, jota on alettu käyttää tavallista urheilusukellusta vaativimmista harrastajien tekemistä sukelluksista. Tällaisia sukelluksia ovat mm. luolasukellukset, hyvin syvät sukellukset (yli 50 ml, muiden kaasujen kuin pelkän ilman käyttö jne. Pelkkä tavallisten rajojen ylitys ei vielä riitä tekniikkasukellukseksi. Tarvitaan myös tavallisuudesta poikkeavia varusteita ja välineitä, joilla sukellus tehdään turvallisemmaksi. Tässä onkin tekniikkasukelluksen yksi tärkeä kohta: kehitetään ja käytetään välineitä niin, että vaativatkin sukellukset voidaan tehdä turvallisesti ja varmasti.

Tässä artikkelissa kuvataan lyhyesti muutamia tekniikkasukeltamisen alaan kuuluvia menetelmiä ja kerrotaan samalla kuinka Kuplassa asiaa on kehitetty ja missä mennään.

MIKSI EI ILMAA? Ilman käyttö nykyään urheilusukelluksessa johtunee pelkästään sen halpuudesta ja, helposta saatavuudesta.

Monilla sukelluksilla se on kuitenkin tavattoman huono vaihtoehto hengityskaasuksi tai kuivapuvun täyttämiseen. Ilmaa on kuitenkin totuttu käyttämään ja sen kanssa on opittu elämään, joten vaihto parempiin kaasuihin vaatii paljon uutta oppimista ja käytäntöjen muokkautumista.

Ilman vaihtoehtoja ovat erilaiset typen, hapen ja heliumin seokset. Joskus voidaan sekoittaa joukkoon myös vetyä. Muitakin kaasuja on kokeiltu mutta edellä mainitut ovat tavallisimpia hengityskaasuja.

NITROKSI Nitroksi on yleisesti hapen ja typen seos mutta tekniikkasukeltamisessa sillä tarkoitetaan seoksia, joissa on enemmän happea kuin ilmassa. Seokset tehdäänkin yleensä sekoittamalla happea ja ilmaa.

Nitroksin tarkoituksena on vähentää kaasussa olevan typen määrää ja sallia siten pidemmät sukellukset ilman kasvavia etappipysähdyksiä. Typen vähentyessä seoksen happpipitoisuus 6

kasvaa ja tämä taas aiheuttaa uusia ongelmia. Happi on hyvin voimakkaasti reagoiva kaasu, jota ihminen on oppinut käyttämään ilmassa esiintyvinä pitoisuuksina. Sukellettaessa paine kasvaa syvemmällä ja samalla kaasujen osa paineet kohoavat. Happi alkaa olla haitallista yli 0,5 barin osapaineessa pitkissä altistuksissa ja lyhyissä sukelluksissa vaarallisena rajana on 1,41,6 barin osapaine.

Suomen ensimmäinen nitroksi-kurssi pidettiin elokuussa joten nitroksin käyttö on Suomessakin alkanut. Kurssilla ei ollut vielä kovin paljon oppilaita mutta hyvä alku kuitenkin. Tätä kirjoittaessa ei nitroksia vielä saa kovin helposti mistään mutta toivottavaa on, että tulevaisuudessa asiaan tulee parannus. Kaasun sekoittaminen onkin nitroksin käytön suurimpia esteitä. Kuten aikaisemmin toqettiin happi on erittäin voimakkaasti reagoiva kaasu. Etenkin öljyjen ja rasvojen kanssa happi reagoi räjähtäen.

Tämän takia kaikkien hapen kanssa tekemisissä olevien laitteiden kuten letkujen, pullojen ja muiden vempaimien tulee olla ehdottomasti rasvattornia. Nitroksin sekoittamisessa käytettävän ilman tulee olla myös öljy-

töntä. Tavallisella kompressorilla ei saada riittävän puhdasta ilmaa Nitroksin sekoittamiseen. Toivottavaa onkin, että muutamat sukellus liikkeet investoivat kunnolliseen laitteistoon ja mahdollistavat nitroksin hankkimisen helposti ja luotettavasti. Tätä täytyy nyt vain jäädä odottelemaan.

TRIMIKSI Trimiksi on nimensä mukaisesti kolmen kaasun seos (happi, typpi ja helium). Trimiksiä käytetään syvillä sukelluksilla, joissa sekä hapen että typen määrää on haluttu pienentää narkoosin ja hapen vaarallisuuden vuoksi. Helium ei aiheuta narkoosia korkeissakaan paineissa, joten trimiksiä käyttäen voidaan sukeltaa syvälle ilman vaarallista narkoosia. Happipitoisuuskin saadaan helposti pidettyä turvallisella alueella.

Trimiksiä voidaan sekoittaa helposti heliumista ja ilmasta. Usein parempi seos saataisiin, jos lisättäisiin vielä vähän happea. Tämä aiheuttaa kuitenkin samoja ongelmia kuin nitroksin sekoittamisessa oli, joten usein tyydytään pelkkään ilman ja heliumin seokseen. Tällaisessa seoksessa on

Osittainen lainaus Kupla Illustrated. aina vähemmän happea kuin ilmassa, joten sitä ei voi hengittää pinnalla eikä edes kovin matalalla. Paineen pitää olla riittävän suuri, jotta hapen osapaine kasvaa yli ilmassa olevan 0,21 barin.

Helium poistaa siis tehokkaasti narkoosin mutta ei jotain hyvää ellei jotain pahaakin. Lyhyillä sukelluksilla heliumin käyttö aiheuttaa erityisen pitkiä etappipysähdyksiä. Syvillä sukelluksilla etapit ovat muutenkin pitkiä, joten trimiksiä käyttäen etapit saattavat tulla todella pitkiksi. Helium on todella hyvä lämmönjohde, joten trimiksiä ei voi käyttää kuivapuvun täyttämiseen. Kuivapukua varten ja sukelluksen matalaa osuutta varten tarvitaan siis jotain muuta kaasua (esimerkiksi ilmaa tai nitroksia).

Kuivapuvun täyttämiseen soveltuisi kuitenkin paljon paremmin jokin aivan toinen kaasu.

ARCON Argon johtaa paljon huonommin lämpöä kuin ilma (lämmönjohtavuus noin 60 % ilman arvosta) ja on siten parempi eriste. Tämän takia argon sopiikin hyvin kuivapuvun täyttämiseen. Sukellusaikoja voidaan pidentää tai vaatteiden määrää voidaan vähentää palelematta. Argon ei ole vaarallinen ja sitä on helposti saatavissa melkein kohtuulliseen hintaan, joten se on sukelluksessa käytettävistä kaasuista ongelmattomin. Ylimääräisen pullon pitäminen mukana aiheuttaa kuitenkin hiukkasen harmia mutta onneksi pullon ei tarvitse olla kovin iso.

lUOLASUKELLUKSET Luolasukelluksia on Suomessa tehty paljon ennen tekniikkasukeltamisen tulemista. Viime vuoden onnettomuusraportit kuitenkin kertovat, että luolasukelluskin vaatii tavallisista välineistä poikkeavat varusteet. Opaskelat, varmennetut laitteet ja ennen kaikkea luolasukelluksiin sopiva koulutus ovat välttämättömiä turvalliselle sukeltamiselle luolissa.

Koulutuksen tärkeys tuli vasta nyt esille mutta kaikessa tekniikkasukel-

tamisessa uusien asioiden kunnollinen ja perinpohjainen opettelu on ehdottaman tärkeää. Laitteet, sopivat kaasut ja muut vempaimet eivät tee sukeltamisesta turvallista. Tarvitaan jatkuvaa koulutusta ja harjoittelua jotta sukellukset sujuvat hyvin. Ehkä koulutuksen ja tiedon jakaminen onkin tekniikkasukelluksen alalla kaikkein tärkein päämäärä. Sitä korostetaan jatkuvasti ja alan kansainväliset julkaisut pyrkivät levittämään tietoa mahdollisimman paljon. Kun sukeltajat eivät kuitenkaan pysy tavanomaisissa rajoissa niin tehdään rajojen ylitykset sitten kunnolla ja turvallisesti.

MITÄ KUPLASSA ON TEHTY? Kuplassa on muutama innokas sukeltaja, jotka ovat omasta aloitteestaan ruvenneet hakemaan tietoa tekniikkasukeltamisesta. Innostunut ryhmä ei ole kovin suuri, mutta mielipiteiden ja kokemusten vaihto on ollut vilkasta. Tietoa on haettu kirjoista, lehdistä ja tietoverkoista.

Uudet kokeilut ovat olleet hyvin varovaisia, sillä varsinaista koulutusta ei Suomessa ole saatavilla. USA:sta on kuitenkin haettu mm. luolasukelluskoulutusta. Tärkeintä on kuitenkin ollut ajattelutavan muutos jatkuvalle koulutukselle ja harjoittelulle myönteisemmäksi. Enää ei esiinny niin paljoa "kyllä minä osaan" ajattelua vaan se on vaihtunut "kuinka tämän tekisin paremmin" ajatteluksi.

Muutamia asioita kannattaa kuitenkin mainita. Syväsukelluskurssin muodossa on harjoiteltu ja kehitetty taitoja syviä sukelluksia varten. Asenteiden muokkaus ja henkinen valmentautuminen ovat olleet tässäkin tavattoman tärkeitä. Myös laitteiden sopivuutta on tutkittu ja varmennettujen laitteiden hankkiminen on ollut hyvin yleistä. Mitä teet kun ilman tulo lakkaa 50 metrin syvyydessä?

Pienen miettimisen Ua kokeilun) jälkeen täysin erillisen laitteen olemassaolon merkitys selviää. Nitroksia ei ollut saatavilla ja omien sekoitusten vaaroista jo mainittiin, joten nitroksia ei ole toistaiseksi käytetty. Jatkossakin saaristossa nitroksin saatavuus on todennäköisesti huono, jo-

ten kovin suureen käyttöön ei ehkä lähitulevaisuudessakaan päästä. Nitroksin käyttöä kehitelläänkin lähinnä dekokaasuna.

Trimiksiä on sekoitettu muutama pullollinen mutta varsinainen käyttö on jäänyt muutamaan kokeiluun .. Sukelluskäytännön luominen ja sopivien taulukoiden laskeminen vie aikansa. Talven aikana on tarkoitus jatkaa kehittelyä.

Argonia on käytetty koko kesä ja se on osoittautunut todella mukavaksi ja lämpimäksi kaasuksi kuivapuvussa. Useampi käyttäjä tekisi argonin hankkimisen e"ntistä edullisemmaksi.

Seuraavana kesänä argonin käyttäjien määrä toivottavasti jo moninkertaistuu. Luolasukelluksen menetelmiä on käytetty lähinl).ä hylkysukelluksilla. OpaskeIojen käyttöä on harjoiteltu ja huonoissa näkyvyyksissä ne ovat olleet usein suurena apuna. Jatkossakin kehittely ja harjoittelu tapahtuu lähinnä hylkysukelluksia ajatellen.

Kelojen rakentelu lisääntyy myös varmasti.

LOPUKSI Tässä artikkelissa on esitetty muutamia ajatuksia tekniikkasukeltamisesta ja kerrottu joistakin alaan liittyvistä asioista. Esitys on tarkoituksella puutteellinen, sillä en halua, että kukaan lähtee kokeilemaan mitään tässä mainituista menetelmistä ilman kunnollista koulutusta. Tärkeintä on huomata, että on olemassa menetelmiä ja välineitä, joilla tavalliset urheilusukeltajan rajat voidaan ylittää kohtuullisen turvallisesti eli samalla kun mennään rajan yli otetaan mukaan oikeat asenteet. Liian usein ra jat ylitetään tavallisilla välineillä, koska ei tiedetä, että parempaakin on olemassa. Vain tietoa jakamalla ja hankkimalla voimme nauttia sukeltamisesta entistä enemmän. Tekniikkasukeltaminen ei sovi kaikille, mutta jokainen voi silti kysyä mielessään: kuinka tekisin tästä sukelluksesta vielä turvallisemman? ~ Teksti: Matti Leiniö Kuva: Pekka Perätalo

Teksti: Mikko Heikkilä Aineisto: Jouko Moisala ja Tuomas Astren Kuva: Pekka Perätalo

Vedenalaista maailmaa ihminen on onnistunut kartoittamaan vasta lyhyen aikaa, vaikkakin hyvin tehokkaasti . Sukellettaessa joudumme kuitenkin turvautumaan harmillisesti moniin apuvälineisiin. Tämä siksi, että joudumme viemään mukanamme hengityskaasun sekä tarpeellisen eristyksen vedessä tapahtuvan nopean lämmönhukan vuoksi.

8

Kaikesta huolimatta vapaa-ajan sukelluksesta on kehittynyt suosittu harraste. Viime aikojen asennemuutokset koulutusuudistuksineen ovat edelleen lisänneet harrastuksemme suosiota. Yhteisestä sopimuksesta suurin osa sukeltajista käyttää kaikkia pakollisia varusteita ja ymmärtää tarpeellisen koulutuksen olevan ehdoton edellytys lajin harjoittamiseksi.

Vapaa-ajan sukellus tapahtuu perinteisesti käyttämällä hengitys kaasuna ilmaa ja sukelluslaitteena avoimen kierron järjestelmää, jossa kaikki uloshengitetty kaasu pääsee purkaantumaan pois, eikä sitä näin ollen käytetä mitenkään hyväksi. Sukeltaminen näillä välineillä koetaan helpoksi kokemuksen kartuttua, ja silloin monien mieli halajamaan jotain lisää.

Ilma hengityskaasuna luo sukeltamiselle tiettyjä rajoitteita kuten syvyys- ja aikarajoja. Näitä rajoja opiskelemme sukelluskurssilla kun tutustumme dekompressioteoriaan ja taulukoihin. Opimme suunnittelemaan sukelluksemme rajojen mukaisesti ja maksimoimaan turvallisuutemme tekemällä , tarvittavat turvasekä dekopysähdykset. Tiedämme myös ,hyvin rajojen

Ihminen hakee luonnostaan kaikelle tekemiselleen äärirajoja.

Teknologian kehittyessä maailmaan putkahtaa uusia keksintöJä, uusia ja vanhoja. Mullistavia uutuuksia sen sijaan ilmaantuu melko harvoin. Maallikko pysähtyy usein miettimään jonkin uutuuden käyttötarkoitusta. Välillä tuntuu siltä, kuin markkinoita riittäisi hyödyttömillekin hyödykkeille.

K

I

olevan tehty rikkomista varten ja jäämme odottamaan teknologian tuomia uusia mahdollisuuksia.

MATALIEN SUKELLUSTEN NITROX Nitroxilla tarkoitetaan kaasua, jossa hapen määrää on kasvatettu ja typen laskettu ilmaan nähden.

Happirikastettuja kaasuja on ollut sukelluskäytössä jo yli 30 vuotta. Ensimmäiset Nitrox-taulukotkin julkaistiin vuonna 1979. Pääasiallisesti Nitroxia on käytössä kahta eri tyyppiä: 32 ja 36 prosentin happipitoisuuksilla. Nitroxin tarkoitus on lyhentää dekompressioaikoja ja saavuttaa pidempiä sukelluksia matalilla syvyyksillä. Nitroxilla myös mahdollisuus typpihumalaan pienenee. Kyseessä ei siis missään tapauksessa ole kaasuseos, jolla voitaisiin sukeltaa normaalia syvemmälle.

Syväsukelluksilla käytetyissä kaasuseoksissa on typpeä korvattu heliumilla ja happipitoisuutta laskettu.

Tuoreet tilastot ja tutkimukset osoittavat happimyrkytyksen olleen syypäänä suurimmassa osassa kuolemaan johtaneista syistä ilmalla tehdyistä sukelluksista. Happi on myrkyllistä ihmiskehossa sekä keskushermostolle että keuhkokudokselle. Keskushermosto kärsii korkeista hapen osapaineista, kun taas keuhkokudos pitkistä altistumisista huomattavasti matalemmille osapaineille.

Happimyrkytyksen mahdollisuus ei lopu myöskään

I N kerta-annokseen, vaan ihmiskeholla on rajansa 24tunnin aikana saaduIle happialtistumalle. Toisin sanoen etenkin pitkät, toistuva sukellukset korkeilla hapen osapaineilla saattavat aiheuttaa happimyrkytyksen.

Alkutasoa pidemmälle viety Nitrox-sukellus tarjoaa mahdollisuuden 1 ja II:n lisäksi muiden seoksien käyttöön. Pois suljettua ei ole niinkään useamman eri seoksen vaihtelu sukelluksen aikana. Käsiini saamani taulukot ehdottelivat tiettyjä happikonsentraatioita itse sukellus- ja toisia dekosyvyydelle. Taulukoissa oli myös oma konservatiivisuuskerroin, joka oli itse valittava olosuhteiden mukaan! Tiettävästi Englannissa ja Amerikassa tehdään syviä sukelluksia käyttäen hengityskaasuna ilmaa ja dekompressiosyvyydessä puhdasta happea dekoajan lyhentämiseksi. Englannin onnettomuus tilastot tuntevat ainakin tapauksen, jossa naissukeltaja menetti mahdollisesti syvyyshumalan johdosta annostimensa ja korvasi sen happisäiliönsä annostajalla. Syvyys oli tuolla hetkellä noin 65 metriä. Nainen menetti tajuntansa välittömästi ja hukkui sen seurauksena.

Hapen suurinta mahdollista osapainetta ihmiskeholle pidetään 1,60 bar (l,4). Ilmalla sukellettaessa tämä tulee vastaan 66,4 metrin syvyydessä. Tutut koulu tusjärj estelmämme ovat asettaneet syvyysrajoiksi seuraavat: PADI, kaikkien sukeltajien ehdoton syvyysraja 40 metriä (P0 2 1.04 bar), CMAS 50 metriä

RIT

••

(P0 2 1.25 bar), Absoluuttiset syvyysrajat (PO 1.60 bar) eli Nitrox-seoksella ovat seuraavat: Nitrox 1 (32% 02) 39,6 metriä ja Nitrox II (36% 02) 34,7 metriä. Hyvällä turvallisuusmarginaalilla pulikoisimme Nitroxeilla siis noin 25 metrissä, jossa paineilmataulukotkin lupaavat jo aivan riittävästi aikaa.

kelluskeskukset maailmalla eivät tähän välttämättä suostu. Nitrox ei myöskään tuo veteen lisää lämpöasteita eikä hengityskaasun kulutus parane.

Katsoessani omia sukelluksiani ei mieleeni tule kertaakaan tilannetta, jossa alle 35 metrissä olisi vastaan tullut juuri taulukoiden suoranousuajat vaan ilman väheneminen sekä kylmyys.

KEHON Sukellus tietokoneiden tuoJÄÄHTYMISONGELMA man monitasoprofiilin myöNitroxin ongelmat eivät tä olen vielä pystynyt sosuinkaan jää tähän. Happi- vittamaan sukellukseni niin rikastettua kaasuseosta val- pitkiksi kuin olen halunnut. mistettaessa on oltava erit- Nitroxin aika tulee varmaan täin vaovainen palo herkän vielä, edellyttäen tosin puohapen kanssa. Välineiden, lisuljetun kierron järjestelO-renkaita ja silikonirasvo- mien ja nestelämmitteisten ja myöten, tulee olla tarkoi- pukujen strategista halpetukseen sopivia. Seoksen nemista. Sitä jäämme sitten pitää olla myös erittäin puh- kaikessa rauhassa odotteledasta; ennen jokaista Nit- maan. Vaikkakin Suomen rox-sukellusta sukeltajan sukelluskohteet ovat erintulisi itse analysoida kaasu- omaiset, niin eivätköhän jen arvot. Tiettävästi kui- paineilmataulukoiden rajat tenkin Nitroxia tarjoavat su- kuitenkin riitä. ~ Taulukkovertailu (Ensimmäinen sukellus maksimi suo· ranousuaika, pintaväli 2h, toinen sukellus maksimi korjattu suoranousuaika) seos syvyys (m) 25/20 30/20 35/20 30/15 30/20

ilma

Nitrox 1

Nitrox II

30/24 25/24 15/30 10/79 10/35

40/30 30/30 25/30 20/163 20/36

50/24 40/30 mahdoton mahdoton mahdoton

Lähteet: 1. Dick Rutkowski: Enriched Air Nitrox Student Manual and Workbook 2. Dive Dive Dive in Nassau - Nitrox? Might as well be air: artikkeli amerikkalaisessa riippumattomassa sukelluslehdessä The Undersea Current 3. The Undersea ]ournaI4/4 1992 4. Bennet and Fillot: The Physiology and Medicine of Diving 9

SIMPPUJEN JUHLA 12.11.94 Kävi niin että Simppu-juhliin tuli käsky tai kutsu. ja tietenkin naapurikaupunkiin oli sukeltajavanhuksenkin mukava lähteä. Olihan kurnuttajien kanssa tullut vuosien varrella sukellettua ja harrastettua muutakin mukavaa. juhlat olivat onnistuneet ja KAIKKI pelasi ainakin näin vieraan silmin katseltuna.

Mutta Liisa jännäri-juva pirpana, jonka muistan jo parinkymmenen vuoden takaa (Anteeksi Liisa jos paljastin jotain) kirjoitti seuran ansiomerkin saajista kronikan, joka jonkin verran sensuroituna on seuraaväna.

Siitä voi rivien välistä lukea yksityiskohtia ja kadehtia seuran toimintaa.

KULTAISET ANSIOMERKIT: Tuomo Erkkola Ensimmäisen kultaisen ansiomerkin saajan Juomo Erkkolan ansiolista sukellusseura Simpun toiminnassa on mahtava.

- Mutta mahtava on itse mieskin!

Ansioitunut "jokapaikan höylä" Tuomo Erkkola. Tunnetaan paitsi uskollisesta koirastaan, myös siitä, että hän on toiminut sekä pohjoismaisessa, että Suomen urheilusukeltajien liiton teknisessä valiokunnassa 8 vuotta.

Tuomo on kuulunut sukellusseura Simpun johtokuntaan useita vuosia ja hänet tunnetaan myös tomerana kouluttajana. Tuomo on touhuilIaan tuonut innostavan lisän sukellusseura Simpun joka sektorille.

Esa Oksanen Esa Oksanen tunnetaan tarmokkaana ja asialleen vannoutuneena sukellusseura Simpun miehenä. Esa on niinkuin hyvin tiedätte - nykyinen Simpun puheenjohtaja. Koulutusvastaavana Esa on toiminut noin 10 vuotta, joten mitään rupuisia sumujen sukeltajia ei Simpun riveissä pulikoi.

Harri Parhio Seuraavan kultaisen ansiomerkin saaja on mies, jota ei ole tehty linnun luist' vaan kaaretkin on taivutettu tammipuist'. Hän vihaa kaikenmaailman "Raira raira" laului' ja tykkää vaan "oikke ihmisist". Häntä voisi kuvailla termillä: sukellusseura Sim10

pun sielu. Kyseessähän on tietysti kurnusimpputestiöstön kehittäjä Harri Parhio! Harrin ansiolista on pitkä. Harri Parhio on "oikke ihmine" ja ansaitsee vähintäänkin tämän kultaisen ansiomerkin.

Hannu Retva Seuraava kultaisen ansiomerkin saaja on kuulunut sukellus seura Simppuun jo hamasta pitkätukkien ry'hmästä lähtien. Nyt ei monellakaan sen ajan pitkätukalla ole enää edes lyhyitä hiuksia jäljellä, mutta tämä mies on kuitenkin yhtä aktiivisesti mukana Simpun meiningeissä, kuin aikaisemminkin. Kyseessä on tietenkin Hannu Retva.

Ilpo Syväperä §&$ Kankahalla kasvoi kaunis kukkanen - nimeltään Eeeeerika!!!! §&$ Seuraava kultaisen ansiomerkin saaja ei varmasti'paljon enemmän esittelyjä kaipaa.

Hän on maineikas Simpun Eerikan ykkösäänen laulaja! Oikeaa simppulaista tervaskantoainesta! Toiminut 19 vuotta Simpun sihteerinä ja yhden vuoden Simpun puheenjohtajana. Mitä muuta 20 vuoteen mahtuu?

Ilpo .Syväperä on ollut mukana, kaikessa mahdollisessa ja mahdottomassao Pertti Vuorinen Viimeisen kultaisen ansiomerkin saajan esittely on parasta tapahtua riyakkaasti, sillä hänellä on tapana päästä hyvin ,nopeasti erääseen hänelle erittäin rakkaaseen aiheeseen.

Paitsi, että hän on punastuttanut meitä naispuolisia Simppuja jo vuosikausia, niin hänellä on myö muita ansioita.

Pertti Penna Vuorinen ja hänen entinen jamesinsa (tseimssinsä) - james Salon kielellä - on suonut suojan monelle Simpun sukeltajalIe - simahtaneillekin.

HOPEISET ANSIOMERKIT: Matti Bergroth Sukellusseura Simpun ensimmäisen hopeisen ansiomerkin saa oikeutetusti seuran perustajajäsen, alkuvuosien puheenjohtaja VilliIän lanttukeiPapa Bergroth, Pommi sari Bergroth:ina myös tunnettu!

Mikko Jännäri Matit on miehiä merellä, mutta Mikkoja on metsät täynnä! -Tokkopa vaan, sillä seuraavan Simpun hopeisen ansiomerkin saa Mikko Merenkulkija jännäri. Tämä kuuluisa Saku Sammakkokuoron johtaja on seuran perustajajäsen ja mies toimi 12 vuotta johtokunnassa rahastonhoitajana.

Erkki Niemi Erkki Niemi on sukellusseura simppulaisten keskuudessa tunnettu aktiivisena miehehä. Hän on ollut johtpkunnan jäsenenä useita vuosia, vetänyt sukellusreissuja ja toimittanut hyviä materiaaleja Simpun erilaisiin toimiin.

Pekka Paatero Pekka Paatero - kotoisasti vaan T. Taapero ei ole ainoastaan M/S Victoryn kapteeni, vaan mies on ihan täys kapteeni kuivalla maallakin. Mies kuului hurjana nuoruusaikanaan Simpun pitkätukkaryhmään, vaikka jo niihin aikoihin oli mieltynyt Iyhy,eeseen hiuslook:iin. Pekka on ollut kaikki näm vuodet taitava ja aktiivinen sukeltaja, hän on järjestänyt simppulaisille sukellettavia kohteita ja toiminut usein myös määrätietoisena matkanjohtajana.

Jukka Sulku jukka Sulku on tunnettu siitä, että hän selvittää hylyt ja niiden alkuperän aivan pohjamutia myöten - niin paperilla, kuin veden pinnan alapuolellakin. jukka on ahkera sukellusmatkojen vetäjä ja seuran tukialuksen fiksaaja. Hänet tunnetaan myös mieltymyksestään sukellusaarteisiin, siispä sukellusseura Simppu myöntää hänelle hopeisen ansiomerkin aarrekaapin somisteeki.

Hannu Suominen Hannu Suominen ei paljon esittelyjä kaipaa. jo Simpun alkutaipaleella hänet tunnettiin Anttilan kauneimpana somistajana, nykyisin hänet tunnetaankin jo vaikka mistä. Hanskin panos sukellusseura Simpun materiaalihankinnoissa on ollut merkittävä, ja jo yksistään miehen mukana olo toiminnassa on tuonut piristystä ja huumoria.

SIMPPU RY:N LAULUKUORO VAS. HARRI PARHIO, HANNU SUOMINEN, ESA OKSANEN, TUOMO ERKKOLA, LIISA jÄNNÄRI-jUVA, ILKKA JUVA, RIInA LINDQVIST (PIILOSSA), MIKKO jÄNNÄRI. LAULUNA MIKKO jÄNNÄRIN SOVITUS SAKU SAMMAKOSTA, JOKA OPPII VAIN OLEMALLA MUKANA SEURATOIMINNASSA. KUVA : KARI AHLSTEN

Henrik Toivonen Henrik Toivosen eli Henan toimintaa sukellusseura Simpussa voi kuvailla sanalla: yleisaktiivinen!

Yleisaktiivisuutensa lisäksi Hena on toiminut 3 vuotta seuran puheenjohtajana ja hänen kunniakseen luetaan myös simppumerkin suunnittelu ja seuran norppatoiminnan käynnistäminen.

Myös Hena on kuulunut Simpun "kalustoon" jo pitI<atukka-ajoistaan lähtien.

Antti Turunen Antti Turunen on kunnostautunut sukellusseura Simpun norppatoiminnan vastuullisena vetäjänä. Hän on johtokunnan jäsen ja sukelluskouluttaja. Antti kuuluu olevan muutenkin reipas mies, siitäköhän johtuvat hänen mielenkiintoiset "kunnianimensä": seuran laivakoira ja tussari.

PRONSSISET ANSIOMERKIT:

sunen! - joko arvaatte? Sukellusseura Simpun virallinen valokuvaaja, ahkera Fuju-kassin kantaja, seuran sukelluskouluttaja.

jarmo Eklund jarmo Eklund on ollut sukellusseura Simpun toiminnassa mukana jo ensimmäiseltä perusvälinekurssilta lähtien. Hän on kasvanut simppulaisessa nengessä.

Liisa jännäri-juva Sukellus seura Simpun ensimmäinen nainen ja ainoa mies. Ladogan kävijä ja ketjun löytäjä, ahkera ja taitava simpputäytekakun tekijä, simppukuoron naispuolinen vahvistus Liisa jännärijuva. Hän on toiminut myös seuran rahastonho) tajana. Pirun hyvä jätkä!

Pauli Koivisto Varsinaiset kurnusimput käskivät esittelemään seuraavan ansiomerkin saajan. näin: sähäkkä, karvainen seuran aamuvirkku, piipun kolistelija ja aktiivinen veneen kunnostelija.

Ensimmäinen pronssinen ansiomerkki myönnetään sukellusseura Simpun ainoalle syntyperäiselle saaristolaiselle. Luotsisaarelaiselle Lauri Achrenille. Lauri on ainoa simppulainen, joka on saanut sukelluksesta myös leipäpuunsa. Lauria kutsutaan myös kyynelkaasu-achreeniksi.

jarmo Laulunen Seuraavan pronssisen ansiomerkin saakin sitten jo "laastarilaulunen".

Ansioituneen laastarin käytön lisäksi jarmo baulunen on aktiivinen veneen kunriöstelija.

Kari Ahlsten Kummeli! Kalalokki! Prinsessa Ruu-

Riitta Lindqvist Seuraava henkilö on niittänyt an-

saittua kunniaa ja mainetta sillä,että juo pöydän alle simpun, kuin simpun!! - ja se ei kyllä ole vähän sanottu se! Hän oli voitokkaan simpputäytekakun toinen tekijä ja oli valmis lähtemään Spartalle sukeltamaan vaikka keskellä yötä ja valorakettejen saattelemana.

Pekka Saarinen Seuraavan pronssisen ansiomerkin saa Pekka Saarinen. Pekka on ollut Simpun toiminnassa mukana siitä asti, kun pojan koltiaisena kävi perusvälinekurssin. Pekka tunnetaan aktiivisena simppulaisena ja dominoiden ja kokiksen suurkuluttajana.

Kari Salminen Seuraavalla pronssisen ansiomerkin saajalla on hieman erikoinen lempinimi Arkku - Salminen, ~imi kuulema perustuu sukelluslaukun m'alliin.

Kari Salminen saa ansiomerkin toiminnastaan johtokunnan jäsenenä, seuran turvasukeltajana, sukellusreissujen vetäjänä ja ansioituneena veneen korjaajana.

Risto Tuomi Risto Tuomea sukellus seura Simppu saa kiittää kuuluisasta ankkurilöydöstään. Toista ankkurijättiläistä salolainen kadunmies saa äimistellä torin varrella. Miehen meriitteihin kuuluu myös Claussin kuiduttaminen. ~ JATKUU -.

11

MAURI HIRVOSEN HISTORIIKKI Ennen siirtymistämme nimeksi pannaan "SUKELvarsinaiseen aiheeseen sal- LUSSEURA SIMPPU". EhdoIittanee pieni filosofointi: tuksesta oltiin yhtä mieltä Miksi ihmeessä joku kiin- ja näin lähti käyntiin toinostuu vaarallisena ja hy- minta muutaman kaverukvää fyysistä ja henkistä kun- sen porukasta nykyiset jo toa vaativasta sukellushar- huomattavat mittasuhteet rastuksesta? Vastauksen tä- saavuttaneelle seuratoiminhän antanee erittäin osu- nalle. Keväällä 1974 päävasti Telle Rouhiaisen ku- timme liittyä Salon Meripevaus kirjassa: "Kolme su- lastusyhdistyksen alajaoskeltajaa saaristomerellä": toksi, josta omaksi itsenäi"sukeltaminen tuntui niin seksi seuraksi rekistemahtavan mukavalta, ett- röidyimme kesällä 1977. emme yrittäneetkään esiin- Kesällä 1974 meidät hyväktyä keski-ikäisen arvokkaas- syttiin Suomen urheilusuti, vaan pelleilimme leijuen keltajain Liitto ry:n jäsenekpää edellä, jalat edellä, se- si. lällään, heittelimme kuperEnsimmäisen kymmenkeikkoja ja suoritimme hi- vuotiskauden aikana seuran dastettuja voltteja syöksy- jäsenmäärä pidettiin varsin kierteellä taakse taittaen pienenä. Sukellusretkiä tehvaikeusaste noin nolla. Käy- tiin aivan alkuun vieraana dessäni välillä lepäämässä Raimo Likitalon "Mariana"peräpaikan kaiteella, katse- troolarin mukana. Nämä lin miten kaikki sukeltajat avovesiretket olivat tavalnauttivat painottomasta va- laan käytännöllistä jatkoa paudestaan hylyn lähistöl- kurssilla opituille taidoille lä. Kukaan ei tainnut edes ja etenkin hyvin rikkaan hetkeksi pistäytyä rautaka- saaristomme tuntemuksen san uumenissa." kehittäjänä. Luonnollisena jatkona aloimme kulkea jäsenistömme omilla veneilKAHDEN lä. Sukellusretkien kannalta VUOSIKYMMENEN olemme erittäin edullisessa KEHITYS asemassa sijaintimme ansiAlkujaan Salossa oli muu- osta, koska toisaalta onnettaman kaveruksen muodos- tomien sattumien kautta tama sukelluskärpäsen pu- varsinainen retkeilyalueemreman saanut porukka, jois- me on rikkinäisessä saarista mainittakoon Bergroth, tossamme todellista laivoParhio ja Piiroinen. Tätä jen hautausmaata. Kohteita joukkoa täydensi pikkuinen ja tutkimista riittää kaikelns. Vänön ryhmä, Ulf Ber- ta siltä ajalta, jona Itämegen ja mökkiläiset Matti ja rellä on merenkulkua harMikko jännäri, hekin saman- rastettu. Ulkosaaristoalue henkistä väkeä. Porukka Hangon ja Utön välillä kirkpuhkui nuoruuden intoa ja kaine vesineen on tarjonsai eräässä vaiheessa vauh- nut valtavasti haasteellisia tia Turusta, jossa harrastus kohteita tutkittavaksemme. urheilusukellukseen oli jo Kaikkiin kohteisiin ei voi kehittynyt järjestäytyneisiin sukelleIla niiden arvokkaan muotoihin. Turussa URSUK:n luokituksen takia. Olemme -72 ... -73 järjestämällä sukel- onnistuneet luomaan kiinluskursilla kymmenkunta teät suhteet etenkin Museokaverusta sai koulutusken virastoon, jonka luvalla urheilusukeltajiksi. Yhtey- olemme voineet toimia täldet Upinniemen sotilaskou- laisissa paikoissa. Eräs näisluttajiin olivat erinomaiset. tä on erittäin mittava työKaivon Manusta Simpuissa suoritus ja todellinen taipuhutaan edelleenkin suur- donnäyte Itämeren alueen ta kunnioitusta ja arvostus- suurimman ankkurin nosta tuntien. taminen Nämanlandin maPerustamiskokouksessa talikon tuntumasta. YhteisMatti jännäri rykäisi, että toimintaamme ovat sisäIty12

ne et myös erinäisten löy- noksi nimi NORPPA, joka dösalueiden hylkyjen ja esi- ilmentää vedessä ketterästi liikkuvaa nuorta sukellusneistön kartoittamiset.

Tässä yhteydessä ansait- harrastajaa. Norppia on nyt see maininnan se valtava nelisenkymmentä. jäsenistön kasvu ja kiinjärjestelmällinen työ, jonka Simppujen jäsenet jukka nostus sukellusretkiin ja leiSulku, Pekka Paatero ja Mar- reille johti tilanteeseen, että tin Engberg tekivät penko- hyvin palvellut aluksemme malla arkistoja selvittäes- Claus kävi liian pieneksi. sään vuonna 1911 Bengts- Aloimme katsella ympärilkärin vesillä haaksirikkou- lemme löytääksemme suutuneen norjalaisen parkki- remman ja tarkoituksenmulaiva MIZPA:n arvoitusta. kaisemman aluksen. Tänä järjestelmällisen tutkimisen vuonna löysimme tarpeikautta pojat onnistuivat siimme sopivan teräsrakenmäärittelemään todennäköi- teisen kookkaan aluksen, sen haaksirikkopaikan ja joka sai nimekseen m/s vielä vesien avauduttua löy- AGONUS, partasimppu. Yktämään Mizpan viimeiset sityiskäytössä ollut Agonus joutuu talkooporukan kojäänteet.

Vielä 70-luvun puolella vaan käsittelyyn. Suunnitelkäynnistimme kolme omaa ma on laadittu ja budjetti sukelluskurssia, joissa suo- on kunnossa. Kevät -95 tujelijoina oli ensin URSUK ja leekin saamaan taas kerran kahdella Manu Kaivo. Han- retkeilyjemme kannalta uukittiin kumivene ja perä- sia ulottuvuuksia. Agonukmoottori. Seuraavaksi oli sen tärkeimmät mitat ovat: hapenantolaite välttämätön - pituus 17 m 4,6 m hankinta. Troolari "Claus" -leveys oli BO-luvun merkittävin inl,B m - syväys vestointi, sitten vielä nos- uppouma 26 t topussi. Ostettiin tutka ja - koneteho 320 hp uusittiin kaikuluotain.

Muita toimintamuotoja Oman kiinteän kompresso- ovat olleet osallistuminen rin hankinta mahdollisti vapaaehtoiseen pelastuspalSimppujen pumppuhuo- velutoimintaan ja meripeneen perustamisen. Ei tar- lastukseen. Talvikausina vinnut enää käydä hankki- hyvän sukelluskunnon ja massa paineilmaa palolai- tuntuman ylläpitämiseksi tokselta. olemme saaneet Salon kauNyt meillä oli hyvää ka- pungilta tilaisuuden jokalustoa ja sukelluskurssit viikkoiseen halliharjoittetuottivat jatkuvasti uusia luun, jossa ylläpidetään sujäsenyysehdot täyttäviä su- kellustaitoja sekä pelataan keltajia. joukkoomme ilmes- uppopalloa. Talviaikana on tyi useita aktiivisia naisia- ollut tapana järjestää myös kin osallistuen myös sukel- avantosukelluksia. Yösukellusretkille. Pienellä seuralla lukset ovat myös oma kieholi nyt vastinetta tarjota uu- tova erikoisuutensa liikkua sille jäsenilleen, jotenka vedessä lamppujen valosmuutimme jäsenpolitiik- sa. Useat harrastavat myös kaamme siirtyessämme uu- vedenalaista valokuvausta. delle vuosikymmenelle kas- Mielenkiintoisia otoksia on vun merkeissä. Tänään jä- mahdollista saada rantaviisenmäärämme ylittää jo sa- vamme karikkojen ympärildan laitesukeltajapuolella. lä makaavista mitä moninaisimmista hylyistä.

Tänä päivänä Simpuilla on NORPPA-TOIMI NTA hyvä kalusto ja erittäin Uusien tuulien myötä osaava porukka, joten on aloimme panostaa myös helppo lähteä suunnistanuorisokoulutukseen. juni- maan optimistisessa henoreille annettiin vanhojen gessä kolmannelle vuosikymsukeltajamursujen vastapai- menelle.

Qj

NUORI SUOMI ~ THE

LAAJA REITfIVERKOSTO

Kaikki matkavaraukset teet

Lähde yksin tai porukalla Silja

vaivattomasti matkatoimistoista

Unen matkalle. Laivamme

kautta maan tai Silja Linen

liikennöivät Itämereltä

myyntikonttoreista.

Perämerelle; kuudesta

Ryhmamatkojen suunnitteluun

satamasta kotim.~ viiteen

reittivalinnoista,

naapurimaittemme satamaan

liityntäkuljetuksiin ja

ja Saksaao. Lisäksi käytettävissäsi on Silja Express .liitynnät satamaan:

majoituksiin saat aina ammattitaitoisen avun ja kaikki on tehtävissä yhdellä varaukseUa

bussiverkostomme 28

Silja Linen varausjäJjestelmän kautta. Helppoa, turvallista ja

paikkakunnalta Suomessa 27 paikkakunnalle Ruotsissa.

luotettavaa.

POHJOISMAIHIN BALTIAAN

EUROOPPAAN .

Loma-, peli- ja turnausmatkojen suunnittelu on käynnissä. Yhteistyö Nuoren Suomen ja Silja Linen välillä tuo urheiluseuroille kanta-asiakasetuja ja taJjoaa uusia vaihtoehtoja matkanteon helpottamiseksi.

Tutustu ja pyydä taJjous.

Haluan lisätietoja Silj~ Linen ja Silja Expressin tuomista mahdollisuuksista ..

Laivam.atka Suomesta: Helsinld 0 Twku 0

V....

0

Pietaruarl Kokkola

0 0

PeIi-, tumausmatb Koulutusmatb RWelly

0 0

~ ._.!

.-

-

"~.".

'..

W

VASTAUSLÄHETYS Sopimus 00100/ 1506 00005 HeJsmJå

0

.::.

~

,..------,---==-Ni=UD!""·- - - - -

Muita tietoja matkastani ja/ tai rybminkoosta:

Oloite

I..aivunatkan mäirisatama:

Lopullinen kohde:

.

~~~ti/Silj. hpness

peli- ja turnausmatkOllle.

Mikili aeuranne on Siljan kanta-asiaku mainitse kanta-asiakamumeroone: _ __

_~ -~

SIlJA LlNEFl.

KAIKKI VARAUKSET KERRALlA

Sll/AlINE.ft -,

SILI,\1.1 A Nl'ORI Sl.OMI •

•

Tuotannossamme myös laaja valikoima kasseja, laukkuja ja kansitakkeja!

Tilaukset: JOKAS OY Tulliportink. 5, 70100 Kuopio Puh. (971) 2625451, fax (971) 2625417 .

•

'

ON - ENLM,\I·\N

,..

,

,

~SHERWOOD

tlSCUBA

Eco O.ctoPU.SannostIn on ensImmäinen vartavasten tähän tarkoitukseen suunniteltu annostin • noin 35 % tavanomaista pienempi • pieni tilavuus - helppo tyhjentää ja hengittää • toimii kaikissa asennoissa • kestävä kirkkaankeltainen Triax kuori, käyttöpaine 8-9 bar.

Sherwood Blizzard Octopus 720,Divex (Air-Matic) Octopus 1.350,NEPTO-SUB Oy Ab, Tehtaankatu 13 00140 HkL puh. (90) 627 770, fax 627 060 13

••

UTa - MERIMERKKI TURKUUN SAAPUVALLE Vuonna 1260 toimitettu "Navigatio ex Dania per Mare Balticum" mainitsee Utön reitin. Kyseisen oppaan mukaan Utö oli "ryhmä matalia luotoja tahi kallioita, joista suurimmalle on ladottu kiwistä korkia röykkiö", ja sataa vuotta myöhemmin annetaan ohje. "... näin tullaan Utöhön, joka on kalasaari missä seisoo majakka, nyt puoliksi kaatunut, sisemmällä on satama pieniä laivoja varten. Mereltä tultaessa ajetaan niin että majakka on pohjoiskoillisessa edessä ja niin että Alunskär, joka on Utöstä etelään 1 peninkulma, jää styypuurin puolelle ...

Paapurin puolella on jokunen musta kallio joita kutsutaan Svartbådaniksi, ne ovat Utöstä länsilounaaseen 1/2 peninkulmaa.

Jos halutaan Utön redille niin jätetään Utö styypuurin puolelle, samaan

satamaan on kaksi väylää, toinen, mereltä tullessa, menee sisään eteläkaakosta ja silloin jätetään Utö ja kari ja kalamaijat styypuurin puolelle ja pieni harmaa Bergholma paapurin puolelle. Salmi on kapea ja vettä on neljä syitä, satamassa kuusi.

Toinen väylä on eteläkaakkoon, jätetään pohjois-Utö paapuriin ja harmaa Bergholm ja salmessa oleva kallio styypuuriin.

Luoteeseen samassa väylässä on kari jossa tavallisesti seisoo reimari, siinä on neljä jalkaa vettä ja se on musketinkantaman päässä sataman suulta, mereltä tullessa jätetään se kari paapurin ja Utö ja Bergholm styypurin puolelle. Joka ei tunne vesiä hyvin, ottakoon itsellensä luotsin Utöstä taikka sitten kylästä joka on siitä itään Jurmo nimeltänsä.

TÄSTÄ RAUHALLISESTA NÄKÖISESTÄ SATAMASTA ON MONET KERRAT LÄHDETTY .. .

Seuraavan kerran löydämme maininnan Utöstä Lucas ]anszoon Waghanaersin purjehdusoppaasta vuodelta 1584. Silloin oli "Iuotoin" merkkinä masto, jonka nokassa tynnöri.

Noin vuonna 1540 Utö asutettiin.

Kaksi jurmolaista kalastajaa määrättiin kuninkaallisella käskykirjeellä muuttamaan saarille ja toimimaan tarvittaessa kruunun luotseina. Heidät velvoitettiin myös polttamaan saarella tulia ''Laiwain opastukseksi". Niinpä Johan Månszon "siöbok" vuodelta 1644 kertoo, että Utö oli paikka, jossa kiwiraunion wierellä poltetaan tulia, jotka päiwänwalolla sawulla ja yöllä walolla waroittavat waarallisista wesistä ja kiweistä.

Edellinen korjattu painos oli Jonas Hahnin "sjö kartes bok" vuodelta 1748.

Utön mainittiin olevan "korkia kallio, jonka päälle on kiweistä ladottu torni".

Tulien polttamisesta ei ole merkintää.

Merenkulku kuitenkin vilkastui, poltettiin Utössä tulia tai ei. Luotseja oli määrätty saareen lisää ja vedenviljaa kerättiin nyt neljään taloon. Akaisemmat kaksi tilaa oli mahtikäskyllä jaettu neljäksi ja miespuoliset asujaimet määrätty toimimaan luotseina.

MIKSI SITTEN KULJETAAN UTÖN KAUTTA? Utön saaret ja luotoryhmät sijaitsevat portin tavoin siinä karikkorivissä joka sulkee kulkemisen sisäiselle saaristomerelle. Tosin sekin portti on ahdas kuten se oli jo Kuningas Kustaa Vaasankin aikana. Portin ahtaudesta kertovat kymmenet, kenties sadat, haaksirikot Utön vesillä. Vain osa niistä on edes jollain tavoin kirjattu vuosikymmenien aikana.

Vuosittain ovat saarelaiset joutuneet lähtemään raivoavalIe merelle auttamaan tuntemattomia haveristeja ja rientämään jollekin rannan kalliolle vastaanottamaan laivansa menettäneitä merimiehiä. Kymmeniä ovat ne tarinat joita meren uhreista kerrotaan ja kymmeniä ovat ne sankariteot joita saarelaiset ovat muita pelastaessaan suorittaneet. Sankari teot joita ei korosteta eikä niistä helpolla vieraille edes kerrota.

14

Näiden monien onnettomuuksien vuoksi Utö on saanut maineet laivojen hautausmaana. Eikä ehkä suotta, varsin pitkä on jo se tunnettujen haaksirikkojen lista, joka taas kerran on noussut esiin, ja kuitenkin se on vain osa todellisuudesta.

Mutta miksi me sitten tulemme Utön kautta? Yksinkertaisesti siitä syystä, ettö se on lyhin tie Saaristomeren läpi Turkuun, eivätkä muut väylät ole sen turvallisempia. Utön etuna on kuitenkin luotsiasema josta merenkulkijat saavat apua.

Toisenlaista apua on saarella saatavissa kahdessa kirkossa joissa voi hiljentyä sitä kaivatessaan. joskin majakkakirkko ei ole jatkuvasti avoinna. Myös molemmissa kirkoissa on nähtävissä merkkejä haaksirikoista.

Majakkakirkon seinältä löytyy US Maritime Misnisteryn lähettämän kiitoskirjeen "Park Victoryn" pelastamiseen osallistuneille. Kivikirkosta vastaavasti löytyvät saarelaisten hankkima kymmenhaarainen kynttilänjalka saman onnettomuuden muistoksi. Katosta riippuu kuunari Drakenin kokin sukulaisten lahjoittama kattokruunu aallokkoon menehtyneen muistoksi.

Nämä ovat näkyviä muistoja. Niitä näkymättömiä voi etsiä muualta, monta kertaa ovat nämä seinät nähneet ja kokeneet inhimillistä murhetta ja joskus myös kiitollisuutta pelastumisen johdosta; se tumma sävy vaan taitaa olla vahvempi!

koon noin 5 meripeninkulmaa Prammipurjeen tuuli. Löydettiin tuntematon hylky jäistä. Saatiin kolme harmaahyljettä. 5. päivänä taas merellä, saatiin 12 kuuttia, 2 vanhaa hyljettä.

Pääsiäiseen mennessä jo 70 hyljettä ja huhtikuun loppuun mennessä 110 hyljettä.

1854 Tuli sota Utöhönkin. Maaliskuun l3. Tuli käsky saareen kaikki lähtivät. Huhtikuun 17. Me palasimme Utöhön. Toukokuun 11. jäät lähtivät. Kesäkuun l3. Engelsmanni tuli Utöhön. Kesäkuun 20. Engelsmannit lähtivät ja niin edelleen päivä päivältä ja rivi riviltä.

ENTÄS SITTEN NE HAAKSIRIKOT Ei Öhmanilta niille juuri enempää riittänyt tilaa. Voimme vain kuvitella mitä seuraavat rivit todella pitävät sisällään.

1855 Lokakuussa tuhoutui saksalainen kuunari 1856 Tuhoutui Eestin jaala Enskärissä kotoisin Wormsista 1857 Syyskuussa suolakuunari hajosi Grimsöranilla, 8 miestä tuli jollaila maihin

1861 Kuunari hakkautui palasiksi Själäbådanilla, korjattiin talteen paloviinaa ja takila 1862 Tuli maihin kuunarin miehistö kahdella sluupilla. Kuunari oli hajonnut Mörskärissä. Lokakuussa hajosi Kristiinasta oleva kuunari jurmosta kaakkoon. Lastia pelastettiin kaksi viikkoa. joulukuussa tuhoutui helsinkiläinen priki Finskärin rantaan.

Miehet pääsivät pois.

1864 Töfsalalainen kuunari maihin Stor Gråharussa. Väki pääsi vaivoin maihin.

1865 Kuunari jatkaja löysi matkansa pään Finskärissa.

1875 Taskalainen sluuppi tuli Utöseen miehineen. Laiva oli uponnut Kökarsörenissä. Norjalaisen aluksen mastoton hylky ajelehti Skalmörniin jossa pärjättiin.

1881 Rantalaiva upposi Kökarissa väki haki jauhosäkkejä.

1890 Ruotsalainen kaljaasi meni karille.

1891 Upposi Harald Haarfager Nätegrundille niin että meri maistui makealta monta kuutautta.

Luettelo katkeaa kun Karl Öhman pistää kynänsä viimeisen kerran pois vuonna 1906. Mutta silloin puhalsi-

KUUNARI DRAKEN MUISTOMERKKI UTÖSSÄ.

MUUTAMA ESIMERKKI Tärkeimmäksi tai ainakin tarkimmaksi kuvausten sarjaksi muodostuu luotsinvanhin Karl Öhmanin omakätisesti pitämä päiväkirja, jonka sivuilta on löydettävissä melkoinen tarina saarelaisten elämästä ja siihen kuuluvista tapauksista. Henkilökohtaiset asiat, kuten omat perheasiat ovat jääneet lyhyiksi maininnoiksi mikäli niitä on lainkaan kirjattu.

Kalastussaaliit, majakan sytyttäminen ja sammuttaminen kuten haaksirikotkin ovat sentään olleet muutaman lyhyen rivin arvoisia.

1837 Tammikuun 10. Sammutettiin 'majakka. Sytytettiin 9. toukokuuta.

Hyvin kova talvi.

1838 Tammikuun 1. Sammutettin majakka. Sytytettiin 29. huhtikuuta.

Leuto talvi.

1839 Tammikuun 1. Sammutettiin majakka. Sytytettiin 11. huhtikuuta.

Melko olematon talvi.

Aika lyhyesti on talvet sivuutettu, mutta myöhemmin on sentään vähän enemmän kerrottavaa.

1851 Huhtikuun 3. Purjehdittiin neljä miestä pyyntiveneellä eteläkaak15

****KÄ VELEVÄ MERIHISTORIANKIRJA Saaristomeren pohjassa ei liene hylkyä eikäjuuri hylyksi luokiteltavaa lautaakaan, josta Eka ei tietäisi. Ja vähäinen lienee se sukeltajajoukko, joka ei ole päässyt nauttimaan Ekan karismaattIsista esitelmistä - pinnan päältäja vähän altakin.

Erkki Metsävuori on Saaristomeri-kirjasarjallaan avannut lukijoille saaristomeren myytit, historIan, muinaiset sankarit, kuin myös kunnioituksensa ja rakkautensa saaristoa ja sen asujia kohtaan. Muu kirjallinen ja sanallinen tuotanto niin sukeltajille kuin muillekin yhteisöille on laaja.

50-luvulla sukeltamisen aloittanut Eka on ollut tiiviisti seura- ja piiritason toiminnassa asuinpaikoillaan Vaasassa, Kokkolassa ja nyt Turussa. Suomen Urheilusukeltajain Liitossa Eka tunnetaan aktiivisena - joskus kriittisenäkin - monen toimen miehenä. Urheilusukeltaja-lehden eli nykyisen Sukeltajalehden päätoimittajana hän on ollut koko lehden 20-vuotisen toiminnan ajan.

Menevän miehen harrastukset ovat aina ulottuneet myös sukelluksen ulkopuolelle. Yhteinen nimittäjä kaikille on kuitenkin meri, kuinkas muuten.

Tässä vain pieni pintaraapaisu persoonasta jolle Suomen Urheilusukeltajain Liitto myönsi, jajolle Salon syyskokouksessa luovutettiin CMAS****-kortti.

vat jo muutenkin uudet tuulet, Utössäkin. Haaksirikot eivät toki loppuneet, vaikka eräs kertoja vaikenikin.

Ei kuitenkaan ollut ainoatakaan vuotta etteivät saarelaiset jollain tavoin joutuneet meren uhrien kanssa tekemisiin. Kuten aikaisemmin tuli esiin on Utön historia tummasävyinen. Onhan saarella eletty normaaliakin elämää. On rakastuttu, menty naimisiin ja saatu lapsia. On ollut kauniita kesiä ja saatu nauttia merellisen luonnon kauneudesta. Kuitenkin on aina jossain pohjalla ollut piilevänä pelko siitä mitä syysmyrskyt tuovat tullessaan.

UTÖ JA "SOTAVALTIO" Utön vanha linnake on ollut kymmeniä vuosia varuskuntana jossa varusmiesikäpolvet ovat saaneet tuntumaa mereen ja sotilaselämään joskus kolme-neljäkymmentä vuotta sitten se koettiin asevelvollisten kesken lähes karkoituspaikkana josta lähes toivottomat lomayhteydet mantereelle.

Asiat ovat kuitenkin muuttuneet, 16

nekin. Yhteysalukset ovat muuttuneet nopeammiksi. Ja muutenkin olot ovat parantuneet. Varuskunnassa on rakennuksia uusittu, rakennettu uimahalli ja muutenkin on kehitys kulkenut eteenpäin. Vain kalliot ovat entisenlaisia jos nekään, siitä mitä luolastot kätkevät ja mitä niissä säilytetään ei puhuta, eikä ole tarviskaan.

Enää ei Utötä pidetä karkoituspaikkana, tiettävästi sinne jopa anotaan.

Onhan se tavallaan ainutlaatuinen mahdollisuus saada mereen kosketus. Mahdollisuus kalastaa, kokea avomeri parhaimmillaan tai miksei myös pahimmillaan. Varsinkin kesällä ja keväällä yksinäiset luodot ovat kauneimmillaan. Luonto herää saaristossakin, linnut pesivät ja kasvikuntakin herää.

Metsiä tosin ei ole mutta muuta nähtävää kylläkin. Veneet täyttävät laiturit ja niissäkin on silmänruokaa. Vuoden kierto ulkosaaristossa on erilainen kuin muualla. Vuodenajat toki ovat samat mutta muuten on koko ajan uutta nähtävää ja koettavaa. Utössäkin sen historiasta huolimatta.

Olen tarkoituksella jättänyt onnet-

ERKKI METSÄVUORI

tomuudet tarkemmin kuvailematta.

Kuunari Draken, PL Ilmarinen, Park Victory, Riegel ja nyt viimeisin Estonia ovat nimiä joihin liittyy paljon erilaisia asioita ja kannanottoja. Niistä on viime aikoina kirjoitettu, jokaisesta vuorollaan, jo niin paljon ettei samoja asioita kannata toistaa. Viimeisin Estonia on vielä avoin kaikilta osin joten siihenkään ei voi ottaa kantaa. Ottakoon ammattimiehet sitten aikanaan.

Olen kertonut katkelman Utön historiasta. Saaren, jonka ympärillä on tapahtunut paljon. Kaikesta kertomastani huolimatta mainittakoon, ettei Utössäkään aina tuule, talolliset torpparit, sotilaat ja muutkin elävät aivan tavallista normaalia elämää. Riitelevät joskus, ovat katkeria verotuksesta ja huolissaan lastensa kasvatuksesta ja koulutuksesta. He ovat samanlaisia kuin mekin vaikka asuvatkin Saaristomeren laidalla. ~

Erkki Metsävuori

UW~ ~~ &~u~~ [Q)~~ JJ&~~DW&W& TI wurnu~D~~Z~~

~Mwrn~rnrn~D TI [ff) wurnu~D~~& &D~MIJl1u~vMD~rn~ ~@ wurnv~Dillill& Vain harvoin voidaan regulaattoria kuvata yhdellä sanalla -loistava.

antaa maksimaalisen ilmanvirtauksen - myös syvällä. Annostajan teflonpäällys-

mään erinomainen ""=r-< suorituskyky, hydro~"'-""l:i~~::::::;4 dynaaminen muotoilu ja "hi-tech" materiaalit voidaan perustellusti sanoa että on luotu alan huippua.

MR 22 ABYSS regulaattorissa yhdistyvät kaikki tärkeät ominaisuudet, jotka tekevät siitä ainutlaatuisen regulaattorin - kaikissa olosuhteissa, kaikissa eri lämpötiloissa ja kaikissa syvyyksissä. MR 22 ABYSS on Mareksen regulaattorisarjan uusin tulokas.

ABYKSESSA on käytetty hyväksi edeltäjän MR12 VOLTREXn tekniikkaa (hyväksytty syyskuussa -93 U. S. NAVYN parhaaseen A-ryhmään). ABYKSEN täysin uudessa paineenalentajassa on edelleen kehitetty DFC järjestelmä, joka minimoi paineenputoamisen sisäänhengityksen aikana. ABYKSEN paineenalentaja tarjoaa kaikkien letkujen optimaalisen . sijoituksen esim. viistoihin ulosottoihin asennetun painemittarin tai paineintegroidun tietokoneen käyttö on helppoa. Uusi suurempi annostajanletk

tetty venttiilinvipuvarsi varmistaa häiriöttömän toiminnan sukellettaessa äärimmäisen kylmissä olosuhteissa . Regulaattori, joka täyttää vaativimpienkin sukeltajien toiveet - MARES MR22 ABYSS. Kysy lisää valtuutetuilta Mares myyjiItä tai soita p.

90-3455434 Ps. Parhaat kiitokset niille lukuisille sukeltajille, jotka ovat soittaeet ja kiittäneet Abyksen suorituskykyä.

Maahantuoja

CBM-FINLAND

•

PL 142 00701 Helsinki Puh. 90·3455434 Fax. 90-345 5456

Teksti ja kuva: EU-TANSKA Kimmo Hohkuri •• •• JYLLASI PM:SSA Harppu unasukelluksen ehdittiin tutustua. Hyödylpohjoismaiset mestaruuski- listä sikäli, että totuttelu sat pidettiin Tanskan Ka- polttomeduusoihin ja uusiin lundborgissa 3.-4.9.1994. kalalajeihin oli tarpeen.

Kisoihin osallistui Tanskasta ja Ruotsista kolme jouk- KAMPELOISTA kuetta ja Suomesta kaksi.

Henkilökohtaisen kisan li- NOKKAKALOIHI N säksi kolmihenkiset joukkuKilpailupäivät olivat nelieet kisasivat Pohjoismaiden tuntisia ja varsinkin toisen mestaruudesta. päivän lopulla huomasi saaKilpailupaikkoina olivat listaan rantaan raahatesSjällannin saaren länsipääs- saan, että tämähän on kosä, lähellä Kalundborgin vaa hommaa. Yleisimpiä kaupunkia sijaitsevat meri- saaliskaloja olivat kampealueet. Kirkkaat, lämpimät lat ja turskat, mutta mievedet, runsas kalakanta ja lenkiintoa lisäsivät muutkin sujuvasti toiminut kisaor- lajit ankeriaasta nokkakaganisaatio tekivät kilpaile- laan. Pisteitä sai ·pohjakamisesta nautinnon, jota har- loista, kuten kampeloista, 1 voin saa kokea. Suomalai- pinna per gramma + 100 sille kirkkaat, voimakkaita pinnaa per kala. Välivesikavirtauksia sisältävät vedet loista, kuten turskista sai 2 aiheuttivat paineita tarvike- p. per gramma + 500 p. per hankintoihin. Huomasimme kala. Erilaisuutta lisäsivät aseemme liian lyhyiksi ja säännöt yksikärkisestä voimattomiksi, räpylämme harppuunasta ja pakollisessisävesikokoisiksi, ja puku- ta nostoliivistä. kin hiersi eri lailla suolaiPaikalli s tun tem uksen sessa vedessä kuin kotona. osuus näkyi lopputuloksisOlimme saapuneet kilpailu- sa, missä kymmenen paralueelle jo päivää aikaisem- haan joukkoon mahtui tansmin, joten puutteita saatiin kalaisten lisäksi vain kaksi korjattua ja olosuhteisiin norjalaista ja parhaana suo-

PEKKA NIEMELÄN NOKKAHAUKI.

malaisena Niemelän Pekka, joka varsinkin toisena päivänä yhdeksän kilon turskasaaliilIaan lähenteli parhaimmistoa. joukkuekilpailussa tanskalaiset ottivat kolmoisvoiton ja suomalaisjoukkueet olivat kuudes ja seitsemäs. Henkilökohtaisen kilpailun voittajan Anders Wiikin tulos oli 94860 pistettä, eli n. 50 kiloa kalaa! Suomen ykkösjoukkueen muodostivat lahtelaiset Pekka Niemelä, Markku Leppänen ja Teuvo Haverinen.

Kakkosjoukkueessa olivat raumalaiset jukka Levonen, jyrki Vanne ja Kimmo Hohkuri.

ENSI KESÄNÄ HANKO-EM Ensi vuonna pohjoismaiset kisat pidetään Hangossa, joten olosuhteet ovat puolellamme ja kuka tietää, vaikka saisimme ruotsalaisetkin rökitettäviksemme yhtenevän Euroopan lainsäädännön mukaan. Kuitenkin sitä ennen pidetään SMkisat Raumalla elokuussa.

Tervetuloa kilpailemaan edustuspaikoista ja verottamaan Raumanmeren runsasta kalakantaa. ~

Sukellussuunnistus uusille rasteille

TARKASTI, VARMASTI Sukellussuunnistus on Hämeenlinnassa paikallistänä vuonna pyristellyt uu- ten seurojen toimesta. Tänä teen nousuun, "hitaasti mut- kesänä ne siirrettiin viime ta varmasti", kuten valio- tipassa Tampereen Kaukajärvelle. Hämeenlinnalaisten kunnan motto kuuluu.

Kesän ja koko vuodenkin viimeinenkin kipinä sammui kohokohta oli meille, kuten muiden kiireiden alle, joten varmaan monelle junnulle- tänä vuonna ei hämeenlinkin Vierumäen norppaleiri. nalaisverta nähty sen enemSiellä me suunnistajatkin pää järjestelijöissä kuin kilsaimme porukkaan liikettä. pailijoissakaan. Onneksi Kokeiltiin potkupareja, Tampereella löytyi innokaskompassisuunnistusta. Mo- ta suunnistaja- ja organinet uskaltautuivat kokeile- sointiporukkaa kilvan aimaan jopa suunnistuslaitet- kaansaamiseksi. Kiitokset ta, jota mm. torpedoksi kut- osallistujille ja järjestäjille! sutaan.

Anne Autio· Suunnistuksen SM-kisat sukellussuunnistusvalioon monta vuotta järjestetty kunnan pj.

18

HELTEISET •• •• RAPYLAKISAT VAASASSA Räpyläuinnin avovesi-SMosakilpailut pidettiin ensi kertaa yhden viikonlopun aikana 16-17.7. Vaasassa.

Matkat uitiin hotelli Tropiclandian rannalla. Kilpailut uitiin 700 m:n kierroksina erilaisilla "kertoimilla". Lauantain ensimmäisenä lajina oli pitkä matka, eli aikuisilla 2100 mjajunioreilla 1400 m. Illalla uitiin "sprintti", eli 700 m. Sunnuntaina kisojen päätöslajina oli keskipitkä matka, jolloin kaikki uivat 1400 metrin matkan.

Vesi oli mukavan lämmintä, peräti 21-asteista, joten osa kilpailijoista uskaltautui mukaan ilman märkäpukua. Stereo-räpylöiden käyttö oli suosittua. Ainoastaan sprinttistartissa Ala-Keite-

leen Urheilusukeltajien Sami Sorri ja Miia Raatikainen uskaltautuivat käyttämään monoräpylää.

Kovatasoisin startti käytiinkin juuri 700 m:n matkalla, sillä muita matkoja miesten sarjassa hallinnut A-KUs:n Janne Toivola voitti äärimmäisen niukasti kakkoseksi jääneen Sami Sorrin. "Se oli 700 m:n loppukiri!" totesi väsynyt Janne maaliintulon jälkeen.

Kovaa kuntoa osoitti myös Bothnia Gulf Diversin juniori Minna Ahonpää, joka noukki useita vanhempien uimareiden päänahkoja.

Kiitoksen järjestäjäseuralle Bothnia Gulf Divers-82:lle ja extrakiitos Leppäniemen Jaskalle.

Teksti: Janne Toivola, Kuva: Jaakko J Salo

Jm1!J1Ll11G

~CO)~ APEKS-REGULAATTORIT

1 420

APEKS Reflex. Hyvä perusregu.

Annostimessa Apeksin patentoima VenturHlmanohjain. Ansti-testiarvo: _ 50+. Ovh, 1.680.• • APEKS 1400. Jäätymissuojattu, painebalansoitu. Annostin sama kuin Reflex. Ansti-testiarvo: 50+.

• .Norm.hinta 2.230.APEKS 1500. Sama kuin yllä, mutta annostimessa lisäksi sis. hengitys_ vastuksen hienosäätö. Ansti-testi-.

• arvo: 50+. Norm.hinta: 2.680.APEKS 140 OC10PUS. 85 cm letku. _ Väri suos. muk. keltainen.

•

1 81 0

2 190 690 SEAC-REGULAATTORIT 15% ja MITTARIKONSOLIT • NOSTOLIIVIT'7a1t~' Pakollinen 1.1.95 alkaen, mutta viisasta jo nyt!

SEAC XJ-850. Takkiliivi. Kaksi pOistoventtiiliä. Sivutasku. Laiteliitäntä + letku. Selkäteline. 420 denier nylon..

Väri musta/sin. Koot S-XL. SEAC XJ-880. Takkiliivi. Kaksi poistoventtiiliä. Kaksi taskua.Laiteliitäntä + letku. Selkäteline. 840 denier ny/on..

Väri musta. Koot: S-XL.

1 680 2 190

APE KS OCTO+

.-

• -

EIOctopus, vaan Octoplusl

Yhdistetty octopus ja liivin syöttölaite = yksi letku vähemmän. Asennetaan liivin täyttölaitteen tilalle. Ovh. 1.080.-

POLAR-BEARS KUIVAPUVUT

890·

• -

4.990.-

350 9 Trilaminate. Apeks-venttilit. Mansettirenkaat vakiona. 14 vakiokokoa + mittati!. Tilaa mittataulukko!

POLAR-BEARS ALUSPUVUT

-1S%

SEAC -PERUSVÄLINEET Fl-umpikantaräpylät,INDY-avo/" kantaräpylät, maskit ja snorkkelit. -

~dL

tili /d

Laite 1x12/200 bar.

Lyhyt Faber-terässäiliö, 0 203 mm, SEAC-venttiili varailmalla , kuminen pohjasuoja.

1 680 • •-

Hyvää Joulua ja Turvallista UuHa VuoHa!

Vuoden 1995 avovesi SM-kisat ovat anottavissa tämän vuoden puolella. Räpyläuintivaliokunta toivookin runsasta osanottoa tulevaisuudessa. Osanottajat: Teillä on mahdollisuus tehdä kisoista jännittävät ja ikimuistoiset.

",M~ra-

, uusi puh.no'

m Huo "

~.

64230

AS.

(962) 2243 590. NMT 949 563866.

19

SUSL:N LAATUPROJEKTIN TYÖ JATK\)U. NYT VAADITAAN

LAATUA KOULUTUKSEEN Teksti: Ari Vorne Kuva: Tapio Romppainen

Mitä on laadukas koulutus? Entä millainen on laadukas kouluttaja? Yksiselitteistä vastausta on varmasti mahdoton antaa, mutta yritetään selvittää niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat laadukkaan lopputuloksen syntyyn.

Liikkeelle on taas lähdettävä laadun määritelmästä: Laatu on kaikki ne tuotteen tai palvelun ominaisuudet, jotka täyttävät asiakkaan olemassa olevat ja oletetut tarpeet.

ASIAKKAAT Koulutus on palvelua, jolla on yleensä enemmän kuin yksi asiakas. Käydäänpä asi-

20

Koulutuksen laatu on asia, jolla vaikutetaan parhaiten kaiken muun toiminnan laatuun. Vaikutus ei tosin ole pikainen. Vaatii muutaman vuoden työn, ennenkuin tulokset alkavat näkyä. aa läpi sukelluskoulutuksen kannalta. Meillä on varsinainen asiakas eli kurssin oppilas. Myös oppilaan vastaanottava yhteisö eli seura on asiakas. Mitä ylemmälle tasolle sukelluskoulutuksessa mennään, sitä suuremmaksi tulee yhteisön odotusten merkitys. Kun koulutetaan M2 ja M3 (CMAS** ja CMAS***)-kouluttajia tulee vielä uusi asiakas eli SUSL. Sillä on myös odotuksensa.

ne kurssin takia? Tuskimpa vaan. Hän on tullut hankkiakseen sukellustaidon. Hänellä on tarve oppia sukeltamaan. Hän odottaa saavansa uuden harrastuksen.

Taustastaan ja arvoistaan riippuen hänellä on erilaisia odotuksia SUKELLUKSEN suhteen.

Yhteisinä odotuksina kaikilla oppilailla on saada sukellustaito ja saada elämyksiä. Piilossa olevia, eli oletettuja ominaisuuksia ovat esimerkiksi sukellushenkisen ystäväpiirin luonTARPEET ti, turvallisuus, harrastukUimataitoinen henkilö sen miellyttävyys sekä opsaapuu laitesukelluskurssil- pimisen helppous. Oppilaan le. Onko hän ostanut kurs- kannalta laadukas kurssi sin, eli onko hän tullut sin· saattaisi olla siis sellainen,

jolla oppii täydellisen sukellustaidon, vähällä työllä, pääsee heti sukeltamaan hyvässä seurassa ja itseään vaarantamatta.

Seura puolestaan odottaa saavansa riittävillä sukellusvalmiuksilla varustetun, seuran toimintaan myönteisesti suhtautuvan ja toimintaan aktiivisesti osallistuvan sukeltavan työmyyrän. Äkkiä katsoen tuntuu, ettei kurssiin itseensä ole kovinkaan monella laadullisia odotuksia. Kiva ympäristö, hyvät havainnointi välineet yms. ovat mukavia, mutta jos haluttu lopputulos saadaan ilman niitäkin, niin kyllä sekin sopii. Niiden puuttuminen ei juuri tunnu

Koulutuksen laatu ei synny vaan se on tehtävä järjestelmällisellä työllä. Se on jatkuvaa seurantaa opjJilaiden, seurojen ja liiton odotuisista ja kokemuksista. Joka kurssilla on selvitettävä mitä oppilas on tullut kurssilta hakemaan.

vaikuttavan kurssin annista annettavaan arvioon. Ne viestittävät tiettyä kuvaa järjestävästä organisaatiosta, eli ovat osa imagea ja siten vaikuttavat esimerkiksi niiden odotusten toteutumiseen, joita seuralla on.

Jos kurssilla on saatu se mitä siltä odotettiin, mutta olosuhteet ja järjestelyt ovat huonoja, hoituu jatkotoiminta yhteisössä, jossa asiat ovat paremmin.

KURSSI Koulutuksen laatua tulee lähestyä hieman eri kantilta. Kurssi sinänsä ei ole tuote, eikä palvelu vaan prosessi, jolla aikaansaadaan haluttu tuote. Eli kun raaka-aine (=oppilas) syötetään sisään prose_ssin alkupaäs_ _~tå~ ' s"..a:daaFlloppupäästä ulos tuote (=sukeltaja, kouluttaja, sukellusvanhin jne.) joka täyttää asetetun tavoitespesifikaation.

Sukell usympäri stös sä tämä markitsee sitä, että kun sukeltaja tulee kurssin päättymisen jälkeen toimintaan mukaan hän on kurssilla omaksunut tietyn tavan toimia. Hänellä on riittävä tieto ja taito toivotun tavan mukaan toimimiseen.

Vertaamalla saavutettua tasoa tavoitetasoon saamme mittarin, jolla koulutuksen laatua voidaan mitata.

Mutta mitä tekemistä opetustekniikoilla, hienoilla olo suhteilla, hyvillä kalvoilla ja muulla panostuksella on lopputulokseen. Ne ovat prosessin parametrejä, joilla vaikutetaan prosessin tehokkuuteen ja laadun toteutumiseen. Kun esimerkiksi otetaan käyttöön uudet koulutuskalvot ja tunti-

rungot, nähdään niiden vaikutus lopputulokseen vasta kun lopputulosta verrataan aikaisemmin saavutettuun ja tavoite tasoon.

..

KOULUTTAJAPAIVAT

~ ••

Kylpylähotelli Eden, ~ Paratiisi katu 2, Nokia •• 4.-5.2.1995

Ohjelmassa: Koulutusjärjestelmän nykyvaihe sukellustietokoneet turvamääräykset kuivapuvut Kouluttajapäivien osanottomaksu 100 mk Majoitus 300 mk/hlä 2 hh (aamiainen, kylpeminen aamu/ilta) Lounas 55 mk Kahvi+suolapala 30 mk Kahvi+runsas voi/eipä 40 mk

LAADUN TEKEMINEN Koulutuksen laatu ei synny, vaan se on tehtävä järjestelmällisellä työllä. Lähtökohtana on, että asiakkaat ja asiakkaiden tarpeet tunnetaan, ja näiden perusteella laaditaan tuotteen spesifikaatio. Käytännössä tämä tarkoittaa jatkuvaa seurantaa oppilaiden, seurojen ja liiton odotuksista ja kokemuksista. Joka kurssilla tulee selvittää mitä tietoja ja taitoja oppilas on tullut kurssilta hakemaan. Kun kurssille tehdään ohjelmaa t-a k -\!l Fl'kGa "ht:ökoht.ana oltava se mitä tietOja J ~.j.:'.....;' toja on osattava kurssin päätyttyä, ja vastaavatko nämä asiakkaan odotuksia.

Nämä on kirjattava ylös ja mietittävä miten niitä mitataan. Kun mittaaminen on selvää ja tavoitearvot tiedossa suunnitellaan kurssi, jolla niihin arvoihin päästään. Pidetään kurssi, otetaan palaute ja hienosäädetään ohjelmaa palautteen perusteella. Muutosten tulee olla harkittuja ja tavoitteeIlisia sekä muutoksen vaikutus mitattavissa.

Muussa tapauksessa syntyy helposti muutosta muutoksen vuoksi, eikä se johda mihinkään.

Ihmisen aika on niin rajallinen luonnonvara, ettei sitä kannata haaskata turhien ja tarpeettomien kurssien käyntiin. Laadukas kurssi saa aina aikaan pysyviä muutoksia tavoissa toimia sekä tiedoissa ja taidoissa. ~

..

Sukeltaja illallinen 100 mk Ilmoittautumiset SUSL:n toimistoon 22.1.1995 mennessä miel. kirjallisena, fax. (90) 158 2516.

Ilmoita haluamasi ohjelmapaketti.

Lisätietoja jari Autio (931) 211 0633

RÄPYLÄUIMAREIDEN

VALMENNUSLEIRIN JA RÄPYLÄUINNISTA KIINNOSTUNEIDEN NUORISOOHJAAJIEN JA VALMENTAjIEN

KOULUTUSLEIRIN Suolahdessa 27.-29. joulukuuta Ohjelma ja tarkemmat tiedot seuroille seurapostin yhteydessä. jos olet kiinnostunut kysele seurasi johdolta.

Tiedustelut ja ilmoittautumiset 19.12. mennessä: jouko Sorri, Kalevankatu 12, 44200 Suolahti puh. (945) 541 337,949-644449, fax. (945) 541 337

VUODEN SUKELLUSKUVA -94 Sarjat:

Kotimaa, dia ja väripaperi Muu maailma, diajpaperi

Kuvat tulee lähettää 28.2.95 mennessä Vesa Niemi Suksi polku 1 45150 Kouvola Tiedustelut: Vesa Niemi 949-556 485 työ (951) 375 3334 koti Terveisin Laitekilpailuvaliokunta 21

, TOIMISTOSTA see melkoisesti"". Huomioikaa, että merkintä vakuutuskirjassa "korvaa sukeltajataudin kulut" ei tarkoita painekammiohoitoa!!! Sukeltajatautia kun vakuutusyhtiön ilmoituksen mukaan voidaan hoitaa muutenkin!!!

Että sillä tavalla! .

VUOSIKOKOUKSESSA PÄÄTETTYÄ Liiton puheenjohtajana jatkaa kokouksen yksimielisellä päätöksellä Helena Jaatinen. Helena ilmoitti, että tuleva kaksivuotiskausi on ehdottomasti viimeinen, joten edessä on uuden puheenjohtajan "kasvattaminen"/etsiminen. johtokunnan kokoonpano on seuraava: Helena Jaatinen Helsinki, Jari Autio Tampere, Kari Lappalainen Lappeenranta, jorma Kervinen Kuopio, Pekka Levola Pori, Antti Saarnio Helsinki, Jaakko J Salo Vaasa, Erkki Syrjälä Lappajärvi, Pentti Parkkila Ylitornio. Varajäsenet ovat Aki Toivio Helsinki ja Matti Väätäinen Kouvola.

Kokous hyväksyi esitetyn toimintasuunnitelman ja talousarvion, lisäksi kokous päätti myöntää räpyläuintivaliokunnalle vielä 30.000 mk lajin kehittämiseen.

Onhan oma vakuutuksesi kunnossa? Entä seurasi kouluttajien ja sukellusvanhempien vastuuvakuutukset?

VUODEN SEURAKSI Valittiin johtokunnan yksimielisellä päätöksellä Bothia Gulf Divers Vaasasta.

KIITOS CHRISTIAN GRANEll! Sukelluskansa on ylpeä, että kuulut joukkoomme.

Christian asetti oman elämänsä pantiksi, kun henkiliinojen varassa laskeutui Mariellan kannelta hyiseen ja myrskyävään mereen ja pelasti kaksi veden varassa ollutta Estonia laivan onnettomuuden uhria, ruotsalaisen ja virolaisen.

Kuten nuo kaksi onnellista pelastettua, myös me kiitämme sinua.

Kiitos kuluneesta vuodesta, on ollut ilo työskennellä kanssanne.

Rauhallista joulua koko sukellusväelle.

Soitellaan, soitellaan

ANSIOIlU NEilA JÄSENIÄMME CMAS****-kortti on myönnetty Erkki Metsävuorelle. Liiton hopeinen ansiomitali Markku MäenpäälIe jokilaakson Urheilusukeltajista.. Sami Sorrille myönnettiin 5000 mk:n valmennusstipendi menestyksestä räpyläuinnin MM-kilpailuissa.

Vuoden norppaohjaajaksi valittiin Veli·Matti Pynnönen Sukellus seura Vesikot ry:stä. Vuoden norpaksi valittiin Anna Ala-Olla Rauman laitesukeltajat ry.

JUHlIVIA SEUROJA Lakeuden Urheilusukeltajat 20 v Jokilaakson Urheilusukeltajat 20 v Onnittelut meiltä kaikilta!

1':

VAKUUTUSASIAA Vakuutusasioissa kääntykää kysymyksinenne puoleeni. Nyt meillä on sitten jo "mustaa valkoisella", että vakuutusyhtiö Sammon tapaturmavakuutus ei korvaa sukeltajataudista johtuvaa painekammiohoitoa. Sampoyhtiö ehdottaa SK-vakuutusta (?), jossa hinta "nou-

Sukelluksentäyteisen ja positiivisesti kuluneen vuoden lopulla haluamme toivottaa kaikille SUKELTAjA-lehden lukijoille Hyvää ja Rauhallista joulua sekä tarmoa ja Iloista sukellusasennetta vuodelle 1995!!

CMAS-kortteja saa tilata edelleen toimistosta, samoin sinne pyydetään toimittamaan osoitteenmuutokset ja ilmoitukset siitä, mikäli perheeseen tulee useampia SUKELTAjA-lehtiä kuin tarvitsee. Ylimääräisten postitusten lopettaminen säästää rahaa liitolta ja pidemmällä tähtäyksellä vaikuttaa myös pienentämällä jäsenmaksujen kasvupaineita!

Seurojen jäsenlistat ensi vuoden korjauksia varten lähetetään erikseen seurojen yhteyshenkilöille. Koska seuraava lehti ilmestyy jo helmikuun alussa, vain nopeat seurat saavat uudet jäsenessä mukaan tähän postitukseen!

ETSINTÄKUULUTUS: KENELLE ON JÄÄNNYT SUKELLUSVIDEO SISÄLTÄEN LIITON KILPALAJIT? PALAUTTAISITKO YSTÄVÄLLI?ESTI LIITON TOIMISTOON. Qj OUTI JA PÄIVI

••••

••

TURVAMAARAYKSET 1. Yleiset ohjeet 2. Toimenpiteet ennen sukellusta, sukelluksen aikana ja sukelluksen jälkeen 3. Talvisukellus 4. Syväsukellukset 5. Merkinannot 6. Sukellusvanhimman tehtävät 7. Sukelluskoulutus 8. Sukelluslaitteet 9. Käsitteet ja määritelmät

1. YLEISET MÄÄRÄYKSET 1.1 Nämä turvamääräykset koskevat painei1 malla tapahtuvaa sukellusta.

1.2 Sukeltajan on tunnettava turvamääräykset.

1.3 Suurimmat sallitut sukellussyvyydet - elleivät laitekohtaiset rajoitukset ole tätä pienempiä - ovat: - P1 (CMAS *)-sukeltajalla 15 metriä - P2(CMAS **)-sukeltajalla 30 metriä - P3(CMAS ***)-sukeltajalla 50 metriä.

1.3.1 Kouluttajan ja oppilaan sukeltaessa yhdessä, kouluttaja määrää turvallisen sukellussyvyyden.

1.4 Sukeltajalla on oltava voimassa oleva lääkärintodistus sukelluskelpoisuudestaan.

1.4.1 Lääkärintodistus on voimassa alle 40 vuotiailla 5 vuotta, 40-49 vuotiailla 3 vuotta ja yli 50 vuotiailla 1 vuoden, ellei lääkärintodistuksessa muuta mainita.

1.5 Sukeltaminen huumaavien aineiden (esim. alkoholi ja lääkkeet) vaiku' tuksen alaisena on kiellettyä.

1.6 Sukeltajan ollessa vedessä sukelluspaikalla on pidettävä merkkinä parhaiten näkyvällä paikalla kansainvälisen viestilippu A:n muotoista levyä.

1.6.1 Sukellustoiminnan tulee tapahtua enintään 50 metrin etäisyydellä sukeltajan levystä.

1.6.2 Viimeisen sukelta-

jan noustua vedestä, on levy välittömästi poistettava näkyvistä.

1.6.3 Pimeällä levy on valaistava.

1.6.4 Yleisellä väylällä sukellettaessa on lisäksi käytettävä vedenalaisesta työstä kertovia merkkejä.

1 .7 Sukelluksista on pidettävä pöytäkirjaa.

1.8 Sukellukseen tulee osallistua vähintään kaksi sukeltajaa.

1.8.1 Sukellusparin tai sukellusryhmän yksi jäsen on nimettävä ryhmän johtajaksi.

1.9 Sukellusvanhimman ohjeita, käskyjä ja kieltoja on noudatettava.

1 .10 Sukellettaessa on käytettävä merkinanto- tai turvaköyttä.

1.10.1 Sukellus on suoritettava parisukelluksena, ellei käytetä merkinantoköyttä.

1.10.2 Parisukelluksessa on käytettävä merkkipoijua, ellei siitä ole suoranaista vaaraa.

1 .11 Ilman merkinantoköyttä sukellettaessa on käytettävä turvaliiviä.

1 .12 Sukellusparin tulee pysyä yhdessä koko sukelluksen ajan.

1.13 Sukeltajan on huolehdittava siitä, että hänen sukellusvarustuksensa on sukellusta aloitettaessa kunnossa.

1.13.1 Laitteen tai sukel lusvarustuksen vikaantuessa on sukellus heti keskeytettävä.

1.14 Jos sukeltaja havaitsee terveydentilassaan jotakin tavallisuudesta poikkeavaa, hänen on keskeytettävä sukellus ja ilmoitettava siitä sukellusvanhimmalle.

1 .15 Sukellusta pinnalta seuraavien henkilöiden ja avustajan on ilmoitettava välittömästi sukellusvanhimmalle sukeltajan antamista epätavallisista merkeistä tai muista vaaraan viittaavista havainnoistaan.

1 .16 Vaaratilanteista ja onnettomuustapauksista on välittömästi tehtävä raportti Suomen Urheilusukeltajain Liitto ry:lle.

1 .17 Sukeltajalla tulee olla kaksi annostinta.

Suositus: Sukelluspaikalla on oltava käytlövalmis hapenantolaite.

2. TOIMENPITEET ENNEN SUKELLUSTA, SUKELLUKSEN

AIKANA JA SUKELLUKSEN JÄLKEEN 2.1 Toimenpiteet ennen sukellusta.

2.1.1 Ennen sukellusta on sukeltajan tarkastettava varusteensa seuraavasti: Laite: - avataan venttiili kokonaan, jonka jälkeen sitä kierretään 1/4 kierrosta kiinni päin - tarkastetaan täytlöpaine - tarkastetaan tiiviys - tarkastetaan varailmaventtiiiin asento - tarkastetaan kantolaite - suoritetaan koehengitys - tarkastetaan hengitysilman haju ja maku Turvaliivi: - puetaan liivi päälle ja täytetään se normaalilla täytlöjärjestelmällä.

- tarkastetaan hihnaston säädöt - tarkastetaan liivin tiiviys - tarkastetaan yli paineventtiiIin toiminta puristamalla - tarkastetaan hengitysletku - tarkastetaan, että liivin täyttösäiliö on täynnä - tarkastetaan, että liivissä ei ole vettä ja että sen tyhjennystulppa on kiinni.

Lisäksi, kun varusteet on puettu: - varmistetaan, että painovyö voidaan nopeasti irrottaa ja että painotus on oikea

- varmistetaan, että puukko on mukana ja helposti käsille saatavissa - varmistetaan varailman käytettävyys - suoritetaan varusteiden paritarkastus 2.1.2 Sukellusvanhimmalle on ilmoitettava suunniteltu sukellusaika ja syvyys.

2.1.3 Laaditusta sukellussuunnitelmasta ei saa poiketa vaaratilanteita lukuunottamatta.

2.2 Toimenpiteet sukelluksen aikana 2.2.1 Vedessä, ennen varsinaista sukellusta on laitteiden kunto kokeiltava lähellä pintaa suoritettavalla koesukelluksella, jonka jälkeen sukeltajan on annettava ilmoitus sukellusvalmiudestaan OK-merkillä 2.2.2 Parisukelluksessa sukeltajien on tarkastettava toistensa laitteet vedessä. Avustajan on tarkastettava merkinantoköydellä sukeltavan sukelluslaite vedessä.

2.2.3 Sukeltaja saa aloittaa laskeutumisen vasta saatuaan siihen luvan sukellusvanhimmalta. Laskeutumisen aikana on varmistuttava onteloiden paineiden tasaantumisesta.

2.2.4 Jos sukeltaja tuntee vointinsa huonoksi tai toteaa varusteissaan olevan jotakin vikaa, sukellus on heti keskeytettävä.

2.2.5 Sukeltajan on tarkkailtava aika ajoin sukellusparinsa vointia ja toimintaa sekä säiliöpainettaan.

2.2.6 Nousu on aloitettava siten, että suunniteltu sukellusaika ei ylity ja varailma on käytettävissä pinnalle tultaessa.

2.2.7 Nousunopeus ei saa ylittää 10 m/minuutis- ' sa, ellei jokin vaaratilanne edellytä nopeampaa nousua.

2.2.8 Yli 10 metriä syvemmillä sukelluksilla on suoritettava aina 3 minuutin varo pysähdys 3 m:n syvyydessä.

2.3 Toimenpiteet sukelluksen jälkeen.

2.3.1 Sukeltajan on ilmoittauduttava välittömästi sukellusvanhimmalle ja annettava hänelle seuraavat tiedot: - suurin sukellussyvyys - poikkeava nousunopeus - suoritetut etapit - erityishavainnot 2.3.2 Jos sukeltaja on suorittanut etappinousun, hänen on pysyteltävä hereillä ja toisten näkyvissä yhden tunnin ajan sukelluksen jälkeen.

3. TALVISUKELLUS 3.1 Sukeltaminen jäätävissä olosuhteissa 3.1.1 Sukellukseen saa osallistua vain vähintään P2-tasoinen sukeltaja.

3.1.2 Sukelluksissa saa käyttää vain talvisukellukseen soveltuvaa laitetta.

3.1.3 Käytettävän hengitysilman on oltava kuivaa.

3.1.4 Sukelluslaitteen sisältämä ilma on annostinta kastelematta saatettava veden lämpötilaa vastaavaan lämpötilaan ennen sukellusta.

3.1.5 Sukelluslaitteesta hengittämistä pinnalla on vältettävä. Laitekoe on suoritettava n. 1 m:n syvyydessä.

3.1.6 Kaikki hyvin-merkki on annettava vain käsi pinnan yläpuolella tai merkinantoköydellä.

3.1.7 Annostinta ei saa ottaa suusta pois muutoin kuin hätätapauksessa.

3.2 Jään alla sukellettaessa on edellisten lisäksi noudatettava seuraavia määräyksiä: 3.2.1 Avannon koon on oltava vähintään 2 x 2 m, eikä siinä saa olla jäälohkareita 3.2.2 Avannon teossa syntyneitä jäälohkareita ei saa työntää jään alle. Jään päällä niiden on oltava vähintään 2 m:n etäisyydellä avannon reunasta.

3.2.3 Avannon reunan läheisyydessä ei saa olla esineitä, jotka voisivat pudota avantoon (laitteet, painovyöt).

3.2.4 Avannosta on laskettava nousuköysi, jonka päässä on oltava niin suuri paino, että se estää sukeltajan tahattoman nousun.

Köyden yläpää on ankkuroitava tukevasti jäähän.

3.2.5 Avantosukelluksessa käytettävän sukelluslaitteen sisältämän ilmamäärän on oltava vähintään kaksinkertainen suunniteltuun sukellusaikaan nähden.

3.2.6 Paluu on aloitettava, kun säiliöiden paine on puolet lähtöpaineesta.

Suositus: Hämärän ja pimeän aikana on avannosta laskettava lamppu 1-1 ,5 m pinnan alle valaisemaan alaspäin.

3.2.7 Samasta avannosta saa sukeltaa vain kaksi sukeltajaa yhtä aikaa.

3.2.8 Avannosta sukellettaessa on käytettävä aina merkinantoköytlä. Kahden sukeltajan sukeltaessa yhtä aikaa, kummallakin on oltava oma köysi ja avustaja. Köysi ei saa olla jatkettu.

3.2.9 Köyden toinen pää on kiinnitettävä avustajan vyötärölle tai ankkuroitava jäähän.

3.2.10 Suurin vaakasuora sukellusetäisyys avannosta saa olla enintään 20 m; poikkeuksena hätätapaus.

3.2.11 Paikalla on oltava aina avustaja ja varasukeltaja, jolla on käytettävissään riittävästi hengityskaasua ja alttiinaoloaikaa .

3.2.12 Sukellustapahtumaan on aina osallistuttava vähintään viisi turvamääräykset tuntevaa henkilöä.

3.2.13 Varasukeltajan köyden pituuden on oltava kaksi kertaa sukeltajan merkinantoköyden mittainen.

3.2.14 Jos sukeltaja sukelluksen aikana kadottaa yhteyden pinta-avustajaan, on hänen noustava suoraan jään alle ja odotettava apua. Avantoa ei saa etsiä, ellei se ole näkyvissä.

3.2.15 Avustajan todettua yhteyden sukeltajaan epävarmaksi on sukellus-

vanhimman käskettävä mahdollinen toinen sukeltaja ylös vedestä ja määrättävä varasukeltaja suorittamaan etsintää.

3.2.15.1 Varasukeltajan on suoritettava ensin sektori- tai kehäetsintä jään alapinnassa koko köyden pituudelta, ja vasta tämän jälkeen pohjalla.

4.

SYVÄSUKELLUKSET 4.1 Syväsukellukseksi katsotaan sukellus, jolla sukellussyvyys on suurempi kuin 30 m.

4.1.1 Syväsukelluksella on käytettävä nousuköyttä, mikäli se sukelluksen suorittamisen kannalta ei ole mahdotonta.

4.1.2 Paikalla on oltava aina avustaja ja yksi täydellisesti varustettu varasukeltaja, jolla on käytettävissään riittävästi ilmaa ja alttiinaoloaikaa etsintä- tai pelastussukellukseen.

4.1.3 Sukellusaika on pyrittävä mitoittamaan niin, että voidaan suorittaa suoranousu.

4.2 Etappinousua edelIyttävillä syväsukelluksilla on edellisten lisäksi noudatettava seuraavia määräyksiä: Sukellusvanhim4.2.1 man on suunniteltava sukellus yhdessä sukeltajien kanssa. Suunnitelmaan on sisällytettävä - suurin sukellussyvyys - alttiinaoloaika - nousuaikataulu - erityiset merkinannot 4.2.2 Sukellus on suoritettava niin, että syvempiä etappisyvyyksiä kuin 6 ja 3 m, ei tarvitse käyttää eikä kokonaisnousuaika ylitä 30 minuuttia.

4.2.3 Jos sukellus on erityisen raskas, on taulukosta valittava suunnitellun sukellussyvyyden seuraavaksi pisin alttiinaoloaika nousuaikataulun pohjaksi.

4.2.4 Sukelluksilla on käytettävä merkinantoköyttä, ellei siitä ei ole suoranaista vaaraa sukeltajalIe. 4.2.5 Etappinousussa nousunopeus ei saa ylittää eikä alittaa 10 mimin.

4.2.6 Veneen tai alustan, josta sukellus suoritetaan on oltava tukeva.

4.2.6.1 Veneen on oltava ankkuroitu sukelluksen edellyttämällä tavalla.

4.2.6.2 Veneessä on oltava kuljetustaitoinen henkilö myös sukelIusten aikana.

4.2.7 Sukelluksen jälkeen sukeltajan tulee pysytellä hereillä ja toisten näkyvissä yhden tunnin ajan.

4.2.8 Jos sukeltaja on jättänyt etappinousun kesken tai jättänyt sen kokonaan suorittamatta, on hänelle oireettomuudesta huolimatta annettava happea.

Sukeltajantaudin oireiden ilmaannuttua on otettava yhteys painekammion henkilökuntaan ja varauduttava kuljettamaan sukeltaja painekammioon.

5 MERKINANNOT 5.1 Merkinantoköyden käyttö 5.1 .1 Köyden läpi mitan on oltava vähintään 8 mm ja vetolujuuden vähintään 300 kp.

5.1.1.1 Merkinantoköyttä ei saa käyttää mihinkään muuhun tarkoitukseen.

5.1 .2 Köysi on sidottava sukeltajan vyötäisille alimmaiseksi luotettavalla tavalla.

5.1.3 Sukeltajan on tarkkailtava jatkuvasti köyden kulkua sotkeutumisen estämiseksi.

5.1.4 Köysimerkkejä ovat nykäisy ja ravistus. Nykäisyllä tarkoitetaan hidasta 0,5 m:n vetoa köydestä.

Syvyyden kasvaessa on vedon oltava pitempi. Ravistus on sarja lyhyitä nykäisyjä.

TURVALUSUUSMERKIT: Köysimerkki Avustajalta Sukeltajalta 1 nykäisy Kaikki hyvin 1)Vastausmerkkinä: kaikki hyvin 2) Jatkan 3) Olen pohjalla

2 nykäisyä Seis!

Pysy paikallasi !

Seis!

3 nykäisyä Tule ylös!

Vedä ylös!

4 nykäisyä tai enemmän - Hätämerkki

OHJAILUMERKIT Köysimerkki Avustajalta Sukeltajalta Ravistus Huomio Suoritettu Ravistus+ 1 nykäisy Oikealle Löysä sisään Ravistus+2 nykäisyä Vasemmalle Lisää löysää Ravistus+3 nykäisyä Käänny takaisin Palaan takaisin 1 nykäisy+ravistus Jatka köyden suuntaan 3 nykäisyä+ravistus Tule laskeutumiskohdasta ylös 5.1.5 Etsintämerkeissä suunnat annetaan avustajasta katsottuna 5.2 Käsimerkit on näytettävä huolellisesti ja selvästi. Pimeällä merkit on valaistava, samalla varoen häikäisemästä merkin vastaanottajaa.

5.3 Valomerkit annetaan sukeltajan käsivalaisimella, ,valon jatkuvasti palaessa valaisimessa. Merkit on annettava rauhallisesti kohti vastaanottajaa. Merkkejä käytetään veden alla näkyvyyden ollessa pimeyden takia rajoitettu sekä yösukelluksessa veden alla tai pinnalla.

5.3.1 Säännöllinen edestakainen liike pystysuuntaan, jonka laajuus on noin 1 metri on hätämerkki.

5.3.2 Ympyräliike, jonka

halkaisija on noin 1 m on kaikki hyvin-merkki.

5.4 Äänimerkit annetaan veteen kahta kovaa esinettä yhteen hakkaamalla 5.4.1 Kahden äänimerkin sarja merkitsee: Pysy pohjassa tai paikallasi!

5.4.2 Kolmen äänimerkin sarja merkitsee: Tule ylös!

5.4.3 Neljä tai useampia perättäisiä äänimerkkejä on hätämerkki .

5.5 Jos merkkejä ei saada selvitetyksi, ne on aina tulkittava hätämerkeiksi ja ryhdyttävä välittömästi toimenpiteisiin sukeltajan pelastamiseksi.

5.6 Hätämerkkiä ei koskaan saa antaa turhaan.

6.

SUKELLUSVANHIMMAN TOIMINTA 6.1 Sukellettaessa on aina oltava nimettynä sukellusvanhin.

6.2 Sukellusvanhimman on valvottava turvamääräysten noudattamista.

6.3 Ennen sukellusta sukellusvanhimman on muiden sukeltajien avustamana: 6.3.1 Suunniteltava ja yksityiskohtaisesti käytävä läpi suoritettava sukellus sukeltajien kanssa.

6.3.2 Tutkittava sukelluspaikan syvyys-, tuuli- ja virtausolosuhteet.

6.3.3 Tarkastettava sukeltajien suunnittelemat sukellusajat ja nousuaikataulut.

6.3.4 Valvottava, että sukeltajat tarkastavat sukellusvarusteensa ja suorittavat varusteiden paritarkastuksen.

6.3.5 Laadittava pelastussuunnitelma ja selvitettävä sen toteutuminen muille sukeltajille.

6.3.6 Annettava sukelluslupa.

6.3.7 Seurattava sukellusajan kulumista ja tarvittaessa ryhdyttävä pelastustoimiin.

6.3.8 Huolehdittava siitä, että ympäristön tähystys on jatkuvaa ja tehokasta.

6.3.9 Onnettomuuden sattuessa käynnistettävä välittömästi pelastussuun-

nitelman mukaiset toimenpiteet.

6.5 Huolehdittava, siitä että vaaratilanteista ja onnettomuustapauksista tehdään selvitys Suomen Urheilusukeltajain Liitto ry:lle.

7.

SUKELLUSKOULUTUS 7.1 Sukelluskoulutuksessa on noudatettava Suomen Urheilusukeltajain Liitto ry:n turvamääräyksiä ja koulutusohjeita.

7.2 Kouluttaja vastaa turvamääräysten noudattamisesta ja varmistaa, että oppilaan tiedot sukeltamisesta vastaavat koulutuksen asettamia vaatimuksia.

7.3 Teoriaopetuksen tulee sisältää voimassa olevat turvamääräykset sellaisina kuin Suomen Urheilusukeltajain Liitto ry on ne julkaissut.

7.4 Ennen jokaista sukellusta on kouluttajan tarkastettava, että oppilaan sukellusvarustus on kunnossa ja huolehdittava, että oppilas on tietoinen harjoituksen asettamista vaatimuksista.

7.5 Allas- ja avovesikoulutuksessa on paikalla oltava ensiaputaitoinen henkilö.

7.6 Allaskoulutuksessa on mahdollisuuksien mukaan käytettävä merkinanto- tai väli köyttä.

7.7 Avovesikoulutuksessa on käytettävä merkinantoköyttä ja sukellettaessa kouluttajan kanssa ,väli- tai poijuköyttä 7.8 Ennen jokaista avovesikoulutuskertaa on varmistettava, että oppilas hallitsee merkinannot.

7.9 Avovesikoulutuksessa kouluttaja saa valvoa enintään kahta vedessä olevaa oppilasta merkinantoköydellä tai sukeltamalla mukana.

7.10 P1- ja P2 -avovesikoulutusta ei saa suorittaa jäätävissä olosuhteissa.

7.11 Ennen avovesisukelluksia on oppilaan osattava vapaanousun suoritus ja turvaliivin käyttö.

7.11.1 Vapaanousuharjoituksia ei tule suorittaa

avovedessä.

7.12 Avovesikoulutuksessa paikalla on oltava aina avustaja ja yksi täydellisesti varustettu varasukeltaja, jolla on käytettävissään riittävästi ilmaa ja alttiinaoloaikaa.

Suositus: Koulutuspaikalla on oltava ensiapuvälineet sekä hapenantolaite.

8.

SUKELLUSLAITTEET 8.1 Paineilmalaitteen käytössä on ehdottomasti noudatettava maahantuojan ja myyjän antamia käyttö- ja huolto-ohjeita sekä rajoituksia.

8.2 Paineilmalaitteeseen tulee kuulua: - paineastia-asetuksen mukainen paineilmasäiliö - pikasoljilla varustettu turvallinen kantolaite - varailmajärjestelmä ja painemittari 8.3 Ennen paineilmasäiliön täyttämistä on tarkastettava, että se on paine-, astia-asetuksen mukaisessa kunnossa.

8.4 Täytettävän paineilman on oltava puhdasta DIN 3188 normin mukaan: Hengitysilmassa saa olla enintään: hiilimonoksidia 50 ppm hiilidioksidia 800 pp öljy höyryä 0,3 mg/m 3 vesi höyryä 50 mg/m 3/200 bar 35 mg/m3/300 bar

9. SUKELTAJAN VARUSTEET 9.1 Sukeltajalla on oltava seuraava vähimmäisvarustus: - sukelluspuku - sukelluslaite - turvaliivi ellei käytetä merkinantoköyttä ja kuivapukua - puukko varustettu - pikasoljella painovyö, joka on irrotettavissa yhdellä kädellä - köysi yhteys sukelluspariin tai avustajaan 9.2 Varusteita puettaessa on varmistauduttava, että painovyö ei jää mui-

den varusteiden alle, vaan on nopeasti irrotettavissa.

10. KÄSITTEET JA MÄÄRITELMÄT Alttiinaoloaika: Aika laskeutumisen aloittamisesta nousun aloittamiseen.

Avustaja: Sukeltajaa avustava henkilö, joka tuntee turvamääräykset.

Etappinousu: Nousu, jossa suoritetaan etappi- eli dekompressiopysähdykset nousutaulukon mukaan.

Annostin: Laite, jonka tehtävänä on annostella paineenalentimelta tuleva ilma sukeltajan tarpeen mukaan ja ohjata uloshengitettävä ilma ympäröivään veteen.

Uusintasukelluksen Iisäaika: Edellisiltä sukelluksilta elimistöön sitoutuneen typen aiheuttama lisäaika,

joka on otettava huomioon uusintasukelluksen nousuaikataulua suunniteltaessa.

Kertausryhmämerkintä: Kudoksissa jäljellä olevan jäännöstypen "mittaluku"; typpiylijäämä.

Merkinantoköysi: Väriltään keltainen tai oranssi köysi, jolla sukeltaja on yhteydessä pinnalla olevaan avustajaan. Köyden vetolujuuden tulee olla vähintään 300 kp.

Paineenalennin: Laite, jonka tehtävänä on alentaa paineilmasäiliössä oleva korkeapaineinen ilma matalapaineiseksi, joka johdetaan annostimelle.

Pelastussuunnitelma: Suunnitelma, jonka sukellusvanhin yhdessä sukeltajan kanssa laatii ennen sukellusta ja joka sisältää tarpeelliset tiedot sukeltajan saamiseksi hoitoon no-

peimmalla mahdollisella tavalla.

Perusvälineet: Naamari, snorkkeli sekä räpylät.

Poijuköysi: Kelluva köysi, jolla sukeltaja on yhteydessä pinnalla olevaan merkkipoijuun. Vetolujuuden tulee olla vähintään 300 kp.

Merkkipoiju: Kelluke, johon sukeltaja on yhteydessä poijuköyden avulla.

Merkkipoijun nosteen on oltava vähintään 20 kp.

Sukellusaika: Aika, jonka sukeltaja on pinnan alla.

Sukellustaulukko: Sukeltajantaudin välttämiseksi laaditut, paineenalennustaulukot.

Sukellusvanhin: Sukelluksen johtajaksi nimetty kokenut sukeltaja tai sukelluskouluttaja.

Suunniteltu sukellusaika: Syvyyden, laitteen si-

sältämän ilmamäärän sekä varailman määrän perusteella laskettu sukellusaika, joka ilmoitetaan sukellusvanhimmalle.

Turvaköysi: Köysi, jolla sukeltaja on yhteydessä sukelluspariinsa.

Turvaliivi: Normaalitoiminnassa ilmalla täytettävä liivi, jolla sukeltaja voi saavuttaa neutraalikelluvuuden. Voi sisältää myös hengitysmahdollisuuden ja varatäyttöjärjestelmän.

Uusintasukellus: Sukellus, joka toteutetaan 12 tunnin kuluessa edellisestä sukelluksesta Ylihengitys: Yli elimistön tarpeen suoritettu hengitys, jolla saavutetaan veren hiilidioksidiosapaineen lasku ja myöhästynyt hengitysrefleksi. ~

SUKELLA TURVALLISESTI KAIKILLA VESILLA ••

Ota turvaksesi nyt uusi, entistä enemmän turvaava lisenssi. Se korvaa sinulle taloudellisesti tapaturmat, jotka sattuvat kilpailuissa, harjoituksissa, näytöksissä ja niihin liittyvillä matkoilla.

Niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Kaikilla vesillä!

Lisenssin saavat vain Suomen Urheilusukeltajain Liiton jäsenseurojen jäsenet. Edullinen ja kattava lisenssi koskee urheilusukellusta, räpyläuintia, uppopalloa, sukelluskalastusta, -suunnistusta' ja -kuvausta.

Tapaturmien hoitokulujen lisäksi lisenssiin sisältyy kertakorvaus pysyvästä haitasta ja kuolemasta.

Turvaa tulevat sukelluksesi ja ota lisenssi turvaksesi nyt heti. Saat sen liittosi ja seurasi kautta.

..

1) Lisenssi antaa taloudellista turvaa sukelsitpa missä päin maailmaa tahansa. Myös sukeltajantauain vaatima painekammiohoito kuuluu korvattaviin vahinkoihin.

POHjOIA-YHTIOf

UIMARIN JA SUKELTAJAN PIILOLASIT Lewis Williams Lyhennelmä kirjoituksesta Optikko-Iehdessä 2/94.

Silmän joutuessa kosketuksiin muiden nesteiden kuin kyynelnesteen kanssa, piilolasit voivat muuttaa muotoaan ja kokoaan sellaisissa määrin, että niillä on kliinistä merkitystä. Suurempi toonisuus kuin 0,9% kutistaa linssiä, pienentää läpimittaa ja paksuuttaja voi näin ollenjonkin verran muuttaa takapinnan pintavähvoimakkuutta. Hypotoomsessa ympäristössä tapahtuma on päinvastainen.

Tämä tarkoittaa, että jos piilolasien käyttäjä menee uimaan mereen (tai suolavedellä täytettyyn uima-altaaseen), linssi hyvin nopeasti "tiukentuisi" silmässä eikä sen katoamisesta näin ollen olisi vaaraa, kuin aivan äärimmäisissä olosuhteissa. Kun piilolasien käyttäjä nousee pois vedestä, tarvitaan 10-30 minuuttia ennenkuin silmä/kyyneleet ovat jälleen kostuttaneet piilolasin entiselleen. Aika, joka tähän kuluu, riippuu linssin vesipitoisuudesta, uimiseen käytetystä ajasta, käyttäjän kyynelnesteen ominaisuuksista ja kyynelten määrästä. jos sitävastoin piilolasien käyttäjä ui vesijohtovedessä Uota käytetään useim-

missa uima-altaissa) piilolasi löystyisi silmässä ja katoamisriski olisi suurempi.

Tästä seikasta on kuitenkin olemassa joitakin epäilyksiä, koska on osoitettu, että myös viimemainituissa olosuhteissa linssi viipymättä tiukkenee silmässä. Diefenbach, Soni, Gillespie ja Pence (Am. j. Optom. & Physiol. Optics, 65:710-716, 1988) tutkimuksessaan totesivat, että uima-allasvesi ja hypotooninen suolaliuos aiheuttivat linssin nopean imeytymisen.

SUKELTAMINEN JA PIILOLASIT Kovien ja pehmeiden piilolasien käyttäytymisestä kovan paineen alaisissa 010-

suhteissa on tehty vertaileva tutkimus. Mulinarin ja Socksin (Am. ]. Optom. & Physiol. Optics, Abstrachts 1987 Am. Acad. Optom. Annual Meeting) tutkimuksissa simuloitiin 30 min. melkein 50 metrin (150 jalkaa) syvyydessä. Pehmeiden piilolasien käyttäjillä ei ollut mitään subjektiivisia tuntemuksia, vaikka 4 heistä oli saanut kuplia linssien alle kokeen aikana. Samanlaisen tuloksen samoine ilmiöineen esittivät Simon & Bradley (J Am Med Assoc 1980). He totesivat, että kuplat katosivat 30 minuutin kuluessa pintaan tulosta ja väittivät, että ne syntyivät/muodostuivat nesteestä liuenneesta N2:sta. Vaihtoehtoisen hypoteesin, jossa pääroolissa on CO 2 on esittänyt Bennet Uudesta Seelannista (Aust. j.Optom., tammikuu 1985).

Kuplat voivat kipeyttää silmät, alentaa näön tarkkuutta ja jättää valorefleksejä, jotka voivat kestää kaksikin tuntia. Bennettin pääasialliset suositukset olivat: -Mitkään piilolasit eivät sovellu pitkäaikaiseen sukellukseen (sukeltajille, jotka viettävät päiviä ja viikkoja kerrallaan vedenalaisissa painekammioissa),

ja kiväärin ja revolverin panoksia. Varsinaiset aseet ovat jo ruostuneet pilalle koonnut asioita yhteen. Zil- mutta kiväärien puuosia liackus on jo omassa kirjas- saattaa romun joukosta viesaan kertonut samat asiat lä löytää. Hylyssä on vuosimutta hänen kirjansa on jo en varrella sukellettu palvuosikymmenet sitten lop- jon ja siitä on myös taitettu punut kustantajalta. peistä sikäli että yhteen aiOlin kertoo asioista ja ta- kaan joku ajoi sukelluskielpahtumista turhia kiihkoi- toa hylkyyn. Onneksi asia lematta puoleen tai toiseen. raukesi ja näin ollen sukelAmmattikirjoittajan ote säi- tajapolvet toisensa jälkeen lyy koko kirjan läpi. Kuva- voivat käydä katsomassa materiaalia on onnistuttu eräänlaista muistomerkkiä keräämään entistä enem- menneistä ajoista. Nyt ilmän. Nykyään John Grafton mestynyt kirja on omiaan on sekin rääsyinen peltiläjä antamaan hylylle perspekmeren pohjassa. Sen ympä- tiiviä. Onhan aina mukariltä voi vieläkin löytää uu- vampi sukeltaa kohteeseen sia Iyijyluodilla varustettu- jonka tarina on tunnettu.

koska silloi ei ole mahdollista saada asiantuntija-apua kiireellisissä tapauksissa, esim. juuri P Aaeruginosan aiheuttamassa infektiossa, joka aina on vaarana tuollaisissa kammioissa.

- Sekä kovia että pehmeitä piilolaseja voidaan tyydyttävästi käyttää urheilussa ja sukelluksessa, mutta pehmeiden katoaminen on epätodennäköisempää.

- jos on kysymyksessä sellainen ammetropia, että molempien linssien katoaminen saattaisi tehdä mahdottomaksi tarpeellisten näkemistä'vaativien tehtävien suorittamisen ja/tai pintaan nousemisen, piilolaseja ei pitäisi käyttää vaan pitäisi määrätä joku vaihtoehtoinen näönkorjaus.

-Henkilöille, jotka osallistuvat sellaisiin toimintoihin kuin esim. pelastustoiminta, poliisi- tai sotilassukellukseen ja joilla näin ollen on suurempi vaara kadottaa sukellusmaskinsa, ei pitäisi sovittaa kovia piilolaseja. Molinari & Socks tulivat siihen tulokseen, että pehmeät piilolasit olivat vähemmän traumaattiset niissä korkeissa painelukemis.sa, joissa tutkimukset suoritettiin.

Q3

JOHN GRAFTONIN TARINA Sain tuossa syyskuun alussa käsiini Ase-lehden kustantaman kirjan, joka kertoo Pietarsaaren ulkopuolella . haaksirikkoontuneen John Grafton -nimisen laivan tarinan. Eikä vain laivan tarinaa, vaan hyvän ajankuvauksen niiltä ajoilta. Periaatteessa kirjassa kerrotaan Konni Zilliackuksen värikkäästä elämästä ja niistä seikoista, jotka johtivat jääkäriliikkeen syntyyn ja monien isänmaan ystävien salaiseen toimintaan vallanpitäjiä vastaan.

Mitään varsinaisesti uutta ei kirjassa kerrota vaan Olin on

Onnea vaan kirjan markkinoinnille.

Q3 Eka Metsävuori

Teksti: Kale Rehnbäck Kuvat: Brita Ikävalko

Suomen Urheilusukeltajain Liiton räpyläuintimaajoukkue saavutti lajin historian ensimmäisen MM-mitalin Dongguanissa Kiinassa pidetyissä seitsemänsissä MM-kilpailuissa.

Edellisten räpyläuinnin MM-kisojen aikojen pohjalta asetettiin tulosrajat, jotka kolme uimariamme alittivat. Pieni joukkueemme, Ari Palve Kouvolan Uimareista sekä janne Toivola ja Sami Sorri Ala-Keiteleen Urheilusukeltajista lähti mitalijahtiin kohti kaukaista Kiinaa 20.10. jahti tuottikin hyvän tuloksen, sillä Sami Sorri kauhoi 800 metrillä pronssille tuloksella 6.51,58 joka on myös uusi PE-aika. joukkueen valmentajahuoltajana toimi Britä Ikävalko sekä johtajana Kale Rehnbäck.

Matka tehtiin yhdessä Ruotsin ja Eestin kanssa.

Ruotsi lähetti kisaan kaksi kilpailijaa ja Eesti yhden.

Pohjoismaiset kilpakumppa-

nimme Norja ja Tanska eivät osallistuneet MM-kilpailuihin.

Kilpailut järjestettiin Dongguanin kaupungissa Hong-Kongin ja Guangzhoun (Kanton) puolimaissa.

Kolme päivää ennen kisoja sopeuduttiin aikaeroon ja harjoiteltiin. Itse kisat olivat 25.-30.10. MM-uinteihin osallistui 28 maata 235 uimarin voimin. Heidän lisäkseen mukana oli yhteensä 119 johtajaa, toimitsijaa ja tukijaa.

POJAT TEKIVÄT HIENOA TYÖTÄ Kilpailujen taso oli korkea. Kiinalaiset paransivat tavan takaa entisiä MM-lukemia. He keräsivätkin yhdessä venäläisten kanssa suurimman mitali- ja pistepotin. Oma joukkueemme oli mitalitilaston kahdeksannella ja pisteissä kymmenennellä tilalla. Naapurimme Ruotsi oli pisteissä 17.

LOPUKSI Kiinalaiset ovat todella avaamassa maataan. Kilpailujen järjestelyihin oli panostettu voimakkaasti. Kisajärjestelyt onnistuivat hallin sisällä hyvin, mutta esim, rahaliikenteen hoidos-

VÄSYNEITÄ MUTTA ONNELLISIA, BRITA IKÄVALKO, JANNE TOIVOLA, KALE REHNBÄCK, SAMI SORRI SEKÄ ARI PALVE.

28

sa, tiedon kulussa oli kangertelua.

Kaiken korvasi se ystävällisyys ja positiivinen yrittämisen henki, joka vallitsi kaikkialla. Maata rakennetaan voimakkaasti. Siitä saa oikean kuvan vain käymällä itse paikan päällä. Suosittelen!

TULOKSET 50 m sukellus

miehet

1.

Bin Fu Zu

Kiina

15,06

5.

Palve Ari

Suomi

16,32

100 m laitesukellus

miehet

1.

2.

3.

Liu Qiu Rang Bin Yang Xiang Cuartas O.

Kiina Kiina Kolumbia

33,98 35,19 36,11

4.

Palve Ari

Suomi

36,38

50 m räpyläuinti Wu Zhi Qian 1.

8.

Sorri Sami

miehet

Kiina

16,22 ME

Suomi

18,20

200 m räpyläuinti 1.

Koudriaev Konst.

Venäjä

1.24,73

9.

Suomi

1.31,15

Sorri Sami

miehet

400 m räpyläuinti

miehet

1.

2.

3.

Venäjä Unkari Venäjä

3.06,95 3.12,63 3.13,07

Suomi Suomi

3.15,76 PE 3.25,12

Koudriaev Konst.

Savanya N. Nechitailo

4. Sorri Sami 15. Toivola janne 800 m räpyläuinti

miehet

1.

2.

Savanya N. Chernov M.

Unkari Venäjä

6.43,85 6.47,99

3. Sorri Sami 10. Toivola janne

Suomi Suomi

6.51,58 PE 6.59,62

1500 m räpyläuinti

miehet

1.

2.

Savanya N. Chernov M.

Unkari Venäjä

12.56,29 13.06,02

8.

Toivola janne

Suomi

13.39,83 SE

POIKIEN KISAMASKOTII.

HELENA JAATINEN ONNITIELEMASSA POIKIA SALOSSA.

29

.,//

KUIVAPUVUN OSTAMINEN ON HAUSKA HARRASTUS

/'

-.,..~ ,",'~"("b) \-'Vo..~

"""'\~() .!:C.

0...... ,~

r'\\~ ""c.",,~"

.JII.. \:::b~ ot-J, ,""V~A.

"-'C~ "t"O$ \ ~~ ~~9"C'\ .~f. ..... ,.

..s . . .u_.........w,

Pitkästyttääkö? Onko tylsää? Hanki kuivapuku - sen hankkimmen pitää mielen virkeänä ja naapurin vahingoniloisena!

Kaikki ovat siis tyytyväisiä, paitsi...

Neiti A ja Neiti B sekä Herra X saivat talven synkkinä hetkinä kuningasajatuksen. Siltä se ainakin alussa tuntui - kuiva puku on ihmisen saatava! Mielellään mallia kuiva, ja mielellään sellainen, jonka lompakko kestää. Siis toivoton yhtälö.

A, Bja X kyselivät asiaankuuluvasti neuvoja, kuljeskelivat ja kyselivät asiaankuuluvasti tarjouksia ja tekivät lopulta päätöksensä perstuntumalla.

Tässä vaiheessa elämä hymyilee. Vastassa ymmärtäväinen myyjä, joka tekee hyvän tarjouksen ja vakuuttaa käsi sydämellä sekä munaskuilla, että puvun toimitusaika on 4-6 viikkoa. Eletään kevättalvea.

Juuri pääsiäisen alla innokkaat ostajamme Neiti A ja Herra X ryhtyvät tosi toimeen, marssivat kauppaan 30

ja tekevät Tilauksen. Herra X sovittaa ja valitsee puvun, A ei sovita, sillä mitään sovitettavaa ei ole. Sen sijaan A tilaa puvun mittojen mukaan. X ja A painuvat olusille puku päivien kunniaksi. Kohtalokas erehdys.

Seuraa mittaustauko. A mittaa itsensä liikkeen ohjeiden mukaan kiireestä kantapäähän ja läjäyttää lapun pöytään. Seuraa mutinaa ja pohdiskelua: "On pieni ongelma. Meillä on pienin kengän koko 8." Pitäisi olla korkeintaan 4. Soitto tehtaalle varmistaa, että kenkiä ei löydy varastosta.

Vaa eipä hätää, sopivat kalossit löytyvät vaikka Englannista, sanoo tormakka myyjä. Eletään viikkoa 12.

Seuraa monta rauhallista viikkoa. Toukokuun alkaa lähestyä, puvun valmistu-

ENSI VIIKOLLA

puolestaan tyrmistyy vetäessään pukua päälleen: huppu istuisi hyvin, jos olisi paha vesipää, välikaulus istuisi, jos olisi sikotauti. A:lla ei ole yleensä kumpaakaan.

Kasvo-osa ei istu, vaikka kuinka naamaansa pullistaisi. Puku matkaa takaisin tehtaalle. A on synkkä.

Eletään toukokuun puoltaväliä. A tahtoo pukunsa ja soittaa liikkeeseen. "Voi kun se ei ollut tämän päivän kuormassa, tehtaalla on ollut vähän ruuhkaa ... mut se tulee kyllä 20:nteen päivään mennessä." Mikäs siinä.

Ja katso ihme taivainen!

Puku on saapunut liikkeeseen. A ryntää innosta puhisten sovittamaan. Myyjä avaa paketin ja tyrmistyy: puku ei olekaan tilattua materiaalia, vaan kalliimpaa. A

SAMAAN AIKAAN TOISAALLA Herra X on myös synkkä.

Hän on saanut sopivan puvun, johon on liitetty sopivat saappaat. Hän kokeilee pukua altaalla ja kastuu. Puvussa on reikä. X pyytää altaalla norkoilleen liikkeen edustajan toimittamaan toisen, vastaavanlaisen puvun seuraavaksi illaksi aitaalIe. Tapahtuu, vakuutetaan.

X ajaa seuraavana päivänä aitaalIe. Siellä on toinen

misen määrä päivä alkaa olla käsillä. A soittaa liikkeeseen ja tiedustelee tilannetta. ''Tehtaalla on vähän ruuhkaa, on iso tilaus meneillään. Mutta kyllä se valmistuu ensi viikolla", myyjä vakuuttaa.

liikkeen mies, joka ei tiedä jan tai ta. Liikkeestä soitetaan edellisillan episodista mi- A:lle ja pyydetään käymään tään. Hän kaivaa kuitenkin näyttämässä päätään "kun autoaan ja löytää kuin löy- ei ne mitat riitä". Liikkeessä tääkin sopivankokoisen pu- A:lle sanotaan, että huppua vun. Herra X sovittaa ja su- ja kasvo-osaa ei voida piekeltaa. Nyt vuotaa saapas. nentää riittävästi, ne on Herra X. on hyvin, hyvin vi- vaihdettava. Keskiviikkona 25.5. A soittaa liikkeeseen hainen.

Herra Xsoittaa liikkeeseen ja tiedustelee puvun kohtaja vaatii näitä toimittamaan loa ja kuulee, että puku on kaksi pukua aItaalIe. Sovi- matkalla tehtaalle. Jälleen. taan päivästä. Vahingosta A ei pysty päättämään, itviisastuneena Herra X soit- keäkö vai nauraa. Yöllä hän taa päivällä liikkeelle ja var- näkee unta, jossa hän kipmistaa, että puvut ovat il- paa kottikärryllisen jotain liikkeen ovesta sisään. lalla altaalla.

28.5. A käy sukeltamassa.

Illalla altaalla ei ole ketään. Epätietoinen sihteeri Märkäpuvulla. A:ta paleltaa päästää Herra X:n anelun ja potuttaa. Hän ei enää vasjälkeen ovesta sisään. Sisäl- taa kyselyihin: "Etkö sä 00 lä X:ää odottaa yllätys: pai- vieläkään saanut kuivapukalla on kaksi pukua. Herra kua?"

Xavaa pussit ja yllättyy jälleen: puvuissa ei ole vent- JA ONKOS TULLUT tiilejä. Viereisen yrityksen herrahenkilö kaivaa esille KESÄ venttiilejä ja pistää paikalEletään kesäkuun alkua. leen. Herra X löytää lopulta Perjantaina 3. päivän aaehjän puvun. muna liikkeestä soitetaan iloisesti: puku on tulossa tänään, tule sovittamaan.

KAUPUNGIN A marssii liikkeelle ja kuuTOISELLA PUOLELLA lee, että puku on kyllä tulNeiti A:n puku lähetetään lut, mutta se on postissa. pienennettäväksi. Eletään Kukaan ei ole ehtinyt hahelluntaita edeltävää per- kea sitä. A saa raivokohta-

o

o

~~~~, ~ .&,~ lC.oo~lA.

m:~j

o

"\~~

0"'"

~-.l.~ o~~S

'-\\~EL.LC. • M~~ 5u- "'" \L.N..Jc><>",,- ~~\LE.~~."

uksen. Eräs liikkeen asiakkaista käy hakemassa puvun.

A sovittaa pukua. Huppu on sopiva, samoin kasvoosa, mutta välikaulus on edelleenkin liian iso. Se on vaihdettava kokonaan pienempään, joten yllätys yllätys - puku lähetetään takaisin tehtaalle. A toivoo, että työvuorossa sattuu olemaan joku lukutaitoinen. Hänelle vakuutetaan, että puku on takaisin viimeistään tiistaina 7.6. A soittaa liikkeelle tiistaina ja saa kuulla, että kukaan ei oikein tiedä missä puku on... A ilmoittaa peruvansa kaupan, jos ei saa pukua keskiviikkona 8.6. viiteen mennessä iltapäivällä.

A:n kanssa kauppoja hieronut myyjä vannoo henkilökohtaisesti ajavansa tehtaalle ja toimittavansa puvun A:n työpaikalle.

Neljältä keskiviikkona A soittaa liikkeelle ja kuulee, että myyjä on puvun kans-

sa matkalla jossain EteläSuomessa. Kello 17.15 myyjä soittaa A:lle autostaan: "Mä oon matkalla. Missä tavataan?" Kohtauspaikka sovitaan ja vihdoin A ja puku kohtaavat rampilla. A poistuu paikalta hyväntuulisena. Hymy hyytyy rannassa, kun hän avaa pussin. Puvussa ei ole venttiilejä eikä täyttöletkua. A lainaa letkun B:ltä ja venttiilit kipparilta.

Seuraavana päivänä A marssii liikkeeseen ja ilmoittaa kuulleensa, että letku ja venttiilit helpottaisivat sukeltamista. Myyjä pahoittelee: ''Tässä on ollu meillekin vähän opettelemista, kun ei olla ennen tehty naisten kokoja. Mut kyllä me sut muistetaan saat alennusta, jos ostat vielä jotain."

Kiitti.

(Ja tämä tarina on tosi.)

RG

~

31

Mietteitä CMAS M1-kouluttajakurssilta syksyllä 1994 Teksti: Antero Salminen Kuva: Markku Laurikainen

"Oli se ihan hyvä sukellus, mutta kuinkahan mones jo samanlainen: paikan sopiminen, porukka kokoon ja matkaan, varusteet ylle ja veteen, kolme varttia tutkimista ja ylös, kamat kassiin ja kotiin. Sukeltajalehden viime numerossa oli muuan ilmoitus, joka ensi lukemaIta herätti kiinnostusta, se palaa taas mieleeni. Olisikohan minusta sille kurssille, mitenkähän se muuttaisi harrastukseni luonnetta, kuinkahan saisin ne uudet oppimaan ja ymmärtämään - entä vastuu?"

••

MIKSI MENISIN M YKKOSEN KURSSILLE? Suomen Urheilusukeltajain Liiton järjestämille CMAS Mlkouluttajakursseille otetaan noin 15 oppilasta kerrallaan, kursseja on useampi vuodessa ja kukin on kahden viikonlopun mittainen. Oppilaaksi pääsyyn vaaditaan P2sukeItajaluokka ja liiton jäsenseuran suositus. Keskitetyllä kouluttajakurssituksella liitto pyrkii yhdenmukaistamaan eri seuroissa annettavaa koulutusta ja saamaan kouluttajavoimaa tarpeen mukaisesti koko valtakunnan alueelle. Seurat voivat vaikuttaa toimintansa jatkuvuuteen uusia sukeltajia kouluttamalla, mikä edellyttää kohtalaista määrää vastuukou-

32

luttajan apuna hääriviä, kelpuutuksen saaneita opettajantaimia.

Taimitarhaksi kuluneena syksynä oli valittu Suomen Urheiluopisto, joka tilojensa sekä erityisesti aterioidensa puolesta on kilpailukykyinen mille tahansa koulutuskeskukselle. Allaskin meillä oli ja siinä vettä ihan riittävästi, mutta myös muita käyttäjiä oli vuoron lopulla sekaan työntymässä, ne uimaritytöt nääs ...

ESITTELY JA KALVOT EIVÄT RIITÄ Kurssiohjelma on sopivan tiukka: viikonloput kuluivat

nopeasti, suunnitellut asiat saatiin läpiviedyksi, ruoka suussa ei tarvinnut tulla tunnille tai aitaalIe, ja i1takymmeneltä pääsi usein jo vapaa-ajan viettoon, nukkumaan tai oppituntisuunnitelmaa miettimään. Pääpaino niin teoria- kuin allaskoulutuksessakin oli oppilaiden omalla harjoittelulla.

Kukin oppilas vuorollaan piti varttitunnin koulutusta muiden ollessa koekaniineina. Harjoitus tai oppitunti arvioitiin yhdessä; muut oppilaat kehuivat hyvät puolet, kouluttaja karautti kurkkuaan ja kaivoi kehittämiskohteet esille, tosin positiivisessa hengessä, ja

opettajaoppilas kuunteli, nyökytteli, selitteli tai vajosi hitaasti syvemmälle.

Hyvän oppitunnin idea heräsi minulle kurssilla myöhemmin kuin Miikkulaisen Janne. Ei se olekaan vain niin, että opettelet itse asian hyvin, teet havainnoIliset värikalvot, keräät havaintomateriaalia pöydät pullolleen, muistat esitellä itsesi joka tunnin alussa, käyt asiat oikein läpi etkä mokaa muutenkaan tai ylitä aikaa. Hyvä oppitunti on sellainen, että sen jälkeen oppilaat osaavat ne asiat, jotka pitää osata.

Laitesukelluskurssilla Ploppilaille luodaan välttämät-

SEURAT VOIVAT VAIKUTTAA TOIMINTAANSA UUSIA SUKELTA11!.'

KOULUTTAMALLA. SE EDELLYTTAA KOHTALAISTA MÄÄRÄÄ KOULUTTAJIA.

tömät sukelluksen perustaidot allasopetuksella. Tämä koulutuksen osa-alue näyttää jonkin verran kehittyneen omasta oppilasajastani viime vuosikymmenen puolelta. Liiton koulutusohjelmaan on nyt laadittu selvät ja yhteneväiset vaatimukset taitosuorituksista, on kehitetty allaskorttisarja kouluttajan työkaluksi ja harjoitusten motivointiin sekä koulutustekniikkaan on

auti

kiinnitetty huomiota. Vierumäen kouluttajakurssilla tämä viimeaikainen kehitys ilmeni myös siten, että aItaan vesi tuntui aiempaa lämpöisemmältä juuri sillä hetkellä, kun itse aloitti harjoituksen pitämisen.

HYVÄT KOULUTTAJAT JA VUOROVAIKUTUS Kouluttajien osuus kurssillamme oli keskeinen,

vaikka edellä olenkin korostanut oppilaiden omaa tekemistä, ehkä senkin takia, että kouluttajamme sitä tarmokkaasti markkinoivat.

Vastaavana kouluttajana oli alan lähes ammattilainen, siis sekä sukelluksen että markkinoinnin. Mika Rautiainen M3-kouluttajana osasi panna oppilaat itse miettimään asioita ja arvioimaan niitä eri kanteilta. Hän ei tyrkyttänyt yhtä ainoaa "oikeaa" tapaa tehdä tai opettaa, vaan pyrki opettamaan meille ajattelua. Aisaparina hänellä oli vankka Nuori Suomi -guru, Tero Raatikainen, jonka myhäilevä olemus, ulkoasu ja päivänkirkas opetustyyli osuvine palautteineen loivat oppilaan

näkökulmasta tasapainoisen kokonaisvaikutelman toimivasta kouluttajakaksikosta.

Kun toistakymmentä sukeltajaa viettää kaksi tiivistä viikonloppua yhdessä, ehtii siinä alkukankeuden kaikottua kuulla monenlaista kokemusta, juttua ja vinkkiä niin veden alta kuin päältäkin. Vaikka sukelluskoulutus luonteeltaan on vakavasti otettava ei sitä kuitenkaan ole pakko tehdä otsanahka kurtussa. Jos mielestäsi olet pitkäpinnainen, aktiivinen ja ihmisten kanssa toimeentuleva, joka kaipaa lisäulottuvuutta harrastukseensa, niin otapa yhteyttä seurasi koulutusvastaavaan.

Luulen, että et kadu. ~

misesta

Polarsuit (JfPff 905

ptI'"

Kuivapukuja nyt pohjahintaan !

00,Soita heti!

Nopeat toimitukset ympäri Suomen

DACOR

alk.

Vara-annostajat

750

LISÄTIETOJA JA ESITTEITÄ kurssisihteeriItä 90 22201282

,.

u

KESJ'I\O'rORS pUfrrUJ·\ K'I HML

917-6828621 33

TULOKSIA VUODEN VARRELTA RÄPYLÄUlNNIN SUOMEN MESTARUUSKILPAILUT 12.-13.3. 1994 Tampereella Tuloksissa huomioitu kolme parasta 25 m sukellus (-tytöt 1. Laura Autio RRDC 10,6 SE 2. Henni Oittinen A-KUs 11,6 Kira jääskeläinen H20 11,6 Tanja Pihlavamäki A-Kus 11,6 25 m sukellus (-pojat 1. Antti Kavonius H20 10,1 2. Tommi Lamminniemi A-KUs 10,6 50 m sukellus g·tytöt 1. Miia Raatikainen A-KUs 21,80 2. Pia Pulkka KoU 22,65 3. Karoline Lorse RaLs 24,67 50 m sukellus g·pojat 1. Mikko Ellonen H20 21,31 2. Tommi HolopainenK·US 21,72 3. jyri Tamminen K·US 22,35 50 m sukellus A-naiset 1. Kirsi Alanen H20 21,79 2. johanna Salmela jklD 21,90 3. Anna Kajander H20 22,58 50 m sukellus A-miebet 1. AriPalve KoU 16,17 2. Sami Sorri A-KUs 16,48 3. Pasi Pennanen H20 18,69 50 m sukellus V-miebet 1. jari Rinkinen RRDC 36,56 2. Lasse Grönlund RRDC 44,02 100 m laite sukellus g-pojat 1. Tommi HolopainenK-US 50,97 2. Mikko Ellonen H20 52,04 3. jyri Tamminen K-US 53,25 100 m laite sukellus A-naiset 1. Kirsi Alanen H20 50,23 2. Anna Kajander H20 53,03 100 m laite sukellus A-miebet 1. Sami Sorri A·KUs 37,70 2. Ari Palve KoU 37,82 3. Pasi Pennanen H20 47,77 400 m laitesukellus A·naiset 1. Kirsi Alanen H20 4.17,76 400 m laitesukellus A·miebet 1. janne Toivola A-KUs 3.29,15 50 m räpyläuinti (-tytöt 1. Kira jääskeläinen H20 24,76 SE 2. Laura Bambini H20 25,28 3. Tanja Pihlavamäki A-KUs 26,77 50 m räpyläuinti (-pojat 1. Tommi Lamminniemi A-KUs 24,70 SE 2. Antti Kavonius H20 24,93 50 m räpyläuinti g-tytöt 1. Pia Pulkka KoU 23,79 2. Miia Raatikainen A-KUs 24,30 3. Petra Luukkanen A-KUs 29,94 50 m räpyläuinti g-pojat 1. Mikko Ellonen H20 22,45 2. Tommi HolopainenK-US 23,00 3. jyri Tamminen K-US 23,42 100 m räpyläuinti A-naiset 1. Anna Kajander H20 22,67 SE 2. Kirsi Alanen H20 23,35 50 m räpyläuinti A-miebet 1. Sami Sorri A·KUs 18,98 2. Pasi Pennanen H20 20,62 3. janne Mikkola KoU 20,75 50 m räpyläuinti V·miebet 1. jari Rinkinen RRDC 28,76 2. Lasse Grönlund RRDC 32,67 100 m räpyläuinti (-tytöt 1. Kira jääskeläinen H20 54,43 2. Laura Bambini H20 55,73 3. Tanja Pihlavamäki A-KUs 1.01,61 100 m räpyläuinti (-pojat 1. Tommi Lamminniemi A-KUs 54,64 2. Antti Kavonius H20 55,04 100 m räpyläuinti g-tytöt 1. Miia Raatikainen A-KUs 52,29 2. Pia Pulkka KoU 54,40 3. Petra Luukkanen A-KUs 1.04,17 100 m räpyläuinti g-pojat 1. Mikko Ellonen H20 48,80 2. jyri Tamminen K-US 51,90 3. Tommi HolopainenK-US 52,10 100 m räpyläuinti A-naiset 1. Anna Kajander H20 49,98 2. Kirsi Alanen H20 5 I ,34 100 m räpyläuinti A-miebet 1. Sami Sorri A·KUs 41,06 2. janne Toivola A·KUs 44,40 3. janne Mikkola KoU 45,25

34

200 m räpyläuinti (-tytöt 1. Kira jääskeläinen H20 2.02,37 2. Laura Bambini H20 2.06,28 3. Tanja Pihlavamäki A-KUs 2.17,29 200 m räpyläuinti (-pojat 1. Antti Kavonius H20 2.01,86 2. Tommi Lamminniemi A-KUs 2.02,07 200 m räpyläuinti A·naiset 1. Anna Kajander H20 1.53,60 2. Kirsi Alanen H20 1.59,70 200 m räpyläuinti A-miebet 1. Sami Sorri A-KUs 1.36,96 2. janne Toivola A-KUs 1.37,64 3. Pasi Pennanen H20 1.42,47 400 m räpyläuinti (-tytöt 1. Anna Ala-Olla RaLs 5.42,53 (kilpailun ulkopuolella jälki·ilmoit· tautuneena Kira jääskeläinen H20 4.29,57) 400 m räpyläuinti (-pojat 1. Tommi Lamminniemi A-KUs 4.40,96 400 m räpyläuinti g·tytöt 1. Miia Raatikainen A·KUs 4.02,33 2. Pia Pulkka KoU 4.30,42 400 m räpyläuinti g·pojat 1. jyri Tamminen K-US 4.04,81 2. Mikko Ellonen H20 4.10,65 400 m räpyläuinti A·naiset 1. Anna Kajander H20 4.09,64 2. Kirsi Alanen H20 4.11,22 3. johanna Salmela jklD 4.33,07 400 m räpyläuinti A·miebet 1. Sami Sorri A·KUs 3.31,30 2. janne Toivola A·KUs 3.32,66 3. Pasi Pennanen H20 3.54,54 800 m räpyläuinti B·tytöt 1. Miia Raatikainen A·KUs 8.20,43 SE 400 m räpyläuinti B·pojat 1. jyri Tamminen K-US 8.47,80 2. Mikko Ellonen H20 9.1 5,54 800 m räpyläuinti A·miebet 1. Sami Sorri A·KUs 7.12,57 2. janne Toivola A·KUs 7.17,73 3. janne Mikkola KoU 8.09,86 4xl00 m räpyläuinti(·tytöt 1. A-KUs 4.20,02 Tiina Apponen, Henni Oittinen, Terhi Savela, Tanja Pihlavamäki 4xlOO m räpyläuinti A·naiset 1. H20 3.37,68 Anna Kajander, Laura Bambini, Kira jääskeläinen, Kirsi Alanen 4xl00 m räpyläuintiA·miebet 1. KoU 3.05,35 Pasi Matero, janne Mikkola, Ari Palve, Markus Laine 2. A·KUs 3.09,20 Pekka Vuorenmaa, janne Toivola, Tommi Lamminniemi, Sami Sorri 3. H20 3.09,74 Lasse Oksanen, Antti Ellonen, Mikko Ellonen, Pasi Pennanen 4x200 m räpyläuinti A·naiset 1. H20 8.11 ,30 Anna Kajander, Laura Bambini, Kira jääskeläinen, Kirsi Alanen 4x200 m räpyläuinti A·miebet 1. KoU 7.16,77 Markus Laine, Pasi Matero, janne Mikkola, Ari Palve 2. A-KUs 7.26,74 Keijo Lammassaari, Sami Sorri, Tommi Lamminniemi, janne Toivola 3. H20 7.41,79 Mikko Ellonen, Pasi Pennanen, Antti Kavonius, Antti Ellonen ORION·maljan pisteet: 1. H20 245p 13 uimaria 2. Ala-Keiteleen Urheilusukeltajat 202p 13 3. Kouvolan Uimarit 65p 5 4. Keski·Uudenmaan Sukeltajat 52p 5. Rauma-Repola Diving Club 31p 6. Rauman LaitesukeItajat 18p 7. jyväskylän Delfiinit 9p

RÄPYLÄUlNNIN POHJOISMAISET MESTARUUSKILPAILUT 28.·29.5.1994 Falunissa Kilpailut oli järjestetty poikkeuksellisesti ulkoaltaassa. Olosuhteet olivat hyiset, il· man lämpötila +5 ... +12 astetta, tuulista ja lauantai·illasta alkaen sadetta. Sunnuntaina sähköinen ajanottokin meni epäkuntoon.

Tuloksissa huomioitu kolme parasta ja suo· malaissijoitukset.

50 m sukellus (·tytöt 1. Lene Axelsen Tanska 22,99 2. Tanja Pihlavamäki Suomi 23,59 SE 3. Kira jääskeläinen Suomi 24,49 50 m sukellus (·pojat 1. Antti Kavonius Suomi 22,S9 2. Mikael Wanland Ruotsi 22,75 3. jens S. Nielsen Tanska 23,50 4. Tommi Lamminniemi Suomi 24,18 50 m sukellus B·tytöt 1. Miia Raatikainen Suomi 22,05 2. Pia Pulkka Suomi 22,64 3. Elin Lundinn Ruotsi 23,22 50 m sukellus B·pojat 1. Aleks Danmark Tanska 18,63 2. johan Karhu Ruotsi 20,19 3. Mikko Ellonen Suomi 20,28 6. Tommi HolopainenSuomi 22,65 50 m sukellus A·naiset 1. Desire Lindh Ruotsi 21,45 50 m sukellus A·miebet 1. Ari Palve Suomi 16,58 2. Pontus Alander Ruotsi 17,91 3. Anders BThomsen Tanska 18,21 6. Pasi Pennanen Suomi 19,20 100 m laitesukellus B·tytöt 1. Elin Lundin Ruotsi 53,85 2. Karin Bjensen Tanska 54,86 100 m laitesukellus B·pojat 1. Aleks Danmark Tanska 42,28 2. johan Karhu Ruotsi 47,01 3. jens Nielsen Tanska 47,79 4. Mikko Ellonen Suomi 51,40 6. Tommi HolopainenSuomi 55,16 100 m laitesukellus A'naiset 1. Desiree Lindh Ruotsi 46,00 2. Natalie Themeli Ruotsi 5I ,23 100 m laite sukellus A·miebet 1. Ari Palve Suomi 37,72 2. Anders? ThomsenTanska 40,95 3. Pontus Alander Ruotsi 41,54 6. Lasse Oksanen Suomi 43,97 400 m laitesukellus g·pojat 1. jens Nielsen Tanska 3.55,90 2. johan Karhu Ruotsi 4.06,16 3. jyri Tamminen Suomi 4.32,42 400 m laitesukellus A·naiset 1. Desiree Lindh Ruotsi 3.42,46 2. Natalie Themeli Ruotsi 4.19,95 400 m laitesukellus A·miebet 1. Anders B. ThomsenTanska 3.22,87 2. Ola Lindh Ruotsi 3.23,93 800 m laitesukellus A·naiset 1. Desiree Lindh Ruotsi 7.53,90 2. Natalie Themeli Ruotsi 8.27,74 800 m laitesukellus A·miebet 1. Ola Lindh Ruotsi 7.13,86 RE 2. Anders BThomsen Tanska 7.29,50 50 m räpyläuinti (·tytöt 1. Lene Axelsen Tanska 24,04 2. Kira jääskeläinen Suomi 24,74 SE 3. Majken Thorup Tanska 26,08 4. Laura Bambini Suomi 26,31 50 m räpyläuinti (·pojat 1. Mikael Wanland Ruotsi 24,02 2. Antti Kavonius Suomi 24,63 SE 3. jens S Nielsen Tanska 24,76 4. Tommi Lamminniemi Suomi 25,13 g·tytöt 50 m räpyläuinti 1. Miia Raatikainen Suomi 24,03 Ruotsi 24,08 2. Elin Lundin Suomi 24,47 3. Pia Pulkka g·pojat 50 m räpyläuinti Tanska 19,72 1. Aleks Danmark 2. johan Karhu Ruotsi 21,55 Tanska 22,33 3. Peter Lökke Suomi 22,78 4. Mikko Ellonen 6. Tommi Holopainem Suomi 24,24 50 m räpyläuinti A·naiset Ruotsi 22,38 1. Marika Themeli 2. Desiree Lindh Ruotsi 23,25

50 m räpy,äuinti A·miebet 1. Pontus Alander Ruotsi 19,14 2. Ari Palve Suomi 19,40 3. Anders BThomsen Tanska 19,42 5. Lasse Oksanen Suomi 20,99 100 m räpyläuinti (·tytöt 1. Lene NAxelsen Tanska 54,52 2. Kira jääskeläinen Suomi 55,93 3. Majken Thorup Tanska 57,24 4. Laura Bambini Suomi 58,00 100 m räpyläuinti (·pojat 1. jens S Nielsen Tanska 51,14 2. Mikael Wanland Ruotsi 52,23 3. Tommi Lamminniemi Suomi 53,94 4. Antti Kavonius Suomi 54,24 100 m räpyläuinti g·tytöt 1. Miia Raatikainen Suomi 52,14 2. Elin Lundin Ruotsi 53,37 3. Pia Pulkka Suomi 54,05 100 m räpyläuinti B·pojat 1. Aleks Danmark Tanska 44,90 2. johan Karhu Ruotsi 46,39 3. Peter Lökke Tanska 48,40 4. Mikko Ellonen Suomi 49,10 6. Tommi HolopainenSuomi 54,04 100 m räpyläuinti A·naiset 1. Marika Themeli Ruotsi 48,58 100 m räpyläuinti A·miebet 1. Ari Palve Suomi 42,58 2. Pontus Alander Ruotsi 43,19 3. Lasse Oksanen Suomi 45,78 200 m räpyläuinti A·naiset 1. Marika Themeli Ruotsi 1.45,56 200 m räpyläuinti A·miebet 1. Sami 50rri Suomi 1.35,25 2. Pontus Alander Ruotsi 1.36,29 3. Adam Egerblom Ruotsi 1.43,47 4. Pasi Pennanen Suomi 1.44,74 400 m räpyläuinti (·tytöt 1. Lene NAxelsen Tanska 4.10,99 2. Kira jääskeläinen Suomi 4.28,65 3. Laura Bambini Suomi 4.38,00 400 m räpyläuinti (·pojat 1. jens S. Nielsen Tanska 3.57,45 2. Mikael Wanland Ruotsi 4.22,26 3. Tommi Suomi 4.23,34 Lamminniemi Suomi 4.41,38 4. Antti Kavonius 400 m räpyläuinti B·tytöt 1. Miia Raatikainen Suomi 3,57 2. Pia Pulkka Suomi 4.16 3. Elin Lundin Ruotsi 4.24 400 m räpyläuinti B·pojat 1. johan Karhu Ruotsi 3.48,36 2. jens Nielsen Tanska 3.55,30 3. jyri Tamminen Suomi 4.08,85 400 m räpyläuinti A·naiset 1. Marika Themeli Ruotsi 3.50 2. Natalie Themeli Ruotsi 4.01 400 m räpyläuinti A·miebet 1. Sami Sorri Suomi 3.19,56 SE 2. janne Toivola Suomi 3.31,46 3. Gustafsson Ruotsi 3.51,97 800 m räpyläuinti (·tytöt 1. Lene NAxelsen Tanska 8.19,28 2. Kira jääskelilinen Suomi 9.13,26 SE Tanska 9.47,87 3. Klara Nilsen 4. Terhi Savela Suomi 10.03,93 800 m räpyläuinti (·pojat 1. jens S Nielsen Tanska 8.16,55 2. Mikael Wanland Ruotsi 9.03,75 Suomi 9.22,28 3. Antti Kavonius 4. Tommi Lamminniemi Suomi 9.38,35 800 m räpyläuinti A·naiset 1. Marika Themeli Ruotsi 7.57,17 2. Natalie Themeli Ruotsi 8.15,68 800 m räpyläuinti A·miebet 1. janne Toivola Suomi 7.17,19 2. UlfGustavsson Ruotsi 8.10,17 3. Pasi Pennanen Suomi 8.14,80 1500 m räpyläuinti B·tytöt 1. Miia Raatikainen Suomi 16.18,02 SE 1500 m räpyläuinti g·pojat 1. jens Nielsen Tanska 15.08,86 2. johan Karhu Ruotsi 15.20,00 3. Peter Lökke Tanska 15,23,08 4. jyri Tamminen Suomi 18.46 1500 m räpyläuinti A·naiset 1. Marika Themeli Ruotsi 15.25,05 2. Natalie Themeli Ruotsi 15.47,01 1500 m räpyläuinti A·miebet 1. Sami Sorri Suomi 14.04,88 2. janne Toivola Suomi 14.05,36 3. Ulf Gustafsson Ruotsi 15.34,94 4x100 m räpyläuintiviesti (·tytöt 1. Suomi 3.49,88 Kira jääskeläinen, Terhi Savela, Tanja Pihlavamäki, Laura Bambiini

41100 m räpyläuintiviesti (·pojat Ei joukkueita 411 00 m räpyläuintiviesti B·tytöt 1. Tanska 3.38,59 2. Ruotsi 3. 51,36 4xl00 m räpyläuintivlesti B·pojat 1. Tanska 3. 14 2. Ruotsi 3.29 3. Suomi 3.32 Tommi Lamminniemi, jyri Tamminen, Tommi Holopainen, Mikko Ellonen 4xl00 m räpyläuintiviesti A·naiset Ei joukkueita 4xloo m räpyläuintiviesti A·miehet 1. Suomi 2.51 Sami Sorri, janne Toivola, Lasse Oksanen, Ari Palve 2. Ruotsi 2.59 4x2oo m räpyläuintivlesti A·naiset 1. Ruotsi 7.36,92 2. Suomi 8.18,80 SF/B Miia Raatikainen, Pia Pulkka, Kira jääskeläinen, Laura Bambini 41200 m räpyläuintiviesti A·miehet 1. Suomi 6.36,91 Pasi Pennanen, janne Toivola, Ari Palve, Sami Sorri 2. Ruotsi 7.02,59

RÄPYLÄUlNNIN NUORTEN EUROOPANMESTARUUSKILPAILUT 31.8.-4.9.1994 Balatonfuzfö, Unkari Kilpailuihin osallistui kilpailijoita 16 maas· ta.

Suomesta kilpailuihin osallistui vain Miia Raatikainen.

400 m räpyläuinti kilpailijoita 22 1. Upsenska Konst.

2. Varga Villö 3. Netchlporenko Tatiana 9. Raatikainen Miia

tytöt

Venäjä 3.39,45 Unkari 3.42,58 Ukraina 3.43,93 Suomi 3.55,23 SEA/B

800 m räpyläuinti kilpailijoita 21 1. Upsenska Yuliya 2. Varga Villö 3. Voutiadov Georgia ILRaatikainen Miia

tytöt

1500 m räpyläuinti kilpailijoita 20 1. Upsenska Yuliya 2. Peöfalvi Lilla 3. Voutiadov Georgia 12. Raatikainen Miia

tytöt

Ukraina 7.34,97 Unkari 7.45,77 Kreikka 7.47,38 Suomi 8.14,64 SE/B

Ukraina Unkari Kreikka Suomi

14.37,48 14.53,09 14.59,80 15.50,54 SE/B

RÄPYLÄUlNNIN AVOIMET TANSKAN MESTARUUSKILPAILUT 17.-18.9.1994 HiIlerodissa 50 m sukellus A·miehet 1. Ari Palve Suomi 16,94 2. Flemming Hjort Tanska 17,69 3. Bo jacobsen Tanska 18,19 100 m laitesukellus A·miehet 1. Ari Palve Suomi 37,25 2. Bo jacobsen Tanska 38,76 3. Sami Sorri Suomi 38,98 -50 m räpyläuinti A·miehet 1. Sami Sorri Suomi 18,46 2. Anders BThomsen Tanska 19,22 3. Flemming Hjort Tanska 19,79 100 m räpyläuinti A·miehet 1. Sami Sorri Suomi 41,06 2. Flemming Hjort Tanska 44,15 3. Per·OIov Engström Ruotsi 45,21 200 m räpyläuinti A·miehet 1. Sami Sorri Suomi 1.33,51 2. Bo jacobsen Tanska 1.36,74 3. Pontus Älander Ruotsi 1.38,92 7. janne Toivola Suomi 1.47,32 1500 m räpyläuinti A-miehet 1. janne Toivola Suomi 13.56,83 2. Sami Sorri Suomi 14.0S,4S 3. Bo jacobsen Tanska 14.48,60

AURAJOKIUINTI22.10.1994 Miehet 1500 m 1. Sven· Olof Olander Oosen, Västeros 14.12 Kiertopalkinto (3. kerta) + mitali + 4 hengen Silja Line·risteily 2. jaakko Leppäniemi Bothnia Gulf Divers 21.42 Palkinto: mitali + Viking·linen kassi sisältöineen 3. jaakko Laaksonen ei seuraa, Turku 39.24 Palkinto: mitali + Raision tehtaiden tuotepaketti Viesti 5 x 300 m 1. Sven·Olof Olander (yksin) 15.21 Palkinto: kiertopalkinto (uusi) + 5 mitalia + Sea Wind·risteily 2. Nautic Club urh.suk./Turku 25 .21 jari Gla, Ingvar Wikström, juhani Tannela, juha Uitto, Tommi Laakso Palkinto: kirjapalkinto jokaiselle Kokonaiskilpailu 1. Sven·OIof Olander 2. Miia Raatikainen 3. jaakko Leppäniemi 4. jaakko Laaksonen

A·KUs A·KUs BGD·82 A-KUs BGD·82 A·KUs

SUKELLUSKUVAUSKILPAILU 1994 Verla Väripaperi 1. Markku Laurikainen 2. jyrki Väyrynen 3. Petteri Tuunainen Diakuvat L jyrki Väyrynen 2. Petteri Tuunainen 3. Pekka Perä talo Paras yksittäinen kuva Väripaperi jyrki Väyrynen: Hajupommi Diakuvat Pekka Perä talo: Ajan patinaa

Mukana 6 kilpailijaa

1.

2.

3.

4.

5.

6.

7.

8.

9.

Stig Gustavsson Lahden Pingviinit II 51 pisto Kyösti Tissari Lahden Pingviinit I 46 Markku Leppänen Lahden Pingviinit II 40 Kimmo Hohkuri Rauman Meren Suk.kerho 33 jukka Levonen 26 jorma Seppänen Lahden Pingviinit I 22 Pekka Niemelä Lahden Pingviinit II II Teuvo Haverinen Lahden Pingviinit I 6 Arto Kokkonen Rauman Meren Suk.kerho Minna Gustavsson ~ajadit Erri Lindqvist Susanna Ketola Joukkuetulokset 1. Lahden Pingviinit II 102 pisto 2. Lahden Pingviinit I 74 3. Raumanmeren Sukelluskerho 59 4. Najadit 1. päivän suurin kala: Kampela 415 g, jorma Seppänen, Lahden Pingviinlt 2, päivän suurin kala: Kampela 480 g, Markku Leppänen, Lahden Pingviinit

JASKAN MUISTOKISA Hangossa 16.7.1994 (sukelluskalastus)

AVOVESIUINNIN SM-KISAT VAASASSA 16.-17.7.1994 Miehet 1. janne Tiovola 2. Sami Sorri 3. Markku Ahonpää Naiset 1. Miia Raatikainen 2. Satu Aspholm 3. Gunbritt Lindberg

SUKELLUSKALASTUKSEN SM-KILPAILUT 9.-10.7.1994 HELSINKI

pisto 320 293 279 276 270 260

1.

2.

3.

4.

5.

6.

Kyösti Tissari Markku Leppänen Pekka Niemelä jukka Levonen Kimmo Hohkuri jouni Meriläinen

7.

8.

Stig Gustavsson 249 jorma S.Seppänen 245

kaloja 59 kpl 49 48 50 44 46 40 44

!'ingviinit ry Raumanmeren suk.kerho Wester Australian Underwater Club !'ingviinit ry

SUKELLUSKALASTUKSEN HANKO CUP, TROLLBERGET HANKO 27.8.1994 Henkilökohtainen kisa

pist 1. Stig Gustavsson 114 2. Markku Leppänen 60 3. jouko Myyry 4S 4. jorma Seppänen 44 5. Kyösti Tissari 42 6. jukka Levonen 40 7. Martti Sandelin 31 8. Teuvo Haverinen 29 9. Pekka Niemelä 27 10.Pertti Piispanen 19 22 osanottajaa Suurin kala: Hauki 850 g, Kimmo Lahtinen,

kaloja 20 10 8 7 7 7 4 5 4 3

Lahden Pingviinit Lahden Pingviinit Calypso, Kirkkonummi Lahden Pingviinit Lahden Pingviinit Rauman Merisukeltajat jyväskylän Delfiinit Lahden Pingviinit Lahden Pingviinit jyväskylän Delfiinit

jyväskylän Delfiinit

SUKELLUSSUUNNISTUKSEN SM-KILPAILUT TAMPEREEN KAUKAjÄRVELLÄ 6.-7.8.1994 K-Iuokka 1. juha Kirjavainen, Laura Autio 2. jari Lind, Vesa Nevalainen 3. joni Nurminen, Eero Kleemola X-luokka 1. juha Kirjavainen, Laura Autio 2. Marko Kotonen , Risto Esala 3. jari Lind, Vesa Nevalainen K·luokka 1. juhani Auvinen 2. Risto Esala 3. juha Kirjavainen X-luokka 1. juha Kirjavainen 2. Vesa Nevalainen 3. juhani Auvinen Yhteistulokset: K-Iuokka 1. juha Kirjavainen 2. jari Lind 3. Vesa Nevalainen X-luokka 1. juha Kirjavainen 2. Vesa Nevalainen 3. Laura Autio

~auma·Repola

Diving Club, Tre

~auma·Repola

Diving Club, Tre

Nastolan suk.suunn.

Diving Club, Tre

~auma·Repola

~aima-Repola

Diving Club, Tre

Nastolan suk.suunn .

~auma-Repola

Diving Club, Tre

~auma-Repola

Diving Club, Tre

SM-AVOVESIRALLI-94 HOSSA 3.7.1994 1.

2.

3.

4.

S.

Sinkkonen, jomppanen Back, Juntunen Laitinen, Laine Hiltunen, Ruotsalainen Kivikoski, Toiva

Imatran Urheilusukeltajat Rovaniemen Urh.suk.

Rovaniemen Urh.su k.

Inarin Urh.suk.

Club Aquarius, Tre

35

NORPAT VALTASIVAT RAUMAN RANNAT Lauantai 24.9. oli jännityksen päivä Rauman Laitesukeltajien Norppatiimille.

Pitkään valmisteltu valtakunnallinen norpparalli oli alkamassa.

Kuten yleensäkin sukellustapahtumissa, niin myös lauantaina säiden haltija oli avainasemassa päivän täydelliselle onnistumiselle.

Kaikkeen oli varauduttu, mutta kuinka ollakaan - taivas loisti kirkkaana heti aamulla.

Viikonlopun ohjelmapaikat olivat Rauman Merenkulkuoppilaitos, seurakunnan kurssikeskus Meriristi, Rauman saaristo sekä uimahalli. Siirtymäosuudet suoritettiin linja-autolla, vesibussilla ja suunnistaen rantarasteilla.

HIILLOSBANAANEJA TÄHTITAIVAAN ALLA! Lauantaina katseltiin tähtitaivasta, sekä iltahämäräs-

sä nuotiolla, että planetaarioesityksenä. Avovesikauden päätössukellukset tehtiin saunarannassa (vesi +12), sekä rallikuntoa hiottiin uima-altaalla. Rantarasteilla sai jokainen testata tietämystään solmuissa, sukelluksessa ja merenkulussa. Päivän kruunasi saaristoristeily syksyisellä Rauman merellä. Muutamille Norpille se oli ensimmäinen kerta merellä.

Iltaa vietettiin majapaikassa seuraesittelyn, sählyn, askartelun, saunomisen ja ilmakivääriammunnan merkeissä. Viimeiseksi paistettiin vielä nuotiolla lättyjä ja valmistettiin hiillosbanaaneja!

Hiljaisuuden koittaessa sade ropisi pahaenteisesti majapaikan ikkunoihin. Takana oli mukava päätös avovesitoiminnalle ja edessä jännittävä rallipäivä Rauman uimahallissa.

80 norppaa taas yhden norpparallin verran kokeneempia. Kaikki kilpailijat Talviaikaan siirtyminen nuorin 5 v, vanhin 15 v sekoitti mukavasti norppi- olivat kokeneet rallissa tuen aamun. Kaikki olivat jo tut jännityksen ja onnistuhereillä ja lähtövalmisteluis- misen hetket. sa ennen sovittua yhteisheTulospalvelu listasi suorätystä. Majoitustilat olivat ritukset paremmuusjärjestuotapikaa järjestyksessä ja tykseen hyvissä ajoin enlinja-auto lähtövalmiina ui- nen kotiin lähtöä. Valtakunmahallille. nallinen norpparalli päätetRauman Laitesukeltajien tiin yhteiseen ruokailuun ja norppaohjaajat olivat teh- riemukkaaseen palkintojen neet monipuolisen kuusi- jakoon. rastisen kilpailuradan. TaiNäin Raumalla tällä kerto ja tuuri olivat avaimet taa. Järjestelykoneisto toisukellusrastien menestyk- mi fantastisesti ja aikatausekkäässä suorituksessa. lut pitivät, mikä oli tärkeää Rastit kierrettiin sukellus- ohjelmapaikkojen ollessa laapareittain - kuten yleensä- jalla alueella.

OJ kin sukellamme - vapaalla Lasse Heino rastikierrolla ilman siirtymäaikoja. Näin sai kukin sukelluspari riittävän valmistautumisajan seuraavaan suoritukseen.

Vajaan puolentoista tunnin kuluttua aloituksesta oli ~ TE LE SILJA lINEfl

PIRTEÄNÄ NORPPARALlIlN

N UORI SUOMI

KUVA: ASKO TANHUANPÄÅ

VALTAKUNNALLINEN NORPPARAW RAUMALLA 24.-25.9.1994 Sarja: 9 vuotta 1. HAIT; Erkka Hyvärinen·jani Kinnunen Rauman Laitesuk.

2. SKORPIONS; joonas Kiiski·Marko Backman Rauman Laitesuk.

3. ELOHOPEAT; Elise Mattsson·Laura Hietanen Porin Urheilusuk..

4. LEVÄ; Vesa Kuittinen·joni Hiltula Rauman Laitesuk.

5. SALVA; Petteri Salminen·Essi Mäkelä Rauman Laitesuk.

Sarja: 10-12 vuotta 1. TÖRPÄT; Anssi Heino-joni Peippo Rauman Laitesuk.

2. NORPAT II; Samuli Seppälä·janne Wahlman Rauman laitesuk.

3. LOS STUPJDOS; Pauli Torikka-juha Huvilinna Hydromania, Hki 4. NAHKIAISET; Tia Hietanen·Heikki Kauppi Porin Urheilusuk.

5. KALAT; Ville·Veikko Helenius·Pasi Sjöman Rauman Laitesuk.

Sarja 13·15 vuotta 1. RAUSKUT; Mikko Lehtinen·Tuomo Pynnönen Sammakot, !-kylä 2. HOT TEAM; jussi jaakkosela·juha lilja Vesikot, Kouvola 3. TEAM MV RAClNG; Merja Koota-Ville Viljaranta Kankaanpaän Urh.suk. ..

4. KUUPAT; Kalle Björkroth-Kauko Ostman Rauman Laitesuk.

5 FISUT; Mikko Kuningas·Eero Sundholm Rauman Laitesuk.

36

26 pist.

2S pist.

22 pist.

21 pist.

18 pist.

72 pist.

66 pisto 64 pist.

61 pis!.

61 pist.

90 pis!.

90 pis!.

84 pist.

83 pist.

81 pist.

" '.'

'

KUVA:

....

:.; ....... ..

:.:'~. ~ ...;~:.~. .···:"!i;· ~~.~' . .,.,.

~

P HYVÄRINEN

VIERUMÄEN NORPPALEIRIN TEHT ÄVÄRASTIKISA 10.6.1994 mm. Roskiksesta löytyneiden kertakäyttöastioiden, pahvi en yms. uusiokayttöideat

KAIKKI SUOMEN JUNNUT TOIVOTTAVAT TOIS LLEEN HAUSKAA JOULUA!

Sarja 8·9 vuotta

Johan Sand· Jonne Silvennoinen Eveliina Salo· Kristiina Salo Sarja 10·12 vuotta 1. Simo Laitinen· Pauli Torikka

2.

3.

4.

5.

Jussi Kiova . Heikki Kauppi Juha Huvilinna· Ilkka Ritvanen Anssi Heino - Jussi Schultz Sanna Remonen· Tiina Apponen

Sarja 13·15 vuotta 1. Ville Jäppinen· Henri Lilja

2.

3.

4.

5.

Heli Elgbacka . Anne Leukkonen Atso Peter -Tomi Laasonen Susanna Ekblad - Jenni Laakso Mika Uitto· Eero Sundholm

62 60 58 51 48

pist.

67 57 56

47 44

NORPPALEIRIN AVOVESIRALLI VIERUMÄELLÄ 11.6.1994 Rasteina mm. kumi veneellä siirtyminen köysirataa myöten vastarannalle, pomppopallolla hyppiminen, pelastus renkaan heitto, nuotion teko ...

Sarja 8·9 vuotta 1. Jonne Silvennoinen - Loviisa Vallenius Sarja 10·12 vuotta 1. Anssi Heino - Eero Sundholm

2.

3.

4.

5.

Petri Sihvo· Jonas Taffes Ami Puttonen· Tiina Apponen Jussi Kiova . Heikki Kauppi Mari Kutila· Erja Knuth

Sarja 13·15 vuotta 1. Mikko Rosengren - Tommi Eerola

2.

3.

4.

5.

Susanna Ekblad - Juha Rossi Heli Elgbacka . Anne Leukkonen Lauri Fagerlund - Emo Säkkinen Miika Vartiainen - Tero Knuth

37

• CITIZEN Maailman hienointa kellotekniikkaa

AKTIIVISEN PELASTUSVALMIUDEN TEHOSTAMISTA LAHDESSA Lahden Urheilusukeltajien kouluttajat, jotka pitkälle vastaavat seuransa sukellustapahtumien organisoinnista, kertasivat ja harjoittelivat sukellusvanhimman ja turvasukeltajan tehtäviä kahtena lokakuun viikonloppuna.

Ensimmäisenä viikonloppuna kokoonnuimme keskustelemaan sukellustapahtuman järjestämisestä. Pyrimme löytämään yhteiset pääperiaatteet sukellustapahtumien organisoinnissa.

Aktiivisessa keskustelussa korostettiin myös sukellustapahtuman osanottajien riittävää informointia turvamääräysten ja olosuhteiden huomioimisesta sekä laaditusta pelastussuunnitelmasta. Näin saadaan kokemusta ja oikeita malleja jaettua eteenpäin uusille sukelluksen harrastajille.

Citizen Hyper Aqualand sukeltajankello rekisteröi muistiinsa 30 sukellusretken kaikki vaiheet. Kellossa on painesensori, lämpömittari, sekuntimittari sekä hälytystoimintoja. Sukellusajat, syvyydet, lämpötilat, nousut ja välilaskut voi purkaa näkyviin kellon omalle näytiöruudulle tai tietokoneen avulla paperille. muistiin ja sieltä

Hinnat

38

a. Kaukomarkkinat

KÄ VTÄNTÖ OPETTAA

Halliharjoituksissa keskityttiin tajuttoman märkä/ kuivapukusukeltajan nostoja kuljetustekniikoihin. Mallisuorituksia taltioitiin myös va-videolla opetusmateriaaliksi laitesukelluskursseille. ]älkimmäisenä viikonloppuna järjestetyn avovesiharjoituksen teemana oli turvasukeltajalle soveltuvat etsintämenetelmät sekä tajuttoman laitesukeltajan nosto veneeseen.

Harjoitusten tavoite saavutettiin. Yhteisesti todettiin, etteivät paperilla helpolta näyttäneet harjoitukset olleet käytännössä niin yksinkertaisia. Etsintä-, nosto-, kuljetus- ja elvytystekniikat ovat taitoja, joiden ylläpito vaatii usein toistuvaa harjoittelua. Vain näin voimme ylläpitää todellista valmiutta pelastussuunnitelman täytäntöönpanoon.

Osaamaton turvasukeltaja on vain silmänlumetta. Hänestä ei ole hyötyä, mikäli sukellusvanhimman on todellisuudessa käynnistettävä etsintä- ja pelastustoimet.

Q)

Elvytystä, hapenantoa ja potilaan kääntämistä NATOasentoon harjoiteltiin Lahden kaupungin sairaalan ensiapuhenkilökuhnan johdolla. Saimme asiantuntevaa opetusta, harjoitusta Anne-nukella sekä uusia vinkkejä mm. nielutuubin käytöstä elvytyksen apuvä- Petri Härmä lineenä. Kiitokset heille!

M3 FIN 085

VUODEN PARHAAT NORPPA ANNA ALA-OLLA RAUMAN LAITESUKELTAjAT

BOTHNIA GLUF DIVERS VAASA

NORPPAOHjAAjA VELI-MATTI PYNNÖNEN SUKELLUSSEURA VESIKOT KOUVOLA

~------------------------------------

OSOITTEENMU UTOSKAAVAKE Hyvä Urheilusukeltaja-lehden saaja! jos osoitteesi muuttuu, muista ilmoittaa siitä myös liiton toimistoon. Näin saat lehtesi aina oikeaan osoitteeseen. Seurat ovat velvollisia tekemään jäsenkorjaukset vain kaksi kertaa vuodessa. .

Tällä lomakkeella saat kätevimmin osoitteenmuutoksesi tehtyä! Merkitse lomakkeeseen myös, oletko jäsen, seuran yhdyshenkilö vai koulutusvastaava. Näin saamme eri rekisterimme ajan tasalle, sillä jäsenrekisteriiin korjatut tledot eivät korjaa seuran yhteys henkilön eikä koulutusvastaavan tietoja!

MUUTTNANNlMl _______________________________________________________________________ ENTINEN KATUOSOITE ___________________________________________________________________ SEURA _________________________________________________________________________________ SYNTYMÄAIKA ____________ JÄSEN / YHTEYSHENKILÖ / KOULUTUSVASTAAVA (merkitse oikeat) UUSI POSTITUSOSOITE _____________________________________________________________________ PUH.K. ____________ PUH.T. _______ (koskee koulutus-vastaavia ja seurojen yhteys henkilöitä) MUUTOS ASTUU VOIMAAN _ _ _ _ _ _ ___ Posti ta osoitteenmuutos osoitteella: SUSL, Radiokatu 20, 00240 HKl. Voit myös faxata ilmoituksen numeroon 90-1582516.

39

SOPIVATKO ANTIHISTAMIINI JA SUKELTAMINEN YHTEEN?

Seppo A Sipinen

Usein sukeltaja manailee nuhapahusta, joka estää korvien paineen tasaantumisen uhaten sotkea suunnitelmat. Pölyallergikot tietävät, että antihistamiini helpottaa tukkoista oloa. Jos se auttaa paineen tasaamisessa, herää kysymys: Uudet urheilusukeltajat tuskin muistavat noin viisi vuotta sitten lehdessä 01· lutta artikkelia, jossa tri Martti Kulvik kertoi laajasta antihistamiinilääkeainetut· kimuksesta (varsinainen sa· nahirviö!). Ilman Suomen Urheilusukeltajain Liiton apua tutkimuksen käynnis· tämisessä ja erityisesti sen

läpiviennissä olisi ollut mel· koisia vaikeuksia, enkä tus· kin olisi ollut 5.9.1994 Is· tanbulissa, Euroopan Veden· alaislääketieteen ja Ylipai· nehappihoidon tieteellises· sä kongressissa, EUBS 94, esittämässä näitä kansain· välisesti varsin ainutlaatui· sia tuloksia.

MISTÄ OLI KYSYMYS?

hin oireisiin ja vähentää Ii· makalvojen turvotusta, eli helpottaa paineen tasausta.

Lääkkeillä on toisaalta myös melkoisia sivuvaikutuksia.

Niistä kiusallisimpia ovat väsyttäminen ja "pökkerö olo". Siksi paketeissa on yleensä myös punainen koi· mio, joka tarkoittaa että nauttimisen jälkeen mm.

Allerginen tai muu lievä nuha, etenkin alkukesästä, tukkii nenän ja estää pai· neen tasauksen keskikorvis· sao Sehän tietää automaatti· sesti sukellus kieltoa. Ryh· mä lääkeaine ta, joita nimi· tetään antihistamiineiksi, tehoaa jossain määrin näi·

SUKELTAJAN •• KASIKIRJA Sukellus Mattila, Vikman

UUSITTU PAINOS * Neliväripainos -k Lisää sivuja 80 kpl - Päiväkirja

25.·

- Allaskortit

100,-

CMAS* Koulutuksen kalvosarja - Päiväkirjakansio 40,·

Hinta 1500,• 56 värikaivoa

I

,.)

",,~ >~.j",>"")",

I

L ____ ~ __ _______ __ _ 40

t

",1~

I~I~~

~

,).( ......

;::

'

__

,1,( •

'>',.

~ ~.,

..

.,

.

~\'

~~ .Jo,'" " . . . . .

~

~/~'

: ~. ( .

'1'

"t

'!~

=':- ,"

J

~. ~~.,

;1:

. ,1:"

~'... ~ ",

l,

:: '.0;

~\'

••

•••• ,'

'.:

'~'

•

....

".

r ~

ANTIHISTAMIINITUTKIMUKSEN TULOKSET autolla ajokyky on heikentynyt.

Koska nenän tukkoisuus haittaa niin montaa suomalaista sukeltajaa, halusimme testata silloin markkinoilla ollutta uutta lääkettä, Tavegyliä (Clemastin). Se on ryhmästä yksi, jolla ei olisi pitänyt olla niin paljoa emo sivuvaikutuksia. Eli jos lääke toimisi haitatta, monen urheilusukeltajan kesä olisi pelastettu.

TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Yli sata vapaaehtoista urheilusukeltajaa joka puolelta Suomea, liiton johto mukaan lukien, kävi tutkimuksissa seuraavan ohjelman mukaisesti. Ensin oltiin Tilkassa informaatiotilaisuudessa tutustumassa käytännön tehtäviin. Sitä seurasi ensimmäinen ja parin kuukauden kuluttua toinen tes-

taus. Merkkikokeella testattiin lyhytmuistia ja tarkkaavaisuutta ja peilikokeella käden ja aivojen yhteispeliä eli koordinaatiokykyä.

Lisäksi tutkittiin sydämen toiminta paineistuksen aikana ja sen jälkeen. Tutustumiskäynnillä testit käytiin läpi normaali paineessa. Itse tutkimustesteissä ne tehtiin 51 m:n syvyydessä painekammiossa, 20 min kestäneen alttiinaoloajan aikana.

Ennen varsinaisia testejä jokainen oli ottanut normaalin lääkeannoksen antihistamiinia. Tosin puolet sai oikeata ja puolet lumelääkettä (eli kapselin, joka ei sisältänyt yhtään vaikuttavaa ainetta). Jokainen teki testit kertaalleen sekä oikealla että lumelääkkeellä, tietämättä kummallakaan kerralla mitäkin ainetta oli nauttinut. Myöskään tutkijat eivät tienneet lääkitystä, eikä kapselien sisältö 01-

VELI VAINIOPÄÄ JA MARTTI KULVIK SEURASIVAT HERKEÄMÄTTÄ PAINEKAMMION KÄYTTÖPANEELlA TESTATTAVIEN HIKOILLESSA "PÖNTÖSSÄ".

KUVA SA-KUVA

lut tiedossa vielä tuloksia arvioitaessakaan. Vasta kun kaikki oli laskettu, koodi avattiin ja näin siinä kävi:

TULOKSET

J".I ~y FOTOALAN ERIKOISTYÖT

Kamerahuolto - Nikonoksille - Muille VA-kameroille - tavallisille kameroille

Myymme ja ostamme Käytettyjä ja uusia: - VA-kameroita - tavallisia kameroita - objektiiveja ym.

Avoinna ma-pe 09.00 - 16.00 I

Halsuanfle 4, PL 80, 00401 Helsinki Puh 90-5074510, Fax 90-507 4512

Tämä antihistamiini, Clemastin (Tavegyl), ei vaikuttanut mitenkään huonontavasti tarkkaavaisuuteen tai lyhytmuistiin, eli merkkitestien tulokset olivat yhtä hyvät antihistamiinilla kuin ilman. Sama tulos oli peilitestissä, eli nuppi ja käsi säilyttivät yhteistyönsä ennallaan. Sydänkään ei olennaisesti häiriintynyt mokomasta myrkystä, joten olimme aika yllättyneitä. Siis tämä aine, uudentyyppinen antihistamiini, vaikutti todella turvalliselta sukellettaessa.

MITÄ MUUTA HUOMATTIIN? Merkkitestien tulokset huononivat merkittävästi paineessa eli 51 m:n sukellussyvyydessä, oli sitten nautitu lääkkeitä tai ei. Nuppi sekosi ja tulokset huononivat kaikilla yksiselitteisesti. Peilitestissä sitävastoin

"pieni typpikänni" piti kättä vakaana ja hermostumisen aiheuttama vapina piirroksista väheni. Antihistamiini ei tulosta haitannut, pikemminkin päinvastoin.

ENTÄS PUMPPU? Rytmihäiriöitä ei ollut paljoakaan sukelluksen aikana, mutta kylläkin pinnalle tulon jälkeen, kummassakin ryhmässä. Eli jos asian haluaa yleistää, niin mikä on parasta kun on noustu vedestä: istutaan ja huokailIaan hetki. Ei pidä tehdä heti mitään rasittavaa, vaan odotellaan kunnes pumppu on rauhoittunut.

TULOSTEN KUNINGATAR Joka neljäs tutkimukseen osallistunut oli näin tasaarvon aikana henkilöpuolinen sukeltaja. (Ennen uskalsin kutsua heitä ihaniksi naissukeltajiksi). Sekä merkkitesteissä (tarkkaavaisuus, huolellisuus ja muisti) että peilitesteissä (aivojen ja käden koordinaatiokyky), he olivat ylivoimaisesti parempia kuin miespuoliset su41

~ VALMET·MERIDIESELIT Uudet: UUSILLA KONEILLA kW hv Valmet 20-sarja: 46-173 63-235 3 VUODEN Valmet 612-diesel: 169-228 230-310 KÄYTTÖTURVATAKUU Vaihtokoneet: * Cummins 6BT5,9M 210 hv/6-syl. -89, BorgIWarner 10-18-004 kytkin 1,52:1 * Iveco Aifo 8210 SRM 36. 14 1. 330 hv/1800 r/min, ahdettu/välijäähdytetty * Detroit Diesel 6V53 230 hv * Valmet 815 merimoot., 185 hv/1800 r/min, peruskorjattu * Valmet 411 DM 90 hv BMW 50 hv, Hurth-vaihteisto, mittaristo LUOTEnAVUUDEN TAKEENA ON VALMETIN KOKO MAAN KAnAVA HUOLTO- JA VARAOSAPALVELU.

*

Tiedustelut: ValmetTraktorlOy, Merirnoottorit, Telekatu 10, 20360 Turku, Puh. (921) 2539944 Fax (921) 2539529

keltajat! Että se siitä. Muistellaan me mackomiehet vaan niitä entisiä hyviä aikoja.

MITÄ HYÖTYÄ TÄSTÄ OLI? Nuha, etenkin alleginen, on yksi yleisimmistä sukeJlusesteistä. Siihen tulee edelleenkin suhtautua yhtä varoen kuin ennen. Sen takia on Suomessa viime vuosina muuttanut sukeltajia maallisesta taivaalliseen hiippakuntaan. jos oireet ovat lieviä ja uudet antihistamiinit poistavat tukkoisuuden, sukeltaminen näyttäisi siis olevan melko turvallista. Tämä tutkimus tehtiin Clemastinilla, joten se ei varmuudella koske muita aineita. Kuitenkin sen jälkeen myyntiin tulleet uudemmat antihistamiinit ovat todennäköisesti yhtä luotettavia.

Haluan kiittää Urheilusukeltajain liittoa; erityisesti

42

tutkimuksen aloitusajan johtokuntaa ja tietysti jokaista yksittäistä tutkimukseen osallistunutta sukeltajaa. Yhdelle heistä tuli lieviä sukeltajantaudin oireita. Hänelle annettiin välittömästi varmuuden vuoksi yli paine happi hoito, eikä sen jälkeen ollut oireita. Tulipahan todistettua, että 100% turvallista taulukkoa ei ole olemassa. 0.5 % on kuitenkin selvästi vähemmän, kuin olisi ollut odotettavissa.

Erityiskiitokset ansaitsevat sairaanhoitaja Kirsi Repo ja sotilasmestari Veli Vainionpää Sotilas lääketieteen laitokselta Tilkassa, jotka työnsä ohella ovat puurtaneet projektin kanssa! ~

FLEXA UUSI EDULLINEN JA TEHOKAS KOMPOSIITTIMUOVI RÄPYLÄ ITALIASTA. SOVELTUU HYVIN MYÖS UPPOPALLOON. USEITA VÄREjÄ, KOOT: 38-47.

MAAHANTUOJA: NEPTO-SUB OY, HKl, TIED. (90) 627 770

Pharmaca Fennicasta v. 1994, (luettelo apteekeissa myytävistä lääkevalmisteista) löytyy. Hisma~a!, Se~­ prex, Teldanex/Terflex ja Zyrtec -mmlset antlhlstamllnit. Niiden sivuvaikutukset näyttäisivät olevan niin vähäisiä, että jos paineen tasaus onnistuu, sukeltamista voi harkita myös lievän heinänuhan aikana.

SUOMESSA JÄRjESTETÄÄN ENSI KESÄNÄ SUKELLUSLÄÄKETIETEEN JA YLIPAINEHAPPIHOIDON EUROOPAN KONGRESSI, EUBS 95.

European Undersea and Baromedical Society on toinen isoista alan mailmanjärjestöistä. Ajankohta on 28.6.-1.7.1995 ja paikka Marina Congress Center, Helsinki sekä muodollinen järjestelyvastaava Suomen Sukelluslääketieteellinen Yhdistys (SSLY). Lisää tietoja yksityiskohdista tulee myöhemmin.

MÄRKÄPUKU· .

SUKELTAJAN KENKA

************************ Tukevalla liukuestepohjalla

mk 190,-

***********

Aina edulllinen sukeltajan tavaratalo.

URSUH DB ..

Teollisuuskatu 34

~ -,\c ~~51~ TURKU ~

p~ .. ~

PUH: 921-376 700 11.

FAX: 921-377 430 Myynti: Jälleenmyyjät koko maassa

"Lähtöön kymmenen sekuntia", kaikuu seinältä.

Painekammioon pölähtää höyryä. Lattia huojuu keskellä melu merta. Me neljä Sotilaslääketieteen laitoksen koehenkilöä matkaamme painekammiolla alas 51 metrin syvyyteen.

Suonissamme virtaa meille tuntematon määrä antihistamiinia. Sen vaikutusta kovassa paineessa testataan ihmiseen näin laajasti ensi kertaa maailmassa. Kuuden ilmakehän paineessa mitataan myös alttiutta sydämen rytmihäiriöihin ja sukeltajantautiin.

Paine kammiossa kasvaa ja nieleskelemme minkä ehdimme korvien paineen tasaamiseksi. Täytekynät ja kamerat on jätetty ulkopuolelle räjähdysvaaran vuoksi.

Pienten tasauspysähdysten jälkeen komentopöydän ohjaimissa olevat sotilasmestari Veli Vainionpää ja lääkintaluutnantti Martti Kulvik lisäävät vauhtia ja kiidämme kohti syvännettä. Kahdenkymmenenneljän metrin syvyyttä vastaavassa paineessa kukaan ei enää kykene viheltämään ja äänet ovat muuttuneet akuankka-kaakotukseksi. Meteli on kova, yli paine mittari kammion seinällä vaipuu kiihtyvällä vauhdilla pohjasyvyyteen.

HUPIA SYVYYSHUPPElISSA Kokeen pohjasyvyydessä hiki virtaa, palmupuut voisivat hyvin huojua kosteassa ilmassa. Olo on kuin Edenin turkkilaisessa saunassa - paitsi, että koeryhmän po'jilla on rantashortsit. Tai kuin kotikapakassa iloisessa hiprakassa.

Syvyyshumalan vapauttama lahtelainen Pekka Mujunen taputtelee kumppaneitaan olalle, seuratoveri Hannu Jääskeläinen Lahden Urheilusukeltajista hekottelee omiaan. Ryhmän johtajaksi nimitetty helsinkiläinen BioSukeltaja Ari Ruuskanen yrittää pysyä vakavana - mutta

Ote Kaleva-lehdestä 24.3.1991 Teksti ja kuva: Helena Sahavirta

HANNU JÄÄSKELÄINEN JA PEKKA MUJUNEN MATKAAVAT PAINEKAMMIOSSA

51

METRIN SY-

VYYTEEN.

SUOMI SUKELTAA •••• TI EDON PERAAN KOEKANIININA PAINEESSA purskahtaa muiden mukana hervottomaan nauruun kesken rytmihäiriökoetta.

Piirtelemme pohjalla peilin kautta häkkyröitä, siirtel emme monisteelle numerosymboleja, arVIOImme omia tunteitamme. Rinnassa raksuttaa sydäntä taltioiva nauhuri.

Samat psykologiset kokeet mittaavat ennen laskeutumista ja sen jälkeen lääkeaineen vaikutusta suorituskykyyn kuuden ilmakehän painetta vastaavissa oloissa. Kummallinen kokemus: pinnalla osittain lähes mahdottomalta tuntuva piirrostehtävä on pohjalla uskomattoman helppo, merkkien siirtely sen sijaan tuppuraisen takeltelevaa. Syvyyshumalaa?

Olemme pohjalla parikymmentä minuuttia. Nousu on melkoista haipakkaa, vaikka tapahtuukin turvallisiksi laskettujen nousutaulukoiden mukaan.

Kammio puhaltuu täyteen

kosteaa sumua, ilma viilenee äkisti kymmeneen asteeseen. Vetelemme kiireesti villaista ylle. Laskeva paine naksuu korvissa, hiprakkainen olokin selvenee.

Koetamme tarkkailla sukeltajantaudin oireita, kutinaa iholla tai nivelissä. Komentopöydältä painetta lasketaan sallitut kymmenen

metriä minuutissa, aina väliin pysähdellen, jotta vereen ja kudoksiin imeytynyt typpikaasu ehtisi poistua. Pisimmillään roikumme kolmen metrin syvyydessä parikymmentä minuuttia. Kun komentopöytä vihdoin nostaa meidät pintaan, on lähdöstä kulunut Qj tunti.

TOIVOMUS SEUROILLE SUKELTAJA-LEHDEN TOIMITUS ESITTÄÄ TEILLE NÄIN JOULUN AIKANA PIENEN TOIVOMUKSEN: LlSÄTKÄÄ MEIDÄT SEURALEHTIENNE OSOITELISTOILLE LEENA & EKA

·...

MYYDAAN Myyn vähän käyt. regulaattorin Sherwood Brut 1.000,-, mittarikonsolin Oceanic 500,- sekä kenkämalliset räpylät Plana Plus koko 42/43 200,-.

Tied. Kauko Lehti (90) 880 574 puh/fax.

Vähän käytetty Nikonos V, 35 mm objektiivi. HP 4.000,-.

Markku (971) 546 191

Regulaattori Mares MR 12 III 1.300,Mittarit COMBO 3 Suunto paine-, syvyys- ja kompassi 600,YM. räpylät, käsineet, puukko, painoja, maski Tiedustelut Pentti Nuortimo (90) 6845571 tai 9400-413 628

kaupan päälle. Pauli Sormunen Rissalantie 39-41 D 13 70910 VUORELA puh. (971) 453318 koti, (971) 373350 työ.

Konsoli: säiliöpainemittari, kompassi ja Uwatec digital (ajastin ja syvyysmittari) 10 I 200 bar kevytmetallisäiliö. Yhteensä 2.500 mk puh. (90) 698 4231

Käytetty, hyväkuntoinen kuivapuku. Koko 180 cm, mieluiten musta.

(957) 473644 Juha Taskinen

Naisten neopren-kuivapuKumivene BOMBARD C4ku, Poseidon jetsuit, D6 (S- 91 + perämoottori Yamaha M). Syklaaminpunainen, hie- 20 hp + kuljetustraileri, no ja lämmin, kuin uusi, ruostumaton teräs. Kaikki huippulaatua, hinta 3.500,- vähän käytettyjä ja hyvässä . Tule katsomaan ja kokei- kunnossa . Hp. 24.800,-. lemaan. Soita lisätietoja Myydään myös erikseen.

(90) 841 603/ Soita Solja (iltaisin) (967) 723 4294/Kari tai (967) 724 4974/Lauri Märkäpuku Barraguda 2puolinen nylon 6,5 mm 2osainen haalari/takki hupulKahdentoista hengen pelinen musta/puna koko 46 lastusiautta esim. pintatun.165 cm vähän käytetty kikohdaksi. 3000 mk/tarjosiisti mukana sukat+hanskat uksen mukaan.

H.750,-. jorma Manninen iltaisin Räpylät umpikanta+kol(90) 490 829 miokiristäjät, mustat, koko 44-46, H.I00,-.

Melkein uusi kuivasukelMaski puna/musta H.lOO,- luspuku, koko 193 cm pitP. (90) 8252179 kä, 100 kiloiselle, hinta 4.000 mk puh. (90) 232558 Alu 12 I Katsastettu, varailmalla 800, Sukelluskuivapuku Viking Markku (90) 425 252 90X Sport. Koko 3. Lähes ja 949-440 567 käyttämätön, hieno. Hp. 2.500 mk/tarjous. Tied.

Suunto Combo 2 konsoli puh. (90) 804 3363 tai jätä (syvyysmittari, pullonpaine, viesti vastaajaan. kompassi) 400,-. jai Kuuranhalla Täydellinen sukelluspaKurjenpolvi 2 D 3 ketti. Kuivapuku, malli Loitokari, koko 180 cm hoik90580 Oulu p. (981) 364 198 ka. AGA Divator mk2 kokokasvomaski. Avokantaräpy9400-512111 Iät Poverfinn. Laitepaketti Hyvälaatuiset sukellusvä- 2x7litr. Polar Barracuda katsastettu 3/92. Turvaliivi lineet: kaulamalli 2-osainen märkäpuku 800,- Sea-Quest 12 I alum.säiliö 200 bar laitel+C02 patr.

Valaisin Bug-Diver aksuojineen ja letkuineen ku+laturi.

Syvyysmittari 1.500,Tasapainotusliivi Sea Suunto 0-70 m. Koko paketti edullisesti, varustekassi Quest 1.500,44

MUUTA

OSTETAAN

DIVE BEACON, UUTUUSVALAISIN •• •• PIMEASSA SUKELTAVILLE UW-Kineticsin Dive Beacon on yösukeltajien odottama lisävaruste. Dive Beacon on pieni, kätevä valaisin jonka voimanlähteenä on 2 AAA paristoa. Pakkaukseen kuuluu kaksi polttimoa - kirkas xenon sekä punainen LEO. Kirkkaalla polttimolla valaisin toimii normaalina valaisimena.

Punaisella polttimolla vältetään häikäisyä ja tällöin valaisin voidaan varustaa valokartiolla ja käyttää sukeltajan tai esim. nousuköyden merkitsemiseen suosittujen kiilutikkujen asemesta. Näin säästetään kustannuksia ja vältytään tuottamasta kemiallisia ongelmajätteitä. Valaisinta voidaan käyttää myös instrumenttien, suk.taulukoiden, merikorttien yms. lukemiseen. Punainen valo ei heikennä hämäränäkökykyä. Lisäturvallisuutta yösukelluksille!

Maahantuoja: CBM-Finland puh. (90) 345 5434

JOULUTARJOUKSEMME SPIRO SPORT TASAPAINOTUSLIIUI rs~ M~ LJ 2290,· UARA-ANNOSTIMET SPIRO XL + HOLDER 890,· SPIRO ARCTIC + HOLDER 1090,·

TARJOUKSET UOIMASSA 31.12. TAI NIIN KAUAN KUIN TAUARAA RIITTÄÄ!

JOULUTERUEISIN Lönnrotinkatu 19 00120 HELSINKI p. 694 8440

TUOMAS JA PEKKA

UWATEC ALADlN AIR-X Maailman ensimmäisen sukellus tietokoneen valmistajan, sveitsiläisen Uwatec ag:n, kauko-ohjatulla säiliöpainenäytöllä varustettu Air-X on nyt valmis. Air-X käsittää kaksi erillistä osaa; lähettimen, joka kierretään paineenalenTajaan sekä varsinaisen tietokoneen joka kiinnitetään ranteeseen.

Säiliöpaine lähetetään lähettimestä tietokoneeseen, joka näyttää paineen tietokoneen erillisellä näyttöruuduIla. Air-X näyttää jäljellä olevan paineen ja laskee jäljellä olevan sukellusajan ja ilmankulutuksen siten että säiliössä on aina pintaan tultaessa jäljellä ilmaa vielä 40 baria.

Air-X laskee sukellusajat viimeisimpien lääketieteellisten ja fysiologisten tietojen mukaisesti sekä ottaen huomioon sukeltajan rasitustason ja veden lämpötilan. Air-X muistaa 19 viimeisen sukelluksen tiedot ja erillisellä PC-interface ohjelmalla 37 viimeisimmän sukelluksen tiedot.

Air-X sukellussuunnitteluohjelma huomioi edelliset sukellukset, korkeuden, ilmanpaineen ja edellisten sukelluksien veden lämpötilan. Sukelluksen päätyttyä Air-X ilmoittaa milloin olet "typpi vapaa" ja milloin pystyt lentämään turvallisesti.

Maahantuonti ja myynti: Finn-Suit ky Pajalahdentie 9 00200 HELSINKI Puh. (90) 6922358 Fax (90) 692 7203

URSUK OY

30 V.

JUHLATILAISUUDESSA TOIM.jOHT. JUHANI KALLlONPÄÄ (mK.) LUOVOVUTTl URSUK-VllRIN SUUNTO OV:N TOIM.jOHT. JORMA KALLlOLLE (VAS.) SEKÄ PITKÄÄN PALVELUKSESSA OLLEILLE LEENA LAITISELLE, MAARIT VESALAISELLE, JOUKO MOISALALLE, GUN LÖFMAN-HAIKARAISELLE JA KEIJO VIRTASELLE.

••

••

LAMPIMAT KIITOKSEMME URSUK OY:n toim.joht. Juhani Kallionpäälle ja Maria Kallionpäälle miellyttävästä ja lämminhenkisestä 30-vuotisjuhlaristeilystä Silja Serenadella 19.-20.11.1994.

Divemarin Oy:n Ursuk Oy:n henkilökunta 45

TAPAHTUMAKALENTERI 1995 TAMMIKUU 7. - 8.

UP Riihimäki-Cup 14.

UP SM/I-Div. 5.

21.

UP SM/I-Div. 6.

28 .

UP SM-naiset 3.

29.

UP lI-Div. 3.

Riihimäki

HELMIKUU 4.

Joppi-ralli/Rt-cup osakil.

4.

UP SM 7., I-div.

4. - 5.

Kouluttajapäivät 11. - 12. UP Mj-Ieiri, miehet ja naiset 18 - 19. UP PM-MIEHET/NAISET 25.

UP SM/I-div.8.

25. - 26. VA-Suunnistuksen perusteet (teoria)

Ylitornio Tampere

MAALISKUU UP SM-naiset 4.

4.

UP lI-div.4.

5.

11. - 12 Aluekouluttajapäivät 11.

UP SM/I-Div.9.

18. - 19. Räpyläuinnin SM-kilpailut 18. - 19. Nuori Suomi-ohjaajakurssi 18. - 19. UP Maajoukkueleiri M+N 24. - 26. CMAS**-Kouluttajakurssi 1.osa 25. - 26. UP SM-loppuottelut, 31. - 2.4 M2 ja M3 Jatkokoulutuspäivät 31. - 2.4 CMAS"-kouluttajakurssi 2. osa

Hämeenlinna Tampere Vierumäki Vierumäki Riihimäki Vierumäki Vierumäki

Tampere

SUKELTAJA ELÄÄ HENG ITTÄMÄLLÄ.

Varmista, että käytlämälläsi täytlöasemalla on esittäö ajan tasalla oleva todistus ostamasi hengitysilman puhtaudesta.

Paineilma-asemon söännöllinen, ammattimaisesti suoritettu testaus varmistaa hengitysilman DIN ja SFI normien mukoisen laadun_ Testal1u ilma on turvallista_

Valtakunnallinen Norppaleiri Bullerasin lomakylä Raippaluodon saarella Vaasan ulkopuolella 10.-13.8.1995 Osallistujat: 6-18 vuotiaita nuoria ja ohjaajia

=

järjestäjä: Suomen urheilusukeltajain liitto ry_ Paikallisena järjestäjänä ry BGD-82 rf Vaasasta.

~.c:...~a.~r:::::I':;::: L.=.ol:..:_ '- - -:!"S":' VA(?," ....

--

v__

_ _ _ _ _... A.,

,ilU o«?? ~...9t'~y_

-

_

Leirin johtaja: liiton koulutus- ja valmennuspäällikkö Arto Sieppi

=:::.::-MUOI ........ .__..._ _

--------.,-

- 4 ' ,(

-- "" '" i; '~ ''''''''''''''''''

""

/'

--

6';';',

,,,"','1

~

"

I Puhtaan \

I ilmi on J ~ \ puo asta /

.~.,.

0 -

-

»

~

$'.,-

..6... ",-,0.r.

~~--~

~

0

- I~

.::--

I~

~

,_/ Finn-SUlI ~ HELSINKI: Pajalahdentie 9 puh. (90) 692 2358

46

I

TURKU: Humalistonkatu 13 puh. (921) 251 8747

Koordinaattori : jaakko j. Salo, Kluuvitie 3, 65280 VAASA, puh_ t : (961) 325 1060, k_ (961) 321 4182, fax (961) 321 3638_

Teemat: Torstai: saapuminen, tutuksi tuleminen Perjantai: pelastaminen, pelastautuminen, ensiapu Lauantai: ILuonto, merimiestaidot, aarteen etsintä Sunnuntai: palkitsemiset, hyvästelyt, lähtö

Sukeltajan pukinkonttiin KIRJAT Meriarkeologia Sata ruokaa riistasta Suunnistus Hiljaiset laivat Rauhan meri Aarrelaivat Sukellus (vanha) Sukellus (uusi)

32,10,42,50,63,105,130,240,-

MUUT Allaskortti 100,1-2 Passit a 20,NS.-Ohjaajan opas 100,Päiväkirjakansio 40,CMAS* Kalvosarja 1500,Oppilaskortti 10,Sukellustaulukko (muovi) 10,Rintamerkit kulta 55,hopea 35,pronssi 25,Kangasmerkit Scuba Divers CMAS Vapaasukeltaja Kynä/klemmari Kelluva-avaimenperä Tarrat

a

20,20,15,5, 20,5,

_ kpl _kpl _kpl _kpl _ kpl _ kpl _ kpl _ kpl

_ _ _ _ _ _ _ _ _

_ _ _ _ _ _

kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl

kpl kpl kpl kpl kpl kpl

)s(

Sukelluskalenteri on A3-kokoinen seinäkalenteri, joka toimitetaan taitettuna ja stiftattuna A4-kokoon. Kalenteri sisältää - vuoden 1995 tapahtumakalenterin - 12 kuvallista kuukausikalenteria - kuvia laitesukelluksesta kilpalajeihin, nuorisotoimintaan ja perheen pienimpiin sukeltajiin - ajankohtaista.tuote- ja palveluinformaatiota - SUSL:n koko maan jäsenseuraluettelon

II

Kalentereja saat tilaamalla SUSL:n toimistosta. Se on hyvä lahja koko vuodeksi ystäville ja sukulaisille, myyntiin sekä seuran prtarkoituksiin.

Kalenteri maksaa 3D mk/kpl. Kalenterin ilmoituksilla ja myynnillä kertyvät tulot käytetään nuorison harrastus-, valmennus- ja kilpailutoimintaan.

OTA OSAA MYYNTIKILPAAN, JOSSA VOITAT VARMASTI. Palkkioksi voit valita SUSL:n painotuotteita tai muuta materiaalia seuraavasti: Tilitettyäsi 10 kalenterin myynnin eli 300 mk, voit valita 50 mk:lla SUSL:n tuotteita, 20 kalenterin tilityksestä /1 05 mk:lla, 40 kalenterin/220 mk:lla, 60 kalenterin/340 mk:lla, 80 kalenterin/470 mk:lla ja 100 kalenterin/600 mk:lla SUSL:n tuotteita.

Kolmelle parhaalle myyjälle Silja Linen 500 mk:n lahjakortli !

KALENTERITI LAUS

Paidat a 65,Kartta, vaal.harm. M, XL CMASlKouluttaja, tummanh. S, XL Norppa-tiimi 120 cm, 140 cm, S, M, XL, XXL Jösse uppopallo, viininp. L, XL Kouluttaja, valk M, XL a 30,-

PÄIVÄKIRJAT

--

NYT MVYNNISSA!

(Alå leikkaa lehteåsi, ota kopioita!)

Lähetä tilauksesi pikaisesti SUSL:n toimistoon, Radiokatu 20, 00240 Helsinki.

Puhelin (90) 1582258, fax (90) 1582516.

SUSL maksaa kalenterin lähetyskulut.

Tilaan kalentereita myyntiin _ _ _ _ kpl Nimi _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ __ Seura _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ __

10,-

Lähiosoite _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ __ Postinumero ja -toimipaikka _ _ _ _ _ _ _ __

TILAUKSET: Suomen Urheilusukeltajain Liitto ry Radiokatu 20, 00240 HELSINKI 90-1582258, fax 90-158 2516 Toimitus postiennakolla

Puhelin _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ __

Toimi heti! Ehdit enemmän!

47

SUOMEN URHEfLUKIRJOJEN KIRJAS STADION 00250 HELSINKI

Spiro Supra Arctic - oikea valinta vaativiin talviolosuhteisiin Harkituista yksityiskohdista syntyy täydellinen kokonaisuus.

Hengitysventtiileissä se merkitsee ominaisuuksia, joihin voit luottaa vaativimmissakin olosuhteissa. Ja nauttia sukeltamisesta - turvallisesti.

SPIRO SUPRA ARCTIC on suunniteltu erityisesti kylmässä vedessä sukeltamiseen.

Ranskan laivaston hengitysventtiilien jäätymistä koskeneissa testeissä se saavutti erinomaiset tulokset. (Testi ra portti saatavana pyynnöstä).

1. aste on varustettu suojaavaIla silikonikammiolla ja 2 . asteessa on käytetty patentoitua, jäätymisriskit eliminoivaa järjestelmää.

Ortodontisesti muotoiltu silikoninen suukappale lisää sukellusmukavuutta .

SPIRO SUPRA ARCTIC edustaa sitä täydellisyyttä, johon SPIRO alan edelläkävijänä maailmanlaajuisesti pystyy .

.ISPIRO· ',,"U'4.' tUIlH

";J

6/4.(~U/H.UI1(;·

~

tatl!i.i."

OIL8.0IVERS· AQtJA1UM1U

6AQU/4.-LlJfK;" -"""'"

--

6AQUA-Lul1n' f)AQlJA- Ll..!!!'