Sukeltaja 1994 2

Suomen Urheilusukeltajain Liitto ry:n j채senlehti maaliskuu/VOL 33 ISSN 1237-1688

..

AVS-YHTIOT utomatik Ventiler System Oy, joka markkinointi nimenä tunnetaan paremmin AVS Oy:nä on vakiinnuttanut asemansa markkinoilla merkittävänä pneumatiikan, hydrauliikan sekä teollisuusventtiilien toimittajana ja hyvänä yhteistyökumppanina.

Toimintaideana on ollut alusta lähtien palvella asiakkaita maahantuojana sekä valmistajana tuotteilla, jotka liittyvät kaasujen ja nesteiden hallittuun ohjaamiseen ja säätöön.

Euroopan yhdentymisen myötä kansainvälisesti tunnetut päämiehemme vahvistavat asemiaan kauttamme, tarjoten asiakkaillemme vahvaa osaamistaan sekä kilpailukykyisiä tuotteita Yhtiö on kasvanut ja laajentanut toimintaansa tytäryhtiöidensä kanssa muodostaen konsernin, jonka liikevaihto on vuonna 1993 n. 43 miljoonaa markkaa AVS POWER OY suunnittelee ja valmistaa läppä- sekä takaiskuventtiileitä standardi- ja erikoissovellutuksiin.

POLARSUKELLUS OY myy ja valmistaa sukellusvarusteiden lisäksi painekammioita sekä sukellusveneitä harrastus- ja ammattikäyttöön.

POLARSAFETY OY valmistaa pelastautumis- ja sukelluspukuja sekä suojautumisvälineitä vaikeisiin työolosuhteisiin ja katastrofien varalle.

Alansa huippuja edustavien päämiesten ja kaikkien yhtiöittemme tietotaito ovat aina ulottuvillanne.

AVSOY

AVSPOWEROY

POLARSAFETY OY

POLARSUKELLUS OY

SUOMEN URHEILUSUKELTAJAIN LIITTO RY:N JÄSEN LEHTI 2-94

SISÄLTÖ

4 5 6 SUKELTAMINEN KORALLILIUTOILLA .•...••.•...... 7 COOLAROO ELÄÄ. • • ........................... 11 TANKKEREISTA VASKIKALOIHIN ................. 12 AKATEEMISTA MERIARKEOLOGlAA .............. 14 URHEILUSUKELTAjAN KUNNIASÄÄNTÖ ...........

PUHEENjOHTAjALTA/FRÄN ORDFÖRANDEN .....

BIOSUKELLUKSIA SElLISSÄ .•.•.•.•.•.•.•.•.•.•.•.•.

SUOMEN URHEILUSUKELTAjAIN LIIITO RY:N jASENLEHTI POSTITETAAN SUKELTAjILLE, JOIDEN OSOIITEET jASENSEURAT OVAT TOIMIITANEET LIITOLLE, JA JÄSENMAKSUT ON MAKsmu. MUUTEN LEHTEÄ ON SAATAVANA LIITON TOIMISTOSTA.

PÄÄTOIMITTAJA ERKKI METSÄvUORI KUSTAVINTIE 9 C 24, 20310 TURKU PUH. KOTI (921) 391098 TYÖ (921) 694 317

TOIMITUSSIHTEERI LEENA KOIVUMAKI KAARIKATU 5 A 2, 33100 TAMPERE PUH. JA FAX. KOTI (931) 223 8876

ILMOITUSMYYNTI BRITA IKÄVALKO RADIOKATU 20, 00240 HELSINKI PUH. TYÖ (90) 158 2257

BIOSUKELTAJA ANITA MÄKISEN RAKKOLEVÄMAISEMIA

PENTTI PUHAKKA IN MEMORIAM ..............

MERIMUSEON KUULUMISIA •.•.•.•.•.•.•.•.•.•.•.

SUKELTAJAVETERAANI MUISTELEE ..............

DYKNING PÄ ÅLAND ............................

SUKELTAMINEN AHVENANMAALLA •.•.•.•.•.•.• UPPOPALLOPRONSSIA ............................

JUSSI JOKINEN ....................................

RIIHIMÄKI-CUP ...................................

KROKOTIILIRALLI .................................

YMPÄRISTÖ KASVATUSTA NORPILLE ............

KOUVOLAN ALLASDISKO ...•.•.•.•.•.•.•.•.•.•.•.

HALOO, HALOO ..................................

MYYDÄÄN .........................................

SIELTÄ, TÄÄLTÄ ..................................

TAPAHTUMAKALENTERI ..........................

PUHEENJOHTAJA

15 16 19 21 22 22 23 23 24 24 26 27 28 29

30

HELENA JAATINEN PUH. KOTI (90) 297

5794

TOIMITUS JAITAÄ KIRjOIITAjILLE VASTUUN HEIDÄN MIELlPITEISTAÄN. ILMESTYMIS- JA ILMOITUSAINEISTON AIKATAULU NUMERO

ILMESTYY

3 4 5

6.6.

10.10.

12.12.

VUOSIKERTA

ILMOITUSAINEISTOPÄIVÄ TEKSTI

6.5.

9.9.

11.11.

22.4.

26.8.

28.10.

180,-

SUOMEN URHElLUSUKELTAjAIN LIITTO RY RADIOKATU 20, PUH. (90) FAX. (90)

00240 HELSINKI 158 2258 158 2516

PAINO: SERIOFFSET, TURKU

KANSIKUVA: JÄÄHYVÄISET KUVA: PEKKA PERÄTALO

VUODEN SUURTAPAHTUMA N UORI NORPILLE 9.-12.6.1994

SUOMI ~ TE LE

SILJA LINErl.

URHEILUSUKELTAJAN KUNNIASÄÄNTÖ Urheilusukellus kehittää itsetuntoa, tahdonvoimaa ja itsekuria, tarjoaa vaihtoehdon vapaa-ajan toimintaan ja antaa sisältöä elämään. Urheilusukellus rikastuttaa sosiaalisia suhteita, kehittää reilun pelin henkeä myös jokapäiväisessä elämässä ja tuottaa fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti terveitä ihmisiä, jotka toimivat yhteiskunnan kehittymisen hyväksi. Liittyessään urheilusukellusta harjoittavaan seuraan jäsen sitoutuu samalla seuran sääntöihin ja niihin urheilujärjestöjen sääntöihin, joihin seura jäsenenä kuuluu. Seuran jäsenyys merkitsee oik~utta yhdenvertaiseen kohteluun ja velvollisuutta keskinäiseen kunnioitukseen rehdin urheiluhengen mukaisesti.

Jokainen urheilusukeltaja toteuttaa osaltaan jäsenseuransa ja Suomen Urheilusukeltajain Liiton asettamia tavoitteita elinympäristön suojelemiseksi ja lajin arvostuksen lisäämiseksi sekä sukellusturvallisuuden kehittämiseksi kouluttajilta saamiensa oppien mukaisesti. Suomen Urheilusukeltajain Liittoon kuuluvan seuran jäsenenä velvollisuuteni on edellä olevien periaatteiden mukaisesti aina ja kaikissa tilanteissa 1. kehittää ja ylläpitää sukellustaitojani sekä siirtää kokemustani nuoremmille sukelluksen harrastajille opastamaUa ja ohjaamalla sekä kannustamalla heitä täydennys- ja jatkokoulutukseen, 2. noudattaa tinkimättä liiton vahvistamia sukeltamista koskevia turvamääräyksiä ja hyvää sukellustapaa, 3. perehtyä huolellisesti kulloiseenkin sukellustehtävääni, selvittää sen tarkoitus, tavoitteet ja toteuttamisen edellytykset sekä vaikutukset luontoon, 4. käydä sukellustehtävästä avointa keskustelua sukellusparini kanssa parhaan mahdollisen lopputuloksen varmistami'seksi, 5. ottaa sukellusvanhimpana huomioon muiden sukeltajien mielipiteet ja harkita tarkoin niiden vaikutusta sukelluksen turvallisuuteen sekä ilmaista oma perusteltu mielipiteepi muille ryhmän jäsenille, 6. kantaa vastuuta sukellusparistani ja pyrkiä kaikin käytettävissä olevin keinoin välttämään tarpeetonta riskin ottamista ja minimoimaan sukellukseen mahdollisesti liittyvät vaarat 1a virhearviot.

Suomen Urheilusukeltajain Liitto

SUOMEN URHEILUSUKELTAJAIN LIITON YMPÄRISTÖOHJELMA 1. Tavoitteet Urheilusukellus antaa harrastajalleen poikkeuksellisen hyvät mahdollisuudet vesiympäristön ja sen muutosten sueraamiseen, liikkuuhan sukeltaja sekä pinnan päällä että sen alla. SukeltajalIe sekä vesi- että muun ympäristön suojelun hyväksi toimiminen on tärkeä asia.

Suomen Urheilusukeltajain liitto ry:n ympäristöohjelman tavoitteena on 1) lisätä sukeltajien tietoja ympäristöasioista 2) saada sukeltajat yksilöinä ja seuroina toimimaan ympäristönsuojelun hyväksi 3) lisätä ja parantaa ympäristöviranomaisten ja muiden ympäristöalan sidosryhmien kanssa tehtävää yhteistyötä.

2. Toteutus Suomen Urheilusukeltajain liitto ry toteuttaa ympäristöohjelmaansa antamalla jäsenilleen koulutusta ja tie-

4

toa ympäristöasioista. Tätä varten SUSL laatii opetusmateriaalia sekä tied.ot':ls~ampa~j~i~a. SUSL pit.~.ä yllä avoimia Ja aktllvlsla yhteykslO ympäristöalan sidos ryhmiin ja asiantuntijoihin ja toimii näiden kanssa yhteistyössä ympäristöohjelmansa tavoitteiden toteuttamisessa. Tämä toteutetaan SUSL:n organisaation tasoilla seuraavasti Tekninen valiokunta sisällyttää ympäristöasiat sukeltaja- ja koututtajakoulutuksen opetusohjelmiin.

Nuorisovaloikunta kehittää norppien ja heidän ohjaajiensa ympäristöasenteita ja -tietoja laatimalla opetusmateriaalia ja sisällyttämällä ympäristökasvatuksen osaksi nuorisotoimintaa.

Sukeltajalehden toimitusneuvosto ja päätoimittaja huolehtivat siitä, että lehti yälittää.lukij?illeen a~.iCl:n­ tuntevaa Ja mOnipuolIsta ympanstötietoutta.

Sukellusseurat kouluttavat jäseniään käyttäen SUSL:n välittämää materiaalia ja/tai asiantuntijoita. Seurat kehittävät ympäristöasioihin liittyvää yhteistyötä alueensa ympäristöviranomaisten ja muiden ympäristöalan sidosryhmien kanssa.

SUSL:n aluekouluttajat, seurojen kouluttajat ja nuoriso-ohjaajat kehittävät seurojen, sukeltajien ja Norppien mahdollisuuksia saada tietoa ympäristöasioista. Kaikkeen koulutukseen sisällytetään tavoite ympäristönsuojelulle myönteisen suhtautumisen aikaan saamiseksi.

Sukeltajat toimivat niin harrastuksen parissa kuin muutenkin SUSL:n y~päri~töohjelman tavoitteiden mukaisesti.

SUSL seuraa ympäristöohjelmansa toteutumista ja kehittää seitä edelleen saatujen kokemusten perusteella.

••

••

SUKELLUSYMPARISTOMME MUUTTUU Urheilusukeltajan kotoinen harrastusympäristö, järvet ja itämeri, on viime vuosikymmeninä muuttunut paljon ja valitettavasti huonompaan suuntaan. Selkeimmät sukeltajan havaitsemat muutokset ovat olleet näkyvyyksien huononeminen ja yhä useamman hiekkapohja peittyminen irronneen ja kuolleen levän sekä bakteerikasvustojen muodostamaan massaan.

Ympäristöongelmat ovat viime vuosina olleet yhä näkyvämmin esillä joukkotiedotusvälineissä, ja ihmisten ympäristötietoisuus onkin lisääntynyt. Osin tämän seurauksena yhteiskunnan toimin ja kansainvälisin sopimuksin pyritään turvaamaan ympäristön ja ihmise olemassaolon mahdollisuudet. Hyviä tuloksia on saavutettu, mutta kilpajuoksussa aikaa vastaan ei lopputulosta voida vielä ennustaa.

Kotoisessa sukellusympäristössämme parin vuosikymmenen aikana tehdyt suojelutoimet ovat auttaneet. Yhdyskuntien ja teollisuuden jätevesikuormitus on saatu melko hyvin kuriin. Tämä näkyy järvien ja jokien

o

tilan paranemisena, joskin mm. maaja metsätaloude aiheuttama hajakuormitus edelleen rehevöittää sisävesiämme.

Itämeren tilanne sen sijaan on huonompi. Rehevöitymiskehitys jatkuu, haitallisten aineiden kuormitus maalta ja aluksista on suuri, entisen rautaesiripun takaa paljastuu yhä uusia laiminlyöntejä. Jokaisen asiana on omalla toiminnallaan ottaa kantaa tähän skellusympäristömme tuhoamiseen.

Suomen Urheilusukeltajain Liitossa ympäristöasiat ovat viime vuosina saaneet huomiota osakseen kahtakin kautta. Kasvava huoli varsinkin vesiympäristön tilasta on saanut yhä useammat sukeltajat aktivoitumaan ympäristökysymyksissä. SUSL onkin laatimassa liitotason ympäristöstrategiaa, joka toteutettaessa tulee kantamaan hedelmää ympäristötietoisuutemme lisääntymisenä. Toisaalta metsähallitus kansallispuistoja hallitsevana viranomaisena on arvioinut sukeltamisen ympäristövaikutukset niin tuhoisiksi, että on äätänyt sukeltamisen Saaristomeren kansallispuistossa

••

••

luvanvaraiseksi. SUSL on vedonnut maailmalla tehtyihin tutkimuksiin ja kotimaisiin asiantuntijalausuntoihin tuloksetta. Niinpä me sukeltajat, jotka liikumme vesillä luontoa kunnioittaen, anomme jatkosskin lupia harrastaaksemme vedenalaiselle luonnolle haitatonta uimista paineilmalaitteet selässä. Erityisen oudolta tämä tuntuu, kun otetaan huomioon, että näillä alueilla ei muille toiminnoille, esim. veneilylIe tai vaikkapa vesiskootterin käytölle, ole setettu erityisiä rajoituksia.

Puhdas ympäristö on kuitenkin urheilusukeltamisen edellytys. Virkamiesten epäilyksistä huolimatta kannamme yksittäisinä sukeltajina, seuroina ja liittona vastuuta ympäristöstämme. Toivon, että tässä Sukeltajan numerossa ilmestyvät, sukellusympäristöämme ja sen tilaa käsittelevät artikkelit toimivat virikkeenä lisätiedon hankkimiseen ja ympäristöystävällisempään käyttäytymiseen. ~

Hyviä näkyvyyksiä!

Helena

••

VAR DYKMILJO FORANDRAS Sportdykarens trivsamma arbetsmiljö, insjöarna och Östersjön, har under de senaste årtiondena förändrats mycket och tyvärr i en negativ riktning. Dykaren har främst kunnat märka att sikten försämrats och att allt flere sandbottnar täckts av lösgjorda och döda alger samt av en bakterievegetationsmassa.

Massmedierna har under de senaste åren fäst allt större uppmärksamhet vid miljöproblemen och människorna har blivit allt miljömedvetnare.

Delvis som en följd av detta försöker man med hjälp av samhälleliga åtgärder och internationella avtal trygga miljön samt människornas existensmöjligheter. Man har uppnått goda resultat men i kampen mot tiden kan man inte ännu förutspå slutresultatet.

De säkerhetsågärder som under de två senaste årtiondena gjorts i vår trivsamma dykmiljö har varit till stor hjälp. Man har fått relativt god bukt med avfallsvattenbelastningen från samhället och industrin. Detta märks

främst i att situationen i insjöarna och älvarna har förbättras om än bl.a. läckningsbelastningen förorsakad av jord- och skogsbruket fortfarande eutrofierar vårt in~jövatten.

Situationen i Ostersjön är däremot sämre. Eutrofieringen fortsätter, belastningen av farliga ämnen från land och fartyg är stor, och nya försummelser avslöjas bakom den forna järnridån. Var och en bör genom sin egen handling moarbeta denna förstörelse av vår dykmiljö. lnom Finska Sportdykarförbundet har miljöfrågorna uppmärksammats från två håll. Det växande problemet speciellt vad vattenmiljön beträffar har aktierat allt flere sportdykare i miljöfrågor. Sportdykarförbundet gör på förbundsnivå upp en miljöstrategi som skall öka vår miljömedvetenhet.

Som regerande myndighet av nationalparker har forststyrelsen å andra sidan värderat att dykningen är så miljöpåfrestande att utövning inom Skärgårdshavets nationalparker kräver myndigheternas tillstånd. Sport-

dykarförbundet har resultatlöst hänvisat till internationella undersökningar och inhemska expertutlåtanden.

Sålunda måste vi dykare som rör oss i vattnet med tryckluftsapparaten på ryggen och som respekterar naturen även i fortsättningen anhålla om tillstånd för att utöva vår för undervattensmiljön ofarliga sport. Detta är märkligt då inga speciella begränsningar införts på övrig verksamhet inom dessa områden, t.ex. på båtsport och körning med vattenskoter.

En ren miljö är dock förutsättningen för sportdykning. Trots ämbetsmännens misstankar bär vi som enskilda dykare, föreningar och förbund ansvaret för vår miljö. Jag hoppas att de artiklar som berör vår dykmiljö och dess situation i detta nummer av Sukeltaja skall tjäna som en sporre för att samla in ytterligare uppgifter samt leda till ett miljövänligare beteende. ~

I hopp om en god sikt!

Helena

N

UMPIMÄHKÄISET jÄRVISTENSMREN RANNASSA, POHJOIS-AIRISTOLLA.

ALOITIN BIOSUKELTAjAN URANI PROJEKTISSA, JOSSA TUTKITTIIN RAKKOLEVÄN ESIINTYMISTÄ, KATOAMISTA JA KATOAMISEEN JOHTANEITA SYITÄ SAARISTOMERELLÄ. TOIMIPAIKKANI OLI SAARISTOMEREN TUTKIMUSLAITOS NAUVOSSA, SElLIN SAARELLA. JA UMPIMÄHKÄISESTI (LUE UMPIMÄHKÄÄ~~ APUNA KÄYTTÄEN) MEREN POHJALLA MAATEN, OLEN MYÖS JATKANUT KESIENI VIETTOA SElLIN KROONIKKONN~*.

Ensimmäisen kerran muistan sukeltaneeni pidempään kesällä 1969, jolloin minut promovoitiin uimamaisteriksi. Ennen toista maisterin tutkintoani ehdinkin sukeltaa - tositarkoituksella - useita satoja tunteja. Urani biosukeltajana alkoi sattumalta, etten sanoisi umpimähkään. Nuorena sukellus tai toisena biologian opiskelijana tulin narratuksi kesäorjaksi rakkoleväprojektiin.

BIOSUKELLUS ON TYÖTÄ - USEIN MYÖS KAIKEN YÖTÄ Ensimmäisenä biosukelluskesänäni minut oli ohjelmoitu tutkimaan rannan rakkoleväyhteisön rakentumista. Tehtävänäni oli selvittää, minkä ikäisiä ja kokoisia yksilöitä kasvaa luonnonoloiltaan erilaisilla rannoilla, millainen on niiden 6

kasvutapa, ja oliko näyvissä merkkejä lisääntymisestä. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että rannalta vedettiin kohti suoraan ulapalle linja, jolta kaikki rakkolevät neliöruuduittain kerättiin ja nostettiin pintaan.

Myöhemmin laboratoriossa, usein yöllä, rakkolevät mitattiin usean eri ominaisuuden suhteen, paino punnittiin - ja kirottiin raskaasti.

TOSIASIAA Myöhemmin ongelmakseni on muodostunut vesien rehevöitymisen vaikutusten selvittäminen. Pahamaineiset ravinteet, lähinnä fosfori ja typpi, ovat ruokaa veden perustuottajille, planktisille leville, ja myös muille yhteyttäville kasveille.

Kasvimaailmassa hyvä ravitsemustila yleensä kasvattaa yksilöiden joukkoa, sen sijaan, että itse yksilöt pyö-

ristyisivät. Runsastuneet planktiset levät samentavat veden, ja valon tunkeutuminen veteen heikkenee.

Tällöin vaikutukset alkavat näkyä myös pohjan kasvillisuudessa. Kasvillisuus alkaa ryömiä rannan profiilissa ylöspäin, saavuttaakseen takaisin menetetyn paikkansa auringossa. Tämän seurauksena rannan kasvillisuusvyöhykkeet kapenevat. Samanaikaisesti on havaittavissa myös lajistollisia muutoksia: rihmamaiset viher- ja ruskolevät runsastuvat, punalevät vähenevät. Rehevöityneeltä rannalta on yleensä turha etsiä rakkolevää, ja kovakin pohja on melkoisen liejukerroksen peitossa. Myös pohjan laadun muuttuminen heijastuu kasvillisuudessa: ruohovartiset putkilokasvit korvaavat kovien pohjien levälajit.

TÄRKEI NTÄ EI OLE PÄÄSTÄ POHJALLE, VAAN PYSYÄ SIELLÄ Maailma muuttuu ja merenpohja sen mukana. Luonnonvarasatelliittien säde ei ulotu meren pohjalle, joten siellä tapahtuvien muutosten arviointi on sukeltajan tehtävä. Myös yleinen vedenalaisen luonnon ja pohjan geomorfologisten piirteiden tarkempi kartoittaminen on tehtävä sukeltaen. Biosukeltajana ohjelmistoni onkin monipuolistunut sitten keltanokkavuosieni rakkolevätutkimusten. Olen kartoittanut silakan kutupohjia, jäljittänyt veden lisääntyneen kiintoainepitoisuuden (Turun sataman ruoppausjäte) ja lämpökuormituksen (mm. Olkiluodon ydinvoimalan jäähdytysvesien) vaikutuksia kasvillisuudesta. Viime kesä kului Saaristomeren kansallispuiston vedenalaisen luon-

Teksti Ja Dva. Anita Mäkinen

non kartoittamisessa. Tämän työn tarkoituksena on löytää kansallispuiston alueelta vedenalaisen luontonsa puolesta monipuolisimmat kohteet. Alueille perustetaan myöhemmin mahdollisesti vedenalaisia suojelualueita. Elämäntehtäviini kuuluu kuitenkin Suomen rannikkovesien kasvillisuuden luokituksen tekeminen ja rannikkovesiemme kasvillisuuden monitoroinnin kehitäminen. Tämä työ on aloitettu viime vuoden aikana yhteistyössä Helsingin yliopiston kasvitieteilijöiden ja vesiviranomaisten kanssa - ja työtä riittää.

TALVI-UNESSAKO? Talvikuukaudet kuluvat yleensä tiukasti kirjoituspöydän ääressä kesän kenttätöiden tuloksia raportoiden. Tuntuman vesielementtiin yritän säilyttää räpiköimällä uimahallin lämpimässä keinovedessä. Talven pimeydessä voi kuitenkin aina hauskuuttaa itseään tavailemalla edellisen kesän kelmuja, muovisia muistilappuja, joille merkitsemme lyijykynällä muistiin kaiken veden alla keräämämme tiedon. Niiltä saattaa löytää asiatietojen ohessa, vedenalaisen kinastelun vuorosanat, ilmoituksen ylhäältä rannalla odottavasta lämpimästä yllätyksestä - tai muuta mukavaa.

Q.1 Sanakirja: * umpimähkä = yhden neliömetrin ruutu, joka on jaettu sataan pikkuruutuun. Käytetään kasvilajien peittävyyksien arvioimisessa. ** Seilin kroonikko = SeiIin saarella pitkäkestoisesti aikaansa viettävä opiskelija tai tutkija (sanan alkujuuri Seilin saaren sairaalahistoriasta).

KUTEN AINA YMPÄRISTÖASIOISSA, LÖYTYY TÄHÄNKIN KYSYMYKSEEN YAST-A:H~SI [1;lDÄSrA l:AFrMN MIS- -T-EN 'A IN ---ff"I~t;j"jIOIDEN POHJALTA. ME SUKELTAJAT OLEMME ~~41t:.J;.J-,:~~ltin- ~ ETURIVIN PAIKOILLA TODISTAMASSA VEDENALAISEN MAAILMAN MUUTTUMISTA, JOTEN MEIDÄN PITÄISI, PAITSI KÄYTTÄYTYÄ ERITYISEN YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISESTI, MYÖS PERUSTAA KÄYTTÄYTYMISEMME MAHDOLLISIMMAN LAAJOIHIN TIETOIHIN.

UHKAAKO

EN

KORALLIRIUTTOJA?

MIKÄ ON KORALLI RI UTTA? Koralli on onteloeläinten pääjaksoon kuuluva eläin.

Koralli siis "syö" ravintonsa eikä tee siitä kasvien tavoin yhteyttämällä auringonvalon avulla. Tärkein ravinnonlähde on eläinplankton, mutta bakteerit ja muukin orgaaninen aine kyllä maistuu. Yhden yksilön koko vaihtelee lajista riippuen vajaasta millimetristä muutamiin sentteihin.

Pääosa koralleista erittää ympärilleen kalkkikuoren, josta koralliriuttojen perusrunko rakentuu. Muiden eliöiden erittämät korirakenteet "hitsaavat" tämän rungon kestäväksi. Korallilajit muodostavat itseään kopioimalla runko kuntia, joiden kasvunopeus vaihelee 0,520 cm:iin vuodessa. Korallipolyypin elävä kudos muodostaa yhteyden polyypista toiseen ja koko korallirunkokunta on näin elävän kudoksen peittämä.

Riuttoja muodostavat korallit elävät symbioosissa eli molempia hyödyttävässä yhteiselämässä pienten kasvien, panssarisiimalevien kanssa, joita on jopa miljoonia korallineliösenttimetriä kohti. Levien merkitys riuttoja muodostaville koralleille on ratkaiseva: jos leviä ei ole, korallin kalkin. eritys heikkenee oleellisesti eikä se voi muodostaa riuttoja.

Koralliriuttoja esiintyy suurin piirtein niillä alueilla, joiden veden lämpötila on ympäri vuoden yli 20° C eli leveyspiirien 30"5 ja 30 0Nvälisellä alueella. Koralleja esiintyy toki muuallakin, jopa Ruotsin ja Norjan rannikoilla, mutta siellä ne eivät muodosta riuttoja.

MITEN SUKELTAJA VAIKUTTAA KORALLlRIUTTAAN? Sukeltaminen voi vaikuttaa koralliriuttaan lähinnä kolmella tavalla: Ankkurointi riuttaan rikkoo korallia tehokkaasti.

Kymmenien sukellustukialusten vieraillessa samalla paikalla päivittäin riutta tuhoutuu nopeasti.

Huono sukellustapa vaurioittaa riuttoja: taitamaton sukeltaja, joka ei hallitse vedessä liikkumista, rikkoo koralleja ottaessaan tukea ym. Tämä on erityisen tyypillistä huonossa näkyvyydessä sukeltamaan oppineille, kokeneillekin sukeltajille, koska nämä ovat tottuneet liikumaan osittain tuntoaistin varassa. Edelleen pelkkä korallin koskettaminen rikkoo korallin pintaa peittävän elävän kudoksen, joka mm. suojaa korallia erilaisilta infektioilta.

Myös kalojen ruokkiminen riutoilla on ekologisesti kyseenalaista.

Matkamuistojen keräily riisuu varsin nopeasti suurenkin riutan, vaikka sukeltaja helposti ajatteleekin, ettei yhden korallipalan tai simpukan mukaan ottamisesta voi olla haittaa. Suosituimmilla sukelluskohteilla tehdään kuitenkin kymmeniä tuhansia sukelluksia vuodessa ja "muistojen" määrä on sen mukainen.

Ankkuroinnin ja keräilyn vaikutuksia voidaan helposti vähentää ja näin on monin paikoin myös tehty. Lähes kaikilla alueilla, joilla sukelletaan paljon, alusten kiinnittymistä varten on asennettu kiinteästi ankkuroituja poijula. Useilla alueilla merestä ei rangaistuksen uhalla saa nostaa mi-

tään. Syy näihin yksinkertaisiin ja tehokkaisiin toimenpiteisiin on pääosin kaupallinen, ei luonnonsuojelullinen: huonossa kunnossa olevat riutat eivät yksinkertaisesti houkuttele turisteja.

"EKOTURISMIA" BONAIRELLA Huonoon sukellustapaan ei juuri voida vaikuttaa, ja se onkin riutoilla sukeltamisessa haitallisinta. Vaikutusta on selvitetty mm. Bonairen saarella tehdyllä tutkimuksella, jossa todettiin sukeltamisen vaikutuksen riuttaan oli selkeästi nähtävissä korallipeitteen vauri-

Mika Pohjonen

oiden ja lajien määrissä.

Vaikutus rajoittui 100-260 metrin matkalle kiinnityspoijun ympärille. Riutta näytti sietävän vaurioitumatta noin 4000-6000 sukellusta vuodessa paikkaa kohti.

Todettiin myös, että riuttojen suojelun ja sukeltamisen yhteensovittaminen vaatii , paitsi tietoa riutan sietokyvystä, myös sukellusten jakamista sukeltajien tason ja eri kohteiden sietokyvyn mukaan. Tällainen organisointi taas vaatii henkilökuntaa ja kalustoa, eli rahaa. Bonairella alettiin tätä tarkoitusta varten periä sukeltajilta "riuttapääsymaksua" .

aineena. Myös tämä vauriMITEN URHEILUSUKELTAJA oittaa riuttaa ja heikentää -:"'-sen eroosiolta suojaavaa VOI SUOJELLA RIUTTOjA? 01 teen anna ta.

Sukella riutalla oikein: älä riko tai edes Mikäli hinta pidetään sopiMeriveden 1 täantumi kosketa, älä keräile. Hyvä kelluvuuden säävana ja kävijämäärää rajoi- nen jätevesien purkualueiltetaan kohteen sietokyvyn la ja öljyonnettomuuksien tely on sitä paitsi ainoa avain pieneen mukaan, voidaan päästä hy- vuoksi haittaa koko ekosysilmankulutukseen ja pitkiin sukelluksiin. viin tuloksiin. Ekoturismi- teemiä. Korallit kärsivät jo Anna arvoa riuttojen suojeluun tähtääperiaatteella on onnistuttu pelkästään jätevesien aiheville toimille ja ilmoita tyytymättömyytesuojelemaan mm. Ruandan uttamista lämpötilan ja suovuorigorillat salametsästyk- lapitoisuuden muutoksista. si riuttoja tuhoavaan toimintaan (ankkuseltä ja elinympäristön tuAkvaariokalojen, korallirointi, keräily). houtumiselta. en, sienien jne. keräily on Älä osta koralleista, simpukoista, merikillaajamittaista liiketoimintaa.

Esimerkiksi punakoralpikonnista jne. tehtyjä tuotteita.

MITKÄ TEKIJÄT li on lähes kadonnut VäliUHKAAVAT merestä koruteollisuuden haitan aiheuttavat myös aiheuttamat haitat lienevät KORALlI RI UTTOJA? ydinkokeet, joilla joitain myös enemmän esteettisiä, raaka-aineeksi.

Esimerkiksi Kaakkois-AaKoralleja tuhoavista atolleja on muutettu voi- eli ihmisen kokemia haittoja, kuin todellisia ympärissian merialueiden koralliriu- eläimistä kuuluisin on var- makkaasti.

Symbionttisten levien töongelmia, koska paikallitoista arvioidaan tuhoutu- masti orjantappurakruununeen tai vaurioituneen jopa meritähti, joka on tuhon- kuolemasta aiheutuvaa ko- silla mekaanisilla vaurioilla 60%, joten riutat epäilemät- nut satoja neliökilometrejä ralliriuttojen vaalenemista ei yleensä ole oleellista mertä ovat vaarassa. Syy ei kui- Australian suuresta valliriu- on viime vuosina havaittu kitystä riuttaekosysteemien tenkaan ole sukeltaminen, tasta. Viime vuosina eläi- mm. Karibialla. Se lienee toimivuuden kannalta. Muivaan joku tai jotkut seuraa- men leviäminen on alkanut merkki jostain riuttoja vai- hin uhkiin verrattuna suvista: myös Malediiveilla ja Sri vaavasta haitasta. Ilmiön keltamisella ei ole sanottaKoralli ei kestä suurta se- Lankassa. Syytä meritähden syyksi on arveltu korkeita vaa merkitystä. dimentaatiota, eli laskeu- lisääntymiseen ei tunneta. meriveden lämpötiloja, liToisaalta sukeltaminen on uv-säteilyä, eräs keino saada näille usein tuvan aineen määrää, vaan Aluksi arveltiin sukeltajien sääntynyttä köyhille alueille muuta elintukehtuu. Jos maalla tapah- keräilevän liikaa meritähteä bakteereja jne. keinotoimintaa kuin riuttotuu eroosiota lisääviä muu- syövää tritonkotiloa. Nykyjen hävittäminen. Sukeltatoksia maan käytössä, esi- ään syyksi arvellaan vesien SUOJElE RIUTTOJA minen voi suojella riuttoja merkiksi metsien hävittämi- likaantumista tai muuta ihnen polttopuuksi tai vilje- misperäistä muutosta. Kyse SUKElTAMALLA! tehokkaasti antamalla luonlymaan lisäämiseksi, me- saattaa olla myös luontaiRunsaalla sukeltamisella nontilaisille riutoille taloureen joutuvan kiintoaineen sesta, ajoittain toistuvasta siis on paikallisia haittavai- dellisen arvon. Sukeltamimäärä lisääntyy. Sedimen- ilmiöstä. kutuksia koralliriuttoihin. nen saattaa myös auttaa ihtaation kasvua saadaan aiMyrskyt rikkovat erityi- Näitä voidaan kuitenkin te- misiä arvostamaan riuttoja kaan myös vedenalaisilla sesti muista syistä heiken- hokkaasti rajoittaa yksinker- ja suhtautumaan aktiivisemrakennustöillä tai kaivostoi- tyneitä riuttoja. Paikallisen taisin keinoin. Sukeltamisen min niiden suojeluun... ~ minnalla, merihiekan nostolla ja pohjatroolin vedolla liian lähellä riuttoja. Veden sameneminen huonontaa myös valaistusolosuhteita, joka haittaa koralliriutan levän kasvua.

Kalastaminen räjähdysaineilla aiheuttaa suurta tuhoa ja on yleistä varsinkin Kaakkois-Aasian merialueilla. Räjäyttäminen ja eräät muut kalastusmenetelmät paitsi rikkovat riuttoja, myös heikentävät niiden aallokoita suojaavaa vaikutusta. Aallokon päästessä kuluttamaan rantaa suuremmalla voimalla rantaeroosio lisääntyy ja riutan selviämismahdollisuudet huononevat entisestään.

Riutta tuottaa kalkkikiveä noin 400-2000 t/ha-V. Riuttojen kalkkirunkoa käyte- TUHANSIEN VUOSIEN AJAN VAKAISSA OLOISSA KEHITTYNYT KORALLIYHTEISÖ ON ERITTÄIN MONIMUOTOINEN JA BIOLOGISESTI täänkin yleisesti rakennus- TUOTTAVA. KORALLILAJEJA ARVIOIDAAN OLEVAN NOIN 2500.

8

Alkup.testitulos resu'ts obtained from the "Work of Breathmg 0fy this as a super.o r VOLTREX c\early .denti b'e of surpassmg norming regulator, capa d pe Goa' 5tandar the exten d e d Performance ure II even at reduced suPP'Y press o

0

o

0

I

0

KREIKKAAN SUKE11'AMAAN Lähde Kreikkaan sukeltamaan. Se on nyt helpompaa kuin ennen.

H)'Viä sukelluskohteita löytyy niin Ateenan.Rivieralta kuin Korfun alueeltakin.

Erityisesti Korfun läheltä löytyvällä Paxin saarella on runsaasti mielenkiintoisia vedenalaisia luolia.

* Sukelluskeskus Hangossa

* PADI-sukelluskursseja * Retkiä ja sukellusseuraa

AI'IINAN R'V"U alk. 2.495,-/vko (1218)

* Välinevuokrausta ja ilmantäyttöä TULE SUOMEN PARHAILLE SUKELLUSVESILLE JA NAUTI AURINGOSTA HANGOSSA

KOR'U alk. 2.195,-/vko (20/8) Lisätietoja Kreikassa sukeltamisesta Fritidsresorilta tai Urheilusukeltajien Liitosta.

Soita ja varaa (90J 618 84 222.

FR''''DSRESOR Enemmän perillä

Dykcenter Östrahamnen, 10900 Hangö Tel. 358-11-2487301

Butik Svalbogatan 7, 00500 Helsingfors Tel. 358-0-7260200 Fax. 358-0-7200266

SUKELTAJA! Osta nyt aito 14 karaatin kultariipus. Saat sen nyt ilman välikäsiä suoraan kultasepän verstaalta. !.4kara

rttPlJsk, atif) k 9ljIJ ~si/aif)9f)

" Voit tilata tuotteet myös 925 Sterling hopeasta ketjutriipus 168,"

14 karaatin kultainen sukeltajariipus 168,"

Tuotteella on 10 päivän palautusoikeus.

KYLLÄ! Tilaan seuraavat tuotteet postiennakolla 014 karaatin sukeltajariipus _ 014 karaatin riipusketju _ 0925 hopeinen ketju + riipus _

kpl ä 168,kpl ä 250,kpl ä 89,-

Nimi _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ __ Osoite _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ __ Postitoimipaikka _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ __ Allekirjoitus;;;;:-;-;;-::-;:==-:;;=;;:::;-_ _ _ _ _ _ _ _ __ (Alle 16 v. holhooian alleki~oitus)

Postituskulut 28,-

Nauti Sukeltamisesta!

URSUIT Alk.

SÄÄTÖTILAVUUSPUVUT

A ~OO ~ ,

• Sekä

tai 420,-kkj12 kk

SPI~O SUP~fi

Regu

fiiUlC

2400,-

Harkituista yksi~iskohdista syn~y

täydellinen kokonaisuus

KAIKKEA sumTNJISEEH KESJ'I\O'rORS PIRTnu\ KY Hämeenlinna P.917-28621 10

•• ••

~C~0;j0~L~A.~R~ , ~~L~ AA ...

JA

••

NOUSUKO~SI

Teksti ja piirros: Ari Ruuskanen (OOLAROON TERÄSRUNGON KATKENNUT KEULAOSA LEPÄÄ OIKEALLA KYLJELLÄÄN HELSINGIN EDUSTALLA MATALIKOLLA 15-24 METRIN SYVYYDELLÄ. HYLYLLÄ ON USEIN PIMEÄÄ JA KYLMÄÄ. PAIKKA VAIKUTTAA ELÄMISEEN KELPAAMATTOMALTA. HYLKYHÄN ON KUOLLUT VAI ONKO? Sukelluksilla huomio kiinnittyy ensimmäisenä laivan massiivisiin kylkiin, kansirakenteisiin ja ruuman sokkeloihin. Niitähän sinne useimmiten mennään katselemaan. Joskus lampun valokiilaan sattuu pois uiva kala, tuskin muuta. Uponnut laiva mielletään romuksi, jopa ongelmajätteeksi.

Näitähän hylky ankarasti ottaen on: se on meren pohjalla kasa rautaa, jotka ovat joutuneet sinne ihmisen toimesta, ja joille ei ole enää käyttöä.

Elämän kirjo on kuitenkin monimuotoista ja sopeutunut mitä merkillisimpiin muotoihin. Eläin- ja kasvilajit ovat levittäytyneet tuhansien vuosien kuluessa kaikille mahdollisille kasvupaikoille. Sopivista elinpaikoista on huutava pula. Jokainen uusi kasvupaikka käytetään heti hyväksi. Uppoavaa laivaa voidaan tarkastella tästä näkökulmasta: se on uutta elintilaa sadoille ja tuhansille eliöyksilöille.

Levät ja runkoon kiinnittyneet eläimet eivät suinkaan ole kävelleet välittömästi hylyn rakenteille sen upottua. Niiden elinkierto koostuu yleensä kahdesta vaiheesta: itiö- ja toukkavaihe esiintyy vapaassa vedessä merivirtojen kuljetettavana, ja aikuisvaihe kasvualustaansa kiinnittyneenä. Vesi patsaassa uivalle äyriäisen toukkavaiheelle hylky merkitsee kiinnittymisalustaa, kasvu paikkaa ja suvunjatkomahdollisuutta - ei suinkaan arvotonta romukasaa.

Seuraavassa muutama päällimmäinen havainto näennäisesti aution (00laroon rungon päältä eräällä elokuisella sukellusreissulla: 1. Vesipatsaasta kansille vajonneita sini· ja piileviä. Yksittäisiä yksilöitä ei voida havaita paljain silmin, mutta mikroskoopin alle viety näyte paljastaa runkoa peittävän "möhnän" todellisen luonteen.

2. Ahven (Perva f1uviatilis) uiskentelee hylyissä usein pienissä parvissao Ne käyttävät ravinnokseen mm. eläinplanktonia ja äyriäisiä, joten kyrmyniskat ovat todennäköisesti ruokailemassa.

3. Kivinilkka (Zoarces viviparus) on taipuisaruumiinen pohjakala. Sillä ei ole uimarakkoa, joten se ei pysty säätelemään uintisyvyyttään. Niinpä kalan tapaakin usein makailemassa hylyn sopukoissa. Suojan lisäksi kivinilkka löytää hylystä ravinnokseen pieniä sini simpukoita ja katkoja.

4. Sinisimpukka (Mytilus edulis) viettää toukkavaiheensa avovedessä ja kulkeutuu merivirtojen mukana sopivalle kasvualustalIe. Aikuinen sinisimpukka on kiinnittynyt alustaansa eräänlaisilla rihmoilla.

5. Merirokko (Balanus improvisus) viettää sinisimpukan tavoin toukkavaiheensa avovedessä. Kiinnityttyään alustalIe toukka kasvattaa ympärilleen kuudesta kiinteästä ja kahdesta liikkuvasta (laske vaikka!) kalkkilevystä kuoren. Kuorensa sisälle aikuinen äyriäinen "istuu pää alas päin ja potkii ruokaa suuhunsa".

6. Runkopolyyppi (Obelia leveni) muodostaa noin 1,5 em:n korkuista metsärnäistä kasvustoa. Se pyydys telee polttiaissoluillaan ohitse kulkeutuvaa planktonia.

7. Urheilusukeltajaa (Homo sapiens dytiscus) voidaan pitää vierailevana lajina. Parhaiten se viihtyy hylyn sopukoissa, kapakassa ja sohvalla. Laji ei ole uhanalainen tai myrkyllinen, mutta se on muuten vain syötäväksi kelpaamaton. (oolaroon runko on vakaa kasvualusta. Se kestää kymmenien sen päälle kiinnittyneiden eläinten elinkiertoja. Toisin on nousuköyden laita. Yleensä köysi pysyy paikallaan ainoastaan kesän sukelluskauden. Tämä aika on sukeltajalIe aina liian lyhyt, mutta eliöle, jonka elinikä lasketaan kuukausissa se on tarpeeksi pitkä. Nousuköyteen 3 metrin etappisyvyyteen olivat kiinnittyneet 8. Polyyppiyhdyskunta, jonka yksilöt pyydystelivät onteloeläinten tyypilliseen tapaan plankteria.

9. Rihmamainen levä Pilayella Iittoralis veteli viimeisiään. Levän vuodenaikakierto oli lopuillaan ja oli aika siirtyä itiövaiheeseen talven ajaksi.

10. Rihmamainen levä Ectocarpus siliculosus puolestaan aloitteli elämäänsä. Ekologinen lokero sille vapautui Pilayellan väistyessä.

11. Punahelmilevä (Vera mium tenuicorne) sinnitteli Playellan ja Eetoearpuksen puristuksessa.

11

Pintauduttuaan jokainen sukeltaja alkaa tietenkin välittömästi miettiä, miksi ' rJ ... t I n asukkaita, eivätkä jotkut muut, ja mikä on tämän kaiken perimmäinen merkitys. Kysymyksiin kannattaa etsiä vastausta esim. populaatioekologisesta näköulmasta.

Coolaroota voidaan pitää avoimena ekosysteeminä, eli se on kosketuksissa vapaaseen veteen aivan kuten maankamara ilmakehään. Hylylle voi saapua eli öitä vesipatsaasta ja toisaalta ne voivat lähteä pois. Eliöt tulevat hylylle joko passiivisesti merivirtojen mukana tai aktiivisesti uiden. Jotkut etsivät ravintoa, jotkut kiinnitysalustaa ja jotkut piilopaikkaa. Coolaroo on myös rajallinen

Hylyn eliöyhteisöön vaikuttavat kulloisenkin vuodenaja ja vapaan veC1e ub.te-e' hulitiRuussa on erilainen kuin elokuussa. \... V'JTI.1"_ _~ roon rungon eliöstö on jatkuvan muutoksen alainen. Sukeltaja havaitsee lyhyellä reissullaan vain sen hetkisen tilanteen ja tuskin tulee ajatelleeksi vuoden aikana tapahtuvia useita mikromaailman ekokatastrofeja, uudelleen levittäytymistä, peto-saalis -suhteita, eloonjäämiskamppailuja, lajien välisiä ja sisäisiä kilpailuja. Lukuisia elämän kaaria syttyy ja sammuu ...

Evoluutio etenee vääjäämättömästi, ja geenivirta menee omia uomiaan kenenkään siitä välittämättä sen hölkkäsen pöläystä. ~

VAASAN VESI- JA YMPÄRISTÖPIIRI TARKKAILEE KAIKKEA YMPÄRISTÖNSUOJELUUN LIITTYVÄÄ

TANKKEREISTA VASKIKALOIHIN Jaakko J. Salo haastatteli Vaasan Vesi- ja Ympäristöpiirin tutkimuspäällikkö Pertti Sevolaa

MITKÄ OVAT KESKEISIMMÄT TEHTÄVÄNNE? VAVY on vesi- ja ympäristöhallituksen piiriorganisaatio, joka tekee töitä sekä ympäristöministeriön, että maaja metsätalousministeriön hallinnon alalla.

Päätehtäviämme ovat vesiensuojeluun liittyvät viranomaistehtävät, vesilain valvonta, tulvasuojelu , vedenhankinnan yleissuunnittelu. Seuraamme alueemme vesistöjen tilaa, sekä teemme ympäristötutkimusta. Vaasassa on erityisesti kokemusta ekologisista vesistötutkimuksista, kuten virtavesibiologiasta ja rannikkovesien tutkimuksesta. Merialueella tutkimme rannikkovesien tuotantodynamiikkaa ja vesiensuojelun kannalta tärkeää typpikysymystä.

Rannikolla olemme kartoittaneet suojelualueiden luontoa, vanhoja metsiä, uhanalaisia lajeja jne. Merikotkien suojelun suunnittelu on myös siirtynyt hoidettavaksemme.

MILTÄ TÄNÄ PÄIVÄNÄ NÄYTTÄÄ?

Vaasan piirin alueella ei ole sanottavasti saastuttavaa teollisuutta, siinä suhteessa kuulumme rannikkomme puhtaimpiin alueisiin.

Ratkottavia ongelmia toki löytyy.

Jokien tuoma kuorma, matalat vedet, Vaasan jätevesien kuormittama saaristo, kalankasvatus, suurimpia mai-

12

nitakseni. Ongelmana on myös rannikon maaperän happamuus, joka laannuttaa kalakantoja.

Merenkurkun vesistöt ovat onnettomuusalttiita. Muistissa on mm. M/S Eiran aiheuttama öljyvahinko 1984.

KESKEISIMMÄT ONGELMA·ALUEET? Kaskinen, Vaasan saaristo, Skaftungin-Kristiinankaupungin kalankasvatusalueet ja jokisuut.

TEILLÄ ON KÄYTÖSSÄNNE UUSI ALUS. MITEN SE PALVELEE TAR· PEITANNE? Kyllä. Uusi hartaasti odotettu "Balanus" saatiin käyttöön keväällä 1993.

Raippaluotolaisvalmisteinen 9,9 m pitkä vene on hyvin varustettu tutkimuksiamme ajatellen. Sen suunnittelussa on otettu myös sukeltajatyöskentely huomioon. Kokemukset ensimmäiseltä vuodelta ovat hyvät. Ve-

UUSI, HYVINVARUSTETIU "BALANUS". KUVA: PERTIU SEVOLA

neen matkanopeus on n. 18 solmua dinaatiotiedot ja syvyys ovat tärkei- MERENKURKUN SUOJELUALUEET? ja kiireen iskiessä päästään yli ~0 tä. Uusista lajeista ja epäselvistä taValassaarten linnu.stonsuojelualue _ _~ solmun n0g~Utta. _ _ _--~-~UlK;Sl·s§.!t~ a ofamme erity.isen mielelon maan vanhi'n Iuon j.el._ _ __ lämme näy _ _ _ _ _ _ _~d?e.~M~·~·~ mpfclKo teita on Mikkelinsaaret, josta osa on rauhoitettu.

JOS SUKELTAjA TAI MUU LUONMerenkurkun alue kuuluu useaan NOSSA L1IKKUjA LÖYTÄÄ JOTAIN ONKO TYÖSSÄNNE KÄYTETTY SUMIELEST ÄÄN YMP ÄRISTÖNSUOjE- KELTAjlA APUNA JA MILLAISIA kansainväliseen suojeluohjelmaan, mm. Pohjoismaiseen merikansallisLULLlSESTI KIINNOSTAVAA, KIIN- KOKEMUKSIA TEILLA ON? Hyviä. Sukeltajan käyttäminen on puisto-ohjelmaan.

NOSTAAKO SE TEITÄ?

Monista muista mainittakoon EYIlman muuta. Otamme mielelläm- monesti välttämätöntä. Esim. Eiran me vastaan määritettäväksi kaikkia öljy tutkimus ei olisi ollut mahdollis- Nature ohjelma ja suunnitteilla oleva Vihreä silta -hanke, eli suomalais-ruotta ilman sukellusapua. "tuntemattomia" eliöitä.

Lajien levinneisyydestä Merenkur- salainen suojelualue Merenkurkun yli.

Merenkurkku on eliömaantieteellisesti mielenkiintoista aluetta. Se on kun alueella saamme sukeltajilta palsuolaiseen ja makeaan veteen sopeu- jon tietoja. Suunnitteilla olevaan re- KENEN PUOLEEN VOI KÄÄNTYÄ tuneiden eliöiden äärialue ja kohtaa- hevöitymisen seurantaan liittyvät ran- NÄYTTEIDEN JA KYSYMYSTEN mispaikka. Erityisesti kiinnostaa le- tavyöhykkeen levähavaintolinjojen KANSSA? Vaasan vesi- ja ympäristöpiirin mevälajien esiintyminen. Myös esim. vas- määrittäminen vaatii sukellusta. Pykikalat, selkärangattomat simpukat ja syväksi suunniteltu seurantaprojekti ritutkimuksista vastaan Hasse Lax, Balanus-veneen kippari on Antero Rierityisesti sini- ja hietasimpukka, sekä käynnistettäneen tänä vuonna.

Vastuu kysymykset rajoittavat har- patti ja sisävesitutkimuksista voi otäyriäiset. rastajasukeltajien käyttöä työtehtävis- taa yhteyttä Kalle Storbergiin. ParhaiMITÄ TIETOjA LÖYDÖIST Ä HALU- sä. Vastaanotamme kuitenkin mielel- ten heidät tavoittaa soittamalla lämme sukeltajilta havaintoja ja an- VAVY:n vaihteeseen (961) 325 651l.

ATTE? Löytöaika, päivä ja kellonaika. Si- namme neuvoja oman alamme kysyQj jaintitiedot, esim. paikannimi, koor- myksissä.

Sukellus-. surllng-. melonla- purJehdusym. ,eslurhellupukuJen

POISTO~~

MYYNTI

VUODEN SUURTAPAHTUMA NORPILLE 9.-12.6.1994 Norpille ja kaikille muille nuoriso henki sille tarkoitettu vuoden -94 megataphtuma: NORPPALEIRI on jälleen ohjelmassa: Aika: 9.-12.6.1994 Paikka: Suomen Urheiluopisto, Vierumäki Hinta: 690,- sisältäen: majoituksen, opetuksen, ruokailut (aamu pala, lounas, päivällinen, iltapala), vakuutuksen ja special leiri T-paidan jokaiselle osallistujalIe. HUOM! sisaralennus 80,- (=610,- sisar)

Ohjelmassa mm: norpparalleja sekä hallissa että avovedessä, va-suunnistusta, -kalastusta, -kuvausta, laitesukelluskokeilua, illanviettoja nuotiolla sekä mahdollisuus osallistua oppilaana Nuori Suomi -ohjaajakurssille leirin aikana.

Ilmoittautumiset seuroittain liiton toimistoon p. 90-158 2258. Lisätietoja leiristä ja sen sisällöstä antaa koulutus- ja valmennuspäällikkö Arto Sieppi p. 90-158 2569.

Pidä kiirettä ja varmista paikkasi vuoden hauskimmalle leirille.

SUKELLUSLIIKE

I ~ IiIi1111 ilil

HELSINKI: PAJALAHDENTIE 9, 00200 HKl, PUH. (90) 6922 358, FAX 6927 203

I

TURKU: HUMALlSTONKATU 13.20100 TKU. PUH: (921) 2518 747, FAX SAMA

NUORI SUOMI 1IU4-rt ~,m

13

MERIARKEOLOGIAN AKATEEMINEN •• •• •• OPETUS KAYNNISTYMASSA Leena Sammallahti KUTEN KAIKKI OMASTA HISTORIASTAAN KIINNOSTUNEET JA ARVONSA TUNTEVAT URHEILUSUKELTAJAT TIETÄVÄT, HYLKYTUTKIMUS SEN PAREMMIN KOTOVESISSÄ KUIN MAAILMAN MERILLÄKÄÄN EI OLISI PÄÄSSYT NYKYISIIN TULOKSIINSA ILMAN HEIDÄN PANOSTAAN . MERIARKEOLOGIA SYNTYI URHEILUSUKELLUKSEN JA TEKNISEN LAITTEISTON KEHITTYMISEN MYÖTÄ, JA ILMAN TÄTÄ VAPAAEHTOISTEN HARRASTAJIEN MAAILMANLAAJUISTA JOUKKOA TULOKSET OLISIVAT RATKAISEVASTI VAATIMATTOMAMPIA. Koska ihmisen työskentely veden alla vaatii erityistä tekniikkaa, pOikkeaa meriarkeologian historia varsinaisen arkeologian historiasta. Arkeologia on tutkinut jo satojen vuosien ajan ihmissuvun muinaisia vaiheita ihmisten "jälkien", säilyneiden aikaansaannosten perusteella. Vedenalaisen arkeologian tuleminen ylipäätään teknisesti mahdolliseksi on tapahtunut ratkaisevasti myöhemmin. Ennen paineilmalla toimivan hengityslaitteen käyttöönottoa ja raskaan kypäräsukeltajan puvun kehittymistä ketterämmäksi 1950-luvulla museoiden ja tutkijoiden yritykset hylkyjen tutkimiseksi jäivät satunnaisiksi ja tuloksil-

taan laihoiksi. Lisäksi humanistisen koulutuksen saaneista tutkijoista vain aniharva pystyi sukeltamaan. Näin ollen sukeltajien - olivatpa he sitten ammattisukeltajia tai urheilusukeltajia - mukanaolo vedenalaisessa tutkimustyössä on ollut välttämätöntä.

Monivuotinen toiminta museoiden tutkimusprojekteissa on koulinut tähän mennessä jo useita sukeltajapolvia päteviksi ja kenttätutkimustekniikan hallitseviksi. Sukeltamistaidostaan ja sukelluskalustostaan syystäkin vahvan itsetunnon omaava, työtä pelkäämätön ja ryhmäkuriin tottunut joukko ei ole useinkaan tyytynyt pelkkään avustajan rooliin. On haluttu itsenäisesti tutkia joku, usein itse löydetty, hylky, johon on saatu muinaismuistolain rauhoittaman vanhan hylyn kyseessä ollessa viranomaisilta vaadittava lupakin.

Helsingin yliopistoon perustettiin v. 1921 ensimmäinen arkeologian professuuri. Nykyisin arkeologian oppituoli on myös Turun yliopistossa.

Meriarkeologian opetusta ei näissä yliopistoissa ole juurikaan harrastettu. Toukokuussa 1993 vahvistettiin Helsingin yliopistossa merihistorian opintokokonaisuus, jonka puitteissa syksystä 1993 alkaen on tarkoitus tarjota säännöllisesti myös meriarkeologian opetusta. Kokemukset ensimmäisestä, ruotsinmaalaisen meriarke-

ologian dosentin Carl-Olof Cederlundin antamasta opetuksesta ovat rohkaisevia: kaksikymmentä arkeologian opiskelijaa, joista melkoinen osa hallitsee sukellustaidon aakkosetkin, osallistui kurssille. Näkyvimpänä tuloksena kurssista on nippu esseitä, joiden aiheista voisi mainita esimerkkeinä "Laivanrakennustraditiot Suomessa hylkylöytöjen pohjalta" ja "Varhaisten satamien geomorfologisia edellytyksiä". Kesällä 1994 on tarkoitus järjestää Suomen merimuseon tutkimusleiri ensimmäistä kertaa sellaisessa muodossa, että se sisältää "opetuskaivauksen": mukana on perinteisten museovirkamiesten ja urheilusukeltajien lisäksi myös arkeologian opiskelijoita opettajineen. Opettaja olisi tälläkin kertaa todennäköisesti Tukholmasta.

Tutkija-meriarkeologien nyt alkuvaiheessa oleva koulutus ei tee tulevaisuudessakaan urheilusukeltajien työpanosta tarpeettomaksi. Koulutettu ja valistunut urheilusukeltaja tulee aina olemaan välttämätön yhteistyökumppani hylky tutkimusta tehtäessä. Urheilusukeltajia tarvitaan siellä, missä tutkimuskohde sijaitsee pinnan alla, niin meillä kuin muuallakin. Meriarkeologian edistyminen edellyttääkin hyvää yhteistyötä sukeltajien ja koulutettuQ.; jen ammattitutkijoiden välillä.

KOKO PERHE SUKELLUSLOMALLE TURKKIIN! Tunnelmalliseen, aitoon FETHIYEEN hinnat alk.

2.095,-

13.8. ja 20.8.

Monipuoliseen MARMARIKSEEN hinnat aIli.

1.895,-

11.8. ja 18.8.

Hinnat eivät sisällä tilauslentoveroa.

e·

Soita 90-1233 233 ja varaa!

. .

14

PENTTI "JASKA" PUHAKKA •• LAHTI 09.02.1994 Vuodet ovat kuluneet ja eräs sukelluksen alkuvuosien puuhamies saavutti viimeisen virstanpylvään 09.02.1994. Sukeltaja, jonka aktiivikausi sattui 50-60 -luvulle, eli ajalle joka oli täynnä erilaisia haasteita ja jolloin sukeltaminen oli todella uutta ja ihmeellistä. Pentti Puhakka eli "Jaska" oli eräs sen ajan puuhakkaampia ja tunnetuimpia hahmoja harrastuksemme parissa.

Mutta ehkä on paras, että esitän lyhyen katsauksen "Jaskan" sukellusurasta, joka on ollut varsin värikäs ja takasi "legendan" maineen jo hänen eläessään.

- Aloitti sukelluksen 60-luvun alussa Merikissoissa.

- Oli mukana ensimmäisessä ryhmässä, joka vannoi sukellusvalan "Neitsyen nimeen".

- Toimi sukelluskerhotoiminnan alkuunpanijana Lahdessa ja Pingvin-kerhon vetäjänä sen ensimmäiset viisi toimintavuotta.

- Käynnisti Suomessa sotien aikana vesiimme pudonneiden lentokoneiden etsinnät.

- Mainittiin Guinnes'in ennätysten kirjassa 24 h viestisuunnistussukellus Vääksy-Lahti tapahtumassa.

- Kokeili ensimmäisenä Suomessa, miten pelastaudutaan jäihin vajonneesta autosta. (Oli Afun kanssa puuhassa).

- Kehitti "Hallirallin" uimahalleihin talvi seksi kilpailumuodoksi sukeltajille.

- Oli vuoden liiton varapuheenjohtajana aikana jolloin päätettiin liittymisestä silloiseen SVULoon.

- Oli myös päättämässä ensimmäisen sukelluskerhon liittymisestä Suomen Meripelastusseuraan (Pingvinit).

- Oli useita kertoja palkinnoilla liiton järjestämissä va-kalastus, vasuunnistus- ja va-valokuvauskilpailuissa.

- Kuului Suomen va-kalastusjoukkueeseen 1967 Mallorcassa käydyissä Eurooppa-Afrikka kalakilpailuissa.

- Oli Suomen virallisena tarkkailijana MM- va-kalakilpailuissa Chilessä 1972.

- Oli ensimmäisiä sukelluskouluttajia maassamme.

- Organisoi Lahden seudulla useita vuosia ennen nykymuotoista ''Lumihiutale -operaatiota" vastaavanlaista toimintaa, jolloin samalla sukeltajat harjoittelivat LA-puhelimien oikeaa käyttöä.

- Kuului useita vuosia Urheilusukeltaja -lehden toimituskuntaan siinä vaiheessa, jolloin lehti startattiin uudelleen "käyntiin".

- Rakennutti ja varusti avomerikuunarin jolla piti lähteä Australiaan.

Sairastui vakavasti matkalla ja joutui itse palaamaan takaisin Suomeen.

- SUSL muisti tehtyä työtä Pronssisella Ansiomitalilla vuonna 1989.

Nämä muutamat rivit antavat kalpean kuvan eräästä miehestä, joka on legenda sukeltajien keskuudessa vieläkin, vaikka hänen aktiivikautensa sukeltajana on jo takanapäin.

Kunnioittakaamme näiden rivien sanomalla hänen muistoaan.

Eka Metsävuori

MERIMUSEON VA-KUULUMISIA Maija Fast Vuoden 1993 aikana yhteistyö museoviraston alaisen Suomen merimuseon ja urheilusukeltajien välillä jatkui aktiivisena. Hylkyilmoituksia merimuseo sai 22 kappaletta. Ilmoitetuista hylyistä suurin osa on entuudestaan tuntemattomia. Tutkimuslupia muinaismuistolain suojelemiin hylkyihin haettiin 15 kappaletta ja saman verran lupia myönnettiin. Lu· . vista suurin osa myönnettiin sukellusseuroille hylkydokumentointia varten; luvanhakijoista vain kolme oli museoita. Tutkimusraporttien jättöaika on vasta hieman myöhemmin keväällä, mutta jokunen ripeä seura on jo tätä kirjoitettaessa ehtinyt jättää raporttinsa.

Esimerkkinä vuoden 1993 mielenkiintoisista kohteista voidaan mainita Porvoon maalaiskunnan tunnettu "kultakaleeri". Hylyllä sukellettiin museoviraston luvalla syyskesällä, jotta

77 /'

"KULTAKALEERISTA" 1935 NOSTETTUjA TYKINKUULlA JA SRAPNELLEjA. NÄIDEN MUINAISMUISTOLAKIA EDELTÄNEIDEN LÖYTÖJEN KOHTALOSTA EI OLE MITÄÄN TIETOA. KUVA MERIMUSEON ARKISTO. 15

saatiin täydennettyä merimuseon arkiston melko vähäistä materiaalia hylystä. Hylynhän on oletettu olevan venäläinen kaleeri, joka haaksirikkoutui 1721 ryöstöretkeltä palatessaan kulta- ja hopealastissa. 1930-luvulla tämä oletettu "kultakaleeri" paikallistettiin ja pelastusyhtiö Neptunin avulla hylystä nostettiin runsaasti ammuksia sekä tunnistamattomia metallikappaleita. Toiveet arvolastin löytymisestä valuivat hiekkaan, kun metalli osoittautui hopean sijasta raudaksi. Ainoa jalometallilöytö oli yksi kultainen sormus. 1960-luvun alussa Urheilusukeltajain Liiton sukeltajat mittasivat hylkyä. Samalla vuosikymmenellä hylystä nostettiin analysoitavaksi ihmisluita; kyseessä oli täysikasvuisen kookkaan miehen jäänteet.

1980-luvun puolivälissä eräs sukellusseura suoritti mittauksia tällä jo hyvin hauraalla hylyllä museoviraston luvalla. .

Syyskesän 1993 kenttätyön tuloksena "kultakaleerista" saatiin ajan tasalla oleva luonnospiirros. Merimuseon ja kenttätyön tehneen sukellusseuran välisten neuvottelujen jälkeen nostettiin myös joitakin esineitä ammuksia ja lasi pullon osia. Esineet ovat paraikaa konservoitavina merimuseon laboratoriossa Hylkysaaressa. jotta vedenalaistutkimusta harjoittavien museoiden ja urheilusukeltajien yhteistyö saataisiin nykyistäkin välittömämmäksi, on merimuseossa herännyt ajatus vuosittaisen seminaaripäivän järjestämisestä. Syksyllä kenttätyökauden jälkeen tai keväällä

Leena Sammallahti

MULANIN HYLYN •• KENTTATUTKIMUSVAIHE •• •• •••• PAATTYMASSA

PERINTEISEEN TAPAAN JÄRJESTI SUOMEN MERIMUSEO TUTKIMUSLEIRINSÄ 1600-LUVUN ALUSSA HANGON ITÄSAARISTOON UPONNEESSA NS. MULANIN HYLYSSÄALKUKESÄSTÄ 1993, NYT JO KUUDETTA KERTAA. MERIMUSEON TUTKIjOIDEN LISÄKSI VAPAAEHTOISINA SUKELTAjINA TOIMIVAT TEREDO NAVALIS -YHDISTYKSEN JÄSENET; LISÄKSI OLI SUKELTAjIA MM. SAVONLINNAN URHEILUSUKELTAjISTA JA OULUN VESIMIEHISTÄ.

Ensisijaisena tavoitteena oli saattaa lastista tyhjennetyn hylyn mittaukset loppuun. Tehtävä suoritettiin siihen valitun mittaus ryhmän toimesta kiitettävästi ja tuloksena on sekä manu-

ennen seuraavan kauden alkua tutkimusluvan saaneet voisivat kertoa kenttätyökokemuksistaan ja aikaansaannoksistaan toisille luvan saane ille ja muillekin kiinnostuneille. Se, että va-tutkimuksesta kiinnostuneet tapaisivat toisensa edes kerran vuodessa kasvoista kasvoihin, olisi epäilemättä antoisaa ja hyödyllistä. Meriarkeologiaa harrastavat ja sen parissa työtä tekevät saisivat vaivattomasti tietää, mitä muualla tapahtuu.

Päivän mittaisen viikonlopputapaamisen voisi järjestää esimerkiksi merimuseossa Hylkysaaressa. Ajatus itää.

Ruotsissahan Marinarkeologiska Sällskapetin jokakeväisellä konferenssilla on jo pitkät perinteet. ~

aaliset että CAD-ohjelmalla tulostettavat rakenne piirrokset. Mammuttipumppauksen yhteydessä paljastuneita, IN SITU dokumentoituja rakenneosia ja varusteita nostettiin pinnalle

mitattavaksi ja valokuvattavaksi (kuva 2). Näistä mielenkiintoisimmat - esim. ankkuri, ankkuripelin kelatukki, osa tammipuista keularankaa ja koristeellinen kokkapuu - siirrettiin suojattuina Hylkysaaren konservointilaboratorioon (kuva 3).

Toisena tehtävänä oli dokumentoida ja tyhjentää aluksen tutkimaton keula. Esineistä ja niiden osista päätellen keulassa oli sijainnut keittiötilojen lisäksi aluksen köysivarasto.

Materianalyyseja jatkettiin viimekin kesänä, tällä kertaa honkaisen sikokölin puulustokairauksilla. Näiden avulla Joensuun dendrokronologian laboratorion tutkijat selvittävät puun kaatoajankohdan lisäksi kölipuun todennäköisen kasvupaikan, joka on pitävä todiste aluksen rakennuspaikkaa määriteltäessä. Muista materiaalinäytteistä mainittakoon Åbo Akademin Puukemian laitoksella analysoidut rivenäytteet sekä köysinäytteet. Olennaisien rakenneosien puulajimäärittelyt on tehty. Kaikki hylystä löytynyt luuaineisto on myös kenttätöiden alusta asti osteologisesti määritelty.

Leirien aikana on kuvattu mosaiikkitekniikalla hylyn ympäri rakennettua kehikkoa hyväksi käyttäen tutkimusalueiden ja kaistojen lisäksi koko hylky ennen kesän tutkimuksia ja viimeiseksi niiden päätyttyä. Tämä mosaiikkikuvasarja on hyvin mielenkiintoinen. Ensimmäisiä ja viimeisiä kuvia toisiinsa verrattaessa voi vaikuttavasti nähdä mitä kohteelle tutkimusten aikana on tapahtunut. Tiilikasan alta on huolellisesti dokumentoimalla ja tyhjentämällä paljastettu taitavasta laivanrakennustraditiosta kertova honkahylky. ~

MOSAlIKKIKUVAT MUU,NIN HYLYSTÄ KESÄLLÄ

MUU,NIN HYLYN RAKENNEOSIA. HANKO,

MULAN

TOUKO - KESÄKUU

1993

RAKENNEOSAT N°l JA N° 2

1: 10

~ 01020304050(H

PIIRROS: 50

100

KEULA N~ 2 AA

KALLE SALONEN/ PIA SAARENPÄÄ

RE1KA

#1,501

I

100 -

100-

100-

.

....

lSA

51-

50 -

NAULAN U1KÄ

+- NAULAN RflMA

.

!D1UiJlAN

REIMA ~

TAPPI

112 MM 0-

0-

I

I

,

I

10

11

)0

100

0-

MUU,NIN HYLYN ROMBILÄVISTEILLÄ KORISTELTU KOKKAPUU.

1989 JA 1993.

VALOKUVANNUT PETRI ROUHIAINEN JA KALLE SALONEN.

17

Lisenssiin sisältyy tapaturmavakuutus, joka korvaa kilpail uissa, harj oi tuksissa, näytöksissä ja niihin liittyvillä matkoilla sattuvat taL........O==_ _=---' paturmat. Lisenssi koskee urheilusukellusta, räpyläuintia, uppopalloa, sukelluskalastusta, -suunnistusta ja kuvausta.

Urheilusukeltajain liiton lisenssiin kuuluvan vakuutuksen perusteella korvataan

tapaturmien lisäksi sukelrajantauti, joka johtuu liian nopeasta pintaantulosta.

Kilpailijoille lisenssi on pakollinen, mutta Suomen Urheilusukeltajain liitto suosittelee sitä muillekin. Tapaturmavakuutus on tärkeä osa urheilijan taloudellista perusturvaa. Siitä maksetaan hoitokuluja ja haitta-asteen mukainen kertakorvaus sekä kuolintapaussumma. Käänny liittosi tai seurasi puoleen.

1)

-

POlijOIA-YlffiÖT POHJOLA SUOMI-SALAMA EUROOPPALAINEN IIMARJNEN 18

VANHA SUKELTAJA MUISTELEE ...

Merellisissä tunnelmissa suku risteilyllä entisen merkinantajan, Vilho Siirtosen kanssa Anne Järveläinen.

Kuvat Vilho Siirtosen albumista

KERRO KUINKA PÄÄDYIT SUKEL TAJAN RASKAASEEN AMMATTIIN? 1944 olin sodassa, enkä päässyt mukaan sukellus töihin. Sodan aikana saksalaiset hävittivät kaiken mahdollisen; tiet, sillat, satamat... Sukellustöitä oli paljon.

Ensimmäisessä työpaikassani, Kokemäellä Kolsin voimalaitoksella minut määrättiin sukeltajan avustajaksi. Myöhemmin pääsin merkinantajaksi (=narumieheksi). Silloin oli tapana opastaa merkinantajia päästämällä myös heidät alas. Siitä se alkoi.

Merkinantajan työni jatkui vuoteen 1958. Silloin sain Sukeltajaliitolta sukeltajaharjoitteluluvan.

Sukelsin englantilaisella kypärällä.

Rintahaarniskani painoi 15 kiloa. Kengät olivat messinkiä tai valu rautaa, kumpikin II-kiloisia. Etu- ja takapaino olivat kumpikin 15 kilon painoisia. Varusteet painoivat kuivana 75 kiloa ja märkänä 125 kiloa. Kypärän lasin huurtuminen estettiin sylkäisemällä tai pesemällä se Raili-merkkisellä pesuaineella, myös tupakan tuhkaa käytettiin. Ainoa konsti lasin pyyhkimiseen alhaalla oli villapipoisen pään heilauttaminen. Sukeltajan pipon väri oli aina punainen.

Puvun alla pidettiin kaksinkertaisia villavaatteita. Sukatkin olivat kuin Peppi-Pitkätossulla, reiteen asti.

KUINKA KAUAN JATKOIT SUKELTAJAN URAASI JA MILLAISIA MUISTOJA JÄI? Kaiken kaikkiaan 18 vuotta. Sukellustyötä riitti vuodessa 5-6 kuukaudeksi, loppuaika tehtiin muita töitä.

Sukellustöiden perässä mentiin milloin minnekin päin Suomea, sillä su'keltajan palkka oli kaksinkertainen hyvän kirvesmiehen palkkaan nähden.

Työaika alkoi aamulla kello 7. Pukemisaikaa oli 0,5 tuntia, joten alas mentiin 7.30. Ylös tultiin kello 9 ja puolen tunnin lepotauon jälkeen taas tunti alhaalla, ja sen jälkeen kahden tunnin ruokatauko jne ... Yhteensä viisi tuntia päivässä.

Vedet olivat sameita ja kylmiä. Paras työskentelysää oli pakkasella, koska ilma oli raikasta. jäätyminen oli

jatkuvana vaarana, ja silloin vain tultiin ylös kun ilma loppui. Säästä tulikin sukeltajien keskuudessa sanonta: Kun oli paha ilma, oli hyvä, että oli edes jonkinlainen ilma! Sukelsin viimeisen kerran vuonna 1964.

VAlMISTIT MYÖS ITSE SUKEllUSPUKUJA. MITEN NE TEIT? Siihen aikaan sukelluspuvut olivat jäykkiä. Puvut olivat kangaspäällysteisiä. Välissä oli kumi ja sisällä kangasvuori. Päätinkin tehdä notkeamman puvun.

Tein kumipäällysteisiä pukuja, joiden vuorina oli molskia tai Velvetonkangasta. Myöhemmin pukuihin tuli trikoovuori. Kumin vahvuus oli 0,6 mm.

Myös poikani Eero, joka toimi sukeItajan merkinantajana, valmisti kanssani pukuja. Minun tekemieni pukujen kaulusta koristi sininen koristeraita, ja Eeron tekemiä vihreä.

Eeron ollessa armeijassa Obbnäsissä laivastoasemalla 1964 hän löysi sukellusvälinevarastolta minun valmistamani puvun, toisen niistä kahdesta, jotka valmistin armeijalle ..

SINULLA ON KOTONA YlÖJÄRVELlÄ KI RJAHYLL YSSÄ SU KEL TAJAlIITON STANDAARI, JOSSA ON VUOSILUKU 1906.

KERRO KUINKA SAIT SEN. Toimin aikanani Sukeltajaliiton liittotoimikunnan jäsenenä ja sain sen liiton hyväksi tehdystä työstä. Vuotta en muista. Nykyään sukeltajiilla ei enää ole tätä ammatti liittoa, vaan he kuuluvat Rakennusliiton sukellusosastoon.

Olin myös aikoinaan liiton lähettämänä edustajana tutustumassa Leningradissa paikalliseen sukelluskoulutukseen. Siellä pääsin mm. katsomaan vedenalaisen hitsaustyön opettamista. Isossa vesisäiliössä oli värjättyä vettä. Oppilas hitsasi säiliön sisällä pöydän ääressä.

Venäläiset kävivät vastavierailuIla Suomessa, ja näytimme heille Helsingin satamassa suomalaisten sukeltajien työskentelyä.

Suomessa Sukeltajaliittoon kuului 250 ammattisukeltajaa, narumiehiä oli vähemmän. ~ 19

PM-SUKELLUSKA ASTUSKILPAI UT o

NORJA, ALESUND 4.-5.9.1993 Kilpailupaikaksi Norges dykkerforbund oli valinnut kauniin Älesundin kaupungin Keski-Norjassa, hiukan Kristiansundista etelään. Lumihuippuiset vuoret ympäröivät saarella sijaitsevaa pikkukaupunkia, joka nykyisin on yhdistetty mantereeseen siltojen ja tunneleiden välityksellä.

Suomen maajoukkue saapui Ålensundiin myöhään torstai-iltana. Näinollen harjoitteluun paikan päällä jäi ainoastaan perjantaipäivä, joka osoittautui liian vähäiseksi. Norjan olosuhteet poikkeavat niin paljon Suomen vastaavista, että harjoitteluaikaa olisi pitänyt olla ainakin yksi päivä lisää. Pelkästään totuttelu kilpailukalojen tunnistamiseen ja niiden oleskelupaikkojen löytämiseen vie aikansa. Painojen määrä vaatii tarkistuksen veden 'suuremman nosteen takia.

Pohjan peittää uskomattoman tiheä levästö ja paikoin vesi on täynnä polttavia meduusoja. Vuorovesi aikaansaa melkoisia virtauksia, jotka pitää osata huomioida paluumatkaa suunniteltaessa. Veden kirkkaus aiheuttaa alkuun ongelmia tähtäyksessä vaiukeuttaen etäisyyksien määrittämistä.

Kilpailujärjestelyt olivat erinomaiset. Majoitus oli järjestetty edullises-

ti paikallisen seuran klubitalolle, jossa oli Suomen joukkueen onneksi jopa sauna. Kilpailutoiminnan lisäksi oli perjantai- ja lauantai-illoiksi järjestetty ohjelmaa, joka koostui aterioimisesta videoesityksistä ja sosiaalisesta yhdessäolosta. Kilpailumatkoille siirryttiin kahdella aluksella ja kilpailun sai aloittaa kahdesta valinnaisesta pisteestä. Kaiken varalta rannalla päivysti ambulanssi koko kilpailutoiminnan ajan.

Ilman ja veden lämpötilat pysyttelivät koko ajan 12 asteessa, joten paluumatkilla neljän tunnin kilpailun jälkeen kaikilla oli enemmän tai vähemmän kylmä. Sallittuja saaliskaloja olivat turska, vuonoturska, sei, makrilli ja eräs laji jolle Suomen joukkue ei löytänyt äidinkielestään vastinetta. Vähimmäiskoko kaloilla oli rajattu 500 g:an ja pisteitä sai sekä kalojen lukumäärän, että kokonaispainon perusteella. Kalaa tuli runsaasti. Suurimmat kokonaissaaliit olivat 50 kg:n tienoilla. Kilpailun suurin kala oli 7 kg:n turska.

Henkilökohtaisen kilpailun voitti Norjan Svein O. Angvik, toiseksi tuli niinikään norjalainen Ottar Gjestad, kolmannelle sijalle kiilasi Tanskan L. Sörenssen. joukkuemitalit jakaantui-

vat seuraavasti: kultaa Norja, hopeaa Tanska ja pronssia Tanska. Tanskan joukkueet olivat tasaisia ja korkealaatuisia, mutta tanskalaiset käyvätkin säännöllisesti Norjassa harjoittelemassa. Suomalaiset lähtivät kilpaan puolustamaan jorma Seppäsen vuonna 1992 saavuttamaa hopeamitalia, mutta menestys jäi tällä kertaa heikoksi. Stig Gustavsson oli seitsemästoista, Pekka Niemelä kahdeskymmenes, Markku Leppänen kahdeskym·menesensimmäinen ja Teuvo Haverinen kahdeskymmenes toinen.

Q)

HANKO CUP 28.2.1993 Sukelluskalastuken päätapahtumak- , si muodostun Hanko Cup keräsi tänä vuonna 17 osanottajaa ja suuren joukon yleisöä. Kilpailupaikaksi oli valittu Hamnskärin saari Hangon läntisellä selällä, jonne siirryttiin tilavalla Russarö-aluksella.

Tunnelmaa kohotti tällä kertaa erityisesti television mukanaolo. Paikalla oli FST:n kuvausryhmä tekemässä Sportmagasinet ohjelmaa ja kuvauksia suoritettiin sekä pinnan alla että päällä. Ohjelma tuli ulos jo 30.8., mutta liittoon tullaan toimittamaan kopioita ohjelmasta seurojen lainattavaksi. Filmi toimii hyvin paitsi Hanko Cup tiiviin tunnelman vangitsijana myös lyhyenä johdatuksena sukelluskalastuksen maailmaan.

20

Kilpailu alkoi 12.45 ja kilpailuaika oli tavanomaiset neljä tuntia. Sekä ilman että veden lämpötilat olivat 15 astetta. Näkyvyys veden alla oli erinomainen, usein kampelan pystyi näkemään jo pinnalta. Saalista saatiin tällä kertaa runsaasti. Kampeloita pyydystettiin yhteensä 471 ja ahvenia 22 kappaletta. Suurin kala oli 750 gramman ahven, jonka pyydysti jukka Levonen Raumalta.

Kilpailun voitti Parsukin jouko Myyry huikealla 371 pisteen saaliilla. Paras joukkue oli Lahden Pingviinit I (Teuvo Haverinen, Kyösti Tissari), jonka yhteispistemäärä oli 574. Muut sijoitukset löytyvät oheisesta tulosluettelosta.

Palkinnot olivat jälleen ylenpaltti-

set, kuten Hanko Cupissa on tapana: paineilmasäiliö, painepesuri, kodinkoneita jne. Täytyy ihmetellä, miten Stig Helander ja Aqua Divers vuosi vuoden jälkeen yltävät näin hienoihin palkintoihin ja kilpailujärjestelyihin.

Henk. koht.

I jouko Myyry ParSuk II Kari Leinonen Delfin j-kylä 111 Kyösti Tissari Lahti Ping.

317 366 320

joukkuekilpailu I Lahden Pinqvin I 574 Teuvo Haverinen, Kyösti Tissari II Parsuk 567 Pirjo Ahonen, jouko Myyry 111 Rauma I 450 jukka Levonen, jyrki Vappe

DYKNING o PA ALAND 0

Landskapet Åland har sedan den 1 augusti 1974 den strängaste sportdykarlagen i Norden. Under de ar som gatt kan man konstatera att lagen har fungerat förhallandevis bra men att det brister i informationen tili sportdykarna. En av orsakerna tili denna lags tillkomst var den explosionsartade ökningen avsportdykare under 1960 och 70 talen som tvingade fram att enkontrollmöjlighet maste skapas tili skydd för t.ex. vraken.

1 korthet innebär landskapslagen om fredning av skeppsvrak (ÅFS nr 65/74) dvs "sportdykarlagen", att den som önskar sportdyka inom landskapet Åland med grodmansutrustning maste inneha landskapsstyrelsens tillstand. Lagen gäller alltsa ocksa för alänningarna. TilIstand för sportdykning skall ansökas skriftligen fran museibyran varifran blanketterer halls kostnadsfritt.

De tva formerna av tillstand är dels enskilt tillstand som kan beviljas person som innehar sportdykarcertifikat och har fyllt 18 ar och dels grupptillstand som kan beviljas föreningar eiler sällskap. Fordringarna för gruppens ledare (den ansvarige dykledaren) är samma som för enskilt tillstand me dan gruppens övriga medlemmar endast skall ha fyllt 16 ar.

Enskilt tillstand kommer dock inte att beviljas tili personer som har "söderncertifikat" om denne inte har dykerfarenhet i nordiska förhallanden.

Ett dyktillstand beviljas vanligen för begränsad tid, menhögst för ett ar i taget. Med ansökan som helst bör vara museibyran tillhanda minst 1 manad i förväg, skall personbevis

är ett enkelt alternativ om man endast tänker dyka ett veckoslut eiler en kortare period. Närmare uppgifter om vem som har kommersiella tillstand fas fran museibyran. ~

(vid grupptillstand alla deltagare), kopia av certifikat och pa karta noggrant utmärkt dykomrade bifogas.

Detta är mycket viktigt, ofullständiga ansökningar avslas regelmässigt. Efter avslutad dykning skall alltid dykrapport och eventuella fyndrapporter inlämnas tili museibyran. Blanketter för detta bifogas beviljade tillstand och de skall alltid fyllas i, alltsa även om inte beviljat tillstand utnyttjats.

Tili beviljat tillstand bifogas även landskapslagen om fredning avskeppsvrak. Lagen är inte speciellt lang sa det är ingen oöverstiglig uppgift för nagon att läsa den och lönar sig förvar och en att läsa igenom den innan man beger sig ut pa dykutfärd.

Ett alternativ tili att ansöka om eget tillstand är att anlita nagon som har ett s.k. kommersiellt tillstand. De som har kommersiellt tillstand har rätt att ta med sig personer utan tillstand med pa dykningar. Det här

Uykning på Ålandl

Meidän kanssamme sukellat turvallisesti ja mukavasti. Koe historian siipien havina sukeltaessasi oppaan johdolla Ahvenanmaan vesillä uponneille hylyille. Uudessa sukellusveneessämme keräät voimia seuraavalle sukellukselle. Soita niin kerromme lisää!

RinglSoita 928-28 O4OILena MaJors

PB60

22101 Mariehamn Telefonnummer tili museibyrån/marinarkeologen är: Puhelinnumero museovirastoon/meriarkeologi on: (928) 254 35 (direktjsuoraan) (928) 25000 (Landskapsstyrelsen/Maakuntahallitus)

-------------------------------------------------------------------1

Med oss dyker Du säkert och bekvämt. Upplev historiens vingslag när våra erfarna dykledare tar Dig med på dykuttlykter tili vrak i åländska vatten. 1 vår nybyggda dykbåt vilar Du ut mellan dyken.

Ring så berättar vi mera!

Sukellusta Ahvenanmaallal

Förfrågningar, ansäkningar och rapporter tili: Kyselyitä, hakemuksia ja ilmoituksia osoitteeseen: Ålands Landskapsstyrelse Museibyrån

I

D Ja tack, skicka mera information om dykning pd .Åland.

!

o Ahvenanmaalla.

Kyllä kiitos, lähettäkää lisätietoa sukelluksesta

!

I

I

1 : I I

NamnlNimi.................... :...................................................

AdressIOsoite .................................................................... .

I I I

I

, I I I I

PostadressIPostiosoite...................................................... .

e

I

Gllandsresor

:

PB 62, 22101 Mariehamn,lI' 928-28 040, fax 28 380

I I I

:_------------------------------------------------------------------

21

merkitty sukellusalueet. Tämä on hyvin tärkeätä, sillä epätäydelliset hakemukset evätään sääntömääräisesti.

Sukelluksien päätyttyä pitää aina tehdä selonteko sukellustoiminnastaan ja mahdollinen löytöilmoitus museovirastoon. Lomakkeita tähän tarkoitukseen liitetään jokaiseen myönnettyyn lupaan, ja ne pitää aina täyttää oli lupa sitten käytetty tai ei.

Myönnettyyn lupaan liitetään myöskin laivahylkyjen rauhoittamista koskeva maakuntalaki, jotka saa myöskin suomeksi. Laki ei ole kovin pitkä joten sen lukeminen ei ole kenellekään ylivoimainen tehtävä. jokaisen kannattaa lukea se ennen sukellusretkelle lähtöä.

Yksi vaihtoehto oman luvan anomiseen on ottaa yhteyttä n.s.kaupallisen luvan haltijaan. Tällaisella on oikeus ottaa mukaansa henkilöitä joilla ei ole omaa lupaa. Tämä on yksinkertainen tapa jos sukeltaa ainoastaaan yhden viikonlopun tai lyhyemmän ajan.

Lähempiä tietoja kaupallisten lupien ~ haltijoista saa museovirastosta.

SUKELTAMINEN AHVENANMAALLA Ahvenanmaan maakunnassa on 1. elokuuta 1974 lähtien pohjoismaiden ankarin urheilusukelluslaki. Laki on toiminut suhteellisen hyvin mutta puutteita löytyy informaation kulussa sukeltajille. Yksi syy lain syntymiseen oli urheilusukeltajien räjähdysmäinen lisääntyminen 1960 ja -70 -luvuilla, joka sitten pakotti tarkastusmahdollisuuden luomiseen esim. hylkyjen rauhoittamiseksi.

Lyhyesti laivahylkyjen rauhoittamista koskeva maakuntalaki (Ahvenanmaan asetuskokoelma 65/74) eli "urheilusukelluslaki" sanoo, että jokainen joka haluaa sukeltaa Ahvenanmaan maakunnassa "sammakkomiesvarustein" on oltava siihen maakuntahallituksen lupa. Laki koskee siis myös ahvenanmaalaisia.

Lupa urheilusukellukseen pitää anoa kirjallisesti museovirastosta mistä saa lomakkeita maksutta.

On olemassa kahdenlaisia lupia. Toinen on yksittäinen lupa, jota voidaan myöntää sukeltajankortin omaavalIe ja 18 vuotta täyttäneelle henkilölle.

Toinen on ryhmälupa, ryhmälle tai seuralle. Vaatimukset ryhmän johtajalle (vastuullinen sukellusvanhin) ovat samat kuin yksittäisellä luvalla, ja muiden jäsenten ikä on oltava 16.

Yksittäistä lupaa ei myönnetä "eteläkortin" haltijalle mikäli hänellä ei ole sukelluskokemusta pohjoismaisissa olosuhteissa.

Lupa myönnetään tavallisimmin määrätylle ajalle mutta kuitenkin korkeintaan yhdeksi vuodeksi. Hakemuksen käsittely kestää noin kuukauden joten se on syytä lähettää ajoissa mikäli haluaa sukeltaa jonain tiettynä ajankohtana. Hakemukseen liitetään henkilötodistus (ryhmälupaa haettaessa jokaiselta hakijalta), kopio sukeltajankortista ja kartta, johon on tarkasti

Teksti: Greger Öster~ård Kuva: Eka Metsävuon

PRONSSIT SUOMELLE •• •• KOOPENHAMINAN PM-KISOISTA Norja voitti puhtaalla pelillä miesten Pohjoismaiden uppopallomesta19.ruuden Kööpenhaminassa 20.2.1994. Suomi hävisi Norjalle 0-1, voitti Tanskan 2-1 ja pelasi Ruotsin kanssa tasan 1-1 sijoittuen Ruotsin jälkeen kolmanneksi heikommalla maalierolla. Naisten mestaruuden voitti niukkaakin niukemmin Norja.

Suomen naiset sijoittuivat kolmanneksi, vaikka voittivat Norjan 3-0.

Yhdellä lisämaalilla Suomi olisi voittanut mestaruuden.

Miesten joukkue: juha Räisänen, Kari Paananen, Mika Hätinen ja Petri Kröger Kuopion Urheilusukeltajat, jussi jokinen, Toni Pirinen, Veikko Riikonen ja Matti Mäkelä Valkeakosken Urheilusukeltajat, Petri Paananen ja Lauri Valovirta PSK Kupla, jari Hovikorpi ja Marko Enberg Ahveniston Vesipedot, Petri Lindgren Partiosukeltajat. Valmentaja juhani Honkanen.

Naisten joukkue: Satu Heino, Leena Nikkarinen ja Anne-Maria Ringbom Tampereen Urheilusukeltajat, 22

Miesten ottelutulokset: Norja-Tanska 4-0, Suomi-Ruotsi 1-1 (Lauri Valovirta 1-0, esityö Petri Kröger), Ruotsi-Norja 0-1, Suomi-Tanska 2-1 (Petri Lindgren 1-0, Matti Mäkelä 2-1, esityö Toni Pirinen), Suomi-Norja 0-1, RuotsiTanska 5-0.

PM-taulukko, miehet: Norja 3 3 Ruotsi 3 1 Suomi 3 1 Tanska 3 0

o 1 1

o

o 1 1 3

6-0 6-2 3-3

6 3 3

1-11

0

Naisten ottelutulokset: Suomi-Tanska 4-0, Ruotsi-Norja 0-1, Ruotsi-Tanska 7-0, Suomi-Norja 3-0, Norja-Tanska 9-0, Suomi-Ruotsi 2-3.

PM-taulukko, naiset: Norja 3 2 Ruotsi 3 2 Suomi 3 2 0 Tanska 3

o o o o

Pirkko Anttila, Marja-Riitta Grönblom ja Katariina Kauriinoja Porin Urheilusukeltajat, Kirsi Alanen ja Niina Helistö Sukellus seura H20, Vivi Fleming ja Marita Mäkelä Najadit, Sanna Ikonen ja Ilona Ukkonen joensuun Urheilusukeltajat, Annika jaatinen Saa-

1 1 1

3

10-3 10-3 9-3 0-20

4 4 4 0

ristomeren Sukeltajat, Satu Lång Kouvolan Vesikot. Valmentajat Pekka Leino ja jukka Levonen.

Suomen joukkueenjohtaja jorma Kervinen, tuomarit Kalervo Rehnbäck ja Nina Martikainen, huoltaja Timo Ruohomäki, kuljettaja Timo jokinen.

JUSSI JOKINEN -VUODEN UPPO-PALLOILIJA 1993 Uppopallovaliokunta nimeää ja palkitsee vuosittain vuoden uppopalloilijan. Vuoden uppopalloilijaksi nimitettiin jussi jokinen Valkeakosken Urheilusukeltajista. jussi jokinen kuului avainpelaajiin Suomen voittaessa nuorten Euroopanmestaruuden 1992 ja miesten EMhopeaa 1993.

Maalikuninkaat

Uppopallovaliokunta palkitsee vuosittain myös Sm-runkosarjan parhaan korintekijän. Maalikuningas kaudella 1992-93 oli jouni Kärppä Kuopion Urheilusukeltajista.

1991 Markku Lehti, Sukeltajat 78 1992 jukka Levonen, Raumanmeren Sukelluskerho 1993 jouni Kärppä, Kuopion Urheilusukeltajat

Vuoden uppopalloilijat

1991 juha Räisänen, Kuopion Urheilusukeltajat 1992 Paula jokinen, jyväskylän Delfiinit 1993 jussi jokinen, Valkeakosken Urheilusukeltajat

KUVA: MATTI VILEN

••

IX RIIHIMAKI-CUP Antti Henttonen, RiUSuk

Loppiaisen jälkeisenä viikonloppuna pelattiin jälleen Riihimäellä huippu-uppopalloa. Suuren suosion saavuttanut Rixu-Cup keräsi halliin 11 joukkuetta.

Uppopallo ei tunnetusti ole kovin yleisöystävällinen laji. Riihimäellä ottelut on kuitenkin videoitu jo useana vuonna. Yleisö seurasi ottelua uimalan kahvilasta valkokankaaIta. Uimala oli myös auki yleisölle, ja pelejä oli mahdollisuus seurata altaan matalasta päästä.

turnauksen suurimpia.

Partiosukeltajat vei jatkoajalla turnauksen pronssin, Valkeakosken jäädessä neljänneksi. Riihimäen oma joukkue pelautti nuoria kavereita, jotka pärjäsivätkin hienosti.

joku muu kaipasi muutakin, kuin pelkkää peliä.

Ensi vuonna, 1995 onkin juhlan aika: järjestetään kymmenes Riihimäki Cup, ja suunnitteilla on muutakin kuin uppopallon juhlaa...

JUHLAVUOSI TULOSSA

LOPPUTU LOKSET:

järjestelyt sujuivat jo rutiinilla. Riihimäen Uimala oli taas juonessa mukana. joku tosin valitti vedettä niin lämpimäksi, että altaassa tuli hiki!

1. Kuopio 2. PSK Kupla 3. Partiosukeltajat 4. Valkeakoski 5. Ahvenisto 6. Tampere 7. Riihimäki 8. joensuu 9.

Rauma 10. Pori ~

TASOKASTA JA TASAISTA PELIÄ Turnaus oli kovatasoinen. Mukana oli runsaasti SM-tason joukkueita. Kovasta yleisestä tasosta kertoo se, ettei yksikään joukkue kärsinyt "rökäletappiota", niinkuin takavuosina.

Maajoukkue oli omaa luokkaansa, niinkuin kuuluukin. Team Finland voitti yhtä tasapeliä lukuunottamatta kaikki ottelunsa. Se pelasi kuitenkin turnauksen ulkopuolella, eikä osallistunut finaaleihin.

KUOPIO MONIVUOTINEN VOITTAJA Loppuottelussa Kuopio selviytyi jälleen voittajaksi ja vei kiertopalkinnon lopullisesti itselleen. PSK Kupla jätettiin toiseksi pisteillä 4-0. Kuplan peli meni jotenkin lukkoon, ja ero oli

YLEISÖNKIN OLI HELPPO SEURATA PELEJÄ.

23

RAUMAN LAITESUKELTAJIEN ETÄISIN NORPPARYHMÄ TOIMII JUKKA LUUKKOSEN JOHDOLLA KENIAN KISUMUSSA, JUKAN NORPAT TERVEHTIVÄT KAIKKIA SUOMALAISIA jÖSSEjÄ KIRJEELLÄ:

ROKOTIILIRA LI KISUMU SA Viimeisellä viime vuoden harjoituskerralla pidimme norpparallin Kisumussao Oma sukelluspari piti pelastaa krokotiiIin edestä heittoköyden avulla. Piti nostaa aarre ilmapullon avulla, ja poimia pohjasta helmiä. Ralliin osallistui puolet sukeltajistamme, koka osa oli jo ehtinyt lähteä koulun loputtua lomailemaan.

UORI SUOMI ~ THE

SlL/ALlNEF"t

Neljän sukellusparin kilpailu oli niin tiukka, että toinen sija oli pakko jakaa.

1. Tappajahait Edi Igendia ja Markus Reuhkala 2. Tiikerihait Mikko Piisola ja Riku Voipio Octopus Caroline Igendia ja Maarit Pii sola 4. Valkohait Henrik Rauhkala ja Antti Pii sola.

Loma-aikana useat norpat käyvät meressä tutkimassa koralleja ja niiden ympärillä viihtyviä, todella värikkäitä kaloja. Toivomme, että suunnitelmamme leirikoulusta Victoria-järvelle toteutuu, jotta voimme snorklailla sielläkin porukalla. Sukeltajan kortin suorittaminenkin on varmaan kaikilla mielessä.

Paljon terveisiä kaikille sinne pohjoiseen, ja erityisesti kaikille norpille!

Jukka ja Kisumun norpparyhmä

NORPPATOIMINTA JA •• •• YMPARISTOKASVATUS Paula Salo

YMPÄRISTÖKASVATUS JA NORPPATOIMINTA NIVOUTUVAT LUONTEVASTI YHTEEN, LApSI ON LUONNOSTAAN UTELIAS JA TEHOKAS HAVAINNOIMAAN ASIOITA, LEIRIOLOSUHTEISSA, KUTEN VIIME KESÄNÄ AHVENANMAAN NORPPALEIRILLÄ, LUONNON TUTKIMINEN JA SUOJELU OVAT OSA LEIRIELÄMÄÄ, SUKELTAMALLA YMPÄRISTÖKASVATUS ON HELPPO ULOTTAA MYÖS PINNAN ALLE. Oli pimeä elokuinen, mutta ei myrskyinen yö, kun norppaohjaajia kokoontui Bomarsundissa leirialueen ruokailukatokseen. Norpat ja kuutit olivat jo kääriytyneet makuupusseihinsa valmistautumaan seuraavaa leiri päivää varten. Ohjaajat kerääntyivät tee- ja kahvikuppeineen hahmottelemaan ensimmäisen päivän ohjelmaa. Siihen kuului erilaisilla rasteilla kiertäminen. Oli pelastusta, sol24

mujen tekoa, räpyläuintia, suunnistusta säkki päässä, ensiapua, ja - meribiologiaa. Pimeässä ja rättiväsyneenä oli helppo lupautua vetämään rastia, kunhan vain pääsi nukkumaan ...

miettiä yhdessä rannan elämää. Rakensimme löydetyistä näytteistä rannan mallin kalliolle miettien samalla jokaisen eliön ja kasvin tehtävää ja asemaa eliöyhteisössä. Käytiin läpi myös lasinsirujen, roskien ja lyijy-

MIKÄ EI KUULU JOUKKOON

Aamulla rastin toteuttaminen tuntui haastavalta tehtäväitä. Kuinka herättää norppien mielenkiinto sameassa vedessä heilahteleviin ruohoihin ja leviin? Puhumattakaan eläimistöstä, jota tarkkaillakseen on paras varustautua suurennuslasilla ... No, koska oltiin sukellusleirillä, norpat saisivat ensin sukeltelemalla kerätä leviä, kiviä, ruohoja, simpukoita ja mitä ikinä löytäisivätkin. Sitten kävisimme kaiken yhdessä läpi. Suunnitelmani tuntui toimivan ja innokkaat norpat pienimmät kuutitkin - kantoivat rantaan näytteitä lasinsiruista lyijypainoihin, toipa joku pienen kalankin.

Aurinkoisella rantakalliolla oli mukava lämmitellä sukeltelun jälkeen ja

NORPAT LÖYSIVÄT VAIVATTA RUNSAASTI MEREEN KUULUVAA, MUTTA MYÖS SINNE KUULUMATONTA TAVARAA. KUVA : LEENA KOIVUMÄKI

ALTAASSA VASEMMALTA MIKKO, JOBER, CHIRAC, RAVI JA ANTTI. REUNALLA

EDI.

KUVA: JUKKA LUUKKONEN

I

painojen paikka; onneksi kukaan ei ehdottanut vakavissaan niille ekologista lokeroa ...

MERIBIOLOGIAN TULEVAISUUS TURVATTU Yhdeksän tunnin lähes yhtämittaisen puhumisen ja sukeltelun jälkeen olo tuntui tyhjältä, olinkohan onnistunut tehtävässäni; kiinnostuksen herättämisessä meribiologiaan sekä myönteisen asenteen istuttamisessa meriympäristöä kohtaan. Raahustaessani kirjoineni, märkäpukuineni ja kasseineni kohti leiriä sain parhaan palautteen rankasta, joskin hauskasta päivästä. Norpat kyselivät, kuinka biologiaa pääsisi opiskelemaan, ja miten tullaan meribiologiksi. Loputkin epäilykseni hälvenivät, kun iltahuudossa sain kuulla vetäneeni yhtä mielenkiintoisimmista ja suosituimmista rasteista.

Norpat ovat vaativaa ja älykästä joukkoa, joka edustaa tulevaisuuden sukeltajia. Tietoutta ympäristöstä on helppo lisätä leireillä, kerho illoissa ja retkillä, jotka suuntautuvat erilaisiin kohteisiin.

Meribiologiaan tutustuminen on luonnollinen osa norppatoimintaa. Vanhempien sukeltajien esimerkki on myös tärkeä asenteiden muodostumisessa yhteistä harrastusympäristöämme kohtaan. jokaisella on vastuu siitä, että norpat oppisivat kunnioittamaan ja suojelemaan märkää elementtiämme, jotta sekä norppamme että pikku kuuttimme voisiVat sukeltaa vielä vuosienkin kuluttua siihen suureen ja vihreään.

UO I SUOMI ~ THE

SIL/ALINEf't

Tavallisina urheilusukeltajina tunnemme muiden urheilusukeltajien tarpeet ja toivomukset luotettavaa laatua asialliseen hintaan. Siinä ne yksinkertaiset syyt, jotka saavat yhä enemmän urheilusukeltajia kysymään ja valitsemaan tuotteitamme.

Poimimme maailman johtavimmilta valmista,jilta niiden parhaat tuotteet. Polar-Bears kuiva- ja aluspuvut, Apeks-regulaattorit, SEAC"full line" tuotelinja, Birchley-laq:lJ~ut ja videokotelot - ja monet muut. Laatumerkit, joihin voit luottaa.

EdUlliset hintammeperusw-vat suoraaan tuontiimme ja pieniin kuluihimme. Laadusta kun emme tingi.

Näin yksinkertaista se on. Sukeltajilta sukeltajille. Piste.

Tilaa Sinäkin esitteemme ja kysy lisää!

POLAR-BEARS • PUUKOT kuiva- ja aluspuvut ---. LAMPUT

~~~~~7~~gb~7 lyö mättö- , SEAC ABISSO '7aft'~.

J 680

märkäpuku kylmiin vesiin!.

#\~~[[~

• -

.~

•

· · •

P~.RUSVALlNEET MITTARIT VA-VIDEOT NOSTOLlIVIT

Reflex. Perusregu. 2.vaih. %eksin patentoima, säädettävä Venturi-ilmanohjain. Ansti-testiarvo: 50+. Norm.hinta 1.680.T40D. Painebal. 1. vaihe, kuivalla jäätymissuojalla.

2. vaihe sama kuin Reflex. Ansti-testiarvo: 50+.

Norm.hinta 2.230.T50D. Apeksin lippulaiva! Sama kuin T40D, mutta lisäksi sis.hengitysvastuksen hienosäätö. Ansti-testiarvo: 50+. Norm.hinta 2.580.-

APEKS T40 Octopus.

85 cm letku.

Ovh.865.-

60

•

,... . . . '

-

LAITEPAKETIT alk.J .S80.121it/200 bar, lyhyt malli, teräs. Venttiili + pohjasuoja.

ALLE KYMMENEN TÄHÄN HINTAAN! TILAA OMASI HETI!

Kiitoksia teille kaikille, jotka kävitte Venemessuilla osastollamme - kysymässä, katselemassa ja kannustamassa.

Arvonnassamme voitti Petri Suominen, Raumal 500 markan ostokortin. Onnittelemme voittajaa!

64230 NÄRPiÖ AS, 1t

(962) 43590. NMT 949563866.

2S

••

••

JYLINA TAYTTI HALLIN KUN KOUVOLASSA ALLASDISKOILTIIN

Sari Leukkunen Kouvolan Vesikot KUVA RISTO RUTQVIST

orpparallin eka päivä oli lauantai, ja kun vieraita tuli ympäri Suomea, varmaan vähän jokaisella lenteli perhosia mahassa. junnulastillisia tuli Hesasta, Turusta, Raumalta, jyväskylästä, Loviisasta, Rautalammelta, ja mukana oltiin tietenkin myös me, Kouvolan Vesikot. Listoihin saatiin liki sata nimeä, ohjaajat mukaan luettuina.

Pahimmat jännitykset purettiin ulkona, pienellä happihyppelyllä yli 20 asteen pakkasessa, ja kun porukka posket punaisina lensi Sisälle, niin liikuntasalin lattiasta tuli oiva polskuttelupaikka pienille ahvenilIe, eli meille junnuille.

Levähdystauko oli paikallaan. Aika meni nopeasti syödessä, järjestellessä petipaikkoja kuntoon ja selvitellessä asioita itse norpparallista.

Illalla muutamat häipyivät vähin äänin, ja kun junnut valuivat hiljalleen uimahallille, oli siitä tehty katsomisen arvoinen. Halli oli valaistu värivaloin ja ilmassa oli jännityksen kipinöitä.

Kun kaikki oli kiltisti istumassa altaån reunalla, ei kestänyt kauaa, kun lavalle hujahti repaleshortsiset likat vetämään avaustanssin. ja näin pääsi allasdisko alkamaan.

Altaan matalassa päässä hyppi kohta kaikki junnut, ja mahtava jylinä täytti hallin. Syvä pää oli kuitenkin täysin pimeänä ja vain harvoin pohjasta vilahteli valoja. Siellä oli me-

N

nossa norpparallin ensimmäinen osa, pimeäsukellusrata, joka suoritettiin parettain ja taskulamppua apuna käyttäen. Rata vaati nopeutta ja sorminäppäryyttä.

Kun diskossa oli jorattu ja tehtävä suoritettu, junnut palasivat majoituspaikallemme koululle. Aika väsyneinä mutta tyytyväisinä päivän suoritukseen.

Iltapalan jälkeen katseltiin upeita dioja etelän lämpimistä vesistä ja niiden värikkäästä vedenalaisesta maailmasta. Monet junnut olivat jo silloin niin väsyneitä, että eivät tainneet nähdä paria ekaa kuvaa pidemmälle. Väsymyksestä huolimatta oli joillain vielä haluja hyppiä valveilla yli puolen yön.

Silmät sikkarassa porukka toukkaroi aamu palalle, herätyksen tapahduttua aamulla klo 7. Varsinainen kisapäivä oli näin alkanut ja norpparallin 2. osan suorittaminen voitiin aloittaa. Siinä tarvittiin nopeutta ja taitoa.

Kolmas ja viimeinen osa koostui neljästä erilaisesta rastista, jotka kaikki suoritettiin veden alla, tämä osa oli enemmän taitolaji ja junnuja koeteltiin niin muistin, näppäryyden kuin perustaitojenkin kohdalta. Palkintojen jakoon asti oli mahan pohjassa kipristelevä tunne, mutta se hellitti aikanaan. Näin Kouvolan norpparallista jäi mukavat muistot. Toivottavasti muidenkin kuin meidän Vesikoiden mieleen!

SARILTA TERKUT KAIKILLE KOUVOLASSA OLLEILLE KIVOILLE JUNNUILLE!!

KOUVOLAN NORPPARALLlN KUNNIATAULU 12-13.2.1994 TYTÖT ALLE 13V 1. Anna Ala-Olla ja Tiina Uitto 2.

Loviisa Wallenius ja Hanna Salmela 3. johanna Kiiski ja Anna·Maija Hoikkala TYTÖT YLI13V 1. jenni Laakso ja Susanna Ekblad 2. Tiina Pynnönen ja Heli Elbacka 3.

Suvi Saarnio ja Niina Veima

Rauman Laitesuk.

H20 Kouvolan Vesikot Hgin Urh .suk.

POJAT ALLE 13V 1.

Anssi Heino ja joni Peippo 2. Ville Helenius ja Mikko Kuningas 3.

Miikka Nieminen ja Santeri Merjankari POJAT YLI 13V 1.

Konsta Paasivirta ja Ossi Hänninen 2.

Esa Häkkinen ja juha Lilja 3.

Ville Suojoki ja Aki Nousiainen RALLIN TSEMPPARI: SANTERI MERJANKARI H20

Urheilusukeltajat tervetuloa sukeltamaan Haverin vanhalle kaivokselle.

Tarjoamme teille majoitusta korkeatasoisissa 5-8 hengen hirsimökeissä.

Alueella A-Iuokan ravintola.

Varaukset:

26

Haverin Lomakylä/Ravintola Kulta Casino 39310 Viljakkala p. 931-371 2293

Rauman Laitesuk.

H20

H20 Kouvolan Vesikot Rauman Laitesuk.

N UO I SUOMI ~ HU

SIlJA LlNEfl.

KEHITÄ SUKELLUSTAITOASIPANOSTA TURVALLISUUTEEN Järjestämme kevään -94 aikana CMAS •• sukelluskursseja, PADI ADVANCED OPEN WATER sukelluskursseja.

Tiedustelut ja ilmoittautuminen:

iii.eMiiiliil Lönnrotink.19 Helsinki Puh. 90-694 8440

i..tr.

\~..

URSUH DII

Teollisuuskatu 34 ~4",~ PL 15 p~.,"~ 20521 Turku Puh. 921-376 700 Fax. 921-377 430

JOHTOKU NNAN KOKOU KSESSA PÄÄTETTYJÄ Johtokunta on kokouksessaan päättänyt mm. seuraavista asioista: *Johtokunnan järjestäytyminen: Valittiin yksimielisesti varapuheenjohtajaksi Rauno Vihriälä ja Jaakko J Salo.

Johtokunnan sihteerinä toimii Brita Ikävalko.

TYÖVALIOKUNTAAN valittiin Helena Jaatinen pj., Jaakko J Salo, Rauno Vihriälä ja Brita Ikävalko, sihteeri.

Lisäksi päätettiin, että työvaliokuntaan voidaan tarvittaessa kutsua esim. talousasioita käsiteltäessä Matti Väätäinen tai Sukeltaja-lehden asioissa Simo Makkonen. *Valiokuntien puheenjohtajat ja jäsenet TEKNINEN VALIOKUNTA Tuomo Erkkola, puheenjohtaja Jouko Laitinen, koulutusuudistus Pekka Levola, valiokunnan tiedottaminen Esa Raivio, turvalinjakoulutus Markku Saarikoski, kouluttajakoulutuksen kehittäminen Arto Sieppi, sihteeri Johtokunnan yhteyshenkilönä toimii Helena Jaatinen.

LAITEKILPAILUVALIOKUNTA Erkki Puuperä, puheenjohtaja Per Olof Jansson, va-kuvaus Vesa Niemi, va-kuvaus Pentti Parkkila Rauno Vihriälä Johtokunnan yhdyshenkilönä toimii Pentti Parkkila.

NUORISOVALIOKUNTA Simo Makkonen, puheenjohtaja Kirsi Alanen Leena Koivumäki Tero Raatikainen Johtokunnan yhdyshenkilönä toimii Jaakko J Salo Arto Sieppi, sihteeri SUKELLUSKALASTUSVALIOKUNTA Pekka Niemelä, puheenjohtaja Stig Helander 'Johtokunnan yhdyshenkilönä toimii Kari Lappalainen SUKELLUSSUUNNISTUSVALIOKUNTA Kauko Martikainen, puheenjohtaja Anne Autio Juha Kirjavainen Jarmo Verho Johtokunnan yhdyshenkilönä toimii Ja,ri AUJio RAPYLAUINTIVALIOKUNTA Kalervo Rehnbäck, puheenjohtaja Kalevi Turkka, tilastot Ari Palve, valmennusasiat Janne Toivola, valmennusasiat

Janne Leppäniemi, avovesiuinnit Jouko Sorri Johtokunnan yhdyshenkilönä toimii Matti Väätäinen UPPOPALLOVALIOKUNTA Jorma Kervinen, puheenjohtaja Niina Helistö, naiset ja II-divisioona Lauri Häikiö, SM ja I-divisioona Annika Jaatinen, naiset ja valiokunnan sihteeri Kalervo Rehnbäck, sääntöasiat Timo Ruohomäki, tuomaritoiminta Ari Wahlberg, tuomaritoiminta Matti Wilen, varapuheenjohtaja ja tiedotusasiat Johtokunnan yhdyshenkilönä toimii Jorma Kervinen *Johtokunta on valinnut teknisen valiokunnan esityksestä vuoden 1994 alue kouluttajat: Jouko Laitinen, Pentti Parkkila, Jouko Keinänen, Mika Aro, Pekka Mäkelä, Reijo Hujanen, Olavi Parkkinen, Ari Vorne, Reino Hyppönen, Markku Alen, Anssi Muukkonen, Markku Saarikoski, Tuomo Erkkola, Mika Pohjonen, Kari Salo, Antti Saarnio, Esa Raivio, Pekka Levola, Jaakko Salo ja Jyrki Autio. *hyväksynyt uuden seuran liiton toimivaksi jäseneksi Marine Iguanas, Helsinki *valinnut Sukeltaja-lehdelle toimitusneuvoston: Rauni Vainio, Ase-lehden päätoimittaja Leena Sammallahti, Museovirasto, Merihistoriallinen osasto Antero Parma, Polarsukellus Oy Juhani Kallionpää, Ursuk Oy Jörgen Engroos, Sukelluskoulun johtaja Timo Tanninen, Metsähallitus Jorma Kervinen, seuran edustaja Per-Olov Jansson, seuran edustaja Helena Jaatinen, liiton puheenjohtaja Erkki Metsävuori, päätoimittaja *vahvistanut uudet koulutusohjeet *päättänyt, että SUSL liittyy jäseneksi Nuori Suomi Ry:hyn *hyväksynyt laitekilpailuvaliokunnan esityksestä uudistetut SM-kilpailuiden säännöt *päättänyt julkistaa liiton kunniasäännön, joka on toisaalla tässä lehdessä *hyväksynyt Jaakko J Salon esityksen liiton ympäristöstrategiaksi. Asiasta tiedotetaan seuroille seurapostin yhteydessä sekä-tämän lehden seuraavassa numerossa.

VAKUUTUSASIAA Edellisessä lehdessä kerroin vakuutusturvasta, tarvittaessa ottakaa yhteyttä allekirjoittaneeseen.

Vakuutusyhtiö Sampo on ilmoittanut,

että se korvaa tapaturmavakuutuksesta urheilusukelluksesta aiheutuneet vammat mm. sukeltajataudin aiheuttamat kulut, mutta ei painekammiohoitoa!!!!

Kaikki muut vakuutusyhtiöt ovat ilmoittaneet, että yksityinen tapaturmavakuutus ei korvaa urheilusukelluksesta johtuvia mahdollisia vammoja.

Kannattaa siis ottaa liiton neuvottelema lisenssivakuutus!

VEROASIAA Arvonlisä- tai muissa verotusongelmissanne, ottakaa yhteyttä allekirjoittaneeseen.

Soitellaan, soitellaan ...

~=?-'~/; ARVAA HARMITTAAKO Postin käsittelijä on tämän päi-

vän seuratoiminnan yksi tärkeimmistä henkilöistä. Usein infopaketti sisältää asiaa usealle seuran aktiiville.

Ehkä paras mahdollinen postin käsittelijä EI OLEKAAN se, jolla on jo tuhat muutakin kuormaa. Eikä se, joka työn, matkailun yms. vuoksi on usein pois postin seistessä avaamattomana. On surullista kuulla kerta toisensa jälkeen, että olisi me tultu sinne ja tänne, mutta kun ei kukaan kertonut...

Kulkeeko sinun seurassasi tieto postinsaajalta ripeästi kaikkiin tarpeellisiin suuntiin?

KADONNUT Kuivapuku Nokia Baltic, kelta-musta, koko XL, sarjanumero BA 6332, 5.10-11.10,-93 Korppoossa tai Helsingissä tai sillä välillä.

Havainnot: Stig Gustavsson p. 90-503 1517 tai p. 90-682 8332

27

MYYDÄÄN Myyn hyväkuntoisen Citizen Aqualand sukelluskellon alkuperäisellä rannekkeella.

Hp. 850 mk. (938) 8250456.

Myydään Blaupunkt va-videokamera täydellisine varusteineen: videokamera 8mm CR8010, va-kotelo U-8000, 2x75w halogeenit, latauslaite ja adapterit. Hintapyyntö 7.500 mk. Lisätietoja (971) 341 042 tai 949-377 364.

Naisten märkäpuku, 3 mm, koko S-M Naisten kUivapuku, Nokia, neopreenihuppu, koko S-M 10 1, 200 bar säiliö + regu + säiliöpainemittari Syvyys mittari Avokantaräpylät, naisten koko Painovyö + 9,6 kg painoja Puh. päivisin (90) 887 4351, iltaisin (90) 804 1804.

Kello Citizen Pro Master, uusi.

Hinta 2500,Puh. (917) 28621 tai (949) 711797 Sukellustukialus 15,5 x 5m Kolme makuuhyttiä, salonki, messi,

pentteri, kaksi varastotilaa ja vesiWc. Kabola-keskuslämmitys. Vuodepaikat vuodevaatteineen 12 henkilölle. Painemakeavesi. Pentryssä kaasuliesi, -uuni ja jääkaappi (sähkö/kaasu).

Moottori Scania 010 165hv vm.1960 Muu varustus: - Decca 60-tutka, huollettu - Apelco-neliväri videokaikuluotain, uusi - Lead 0-90-navigaattori - Scan-Stear-autopilotti

- Joy-Stick tai ruoriohjaus - Radio, NMT, VHF (Sailor), TV-antenni - ahterissa taavetti + vinssi - neljän hengen AVON-merkkinen kumivene, varustettu kaikuluotaimella, Mercuri-perämoottori 2hv - generaattori 220V (Asea) - keulassa hydraulinen ankkuri peli, 120m köyttä ja 7m ketjua Puh. 949-705 666, kotiin (90) 455 2116.

TULE SUKELTAMAAN

KILPAILUKUTSU Suomen Urheilusukeltajain Liitto ry:n ja Palokuntalaisten

LAITESUKELLUKSEN SM-KILPAIL.U. • I / '

~

... ::Jla-.'OO o

HOSSAAN Pohjois-Suomen sukellustoimikunnan leirille

4.10.7.1994 Tarjoamme - päivittäin 2-3 sukellusta - kirkkaat vedet - soveltuu hyvin niin aloitteleville, kuin kokeneillekin sukeltajille - leirillä järjestetään CMAS***-sukelloskurssi (ma-pe) • Hinnat - 1.100 mk/viikko; sis. täysi hoidon ja sukellukset - päivähinta 175 mk - CMAS***-sukelluskurssi 1.300 mk SUKELLUSTOIMINTAA: etsintämenetelmien harjoittelua - VA-tutkimustoiminta - ongelmallinen tehtävärata - syväsukelluksia - VA-suunnistus VA-työsuorituksia - ym. ym.

Kilpailun johtaja Pentti Parkkila 95600 YLITORNIO (9695) 316 24 HUOM! Voimassaoleva lääkärintodistus ja kilpailulisenssi matkaan. Kilpailuohjeet toimitetaan ilmoittautuneille viikolla 26.

Järjestäjä: Pohjois-Suomen sukellustoimikunta ja SUSL:n laitekilpailuvaliokunta

28

PINNALLA: sukeltamisen teoriaa - aamulenkkejäillanviettoja - ensiapuharjoituksia - ym. ym.

ILMOITTAUTUMINEN Jouko Keinänen (986) 120 367 Jouko Laitinen (960) 213 11 Pentti Parkkila (9695) 316 24

••

SIELTA, •• •• •• TAALTA

CBM FINLAND AVATTU Pohjoismaiden johtava sukellustukkuliike CBM Produkter AB on avannut oman myyntikonttorin/varaston Helsinkiin. CBM tuotevalikoimiin kuuluvat mm. MARES-sukellusvarusteet, UWATEC-instrumentit, AQUION-kuivapuvut sekä UW-kinetics valaisimet. Varusteiden vähittäismyynti tapahtuu valtuutettujen jälleenmyyjien kautta. CBM-Finlandin toiminnasta vastaa Harri jahnsson jolla on monivuotinen kokemus sukellusalan markkinointi- ja koulutustehtävistä.

CBM-Finland puh. 90-3455434, fax. 90-3455456

• • •

Simppu ry Salosta on lahjoittanut Suomen Urheilusukeltajain liiton painovyöpankkiin vuoden 1994 en-

simmäisen talletuksen, eli 25 kappaletta painoja. Seuran puolelta lahjoituksen teki Simppujen puheenjohtaja Esa Oksanen.

Maailman uutuus MAREKSELTA!

Club Aquarius Tampereelta juhlii

toukokuussa 30-vuotista toimintaansa "perhepiirissä" kutsuvieraiden kera.

Onnittelut juhlivalle seuralle!

Suomen Meripelastusseura valitsi Vuoden 1993 meripelastajaksi Lasse Haverinen Ala-Keiteleen Urheilu-

sukeltajat r.y:stä seuraavin perustein: "Lasse Haverinen on kuluneen vuoden aikana pelastanut lähes varmalta hukkumiskuolemalta kaksi henkilöä, joista toinen on pieni poika. Lisäksi hän on pelastusjaoston jäsenenä merkittävästi vaikuttanut sen kalustolliseen valmiuteen ja tehnyt useita teknisiä, käytössä hyväksi havaittuja pelastuslaitesovelluksia. Hänessä henkilöityy lisäksi se arvostus, jota vapaaehtoinen järvipelastustyö alueella nauttii".

UPPOPALLOAI HEI NEN VALOKUVAUSKILPAILU Uppopallovaliokunta julistaa uppopalloaiheisen kuvauskilpailun. Tarkoituksena on aikaansaada kuvapankki Sukeltaja-lehden käyttöön.

Myös aikaisemmin julkaistut kuvat kelpaavat.

Sarjoja on kaksi 1. VA-kuvat ja 2. Pintakuvat.

Molempiin sarjoihin osallistuvat mustavalkoiset ja värilliset paperikuvat sekä diat.

Jokainen kuva on varustettava kuvan nimellä ja osallistujan nimimerkillä. Mukaan on liitettävä nimimerkillä varustettu suljettu kuori, joka sisältää osallistujan tiedot, nimi, seura, osoite ja puhelinnumero.

Kilpailuun osallistuvat kuvat on toimitettava SUSLn toimistoon ensi huhtikuun loppuun mennessä. Kuoreen merkintä UPPOPALLOKUVAKILPAILU. Jos haluat kuvat takaisin, liitä kuvien mukaan riittävillä postimerkeillä varustettu palautuskuori tai ilmoita noutavasi kuvat SUSLn toimistosta.

Uutuus naamari - ESA on maailman ensimmäinen patentoitu 6 lasinen naamari. Uuden rakenteen ansiosta on näkökenttää lisätty lähes 50 %. Materiaalina on tietenkin kestävä ja tiivis siliconi. Esa naamariin on saatavana laaja valikoima optisia + ja - linssejä. Esim naamarin alaosaan voidaan asentaa pienet + linssit jotka auttavat mittarien lukemisessa.

Markkinointi: CBM-Finland puh. 90-3455434

~SHERWOO~\ ..,SCUBA

~~

Täydellinen laitepaketti: NYT vain 5.650;Blizzard regulaattori, 12 litran pullo, takkiliivi, Consub 2 konsoli +700;Blizzard Octopus (talvi) +400;10 1/300 bar.in pullolla -200;10 1/200 bar.in pullolla

2 vuoden takuu.

~® Maailman ainoa autoklaavi-vulkanoitu nylon-Iaminaatti kuivapuku.

100 % tiiveys. 1v. saumatakuu_ Venttiilit, syöttöletku ja kassi.

6 miesten kokoa.

NYT vain 5.450;(Taoous voimassa 29.4.-94 saakka)

Nepto-Sub • Tehtaankatu 13, 00140 HKl Puh_ (90) 627 770, fax 627060 29

TAPAHTUMAKALENTERI 1994 HUHTIKUU 16.

SUSL:n kevätkokous 22.-24.

CMAS M* -kouluttajakurssi, Iosa 23.-24.

Vesikko-cup TOUKOKUU 06.-08.

CMAS M* -kouluttajakurssi, II osa 07.-08.

UP Maajoukkueleiri 10.- 12.

Nuori Suomi -ohjaajien peuhupäivät 13.-1 S. Turvasukeltajakurssi 21.

VA-suunnistusluento, kilpalajit 21.

VA·suunnistusluento, kilpalajit 26.-29.

Nuori Suomi -ohjaajien ideointipäivät 27.-29.

Sukvanhkurssi Timo Palin 90-2988692 28.-29.

Räpyläuinnin PM-kilpailut KESÄKUU 03.-06.

Sukellusvanhinkurssi 09.-12.

Junioreiden kesäleiri 18.

Ahti-uinti (n. 8,5 km) HEINÄKUU 03 .

Laitesukellustekniikan SM-kilpailut 04.-10.

Hassan laitesukellusleiri 09.

RU-kilpailu 09.-10.

Sukelluskalastuksen SM-kilpailut

10.-1 S. 16.

16.-17.

16.-17.

17.-22.

27.

30.

Laitesukelluskurssi 1 Sukelluskalastuskilpailu, avoin, Pingviinit RU·SM-osakilpailu Waskia Svimming Race Avoimet VA-suunnistuskilpailut Laitesukelluskurssi II Pohjoismainen Nuorten leiri VA-suunnistus, avovesiharjoitus VA-suunnistus, avovesiharjoitus

Helsinki Vierumäki Kouvola

U S T

30

Hämeenlinna Kotka/ Kouvolan Vesikot Porvoo Kittilä, Pyhäjärvi Jiangmen, Kiina Hanko Hämeenlinna

Murena-rally, VA-suunnistus 20.

RU-kilpailu 20.

18.-25.

Räpyläuinnin MM-kilpailut Sukelluskalastuksen Hanko Cup Kisakallio 27.

VA-suunnistus, avovesiharjoitus 27.

Espoo SYYSKUU Hämeenlinna 03.

VA-suunnistuksen SM-yö kilpailut Hämeenlinna Hämeenlinna 03.-04.

Sukelluskalastuksen PM-kilpailut Tanska Ahvenanmaa 09.-10.

Pohjoismaiden teknisten valiokuntien kokous 10.

Vantaajokiuinti (3 km) Oulunkylä Calypso/Porkkala 16.-18.

CMAS M* -kouluttajakurssi, 1osa Vierumäki Falun, Ruotsi 23.-25.

CMAS M*** -kouluttajakurssi, Iosa Vierumäki 24.-25.

Norpparalli Rauma Lappeenranta 30.-2.10. CMAS M* -kouluttajakurssi, II osa Vierumäki Vierumäki LOKAKUU Haapajärvi 01.-02 .

Nuori Suomi -ohjaajakurssi Vierumäki 07.-09.

CMAS W**- kouluttajakurssi, II osa Vierumäki Hossa Hämeenlinna 22.

DEKO-94 SukeItajapäivä Hossa 25.-30.

Räpyläuinnin MM-kilpailut Jiangmen, Kiina Pello 29.-30.

CMAS M** ja M***- UP DATE Vierumäki Helsinki/ MARRASKUU Jukka Tirronen, 04.-06.

CMAS M*' -kouluttajakurssi, 1osa Vierumäki Hgin Urh.suk.

12.- 13.

Vuosikokous ja syyspäivät Salo Vierumäki 18.-20.

CMAS M** -kouluttajakurssi, II osa Vierumäki 19.-20.

Valtakunnallinen Norpparalli HML Hanko Vaasa JOULUKUU 02.-04.

CMAS M* -kouluttajakurssi, 1osa Vierumäki Hämeenlinna 03.-04.

Nuori Suomi -ohjaajakurssi Vierumäki Vierumäki 03.-04.

Kouluttajapäivät Oulu Tanska Nuori Suomi -ohjaajien peuhupäivät Kisakallio Tampere, Kaukajärvi 10.-11.

16.-18.

CMAS W - kouluttajakurssi, II osa Vierumäki Hämeenlinna

Sherwood Encore, uusi edullinen ja helppokäyttöinen urheilusukeltajan täysautomaattinen suk.tietokone, LeD näyttö, kello-ajasti n-päivyri, lämpömittari, 10 muistin loki ja kork.kompensoitu. Ranne malli tai irtokapselina.

Maahantuoja: Nepto-Sub Oy Ab Helsinki Sherwood Eco ja Shadow+Octopus. Uudet kompaktit vara-annostimet n.

35% normaaleja malleja pienemmät (kalvo/suu kappale ~[j;Z;:===iI.... vaakatasossa) antavat runsaasti ilmaa tarvittaessa.

Maahantuoja: Nepto-Sub Oy Ab Helsinki

Omni, pallonivel (360°) eliminoi annostimeen kohdistuvan "väännön" .voidaan asentaa useimpien regujen annostimen-puoleiseen päähän.

Mahdollistaa syöttöletkun viennin kainaion alta.

Maahantuoja: Nepto-Sub Oy Helsinki

VA-suunnistuksen SM-kilpailut Kymen piirin sukelluskalastuskilpailu

Vierumäki

UUTUUKSIAUUTUUKSIA

J

ELOKUU 06.-07.

13.

TARJOUS

SEOSMETALLlSÄILlÖ 10 L VENTIIILI VARAILMALLA POLAR DIVER ECONO TAKKILIIVI JÄÄTYMISSUOJATIU REGULAATIORI DACOR ENDURO - POLAR DIVER COMPO 2 MITIARISTO

-

ID 1,·,lal.-Silit [9tJ5] PARMASOFT

HUJE>JE>MJ®I(A ISTUU ~@ ~®- l A!1 ~IKKltJMASKII~J T®$I MII§LYTTÄVÄ$iJil '

SÄÄTÖTILAVUUSVENTIIILlT JOTKA TOIMIVAT TARKASTI JA NOPEASTI

HUIPPU LAATUA SUOMEN SUURIMMALTA KUIVAPUKUVALMISTAJALTA

"SUKELTAESSA JOUTUU JOPA MIETTIMÄÄN PYSTYTÄÄNKÖ TÄSTÄ ENÄÄ MATERIAALIJA RAKENNERATKAISUIN PUKUA PALJON PARANTAMAAN" - URHEILUSUKELTAJA 5/93

:'--"'L:F .""--'--Jo

_~..,.

SUOMEN URHEILUKIRJOJEN STADION 00250 HELSINKI

".

•