Issuu

Parhaiten pukee Teidät pinnan alle P' E E- H 0 0 - niN I, jelra en

i yytä "'uiitU

tll·

kellusttu~•i~ h~ n·

lcittu su.

SYYJlSUkELLUSPUKU . l i.IU: TXYSII'UKU o o oo oo o oo lloltl:( ~erhela icill• 2t Y. alu nus l MXJIOU'UlU • o o Il o ' 111;P'UkiUPYL.ITX, .,.n; a.,, ... t.S. .;0

•

T:mi PEE-HOO , uhali n 7' 15 t2 . Ht lainki Hiimu 11tl• 1. P'iloatalco U o

BARRACUDA N:o 1 1957 2-vuosikerta Vedenalainen Kerho Barracuclli ry:n julkaisu, ilmestyy 6 kertaa vuode s l:la

t '

SKI N- DIVING OFF TO LATE START IN FINLAND

Paineilmapora käytössä

1 •

~ ><'""

~-···~ ·

..)

....

SUKELLUSLAI :TEfTA A

-r

KÄYTTÖÖN.

LLE J

We are happy to inform You that the strangely wonderful sport of skin-diving is at last gaining ground in Finland. As yet there is not much to tell. The first organized group, The Swedish-speaking "Helsingfors Amatördykarklubb~~' , was started five years ago. Untillast Summer, though , members used only helmet and pump. Membership has deliberately been kept within a dozen, to minimize the danger of accidents. This Autum a larger club was founded: the Finnish speaking •vedenalainen Kerho Barracuda 11 with some 70 members. Between them , the two clubs now own seven pressurized air units and some lilry suits. The Swedish AGA Divator is favored as the very best in this country. Skin-diving in Finland has some drawbacks , to be sure. Only for some weeks in July and August the sea is warm enough to allow prolonged swimming without protection. Visibility is fairly limited , generally 3-6 meters near the open sea or in clear lakes, only in the best spots approaching 10 meters . Fish are numerous but small, evoking the hunter's pity rather than lust to kill. Under-wate r vegetation is sparse compared to tropical or even to Atlantic waters . lf there are drawbacks, there are advantages, too. No tide , no aggressive or poisonous fish, sea-water of an agreeably low salt content. Violent storms are scarce , and the profusion of small islands that constitute the Finnish Archipelago provides excellent shelter, besides giving variety and stretching available coastline by thousands of miles. The average depth within the archipelago is 10-20 meters , only in rare places exceeding 60 meters. The total bottom ares to be reached by skindivers is unbeliavably vast, and as yet practically no exploring has been done. This modest bi-monthly publication is the first attempt in this country to organize diving enthusiasts and spread the light to those whose main consideration while swimming is to keep their heads above water. We sincerely hope that foreign readers will take pity on our isolated position, our lack of experience and moral support , and write letters to the address below. Write in any language - between us , we'll manage an answer.

Vedenalainen Kerho Barracuda Finland-Helsinki-Pengerkatu 30.A. 7

HELSINKI

SÖRNÄISTEN P,ANTATIE 31

Puhelin 70 551

vedenalaiseen elämään, ennenkuin tunkeutuu kauemmaksi tulevaisuuteen. Mutta seuratakaemme Coustaeuta on unohdettava kaikki maalliset normit., vapauduttava painon kahleista, muututtava ajatuksen ja unelman kaltaisiksi! Tässä seikkailussa yksilö on vain tekosyy, silmukka. Sankarin osaa näyttelee joukkue, liikkeelle panevana voimana on uteliaisuus, aluksen 24 miehen yhteisenä tunnuksena on rakkaus mereen ja syvyyksiin, jotka ainoastaan Hollywoodin skenaristien käsittämätön mielikuvitus on kansoittanut seireeneillä. BARRACUDOJA VASTAAN YKSINKERTAINEN TAKAPEILI Jokapäiväinen elämä riittää täällä statistiainekseksi. Pysähdyskohdat tällä Calypson viimeisimmä.llä matkalla HILJAISUUDEN MAAILMASSA (kirjan nimi, josta tuli eJ.okuvan nimi ovat mitä ta-

hansa tavallisia kohtia Välimeren, Punaisen meren tai Intian valtameren pinnan alla. Vedenpinnan yläpuolelle ilmestyvät pyöriäislaumat ympäröivät aluksen Adenin lahdella ja Hadramautista Magagascariin puhaltaa myrsky tuimasti. Kun kaiku syvyyksistä kuljettaa haavoittuneen kaskelotin pieniä tuskanhuutoja, ikuistaa kamera haiden katalat kemut niiden raadeliesaa tuota onnetonta, työntäessä kuononsa sen haavaan ja repiessä kappaleita sen lihasta. Mitään ei ole erityisesti järjestetty elokuvaa varten. Mutta kaikki on elokuvauksellista , koska kaikki tämä on juuri meille tuntematonta, erilaisella tavalla rahallisen tai villin elämän ilmaisua. Ja me olisimme halunneet olla kuin nuo miehet, jotka upottavat puoshakansa, koukkuosa tai harppuunansa petojen kiduksiin, latovat ne kannelle, niin että alus ja meri sen ymp:.rillä tulee punaiseksi niiden verestä.

Per Olov Jansson:

VALOKUVAUS

VEDEN ALLA

1 osa

Tuorein kuvaus kapteeni Cousteaun seikkailuista. Hän on tehnyt aluksensa, Colypson, syvyyksien laboratorioksi. VUmeisimmlltä matkaltaan troopillisille vesille hän tuo luetta vaksemme nämä sivut, joiden avulla pääsemme tunkeutumaan syvyyksien salaisuuksiin. Calypson vintturin varassa heilui haita vastaan tarkoitettu suoja.hä..kki. Se lä.iskä.hti veden pintaan, vaipui hitaasti veteen ja katosi. Vintturl lakkasi kitisemä.stä ja hiljaisuus vallitsi kannelle kerääntyneiden miesten keskuudessa. Kahdeksan metrin syvyydessä kapteeni Cousteau, jonka kasvot olivat naamarin peitossa,nä.ki häkin tulevan ja osoitti sitä tovereilleen, elokuvaaja Louis Mallelle, Frederic Dumas 'lle, joka oli hänen varhaisimpia tovereitaan, Albert Falcolle ja Andre Laban'ille. Kuin sisäinen voiman ajamina sukeltajat liukuivat häkin rietikkojen ympärillä. Mutta ainoatakaan haita ei ollut näkyvissä tässä korallipuutarhassa, jossa liikkui edestakaisin monivä.risten kalojen baletti joutilaana kuin monipäinen perhe sunnuntaisin. Rauha ja hiljaisuus vallitsivat täällä kuten veden pin-

nassakin. Oltiin 90 pohjoista leveyttä, 230 mailiaDiego-Suarezista, lähellä Ylösnousemussaarta (Assopmtion), missä hiljaa katoavat Intia valtameren mainingit. JOJO,MURJOTTAVA MEROU,ON MYÖS AHMATTI Silloin tulee näkyviin valtava otus. Se on kunnon merou, 120 sm pituinen. Se

tunkee 25 kiloisen olemuksensa sisään häkin avoimesta ovesta, joka sulkeutuu heti sen nenän edestä. Muutamaksi tunniksi vapaina vähän liian vaivalloisesta naapurista, sukeltajat hajaantuivat, ja elokuvaajat käyvät rauhassa kuvaustyöhön. Kun laivaston tykistöupseeri Jacques-Yves Cousteau vuonna 1936 Toulonin edustalla keksi sukeltamisen hurman sekti

Välineet Jos aiot klyttU kameraa veden alla, aloita hankkimalla siihen sopivat sukellusvä.lineet. Koska molemmat kielet pitävät kameraa, on mahdoton toimia ilman rä.pylöitä. Koska joudut usein toimimaan pää alaspäin, kyljelllsi tai muu. .a epänormaalisaa asennossa, on turhaa klytW snorkelia missä. on palloventtU11. Pallo toimii vain määrätyssä. asennossa. Naamari jossa on kiinteä snorkeli on kelvoton, koska se täyttyy vedellä. Paras on snorkeli jonka yläpää on suora ja avoin, sekä erillinen naamari. Paineilmalaite on yleensä turha hienous, koska enimmät - ja parhaat - kuvat otetaan vain muutaman metrin syvyydessä. Miad on pakko käyttää paineilmalaitetta

on myös pakko käyttää salamavaloa apuna. Missä auringonvalo riittää on taas väärin käyttää salamaa joka kameraan kiinnitettynä vain vähentää aiheen kontrastit ja sameasaa vedessä aiheuttaa voimakkaan hunnun negatiivissa. Mutta salaman oikeasta käytöstä enemmän vasta myöhemmliasl artikkelissa. Filmi Monet kuvaajat ovat käyttäneet erittäin herkkU filmiä, Kodak Trix tai Uford HPS. Tähänastiset kuvani ovat kuitenkin osoittaneet, että muutaman metrin syvyydessä hitaat pankrofilmit niin kuin Pamtomic X tai Gevapan 27 (Schei ner) 1'ntavat parhaan tuloksen. Herkkyys on riittlvä., ja alivaiottamalla sekä yli-

ämän elämä.li valoa a Yl.refll kuohuvan maailman Jonka ylle valtamel'i heittää aaLto ensa. .h lhellUn vaipan, heräsiväthäne$sli ensin alkukantaiset metsästäjän vaistot. Hänelle ja hänen tovereilleen Taillez 1lle ja Dumas 'lle kelpasivat kaikki aseet kalojen surmaamiseksi~ Mutta kalat, ja erityisesti merou, reagoivat siihen odotettavissa olevalla tavalla. Ne jättivät r annikon kalliot ja pakenivat muualle. ja uteliaisuuden ts. älyn saadessa voiton vaistosta, ensimmäiset sukeltajat oppivat näkemään nenäänsä pitemmälle, edemmäs nuijiaan ja pyssyjään. Kaiaksi tuleminen on mahdollista vain, jos kunnioittaa naapurin unelmia. Sukellusminuutit ovat liian vähäisiä tullakseen haaskatuiksi, ja valtameren pihjaa voi käyttää paremminkin kuin taistelutantereena. Näin ollen on Calypsolla nyt kaikenlainen saallstaminen kielletty, ja itse Albert Falco, Marseillen pelätytn sudentappaja, ei vapaa-aikoinaan kiistele meren kanssa sen asukkien elämästä, vaan ainoastaan ankkureista, ruukuista ja hylsyistä, jotka meri on varastanut ihmisiltä. Ylösnousemussaaren vesillä Cousteau keksi 11Jojo-meroun 11 • Se oli aina niin väsymättömästi paikallajatuttavallinen, että joskus kävi välttämättömäksi teljetä se häkkiin, jotta pääsisi- rauhaan sen ystävyydenosoituksista. Jean Delmaa jota sanotaan 11Vanhukseksi 11 , ·ystävystyi ensimmäisenä Jojon kanssa. Ruanjätteillä täytetty laukku toimi välittäjänä ja yksinkertaisti esittelyt. Pian Jojo tuli nokkimaan ravintonsa sukeltajan käsistä, ja koska se oli leikkisä veikko, pureskeli kumisia uimaräpylöitä ja painoi autuaan bokserimaisen hymynsä kameran objektiivia vasten. Huoratikkaiden juurella Jojo odotteli joka aamu sukeltajien ilmestymistä. Joka ilta se saattoi heidät takaisin. Hieroen itseään välistä uusien toverelttensä kylkeen, tuuppien heitä huvin vuoksi ja ja temmeltäen Jojo osoitti omaavansa yhteiskunnallista vaistoa. Kaksi sen pahinta vikaa olivat liika herkkyys ja määrätty taipumus ylensyömiseen. Ellei sitä oltu huomaavinaan tai jos se työnnettiin syrjään vähän liian äkkinäisellä liikkeellä, niin Jojo murjotti~ Epähuomiossa Jojo nieli eräänä päivänä Jean Delmasin ruokapussin ja köyden. Ruoansulatus oli tuskallinen. Kyljellään maaten luolansa suulla, läähättäen, -kalpeana ja pingoittunein piirtein Jojo oli

•vuodepotilaana n kolme päivää. MartinLaval, laivalääkäri , jonka ratkaistavana oli aika omalaatuinen ongelma, epäröi rauhoittavan plstokse-n ja ulostuslääkkeen välillä. Lopulta meroun vahva rakenne voitti ja aikaisin neljännen päivän aamuna se oli toipilaana tikkaitten alla tähystyspaikallaan. Mutta ystävyys aiheuttaa aina paljon tuskaa. Calypson ympärillä Ylösnousemussaaren alkuasukkaat heittivät siimojaan ja laskivat verkkojaan. Olle.s saan lähdössä kahden vuorokauden purjehdukselle ranskalaiset huomasivat erään veneen, jossa kaksi kalastajaa näytteli riemuissaan hi.eno saalista. Se oli merou. •otemme tehneet sille huonon palveluksen •, sanoi Falco. Ja kasvot pysyivät vakavina, kunnes Calypso oli palannut tukikohtaansa. Tuskin ankkuri oli heitetty, kun Falco ilman sukellislaitteita sukelsi ja ilmestyi takaisin pinnalle melkein heti viittilöiden ja huutaen: 8 Se on paikallaan. Se odottaa meitä 11 • Nyt Jojo-merou on siellä yhä edelleen suhteellisen turvassa: Cousteau sai alkuasukkaat lupaamaan, että he eivät kalastaisin sen alueella. Se odOttaa kiltisti ystäviensä paluuta tietämättä edes , että siitä on retkikunnan filmikuvie.n ansiosta tullut maailman suosituin merou.

FI~TUDIOVALTAMEREN POHJALLA

Uudi\SSa valtakl.lnnassa, jota ihminen rakentaa itselleen, ·hän tunkeutuu nyt eteenpäin löytöhalun ja ulottuvilla olevien satumaisten rikkauksien johtamana. Etsiessään elämän alkujuuria hän tietää, että salaisuus on lö_rdettävissä syvyyksistä, koska planeettamme elämä on peräisin syvyyksistä. Soihdut viitoittavat hänen tiensä yhä syvellämmälle, ja ne palauttavat esineille niiden häikäisevät värit, poistavat tietämättömyyden verhon ja pyrkivät kaikki kohti erästä valoisaa pistettä, joka on samalla sekä laboratorio että filmistudio ja jonka ympärille kamera- ja tiedemiehet jo ovat kerääntyneet. Auringolta siepattu kirkkaus tulvii meren pohjalla valaisten etujoukkojen tietä. Pysähdys on välttämätön, sillä sukelluksen historia, vedenalaisen tutkimuksen historia, itsensä Cousteaun historia, on tullut käännekohtaan. Sukeltaminen ei ole enää päämäärä, siitä tulee työkalu. Se on päätelmä, jonka Cousteau on tahtonut lunastaa, perehdyttyään 20 vuoden aikana , joista viisi Calypsosta lähtien,

kehittämällä saadaan riittävä kontrasti. Tarkkojen arvojen antaminen on vaikea, koska niin monet seikat vaikuttavat: esim. veden sameus; syvyys, käytetty filmi ja kehite sekä vaiotuksen ja kehitysajan keskinäinen suhde. Ennenkuin ensi kesä antaa lisää kokemuksia voin antaa seuraavat suuntaviitat: 1) Uimastadionilla valotus niinkuin ilmassa tai vielä lyhyempi. Tämä alivalotus korvattava n. 50 % - 100 % pidennetyllä kehityksellä. 17 DIN:in filmillä aukko 5,6, 1/511 sek. 2) Värikuvat Uimastadionilla 17 DIN:

in filmillä syvässä altaassaaukko4, 1/250 sek., syvässä altaassa aukko 5,6 1/250 sek. 3) Mitä syvemmällä kuva otetaan , sitä pitempään pitäisi filmiä kehittää riittävän kontrasUn saamiseksi. Sa'makoskee kuvausta sameasaa vedessä. 4) Taulukot vaiotuksen lisäämistä varten lisääntyvässä syvyydessä pitävät paikkansa vain kirkkaassa vedessä. Tavallisesti ne on laadittu Välimeren oloja silmälläpitäen. Seuraavassa numerossa käsitelUUln kameratyyppejä ja -koteloita.

3"'

----.-

-~ =---- ~-j,;~~Vedenal a isessa valokuvauksessa on huomioitava etäisyyden muuttumisen aina lähemmäksi kuin se todellisuudes s a on.(esimerkki yllä)

ORA:

SUKELLUKSEN FYSIOLOGIAA Paineen aiheuttama tuska sukeltajan korvissa on ensi kerran mainittu kitjallisuuch!ssa n. 2500 vuotta sitten. Tästä huolimatta on sen syistä ja välttämisestä edelleenkin epätietoisuutta sukeltajien keskuudessa, joten aihe on mitä sopiVin tämän •sukellustiedettä" koskevan sarjamme alkajaisiksi. Asian selVittämiseksi tarvitaan on.eineo kaavakuVa korvan rakenteesta, josta käy selville korvan eri osat: ulkokor.va, rumpukalvo, keskikorva, sisäkorva ja eustaakkinen putki. Kaikkien näiden osien tulee olla saman paineen alaisetla, jotta ei kipua esiintyisi. Eustaakkinen putki toimii korvassa ykstsuuntaisena ventiilinä, jonka teh• tävänä' on poistaa sisäkorvasta Ilma. Kurkunpqoleinen pää on litistynyt jotta se estäisi nesteiden pääsyn kurkusta korvaan. UlkOpuolisen paineen kasvaessa kohoaa rumpukalvoon kohdistuva paine, mutta put-

i"en ollessa tukossa ei myös kurkussa oleva kohonnut paine pääse tasautumaan sisäkorvaan päin. Eustaakkiseri putken tukkeutumisen aiheuttaa tavallisesti sinne kertynyt lima. Rumpukalvoon kohdistuva paine aiheuttaa tuskaa korvissa ja jos ei paineen tasausta sisäkorvaan tapahdu, puhkeaa rumpukalvo muutaman metrin syvyydessä. Eustaakkisen putken avaamiseksi suositellaan tavallisesti nieleskelyä ja puhaltamtsta nenä. suljettuna. Kun kipu korVissa tuntuu, on noustava hieman matalammalla ja usein jo tämä paineenalennus auttaa putken avautumista. Jos ei paineentasausta suorlteta , painuvat lihakset putken ympärillä tarkasti yhteen eikä mikään nieleskely auta. Usein pitkän sukellustauon jälkeen on hyvin vaikea saada putki auki, eikä se ehkä ensimmäisenä päivänä tapahdukaan. Tällöin on aliatuttava kohtaloon ja

yritettävä seuraavana päivänä uudestaan. Samoin kylmettyminen, nuha ja myöa matdonjuonti ennen sukellusta aiheuttaa liman muodostusta kurkkuun ja eustaaktiseen putkeen ja vasta monen yrityksen jälkeen kuuluu tuttu "pop•-Uni korvista, paine. tasautuu ja sukeltaminen voi

Pai nei 1makäyttöiset sukelluslaitteet losa

alkaa.

Nykyisiin pametlmalalttelsiin kuu-

Paljon vieläkin suositellaan korvatulppien tai suojusten käyttöä, mutta tämä on ehdottomasti vaarallista. Jos ulkokorvan käytävä suljetaan W:fii8tl,joutuu · se sukellettaessa alipaineeseen ja seurauksena on· :rumpukalvon puhkeaminen Jos tulpat eivät ole tiiviit, et myöskään ole mitään hyötyöä. Rumpukalvon puhjetessa sukellettaessa ilman pukua tuokeutuu kylmä vesi keski- ja stsäkorvaari aiheuttaen voimakasta huimausta ja pahoinvointia sekä tasapainoaistin hälriintymisen. Tällöin tulee tarrautua kiinni johonkin esineeseen ja pysyä paikallaan, sillä korvassa olevan veden lämmittyä katoavat nämä oireet ja sukeltaja pääsee palaamaan pinnalle ja lääkärin hoitoon, sillä puhJenoeen kalvon paraneminen vie a1Jaaa ja lisäksi on seurauksena tavallisesti myös keskikorvan tulehdus. Otsassa ja poskissaeo Umaontelot, joihin johtavat käytävät ovat tavallisesti

0 oO

10 u

KAYTA AINA ILMAA PAINE

• IlMALAITTEESSA El HAPPEA

l.ULKOKORVA 2.RUMPUKALVO 3.KBSKIKORVA 4.SISÄKORVA 5.EUSTAAKKIHEH PUTKI

myös liman tukkeamat ja kasvava uDroinn paine aiheuttaa tuskantunnetta obJusa ja silmien takana. Kllytävänavaamiseksi auttavat samat ·keinot kuin torvankin suhteen. Sukeltaja toteaa ylöstullessaan yskivänsä paksua keltaista limaa, mutta tämä ei anna aihetta huolestumiseen vaan on päinvastoin todistuksena siitä, että ontelot ovat limasta puhtaat, ehkäensi kerran kuukausiin. · Kolmas puutteellisesta paineentuaubeata aiheutuva kipu voi tuntua hampatssa, jos hoitamattomissa hampaissa on ba.kteerttoiminnan tuloksena syntynytkaasunkeräytymtä. Tämän voi välttää ·hoidattamalla hampaansa. Rasittavien sukellusten seurauksena saattaa olla vähäinen kivuton vere,vuoto korvista tai nenästä, jonkun hiussuonen katkeamisesta jOhtuva, mutta tämä tyrehtyy nopeasti sukelluksen jälkeen. Jos esiintyy voimakasta verenvuotoataikipua., on syytä turvautua viipymättä lääkärin apuun koska kysymyksessä voi olla vakavampi vaurio. Kylmettymisen ja nuhan on saatava rauhassa parantua ja limanmuodostumisen loppua ennenkuin sukeltamaan ryhdytään: jos kysymyksessä onollutkorva- tai hengitystiehyeiden tulehdus on odotettava lääkärin lupaa ennenkuin jatkaa tätä yhteistä harrastustamme -

luu teräksinen tai kevytmetallinen paineUmapullo, tilavuus n. 4-10 litraa, paineenalennusventtiili jossa pullon 150-200 ilmakehän laskee niin että venttiilit sen kesBelltgi~rsra.sia on Joko ja kiirmitl!ttty josta yksi tai kaksi letkua tai on erillisenä kiinnitetty naamariin joka peittää sekä nenän että suun. Beo.gi.tyarastasta tulee hengitettäessä U~aa naamariin tai suukappaleeseen. utosbengitettäessä poistoventtiili aukeaa ja tuloventtiili menee ·kiinni. Nämä ·kumikalvoveottiilit toimivat erittäin herkästi ja .tekevät hengityksen kevyeksi. Jos pidättU henkeä ovat molemmat venttiilit kiinni. Hengitysrasia on pidettävä puhtaana ja kumikalvot tuoreina koska pienikin häiriö voi aiheuttaa vuodon.

Sukeltajan fyysillinen konto ei tarvitse olla normaalia parempi jollei ylitetä 40 m Korvan rumpukalvo täytyy olla torvi joka yhdistää ja sisikorvan ei saa olla vilustumisen takia tukossa. Keuhkoihin kasvava paine ei vaikuta, koska hengitysilman paine aina vastaa ympäröivän veden painetta. Nopeus ja voima ovat sivuseikkoja, koska suteltajan pitää liikkua hitaasti ja harkitusti, välttäen hengflstymistä. Mikäli mahdollista pttää käyttää meidän kylmillä vesillä suojavaatteita, koska turhat lämpömenetykset vaativat paljon energiaa ruumiilta, jolloin

lutus suuresti kasvaa. On lisäksi syytä harjoitella normaalia hitaammassa tan.mssa. Paineilmalaite turvallinen. laitetta ovat Amerikkalaista käyttäneet 10 tuhannet ammatti- ja ilman yhtäkään mekanisen vian aiheuttamaa tapaturmaa. Melkein kaikki sattuneet tapaturmat voidaan laskea vJ.a;inlirettaistE!n sääntöjen rikkomisen välle sukeltaminen nopea nousu', suoja sä vedessä, sukeltaminen heti runsaan aterian jälkeen, sukeltaminen sairaana, yksin tai sameasaa vedessä. Jos noudattaa sääntöjä, sanovat amerikkalaiset, on sukeltajan vaarallisin tehtävä autoajo rannikolle. Happilaite on vaarallisempi koska puhdas happi yli 10 m. syvyydessä alkaa olla myrkyllinen. Otreet ovat hoinvointi ja Jäsenten puutumineo. happi käytetään yhdessä kemlalliJMin suotimen kanssa joka poistaa h11Udloltlld1n niin että samakaasumäärähengitetään yhä uudestaan lieUmlllll joka bengenvedolla . hieman bappaa, on lisäksi se vaara että suotimen puutteellinen hoito aiheuttaa myrtytytsen. Etuna on laitteen pieni koko ja paino. Suljetun, ilmaklerron takia ei nouse kuplia pinnalle, vaan sukeltajan meno on äänetön ja jäljetön. Jotkut tekijät, niinkuin Hans Bass, ovat vuosikaupalla käyttäneet näitä laitteita, samoin eri maitten latvastot.

• Kat en jäsenet varmasti jo ovat huomanneet, ei kerhomme tul e h yväk symään ennätr.yssukelluksia. Siitä huo limatta lienee miele nkiintoista mainita nykyiset ennätykset : 41 m ilman sukelluslaitteita , Ermin~o Fa lco j a Alberto Novelli , 19.9. 56, Rapallo, Italia - 158 m paineilmalaitt eella , 1955, Skagerrak, sukeltaja 24-vuotias Ove Scharff Kööpenhaminasta. Barracudan ensimmäinen vuosikokous pidettiin 2?.1. P~ulan kokoush uoneistossa. Kokoukses$1 valitt-iin mm. uudet johtokunnan jäsenet ~a p äätettiin myrskyisen keskustelun jälkeen koroittaa k erhon jäsenmaksu tuhant een markkaan • • Muutamat kerh olaiset ovat ko~illeet sukeltamista meressä jäiden keskellä. He totesivat kaiken sujuneen hyvin lukuun ottamat-ta .AG.A-divaattorien venttiilien jäätymistä. Tämän johdosta pullot tyhjen:ivät muu-camassa minuutissa. Merenpohja sen paremmin kuin veden kirkkauSkaan e ivät tehneet sukeltajiin sen suurempaa vaikutusta. Meri oli autio ja öljyä liikkui vetten päällä.

Robot

Barracuda järjesti 23.2. tiedo itustilaisuuden elokuvateatteri Bio Axaan. Tilaisuudessa . oli n qt:teille erilaisia omia ja lainattuja sukellusvälineitä sekä muutam.ia filmejä. I nnostus tuntui yleisön vähälukuisuudesta huolimatta melkoiselta.

mera te

• Toinen vuosikokous 9.4. houkutteli kerbolaisia hieman enemmän yhteisen p öydän ääreen - lieneekö sitten ollut syynä luvattu filmiesitys tai selostus ensi kesän koulutussuunnitelma sta. Todettiin, ettei jäsenien kouluttaminen pääse kunnolla k~tiin ilman ilmak ompressoria ja päätettiin hankkia sellainen laite jäsenten keskuudesta kerättävin varoin. On luonnollista, että kompressorinhhankintaa rahallisesti tukeneilla jäsenillä on koulutuksessa etuoikeus sen ja muiden laitteiden käyttöön. Kapteeniluutnantti Halonen piti kerholaisil1e kolmen esitelmän luentosarjan sukeltamisesta. Vabillko vain, että niin kovin harvoilla kerholaisilla oli tilaisuus tulla sitä seuraamaan. Esitelm:lssä selostetut asiat tulevat nimittäin eteen jokaiselle, joka ryhtyy laitteella sukeltamaan. Asia voi vielä karjautua sillä luennot on myöhemmin tarkoitus painattaa. Kerhon j äsenet ovat myös kokeilleet ahkerasti erilaisia uusia vedenalaisia laitteita ja varusteita. Niistä mainittakoon uimahallissa joitakin viikkoja sitten kasteansa saanut ns. märk~uku sekä dipl.ins. Patoharjun kehittämä jokamiehen hengenpelastuslaite. Molemmat toimi- . vat erinomaisesti. Kerholla on nyt melkein oma AGA.divator p aineilmalaite sekä aivan oma kumipuku.. Suomen Gummitehdas Oy on lisäksi ilmoittanut labjoittavansa kerholle räpylö itä ja si lmäsuojuksia. Ja kunhan kompressori vielä saadaan, niin toiminta v oi kesän tullen täydellä teholla alkaa. Kerhon puheenjohtaj a na toimii nyt dipl.ins. Ora Patohar~u edellisen puheenjohtajan pyydettyä eroa sekä uutena sihteerinä P. Iassila ja tulevan kesän kouluttajana L. Mäkinen. Kaikki tuttuJa nimiä sukelluksen hal.'rastajille.

.. ,d ...

j~lla

parhaiten ikuistatvedenalaiset nä-

• R 0 y

·: tai

T A R

N I 0 R

~ .i.• : ·, ' . : •

~ !~ ~'

.. •

....

...

aa.lamava1olaitteineen ••• - t ;. • •• • . . . , •. • . ' . \ .\ ~

siitä se ålkaa •.. t

.... . -, .. ~ 1

·; ,. j

•

·. : ··

näyttelyssämme

.~ '

.·

~~ · :~

-~.;:.;_:~.:.:.:;:· ~=-7.~:~~::..·~ .

.; r-.

· ·:

'" ·0 ·

~ ;

,.• .