Sukeltaja 4 2020

Borstön hylkymysteeri

Vuoden sukellus­ kuvia valittiin kaksi

Hinta 6,50 €

VEDENALAISEN MAAILMAN ERIKOISLEHTI

Talvella

kaikki kirkastuu

4/2020

www.sukeltaja.fi

Sidemount on hauskaa puuhaa

2021 U TAMMIKU

rikoise a p Vape ajakurssi sukelt U TOUKOKU

HELMIKUU

loa Tervetu ksi ohjaaja si -kurs

Norppaohjaaja kurssi Vikare ledare -kursen HEINÄKUU

KESÄKUU

Snorkel Rescue Diving -kurssi

aVapep kurssi aja sukelt SYYSKUU

LOKAKUU

Merkkaa kalenteriin!

Vuodelle 2021 on suunniteltu monipuolinen kurssikattaus nuorille ja aikuisille.

Lähde Sukeltajaliiton kursseille oppimaan uutta ja vie taitosi seuraavalle tasolle.

Kurssitietoja päivitetään sukeltaja.fi tapahtumakalenteriin sitä mukaan, kun ajankohdat ja muut yksityiskohdat tarkentuvat. Seuraa kalenteria!

CMAS M3 -kouluttajien ja liittokouluttajien yhteystiedot on julkaistu sivulla www.sukeltaja.fi > Sukellustieto > Kouluttajaksi.

UU

MARRASK

ähtiseurapäivät T ja a ja h o a Norpp us o kurssi k o k Syys Kuuttiohjaajakurssi

UUTTA!

HUHTIKUU

U MAALISKU

ous k o k t Kevä ELOKUU

ät v i ä p jaaja

Oh

LISÄKS I seuraa JOULUKUUlaitesuk via ellusko u lu ttajakursseja on tulo ssa eri puo lille Suo mea, paikat ja ajat tarkent uvat:

·CMAS On e Star I nstructo r ·CMAS Tw o Star I nstructo r ·CMAS Th ree Star Instruct or ·Täydenn ys CMAS One koulutus lähik oul Star Ins tructor uttajasta -koulutt ·Crossov ajaksi er järjestö toisen sukell uskoulut nkoulutt u Instruct a or -koul jasta CMAS Two suttajaks Star i ·CMAS Ni trox Ins tructor ·CMAS Ga s Blende r mukaan j a/tai/se Instructor (ta rp kä/että Nitrox/T een ·CMAS Ad rimix) vanced N itrox In s t r ·CMAS Re uctor creation al Trimi x ·(CMAS N or tapaukse moxic Trimix I n s saadaan sa, että tähän structor, siinä valmiiks l i vuoden iittyvä materi aali 2021 aik Seuraava ana.) t edellytä kouluttajaluo k laitesuk kouluttajakurs itukset eivät s e jos hake llusvaliokunna ia. Ne haetaan lta musehdot täyttyvä ja myönnetään t: ·CMAS Ni trox Ins tructor ·CMAS Te chnical Skills I nstructo ·CMAS Si r demount Instruct or

Sisältö

6

Derk Remmers

Saksalainen louhosjärvi yllättää.

22

4/2020

Vakiot 6 MYSTINEN Kreidesee lumoaa kaikentasoiset sukeltajat.

Alexander Murin

8 TYRSKYT Syyskokousuutisia, Terveysselvityslomake uudistui, Dyykki kaikille, Vapepa-sukeltajakurssin kokemuksia, Tee desinfiointipiste.

22 PERSOONA Maaria meripelastaja.

Päivitykset 16 TALVISUKELLUKSEEN on Suomessa hulppeat puitteet. Artikkelissa on vinkkejä, kokemuksia ja kohteita eritasoisille harrastajille.

26 BORSTÖN tuntemattomalla aarrehylyllä on käynyt viime kesänä ryöstäjiä.

24 NORPAT Vinkkejä uppistreeneihin.

28 HUIMAUSTA SUKELLUKSESTA? Epäonnistunut paineentasaus paljastui korvaoireiden syyksi.

25 YMPÄRISTÖ Tammerkoski siivottiin talkoilla.

36 SIDEMOUNTILLA pääsee paikkoihin, mihin selkäpulloilla ei ole asiaa.

32 KUVA-ALBUMI Vuoden sukelluskuvat 2020.

38 SUKELTAJALIITON koulutuksille on myönnetty EUFin laatusertifikaatti.

34 KUVAAJAN VINKKI Sukelluksen kaksi ulottuvuutta.

35 HYVÄ HOMMA! Saimaalla riittää hylkyjä tutkittavaksi.

Sami Järvinen

40 KAUDEN KOHDE Lahden seutu.

26

42 AJATTELEMISEN AIHETTA Kaikille tasa-arvoinen harrastus.

KANNEN KUVA Pekka Tuuri

JULKAISIJA Sukeltajaliitto ry | Valimotie 10, 00380 HELSINKI | www.sukeltaja.fi | OSOITTEENMUUTOKSET puh. (09) 3481 2258 | office@ sukeltaja.fi | PÄÄTOIMITTAJA Tero Lehtonen | tero.lehtonen@sukeltaja.fi | TOIMITUSSIHTEERI Kristiina Karila | kristiina.karila@sukeltaja.fi | TOIMITUS Kumppania Oy | Pohjoisranta 11 D, 28100 Pori | sukeltaja@kumppania.fi | TUOTTAJA Susanna Korkiatupa | puh. 044 589 6234 | susanna.korkiatupa@sukeltaja.fi | TOIMITUSNEUVOSTO Tero Lehtonen, Stig Gustavsson, Kristiina Karila, Susanna Korkiatupa, Pasi Mannerkoski, Mika Rautiainen | SIVUNVALMISTUS Aste Helsinki, Mika Viitanen | ULKOASU Kumppania Oy, Laura Telin | KUVAPANKKI Dreamstime | ILMOITUSMYYNTI Erja Joentausta | puh. 050 461 0929 | erja.joentausta@sukeltaja.fi | SUKELTAJA ILMESTYY maalis-, kesä-, syys- ja joulukuussa | PAINO Eura Print Oy | ISSN 1237-1688 4/2020 SUKELTAJA

3

Kiinnostaako viranomaistyötä tukeva etsintä?

Vapepa-erikoissukellusryhmä suorittaa kiireettömiä sukellusetsintöjä viranomaisen pyynnöstä luolissa, kaivoksissa ja syvillä kohteilla.

Haemme ryhmään osaavia tekniikka- ja luolasukeltajia uusiksi jäseniksi.

Ryhmään pääsemiseksi seuraavien ennakkovaatimusten tulee täyttyä 1.1.2021 mennessä, jolloin seuraava kurssi alkaa: • 18 vuoden ikä • Sukeltajaliiton jäsenyys, joko suoraan Liittoon tai seuran kautta • voimassa oleva hätäensiapu- ja happiensiapukortti • lääkärintodistus sukelluskelpoisuudesta (itse annettu terveysselvitys ei ole riittävä) • sukellusonnettomuuden kattava vakuutus

• voimassa oleva Vapepa-sukeltajakortti (tämän voi suorittaa Sukeltajaliiton järjestämällä Vapepa-sukeltajakurssilla tai erikoissukellusryhmän jäsenille räätälöitynä e-oppimiskurssina) • kulloisenkin tehtävän suorittamiseksi soveltuva sukeltajaluokitus ja kokemus vastaavista olosuhteista (syvyysalue, luolat, hylkyjen sisään sukeltaminen) • koulutus, kyky ja laitteet suorittaa minimissään 10 minuutin etsintä 60 metrin syvyydessä

Vakuutuskausi 2021 tulee myyntiin 15.12.

Kurssi suoritetaan Dyykki e-oppimisympäristössä.

Ryhmä toimii suoraan Vapepa-valiokunnan alaisuudessa. Ryhmä toimii koko maassa siten, että kulloiseenkin tehtävään hälytetään lähinnä tapahtumapaikkaa olevia sukeltajia ja henkilöitä, joilla on paras tuntemus onnettomuuspaikasta.

Kiinnostuitko? Seuraava kurssi alkaa 1.1.2021.

Lisätietoa Vapepa-erikoissukellusryhmästä ja sen toiminnasta saa Vapepa-valiokunnalta tapani.kallioniemi@sukeltaja.fi tai timo.ovaskainen@pp.inet.fi

Hanki lisäturvaa Sukeltajaliitto – DAN Europe -sukeltajavakuutuksella.

Vakuutetuille on tarjolla myös DAN Europen 24/7 puhelinpalvelu onnettomuustilanteissa, lääketieteellistä neuvontaa, alennuksia tuotteista ja muita etuja.

Sukeltajavakuutuksen hinta 55 euroa sisältää myös kilpailulisenssin.

Lue lisää ja osta vakuutus sukeltaja.fi/vakuutus.

Toimiston joulu Sukeltajaliiton toimisto on suljettuna 24.12.–3.1.

Toivotamme kaikille rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta 2021!

Sukeltajaliitto ry, Valimotie 10, 00380 HELSINKI, puh. (09) 3481 2258, office@sukeltaja.fi, www.sukeltaja.fi

Pääkirjoitus

Vaativan vuoden ilonpilkahduksia

KEVÄÄLLÄ 2015 Thaimaassa Emman

muita pareja veteen. Olen oppinut tämän

puoliso houkutteli hänet laitesukellusko-

harrastuksen parissa valtavasti muustakin

keiluun.

kuin sukeltamisesta, ja esimerkiksi kesä-

– Veteen päästyäni tajusin heti, että tänne minä kuulun! Sukelluskurssin kävin Suomessa kesällä 2017, ja sen jälkeen

kiihkeässä tunnelmassa. Tähän välittämisen filosofiaan ei kuulu minkäänlainen toisen henkilön mollaaminen tai syrjiminen. Jokainen sukeltaja voi tutustua tähän välittämisen filosofiaan kiteytetysti Liiton nettisivuilla, jossa on julkaistu Sukeltajaliiton uusittu tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Välitetään toisistamme!

Hyvää joulunaikaa ja onnea vuodelle 2021.

Lämmin kiitos kuluneesta vuodesta!

Marcus Lehtonen

käyttöönsä viimeisimmät Sukeltajaliiton sukelluskurssien oppimateriaalien lukuversiot niiltä kursseilta, jotka on suorittanut.

Tätä voi verrata siihen, että jokaiselle on tulossa kirjahyllyyn ”virtuaalinen Vikman”, joka päivittyy automaattisesti, kun materiaaliin tulee uutta tietoa.

Hieno saavutus on myös se, että Sukeltajaliiton laitesukelluskoulutus on saanut arvostetun EUF-sertifikaatin. Se osoittaa, että Liiton koulutus täyttää vaativat kansainväliset ISO-standardit. Kuluneena syksynä Liiton koulutusjärjestelmä auditoitiin ulkomaalaisen puolueettoman auditoijan toimesta, ja opetusjärjestelmämme ja -materiaalimme läpäisivät auditoinnin kirkkaasti. Tästä upeasta saavutuksesta on annettava iso kiitos aktiivisille Liiton jäsenille. He ovat pyyteettömästi antaneet omaa aikaansa yhteisen hyvän eteen, jotta meillä olisi käytettävissä laadukas ja meidän olosuhteisiimme hyvin soveltuva koulutusjärjestelmä.

Lopuksi haluan korostaa, että sukeltaja välittää aina paristaan, oli hän sitten veden täyttämissä tunneleissa syvällä kiven sisässä tai lämpimässä kaakelilaguunissa kilpailun

Tero Lehtonen puheenjohtaja tero.lehtonen@sukeltaja.fi

leirin ansiosta olen hurahtanut telttailuun,

Emma Barrow’n kotialbumi

Vuoden loppu lähestyy, ja osalle sukeltajista tämä merkitsee avovesisukellusten vähentymistä vesien kylmetessä ja päivän lyhentyessä. Osa puolestaan sukeltaa talvellakin sopivan varustuksen ja koulutuksen myötä. Hallilajeilla kauden pitäisi olla parhaassa vaiheessa, jos korona ei runtelisi tapahtumien järjestelymahdollisuuksia.

Paluu uuteen normaalin on viivästynyt, kun koronarokotteen kehittämiseen on mennyt oma aikansa. Siinäkin on onneksi valoa tunnelin päässä, ja toivottavasti ensi vuonna pystytään lisäämään eri sukelluslajien tapahtumia niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Siihen asti muistetaan toimia vastuullisesti.

Kun fyysistä kanssakäymistä on jouduttu vähentämään, on onneksi digitaalinen maailma tullut apuun. Skype, Teams ja monet muut yhteydenpitosovellukset ovat tulleet tutuksi, ja ne ovat muuttamassa peruttamattomasti tapoja, joilla tapahtumia järjestetään.

Myös Sukeltajaliitto on panostanut voimakkaasti sähköisiin palveluihin. On ilo kertoa, että jokainen Sukeltajaliiton jäsenyyden piirissä oleva saa jäsenetuna

hän kertoo.

– Kaikkein upeinta lajissa on kuitenkin

sukelluksia on kertynyt noin 250. Mielui-

yhteisöllisyys. Moni sukeltaja on auttanut

simpia sukelluskohteita ovat Itämeri ja sen

minua alkuun, neuvonut, pyytänyt mu-

hylyt. Vaikka lämpimissä vesissä ja upeissa

kaan reissulle tai kannustanut, jos jokin

näkyvyyksissä on hienoa sukeltaa, minulle

asia on mietityttänyt tai ottanut päähän.

tulee siellä varsin nopeasti ikävä kotivesiä.

Olen todella kiitollinen ja arvostan tätä

Emilia (Emma) Barrow,

piirrettä sukelluspiireissä. Ennen sukellus-

Espoo

Emmalle sukellus tarkoittaa tässä hetkessä elämistä. Myös uuden oppiminen ja

harrastuksen aloittamista en olisi koskaan

lajin yhteisöllisyys ovat hänelle tärkeitä.

tullut ajatelleeksi, että aikuisiällä voi saada

Tämä on fyysistä ja henkistä kestävyyt-

näin paljon uusia kavereita.

tä vaativa laji. Toivon myös, että voisin

– Sukeltaessa unohtuvat kaikki pinnan päälliset murheet tai stressi ja saa olla

Emman haaveena on päästä kurkis-

antaa takaisin sukellusyhteisölle samaa

keskellä luontoa. Veneellä kohteelle

tamaan Pluran luolaan ja sukeltamaan

positiivista fiilistä, mitä olen itse kokenut

siirryttäessä ehtii suunnitella sukellusta,

Norjan kirkkaisiin rannikkovesiin.

saavani.

ja kotiin tultaessa käydään porukalla

– Unelmanani on voida sukeltaa

läpi kokemuksia. Siinä välissä on ehtinyt

hamaan tappiin saakka ja toivonkin, että

auttaa veneen käsittelyssä ja avustaa

kroppa ja pääkoppa pysyisivät kunnossa.

LUE EMMAN JUTTU Borstön hylystä sivuilta 26–27.

Jäsenlehtemme syntyy aktiivisten harrastajien voimin – sukeltajalta sukeltajalle. Tällä palstalla esittelemme kasvoja juttujen takaa.

4/2020 SUKELTAJA

5

Matkalaukku

16-metrinen Mahusan-partiovene löytyy 49 metrin syvyydestä louhoksen keskivaiheilta.

Kreidesee – täyden palvelun kohde Pinnan alla louhoksen vihertävässä vedessä ei odota törmäävänsä täysikokoiseen kuorma-autoon, joka on juuri kippaamassa lastiaan. Näin kuitenkin käy Pohjois-Saksassa, Kreidesee-louhosjärvessä.

Kohde on viimeisen päälle viritetty sukeltajien toiveita ja tarpeita ajatellen – ja sopii kaikille.

Teksti ja kuvat DERK REMMERS Käännös KRISTIINA KARILA

J

ärvi sijaitsee Hemmoorin kaupungin alueella, noin tunnin ajomatkan päässä Hampurista luoteeseen. Se on hieman syrjässä, mutta todennäköisesti Saksan suosituin sukelluskohde, jossa vierailee vuosittain yli 30 000 sukeltajaa, eikä syyttä.

KOHDE KAIKILLE SUKELTAJILLE

Louhoksen näkyvyys voi olla parhaimmillaan jopa 40 metriä. Siellä on hyvin monipuolisesti erilaisia sukellusalueita. Kohde on kuin iso leikkikenttä kaiken tasoisille sukeltajille alkaen lapsista, jotka tekevät ensimmäisiä avovesisukelluksiaan päätyen

6

4/2020 SUKELTAJA

louhoksen syvyyksiä tutkiviin tekniikkasukeltajiin.

Louhoksessa voi sukeltaa hyvässä näkyvyydessä pinnan tuntumassa, jossa vesi lämpenee kesällä 24 asteeseen. Runsaat kalaparvet liikuskelevat puunrunkojen seassa, ja louhoksen reunamilta puut kurkottavat veteen.

Toisaalta 25 metrin syvemmällä puolella veden lämpötila pysyttelee aina 5 asteessa, mutta näkyvyys on yleensä vähintään 15 metriä. Pohjalta löytyy paljon kiinnostavaa tutkittavaa, kuten pieni partiovene, yksimoottorinen lentokone ja hai. Tunnetuin

nähtävyys lienee niin kutsuttu ”Rüttler”, jäänteet rakennuksesta, jossa murskattiin kalkkikiveä. Betonirakennus alkaa 18 metristä ja jatkuu 35 metriin. Sen päälle on upotettu tuo lastia purkava kuormaauto viittauksena aikaan, jolloin louhos oli toiminnassa.

Kreidesee on erinomainen koulutuspaikka, sillä ympäri louhosta löytyy pinnan alta useita lavoja eri syvyyksissä. Järveen pääsee useasta kohdasta esim. veteen ulottuvalta ajotieltä, portaita pitkin ja ponttooneilta.

Myös liikuntarajoitteisille on sopiva kulku järveen.

Kalat viihtyvät kuvauksellisten, levää kasvavien puunrunkojen lomassa.

Piper 28 -lentokoneen ohjaimissa istuu luuranko ja takaistuimelta löytyy avoin "rahasäkki", joiden tarina on pysynyt arvoituksena.

SUURI TÄYTTÖASEMA

Kohteen hyvin varustellussa sukelluskeskuksessa on yksi Euroopan suurimpia täyttöasemia, ja myös nitroksia, trimiksiä ja happea saa kätevästi paikan päältä. Keskusta vastapäätä on leirintäalue, ja monen kokoisia vuokrataloja ja -asuntoja löytyy 10 minuutin kävelymatkan päästä. Entinen sementintuotantolaitos on siis muuttunut täyden palvelun vapaa-ajan keitaaksi, joka sopii kaikentasoisille sukeltajille. www.kreideseetaucher.de

Murskaamon päälle upotettu kuormaauto muistuttaa ajoista, jolloin louhos oli toiminnassa.

Historia HEMMOORISSA käynnistettiin kalkkiki-

1960-luvulla omistaja vaihtui. Kai-

ven louhinta vuonna 1862, ja pian sinne

vosalan kustannukset olivat kohonneet,

rakennettiin myös sementtitehdas tyy-

ja louhinta lopetettiin vuonna 1976, jol-

dyttämään alkavan teollisuusaikakau-

loin louhos oli 120 metriä syvä. Semen-

den rakennusaineen kysyntää. Alueelta

tinvalmistus jatkui vielä vuoteen 1982

saatiin runsaasti hienoa kalkkikiveä,

saakka. Louhoksen lopetettua toimin-

joten tehdas kasvoi nopeasti maailman

tansa sen jyrkät rinteet olivat vaarassa

suurimmaksi. Aikalaisen todistajan mu-

romahtaa, joten pohja täytettiin siten,

kaan louhoksen sementtiä olisi käytetty

että maksimisyvyys on tänä päivänä 60

Vapaudenpatsaan jalustassa. Tehdas

metriä. Vesi täytti louhoksen vuosien

työllisti parhaimmillaan 2000 työnte-

kuluessa, ja ensimmäiset sukeltajat löy-

kijää ja oli muuten heikon talousalueen

sivät paikan 80-luvun puolivälissä.

suurin työnantaja.

4/2020 SUKELTAJA

7

Tyrskyt – KOONNUT KRISTIINA KARILA –

Syyskokous GummiWihdan vieraana Sukeltajaliiton syyskokous pidettiin lauantaina 10.10. Forssassa, Viihdeuimala Vesihelmessä.

Kokous järjestettiin yhteistyössä 20-vuotisjuhlia viettävän Syrjäytyneiden sukeltajien sauna- ja sukellusseura GummiWihta ry:n kanssa. Kokoukseen saapui paikan päälle vain pieni joukko jäseniä, mutta kokousta oli mahdollisuus seurata livestriimin kautta.

Kristiina Karila

SUKELTAJALIITON ympäristöpalkinto

jaettiin HYLYT-hankkeelle, ja kiertopalkinnon vastaanotti tarkastaja Markus Santasalo Suomen Ympäristökeskus SYKEstä. HYLYT-hankkeessa puhdistetaan laivanhylkyjä öljystä. Hanke on osa Suomen hallituksen vesiensuojelun tehostamisohjelmaa. Mukana hankkeessa on laaja joukko toimijoita ja sen vetovastuu on Suomen Ympäristökeskuksella.

Ari-Pekka Arponen vastaanotti mittavista ansioistaan Vapepa-sukellustoiminnassa Vapepan myöntämän erikoisluokan kultaisen ansiomitalin vuosisoljella. Huomionosoituksen jakoi valmiuskoordinaattori Arsi Veikkolainen Suomen Punaisesta Rististä.

Palkitsemisten lisäksi Liiton puheenjohtaja Tero Lehtonen piti katsauksen ajankohtaisista asioista.

Markus Santasalo (vas.) Suomen Ympäristökeskus SYKEstä otti vastaan HYLYT-hankkeelle myönnetyn ympäristöpalkinnon. John Nurmisen Säätiön lahjoittaman Jurmon kivet -taulun luovuttivat toiminnanjohtaja Sari Nuotio ja puheenjohtaja Tero Lehtonen. Lehtonen valittiin syyskokouksessa jatkamaan tehtävässä seuraavan kaksivuotiskauden.

Kristiina Karila

KOKOUKSEN VIRALLISET ASIAT Kokous hyväksyi esityksen vuoden 2021 toimintasuunnitelmaksi ja talousarvioksi. Hallitukseen valittiin uusia jäseniä erovuoroisten tilalle seuraavalle kaksivuotiskaudelle. Liiton puheenjohtajaksi valittiin jatkokaudelle Tero Lehtonen. Hallituksen jäseniksi valittiin AriPekka Hakulinen Savonlinnasta, Janne Kaasinen Lahdesta (uusi) ja Tuomo Palevaara Riihimäeltä. Muita ehdokkaita ei ollut. Hallituksessa jatkavat kauden 2021 jäsenet Markus Aarnio Vantaalta, Matti Eronen Varkaudesta, Mari Marjakuusi Helsingistä ja Jorma Poikolainen Hyvinkäältä.

Liiton tilintarkastajaksi tilikaudelle 2021 valittiin Hannu Sohlman, KHT Pricewaterhouse Coopers Oy ja varatilintarkastajiksi Pricewaterhouse Coopers Oy, tilintarkastusyhteisö. Liiton toiminnantarkastajaksi tilikaudelle 2021 valittiin Jyrki Lukkarinen ja varatoiminnantarkasValmiuskoordinaattori Arsi Veikkolainen (oik.) Suomen Punaisesta Rististä luovutti Ari-Pekka Arposelle Vapepan myöntämän erikoisluokan kultaisen ansiomitalin vuosisoljella.

8

4/2020 SUKELTAJA

tajaksi Markku Leinonen.

Kokouksen jälkeen päivä jatkui Vesihelmen altailla GummiWihdan juhlaohjelman parissa.

Mikko Saareila

Lampipolyyppi on melkoinen selviytyjä ELIÖ Jos oikein tarkasti katsoo, voi vesikasvin varrella tai lehdellä, vedenalaisella puunrungolla tai vaikkapa kivellä veden alla nähdä pikkuruisen ja läpikuultavan valkoisen lampipolyypin. Polyypit ovat polttiaiseläimiä, eli ne kuuluvat samaan porukkaan esimerkiksi korallieläinten, merivuokkojen ja meduusojen kanssa. Lampipolyypin lonkeroiden nematokysteissä eli poltinrakoissa on myrkkyä, jolla se voi lamaannuttaa saaliinsa, kuten vaikkapa eläinplanktonin. Lampipolyyppi ei ole kuitenkaan mikään hirmuinen peto. Se on sentin tai korkeintaan parin mittainen, vaikka sen lonkerot voivat joskus venyä hyvinkin pitkiksi.

Lampipolyyppi elää yksittäin ja pysyy polyyppimuotoisena koko elämänsä. Vaikka eliö näyttää varsin staattiselta kyhjöttäessään jalkansa varassa jalustallaan, se voi halutessaan irrottautua virran vietäväksi ja asettua muualle jatkamaan elämäänsä. Lampipolyyppi voi myös liikkua tekemällä ”kuperkeikkoja”: se kurottaa pitkillä lonkeroillaan jalkansa viereen, irrottaa jalkansa, vääntää ”ruumiinsa” kierroksen verran eteenpäin ja jatkaa hidasta etenemistään vaikkapa vesiTämä lampipolyyppi pääsi linssin eteen Kiteen Valkiajärvellä.

kasvin lehteä pitkin.

Kun lampipolyyppi päättää perustaa perheen, sillä on periaatteessa kolme eri vaihtoehtoa. Yleisin tapa lisääntyä on silmikoiminen eli omien kloonien muodostaminen ja irrottaminen emon rungosta. Pro-

Lampipolyypit ovat makeanveden eliöitä järvissä, ojissa, lammissa

sessi kestää pari päivää, minkä jälkeen jälkeläinen irrottautuu emopo-

ja vaikkapa akvaarioissa, mutta viihtyvät hyvin myös Itämeren Suo-

lyypista ja kulkeutuu minne sitten kulkeutuukin.

men rannikon vähäsuolaisessa murtovedessä. Lampipolyypin lati-

Lampipolyyppi on hermafrodiitti eli sillä on sekä naaras- että koi-

nankielinen suku Hydra viittaa kreikkalaisen taruston monipäiseen

raspuoliset sukuelimet. Siittiöt suihkaistaan veteen, josta toinen lam-

Hydra-hirviöön, jolle kasvoi aina uusi pää sitä mukaa kun entisiä sival-

pipolyyppi hoitaa niillä munasolujensa hedelmöityksen. Kun lampi-

lettiin irti. Tämä voi siis viitata joko lampipolyypin lonkeroihin tai sen

polyyppi sitten kuolee, hedelmöittyneet munat putoavat lammen

regeneraatiokykyyn. Eliöllä on myös toinen erikoinen kyky: jos sen

pohjaan odottelemaan parempia aikoja. Kolmas tapa lisääntyä ei var-

puristaa harsokankaan läpi, yksittäiset solut pystyvät järjestäytymään

sinaisesti liity lisääntymiseen vaan enemmänkin eloonjäämiseen. Jos

uudelleen kokonaiseksi polyypiksi.

lampipolyyppi pilkkoutuu tarpeeksi suuriksi kappaleiksi, palasista voi

ESSI KESKINEN

kasvaa uusia yksilöitä.

k u va a j a l l e

Vedenalaiseen kuvaukseen kamerakotelot, valot, salamat, varret ja tarvikkeet.

Suomen laajin valikoima hyllyssä. Myynti, vuokraus ja huolto Helsingissä Töölössä.

Puh 09-621 3301, myynti@cerella.fi. Osa tuotteistamme facebookissa ja www.cerella.fi 199€ Alumiinikotelo GoPro Hero 5/6/7:lle.

Max syvyys 150m.

299€ Alumiinikotelo GoPro Hero 8:lle.

Max syvyys 250m.

Saksalaista laatua.

Kattava valikoima Nauticam-koteloita, -portteja, -varusteita ja -varsia. Pyydä uusi esitteemme!

Esim. Nauticam-kotelot: Canon 1DXIII kysy Canon 5DIV 3553€ Canon EOS R 3076€ Nikon Z7/Z6 3660€ Sony A7RIV 2811€ Sony A9II 2811€

Inonin uusin Z-330: 699€, D-200: 599€, snootti 274€, D-2000: 479€, snootti 250€, optiset kaapelit alkaen 59€.

Cerella.fi Keldan-videovalot, max syvyys 200m: 9000 lumenia: 1150€, 15000 lumenia: 1660€, 30000 lumenia: 3590€.

Fuji X-T3 2811€ Lumix DC-S1H 3500€ Olympus EM5 III 1538€ Sony RX100V 995€ Lumix GH5/s 2652€ Aquatica Amphibico Gates Sony A6600 1803€ Magic Filters Nauticam NLS

Ikelite Inon Keldan Paralenz Sea & Sea

Sukeltajan terveysselvitys- ja lääkärintarkastuslomake on uudistunut SUKELTAJAN terveysselvitys- ja lääkärintarkastuslomake on uusiutu-

nut. Uuden, kansainvälisesti yleisesti käyttöön otetun lomakkeen on laatinut sukelluslääketieteen järjestö Undersea & Hyperbaric Medical Society (UHMS) yhteistyössä useiden asiantuntijatahojen kanssa.

Lomake perustuu uusimpaan sukelluslääketieteelliseen tietoon ja näyttöön perustuviin arviointikriteereihin. Lomake on suunniteltu käyttäjäystävälliseksi niin sukeltajille, kouluttajille, sukellusvanhimmille kuin lääkäreillekin.

Dreamstime

Sukeltajan terveysselvitys- ja lääkärintarkastuslomake on ladattavissa suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja useilla muilla kielillä UHMS:n verkkosivuilta. Samalta sivulta löytyy myös englanninkielinen ohje tarkastusta tekevälle lääkärille.

LOMAKKEET LIITON SIVUILLA Linkki lomakkeisiin löytyy myös Sukeltajaliiton sivuilta www.sukeltaja.fi/materiaalipankki > Turvallinen sukeltaja > Terveysselvitys ja laakarintarkastus, jonne on koottu myös Suomen sukellus- ja ylipainelääketieteen yhdistys SSLY:n ja Sukeltajaliiton yhteistyössä laatimia vastauksia lomakkeesta usein kysyttyihin kysymyksiin.

Kaikille pääsy Dyykkiin SUKELTAJALIITTO on päättänyt tarjota kaikille jäsenyytensä piirissä

oleville jäsenetuna pääsyn sähköisen Dyykki-oppimisympäristön lukuversioon. Saat pääsyn kaikkiin niihin materiaaleihin, joita vastaava CMAS-kortti sinulla on Liiton rekisterissä. Myös Liiton rekisterissä olevilla NAUI-kortitetuilla on tämä sama etu.

Dyykistä löytyvät ajantasaiset, jatkuvasti päivittyvät materiaalit sukelluskursseista: tekstejä, kuvia ja mallisuoritusvideoita. Voit käydä kertaamassa asioita, kun sinulle sopii. Kurssisisältöjen kehittyessä pysyt jatkuvasti ajan tasalla muutoksista.

Lisää Dyykkiä hyödyntäviä jäsenetuja on suunnitteilla vuodelle 2021. Näistä tiedotamme asian edetessä.

KIRJAUDU DYYKKIIN NÄIN Kirjautumislinkki löytyy sukeltaja.fi-etusivun alareunasta. Käyttäjätunnuksesi on se sähköpostiosoite, jonka olet ilmoittanut Liiton rekisteriin. Kun kirjaudut ensimmäistä kertaa, voit tilata salasanan sähköpostiin klikkaamalla Unohditko salasanasi -linkkiä. Salasanan voi Dyykissä omissa tiedoissaan muuttaa haluamakseen.

Jos olet jo osallistunut jollekin Dyykki-kurssille, olet saanut salasanan kurssin yhteydessä.

Kysymyksiä Dyykin käytöstä? Ota yhteyttä office@sukeltaja.fi

10

4/2020 SUKELTAJA

Lomakkeen kaikki kieliversiot löytyvät UHMS:n sivuilta

www.uhms.org > resources > Recreational Diving Medical Screening System

Dyykistä löytyy muun muassa taitovideoita, joista voi tarkistaa, kaipaavatko omat taidot hiomista.

Stig Gustavsson

Majakoiden ja luotsien Porkkala KIRJA Suomen Majakkaseura on julkaissut mielenkiintoisen teoksen. Pekka Väisäsen toimittama kirja avaa Porkkalan majakoiden, luotsitoiminnan ja merenkäynnin historiaa 1700-luvulta tähän päivään.

Meritaistelut ovat olleet osa Porkkalan historiaa isovihan ajoista toisen maailmansodan päättymiseen saakka. Kirjasta saa hyvän yleiskuvan taisteluista alueella. Tämä on erityisen kiinnostavaa luettavaa sukeltajille, koska taistelujen jälkiä on runsaasti edelleen meren pohjalla. Myös Neuvostoliiton miehitysaikaa eli Porkkalan parenteesia jatkosodan jälkeen käsitellään teoksessa.

Kirja on visuaalisesti vaikuttava. Vanhat kartat, arkkitehtipiirrokset, asiakirjat, esinekuvat ja maalaukset elävöittävät tarinaa ajasta ennen valokuvaustekniikkaa. Historialliset kuvat 1800-luvulta 1960-luvulle ovat erittäin mielenkiintoisia. Ne valottavat entisaikojen vilkasta elämää Porkkalan alueella ja näyttävät tutut paikat ”vanhassa valossa”. Kirjassa on myös runsaasti kiinnostavia tuoreita valokuvia. Sukeltajan näkökulmasta on hienoa, että teoksessa on annettu tilaa lukuisille upeille vedenalaisille kuville. Hienot hylkykuvat elävöittävät lukuja Toinen maailmansota Porkkalan linnakesaarilla ja Hylkyjen Porkkala – kaksi tarinaa.

Kirjaa voi suositella lämpimästi kaikille sukeltajille sekä Porkkalijät saavat myös paljon teoksesta, koska se avaa historiallista per-

URSUIT.COM

spektiiviä tutuille paikoille.

Ikuista, jaa & löydä

lan historiasta kiinnostuneille. Alueella liikkuvat veneilijät ja retkei-

STIG GUSTAVSSON

Kirjaa voi tilata Majakkaseuralta osoitteesta julkaisut@majakkaseura.fi.

p a r h a a t s u ke l l u ks e t myös somessa!

#ursuit

Erno Olkkonen

Sukeltajien tukialuksena harjoituksessa toimi Kuopion järvipelastajien alus.

OLEN USEITA vuosia pohtinut lähtemistä

sukellusryhmämme ryhmänjohtajana. Hoidin

mukaan Vapaaehtoisen pelastuspalvelun toi-

muun muassa radioliikennettä johtopaikal-

mintaan, ja syyskuussa 2020 se viimein oli

la operoineen sukellusjohtajan ja ryhmämme

mahdollista. Edessä oli kolmepäiväinen tiivis

välillä sekä ohjasin ryhmän toimintaa. Kak-

kurssikokonaisuus Kuopiossa.

si ryhmämme jäsentä suoritti vuorotellen et-

Perjantaina suoritettiin teoriaopintoja,

sintää toisen toimiessa turvasukeltajana, toi-

ensin Vapepan peruskurssi ja sitten Vapepa-

sen etsiessä ja kolmannen toimiessa

sukellustoiminta. Omien kouluttajiemme li-

pinta-avustajana.

säksi paikalla olivat myös poliisin ja pelastus-

Tukialuksenamme harjoituksessa oli Kuo-

toimen edustajat luennoimassa omasta

pion järvipelastajien PV028 Herman Saas-

viranomaistoiminnastaan sekä kertomassa

tamoinen. Oli erittäin antoisaa kokeilla käy-

Vapepasta heidän näkökulmastaan. Lauan-

tännössä yhteistoimintaa järvipelastajien

taiaamuna jatkoimme vielä teoriaopintoja ja

kanssa, ja aluksen päällikkö miehistöineen

suoritimme teoriakokeen. Näin saimme kat-

oli erittäin kiinnostunut sukellustoiminnasta.

vuosien saatossa suorittamani tekniikka- ja

tavan tietopaketin Vapepa-toiminnasta ylei-

Ehdimme myös päivän mittaan keskustella

kaivossukelluskurssit, joilla on tehty paljon

sesti ja sukellustoiminnasta erityisesti.

paljon niin järvipelastajien kuin sukeltajienkin

tehtäviä esimerkiksi sokkomaski päässä tai

toiminnasta, kysellä ja vastata kysymyksiin.

simuloidussa ja joskus todellisessakin silt out

Iltapäivällä aloitimme käytännön harjoittelun. Ensin treenasimme köysimerkke-

Marja Aareskoski

-tilanteessa. Toki riittävä sukelluskokemus

jä maalla ja sitten siirryimme veteen. Jokai-

VAATIVA MUTTA PALKITSEVA

Suomen erittäin vaihtelevissa olosuhteissa,

nen pääsi vuorotellen toimimaan sukeltajana,

Kurssi oli mielestäni vaativa mutta erittäin

niin sisävesi- kuin merialueillakin, auttaa py-

pinta-avustajana, turvasukeltajana ja kirjuri-

palkitseva. Opin todella paljon uusia asioita

symään rauhallisena etsintätilanteessa. Koh-

na kouluttajien ohjatessa harjoittelua ja an-

ja uusia näkökulmia. Jotain uudenlaista ehkä

teen löytyessä siihen pystyy kiinnittämään

taessa palautetta ja hyviä vinkkejä.

jo kaipasinkin lähes 15 vuotta jatkuneeseen

spoolin ja nostamaan pintapoijun merkik-

sukellusharrastukseeni. Kurssille lähteminen

si, vaikka ei olisi viimeiseen viiteentoista mi-

HYVÄÄ YHTEISTOIMINTAA

jännitti hieman, mutta mainioiden kurssika-

nuuttiin nähnytkään juuri mitään.

Sunnuntaina kurssimme huipentui yhteis-

verien kanssa ja hyvien kouluttajien johdolla

Toivottavasti saamme tulevien vuosien

toimintaharjoitukseen, jossa oli mukana pai-

oli hienoa harjoitella, epäonnistua, saada pa-

aikana Vapepa-sukellustoiminnan käynnisty-

kallisia toimijoita kuten pelastuslaitos, len-

lautetta, harjoitella lisää ja onnistua.

mään myös Imatran Urheilusukeltajat ry:ssä,

topelastus ja järvipelastajat, maastoetsijät

12

Tero Laurikkala

Oppilaana Vapepa-sukeltajakurssilla

Etsintäharjoituksia ja yhteistoimintahar-

nyt kun pääsen viemään sanaa eteenpäin

ja koirapartiot sekä me sukeltajat. Oli todella

joituksen etsintää tehtiin lähes nollanäky-

oman seurani jäsenille ja innostamaan heitä-

hieno kokemus päästä osallistumaan tällai-

vyydessä käsikopelolla. Itse koen, että mi-

kin Vapepa-sukeltajakurssille.

seen harjoitukseen. Itse toimin nelihenkisen

nulle hyvää pohjaa tälle kurssille antoivat

MARJA AARESKOSKI

4/2020 SUKELTAJA

- Majoitus: neljä makuuhuonetta - Keittiö, sauna, pesuhuone

Häirinnälle nollatoleranssi

- Varusteiden huoltotila - Varusteiden kuivaushuone - Täyttöasema 230 / 300 bar Kaatialaan 25 min

SUOMEN urheilun eettinen keskus SUEK ry teki syksyllä tutkimuk­

Rannankyläntie 686

sen, jossa selvitettiin, ovatko urheilijat kokeneet tai havainneet sek­ suaalista tai sukupuoleen perustuvaa häirintää viimeisen viiden

www.diversbb.fi

vuoden aikana urheilutoiminnassa. Sukeltajaliiton kilpalajien urhei­

040-59 14 997

lijat olivat mukana kyselyssä. Pienen vastaajamäärän ja vastaajien anonymiteetin suojelemiseksi Sukeltajaliitto ei saa tietää lajikohtai­ sia vastauksia. On kuitenkin tärkeää, että lajeistamme saatiin vas­ tauksia ja sukelluslajien urheilijat ovat halunneet vastata tutkimuk­ seen ja tuoda kokemuksiaan esille.

Sukeltajaliitto suhtautuu sukupuoliseen tai seksuaaliseen häirin­ tään tai hyväksikäyttöön erittäin vakavasti. Sukeltajaliiton eettiset ohjeet velvoittavat kaikkia puuttumaan tilanteeseen, mikäli häirin­ tää tai epäilystä sellaisesta esiintyy.

– Häirinnän vastaisen työ on itsestään selvä osa Liiton vastuul­ lisuustyötä. Häirinnälle tulee olla nollatoleranssi ja jokaiselle tulee taata turvallinen harrasteympäristö sukelluksen parissa, Sukeltaja­ liiton puheenjohtaja Tero Lehtonen painottaa.

VINKKI Pullo­ venttiilin mer­ kinnät voi olla hankala erottaa,

Tero Lehtonen

Korosta hopealla etenkin hämä­ rässä. Korosta merkintöjä maalaamalla ne hopeatussilla.

Loppuvuoden tarjoukset verkkokaupassa: - Sofnolime 797 20kg: 95€/kanisteri, 850€/10 kanisteria - XM3 EO1EXP -valaisin: 1250€ (1380€) - G3 EO1EXP -valaisin: 1075€ (1195€) - Orcatorch D520 varavalo: 69€ (79€)

Ilmainen toimitus Suomeen kaikkiin yli 25€ tilauksiin

www.scubamafia.fi facebook.com/scubamafia info@scubamafia.fi puh. 045 6721 311

Laura Seesmeri 2019

Sukeltajat ovat vedenalaisen maiseman asiantuntijoita MERIALUESUUNNITTELUN avulla pyritään

lanniksi. Sukeltajaliitto ja Museovirasto osal-

sovittamaan yhteen käyttäjien tarpeita ja sa-

listuivat kysymyksien ja ulkoasun suunnitte-

malla kuitenkin huomioimaan merien vaali-

luun. Aiheesta julkaistiin Essi Lakson kolumni

minen ja kestävä kehitys. Rannikkomatkailun

Sukeltaja-lehdessä 4/2019.

kehittäminen sisältyy näihin tavoitteisiin.

BalticRIM hanke kehitti menetelmiä me-

Varsinaiset kysymykset koskivat hylkyjen sukellusalueita Suomen rannikolla ja muualla

rellisen kulttuuriperinnön integrointiin käyn-

Itämerellä, hylyn sijainnin valintaan vaikutta-

nissä olevaan merialuesuunnitteluun sekä

via tekijöitä sekä sukellusten terveys- ja hy-

kansallisesti että koko Itämeren tasolla. Han-

vinvointivaikutuksia. Hylyn sijaintia koske-

ke edisti myös merellistä kulttuuriperintöä

vat tekijät jaettiin itse hylkyyn liittyviin, sen

hyödyntävää niin sanottua sinistä kasvua. Si-

sijaintiin ja ympäristöön sekä lähellä oleviin

nisellä kasvulla tähdätään älykkääseen, kes-

palveluihin. Keskeisenä sekä sukeltajien että

tävään ja osallistavaan kasvuun.

hylkyjen turvallisuutta parantavana toime-

Saksalaisvetoisen BalticRIM-hankkeen

na nousi esille asianmukaisen poijun kiinnit-

kansallisina kumppaneina olivat Museoviras-

täminen hylyn kohdalle. Yksittäiset vastauk-

to, Metsähallituksen Luontopalvelut ja Turun

set antoivat tietoa hylkyjen tai lähialueiden

yliopiston kulttuurituotannon ja maiseman-

kiinnostavuudesta. Viron kulttuuriperintö-

tutkimuksen tutkinto-ohjelma. Sukeltajaliit-

viraston meriarkeologit, jotka ovat aktiivi-

to osallistui kolmivuotiseen BalticRIM-hank-

sesti osallistuneet sukellusmatkailun kehit-

keeseen keskeisenä sidosryhmän edustajana.

tämiseen Viron merialueilla, toistivat saman

Sukeltajat avustivat tietämyksellään hank-

kyselyformaatin Virossa.

Turun yliopiston tutkija, tri Laura Seesmeri pyysi sukeltajia kuvailemaan heille tärkeää vedenalaista maisemaa. Kyselyyn tuli 138 vastausta, joissa kuvattiin kokemuksia vedenalaisesta maisemasta. Suosittua sukelluspaikkaa määrittää saavutettavuus rannalta, omiin taitoihin soveltuvuus, käytännön seikat kuten hyvä paikka veteen menemiseen, varusteiden kuivatus, paineilman saanti ja satamapalvelut. Hylyt ja kalalajiston kirjo luovat vedenalaisen maiseman rikkautta. Aineistoa tullaan käyttämään myös tulevissa tutkimuksissa.

Kuvassa sanapilvi kysymyksen ”Kuvaile kolmella sanalla ominaisuuksia, jotka tekevät kohteesta suositun sukelluspaikan” vastauksista.

Aiheesta lisää

keessa hylkysukelluksen kehittämistä ja ve-

Turun yliopisto kehitti vedenalaisen mai-

denalaisen maiseman käsitteen työstämistä.

seman käsitettä maisematutkimuksen, ym-

BSR INTERREG -rahoitteinen Baltic Sea

päristöhallinnon ja suojelun käyttöön. Myös

Region Integrated Maritime Cultural He-

HYLKYSUKELLUKSEN KÄYTÄNNÖISTÄ TEHTY KYSELY

tähän liittyi sukeltajille suunnattu kysely. Nyt

ritage Management -hanke 2017–2020

Metsähallitus teki kyselytutkimuksen ran-

telyvaiheessa olevassa Suomen merialue-

nikkoalueiden hylkysukelluksen käytännöis-

suunnitelmassa.

tä ja kehittämistarpeista (Essi Lakso ja Ari

MARIANNE LEHTIMÄKI

vedenalainen maisema on mainittu viimeis-

www.submariner-network.eu/balticrim www.merialuesuunnitttelu.fi www.merialuesuunnitelma.fi

MUSEOVIRASTON laatima ”Merellisen

kulttuuriperinnön tilannekuvaus” löytyy

karttapohjaisena suomeksi, ruotsiksi ja eng-

merialuesuunnittelu.fi-verkkosivuilta.

PHOTO BY MARCELLO DI FRANCESCO

Laine 2019). Kysely toteutettiin verkossa

DIVING SAFETY SINCE 1983 DANEUROPE.ORG

New Partnership

Jäsenille tarkoitetut sukellusvakuutusohjelmat Ensiapu 24/7 kaikkialla maailmassa Avustaminen matkustamiseen liittyvissä seikoissa sekä oikeusapu Osallistuminen sukelluslääketieteellisiin tutkimusprojekteihin Lääketieteellinen neuvonta ja erikoislääkärien lähetteet

OSVIITTA

Tee desinfiointipiste

Kyytiä pöpöille Paula Säynäjäkangas

KORONAVIRUSPANDEMIAN jatkuessa hy-

vään hygieniaan tulee kiinnittää erityistä huomiota. Altaalla ja sukelluskohteella tulee tilanteita, jossa varusteita pitää desinfioida.

Esimerkiksi harjoituksessa, jossa hengitetään sukellusparin vara-annostimesta, pitää voida hengittää puhtaasta annostimesta. Varustetarkastuksessa oma annostin koehengitetään, joten se tulee desinfioida sen jälkeen.

Tämä hoituu näppärästi järjestämällä paikalle desinfiontipiste.

TOISESSA astiassa on desinfiointiliuosta, jo-

hon annostimet upotetaan. Toisessa astiassa on puhdasta lämmintä vettä, jossa desinfioidut annostimet huuhdellaan. Molemmat astiat ovat isommassa astiassa, joten desinfiointiliuosta ei joudu ympäristöön. Halpa, ladattava retkisuihku voi myös olla hyödyksi leiriolosuhteissa.

Tilanne, jossa sukeltaja joutuu turvautumaan parin vara-annostimeen, saattaa tulla eteen koska tahansa. Niinpä annostimien desinfiointipiste voisi kuulua sukellustapahtuman vakiovarustukseen, ja annostimet desinfioidaan rutiininomaisesti aina ennen sukellusta.

HUOM! Maskin huurteenpoisto syljellä ei ole suositeltavaa, vaan käytä mieluummin huurVertti Aula desinfioi annostintaan Rovaniemen Urheilusukeltajat ry:n peruskurssin desinfiointipisteellä. Kurssi saatiin vietyä loppuun Raajärven Leveäselän louhoksella tänä syksynä.

teenpoistoainetta tai laimennettua vauvashampoota.

Nardi ilma-, Nitroxja Trimix-kompressorit sekä kaasumikserit Maahantuonti, myynti ja huolto

Divetech Compressors Rataskuja 1, 03100 Nummela +358 (0)40 505 1146 jouko.askola@divetech.fi www.divetech.fi

|

Jälleenmyynti ja huolto

www.nardicompressori.com

|

Arwell-Tekniikka Oy Maskuntie 226 b, 21250 Masku Puh. 0207 199 900 myynti@arwell.fi www.arwell.fi

Pekka Tuuri

• •

. ~-

16

4/2020 SUKELTAJA

TALVI Talven lähestyessä osa suomalaisista sukeltajista kaivaa esille jääsahat ja merkinantoköydet, lataa lämpöliivin akut ja keittää lämmintä termospulloon.

Pinnan alla sukeltajaa odottaa hiljainen, unenomainen maisema ja hyvä näkyvyys.

KRISTIINA KARILA

4/2020 SUKELTAJA

17

Jaakko Ala-Hiiro

Jääkansi voi olla varsin kuvauksellinen.

S

uomessa sukelluskausi jatkuu vuoden ympäri. Jos kesällä hellivät valo ja lämpö, niin talvella korvauksena hyisestä vedestä saadaan nauttia hyvistä näkyvyyksistä. Talvella vedessä ei ole juurikaan levää, eivätkä aallot sotke matalien alueiden vettä sameaksi, sillä jääkansi eristää pinnan tuulen vaikutukselta. Lyhyt päivä toki aiheuttaa sen, että jos mielii sukeltaa luonnonvalossa, se pitää tehdä valoisimpien tuntien aikana.

Olosuhteiden puolesta kevättalvi onkin sitä kaikkein parasta talvisukellusaikaa. Aurinkoisena päivänä lisääntynyt valo tulvii jään alle ja pintaporukankin on mukava viettää päivää sen lämmössä. Sukelluskuvaaja pääsee ikuistamaan kauniita, epätodellisia kuvia jään alapinnasta, avannosta ja valosta, joka vaihtuu pohjan pimeyteen.

avata ja kuivata sekä lopuksi täyttää hyvälaatuisella ilmalla. Ilmanlaatu puolestaan riippuu kompressorista – se pitää huoltaa ja ilmanlaatu tutkia säännöllisin välein, neuvoo Sukeltajaliiton koulutuspäällikkö Mika Rautiainen.

– Toinen syy jäätymiseen on se, ettei regulaattori ole jäätymissuojattu. Jos olet ostanut regusi ulkomailta tai tilannut ulkomaisesta verkkokaupasta, varmista, että se sopii kylmiin olosuhteisiin.

Suositus on, että laitteessa on kaksi paineenalenninta.

– Jos haluat kokeilla talvella sukeltamista ensimmäisiä kertoja, ei varmaankaan kannata heti rientää uusimaan varusteita.

Seurasta voi kysyä varusteita kokeiltavaksi, ja jos talvisukellus alkaa sitten tuntua omalta jutulta, niin harkita kahdennettujen varusteiden hankkimista, hän kehottaa.

lä pärjää kyllä, mutta aukealla jäällä ja viimassa voi olla aika epämiellyttävää alkaa pukea ja riisua varusteita. Jonkinlaisesta teltasta tai tuulensuojasta olisi hyötyä, sanoo Rautiainen.

Avanto ei ole oikea paikka alkaa opetella kuivapuvun käyttöä, vaan siihen opetellaan meillä P1- tai P2-kurssilla tai erillisellä kuivapukukurssilla. Sukeltajan pitää lämpimänä hyvä aluspuku, merinovillainen alusasu ja argon-pukukaasu. Myös akkukäyttöinen lämpöliivi tai -hanskat tuovat lisämukavuutta.

– Vedessä lämpötila on talvella lähes aina sen +4 astetta, mutta pinnalla olosuhteet vaihtelevat. Pinta-avustaja saattaa seisoa pakkasessa ja tuulessa tunninkin kuivapuvussa odottamassa omaa sukellusvuoroaan. Siinä tulee itse asiassa helpommin kylmä kuin vedessä, hän toteaa.

PYSY LÄMPIMÄNÄ

MUITA VARUSTEITA

Suomessa sukelletaan tyypillisesti kuivapuvulla, mutta märkäpuvullakin pärjää.

Talvisukellukset ovat myös usein vähän lyhyempiä kestoltaan.

– Vedessä hyvin istuvalla märkkäril-

Sukelluksen päätyttyä laitteet riisutaan ja letkut irrotetaan nopeasti, jotta ne eivät pääse jäätymään. Mukana kannattaa olla termospullollinen lämmintä (ei kuumaa) vettä, jolla jäätyneet laitteet voi sulattaa.

VARUSTEET KELIN MUKAAN

Jäätävät olosuhteet vaativat laitesukellusvarusteilta toimintavarmuutta. Tyypillinen talvisukelluksen ongelma on regulaattorin jäätyminen.

– Yleisin syy regun jäätymiseen on kosteus pullon sisällä. Pullo kannattaa

18

4/2020 SUKELTAJA

Petri Niemelä

Pekka Tuuri

Hyvä lamppu akku täyteen ladattuna on välttämätön talvella.

Jaakko Ala-Hiiro

Jaakko Leppänen

Komealla kelillä sukelluspäivä jäällä on mukava kokemus. Kuva sukelluspäivästä Vaasassa.

Merkinantoköyden käyttöä pitää harjoitella, jotta se sujuu ongelmitta.

Jään alla tarvitaan valaisin ja varavalo. Kylmässä akut ja paristot hyytyvät helposti, joten sukeltamaan on syytä lähteä täydellä akulla. Samoin sukellustietokoneen paristot kannattaa vaihtaa ennen talvisukelluskautta, jos kesällä on sukellettu ahkerasti.

Avannosta sukelletaan merkinantoköydellä. Tätä ei opeteta tällä hetkellä millään muulla kurssilla kuin CMAS Ice Diver -kurssilla, joten sitä pitää harjoitella etukäteen.

– Merkinantoköyden käyttämistä voi treenata kuivalla maalla, vaikka parkkipaikalla. Tärkeintä on opetella ok-, seis- ja hätämerkit. Kannattaa myös harjoitella, miten köyttä pidetään sopivan tiukalla, niin että merkit välittyvät selkeästi, mutta köysi sallii sukeltajan liikkua vedessä.

Kuivan maan treenin jälkeen kannattaa harjoitella samat asiat altaassa, Mika Rautiainen opastaa.

KUNNIOITA JÄÄTÄ

Avannon tekeminen ja etenkin sen merkitseminen ovat taitoja, joihin kannattaa perehtyä kouluttajan johdolla. Merkitse-

Sula kohta pitää ajatella avantona ja sukeltaa sen mukaan.

mätön tai huonosti merkitty avanto on vaarallinen kaikille jäällä liikkujille.

Yli 40 cm halkaisijaltaan oleva avanto merkitään vähintään 1,2 metriä jään pinnasta ulottuvalla merkkisalolla, joka ei ole väriltään valkoinen. Salkoon on laitettava kaikkiin sivusuuntiin näkyvä vähintään 2 cm korkea heijastin. Suuret, yli 3 x 5 m avannot voidaan lisäksi merkitä talviuintipaikkojen edellyttämällä tavalla aidoilla, puomeilla tai lippusiimoilla ja heijastimilla.

– Myös turvallista jäällä liikkumista on syytä opetella, sillä talvet ovat hyvin vaihtelevia. Vaikka jossain paikassa on ”aina” ollut vahva jää, ei se välttämättä ole sitä joka talvi. Suvanto- ja salmipaikat, jotka pysyvät avoimena koko talven, pitää ajatella avantoina, vaikkakin isoina sellaisina. Niissä on riski ajautua huomaamatta jääkannen alle, sillä niissä on monesti virtausta. Takaisin sukeltaminen virtausta vastaan voi olla hyvinkin raskasta. Jos sukeltaja hätääntyy, tilanne muuttuu vaaralliseksi. Tällaiseen paikkaan tarvitaan jääsukelluskoulutus ja sen mukaiset turvatoimet eli sukeltamaan mennään vain

merkinantoköyden kanssa, Rautiainen sanoo.

– Jäätävät olosuhteet vaativat enemmän koulutukselta ja varusteilta, se on selvää.

Talvisukellus ei ole kuitenkaan mikään mörkö, vaan Suomelle ominainen, hieno tapa harrastaa sukellusta. Maailmalla sitä pidetään extremenä, mutta meillä se on normaalia talviajan toimintaa. Vedenalainen maailma tarjoaa talvella yhtä huikeita elämyksiä kuin kesälläkin. Talvinen sukelluspäivä jäällä mukavalla kelillä hyvän porukan kanssa on hieno kokemus, hän lisää.

KURSSI TULOSSA DYYKKIIN

Jääsukelluskurssin Dyykki-oppimateriaaleja työstetään parhaillaan. Kurssi pyritään saamaan valmiiksi jo tämän talven aikana.

– Tämä riippuu täysin Etelä-Suomen jäätilanteesta. Jos tulee huono jäätalvi, kurssiin kuuluvia taitovideoita ei päästä kuvaamaan. Toivotaan siis parasta. Tällä hetkellä kouluttajat voivat opettaa jääsukellusta vanhaan malliin järjestämisohjeen mukaan ja teettämällä oppilailla käytännön harjoitteita, Mika Rautiainen sanoo. » 4/2020 SUKELTAJA

19

Matti Pyykkö

Ennätyksiä ja kalastusta LAITESUKELTAJAT eivät ole ainoita, jotka

viihtyvät viileässä. Myös jotkut sukelluskalastajat ja vapaasukeltajat harrastavat talvella luonnonvesissä. Vuodesta 2012 lähtien järjestetty vapaasukeltajien Päijänne On The Rocks -tapahtuma maaliskuussa kerää vuosittain suomalaisia ja ulkomaalaisia harrastajia sukeltamaan jään alle. Tapahtumassa on tehty myös jään alla sukeltamisen ennätyksiä, kuten Johanna Nordbladin Guinnessin ennätys vuonna 2015, pisin naisten sukellus jään alla (uima-asussa), 50 metriä.

Sukelluskalastaja Mika Karhu Rauman Laitesukeltajista suuntaa talvivesiin päivällisen hakuun.

– Siika on hyvä ruokakala, ja sitä on parhaiten liikkeellä syksyllä ja talvella, joten sen perässä tulee mentyä. Toki tulee niitäkin reissuja, että mitään ei saa pyydystettyä. Silloin katsellaan maisemia. Vesi on kirkasta Rauman seudulla muutenkin, mutta etenkin syksyllä ja talvella.

Karhun mukaan lämpimänä pysyminen ei ole mikään ongelma, kun märkäpuku on sopiva.

– Kaupan hyllyltäkin saa nykyään hyvän puvun, jos on poliisin vartalo, mutta koska olen aika pitkä ja hoikka, käytän mittatilauspukua. Se istuu niin hyvin, että vettä ei Nanna Kreutzmann

tule pukemisen jälkeen sisään ensinkään ja lämpö pysyy hyvin. Ainoa kylmään veteen joutuva ovat kasvot, mutta nehän kestävät kylmää kyllä.

Luonto lepää talvella TALVINEN vedenalainen luonto poikkeaa

mikroskooppinen yhteisö mm. rataseläimiä,

mataliltakin pohjilta kömpimästä tai joskus

kesän tilanteesta monin tavoin. Muutos on

piileviä, panssarileviä, sinileviä ja baktee-

jopa välivedestä uimasta. Kilkki ui selkää,

selkein matalassa vedessä, ja syypää tähän

reita. Äyriäisplanktonin edustajia, kuten

ja vaikka uimatyyli voi vaikuttaa hieman

on valo tai pikemminkin sen puute. Aurin-

hankajalkaisten aikuisvaiheita, esiintyy

hapuilevalta, on kilkki hyvä uimari. Kilkkiä

gonvaloa on tarjolla vähemmän aikaa kuin

harvakseltaan. Kevättalvella planktonyhtei-

tavataan Itämerellä, Laatokalla ja eräissä

kesällä ja valon tulokulmakin epäedullinen,

söt intoutuvat kasvuun, kun auringon valon

Ruotsin suurissa järvissä.

kun aurinko paistelee matalalla taivaanran-

määrä lisääntyy.

nassa. Pimeyden kruunaa jää ja lumipeite.

Monet kalalajimme syövät ja liikkuvat talvisaikaan vain vähän ja kasvavat tuskin

Kylmä vesi saa monet vaihtolämpöiset eläi-

vesikasvit kuolevat ja monivuotiset lajit,

ollenkaan. Talvikutuisia kalalajeja ei ole

met säästöliekille, mutta jotkin lajit pysyvät

kuten Itämerellä rakkohauru ja meriajokas,

montaa. Pohjoisen Itämeren rannikolla ja

aktiivisena myös talvella.

pääsevät eroon päällään kasvavista rihma-

muutamissa isoissa järvissämme viihty-

Kun valoa ei ole, eivät yhteyttävät elä-

levistä ja näyttäytyvät puhtaina kasvustoi-

vä härkäsimppu on eräs näistä; se kutee

mänmuodot, kuten levät tai kasvit menesty.

na. Varsinkin myöhäissyksyn ja alkutalven

vuodenvaihteen tienoilla. Koiras viettääkin

Kasviplanktonin määrä on vähäinen ja vesi

sukelluksilla näkymät hivelevät silmää.

talvensa lapsenvahtina kököttäen ja mätiä

yleensä kirkasta kesään verrattuna. Jäässä ja sen reunoilla elää kuitenkin monipuolinen

20

Loppusyksyllä yksivuotiset levät ja

4/2020 SUKELTAJA

Jääkauden jäännöslaji kilkki on kotonaan kylmässä vedessä. Talvisin sitä voi tavata

vartioiden.

JAAKKO LEPPÄNEN, tutkimussukeltaja, FT

KAUNIS JA EHJÄ CHRYSANT

Kun meri jäätyy, on vuonna 1927 valmistunut Chrysant mahtava kohde. Rautainen, 40 metriä pitkä ja kahdeksan metriä leveä hylky on sopivan matalalla jääsukellusta varten. Hylyn kiinnostavimmat osat ovat 12–16 metrin syvyydessä, ja hylky sopii kaiken tasoisille sukeltajille.

Laiva upposi Porvoon Emäsalon edustalla vuonna 1981 saatuaan vuodon ilmeisesti karilleajossa. Emäsalon luotsiasemalta kertyy pulkkamatkaa hylylle viitisensataa metriä.

Hylystä saa jo ensimmäisellä sukelluksella hyvän kuvan. Kierros kannattaa tehdä reelinkejä pitkin ja tutustua sitten kansirakenteisiin ja brykaan. Sisätilat ovat melko avarat konehuonetta lukuun ottamatta. Perä on irti pohjasta, ja potkuria ei laivassa ole. Keula on uponnut hieman mutaan, mutta siellä erottuu edelleen heikosti laivan nimi. Näkyvyys talvella on usein mainio, ja silloin tällöin koko hylyn saattaa nähdä kerralla, varsinkin jos hylyllä on muita sukeltajia auttamassa lamppuineen.

LOUHOKSEN SUOJAAN

Talvi avaa pääsyn tietyille sukelluskohteille. Joillekin kohteille pääsee vain jäätä pitkin, jotkut kohteet sijaitsevat veneväylällä, joka kuhisee liikennettä kesäaikaan ja joillekin kohteille ei kannata mennä kesällä ensikään huonon näkyvyyden vuoksi.

Louhokset ovat yleensä erinomaisia talvikohteita. Olosuhteet ovat melko stabiilit, ja sukeltamaan pääsee, oli jäitä tai ei. Montola Pieksämäen kunnassa, Paakkila Tuusniemellä, Haveri Ylöjärvellä, Kaatiala Kuortaneella ja Raajärven louhos Kemijärvellä ovat tunnetuimpia sukellettavia louhoksia.

Virolainen 30-metrinen kolmimastoparkki Tammisaaren Lappohjassa on talvisukelluskohteiden ykkösiä. Parhaimmillaan kohde on kevätalvella – kesällä näkyvyys on heikko. Varusteiden kuljettamiseen kohteelle kannattaa varata tukeva ahkio, vaikka autolla pääseekin melko lähelle.

Antonio sopii hyvin ensimmäiseksi talvisukelluskohteeksi, koska pohja on vain 15 metrissä ja minimisyvyys on yhdeksän metriä.

Antonio upposi vuonna 1939. Sataman laiturin betoniset painot kettinkeineen on pudotettu suoraan hylyn päälle. Kettingit kannattaa huomioida, ettei turvaköysi takerru niihin. Hylky on melko ehjä, vaikka laituripainot ovatkin painaneet kantta.

Ankkuripeli on tallella. Hylyn kiertää muutamassa minuutissa.

Antonio sijaitsee Matruusintien päässä olevan pienvenesataman edustalla, pisimmän laiturin vieressä, noin 20 metriä valopylvään kohdalta länteen.

Jaakko Leppänen

ANTONIOLLA ENSIKOSKETUS TALVISUKELLUKSEEN

Petri Niemelä

Hyviä talvikohteita

VMV 6 Vaasassa.

VARTIOMOOTTORIVENE VAASASSA

Vaasan kaupungin tuntumassa, Palosaaren Pikisaaren eteläkärjen itäpuolella lepää VMV 6 -hylky. VMV 6 -alustyyppi palveli talvisodan aikana varmistuslaivueessa ja jatkosodan aikana vartiomoottorivenelaivueessa. Sotien jälkeen VMV 6 -aluksia oli ensin miinanraivaustehtävissä, minkä jälkeen niitä käytettiin Rajavartiolaitoksessa. Vene päätyi yksityisomistukseen 1960-luvulla ja upposi melko pian sen jälkeen. Noin 25 metriä pitkä ja 4,4 metriä leveä vene on säilynyt lähes ehjänä matalasta vedestä huolimatta (syvyys noin 4 m), koska se on rautaa. Jäätilanne VMV 6 -hylyn luona on joka vuosi taattu useaksi kuukaudeksi, ja hylyn lähituntumaan pääsee jopa autolla.

NEITTÄVÄN KIRKAS SAARIJÄRVI

Mersu pohjassa.

VILLINGINSALMEN AUTO

Yksi Suomen monista Saarijärvistä sijaitsee Rokuan kansallispuiston lähellä Neittävän kylässä Vaalassa. Järvessä syvyyttä löytyy maksimissaan 24 metriä. Talvella aurinkoisena päivänä näkyvyys voi olla jopa 20 metriä. Sukeltaja kohtaa ainakin ahvenparvia. Rannalla on Hilikkula-niminen mökki, jota voi vuokrata, yhteystiedot löytyvät Hilikkulan Facebook-sivulta. Rokuan kansallispuistossa on useita muitakin kirkasvetisiä lampia ja pieniä järviä, joissa voi sukeltaa.

Helsingin Villingissä 1990-luvulla vajosi Mersu jäihin. Henkilövahingoilta onneksi vältyttiin. Auto löytyy noin kuuden metrin syvyydestä, ja se on hyvä sukelluskohde aurinkoisena päivänä kevättalvella.

Avovesikaudella sukeltaminen ei ole mahdollista, koska ylitse kulkee vilkas veneväylä.

Lähteet: Haastattelut ja aiemmat Sukeltaja-lehden artikkelit: Antoniolla nautitaan jäissä, Pasi Mannerkoski, 5/2007 Rautainen Chrysant, Pasi Mannerkoski,1/2009, Kurkistus jääkannen alle, Paula Mylläri ja Harri Manninen, 1/2020.

Pekka Tuuri

Kaatialassa on kirkasta ja tasaiset olosuhteet. Avolouhos sopii kaikille; luoliin tarvitaan asianmukainen koulutus.

4/2020 SUKELTAJA

21

Maaria Kuitunen, Espoo

Meripelastajan räpylöissä Vettä pelkäävästä lapsesta tuli isona sukeltaja ja meripelastaja.

Meripelastustehtävissä sukeltajia kohtaa harvemmin. Maaria kuitenkin toivoo, että hätätilanteessa kutsu tulee mieluummin vähän liian aikaisin kuin liian myöhään.

KRISTIINA KARILA Kuva Alexander Murin

MITEN SINUSTA TULI SUKELTAJA?

KERRO JOKU MIELEEN PAINUNUT KOKEMUS.

En olisi ikinä arvannut, että minusta joskus tulisi sukeltaja. Suurimman osan elämästäni olen vähän pelännyt vettä. Meripelastusharrastuksen vuoksi aloin käydä harjoittelemassa perusvälineillä seuravuoroilla. Kiinnostuin pohjassa omia juttujaan puuhaavista sukeltajista, ja muutama tuttu houkutteli kokeilemaan. Ensimmäinen kokeilu altaassa tuntui haastavalta ja samalla tosi siistiltä.

P1-kurssin kävin 2017, ja lopulta vedessä ja veden alla olemiseen tottui hämmentävän nopeasti. 2019 syksyllä tartuin ehkä vielä isompaan haasteeseen ja lähdin vapaasukelluskurssille, ja tämä vuosi onkin kulunut sitä opetellessa.

Meillä on vaitiolovelvollisuus, joten tarkkoja yksityiskohtia en voi kertoa tehtävistä. Saimme kiireettömän hälytyksen ensivastetehtävään, mutta selvisikin, että autettava pitää kuljettaa kiireellisenä maihin ja sairaalaan. Tehtävää mutkisti se, että saaren ranta oli matala ja kaislikon saartama ja saaressa oli vain pieni ja hutera laituri, mihin isoa meripelastusalusta ei saanut kiinni. Vaikka alus ajettiin niin rantaan kuin uskalsi, peräkannen ja laiturin pään välissä oli vielä monen metrin rako, ja paarit piti saada alukseen sisään peräkannen kautta.

Lopulta koko pieni laituri irrotettiin rannasta ja "soudettiin" yhdellä tukipaalulla peräkanteen kiinni. Asioita, joita en olisi ikinä uskonut sanovani autettavalle: "Ei tässä mitään hätää, me nyt vaan vähän siirretään tätä laituria lähemmäs venettä".

MIKÄ TÄSSÄ LAJISSA VIEHÄTTÄÄ SINUA?

Veden alla minulle avautuu kokonaan uusi maailma. Sukeltaminen on ehkä niitä harvoja hetkiä, kun keskittyy täysillä jokaiseen hetkeen. Vapaasukelluksessa joudun kohtaamaan omat pelkoni laitesukellusta enemmän. Se tekee siitä vaikeampaa, mutta samalla pienetkin onnistumiset ovat tosi palkitsevia.

Suomesta löytyy huikeita sukelluspaikkoja, esimerkiksi Valkiajärvelle haluaisin jo uudestaan. Ulkomaille olen tehnyt vasta muutamia sukellusmatkoja, mutta Punainenmeri on tehnyt suurimman vaikutuksen. Opettelen myös sukelluskuvausta, joten kuvaukselliset kohteet kiinnostavat aina.

MITEN KIINNOSTUIT MERIPELASTUKSESTA?

Vuonna 2014 päädyin mukaan ensiauttajaksi meripelastuksen ja Punaisen Ristin yhteiseen Caritas-toimintaan ja sitä kautta myös meripelastukseen miehistön jäseneksi ensin Turkuun, sitten Tampereelle ja nykyään pääasiassa Espooseen.

MILLAISIA OVAT TYYPILLISET MERIPELASTUSTEHTÄVÄT?

Tehtävät jaetaan hälytystehtäviin joissa ihmisen terveys tai henki on vaarassa, esimerkiksi ihmisen pelastaminen vedestä tai vuotava vene. Tehtävät saadaan meripelastuskeskukselta tai sisämaassa hätäkeskukselta. Lisäksi on Meripelastusseuran oman Trossipalvelun välittämiä avustustehtäviä, joissa ei ole välitöntä vaaraa; tyypillisin tehtävä on hinaus. Meripelastusaluksia voidaan hälyttää myös kadonneen etsintään, alkusammutukseen, ensivastetehtäville ja muihin hätätilanteisiin.

22

4/2020 SUKELTAJA

MITEN MERIPELASTAJAKSI PÄÄSEE?

Mukaan pääsee ottamalla yhteyttä paikalliseen meripelastusyhdistykseen. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla ainakin Helsingissä ja Espoossa toiminnasta kiinnostuneille järjestetään keväällä tulokaspäivä, jossa pääsee tutustumaan toimintaan. Hakijoita on paljon, joten joka vuosi kaikki eivät mahdu mukaan.

MILLAISTA KOULUTUSTA SIINÄ ON TARJOLLA?

Tosi paljon erilaisia koulutusmahdollisuuksia! Tärkein on kansimieskoulutus, joka tehdään heti alussa. Sen jälkeen voi toimia hälytysmiehistössä. Taitoja voi syventää käymällä kursseilla, joita on konetekniikasta ensiapuun, tutkan käyttöön ja pelastustekniikkaan. Paljon oppii myös miehistön harjoitusilloissa, joita monissa yhdistyksissä on viikoittain. Kokemuksen myötä voi kouluttautua perämieheksi tai meripelastusaluksen päälliköksi. Yhdistyksessä tarvitaan esimerkiksi alusvastaavia, tiedottajia, ensiapuvastaavia ja koulutusvastaavia.

KENELLE HARRASTUS SOPII?

Peruskuntoiselle, uimataitoiselle, hyvällä maalaisjärjellä varustetulle ihmiselle. Veneilytaustaa tai muuta erityisosaamista ei tarvitse olla, mutta kunnon pitää olla sellainen, että voi työskennellä aluksella turvallisesti. Porukassa toimiminen ja ryhmätyötaidot ovat tärkeitä.

ONKO SUKELLUSTAIDOSTA APUA MERIPELASTUSTOIMINNASSA TAI PÄINVASTOIN?

Meripelastajissa on varsin paljon sukeltajia. Sukeltajat ovat tottuneet toimimaan vedessä ja ovat yleensä aika rauhallisia kiperässäkin tilanteessa. Vesipelastusta ajatellen on tosi hyvä, jos räpylöillä ja kuivapuvussa uinti on tuttua ja käsimerkit hallussa. Meripelastuksessa taas oppii lisää ensiapua, veneilytaitoja ja navigointia.

harrastusten vastakohtana kudon, ompelen ja askartelen paljon, ja vaatekaapistani löytyy neopreenin lisäksi luvattoman paljon ihania 50-luvun mekkoja. Työskentelen Punaisen Ristin Helsingin ja Uudenmaan piirissä projektikoordinaattorina. Vedän hanketta, jossa opetetaan yläkoululaisille ensiaputaitoja.

MITÄ TERVEISIÄ HALUAT LÄHETTÄÄ SUKELLUSYHTEISÖLLE MERIPELASTAJAN NÄKÖKULMASTA?

MITÄ MUUTA PUUHAAT NÄIDEN HARRASTUSTEN OHELLA?

Tykkään ylipäätään retkeillä ja olla luonnossa. Tämä kesä meni seikkailupakulla ympäri Suomea reissaten, välillä sukellettiin ja välillä vain oltiin ja nautittiin kesästä. Seinäkiipeily on hauskaa, vaikka en ole siinä kovin hyvä. Kaikkien jänniltä kuulostavien

Pitäkää huolta siitä, ettei meripelastusta tarvitsisi kutsua apuun.

Tietysti joskus käy huono tuuri ja joutuu vaaratilanteeseen, ja silloin pitää aina uskaltaa soittaa apua. Ennemmin vähän liian aikaisin kuin liian myöhään.

Norpat

Uppistreenit pystyyn!

Nyt harjoitellaan uppopalloa! Ota käyttöön kivat vinkit norppien uppistreeneihin.

HELI HALAVA Kuva Janne Lind

Syöttelyrinki

Yksi on keskellä ja muut hänen ympärillään. Keskellä oleva syöttelee palloa jokaiselle ringissä olijalle eri suuntiin pinnalla ja pinnan alla. Kun hän on saanut syötettyä kaikille, vaihtaa hän rinkiin. Kaksi tai useampi rinki voi myös kisata toisiaan vastaan. Kummassa ringissä on ensimmäisenä saatu syötettyä rinki läpi?

Uppismustekala

Muutama valitaan mustekaloiksi. Muut syöttelevät palloa toisilleen. Jos mustekala riistää pallon tai katkaisee syötön, jää syöttäjä myös mustekalaksi. Näin jatketaan, kunnes kaikki ovat lopulta mustekaloja.

Ota pallo!

Pari lähtee liikkeelle eri puolilta allasta. Toisella on pallo mukana. Keskellä viimeistään sukelletaan ja palloton yrittää napata pallon itselleen. Palloton saa pisteen pallon nappaamisesta ja pallollinen saa pisteen, jos saa vietyä pallon pohjaan (ei heittämällä).

HUOMIOI NÄMÄ

• Kisailijoita pitää valvoa.

• Vain pallolliseen saa ottaa kontaktia. Heti kun pudottaa pallon, pitää laskea irti.

• Valvo, ettei tapahdu ylihengitystä.

Sanaruudukko

OHEISEEN ruudukkoon on piilotetu 12 vesillä liikkumiseen

liittyvää sanaa. Löydätkö kaikki? Sanat voivat olla etu- tai takaperin, pystysuoraan, vaakasuoraan tai viistosti.

24

HÄTÄNUMERO

ENSIAPU

KYLKIASENTO

AURINKO

HRAP

PAALUSOLU

LOSSI

APUVÄLINE

KOMPASSI

SNORKKELI

KAJAKKI

UIMATAITO

4/2020 SUKELTAJA

H

I

U

M

L

O

S

U

L

A

A

P

E

A

€

N

P

U

K

A

J

A

K

K

I

N

M

P

T

I

P

N

O

P

I

V

H

N

S

N

A

U

€

A

I

A

M

L

O

S

S

I

F

S

V

D

N

R

W

I

P

€

R

A

A

E

Y

I

Y

H

U

U

O

L

A

V

J

P

O

T

I

A

T

A

M

I

U

P

S

E

U

K

Y

L

K

I

A

S

E

N

T

O

S

E

I

P

M

I

L

E

K

K

R

O

N

S

I

E

N

I

L

€

V

U

P

A

O

M

N

A

Ympäristö

Tammerkoski porukalla puhtaammaksi Tampereen alueen seurat tempaisivat lokakuun lopulla ja järjestivät siivoustalkoot Tammerkosken alajuoksulla Ratinan stadionin edustalla. Koskea ympäröivät ravintolat, kauppa­ keskukset, ravintolalaivat ja festivaalialue, joten voi arvata, että pohjaan on eksynyt monenmoista roskaa.

KRISTIINA KARILA Kuvat Janika Kaappola

T

alkoiden puuhamies Ari Kuusela osallistui seuransa Scuba Libren kanssa viime vuonna kaupungin järjestämään 400 metriä harrastuksia -tapahtumaan, jossa nuoret pääsivät tutustumaan erilaisiin harrastusmahdollisuuksiin.

– Tampereen sukellusseurat järjestivät näytössukelluksia, ja pyysimme kaupungilta roskalavan siltä varalta, että kohdille osuu jotakin roinaa. Lava tulikin ihan täyteen. Puhuimme seurojen yhteisissä palavereissa, että osallistutaan tänäkin vuonna, mutta korona pisti kaiken jäihin.

Se jäi vähän harmittamaan. Alettiin sitten puhua, että mitäs jos tehdään itse, Ari Kuusela kertoo.

MONEN YHTEISTYÖTAHON AVUSTUKSELLA

Kuusela otti yhteyttä kaupunkiin, joka lähti heti mukaan. Tarvittavat luvat saatiin, ja Tampereen sähkölaitos pysäytti kosken juoksutuksen, sillä tavallisesti suvannossa on voimakas virtaus. Normaalisti vilkas veneliikenne oli syksyn saavuttua vähentynyt, ja Meripelastusseura tuli varmistamaan, että veneet eivät tule alueelle.

– Kaikki, joilta kysyttiin, halusivat osallistua. Pirkanmaan jätelaitos toi roskalavat ja Kuusakoski lupasi hoitaa löydetyt akut ja muun ongelmajätteen, mikä on kallista puuhaa. Tampereen lihajaloste tarjosi talkoolaisille makkarat ja Poppamies niihin tykötarpeet. Tampere tunnetuksi ry kustansi kahvit ja muut virvokkeet ja toiminnanjohtaja halusi tulla itse hoitamaan tarjoilun koko päiväksi. SPR järjesti paikalle ensiapupisteen. Saunalautta Hupirentin kaveri toi saunansa sukeltajien käyttöön.

Tapahtuman mainoksen laati eTupa Oy:n Emma Littunen, ja näin saatiin innokkaita sukeltajia paikalle. Kaikkien mukaan lähteneiden yritysten panos oli tosi tärkeä.

Auttamisen halu oli ihan mieletön, Kuusela luettelee.

Tärkeä yhteistyökumppani oli Tier, jonka kaupunkipotkulautoja nostettiin pohjasta kymmeniä. Potkulautojen akut ovat ongelmajätettä. Tier antoi sukeltajien käyttöön kartan, josta näkyi, missä kohtaa täsmälleen potkulaudan singnaali oli hävinnyt sen pudotessa veteen.

– Sukeltajien ei tarvinnut etsiä yhtään, vaan lauta löytyi juuri kartalle merkitystä

paikasta, sen kun kävivät vaan nostamassa ne. Kaatopaikallehan ne menevät, mutta akut saatiin pois vedestä saastuttamasta.

MAHTAVA PÄIVÄ JA PORUKKA

Vapaaehtoisia oli paikalla runsaat 50 ja sukeltajia heistä kolmisenkymmentä.

Ari Kuuselan mukaan pintaporukka sai tehdä hommia ihan tosissaan, sillä koskea reunustavat korkeat kaiteet, joiden yli romujen nostaminen oli raskasta.

– Roskaa on niin paljon pohjassa, että päätimme keskittyä ongelmajätteisiin, metalliin ja isoihin romuihin. Muun muassa valtavia autonrenkaita nostettiin. Ohikulkijoita oli paljon ja he kyselivät hyvin kiinnostuneina toiminnasta. Monet jäivät myös auttamaan. Kukaan ei valittanut romuista kulkuväylillä tai muusta häiriöstä.

Oli kyllä todella hieno ja onnistunut päivä, hän kiittelee.

Ratinan siivoustalkoot järjestettiin seuraavien seurojen yhteistyönä: Scuba Libre ry, Tampereen Urheilusukeltajat ry, Oxy Dive Club ry, RRDC ry, ScubaDo ry, Valkeakosken Urheilusukeltajat ry 4/2020 SUKELTAJA

25

Sami Järvinen

Kannelle on yritetty tehdä tilaa siirtelemällä lautoja pumppujen edustalta.

I

lmapiiri on käsinkosketeltavan sähköinen. Kaikkia jännitti ajatus, että olemme juuri aikeissa sukeltaa historialliselle hylylle, joka on paitsi aikakautensa aarreaitta ja arkeologisesti kiinnostava myös sukellettavissa ainoastaan poikkeusluvalla.

EI SITTENKÄÄN SANKT MIKAEL

Olemme Saaristomerellä Suomen Meriarkeologisen Seuran tutkimusmatkalla.

Hetkeä aikaisemmin ryhmämme oli poijuttanut kohdan, jossa lepää vuonna 1747 uponneen Sankt Mikaelin hylky. Meren pinta on rasvatyyni ja aurinko paistaa: täydelliset olosuhteet sukellukseen.

Viimeisimmät tutkimustiedot osoittavat, että hylky ei olekaan sukellus- ja tiedepiirien Sankt Mikaelina tuntema alus.

Meriarkeologi Riikka Alvikin mukaan oikea Sankt Mikael oli päässyt Pietarin satamaan ja meressä makaavan hylyn oikea identiteetti on jälleen arvoitus. Tutkimusmatkamme tavoitteena oli kartoittaa lisää tietoa hylystä.

HYLKY LÖYTYY

Pitkäkyntisiä Borstöllä Borstön hylkyä luultiin pitkään 1700-luvulla uponneeksi Sankt Mikaeliksi. Arvokas ja salaperäinen aarrehylky kiinnostaa vähän turhankin monia henkilöitä.

Lue, mitä kesän tutkimussukelluksella selvisi.

EMMA BARROW

26

4/2020 SUKELTAJA

Mutaisen pohjan tuntumassa vesi on utuisen sameaa. Sukellustietokoneen ruudulla syvyys näyttää 36 metriä. Päättäväisyys palkitaan, kun kuuden ikuiselta tuntuneen minuutin jälkeen etsintä tuo tulosta ja edessämme kohoaa ylväs puualuksen keula. Historia on käsinkosketeltavissa: alus on lähes 300 vuotta vanha ja kantaa mittaamattoman arvokasta lastia!

Näkyvyys kannella on huomattavasti parempi kuin pohjalla. Kuvausvalot päälle.

Hylyn deltajit piirtyvät esiin: ankkuripeli, köysiä sotkussa kannella, lastiruuman aukot, kolmijalkaruukkuja, ginipulloja ja takilan osia. Kannen päällä on paksu kerros hienojakoista silttiä, jonka seasta pilkistää tynnyrien osia. Mitähän niissä on ollut sisällä? Vaistomaisesti katseeni etsii koko ajan jotain merkittävää. Ihan kuin muka minä voisin ratkaista hylyn arvoituksen.

Olen lukenut liikaa Tintti-kirjoja.

Etenemme hitaasti, koska haluamme tallentaa huolellisesti näkemäämme, jotta materiaalia voidaan myöhemmin hyödyntää tutkimuksissa. Katseeni kohdistuu videokameran pikkuruisen ruudun takaa kyljelleen kaatuneeseen puuarkkuun.

Arkun kansi on retkahtanut auki ruuman

Emma Barrow

sisälle, ja arkusta pilkistää pullo, jossa on korkki paikallaan. Pullon kylki on kummallisen pölytön. Onko siihen koskettu?

KULTAA PELASTAMASSA

Iltapäivän palaverissa käy ilmi, että hylyllä on käynyt pitkäkyntisiä aivan hiljattain.

Kannella makasi muutamia upeita kultakoristeita ja kansilautoja oli siirrelty, jotta ruuman lastiin pääsisi käsiksi. Matkasta tulikin Tintti-seikkailu ja kullan pelastusoperaatio, koska esineet oli nostettava pois vorojen näköpiiristä.

Emma Barrow / Suomen meriarkeologinen seura

Tutkimusretkelle osallistuneet sukeltajat ihailevat juuri nostettuja kultakoristeita Museoviraston meriarkeologi Minna Koivikon (kesk.) johdolla.

Operaatio vaati tarkkaa suunnittelua esineiden dokumentoimiseksi ja nostamiseksi Museoviraston johdolla. Sukeltaessa piti olla varovainen, etteivät esineet putoaisi tai vahingoittuisi rukkashanskoilla käsiteltäessä.

En kiellä, etteikö kullan löytäminen olisi tuntunut jännittävältä. Ennen kaikkea se herätti kuitenkin valtavan pettymyksen, kun joutui todistamaan verekseltään, ettei hylyn suoja-aluetta tai hylyn tarinaa kunnioiteta. Borstön aarrelaivan kohtalo jää vaivaamaan.

Pohjan kimallus paljastui kultakoristeeksi, joka on todennäköisesti osa ylellisen rasian koristelua.

Ei ensimmäinen kerta BORSTÖN HYLKY löydettiin 1953. Alus on kolmimastokaljuutti ja

tomasti. Ensimmäinen epäilys heräsi vuosien 1961–62 tutkimuksis-

yksi Suomen kuuluisimpia hylkyjä. Hylky on ollut virkistyssukellus-

sa. Tuon jälkeen on hylyllä käyty jokaisena vuosikymmenenä ryös-

kiellossa vuodesta 1999, ja siellä sukeltaminen vaatii erikoisluvan

telyn kiihtyessä sukellus- ja kaikuluotausvälineiden kehittymisen ja

Museovirastolta.

halpenemisen myötä. Viimeinen käynti viittaa loppukesään 2020.

Hylky on merkityksellinen monipuolisen ja arvokkaan lastinsa

Museovirasto tulee tekemään paljastuneen ryöstön takia tutkin-

vuoksi. Se on myös hautapaikka, sillä hylystä on löytynyt aluksen

tapyynnön poliisille. Myös Suomen Meriarkeologinen seura (MAS)

viimeisellä matkalla mukana olleen aikuisen, pienen lapsen sekä

tekee tutkintapyynnön. MAS on lisäksi ollut yhteydessä tiede- ja

koiran luita. Museoviraston kokoelmiin on nostettu osia hylystä

kulttuuriministeri Annika Saarikkoon vaatien toimenpiteitä hylyn

ja noin 600 erilaista kallisarvoista esinettä, kuten kultakelloja,

koskemattomuuden takaamiseksi. Hylyn suojelualueen valvonta

Meissen-posliinia ja kultaisia nuuskarasioita. Suuri osa Merikeskus

uuden teknologian avulla on valmisteilla yhteistyössä Rajavartiolai-

Vellamon aarteista on peräisin Borstön hylystä.

toksen kanssa.

Vuosien saatossa on huomattu, että hylyllä käydään myös luvat-

TEEMU KEROLA JA EMMA BARROW 4/2020 SUKELTAJA

27

Alkuperäinen kuva: Riku Huuhka, kuvanmuokkaus: Mika Viitanen

Huimaako?

Olin aloittanut sukellusharrastuksen hiljattain, kun minulla alkoi ilmetä korviin liittyviä oireita.

Matalankin sukelluksen ja jopa perusväline­ harjoitteiden jälkeen alkoi tuntua huimausta, huonoa oloa ja päänsärkyä… Missä vika ja mitä tehdä – ja mikä tärkeintä, saako sukeltaa?

SUSANNA KORKIATUPA

28

4/2020 SUKELTAJA

E

rään perusvälinetreenin jälkeen aloin tuntea lievää huimausta. En kiinnittänyt aluksi tunteeseen enempää huomiota – ehkä olin vain syönyt huonosti. Kesällä matalassa vedessä snorklatessa olo alkoi tuntua tukalalta, ei tehnyt enää mieli laittaa päätä veden alle. Huimasi ja olo oli vähän pöpperöinen. Otsassa tuntui painetta. Mitä syvemmälle perusvälineillä sukelsi, sitä huimaavampi olo tuli harjoitteen jälkeen. Ällö olo vaivasi etenkin kesällä parhaaseen avovesiaikaan.

OIREILU IHMETYTTI

En ollut vielä sukeltanut kauaa, joten vaivan takia aloin jännittää laitteilla sukeltamista. Olo tuntui tukkoiselta ja ajatuskin syvemmälle menemisestä sai otsan kivistämään. Pidin taukoa ja lähinnä snorklasin. Jostain syystä aloin yhdistää oireet veden menemiseen korviin. Mieleen tuli väistämättä ajatus: apua, eivätkö korvat enää kestä sukellusta! Veden alle kuitenkin teki mieli, joten asiaa oli ryhdyttävä selvittämään tarkemmin. Kyselin muilta harrastajilta kokemuksia, ja vinkkejä tuli joka lähtöön. ”Kokeile kuivapukua, jossa on kuivahuppu, se auttaa.” ”Ei missään nimessä kuivahuppua, ehdottomasti märkähuppu tuohon vaivaan.” ”Tärykalvo on puhjennut, mene lääkäriin heti.” ”Jääkö paine sisäkorvaan, on tosi ikävän tuntuinen noustessa?”

Usein vaakataso on asentona luontevin, mutta paineentasaus saattaa onnistua paremmin pystyasennossa. Pystyasentoa voi välillä kokeilla, etenkin jos paineentasauksen onnistumisessa on vaihtelua.

Harjoittele paineentasausta ETENKIN ALOITTAVIEN sukeltajien on

hyvä palautella mieleen erilaisia paineentasaustekniikoita. Allergioiden tai rakenteellisten ominaisuuksien kanssa paineentasauksen onnistumisessa saattaa olla paljonkin vaihtelua. Joskus toinen menetelmä voi toimia paremmin kuin tavallisesti käyttämäsi.

Emma Barrow

Palauta tekniikat mieleen kurssimateriaalien avulla tai kysy neuvoa seurasi kouluttajilta. Eri menetelmien testaamisen voi ottaa vaikka yhdeksi teemaksi

PAINEENTASAUS EI OLLUT VAIKEAA

Huimaava olo voi toki johtua myös esimerkiksi nestehukasta tai liian kovasta rasituksesta suhteessa energiansaantiin.

Minulla on hyvin matala verenpaine, joten huimausta esiintyy välillä muutenkin.

Hakeuduin korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkärille, joka harrastaa itsekin sukellusta. Lääkäri ei nähnyt korvissani mitään vikaa, eikä missään tapauksessa suositellut kuivahuppua. Se saattaisi jopa pahentaa tilannetta. Hän arveli oireiden johtuvan allergiasta ja kysyi, onnistuiko paineentasaus? Itsestäni tuntui, että paineentasaus onnistui aina. Kipua ei tuntunut koskaan. Yhdistin aina vaan sitkeästi huimaavan tunteen veden menoon korvaan. Korvia kutitti joskus, ja etenkin allergia-aikana kutitti myös kitalakea, nenää ja silmiä. En liittänyt näitä vaivoja ollenkaan toisiinsa.

Kaipasin asiasta edelleen lisää tietoa, joten kysyin neuvoa korva-, nenä- ja

Jari Suvilehdon arkisto

hallivuorolle tai viikkosukellukselle.

Jari Suvilehto

kurkkutautien sekä allergologian erikoislääkäriltä Jari Suvilehdolta, joka on erikoistunut sukelluslääketieteeseen.

– Tavallisesti sukellukseen liittyvä huimaus kyllä johtuu epäonnistuneesta paineentasauksesta. Vaikka sukeltajalla olisi tunne onnistuneesta paineentasauksesta, on se silti saattanut jäädä puolittain onnistumatta. Jos paineentasaus onnistuu

toispuoleisena, voi kiertohuimausta tulla.

Tämä on itse asiassa melko yleinen vaiva: esimerkiksi ylösnousussa paineentasaus onnistuu vain toiselle puolelle. Tällöin puhutaan alternobaarisesta huimauksesta. Hiljattain podettu flunssa tai allergia saattaa edesauttaa tätä ilmiötä. Eräässä saksalaisessa tutkimuksessa on todettu, että sukeltajan korviin liittyvistä ongelmista tämä on jopa kolmanneksi yleisin, hän toteaa.

Huimaus voi Suvilehdon mukaan liittyä myös välikorvan ongelmiin.

Välikorvan paineentasausongelma on laitesukeltajalla yleisin korvavaiva. Sukeltaja kuitenkin huomaa yleensä varsinaisen painevaurion syntymisen, sillä se aiheuttaa usein kipua etenkin syvemmälle mentäessä. Jos tärykalvo repeää, kipu on todella voimakas, ja välikorvaan joutuva kylmä vesi voi aiheuttaa huimausta. Missään vaiheessa korvaongelmiani en kuitenkaan ollut tuntenut korvissa kipua. » 4/2020 SUKELTAJA

29

Dreamstime

Korvatorvi on kapea, joten pienikin limakalvoturvotus voi haitata paineentasausta. Jos paine jää välikorvaan, voi tulla epämiellyttävä olo.

Korvakäytävä

Tärykalvo

Korvatorvi / eustaakkinen putki

Ulkokorva

HERKÄT KORVAT TAI RAKENTEELLISET ONGELMAT

Se, miten herkästi korvan sisäisiä asioita tuntee, on hyvin yksilöllistä. Toisilla ihmisillä on jo lapsesta saakka herkemmät korvat. Näin ollen veden pääsy korvaan saattaa aiheuttaa herkkäkorvaisille ikävää tunnetta, mutta taipumus aiheuttaa harvoin voimakkaita fyysisiä oireita. Niiden taustalla on jokin muu syy. Toki, jos korvat ovat herkät, saattaa paineenvaihtelu aiheuttaa tuntemuksia. Itselläni on melko meluherkät korvat. Aloin ymmärtää, että huono olo saattoikin syntyä siis paineen vaihteluista, ei vedestä.

– Korvatorven rakenne voi aiheuttaa sukeltajalle merkittäviä ongelmia. Korvatorvi lähtee nenän takaosasta, kitarisojen vierestä viistosti taaksepäin kohti välikorvaa. Välikorva on tärykalvon takana oleva tila. Joillakin korvatorvi on hyvin ahdas.

Ahtaan korvatorven kanssa sukeltaja ei välttämättä saa kunnolla tasattua painetta. Jos korvatorven avaavat lihakset eivät

30

4/2020 SUKELTAJA

Välikorva

toimi kunnolla, on kyse toiminnallisesta häiriöstä, Jari Suvilehto kertoo.

Suvilehdon mukaan korvatorven toimimattomuus on tavallisin kaikista sukeltajan korvaongelmista.

– Ahtaan korvatorven voi laajentaa pallolaajennustekniikalla, mistä on saatu hyviä tuloksia, hän lisää.

ALLERGIA VAIKUTTAA TAUSTALLA

Suvilehto kertoi, että korvatorven toimivuuteen ja näin myös paineentasauksen onnistumiseen vaikuttaa monilla myös allergia. Olin käyttänyt lapsesta asti antihistamiinia siitepölyaikana. En ole allerginen eläinpölylle, mutta siitepöly ja tunkkaiset tai homeiset tilat saivat välittömästi poskitai otsaontelot kivistämään.

Allerginen nuha on joillakin ympärivuotista mutta pahenee siitepölyaikana.

Pahimpina keväinä kukinnat alkavat Etelä-Suomessa jo helmikuussa tai tuulet saattavat kuljettaa siitepölyä kauempaakin.

Puiden, pensaiden ja heinien kukinnat

Sisäkorva

jatkuvat elokuulle asti.

– Hengitysteiden osia ovat nenä- ja sivuontelot eli kita-, poski-, ja otsaontelot sekä seulalokerot silmien takana. Välikorva on myös osa hengitysteitä, ja sama limakalvo peittää näitä kaikkia. Allergiaoireisena tämä koko limakalvo oireilee ja saattaa olla turvonnut. Allergisessa nuhassa korvatorvessa esiintyy usein limakalvoturvotusta, Jari Suvilehto toteaa.

Ei siis ihme, jos allergiakaudella esiintyy enemmän ongelmia paineentasauksessa.

– Allergiaan auttaa säännöllinen ja riittävä lääkitys. Sukeltaja voi käyttää kaikkia väsyttämättömiä antihistamiinivalmisteita.

Nenään laitettavat kortisonisuihkeet ovat okei, samoin nenään tai silmiin laitettavat kromoglikaattivalmisteet. Pseudoefedriiniä sisältäviä, limakalvoturvotusta vähentäviä lääkkeitä tulee käyttää harkiten eikä kovin syvillä sukelluksilla. Yli 20 metrissä lääkkeen mahdolliset sivuvaikutuksena tulevat keskushermostoon liittyvät oireet

Onko vaaraa ja mistä apua?

ERILAISET LIMAKALVOTURVOTUKSET tai tukkoisuus eivät

oikein hoidettuna aiheuta sukeltajalle vaaraa. Korvien painevaurioiden lisäksi hoitamaton turvotus voi kuitenkin pahimmillaan johtaa sivuonteloiden painevaurioihin. Väylä nenästä sivuonteloihin on terveellä aikuisella 2–3 mm halkaisijaltaan.

– Ei tarvitse olla kummoinen turvotus, niin ongelmia voi tulla. Laskeutuessa on olemassa riski ontelon alipainevaurioon ja noustessa ylipainevaurioon. Ylipainevaurio voi aiheuttaa onteloseinämiin jopa luunmurtumia. Sivuonteloissa oleva painevaurio aiheuttaa verenpurkaumia, kipua ja lisää turvotusta, Jari Suvilehto kertoo.

Jos korvien tai sivuonteloiden kanssa on ongelmia, kannattaa hakeutua lääkäriin. Tärkeintä on tiedostaa, että oikein hoidettuna tukkoisuuteen liittyvistä paineentasaushaasteista pääsee tavallisesti eroon tavalla tai toisella.

– Erikoislääkäri, nimenomaan korvalääkäri, pystyy auttamaan näissä haasteissa. Sivuontelo-ongelmien tutkiminen saattaa edellyttää kuvantamista, jotta selviää, vaatiiko vaiva toimenpiteitä vai riittääkö lääkitys pitämään sen kurissa, Suvilehto kannustaa.

Allergisen on syytä lääkitä itsensä kunnolla, eikä tästä saisi lipsua.

– Esimerkiksi sukellusleiriä tai -matkaa ennen on syytä nostaa lääkityksen taso maksimaaliseksi. Allergisen nuhan hoitoon voi saada apua myös suolavesiliuoksista. Apteekissa käsikaupassa myytävät suolaruiskeet ovat käteviä

Nenä-, poski- ja otsaontelot ovat kaikki hengitysteiden osia, ja näitä peittää sama limakalvo, mikä jatkuu välikorvaan saakka.

Allergiaoireisena limakalvoturvotusta usein esiintyy koko alueella.

saattavat paheta. Jokaisella vaste lääkkeisiin on tietysti yksilöllinen, Jari Suvilehto huomauttaa.

LOPPU HYVIN, KAIKKI HYVIN

Koko selvitystyön jälkeen selvisi, ettei korvissani ole mitään toiminnallista vikaa. Oireilu viittasi siihen, että allergia piti limakalvoärsytystä yllä eivätkä satunnaisesti käyttämäni allergialääkkeet olleet tuoneet riittävää tehoa oireiden torjuntaan. Tästä syystä paineentasaus ei onnistunut kunnolla, vaikka niin kuvittelin! Lääkärin ohje olikin, että mikäli laitesukelluksille mielii kesäaikaan, kannattaa allergiaa lääkitä jatkuvasti ja harkita mahdollisesti ympärivuotista lääkitystä. Nyt käytössä on siitepölykaudella antihistamiini ja kortisoninenäsumute. Pidän nenäsumutteen käytössä välillä taukoja, mutta käytännössä sitä pitäisi käyttää yhtäjaksoisesti viikkoja kunnollisen vasteen saavuttaakseen.

käyttää ja nenäkannusta on joillekin hyötyä, mutta se huuhtelee vain nenää.

Suomalainen tutkimus valmistumassa VÄLIKORVIEN JA NENÄN sivuonteloiden

paineentasausongelmia korvissa. 95 %

paineentasausongelmat ovat verrattain

ongelmista ilmeni sukelluksen laskeutu-

yleisiä. Tarkkaa käsitystä ongelmien

misvaiheessa ja 82 % vastaajista ongelmia

yleisyydestä, niiden riskitekijöistä tai

ilmeni 0–10 metrin syvyydessä. 37 %

vaikutuksesta elämänlaatuun, työky-

vastaajista oli kokenut ongelmia vähintään

kyyn ja -turvallisuuteen sukellustyössä

10 kertaa elämänsä aikana.

tai harrastesukeltajilla ei kuitenkaan ole.

Sivuonteloiden paineentasausongel-

Ongelmia on hiljattain tutkittu HYKSin

mat eivät olleet yhtä yleisiä, mutta niitäkin

johdolla kyselytutkimuksen avulla. Kysely

oli kokenut 49 % vähintään kerran.

lähetettiin myös Liiton jäsenille sähköi-

Tutkimus toteutettiin HYKS Pää- ja

sesti. Tutkimustulokset on analysoitu ja

Kaulakeskuksen, Puolustusvoimien,

tulokset ovat selvillä, tieteelliset artikkelit

Rajavartiolaitoksen, Suomen Pelastuslai-

tuloksista ovat parhaillaan työn alla. Kyse-

tosten, Museoviraston ja Sukeltajaliiton

lytutkimuksen tarkoituksena oli selvittää

yhteistyönä anonyymisti. Kyselytutkimuk-

systemaattisesti ja kattavasti sukeltami-

sesta on työn alla tieteelliset artikkelit,

seen liittyviä paineentasauksen ongelmia

joissa tuloksia analysoidaan tarkemmin.

ammatti- ja harrastesukeltajilla. Vastaavaa

Sukeltaja-lehti käsittelee tutkimustuloksia

selvitystä ei ole aiemmin tehty. Tutki-

tarkemmin vuoden 2021 lehdissä, kun

muksen tulosten avulla pyritään jatkossa

tutkimus on kokonaan valmis.

ehkäisemään ongelmien kehittymistä ja kehittämään hoitoa.

Tutkimustyötä projektissa teki muun muassa lääketieteen kandidaatti ja

Kyselyyn vastasi kaikkiaan 1881 sukel-

tohtorikoulutettava Oskari Lindfors.

tajaa, joista 1447 oli harrastesukeltajia. 81

Tutkimuksen johtajana toimi dosentti

% kaikista vastaajista kertoi kokeneen-

Saku Sinkkonen, HYKS Pää- ja kaulakes-

sa vähintään kerran elämänsä aikana

kuksesta.

4/2020 SUKELTAJA

31

32

Vuoden sukelluskuva 2020 Kellot helisevät, Pekka Tuuri 4/2020 SUKELTAJA

Vuoden sukelluskuva 2020 Ruska, Tiina Törmänen

Vuoden sukelluskuvat 2020 KUVA-ALBUMI Vuoden sukelluskuvat 2020 valittiin Sukelluskuvauksen PM-kilpailun yhteydessä suomalaisten kuvaajien töiden joukosta. Tänä vuonna tuomaristo halusi poikkeuksellisesti nimetä kaksi Vuoden sukelluskuvaa.

Lue aiheesta lisää seuraavalta sivulta.

4/2020 SUKELTAJA

33

Kuvaajan vinkki

Erikoisen vuoden sukelluskuvat Vuoden sukelluskuvat 2020 esittelevät kaksi erilaista sukelluselämystä.

KRISTIINA KARILA

isännöi tänä vuonna Sukelluskuvauksen PMkilpailua, joten erillistä SM-kisaa ei järjestetty. Sen sijaan Vuoden sukelluskuva valittiin suomalaisten kuvaajien töiden joukosta.

Tuomaristossa toimivat sukelluskuvaajat Mikko Saareila ja Mika Saareila sekä merikuvaaja Petri Porkola.

Ensimmäistä kertaa tämän palkinnon saa kaksi kuvaa. Tuomaristo halusi näyttää kaksi erilaista näkökulmaa sukellusharrastukseen. Kaksi tunnelmaa, kaksi hyvin erilaista sukelluskokemusta.

Näinä poikkeusaikoina emme voi matkustaa upeille kohteille, mutta kotimaan vedet tarjoavat paljon mahdollisuuksia sukellusseikkailuihin. Samalla voimme suunnitella ja haaveilla tulevista ulkomaan sukelluksista, kun tilanne ne jälleen sallii.

SUKELTAJALIITTO

Sukelluskuvauksen PM-kilpailun tulokset julkaistaan www.sukeltaja.fi uutisissa viimeistään 10.12.

RUSKA, TIINA TÖRMÄNEN

Tuomariston kommentit: Sukellusharrastus alkaa monesti pinnan tuntumasta; ei tarvitse lähteä kauas eikä syvälle. Tällä kuvalla haluamme kannustaa jokaista menemään kameran kanssa pinnan alle, koska sieltä löytää tällaisia taianomaisia hetkiä. Kuva on maalauksellinen ja sopisi tauluksi seinälle. Suomalaista syksyistä sukellustunnelmaa parhaimmillaan. Huippukuva.

– Kuva on otettu Yli-Kiimingin Kassakaappimontulla, mikä on meidän ihan tavanomainen sukellus- ja harjoittelupaikka.

Viime vuoden syksyllä ruskan aikaan huomasin, että vedessä oli tosi runsas lehtipeitto, sitä ei joka vuosi tapahdu. Aavistin, että sieltä saisi hienon maisemakuvan. Aina ei tarvitse lähetä kauas löytääkseen hienoja tunnelmia, Tiina Törmänen kertoo.

– Olen kuvannut maisemia pinnan päällä 20 vuotta, ja aloin sukeltaa muutama vuosi sitten, jotta voisin ikuistaa maisemia pinnan alla. Tykkään kuvissani fiilistellä pikemminkin kuin dokumentoida.

Tiina Törmänen on kansainvälistäkin tunnustusta saanut maisemavalokuvaaja, joka kuvaa etenkin Pohjois-Suomen maisemia. tiinatormanen.com

KELLOT HELISEVÄT, PEKKA TUURI

Tuomariston kommentit: Sukeltamalla pääsee todistamaan vedenalaisen luonnon ihmeitä, jotka muuten jäävät piiloon.

Teknisesti upea kuva. Tunnelma on käsin kosketeltavissa, sukeltaja kokee jotain uskomattoman hienoa. Aivan kuin lentäisi pilven päällä.

– Kuva on Meksikosta vedenalaisesta luolasta, jonka nimi on Cenote Zapote. Se on ehdottomasti koko sukellushistoriani erikoisin ja kiehtovin paikka, Pekka Tuuri kertoo.

– Alue on ainoa paikka maapallolla, missä kalkkikivi saostuu veden alla kellon muotoon; ilmassa sen vastine on tippukivi. Pienimmät kellot ovat sentin mittaisia, suurimmat kaksi metriä korkeita ja metrin leveitä. Luola on käytännössä kaivo, eli

34

4/2020 SUKELTAJA

sieltä ei johda jokea ulos. Luolan pohjalta on löydetty muun muassa neljä sukupuuttoon kuolleen jättiläislaiskiaisen luurankoa. Tein luolaan kymmenen sukellusta, joten ei tämä kuva ihan helpolla syntynyt.

Pekka Tuuri on useaan otteeseen kan-

sainvälisestikin palkittu sukelluskuvaaja, jonka intohimo on suomalaisen vedenalaisen maailman kuvaaminen.

Vedenalainen Suomi

Hyvä homma!

Hylkytutkimusta Saimaalla Suomen suurimmalta järveltä Saimaalta on ollut vesitieyhteys merelle kanavan kautta jo vuodesta 1856.

Saimaan Norpissa toimii ryhmä, joka tutkii tätä ajanjaksoa vanhempaa järven historiaa.

ISMO MARTTINEN, KRISTIINA KARILA Kuvat Pentti Kokki

A

voin Saimaan hylyt -ryhmä koostuu hylkyharrastajista ydintiiminään Pentti Kokki, Matti Luoma, Ismo Marttinen ja Ilari Vilmari.

Hylkyryhmä on kartoittanut alueita ja tehnyt kajoamatonta tutkimusta harrastustoimintana jo 70-luvulta alkaen. Työryhmä on saanut avustusta toiminnalleen muun muassa Savitaipaleen linnoituksen väyläalueiden kartoitukseen ja kartoituksen tuloksena löytyneiden alueen hylkyjen tutkimukseen. Kaikki saadut ilmoitukset on tutkittu ja edelleen raportoitu Museovirastolle.

Jotta perimätieto, sisävesihistoria ja käytännön osaaminen siirtyisi myös nuoremmalle sukeltajapolvelle, hylkyryhmä on aloittanut tänä kesänä hylkysukeltajien kouluttamisen. Yhteistyö Museoviraston vedenalaisen kulttuuriperinnön suojelun kanssa on ryhmän keskeinen toimintaperiaate, mutta varsinainen työ hyvin itseohjautuvaa.

– Koulutuspuolella olemme edenneet jo käytännön tasolla tehtäviin hylkysukelluksiin, jossa ennakkoon sovitaan kullekin parille/tiimille sopivimmat tehtävät, esimerkiksi mittausta tai kuvaamista.

Kokemattomimmat voivat lähetä mukaan kokeneempien avustajaksi ja seuraamaan.

Ennen tätä on voitu käydä hylkysukeltamisen "peruskoulua" hyvinkin eri tasoilla ja eri lähtökohdista. Joku on saattanut käydä MASin meriarkeogian kurssin, joku on muuten vaan sukeltanut paljon ja joku kiinnostunut kokemaan ja näkemään.

Olemme yrittäneet antaa jokaiselle kiinnostuneelle sukeltajalle mahdollisuuden tulla mukaan sillä panoksella ja aktiivisuuden tasolla kun itselle sopii, Ismo Marttinen kertoo.

Imatran Paasinsalmen hylkykentältä ns. Gutzeitin hylyt. Hylyt ovat nykyisen Stora Enson edeltäjän Enso-Gutzeitin puunjalostusteollisuuden kuljetuskalustoa, jolla on hoidettu puutavaraliikennettä Enson ja Imatran tehtaille 1800-luvun lopulta 1950-luvun lopulle saakka.

LÖYTÖJÄ YLLIN KYLLIN

Löytyneet kohteet on kerätty yhteen karttaan. Tällä hetkellä kohteita on pääsääntöisesti eteläisellä Saimaan noin sata. Paikallinen väestö tuntee ryhmän toiminnan ja on mukavasti ilmoittanut havainnoistaan. Kalastajien veneissä on alkanut yleistyä viistokaikuluotaustekniikka, ja heidän löytöjään on tänä kesänä kertynyt sellaista tahtia, että kaikkia ei ole ennätetty vielä käydä tutkimassa.

Yksi ryhmän tavoitteista on selvittää Saimaan laivaston (1780–1810) tykkivenelaivaston vaiheet. Ainuttakaan laivaston aluksista ei ole säilynyt, mutta vahva toive on löytää joku näistä 88 aluksesta edelleen lepäämässä hylkynä Saimaan pohjassa.

Järjestelmällisessä etsinnässä ryhmä on löytänyt ja tutkinut paljon muuta kiinnostavaa. Uusia hylkykohteita on paikannettu useita kymmeniä ja tarkastussukellettavaa riittää vuosiksi eteenpäin.

Useimmat hylkykohteista liittyvät puutavaran kuljetukseen; halkolotjia on Saimaalla rakennettu useilla telakoilla kokonaismäärän liikkuessa tuhansissa aluksissa, ja monet näistä ovat nyt pohjassa. Esimerkkinä jatkotutkimuksista on Suvorovin neljän tunnetun kanavan lisäksi löydetty viides kanava, joka rakennuspiirustusten perustella jäi täysin keskeneräiseksi.

Osa kohteista soveltuu myös snorklaten tutustuttavaksi, ja monet ovat saavutettavissa helpohkosti rannalta autotien läheisyydestä. Hieman haasteita asettaa Saimaan ei-niin-hyvä näkyvyys varsinkin kaupunkialueiden lähistöllä olevilla hylyillä. Kohteita on paljon myös Saimaan kirkkaammilla alueilla.

Seura ja Saimaan hylyt -ryhmä toivottaa sukeltajat tervetulleeksi hylkysukeltamaan Saimaalle!

4/2020 SUKELTAJA

35

Anttoni Salon kotiarkisto

Sukellustaidot

Anttoni Salo dekoissa pullot mukavasti kyljessä.

Opi sukeltamaan kylkipulloilla – CMAS Sidemount diver Sidemount on hauska tapa sukeltaa ja sopii monentasoisille harrastajille. Sidemountkurssilla tutustutaan huolella varusteisiin ja harjoitellaan taitoja myös käytännössä.

ANTTONI SALO

S

idemount eli kylkipulloilla sukeltaminen on alun perin 1960-luvulla luolasukeltajien kehittämä sukeltamisen muoto. Sukeltajat tarvitsivat mahdollisimman kevyet ja virtaviivaiset varusteet, joita oli helppo kuljettaa mukana kuivissa luolissa ja joilla pystyi sukeltamaan kuivaluolien välisiä, toisinaan hyvin ahtaita vedellä täyttyneitä osuuksia.

Sittemmin sidemount-sukeltaminen ja siihen tarkoitetut varusteet ovat kehittyneet paljon, ja itserakennetuista liiveistä on siirrytty kestävämpiin tehdasvalmistettuihin varusteisiin.

Sidemount-tekniikka tarjoaa monia etuja virkistyssukeltajille, tekniikkasukeltajille sekä hylky- ja luolasukeltajille.

36

4/2020 SUKELTAJA

MIKSI SUKELTAA ”KYLKIPULLOILLA”?

Sidemountin idea on kiinnittää pullot sukeltajan kylkiin selän sijaan. Näin saadaan aikaiseksi kahdennettu järjestelmä, jossa pullot ovat täysin itsenäiset, omilla alentajillaan varustetut yksiköt. Tämä parantaa turvallisuutta erityisesti kylmissä vesissä sukellettaessa yhdellä alentajalla sukeltamiseen verrattuna.

Tuplapulloihin verrattuna sukeltajan selässä ei ole suurta painolastia, vaan paino jakautuu tasaisemmin samalle tasolle sukeltajan painopisteen kanssa. Tämän seurauksena sukellusasento on vakaa, helppo saavuttaa, eivätkä säiliöt paina selkää sukellettaessa.

Erityisesti selkävaivaisille sidemount on todella hyvä vaihtoehto:

Heikki Taskinen

He

ik ki s Ta

kin

en

Regulaattorin letkut tulee pakata hyvin kuljetuksen ajaksi.

Sukellusseura H2O:n kouluttaja Marcin Dobrucki ja Anttoni Salo säätävät säiliöiden alakiinnityksen kohtaa.

säiliöt voi pukea ja riisua vedessä, jolloin painavaa laitepakettia ei joudu kantamaan maalla, vaan pullot voidaan kantaa yksitellen veteen rasitusta vähentäen. Mahdollisuus riisua pullot jo vedessä hyödyttää myös tekniikkasukeltajaa. Sukelluksen jälkeen pullot voi jättää veteen odottamaan, kunnes muut varusteet on saatu riisuttua, sukeltaja nesteytettyä ja jäännöstyppikuorma on pienentynyt, ennen kuin pulloja ryhdytään kantamaan.

Sidemountissa alentajat ja venttiilit ovat koko ajan sukeltajan näkyvillä ja helposti saavutettavissa, jolloin mahdolliset ongelmatilanteet voi ratkaista tehokkaasti. Laitevikojen sattuessa venttiilin voi sulkea nopeasti tai tarvittaessa jopa ahtaissa tiloissa hengittää ”feathering”-tekniikalla, jossa venttiili avataan sisäänhengityksen ajaksi ja suljetaan välillä kaasun häviämisen minimoimiseksi.

Lisäksi useimmissa sidemount-hihnastoissa selkäosan pituutta voi säätää, toisin kuin selkäpullojen metalliselkälevyä. Näin hihnaston saa säädettyä oikean kokoiseksi ilman, että kaikki säätö tehdään pelkillä olkahihnoilla. Myös pullojen kiinnityskohtia voi ja tulee säätää. Sidemount tarjoaa kaiken kokoisille sukeltajille varmasti optimaalisen laitekonfiguraation.

MODULAARINEN JÄRJESTELMÄ

Järjestelmän modulaarisuuden etu on, että kahdennetut varusteet on mahdollista saada ilman kömpelösti käsiteltäviä tuplapulloja ja painavia selkälevyjä. Itse sukellan matalat sukellukset sinkkusetillä hyödyntäen samoja pulloja, joita käytän sidemountilla sukeltaessa. Useimmat sukellukset teen sidemountilla kahden pullon kanssa. Tekniikkasukelluksilla otan mukaan tarvittavat dekompressiokaasut. Pohjakaasujen lisäksi mukana on helppo kuljettaa tarvittaessa kahta dekompressio- tai stagepulloa.

Hylyissä, kaivoksissa ja luolissa sidemountin edut tulevat selkeämmin esille. Tuplapulloja matalampi sukeltajan profiili mahdollistaa huomattavan paljon helpommin pienemmistä paikoista sisään menemisen. Lisäksi sukeltajan selkä on täysin vapaa, mikä pienentää kiinnijäämisen riskiä. Myös venttiilit, alentajat, letkut ja painemittarit ovat paremmin suojassa sukeltajan kainalossa ja pullojen sekä sukeltajan välissä. Lisäksi esimerkiksi kanisterivalon ja pukukaasupullon pystyy sijoittamaan hyvin suojaan. Matkustavalle sukeltajalle kevyt hihnasto antaa mahdollisuuden säästää

vaivaa ja rahaa, sillä painavaa selkälevyä ei tarvitse kuljettaa mukana. Painoja ja pulloja saa vuokrattua käyttöönsä missä päin maailmaa tahansa. Pulloiksi käyvät niin teräs- kuin alumiinipullotkin.

MIKSI SIDEMOUNT-KURSSILLE?

Sidemountin säädettävyyden etu tuo mukanaan myös haasteita, sillä hihnastoa ja pullojen kiinnityskohtia harvemmin saa heti oikean kokoiseksi; useat sukeltajat käyttävätkin huomattavasti aikaa ja vaivaa laitepakettinsa hienosäätämiseen. Myös tästä syystä CMAS sidemount -kurssille osallistuminen kannattaa, sillä osaavan kouluttajan kanssa laitekonfiguraatio löytyy huomattavasti helpommin kuin itse tuskailemalla ja tarpeelliset taidot sekä turvallisuusasiat tulee harjoiteltua kerralla oikein.

Kurssilla tutustutaan varusteisiin, ja se onkin yksi kurssin tärkeimpiä osuuksia. Kun teoria on opiskeltu ja varusteet saatu säädettyä kuntoon, voidaan keskittyä käytännön harjoituksiin. Näitä ovat esimerkiksi veteenmenotekniikat, kaasun käytön hallinta ja annostimien vaihto, kaasunjako (S-drill), säiliöiden käsittely veden alla, tajuttoman sukeltajan pelastaminen sekä venttiilien sulkuharjoitus (V-drill). Sidemount-kurssi ei ole tekniikkasukelluskurssi, mutta monia kurssilla opittuja taitoja käytetään myös tekniikkasukeltamisessa. Sidemountilla voikin hyvin jatkaa tekniikka- tai luolasukeltamisen pariin, mikäli ne kiinnostavat.

SIDEMOUNT ON HAUSKAA!

Yksi hyvä syy kokeilla sidemountia on se, että se on yksinkertaisesti erittäin hauska tapa sukeltaa ja tarjoaa uusia elämyksiä niin tuoreelle harrastajalle kuin kokeneelle tekniikkasukeltajallekin.

Lisäksi uusi kurssi tarjoaa seuroille mahdollisuuksia lisäkouluttamiseen ja tapahtumien järjestämiseen.

Oikaisu SUKELTAJA-LEHDESSÄ 3/2020 sivuilla 34–36 olleessa artikke-

lissa Kolmen tähden askel kohti kouluttajan polkua oli virhe tekijätiedoissa. Artikkelin on kirjoittanut Olli-Pekka Juhantila eikä Marko Niinistö, kuten oli ilmoitettu. Pahoittelemme virhettä!

4/2020 SUKELTAJA

37

Laatusertifikaatti Sukeltajaliiton koulutuksille Sukeltajaliiton pitkäjänteinen työ suomalaisten sukelluskurssien kehittämisessä on palkittu laatusertifikaatilla. Sukeltajaliiton laitesukelluskoulutusten ISO-standardien mukaisuus auditoitiin syksyllä 2020, ja nyt niillä Sukeltajaliiton kursseilla, joita vastaava ISO-standardi on olemassa, voidaan käyttää laadun merkkinä EUF Certification -tunnusta.

KRISTIINA KARILA

K

ansainvälinen standardisoimisjärjestö ISO (International Organization for Standardization) on laatinut kansainvälisiä standardeja joillekin sukelluskursseille ja sukelluskouluttajakursseille. ISO-standardit määrittelevät sukelluskoulutusten sisältöä ja laatua ja helpottavat eri sukelluskoulutusjärjestöjen myöntämien korttien vertailemista niiden kurssitasojen osalta, joihin standardi on olemassa.

EUF (European Underwater Federation) ja itävaltalainen standardisoimisjärjestö Austrian Standards International

38

4/2020 SUKELTAJA

ovat yhteistyössä luoneet auditointijärjestelmän, jonka kautta sukelluskoulutusjärjestöillä on mahdollisuus saada sertifikaatti omaan koulutusjärjestelmäänsä kuuluvien kurssien vastaavuuksista ISO-standardeihin. Sukeltajaliiton koulutusohjelmassa olevista kursseista sertifikaatin saivat seuraavat kurssit: • CMAS One Star Diver • CMAS Three Star Diver • CMAS One Star Instructor • CMAS Enriched Air Nitrox Diver • CMAS Nitrox Gas Blender • CMAS Trimix Gas Blender.

MATERIAALIT STANDARDIEN MUKAISIKSI

Kun Sukeltajaliiton järjestämisohjeet eri laitesukelluskursseille päätettiin vuonna 2017 uudistaa perusteellisesti, aukesi mahdollisuus toteuttaa uudistus kansainvälisiä standardeja tarkasti noudattaen. Vanhat, vuosien mittaan monimutkaisiksi kasvaneet järjestämisohjeet hylättiin kokonaan, ja uusien järjestämisohjeiden kirjoittaminen aloitettiin puhtaalta pöydältä CMAS- ja ISO-standardien mukaan.

Liiton oppimisympäristö Dyykkiin kurssien oppimateriaalit rakennettiin uusien järjestämisohjeiden vaatimuksia noudattaen.

Steffen Scholz

Steffen Scholz seurasi kouluttajakurssin etenemistä myös vedestä käsin.

Talvella 2020 Sukeltajaliiton laitesukellusvaliokunta suoritti itseauditoinnin. Sen seurauksena järjestämisohjeisiin ja Dyykki-materiaaleihin tehtiin vielä muutoksia, jotka varmistivat, että ne olivat niin lähellä ISO-standardeja kuin mahdollista.

Syksyn 2020 aikana Austrian Standardsin valtuuttama auditoija Steffen Scholtz kävi läpi auditoitavien kurssien järjestämisohjeet ja Dyykki-materiaalit.

Hän perehtyi tapaan, miten kouluttajat perustavat kurssit Sukeltajaliiton järjestelmissä, kuinka oppilaiden kurssisuorituksia seurataan, miten kortitus tapahtuu, kuinka suoritukset dokumentoidaan, minkälainen palaute- ja laadunvalvontajärjestelmä Sukeltajaliitolla on ja kuinka hyvin kouluttajat, seurat ja Liitto käytännössä noudattavat ohjeita.

– Tämä oli ensimmäinen kerta, kun auditointiprosessi vietiin läpi etänä, ja olin varautunut viivästyksiin. Sukeltajaliiton tiimi oli tehnyt todella paljon työtä etukäteen, jotta dokumentit ovat standardien mukaisia. Sen ansiosta saimme kaiken valmiiksi ajoissa, mikä ei ole tavallista.

Olemme aiemminkin yrittäneet hoitaa auditointia etänä, mutta ongelmaksi on muodostunut se, että kaikki toimijat eivät ole tottuneita toimimaan etäyhteydellä.

Silloin on vaan helpompaa mennä itse paikalle tutkimaan dokumentit. Sukeltajaliitossa etätyöskentely oli entuudestaan tuttua, joten kysymyksiin ja tarkennuksiin sai heti vastaukset. Uskon, että tulemme lisäämään etäauditointia myös tulevaisuudessa, Steffen Scholz kertoo.

Auditointi huipentui 2.–4.10. Eerikkilän urheiluopistolla, jossa Scholz oli paikan päällä seuraamassa CMAS One Star Instructor -kouluttajakurssia ja haastatteli kurssin oppilaita ja kouluttajia.

MITÄ HYÖTYÄ SERTIFIKAATEISTA ON?

Laatukriteerit korostuvat koko ajan enemmän urheilu- ja liikuntatoimintaa arvioitaessa. Toiminnan laatua arvioidaan, kun kunnat päättävät seurojen avustuksista, Opetus- ja kulttuuriministeriö päättää seuratuesta tai valtakunnallisten urheiluliittojen toimintaa tarkastellaan.

Sukelluksen EUF-sertifikaatit osoittavat, että ulkopuolinen taho on arvioinut materiaalien ja toiminnan laadun ja todennut sen kansainvälisten standardien tasoa vastaavaksi.

Sari Nuotio

SERTIFIOINTIPROSESSI

Auditoija Steffen Scholz, puheenjohtaja Tero Lehtonen ja koulutuspäällikkö Mika Rautiainen allekirjoittivat auditointidokumentin Eerikkilässä 4.10.

Sertifiointiprosessi oli myös arvokas työkalu Sukeltajaliiton materiaalien ja järjestelmien kehittämisessä.

Steffen Scholzin mukaan ISO-standardista on sukeltajalle itselleen se hyöty, että hänestä tiedetään täsmällisesti, miten hänet on koulutettu. Sukeltajia kouluttavat monet eri organisaatiot, eikä kaikkia välttämättä tunneta hyvin kaikissa maailman kolkissa. ISO-standardit sen sijaan tunnetaan globaalisti.

– Kun sukeltaja sanoo koulutuksensa vastaavan tiettyä ISO-standardia, se kertoo hänen koulutuksensa laadun täsmällisesti kenelle tahansa. Organisaatiolle standardista on muun muassa se hyöty, että ristiriitatilanteissa se voi puolustaa koulutustaan viittaamalla standardiin. Standardin ovat kuitenkin luoneet maailman parhaat sukellusasiantuntijat, ja jos koulutus täyttää sen vaatimukset, ei organisaatiota voida vetää tilille yksittäisen toimijan virheestä, hän sanoo.

VAPAAEHTOISTYÖSSÄ ON VOIMAA!

Sukeltajaliiton laitesukellusvaliokunta ja materiaalityöryhmä ovat tehneet vapaaehtoisvoimin valtavan työn sertifioinnin onnistumiseksi. Myös CMAS One Star Instructor -kurssin 5098 oppilaat ja kouluttajat ansaitsevat suuret kiitokset!

– Arvostan kovasti sitä, miten Suomessa auditointiin oli valmistauduttu. Sitä

varten oli koottu oma ryhmänsä, joka tiesi, mitä oli tekemässä ja jolle standardointiasiat olivat ennestään tuttuja. Dokumentit oli tarkistettu kahteen kertaan, eikä mitään puuttunut. Tämä ei ole kuitenkaan ihan helppo prosessi viedä läpi, vaan vaatii paljon työtä, Scholz toteaa.

MITEN TÄSTÄ ETEENPÄIN?

Sertifioituilta kursseilta myönnettäviin kortteihin lisätään EUF Certification -logo Sukeltajaliiton ja CMAS:n logojen lisäksi.

Sukeltajaliiton ohjeita, Dyykki-materiaaleja ja palaute- ja laatujärjestelmää kehitetään jatkuvasti eteenpäin sukelluskoulutusta koskevien ISO-standardien periaatteiden mukaisesti. Sitä mukaa, kun uusia sukelluskoulutusta koskevia ISOstandardeja julkaistaan, aloitetaan niitä koskeva sertifiointiprosessi.

– Ympäristövastuullista sukeltajaa ja ympäristövastuullista sukellusseuraa koskevat ISO-standardit ovat jo olemassa, ja seuraavaksi tarkastelemme, millä toimenpiteillä voisimme lähteä niitä hakemaan, toteaa Sukeltajaliiton puheenjohtaja Tero Lehtonen.

Sertifikaattien ylläpitämiseksi auditointi uusitaan viiden vuoden välein.

Lisätietoja EUF-sertifioinnista

www.euf-certification.org

4/2020 SUKELTAJA

39

Lahti

Siltoja, salmia ja virta Lahden seudulla on moneen makuun sopivia kohteita, joista osa on parhaimmillaan talvella, kun muita vesistöjen virkistyskäyttäjiä on liikkeellä vähemmän. Diversnightissa pulahdettiin Rismalahteen.

Toimittanut SUSANNA KORKIATUPA Teksti ANNA-MARIA TERVONEN

D

ivers Night -järjestelyt olivat usean seuralaisen talkooponnistus ja tapahtuma onnistui Lahdessa hienosti: paikalla pyörähti yli 30 ihmistä ja vedessäkin heistä oli puolet. Rismalahden ranta Päijänteellä on loiva ja hiekkapohjainen. Satunnaisia ahvenia ja rapuja tulee vastaan, ja olipa yksi pari nähnyt järvitaimenenkin. Ranta ei ole yleisessä käytössä huvivenesataman puomin takia.

PIKKUSILTA, PULKKILANHARJU

Lahden Urheilusukeltajien suosituin viikkosukelluskohde on Pulkkilanharjun Pikkusilta Asikkalassa.

– Sieltä löytyy sukellettavaa kai-

kentasoisille: mielenkiintoista, selkeää rinnettä, tukkeja sikin sokin 9–11 metrin syvyysalueella, hylky 21 metrin syvyydessä. Kohteella syvin kohta on 37 metrissä.

Tärkeimpien kohteiden välillä kulkee kaksi lainilinjaa. Sillan länsipuolelta voi löytää vielä yhden auton jäännökset 11 metrin syvyydestä sekä isoja lohkareita penkereestä. Jos Kalkkisen virtaama on iso, sillan alta on aika mahdotonta päästä länsipuolelle, kertoo Lahden Urheilusukeltajat ry:n koulutusvastaava ja turvallisuusyhteyshenkilö Anna-Maria Tervonen.

Autot parkkeerataan Pulkkilantien ja kevyenliikenteenväylän väliin siten, että pyöräilijät ja ulkoilijat mahtuvat kulke-

maan. Pulkkilanharju on suosittua ulkoiluja ajeluseutua.

– Itäpuolen veteenmenopaikalla on niin sanottu räpyläkivi, josta voimme seurata Päijänteen vedenkorkeutta. Sen vieressä on monesti myös avanto, hän jatkaa.

KARISALMI, PULKKILANHARJU

Karisalmella pääsee hyppäämään jättiloikalla isolta laiturilta, jonka edessä on kolme metriä vettä. Jos haluaa leijailla virrassa, kannattaa lähteä sillan länsipuolelta. Sieltä myös löytyy yli 30 metrin syvänne, jossa näkee mateita. Sillan alla vettä on kuusi metriä ja sillan itäpuolella on noin 20 metrin syvänne, mistä löytyy kaikenlaista.

40

4/2020 SUKELTAJA

Terhi Tuominen

Diversnight keräsi Lahden Urheilusukeltajien jäseniä viettämään tunnelmallista sukellusiltaa Rismalahteen.

Laituri on ollut sopiva paikka hukata vaikkapa pilkottu pakettiauto!

Laiturin luo pääsee ajamaan kesäkioskin edestä. Uusi veneenlaskuluiska on tuonut kohteelle lisää uistelijoita.

– Varsinkin syksyisin sukeltajan kannattaa edetä varoen, koska vedessä voi tulla vastaan ajelehtivia verkkoja. Talvisukeltajat ottavat reelin mukaan, koska salmessa on aina jonkinmoista virtausta.

Kalkkisen virtaama kannattaa tarkistaa aina ensin Ympäristökeskuksen sivulta, Tervonen vinkkaa.

– Hurjimmat potkuttelijat lähtevät länsipuolelta, kiertävät Pikkusillan kautta ja nousevat ylös itäpuolelta. Aikaa tähän kuluu reilu tunti, jos ei ole luonteeltaan moottoriräpylä, Tervonen sanoo.

Autojen pysäköinti onnistuu kohdalla olevalle levikkeelle, kunhan kevyenliikenteenväylä ja viereisen mökin ajoyhteys jätetään vapaaksi. Pohjoistuulella länsipuolelle ei kannata mennä huonon näkyvyyden takia. Kohteella on usein avanto.

ISO-TIILIJÄRVI

TUKINLASKUPAIKKA/VENEVAJA

Pulkkilanharjulla sijaitsee myös niin sanottu Tukinlaskupaikka/Venevaja.

Länsipuolen jyrkässä rinteessä on 11–15 metrin syvyydessä ylempi, päistä avoin pönttö isoimpana nähtävyytenä. Toinen, avoin pönttö on 21 metrin syvyydessä edellisestä länteen. Poijulla on syvyyttä 24 metriä, ja siitä pohjoiseen on syvin kohta, 26 metriä.

– Poijua voi käyttää vaikkapa laskeutumis- ja nousuharjoitteluun ennen merihylyille menoa. Rinteessä on lyhyt pätkä louhikkoa 3–10 metrin syvyydessä, ja siellä näkee usein pienten ahventen ja muikkujen satapäisiä parvia. Ja tietysti myös hauet vartioivat siellä! Huomaa, että kohteessa on paljon laineja, joista osa risteilee jopa välivedessä.

Itäpuolen penkereen lohkareikossa voi nähdä ankeriaita, muuten se puoli on pitkälti matalaa.

Hollolan Iso-Tiilijärvi on erityisen sopiva paikka suunnistuksen harjoitteluun, koska järvellä ei ole moottoriveneliikennettä.

Syvyys melkein kaikkialla on 8–9 metriä.

Pohja on tasainen ja sillä on nykyään enimmäkseen kuollutta kasvimattoa. Vastaan voi tulla vaaleita ahvenia ja haukia.

Veteenmenopaikat ovat Tiilijärventien ja

Tiilikankaantien päissä, joissa kummassakin varusteita joutuu kantamaan vähän matkaa.

KYMENVIRTA

Heinolan Kymenvirta on virtasukeltajien suosikki, jossa tasapainotuksen pitää olla kunnossa. Sukelluksen aloituspaikkoja on useita Hotelli Kumpelista Tommolaan asti. Uomassa on tukkeja ja tukkikasoja, rautatiesillan alla on hiidenkirnuja – ja myös polkupyöriä. Lisäksi löytyy useampikin rapujen kerrostalo.

– Kesäaikaan olemme pyrkineet rauhoittamaan Kymenvirran, koska veneliikenne on vilkasta. Haluamme myös, että paikalliset voivat nauttia uimapaikoistaan ilman, että sukeltajien autot pörräävät ulkoilureiteillä. Huomioivalla käytöksellä pystymme toivottavasti säilyttämään mukavat sukelluskohteet, Tervonen sanoo.

Lahden Urheilusukeltajat ry LAHDEN URHEILUSUKELTAJAT RY on perustettu 1967. Jäsenmäärä seurassa on noin 80.

Toiminnan painopiste on paineilmapuolella, mutta tällä vuosikymmenellä jotkut ovat innostuneet tekniikka- ja luolasukelluksesta ja löytyypä muutama rebekin seuralaisten varastoista.

– Koulutamme P1-, P2- ja P3-sukeltajia ja pidämme Rescue- ja Nitrox-kursseja. Tästä syksystä alkaen olemme voineet pitää myös Gas Blender -kursseja sekä nitroksi- että trimiksi-puolella. Seuralle valmistui kesän aikana nitroksin täyttömahdollisuus, AnnaMaria Tervonen kertoo.

Avovesikaudella seurassa käydään viikkosukelluksilla tiistaisin. Retkiä vähän kauemmaksi järjestetään vuosittain.

– Jos kaipaat sukellusseuraa meidän vakiokohteillemme, niin otapa ensin yhteyttä

Jättiloikalla veteen!

Kuva on seuran reissulta.

Anna-Maria Tervonen

Anna-Maria Tervonen

seuran sähköpostiin lahdenurheilusukeltajat@gmail.com, Tervonen vinkkaa.

Karisalmen laiturin edustalla piisaa vettä.

4/2020 SUKELTAJA

41

Ajattelemisen aihetta

Urheiluyhteisön yhteinen vastuullisuusohjelma julkaistiin alkuvuodesta. Se on tärkeä ”to do -lista” ja kannanotto nykypäivän vastuullisen liikunnan ja urheilun puolesta. Yhtenä keskeisenä näkökulmana siinä on yhdenvertaisuus ja tasa-arvo. Tavoitteena on, että kaikki – paino sanalla kaikki – kokevat itsensä tervetulleeksi mukaan urheilun ja liikunnan pariin. Tärkeää on, että edistämme aktiivisesti ja konkreettisesti yhdenvertaisia ja tasaarvoisia mahdollisuuksia osallistua liikuntaan ja urheiluun ja sen päätöksentekoon.

Yhtenä konkreettisena toimenpiteenä vastuullisuusohjelmassa on se, että jokaisella liikuntaa edistävällä järjestöllä on yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma, ja että suunnitelman toimenpiteet toteutuvat käytännössä.

Sukeltajaliiton uusi yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma kiteyttää oleellisen yhdenvertaisuudesta hienosti: olemme kaikki samalla viivalla. Sukeltajan maskin takana ei ole väliä iällä, sukupuolella tai muilla henkilökohtaisilla ominaisuuksilla. Sukellus harrastuksena sopii iältään, toimintakyvyltään, ominaisuuksiltaan ja taitotasoltaan erilaisille ihmisille. Sekaryhmissä toimiminen antaa hyvät lähtökohdat tasa-arvoiselle lajikulttuurille. Lajissa on paljon vahvuuksia, jonka varaan on hyvä rakentaa yhdenvertaista urheilua.

Suunnitelmaan on koottu huolella paljon hyviä toimenpiteitä, kuten seuraavia: Rakennamme aktiivisesti sukelluskulttuuria, jossa jokaisen on hyvä osallistua ja toimia.

Kilpailulajien toiminnassa naisilla ja miehillä on samansuuruinen budjetti käytettävissään.

Ehdollepanotoimikunta etsii monipuolisesti taustaltaan erilaisia henkilöitä asettumaan ehdolle Liiton hallitukseen.

Kiusaaminen, syrjiminen, haukkuminen, nimittely, fyysinen ja henkinen väkivalta, alistaminen, vähättely, seksuaalinen ja sukupuolinen ahdistelu sekä syrjintä ja rasismi eivät millään muotoa kuulu sukelluskulttuuriin. Puutumme ajoissa tilanteisiin, jos havaitsemme epäasiallista kohtelua.

Sukeltajaliitto korostaa suunnitelmassaan hyvin seuratoiminnan yhteisöllisyyttä ja merkitystä yhdenvertaisuuden rakentajana.

Seurasta löytyy parasta sukellusseuraa ja siellä luodaan elinikäisiä ystävyyssuhteita. Siellä saa olla oma itsensä – sukeltaja.

Yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistäminen liikunnassa ja urheilussa on todella tärkeää. Avaamalla ovet kaikille saadaan mukaan uusia harrastajia ja toimijoita, toimitaan vastuullisesti

42

4/2020 SUKELTAJA

Olympiakomitea

Yhdenvertaisesti maskin takana

Kaikilla urheilun ja liikunnan parissa toimivilla on vastuu edistää tasa-arvoista toimintaa. ja toiminta on tuloksellisempaa. Urheilijalle ja liikkujalle on ensiarvoisen tärkeää saada olla oma itsensä, antaa täysi panoksensa ilman henkistä painetta maskin takana. Yhdenvertaisessa sukellusyhteisössä on onnellisempia sukeltajia.

Vastuullisuus on nykypäivänä se pohja, jonka varaan toiminta tulee rakentaa. On muistettava, että hienotkaan suunnitelmat, ohjelmat ja strategiat eivät vielä toteudu, kun sanat ovat paperilla ja pdf-tiedosto ladattu nettiin. Suunnitelma lähtee elämään ja lentoon käytännön tekojen kautta arjessa. On myös säännöllisesti arvioitava toimenpiteiden toteutumista ja mitattava onnistumisia.

Vastuullisuustyö on meidän kaikkien yhteinen ponnistus.

Meillä kaikilla urheilun ja liikunnan parissa toimivilla on vastuu edistää nykypäivän yhdenvertaista ja tasa-arvoista toimintaa.

Aloittaa voi yksinkertaisista teoista, kuten: Tervehdin kaikkia treenikavereita. Otan rohkeasti esille, jos huomaan epäasiallista käytöstä. En loukkaa ja heitä syrjiviä vitsejä. Kohtelen sukupuolia tasavertaisesti.

Räpylä pystyyn, olethan mukana?

Elina Laine, vastuullisuuspäällikkö, Olympiakomitea

Mitä somessa puuhattiin syksyllä?

Niklas Bäckström

SUKELTAJA SOMESSA

Sukeltajaliiton tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman sympaattiset kuvat esiteltiin lokakuussa.

Miten toimitaan, jos kuivapuvun jalkoihin menee liikaa ilmaa? Katso taitovideo ja treenaa parin kanssa.

Kuin tähtitaivas, paitsi että veden alla. Espoon Dyykkarien Divers’ Night -tapahtumaa vietettiin Somerniemen Iso-Valkeella.

Mitä Sukeltajan somessa tapahtuu? Poimintoja kiinnostavista aiheista. Seuraa Sukeltajaliittoa somessa, ja merkitse omat sukellusaiheiset postauksesi tägillä #sukeltajaliitto, niin saatamme jakaa niitä. Suomalaista sukellusta löydät tägillä #sukellasuomessa.

www.sukeltaja.fi SUKELTAJALIITTO RY Sukeltaja on Sukeltajaliiton jäsenlehti.

ANNA PALAUTETTA Mistä haluaisit lukea seuraavassa numerossa, tiedätkö kiinnostavia juttuaiheita?

Anna meille palautetta! toimitus@sukeltaja.fi

LEHDEN AVUSTAJAKSI? Etsimme uusia avustajia tekemään kanssamme Sukeltaja-lehteä.

Ilmoittaudu kirjoittajarekisteriin ja kerro, mistä aiheista haluaisit kirjoittaa.

SARI NUOTIO

KRISTIINA KARILA

MIKA RAUTIAINEN

toiminnanjohtaja

viestintäkoordinaattori

koulutuspäällikkö

Liiton toiminnan operatiivinen johtaminen, talous, vastuullisuus, kumppanuudet, sidosryhmäyhteistyö, edunvalvonta, kriisiviestintä.

Sukeltaja-lehti, sukeltaja.fi-sivusto, uutiskirjeet, sosiaalinen media, seurojen viestinnän tuki, mediayhteydet.

Koulutus, e-oppiminen, turvallisuus, seurakehittäminen: sääntöasiat, aikuisliikunnan Tähtiseurat.

040 525 6336 sari.nuotio@sukeltaja.fi

0400 163 262 kristiina.karila@sukeltaja.fi

0400 380 981 mika.rautiainen@sukeltaja.fi

Lähetä sähköpostia osoitteeseen toimitus@sukeltaja.fi ja kerro kuka olet, mistä haluaisit kirjoittaa sekä yhteystietosi.

ILMOITA SUKELTAJASSA! Mainosta Sukeltajassa tai sukeltaja. fi-sivustolla. Mediakortti löytyy www.sukeltaja.fi > Sukeltaja-lehti.

Seuroille jäsenetuna pikkuilmoitus veloituksetta, kysy lisää!

NETTIARTIKKELIT Lisää ajankohtaisia sukeltamiseen liittyviä artikkeleja löytyy Sukeltajaliiton verkkosivuilta www.sukeltaja.fi > Lehti > Artikkelit.

RIKU VERKKOMÄKI

HELI HALAVA

ANNE KETTUNEN

jäsenpalveluvastaava

nuorisopäällikkö

järjestöassistentti

Laskutus, jäsenmaksupalvelu, kurssien ja e-oppimisympäristön tuki, käyttäjätunnukset, sukeltaja. fi-sähköpostiosoitteet, vakuutus.

Lapset ja nuoret, seurakehittäminen: lasten ja nuorten toiminnan Tähtiseurat, ympäristöasiat.

Jäsenasiat, sukelluskortit, kurssien ja e-oppimisympäristön tuki, verkkokauppatilaukset, ansiomerkkihakemukset.

09 3481 2258 riku.verkkomaki@sukeltaja.fi

040 764 1157 heli.halava@sukeltaja.fi

09 3481 2258 anne.kettunen@sukeltaja.fi 4/2020 SUKELTAJA

43

Sukeltajaliiton jäsenyydestä

on etua

Mitä sukeltaja saa Sukeltajaliiton jäsenenä?

• • • •

kattava seuraverkosto – edullista harrastamista hyvässä seurassa ympäri maan

• • • • • •

koulutus – kehity sukeltajana

•

mahdollisuus vaikuttaa – vapaaehtoistyötä suomalaisen sukelluksen hyväksi

henkilökohtaista jäsenpalvelua ja neuvontaa sukeltajavakuutus – Sukeltajaliiton jäsenille räätälöitynä Sukeltaja-lehti – ainoa suomalainen sukellusalan lehti neljä kertaa vuodessa kilpaileminen – omaksi iloksi tai huipulle asti julkaisut – sukellustietoa suomeksi jäsenedut – yhteistyössä kumppaniemme kanssa edunvalvonta – sukeltajan asialla yhteiskunnassa tapahtumat ja seminaarit – ole mukana sukeltajayhteisössä

Mitä seura saa Sukeltajaliiton jäsenenä?

• • • • • • •

innostava yhteisö, jonka osana toimia kattava koulutuskokonaisuus ja kortitukset monipuolinen toiminta sukelluksen eri sektoreilla tukea seuratoiminnan pyörittämiseen, apuja markkinointiin vapaaehtoisten tapaturmavakuutus ja seuran toiminnan vastuuvakuutus sparrausta toiminnan kehittämiseen ja tukien hakemiseen ohjeistuksia, edunvalvontaa, palkitsemisia

Lue lisää jäseneduista ja jäsenyydestä sukeltaja.fi > Sukeltajaliitto > Jäsenyys

www.sukeltaja.fi