Issuu

Introsukellus näkövammaisille

Sukeltajan ajatusharhat

www.sukeltaja.fi

Omaninlahden eksotiikkaa

Hinta 6,50 €

2/2017

VEDENALAISEN MAAILMAN ERIKOISLEHTI

Lofoottien loistoa Elämysten Norja

(r32N )

'tiiummtn&IAD www.humminbint.fi

LAITTEET ETSINTÄÄN JA KUVAUKSEEN. Nyt meiltl testatut ja uskomattoman tarkat MEGA-Iuokan Hummlnblrd-kalkuluotalmet edullisesti. Opastamme veneeseen ja käyttöön sopivan laitteen valinnassa ja annamme 24/7 käyttäjätuen. Käytämme ja testaamme jatkuvasti luotaimia. Tuomme maahan ammattilaitteita; luotaimet, ravit ym.

Henkilökohtainen palvelu MeriNorpat 1 Kari Saramo p. 0400 9222722

Mega lmagi ng -mallisto: Helix 12 CH 1RP 51 GP5 G2N, Helix 10 CHI RP 51 c; P5 G2N ja Helix 9 CH IRP 51 GP5 G2N

MeriNorpat Ay p . 0400 922722 Kari p . 040 5534 720 Marko

Sisältö

Vakiot

Päivitykset

6 IDÄN IHME Arabian niemimaa.

16 LOFOOTIT hurmaa upeilla hylyillään ja kirjavalla eliöstöllään.

8 TYRSKYT Kevätkokouskuulumiset, Nokkakala, Lähde Kylmäpihlajauintiin, Rakkolevän uusi nimi, Top 3 Suomi -kohteet.

26 TURVA-OHJEET uudistuivat laitesukelluksessa ja snorkkelisukelluksessa. 28 MISTÄ johtuvat sukeltajien kummallisilta vaikuttavat ratkaisut vaaratilanteessa?

15 SEURASIVU 22 PERSOONA Vuoden sukelluskouluttaja.

36 SUKELTAJAKOULUSSA korostuvat turvallinen sukellustapa ja -asenne.

24 NORPAT Meritähtien sota -rallin kooste, Uudistunut turvaohje.

38 SUUPOHJAN SUKELTAJAT piti onnistuneen intron näkövammaisille.

32 KUVA-ALBUMI

Suvi Ihamäki

Christian Skauge

Jan Wenger

2/2017

24 MITÄ UUTTA INSTAGRAMISSA? Mikä oli Instagramin hauskin, kiinnostavin, hienoin tai tärkein kuva? Esittelemme parhaita paloja. Tule seuraamaan Sukeltajaliittoa Instagramissa: @sukeltajaliitto. Merkitse omat sukelluskuvasi tägillä #sukeltajaliitto!

34 KUVAAJAN VINKKI Näin säilyy sopu kuvaajien ja muiden sukeltajien kesken. 35 TINGI JA TÖRSÄÄ Neopreenihanska.

40 KOTIKOHDE Öllörissä pitää jokaisen sukeltaa vähintään kerran.

KANNEN KUVA Christian Skauge

Jaakko Ala-Hiiro

42 AJATTELEMISEN AIHETTA Azure Windowsta tuli Azure Reef.

Tamperelaisen Scuba Don sukeltajat nauttivat aurinkoisesta kevätpäivästä Ruutanajärvellä.

Sukelluskuvauksen Suomen mestaruus ratkotaan jälleen. Kilpailuun osallistuminen on oiva tapa saada palautetta omista kuvista/videoista ja tuoda hienoja vedenalaisia näkymiä esille koko sukeltajayhteisön iloksi. Kilpailu on avoin kaikille Sukeltajaliiton jäsenseurojen jäsenille sekä Liiton henkilöjäsenille.

Mukaan tulee liittää osallistujan yhteystiedot, seuran nimi ja lista nimetyistä kuvista/videoista. Töiden tulee olla Sukeltajaliiton toimistolla viimeistään keskiviikkona 1.11.2017 klo 16. Lue SM-kilpailun säännöt ja tarkemmat ohjeet www.sukeltaja.fi > Materiaalit > Lajikohtaiset dokumentit > Sukelluskuvaus.

SARJAT A. Makro B. Normaali/laajakulma, kotimaan vedet C. Normaali/laajakulma, ulkomaan vedet

D. Allaskuvat E. Teemasarja: Kisa F. Sukellusaiheiset pintakuvat G. Videosarja H. Nuorten sarja

Joka sarjaan voi lähettää kolme kuvaa/videota. Työt voi toimittaa joko sähköisesti (esim. Dropbox, WeTransfer) osoitteeseen sukelluskuvaSM2017@sukeltaja.fi tai postitse levylle tai muistitikulle tallennettuna osoitteeseen Sukeltajaliitto ry, Radiokatu 20, 00240 Helsinki. Saat sähköpostiisi vahvistuksen, kun kilpailutyöt on vastaanotettu.

MUISTA MYÖS PM-KISA! Sukelluskuvauksen Pohjoismaiden mestaruuskisan järjestää tänä vuonna Norja. Teemasarjan vuosittain vaihtuva teema on ”Speed”. Kuvat toimitetaan viimeistään 1.11.2017 sähköisesti osoitteeseen torkel.ronningen@nif.idrett.no. Lue PM-kilpailun säännöt www.sukeltaja.fi > Materiaalit > Lajikohtaiset dokumentit > Sukelluskuvaus. Kisakutsu on julkaistu Norjan liiton verkkosivuilla www.ndf.no.

Ehdolle hallitukseen? Sukeltajaliiton syyskokouksessa 28.10. valitaan jäseniä Liiton hallitukseen erovuoroisten tilalle. Seurojen jäsenet, seurojen hallitukset ja Liiton valiokunnat/liittokouluttajat sekä yhteisöjäsenet: Onko tiedossanne henkilöitä, jotka sopivat työskentelemään Liiton hallituksessa? Ehdolle asettumiseen ei tarvita seuran virallista esitystä, vaan kuka tahansa hallitustyöskentelystä kiinnostunut voi itse asettua ehdolle vaaliin. Näkemys Liiton toiminnasta, Liiton ja koko lajimme kehittämisestä ja koko Suomen sukelluspiirien verkostoitumisesta on hyväksi, kuten myös käsitys paikallisista tarpeista sukellustoiminnan edistämiseksi. Tärkein kriteeri, kuten sukeltamisessa ylipäänsä, on halu ja innostus tehdä yhdessä!

Toimiston kesä

Jos olet kiinnostunut hallitustyöstä tai tiedossasi on tehtävään sopivia henkilöitä, ota yhteyttä ehdollepanotoimikuntaan. Kari Savolainen (pj), Joensuu p. 0500 760 858 Jarmo Killström, Saarenkylä p. 0400 873 222 Lauri Kivimäki, Tampere p. 040 761 5358 Kimmo Korja, Palokka p. 050 359 1184 Ilona Lindström, Uusikaupunki p. 050 386 0630 Irmeli Tirronen, Helsinki p. 040 722 0561 Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@sukeltaja.fi.

Sukeltajaliiton toimisto palvelee 1.6.–31.8. klo 8–15. Heinäkuun toimisto on suljettuna. Hyvää sukelluskesää!

Sukeltajaliitto ry, Radiokatu 20, 00240 HELSINKI, puh. (09) 3481 2258, office@sukeltaja.fi, www.sukeltaja.fi

Lasse Pekkinen

Kamera käteen ja veteen!

Pääkirjoitus

Tero Lehtonen puheenjohtaja tero.lehtonen@sukeltaja.fi

Ulkolajien harrastuskausi on parhaimmillaan ja vesistöissä käy kuhina, kun sukelluksen harrastajat kansoittavat vedenalaiset luonto- ja kulttuurikohteet. Sukeltajat näkevät omin silmin vesistöjen ja kulttuuriperintömme tilan ja niiden muutoksen, joita pinnan yläpuolella viihtyvä ei välttämättä huomaa. Ihmisen toiminta on monasti uhka vedenalaisen luonnon säilymiselle. Rehevöityminen ja vesistöjen saasteet, kuten mikromuovi, uhkaavat pinnanalaisen ekosysteemin herkkää tasapainoa. Luonnontilaisia vesistöjä ei ole enää jäljellä paljoakaan, ja ihmisen levittäytyminen syrjäisillekin alueille on uhka jäljellä oleville, lähes luonnontilaisille vesistöille. Esimerkiksi monelle Järven tarina -elokuvasta tutuksi tullut Kiteen Valkiajärvi on saamassa lisää mökkiasutusta rannoilleen, kun nyt näyttää todennäköiseltä, että lisää mökkitontteja sisältävä rantakaava menee läpi Itä-Suomen hallinto-oikeudessa. Maanpäällistä luonnonsuojelua on tehty Suomessa tyydyttävästi esimerkiksi Natura 2000 -ohjelman ja useiden kansallispuistojen muodossa, mutta vedenalaisen ympäristön suojelu on vielä lapsenkengissään. Meitä jokaista sukelluksen harrastajaa tulisi koskettaa huoli pinnanalaisen ympäristön säilymisestä, koska se on yksi tärkeimmistä syistä harrastaa sukellusta satavuotiaassa itsenäisessä Suomessa. Jokainen sukeltaja on sanasaattaja vedenalaisen ja pinnan päällisen maailman välillä: jokaisella kertomuksella pinnan alta, oli se sitten kuvallinen tai verbaalinen, pystymme vaikuttamaan yleiseen suojelusta käytävään keskusteluun. Sukeltajaliiton 10 000 jäsenen voimin pystymme olemaan tässä merkittävä mielipideilmastoa muokkaava tekijä. Suomi ja sen rannikko on tuhansien hylkyjen viimeinen leposija. Luonnonsuojelun ohella myös vedenalainen kulttuuriperintömme vaatii jatkuvaa suojelua. Sukeltajaliitto yhdessä Museoviraston ja Suomen merimuseon kanssa muistuttavat, että tänäkin kesänä hylyillä sukellettaessa hellitään hylkyjämme, jotta niistä on iloa tulevillekin sukeltajille. Helli hylkyjämme -kampanjaan voi tutustua Sukeltajaliiton tai Museoviraston kotisivuilla. Vaikka kesä kutsuu avovesiin, niin uppopalloilijat valmistautuvat kesäkuun lopussa Helsingissä pidettäviin uppopallon EM-kisoihin. Sukeltajaliitto ja sen monet vapaaehtoiset ovat jälleen osoittaneet, että aito rakkaus lajiin tekee mahdottomasta mahdollisen. Tästä on osoituksena CMAS:n luottamus meidän kykyymme järjestää uppopallon EM-kisat nopealla aikataululla, kun alkuperäinen kisajärjestäjä yllättäen vetäytyi järjestämisvastuusta vuoden alkupuoliskolla. Kiitos kaikille teille, jotka teette tästä mahdollisen. Nähdään Pirkkolan uimahallissa Helsingissä!

JASSU LAIVUOREN sukellusharrastus alkoi lähes vahingossa vastoinkäymisestä, joka osoittautuikin onnenpotkuksi. – Olimme vaimoni kanssa Egyptissä vuonna 2005, kun matkatoimisto ilmoitti, että paluulentomme oli ylibuukattu. He tarjoaisivat meille ylimääräisen viikon, jos vaan voisimme jatkaa lomaamme. Olimme edellisenä päivänä tehneet sukelluskokeilun, ja lisäviikko mahdollisti meille peruskurssin suorittamisen. Tästä kaikki lähti. Jassu sukeltaa vaihtelevasti niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Etenkin hylyt ja kaivokset ovat hänelle mieluisia, mutta myös luontokohteet kiinnostavat. – Mieleenpainuvimpia kohteita ovat olleet Havaijin yösukellus mantojen kanssa ja Galapa-

Elämyksellistä sukelluskesää!

goksen liveaboard. Myös punaisen meren S/S Thistlegorm ja Borneon Sipadan ovat jääneet mieleen. Seuraavaksi suuntaamme Mikronesiaan Palaulle ja Truk Lagoonille. Lisäksi sukellamme aktiivisesti kotimaan kohteissa. – Nautin sukelluksesta kokonaisvaltaisesti. Rauhallisuus ja painottomuuden tunne viehättävät vielä yli vuosikymmenen jälkeenkin. Sukellus tuo mukavaa tasapainoa hektiseen työhön ITalalla, hän lisää. Osoitteessa www.underwater.fi löytyy Jassun Galapagoksen liveaboard-reissulta tekemä video. Lue sivuilta 6–7 juttu, jossa Jassu kertoo, millaista sukellusta on tarjolla Omaninlahdella Arabian niemimaan koillisosassa.

Jassu Laivuoren arkisto

Tero Lehtosen arkisto

Jari Ilmonen

Pinnan alta

Jassu Laivuori, Vantaa

Jäsenlehtemme syntyy aktiivisten harrastajien voimin – sukeltajalta sukeltajalle. Tällä palstalla esittelemme kasvoja juttujen takaa.

2/2017 SUKELTAJA

Matkalaukku

Alueen erikoisimpia tuttavuuksia on möhkäkala, joka kasvaa noin 2 metriä pitkäksi, 2,5 metriä leveäksi ja tonnin painoiseksi.

Sukeltaja katsoo itään Suomalaisille Arabian niemimaa on verraten tuntematon sukellusmatkailukohde. Dubaissa lomaillaan kyllä, mutta sen alati rakenteilla oleva rannikko ei sukeltajaa houkuta. Sukeltajan kannattaakin suunnata niemimaan itärannalle, missä odottaa Intian valtameren monipuolinen vedenalainen luonto. Alueella usein sukeltava Jassu Laivuori antaa vinkit onnistuneeseen sukellusreissuun. Toimittanut KRISTIINA KARILA Kuvat Jan Wenger, www.wenger-underwater.com

manin rannikko ja etenkin sen pohjoisin kuvernoraatti Musandam sekä Arabiemiraatteihin kuuluva Fujaira tarjoavat sukeltajalle monipuolista nähtävää. Yksi hyvä syy lähteä sukeltamaan Omaninlahdelle ovat valashait, joita voi nähdä elo-syyskuussa. Alueen muuta kiinnostavaa ja runsasta merielämää ovat muun muassa värikkäät vapaakiduskotilot, kilpikonnat, merihevoset, rauskut ja todella isot mureenat. Myös hyväkuntoista korallia ja isoja kalaparvia sekä valtavan möhkäkalan voi tavata täällä. Daymaniyatin pieni saaristo Omanissa on hyvä paikka bongata kitararausku ja isovasarahai. Hylkysukeltajalle alue tarjoaa joitakin sukelluskohteiksi upotettuja hylkyjä alle 30 metrissä. Syvemmällä

2/2017 SUKELTAJA

haastetta tarjoaa saksalainen sukellusvene U-533, joka upposi vuonna 1943 ja lepää nyt 108 metrin syvyydessä. NÄKYVYYS YLEENSÄ HYVÄ

Tyypilliset sukellussyvyydet ovat 20–30 metriä, mutta myös syvempiä kohteita löytyy. Virtaukset vaihtelevat. Näkyvyys on yleensä useita kymmeniä metrejä, mutta se vaihtelee, sillä etenkin vuoroveden liikkeet huonontavat näkyvyyttä. Harppauskerrokset ovat kohtuullisia: veden lämpö on talvella noin 22 ja kesällä 30 (harppauskerroksessa 25) asetta. Sukellukset sopivat jo peruskurssin käyneelle, mutta jatkokurssin käyneenä niistä saa enemmän irti.

Valashain voi kohdata alueella syksyllä.

Dhow-vene on varusteltu sukeltajan tarpeisiin, ja isommalle porukalle sen voi vuokrata vaikka kokonaan.

06_kuvateksti

Muutama vinkki OMAN JA YHDISTYNEET ARABIEMIIRIKUNNAT ovat turvallisia

matkailumaita, ja etenkin Omanissa ihmiset suhtautuvat turisteihin erittäin ystävällisesti. Maat ovat muslimivaltioita, ja paikallisia tapoja kehotetaan kunnioittamaan. Pyhäpäivät ja etenkin ramadanin aika ovat tärkeitä, ja silloin esimerkiksi palveluja on huonommin saatavilla. Huumausainelait ovat ankaria, ja jotkut lääkkeistämme ovat kiellettyjen listalla, kuten pseudoefedriini (esim. Duact) ja melatoniini. Tarkista aina ennen matkaa, onko käyttämäsi lääke kiellettyjen listalla ja pidä reseptit mukana. AUTON VUOKRAAMISTA esimerkiksi Dubaista voi suositella, sillä

hinnat ovat kohtuullisia, bensa halpaa ja suomalainen ajokortti kelpaa. Jos ajat Omanin puolelle, muista ottaa autoon vakuutus, joka kelpaa myös siellä. Liikennekulttuuri on vapaamielinen, ja teillä on paljon kameroita. KESÄLLÄ LÄMPÖTILA voi olla 50 astetta varjossa, joten miellyttävintä

on matkustaa muuhun aikaan. Suomesta edullisimmat lennot saa Dubaihin noin 300 eurolla. Suoria lentoja tehdään lokakuusta huhtikuuhun. Kesäkaudella pääsee esimerkiksi Turkish Airlinesilla Istanbulin kautta 450 eurolla. Etuna on myös 30 kiloa matkatavaroita ruumaan.

VARMISTA LAATU VERTAAMALLA

Musandamiin pääsee vain kutsulla, mutta käytännössä se hoituu helposti sukelluskeskuksen tai hotellin kautta, kunhan varautuu muutaman päivän odotusaikaan. Siellä Dibbassa sijaitsee Nomad Ocean Adventure -sukelluskeskus, jonka retkillä pääsee alueen parhaille kohteille. Keskuksella on Musandamissa oma vierastalo, jossa yö maksaa yhteismajoituksessa 150 AED (noin 38 euroa). Keskus vuokraa tekniikkasukellusvarusteita, ja saatavilla on myös heliumia, nitroksia ja trimiksiä sekä kalkkia rebreatheriin. Nomad Ocean Adventurella on toinen keskus Fujairan puolella The Royal Beach Hotelin yhteydessä.

Al Marsa -sukelluskeskus tekee 2–7 päivän liveaboard-reissuja perinteisen dhow-veneen tyylisillä aluksilla, jotka on varusteltu mukavasti sukeltajan tarpeisiin. Pari yötä ylläpitoineen ja 7–8 sukellusta maksaa 250–300 euroa. Seuran reissulle on hyvä vaihtoehto vuokrata koko vene. Yksi hyväksi havaittu keskus on Divers Down, joka sijaitsee laadukkaan Miramar Hotelin yhteydessä Fujairan Al Aqqassa. Keskuksella on myös varustemyymälä. Sukelluskeskusten palveluja ja toimintaa kannattaa verrata, sillä niissä on isoja eroja. Keskuksista voi tiedustella, montako sukeltajaa otetaan ryhmään, ja siitä voi tehdä jotain päätelmiä palvelun laadusta.

On suositeltavaa ottaa reissuun mukaan omat varaosat ja huoltovälineet, sillä niitä ei Omanista tai Dubaista ole ainakaan helposti saatavilla.

Linkkejä keskuksiin Al Marsa (liveaboard-reissuja Musandamissa)

www.almarsamusandam.com Nomad Ocean Adventures (Fujaira & Musandam)

discovernomad.com Divers Down

diversdownuae.com

SeaOman (Daymaniyatin päiväretkiä, liveaboard-reissuja suunnitteilla myöhemmin tänä vuonna)

seaoman.com/activities/dive

2/2017 SUKELTAJA

Tyrskyt

Kevätkokous palkitsi Kevätkokous sisälsi sääntömääräisten asioiden lisäksi Vuoden Parhaiden palkitsemiset. Myös Vapepan huomionosoituksia jaettiin.

KOKOUKSESSA päätettiin hyväksyä hallituksen esitys ehdollepano-

toimikunnan asettamisesta ja sen kokoonpanosta. Ehdollepanotoimikunnan puheenjohtajaksi valittiin Kari Savolainen ja jäseniksi Jarmo Killström, Lauri Kivimäki, Kimmo Korja, Ilona Lindström ja Irmeli Tirronen.

SUKELTAJALIITON kevätkokous pidettiin 1.4. Kuusankoskella.

KRISTIINA KARILA

Kokouksen isäntänä toimi Sukellusseura Vesikot ry, joka vietti 50-vuotisjuhlaansa samana iltana. Ennen virallisia kokousasioita kuultiin ajankohtaisia aiheita muun muassa e-oppimisesta ja Vapepa-sukellustoiminnasta. Sukelluskouluttaja Ari Vallittu kertoi inhimillisten tekijöiden vaikutuksesta sukellusturvallisuuteen. Kokouksessa jaettiin Vapepan huomionosoituksia. Vapepan valmiuskoordinaattori Arsi Veikkolainen jakoi Erno Olkkoselle ja Kari Savolaiselle Vapepan kultaiset erikoisluokan ansio

Sukeltajaliiton syyskokous järjestetään 28.10. Nokialla Nokian Urheilusukeltajat ry:n 40-vuotisjuhlan yhteydessä. Tervetuloa!

mitalit. Tapani Kallioniemelle myönnettiin Vapepan pronssinen ansiomitali.

ENSI VUODEN JÄSENMAKSUT Kokouksessa esiteltiin vuoden 2016 vuosikertomus, tilinpäätös

Vuoden parhaat palkittiin Vuoden sukelluskalastaja: Joni Onnela, Lakeuden Sukeltajat ry Vuoden vapaasukeltaja: Johanna Nordblad, Freediving Team

sekä tilintarkastajan ja toiminnantarkastajan lausunto ja päätettiin tilinpäätöksen vahvistamisesta. Kokouksessa vahvistettiin Sukeltaja-

of Finland ry Vuoden uppopalloilija: Jim Holmbäck, Riihimäen Urheilusukeltajat ry, Kokkolan Urheilusukel-

liiton eettiset ohjeet ja vuoden 2018 jäsenmaksut:

luskerho Merisaukot ry

JÄSENYHDISTYKSET AIKUISET 27,00 euroa (vuonna 2003 tai ennen syntyneet) NORPAT 13,50 euroa (vuonna 2004–2011 syntyneet) KUUTIT 0 euroa (vuonna 2012 tai sen jälkeen syntyneet) RINNAKKAISJÄSEN 0 euroa (jäsen, joka maksaa yhden seuran kautta

Liiton maksun, voi olla rinnakkaisjäsenenä muissa seuroissa)

Vuoden räpyläuimari: Laura Lähteenkorva, Tampereen Urheilusukeltajat ry Vuoden sukelluskouluttaja: Mika Böös, Sukellusseura Simppu ry Vuoden Vapepa-sukeltaja: Sami Kuivainen, Sukellusseura Vesikot ry Vuoden norppaohjaaja: Riku Kiviluoto, Riihimäen Urheilusukeltajat ry Vuoden norppa:

Anna Ritari, Murena ry

HENKILÖJÄSENEN jäsenmaksu 27,00 euroa

Vuoden seura:

Lakeuden Sukeltajat ry

TUKIJÄSEN 1000 euroa

Vuoden norppaseura:

Delfin ry

YHTEISÖJÄSEN 270 euroa.

Vuoden sukeltaja:

Pekka Tuuri, Espoon Dyykkarit ry

Kristiina Karila

MUUT

Sukeltajaliiton aktiivinen Vapepa-toiminta sai tunnustusta, kun Vapepan valmiuskoordinaattori Arsi Veikkolainen jakoi Kari Savolaiselle ja Erno Olkkoselle Vapepan kultaiset erikoisluokan ansiomitalit ja Tapani Kallioniemelle Vapepan pronssisen ansiomitalin. Sami Kuivainen puolestaan valittiin Liiton Vuoden Vapepa-sukeltajaksi. Kuvassa vas. Kari Savolainen, Erno Olkkonen, Sami Kuivainen ja Arsi Veikkolainen. Myös iltajuhlassa palkittiin mittava joukko Vesikot ry:n Vapepa-toiminnassa mukana olleita.

2/2017 SUKELTAJA

Nokkava erikoisuus NOKKAKALA on silakkamaisen hopeanhohtoinen ja pitkulainen kala,

jonka leukavärkit nähdessään kalaa ei voi olla tunnistamatta. Nokkakalan pitkälle ulottuvat leuat ovat täynnä pikkuruisia hampaita. SelkäShutterstock

evä löytyy vasta läheltä pyrstöä, ja kalan vanha nimi, nokkahauki, viittaakin ruumiin ja pitkän suun haukimaisuuteen. Nokkakala on monella tapaa erikoisuus Suomen vesillä. Se on meri- ja avovesikala, joka viihtyy suolaisessa vedessä Väli- ja Mustallamerellä, Atlantin Euroopan puoleisella rannalla ja Itämerellä Selkä-

Nokkakalaa ei ole onnistuttu vielä kuvaamaan Suomen vesissä.

merelle ja Suomenlahdelle asti. Nokkakaloja on ilmeisesti ollut Itämeressä suolapulssien mukaan välillä enemmän, välillä vähemmän,

Eräs nokkakalan erikoisuuksista ovat sen vihreät luut. Samoin kuin

mutta viime aikoina on alettu epäillä, että erikoinen kala myös lisään-

vihreäluisella kivinilkalla, väri johtuu biliverdiinistä, jota syntyy aineen-

tyisi Suomen rannikolla. Ilmastonmuutoksen aiheuttama lämpenemi-

vaihduntatuotteena kummassakin kalassa. Vihreistä luistaan huoli-

nen saattaa olla nokkakalalle mieleen.

matta nokkakala on erinomainen ja rasvainen ruokakala, jota tarjo-

Nokkakalat vaeltavat talviteloiltaan Brittein saarten vesiltä Tanskan salmien kautta Itämerelle. Pohjoisin yksilö on saatu Kokkolasta.

taan esimerkiksi Virossa ympäri vuoden. Nokkakala tunnetaan Suomessa niin puutteellisesti, että Luon-

Nokkakalat lisääntyvät matalassa lämpimässä (vähintään 15-as-

nonvarakeskuksen tutkija Lauri Urho on ”etsintäkuuluttanut” kalan.

teisessa) vedessä esimerkiksi meriajokkaan tai rakkohaurun eli rak-

Jos törmäät nokkakalaan Suomen rannikolla, ota yhteyttä LUKEen ja

kolevän seassa. Poikaset ehtivät ensimmäisen kesän aikana vajaan 10

ilmoita havaintosi.

cm:n mittaisiksi. Poikasina nokkakalojen alaleuka on yläleukaa pidem-

ESSI KESKINEN

pi ja ne liikuskelevat pintavedessä parvina metsästämässä eläinplanktonia. Aikuisina leuat asettuvat tasamittoihin ja nokkakalojen parvet metsästävät niillä tuulenkaloja, piikkikaloja ja nuoria silakoita.

Nokkakalahavainnoista voi ilmoittaa osoitteessa

www.kalahavainnot.fi

Jyrki Nurmi

Avomeriuintia Raumalla Luonnon päivänä PERINTEIKÄS, nyt jo 22. Rauman Kylmäpihlajauinti järjestetään Suo-

mi 100 -vuoden kunniaksi avoimena kaikille. Järjestävä seura Rauman Laitesukeltajat kutsuu sukeltajat mukaan tähän 7,5 kilometrin mittaiseen avomeriuintiin Suomen Luonnon päivänä 26.8. Rauman edustalle. – Tapahtuma on kuntotapahtuma; emme siis kilpaile muita kuin itseämme vastaan, mutta jos loppukirissä velipoika yrittää ohi, niin

Rauman Laitesukeltajat kuuluu noin 500 jäsenellään Suomen suu-

tietysti haasteeseen vastataan. Kertaakaan koko matkan uinut ei ole

rimpiin sukellusseuroihin. Seurassa voi harrastaa vauvasta vaariin

ollut maalissa allapäin. Keskeyttäneet ovat olleet hieman apeana,

muun muassa vauvauintia, norppa- ja kuuttitoimintaa, uimahyppyä,

mutta keskeyttämiseen on ollut yleensä hyvä syy, esimerkiksi 12 m/s

sukelluskalastusta, vapaasukellusta ja laitesukellusta. Myös kilpa

vastatuuli 1,5 metrin aallokon kera, kertoo Jyrki Nurmi Rauman Laite

tasoinen uppopallojoukkue on työn alla.

sukeltajista.

KRISTIINA KARILA

Perinnelaiva Kaljaasi Ihana seuraa reitillään uimareita, joten kannustusjoukot pääsevät mukaan kuivin jaloin seuraamaan tapahtumia. Majoitusta voi tiedustella tunnelmalliselta linnakesaari Kuuska-

Haasta raumalaiset!

jaskarilta.

KERÄÄ PORUKKA kasaan ja lähde haastamaan raumalaiset omilla

– Kylmäpihlajauinti sai alkunsa sataman laajennusehdotuksista.

kotivesillään! Osallistumispaikkoja on rajoitetusti, ilmoittaudu

Tuolloin sataman laajentumissuunta oli Ruuhiluoto, joka sijaitsee seu-

ripeästi mukaan (viimeistään 21.8.). Lue tarkemmin

raavana saarena satamasta ulospäin. Muutama seuran jäsen päätti

www.raumanlaitesukeltajat.fi. Tapahtumalla on myös

uida viimeistä kertaa Viljasiilon kallioilta Kylmäpihlajalle. Olemme ta-

Facebook-sivu nimellä Kylmäpihlajauinti.

pahtuman myötä olleet vaikuttamassa sataman laajentumissuuntaan, tai näin ainakin uskomme. Satama on laajentunut, muttei siihen suuntaan, jota me sukeltajat käytämme, Jyrki Nurmi sanoo.

Majoitus- ja laivatietoa

www.ihana.fi, www.kuuskajaskari.fi

Metsähallitus 2011/Essi Keskinen

Makrolevien uudet nimet KUKA muistaa vielä kiistelyn siitä, voiko maamyyrää sanoa kontiai-

seksi? No, nyt keskustelun voi aloittaa makrolevillä. Rakkolevästä nimittäin tuli rakkohauru, kun makrolevät nimettiin uudestaan. Muutamia vuosia sitten Luonnontieteellinen keskusmuseo sai uuden nimen LUOMUS. Samalla päätettiin saattaa loppuun pitkään hautunut projekti, suomenkielisten nimien antaminen kaikille Suomen ja muutamille naapurimaidenkin makroleville eli silmin nähtäville suuremmille leville. Suomen Biologian Seuran Vanamon leviennimeämistoimikunta tarttui toimeen ja keräsi ensin kaikkien nimettävien makrolevien tämänhetkiset tiedot. Ensin tarkistettiin levien taksonomia – se on muuttunut huomattavasti parin viime vuoden aikana, kun erityisesti DNA-teknologia on tuonut muutoksia sukulaisuussuhteisiin. Uudet suomenkieliset nimet haluttiin vastamaan todellisia sukulaisuussuh-

Rakkohauru eli vanhalta nimeltään rakkolevä.

teita. Lisäksi muutamista eri levistä oli ristiin puhuttu monella samalla nimellä. ESSI KESKINEN

2/2017 SUKELTAJA

Lue pidempi artikkeli netissä

www.sukeltaja.fi > Lehti > Artikkelit

Stig Gustavsson

OHOI! Sukelluslasit

ja maskit omilla vahvuuksilla. Olemme ripeitä alamme asiantuntijoita. Varaa aika:

09 694 3668

Viime kesänä olimme rantakallioilla juuri valmistamassa pitsaa grillissä, kun viereemme saapui kolmen lapsen tuttavaperhe omalla aluksellaan. Päivällisestämme muodostui hauska tapahtuma, jossa jokainen sai vatsansa täyteen. Ainekset riittivät hyvin suunniteltua isommalle porukalle.

tai helsinginoptiikka.fi

Saaristolaispizzaa grillissä VINKKI Pizzan paistamiseen ei välttämättä tarvita uunia, vaan se valmistuu sukellusretkellä myös grillissä. Sen tekeminen vaatii hieman viitseliäisyyttä, mutta on vaivan arvoista. Pizzat ovat reilun teelautasen kokoisia. Ne paistuvat nopeasti ja jokainen voi valita

FUN DIVE OY

LOPPUUNMYYNTI! MYYMÄLÄSSÄ -20%

omat täytteet. Valmista pizzataikina ja kohota se kaksinkertaiseksi. Sillä aikaa kun taikina kohoaa sytytä grilli ja valmistele täytteet. Sekoita tomaattikastike, pilko täyteainekset ja raasta juusto. Nosta pieni pala taikinaa jauhotetulle leikkuulaudalle ja tasoita se käsin jauhojen avulla. Levitä öljyä toiselle puolelle ja pane pohja grilliin paistumaan öljytty puoli alaspäin. Paista muutama minuutti, niin että taikina alkaa hieman kuplia. Nosta pohja grillistä, käännä se ja levitä grillatulle puolelle tomaattikastiketta, valitsemiasi täytteitä ja juustoa. Pane pizza takaisin grilliin ja kypsennä muutama minuutti niin, että juusto alkaa kuplia. Tarkkaile, ettei pizza pala. MINNA GUSTAVSSON

Pizzataikina puoli pakettia kuivahiivaa

TOMAATTIKASTIKE

1 dl vettä

tomaattipyrettä pieni purk-

1 rkl öljyä

ki, johon lisätään 1 rkl öljyä,

3 dl vehnäjauhoja

puristettu valkosipulin kynsi ja

1/2 tl suolaa

oreganoa

TÄYTTEEKSI esim. sipulia, paprikaa, aurinkokuivattuja tomaatteja,

ilmakuivattua kinkkua, kesäkurpitsaa, sieniä, oliiveja, ananasta, juustoja (mozzarella, vuohenjuusto), itse kalastettua kalaa. Paistamiseen öljyä.

Fun Dive Oy www.dive.fi 0400-740436

Maariankatu 8 Turku, avoinna ti - pe 13-17

Pekka Tuuri

Pate sai muistolaatan.

Hirsiarkku-Pate sai arvoisensa satavuotispäivän LAUANTAINA 11.3. vietettiin Suomenlinnassa Helsingin edustalla eri-

seen hirsitaloon, ja se on todennäköisesti maailman suurin hirsistä

koisia satavuotissyntymäpäiviä. Tykistölahden pinnan alla nimittäin si-

rakennettu työmaapato. Se ulottuu koko Tykistölahden poikki. Pato

jaitsee valtava hirsirakenteinen työmaapato, joka saavutti kunniakkaan

paikannettiin 1980-luvun vedenalaisinventoinnissa. Tuolloin vapaaeh-

sadan vuoden iän. Sukeltajaliitto ja Museovirasto yhteistyökumppa-

toiset meriarkeologian harrastajat mittasivat ja piirsivät rakennetta

neineen järjestivät avoimen ulkoilmatapahtuman Paten kunniaksi.

lähes sata sukellustuntia. Muistolaatta kunnioittaa myös tätä vapaa-

Sukellusseurat H2O ja Urheilusukeltajat organisoivat sukelluksia

ehtoistyötä.

padolle, ja sukeltajat kävivät myös kiinnittämässä patoon muistolaa-

Tapahtuman järjestivät yhteistyössä Museovirasto, Sukeltajaliit-

tan. Pinnan päällä asiantuntijat kertoivat yleisölle padon historiasta.

to, Suomen meriarkeologinen seura, sukellusseurat H2O ja Urheilusu-

Suomenlinnailmiö ry:n järjestämä ulkoilmakahvila palveli kävijöitä,

keltajat, Suomenlinnailmiö ry, SubZone Oy ja Alfons Håkans. Kiitämme

joita aurinkoinen sää houkutteli paikalle. Padolla vieraili yhteensä

Sotamuseota, Suomenlinnan K-kauppaa ja Suomenlinnan hoitokun-

17 sukeltajaa ja tapahtumassa pinnan päällä arviolta 200 henkilöä.

taa avusta!

Massiivista Patea voi verrata sata metriä pitkään kolmikerroksi-

Divers

- Majoitustilat 4 mh - Keittiö, sauna, pesuhuone

KRISTIINA KARILA

NARDI KOMPRESSORIT

- Varusteiden huoltotila - Varusteiden kuivaushuone - Täyttöasema 230 / 300 bar Kaatialaan 25 min, max.15 henkilöä Rannankyläntie 686 LEHTIMÄKI

Rannankylä Oy

040-59 14 997

PACIFIC E AUTOMATIC

DIVETECH COMPRESSORS Rataskuja 1 03100 NUMMELA +358 (0)40 505 1146 jouko.askola@divetech.fi www.divetech.fi

Jaana Ihme

Ammattisukeltajat järjestäytyivät jo varhain KIRJA Suomen Sukeltajain liitto ry perustettiin vuonna 1906. Kyseessä ei suinkaan ole sama yhdistys, kuin 1956 perustettu Sukeltajaliitto ry, vaan ammattisukeltajien järjestö, jonka historia kertoo yhtä lailla sukeltamisen kuin suomalaisen yhteiskunnankin muuttumisesta reilun sadan vuoden aikana. Teos ”Toistasataa vuotta pinnan alla – Suomen Ammattisukeltajien tarinallinen historiikki 1906–2016” sisältää paljon kuvia, vanhoja dokumentteja, lyhyitä kertomuksia ja monenlaista sirpaletietoa

Ilmoita havaintos

henkilöistä ja tapahtumista eri vuosikymmeninä. Keskeisiä teemoja ay-toiminnan lisäksi voi löytää esimerkiksi turvallisuusajattelun ja sukellustekniikan kehittymisestä. Suupieliä nostattaa esimerkiksi 50-luvulla vallinnut eripura ja epäluulo ”oikeiden” ja ”sammakkosukeltajien” välillä. Liitto suhtautui jo 30-luvulla kielteisesti alkoholiin ja kannatti innokkaasti kieltolakia. Toisaalta narumiehen tehtäviin kuului ojentaa tauolla sukeltajan rukkaseen sopiva jatkettu pyykkipoika, johon sytytetty tupakka oli sijoitettu. Ammattisukeltajien liiton jäsenmäärä oli suurimmillaan 264 jä-

Sukeltaja, näitkö emokotilon? MEILLÄ harvalukuisista, nykyisellään lähinnä Saimaalta sekä Kymi-

joesta ja sen edustan merenlahdilta havaituista emokotiloista kaiva-

sentä vuonna 1968. Liitto yhdistyi Rakennusliittoon 1970, mutta

taan havaintoja. Emokotilot (Viviparus contectus ja Viviparus vivi-

toimii edelleen omana osastonaan, jossa tosin 2015 oli enää kaksi

parus) ovat suurimpia vesikotiloitamme, sillä ne voivat olla jopa

sukeltavaa jäsentä. Sukellustöitä ei enää teetetä verokorttisukelta-

5 cm korkeita ja 2–3 cm leveitä. Meillä elää kaksi lajia: kärkiemokoti-

jilla, ja aika on ajanut ohi monista vanhoista toimintatavoista. Sukel-

lo ja tylppäemokotilo. Kotiloita voi sukeltamisen ohella havainnoida

luksen pioneerit rakensivat kuitenkin niin Suomen satamia kuin yh-

tyynellä säällä myös rannalta tai veneestä käsin. Tyhjiä kotilonkuo-

teiskuntaakin ja pohjustivat tietä turvalliseen sukeltamiseen myös

ria voi löytyä rannoille ajautuneena.

harrastuksena. MATTI AROLA

Ilmoita havaintosi katriina.kononen@gmail.com tai ulla-maija.liukko@ymparisto.fi. Ilmoita löytöpaikan sijainti ja liitä mukaan valokuva. Kotilot kuvataan asennossa, jossa suuaukko osoittaa katsojaan päin. Lisätietoa www.ymparisto.fi/nilviaistyoryhma Lue pidempi artikkeli, jossa on tunnistusta helpottavia kuvia ja tietoja

www.sukeltaja.fi > Lehti > Artikkelit.

Anne Pentti: Toistasataa vuotta pinnan alla – Suomen Ammattisukeltajien tarinallinen historiikki 1906–2016. Kirjaa on saatavilla vielä joitakin kappaleita Forum Marinumista, www.forum-marinum.fi.

TOP 3

Kesän sukelluskohteet Suomessa

Näitä en jätä väliin Kesällä on mukava käydä tutustumassa uusiin kohteisiin. Aktiivinen sukeltaja ja seuratoimija Jouni Palonen Tampereen Urheilusukeltajista vinkkaa muutaman tutustumisen arvoisen kohteen kesäreissulle.

PAAKKILA

Ruutanan lammella Talviaisissa voi käydä keväisin katsomassa hauskoja nutipäitä.

PAAKKILAN avolouhos on kirkasvetisin paikka, missä olen Suomessa sukeltanut. S yvyyttä

löytyy noin 30 metriä, ja 28 metristä lähtee tunneli vieressä olevaan lampeen. Pohjassa on lainit (narut), joita voi seurata sekä autonromu, moottoripyörän raato ja paljon muuta hauskaa katseltavaa. Louhitut kallionreunat ovat mahtavan näköisiä. Paakkila on avoin kaikille.

HERAMAAJÄRVI, KANGASALA HERAMAAJÄRVI sijaitsee Kangasalla lähellä Lihasulan kylää. Maksimisyvyys on 32 metriä.

Tämä lähdepohjainen järvi sulaa muita myöhemmin. Sinne pääsee sukeltamaan omatoimisesti kävelemällä rantaan vievää tietä puolisen kilometriä (tie on reserviupseerikerhon hallussa ja suljettu portilla, joten autolla ei pääse rantaan) tai osallistumalla tapahtumiin, joita järjestän kesällä noin kerran viikossa reserviupseerikerhon mökillä. Sukelluksen jälkeen voi paistaa makkaraa ja joskus on saunottukin. Veteen pääsee laiturilta. Pohja laskeutuu melko nopeasti 30 metriin. Vesi on kirkasta ja kesällä päivänvalo tulee pohjaan asti. Pohjassa on isoja kivenlohkareita, ja 11 metrin syvyydestä laiturilta oikealle sukellettaessa löytyy pieni soutuveneen hylky. Toisinaan vastaan tulee todella isoja ahvenparvia.

RUUTANA RUUTANA sijaitsee Talviaisissa noin 65 km Tampereelta. Se on todella idyllinen pieni lam-

pi tai järvi, jonne on mukava mennä viettämään kesäpäivää. Keväällä se kuhisee nutipäitä, lammen koivujen oksat ovat paikka paikoin veden alla ja oksien lomassa uiskentelee ahtana on 12 metriä syvä keskeltä, mutta kaikki mielenkiintoinen nähtävä on noin viidessä

Kuka?

metrissä tai matalammalla lammen reunoilla.

JOUNI PALONEN,

venparvia. Vesi on todella kirkasta, joten kohde on otollinen sukelluskuvaamiseen. Ruu-

Tampereen Urheilusukeltajat.

BONUSVINKKI!

Jouni ilmoittaa retkistä

Tampereen Kaukajärvi on minulle todella rakas ja tärkeä kohde, jossa sukellan paljon.

Heramaajärvelle TaUrsun

Järvellä on monta veteenmenopaikkaa ja monipuolisesti nähtävää. Suosittelen!

Facebook-sivulla.

2/2017 SUKELTAJA

Seurat

Ei mitään aprillia Sukelluspareja oli tusinan verran ja rasteja

voitelu kohdallaan, vai molemmat? Sukellus-

kymmenen. Edellä kerrotun lisäksi rasteilla

parista toinen sujautti jalkansa suksien rem-

muun muassa käveltiin rataköyttä myöten

meihin ja toinen asettui suksien takapäähän.

pää alaspäin, heitettiin ”tikkaa” erikokoisten

Siinä he sitten yhteistuumin hiihtelivät poh-

renkaiden läpi ja sukellettiin sokkomaskilla

jassa altaan päästä päähän. Toisaalla parille

pyrkien säilyttämään suunta ja syvyys. Niin

annettiin suljetussa muovipussissa kymme-

kilpailijoilla kuin rastivalvojillakin oli hauskaa,

nen tulitikun rasia. Tikut täytyi saada pala-

ja kilpailuparit suorittivat tehtävät hyvällä

maan altaan pohjalla. Jujuna oli tietysti astia,

fiiliksellä ja innostuneina. Eiköhän se takaa

jonka ilmataskussa homma onnistui, tai sit-

tapahtumalle jatkoa.

ten ei. Nappisuoritukseen ylsi vain yksi pari,

Aprillirallin ideoinnista ja toteutukses-

mutta muutkin parit keksivät mielenkiintoi-

ta vastasivat Tampereen Urheilusukeltajat,

sia ratkaisuja.

Scuba Libre, Oxy Dive Club, Rauma-Repola

Meneillään oli Aprilliralli, aprillipäivänä.

Diving Club ja ScubaDo. Hyvin onnistunut ta-

Tampereella järjestettiin taannoin keväisin

pahtuma oli hieno osoitus seurojen hyvästä

Mustamakkararalli. Ralliperinne jäi vuosiksi

yhteistoiminnasta Tampereella.

uinumaan, mutta herätettiin nyt uudelleen

LEENA KOIVUMÄKI

eloon toiveena, että tapahtuma vakiintuisi

TAMPEREEN URHEILUSUKELTAJAT

kevätohjelmaan.

Kurssi kalastukseen?

Leena Koivumäki

HYVIN SUKSI LUISTI. Olikohan kunto vai

Annukka Sissala, oik. (Tampereen Palolaitoksen Sukeltajat) oli houkutellut Marika Vuorelan (Lakeuden Sukeltajat) mukaan ralliin. Ystävykset fiilistelivät rallin iloisesti läpi sijoittuen hienosti kolmansiksi. Rallin voittivat Vesa ja Noora Siren Rauma-Repola Diving Clubista ja toiseksi sijoittuivat Jukka-Pekka Tanner ja Noora Palola Tampereen Palolaitoksen Sukeltajista.

Nastolassa sukellus kiinnosti

LAPPEENRANNASSA on kokeiltu pienimuo-

NASTOLAN SUKELLUSSUUNNISTAJAT

tästä. Samoin seura tunnetaan hyvin, koska

toisen kurssin järjestämistä sukelluskalastuk-

esittelivät sukellusta Nastolan harrastemes-

järjestämme keväisin lasten uimakoulun.

sesta. Saimaan Norppien puheenjohtaja Jussi

suilla 6.5. Ständillä kävi paljon sukelluksesta

Niissä on käynyt jo useita satoja lapsia,

Nuutinen yllättyi kurssin suosiosta.

yleisesti kiinnostuneita. Kymmenkunta ihmis-

ja vanhemmat voivat seurata siinä sivussa

tä oli kiinnostunut tulemaan kurssille, ja heille

meidän allasharjoituksia, hän lisää.

ta näyttää siltä, että kymmenkunta kurssi-

luvattiinkin järjestää intro-

tetaan. Tälle tuntuu siis olevan tilausta, sil-

sukellukset kevään ja alku-

lä seuran tarjoama kurssi voi olla hyvä tapa

syksyn aikana.

päästä lajiin kiinni ja samalla välttyy teke-

– Oli mukava kuulla, että

mästä niitä samoja virheitä kuin muut, hän

monella oli positiivisia koke-

toteaa.

muksia sukelluksesta, snork-

Ensimmäisellä kerralla esiteltiin lajia ylei-

lailemisesta tai muuten vain

sesti, käytiin läpi varusteet ja tehtiin altaalla

kiinnostusta vedenalaiseen

perustreeniä.

maailmaan. Puuttui vain se

– On mukavampaa, että joku kertoo mikä

pieni potku, että lähtisi mu-

on nokkabungee, wishbone, flopperi tai hai-

kaan jonkin seuran toimin-

nevä ja saa suoraan vinkit millainen märkä-

taan ja kursseille, kertoo

puvun tulisi olla, kuin selvitellä niitä itse ne-

Marko Perttilä.

tistä, hän sanoo.

Marko Perttilä

– Odotimme ehkä 4–5 henkilöä, mut-

– Meillä on erittäin aktii-

Toukokuussa jatkettiin vielä pari kertaa

vista Junior Life Saver -toi-

luennoilla ja halliharjoitteilla, ja kesällä on

mintaa, ja monet uima-

tarkoitus käydä jokaisen kurssilaisen kans-

hallilla käyvät tiesiväkin jo

sa kertaalleen kalassa. Sen jälkeen katsotaan,

Mikko Hyttisen sukelluspäiväkirjat ovat täynnä taidokkaita piir roksia sukelluskohteista, ja niitä kelpasi esitellä messukävijöille. Ella Perttilä suorittaa parhaillaan peruskurssia, kuten kaksi vanhempaa siskoaankin häntä ennen.

miten kurssia aletaan viedä eteenpäin.

Mitä teidän seurassanne tapahtuu? Oliko juhlat tai hauska leiri? Ottiko joku kivan kuvan seuran reissulta? Keksittekö toimintaanne jotakin ihan uutta? Tällä palstalla seurat voivat kertoa kuulumisiaan. Laita viestiä kristiina.karila@sukeltaja.fi

2/2017 SUKELTAJA

Vuonna 1958 uponnut M/S Hadsel on Norjan kauneimpia ja kuvatuimpia hylkyjä, eikä ihme: hylky on melko hyvin säilynyt ja nähtävillä on paljon yksityiskohtia.

2/2017 SUKELTAJA

Aitoja sukelluselämyksiä

Lofooteilla Kirkas vesi, runsas vedenalainen elämä ja haastavat hylkysukellukset vetävät vertoja mille tahansa trooppiselle koralliriutalle. Mitä muuta voikaan toivoa? Lofootit on sukeltajien toiveuni! Teksti ja kuvat CHRISTIAN SKAUGE Käännös englannista Pekka Kaikumo

2/2017 SUKELTAJA

Radio on aikaa sitten vaiennut.

Tuoreen kelpin siimeksessä on metsän tunnelmaa.

ohjois-Norjan Lofootit on siitä merkillinen saariryhmä, että siellä voi sukeltaa lähes missä tahansa. Mahdollisuuksien runsaus pyörryttää, ja siksi on hyvä pyytää apua paikallisilta, jotka tietävät mistä löytyvät hienoimmat piilossa olevat helmet. Lofoottien keskivaiheilla Ballstadissa sijaitsevan Lofoten Diving -keskuksen omistaja Daniel tuntee vedet kuin omat taskunsa. Ballstad on loistava tukikohta sukelluksille. Sieltä pääsee nopeasti sukelluskohteisiin, jotka ulottuvat eteläisistä Reinestä ja Nusfjordista aina pohjoisempiin Svolværiin ja Raftsundetiin sekä useisiin muihin paikkoihin Vesterålenin salmiin vieläkin pohjoisemmassa. Aluksi suuntasimme kohti kaakkoa kohteelle, joka on tunnettu syvistä kuruistaan ja upeista, kauttaaltaan merikourien ja merivuokkojen peittämistä seinämistään. Matkalla ihailimme lumisia vuorenhuippuja, vihreää rantaviivaa ja rosoisia kallioita, joiden välissä hiekkarannat pilkottivat valkoisina kuin Intian valta-

2/2017 SUKELTAJA

merellä ikään. Vesi on kirkasta ja puhdasta, ja kaikkialla on läsnä meren ja rantojen tuoksu. On helppo ymmärtää, miksi ulkomaiset turistit vierailevat joukoittain Lofooteilla – kesäisin ja talvisin.

M/S Gudrún Gisladóttir -troolari upposi vuonna 2002.

Ballstad

GRAND CANYON

Perillä kohteella kesäkuinen kelppimetsä oli nuorta, vihreää ja puhtaana muista eliöistä. Uimme rauhallisesti tämän valtavan salaattibaarin yli, eikä kestänyt kauaa, kun löysimme etsimämme kurun. Jyrkkien vuortenseinämien välissä kasvoi tiheästi merikouria, joiden väriloisto häikäisi. Syvemmällä näimme rasvakaloja, hyvin naamioituneita simppuja, suuria korallietanoita ja pieniä pyrstöä heiluttavia lyyraturskia. Kurun pohjalla oli pieni tasanne, jossa oli suuri kelppimetsä, ja pienen kierroksen jälkeen palasimme pintaan kurun kautta. Ihanaa! Kuvaus kohteet olivat jonossa odottamassa vuoroaan. Minne kääntyikin, havaitsi kuinka hienoa sukeltaminen Norjassa voi olla.

JÄNNITTÄVÄÄ HYLKYSUKELLUSTA

Sukeltajat ovat vaativia turisteja. Kaunis luonto sinällään ei vielä takaa onnistunutta matkaa. Mukana olleet belgialaiset ystävämme olivat intohimoisen kiinnostuneita hylyistä, ja siksi ajoimme kauniiseen Reineen. Vuonna 1958 entinen Hurtigrutenalus M/S Hadsel upposi Hamnøyn edustalla Reinestä koilliseen ja jäi makaamaan

Lofoten Diving -keskuksen isäntä Daniel tuntee alueen vedet kuin omat taskunsa.

Upea, merivuokkojen kansoittama seinämä Nusfjordin sataman ulkopuolella vetää vertoja tropiikin riutoille.

Valokuvauskohteena Hadsel on epäilemättä upeinta, mitä Norjan rannikolla on tarjolla. 45 asteen kulmassa hiekkapohjalle noin 40 metrin syvyyteen. Laskeuduimme ankkuriköyttä pitkin 44 metrin syvyyteen ja hylky ilmestyi pimeydestä: näky oli mykistävä. Hadsel on kuvankaunis ja melko hyvässä kunnossa. Nähtävissä on paljon upeita yksityiskohtia laivan koko pituudelta, etumasto on edelleenkin pystyssä ja hylkyyn pääsee helposti sisään. Valokuvauskohteena Hadsel on epäile-

mättä upeinta, mitä Norjan rannikolla on tarjolla. Ballstadista länteen sijaitsee myös 71-metrinen M/S Gudrún Gisladóttir -troolari, joka upposi vuonna 2002. Se on vieläkin paremmassa kunnossa kuin Hadsel ja makaa 27–40 metrin syvyydessä. Lofoten Divingin retkillä pääsee sukeltamaan myös seuraaville hylyille: D/S Ramø, D/S Hamburg, Minenräumschiff 25, M/S Karlshorst ja Svolværissä sijaitseva Siw-Aina. Ruosteesta riippuvaisille niissä on yllin kyllin nautittavaa. UPEA VUOKKOSEINÄMÄ

Kaunein seinämä, jonka matkalla näimme, sai rumimman lempinimen. Ei kuitenkaan siksi, että siinä olisi ollut mitään rumaa. Aivan maalauksellisen Nusfjordin sataman ulkopuolella sukelsimme pitkin jyrkkää seinämää, jossa oleili joukoittain merimetsoja. Niiden ulosteiden takia vedessä oli paljon ravinteita. Paikan oli löytänyt ennen meitä noin miljoona merivuokkoa. Ne elivät vieri

vieressä mattona vajaasta puolesta metristä aina yli 20 metrin syvyyteen saakka! Seinämä sai porukassamme nimen ”shit wall”. Se oli niin värikäs ja tiheään kasvanut, että sitä voi hyvinkin verrata trooppisiin riuttoihin. Neuvoisin tekemään tämän sukelluksen päivän toisena tai kolmantena sukelluksena. Täällä ei nimittäin tarvitse mennä syvemmälle kuin 10 metriin, koska näkymät ovat maailman parhaita. HERKULLISIA ELÄMYKSIÄ

Salmen toiselta puolelta löysimme hienoja kampasimpukoita ja keräsimme niitä alku palaksi. Muut ainekset ostimme Anitas Sjømat -kaupasta Sakrisøystä matkalla kohti majapaikkaamme. Kaupassa on tarjolla vaikuttava valikoima raakaa ja säilöttyä kalaa ja mereneläviä. Lofooteilla monet asiat pyörivät ruoan ympärillä. Se ei ole yllättävää, sillä fantastisia raaka-aineita on saatavilla aivan lähietäisyydeltä. Meren antimet ovat aina yhtä tuoreita, koska ne on tuotu keittiöön » 2/2017 SUKELTAJA

Kelpit tarjosivat kokenneellekin kuvaajalle yllätyksen: pinta oli niin tuore ja kiiltävä, että siitä saattoi kuvata värikään vapaakiduskotilon heijastuksen.

Joka sukeltajalle on tarjolla jotakin kiinnostuksen mukaan: on hylkyjä, luontoa, virtauksia, seinämiä ja kelppimetsiä. lähes suoraan vedestä. Seudulla on useita erittäin korkealuokkaisia ravintoloita. Herkuttelimme merikrotilla ja kalakeitolla, jotka ruotsalainen mestarikokki Mikael Björkman valmisti Reinen Hamnøyn satamassa. Hän avasi meille ravintolansa ovet ja tarjoili herkkujaan siitä huolimatta, että saavuimme päivälliselle liian aikaisin. LOISTAVAT VAPAAKIDUSKOTILOT

Pieneliöihin ihastuneille Lofootit tarjoaa paljon jännittävää nähtävää. Teimme muutamia hienoja makrosukelluksia Ballstadin sataman ulkopuolella. Kelppimetsien ja hiekkalaikkujen keskeltä löysimme pienen pieniä aarteita. Kelppimetsä oli täynnään hauskoja, värikkäitä katkoja ja erakkorapuja. Vajaan 12 metrin syvyydessä löysimme jopa kirkkaanpunaisia naamiokatkoja (Spirontocarus liljeborgi). Vapaakiduskotilot olivat myös hauskasti näkyvillä, erityisesti uskomattoman upeat pienet rimpsuetanat (Facelina

2/2017 SUKELTAJA

auriculata). Niitä esiintyy harvinaisempana Etelä-Norjassa, mutta Lofooteilla niitä oli röykkiöittäin. Oli ällistyttävää, miten tuoretta kelppi oli: pystyin valokuvaamaan kirkasväristen vapaakiduskotiloiden heijastuksia kelpin kiiltävästä pinnasta – en ole koskaan törmännyt moiseen!

Maailmanluokan rantoja LOFOOTTIEN RANNAT ovat muuten

omaa luokkaansa, eikä vastaavanlaisia juuri löydy muualta maailmasta. Liidunvalkoinen simpukkahiekka ulottuu niin kauas kuin silmä kantaa, ja turkoosin

KAIKKEA KAIKILLE

sininen vesi muistuttaa enemmän Ma-

Lofootteja voi suositella kaikille. Joka sukeltajalle on tarjolla jotakin kiinnostuksen mukaan: on hylkyjä, luontoa, virtauksia, seinämiä ja kelppimetsiä. Sukellukset ovat pääosin helppoja, mutta etenkin hylkysukelluksilla tarvitaan kokemusta. Lofoten Diving -sukelluskeskus huolehti meistä hyvin. Sukellukset sovitettiin vieraiden kiinnostuksen mukaan, eikä mitään jäänyt puuttumaan. Olisin tosin mielelläni käynyt vielä kerran Nusfjordin uskomattoman kauniilla vuokkoseinämällä. Se oli todella huippuhieno sukelluskohde!

lediiveja tai trooppisia vesiä. Lofooteilla vierailevien pitäisi varata ainakin yksi päivä kiertoajelua ja patikoimista varten. Silloin voi nauttia upeasta luonnosta, Reinen ja Nusfjordin kauniista vesistä, ruoasta ja lokeista. Hienointa rannikkoseutu on Hauklandin, Rambergin ja Uttakleivin lähistöllä, minne pääsee helposti autolla. Älä hämmästy, jos törmäät lainelautailijoihin tai reppuretkeilijöihin – he ovat jo aikoja sitten löytäneet tämän paratiisin.

Lisätietoja

www.lofoten-diving.com

Turkoosi vesi ja jylhien kallioiden reunustamat valkoiset rannat tarjoavat upeat lomapuitteet myรถs ei-sukeltavalle matkailijalle.

- ....

...

2/2017 SUKELTAJA

Mika Böös, Salo

Kouluttaja kannustaa ja innostaa Salon Simppujen vastuukouluttaja Mika Böös, 50, on tehnyt jo vuosia töitä sukellusosaamisen eteen. Pitkäjänteisen seuratyön ansiosta hänet valittiin Vuoden sukelluskouluttajaksi 2016. Mies nauttii eniten hylkykohteista ja palaa aina uudelleen Saaristomerelle. Lue Mikan vinkit aktiiviseen seuratoimintaan. SUSANNA KORKIATUPA Kuva Eva Böös

MISTÄ SUKELLUSHARRASTUKSESI ALKOI?

Vaimoni halusi suorittaa ennen ulkomaanmatkaansa sukelluskurssin Suomessa, ja jouduin kurssille vähän pakosta hänen kaverinaan. Peruskurssi tuli suoritettua kaupallisella puolella, joten seuran puutteen vuoksi Suomessa sukeltaminen jäi tuolloin peruskurssin avovesisukelluksiin. Muutama vuosi myöhemmin liityimme Salon Simppuihin, joka tarjosi puitteet kotomaassa sukeltamiseen kannustavien seuralaisten ja kouluttajien lisäksi. Silloin iski innostus lajia kohtaan. Tosin tuolloin kouluttaminen ei vielä käynyt mielessäkään, vaan keskityimme vain sukeltamaan. MITEN KIINNOSTUIT KOULUTTAMISESTA?

Tästä täytyy kiittää seuramme aktiivisia kouluttajia. Heidän kannustamanaan ja hyvää esimerkkiään seuraten ajauduin lähikouluttajakurssille. Tuota ennen olin toki jo käynyt seurassa P2-, nitrox-, rescue- ja P3-kurssit. Lähikouluttajan kortin sain 2011 ja 2013 suoritin laitesukelluskouluttajan kurssin. 2011 eteenpäin olenkin ollut tavalla tai toisella mukana lähes kaikilla seuramme kursseilla. Lisäksi olen käynyt Advanced Trimix -kurssin. Pyrimme tarjoamaan myös ensiapuun liittyvää koulutusta seuralaisillemme, joten olen käynyt DANin BOA (ensiapu+hapenanto) sekä AED- ja Neuro-kouluttajakurssit. Tekniikkapuolen kurssitkin kiinnostavat, mutta saavat vielä hetken odottaa. KUKA SOPII MIELESTÄSI KOULUTTAJAKSI?

Joku on sanonut, että sukeltaminen ei ole rämäpäiden laji, mikä pätee myös kouluttajien kohdalla. Koska kouluttaja toimii esimerkkinä jokaiselle peruskurssilaiselle, on syytä muistaa, että toimii itsekin kuten opettaa. Rauhallisuuus ja kurinalaisuus on eduksi tietenkin sen lisäksi, että tykkää toimia erilaisten ihmisten parissa. MITEN MARKKINOITTE SEURAN KURSSEJA?

Tänä vuonna mainostimme peruskurssia tarjoamalla ilmaisia introja seuran hallivuorolla, minkä ansiosta saimmekin muutaman kurssilaisen. Vuosittain peruskurssilaisista on seuraan liittynyt kahdesta kolmeen henkilöä. Seuramme aikuisjäsenten määrä on pysynyt vuosia noin sadassaviidessäkymmenessä. Eli seuraan liittyneet ovat yleensä myös pysyneet seurassamme. Olemme viime vuosina pyrkineet tarjoamaan seuralaisillemme mahdollisimman laajan kurssitarjonnan ja vetäneet kursseja pienemmillekin ryhmille. Tämän kevään peruskurssilla oli mukana kahdeksan oppilasta, ja uuden e-oppimismateriaalin ansiosta, jonka pilo-

2/2017 SUKELTAJA

toinnissa olemme mukana, kurssille kurssille olisi voinut ottaa vielä lisääkin halukkaita. MITEN INNOSTAT UUSIA HARRASTAJIA JÄÄMÄÄN SEURAAN?

Kouluttajien esimerkki ja kannustus kotimaassa sukeltamiseen toimii hyvänä markkinointikeinona. Uusien kurssilaisten vetäminen mukaan yhteisiin sukellustapahtumiin mahdollisimman nopeasti kurssien jälkeen on myös hyvä keino. Kotimaan hienoja sukelluskohteita on syytä tuoda esille. Kaupalliselta puolelta saa toki vuokrattua laitteita ja ostettua kaasutäyttöjä, mutta tärkein eli sukelluskaverin saaminen onnistuu parhaiten seurassa. Olemme tarjonneet myös Sukella Suomessa ja Takaisin veteen -kursseja, joiden yksi kohderyhmä on ulkomailla korttinsa suorittaneet sukeltajat. MINKÄLAISTA YHTEISTYÖTÄ TEETTE KAUPUNGIN KANSSA?

Nuorisotoiminta on meillä vireää, kiitos aktiivisten norppatoiminnan vetäjien, joten hallitoimintaan on kiinnitetty sitä kautta huomiota. Pelisäännöt on sovittu uimahallin kanssa, ja niistä pidetään myös kiinni. Kaupungin kanssa teemme yhteistyötä tekemällä joka kevät uimarantojen tarkastuksia ja venepaalujen asennuksessa sekä poistossa. Salojoesta on sukellettu joka toinen vuosi polkupyöriä ja muuta sinne päätynyttä romua. Olemme myös huoltaneet Simppujen aikanaan nostamat ankkurit, jotka ovat Salon kaupungin puistossa. Enemmänkin tehtäisiin, jos aikaa riittäisi. MIKÄ ON PARASTA KOULUTTAMISESSA?

On mukava tuoda uusia ihmisiä sellaisen lajin pariin, mihin itse on hurahtanut. On upeaa nähdä, kun kurssilaiset oivaltavat kuinka hieno laji sukeltaminen onkaan ja siitä innostuneina ovat motivoituneita oppimaan uusia taitoja. Kouluttaminen ”pakottaa” myös itseä pitämään sukellustaitoja yllä, mikä tekee omasta sukeltamisesta nautittavampaa ja turvallisempaa. ENTÄ SUKELTAMISESSA?

Vedenalaisen maailman tutkiminen koukuttaa, oli se sitten järvi, meri, louhos, hylky tai biokohde. Kun kohteita pääsee tutkimaan painottomassa tilassa lennellen, niin mikäs sen hienompaa. Sukelluksen pystyy yhdistämään myös loistavasti matkustamiseen. Voi lähteä sukelluslomalle tai käydä lomalla sukeltamassa. Sukelluksen harrastajat ovat samanhenkistä porukkaa, menipä minne päin maailmaa tahansa, joten aina löytyy hyvää seuraa.

Joko tai Suomessa vai ulkomailla? Ulkomailla. Matkailu avartaa. Kouluttajana vai koulutettavana? Koulutettavana. 20 vai 40 metriä? 20 – enemmän valoa ja elämää, vähemmän typpeä. Kesä vai talvi? Kesä. En tykkää palelemisesta.

Norpat

prinsessa räpylämäki pelastui! Kevään norpparalli, Meritähtien sota, järjestettiin 14.4. Forssan Viihdeuimala Vesihelmessä. Runsaat 60 norppaa ja noin 30 ohjaajaa 12 eri seurasta lähti pelastamaan Prinsessa Räpylämäkeä Vesihelmiplaneetalta. Rallin järjesti sukellusseura GummiWihta. KRISTIINA KARILA Kuvat Suvi Ihamäki

Lukitusta selviytymispakkauksesta löytyy kartta ja kättä pidempää pelastusoperaatioon. Avain piti löytää altaan pohjasta monen avaimen joukosta.

Mäkeä alas kiireesti, Prinsessa odottaa!

Prinsessa Tiihanna Räpylämäki.

Siiri Niittylahden (RRDC) värikäs piirros meritähdistä matkalla pelastamaan Prinsessaa oli yksi piirustus kilpailuissa palkituista töistä.

Kumiveneellä Jabbahuttaa syöttämään.

2/2017 SUKELTAJA

snorkkelisukelluksen uusi turvaohje SNORKKELISUKELLUKSEN uudet turvaohjeet ovat tulleet voimaan. Tässä muutama

vinkki ohjaajille, miten niitä voi käydä läpi oman ryhmän kanssa treeneissä: – Kirjoita ohjeiden otsikot kirjoituslevylle ja piirrä toiselle levylle niitä vastaavat kuvat. Levitä levyt altaaseen ja kehota norppia sukeltamaan/noutamaan yhteen kuuluvat levyt pintaan. – Tee ohjeista rasteja ympäri hallia ja allasta. Rastilta toiselle edetään eri tyyleillä, esim. sukeltaen, uiden selkää, delfiinipotkuin jne. Rastilla norppa kertoo, mitä ohje tarkoittaa.

TURVAOHJEET TIIVIISTI

Mannanhimoinen Jabbahutta odottaa. Ammu vesitussarilla ämpäriä niin että se kippaa, niin Jabbahutta saa manna-annoksensa.

Kouluttaudu ja harjoittele

Huolehdi varusteista

Sukella terveenä

4. Sukella parin kanssa 5.

Mieti missä sukellat

6. Vältä riskejä 7. Kosmisen Metalseakerin kuljettaminen vaatii kärsivällisyyttä.

Ole valmis pelastamaan

Täydelliset turvaohjeet, joista löytyvät mm. sukelluksen käsimerkit yms. löytyvät www.sukeltaja.fi > Materiaalikansio > Turvallinen sukeltaja. Tutustu niihin huolellisesti!

Norpilla oli pelastustaidot jo hyvin hallussa.

SYKSYN RALLI RAUMALLA 30.9.–1.10. Laita kalenteriin!

2/2017 SUKELTAJA

Uudet käsimerkit Turvaohjeeseen 2017 on otettu mukaan joukko uusia käsimerkkejä. Vanhoista ohjeista tutut merkit ovat säilyneet ennallaan. Kaasu loppu -käsimerkki on muuttunut jo aikaisemmin, muutoksesta on kerrottu mm. Sukeltaja-lehdessä 2/2016.

Käännytään takaisin (paluureitille).

Paljonko sinulla on kaasua jäljellä?

100 bar jäljellä tai puolet kaasusta jäljellä. (Sovittava ennen sukellusta.)

Mihin suuntaan?

Katso!

Turvaohjeita päivitettiin Laitesukelluksessa ja snorkkeli sukelluksessa on nyt käytössä uudistetut turvaohjeet. MIKA RAUTIAINEN

2/2017 SUKELTAJA

ukeltajaliiton Snorkkelisukelluksen turvaohje ja Laitesukelluksen turvaohje ovat uudistuneet 1.4.2017. Vapaasukelluksen, sukelluskalastuksen ja Vapepa-sukelluksen turvaohjeet ovat säilyneet entisellään. Turvaohjeet ovat suosituksia, joiden mukaan toimimalla sukelluksen riskejä voi pienentää. Uudistetuissa ohjeissa korostetaan tilannearvion ja riskikartoituksen merkitystä sekä sukeltajan ja sukellusryhmän vastuuta omasta ja sukellus-

kumppaniensa turvallisuudesta. Toiminta tulee sovittaa tilanteen ja olosuhteiden mukaiseksi. MITÄ EROA VANHAAN?

Vanhoihin turvaohjeisiin verrattuna uudet ohjeet ovat laajemmat. Tämä johtuu siitä, että asioita on perusteltu enemmän ja sukeltajien ja sukelluksen järjestäjän tekemään tilannearviointiin ja riskiharkintaan on haluttu antaa entistä enemmän työkaluja. Lisäksi seuroihin liittyy jatkuvasti

50 bar jäljellä tai varakaasulla (bail-out).

Kaasu loppu.

Jaetaan kaasua. (Aiemmin käytetty ”kaasu loppu” -merkkinä)

Varustetarkastus JOS SUKELLUKSELLA tapahtuu ongel-

mia, usein sukeltaja on ”vienyt ongelmat mukanaan pinnalta”. Siksi onkin tärkeää tehdä aina ennen sukellusta varusteiden toimintakunnon tarkastus. SUKELTAJA TARKASTAA ensin omat

varusteensa ja sen jälkeen sukellusparinsa tai kolmikkonsa muiden jäsenten varusteet. Silloin kun sukellusryhmässä on kaksi jäsentä, on vakiintunut tavaksi puhua paritarkastuksesta. VARUSTETARKASTUKSESSA

tarkastetaan seuraavat asiat:

Kylmä. Minulla on kylmä.

Laitteestasi vuotaa kaasua (kuplia).

• kaasut, pulloventtiilit ja annostimet:

kaasujen sopivuus ja määrät, pulloventtiilien asennot sekä annostimien toiminta • tasapainotus- ja puvuntäyttöjärjes-

telmät: täyttö- ja tyhjennysventtiilien toiminta • painojärjestelmät: lyijyn määrä ja

irrotettavuus • leikkuuvälineet: sijainti ja käyttöön

otettavuus

enemmän jäseniä, jotka ovat suorittaneet sukelluskurssinsa ulkomailla. Tämän vuoksi on katsottu tarpeelliseksi sisällyttää turvaohjeisiin sellaisiakin asioita, jotka Suomessa järjestetyillä kursseilla sisältyvät kurssilla opetettaviin asioihin. Vuoden 2017 aikana on Turvallinen sukeltaja -kampanjan osana tarkoitus julkaista myös sarja turvallisuuskortteja ja julisteita, joihin kiteytetään tärkeimmät turvallisuusasiat turvaohjetta tiiviimpään muotoon.

Turvaohjeet, sukelluksen suunnittelulomakkeet ja muut sukellusturvallisuuteen liittyvät materiaalit löytyvät

www.sukeltaja.fi/materiaalipankki > Turvallinen sukeltaja Kaikki ohjeisiin liittyvä palaute on tervetullutta! Voit antaa palautetta osoitteessa

www.sukeltaja.fi/turvallisuus > Turvallinen sukeltaja.

• soljet ja hihnastot: kiinnitykset ja kireys • valaisimet: sijainti ja käyttöön

otettavuus sekä toiminta • maskit ja räpylät mukana, varamaskin

sijainti • mittarit ja tietokoneet: toiminta ja

asetukset • merkkipoijut: sijainti ja käyttöön

otettavuus • narut ja kelat: sijainti ja käyttöön

otettavuus • varakaasun tarjoaminen sukellusparille.

2/2017 SUKELTAJA

Johan Sundelin

Ajatusharha voi johtaa virheisiin Erehtyminen on inhimillistä. Kun sukellusturvallisuutta halutaan parantaa, pitää ymmärtää, miksi tietty toimintatapa tilanteessa tuntui järkevältä. Myös asenteen pitää muuttua: kun sukelluksella tapahtuu jotain poikkeavaa, osallisten tuomitsemista tulisi välttää. Tämä artikkeli valottaa, miksi sukeltajat saattavat tehdä tyhmältä vaikuttavia virheitä. Syynä voi olla ylivertaisuusvinouma tai ajatusharhat, joita syntyy, kun opimme virheistämme. GARETH LOCK Käännös englannista Kristiina Karila

2/2017 SUKELTAJA

Lähes jokainen ajatteli kykyjensä olevan hieman keskiverron yläpuolella. 100 90 80 70 60 50 40 30 20

letus on, että emme tiedä, mitä emme tiedä. Ja mikä pahinta, emme oivalla sitä! Psykologit Dunning ja Kruger tulivat tähän tulokseen tutkiessaan, mitä koehenkilöt ajattelivat omasta tietämyksestään. Tutkimus testasi loogista päättelyä, huumorintajua ja kielioppiosaamista. Kuvat 1–3 kertovat tuloksista. Lähes jokainen testattu ajatteli kykyjensä olevan hieman keskiverron yläpuolella (60–70 % pisteistä). Matalimmat pisteet (12–15 %) saanut neljännes koehenkilöistä arveli saaneensa 55–60 %. Merkille pantavaa myös on, että keskivertoa paremmin suoriutuneet henkilöt aliarvioivat kykynsä. Parhaiten suoriutunut neljännes ei kuitenkaan kyennyt ymmärtämään, miksi ”epäpätevät” eivät kyenneet suorittamaan annettua tehtävää. Heillä oli siis liiallisia odotuksia muita kohtaan, mikä kenties johtui liiallisesta luottamuksesta toisten kykyihin. Tämä ymmärryksen puute vaikuttaa meihin kaikkiin. Samanlaisia kuvaajia voidaan tehdä sukeltajista: osalla harrastajista on liioiteltu käsitys kyvyistään. Tämä tarkoittaa, että maailmasta luodut mallit eivät välttämättä pidä paikkaansa, koska ne perustuvat virheellisiin käsityksiin. Näiden mallien avulla voimme simuloida erilaisia tilanteita mielessä yleensä tiedostamatta, mutta jos lähtökohta on väärä, on tuloskin virheellinen. Tämän on esittänyt Gary Klein yksinkertaisessa päätöksentekomallissa.

Oma arvio osaamisesta

JÄLKIVIISAUSHARHA JA LOPPUTULOSHARHA

Todellinen testitulos

Kuva 1. Oma arvio kyvystä tunnistaa huumori suhteessa todelliseen testitulokseen.

Aivot pystyvät käsittelemään tietoa vain rajallisesti. Aktiivisessa käsittelyssä voi olla kerrallaan seitsemän +/- kaksi asiaa. Passiivisesti aivot voivat käsitellä useita tuhansia asioita. Aistimme puolestaan keräävät miljoonia informaatioyksiköitä. Aivot jakavat tätä tietoa siivilöimällä pois asioita, joita ne eivät pidä relevanttina. Valitettavasti emme voi tietää, mikä on relevanttia tietoa, ennen kuin vasta tapahtuman jälkeen. »

100

10 0

Alin neljännes

2. neljännes

Ylin neljännes

Oma arvio osaamisesta

Oma arvio testituloksesta

10 0

3. neljännes

Todellinen testitulos Alin neljännes

2. neljännes

3. neljännes

Ylin neljännes

Kuva 2. Oma arvio loogisesta päättelykyvystä ja testituloksesta suhteessa todelliseen testitulokseen.

Oma arvio osaamisesta

Oma arvio testituloksesta

10 0

Todellinen testitulos Alin neljännes

2. neljännes

3. neljännes

Ylin neljännes

Kuva 3. Oma arvio kielioppitaidoista ja testituloksesta suhteessa todelliseen testitulokseen.

2/2017 SUKELTAJA

Ulkopuolella

Jälkiviisaana

Sisäpuolella

Kuva 1. Tapahtumia tarkastellaan erilaisista näkökulmista. Tapahtumien putken ulkopuolelta tarkasteltuna lopputulos ja mahdolliset vaarat ovat tiedossa. Putken sisällä toimijalla ei ehkä ole tietoa kummastakaan.

Mahdollinen lopputulos 2 Miksi ei tehty näin?

Miksi ei tehty niin?

Todellinen lopputulos Mahdollinen lopputulos 1

Kuva 2. Tapahtumien putkessa toimija tekee ratkaisuja käytettävissä olevan tiedon perusteella. Ulkopuolisen voi olla vaikea ymmärtää, miksi toimija ei tehnyt valintoja, jotka olisivat ohjanneet tapahtumia poispäin (huonosta) lopputuloksesta.

Päätelmiä tehdään usein lopputuloksen perusteella. Loppu tuloksia kuitenkin tulkitaan lopputulosharhan ja jälkiviisaus harhan kautta. Lopputulosharha tarkoittaa, että tuomitsemme lopputuloksen ankarasti todennäköisemmin silloin, kun se on negatiivinen. Esimerkki: Sukeltajalla on erilliset kaasupullot, ja hän unoh taa vaihtaa annostinta säännöllisesti. Hän tekee sukelluksen 30 metriin ja pintautuu 30 baria ilmaa toisessa pullossa ja 210 toisessa. Hän vitsailee, että teki virheen ja unohti tarkistaa/vaih taa annostimensa. Toinen sukeltaja samanlaisella sukelluksella huomaa sukelluksen lopussa parinsa tulevan kohti näyttäen ilma loppu -merkkiä. Sukeltaja antaa toisen annostimensa parille, joka tyhjentää pullon nopeasti. Heidän pitäisi nousta yhdessä pintaan kontrolloidusti jakaen ilmaa, mutta pari panikoi ja tekee nopean hätänousun, josta seuraa vakava sukeltajantauti. Miten arvioisit kumpaakin sukellusta? Entä jos hätänousun tehnyt sukeltaja olisi menehtynyt? Jälkiviisausharha (”tiesin koko ajan”) tarkoittaa, että ihmisillä on taipumus muuttaa käsitystään tapahtuman väistämättö myydestä, kun he saavat tietoonsa tapahtuman lopputuloksen. Professori Sidney Dekker kuvaa tätä hyvin kuvissa, jotka on

2/2017 SUKELTAJA

esitetty hänen kirjassaan The Field Guide to Human Error, 5 painos. Putkimallin mukaan (kuva 1) ihminen ei tiedä (tapahtu mien putkessa), mitä putken ulkopuolella tapahtuu ja mikä on tapahtumien lopputulos. Vain putken ulkopuolella ja jälkiviisaa na hänellä on tietoa tapahtumien lopputuloksesta ja vaaroista. Ihmettelemme myös usein, miksi tilanteessa valittiin joku tiet ty tapa toimia vaikka oli vaihtoehtoja (kuva 2). Tilanteen toimija ei kuitenkaan välttämättä tiedä, että on muitakin vaihtoehtoja tai mihin hänen päätöksensä johtaa. Niinpä hän tekee parhaan mah dollisen ratkaisun tilanteessa käytettävissä olevan tiedon perus teella. Se tuntuu hänestä järkevältä toiminnalta. Tätä kutsutaan paikallisen rationaliteetin periaatteeksi. TUNNE HEIKKOUTESI

Nämä harhat vaikuttavat kaikilla elämänalueilla, ei vain sukelluk sessa. Niiden vaikutusta voidaan vähentää, jos ymmärretään, että olemme erehtyväisiä ja harhaisia. Hyvä tapa suhtautua virheisiin on keskustella sukellusparin ja ryhmän muiden jäsenten kanssa jämäkästi ja rehellisesti jokaisen sukelluksen jälkeen eikä vain niiden, joilla tuli ongelmia. Jotta tämä olisi mahdollista, tulee ryhmässä vallita turvallinen ilmapiiri. Jäsenten tulee voida tuoda

Pixabay

Keskustele parisi ja muun ryhmän kanssa jokaisen sukelluksen jälkeen avoimesti ja rehellisesti. Pidä yllä turvallista ja hyväksyvää ilmapiiriä, jossa on mahdollista tuoda esille myös negatiivisia asioita.

esille sekä positiivisia että negatiivisia huomioita pelkäämättä kritiikkiä tai naurunalaiseksi joutumista. Ryhmän jäsenten pitää voida luottaa siihen, että palaute on rakentavaa eikä koston himoista. Tämä on vaikeaa. Kaikki haluavat tehdä parhaansa, ja jotta se onnistuu, pitää tietää omat heikkoutensa. Enimmäkseen olemme niille sokeita. ROOLIMALLIN VASTUU

Mitä tulee jälkiviisausharhaan, sukeltajan tulee asettua toisen sukeltajan asemaan ja tunnistaa hänen taitonsa, asenteensa, tavoitteensa ja kaiken, mikä saattaa vaikuttaa hänen päätöksen tekoonsa. Ihmisellä on vahva itsesuojeluvaisto, joka estää meitä vaarantamasta henkeämme. Teemme jatkuvaa riskiarviota ja päätöksiä, jotka pohjautuvat aiempaan kokemukseen ja etenkin auktoriteettiasemassa olevien käyttäytymiseen. Tämä on yksi syy, miksi roolimallin käyttäytyminen on niin tärkeää. Jos olet johtoasemassa sukelluksessa, ota huomioon, että käytöksesi ja toi mesi sukeltaessa ja käsitellessä poikkeavia tapahtumia vaikuttavat enemmän kuin se, että sanot jollekulle, mitä pitää tehdä. Toimi itse esimerkillisesti, äläkä vain puhu siitä. Ole hyvä roolimalli ja muista, että kaikki tekevät virheitä.

Gareth Lock KIRJOITTAJA on brittiläinen tekniikkasukeltaja, joka kouluttaa

sukeltajia ja sukelluskouluttajia inhimillisten tekijöiden vaikutuksesta sukellukseen. Hän pohjaa opetuksensa kokemuksiinsa 25 vuoden uralta brittiläisten ilmavoimien palveluksessa sekä alan viimeisimpään tutkimukseen.

Lue lisää

www.humaninthesystem.co.uk 2/2017 SUKELTAJA

2/2017 SUKELTAJA

Raivaajasukeltaja työssään KUVA-ALBUMI Projekti kuvan takana sai alkunsa, kun Puolustusvoimien sukeltajakoululta otettiin yhteyttä. Heillä olisi tarvetta vastaaville kuville, kuin mitä olin ottanut taistelusukeltajista paria vuotta aikaisemmin. Saatuani briiffin suunnittelin kuvat, luonnostelin ne piirtämällä ja päätin, millaisen tunnelman haluamme luoda kuvaan. Koska kyseessä on ammattimainen sotilassukeltaminen, totesimme, että kuva ei saa olla kauttaaltaan liian valoisa eivätkä olosuhteet saa näyttää liian leppoisilta. Sukeltajan laitteiden olisi kuitenkin erotuttava, kuten myös raivattavan kohteen – tässä tapauksessa tykistökranaatin. Päädyimme valon kanssa ratkaisuun, jossa avustava sukeltaja valaisee mallin ja raivattavan kohteen kohdevalolla suoraan ylhäältä, hieman mallin ”takaa” suhteessa kameraan. Näin valo ei paljastaisi liikaa, mutta piirtäisi sukeltajan profiilin irti taustasta. Taistelusukeltajien kanssa kuvaaminen vapaasukeltaen oli ilmeinen ratkaisu: syvyydet ovat pienempiä, veden alla pitää pystyä liikkumaan taistelusukeltajien tahdissa eikä pintautuminen ole puhtaalla hapella sukellettaessa ongelma. Sen sijaan raivaajasukeltajaa ei voisi pintauttaa toistuvasti ohjeiden antamisen vuoksi, vapaasukeltajan hengitystauot veisivät turhaan pohja-aikaa ja toistuvat nousut samasta paikasta lisäisivät silttaantumisriskiä. Totesimme, että kuvaajan kannattaa sukeltaa laitteilla, joten pyysin sukeltavaksi kuvaajaksi mukaan Stig Gustavssonin. Kuvaus toteutettiin maaliskuussa Lohjan Ojamolla. Kuvauspaikalle saavuttuamme ohjeistin työryhmän ja keskustelimme suunnitelman yhdessä läpi. Raivattavana kohteena ollut kranaatin kuori vietiin pohjaan, minkä jälkeen sovimme vielä sukeltajien tarkan asemoitumisen suhteessa siihen. Ensimmäisen sukelluksen jälkeen kävimme kuvat läpi ja ohjeistin työryhmälle tarvittavat pienet muutokset toiselle sukellukselle. Kuvauksen jälkeen valitsimme kuvat yhdessä sukeltajakoulun kanssa ja tein kuvaan vielä tarvittavat sävykorjaukset suunnitellun tunnelman viimeistelemiseksi. TEKSTI ELIEL KILKKI, KUVAUSSUUNNITTELU JA KUVAN JÄLKIKÄSITTELY ELIEL KILKKI, KUVA PUOLUSTUSVOIMAT, KUVAAJA STIG GUSTAVSSON

Merivoimien raivaajasukeltaja suorittamassa vedenalaista raivaamistehtävää. Sukelluslaitteena on Viper SC -puolisuljetunkierron seoskaasulaite.

Haku seuraavalle sukeltajakurssille on käynnissä 31.7. asti, lue lisää

http://varusmies.fi/erikoisjoukot/sukeltajat 2/2017 SUKELTAJA

Paremmaksi kuvaajaksi

Sopu sijaa antaa ”Kuvaajat ovat itsekkäitä ja vievät aina parhaat paikat.” ”Sukeltajat eivät ymmärrä kuvaamista ja silttaavat kohteet pilalle.” Pitkään sukelluskuvausta harrastanut Lasse Pekkinen antaa vinkkejä, miten kuvaajat ja muut sukeltajat voivat elää rauhassa rinnakkain ja nauttia yhdessä sukeltamisesta. KRISTIINA KARILA Kuvat Lasse Pekkinen

unelmassa tiimin jäsenillä on jo pinnalla varusteet kunnossa. Mistään ei roiku letkuja eikä reguja – ne näyttävät ikävältä kuvassa. Sukelluspuvut ovat värikkäät, koska ne erottuvat hyvin pinnan alla hämärässä ja tuovat mukavaa kontrastia kuviin. Kaikki ovat kokeneita sukeltajia, joilla on hyvä tasapainotus ja potkutekniikka: he eivät silttaa kohdetta kuvauskelvottomaksi. Tiimi osaa käskemättä valaista kohdetta ja asettua kuviin oikein. Koko sukellus on suunniteltu kuvaamisen ehdoilla, ja kohteella keskitytään kuvaamiseen yhteisenä tavoitteena saada onnistuneita kuvia. SUKELLUSKUVAAJAN

TAKAISIN TODELLISUUTEEN

Lasse Pekkinen toteaa, että Suomessa on vain muutamia ryhmiä, jotka sukeltavat kuten edellä on kerrottu. – Käytännössä paljon kuvataan ihan seurojen normaaleilla retkillä. Parina saattaa olla eritasoisia sukeltajia, joille kuvaaminen ei ole tuttua. Näillä retkillä ei voida vaatia, että toimitaan aina kuvaamisen näkökulmasta. Pahimmillaan se saattaa aiheuttaa ylimääräistä stressiä parille. On mielestäni itsekästä vaatia kohteeseen ensimmäisenä pääsyä; muillekin on annettava mahdollisuus nauttia sukelluksista. Usein asia on kuitenkin huomioitu seurojen sukelluksilla, ja kuvaajat pääsevät kärkiryhmässä ainakin harvinaisemmille kohteille. Molempien ryhmien on siis oltava valmis kompromisseihin, hän sanoo. KUVAAJAYSTÄVÄLLINEN SUKELTAMINEN

– Kuvaajahan on tosi hemmoteltu tyyppi, jonka mielestä muiden pitäisi luoda parhaat olosuhteet kuvaamiseen, Lasse Pekkinen nauraa. – Ei kuitenkaan kannata ottaa paineita kuvaajan kanssa sukeltamisesta, tärkeintä on rento ja turvallinen sukellus molemmille. Jos haluat sukeltaa kuvaajaystävällisesti, vältä silttaamista. Pidä yllä kontaktia kuvaajaan, äläkä karkaa omille teillesi. Ole kärsivällinen, sillä kuvaaja tarvitsee kohteella aikaa säätöihin ja sommitteluun. Älä hengaile kuva-alassa, jos ei ole tarkoitus että esiinnyt kuvassa. Itse en pidä myöskään siitä, että kuvissa pelleillään esimerkiksi koskemalla hylyissä oleviin esineisiin; hylkyihin ei saa kajota, hän muistuttaa.

2/2017 SUKELTAJA

– Olimme sukeltamassa seuran porukalla Ahvenanmaalla. Eräällä hylyllä oli komea ankkuri ja ankkuripeli, joista halusin kuvan. Pari ryhmää meni veteen ennen minua, ja kohde oli täysin siltattu kun oma vuoroni koitti (yläkuva). Niinpä seuraavana vuonna samalla kohteella sovittiin, että pääsisin ekana veteen. Nyt näkyvyydet olivat paremmat. Vuoden se otti, mutta sain kuvani (alakuva).

KUVAUS OSAKSI SUKELLUSSUUNNITELMAA

Lasse Pekkisen mukaan kuvaussuunnitelma kannattaa sisällyttää osaksi sukellussuunnitelmaa, jotta kaikille on selvää, mitä ollaan menossa tekemään. Käytännössä kuvauskalusto, kamera salamoineen, rajoittaa kuvaajan tekemisiä pinnan alla. Esimerkiksi reelin vetäminen tai kehäetsintä hylyn poijutuksessa ei ole kuvaajalle mahdollista. Sukelluksen vetäjän tulisi mielellään olla joku muu kuin kuvaaja, sillä kuvaajan tulisi voida keskittyä kuvaamiseen. TURVALLISUUS ENSIN

Sukelluskuvaaja ei saa aiheuttaa toiminnallaan stressiä muille ryhmän jäsenille. Tuhansien eurojen arvoinen kamera pitää olla valmis pudottamaan hetkessä, jos tapahtuu jotain odottamatonta. Pitää pystyä auttamaan toista tai ottamaan itse apua vastaan. – Kuvaaja näkee kaikkialla mahdollisuuksia, ja ahneus iskee helposti: tuolla pilkottaa jotain kiinnostavaa, ehtisinkö vielä kuvata tuonkin. Pitää osata luopua ajoissa, eikä saa aiheuttaa turvallisuusriskejä muulle tiimille. Otetaan kuvat, jotka saadaan, ja tullaan myöhemmin uudestaan, Lasse Pekkinen toteaa.

Märkäpuvun kaverit Kesällä tarkenee vähän paremmin, joten märkäpuvulla sukeltavat pääsevät taas luonnonvesiinkin. Suomen vesissä hanskan paksuus on syytä olla vähintään 5 mm. Vähemmälläkin voi pärjätä matalissa vesissä, lyhyillä sukelluksilla tai jos sattuu olemaan hyvä ääreisverenkierto. Viisisormihanskalla operointi veden alla käy helpommin kuin kolmisormisella, vaikka niissä lämmöneristävyys on parempi.

TINGI

Seacsub Stretch 500

TÖRSÄÄ

Waterproof G1

SEACSUBIN Stretch on edullinen perushyvä hanska. Kuten nimestä

ERITTÄIN laadukas Waterproofin G1-hanska on 5 mm neopreenia.

voi päätellä, tuote on erittäin joustavaa neopreenia. Varsinaisia

Niin sanottu Glideskin-sisäpinta ja hihan vetoketju helpottavat puke-

vesitiivisteitä hanskassa ei ole, mutta se ei haittaa, jos koko on oikea.

mista. Kämmenpinnassa on polyuretaanipinnoite, jolla saa hyvin ot-

Hanskan pitää istua napakasti käteen.

teen. Sormet ovat valmiiksi taivutetut. Hanskaa on saatavilla myös kevlar-vahvisteisella kämmenosalla, jolloin hinta on hieman korkeampi. Jotkut työsukeltajat suosivat kevlar-päällysteistä mallia.

Varuste.net

Va r

.ne

22,90 €

• Koot M (vastaa kokoa 8) ja L (vastaa kokoa 9)

UUTTA

63 € • Koot XS–XXL • Heijastava logo • YKK-vetoketju

Lavacore 5-finger glove

LAVACOREN hanska ei vielä itsessään ole kovin lämmin, mutta mik-

sei silläkin lyhyitä sukelluksia tee kesävesissä. Vesiurheiluun tuote so-

34,90 €

pii hyvin. Erityistä hanskassa on, että se on valmistettu uudenlaisesta materiaalista: kalvollisesta mikrofleecestä. Sitä voi käyttää märkähanskana sellaisenaan mutta myös kuivahanskan alla. Lisäksi tästä uudesta materiaalista valmistetaan housuja, paitoja ja haalareita, joita kaikkia voi käyttää aluskerrastona mutta myös sellai-

• Koot XS–XXL • Saatavilla ainakin Varuste.netistä

Varuste.net

senaan vaikka ulkoilussa. Kätevää!

2/2017 SUKELTAJA

Sukellusturvallisuus

Taistelusukeltajat ottavat rannan haltuun.

Sotilassukellusta S turvallisesti Puolustusvoimien sukeltajakoulussa varusmiehistä koulutetaan taistelu- tai raivaaja sukeltajia. Turvallinen sukellustapa ja -asenne kulkevat mukana tiiviisti koko koulutuksen ajan. Mitään ei jätetä sattuman varaan. KRISTIINA KARILA Kuvat Puolustusvoimat

2/2017 SUKELTAJA

ukeltajakoulussa kaikki lähtee perusteellisesta koulutuksesta. Sotilassukeltajakoulutuksen perusteet ovat samat kuin harrastajapuolellakin. Koulutus aloitetaan teoriaopinnoilla ja perusvälineharjoittelulla altaalla, ja myöhemmin mukaan tulevat sukelluslaite ja -kuivapuku. Tämän jälkeen jatketaan avovedessä. Koulutuksen kaikissa vaiheissa harjoitellaan vaaratilanteita, joita simuloidaan sekä altaassa että avovedessä. Keskeistä näissä harjoitteissa ovat oikeat suoritteet ja rauhallisena pysyminen. Myöhemmin koulutukseen tulee mukaan uhrin pelastaminen. Vaativimmissa pelastusharjoituksissa uhri on jopa kuljetettu helikopterilla painekammiohoitoon asti. Koulutuksen aikana osaamista mitataan erilaisilla tasokokeilla ja samalla seurataan, että sukeltaja on turvallinen sekä itselleen että muille. – Tavoitteena on istuttaa oppilaisiin allaskauden aikana turvallinen asenne ja nöyryys sukeltamista kohtaan. Jo valintakokeessa arvioidaan kokelaiden henkisiä ominaisuuksia mm. psykologin ja kouluttajan haastatteluissa sekä erilaisilla testeillä ja ryhmätöillä. Henkistä puolta myös kehitetään ja tarkkaillaan koko koulutuksen ajan, kertoo sukeltajakoulun sukellusmestari, yliluutnantti Sami Sorri. – Meillä tarkastuksilla ja avustajalla on tärkeä rooli. Avustaja tarkastaa kaikki sukeltajan varusteet ennen veteen menoa, ja vedessä suoritetaan koesukellus, jossa tarkastetaan laitteen toiminta. Avustaja on yleensä yhteydessä sukeltajaan henkiliinalla tai puhelinkaapelilla, toisin kuin harrastesukeltajilla. Henkiliinalla sukellettaessa käytetään erilaisia köysimerkkejä, jotka koostuvat

Avustaja kiinnittää henkiliinan sukeltajaan ja tekee seuraavaksi tarkastukset.

nykäyksistä ja ravistuksista. Puhelinkaapelia käytetään vaativimmissa sukellustehtävissä, joissa tarvitaan jatkuvaa puheyhteyttä sukeltajan ja avustajan välillä. Sukeltajaa voidaan seurata myös pintapoijulla: esimerkiksi taistelusukeltajien sijaintia sukeltaessa seurataan poijun avulla. EROJA LAITTEISSA

Puolustusvoimien käyttämät sukelluslaitteet eroavat harrastajien laitteista. Esimerkiksi taistelusukeltajat sukeltavat suljetunkierronlaitteella hengittäen sataprosenttista happea. Raivaajasukeltajien käyttämä sukelluslaite Viper SC on puolisuljetunkierronlaite, jossa hengityskaasuna käytetään nitroksia. Sotilassukelluslaitteissa ei yleensä ole erillistä varakaasujärjestelmää tai vara-annostinta. Sami Sorrin mukaan sotilassukeltamisessa on otettava hallittuja riskejä. – Sotilassukeltamisessa ei voi olla liikaa varusteita, jotka saattavat haitata tehtävän suorittamista. Lisäksi laitteidemme huoltokierto on hyvä: niitä huolletaan usein ja perusteellisesti. Mietimme myös jatkuvasti käyttöömme sopivaa varajärjestelmää, joka lisäisi turvallisuutta mutta ei vaikeuta tehtävän suorittamista. POIKKEUSTILANTEITA HARVOIN

Sukellusonnettomuuksia tai poikkeustilanteita sukeltajakoululla sattuu todella vähän, kun ne suhteutetaan sukellusmääriin. – Työtehtäviltä on yksittäisiä sukeltajantautitapauksia kuljetettu painekammioon hoitoon, mutta näitäkin on todella vähän. Turvajärjestelyt on viety pitkälle: meillä on oma, kontissa kulkeva painekammio, joka voidaan siirtää tukialuksen kannelle tai satamaan. Avovesiharjoituksissa on usein mukana lääkäri. Näin voimme hoitaa sukeltajantautioireita myös itse. Sukeltajamme, sekä oppilaat että henkilökunta, ovat todella hyvässä fyysisessä kunnossa, mikä lisää turvallisuutta. Henkilökunnan kuntoa ja

terveyttä myös seurataan vuosittaisilla lääkärintarkastuksilla ja kuntotesteillä, Sami Sorri kertoo. Harrastesukeltajilta hän toivoo malttia ja harkintakykyä. – Malttia pitää olla, ja omat rajat tulee tiedostaa, jotta ei tule tehtyä omaan osaamiseen nähden liian vaativia sukelluksia. Varusteiden tulee olla huollettuja, hyvässä kunnossa ja tarkastettu. Jonkun tarkastuksen väliin jättäminen voi johtaa sukellusonnettomuuteen. Lisäksi kannattaa pitää huolta kunnostaan, sillä hyvä fyysinen kunto luo pohjan turvalliselle sukeltamiselle.

Vapepasukeltajaksi? Vapepa-sukeltajat toimivat viranomaisten apuna vedenalaisissa etsintätehtävissä. Syksyn Vapepa-sukeltajakurssi järjestetään Rovaniemellä 18.–20.8. Kurssin vastuukouluttajana toimii Kari Savolainen, kari.savolainen@sukeltaja.fi. Kurssin kokonaiskustannuksista oppilas maksaa vain 50 euron omavastuun. Lue pääsyvaatimukset ja ilmoittaudu 15.7. mennessä www.sukeltaja.fi Tapahtuma kalenterissa. VAPEPA-SUKELLUKSEN KOULUTUSPÄIVÄ Heinolassa järjestetään 16.9. koulutuspäivä, jossa saatetaan jo hankitut Vapepa-sukellustaidot ajan tasalle. Lue tarkemmin, kenelle päivä on suunnattu www.sukeltaja.fi Tapahtumakalenterista ja ilmoittaudu mukaan.

Iloinen ryhmä pohjalla. Sukellus sopii myös erityisryhmään kuuluvan harrastukseksi, kun sukellus tehdään henkilön rajoitteen sallimissa puitteissa.

Näkövammaisten intro hyvä kokemus Suupohjan Sukeltajat järjesti Kauhajoella 26.3. introsukelluksen, jossa kaikki osallistujat olivat näkövammaisia. Toimittanut KRISTIINA KARILA Kuvat Juha Peltola

loite introon tuli Pohjanmaan Näkövammaiset ry:ltä. Yhdistyksen Karhukopla-toiminta tarjoaa opiskelu- ja työikäisille näkövammaisille mahdollisuuden tehdä ja kokeilla erilaisia asioita, joita ei äkkiseltään tule ajatelleeksi näkövammaisen harrastukseksi. UUTTA MYÖS KOULUTTAJALLE

Sukelluskokeilun osallistujilla ei ollut juurikaan aiempaa kokemusta laitesukelluksesta. Kouluttaja Anneli Salmela

2/2017 SUKELTAJA

kertoo aluksi hieman jännittäneensä tilannetta, sillä hän ei ollut aiemmin ohjannut näkövammaista. – Mietin, riittävätkö verbaaliset ja taktiset kykyni, sillä tavallisesti sukelluksessa käytettävät viestintäkeinot eivät toimi näkövammaisen kanssa. Heti ryhmän tavattuani alkoivat ennakkokäsitykseni kuitenkin murtua. Ryhmän ohjeistaminen oli helppoa. Osallistujat keskittyivät kuuntelemaan mitä sanotaan ja kysyivät rohkeasti lisätietoja. Omatoimisuus

uudessa ympäristössä ja uusien varusteiden kanssa yllätti minut, Anneli Salmela kertoo. – Introlla toimin henkilökohtaisena ohjaajana yhdelle ryhmäläiselle. Minusta tuntui hienolta seurata, kuinka ohjattavani riemuitsi kokemastaan ja nautti veden alla olosta. Ohjaajana minulle tuli tunne, että hän koki sen, mitä olin asettanut tavoitteeksi ja minkä toivoin toteutuvan: löytyi luonteva ja rauhallinen olo olla ja liikkua veden alla, hän sanoo.

Jokaisella kokeilijalla oli oma ohjaaja, joten omatahtinen eteneminen oli mahdollista.

– Opin päivästä paljon. Näkövammasta huolimatta ryhmä teki töitä sen eteen mitä halusivat. Iloisesti ja rohkeasti he tavoittelivat uutta kokemusta ja riemuitsivat onnistumisesta. Vastoinkäymiset ja vaikeudet eivät latistaneet intoa, vaan nurisematta ja pitkäjänteisesti osallistujat tekivät uudelleen asioita, jotka eivät heti luonnistuneet. Vieläkin häkellyttää päivän lopussa saamamme kiitollisuuden tulva. Harvemmin tapaa näin positiivisia, rohkeita, luottavaisia ja kiitollisia ihmisiä kuin tämä ryhmä oli, Anneli Salmela toteaa. VOITTAJAOLO LÖYTYI

Ähtäriläinen Leena Törö lähti introlle innostuneena vailla mitään aiempaa sukelluskokemusta. – Aikaisempi kokemukseni oli silmät kiinni, happea keuhkot täyteen, nenä kiinni sormilla ja sitten uppeluksiin sekä pian korkkina ylös. Alkujännityksen ja muutaman sukelluskerran jälkeen hengitys veden alla alkoi sujua yllättävän hyvin. Oloni oli rauhallinen ja turvallinen, hän kertoo. Osallistujille pidettiin aluksi luento sukelluksesta, jonka aikana heillä oli mahdollisuus tutustua varusteisiin koskettelemalla ja kyselemällä. Myös visuaalisuuteen perustuvat käsimerkit ovat näkövammaiselle haasteellisia tai jopa mahdottomia, joten kurssilla opeteltiin kosketukseen perustuvien käsimerkkien käyttämistä.

Puristus käteen tarkoitti sekä kysymystä ”onko kaikki hyvin” että vastausta ”kaikki on hyvin”. Painallus kämmenselkään tarkoitti siirtymistä alaspäin eli syvemmälle ja painallus kämmeneen tarkoitti nousemista ylöspäin. – Kaikki osallistujat tiesivät, kuinka kelluttavaa vesi on, mutta siitä huolimatta oli uskomatonta, miten niin painavat sukellusvarusteet tuntuvat todella keveiltä vedessä. Kokemuksena tämä oli aivan ihana, ja vaikka todellakin jännitin tilaisuuteen mennessä, oli voittajaolo pois lähtiessä. Olosuhteet introlle olivat mahtavat, ja altaassa oli sopivasti syvyyseroja mahdollistamassa sen, että pääsimme

kokeilemaan myös aloittelijalle vähän haastavampia syvyyksiä ja opettelemaan korvien paineen tasausta. Kokemuksellemme antoi lisäarvoa myös se, että saimme sukeltaa yhteensä noin puolitoista tuntia. Tämä mahdollisti sen, että jokaisella oli aikaa rauhassa kokeilla ja miettiä, olisiko tämä se minun juttuni ja uusi harrastukseni, Leena Törö kehuu. – Haluan sanoa suuret kiitokset Suupohjan Sukeltajille! Erityisesti kiitos siitä, että meillä kaikilla oli omat ohjaajat, mikä mahdollisti omatahtisen itsensä voittamisen, turvallisuuden tunteen sukeltamisen aikana ja huikean kokemuksen uudesta lajista, hän lisää.

Erityisryhmien sukellus SUKELLUSSEUROILLE tulee silloin tällöin

kurssille ehkä tarvitaan yksi kouluttaja

kyselyjä, voiko johonkin erityisryhmään

lisää, jos rajoite on sellainen, että henkilö

kuuluva tulla sukelluskurssille. Sukeltaja-

tarvitsee jatkuvaa ohjausta ja avustusta

liiton koulutuspäällikkö Mika Rautiainen

vedessä.

rohkaisee seuroja tarttumaan näihin tilaisuuksiin. – Suuri osa erityisryhmiin kuuluvista

– Kun sitten puhutaan laitesukelluskortin suorittamisesta, tulee persoonakohtaisesti tarkastella esimerkiksi sitä,

henkilöistä voidaan saada mukaan seuran

onko henkilö kykenevä tarvittaessa pelas-

normaaliin sukellustoimintaan. Kysykää

tamaan parinsa. Jos ei, niin hänelle voidaan

rohkeasti tulijalta itseltään, mikä hänen

muiden edellytysten täyttyessä myöntää

rajoitteensa on ja mitä hän itse arvelee

oikeus sukeltaa osana kolmen hengen

voivansa tehdä vedessä. Lähes jokainen

ryhmää, jossa kaksi muuta pystyvät pelas-

pystyy varmasti nauttimaan vedessä ja

tustoimiin, hän sanoo.

pinnan alla olemisesta jollain tavalla, kun-

Lisätietoa erityisryhmien sukelluksesta

han hänen rajoitteensa otetaan huomi-

voi tiedustella koulutuspäälliköltä

oon. Seuran näkökulmasta tarkasteltuna

mika.rautiainen@sukeltaja.fi 2/2017 SUKELTAJA

Öllöri

Uuden kansallispuiston helmi Hossan kansallispuistossa sijaitseva suppalampi Öllöri on oivallinen kohde kotimaan sukelluslomalle. Vesi on kirkasta, veteen meno helppoa, sukeltajille on rakennettu oma huoltorakennus ja kompurakin on tulossa. Majoitusmahdollisuuksia on, ja pinnallakin riittää touhuttavaa ja katseltavaa. Voiko muuta enää toivoa? SUSANNA KORKIATUPA Kuvat Jaakko Ala-Hiiro

arvinaisen kirkasvetinen Öllöri parveilevine ahvenineen on jo pitkään ollut suosittu sukelluskohde. Siellä on järjestetty myös Hossan sukellusleiriä jo kohta 30 vuoden ajan. Leiri järjestetään tänä kesänä viimeistä kertaa ainakin tässä muodossa. Sukeltaminen Hossan Öllörissä ja muissa suppalammissa kuitenkin jatkuu, ja mikä estää ketä tahansa tekemästä pientä sukelluslomaa sinne. Puitteet ovat nimittäin erittäin sukeltajaystävälliset. Öllörissä sukeltaa joka kesä noin sata sukeltajaa. ÖLLÖRI JA PIENEMMÄT SUPAT

Öllörin ja lähellä olevien muiden, pienempien suppalampien vesi tulee lähteistä ja on siksi kirkasta. Laskuojia ei ole, joten vesi pysyykin kirkkaana. – Pienempiä lampia ovat ainakin vieressä oleva Keihäslampi, Umpivalkeinen, Isovalkeinen, Huosilampi ja Hossalaislampi.

Öllöriin voi vapaasti mennä sukeltamaan, mutta pienemmille lammille on viisasta kysyä lupa Hossan luontokeskuksesta. Niillä nimittäin liikkuu paljon kalastajia, ja sujuvan yhteiselon varmistamiseksi on parempi ilmoittaa itsestään etukäteen, kertoo Hossassa paljon sukeltanut Jouko Laitinen. Metsähallitus on rakentanut rannalle sukeltajille oman huoltorakennuksen, joka on veloituksetta sukeltajien käytössä. Avaimen voi noutaa luontokeskuksesta. Huoltorakennuksen parkkipaikka on asfaltoitu, siellä on laituri, kompuran paikka ja wc sekä tilaa varusteiden kuivaamiseen. Öllöri, huoltorakennus ja luontokeskus sijaitsevat kaikki aivan lähekkäin. – Tämän kesän jälkeen tai ehkä jo loppukesästä luontokeskukseen tulee pullojen täyttöä varten myös oma kompura, jota saa korvausta vastaan käyttää. Kuvio tarkentuu vasta myöhemmin kesällä, kertoo kokenut hossankävijä Minna Tammesvirta.

Luonnonvalollakin pärjää pitkälle, sillä auringonvalo pääsee hyvin paistamaan läpi kirkkaan veden.

2/2017 SUKELTAJA

EI MOOTTORIVENEITÄ

Öllöri sopii erinomaisesti monen tasoisille sukeltajille, sillä syvyyttä riittää melkein 40 metriin. – Myös sukelluskuvaajat ovat tietysti erittäin ihastuneita kohteeseen, Minna Tammesvirta huomauttaa. Öllörissä moottoriveneellä ajelu on kiellettyä. Tämä on sukeltajien näkökulmasta ainoastaan hyvä asia, veteen kun pääsee helposti rannastakin monesta eri paikasta. Helpointa on käyttää sukeltajien huoltorakennuksen viereistä laituria. Myös luontokeskuksen laituria saa käyttää tähän tarkoitukseen. – Ainoastaan mökkikylän saunarantoja ei kannata käyttää veteenmenopaikkoina, ellei itse satu olemaan vuokralaisena, Jouko Laitinen sanoo. Luontokeskuksesta voi tiedustella muita veteenmenopaikkoja. HIENO LAVAVERKOSTO

Öllöriin on rakennettu hyvä lavaverkosto. Ensimmäinen lava sijaitsee heti huoltorakennuksen laiturin edessä noin 3 metrissä. Seuraavat lavat ovat 6, 9, 12, 20 ja 30 metrissä. – Verkosto yhdistyy toisiinsa ohjausköysillä, ja jokaisessa köydessä lukee, minne se vie. Lavat on sijoiteltu juuri sopivasti pohjan yläpuolelle. Sukellustaitojen harjoittelu onnistuu mukavasti lavojen päällä. Leireillä lavoja on hyödynnetty jos jonkinmoiseen tehtävään, Minna Tammesvirta kertoo.

Öllörissä on myös muinaisia kalastuspatoja, joita voi pohjassa käydä ihmettelemässä. Kirkkaan veden ansiosta valoa riittää syvälläkin, joten lamppua ei välttämättä tarvitse ollenkaan. – Näkemistä riittää; en ole esimerkiksi missään muualla nähnyt niin valtavia, varmasti satojen ahvenien parvia, Jouko Laitinen kertoo. MAJOITUS JA SAAPUMINEN

Sukeltajan on erittäin helppo saapua Öllöriin. Luontokeskus palvelee kaikissa kysymyksissä mielellään, huoltorakennuksen avaimen saa keskuksesta ja sieltä käsin onnistuu myös mökkien vuokraus. Keskuksesta voi vuokrata myös esimerkiksi kajakkeja, kanootteja ja retkeilyvarusteita, mikäli seurueen ei-sukeltavalle jäsenelle täytyy keksiä tekemistä. Luontokeskuksessa on myös päivittäin lounas. Alueella voi yöpyä joko teltassa, autossa, mökissä, asuntovaunussa ja laavuilla. Valinnanvaraa siis löytyy. – Sukeltajat on otettu Hossassa vastaan erittäin lämpimästi. Ruokailun kanssa voi itse valita, ottaako omat eväät vai käyttääkö luontokeskuksen palveluja. Kyllä jokaisen pitäisi kokea Hossa vähintään kerran, Minna Tammesvirta toteaa. Juttua varten haastatellut Jouko Laitinen ja Minna Tammesvirta vaikuttavat Hossan sukellusleiriä järjestävässä Sukellus-Hossa ry:ssä.

Öllörin vesi näyttää rannassa turkoosilta. Hyvä lavaverkosto ohjaa sukeltajia ja säästää myös pohjaa silttaukselta.

Ahvenparvet kokoontuvat usein puurakenteiden ympärille.

usSukell ry:n Ho s s a aleiri t toimin .7. 1 27.6.– aa ä kert t is e Viim en Suom nna. o u v juhla

Metsähallituksen ylläpitämä retkisivusto

www.luontoon.fi > Hossan kansallispuisto Kansallispuiston oma sivusto

www.hossa.fi

Sukellusleiri-infoa

www.sukellus-hossa.fi

Hyvä tietää • Löydät perille, kun laitat navigaattoriin osoitteen

Hossan Luontokeskus, Jatkonsalmentie 6, 89920 Suomussalmi. • Hossan kansallispuiston viralliset avajaiset ovat 17.6. • Myös Hossassa juhlitaan satavuotiaan Suomen kunniaksi:

Suomen Luonnon päivänä 26.8. Hossan harjuilla järjestetään kuorokonsertti. • Hossassa on paljon merkkejä kivikautisesta elämästä, kuten

vanhojen nuotiopaikkojen lisäksi mm. kalliomaalauksia. 2/2017 SUKELTAJA

Mika Tanninen

Ajattelemisen aihetta

Hyvästi Azure Window, tervetuloa Azure Reef! Azure Window oli Maltan tunnetuimpia nähtävyyksiä. Sininen ikkuna romahti myrskyssä 8.3.2017 aamupäivällä. Luonnon kalkkikivestä muovaamasta kaaresta putosi isoja palasia jo syksyl lä, ja joulukuun 2016 alusta alkaen ikkunan päälle menemisestä sai 1500 euron sakot. Azure Window oli tunnettu paitsi turistinähtävyytenä ja matkailu mainosten kansikuvana, myös esiintymisistään useissa televisio sarjoissa ja elokuvissa, kuten Game of Thrones, The Odyssey, The Count of Monte Cristo ja Clash of the Titans. Menetys oli suuri Maltan turismille, mutta entä sukeltajille? Sukelluskohteena itse Azure Window ei ollut kovin merkittä vä tai kiinnostava. Kivikaarta kannattelevan pylvään ympäri saattoi sukeltaa, ja kaaren varjo näkyi veden alle, mutta eipä juuri muuta. Ikkunan sortuminen muutti kaiken. Sukelsimme uuden Azure Reefiksi nimetyn riutan 26.4.2017, tasan seitsemän viikkoa romahtamisen jälkeen. Se on nyt mielenkiintoinen uusi sukelluskohde Maltan jo ennestään mittavaan kohdevalikoimaan. Azure Reef alkaa aivan pinnan tuntumasta ja jatkuu yli 40 metrin syvyyteen. Veden alla on valtavia lohkareita ja teräviä särmiä, enimmäkseen karua elotonta kuumaisemaa, mutta nyt jo kiveen

2/2017 SUKELTAJA

on alkanut kasvaa levää ja merenelämä löytää tiensä riutalle. Paikoitellen kivissä näkyi vielä kasveja, jotka kasvoivat pinnalla ikkunan päällä. Järkäleitten alla on käytäviä, joista mahtuu sukeltamaan läpi, mutta nämä eivät välttämättä ole kovin vakaita. Riutta elää ja muuttuu edelleen, kun lohkareet asettuvat paikoilleen. Näkymä muistuttaa tavallaan suomalaisia louhoksia; tosin maltalainen kalkkikivi on vähän erityyppistä. Mikäli Azure Window’ta kuitenkin jää kaipaamaan, Gozolla on toinen samanlainen mutta vähemmän tunnettu kivi-ikkuna, Wied il-Mielah Window, joka on myös kaunis sukelluskohde. Sukeltajia ehkä enemmän kiinnostavia vedenalaisia kivikaaria ovat Left Arch ja Right Arch Cirkewwassa Maltalla sekä Double Arch ja Triple Arch Gozolla. Tia Silvanto Video ja lisätietoa kohteesta

maltadives.com/azurereef

Lisätietoa Maltan sukelluskohteista

maltadives.com/fi

Palveluksessasi

www.sukeltaja.fi SUKELTAJALIITTO RY Sukeltaja on Sukeltajaliiton jäsenlehti.

SARI NUOTIO

KRISTIINA KARILA

040 525 6336 sari.nuotio@sukeltaja.fi

0400 163 262 kristiina.karila@sukeltaja.fi

Vastuullani on Liiton toiminnan johtaminen ja kehittäminen, talousasiat, edunvalvonta sekä järjestö kontaktit. Toimin hallituksen seuraja työvaliokunnan esittelijänä.

Minuun voi ottaa yhteyttä kaikessa viestintään liittyvässä. Otan vastaan juttuja, kuvia ja juttuideoita Sukeltaja-lehteen.

MIKA RAUTIAINEN

RIKU VERKKOMÄKI

0400 380 981 mika.rautiainen@sukeltaja.fi

09 3481 2258 riku.verkkomaki@sukeltaja.fi

Vastaan koulutustoiminnasta ja toimin koulutuksen asiantuntijana. Osallistun sukellusnormien ja -turvallisuuden kehittämiseen sekä koulutusmateriaalien tuottamiseen.

Iso osa päivästäni kuluu jäsenpalvelussa: tilaukset, laskutus, kortitukset jne. Vastuullani on myös jäsenrekisterin ylläpito ja kehittäminen sekä käyttäjien opastaminen.

HELI HALAVA

ANNE KETTUNEN

040 764 1157 heli.halava@sukeltaja.fi

09 3481 2258 anne.kettunen@sukeltaja.fi

Minuun voi olla yhteydessä nuorisotoimintaan liittyvissä asioissa. Suunnittelen ja kehitän nuoriso-toimintaa yhdessä nuorisovaliokunnan kanssa sekä toimin seurojen tukena.

Hoidan monipuolisesti jäsen palvelun erilaisia tehtäviä sekä päivitän jäsenrekisteriä ja nettisivuja.

toiminnanjohtaja ANNA PALAUTETTA Mistä haluaisit lukea seuraavassa numerossa, tiedätkö kiinnostavia juttuaiheita? Anna meille palautetta! toimitus@sukeltaja.fi

viestintäkoordinaattori

LEHDEN AVUSTAJAKSI? Etsimme uusia avustajia tekemään kanssamme Sukeltaja-lehteä. Ilmoittaudu kirjoittajarekisteriin ja kerro, mistä aiheista haluaisit kirjoittaa. Lähetä sähköpostia osoitteeseen toimitus@sukeltaja.fi ja kerro kuka olet, mistä haluaisit kirjoittaa sekä yhteystietosi.

koulutuspäällikkö ILMOITA SUKELTAJASSA! Mainosta Sukeltajassa tai sukeltaja.fisivustolla. Mediakortti löytyy www.sukeltaja.fi > Sukeltaja-lehti. Seuroille jäsenetuna pikkuilmoitus veloituksetta, kysy lisää!

jäsenpalveluvastaava

NETTIARTIKKELIT Lisää ajankohtaisia sukeltamiseen liittyviä artikkeleja löytyy Sukeltajaliiton verkkosivuilta www.sukeltaja.fi > Lehti > Artikkelit.

nuorisopäällikkö

järjestöassistentti

2/2017 SUKELTAJA

Pekka Tuuri

Uppopallon EM-kisat Uppopallon Euroopan mestaruudesta kamppaillaan tänä kesänä Suomessa! Helsingissä ratkotaan 26.6.–1.7. uppopallon Euroopan mestaruudet. Tule seuraamaan pelejä ja kannustamaan Suomi voittoon Pirkkolan uimahalliin! Ottelut striimataan pinnan alta valkokankaalle, joten niitä voi seurata helposti katsomosta. Mukana naisten ja miesten joukkueita Espanjasta, Itävallasta, Norjasta, Ruotsista, Saksasta, Tanskasta, Turkista ja Suomesta. Vapaa pääsy.

UW-rugby Finland #uwrec2017 #uwrugbyfinland

Aikataulut ja muu kisainfo: ec2017.uppopallo.fi

Yhteistyössä Helsingin kaupunki ja Opetus- ja kulttuuriministeriö