Sukeltaja 2 2023

Livari Belizessä oli huikea elämys

Opettele tekemään kohdevideoita

Wellamo ja muita hylkyjä

www.sukeltaja.fi

2/2023

VEDENALAISEN MAAILMAN ERIKOISLEHTI

Leikkisät merileijonat Kaliforniassa

Metsähallitus / Markus Sirkka

Leirille saareen!

Lasten ja nuorten valtakunnallinen kesäleiri järjestetään 30.6.–2.7.

Padasjoella Kelventeen saaressa.

Leirin järjestävät Hämeenlinnan Sukeltajat ja Riihimäen Urheilusukeltajat yhteistyössä Sukeltajaliiton kanssa.

Katso tunnelmia viime kesän leiriltä. www.youtube.com/watch?v=gRkH5OmH64Y

Leirin ikärajat: snorkkelisukeltajat 10 v., laitesukeltajat 12 v. ja vähintään Junior Scuba -kortti. Suosittelemme, että jokaista neljää osallistuvaa lasta kohti tulee mukaan yksi ohjaaja sekä laitasukeltaville alle 15-vuotiaille on mukana oma laitesukeltava aikuinen.

Leirin hinta: 85 euroa, joka sisältää telttamajoituksen puolijoukkueteltassa (voi ottaa mukaan myös oman teltan), ruokailut, ohjelman ja venekyydit leirisaareen ja takaisin.

Ilmoittautuminen: Ilmoittaudu viimeistään 31.5.

Tapahtumakalenterin kautta.

Mainostaja!

Sukeltaja-lehdessä ilmoituksesi tavoittaa Sukeltajaliiton seurojen koko jäsenistön. Lehti ilmestyy sähköisenä viisi kertaa vuodessa.

Sukeltajia kiinnostavat muun muassa sukellusvarusteet, sukellusmatkailu kotimaassa ja ulkomailla sekä retkeilyyn, ulkoilmaelämään ja veneilyyn liittyvät tuotteet ja palvelut.

HYÖDYNNÄ LINKIT VERKKOKAUPPAAN Onko verkkokaupassasi hyvä tarjous tai tulossa sukeltajille sopiva kampanja? Mainoksesta pääsee halutessasi klikkaamalla suoraan ostoksille.

Kysy myös tarjousta vuosisopimuksesta, jolloin saat näkyvyyden Sukeltaja-lehdessä alennettuun hintaan.

OTA YHTEYTTÄ!

Susanna Korkiatupa, mediamyynti susanna.korkiatupa@sukeltaja.fi p. 044 589 6234

Katso hinnasto ja aikataulut sukeltaja.fi > Lehti > Mediatied ot sivulta.

Lisätietoja: Nuorisopäällikkö heli.halava@sukeltaja.fi

Susan Wallenius

Kelvenne on Päijänteen kansallispuiston suurin saari ja tunnettu muun muassa upeista hiekkarannoistaan.

Leirillä on luvassa laitesukellusta, snorklausta, uimista ja rentoa leirimeininkiä kivassa porukassa. Hyvä ruoka pitää hymyn huulilla – leiriläiset muonittaa oma leirikokkimme. Viikonloppu ollaan ihan pihalla: nukutaan teltoissa, istutaan nuotiolla ja saunotaan telttasaunassa.

Venekuljetus lähtee Padasjoen satamasta perjantaina klo 13, ja samaan paikkaan palataan sunnuntaina iltapäivästä. Muutamalle järjestyy kyyti myös Pulkkilanharjun Karisalmelta. Aikataulut varmentuvat lähempänä leiriä.

Tutustu Kelventeen saareen www.luontoon.fi/paijanne/ luonto#kelvenne

Sisältö

Sukeltajaliitto ry Valimotie 10 00380 HELSINKI

The Great Blue Hole ja muut merelliset nähtävyydet Belizessä.

www.sukeltaja.fi OSOITTEENMUUTOKSET puh. (09) 3481 2258 office@sukeltaja.fi PÄÄTOIMITTAJA Harri Nieminen harri.nieminen@sukeltaja.fi TOIMITUSSIHTEERI Kristiina Karila

Aggressor Fleet

16

JULKAISIJA

kristiina.karila@sukeltaja.fi TOIMITUS

2/2023

Viestintätoimisto Loistava Oy Patruunantie 17 62800 Vimpeli

Vakiot

Päivitykset

TUOTTAJA

6 MATKALAUKKU Catalinan saaren hurmaavat merileijonat.

18 LIVEABOARD Belizessä tarjosi rentoja sukelluksia ja monipuolista vedenalaista nähtävää.

Susanna Korkiatupa

8 TYRSKYT Kevätkokouskuulumiset, Vapaasukelluksen hallilajien Suomen mestaruuksista kisattiin, Kuinka pitää uudet harrastajat seurassa?

puh. 044 589 6234 susanna.korkiatupa@sukeltaja.fi

24 MISTÄ SUKELTAJA tunnistaa hiilidioksidimyrkytyksen?

26 PAINEENTASAUS olisi hyvä aloittaa jo pinnalla, ja useamman tekniikan opettelusta on hyötyä.

15 HYVÄ HOMMA! Kotimaan kohteet esittelyvideoiksi.

TOIMITUSNEUVOSTO Harri Nieminen, Emma Barrow,

16 PERSOONA Vuoden norppaohjaaja 2022 Tarja Raivio.

Kristiina Karila, Susanna Korkiatupa, Pasi Mannerkoski, Mika Rautiainen, Outi Väisänen

22 NORPAT Näillä ohjeilla valmistaudut sukelluskesään!

SIVUNVALMISTUS

23 AJATTELEMISEN AIHETTA Muistetaan pitää ääntä lajistamme.

Aste Helsinki, Mika Viitanen

28 SUKELLA SUOMESSA Wellamo ja muita hylkyjä Pietarsaaren seudulla.

ULKOASU

KANNEN KUVA Sami Lindroos

31 KUVA-ALBUMI Islannin lumoavat vedet.

Kumppania Oy, Laura Telin KUVAPANKKI Depositphotos ILMOITUSMYYNTI

28

10

Susanna Korkiatupa puh. 044 589 6234

helmi-, huhti- kesä-, syysja marraskuussa ISSN 2737-212X

Elina Hämäläinen

SUKELTAJA ILMESTYY

Sami Paakkarinen

susanna.korkiatupa@sukeltaja.fi

2/2023 SUKELTAJA

3

Matti Kajala

Vapepa-sukeltajaksi?

Vapepa-sukeltajat avustavat viranomaisia erilaisissa vesistöissä tapahtuvissa tehtävissä, kuten kadonneen henkilön tai esineen etsintätehtävissä.

Sukeltajaliitto järjestää Vapepa-sukeltajakurssin Kuopiossa 19.–21.5. Kolmipäiväiseen kurssiin kuuluu myös yhteistoimintaharjoitus, jossa kurssin oppilaat har-

joittelevat vedestä ja maastosta pelastamista yhdessä alueen muiden vapaaehtoisen pelastuspalvelun toimijoiden sekä viranomaisten kanssa.

Perjantaina opiskellaan teoria, lauantaina teoriakokeen jälkeen suoritetaan käytännön harjoitukset ja sunnuntaina osallistutaan yhteistoimintaharjoitukseen.

Koulutuspaikkana on Tahko Resort, ja yhteistoimintaharjoitus pidetään Rauhalahden vesialueella Kuopiossa.

Lisätiedot kurssin vastuukouluttajalta ari-pekka.arponen@ sukeltaja.fi.

Kurssin aikataulu ja ilmoittautuminen sukeltaja.fi-kalenterissa

Tiekartta-työpaja – seurat mukaan!

Sukeltajaliiton koulutusvalikoiman ja Dyykki-sisältöjen kehittämistä ohjataan tiekartan avulla.

Tiistaina 16.5. klo 18–20 järjestetään etätyöpaja, jossa Sukeltajaliiton jäsenistöllä ja jäsenseuroilla on mahdollisuus vaikuttaa tiekarttaan, kertoa sitä koskevista toiveistaan sekä keskustella koulutusten käytännön järjestämi-

sestä seuroissa ja seurojen välisenä yhteistyönä.

Mihin painopistettä pitäisi jatkossa suunnata? Mitä kursseja ja työpajoja Sukeltajaliiton koulutustarjontaan toivotaan? Missä tärkeysjärjestyksessä kursseja ja työpajoja tulisi kehittää? Mitä Dyykki-sisällöiltä toivotaan, miten niitä tulisi kehittää? Miten koulu-

tuksia järjestetään seuroissa? Voiko koulutusresursseja jakaa seurojen kesken? Mitä palautteita ja toiveita seuroilla, seurajohdolla, ohjaajilla, kouluttajilla ja jäsenillä on?

Ilmoittaudu 14.5. mennessä. Ilmoittautuneille lähetetään osallistumislinkki maanantaina 15.5.

Ilmoittaudu sukeltaja.fi kalenterissa

Sukeltajaliitto ry, Valimotie 10, 00380 HELSINKI, puh. (09) 3481 2258, office@sukeltaja.fi, www.sukeltaja.fi

Pääkirjoitus

SAMI LINDROOS oli jo lapsena innokas snorklaaja ja oman elämänsä tutkimusmatkailija.

Lopullisen sysäyksen laitesukelluksen peruskurssin suorittamiseen 2011 antoi yllättävä kohtaaminen Indonesiassa.

– Iso merikilpikonna tuli syvyyksistä pinnalle hengittämään aivan viereeni. Siinä tovi ihmeteltiin toinen toisiamme, hän muistelee.

Lindroos on myös kouluttaja ja aktiivinen sukelluskuvaaja.

– Omilla sukelluksillani tuntuu nykyisin jopa hieman oudolta, jos kameraa ei ole mukana. Sukellan mieluiten maastoissa, joissa on mahdollista nähdä jotain, minkä itse koen erikoiseksi tai merkitykselliseksi. Tämä liittyy enemmän paikan floraan & fau-

yksin mitään. Strategia on aina yhtä hyvä kuin sen jalkautus. Tässä meillä on paljon puuhaa, mielenkiintoisia mahdollisuuksia ja tähän tulemme laittamaan paukkuja. Toteutuksessa tarkoituksena ei ole käynnistää massiivisia kehitysprojekteja, vaan tunnistaa niitä pieniäkin, vaikuttavia toimia, joilla edistämme eri tavoin sukeltajien ja seurojen hyvinvointia.

Ja viedä näitä käytäntöön.

Niistä asioista, jotka tuottavat arvoa ja jotka tulisi viedä käytäntöön, paras tieto on teillä − sukeltajilla ja seuroilla. Tietoa on nyt kerätty jäsenja seurakyselyissä, puheenjohtajaillan hyvissä keskusteluissa sekä erilaisissa kohtaamisissa. Sana on edelleenkin vapaa, ja tämän kaiken tiedon varaan suunnitelma muodostuu.

Kun käytännön toteutukseen edetään, on meidän kaikkien tärkeä muistaa, mitä Sukeltajaliitto on ja mitä se ei ole. Vaikka liitolla on toimisto ja palkattua henkilökuntaa, on hyvä huomioida, että toimintaa toteutetaan monilta keskeisiltä osin

naan kuin esimerkiksi maahan, maanosaan tai vaikkapa veden lämpötilaan. Suomessakin on monia upeita ja omanlaisia sukelluspaikkoja, hän sanoo.

Mieleenpainuvia sukellusmuistoja on Lindroosille kertynyt vuosien varrella monia. Huippukokemusten listalle pääsevät muun muassa valkohaiden ja muiden isompien haiden tapaaminen pinnan alla, Komodon virtasukellukset, Raja Ampat sekä monet Indonesian paikat, Molnar Janosin luolasto Unkarissa, Myanmarin tieteellinen jättiläismantojen kuvausreissu sekä Tubbatahan vedenalaista elämää uhkuvat atollit Filippiineillä.

– Tämä harrastus antaa parhaimmillaan minulle upeita kokemuksia, mutta kuvien

Harri Nieminen puheenjohtaja harri.nieminen @sukeltaja.fi

vapaaehtoisvoimin. Tästä syystä osallistumisemme, vaikka pienimuotoisestikin, on arvokasta ja tärkeää.

Tiedän kokemuksesta, että välillä tarjoutuminen ja heittäytyminen arveluttaa, joskus hieman pelottaakin.

Mitä tapahtuu, kun nostan käden pystyyn? Mihin kaikkeen sitoudun, kun lähden tähän mukaan?

Osallistuminen ei kuitenkaan aina tarkoita sitoutumista määräämättömäksi ajaksi jonkin ison tason otsikkoon liittyvään tekemiseen.

Osallistuminen voi olla pientäkin, projektimuotoista tai vaikka vaan yksittäiseen pieneen tehtävään liittyvää tekemistä. Monessa tapauksessa saat määrittää vauhdinkin itse. Hyvä esimerkki lähihistoriasta ovat tällä periaatteella luodut, Dyykistä löytyvät koulutussisällöt. Olkoonkin, että moni tekijöistä on jäänyt koukkuun ja osallistunut koulutuksen kehittämistoimintaan vuosien mittaan laajemminkin.

Antoisaa sukelluskevättä!

Anna Semerdjiev

Vaikka sukellus eri muodoissaan onkin ympärivuotinen harrastus, aina keväällä vesien avautumista odotellessa tapahtuu ympärillämme jonkin sorttista erityistä aktivoitumista. Moni meistä kerryttää uutta osaamista, viilaa varusteita ja suunnittelee uusia suuria tai vähän pienempiäkin sukellusseikkailuja.

Valmistautuminen yhdessä sekä yksilönä on olennainen ja hieno osa harrastustamme.

Valmistautumista tapahtuu myös harrastuksemme kehittämisen saralla, Sukeltajaliiton suunnalla. Tämänkin tiimoilta on aina välillä hyvä istahtaa kaiken muun tohinan keskellä alas.

Etenkin, kun sukelluksessa on kyse monellakin muotoa varsin yhteisöllisestä harrastuksesta.

Liitolla on mainio, muutamia vuosia sitten kirjoitettu strategia. Tämän strategian päälinjat ovat edelleen hyvinkin toimivia huolimatta siitä, että maailma meidän ympärillämme on muuttunut monessakin suhteessa.

Strategia itsessään ei kuitenkaan ole

Harri Niemisen arkisto

Vesien avautumista odotellessa

kautta minulla on mahdollisuus näyttää vedenalaista elämää myös ei-sukeltajille. Haluan tuoda esille luonnon moninaisuutta sekä samalla hälventää ennakkoluuloja ja pelkoja vedenalaiseen maailmaan liittyen. Haluan itse kehittyä niin kuvaajana, sukeltajana kuin sukelluskouluttajanakin, ja paraikaa olenkin tekemässä crossover-kouluttajakurssia toiselle sukellusorganisaatiolle Suomessa, hän kertoo suunnitelmistaan.

LUE SIVUILTA 6–7 Sami Lindroosin juttu Catalinan merileijonista, ja pulahda SIVULLA 31 hänen seurassaan Islannin kirkkaisiin vesiin.

Sami Lindroos, Vantaa

Jäsenlehtemme syntyy aktiivisten harrastajien voimin – sukeltajalta sukeltajalle. Tällä palstalla esittelemme kasvoja juttujen takaa.

2/2023 SUKELTAJA

5

Matkalaukku

Merileijonien leikki Merileijonat, nuo vesien leikkisät koiranpennut, lienevät monen sukeltajan must see -listalla. Catalinan saari Kaliforniassa on yksi paikka, missä saattaa päästä piilosille näiden nopeiden veijareiden kanssa.

Teksti ja kuvat SAMI LINDROOS

T

ämä oli kolmas kerta, kun pääsin sukeltamaan Catalinan saaren sukelluskohteissa.

Ensimmäisellä kerralla vuonna 2018 saari valikoitui kohteeksi oikeastaan vahingossa. Minulla oli silloin pari luppopäivää odottaessani jatkolentoja Meksikosta Eurooppaan, joten tilaisuus sukeltamiselle aukeni yllättäen.

VÄHÄN KUIN NORJA

Minusta tuli heti Kalifornian rannikon sukellusfani. Vedenalainen luonto on siellä mielestäni hyvin erikoista ja erilaista, kuin mitä olin aiemmin kokenut. Lähinnä tulee mieleen Norja, missä myös kasvaa

6

2/2023 SUKELTAJA

samantyyppistä korkeaa kelppimetsää. Veden lämpötila on kuitenkin Kaliforniassa huomattavasti korkeampi: kesäisin 20−24 °C ja talvisin 13−15 °C. Myös flora ja fauna ovat hyvin erilaisia kuin Norjassa.

Minulla on ollut mukana aina kuivapuku, mikä on ollut miellyttävää jokaisella kerralla. Veden lämpötilan vuoksi alueella saattaa olla ja on joskus nähtykin valkohaita, kuten myös muita haita. Yleisesti Catalinan saaren vesillä näkee monia garibaldikaloja, California sheephead -kaloja (Semicossyphus (Semicossyphus pulcher), pulcher), isoja mustia meribasseja, hummereita, mustekaloja ja barrakudia.

Zalophus californianuksesta käytetään yleisesti nimeä kalifornianmerileijona. Lajin suositeltu suomenkielinen nimi on tyynenmerenhylje.

PIILOSILLA

Mahdollisuus nähdä muitakin eläviä olentoja on hyvä, koska koko Kalifornian rannikon vedenalainen luonto on hyvin monipuolista. Viimeisimmällä sukelluksellani luokseni uiskenteli yllättäen iso, noin 50−60 yksilön lauma merileijonia, jotka olivat hyvin leikkisiä ja kontaktinhakuisia. Aktiivisimmillaan oli aina yksi merileijona päällä, sivulla tai takana ja ne leikkivät ”piilosta” sukeltajan kanssa. Yksi kävi tuntemukseni mukaan kokeilemassa reiden kohdalta hellästi myös kuivapukuni materiaalia luultavasti pohtien, mikä tämä heidän maailmaansa kuplitteleva

vierailija on miehiään. Merileijonat ovat liikkeissään hyvin nopeita, minkä vuoksi ne ovat myös haastavia kuvattavia.

SUKELLUKSET HELPPOJA

Catalinan saaren sukellukset ovat yleisesti helppoja ja sopivat aloittele­ villekin sukeltajille. Kelppimetsässä lieväksi haasteeksi muodostuivat kameran keräämät kasvit. Sukelluksia ei varsinaisesti ohjata, vaan useimmat sukeltajat ovat toisilleen tuttuja ja sukeltavat kimpassa. Sukelluspari löytyy varmasti vaivattomasti kes­ kuksen henkilökunnan ottaessa nämä asiat huomioon ennen sukelluksia.

Näkyvyydet veden alla ovat yleisesti hyviä, hieman vaihdellen kuitenkin vuodenajan tai myrskyjen myötä.

VASTINETTA RAHALLE

Kalifornian rannikolla on monia sukelluspaikkoja − Montereyn alue on niistä kuitenkin ehkä suosituin.

Catalinan saarella on monenlaista sukellustoimintaa, mutta itse olen käyttänyt paikallista Sundiver­ sukelluskeskusta, joka tekee kolmen sukelluksen taktiikalla päiväreissuja Los Angelesin lähettyviltä. Keskus on hyvin kilpailukykyinen hinnoiltaan (päiväretki 165 USD), ja se tarjoaa matkan, sukellusten, ruoan ja virvok­ keiden lisäksi mahdollisuuden nähdä matkan aikana veneestä myös valaita ja delfiinejä. Ajoittain keskus tarjoaa myös todella uniikkia mahdollisuutta sukeltaa toiminnassa olevan öljynpo­ rauslautan alla.

Kirkasvärinen garibaldikala kelppimetsän siimeksessä. Kelppi kasvaa useiden kymmenien metrien korkuiseksi.

Kalifornianmerileijona on alueella yleinen, ja niitä voi nähdä myös rannalta käsin.

Alueella voi bongata myös sukkelia saukkoja.

KUIVAN MAAN NÄHTÄVYYKSIÄ

Kalifornia tarjoaa monenlaista tekemistä ja erilaisia kokemuksia myös pinnan päällä. Roadtrip San Franciscon ja Los Angelesin välillä on legendaarinen maisemareitti, jonka varrelle osuu myös aiemmin mainittu Montereyn kaupunki. Rannikko on hyvin lajirikasta aluetta; näin road­ tripin varrella pinnan päällä muun muassa valtavia elefanttihylkeitä, kotkia, saukkoja ja merileijonia.

Valassafarilla tuli nähtyä myös Risson delfiinejä ja harmaavalaita. Monte­

reyn valassafari on usein arvostettu maailman parhaaksi. Kaliforniassa voi nähdä myös jättimäisiä mam­ muttipetäjiä (giant sequoia tree) sekä Yosemiten kansallispuiston maisemia. Pelkästään Los Angelesista tai San Franciscosta löytyy varmasti jokaiselle jotain koettavaa. www.sundiverinternational.com www.instagram.com/ underwaterwonderland 2/2023 SUKELTAJA

7

Tyrskyt – KOONNUT KRISTIINA KARILA –

Kevätkokousuutisia Sukeltajaliiton kevätkokous pidettiin 1.4. Sporttitalolla Helsingissä, ja siihen oli mahdollista osallistua myös etänä. Kokoukseen osallistui virallinen edustaja kahdeksasta seurasta.

EHDOLLEPANOTOIMIKUNTA ALOITTAA TYÖNSÄ

kokousten järjestämisen osalta. Samalla

Marko Niinistö kertoi ennen virallista kokousta ajankohtaisista

Kokous päätti ehdollepanotoimikunnan

suutena ja tehtiin pieniä muutoksia

asioista. Puheenjohtaja Harri Niemi-

asettamisesta. Ehdollepanotoimikunta

kirjauksiin. Toimintasääntö tuli voimaan

nen lähetti videotervehdyksen ko-

etsii sopivia henkilöitä asettumaan

1.4.2023. Myös hallituksen esittämät

kousvieraille. Syksyllä edesmenneen

ehdolle syyskokouksessa käytävään

päivitykset liiton kurinpitosääntöihin

liiton kunniapuheenjohtaja Kalervo

hallitusvaaliin. Ehdollepanotoimikunnan

hyväksyttiin.

Rehnbäckin muistoksi pidettiin

jäseniksi valittiin Hanna-Mari Talka,

hiljainen hetki. Kokouksessa palkittiin

Helsinki, Kati Aaltonen, Tampere, Ari-

TULEVAT VUOSIKOKOUKSET

Vuoden parhaat 2022, joista moni

Pekka Hakulinen, Savonlinna, Marko

Liiton syyskokous järjestetään 7.10.,

pääsi paikan päälle vastaanottamaan

Niinistö, Salo ja Aleksi Kuronen, Joen-

paikka on vielä avoin. Jos seuroilla on

huomionosoituksen.

suu. Ehdollepanotoimikunnalle annettiin

tilaisuuksia, joiden yhteyteen kokous

valtuudet täydentää kokoonpanoaan

sopisi, niin pyydämme olemaan yhtey-

yhdellä henkilöllä.

dessä toiminnanjohtajaan, sari.nuotio@

Vuoden 2022 vuosikertomus ja tilinpäätös sekä tilintarkastajan ja toiminnantarkastajan lausunto esitettiin

MUUTOKSIA SÄÄNTÖIHIN

sen vahvistamisesta. Tilivelvollisille

Vuosikokous hyväksyi PRH:n ennakko-

Salossa Sukellusseura Simppu ry:n

myönnettiin tili- ja vastuuvapaus.

tarkastaman toimintasäännön. Yhdis-

50-vuotisjuhlan yhteydessä. Kokousvie-

Vuoden 2024 jäsenmaksut vahvistet-

tyslaki on uudistunut, ja se mahdollisti

raat toivotetaan tervetulleeksi juhlaan!

tiin hallituksen esityksen mukaisesti.

sääntökirjausten muuttamista liiton

2/2023 SUKELTAJA

Kaikki kokouksen asiakirjat sekä vuoden 2022 vuosikertomus löytyvät sukeltaja.fi materiaalipankista.

sukeltaja.fi.

kokoukselle ja päätettiin tilinpäätök-

Kevätkokoukseen saatiin runsas joukko Vuoden parhaita paikan päälle palkittavaksi. Kuvassa eturivissä vasemmalta Pauliina Raivio, joka vastaanotti Vuoden norppaohjaaja -palkinnon äitinsä Tarja Raivion puolesta, Vuoden kouluttaja Sanna Paukku, Vuoden norppa Konsta Koskinen ja Vuoden seuraa, KeskiKarjalan Sukeltajia edustaneet Arto Möttönen ja Erno Olkkonen. Takarivissä vasemmalta Vuoden räpyläuimari Juho Herva, Vuoden Norppaseuraa, Tampereen Urheilusukeltajia edustanut Waltter Toiva sekä Vuoden vapaaehtoista, Sukelluskalastuksen järvi EM-kilpailun vapaaehtoisia edustaneet Ville Lahikainen ja Juha Siitonen.

8

tarkasteltiin myös sääntöjä kokonai-

Kevätkokous järjestetään 6.4.2024

Kristiina Karila

LIITON VARAPUHEENJOHTAJA

Jäsenmaksut 2024 Vuoden parhaat Jäsenyhdistykset

Vuoden sukeltaja

• seniorit 14,50 euroa (kalenterivuoden aikana vähintään 75

Minna Koivikko, Museovirasto

vuotta täyttävät)

Vuoden seura

• aikuiset 29,00 euroa (2009 tai

Keski-Karjalan Sukeltajat ry

ennen syntyneet)

Vuoden norppaseura

• norpat 14,50 euroa (2010–2017 syntyneet)

Tampereen Urheilusukeltajat ry

• kuutit 0 euroa (2018 tai sen

Vuoden kouluttaja

jälkeen syntyneet)

Sanna Paukku, Sukellusseura H2O ry

• jäsenmaksun suuruus on 50 % oman ikäryhmän maksusta, kun henkilö liittyy uutena jäsenenä elo−joulukuun välisenä aikana.

Uudeksi jäseneksi katsotaan henkilö, joka ei ole ollut liittymisvuotta edeltävänä vuonna liiton henkilöjäsen tai liiton jäsenyhdistyksen jäsen.

• rinnakkaisjäsen 0 euroa (jäsen, joka maksaa yhden seuran kautta liiton maksun, voi olla rinnakkaisjäsenenä muissa seuroissa).

Muut • henkilöjäsen 29,00 euroa. Henkilöjäsenen jäsenmaksun suuruus

SUKELTAJALIITTO RY, Suomen

turvallinen harrastaminen on

Uimaliitto ry, Suomen Uimaope-

mahdollista myös hengenpidätys-

tus- ja Hengenpelastusliitto ry

harjoitusten osalta, yleinen tur-

(SUH) ja Turvallisuus- ja kemikaa-

vallisuus uimahallissa ei heikkene

livirasto (Tukes) ovat yhteistyössä

hengenpidätysharjoitusten vuoksi,

laatineet turvallisuusohjeen

uimahallin muut käyttäjät eivät

hengenpidätyslajien harrastami-

aiheuta vaaraa hengenpidätysla-

Sukelluskalastuksen järvi-EMkilpailun vapaaehtoiset

sesta uimahalleissa, kylpylöissä,

jien harrastajille ja henkilökunnalla

maauimaloissa ja muissa vastaa-

on perusteet puuttua riskialttiiseen

Vuoden norppa

vissa paikoissa. Ohjeella halutaan

käyttäytymiseen.

Konsta Koskinen, Riihimäen Urheilusukeltajat ry

kannustaa uimahalleja mahdollis-

Ohje on ensisijaisesti tarkoitettu

tamaan ja tukemaan hengenpidä-

palveluntarjoajille, uimahallin hen-

Vuoden norppaohjaaja

tyslajien vastuullista harjoittelua ja

kilökunnalle ja hengenpidätystä

Tarja Raivio, Mursut ry

turvallisten käytäntöjen leviämistä.

sisältävien lajien harjoittelijoille.

Vuoden räpyläuimari

Ohjeessa on annettu hengen-

Vuoden vapaaehtoinen

Juho Herva, Nurmijärven Uinti ry

Vuoden uppopalloilija

henkilö liittyy uutena jäsenenä

Vuoden vapaasukeltaja

• yhteisöjäsen 100 euroa, ja sen lisäksi yhteisöjäsen maksaa jokaisesta henkilöstä, jonka haluaa liittää liiton jäsenyyden piiriin, saman ikäryhmään perustuvan jäsenmaksun kuin muillakin on.

pelisäännöt, jotta eri vesilajien

Tutustu ohjeeseen sukeltaja.fi

Vuoden sukelluskalastaja Jemmi Levonen, Rauman Laitesukeltajat ry

• tukijäsen 1000 euroa

pidätysharjoittelussa tarvittavat

Ilona Häsänen, Saaristomeren Sukeltajat ry

on 50 % (14,50 euroa), kun elo-joulukuun välisenä aikana.

Hengenpidätyslajit uimahalleissa

Simo Kurra, Tampereen Urheilusukeltajat ry, Freediving Team of Finland ry VUODEN EKOTEKO -palkittavaksi ei saatu yhtään ehdotusta.

Myöskään Vuoden Vapepa-sukeltaja -kategoriassa ei tänä vuonna jaettua palkintoa.

- Majoitus: neljä makuuhuonetta - Keittiö, sauna, pesuhuone - Varusteiden huoltotila - Varusteiden kuivaushuone - Täyttöasema 230 / 300 bar Kaatialaan 25 min

Rannankyläntie 686

www.diversbb.fi

040-59 14 997 2/2023 SUKELTAJA

9

Kisahuumaa vapaasukelluksessa VAPAASUKELLUKSEN allaslajien SM-kisat pidettiin 1.–2.4. Jyväskylässä AaltoAlvarissa. Lajeja oli neljä: pituussukellus ilman räpylöitä (DNF), staattinen

stereoräpylöillä (DYNB). Kokonaiskilpailun tulos laskettiin kolmen lajin yhteispisteistä lajeista DNF, STA ja DYN/DYNB. Suomessa vapaasukelluksessa aktiivisista harrastajista on jo puolet naisia, ja näin oli myös SM-kisojen osallistujissa.

Ilahduttavan monta uutta kisaajaa nähtiin sekä naisten että miesten sarjoissa.

Kisoissa tehtiin paljon henkilökohtaisia kisaennätyksiä.

LAJIEN PARHAAT DNF naiset: Janita Kulkula 128 m DNF miehet: Hermanni Heinonen 114 m STA naiset: Iiris Ala-Olla 6 min 42 s STA miehet: Tommi Pasanen 7 min 15 s DYN naiset: Janita Kulkula 175 m DYN miehet: Olavi Paananen 181 m DYNB naiset: Janita Kulkula 134 m DYNB miehet: Tommi Pasanen 186 m KOKONAISKILPAILUN parhaat naisten sarjassa olivat 1. Janita Kulkula, 2. Iiris Ala-Olla ja 3. Polina Polusk.

KOKONAISKILPAILUN parhaat miesten sarjassa olivat 1. Hermanni Heimonen, 2. Tommi Pasanen ja 3. Teemu Nurmi.

UIMAHALLILTA saatiin hyvää palautetta kisan järjestelyistä. Esimerkiksi turvasukeltajia oli kahdeksan ja kilpailualueet oli selkeästi rajattu yleisöuimareilta.

KESÄLLÄ järjestetään jälleen kaksi valtakunnallista vapaasukellusleiriä Päijänteellä Asikkalan Kinisselällä. Toisen leirin yhteydessä järjestetään AIDAsyvyyskisa. Leirit ovat olleet perinteisesti hyvin suosittuja.

TIMO PÖNTINEN

Onnittelut kisoissa menestyneille!

Kaikki kilpailun tulokset

www.aidainternational.org/Events/ EventIntermediateRanking-3666

10 2/2023 SUKELTAJA

Kisatuomari Jussi Juntunen näyttää turvatiimille valkoista korttia eli suoritus hyväksytty! Kuvassa turvasukeltajat (vasemmalta oikealle) Ossi Peltola, Jesse Karhu, Laura Lehtiaho, Niko Vuohelainen, Ville Harju ja Ossi Söderholm.

Kisan mitalikuningatar oli Janita Kulkula, joka nappasi yhden hopean ja kolme kultaa, joista yksi kokonaiskilpailun voitosta.

Miro Suonperä

(mono)räpylällä (DYN) ja pituussukellus

Elina Hämäläinen

hengenpidätys (STA), pituussukellus

SUKELLUSREISSU KAIKIN MAUSTEIN M/S NAMORADA

Jäsenkyselyn tuloksia TEIMME joulukuussa koko jäsenis-

osalla tehty tuntimäärä oli enintään

tölle kyselyn, jossa kysyttiin muun

50 tuntia vuodessa. Tärkeimmät

muassa harrastusaktiivisuutta

syyt tehdä vapaaehtoistyötä olivat

ja mielipidettä Sukeltajaliiton

samanhenkisten ihmisten seura,

jäsenpalveluista vuonna 2022.

saatu hyvä mieli, velvollisuuden-

Kysely liittyy liiton strategiaan, ja

tunne ja seurassa harrastamisen

se toistetaan säännöllisin välein.

edullisuus.

Edellisen kerran kysely tehtiin

Kysyimme myös mielipidettä

vuonna 2020.

Sukeltaja-lehden muuttumisesta

Kyselyyn vastasi 770 henkilöä

sähköiseksi. 54 % vastaajista ei

eli noin 10 % jäsenistöstä. Yli puolet

pidä muutoksesta, sillä haluaa

vastaajista oli pitkäaikaisia (yli 10

lukea lehdet paperisena. 34 % pitää

vuotta) seurojen jäseniä. Suurin osa

päätöstä ekologiselta kannalta

vastaajista (80 %) oli yli 40-vuoti-

hyvänä ja 12 % lukee muutkin

aita. Noin neljännes vastaajista oli

lehtensä sähköisenä. Kysymme

naisia.

jatkossakin jäsenistön mielipidettä

Lähes puolet (47 %) vastaajista

lehdestä, ja kehitämme lehteä

ilmoitti sukeltaneensa vuonna 2022

palautteen pohjalta.

vähemmän kuin edellisenä vuonna.

Tänä vuonna teemme myös

34 % oli sukeltanut saman verran ja

kyselyn seurajohdolle seurojen

19 % enemmän kuin aiemmin.

tilanteesta sekä uusille sukeltajille

Vapaaehtoistyötä omassa seu-

harrastuksen jatkumiseen liittyen.

rassa tai Sukeltajaliitossa oli tehnyt 60 % vastaajista, ja suurimmalla

Monet kiitokset kaikille vastaajille!

60 % vastaajista oli tehnyt seurassa tai liitossa vapaaehtoistyötä.

Tärkeimmät syyt tehdä vapaaehtoistyötä: •samanhenkisten ihmisten seura •saatu hyvä mieli •velvollisuuden tunne •seurassa harrastamisen edullisuus

SOPIVAN KOKOINEN, HYVIN VARUSTELTU JA SYMPAATTINEN TILAUSRISTEILIJÄ 12 HENGEN RYHMILLE TUKEVA TERÄSALUS KOVAANKIN KÄYTTÖÖN ERINOMAINEN TUKIALUS SUKELTAJILLE JA TUTKIJOILLE

WWW.NAMORADA.FI 045 – 78 364 717 KOTISATAMA: SIPOO

Sari Nuotio

Puheenjohtajat koolla VUODEN ensimmäinen

Illan aikana pohdittiin muun

Reilun kilpailun ohjelma on julkaistu

puheenjohtajailta pidettiin 21.3.

muassa seurojen kouluttaja-

Sukeltajaliiton puheenjohtaja

resurssien hyödyntämisestä

Harri Niemisen johdolla. Tämä

laajemminkin. Jos omasta

SUKELTAJALIITON Reilun kilpai-

Reilun kilpailun ohjelma

etätilaisuus kokoaa yhteen seu-

seurasta ei löydy kouluttajaa

lun ohjelma tuli voimaan 1.3.2023.

koostuu kahdesta osiosta: anti-

rajohtoa ja Sukeltajaliiton halli-

tietylle kurssille, löytyisikö

Sukeltajaliitto osallistui syksyllä

doping- ja kilpailumanipulaation

tuksen jäseniä keskustelemaan,

naapuriseurasta? Tai jos oman

2022 Suomen urheilun eettinen

torjuntaohjelmista. Ohjelmissa

jakamaan tietoa ja kokemuksia

seuran kurssilla on tilaa, voisiko

keskus SUEK ry:n vetämään

kuvataan Sukeltajaliiton edistämää

ja verkostoitumaan. Paikalla

sille osallistua myös muista

prosessiin, joka tuki lajiliittojen

antidopingtoimintaa ja kilpailuma-

oli seurojen edustajia ympäri

seuroista?

antidopingohjelmien uudistamista

nipulaation torjuntaa sekä näiden

ja kilpailumanipulaation torjunta-

toimintojen seurantaa ja vastuita.

ohjelmien työstöä.

Molemmat ohjelmaosiot sisältävät

Suomen aina Inaria ja Sodan-

Myös vierailijoiden otta-

kylää myöten. Etätilaisuuksiin

minen mukaan seuran vajaille

on kaikilla seuroilla yhtäläiset

retkille on yksi keino saada

mahdollisuudet osallistua.

alukset ja sukeltajat liikkeelle.

antidopingsäännöstöstä (2021)

säännöistä ja sopimuksista,

Ilmaan heitettiin idea, että seu-

tuleva velvoite laatia antido-

koulutuksesta, viestinnästä ja

jaillan aiheena oli hyvinvoivat

rat voisivat kurssien ja muiden

pingohjelmat sekä toteuttaa,

valvonnasta.

seurat, ja miten tätä hyvin-

tapahtumiensa lisäksi viedä

arvioida ja tarvittaessa päivittää

vointia voisi lisätä. Monissa

Sukeltajaliiton kalenteriin myös

niitä. Antidopingohjelman lisäksi

tamisen eri lajimuotojen parissa

seuroissa kamppaillaan saman-

seuran retkiä, joille vierailijat

urheilujärjestöiltä edellytetään

toimivien urheilijoiden, heidän val-

tyyppisten ongelmien kanssa.

ovat tervetulleita.

kilpailumanipulaation torjuntaoh-

mentajien ja tukihenkilöiden sekä

jelmaa. Sukeltajaliitto päätti koota

kisaorganisaatioiden käyttöön.

Ensimmäisen puheenjohta-

Urheilujärjestöillä on Suomen

lisäksi perustietoa aihealueiden

Ohjelmat on tarkoitettu sukel-

Korona-ajan jälkeen toiminta ei

Puheenjohtajaillat ovat saa-

ole virkistynyt vanhaan malliin

neet yleisesti hyvää palautetta,

ohjelman yksiin kansiin ja laati

Ohjelma liitetään myös osaksi

ja jäsenistössä on havaittavissa

ja niitä tullaan järjestämään

Reilun kilpailun ohjelman. Samalla

kilpalajeihin liittyviä ohjaaja-, kou-

passivoitumista. Viikkosu-

tarpeen mukaan. Seurojen

uusittu Reilun kilpailun sopimus

luttaja- ja valmentajakoulutuksen

kelluksille saattaa olla vaikea

puheenjohtajat ja varapuheen-

korvaa liiton aiemmin käyttämät

sisältöjä.

löytää riittävästi lähtijöitä. Seu-

johtajat kutsutaan tilaisuuteen

antidopingsopimukset.

ran tehtäviin voi olla hankalaa

sähköpostitse.

saada vapaaehtoisia.

12 2/2023 SUKELTAJA

Tutustu Reilun kilpailun ohjelmaan.

Paljonko painoja – Arkhimedeen laki sukeltajan palveluksessa Jos kappale on osittain tai kokonaan upotettu nesteeseen tai kaasuun, kappaleeseen kohdistuu ylöspäin vaikuttava voima eli noste.

Tämä voima on yhtä suuri, mutta suunnaltaan vastakkainen, kuin kappaleen syrjäyttämän neste- tai kaasumäärän paino. − Arkhimedes Teksti RUPERT SIMON, tiedevaliokunnan puheenjohtaja

TIEDEFAKTA Arkhimedeen lain mukaan veteen upotessaan kehon paino vähenee saman verran kuin on kehon

SUKELLUSPUVUN NOSTE LASKETAAN SEURAAVASTI: Ihmisen kehon pinta-ala on keskimäärin 2 m² (2 x 10⁶ mm²).

syrjäyttämän veden paino. Kun kehon painosta vähennetään sen syrjäyttämän veden paino, nähdään, kelluuko vai

Sukeltajan ja hänen varusteidensa syrjäyttämä vesimäärä vaikuttaa sukeltajan nosteeseen.

Laskutoimitus: kehon pinta-ala (mm²) x puvun eristeen paksuus (mm) = syrjäytetyn veden tilavuus (mm³)

vajoaako sukeltaja.

Ihmisen kehon noste on makeassa vedessä suunnilleen neutraali, ja keuhkoissa oleva ilma pitää kehon pinnalla.

1 mm x 2 x 10⁶ mm² = 2 x 10⁶ mm³ = 2 litraa vettä

Puhaltamalla keuhkot tyhjäksi voi sukeltaa pohjaan. Kun henkilölle lisätään sukelluspuku ja -varusteet ylle, noste kasvaa ja se pitää kumota lisäämällä painoja. Käytännössä oikea painotus opetellaan yleensä kokeilemalla vedessä, mutta sen voi myös laskea suuntaa antavasti.

Yhden millimetrin paksuinen eristekerros syrjäyttää noin 2 litraa vettä, joka painaa noin 2 kiloa. Painoja pitää lisätä 2 kiloa per eristemillimetri korvaamaan noste. Jos puvun eriste on siis 6 milliä paksu, pitää painoja lisätä 12 kiloa, jotta sukeltaja pysyy pinnan alla.

MUIDEN VARUSTEIDEN NOSTE LASKETAAN SEURAAVASTI: Esimerkkinä 12-litrainen 232 barin tyhjä teräspullo venttiileineen painaa noin 14 kg, ja sen noste on 1 kg negatiivinen (Sukellusluola.com).

Yleisesti käytetty wings-liivi terässelkälevyllä ja sinkkupulloadapterilla (3 kg), regulaattori (2 kg) ja p-paino (3 kg). Yhteen laskettuna kokoonpanon noste on 8 kg negatiivinen.

Tarvitset siis 4 kg painoja painovyöhön, ja voit lähteä sukeltamaan.

HUOM! Laskutoimitus on tehty tyhjän pullon perusteella. Ilmakin painaa, joten täysi pullo saattaa pitää sinut pinnan alla, vaikka painoja ei olisikaan riittävästi. Varmista, että painotuksesi on kunnossa tyhjällä pullolla (50 bar jäljellä) altaassa tai matalassa rantavedessä sukellusparin kanssa.

Työkaluja seuratoimintaan SUOMESSA toimii 15 liikunnan

Urheiluseuran hyvä hallinto

Urheiluseuran verotus

Urheiluseuran vastuullisuus

aluejärjestöä, joiden tehtävänä on

Koulutuksessa käydään läpi hyvän seurahallinnon perusteita.

Teemoina ovat muun muassa päätöksenteko seurassa, seuran hallinnon toiminta, jäsenyys ja maksut seurassa.

Koulutuksessa käydään läpi seuran varainhankinnan verotuksen perusteita ja seuran maksamia kulukorvauksia. Käsittelyssä on muun muassa urheilutoiminnan tulot, talkootyö ja matkakorvaukset vapaaehtoisille.

Vastuullisuuskoulutuksessa perehdytään urheiluyhteisön vastuullisuusohjelmaan ja peilataan teemoja oman seuran toimintaan.

Koulutus antaa hyvät askelmerkit seuran vastuullisuusohjelman luomiseen.

hyvinvoinnin edistäminen liikunnan ja urheilun avulla – erityisesti paikallisella tasolla. Aluejärjestöillä on useita edullisia koulutuksia, jotka on suunnattu seuratoimijoille seurojen pyörittämisen tueksi.

Tässä muutamia, joista on hyötyä seuran arjessa.

Urheiluseuran viestintä Viestintä on hyvän seuran toimivuuden edellytys. Koulutuksessa käydään läpi seuraviestintää eli sisäistä viestintää, mediaviestintää ja kriisiviestintää.

Tutustu aluejärjestöihin ja niiden tarjoamiin koulutuksiin ja palveluihin

www.liikunnanaluejarjestot.fi

2/2023 SUKELTAJA

13

OSVIITTA

Uudet sukeltajat mukaan – viisi vinkkiä Laitesukelluksen peruskurssit pyörivät parhaillaan seuroissa. Pian uudet sukeltajat saavat korttinsa ja tekevät ensimmäiset omat sukelluksensa seuran retkellä. Entäpä sen jälkeen, miten harrastus jatkuu – vai jatkuuko?

KRISTIINA KARILA Kuvitus Mika Viitanen

SUKELLUSKURSSI on seuralle kohtuullinen investointi, jonka soisi kantavan hedelmää. Uudet sukeltajat tulisi saada heti alusta mukaan seuran toimintaan, jotta suhde seuraan syntyy ja jatkuu.

Kysyimme, millaisia keinoja seuroilla on kannustaa uusia jatkamaan harrastusta.

1

2

4

Omat sukellukset uusille sukeltajille.

Osa seuran viikkosukelluksista voi olla Kynnys

nimenomaan aloittelijoille suunniteltu.

lähtemiseen

Kohteet ovat heille sopivia, ja mukana

matalaksi.

reissulla on riittävästi kokeneempia

Seuran koko

sukeltajia apuna ja tukena.

jäsenistölle avoimessa WhatsAppryhmässä on helppo kysellä sukellusparia ja ilmoitella,

Sukelluskummit. Uusille sukeltajille

mihin on lähdössä sukeltamaan. Sopivan

nimetään seurasta kummeja, joiden

sukellusparin puuttuminen on suurimpia

kanssa he sukeltavat viikkosukelluksilla.

syitä sille, ettei harrastus jatku.

Kummiksi sopii kokeneempi rauhallinen sukeltaja ja jopa mieluummin muu kuin kouluttaja, sillä kouluttajan seurassa tuore sukeltaja saattaa tuntea painetta ”onnistua”. Sukeltamalla säännöllisesti kokeneemman vertaisen kanssa taidot kehittyvät ja harrastus tuottaa onnistumiselämyksiä, mikä kannustaa jatkamaan.

3

Mielekäs kurssitarjonta. Moni harrastaja haluaa nykyään kehittyä ja kouluttautua eteenpäin, ja jo peruskurssilla silmissä siintää seuraava taso. Kurssien järjestäminen vaatii kouluttajaresursseja.

Jotta kouluttajat ehtisivät kouluttaa, olisi seuran hallintoon ja muuhun toimintaan hyvä löytää muita vapaaehtoisia riittävästi.

5

Varusteita lainaan tai vuokralle. Omat varusteet ovat iso investointi harrastuksen alussa.

Lainaamalla tai vuokraamalla seuran varusteita harrastus lähtee hyvin alkuun pienemmälläkin panostuksella.

Vinkit antoivat kouluttajat Vertti Aula Rovaniemen Urheilusukeltajista ja Petri Kari Kuopion Urheilusukeltajista, monet kiitokset!

Hyvä homma!

Kotimaan kohteet videoiksi Eikö olisikin kätevää, jos Suomen jokaisesta sukelluskohteesta löytyisi YouTubesta esittelyvideo?

Videolta voisi katsoa miten kohteelle löytää, mitä siellä näkee, mistä mennään veteen, onko siellä wc ja sopiiko se aloittelijalle. Näitä on tehty jo muutama, ja lisää toivotaan.

Tehdäänkö sinun seurasi kotikohteesta seuraava?

KRISTIINA KARILA

I

dean isä, kouluttaja Marcin Dobrucki Sukellusseura H2O:sta, reissasi kesällä 2020 Norjassa ja etsi hyviä sukelluspaikkoja. Vaikka vettä oli joka puolella, oli tietoa kohteista hankala löytää ja kaikki oli tietenkin norjaksi. Sama pätee Suomessa: seutua tuntemattoman voi olla hankalaa löytää tietoa.

Dobrucki myös huomasi toistavansa samat asiat kerta toisensa jälkeen briiffatessaan uudet kurssilaiset ensimmäistä kertaa avovesikohteella.

Kohteen esittelyvideo taklaisi nämä kaksi ongelmaa kertaheitolla. − Yksinkertaisen noin kolmeminuuttisen videon tekeminen ei ole hankalaa eikä aikaa vievääkään.

Kalustokin on kaikkien saatavilla: älypuhelin tai action-kamera käy ihan hyvin, ja kevyen jalustan saa parilla kympillä. Editointiin löytyy ilmaisia ohjelmia, ja editoinnin voi hyvin tehdä vaikka puhelimella.

Ainoa lisävaruste, jonka hankin, oli puhelimeen liitettävä langaton mikrofoni, koska ääntä voi olla vaikea saada mukaan paria metriä kauempaa ilman mikkiä. Ostin omani käytettynä noin sadalla eurolla, Marcin Dobrucki kertoo.

Dobrucki sukeltajakavereineen on tehnyt esittelyvideot Kirkkonummen Porkkalanniemen Vetokankaalta ja keittokatokselta sekä Siuntion Pikkalasta, jotka ovat erittäin suosittuja sukellus- ja koulutuspaikkoja pääkaupunkiseudulla. Videot ovat nähtävillä Sukeltajaliiton YouTube-kanavalla. − Olisi todella hienoa, jos seurat kautta maan lähtisivät tekemään esittelyvideoita omista kotikohteistaan – se toisi seuralle myös näkyvyyttä.

Joka seuralla on se yksi kaikille tuttu suosikkikohde, joka sopii hyvin ensimmäiselle videolle. Kohteiden esittelijät voisivat vaihdella; se olisi kiva tapa tuoda esille erilaisia seuratoimijoita, hän ehdottaa. − Minulta voi kysyä neuvoa ja vinkkejä, ja voin jopa lähteä kuvaamaan tai auttaa editoinnissa. Olen tehnyt ohjeet, mitä asioita videolla olisi hyvä kertoa, jotta se palvelee sekä oman seuran sukeltajia että vierailijoita ja jopa turisteja. Kun ensin vähän miettii ja laittaa paperille, mitä aikoo sanoa, niin itse kuvaaminen sujuu varsin nopsaan.

YouTuben tekstitysominaisuus antaa mahdollisuuden tehdä samasta videosta helposti useita eri kieliversioita, joista katsoja voi valita itselleen sopivan. Tekstitys on tätä päivää: videoita katsellaan usein ilman ääntä.

Katso Vetokannaksen esittelyvideo, pituus 2,35 min.

youtu.be/dpTKFeUqZPo Muut valmiit videot löytyvät Liiton kanavalta Soittolistatkohdasta.

Kohdevideon rakenne 1. Kohteen nimi ja tyyppi: järvi, meri, louhos jne.

2. Esittele itsesi ja seurasi.

3. Kerro kohteesta: omistaja, säännöt, käytettävissä olevat tiet, rakennukset ja palvelut, pysäköinti.

4. Sukellusturvallisuus, minkä tasoiselle sukeltajalle kohde sopii.

5. Kuvaile pohjaa, vedenalaisia reittejä, nähtävyyksiä ja erikoisuuksia, paras aika sukeltaa.

6. Veteen meno ja pois tuleminen.

7. Mistä saa lisätietoja.

TARVITSETKO APUA tai neuvoja sukelluskohteen esittelyvideon tekemiseen? Ota yhteyttä marcin.dobrucki@sukeltaja.fi.

Näin teet sukelluskohdevideon -ohje.

2/2023 SUKELTAJA

15

Tarja Raivio, Pyhäjoki

Lapset ja nuoret liikkumaan!

Vuoden norppaohjaaja 2022 Tarja Raivio käynnisti seurassaan hiipuneen norppa­ toiminnan uudelleen. Hän haluaa, että lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus harrastaa vesilajeja ja kehittyä niissä taitaviksi ilman painetta keskinäisestä kilpailusta.

KRISTIINA KARILA Kuva Erland Forsen

MITÄ AJATUKSIA VALINTASI VUODEN NORPPAOHJAAJAKSI HERÄTTÄÄ?

Olin ihan hämmentynyt, että mitä ihmettä, kun kuulin. Onhan se ihan mahtavaa, että näin huomioidaan. Palkinto kuuluu kyllä koko ohjaajaporukallemme, tämä on tiimihommaa, yksin ei tulisi mitään.

MITEN SINUSTA TULI SUKELTAJA?

Suoritin vuonna 2000 ensimmäisen laitesukelluskurssini Raahen Mursuissa ja heti perään vuonna 2001 norppaohjaajakurssin. Toimin norppaohjaajana seurassamme kymmenen vuotta, kunnes ajattelin, että nyt saavat nuoremmat hoitaa. Muutama vuosi menikin hyvin, mutta sitten toiminta alkoi hiljalleen hiipua, kun ohjaajat yksi toisensa jälkeen lopettivat tai muuttivat paikkakuntaa.

MITEN TOIMINTA SAATIIN UUDELLEEN KÄYNTIIN?

Aikani katselin ja mietiskelin.

Työelämässä olen alanvaihtaja, opiskelin kaupan tädistä allasmestariksi ja työskentelen nyt uimahallissa. Hallissa käy

16 2/2023 SUKELTAJA

paljon lapsia, jotka tykkäävät olla vedessä ja pärjäävät siellä tosi hyvin, vaikka muuten liikunta ei ehkä ole vahvuus. Vesitaidoistaan he voivat saada hyvää palautetta ja itsetunto vahvistuu. Minulle tuli ajatus, että norppatoiminta pitää saada uudelleen käyntiin ja nämä lapset harrastamaan. Tämä harrastus on myös hyvin edullinen verrattuna moneen muuhun. Niinpä esitin asian seuralle vuoden toimintasuunnitelman kera, ja neuvottelimme kaupungin liikuntatoimen kanssa sopimuksen yhteistyöstä. Treenaamme yleisellä uintivuorolla, ja saimme pari rataa käyttöömme hieman edullisemmin.

MILLAISTA TOIMINTAA TARJOATTE LAPSILLE?

Ryhmässä aloitti syksyllä 15 iältään 10−14-vuotiasta lasta. On ihan mahtavaa huomata, miten nyt keväällä 10-vuotias sukeltaa samat 25 metriä kuin 14-vuotiaskin.

Taidot kehittyvät tasatahtia kaikilla.

Treenaamme joka maanantai tunnin verran: sukellusaiheisia leikkejä, hassuja kilpailuja, pelastamisharjoituksia, uintitekniikkaa, parityöskentelyä. Porukkamme on ryhmäytynyt tosi hyvin, kaveria autetaan ja kannustetaan.

MILLAISIA JATKOSUUNNITELMIA TEILLÄ ON NORPPATOIMINNALLE?

Tarkoitus olisi käynnistää ensi syksynä kaksi ryhmää, jos vaan ohjaajat riittävät. Tulijoita olisi enemmän, kuin voidaan ottaa. Ensimmäinen ryhmämme tuli heti täyteen ja vanhemmilta paljon kyselyjä, koska pääsisi mukaan. Vanhemmat ovat kyllä kiinnostuneita ja tulevat viereiselle radalle seuraamaan, mitä treeneissä tehdään. Olisi hienoa saada heitä enemmänkin mukaan toimintaan, vaikkapa apuohjaajiksi.

Ehkä siinä vaiheessa, jos lapset aloittavat laitesukelluksen, muutakin perhettä saadaan mukaan. Meillä on tosi hyvä ohjaajatiimi norppatoiminnassa, mutta lisää tarvitaan, jos syksyllä halutaan käynnistää kaksi ryhmää. Olisi hienoa, jos jotkut vanhemmista norpista haluaisivat ryhtyä ohjaamaan.

MIKÄ SINUA MOTIVOI LASTEN JA NUORTEN OHJAAMISEEN?

Tykkään siitä, että norppatoiminnassa ei tarvitse kilpailla kuin itsensä kanssa. Osa lapsista ei halua harrastusta, jossa pitää kilpailla. Norppatoiminnassa saa nauttia vedestä rauhassa, opetella taitoja, kehittyä pikkuhiljaa ja saada siitä positiivista palautetta.

Tässä pitää pysyä hyvässä kunnossa, kun ei lapsilta voi vaatia taitoja, joita ei itse pysty näyttämään.

Olen kuitenkin jo 61-vuotias. Nautin lasten kanssa touhuamisesta, se pitää mielen virkeänä ja saan hyvää energiaa näiltä huipputyypeiltä.

MITÄ NORPPATOIMINNAN UUDELLEEN KÄYNNISTÄMINEN MERKITSEE SEURALLENNE?

Saimme sitä kautta lisää jäseniä ja nuoria sukeltajia mukaan. He tuovat uutta näkökulmaa ja katsovat toimintaa nuorten silmin. Kun lapset ovat mukana, voivat heidän

vanhempansakin innostua kursseille. Nuoret tuovat jatkuvuutta seuratoimintaan.

MITÄ MUUTA PUUHAAT VAPAA-AJALLA?

Harrastukseni ovat aika liikunnallisia. Käyn kuntosalilla ja puolimaratoneja olen juossut jo monta vuotta. Kesällä melomme ja sukellamme. Minulla on oma treeniryhmä Pyhäjoella, treenaamme kahvakuulaa ja pumppia. Kuulun myös kantritanssiryhmään. Tänä talvena aloitin avantouinnin ja käyn leijasurffauskurssia.

MILLAISIA SUKELLUKSIA TEET MIELUITEN?

Olen sukeltanut paljon sekä kotimaassa että ulkomailla, ja toimin myös useita vuosia kouluttajana.

Teen mieluiten leppoisia sukelluksia, syvyys tai luolat eivät ole minua koskaan houkutelleet.

MITÄ TERVEISIÄ HALUAT LÄHETTÄÄ SUKELLUSYHTEISÖLLE?

Ottakaa lapset mukaan harrastamaan, tämä voi olla hyvin koko perheen harrastus. Sukeltakaa turvallisesti ja nauttikaa elämästä!

2/2023 SUKELTAJA

17

Essi Keskinen

– Karibian tunnelmaa –

Sukelluslomalla

Belizessä

Belizessä sukeltaminen on helppoa ja sopii aivan kaiken tasoisille sukeltajille. Elämyksellinen liveaboard Karibianmerellä tarjosi paljon rentoa sukellusta, mitä herkullisinta ruokaa ja myös aihetta juhlaan.

Essi Keskinen

B

elizeen on pitkä matka (Pariisin ja Atlantan kautta noin puolitoista vuorokautta), mutta kun maahan pääsee, on helppo päästä lomatunnelmiin.

Belize on Väli- ja Etelä-Amerikan maista ainoa brittiläisen kolonialismin tuote, joten maan virallinen kieli on englanti. Rantalomakohteita on paljon, luonto on kerrassaan upea ja maya-heimon jälkeensä jättämät arkeologiset temppelikaupungit, kuten Lamanai ja Caracol, houkuttelevat.

Kuuluisin Belize on kuitenkin

18 2/2023 SUKELTAJA

maailman toiseksi pisimmästä valliriutasta, joka on ollut UNESCOn luonnon maailmanperintökohde vuodesta 1996. Sukeltaminen on helppoa ja turvallista, valitsee sitten sukeltamisen maalta tai liveaboardilta käsin.

Liveaboardeja riittää. Valitsen matkanjärjestäjäksi Aggressor Fleetin, jolla on melkein 40 vuoden kokemuksella aluksia ympäri maailmaa.

Galapagoksella valitsin Aggressorin, ja sen ammattimaisuus vakuutti heti.

Aggressor ei ole halvin, mutta kaikki takuulla toimii.

Turkoosia vettä, valkoista hiekkaa ja huojuvia palmuja... Mitä muuta Karibianlomalta enää kaipaa, paitsi sukellusta?

HELPOSTI MATKAAN

Minut ja muut Aggressor III -aluksella sukeltavat poimitaan Belizen lentokentältä ja viedään suoraan alukselle. Tilat on optimoitu sukellusta varten, takakansi on tilava ja sukeltamaan mennään jättiloikalla.

Nousu tapahtuu varusteet päällä hyviä tikkaita pitkin. Henkilökunta tekee kaiken niin helpoksi, että lomatunnelma on varma.

Aluksi setvitään varusteet. Koska olen keskellä pitkää tropiikinlomaa, mukanani on vain sukellustietokone.

Vuokraan kaiken muun. Vuokra-

yläkannen poreamme on kovassa käytössä sukellusten välillä.

Sukellusbriiffit ovat hyviä, ja parin kanssa saa sukeltaa ilman opasta.

Oma turvallisuus ja sukellusajan ja -syvyyden seuranta ovat lähinnä omissa käsissä, mutta välillä opas pyytää jotakuta matalammalle tai kysyy vähemmän sukeltaneilta ilmankulutusta.

Sukellukset tehdään aina laivalta laivalle niin, että turvapysähdys tehdään aluksen alla. Usein alla on sen verran matalaa, että turvapysähdyksessä voi nautiskella alapuolella levittäytyvästä korallisaarekkeiden täplittämästä hiekkapohjasta. Vain harvoin turvapysähdys pitää tehdä syvemmän veden alueella, mutta tätä helpottamaan aluksen alle on laskettu viiden metrin syvyyteen tanko, josta mahtuu roikkumaan monta sukeltajaa yhtä aikaa. Myös lisäilman regulaattori roikkuu laidan yli viidessä metrissä, jos joku sattuu tyhjentämään tankkinsa.

LEPPOISAA LILLUTTELUA

varusteet ovat hyvin istuvia, vaikka tietysti käytössä kuluneita, mutta kaikki toimii. Sukellan kolmen millin pitkällä puvulla, jotkut lyhyillä lahkeilla, jotkut shortseissa. Vesi on 27-asteista, mutta varsinkin päivän viimeisillä sukelluksilla tulee aina hiukan vilu.

Sukelluksia tehdään päivässä jopa viisi: ensimmäinen heti aamupalan jälkeen seitsemältä, seuraava kymmeneltä, sen jälkeen lounas, sitten kaksi sukellusta ennen päivällistä ja auringonlaskun jälkeen vielä pimeäsukellus. Ruoka on erinomaista, ja

NÄKINKENKIÄ

Osa sukelluskohteista on seinämiä, joita seurataan yhteen suuntaan ja tullaan takaisin riutan reunaa pitkin tai riutan sisäpuolella hiekka-korallipohjalla tai meriheinäniityn yllä.

Meriheinien joukosta voi löytää merihevosia ja ruokailevia kilpikonnia sekä sadoittain siipikotiloita.

Vanhakantaisesti näiden jättimäisten nilviäisten kuoria voi kutsua näkinkengiksi. Englanniksi conch lausu- »

Aggressor Fleet

Belizessä sukeltaminen on helppoa ja sopii aivan kaiken tasoisille sukeltajille. Virtauksia ei ole, vesi suorastaan seisoo paikoillaan. Jos seuraa opasta, sukellusprofiilin aluksi käydään yleensä hiukan 25 metrin syvemmällä puolen ja tullaan sitten pikkuhiljaa matalammalle, kunnes

sukellus päättyy aluksen alle turvapysähdykseen. Jos sukeltaa parin kanssa, kaikista syvyyksistä viiden metrin syvemmältä puolelta löytyy katsottavaa lähes joka sukelluksella.

Näkyvyydet vaihtelevat arviolta 20−35 metrin välillä. Syvässä sinisessä riutan seinämän ulkopuolella voi nähdä isompia haita ja tähtikotkarauskuja. Riuttahait, partahait, pienemmät rauskut ja kilpikonnat löytyvät riutan reunalta tai riutan sisäpuolelta hiekkapohjalta.

Pehmytkoralleja edustavat muutamat hieman värikkäämmät kissanhäntämäiset korallit, mutta Indonesian tai Punaisenmeren kaltaista pehmytkorallien väri-ilottelua ei kannata odottaa. Suuria ja värikkäitä sienieläimiä on paljon, samoin esimeriksi hummereita. Kaikki Karibianmeren tyypilliset kalat ovat edustettuina Belizessä.

Jutun kirjoittaja tyytyväisenä onnistuneen sukelluksen jälkeen.

2/2023 SUKELTAJA

19

Aggressor Fleet

taan hämmentävästi konk konk,, ja niiden liha on erinomaista valkosipulin kera grillattuna. Siipikotilot näyttävät kaikki kuolleilta maatessaan hiljaa ja hienon hiekan peittäminä meriheinikossa, mutta jos yhtä tarkkailee tarpeeksi kauan, näkee sen yhtäkkiä hypähtävän muutaman sentin eteenpäin. Eläimen tulosuunnasta löytyy pitkä kulku-ura hiekassa.

YÖSUKELLUKSELLA

Aggressor Fleet

Pimeän tullen ravut kaivautuvat koloistaan ja seepiat, mustekalat ja meritursaat lähtevät liikkeelle. Kun lampun sammuttaa ja haroo vettä käsillä, saattaa nähdä planktonin muodostamaa valoa hohtavaa bioluminesenssia. Oppaat löytävät pieniäkin puhdistajarapuja ja paljaskiduskotiloita (nudibranch (nudibranch). ).

Yösukellukselle uskaltaa lähteä parin kanssa kahdestaankin, koska pimeäsukellus tehdään aina samassa ankkurointipaikassa kuin päivän viimeinen valoisa sukellus. Aluksen valot näkyvät kauas.

Belizen pimeäsukelluksilla näkyy yllättävän vähän korallipolyyppeja, mutta sitäkin useammin meritursaita,

20 2/2023 SUKELTAJA

Mustekaloja näkyi paljon.

Yöllä seepiat väläyttelevät valojaan eli hohtavat bioluminesenssia.

jotka kaikessa rauhassa liikuskelevat pohjassa kaikkien kahdeksan raajansa avulla. Nukkuvia kilpikonnia näkyy usein.

Monien mielestä korallitunneleiden läpi sukeltaminen on jännää.

Pohja on onneksi aina varsin karkeaa hiekkaa eikä pöllyä, vaikka joku ei hallitsisi tasapainoaan täydellisesti.

Valoa on paljon eikä lamppua tarvita, maisema on hieno ja eläimistö korallitunnelin sisäpinnalla erilainen kuin riutan päällä.

Mureena kurkistaa kirkkaanväristen sienieläinten välistä.

COUSTEAUN PERINTÖ

UNESCOn maailmanperintökohteisiin kuuluva The Great Blue Hole on nimensä mukaisesti Suuri Sininen Reikä. Lentokoneesta katsottuna tämä noin 300 metriä halkaisijaltaan oleva täysin pyöreä aukko näyttää upealta, mutta veneen kannelta katsottuna ei juuri miltään.

Virkistyssukelluksen isä Jacques Cousteau kuuli belizeläisiltä kalastajilta oudosta reiästä meressä ja tutki tätä vedenalaista luolaa miehistönsä kanssa 1970-luvulla. Suoraviivaiseen tapaansa Cousteau räjäytti riuttaan kaksi reikää, joista sai aluksensa Calypson riutan matalien reunojen yli 124 metrin syvyisen karstireiän päälle.

Reikä on syntynyt merenpinnan oltua huomattavasti matalammalla.

40 metrin syvyydeltä reiän negatiivisilta pystyseiniltä löytyy stalaktiitteja eli tippukiviä, jotka syntyvät kuivissa luolissa veden tiputellessa luolan katosta.

The Great Blue Hole mainitaan usein kymmenen maailman mahtavimman sukelluskohteen joukossa, ja myös Cousteau oli samaa mieltä.

Aggressor Fleet

Aggressor Fleet

Keihäs- ja muut pienet rauskut piiloutuvat hiekan alle usein niin, että vain niiden silmät jäävät näkösälle.

JUHLAN AIHETTA

Iltapäivällä päästään käymään maissa upealla Half Moon Caye -saarella.

Fregattilintukoiraat pullistelevat punaisia soidinpussejaan, ja erakkoravut kömpivät maassa. Saari on kuvankaunis, oikein perinteinen postikorttikuva tropiikista: valkoista hiekkaa, huojuvia palmuja ja kirkkaan turkoosia vettä.

Minä sukellan 11.1. sukellukseni numero 1111. Hyttitoverini saa

Siipisimput eli leijonakalat ovat levinneet Karibianmereen ihmisten kuljettamana vieraslajina.

täyteen sata sukellusta. Kapteeni järjestää meille onnittelukakun, joka tarjoillaan sukelluskannella raakana: ensin rikotaan päähän munat, sitten jauhot, sitten suklaakastike ja sen jälkeen vielä kermavaahto. Meri ja kalat kyllä pesevät sotkun pois.

Sukellusta Belizessä, erityisesti Aggressorilla, voi suositella aivan

kaikille, jotka eivät kaipaa vaativia tai haastavia sukellusolosuhteita, jotka haluavat rauhassa nauttia veden alla olemisesta ja jotka arvostavat hyvää palvelua ja ammattimaista otetta sukeltamiseen. www.aggressor.com

Belize lyhyesti Kieli: englanti Pääkaupunki: Belmopan. Belize City, jonne lennot laskeutuvat, on turismin pääpaikka.

Raha: Belizen dollari, joka on sidottu US-dollariin, niin että Belizen dollarin arvo on puolet. US-dollareita otetaan vastaan kuten Belizen dollareitakin, mutta tarkista aina vaihtorahat, kumpia saat takaisin. Luottokortti käy hotelleissa ja isommissa ravintoloissa yleisesti, pikkupaikoissa käteinen.

Aikaero: 8 h (talvella) Turvallisuus: Belize on melko turvallinen maa, mutta erityisesti Belize Cityssä on alueita, joihin ei

Aggressor Fleet

Minä kuitenkin päätän jättää sukelluksen väliin, sillä en erityisemmin välitä syvistä sukelluksista. Tällä sukelluksella pitää seurata opasta, jota syvemmälle ei saa mennä ja joka kontrolloi tarkasti pohja-aikaa: seitsemän minuuttia stalaktiittien luona ja sitten ylös. Iltapäivä pidetään sukelluksista taukoa.

Muut lähtevät syvälle, minä ja vasta sukelluksen aloittanut Jacob sukellamme jonkin matkaa pystysuoraa seinämää reiän sisälle, mutta elämää on vähän. Siltin peittämiä ruskoleviä, muutama harva kala. Ei ole hääviä.

Haastattelen sukellukselta palaavia, ja kaikki ovat samaa mieltä − aika yliarvostettua. Vaativa ja syvä sukellus ja seitsemän minuuttia pohja-aikaa, ei ollut sen arvoista.

Mutta onpahan tullut käytyä.

kannata mennä edes päivällä, saati pimeällä tai yksin. Päiväsaikaan turistialueilla voi kulkea turvallisesti.

2/2023 SUKELTAJA

21

Norpat

Snorkkelisukeltaja − valmiina kesään!

Nyt on hyvä aika tarkistaa kesän avovesikautta varten varusteet ja treenata erityisesti pelastamisen taitoja altaalla.

Kesä tulee yllättävän pian, ja sitten pitäisi olla jo menossa!

MINNA TAMMESVIRTA, nuorisopäällikkö

KAIKKIA VARUSTEITA ei

• märkäpuku – onko reikiä, sopivan paksu, sopivan kokoinen?

• märkäpuvun tossut/kengät – ohut sukka vai kunnon tossu?

Mahtuuko vielä?

• räpylät – avokantaiset vai umpikantaiset? Mahtuuko sukan tai tossun kanssa?

• maski – remmi kunnossa vai meneekö vaihtoon? Lasi kirkas ja ehjä?

• snorkkeli – sopivan kokoinen, venttiilillä vai ilman? Toimiiko venttiili?

• painovyö ja painot – vaihtuuko puku? Riittävätkö painot?

Meriturva

tule käyttäneeksi talvikaudella altaalla, ja voi olla, että viime kesästä ne ovat jääneet pieneksi tai muuten puutteelliset.

Tarkista, että varusteet ovat kunnossa ja oikean kokoiset, jolloin sukeltaminen sujuu turvallisesti ja mieluisasti.

• snorklausliivi – onko liiviä, pitäisikö hankkia? Onko ehjä?

• pelastusliivit/veneilyliivit – sopivan kokoiset, oikeaan tarkoitukseen? Onko ehjät (saumat, pintamateriaali, kiinnitysnauhat ja -soljet sekä muut osat)?

Huom!

Valtakunnallista pelastusliivipäivää vietetään 27.5.

Lisää pelastusliiveistä, niiden huoltamisesta, valinnasta yms.

www.viisaastivesilla.fi/etusivu/ pelastu_ja_pelasta/varusteet/ pelastusliivit

Treenivinkki: Ota hallille mukaan puhtaat pelastusliivit ja veteen!

• Hinaa kaveria, jolla ei ole pelastusliivejä ja sen jälkeen kaveria, jolla on liivit päällä.

• Nosta kaveri vedestä, kun hänellä on pelastusliivit päällä.

• Lopuksi kellu parin kanssa tai ryhmän kanssa tai muodostakaa iso kelluva matto.

Pelastusliivi kannattaa opetella pukemaan myös sokkona.

Katso videolta, miten se sujuu ja harjoittele.

www.youtube.com/watch?v=gZdPZxoneBA

22 2/2023 SUKELTAJA

Minna Tammesvirta

• Testaa, pystytkö sukeltamaan veden alle pelastusliivit päällä.

• Testaa, kääntävätkö liivit selälleen 10 sekunnissa.

• Löytyykö pilli ja toimiiko se?

Huomioi muut uimarit.

• Ui vatsallasi ja selälläsi.

• Kiipeä kelluvalle matolle tai tasanteelle.

Ajattelemisen aihetta

Junnujen harrastaminen on kallista – paitsi meillä

”Oli hirveää ilmoittaa pojalle, ettei jalkapallon pelaaminen enää onnistuisi" – Näin harrastamisen kalleus piinaa suomalaisia perheitä, HS 18.3.

Useissa viimeaikaisissa tutkimuksissa on tullut esiin lasten ja nuorten liikuntaharrastusten korkeat kustannukset. Viimeisimmän Urheilulehden tekemän laajan kyselytutkimuksen tulosten julkaisun jälkeen olemme saaneet lukea toinen toistaan apeampia otsikoita aiheesta. Kustannusten nousu jättää yhä useampia lapsia ja nuoria ulos harrastamisen ja liikkumisen yhteisöstä. Kustannukset ovat huimia: Esimerkiksi 10-vuotiaan uintiharrastus (ei kilpailu) maksaa pääkaupunkiseudulla Urheilulehden selvityksen mukaan noin 1 400 euroa vuodessa. Jalkapallosta saakin maksaa sitten jo 3 000 euroa vuodessa.

Näihin verrattuna omat lasten ja nuorten toiminnan kustannuksemme ovat suorastaan ällistyttävän pieniä. Jo 200 eurolla vuodessa saa viikoittaisen liikuntaharrastuksen, ja tähän sisältyy kaikki tarvittava: seuran jäsenmaksu noin 50 euroa, toimintamaksu saman verran, uima-asu ja perusvälineet satasen hujakoilla. Monissa seuroissa perusvälineet saa alkuun lainaksi, ja lasten ja nuorten toiminnassa kierrätys toimii hyvin, joten käytettyjäkin löytyy hyväkuntoisena pikkurahalla.

Mutta tietääkö tästä kukaan? Sukellusharrastuksen kustannukset eivät olleet Urheilulehden lajilistauksessa mukana; pienet lajit eivät helpolla

pääse lehtien sivuille. Meidän pitää tehdä vähän enemmän hommia, jotta saamme äänemme kuuluviin.

Tässä olisikin seuroilla loistava tilaisuus tuoda esiin omalla alueellaan sukellusharrastuksen kustannusten kohtuullisuutta ja kaikkea sitä hyvää, mitä sukellusharrastus lapselle ja nuorelle antaa.

Kaikki eivät halua kilpailla, ja monessa isommassa lajissa ei ole mahdollista harrastaa kilpailematta tietyn vaiheen jälkeen. Lasten ja nuorten toiminnassamme tavoitteena ei ole muiden kanssa kilpailu, mutta silti se tarjoaa mahdollisuuden säännölliseen harrastamiseen, sitoutumiseen ja itsensä voittamiseen.

Sukeltaminen vaatii rohkeutta ja luottamusta omiin taitoihin.

Lapsi oppii sukeltaessaan hallitsemaan pelkojaan ja haastamaan itseään uusilla tavoilla. Tämä voi auttaa kehittämään itseluottamusta ja itsenäisyyttä. Omassa treeniryhmässä lapsi tutustuu uusiin ihmisiin ja voi kehittää sosiaalisia taitojaan. Sukellus on tiimityötä, joten hän oppii kommunikoimaan ja toimimaan yhdessä muiden kanssa. Sukellusharrastus kehittää fyysistä kuntoa ja voimaa sekä kansalaistaitona pidettyä uimataitoa.

Sukeltaminen myös opettaa arvostamaan ja kunnioittamaan vesiluontoa ja sen monimuotoisuutta.

Depositphotos

Näin kallista junioriurheilu on Suomessa nyt: ”Yhä useampi laji alkaa jo olla rikkaiden lapsiperheiden yksinoikeus.” HS 9.3.

ohjaajien puute. Tulijoita olisi, mutta heille pitää myydä ei oota. Tämän kun saisi viestittyä kaupunkien ja kuntien liikuntoimen korviin, jotta allasaikaa heltiäisi helpommin ja järkevään kellonaikaan.

Pidetään sukellusharrastusta enemmän esillä!

Näitä asioita kannattaa tuoda esille kaikilla foorumeilla ja joka käänteessä. Se ei kuitenkaan riitä, sillä tiedämme, että tällä hetkellä lasten ja nuorten toiminnan laajenemisen tulppana on usein hallivuorojen ja

Ohjaajapulaan auttaa puolestaan aktiivinen kouluttaminen; meillä on laadukkaat ohjaajakurssit ja vanhimmista norpista osa saattaa haluta jatkaa ohjaajaksi, kun tarjotaan mahdollisuus.

Myös lasten vanhemmat kannattaa imaista altaan reunalta toimintaan mukaan tarjoamalla heille vaikkapa snorkkelisukellustreeniä yhdessä lasten kanssa.

Meillä on tarjota lapsille ja nuorille erinomainen ja edullinen harrastus.

Pidetään sitä esillä!

Minna Tammesvirta, nuorisopäällikkö

Pestini nuorisopäällikön sijaisena on lehden ilmestyessä päättynyt.

Lämmin kiitos kaikille yhteistyöstä, ja tavataan taas sukelluksen merkeissä!

2/2023 SUKELTAJA

23

Pekka Tuuri

Hiilidioksidimyrkytys voi säikäyttää Sukelluksella alkaa ahdistaa ja tulee huono olo. Tuntuu, ettei regusta tule riittävästi ilmaa.

Mistä on kyse ja mikä neuvoksi?

NORA BERGHEM

K

erran Norjassa lähdin parini kanssa keräämään kampa­ simpukoita paikallisoppaan näyttämään paikkaan. Pohjassa läh­ dimme sovittuun suuntaan kompassin mukaan. Kampasimpukoita löytyi kivasti, mutta virta voimistui ajateltua nopeammin. Eteneminen alkoi olla aika raskasta, kun ponnistelimme eteenpäin putkiaivoisina simpukat silmissä kiiltäen. Jossain vaiheessa olo alkoi olla jo aika paha! Ahdisti, tuntui ettei regu antanut ilmaa enää kun­ nolla ja parikin oli ehtinyt kauemmas.

Sain hänen huomionsa herätettyä valollani, ja käännyimme kulkemaan virran mukana takaisin veneelle. Olo parani onneksi nopeasti, vaikka pieni päänsärky jäi useammaksi tunniksi.

Mutta mitä oikein tapahtui? Sain lievän hiilidioksidimyrkytyksen.

Monilla sukeltajilla on jonkinlainen hiilidioksidin kertymiseen liittyvä kokemus, sillä se on sukelluksen aikana ponnistellessa tavallista. Sitä esiintyy sekä uusilla että kokeneem­ milla sukeltajilla.

24 2/2023 SUKELTAJA

HIILIDIOKSIDIN TUOTANTO JA ROOLI

Hiilidioksidia muodostuu elimistön tuottaessa energiaa. Veri kuljettaa sen soluista keuhkoihin, joista se hengitetään ulos. Hiilidioksidin pois­ tuma riippuu hengityksen minuutti­ tilavuudesta, eli kuinka iso tilavuus hengitetään kerralla ja kuinka monta kertaa se toistetaan minuutin aikana.

Rasituksen kasvaessa ja hiilidioksi­ dintuotannon lisääntyessä minuutti­ hengitystilavuus moninkertaistuu, jotta tuotettu hiilidioksidi saadaan tuuletettua ulos.

Hiilidioksidi ei ole pelkästään solujen energiantuotannon sivu­ tuotetta. Se muodostaa veressä bikarbonaatin kanssa elimistön happoemästasapainon säätelyn tär­ keimmän puskurijärjestelmän, joka pitää elimistön pH:n vakaana. Hen­ gityskeskus sijaitsee aivojen pohjassa lähellä selkäytimen alkukohtaa.

Hiilidioksidin määrän lisääntyessä elimistössä hengityskeskus lisää sekä kertahengitystilavuutta että hengitys­ tiheyttä. Se myös aikaansaa hengi­ tyspakon tunteen, kun hiilidioksidia kertyy liikaa.

Hiilidioksidi on voimakkaasti nar­ koottinen kaasu, jonka kertyminen elimistöön tuntuu epämiellyttävältä ja ahdistavalta. Äkillisessä hiilidiok­

sidimyrkytyksessä sen narkoottisuus haittaa älyllisiä toimintoja. Ahdistus ja keskittymiskyvyn heikkeneminen vaikeuttavat tilan tunnistamista ja siitä toipumista. Hiilidioksidin pi­ toisuuden noustessa hyvin korkeaksi se myös lamaa hengityskeskusta ja johtaa lopulta tajuttomuuteen ja hengityksen loppumiseen.

HIILIDIOKSIDIN KERTYMINEN ELIMISTÖÖN

Hiilidioksidin kertymiseen on periaatteessa vain kaksi syytä. Joko sisäänhengityskaasun hiilidioksidi­ osapaine kasvaa tai hiilidioksidin tuuletus keuhkoista ulos vähentyy.

Sisäänhengityskaasun hiilidioksidi­ pitoisuus voi olla koholla, jos kaasun joukkoon on päässyt täytettäessä epä­ puhtauksia, esimerkiksi pakokaasua.

Hengityskaasun tiheys kasvaa paineen noustessa. Hengitysteiden vastus, eräänlainen virtauskitka, kasvaa suuremmaksi, ja kaasu tuntuu ”paksummalta” hengittää. Hengitet­ täessä ilmaa neljän barin paineessa eli 30 metrin syvyydessä maksimaalinen minuuttihengitystilavuus on vain noin puolet siitä, mitä se on pinnalla yhden barin paineessa. Hiilidioksidin maksimaalinen poistuma aikayksi­ kössä on siten sitä pienempi, mitä syvemmällä sukelletaan.

Hengenpidättäminen aiheuttaa hiilidioksidin kertymistä elimistöön.

Erityisesti vapaasukeltajat harjoittelevat tietoisesti tunteen sietämistä, koska hengenpidätys on oleellinen osa vapaasukellusta. Myös laitesukeltaja voi yrittää pienentää kaasunkulutustaan pidättämällä hengitystä erinäisistä syistä. Laitesukellettaessa hengenpidättämisestä ja hiilidioksidin kertymisestä on kuitenkin vain haittaa, eikä näin tule toimia.

Rintakehän liikelaajuus vaikuttaa hengitystilavuuteen. Puristuksessa oleva rintakehä ei salli keuhkojen täyttyä kunnolla, ja hengitystilavuus jää pienemmäksi. Puristusta voi aiheuttaa moni asia, mutta tavallisimpia ovat luultavasti liian pieni märkäpuku tai kuivapuvun liian vähäinen täyttö sukelluksen aikana.

Jos kuivapuvusta jää tiikeriraitoja iholle, oletusarvoisesti se myös estää rintakehän liikkeitä.

Mitä nopeammin hengittää, sitä vähemmän kaasua ehtii siirtyä keuhkoihin ja niistä ulos yhdellä hengityksellä. Rauhallinen hengitystaajuus on tärkeää, jotta hengitystilavuus pysyy riittävänä ja keuhkojen ääriosatkin tuulettuvat.

FYYSINEN RASITUS JA POTKUTEKNIIKAT

Mitä enemmän hiilidioksidia tuotetaan, sitä enemmän sitä täytyy saada tuuletettua pois. Oikein tasapainotettu sukeltaja on neutraali eikä joudu tekemään työtä painovoimaa vastaan. Sukeltajalla on kuitenkin tilavuus, jonka liikettä vesi vastustaa.

Vedenvastuksen voittamiseen kuluu runsaasti energiaa, jonka kulutuksen vähentämiseen virtaviivaisen asennon ja tehokkaan potkutyylin opetteleminen tähtää.

Sammakkopotkun idea on paitsi vähentää pohjan pöllyämistä, myös hyödyntää jalan pienempiä, vähemmän hiilidioksidia tuottavia lihaksia ja rentoa liukua vedessä. Saksipotkuin edetessä taas käytetään reisien isoja lihaksia.

Nora Berghemin arkisto

HENGITYSTILAVUUS JA -TAAJUUS

Myös muunlaiset oireet ovat mahdollisia. Hiilidioksidin kertymisestä varoittavia oireita sukeltaessa voivat olla mm. lievä pahoinvointi, vaikeus keskittyä tai oudot aistimukset.

Suussa voi maistua metalliselta, kuten ”veren maku suussa” urheillessa.

VAKAVA HIILIDIOKSIDIMYRKYTYS

Nora Berghem on laitesukellusvaliokunnan puheenjohtaja ja kouluttaja PSK Kupla ry:ssä. Hän toimii työkseen Kustannus oy Duodecimin Lääkärin tietokantojen toimittajana sekä lääkärinä ja sukeltaa erityisen mielellään vanhoille puuhylyille ja luonnonluoliin.

HIILIDIOKSIDIMYRKYTYKSEN OIREET

Hiilidioksidimyrkytyksen oireet ovat jatkumo lievistä oireista, kuten päänsärystä, vakaviin oireisiin: tajuttomuuteen ja hengityksen lamautumiseen. Mitä enemmän hiilidioksidia, sitä voimakkaammiksi ja vakavammiksi oireet kehittyvät.

Hiilidioksidimyrkytys voi kehittyä nopeasti ja yllättäen ponnistelun aikana, ja sukeltajan pysähtyessä ja keskittyessä hengittämään riittävän syvään ja rauhallisesti sen oireet alkavat helpottaa.

LIEVÄ HIILIDIOKSIDIMYRKYTYS

Lievää hiilidioksidin kertymistä ei välttämättä huomaa sukelluksella mitenkään. Sukelluksen aikana tai pian sen jälkeen voi alkaa päänsärky.

Hiilidioksidin aiheuttama päänsärky voi jatkua useita tunteja sen pitoisuuden normalisoitumisen jälkeenkin.

Tavanomaiset särkylääkkeet eivät vie särkyä pois, vaikka voivatkin muuttaa sen luonnetta huomaamattomammaksi. Särky on yleensä vaikeasti paikannettavaa ja jomottavaa. Terävä, sykkivä tai tarkasti paikallistuva päänsärky ei viittaa hiilidioksidimyrkytykseen.

Olo voi alkaa tuntua oudolta, hengityskaasu paksulta tai riittämättömältä, henkeä ahdistaa ja näkökenttä kaventuu. Usein esiintyy voimakasta pahoinvointia, jopa oksentelua.

Koska oireet ovat niin voimakkaat, on vaikea keskittyä muuhun. Sukeltaja voi alkaa vajota tai kohota, ei vastaa parin merkkeihin eikä häneen ehkä saa katsekontaktia.

Kun veden alla alkaa tuntua, ettei saa henkeä, on paniikki lähellä.

Paniikin oireena on usein nopea ja pinnallinen hengitys, joka edelleen pahentaa hiilidioksidin kertymistä.

Moni vakavamman hiilidioksidimyrkytyksen kokenut kertoo tilan tuntuvan niin pahalta, että uskoo kuolevansa.

HIILIDIOKSIDIMYRKYTYKSEN ENSIAPU JA EHKÄISY

Hiilidioksidin aiheuttamat oireet helpottavat, kun rasitus loppuu ja hengitys on riittävän rauhallista ja syvää. Tärkein ohje oireiden alkaessa on jo peruskurssilla läpikäyty: pysähdy, hengitä rauhallisesti ja mieti miten toimit. Sukeltaessa ei pitäisi olla minnekään kiire.

Hiilidioksidimyrkytykselle altistavat raskaat tehtävät, kuten kiinnitysköyden vienti tai virtaa vastaan uinti, kannattaa suunnitella kunnolla ja miettiä, voiko sukelluksen tehdä järkevämmin. Myös kaasunkulutustaan ja hengitystekniikkaansa kannattaa pohtia, jos kulutus on kovin pieni tai kovin suuri. Onko oma sukeltaminen rauhallista, ovatko asento ja potkutyyli kunnossa? Hiilidioksidimyrkytyksen voi ehkäistä harjoittelemalla hyvän sukellus- ja potkutekniikan ja välttämällä liiallista rasitusta.

2/2023 SUKELTAJA

25

Depositphotos

Sukellusturvallisuus ja -taidot

Korvatorvi näkyy kuvassa oikealla alhaalla.

Syvemmälle paineentasaukseen Paineentasaus on pieni, sukelluksen mahdollistava rutiinitoimenpide, joka kaikkien sukeltajien lajista riippumatta tulee hallita. Tekniikoita on lukuisia, ja niitä olisikin hyvä opetella eri tarkoituksiin useampia. Mitä paineentasauksessa oikeastaan tapahtuu ja miksi painetta tasataan?

SUSANNA KORKIATUPA

Y

leisin sukelluksessa tapahtuva vaurio on välikorvan tai tärykalvon painevaurio. Vau­ rioita ennaltaehkäistään riittävällä ja oikeanlaisella paineentasauksella. Se, mikä menetelmä sopii itselle, riippuu harrastettavasta sukelluslajista mutta myös korvatorven, välikorvan ja nenänielun lihaksiston hallinnasta ja rakenteesta.

On järkevää opetella useampia eri menetelmiä. Nenänielun ja välikor­ van alueen anatomian tiedostaminen usein auttaa paineentasauksen ja sen eri tekniikoiden harjoittelussa.

Sinnikkäästi harjoittelemalla oppii

26 2/2023 SUKELTAJA

uusia taitoja, jotka alkuun voivat tuntua vaikeiltakin. Tärkeintä on oppia tekniikka, joka vie vähiten energiaa ja vaivaa.

MIKSI PAINETTA TASATAAN?

Sukeltaessa välikorvassa oleva ilma ”kutistuu”, kun paine ympärillä kasvaa. Välikorvaan tarvitaan siis lisää ilmaa korvatorven kautta. Tämä noin kolme senttiä pitkä, limakalvo­ päällysteinen tuubi on kaikkein ratkaisevin osa paineentasausta. Jos paineentasaus ei onnistu, on syynä se, ettei sukeltaja syystä tai toisesta saa painettua korvatorven läpi ilmaa.

Korvatorvi tulee välikorvaan tärykalvon juurelta. Aivan korva­ torven vieressä sijaitsee pieni lihas, joka kiinnittyy nenänielun seutuun.

Tämän lihaksen hallinnassa voi olla hankaluutta. Korvatorvea suojaa rustoputki. Mitä ahtaampi rustorakenne, sen vaikeampi on saada painettua ilmaa nenänielusta välikorvaan.

Usein vaikeus tasata painetta johtuu siitä, ettei paineentasaustek­ niikka ole hallussa. Myös satunnai­ nen tukkoisuus (flunssa, allergia) voi estää ilman liikkumisen vapaasti.

Paineentasausmenetelmiä

ALOITA JO PINNALLA

ÄLÄ PELKÄÄ TASATA PAINETTA

Useissa sukelluskoulutusaineistoissa varoitetaan tekemästä paineentasausta liian kovaa. Tämä on toki totta, mutta ei sitä myöskään saa tehdä liian hitaasti ja varovasti. Turhan heppoisesti tekemällä paineentasaus ei kunnolla onnistu.

Jotkut sukeltajat saattavat hieman kammoksua paineentasauksen tunnetta korvassa. Paineentasausta ei tarvitse pelätä, ja itselle sopivaa tekniikkaa pitää harjoitella joskus jopa kuukausia. Ei siis kannata luovuttaa, jos ei ensimmäisellä kerralla onnistu. Sopivin tekniikka löytyy itseä kuunnellen.

MILLÄ VOIMALLA PAINEEN­ TASAUS KUULUU TEHDÄ?

Sopivan voimakkuuden riittävään paineentasaukseen voi testata kuivaharjoittelemalla. Sukeltavan korvalääkärin ja sukelluskouluttajan, Edmond Kayn, Kayn, kehittämässä palpointimenetelmässä pidetään sieraimet toisella kädellä suljettuna ja vapaalla kädellä kokeillaan nenän sivuilta, aivan sierainten yläpuolelta olevasta pehmeästä kohdasta, liikkuuko se.

Jos tämä pehmeä kohta selkeästi kohoilee painetta tasatessa, on paine sopiva, mutta jos kohoilua ei juurikaan tunnu, ei painetta

VALSALVA ja Frenzel ovat tutuimmat menetelmät. Erilaisia menetelmiä ja näiden variaatioita on kymmeniä muitakin. Tässä muutamia esimerkkejä.

Toynbee = Nielaisu sieraimet suljettuina.

Edmond = Korvatorven aukeamista edistetään leuan ja pään liikkeilSusanna Korkiatupa

Perusidea paineentasauksessa on: riittävän usein, riittävällä voimalla ja riittävän nopeasti. Paineentasaus on hyvä aloittaa jo pinnalla, jotta korva ehtii tottua, eikä laskeutuessa synny liian isoa paine-eroa. Kaikissa lajeissa voi paineentasauksen aloittaa jo pinnalla, mutta se on tärkeää varsinkin vapaasukelluksessa, jossa laskeutuminen syvälle on nopeaa ja tehdään pää edellä.

Laitesukelluksessa laskeutuminen tapahtuu vaaka-asennossa hitaasti.

On silti parempi tasata painetta mahdollisimman usein. Näin ei myöskään päädy liian syvälle ilman paineentasausta, missä se ei välttämättä enää onnistu lainkaan.

käytetä riittävästi ja täten myöskään sukeltaessa se ei riitä välikorvan paineentasaukseen.

Palpointi on hyvä apu paineentasauksen harjoitteluun, ja sitä voivat kouluttajatkin hyödyntää paineentasausta opettaessa.

Paineentasauksen riittävän voimakkuuden voi testata palpointimenetelmällä.

Frenzelin menetelmiin.

BTV = Supistetaan pehmeän kitalaen / yläkurkun lihaksia pitäen korvatorvi auki. Samalla tehdään haukotteluliikettä tai ikään kuin puhaltaisi suulla savurenkaita.

Noel Roydhouse = Kitalaen kallistelu/nostaminen samalla, kun jännitetään kielen lihaksia. Samalla haukottelu, kielen työntäminen tai savurenkaiden puhallusliike.

Lowryn tekniikka = Paineistus ja nielaisu, yhdistä Valsalva ja Toynbee -menetelmät

Artikkelin lähteet: Laitesukelluksen peruskurssin oppikirja, Kimmo Lahtisen webinaari Sananen paineentasauksesta, Edmond Kayn webinaari The Divers Ear.

Suuntäyttö = Tekniikkaa käytetään vapaasukelluksessa.

Ilma lukitaan ylähengitysteihin sulkemalla kurkunkansi. Koko vapaapudotuksen ajan kurkun-

Katso palpointiohje Edmond Kayn webinaarista kohdasta 22:06. Kayn tallenteella näkyy myös painevaurioinen sukeltajan korva.

www.youtube.com/watch?v=sXx3S74XPhY Kimmo Lahtisen webinaari Sananen paineentasauksesta

lä. Yhdistetään usein Valsalvan tai

kansi pidetään suljettuna ja paine tasataan suuhun varastoidulla ilmalla käyttäen esimerkiksi Frenzelin menetelmää. Kurkunkannen hallinta voi olla haastava opetella suuntäytön jälkeen, mutta se on

www.youtube.com/watch?v=hnUeETXUPrg

mahdollista harjoittelemalla.

Käteviä apuvälineitä OTOSKOOPIN voi ostaa edullisimmil-

veessä korvassa limakalvo on tasaisen

laan muutamalla kympillä Amazonista.

värinen kauttaaltaan.

Laitteella pystyy katsomaan korvaan ja

Muita apuvälineitä ja vinkkejä on-

näkemään tärykalvolle asti. Otoskooppi

nistuneeseen paineentasaukseen ovat

on näppärä apu silloin, kun esimerkiksi

Jaakko Pasasen aikoinaan kehittämä

sukellusleirin tai -kisojen yhteydessä

Libresub-nenäklippi, jota käytetään

sukeltajalla alkaa esiintyä korvaoireita,

yhdessä maskin kanssa. Klippi ja maski

kuten paineentasausongelmia, kipua tai

yhdessä tuplaavat vastapainevaikutuk-

narinaa korvassa. Painevaurion erottaa

sen. Myös uppopalloilijoiden suosimat,

korvasta tummina, verenpurkaumaa

kireämmät maskit voivat helpottaa

muistuttavina kohtina selvästi. Ter-

paineentasausta.

2/2023 SUKELTAJA

27

Sukella Suomessa

Wellamo ja muita kertomuksia Jeppiksestä Pietarsaaren (Jakobstad eli Jeppis) alueelta löytyy helppoja ja vähän vaikeampiakin hylkykohteita sekä mukavat puitteet sukellusharrastukselle. Matkustajalaiva Wellamon hylky on hieno ja hyvin säilynyt kohde ensimmäisen maailmansodan ajalta.

SUSANNA KORKIATUPA

S

WELLAMO

Tankarin saaresta, Kokkolan edustalta, noin kahdeksan meripeninkulman päässä avomerellä sijaitsee ensimmäisen maailmansodan aikana upotettu höyrylaiva Wellamo.

Kyseessä oli noin 60-metrinen matkustajalaiva, joka oli matkalla Ruotsista kohti Kokkolaa, kun se joutui saksalaisen sukellusvene U47:n kynsiin. Miehistö ja matkustajat pakenivat laivasta ennen kuin se upotettiin.

Ahtojäät eivät ole runnelleet syvällä lepäävää Wellamoa, keulaa koristavat yhä varustamon tähdet.

Hylky on syvällä: kansisyyvyys on noin 40 metrissä ja pohjasyvyys 50 metrissä. Wellamo on säilynyt kohtuullisen hyvin, vaikka alkaa sielläkin aika jo näkyä: esimerkiksi keulan salongin katto on romahtanut parin viime vuoden aikana. Merisaukkojen löytämältä hylyltä on nostettu aikoinaan varustamon luvalla esineistöä, jopa kankaita, joista ommeltiin vaatteitakin. Nykyään hylky on muinaismuistolain rauhoittama.

Wellamo on hieman haastavampi

Sami Paakkarinen

eurassa on perinteisesti pidetty hylkyjen etsimisestä ja aikoinaan siinä hieman kisailtiinkin muun muassa naapuriseura Kokkolan Merisaukkojen kanssa. Hylkyjen etsinnästä on nyt iloa Pohjanmaan rannikon seuroille, kun hyviä kohteita on jäänyt käyttöön. Matalan Merenkurkun alueella tosin ahtojäät murskaavat paikoin merenpohjaa niin, että osa hylyistä on hajonnut pahasti. Toisinaan ahtojäät paljastavat jotain uuttakin löydettävää.

28 2/2023 SUKELTAJA

HÖYRYLAIVA BJÖRN

Sami Paakkarinen

Kappaletavaralastissa ollut höyrylaiva Björn upposi 1891, kun se joutui jäiden ruhjomaksi. Kokkolalaisten vuonna 1983 löytämä hylky on ollut molempien seurojen ahkerassa sukelluskäytössä pitkään. Ahtojäät ovat hajottaneet hylyn pahasti, mutta esimerkiksi höyrykone seisoo yhä pohjassa kokonaisena. Hylyltä on löytynyt monenlaista tavaraa.

Alun perin Björn oli noin 40 metriä pitkä ja seitsemän metriä leveä.

Hylky sijaitsee noin 20–25 metrissä, Pietarsaaren ja Kokkolan välillä, Kallbergetistä noin kolme kilometriä luoteeseen. Kesäisin hylkyä poijutetaan, mutta poiju saattaa olla välillä hävinnyt.

JOHN GRAFTON

kohde ja sopii tekniikkasukeltajille.

Hylyn kaikki syvemmät sisätilat ovat edelleen koskemattomia. Nähtävyyksiä hylyssä on paljon, esimerkiksi kannella olevat leijonanpää- ja tassupenkit. Keulaa komistavat edelleen väreissään olevat varustamon tähdet.

Kannelta löytyy kristallikupoli, joka johtaa valoa alemmille kansille.

Hylyltä on vuosien saatossa hävinnyt esineitä myös luvatta. Seurassa toivotaan, että yli 100-vuotias vanha rouva saisi vihdoin levätä rauhassa, ja että sukeltajat, jotka pääsevät käymään kohteella, jättäisivät jäljellä olevan esineistön koskemattomaksi.

Wellamon kannen kristallikupolista uupuu ainoastaan yksi lasi.

Keulan salongin nurkassa on yhä samovaari.

Aselastissa ollut höyrylaiva John Grafton upposi syyskuussa 1905.

Japanin keisarikunta kävi sotaa tsaarin Venäjää vastaan ja rahoitti suomalaisten aktivistien ja Venäjän vallankumouksellisten toimintaa.

John Grafton kuljetti aseita vastarintaliikkeelle. Alus ajoi karille ja miehistön oli lopulta pakko räjäyttää se, etteivät tsaarin miehet olisi sitä löytäneet.

Hylky on hyvä harjoittelukohde, sillä se sijaitsee matalassa rinteessä: sen osia löytyy jo 2 metrissä ja syvimmillään 7–8 metrissä. Se onkin helppo kohde kaiken tasoisille sukeltajille, ja onpa sinne viety

snorkkelisukelluskurssilaisiakin. Aikojen saatossa hylyn ympäristöstä on löytynyt paljon aseita ja ammuksia.

Alue on karikkoinen ja usein tuulille altis; etenkään navakalla länsi-pohjoistuulella sinne ei ole asiaa. Hylyn lähellä on ainakin kaksi pintakiveä, joten sitä pitää osata lähestyä. Hylyn muistomerkki on pystytetty Luodon kunnan Orrskärille.

NOSTAJA JA CETONIA

Ketjukauharuoppaaja Nostajan hylky sijaitsee laivareitin varrella, suoraan Pietarsaaren satamasta merelle päin.

Ruoppaaja kaatui vuonna 1972 kovassa myrskyssä. Murheellinen onnettomuus vaati 16 ihmisen hengen. Itse alus on nostettu ylös pohjasta, mutta uppoamispaikkaan on jäänyt paljon romua, kuten aluksen ruorihytti, kauhoja, isoja hammasrattaita, vaijereita ja muuta tavaraa.

Kohde on yksi seuran suosikkikohteista, sillä se on melko matalalla.

Aivan avomeren partaalla siellä on hyvällä kelillä ihan kohtuullinen näkyvyys. Tämäkin hylky on hieman rinteessä, sillä se alkaa 4–5 metristä ja loppuu noin 12–13 metriin. Se sopii siis hyvin myös peruskurssin suorittaneille.

Ihan lähellä sijaitsee myös puinen purjealus Cetonia, joka upposi 1921.

Puuhylky on helppo harjoituskohde, jossa syvimmillään on vettä vain 7 metriä. »

Sami Paakkarinen

Sami Paakkarinen

Ikkunaventtiilien messinki on kuin juuri kiillotettu.

2/2023 SUKELTAJA

29

Kari Särkijärvi

Pietarsaaren kaupunki

John Graftonin muistomerkki Orrskärillä.

UUSIMMAT LÖYDÖT

Seuran aktiivinen hylynetsintätiimi paikansi kaksi uutta hylkyä yleisövihjeiden ja Museoviraston avustuksella.

70 metrin syvyydessä lepäävä 100 metriä pitkä s/s Therapia upposi 1913 matkalla Rahjasta Englantiin lastina puutavaraa kaivosteollisuuteen.

Hylky on täysin ehjä ja seisoo mastot pystyssä pohjassa. Moottori-kuunari Najaden taas löytyi, kun Therapiaa paikallistettiin. Hylky on 40 metrissä.

Puutavaralastissa ollut 32-metrinen alus upposi 1949 matkalla Ykspihlajasta Tanskaan. Kohteet ovat erittäin vaativia, koska ne sijaitsevat kaukana ulkomerellä ja syvällä. Molemmille hylyille on tehty tarkastussukellukset.

PIHLAJAKALLIO JA NAUTORIN MONTTU

Nautorin montuksi kutsuttu kalliolouhos sijaitsee noin 10 kilo-

metriä Pietarsaaren keskustasta.

Monttu saa nimensä Pietarsaaressa purjeveneitä valmistavan Nautorin veneveistämön mukaan. Yhtiön vanha veistämö on lähistöllä.

Monttuun on upotettu rekvisiitaksi vanha purjevene. Maksimisyyvyys on 10 metriä.

Pihlajakallio on kirkasvetinen louhos, jossa sukelletaan aktiivisesti.

Vaakanäkyvyys voi talvella olla 20 metriä. Louhoksesta löytyy jonkin verran upotettuja nähtävyyksiä, kuten vanha kalastajavene ja pakettiauto. Louhos ei ole syvä, maksimisyvyys on 7–8 metriä.

Osa Fäbodan luontopolusta on esteetön.

Katettua polkua pitkin on myös mukava tepastella rantapäivän viettoon.

NÄHTÄVÄÄ MYÖS PINNALLA

Pietarsaari on noin 19 000 asukkaan ruotsinkielinen kaupunki, jonka naapurikunnat ovat Pedersöre ja Luoto. Alueella on mukava saaristolaistunnelma, paljon saaria

Tero Laurikkala.

ja luontoreittejä. Luodon kunnan ylläpitämällä Köpmanholmen virkistysalueella on kesäisin kahvila.

John Graftonista nostettu ankkuri on lahjoitettu Luodon kunnalle, ja se löytyy kahvilan pihamaalta.

Pietarsaaressa on hieman tuntemattomaksi jäänyt helmi Fäboda.

Alueelta löytyy kaksi suojaisaa hiekkarantaa ja vaellusreitti, johon kuuluvien reittien yhteispituus on noin 40 kilometriä. Fäbodan rannoilla on mukavan hiekkapohjan lisäksi myös kallioista rantaa, josta tarkkasilmäinen ja rauhallinen snorklaaja voi bongata erilaisia kaloja.

Artikkeliin on haastateltu seuran entistä, pitkäaikaista puheenjohtajaa ja hallituksen jäsentä Kari Särkijärveä sekä nykyistä puheenjohtaja Tero Laurikkalaa..

Laurikkalaa

Pietarsaaren Urheilusukeltajat Diving 80 ry Keväällä 2023 seurassa on pitkästä

omaiset, sillä Pietarsaaresta löy-

aikaa käynnissä laitesukelluksen perus-

tyy uimahalli ja seuralta kerhotila,

kurssi. Uppopalloa seurassa on pelattu

jonka vieressä on seuran oma laituri.

aktiivisestikin, joskin tällä hetkellä

Avoveden aikana laiturissa seisoo

toiminta on vähän jäissä. Korona verotti

seuran tukialukseksi muutettu vanha

seuran uimahalliaktiivisuutta paljon,

meripelastusalus Hauki. Aluksella sopii

mutta toivottavasti toiminta lähtee

yöpymään viidestä kuuteen henkilöä.

pian elpymään. Miesten uppopallomaa-

12-metrisen aluksen kansitilat ovat

joukkueessa pelaava Aleksi Hautala

hyvät sukellukseen. Seurassa on noin

on seuran jäsen, samoin aktiivinen

60 jäsentä. Kesäisin tehdään yhdestä

uppopallokonkari Hannu Ahonen.

kahteen viikkosukellusreissua merelle.

30 2/2023 SUKELTAJA

Kari Särkijärvi

HARRASTUSPUITTEET ovat erin-

Kuva-albumi

Pulahdus kirkkaaseen Teksti ja kuvat SAMI LINDROOS

T

hingvellirin kansallispuisto Islannissa on tunnettu muun muassa Silfran railosta, jossa voi sukeltaa Pohjois-Amerikan ja Euraasian mannerlaattojen välissä.

Moni ei tiedä, että kansallispuistossa on muutamia Silfran tyyppisiä, hieman kapeampia ja syrjäisempiä railoja vesiaktiviteetille. Niille on vapaa pääsy, mutta talvisin teiden kunnossapito saattaa aiheuttaa mutkia matkaan. Valvontaa snorklaamiseen tai sukeltamiseen ei myöskään löydy, joten toiminta on omalla vastuulla, mikä tosin on tuttua turvallisuusvaatimuksiin tottuneille suomalaisille vesipedoille.

Veteen mennessä tai snorklatessa on hyvä varmistaa, ettei vahingossa erehdy silttaamaan näkyvyyttä – näkyvyys on kuitenkin ”se juttu” kansallispuistossa. Tämänkin suomalaiset ovat toki oppineet Suomessa harjoitellessaan.

Kameran kanssa työskentelyyn railot tarjoavat uskomattoman kokemuksen. Näkyvyyttä riittää kuin olisi pinnan päällä, täysin uudenlaista

sukellusmaastoa sekä etenkin aurinkoisena päivänä hienoja heijastuksia monista eri väreistä.

Kuvien jälkikäsittelyssä ei värimaailmaan tarvitse juuri koskea.

Islanti on upea luontokohde vuorineen, jäätiköineen ja maisemineen. Pienellä vaivalla reissuun saa mahdutettua mukaan myös upeaa ja uniikkia vedenalaista maailmaa.

www.instagram.com/ underwaterwonderland

2/2023 SUKELTAJA

31

Sukeltaja

s

essa om

Anna palautetta Mitä mieltä olet Sukeltajasta?

Mistä aiheista haluaisit lukea?

Onko sinulla juttuidea?

Anna meille palautetta täyttämällä sähköinen lomake.

Palautteista poimittua!

Monet kiitokset kaikille palautetta antaneille! Käymme ne kaikki läpi ja otamme toiveitanne huomioon lehden suunnittelussa mahdollisuuksien mukaan. Käythän kertomassa mielipiteesi myös tästä numerosta!

Miten saavutetaan täydellinen tasapaino kuivapuvussa?

Katso koulutusvideo Youtubesta, ja treenaa säännöllisesti!

Kanavaltamme löydät muitakin videoita eri sukellustaitojen tekniikasta.

”Miten on, vieläkö saan myös paperiversion?”

Vuonna 2023 Sukeltaja julkaistaan vain sähköisenä. ”Videossa olisi kiva näkyä, kuinka pitkä se on.”

Lisäsimme videon pituuden näkyviin lehteen.

“Now that is electronic, I can get google to translate it into English, after three years of looking at the photographs I can now read the articles. Excellent!!”

Ota yhteyttä

Lehden avustajaksi?

Sukeltaja-lehteä tehdään vapaaehtoisvoimin, sukeltajalta sukeltajalle. Haluaisitko kirjoittaa sukelluksesta? Kuvaatko veden alla?

Ota yhteyttä, niin jutellaan lisää, toimitus@sukeltaja.fi

Sukeltaja-lehden asioissa sinua palvelee lehden toimitussihteeri Kristiina Karila p. 0400 163 262 kristiina.karila@sukeltaja.fi Toimiston henkilöstön yhteystiedot www.sukeltaja.fi

Lisää lukemista Sukeltaja-lehden kaikki ilmestyneet vuosikerrat vuodesta 1956 alkaen ovat luettavissa ilmaiseksi issuu.com-palvelussa Lisää sukellusaiheisia artikkeleja löytyy Sukeltajaliiton verkkosivuilta www.sukeltaja.fi

Sukeltajaliitto ry Valimotie 10, 5 krs.

00380 HELSINKI Puhelin 09 3481 2258 office@sukeltaja.fi Sukeltajaliiton toimisto palvelee ma–pe 8.00–16.00 ja kesä–elokuussa 8.00–15.00.

Käynti toimistolla sovitaan etukäteen.