Sukeltaja 1994 1

Suomen urheilusukeltajain Liitto ry:n j채senlehti tammikuujVOL 33

ISSN 1237-1688

..

AVS-YHTIOT

..

•..., -

~

utomatik Ventiler System Oy, joka markkinointinimenä tunnetaan paremmin AVS Oy:nä on vakiinnuttanut asemansa markkinoilla merkittävänä pneumatiikan, hydrauliikan sekä teollisuusventtiilien toimittajana ja hyvänä yhteistyökumppanina Toimintaideana on ollut alusta lähtien palvella asiakkaita maahantuojana sekä valmistajana tuotteilla, jotka liittyvät kaasujen ja nesteiden hallittuun ohjaamiseen ja säätöön.

Euroopan yhdentymisen myötä kansainvälisesti tunnetut päämiehemme vahvistavat asemiaan kauttamme, tarjoten asiakkaillemme vahvaa osaamistaan sekä kilpailukykyisiä tuotteita

0 0

0) 0)

('f)

0

<0 <0 ('f)

0

CX)

0

I

0)

~

('f)

0

CX)

0

a..

en w

AVS POWER OY suunnittelee ja valmistaa läppä- sekä takaiskuventtiileitä standardi- ja erikoissovellutuksiin.

I

0)

:::::J ~ a.. u.

• 0 ~ ~ 0

Yhtiö on kasvanut ja laajentanut toimintaansa tytäryhtiöidensä kanssa muodostaen konsernin, jonka liikevaihto on vuonna 1993 n. 43 miljoonaa markkaa

POLARSUKELLUS OY myy ja valmistaa sukellusvarusteiden lisäksi painekammioita sekä sukellusveneitä harrastus- ja ammattikäyttöön.

POLARSAFETY OY valmistaa pelastautumis- ja sukelluspukuja sekä suojautumisvälineitä vaikeisiin työolosuhteisiin ja katastrofien varalle.

Alansa huippuja edustavien päämiesten ja kaikkien yhtiöittemme tietotaito ovat aina ulottuvillanne.

0,.....

C\I C\I

0 cx)

II

-.....

..

:::::J

ca

..'111::

c: ta

''::::

0

.c:

1iS

_ri

[g

AVSOY

AVSPOWER OY

POLARSAFETY OY

POLARSUKELLUS OY

SUOMEN URHEILUSUKELTAjAIN LIITTO RY:N JÄSEN LEHTI 1-94

SISÄLTÖ JOHTOKUNNAN ESITTELy ....................................... 3 PUHEENJOHTAJA ..................... .................•.............. 5 UPPOPALLOA ....................................... ............ 6-12 SKRÄMMARHARjUN HOPEALAIVA ........................ 13 MIKSI MINUSTA TULI SUKELTAjA ....................... 15 JUORUJA RANTAKIVILTÄ ..................................... 19

SUOMEN URHEILUSUKELTAjAIN LIITTO RY:N JÄSEN LEHTI POSTITETAAN SUKELTAjILLE, JOIDEN OSOITTEET JÄSENSEURAT OVAT TOIMITTANEET LIITOLLE, JA jASENMAKSUT ON MAKsmu. MUUTEN LEHTEA ON SAATAVANA LIITON TOIMISTOSTA. PÄÄTOIMITTAJA ERKKI METSAVUORI KUSTAVINTIE 9 C 24, 20310 TURKU PUH.KOTI (921) 391 098 TYÖ

(921) 694 317

TOIMITUSSIHTEERI LEENA KOIVUMAKI KAARIKATU 5 A 2, 33100 TAMPERE PUH. JA FAX. KOTI (931) 223 8876 ILMOITUSMYYNTI BRITA IKAVALKO RADIOKATU 20, 00240 HELSINKI PUH. TYÖ (90) 158 2257 PUHEENJOHTAjA HELENA JAATINEN PUH. KOTI (90) 297 5794 TOIMITUS jATTAA KIRJOITTAjiLLE VASTUUN HEIDÄN MIELlPITEISMALTALAISTA SATAMAA

TÄÄN.

ILMESTYMIS- JA ILMOITUSAINEISTON AIKATAULU MALTA, SUKELLUS KULTTUURIEN RISTEYKSEEN ........................................................ 20 SINETTI KOUVOLAAN ......................................... 24 LIITON LISTOJA ................................................... 27 TOIMINTAKALENTERI .......................................... 30

NUMERO

ILMESTYY

2 3 4 5

11.4.

6.6.

10.10.

12.12.

ILMOITUSAINEISTOPAlVA TEKSTI 7.3.

6.5.

9.9.

11.11.

18.2.

22.4.

26.8.

28.1 O.

VUOSIKERTA 180,-

JÄÄNALAISEEN SEIKKAILUN

SUOMEN URHEILUSUKELTAjAIN LIITTO RY RADIOKATU 20, 00240 HELSINKI PUH. (90) 158 2258 FAX. (90) 158 2516

KUVA: HELENA SAHAVIRTA

PAINO: SERIOFFSET, TURKU

SUOMEN URHEILUSUKELTAjAIN LIITTO RY:N

Kokouksessa käsitellään sääntöjen

KANSIKUVA: VALMISTELUA

••

11. § mukaiset asiat.

KEVATKOKOUS

Valtakirjojen tarkastus klo 12.00-12.45

16.4.1994 KLO 13.00

Tervetuloa!

SVUL-talo, Radiokatu 20, Helsinki

johtokunta

SUOMEN URHEILUSUKELTAJAIN LIITTO R.Y:N JOHTOKUNTA 1994 1. HELENA JAATINEN 2. H20, Helsinki. Sihteeri ja puheenjohtaja.

3. johtokunnan puheenjohtaja vuodesta 1991.

Sitä ennen johtokunnassa eri tehtävissä vuodesta 1987. Yhdyshenkilö teknisessä valiokun· nassa.

4. Koulutusuudistus. Hallinnon kehittäminen ja kustannusten kuriin saattaminen. Tiedotustoiminnan kehittäminen ja avoimen keskustelun lisääminen.

4

ESITTELYSSÄ: 1. Kuka olet?

2. Mistä olet, ja mitä siellä teet?

3. Tehtäväsi SUSL:issa (3.1.1994, ennen järjestäytymiskokousta)?

4. Mitkä asiat koet hallitustyössäsi tärkeimmiksi?

1. RAUNO VIHRIÄLÄ 2. Rovaniemen Urheilusukeltajat, Rovaniemi.

Työskennellyt seuran johtokunnassa, mm. puheenjohtajana. Seuran VAPEPA-yhdyshenkilö 3. johtokunnan varapuheenjohtaja vuodesta 1991. Varajäsen vuonna 1990. SUSL:n edustajana VAPEPA:n keskustoimikunnassaja sen asettamassa työvaliokunnassa 1992 alkaen.

4. Pyrittävä löytämään seuratoimintaan sellai· nen synergia, jolla sukellusturvallisuuden edistäminen on hoidettavissa tehokkaimmin.

1. JAAKKO]. SALO 2. Bothnia Gulf Divers-82, Vaasa. Seuran puheenjohtaja ja koulutusvastaava.

3. Neljäs johtokuntavuosi alkamassa. Nuorisovaliokunnan yhteyshenkilö, lehtityöryhmä, ympäristöstrategian käynnistäminen.

4. Kaksikielisten alueiden, erityisesti länsirannikon asioiden ajaminen. Pohjoismaisuuden ylläpitäminen ja lisääminen. Liiton talouden vakiinnuttaminen.

1. JARl AUTIO 2. Rauma-Repola Diving Club r.y., Tampere.

Seuran koulutusvastaava ja seuraleirien järjestäjä. Piirijaoston puheenjohtaja.

3. Ensimmäinen kausi johtokunnassa.

4. Imagon parantaminen koulutuksen, sukellusturvallisuuteen panostamisen ja kansainvälisen toiminnan kautta. Seurojen ääntä kuunneltava enemmän.

1. ERKKI SYRJÄLÄ 2. Kraaterisukeltajat, Lappajärvi. johtokunnan eri tehtävissä useita vuosia, myös puheenjohtajana. Piirijaoston puheenjohtaja.

3. SUSL:n hallituksen varsinainen jäsen vuodesta 1993, sitä ennen kaksi vuotta varajäsen.

4. Tavallisen sukeltamisen puolestapuhuja, kilpalajeja väheksymättä. jäsenillä on oikeus nauttia sukeltamisesta omalla tahollaan ja tasollaan joutumatta luokitelluksi.

Sukellusmoraalin kohottaminen ja kurinalaisuuden kehittäminen.

1. JORMA KERVINEN 2. Kuopion Urheilusukeltajat, Kuopio. Tehnyt kaikenlaisia tehtäviä seurassa.

3. Ensimmäinen kausi varsinaisena jäsenenä johtokunnassa. Aiemmin varajäsen.

Uppopallovaliokunnan jäsen vuodesta 1986, joista puheenjohtajana vuodesta 1990.

4. Sukellusharrastuksen kokonaisvaltainen kehittäminen. Uppopallo lähinnä sydäntä.

1. PENTTI PARKKILA 2. Midnight Divers r.y., Ylitornio. Seuran puheenjohtaja. Lapin läänin toinen aluekouluttaja.

3. Ensimmäinen kausi johtokunnassa.

4. Sukellusturvallisuuden kehittäminen.

1. KARI LAPPALAINEN 2. Saimaan Norpat r.y. Lappeenranta. Seuran johtokunnassa 1980-91, josta puheenjohtajana 9 vuotta.

3. Vuodesta 1992 johtokunnan jäsen.

4. Toivon, että johtokunta toteuttaa toimintasuunnitelmaa yhteistyökykyisesti ja laaja-alaisesti, lajin eri osa-alueet tasapuolisesti huomioiden. johtokunnan olisi päästävä asioiden "edelle".

1. MATTI VÄÄTÄINEN 2. Sukellusseura Vesikot r.y. Kouvola. Olen toiminut seurassa puheenjohtajana viimeiset 7 vuotta. Tärkeintä on työ omassa seurassa, sekä niissä luottamustoimissa, joihin minut seuran esittämänä on valittu.

3. SUSL:n hallituksen varajäsen vuonna 1994.

Tätä ennen varsinaisena jäsenenä 6 vuotta.

4. Työvaliokunta, talousvaliokunta ja turvallisuusasiat.

1. SIMO MAKKONEN 2.1. Rauma-Repola Diving Club r.y., Tampere.

Hallituksen jäsen vv. 1987-90, josta puheenjohtajana 1989-90.

2.2. Bottom Club r.y., Espoo, jonka hallituksen jäsen vuodesta 1993.

3. Johtokunnan jäsen vuodesta 1993. Nuorisovaliokunnan puheenjohtaja vuodesta 1991.

4. Nuorisotoiminta.

1. ANTTI SAARNIO "PASTORI" 2. Urheilusukeltajat ry Helsinki. jäsen vuodesta 1960 Toiminut seuran johtokunnassa ja koulutusvastaavana. Aluekouluttaja. Eniten halunnut panostaa nuorison koulutuksen kehittämiseen seurassa.

3. Ensimmäinen kausi johtokunnassa, varajäsen.

4. Koulutus ja sukellusturvallisuus.

SUKELTAMINEN AMMATIKSI? U rheilUSUkeltaja, joka kovassa merenkäynnissä oli tarkistamassa aluksen potkurin saamia vaurioita, nousi pintayhteydestä huolimatta aluksen "väärältä" puolelta pinnalle. Huomatessaan, että hän oli jäämässä alusta paikallaan pitävän hinaajan ja aluksen väliin, lähti sukeltaja palaamaan aluksen toiselle puolelle. Hän ei kuitenkaan ehtinyt pois alta, vaan jäi pinnan alla puristuksiin alusten väliin ja menehtyi. Sukeltajalla oli noin neljän vuoden kokemus urheilusukelluksesta. Pinta-avustajilla ei tiettävästi ollut tehtävästään aikaisempaa kokemusta.

SUKELlUSTYÖ - ELI TYÖ VEDEN

AllA Kuka sitä saa tehdä? Suomen lainsäädännön mukaan kuka tahansa. Lainsäädäntö ei edellytä edes sitä, että veden alla tehtävän työn tekijä olisi saanut (urheilu)sukelluskoulutusta.

Kaikki tuntemani sukeltajat pitävät selvänä sitä, että kenenkään ei tule sukeltaa laitteella käymättä ensin sukelluskurssia. Itse alan olla yhä vakuuttuneempi siitä, että sukellustyötä voi tehdä vain siihen erikseen koulutettu ja/tai harjaantunut henkilö. Vuoden 1993 kaikkiaan 11 :stä kuolemaan johtaneesta sukellusonnetto. muudesta kaksi sattui urheilusukeltajille, jotka olivat suhteellisen vaativassa työssä veden alla.

Suomessa ei kuitenkaan tunnuta saavan aikaiseksi säännöstöä, joka määritteIisi, kuka saa tehdä sukellustyötä taikka, miten sitä tulisi tehdä. Kysymys ei ole edes siitä, ettei valmiutta koulutuksen antamiseen olisi. Opetussuunnitelmien, mukaan lukien jo ammatis-

sa toimivien sukeltajien täydennyskoulutuksen, valtakunnalliset perusteet ovat tiettävästi valmiina.

Alkuun oli tarkoitus säätää ns sukeltaja-asetus, jossa olisi säädetty ammattisukeltajien pätevyyskirjoista. Sitten oli tarkoituksena antaa asiasta valtioneuvoston päätös, mutta sekään ei tunnu toteutuvan. Suunnitelmien mukaan tätä päätöstä olisi voitu soveltaa vain työhön, jota tehdään työsuhteessa. Kaikkea sukellustyötä ei suinkaan tälläkään hetkellä tehdä työsuhteessa. Ulkopuolelle olisi näin ollen jäänyt yrittäjänä tehty sukellustyö. Jos mitään vastiketta ei ole sovittu, ei kyseessä silloinkaan voi olla työsuhde.

Meiltä urheilusukeltajilta edellytetään nyt asennemuutosta. On miellettävä, että olemme urheilusukeltajia, eikä meitä ole koulutettu mihinkään muuhun.

Onhan joukossamme monia, jotka ovat tehneet erilaista sukelluskeikkaa ja saaneet siitä lisäansioita. Moni saattaa tiettyihin tehtäviin olla harjaantunutkin ja asiallisesti ottaen kokemuksen kautta pätevöitynyt. Nyt on meidän kuitenkin otettava "lusikka kauniiseen käteen": taitomme eivät joka tehtävään riitä. Mutta mikään ei estä meitä (kun järjestelmä kohta puoleen saadaan valmiiksi?), hankkimasta ammattisukeltajan pätevyyskirjaa kurssien ja/tai työkokemuksen kautta.

Tähänastiset suunnitelmat selvästi viittaavat siihen, että me urheilusukeltajat voimme myös tulevaisuudessa olla mukana meriarkeologisten kohteiden inventoinnissa, rantojen puhdistuksessa ja muissa vastaavanlaisissa (talkoo)tehtävissä sekä vapaaehtoisessa pelastus palvelussao ~

DYKNING SOM ARBETE?

En

sportdykare, som i dykarstadga där yrkesdy-

svår sjögång kontrollerade de skador som fartygets propeller hade ådragit sig, steg trots kontakterna med ytan upp på "fel" sida av fartyget. Då dykaren märkte att han höll på att bli i kläm mellan bogserbåten som höll fartyget på plats och själva fartyget begav han sig tillbaka tili fartygets andra sida. Han hann dock inte undan i tid utan klämdes ihjäl mellan de båda fartygen. Dykaren hade en fyra års erfarenhet av sportdykning. Medhjälparna vid ytan hade inte veterligen tidigare erfarenhet av liknande uppgifter.

Vem har rätt att utföra dykningsarbeten, dvs. arbete under vatten?

Enligt Finlands lagstiftning vem som helst. Lagstiftningen förutsätter inte ens att den som arbetar under vattnet har genomgått utbildning i (sport) dykning.

Alla de dykare jag känner anser det självklart att man först bör genomgå en dykkurs innan man dyker med apparatur. Själv börjar jag bli allt mera övertygad om att endast en speciellt utbildad och/eller rutinerad person kan utföra dykningsarbeten. Av de 11 dykolycksoffren år 1993 var två sportdykare som utförde relativt krävande arbeten under vatten.

1 Finland tycks det vara svårt att få tili stånd stadgar som bestämmer vem som får utföra dykningsarbeten eiler hur de borde utföras. Det är inte ens fråga om att skolningsberedskap skulle fattas. De riksomfattande principerna för undervisningsplanen, inklusive fortbildningen för de dykare som redan utövar sitt yrke, är veterligen redan klara.

Tili en början var det meningen att upprätta en sk.

karnas kompetensböcker skulle fastställas. Sedan var det meningen att statsrådet skulle fatta beslut i saken men inte heller det kunde förverkligas. Enligt planerna kunde detta beslut endast ha tillämpats på arbete som utförs inom ett arbetsavtalsförhållande. AlIt dykningsarbete utförs dock inte nuförtiden inom ett arbetsavtalsförhållande. Dykningsarbete utfört av företagare skulle sålunda ha blivit utanför stadgarna. Arbete utan kompensation utgör inte heller något arbetsavtalsförhållande.

Det krävs nu en attitydförändring av oss sportdykare. Man bör komma ihåg att vi är sportdykare och ingenting annat. Det finns förstås mångasom har utfört olika dykningsuppdrag och på detta sätt kommit överen extra slant. Många kan också vara rutinerade för vissa uppgifter och blivit kompetenta genom erfarenhet. Låt oss ändå ta "skeden i vacker hand": vår färdighet räcker inte tilI varje uppgift. Men inget hindrar oss ändå ifrån (då systemet snart blir klart) att skaffa oss yrkesdykarens kompetensbok via kurser och/eller arbetserfarenhet.

Hittillsrådande planer påvisar klart att vi sportdykare även i framtiden kan delta i inventeringen av havsarkeologiska föremål, i rengöringen av stränder och övriga liknande (talko) arbeten samt frivilliga räddningstjänster. ~

Puheenjohtaja ordföranden Helena Jaatinen

5

UPPOPALLO ...

... ON KIEHTOVA ...

UPPOPALLO ON AINOA KOLMIULOTTEINEN PALLOPELI. PELI KENTTÄ ON SYVÄ ALLAS, JONKA KOKO VESI MASSA POHJASTA PINTAAN ON PELIALUETTA. VESI SALLII UIMISEN MIHIN SUUNTAAN TAHANSA, VAIKKAPA VASTUSTAJAN YLI TAI ALI. VÄLILLÄ ON HYVÄ KÄYDÄ PINNASSA HENGITTÄMÄSSÄ.

PELIVÄLINEENÄ ON SUOLAVEDELLÄ TÄYTETTY PALLO. TAVOITTEENA ON TYÖNTÄÄ PALLO ALTAAN POHJASSA OLEVAAN KORIIN.

KUVA:

Roy

NURMI

TÄssÄ TIETOISKUSSA KERROMME UPPOPALLON SYNTYMISESTÄ, HISTORIASTA JA TÄMÄN PÄIVÄN UPPOPALLOSTA. TERVETULOA TUTUSTUMAAN KIEHTOVAAN , VEDENALAISEEN PALLOPELIIN .

U

ppopallo kehittyi 1950-luvun lopulla Saksan Liittotasavallassa. Esseniläinen hammaslääkäri, Josef Grimmeisen, oli nähnyt Ranskan laivaston taistelusukeltajien pallottelevan veden alla.

Syntyi Kölner Tauchballspiel, uppopallon ensimmäinen versio. Pelialueen poikki pingotettiin verkko, jonka ali pallo kuljetettiin. Pelaajat käyttivät sukeltajien märkäpuvun yläosaa ja painovyötä. Taklaaminen oli kokonaan kielletty.

TV-ESITTEl Y SAKSAN LIITTOTASAVALLASSA 1964 Yleiseen tietoisuuteen peli tuli kehitetymmässä muodossa 1964, kun Essenin Grugabadissa järjestetty ottelu, Duisburg - Mulheim, televisioitiin. Altaasta oli poistettu verkko ja taklaaminen sallittiin. Kiellettyä oli kuristaa, vääntää sormista, purra, pot6

kaista, repiä vastustajaa varusteista ja heittää pallo ilmaan. Peli nimitettiin Unter-Wasser Rugbyksi, ja se levisi nopeasti Saksassa.

POHJOISMAAT Tanskan ja Etelä-Ruotsin uppopallo saavutti 1960-luvun lopulla. Ruotsin Urheilusukeltajain Liitto otti pelin ohjelmaansa 1973. Ruotsista Underwattens-Polo eteni Norjaan ja Suomeen.

Meillä peli ristittiin uppopalloksi.

Suomessa uppopalloa harrastettiin ensimmäisenä Merivoimien Sukeltajakursseilla ja Hyvinkään Urheilusukeltajissa. .

pailusäännöt. Syksyllä 1978 vahvistettiin sitten CMAS:n Kansainväliset uppopallon kilpailusäännöt ja vuoden 1980 alussa myös Tuomariohjeet.

Suomen Urheilusukeltajain Liitto on vahvistanut yleiset kansalliset ja lajikohtaiset kilpailu määräykset sekä tuomarijärjestelmän.

MM- JA EM-UPPOPALLOA

KANSAINVÄLISET SÄÄNNÖT

Ensimmäiset uppopallon EM-kisat pidettiin Ruotsissa 1978 ja seuraavat Tanskassa 1981. Ensimmäiset MM-kilpailut pelattiin Saksan liittotasavallassa 1980. Nykyisin MM- ja EM-kisat pidetään vuorotellen kahden vuoden välein. ~

Maailman Vedenalaistoimintojen Liiton (CMAS) urheilukomiteaan perustettiin 1977 Games Commission, joka valmisteli nopeasti kokeilu-kil-

Teksti: Matti Vih~n Historia, lähde Kalervo Rehnbäck

... VEDENALAINEN PALLOPELI EM·sijoitukset 1978·1993 1975 Tanska, Ruotsi, Saksan Lt, Suomi, Norja 19S1 Ruotsi, Saksan Lt, Suomi, Itävalta, Norja, Tanska 19S5 Saksan Lt, Ruotsi, Tanska, Suomi, Norja, Itävalta 19S9 Saksan Lt, Ruotsi, Norja, Suomi, Tanska, Itävalta 1993 Ruotsi, Suomi, Saksa, Norja, Tanska, Tsekki, Itä· valta, Sveitsi MM·sijoitukset 1980·1991 19S0 Tanska, Saksan Lt, Ruotsi, Suomi, Norja, Itävalta, Italia 19S3 Tanska, Saksan Lt, Ruotsi, Suomi, Itävalta, Norja 1987 Ruotsi, Tanska, Saksan Lt, Itävalta, Tanska, Suomi 1991 Ruotsi, Norja, Saksan Lt, Itävalta, Tanska, Suomi, Tsekkoslovakia, Kolumbia, Sveitsi Naisten MM· ja EM·uppopallo Naisten uppopallon maailmanmestaruudesta pelattiin en· simmäisen kerran vuonna 1991. Mestaruuden voitti Ruot· si. Suomi sijoittui neljänneksi. Ensimmäiset naisten EM· kisat pelattiin 1993. Mestaruuden voitti Norja. Suomi 011 kolmas.

MM 1991 Ruotsi, Norja, Saksa, Snoml, Tanska, Sveitsi EM 1993 Norja, Saksa, Suomi, Ruotsi, Tanska, Sveitsi Nuorten (ZO·v.pojat) EM· ja PM'uppopallo Suomen 20·vuotiaat nuoret ovat voittaneet viimeisimmät EM· ja PM·kilpailut.

EM 1992 Suomi, Ruotsi, Tanska, Saksa, Norja PM 1993 Suomi, Ruotsi, Tanska PM·uppopalloa Pohjoismaiset mestaruuskilpailut on pelattu vuosittain alkaen vuodesta 1976. Suomen miesten paras sijoitus on hopeasija vuodelta 1981. Suomen naiset ovat voittaneet PM·kultaa 1992 ja hopeaa vuosina 1991 ja 1993.

SUOMEN UPPOPALLO Suomen Urheilusukeltajain Liitto (SUSL) perusti uppopal· lovaliokunnan 1977. Tällöin perustettiin myös SM·sarja.

1. divisioona aloitettiin 1979 ja 2. divisioona 1990. Nais· ten SM·sarja virallistettiin 1993. Lisäksi järjestetään 20·v. nuorille ja 17·v. pOjille omat mestaruuskilpailunsa. Uppo· pallon kansallisissa sarjoissa on mukana 40 joukkuetta 22 seurasta. Rekisteröityjä pelaajia on noin 800.

Uppopallon SM·sarja SM·sarja pelaa kaksinkertaisen runkosarjan. Mestaruus ratkeaa runkosarjan kahden parhaan joukkueen loppuot· teluilla. Mestaruuteen riittää kaksi voittoa_ Pronssimitaleista pelaavat runkosarjan kolmas ja neljäs yhden ottelun. SM· karsintaan joutuvat runkosarjan kaksi viimeistä joukkuetta.

Uppopallon 1. ja Z. divisioona 1. divisioona pelaa kaksinkertaisen sarjan. SM-sarjakar· sintaan pääsevät runkosarjan kaksi parasta joukkuetta.

2. divisioona pelaa kolmessa osa turnauksessa yksinker' taisen sarjan. Neljä parasta joukkuetta pelaa loppusarjan.

Divarikarsintaan osallistuvat 1. divisioonan kaksi viimeis· lå ja 2. divisioonan kaksi parasta joukkuetta.

Nuoret ja juniorit 20-vuotiaille nuorille ja 17·vuotiaille junioreille järjestetaän omat SM-kilpailut .

Naiset Naisten SM-sarja pelaa runkosarjan ja loppuottelut. Kaksi parasta ottelevat mestaruudesta, johon riittää kaksi voittoa. Pronssista pelataan yksi loppuottelu.

KUVA: PEKKA LEINO

Maajoukkueet .Miesten, naisten, nuorten ja juniorien maajoukkueet osalIistuvatlajin kansainvälisiin arvokisoihin.

EM- ja MM-kilpailut järjestetään nykyisin vuorotellen kah den vuoden välein. Pohjoismaiden mestaruudesta pelataan joka vuosi.

Uppopalloturnaukset Suomen vanhin uppopalloturnaus on vuodesta 1973 aika· en Kouvolassa pelattu Vesikko·cup. Muut turnaukset ovat Turku-cup, Riihimäki-cup ja Divisioona-cup Tampereella.

Lisäksi pelataan muutamia piiritason mestaruusturnauksia.

AIKALISÄ

ERÄ - TAI OTTELUAIKA LOPPU

PALLOTTONAN PELAAJAN VETÄÄ TAI PAINAA LAITTOMASTI

~

VÄKIVALTAINEN

'~ ~

7

"PELATAAN UPPOPALLOA

ppopalloa pelataan hyppyaltaissa tai uima-altaiden syvässä päässä. Altaan syvyys vaihtelee 3,5-5 metriin. Kenttä on leveydeltään 8-12 m + 3 m vaihtokäytävä ja pituudeltaan 12-18 m. Altaan reunalla ovat vaihtoalueet penkkeineen ja jäähypenkit. Maatuomari ja 2 vesi tuomaria ohjaavat peliä vedessä kuuluvan merkinantolaitteen avulla ja käsimerkein.

Toinen vesituomareista käyttää paineilmalaitetta ja tarkkailee peliä altaan pohjasta. Maatuomarin apuna ovat kirjurit, ajanottaja ja vaihtojen valvoja.

U

MAALI JA PALLO Uppopallomaaleina on kaksi tukevaa metaIlikoria, jotka seisovat keskellä molempia päätyjä altaan pohjalla seinää vasten. Maalin korkeus on 450 mm ja pehmustetun yläosan läpimitta on 400 mm.

Pallo on mustavalkoinen tai kokopunainen suolavedellä täytetty muovipallo, joka uppoaa 1000-1250 mm sekunnissa. Pallon ympärysmitta on 530 mm miehillä ja 500 mm naisilla.

PELIAIKA Peliaika normaalin pituisessa ottelussa on 2 x 15 minuuttia tehokasta peliaikaa. Erien välillä on 5 minuutin tauko. jäähyjen pituus on 2 minuuttia. Molemmilla joukkueilla on oikeus yhteen 1 minuutin mittaiseen aikaIisään ottelua kohti.

8

PELAAJIEN VARUSTEET jokaisella pelaajalla on varusteinaan maski, snorkkeli ja räpylät. joukkuetunnuksina ovat' valkoiset tai tummansiniset uimapuvut ja korvasuojuksilla varustetut, numeroidut lakit.

Varusteet tarkastetaan ennen ottelun alkua. Pelaajien kynsien tulee olla lyhyet, eikä vartaloa saa voidella tai rasvata. Sininen joukkue käyttää tummia rannenauhoja.

UPPOPALLOJOUKKUE Ottelua kohti voi käyttää enintään 15 pelaajaa, joista 6 on vedessä, 5 vaihdossa ja 4 reservissä. Kummankin joukkueen vaihto pelaajat istuvat vaihtopenkillä pelin aikana. Vaihdot tehdään lentävinä. Ottelun aikana saa reservipelaajan vaihtaa kaksi kertaa.

KUVA: PEKKA LEINO

RANGAISTUKSET KIELLETYT ASIAT Pelissä on kiellettyä hyökätä vastustajan varusteita vastaan. Kiellettyä on myös potkaista tai lyödä vastustajaa. Kuristusotetta ei saa käyttää. Pallottoman pelaajan kiinniottaminen on kiellettyä. Korin saa peittää ainoastaan vartaloIla, eikä koriin saa tarttua. Ainoastaan pallonhaltijaan saa tarttua pallon riistämiseksi. Kun pallo irtoaa on pelaaja päästettävä heti irti. jälki pelistä rangaistaan. Palloa ei saa kuljettaa tai heittää vedenpinnan yläpuolella.

Uppopallon Kansainvälisten saantöjen mukaisesti tuomarit voivat määrätä vapaapallon, jäähyn tai rangaistuspallon. Epäurheilijamaisesta käyttäytymisestä voi saada komennuksen suihkuun ja ottelurangaistuksen. jos tuomari katsoo, että rikkomus ei vaikuta pallonhaltijajoukkueen etuun, voi hän antaa pelin jatkua. Tätä kutsutaan etu säännön soveltamiseksi. Jos peli keskeytetään, eikä kukaan tuomareista määrää rangaistus- tai vapaapalloa, heittää maatuomari veteen tuomaripallon.

KUVA: PEKKA LEINO

II

... KUUSI ~ELAAJAA

• • •

Matti Vilen

PEliN ALOITUS

RANGAISTUSPALLO

Ottelun alkaessa on pallo altaan pohjalla pelialueen keskellä. Molemmat joukkueet ovat tällöin omassa päädyssään korilinjalla vedessä ainakin toinen käsi seinää koskettaen.

Vaihtopelaajat istuvat vaihtopenkillä.

Maatuomari käynnistää pelin pitkällä jatkuvalla äänimerkillä. Kellot käynnistyvät toimitsijapöydällä. joukkueet sukeltavat kohti palloa ja kamppailu alkaa.

Mikäli joku puolustavan joukkueen pelaajista estää miltei varman maalin sääntöjen vastaisesti, joudutaan tuomitsemaan rangaistuspallo. Hyökkääjä lähtee pelialueen keskeltä. Hänellä on 45 sekuntia aikaa rangaistuspallon suorittamiseen. Sekä hyökkääjä että maalivahti saavat uusia sukelluksensa rangaistus pallon suorituksen aikana. Maalivahti ei saa tuoda hyökkääjää pinnalle. Rangaistuspallo päättyy, kun hyökkääjä tekee maalin, tai kun maalivahti saa pallon haltuunsa ja pitää sitä pinnan yläpuolella, tai kun 45 sekuntia on kulunut, eikä maalia ole tehty. jos puolustava joukkue tekee virheen, tuomitaan uusi rangaistuspallo. jos hyökkäävä joukkue tekee virheen, saa puolustava joukkue vapaapallon, ja peli aloitetaan kuin korituksen jälkeen. jos aika täyttyy ilman maalia ja rikkeitä, aloitetaan peli kuin ottelun alussa, pallo altaan pohjalla pelialueen keskellä. ~

PELIN KULKU Pelaajat ovat vesivuorollaan altaassa 1-2 minuuttia tehden 10-20 sekunnin sukelluksia. Välillä käydään pinnassa täyttämässä keuhkot ja sukelletaan takaisin sopivaan kohtaan. Pinnassa snorkkelin kautta hengittäminen sallii pelin seuraamisen koko ajan.

Palloa kuljetetaan ja syötellään pelaajalta pelaajalle edeten kohti vastustajan päätyä. Tavoitteena on työntää pallo vastustajan koriin. Vastustajan ohittaminen kolmiulotteisessa elementissä on yhteisvoimin helppoa, mutta korinteko on jo vaikeampaa.

Ylivoimatilanteet ovat tässäkin lajissa maalivahdin painajaisia. Vaihtoon tullut pelaaja kierähtää ketterästi altaan reunalle. Vaihtopelaaja sukeltaa vaihtokäytävän kautta peliin. Maalin jälkeen pelaajat palaavat päätyihinsä.

Tämän jälkeen koritettu joukkue hyökkää saatuaan merkin.

PELAAJIEN TEHTÄVÄT Hyvä pelaaja pystyy tarvittaessa pelaamaan kaikkia pelipaikkoja. Hyökkääjä joutuu myös puolustamaan ja puolustaja hyökkäämään. Kaikki pelaajat joutuvat tarvittaessa täyttämään maalivahdinkin paikan. Tästä huolimatta pelaajat erikoistuvat eri tehtä. viin. Maalivahdiksi, puolustajaksi, tukimieheksi tai hyökkääjäksi. Uppopallokentässäkin on vasen ja oikea puoli. joten on myös oikea ja vasen laitahyökkääjä, vastaavat tukimiehet/ puolustajat tai vaihtoehtoisesti tukimies ja pakki, keskushyökkääjä ja maalivahti. joukkueessa on kaksi kentällistä, joten jokaisella kenttäpelaajalla on vaihtomies. Maalivahti pysyy yleensä koko ajan kentällä. Puolustustilanteissa häntä vaihtaa joku vedessä olevista kenttäpelaajista.

Niina Helistö

2. DIVISIOONA KAHDEN OSATURNAUKSEN JÄLKEEN Kokkolan Rytärit Kupla Erectus Veikon Kone

7 7 6 7

700 601 510 5 1 1

48-1 20-7 34-6 28-8

14 12 11 11

UP-Slorg 7 502 18-10 10 Ylivieska 16-12 6 7 223 12-18 6 Ahvenisto 7 304 Rovaniemi 7 214 12-14 5 Saim-Norpat 7 1 1 5 6-24 3 Kupla Vidalis 10-29 2 7 106 1-12 Tamp.Urh.suk.

6 015 Lakeud.suk.

7 016 9-73 2.divisioonan kolmas osaturnaus järjestetään Kokkolassa 19-20.3.1994. Pelit alkavat lauantaina klo 13.00 ja päättyvät sunnuntaina noin klo 12.00.

Timo Vilen

RAUMA NUORTEN MESTARI 1993 Raumanm.suk.

Riihimäki Vesikot, Kouvola Kuopio Tre urh.suk.

SARJATILANNE TALVELLA 1994

8 8

8 8 8

800 512 305 215 107

43- 3 33-10 21 -27 16-40 8-62

16 11 6 5 2

NAISTEN SM-SARJA ON NYT VIRALLINEN

Timo Jokinen

SARJATILANTEET SYYSKAUDEN JÄLKEEN 1993-1994 SM-SARJA Kuopio Parsuk, Hki Valkeakoski Kupla, Espoo

7 7 7 7

610 601 502 412

54-2 53-4 52·9 31-10

13 12 10 9

Ahvenisto Pori

7 7

304 205

29-26 11-55

6 4

Sammakot, j-kylä 7 Tre Urh.suk.

7

106 007

15-69 4-66

2 0

I.DIVISIOONA Raumanm.suk.

Joensuu

6 6

501 501

47-8 28-12

10 10

Riihimäki Parsuk,Hki H20,Hki

6 6 6

402 402 204

53-11 27-18 13-29

8 8 4

Delfiinit, j-kylä 6 Vesikot, Kouvola 6

105 006

13-45 2-60

2 0

Anoika Jaatinen

SM-SARJATILANNE Saaristom.Suk. 4 4 0 0 69-3 8 Porin 4 3 0 1 73-6 6 Najadit 4 2 0 2 34-2 1 4 0 Tampere 3 0 0 3 1-52 Vesikot 3 0 0 3 1-96 0 Seuraavat pelit: 5.3.Rauma, 20.3.94 Kokkola, 9-10.4.94 loppuottelut Turussa

SUOMI MATKALLA Juhani Honkanen miesten uppopallomaajoukkueen valmentaja

AlOitin valmennusurani olemalla valmentajan "apulaisena" Oslon PMkisoissa helmikuussa 1992. Tarkoituksenani oli kartoittaa Suomen uppopallon taso muihin maihin nähden.

Kylmä tosiasia oli, ettei joukkueemme kuntopohja, eikä pallon käsittelytaito olleet muiden tasolla. Tämän johtopäätöksen jälkeen syntyi selvä ajatus pelaajien harjoittelun suunnasta ja joukkueen tavoitteista. Koska kaiken tämän läpiviemiseen kuluu aikaa, tavoitteena oli - ja on edelleen ohjata Suomen miesten uppopallojoukkue maailman parhaaksi joukkueeksi vuonna 1995 pelattaviin MMkisoihin. On selvää, ettei tällaista tavoitetta koskaan saavuteta, elleivät kaikki pelaajat ole mukana koko sydämestään.

TULOKSIIN TÄHTÄÄVÄ HARJOITUSKUL TTUURI Ensimmäinen vaihe oli harjoituskulttuurin luominen, sillä varsinaista ohjattua harjoittelua osa pelaajista ei koskaan ollut noudattanut. Tiesin odottaa vastarintaa. Mutta ilman määrätietoista harjoittelua ei tulostakaan synny. Joka tapauksessa keväällä -92 jaettiin pelaajille ensimmäinen viikottainen harjoitusohjelma. Harjoittelun muuttumisen lisäksi uutena asiana tuli harjoituspäiväkirjojen ylläpitäminen, joita ilman on mahdotonta seurata, ja ohjata ympäri Suomenniemeä harjoittelevia pelaajia.

Kesä 1992 oli joukkueemme ensimmäinen "ohjattu" harjoittelujakso, minkä aikana keskityttiin lähinnä peruskuntoharjoitteisiin. Tämän kauden sato korjattiin jo lokakuun alussa testileirillä. Peruskuntokauden jälkeen harjoitteita muutettiin nopeatempoisemmiksi riittävän pelikovuuden ja nopeuden saavuttamiseksi.

Vuosi 1993 aloitettiin Riihimäki-Cupilla, johon osallistui myös muita syksyn testileirillä olleita pelaajia. Pelikokemus karttui ja seuratessani vedessä pelejä, kevään harjoittelurinkiin otettavat pelaajat hahmottuivat jo mieleen. Ennen PM-kisoja maajoukkueleirillä hiottiin taas taitoja pienen ryhmän kanssa. PM-kisat pelattiin, ja sijoituimme Turussa pelatuissa kisoissa kolmanneksi. Tämä osoitti, että 10

harjoittelurintamalla tapahtunut muutos oli tuonut jo jotain tullessaan.

TINKIMÄTÖN HARJOITTELU TUOTTAA TULOSTA Toukokuun EM-kisat pelattiin Prahassa, ja pelit sujuivat jopa odotettua paremmin, sillä joukkueemme ylsi hopealle! Kansainväliset pelit ovat kuitenkin niin tasaisia, että yksi maali suuntaan tai toiseen saattaa muuttaa sijoitusta usealla pykälällä. Esimerkkinä mainittakoon Saksan joukkue, mikä tuli pronssille vaikka ei hävinnyt yhtään ottelua koko turnauksen aikana.

EM-kisojen jälkeen aloitettiin jälleen peruskuntoharjoittelu. Kesä harjoiteltiin ja elokuussa aloitettiin leirirumba. Syksyn aikana oli lisäksi kaksi viikonloppuleiriä, joilla sekä testattiin pelaajien kehittymistä että pyrittiin saamaan riittävää kovuutta ja terävyyttä peliin. Hieno asia valmentajan näkökulmasta oli ennen vuoden vaihdetta pelattu Felix-Cup, sillä suuri osa maajoukkueringissä olevista pelaajista oli mukana turnauksessa.

Felix-Cup on sikäli erikoinen turnaus, että siihen osallistuu yleensä Euroopan parhaita joukkueita.

Vuosi 1994 pyörähti käyntiin ja seuraavaksi joukkueemme hioi pelitaktiikkaa Riihimäki-Cupissa. On tärkeää päästä pelaamaan mahdollisimman paljon yhteen; suuri kiitos tästä Riihimäen Urheilusukeltajille, jotka sallivat Team Finlandin ottaa jälleen osaa turnaukseen.

TÄRKEÄ MOTIVAATIO Toivottavasti tulevaisuudessa maajoukkuepelaajien harjoittelua ohjataan seuratasoIta ja maajoukkuevalmentajan tehtäväksi jää joukkueen kokoaminen ja yhteen liittäminen. Jo nykyisinkin seuroissa tehty valmennustyö näkyy pelaajissa. Siksi jokaisella kehittyvällä seurajoukkueella tulisi olla valmentaja, joka ohjaa pelaajien pelitaitoja ja harjoittelua.

Liitto järjestää vuosittain valmennuskursseja, joilta saa valmiudet harjoittelun ja pelitaitojen ohjaamiseen.

Kävin yhden tällaisen kurssin ja sain sieltä paljon uutta tietoa. Suosittelen kurssia valmentajien lisäksi pelaajilIekin. Pelaaja joka harjoittelee kuutena päivänä viikossa - joinakin päivinä kaksi tai kolmekin kertaa - tarvitsee ison kulhollisen motivaatiota harjoitteluun. Usein tällaista motivaatiota kasvattaa harjoitteiden ymmärtäminen ja tieto siitä, mitä ominaisuutta kulloinenkin harjoite kehittää. Toivon että Sinä olet juuri se uppopalloiIija joka haluaa harjoitella, tietäen samalla mitä harjoittelu saa aikaan elimistössäsi. Lisätietoja järjestettävistä valmentajakursseista saat liiton toimistosta.

Yleisesti sanottakoon, että maajoukkuerinkeihin haluavien kannattaa suoraan ottaa yhteyttä valmentajiin, koska heiltä saa parhaiten tietoa maajoukkueiden toiminnasta ja aikatauQj luista.

KUVA:

Roy

NURMI

NUORTEN PM-UPPOPALLO Timo Vilen

Nuorten 6. PM·kilpailut pidet· tiin Tukholmassa 27-28.11.1993. Kisoihin piti osallistua joukkueet Ruotsista, Tanskasta, Norjasta ja Suomesta. Valmistauduimme kohtaamaan Norjan, mutta joukkue ei ilmestynytkään paikalle. Pikaisesti uusittu otteluarvonta heitti vastustajaksemme Ruotsin kovan joukkueen. Saimme hyvän peli vireen päälle ja karvasimme lujasti koko matsin ajan.

Ruotsi-Suomi ja Tanska-Suomi -otteluiden välinen aika oli vain vajaa tunti, joten palautuminen ei ollut paras mahdollinen.

Kaikki joukkueet voittivat ja hävisivät yhden pelin. Maalierokisassa koimme palkintojenjaossa iloisen yllätyksen, kun Suomi julistettiin voittajaksi!

Lopputilanne: 1. Suomi 2 1 0 1 5-4 2 2. Ruotsi 2101 5-4 2 3. Tanska 2 1 0 1 2-4 2

o·

VOITOKAS NUORTEN JOUKKUE. KUVA: TIMO RUOHOMÄKI

NUORTEN PM-jOUKKUE: jussi Aalto, Raumanmeren Sukelluskerho, Tapio Immonen (kapteeni), Valkeakosken Urheilusukeltajat, Mikko Kyytsönen, Kuopion Urheilusukeltajat, jari Laitonen, Riihimäen Urheilusukeltajat, Markku Lehtonen, Raumanmeren SukeIIuskerho, Erkki Lyytinen, Riihimäen Urheilusukeltajat, Mika Metsola, Valkeakosken Urheilusukeltajat, Urvelo Miettinen, Ahveniston Vesi pedot, jani Nuora, UP-Slorg Nokia, Jussi Okkonen, UP-Slorg Nokia, Sami Reijonen, joensuun Urheilusukeltajat, Aki Siljander, Kouvolan Vesikot, janne Tiainen, joensuun Urheilusukeltajat, VaItteri Väyrynen, Porin Urheilusukeltajat.

Valmentajat: Petri Parikka ja Timo Vilen.

Maailman-

uutuus!

PRO-TDX 350 maailman ainoa yksiosainen nylon-Iaminaatti kuivapuku jossa saumat ovat autoklaavi-vulkanoitu.

Ei enää vuotavia saumoja ja irtoavia teippejä. 100 % tiiveys. 1 v. saumatakuu.

Tilaa ajoissa! Tilaa heti! Hinta n. 5.950,Täysin uusi tuote, materiaalina nylon-butylkumi-nylon laminaatti, jossa saumat vulkanoidaan ainutlaatuisella "Vulca-Seam Technology"menetelmällä. Ainoastaan Gates PRo-TDX 350 kuivapuvussa saat tämän edun.

PRo-TDX 350 on tosiaan puku jota kannattaa odottaa. Soita ja tiedustele.

NEPTO-SUB Oy Ab, Tehtaankatu 13, 00140 Hki, puh. (90) 627770, fax 627060 11

Jorma Kervinen

• JORMA KERVINEN VALITTIIN MAAILMAN . VEDEN-

S uomalainen uppopallo kehittyy vauhdilla. Osoituksena tästä ovat viimeaikaiset menestymiset kansainvälisillä kentillä. On ilo seurata miten nuoret pelaajat pystyvät yhä useammin ja paremmin kantamaan vastuuta, sekä menestymään. Harjoittelulla on erittäin tärkeä merkitys, aivan kuten muissakin lajeissa. Huipulle ei päästä kuin kovalla työllä, sama pätee myös uppopallossa. Meidän on tehtävä pitkäjänteistä työtä menestyksen eteen. Aloitettava harrastaminen riittävän nuorena ja pysyttävä sitkeästi mukana vastoinkäymisistä ja takaiskuista huolimatta, arvostettava itse lajiamme, sitä kautta muutkin oppivan sen tekemään.

Uppopallo on nuori kehittyvä laji, joka tarvitsee tuekseen innokkaita harrastajia. Kuten nuori pelaaja tarvitsee tuekseen innokkaan, hyvän valmentajan. Olemme valmennuskoulutuksen alussa, valmentajista on puutetta. Lähtekää mukaan valmentamaan ja kokemaan uusia asioita, kehittämään ja kehittymään.

ALAISTOIMINTOjEN LIITON (CMAS) UW-RUGBY SUB-COMISSION

VARAPRESIDENTIKSI

SYKSYLLÄ

1993.

KUVASSA JORMALLA ON KÄSISSÄÄN POLARSUKELLUS OY:N NUORTEN SM-SARJAN KIERTOPALKINNOKSI LAHJOITTAMA LINTUVEISTOS. KUVA : MATTI VILEN

Edessämme on suururakka, Kolumbian maailmanmestaruuskilpailut vuonna 1995. Se on varmasti kova koitos, ei vain urheilullisesti, vaan myös taloudellisesti. Uppopalloilijoiden tulee kantaa kortensa kekoon ja saada tulos rahoitusta aikaan. Osallistukaa aktiivisesti kampanjoihin vuoden 1994 aikana, näin varmistamme maajoukkuepelaajille ja valmentajille parhaat mahdolliset edellytykset osallistua kisoihin ja menestyä. Menestyksen ja tulosten perusteella jaetaan tulevaisuudessa myös iso osa valtion avustuksista.

Uppopalloa ei tule unohtaa myöskään sukeltajan kuntolajina, siitähän se alunperin sai alkunsa. Seuroissa

Vuoden sukelluskuva 1993

tulisi järjestää leikkimielisiä turnauksia, joihin kaikki voivat osallistua ja näin madalletaan mukaan tulemisen kynnystä. Seniorit vastaan juniorit jne.

Yhdessä tekemisen iloa ja kunnon kohottamista, josta varmasti on hyötyä sukellus harrastuksen parissa ja siviilissä. Varusteina riittävät aluksi muoviämpäri ja pallo sekä perusvälineet. Ja eikun pelaamaan ...

Eräs edellytys toiminnalle on hyvät tekijät. Haluan kiittää näin lopukSi uppopallovaliokuntalaisia uhrautuvasta ja pyyteettömästä osallistumisesta lajin kehittämiseen, sekä kaikkia pelaajia heidän mukanaolostaan.

Positiivista asennetta kotiin ja kentälle.

Q)

Lähetä parhaat vuoden -93 aikana ottamasi sukelluskuvat! Vuoden sukelluskuva -kilpailuun! Sarjat: 1. kotimaa - paperi-VA, 2. kotimaa - dia-VA, 3. kotimaa - makro-VA ja 4. muu maailma - dia/ paperi-VA. Kuvat on lähetettävä 15.3. mennessä liiton toimistoon, josta saa myös lisätietoja kisasta.

HUOM HUOM HUOM HUOM HUOM HUOM HUOM HUOM HUOM HUOM HUOM HUOM HUOM HUOM

Hei, sinä 7-14 -vuotias Norppa! Vieläkö sukellusvarvastasi värisyttää Ahvenanmaan leirin jälkeen?

VALTAKUNNALLINEN NORPPALEIRI Vierumäen Urheiluopistolla 9.-12.6.1994 Kirkasvetiset, kalarikkaat järvet.

Erittäin hyvät oheisliikuntamahdollisuudet.

Iso uima-allas, ym. ym ..

Ohjelmassa mm.NS-ohjaajakurssi, avovesiralli, halliralli, leiridisko

12

Hinta 750 mk, sisältää - täysihoidon (aamupala, lounas, päivällinen, iltapala) - majoituksen urheiluopistolla - vakuutuksen llmoittautumiset koulutus- ja valmennuspäällikkö Arto Siepille (90) 1582569

a

••

SKRAMMARHARUN HOPEALAIVA Suomi-neidon helma eli Saaristomeren ulkolaita on ollut ja on edelleenkin vesialue, joka kantaa lähes vuosittain raskasta veroa merenkulkijoilta.

TARINA ENNEN VENÄLÄISVAL TAA Joskus ruotsinvallan loppupuolella syksyllä kantrasi purjelaiva ulkona merellä ja ajelehti avuttomana tuulen tuomana pohjoista kohti. Kohti ahnaina meren hampaina odottavaa karikko- ja kallioriviä Hangon läntisen selän ylälaidalla.

Meri vei ajelehtivan laivan kannelta ja takilan jänteistä väsyneen miehen aina silloin tällöin.

Aallot saattavat olla joskus lempeitä, mutta tällä kertaa ne olivat raivoisia - tummia ja kylmiä. Vaahtopäisinä ne vaativat syksyistä uhria merenkyntäjistä.

LAIVAN TARU Laiva oli lähtenyt kaukaa Englannista ja oli ollut matkalla Pietariin vie. mään lastiaan Tsaarin kaupunkiin.

Lastina oli tietenkin pääosin hiiltä ja myös jotain muuta, jota oli raskaissa peitetyissä taakoissa tuotu vartijoiden saattamana alukseen sen lähtösatamassa. Kukaan ei oikein tiennyt mitä taakoissa oli. Aikanaan kun lastit oli saatu ruumiin ja luukut surrattu ja kiilattu tukevasti kiinni, tehtiin lähtöselvitys, ja alus lähti syksyiselle matkalleen kohti kaukana, lähes maan ääressä olevaa Pietaria. Tanskan salmista päästyä purjehdittiin jo

tutuksi tullutta reittiä Bornholmin ohi ja siitä koillisesta piiru itään pitkin tyhjää harmaata Itämerta.

Voiko reittiä sitten sanoa tutuksi, on toinen asia, mielestäni harmaa meri ei nyt niin järin paljon tunnistettavia kiinnekohtia anna. Suuret pyöreät aallot ovat samanlaisia ja heilauttavat raskaasti lastattua alusta nostettuaan sen harteilleen ja jatkaessaan matkaansa eteenpäin. Natisten ja tasaisen tuulen puhaltaessa lanteelta taittoi alus matkaansa.

Päivät vaihtuivat öiksi ja taas päiviksi, syksyinen meri oli ainakin vielä rauhallinen. Mutta taivaanrannan takana, kaukana edessäpäin, keräsi myrsky jo voimiaan, se mitteli ensin voimaansa Saaristomeren kallioita vastaan ja alkoi sitten hiljalleen kerätä vihaansa. Kallioihin ei myrsky tuuli tehonnut, mutta meri alkoi olla mustanpuhuva ja vaahtopäiset aallot alkoivat jyrkentyä ja kasvaa.

HAAKSIRIKKO JÄLLEEN KERRAN Matkan aikana oli nähty aina silloin tällöin muitakin purjeita, sillä eihän syksyinen meri nytkään tyhjä ollut.

Matkalaisemme kääntyi hiljalleen sille kaareutuvalle reitille, joka toisi sen Suomenlahden suulta turvallisia selkävesiä kohti lahden perukoilla odottelevaa päämääräänsä. Kapteeni luotti alukseensa ja miehistöönsä.

Suuntaa korjattiin hiukan, kun taivaanrannassa huomattiin piikki. Kapteeni päätti muuttaa suuntaansa vielä kauemmas maista ollakseen yöllä Hankoniemen tienoilla purjehdittaessa

varmasti turvallisilla vesillä, kukaan kun ei pystyisi aivan varmasti sanomaan, missä oltiin.

Kenties olisi pitänyt ottaa vielä lähemmäs Viron rannikkoa, silloin se ehkä olisi suojannut, sillä nyt olivat myrskynhenget päättäneet puhaltaa meren tyhjäksi ja nostaa Suomi-neidon hameenhelmaa korkeammalle.

Aamulla alkoi tuuli tuoda lounaasta ensin mustia pilviä ja sitten valtavia aaltoja, joiden harteilla valkoiset vaahtopilvet pyörivät. Meren ääni alkoi muuttua matalammaksi ja pelottavammaksi. Merenkulkijat alkoivat pyrkiä maita kohti päästäkseen suojaan.

Vaikka syksyinen meri ajaa yhdeksällä hevosella, ei mikään tule yllättämällä, jos asioihin ollaan varauduttu.

Laivalla tarkastettiin kaikki paikat. Irti olleet tarvikkeet korjattiin kannelta pois ja ruumanluukkujen skalkkaus varmistettiin.

Kaiken piti olla kunnossa. Tuulen voiman alkaessa kasvaa reivattiin purjeita ja osa koottiin raakapuille.

Kokeneet pikipöksyt tekivät työtään mastoissa, toinen käsi laivalle, toinen itselle. Lyhyen syksyisen päivän jälkeen alkoi hämärtää. Lentävä vaahdonsekainen vesi alkoi haitata näkyvyyttä, mutta purjehdustilaahan piti olla, joten kukaan ei ollut vielä peloiSsaan. Reivattunakin korkeatakilainen laiva otti tuulta ja yön pimeinä hetkinä se sitten sattui. Kukaan ei tiedä mitä tapahtui, mutta yhtäkkiä laiva nousi tuuleen ja meni yli.

Mahtavat aallot ja ankara tuulen puuska tekivät tehtävänsä, laiva kantrasi. Kannella olleista miehistä osa

lensi mereen ja osa jäi kaatuvan takilan alle. jonkin aikaa meri jauhoi kyljellään olevaa laivaa ennenkuin se luovutti. Tuulen puuskat tuntuivat laantuvan aivan kuin myrsky olisi puhaltanut itsensä loppuun. Aallot kuitenkin kasvoivat, kuten yleensä käy vielä jonkin aikaa tuulen menetettyä voimansa. Samoihin aikoihin alkoi myös taivaanranta vaaleta. Sotkuisen takilan joukosta ponnisteli pari miestä heiluvalle merenpinnan tasossa olevalle kannelle. Päivän valjettua tutkivat miehet aluksen ja totesivat olevansa koko miehistöstä ainoat eloonjääneet. Laiva oli täynnä vettä, mutta se kellui.

VIIMEINEN TOIVO Laivaparka ajelehti holtittomana tuulen ajamana sen päivän ja seuraavan yön. jossain vaiheessa yöllä väsyneet miehet huomasivat ajautuvansa vaahtoreunaisten kallioiden lomitse. Vain kova kohina ja pimeässä hohtava valkoharjainen rintama kertoi kallioista. Aamun valjetessa laiva oli painunut jo niin syvään, että kannella oli vaikea olla.

Kokeneet pikipöksyt irroittivat suren ruuman luukun ja sitoivat itsensä siihen kiinni. Luukku kantaisi hyvin pari miestä, kun laiva häviäisi alta ja

niin heillä olisi edes jonkinlainen mahdollisuus pelastua ja jäädä ainakin pinnalle.

KUINKAS SITTEN KÄVIKÄÄN Haaksirikkoutunut alus jatkoi ajelehtimistaan kallioiden välissä ja törmäsi vihdoin pieneen kivikkoon melkein suuremman saaren kUReessa.

Törmäys oli niin ankara, että kovia kokenut runko särkyi ja alkoi painua lastin viemänä kohti mustassa meressä odottavaa pohjaa.

Ruumanluukkuun sidotut miehet jäivät pinnalle kellumaan, mutta oikukas tuuli vei heidät kivikkorantaisen saaren ohi heidän voimatta tehdä muuta kuin katsella lähellä, mutta kuitenkin liian kaukana olevaa rantaa. Taas tuli yö ja armelias pimeys kätki niin haveristin kuin lautallaan ajelehtivat miehetkin.

Saaristolaiset, joilta ei mikään jää huomaamatta, löysivät saaren rannasta laivan jätteitä ja osasivat niistä lukea mitä oli tapahtunut. LuotaamalIa löydettiin hylky kivikon rinteestä syvältä, mutta hylkysaksilla ja muilla konsteilla saatiin aukiolevasta ruumasta nostettua jonkin verran tavaraa.

Hiiltä, ja olipa hylkysaksien kärkeen tarttunut jotain kiiltävääkin HOPEAA.

Nauti Sukeltamisesta.

URSUIT Alk.

SÄÄTÖTlLAVUUSPUVUT

"00 . ~ , AI

tai 420,-kk/l2 kk

Luukkuun sidotut miehet löydettiin myöhemmin erääseen sisäsaariston lahteen ajautuneina. He olivat tulleet matkansa päähän ja ilmeisesti paleltuneet suojattomalla luukulla. Syksyinen meri kun on myös kylmä. Lokit olivat jo käyneet kantamassa veronsa, eikä miehiltä löytynyt mitään tietoa, keitä he olivat olleet tai mikä oli ollut laivan nimi.

Laivaa oli kuitenkin odotettu jonnekin, sillä saaristolaisten suureksi pettymykseksi ilmestyi ensimmäisten jäiden tultua paikalle väkeä myös mantereelta. He hakkasivat hylyn yläpuolelle avannon ja pitkillä saksilla nostivat suurimman osan pääruuman lastista. Hiilet lastattiin rekiin ja vietiin pois.

Lopuksi nostettiin ruuman pohjalta muutamia säkkeihin kiedottuja raskaita taakkojakin. Oliko niissä nyt se hopea-aarre, josta koko syksy oli kohistu. Pettymys oli suuri, kun jostain syystä yksi nippu hajosi jäälle ja painavien harkkojen todettiin olevan lyijyä. jälleen yksi aarrelaivatarina vesittyi.

Kaikki olivat asiasta yhtä mieltä, "En minä siihen hopiaan uskonutkaan, eihän hiililaiva jalometalleja kuljeta."

Eka Metsävuori

Helsingin yliopisto Kymenlaakson täydennyskoulutuslaitos Kotkan osasto

•

Sekä

SPlitO SOPitfl fllUIC Regu 2400,-

Harkituista yksi~iskohdista

syntyy täydellinen kokonaisuus YdUEA sumTNtfI6EEH KESPI\O"fORS PUt-rfUJ.\ KY Hämeenlinna P. 917-28621 14

TAVANOMAINEN TEMPPU

•

VEDENALA~ENARKEOLOG~

KURSSI Kotkassa 23. - 28.5.1994 Kurssi on tarkoitettu arkeologian ja merihistorian opiskelijoille, urheilusukeltajille sekä museoiden tutkijoille ja tekniselle henkilökunnalle. Kurssi sisältää teoriaa (1 pv), allasharjoittelua (1 pv) ja käytännön harjoittelua merellä (4 pv). Kurssi toteutetaan yhdessä Suomen merimuseon, Kymen maakuntamuseon j a Helsingin yliopiston arkeologian laitoksen kanssa. Hinta opiskelijoilta 1100 mk, muilta 2500 mk. Sisältää opetuksen, asumisen ja täyshoidon m/aux Vivanilla. Tiedustelut ja ohjelman tilaukset Ella Karjalainen (952) 274236 tai Raija Puhakka (952) 274276.

MIKSI MINUSTA TULI SUKELTAJA

Miksi kukaan rääkkäisi itseään tarpeettomasti, on mielenkiintoinen kysymys. Vaan mitäpä ei kestäisi, kun pääsee ulkomaille ja kohteeseen joka olisi erilainen ja mukava. Suoranainen taivas minulle, joka en pidä rannalla löhöilyistä ja sikajuhlista joissa lauletaan jo kolmen ison jälkeen suomalaisia kansanlauluja, ja kehutaan kuinka ikävä on saunaa ja kotimaata.

Tosin onhan matkalla oltu jo kolme päivää ja jäljelläkin on vielä kolme.

Siis sukellusreissu MaitalIe. Minä en sukella mitä minulla siellä tehdään. Tosissani en ajatellut aivan tuohon suuntaan. Mietinkö sitäkään onko viisasta päästää sukeltava vaimoni matkaan kaikkien niitten miesten kanssa. En. NäytteIin vastahakoista lähtijää, jotta minut "määrättäisiin" matkalle. Totuus on se, että jos on liian innokas joutuu asiaa katumaan.

Matkan alku meni hyvin aina Seutulaan asti, jossa meinasi tulla ensimmäinen stoppi, kun sukeltavat matkakaverini menivät leukailemaan huumorintajuiselle poliisihenkilölle. Onko huumorintajutonta suuttua kun kaveri sanoo läpivalaisussa näkyvää regua ohimennen uudeksi keraamiseksi konetuliaseeksi. Outo poliisi.

Koneeseen päästiin ja matkaankin.

Tilanteet tulivat ja menivät varsinkin vieressäni istuvalla äiteellä, joka oli . ensimmäistä kertaa koneessa. Kerroin kuitenkin lohduttaen, ettei olisi mitään pelättävää ellei siipi alkaisi väpättää, tai ellei siiven päässä oleva valo alkaisi vilkkua. Lisäksi kerroin tosiasian, että konemerkki jolla lensimme on maailman onnettomuusalttein. Vaimoni yritti kuristaa ja vieressäni istuva äitee pyrki vauhdilla ulos koneesta, kun alta kuului klops ääni ja sanoin renkaiden pudonneen.

Kosto ylemmältä taholta oli oleva hirveä. Olut loppui koneesta kolme

penkki riviä ennen minua. Lisäksi viimeisen oluen sai sukeltaja.

Perillä sää oli tyypillinen eli kuuma ja kostea. Hotelliin kuljetus sujui kivasti lähes ilmastoidussa bussissa.

Hotelli taas osoittautui toimivaksi ja huoneemmekin oli kaksi kerrosta respan alapuolella. Tosin lähellä baaria, kerros alapuolella, olisi helppo "kotimatka". Huone oli hyvä ja avara. Oma patio lisäsi kummasti fiiliksiä, jotka olivat pudonneet matkalla hieman.

Yllätti nimittäin jano ja pari muutakin asiaa.

Sukeltamishommaa oli edeltäkäsin pohjustettu yhteyksillä sukelluskeskukseen nimeltä Dive Wise, vuokrattu pari autoa ja sen sellaista.

Toimiva juttu. Minä olisin kuskina siipeilyporukalle, kateellisten nimitys meille. Kaikki sujui muuten ihan kivasti paitsi joku ääliö oli laittanut ratin pelkääjän puolelle.

Aukko siVistyksessä poistui kun annoin kertoa itselleni, että Maltalla on vasemmanpuoleinen liikenne. Selvisi samalla ettei bussi matkan oudot väristykset johtuneetkaan koneessa nauttimatta jääneestä oluesta. Eikä kun rattiin ja tuulilasinpyyhkijä päälläväärälle kaistalle.

Viikon aikana, jonka Maltalla olimme, opin kaikenlaista hauskaa sukeltajista ja sukeltamisesta. Mm. ettei kannata ottaa valokuvia salamalla juuri ennen yösukellusta. Ainakaan isosta Albertista, eikä varsinkaan kasvoista huutamalla Hey AI, look here.

Liikkuu muuten lujaa isoksi mieheksi.

Aloimme nimittää sukeltajiamme superlatiivijengiksi, sillä aina illat he kehuivat mitä ihmeellisempiä asioita.

Olen edelleenkin vakuuttunut, ettei mikään voi olla niin hienoa kuin he väittivät. Tosin aion käydä Maltalla tarkastamassa asian oikean laidan.

Matkailu opettaa ja avartaa. Opin senkin miksi kannattaa katsoa vuokra-autosta onko vararengasta. Jos on, niin ilmakin olisi syytä katsoa. lisäksi, jos rengas puhkeaa, se tapahtuu yleensä aina jossain kaukana puhelimesta. Tosin Popeyes village oli nä-

kemisen arvoinen mesta. Olkoonkin, että lämpöä oli yli +35 varjossa, jota ei ollut. Paitsi Huyndai merkkisessä saunassa, jossa taas lämpöä oli hiukka enempi.

Mielenkiintoinen kokemus on myös ajaa autolla lähes sataa pilkkopimeässä ja unohtaa vasemmanpuoleinen liikenne. Vastaantulija oli unohtanut valot. Suomalaisella taidolla selvittiin housupyykille.

Kaikkeen tottuu paitsi autoiluun Maltalla ja superlatiiveja laukoviin sukeltajiin sekä suolaveteen keitettyyn kahviin. Käytiinhän mekin snorklailemassa ja tutkimassa mm. "neitseellinen" ilmatasku ja nautittiin jengin ilmeistä kun he muutaman metrin nousun jälkeen luulivat tulleensa ilmataskuun ja me istuimme aukon reunalla irvistelemässä kameroinemme. Mahtava Blue Lagoon ja sen valkoinen hiekkapohja koettiin samoin kuin se kuinka nainen kiljaisee kun hieno kotilo sisältääkin erakkoravun.

Blue Grottolla katselimme kuinka saksalainen suoritti joutsenhypyn veteen laitteet niskassa. Mahtava loiskahdus.

Rahat hupenivat kanipaistiin, Maltan risteihin ja halpaan sukelluskamaan.

Oli siis jäähyväisten aika. Hellät ja tunteikkaat halaamiset muistolahjat hyvälle keskukselle hyvin hoidetuista sukelluksista. Sitten lentokentälle ja viimeiset punnat halpaan sukelluskelloon. Paluulento sujui kivuttomasti, paitsi että henkilökunta oli lakossa eikä olutta saanut.

Kotiin oli kiva tulla. Sää oli tyypillinen . Kylmä ja sateinen. Tuliaisia oli ja paljon kerrottavaa kavereille töissä. Ikäänkuin olisivat tienneet tulevan puhetulvan olivat ajaneet tavarajunan sisään Helsingin asemahalliin ja vähän seinilIekin. Ikäänkuin merkiksi.

Pari päivää kotoista rutiinia ja oleilua. Lähdin autolla liikenteeseen.

Tuulilasinpyyhkijät päällä väärään suuntaan, samalla hetkellä päätin ryhtyä superlatiiviksi vaimoni iloksi.

PITKO

15

TAR~OUSPA~ElTI ~nID ~~R

- $'~@$'MEVALU$~I' \J (f) 1ID Ii. - ~~NTIII'l~1 VAMll~MALLA - ~® ILA~ ID)IV~~ e@®N® "A~~IUIVI - JÄÄNMIS5U@JATIU ~EGULAAnaRI DACOR ENDURO - PGLAR DIVER CGMPO 2 MITTAPU$li®

li5J 1···lnrs;llt .

J! .] [..$ II ...... ... ..

PARMAS0F.T

HUPPU JOKA ISTUU KOKO- TAI PIKKUMASKIIN, TOSI MIELYTTÄVÄSTI

SUOMESSA VALMISTETTU

MAAILMANLAAJU'~E~.LA PAT.MENETELMALLA EUROVALLOITTAJA

SUUNNON UUSI LIPPULAIVA EON : SUKELTAJAN ILMA-AIKATIETOKONE Suunto Oy:n menestyksellisessä sukeltajan tietokone -linjan kehityksessä otettiin jättiaskel eteenpäin: tuotiin markkinoille uusi Eon. (Eon on latinaa ja tarkoittaa

pitkää aikaa, ikuisuutta.) Tämän sukeltajan ilma-aikatietokoneen lukuisat ominaisuudet, joista monet ovat uusia, on pakattu pienikokoiseen ja kätevään muotoon. Uusia ominaisuuksia Suunnon Solution tietokoneeseen verrattuna ovat mm. jäljellä olevan ilma-ajan sekä säiliöilmanpaineen näyttö varoituksineen, täydellinen kalenterikellotoiminto, laajennetut muistit, joihin tallentuu enemmän tietoja, parannetut simulointiominaisuudet sekä valovärinäyttö.

Eon voidaan myö-

hemmin

täydentää

helposti asentamalla siihen SK-6 -sukell uskom passiosa.

Eon on helppokäyttöinen ja se antaa kussakin sukelluksen vaiheessa vain tällöin tarvittavaa olennaista tietoa. Normaalien maksimisyvyyden, sen hetkisen syvyyden, sukellusajan, sukellusten välisen ajan, veden lämpötilan, korkeusluokan ja sukelluksen järjestysnumeron lisäksi Eon näyttää säiliöilmanpaineen (myös graafisesti) sekä jäljellä olevan ilma-ajan samanaikaisesti suoranousuajan kanssa. Eon näyttää myös nousuajan ja katon, mikäli sukeltaja huolimattomuuden tai hätätilanteen takia ylittää suoranousuajan. Tämän lisäksi Eonissa on nousunopeuden graafinen näyttö. Kalenterikellon antama informaatio (esim. sukelluksen aloitusaika)

g 15

20 30 m

ll~

:JI

DlVETIME

OIve S.EI

-0

11I

~

bar

tallentuu sekä lokikirja- että profiilimuistiin. Profiilimuistiin tallentuvat kunkin sukelluksen yksityiskohtaiset tiedot 25 sukellustunnin ajalta. Simulointitilassa on helppo tutustua Eonin näyttöihin ja toimintoihin. Ennen kuin Eonilla on sukellettu kertaakaan se näyttää ilma-aikanäytön demonstroinnin simulointitilassa. Simulointiominaisuuksia on parannettu siten, että voidaan simuloida myös sukelluksen jälkeen tai kokonaisia sukellussarjoja. Suunniteltaessa sukelluksia simulointitilassa Eon ottaa myös huomioon edelliset sukellukset. Eon voidaan säätää merenpinnan yläpuolella tapahtuvia sukelluksia varten ja tätä ominaisuutta voidaan käyttää myös henkilökohtaiseen säätöön valitsemalla vuoristosukellustila, jolloin laite antaa lyhyemmät suoranousuajat.

Eon voidaan Solutionin tavoin liittää IBMyhteensopivaan tietokoneeseen, jolloin sukelluksista voidaan pitää tietokonepohjaista päiväkirjaa ja ottaa tulosteita esim. sukellusprofiileista. Eonin valovärinäyttö on helppolukuinen kaikissa olosuhteissa: kun näyttöä valaistaan valonlähteellä muutaman sekunnin ajan, itsevalaiseva näyttö pysyy valaistuna riittävän ajan. Paristonvaihto Eoniin on helppoa , ja läpinäkyvän paristokotelon ansiosta on helppo tarkistaa, että Eon on pariston vaihdon jälkeen jälleen vesitiivis. Eonissa on vakiovarusteena helposti vaihdettava iskunsuoja, joka suojaa laitetta isku ilta ja naarmuilta.

Eoniin voidaan helposti lisätä SK-6 -sukelluskompassiosa kahta ruuvia ja Eonin lukituskappaletta käyttämällä. Lukituskappaleita on saatavana useita eri värejä: purppura, keltainen, limetti, turkoosi ja harmaa.

Helppokäyttöinen Eon täyttää vaativimmankin sukeltajan toiveet antaen riittävästi tietoa selkeässä muodossa.

Eonia on Suomessa saatavana huhtikuussa.

18

••

•• ••

••

SIELTA, TAALTA, TOREILlA JA •• RANTAKIVILTA POJAT TÄYTTIVÄT PYÖREITÄ VUOSIA Liittomme varapuheenjohtaja Rauno Vihriälä Rovaniemen Urheilusukeltajista täytti 50 vuotta 10.12.

Saman verran kertyi Matti Alaselle 29.1. Matin seura on H20.

Parhaat onnittelut sankareille!

Bothnia Gulf Divers-82 Vaasasta piti syyskokouksensa paikallisessa turisti pyydyksessä - kylpylä TropicIandiassa. Kokouksessa seura kutsui ensimmäiseksi kunniajäsenekseen Eka Metsävuoren.

Eka on auttanut BGD:tä lukuisia kertoja seuran II -vuotisen taipaleen aikana. Entisenä vaasalaisena on Ekalla ollut paljon annettavaa nuorelle sukellusseuralle. Olihan hän jo Vaasassa asuessaan myös aktiivinen sukeltaja. Kunniajäsenkutsu salattiin Ekalta viime hetkeen, ja hänet kutsuttiin kertomaa lukemattomista merihistoriallisista löydöistä, joita Eka porukoineen on saaristomerellä tehnyt.

Etelä-Pohjanmaan piiri piti joulukuussa sukellusvanhinkurssin Pietarsaaren tupakkamakasiinissa Heikki Haaviston johdolla. Kurssilaisia oli liki 30 eri puolilta pohjanmaata, mikä osoittaa, että musta vuosi on saanut seurat ja sukeltajat ajattelemaan asioita uudelleen.

Esa Raivio, joka oli tarkkailemassa kurssia, kertoi tulossa olevasta uudesta sukellusvanhinkurssin mallista, ns. Tanskanmallista, missä opetus tapahtuu - nykyisestä varsin teoreettisesta tyylistä poiketen - oikeassa ympäristössä sukelluksineen jne.

topeliaanisessa hengessä. Olutseura tukee myös alkoholinkäytön kohtuullisuuteen tähtääviä pyrkimyksiä.

SUKELLUSLÄÄKETIETEELLINEN KOULUTUS Seppo A.Sipinen on tehnyt tiettäväksi, että 10.12.1993 on tapahtunut jotain aivan uutta: Suomessa on virallisesti perustettu "Sukelluslääketieteen ja ylipainehappihoidon erityispätevyys".

Koulutusvaatimukset ovat seuraavat: minimi kaksi vuotta työskentelyä sairaalassa, jossa on painekammio.

Erityispätevyyttä hakevan lääkärin on myös toimittava sellaisessa virassa, jossa säännöllisesti joutuu antamaan ylipaine(happi)hoitoja, ja hänen on itse oltava painekammiokelpoinen. Teoreettisella puolella on osallistuttava vähintään yhteen vuosittaiseen alan koulutustilaisuuteen joko Suomessa tai ulkomailla. Käytännön ja teoreettisen koulutuksen lisäksi on laaja kirjallinen tutkinto, jonka järjestää Suomen Sukellus- ja Ylipainelääketieteellinen Yhdistys yhdessä Suomen Lääkäriliiton ja Helsingin ja/tai Turun yliopiston kanssa.

Koulutuspaikat ovat toistaiseksi: Keskussotilassairaala/Sotilaslääketieteen laitos, Porkkalan varuskuntasairaala ja Turun Yliopistollinen keskussairaala/kirurgian klinikka/teho-osasto.

Tammikuussa 1994 odotetaan päätöksiä ensimmäisten erityispätevyyksien

myöntämisestä koulutuksen jo hankkineilIe lääkäreille.

Huolimatta virallisista nimityksistä, suosittelen edelleen lääkärintarkastusten suorittamista sukelluslääkäriyhdistyksen jäsenten toimesta. Sieltä löytyy edelleenkin laajemmassa mitassa alan oikea tietämys maassamme.

SEASPORT TI EDOTTAA Hyvät asiakkaat. Puhelinnumeromme ovat muuttuneet. Vaihtuneet, uudet numerot ovat: puhelin (90) 726 0200 ja telefax (90) 726 0266.

MITÄ VALTAKUNNASSA TAPAHTUU? Sieltä, täältä ... on pikku-uutisten ja "juorujen" paikka. Palsta ottaa mielellään vastaan kaikenlaista, kaikkia kiinnostavaa uutismateriaalia. Lähdeaineistona mainiota ovat myös seurojen lehdet ja tiedotteet, joita toimitussihteeri ottaa innolla vastaan. Yhteystiedot sivulla 3.

Q.; Oikaisu Sukeltaja-lehden 5/93 ollei-

siin Räpyläuinnin avovesi SM-tuloksiin.

Pojat alle 18 vuotta: 1. Jyri Tamminen

2lp

Keski-Uudenmaan Sukeltajat

2. Tommi Holopainen

10p

Keski-Uudenmaan Sukeltajat

KUVA: KESKI-UUDENMAAN SUKELTAJAT

SUKELTAJIEN OLUTSEURA PERUSTETTU . Suomen - kenties maailman - ensimmäinen sukeltajien olutseura Wedenalaiset Oluen Ystävät perustettiin neljäntoista sukeltajan voimin maltaisissa tunnelmissa Keski-Uudenmaan Sukeltajat r. y:n juhliessa 15-vuotisjuhlaansa 20.11.1993. Seuran tavoitteena on kohottaa olutnautintoa oluttietoutta lisäämällä ja edistää suomalaista olutkulttuuria toiminta-alueellaan. Seura vaalii kattojärjestönsä, Suomen Olutseura r.y:n toimintaperiaatteita, mm. oluen ja sen käyttäjien sosiaalisen arvostuksen kohottamista sekä suomalaisen olutkulttuurin kehittämistä

19

SUKELLUS KULTTUURIEN RISTEYKSEEN Teksti: Stig Gustavsson Kuvat: Minna ja Stig Gustavsson

Vihreät brittiläiset linja-autot ovat olennainen osa Maltan pääkaupungin, Vallettan katukuvaa. Enimmäkseen ne ovat peräisin 40-60-luvuilta.

Tienvarsilla ei juurikaan näy epäkuntoisia busseja. Kenties Neitsyt Marian patsaat lasikaapeissa kuljettajien takana varjelevat vioilta ja onnettomuuksilta.

Bussiverkosto kattaa koko saaren ja lipun hinta on vain muutaman markan suuruinen. Koska saaren koko on vain noin 27 x 14 kilometriä, on bussi nopea ja edullinen tapa liikkua.

OPASTETTU SUKEllUS TAI C-CARD Dive Wice on brittiläisen pariskunnan omistama sukelluskeskus. Toiminta on asiallista, ja turvallisuutta pidetään etusijalla. Keskuksesta voi vuokrata täydellisen sukellusvarustuksen, tai pelkän säiliön ja painovyön.

20

VÄLIMEREN SOLMUKOHDASSA KELLIVÄ PIKKURUINEN SAARIVALTIO ON MAINIO LOMAILUVAIHTOEHTO SUKELTAjALLE. SE ON YKSI LÄHIMPIÄ "ETELÄN VESIÄ" SUOMESTA KÄSIN. SUKELLUSRETKEILYN KANNALTA SAARIRYHMÄ ON MIELENKIINTOINEN JA HELPPO PAIKKA, SILLÄ KOHTEET OVAT VAIHTELEVIA JA VÄLIMATKAT LYHYITÄ.

Mikäli sukeltaa Maltalla omin päin, on anottava Departmenth of Helthista sukelluslupa - niin sanottu C-card. Opastettuihin sukelluksiin ei lupaa tarvita.

Maltan saari ryhmän - Maltan, Gozon ja Cominon saarten - alueella toimii kymmeniä vaihtelevan tasoisia sukelluskeskuksia. Sukelluksen hinta on noin 100-150 mk, riippuen varuste- ja kuljetustarpeesta ja sukelluksen luonteesta. jos aikoo sukeltaa paljon, on edullista ostaa 6-12 sukelluksen paketti, sillä se sisältää edellä mainittuja vaihtoehtoja kohtuullisella keski hinnalla. Järkevintä on sopia hinnat ja tuloajat Suomesta käsin ennen matkaa, jolloin säästyy aikaa ja rahaa paikan päällä.

Sukelluslääkärintodistusten ja -certifikaattien esittelyn jälkeen on aika pulahtaa snorklaamaan sukelluskeskuksen edustalla olevalle riutalle. Suomen hämärien vesien jälkeen hyppy subtrooppiseen kirkkauteen on kuin lentoonlähtö. Vedenalaiset näkymät,

ja tyhjän päällä riippumisen tunne salpaavat hengen.

Merisiilien narskutus kuuluu voimakkaana, ja pikkukalaparvet risteilevät sukeltajan ympärillä.

Veden lämpötila alkukesästä on pinnalla 23 astetta ja kymmenessä metrissä 20. Myöhäiskesän ja alku syksyn lämpimämmät vedet mahdollistavat pitkätkin vedessäoloajat jopa ilman märkäpukua.

MARFA POINT Marfa Point - eräs Maltan suosituimmista sukelluskohteista - sijaitsee saaren pohjoiskärjessä. Sieltä kulkee lauttaliikenne viereisille Gozon ja Cominon saarille. Vesi on virtaavassa salmessa aina kirkasta ja vedenalaiset näkymät hienoja.

Lähes heti sukelluksen alussa löytyy kiven kolosta mustekala, joka tekee kovaa vastarintaa ennenkuin suostuu tulemaan esiin.

Matka jatkuu jyrkänteen reunalle, jossa pystysuora seinämä putoaa kahdeksan metrin syvyydestä 28 metriin. On pakko levittää kätensä siiviksi, kun hyppää reunalta kohti alhaalla häämöttävää hiekkapohjaa, joka säteilee omaa pehmeää valoaan.

Tasaisella hiekkapohjalla erottuu vähäinen kohouma, joka osoittautuu sähkörauskuksi. Sukeltajista häiriintyneenä rausku päättää vaihtaa maisemaa. Se lipuu arvokkaan rauhallisesti kauemmas tietoisena omasta sähkövoimastaan.

Ylempänä semaman sivustassa avautuu jännittävä luolien, tunneleiden ja savupiippumaisten kallioputkien verkosto. Luolien sisällä uiskentelee kultakalan näköisten pikkukalojen parvia.

Yhdestä luolasta pyrähtää pakoon parikiloinen meriahven. Suurimmat meriahvenet, joita on enemmän Cozon ja Cominon vesillä, ovat jopa parisataakiloisia jättiläisiä. Hallitsematon harppuunakalastus on suuresti vähentänyt näiden herkullisten reviirikalojen määrää koko Välimeren alueella, myös Maltalla.

Vedenalaisen elämän rikkaus ei Maltalla vedä vertoja tropiikin olosuhteille, kuten Punaiselle Merelle. Korallien lähes täydellinen puuttuminen vähentää väriloistoa ja muotojen moninaisuutta. Kalojen määrä on vähäisempi ja ne ovat pienempiä ja värittömämpiä kuin tropiikissa. Välimeren muissa osissa sukeltaneet kuitenkin usein yllättyvät kalojen ja kasvien määrästä Maltalla. Sitäpaitsi luolat antavat oman jännittävän leimansa sukelluksille.

COZO JA COMINO

Cominossa ja Cozolla on vesi pääsaartakin kirkkaampaa. Cominon eteläkärjessä Ras i Irqieqan niemen kärjessä on neljänkymmenen metrin pystysuora pudotus. juuri täällä voi hyvällä onnella törmätä yli satakiloiseen meriahveneen. Ainoat Välimerellä sijaitsevat sukelluskohteet, jot~a Horace Dobbs on kirjannut teokseensa Classic Dives of the World ovat Cozolla sijaitsevat Inland Sea ja Azure Window.

Voimakkaiden meri- ja vuorovesivirtausten puuttuminen tekee sukeltamisen Maltalla turvalliseksi. Myrkyllisiä koralleja ei ole, ja kenties kaloista vaarallisin on skorpionikala, jonka pisto ei tapa mutta tekee taatusti sairaaksi. Hain saaliiksi ei tiettävästi Maltan vesillä ole kukaan joutunut, mutta kalastajien verkkoon on Maltan eteläpuolella, Marsaxlokkin

MALTA JA MALTALAISEli

Maltan saariryhmä sijaitsee Välimeren keski"RisJe.essä. Sisilia on sadan kilometrin päässä poqjoise~sa, AfriKan 'rannikolle l!.iJ5y,äan etelässä o,n matkaa 300 kib)met~iä, ja länteen, Tuni.sjaan saman v.er.li~n. PääkauQunki Valletta sijaitsee pääsaafen koilliskulmassa,. ~ Maltan sijainti mel1ir.eittien var.rella näK~ s~n väestössä ~a kulttuurissa.

Katukuvassa erottuu er.ityisesti italialainen, brittiläinen ja araoialainen vaikutus, joista on jäänyt vaiRutteita myös ~altan kieleen.

Vanhimmat asutuksen merkit Maltalla o:vat noin vuodelta SOOO eKr. Maltalaisten lisäksi saaria ovat asuttaneet tai hallinneet foinikialais.et, karthagolaiset, roomalaiset, bysanttilaiset, arabit, nOFmannit, saksalaiset, espanjaJa,iset, johanniittar.itar.it, ranskalaiset sekä englantilaiset. Saarten väestö on pääasiallisesti pienikasvuista ja tumm~a. Usein kuitenkin törmää p'una- tai jopa vaaleatukkaisiin, vihreä, tai sinisilmäisiin maltal~i­ siin, joiden ulkomuoto kielii menneiden vuosisatejen vilkkaasta matkailusta saarille.

Vuodesta 1964 lähtien maltalaiset br.ittihallinnosta vapauduttuaan ovat itse hallinneet kohtaloitaan. I4.sukasluku on. nykyisil1 n.360 000. Maltan talous perustuu lähinnä maatalouteen Ja turismiin. 'Fyöttömyysaste on alhainen, vain p,arin prosentin luokkaa. Koulutustaso Maltalla on hyvä.

Korkeakouluopiskelu on ilmaista ja lähes kaikki puhuyat sujuvasti englantia.

kalastajakylän vesillä jäänyt viisimetrinen valkohai.

HISTORIALLISIA SUKElLUSRAJOITUKSIA

Osa Maltan vesistä on rauhoitettu sukellukselta historiallisista syistä.

Merestä on löytynyt hylkyjä ja muita merkkejä muinaisista kulttuureista.

Nämä alueet on varattu pelkästään tieteelliselle tutkimukselle. jotkin alueet ovat sukelluskielIossa meressä olevien ampumatarvikkeiden vuoksi. Ne joutuivat mereen ankarissa ilma- ja meritaisteluissa toisen maailmansodan aikana, kun Italian ja Sak-

san meri- ja ilmavoimat yrittivät nujertaa Maltan, liittoutuneiden Afrikan rintaman perustukipilarin. joihinkin tältä ajalta peräisin oleviin hylkyihin pääsevät myös sukeltavat turistit tutustumaan.

Viime vuosina maan voimakas teollistamiseen on tuonut mukanaan ympäristöongelmia. Vaikein ongelma saarilla on kuitenkin vesipula, joka uhkaa maataloutta ja turismia. Maltalaiset tietävät käyttävänsä jatkuvasti paljon enemmän vettä, kuin pohjavesiin ehtii varastoitua. Tyypillistä kuitenkin on, että vaikka katastrofia tiedetään odottaa, ei ongelmaan kuitenkaan osata tarttua.

Q.j

VEDENALAISTA VÄRILOISTOA VÄLIMERELTÄ

21

••

SUTINEN SEIKKAILEE JALLEEN Wanhojen Pölyisten Arkistojen tutkija Sebastian Malmström löysi aivan kuin sattumalta Pölyisten Arkistojen ulkohuoneen seinältä kadonneeksi uskotun inventaarioluettelon sivun n:o 28376651 joka on vuodelta 1704.

Löytö tuo ratkaisevaa lisävalaistusta meriarkeologi Sutisen ja kruununarkeologi Palmen edesottamuksista josta seuraavassa.

MERIARKEOLOGI SUTINEN SOTKAN JÄRVIPÄIVILLÄ ELOKUUSSA 1704 Wanhojen Laiwojen konttorilta on ollut jo pitkään taalerit lopussa. Kruunun kassalaiva ei ole lähtenyt purjehdukselle Tukholman satamasta kolmeen vuoteen - jos olisikin tuskin se heittäisi ankkuria konttorin ohi purjehtiessaan - miettii kruununarkeologi Palme ja katsoo nokisella naamalla Konttorin savuräppänän läpi ulos merelle.

Palmea kiukustaa se, että päiväettonilta herättyään hän puolipyörryksissä lupasi päästää Sutisen Sotkan järvipäiville. Tilanne Wanhojen Laiwojen Konttorissa oli jo pirkään ollut niin vaikea, ettei Palme uskaltanut nukkua kun ei tiennyt mitä etuisuuksia tuli Sutiselle luvanneeksi. Palme oli kunnian mies. Hän ei syönyt sanansa koska Medaljonkihylyn vanhaa herkkusienikeittoa oli vielä jäljellä.

Palme olisi itse mieluusti lähtenyt Sotkaan, mutta on päättänyt poikkeuksellisesti lähettää Sutisen matkaan. Ala laputtaa - karjaisee Palme

Sutiselle, joka on parhaillaan konttorin kivirappusilla parsimassa ikivanhaa sukelluspukua - mutta vasta sen jälkeen kun olet pumpannut wanhojen karttojen varaston tyhjäksi sadevedestä - Palme jatkoi.

Vierailevana suupalttina Sotkaan saapuu luennoimaan työtön lyypekkiläinen ojankaivaja ja erittäin huonokuntoisten Hansalaivojen tutkija professori Nigodemus Kuggelvik. Kuggelvik on Sutisen palvoma selvännäkijä joka pystyy ainoana maailmassa suorittamaan luotettavaksi hawaittuja wedenalaisia analyysejä.

Sutinen on aivan varma, että Kaljuuttikiven Medaljonkihylky on Haksakauppiaiden kauppalaiva. Tähän Sutisella on mielestään painavat syyt.

Olihan juuri hän löytänyt hylyn keittiöstä koggelia, joka kylläkin Palmen suorittaman hiilihöyryanalyysin perusteella osoittautuikin erittäin herkulliseksi herkkusienikeitoksi. Sutinen oli toista mieltä kuten tavallisesti. Hänen mielestään herkkusienikeitto on Hansakauppiaiden käyttämää koggel-merkkistä kattilanpaikkausainetta, jota myytiin tiivistysaineeksi Lyypekistä Novgorodiin purjehtiville aluksille. Kuinka koggel-tynnyri oli joutunut keittiötiloihin, ehkä Kuggelvik osaa antaa tähän selvityksen.

Pumpattuaan wanhojen karttojen varaston tyhjäksi sadevedestä Sutisella on valtava kiire valmistautua Sotkan matkalle. Mies alkaa pakata kamppeitaan. Ohoh! kaikki homeessa - hän huokaisee aukaistessaan matka-arkun. Arkku oli jäänyt edelliske-

sän jäljiltä ulos murskaamon pihamaalle. Kyllä tällä pärjätään. Mies tyytyköön kohtaloonsa - hän vakuuttaa itselleen.

Selkä tuhannella mutkaIla välilevyt paukkuen Sutinen kantaa matka-arkun laiturille. Kas perkule! - sanoi Sutinen. Konttorin soima on uponnut laitojaan myöten laiturin kupeeseen.

Ilmeisesti rantakuoha jota Wanhojen Laiwojen Konttori käyttää kellutusaineena, on päässyt kuivumaan tuhtojen alta. Sutinen istahtaa rantakivelle. Ottaa pärekorista eväät, kaksi umpeen mennyttä leipäkorttia ja asettaa tarkkaavaisesti lihakortin niiden väliin. Ahmaistuaan puolet Kruunun hampurilaisesta hän säästää loput seuraavalle päivälle. Sutinen toteaa osallistumisen järvi seminaariin mahdottomaksi. Tempaisee matka-arkun selkäänsä ja palaa välilevyt vinkuen kohti murskaamoa ..... .

Wanhat Pölyiset Arkistot vaikenevat kuinka lopulta kävi, koska edellinen tutkija oli juuri ennen Sebastian Malmströmiä ehtinyt repäistä inventaarioluettelon loppuosan ulkohuoneen seinältä käyttöönsä. Mikäli uusin Sutis-tutkimus tuo valaisua tapaukseen tai dokumentti loppuosa löytyy Pölyisten Arkistojen kompostista, jossa Malmströmin assistentti ja Sutisen pojanpojanpojanpoika suorittaa parhaillaan syyskaivauksia Ethel Kummelpään perikunnan Ehtyneiden Määrärahojen Rahastolle lahjoittaman apurahan turvin tulemme palaamaan ~ asiaan.

KOULUTUSPÄÄLLIKÖN KYNÄSTÄ CMAS Ml-, M2- ja M3 -KOULUTTAJAKURSSIT 1994 Ml- kouluttajakurssit/Vierumäki: 1. osa 18.-20.2. ja 2. osa 11.-13.3.

1. osa 22.-24.4. ja 2. osa 6.-8.5.

1. osa 16.-18.9. ja 2. osa 30.9.-2.10.

1. osa 2.-4.12. ja2.osa 16.-18.12.

Ml- kouluttajakurssi/Lapin Urheiluopisto, Rovaniemi 1. osa 18.-20.2. ja 2. osa 18.-20.3. lImoittautumiset Pentti Parkkila (9695) 31 624.

Huom! Kurssien hinta täysi hoidolla 1.500 mk (sisältää majoituksen täysihoidolla. opetuksen ja kurssimateriaalin. Kurssille otetaan max. 20 oppilasta. Varasijoille voidaan ottaa max. 5 oppilasta. Oppilaan tulee toimittaa seuran esitys kurssille osallistumisesta ennen kurssin alkua liiton toimistoon. Oppilaalla tulee olla P2 -sukeltajaluokka suoritettuna ennen kurssille aloittamista. Kurssimaksu laskutetaan oppilaan seuralta ennen kurssin alkua.

M2 -kouluttajakurssit/Vierumäki: 1. 4. -6.2. ja 25.-27.2.

2.4.-6.11. ja 18.-20.11.

Huom! Kurssien hinta täysi hoidolla 1.600 mk (sisältäen majoituksen täysihoidolla. opetuksen ja kurssimateriaalin. Muuten vastaavat ehdot kuin Ml-kurssille. Oppilaalla tulee olla Ml -kouluttajaluokka suoritettuna ennen kurssille osallistumista.

22

M3 -kouluttajakurssi/Vierumäki: 23.-25.9. ja 7.-9.10.

Huom! Kurssin hinta 1.600 mk samoilla mausteilla kuin M2 -kurssi. Oppilaalla tulee olla M2 -kouluttajaluokka suoritettuna ennen kurssille osallistumista.

OPPILAILLA TULEE OLLA MUKANAAN LAITESUKELLUSVARUSTUS VARUSTETTUNA TURV ALIIVILLÄ.

Kouluttajapäivät: 3.-4.12. Oulu M2- ja M3 -kouluttajien jatkokoulutus: 1. 12.-13.3.

Vierumäki 2. 29.-30.10.

Vierumäki Aluekouluttajien koulutuspäivät: 26.-27.3. Vierumäki Turvasukeltajakurssi 13.-15.3. Espoo.lImoittautumiset Kari Salo (949) 447 971.

., RÄPYLÄUINTIVALlOKUNTA TIEDOTTAA

RÄPYLÄUINNIN SM-KISAT TAMPEREELLA 12.-13.

MAALISKUUTA! Kilpailukutsu ja -ohjelma seurapostin yhteydessä

Malta on sukeltajan paratiisi! Kirkas merivesi, vedenalaiset kallioluolat ja meren runsas kasvisto ja eläimistä houkuttelevat kokeilemaan sukeltamista Maltalla.

EDULLISIN LADATTAVA? BIRCHLEY YL-HALOGENIVALAISIN • 12 V • mukana.

12/12 V lataus-B46 _ kaapelit Norm.hinta 940.•

ZX200 C/R. Painebal. 1. vaihe jMfymissuojalla. 4 LP ja 2 HP-ulosottoa. 2.

I sis.ra~. Venturi ja hengifysvast. hienosöätö.

XZ200 SIR. Sama kuin yllä, mutta ilman hengifysvastuksen säätönuppia.

HERO Painebal. 1. vaihe. 2. vaiheessa sis. rako Venturi.

Hyvä perusregu!

POLAR-BEARS kuiva- ja aluspuvuf

AD=V(t

.U.n" ",DJtMn, Renex. perusregu. 2.vaih.

Apeksin patenfoima, sää- . dettåvä Venturi-ilmanohjaus. Ansfj-testiarvo: 50+.

Norm.hinta 1.640.T4OD. Painebal. 1. vaihe, kuivalla jäälymissuojalla.

2. vaihe sama kuin Reflex.

Ansti-testiarvo: 50+.

Norm.hinta 2.120.T5OD. Apeksin lippulaiva!

Soma kuin T40D, mutta lisäksi sis.hengiiysvastuksen hienosäätö. Ansti-testiarvo: 50+. Norm.hinta 2.520.-

KYSY TARJOUSTAI

maahantuojan Iyömöttömöön hintaanl 1

SEAC ABISSO

'1«"-~

1 6BO

mörköpuku kylmiin vesiinl.

• PlJ.UKOT • LAMPUT. PERUSVALlNEET. MITTARIT. VA-VIDEOT •

GOZO e. comlno Sukelluskurssien järjestäjiä on Maltalla paljon, mutta me valitsimme yhteistyökumppaniksemme !urvallisuudestaan tunnetun Divewise-koulun, jossa matkailijoille annetaan perusteellinen opastus sukellusvarusteiden käyttöön. Kun haluat osallistua sukelluskurssille, autamme järjestelyissä.

LAITEPAKETIT o'k.l.SBO.-

12Iit/.?OO bar, lyhyt malli:. t~räs.: Venttiili + pohjasuoja.

ERITTAIN RAJOITmU ERA TAHAN HINTAAN! TILAA HETI!

~,,~

~~

kapiste Mikonkotu 11 • 00100 HELSINKI.

Ark. 9-17, 10 10-14

Lahti (918) 7527 353 • Oulu (981) 377 399 • T~lII"e (931) 223 8200

64230 NÄRPiÖ AS. tr (962) 43590.

NMT 949 563866 \\\}.~ 23

')

SINETTI KOUVOLAAN! Sukellusseura Vesikot nimettiin SUSL:n järjestyksessä kolmanneksi sinettiseuraksi. Vesikoiden saama sinetti esiteltiin marraskuun lopussa Junnuille ja heidän vanhemmilleen.

Nuorten omien "allaspikkujoulujen" yhteydessä valittiin myös Vuoden Vesikkonorppa. Ensimmäisenä tämän kunnian sai osakseen Jussi Jaakkosela. Hän sai haltuunsa kiertopalkinnon, jonka tarkoituksena on innostaa Norppia entistä aktiivisempaan toimintaan. 14-vuotias Jussi on sukeltamisesta innostunut nuorimies. "Mieluisin tapahtuma on ollut sukellusleiri Ahvenanmaalla. Myös allas- ja saliharjoitukset ovat olleet kivoja - ja ohjaajat on tosi hyviä tyyppejä," toteaa tyytyväinen Jussi.

Vesikkojen nuoriso-ohjaajat lupaavat kehittää nuorisotoimintaa entisestään, ja haluavat panostaa siihen kaikin voimin.

Terveisiä jokaiseen sukellusseuraan ja kaikille tutuille!

Irma Niemi, Tero Raatikainen ja Vemma Pynnönen.

KUVA

1.

J EE! TÄTÄ KYLLÄ jAKSETTIIN JUHLIA - JA SINETTI TODETTIIN KUNNON NORPAN TAPAAN VETTÄ PELKÄÄMÄTTÖMÄKSI. KUVA: RIsTo RUTQvlST KUVA

2.

VESIKKONORPAN PALKITSEMISjUHLAA. JUSSI JAAKKOSELA KESKELLÄ.

KUVA: RIsTo RUTQvlST

Teksti Irma Niemi Vemma Pr.nnönen Tero Raatikainen

VUODEN NORPPA MIKKO

HELLSTEN

KUVA: LEENA KOIVUMÄKI

Tampereelta, naas, on Rauma-Repola Diving Clubin Norppakasvatti, Mikko, joka sai kiertopalkinnon käteensä Rauman Norpparallin jouluriehassa 18.12.

Jössekavereista, partiosta ja skeittauksesta pitävä Mikko on ollut kolme vuotta Norppa. Tänä keväänä hän lähtee mukaan Nuori Suomi -ohjaajakurssille. Myös laitesukelluskurssi on kiikarissa, joten sukeltaminen on ottamassa Mikon omakseen.

VUODEN NORPPAOHJAAJA LASSE HEINO Lasse on pyörittänyt Rauman Laitesukeltajien Norppatoimintaa kaksi vuotta. Lasse kertoi kokeneensa kauden henkilökohtaisen kasvun aikana.

Itsetunto on kohonnut haastavassa tehtävässä, ja ujous on siirtynyt takaalalle.

Lasse näkemys onnistuneen ohjaajatyön tärkeimmistä edellytyksistä: * Ohjaajantyö on parhaimmillaan, kun sitä tekee tunteella ja tosissaan. Työ on koettava tärkeäksi. * Kun ohjaajaksi ryhtyy, on oltava aina tavoitettavissa. * Älä peitä innostustasi, anna sen näkyä. Hommassa on oltava "kierroksia" ja idearikkautta. jokaiselle harjoitustunnille on oltava riittävästi "evästä". * seuran tuki tärkeää.

KUVA: LEENA KOIVUMÄKI

HYLKYSUKELLUKSIA RAUMALLA Leena Koivumäki

Ralliviikonloppua ja pikkujoulua kokoontui Raumalle viettämään satakunta Norppaa viideltä suunnalta; Kokemäen Kovaväki, Porin Urheilusukeltajat, Rauma-Repola Diving Club Tampereelta, Keski-Uudenmaan Sukeltajat järvenpäästä ja Rauman Laitesukeltajat.

Lauantaina alkoi uimahalliriehalla, jonka jälkeen oli joulujuhla pukkeineen päivineen.

Aidolla rauman giälellä kuultiin merimiesjuttuja purjelaivojen aikakaudelta. Ilta huipentui myöhäiseen kävelyretkeen Ganaalin rantaa ja edel-

leen halki lumisen Vanhan Rauman. jouluinen rauha katosi tuokioksi vanhasta luostarikirkosta, kun jösselauma kapusi kellotorniin. Pienen kädet puristivat kaidetta, ja korvat kuulostelivat hämäriä, pölyisiä nurkkia. Kirkon tonttu pysyi kuin pysyikin piilossa.

Rallin rastit keskittyivät Uljas-hylyn etsimiseen. Hylylle soudettiin kumiveneellä, hylky poijutettiin, sen nimi selvitettiin pohjasta kerätyistä, paloista, ja lopulta upea purjelaivan hylky onnistuttiin nostamaan pintaan uimahallin hyppyritornin luota.

HYLKYSUKELLUKSEN KUNNIATAULU KELTAINEN SARJA, ALLE 9-VUOTIAAT 1. "Flikat" 28p Hanna Salmela ja Loviisa Wallenius, RLS 2. "Merihevoset" 20p Miia Virtanen ja Loviisa Wallenius, RLS 3. "Livekalat" 20p Miika Sjöman ja Matti Mustonen, RLS 4. "Arte" 19p Teemu Päivilä ja Arttu Mantere, RLS 5. "Ravut" 15p Marko Backman ja Matti Laapas, RLS 6. "Piraijat" 10p Kirsi Säynäväjärvi ja Tiina Hirttiö, RRDC 7. "Kultakalat" lp Mari Schultz ja Annika Peni, RLS SININEN SARJA, 10-12 -VUOTIAAT 1. "Upponallet" 30p Tiina Uitto ja Anna Ala-Olla, RLS 2. "Merimakkarat" 20,5p Ville-Veikko Helenius ja Pasi Sjöman, RLS 3. "Sinilevät" 18p Anssi Heino ja joni Peippo, RLS 4. "Psycot" 13p Mikko Kuningas ja juhani Mäkitalo, RLS 5. "Meripedot" 10,3p Samuli Seppälä ja Vesa Laisti, RLS 6. "Barracudat" 8,3p janne Wahlman ja Eero Sundholm, RLS 7. "Hoikat" 6p Kari-Matti Hoikkala ja Timo Tanhuanpää, RLS 8. "Merileijonat" 5p.

Antti Haapala ja jussi Tynkynniemi, PURS "Hait" 5p Kimmo Kokki ja Anri Lindström, K-US 10. "Haikalat" 4p.

Pekka Yli talo ja Ossi Mantere, RLS 11. "Saukot" 3,5p juha Karinen ja Martta Pöyhönen, KKV 12. "Merisiilit" 2,3p Matti Rantanen ja Pasi Lindberg, K-US 13. "Merihirviöt" lp.

Marja Ylander ja Laura Sarkonsalo, KKV "Kauhukakarat" juha-Matti Säynäväjärvi ja johan Saarinen, RRDC "Mustekalat" Tiina Kaski ja Marianne Makkonen, RRDC "Elmiirat" Sanna Kiviniemi ja Sanna-Mari Saksala, RRDC PUNAINEN SARJA, 13-15 -VUOTIAAT 1. "joulupukit" 27p Lauri Heino ja Toni Törmänen, RLS 2. "Delfiinit" 21,5p Antti Karinen ja Mikko Huhtala, KKV 3. "joulutontut" 21,5p jussi Schultz ja Tero Lappalainen, RLS 4. "Vesipedot" 13p Kalle Rantasärkkä ja Matias Inberg, PURS 5. "Sinivalas" 1Op juhani jaakkola ja Lauri Pöyhönen, KKV 6. "Mehiläismöllykät" 9p Laura Autio ja Sanna Virtanen, RRDC 7. "Torpedot" 8p Tommi järvelä ja Kauko Östman, RLS 8. "Mudut" 5p.

Liisa Kauppi ja Heikki Kauppi, PURS 9. "Meduusat" 4p.

Tiia Tamminen ja Kaisa Sarkonsalo, KKV 10. "Puli-puli" 3p.

Mika Uitto ja jari Mäkelä, RLS "Norpat" 3p.

Ville Marila ja Petri Kataja, RLS 12. "Gladiaattorit" lp.

Antti Kantelinen ja Tuomo Lepola, K-US 13. "Syvyyden saalistajat" Antti Lehmusvirta ja Mikko Hellsten, RRDC

POHJOIA j' '

. ..:i.·

'J ~: ·\.~i,;.

Lisenssiin sisältyy tapaturmavakuurus, joka korvaa

, kilpailuissa, näytöksissä jaharjoituksissa, niihin liitty! " ,. 'M villä matkoilla sattuvat ta1 paturmat. Lisenssi koskee urheilusukellusta, räpyläuintia, uppopalloa, sukelluskalastusta, -suunnistusta ja kuvausta.

Urheilusukeltajain liiton lisenssiin kuuluvan vakuutuksen perusteella korvataan .~

o

•

tapaturmien lisäksi sukeltajantauti, joka johtuu liian nopeasta pintaantulosta.

Kilpailijoille lisenssi on pakollinen, mutta Suomen Urheilusukeltajain liitto suosittelee sitä muillekin. Tapaturmavakuutus on tärkeä osa urheilijan taloudellista perusturvaa. Siitä maksetaan hoitokuluja ja haitta-asteen mukainen kertakorvaus sekä kuolintapaussumma. Käänny liittosi tai seurasi puoleen.

1)

-

POIUOIA-YlffiÖf POHJOLA SUOMI-SALAMA EUROOPPALAINEN ILMARINEN

X

Suomen Urheilusukeltajain Liitto ry

PÄIVIN TERVEISET

I Radiokatu 20 I 00240 HELSINKI I I Kirjallisuus I Dyykkarin laulusitsi, kooste I Meriarkeologia, kooste

TILAUSL1STA

Jansson, Sukelluskuvaus

SUKELTAJAKORTIT

I Johnsson, Hiljaiset laivat I Mattila-Vikman, Sukellus I - 10 kpl I Metsävuori, Aarrelaivat Metsävuori, Rauhan Meri Metsävuori, Sata ruokaa riistasta Metsävuori, Sata tapaa kalaa Pohjonen, Sukellusvanhimman opas

A-HINTA 42,32,42,50,230,190,105,63,10,57,30,-

Viime vuonna on liitosta tilattu yh- Lajioppaat teensä 1.454 kansainvälistä CMAS-su- Kalvosarja keltaja- ja 193 CMAS-kouluttajakort- Kouluttajakansio tia. Kasvaneen, ja yhä kasvavan suo- NS-ohjaajan opas 1-2 sion takia on toimitusaikamme yh- Norppapassi 1,2 destä kolmeen viikkoa. Kortin hinta Nuoren sukeltajan ohjaajan opas (-2505) on postitettuna 145 mk (toimitustapa Nuoren sukeltajan opas (-2505) postiennakko). Liitosta noudettuna Sukellus päiväkirja kortti maksaa 120 mk.

Päiväkirjan kansio CMAS-kortti tilataan lähettämällä Sukellussuunnistus oman seuran koulutusvastaavan alle- Tieto on turvallisuutta kirjoittama lomake varustettuna yh- Tekniikka tutuksi -89 dellä valokuvalla. Kun kortti on val- Urheilusukeltajan kunto-opas mis, tulee postista ilmoitus valmiista kortista. Toivomme, että korttinsa ti- Kilpailusäännöt lanneet sukeltajat kävisivät lunasta- .Laitesukelluskilpailujen säännöt massa korttinsa postista mahdollisim- ja järjestämisohjeet man pian ilmoituksen saatuaan, kos- Räpyläuinnin kv.kilpailusäännöt ka lunastamattomat kortit käänny te- Sukelluskalastuksen kilpailusäännöt tään liittoon takaisin ja tämä posti- Sukelluskuvauksen kilpailusäännöt kierros aiheuttaa 15 mk ylimääräisiä SUSL:n kilpailumääräykset kuluja/kortti.

Uppopallon kilpailu säännöt Mikäli et voi jostain syystä odottaa korttiasi normaalia toimitusaikaa, merkitse hakemukseen näkyvästi, että kortilla on kiire ja mihin mennessä kortti olisi hyvä saada!

Q)

Kortit CMAS-kouluttajakortti CMAS-sukeltajakortti Oppilaskortti (-1066) Pohjoismainen vapaasukeltajakortti

KPL

YHT.

1.500,180,70,20,100,40,25,40 ,42,16,15,15,-

10,10,10,10,10,50,120,120,10,50,-

--------------------------------------~

D

Tilaan SUKELTAJA-lehden vuodeksi 1994.

Vuosikertamaksu 180 mk.

Nimi Postiosoite Postitoimipaikka Allekirjoitus

SUSL maksaa postimaksun Palvelusopimus No 00240/319

SUOMEN URHEILUSUKELTAJAIN LIITTO R.Y. RADIOKATU 20 00240 HELSINKI

27

A·HINTA

KPL

YHT.

MYYDÄÄN

Leimasimet Kouluttajaleimasin, kynä

_H_, taskuleimasin

240,160,-

Merkit Rintamerkit, - kulta (CMAS***) - hopea (CMAS**) - pronssi (CMAS*) CMAS- kangasmerkki SUSL-kangasmerkki Pohjoismainen vapaasukeltajamerkki

55,35,25,20,10,15,-

Tekstiilit T-paidat - kouluttaja-merkillä ja CMAS-logolla - kouluttaja-merkillä (valkoinen) - kartalla (harmaa tai valkoinen S-XXL) - jösse-paita (6-v - XXL) (-2505) - uppopallo-kuvalla Tuulipuku, vihreä, takissa ja housuissa CMAS-logo & SCUBA INSTRUCTOR-teksti

65,30,50,65,65,550,-

Muut tavarat Turvakortti "green card" Kelluva avaimenperä/SUSL:n logo CMAS-dipIomi (*,**,***) Liiton viiri Sukellustaulukko Lääkärintarkastuslomake Tarrat - CMAS *, ** tai *** - SUSL - kartta - kouluttaja - jösse 4 kpl - honour old divers

10,25,10,60,3,5,5,5,5,5,5,15,5,-

Yhteensä Toimituskulut YHTEENSÄ Seuran + tilaajan nimi _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ __ Toimitusosoite _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ __ Toimitustapa on postiennakko.

Lähetä tilauksesi osoitteella: SUSL, Radiokatu 20, 00240 HELSINKI

Kuivapuku Loitokari + aluspuku - 180-185 cm - uutta vastaava - Apeks-venttiilit - Hmta 4.500 mk Puh. (915) 29 442 - Spiro Regulaattori ja Combo 3-mittaristo.

Hinta 1.900 mk (OVH 2.500 mk) - Spiro 101 alumiinipullo ja AquaLung -takkiliivi.

Hinta 3.600 mk (OVH 5.420 mk) - 2x71 teräspullo, huollettu ja katsastettu v. -91. Hinta 2.200 mk - Naisten Barracuda-märkäpuku, koot 36 ja 38. Uudet. Hinta 900 mk/kpI Naisten Ursuit-märkäpuku koko 40.

Hinta 600 mk - painovrö, noin 9 kg. Hinta 250 mk Puh. (921 888955/Pia - proco-rolttokolvi/hapPiPeitsi.

Hinta .500 mk Puh. (921) 888 955/Pia Märkäpuku Cressi Sub, koko 50/54 (180 cm, 70 kg). Sukellettu alle 30 h.

Hinta 800 mk.

Jan Brunberg, puh. (915) 524 6308/ iltaisin tai jätä soittopyyntö.

Hapenantolaite AGA 10 1 säiliö, katsastettu 11/93 ja AGA:n paineenalentaja.

Puh. (90) 563 0522 tai (90) 539 412

OSTEliAAN "Vetenalainen vehe" 1. akkusähkökäyttöinen sukeltajan vesimopo ja US Divers ConseIf Supreme MK4 regulaattori/paineenalenmn myös Spiro Arctic käy. Soita Harri PehrssonilIe, puh. (921) 2471 327 tai (949) 532 333.

Kompura kaksoispainejärjestelmällä 2997399 bar, min. 100 l/min, sähkötai bensakäyttöinen. Soita ja tarjoa: (90) 170 090/Kari.

~------------------------------------

OSOITTEENMU UTOSKAAVAKE Hyvä Urheilusukeltaja-lehden saaja! Jos osoitteesi muuttuu, muista ilmoittaa siitä myös liiton toimistoon_ Näin saat lehtesi aina oikeaan osoitteeseen. Seurat ovat velvollisia tekemään jäsenkorjaukset vain kaksi kertaa vuodessa_ Tällä lomakkeella saat kätevimmin osoitteenmuutoksesi tehtyä! Merkitse lomakkeeseen myös, oletko jäsen, seuran yhdyshenkilö vai koulutusvastaava. Näin saamme eri rekisterimme ajan tasalle, sillä jäsenrekisteriiin korjatut tiedot eivät korjaa seuran yhteyshenkilön eikä koulutusvastaavan tietoja!

MUUTTAJAN NIMI _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ __ ENTINEN KATUOSOITE _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ __ SEURA _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ ___ SYNTYMÄAIKA ________ JÄSEN / YHTEYSHENKILÖ / KOULUTUSVASTAAVA (merkitse oikeat) UUSI POSTITUSOSOITE _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ __ PUH.K. _ _ _ _ _ _ PUH.T. _ _ _ _ _ _ (koskee koulutus-vastaavia ja seurojen yhteyshenkilöitä) MUUTOS ASTUU VOIMAAN _ _ _ _ _ _ ___ Postita osoitteenmuutos osoitteella: SUSL, Radiokatu 20, 00240 HKl. Voit myös faxata ilmoituksen numeroon 90-1582516.

28

SUUNNON YLIVOIMAISTA OSAAMISTA: UUSI SUKELTAJAN ILMAAIKATIETOKONE EON!

•

SUUNTO Sukellusinstrumentit

Pienikokoinen, helppokäyttöinen ja anatomisesti muotoiltu Eon ilma-aikatietokone on täynnä lukuisia uusia toimintoja ja ominaisuuksia.

Tässä niistä muutamia: Eon näyttää jäljellä olevan ilma-ajan ja säiliöilmanpaineen sekä varoittaa sukeltajaa niiden vähetessä.

Täydellinen kalenterikello.

Helppolukuinen fosforoitu LeO-näyttö mahdollistaa myös yösukellukset.

Laajennetusta 25 sukellustunnin muistista saa lokikirjan, profiilit ja sukellushistorian.

Liitäntä IBM-yhteensopivaan tietokoneeseen mahdollistaa yksityiskohtaisen lokikirjan käytön.

Eoniin voidaan helposti lisätä myös SK-6-kompassi osa.

Tule tutustumaan Eoniin Vene 94 -näyttelyssä Suunnon osastolle E1b8 tai Ursukin Bh22.

* * * * * *

Myynti:

URSUR Teollisuuskatu 34, 20520 Turku, p . 921-375700 ja hyvin varustetut urheilusukellusliikkeet

TAPAHTUMAKALENTERI 1994 HELMIKUU 12.

UP SM/DIV, 6. kierros 12.-13.

Valtakunnallinen Norpparalli 18.-20.

CMAS Ml -kouluttajakurssi, losa 18.-20.

CMAS Ml -kouluttajakurssi, Iosa

19.-22.

25.-27.

UP PM-miehet/naiset CMAS M2 -kouluttajakurssi, II osa

MAALISKUU 05.

UP SM 17-v 06.

UP SM 20-v 11.-13.

CMAS M1-kouluttajakurssi, II osa 12.

UP SM/DIV, 7. kierros 12.-13.

Räpyläuinnin SM-kilpailut 12.-13.

CMAS M2- ja M3-UP DATE 13.-15.

Turvasukeltajakurssi

18.-20.

26.

26.-27.

26.-27.

CMAS M1- kouluttajakurssi, II osa UP SM/DIV, 8. kierros Aluekouluttajapäivät Avantosukellus Haverissa

HUHTIKUU 09.-10.

UP SM-loppuottelut 09.-10.

UP 1. divisioonan karsinta 09.-10.

Nuori-Suomi -ohjaajakurssi 10.

Valtakunnallinen NorpparaIIi 16.

SUSL:n kevätkokous 22.-24.

CMAS Ml -kouluttajakurssi, losa 23.-24.

VeSikko-cup TOUKOKUU 06.-08.

CMAS Ml -kouluttajakurssi, II osa 07.-08.

UP Maajoukkueleiri 10.-12.

Nuori Suomi -ohjaajien peuhupäivät 26.-29.

Nuori Suomi -ohjaajien ideointipäivät 28.-29.

Räpyläuinnin PM-kilpailut

Kouvola Vierumäki Rovaniemi (9695) 316 24 Tanska Vierumäki

Vierumäki Tampere Vierumäki Espoo (949) 447 971 Rovaniemi Vierumäki JAutio (931) 211 0633

Varala, Tampere Tampere Helsinki Vierumäki Kouvola Vierumäki Kisakallio Ahvenanmaa Falun, Ruotsi

VAIHDA KUIVIINI Korkealaatuiset NOKIA-kuivapuvut edullisesti meiltä.

Myös huollot ja korjaukset ammattitaidolla.

Oy Sea Safety Scandinavia Ltd Ruoholahdenranta 1, 00180 H:KI puh. (90)6949 00\5

KESÄKUU 03.-06.

Sukellusvanhinkurssi 09.-12. junioreiden kesäleiri

Lappeenranta Vierumäki

HEINÄKUU Hossan laitesukellusleiri 04.-10.

Laitesukelluskurssi 1 10.-15.

RU-SM-osakilpailu Waskia Svimming Race 16.-17.

Laitesukelluskurssi II 17.-22.

Pohjoismainen Nuorten leiri

Hossa Vierumäki Vaasa Vierumäki Tanska

ELOKUU 18.-25.

Räpyläuinnin MM-kilpailut

jiangmen, Kiina

SYYSKUU 09.-10.

16.-18.

23.-25.

24.-25.

30.-2.10.

kokous Vierumäki Vierumäki Rauma Vierumäki

Pohjoismaiden teknisten valiokuntien CMAS Ml -kouluttajakurssi, Iosa CMAS M3 -kouluttajakurssi, 1osa Norpparalli CMAS Ml -kouluttajakurssi, II osa

LOKAKUU 01.-02.

Nuori Suomi -ohjaajakurssi 07.-09.

CMAS M3- kouluttajakurssi, II osa 29.-30.

CMAS M2- ja M3- UP DATE

Vierumäki Vierumäki Vierumäki

MARRASKUU 04.-06.

CMAS M2 -kouluttajakurssi, I osa 13.-14.

Vuosikokous 18.-20.

CMAS M2 -kouluttajakurssi, II osa 19.-20.

Valtakunnallinen Norpparalli

Vierumäki Salo Vierumäki järvenpää

JOULUKUU 02.-04.

CMAS Ml -kouluttajakurssi, Iosa 03.-04.

Nuori Suomi -ohjaajakurssi 03.-04.

Kouluttajapäivät 10.-11.

Nuori Suomi -ohjaajien peuhupäivät 16.-18.

CMAS M1- kouluttajakurssi, II osa

Vierumäki Vierumäki Oulu Kisakallio Vierumäki

Sukellus-, surtlng-, melonla- purJehdusym. veslurhellupukulen

POIST~

MYYNTI ALENNUKSET

TOIVOMUS

30-6

PYSYÄKSEMME PAREMMIN AJAN HERMOLLA, TOIVOMME ETTÄ SEURAT LISÄISIVÄT SUKELTAJA-LEHDEN LEENA KOIVUMÄEN JA EKA METSÄVUOREN OSOITTEET POSTITUSLISTOILLEEN. OLEMME PERUSTAMASSA SUKELTAJA-LEHDEN KUVAPANKKIA. JOS TEILLÄ ON TARJOTTAVAA OTTAKAAPA LEENA KOIVUMÄKEEN YHTEYTTÄ.

30

SUKELLUSLIIKE

I ~ Iil i1111 iII

HELSINKI:

PAJALAHDENTIE 9, 00200 HKl, PUH. (90) 6922 358, FAX 6927 203

ITURKU: HUMALlSTONKATU 13.20100 TKU. PUH: {921 12518 747. FAX SAMA

SUOMEN URHE1LUKIRJOJEN KIDJ . ST AO rON

00250 HfLS INKl