Issuu

Järvileirikohteet esittelyssä

Örössä piisaa hylkyjä ja luotoja

˹˹˹ƖʊˁǘƬǚǜŘǖŘƖǞ

Panssarilaiva Ilmarisen tarina

Hinta 6,50 €

3/2016

VEDENALAISEN MAAILMAN ERIKOISLEHTI

Sukelluskesä on täällä

1/2016 SUKELTAJA

KUTSU

ăˁǘƬǚǜŘǖŘǚǔǔǜɁȭ ȴ̋Ȋ˸ˁɁǜǔʊǖˁǒǚŘ˸ǔǔǘɁȭǚɁɡɡˁ ǖˁǒǚǔʊǜŘŘ ˸ƬƞƬȭŘǚŘǔʊǔŘ ˸ˁɁʊǔǘ˿ȧȧƬȭǔšǊ ³ŘˁŘȭǜŘǔȭŘ ăˁȭȭˁȭǜŘǔȭŘ Paikka:

ƶƖɍ̋Ɩʹ̋ɍȴ ǘǚɁ ɍȴƖʯ̋ ŘǚǘŘƬȭ ɁǒǖƬǚȧŘǚǚǔȭƬȭ ǖˁǒǚŘǔǚǜŘ ǖŘ ȳƖɍ̋Ɩʹ̋ɍȴ ǘǚɁ ɍɍǂɍǮ ʊ˿˿ʊǘɁǘɁˁʊʊƬȧǔȭŘŘʁǔ Radisson Blu Seaside -hotelli õˁɁǒɁǚŘǒƞƬȭʁŘȭǜŘ ʯƙ ̋̋ɍƶ̋ Ƭǚʊǔȭǘǔ

³ŘˁŘȭǜŘǔȭ ƶƖɍ̋Ɩ ǖˁǒǚŘɁǒǖƬǚȧŘʊʊŘ ȧȧƖ ĴƬƞƬȭŘǚŘǔʊƬǜ ˸ˁɁʊǔȊ ǘ˿ȧȧƬȭƬǜ Ȋ˸ŘǚɁǘˁ˸Řȭš˿ǜǜƬǚ˿Ɩ ˁǒǚŘȭ ǖˁɁȭǜŘ˸Řǜ ʁǔȭŘ ĴǔǔɡɡɁǚŘ ǖŘ ˁǒŘ hǚǔȭǘȧŘȭƖ °ǚɁ ɍȴƖʯ̋ǂɍƶƖ̋̋ ÏȭȭǔǜǜƬǚˁǖƬȭ ˸ŘʊǜŘŘȭɁǜǜɁ ĴǔʁŘǚǚǔʊƬǜ ǜƬʁ˸Ƭǒƞ˿ǘʊƬǜ Seurustelua Ansiomerkkien jako °ǚɁ ɍƶƖ̋̋ǂʹɍƖʯ̋ ÏǒǖƬǚȧŘǚǚǔȭƬȭ ǔǚǚŘǚǚǔȭƬȭ °ǚɁ ʹɍƖʯ̋ ŘǚǘŘƬȭ ĴŘɡŘŘǜŘ ˿ǒƞƬʊʊšɁǚɁŘ ÏȭȭǔǜǜƬǚˁŘǖŘȭ˸ŘʁŘˁǘʊƬǜ ăˁǘƬǚǜŘǖŘǚǔǔǜɁȭ ǜɁǔȧǔʊǜɁɁȭƖ Tumma puku, ansiomerkit. ÏʊŘǚǚǔʊǜˁǖŘǜ ǜˁɁ˸Řǜ ɁȧŘȭ ɡŘȭɁǘʊƬȭʊŘ ǖˁǒǚŘŘȭ ǂ ǚǔʊšǜǔƬǜɁǖŘ ǔǚȧɁǔǜǜŘˁǜˁƬʊʊŘƖ ă˿˿ʊǘɁǘɁˁʊǜŘ ƬƞƬǚǜš˸šʊʊš ʊƬȧǔȭŘŘʁǔʊʊŘ ȳƖɍ̋Ɩ ǜƬƬȧŘȭŘ Ɂȭ ɾ°ˁ˸ǔŘƙ ǚƬǏŘŘ ǖŘ ʊˁǘƬǚǚˁʊǜŘƖɾ FȭȭƬȭ ʊššȭǜɆȧššʁšǔʊǜƬȭ ǘɁǘɁˁʊȊ ŘʊǔɁǔƞƬȭ ǘšʊǔǜǜƬǚ˿š ǜˁȭȭƬǚȧɁǔƞŘŘȭ ñƬǘǘŘ ďˁˁʁǔȭ ǖŘ ÀŘʁǘɁ õɆǒʁǔȭ ǜˁɁǜɁʊǜƬȭ ɡŘʁǔʊʊŘƖ ă˿˿ʊǘɁǘɁˁǘʊƬʊʊŘ ˸ŘǚǔǜŘŘȭ ³ǔǔǜɁǚǚƬ ˁˁʊǔ ɡˁǒƬƬȭjohtaja ja hallituksen jäseniä sekä päätetään muun muassa ˸ˁɁƞƬȭ ʹ̋ɍʕ ǜɁǔȧǔȭǜŘʊˁˁȭȭǔǜƬǚȧŘʊǜŘ ǖŘ ǜŘǚɁˁʊŘʁ˸ǔɁʊǜŘƖ ă˿˿ʊǘɁǘɁˁʊʊƬȧǔȭŘŘʁǔǔȭ ǔǚȧɁǔǜǜŘˁƞˁǜŘŘȭ ˹˹˹ƖʊˁǘƬǚǜŘǖŘƖǞ Tapahtumakalenterissa. ³šȧɡǔȧšʊǜǔ ǜƬʁ˸ƬǜˁǚɁŘǊ Sukeltajaliitto

ILMOITTAUTUMISOHJEET

Ilmoittautumiset 16.9. mennessä Sukeltajaliiton Tapahtumakalenterissa ˹˹˹ƖʊˁǘƬǚǜŘǖŘƖǞƖ ³ǔʊšǜǔƬǜɁǖŘ ɁǓƋƬźʊˁǘƬǚǜŘǖŘƖǞ ǜŘǔ ɡƖ ̋ȳ ʯǮƶɍ ʹʹǣƶƖ ǚǚŘǚǚǔʊ ǘɁʁǜǔȭ ǒǔȭǜŘ Ɂȭ ȴǣ ƬˁʁɁŘƖ ÀƬʁǘǔǜʊƬ ǚǔʊšǜǔƬǜɁǔǒǔȭ ǖˁǒǚŘŘȭ ɁʊŘǚǚǔʊǜˁǖŘȭ ȭǔȧǔʤɁʊŘǚǚǔʊǜˁǖǔƬȭ nimet, mahdollinen erikoisruokavalio ja tarvittavat majoitusvaraukset Radisson *ǚˁ ăƬŘʊǔƞƬ ȊǒɁǜƬǚǚǔǔȭƖ ³ǔǔǜǜɁ ǒˁɁǚƬǒǜǔǔ ȧŘǖɁǔǜˁʊ˸ŘʁŘˁǘʊǔʊǜŘ ǖŘ ǚŘʊǘˁǜǜŘŘ ɁʊŘǚǚǔʊǜˁǖǔǚǜŘ ǔǚǚŘǚǚǔʊǘɁʁǜǔǜ ǖŘ ȧŘǖɁǔǜˁǘʊƬǜ ƬȭȭƬȭ ǜǔǚŘǔʊˁˁǜǜŘƖ ÀŘǖɁǔǜˁʊ ˿ǒƞƬȭ ǒƬȭǷƬȭ ǒˁɁȭƬƬʊʊŘ ƶ̋ ƬˁʁɁŘƙ ǘŘǒƞƬȭ ǒƬȭǷƬȭ ǒˁɁȭƬƬʊʊŘ ȳǣ ƬˁʁɁŘƖ

Sisältö

3/2016

Kimmo Lahtinen

Markku Lehtilä

Kimmo Kallama

Vakiot

Päivitykset

6 SALOMONSAARET on kiehtova kohde.

16 ÖRÖSSÄ voi nähdä koko Saaristomeren samalla saarella.

8 TYRSKYT Uutisia kevätkokouksesta, Hurmaava kampasimpukka, Kaatialan lähelle avattiin sukeltajan B&B, Juhlavuoden materiaalit käyttöön, Uusi opaskirja sukelluskuvaukseen.

26 MAAILMAN YMPÄRI kuudessa vuodessa – purjehtien.

Simo Sukeltaja: MIKÄ ON SUKELTAJAN SUOSIKKIKALA?

28 REPORTAASI panssarilaiva Ilmariselta. 36 TURVALLISUUSKUULUMISIA Ruotsista.

22 VUODEN KOULUTTAJA on Ari-Pekka Hakulinen.

38 INFRAPUNALLA lämpenevä sukelluspuku on kehitteillä.

24 NORPAT Rovaniemen Naparalli, Norppavastaava esittäytyy.

40 % sympaattinen ahven 12 % majesteettinen rausku 15 % kirjava kala tropiikissa 9%

32 KUVA-ALBUMI Harvinainen kuva Ladogasta.

ankerias tai muu tosi outo

10 % kaikki kalat lautasella

34 PAREMMAKSI KUVAAJAKSI Näin kuvaat vapaasukeltamalla.

35 TINGI JA TÖRSÄÄ Avokantaräpylät.

14 % en välitä kaloista, vastaan norppa. Seuraavaksi kysymme: PARAS SUKELLUSMUISTOSI KESÄLTÄ?

42 AJATTELEMISEN AIHETTA Kalatutkijan terveiset sukeltajille.

ĴŘʊǜŘŘ hŘƋƬŽɁɁǘǔʊʊŘǊ Löydät sivun hakusanalla Sukeltajaliitto ry.

KANNEN KUVA Pekka Tuuri. Valkiajärvi ja muut Itä-Suomen kohteet houkuttelevat sukelluskesään.

Pekka Kumpula

40 KOTIKOHDE Järvileirille Saimaalle.

JULKAISIJA ăˁǘƬǚǜŘǖŘǚǔǔǜǜɁ ʁ˿ ſ õŘƞǔɁǘŘǜˁ ʹ̋ƙ ̋̋̋ȳʯ ĴÄ³Ï ſ ˹˹˹ƖʊˁǘƬǚǜŘǖŘƖǞ ſ OSOITTEENMUUTOKSET puh. (09) ʯǮƶɍ ʹʹǣƶ ſ ɁǓƋƬźʊˁǘƬǚǜŘǖŘƖǞ ſ PÄÄTOIMITTAJA ÄǚƬ˾ ÂǔƬȧǔȭƬȭ ſ ŘǚƬǘʊǔƖȭǔƬȧǔȭƬȭźʊˁǘƬǚǜŘǖŘƖǞ ſ TOIMITUSSIHTEERI °ʁǔʊǜǔǔȭŘ °ŘʁǔǚŘ ſ ǘʁǔʊǜǔǔȭŘƖǘŘʁǔǚŘźʊˁǘƬǚǜŘǖŘƖǞ ſ TOIMITUS °ˁȧɡɡŘȭǔŘ Ï˿ ſ ñɁǒǖɁǔʊʁŘȭǜŘ ɍɍ <ƙ ʹƶɍ̋̋ ñɁʁǔ ſ ʊˁǘƬǚǜŘǖŘźǘˁȧɡɡŘȭǔŘƖǞ ſ TUOTTAJA Susanna Korkiatupa | puh. 044 589 6234 | TOIMITUSNEUVOSTO Alex Nieminen, Stig Gustavsson, Susanna Kallama, Kristiina Karila, Susanna Korkiatupa, Pasi Mannerkoski, Mika Rautiainen | SIVUNVALMISTUS Aste Helsinki, Mika Viitanen | ULKOASU Kumppania Oy, Laura Karjalainen | KUVAPANKKI ăǒˁǜǜƬʁʊǜɁƋǘ ſ ILMOITUSMYYNTI Erja JoenǜŘˁʊǜŘ ſ ɡˁǒƖ ̋ǣ̋ Ǯȴɍ ̋ȳʹȳ ſ ƬʁǖŘƖǖɁƬȭǜŘˁʊǜŘźʊˁǘƬǚǜŘǖŘƖǞ ſ SUKELTAJA ILMESTYY helmi-, huhti-, kesä-, syys- ja joulukuussa PAINO Arkmedia | ISSN 1237-1688 3/2016 SUKELTAJA

Saimaan järvileiri 30.7.–7.8.2016 Tule Turkuun kisatunnelmaan! Vapaasukelluksen allaslajien MM-kilpailut käynnistyvät juhannuspäivänä Impivaaran uimahallissa Turussa. Tule seuraamaan kisaa paikan päälle, vapaa pääsy! Ohjelma: la 25.6. Avajaiset su 26.6. Kisainfo ma 27.6. Hengenpidätys, karsinnat ti 28.6. Pituussukellus ilman räpylöitä, karsinnat ke 29.6. Pituussukellus räpylöillä, karsinnat to 30.6. Lepopäivä pe 1.7. ƬȭǷƬȭɡǔƞšǜ˿ʊƙ ǞȭŘŘǚǔ la 2.7. ñǔǜˁˁʊʊˁǘƬǚǚˁʊ ǔǚȧŘȭ ʁšɡ˿ǚɆǔǜšƙ ǞȭŘŘǚǔ su 3.7. ñǔǜˁˁʊʊˁǘƬǚǚˁʊ ʁšɡ˿ǚɆǔǚǚšƙ ǞȭŘŘǚǔƙ ɡššǜǜšǖšǔʊƬǜ °ǔʊŘʊǔ˸ˁǜ ˹˹˹ƖŘǔƞŘǞȭǚŘȭƞƖɁʁǷƖ

Sukeltajaliiton juhlavuoden kunniaksi Itä-Suomen sukellusseurat järjestävät sukellusleirin Punkaharju-Kitee-alueella, Saimaan vesistön kirkkaimmilla sukelluskohteilla. Tapahtumat ovat pääasiassa Puru- ja Pihlajaveden sekä Valkiajärven alueilla. Leirialue on norpan kotivesistössä, joten tarkkasilmäisenä voit nähdä myös itse ”Nestorin” kivellä lepäämässä tai saatat törmätä siihen tervehtimässä sinua veden alla. Mikä laiva, vene tai ryhmä sinua kiinnostaa tai mikä sukelluskohde on mielenkiintoinen? Voit valita päivittäin mihin osallistut. Voit osallistua leirille yhden tai useamman päivän ajaksi. Järjestämme vesikuljetukset, hengityskaasut, turvallisen sukellusympäristön ja ohjatut sukellukset sekä majoitustilaa. Saat kokea myös sisävesilaivojen ja -veneiden nostalgiaa. ILMOITTAUTUMINEN ON ALKANUT

Lisätietoja leiristä ja ohjeet ilmoittautumista varten ǚɆ˿ƞšǜ ˹˹˹ƖʊˁǘƬǚǜŘǖŘƖǞ Ƭǜˁʊǔ˸ˁǔǚǚŘ ɁǚƬ˸Řȭ šʁ˸ǔǚƬǔʁǔȊ linkin takaa.

Ilmoittaudu

NYT!

Sukeltajaliitto ry Radiokatu 20 00093 VALO puh. (09) 3481 2258 ɁǓƋƬźʊˁǘƬǚǜŘǖŘƖǞ ˹˹˹ƖʊˁǘƬǚǜŘǖŘƖǞ

Hauska vedenalainen iltapäivä Kumpulassa Tule kokeilemaan VATIKKAA ja uppopalloa Kumpulan maauimalaan 20.8. klo 14–17. Vatikkaa eli vedenalaista tikkaa heitetään snorklaten. Uppopallon maajoukkuepelaajat opastavat maailman ainoan kolmiulotteisen pelin saloihin. Kokeilu on ilmainen ja sopii kaikenikäisille. Tapahtuma on osa Sukeltajaliiton juhlavuoden ohjelmaa. Tervetuloa! Maauimalan sisäänpääsymaksut aikuiset 4 €, lapset 2 €, alennusryhmät 2,50 €.

Pääkirjoitus

EERO HÄLLFORS hurahti sukellukseen kertaheitolla. – Olin vaimoni Kaijan kanssa patikoimassa Kanarian El Hierrolla vuonna 2007. Välipäivänä mietimme, mitä tekisimme ja keksimme mennä ostamaan maskit ja snorkkelit. Kun sitten viimein nostimme naamamme vedestä, oli päätös sukellusharrastuksen aloittamisesta tehty. Eero on aktiivinen sukelluskuvaaja, jonka kuvia on nähty sukelluskuvauksen SM-kisoissa ja Sukeltaja-lehdessä sekä myös pienimuotoisissa näyttelyissä. Tänä kesänä Eeron kuvia voi ihastella Asikkalan Päijännetalossa kesäkuun alusta elokuun loppuun asti. Hän myös perusti Facebookiin Vesipikselit-ryhmän, jossa sukelluskuvauksesta kiinnostuneet voivat esitellä kuviaan ja vaihtaa kokemuksiaan.

Olen tyytyväinen seuratessani pöhinää, jota Sukeltajaliiton juhlavuosi on tuonut mukanaan. Muutaman vuoden Liiton luottamustehtävissä toimittuani on tämä selkeästi aktiivisin vuosi. Erityisesti korostuvat seurojen yhteistyössä aikaansaamat tapahtumat, kuten Saimaan järvileiri ja eriaiheiset klubi-illat. Ei myöskään pidä unohtaa yksittäisten seurojen ponnistuksia, kuten Riihimäen Urheilusukeltajien järjestämää nuorten Melqqu-leiriä, jolle kokoontui nuoria sukeltajia monesta eri seurasta. Lisäksi valiokunnat ovat aktivoituneet tänä vuonna erityisen ansiokkaasti järjestäen tapahtumia, kilpailuja ja leirejä normaalia enemmän. Kaiken huipentumana vielä juhannuspäivänä käynnistyvät vapaasukelluksen MM-kisat Turussa. Yhdessä tekemällä todellakin saamme enemmän! Saimme koolle kesäkuun alussa joukon seurajohtoa, joiden ajatusten avulla Liiton hallitus ymmärtää erilaisten seurojen haasteita ja vahvuuksia. Myös tällaiset tapaamiset ovat yhdessä tekemistä ja tarjoavat seurajohdolle mahdollisuuden saada vertaistukea omaan työhönsä. Seuroissa toimintamalleja löytyy laidasta laitaan ja ne menestyvät hyvin erilaisilla keinoilla. Seurat ympäri maata mahdollistavat sukelluksen harrastamisen, ja Liiton tehtävä on tukea seuroja tässä työssä. Nyt sukelluskauden ollessa parhaimmillaan muistathan pitää hyvää pöhinää yllä. Se on helppoa: teet vain sitä mistä todella pidät eli sukellat. Mahdollisuuksia alkaen järjestetyistä isoista tapahtumista aina oman kaveriporukan fiilistelysukelluksiin löytyy kyllä. Ja Suomi on hieno ja monipuolinen sukellusmaa. Nautinnollisia ja turvallisia sukelluksia!

– Mieluiten sukellan siellä missä on kuvattavaa. Syvyydellä ei ole väliä. Olen aina tykännyt kuvaamisesta. Jo ennen ensimmäisiä allasharjoituksia olin ostanut pokkarin ja sille boksin. Sillä tiellä ollaan, hän kertoo. Mikä sukellus on jäänyt erityisesti Eeron mieleen? – Tämä onkin paha kysymys, kun olisi viisi tasavertaista vaihtoehtoa. Mutta jos joku pitää ˸ŘǚǔǜŘƙ ȭǔǔȭ ššȧƬʁƬǚǚš °ɁȭǷʊǟɁʁƞǔȭ ƬƞˁʊǜŘǚǚŘ ɁǚƬ˸Ř Martha-hylky. Ensin lupauduin sukeltamaan sinne vain kerran, mutta kolme kertaa tuli sitten lopulta käytyä.

Kaija Niemi

Riku Metsälä varapuheenjohtaja riku.metsala@sukeltaja.fi

Olli Suominen

Stig Gustavsson

Pidetään pöhinää yllä

Eero Hällfors, Klaukkala Tähän lehteen Eero luovutti kuvan kampasimpukasta sivulla 9 ja teki kirjaesittelyn sivulle 11.

Jäsenlehtemme syntyy aktiivisten harrastajien voimin – sukeltajalta sukeltajalle. Tällä palstalla esittelemme kasvoja juttujen takaa.

3/2016 SUKELTAJA

Matkalaukku

Lämmin vesi, runsas vesielämä ja kohteet houkuttelevat Salomonsaarille.

Ensiluokkaista K sukellusta Salomonsaarille on pitkä matka, mutta sukeltajalle se on vaivan väärti. Vedet ovat puhtaita ja riutat terveitä. Sieltä löytyy myös yksi maailman suurimpia korallilaguuneja, yli sadan kilometrin mittainen Marovo Lagoon. KRISTIINA KARILA Kuvat Kimmo Kallama ja Janos Rautonen

3/2016 SUKELTAJA

immo Kallama vietti kaksi viikkoa sukelluslomalla Salonmonsaarten Läntisessä Provinssissa Marovo Lagoonilla ja sen reunasaarilla Uepilla ja Gatokaella. – Marovossa kohteet olivat käden ulottuvilla: sukeltamaan pääsi kätevästi vaikka hotellialueen laiturista, ja venesiirtymät kohteille olivat enimmillään 20 minuuttia. Uepin saaren lähistöllä on hienoa riuttasukellusta, paljon kalaa ja pientä faunaa ja mahdollisuus jopa vasarahain bongaamiseen. Sukelluskeskukset järjestävät myös snorklausta mantojen puhdistusasemille. Gatokaen lähistöllä merielämä on vielä Uepiakin runsaampaa, ja riuttojen lisäksi voi ihastella myös kivimuodostelmia. Siellä voi kohdata muun muassa tähtikotkarauskuja (spotted eagle ray), merikilpikonnia ja pygmi-merihevosia. – Syvyydet olivat enimmillään 35 metriä ja näkyvyys pääsääntöisesti hyvä, paikoin erinomainen, erityisesti aamusukelluksilla. Virtaukset olivat hyvin pieniä, joten sukellukset olivat helppoja.

Siipisimput viihtyvät valtavien viuhkakorallien suojassa.

Isot kalaparvet kertovat terveestä merestä ja kohtuullisesta kalastuspaineesta.

Missä ja miten?

Turistimäärä on Peavassa maltillinen, joten satunnainen matkailijakin jaksaa kiinnostaa paikallisia lapsia.

SALOMONSAARET on saaristovaltio Tyynessämeressä,

Australian itärannikolta noin 1700 km itään. Valtio koostuu yli 990 saaresta, joilla asuu hieman alle 600 000 asukasta. Virallinen kieli on englanti ja valuutta Salomonsaarten dollari (SBD). Pääkaupunki on suurimmalla saarella Guadalcanalilla sijaitseva Honiara, jonka lentokentältä kansainväliset lennot operoivat. SUOMESTA käsin maahan pitää lentää esimerkiksi Austra-

Siirtyminen sukelluksille on nopeaa ja tehokasta, eikä kirkkaassa, lämpimässä vedessä tarvita isoa varustemäärää.

lian Brisbanen tai Kiinan ja Japanin suurten kenttien kautta. Lento Honiarasta Marovoa lähinnä olevalle kentälle Segheen (New Georgian saari) kestää noin kaksi tuntia pienkoneella. Salomonsaaret oli Iso-Britannian siirtomaa 1800-luvun lopulta alkaen, ja se itsenäistyi vuonna 1978. Toisen maailmansodan aikana saarilla käytiin merkittäviä taisteluja Japanin ja Yhdysvaltojen välillä. Sotamuistomerkkeihin voi tutustua esimerkiksi Vilu War Museumissa Guadalcanalilla.

Mahtavaa oli tietysti veden lämpö, lähellä 30 astetta, eli pelkissä uikkareissakin pärjää, hän kertoo. Suurimman saaren, Guadalcanalin, kohteissa on mahdollisuus sukeltaa toisen maailmansodan aikaisille laivojen ja lentokoneiden hylyille. Kohteet ovat kuitenkin haavoittuvia olosuhteille. Varsinkin sadekauden (Suomen kevätkuukaudet) aikana jokivesi samentaa näkyvyyden olemattomiin, eikä kohteille pääse. – Mielestäni Salomonsaaret ovat maailmankuulua Suurta Valliriuttaa parempi sukelluskohde. Vedet ovat puhtaampia ja riutat merkittävästi vähemmän kuluneita. Myös isojen eläinten näkeminen on

Australian lähivesiä todennäköisempää erityisesti kesä-elokuun talvikuukausina, Kimmo Kallama sanoo. HYVÄT PALVELUT

– Marovossa on useita resortteja. Olimme vieraana niistä kahdessa: Uepi Island Resortissa, joka on australialainen perheyritys, ja Peavan kylän ylläpitämässä Wilderness Lodgessa Gatokae-saarella. Majoitus ja palvelu olivat molemmissa paikoissa erinomaisia ja sukellusvälineet hyviä. Nitroksia ei ollut saatavilla. Venekalusto oli riittävän hyvä lyhyille siirtymille. Honiarassa sukelluksia järjestää muun muassa Tulagi Dive.

– Maa on turvallinen matkakohde, mutta matkailija saa varautua olemaan itse aktiivinen ja hereillä käyttäessään palveluja resorttien ulkopuolella. Ihmiset ovat ystävällisiä ja olo tervetullut, mutta palvelut ovat vasta muotoutumassa. Haluan kuitenkin korostaa, että sukellusresorteissa sekä palvelu että hinnat olivat hyvää länsimaista tasoa, Kimmo Kallama toteaa.

www.visitsolomons.com.sb www.flysolomons.com www.tulagidive.com www.uepi.com www.wildernesssolomons.com 3/2016 SUKELTAJA

Tyrskyt

Kevätkokouksessa palkittiin SUKELTAJALIITON kevätkokous pidettiin 9.4. Helsingissä. Kokousta

täydentämään kokoonpanoaan vielä yhdellä jäsenellä sääntöjen

isännöi samana iltana 60-vuotisjuhlaansa viettänyt Urheilusukelta-

sallimaan maksimimäärään asti. Ehdollepanotoimikunta hakee

jat ry. Ennen varsinaista kokousta puheenjohtaja Aleksi Nieminen kävi

ehdokkaita hallitusvaaliin, joka käydään syyskokouksessa. Seuroja

läpi ajankohtaisia asioita ja Risto Sajaniemi esitteli uudistunutta

pyydetään aktiivisesti nostamaan esiin ehdokkaita syyskokoukseen,

Hylyt.net-sivustoa. Myös Vuoden Parhaat palkittiin.

jossa tulee valittavaksi myös uusi puheenjohtaja Liitolle.

UUDET JÄSENMAKSUT Kokouksessa esiteltiin vuoden 2015 vuosikertomus, tilinpäätös sekä

Tule syyskokoukseen Liiton syyskokous järjestetään Helsingissä sunnuntaina 9.10. Lauantaina 8.10. vietetään Sukeltajaliiton 60-vuotisjuhlaa.

tilintarkastajan ja toiminnantarkastajan lausunto ja päätettiin tilinpäätöksen vahvistamisesta. Tilivelvollisille päätettiin myöntää tili- ja vastuuvapaus. Kokous myös vahvisti jäsenmaksut vuodelle 2017. JÄSENYHDISTYKSET AIKUISET (2002 tai ennen syntyneet) 26,50 euroa

Vuoden parhaat

NORPAT (2003–2010 syntyneet) 13,50 euroa

Vuoden sukelluskalastaja:

KUUTIT (vuonna 2011 ja sen jälkeen syntyneet) 0 euroa

Kim Jaatinen, Sukellusseura Calypso ry

RINNAKKAISJÄSEN (jäsen, josta Liitto saa yhden seuran kautta Liiton

Vuoden vapaasukeltaja:

Jonérik Ekström, Cetus Espoo ry

maksun voi olla rinnakkaisjäsenenä muissa seuroissa) 0 euroa

Vuoden uppopalloilija:

Olli Korhonen,

MUUT HENKILÖJÄSENEN jäsenmaksu 26,50 euroa TUKIJÄSEN 1000 euroa YHTEISÖJÄSEN 260 euroa

EHDOLLEPANOTOIMIKUNTA ASETETTIIN Kokouksessa päätettiin ehdollepanotoimikunnan asettamisesta. Ehdollepanotoimikunnan puheenjohtajaksi valittiin Matti Anttila ja jäseniksi Aleksi Nieminen, Sami Järvinen, Ilona Lindström ja

Antero Hammar, Tampereen Urheilusukeltajat ry

Vuoden sukelluskouluttaja: Ari-Pekka Hakulinen, Savonlinnan Urheilusukeltajat ry Vuoden norppaohjaaja:

Jenni Paavolaƙ <ƬǚǞȭ ʁ˿

Vuoden norppa:

Aaron Lappalainen, Nousu ry

Vuoden seura:

Hämeenlinnan Sukeltajat ry

Vuoden norppaseura:

Sukellusseura Simppu ry

Vuoden sukeltaja:

Anne Räisänen-Sokolowski, Urheilusukeltajat ry

Kristiina Karila

Joakim Petersen-Dyggve. Ehdollepanotoimikunta valtuutettiin

Tampereen Urheilusukeltajat ry Vuoden räpyläuimari:

Vuoden 2015 parhaista kuvaan ehtivät (vas.) Vuoden sukelluskouluttaja Ari-Pekka Hakulinen, Vuoden Norppaseuran Sukellusseura Simppu ry:n puheenjohtaja Marko Niinistö, Vuoden räpyläuimari Antero Hammar, Vuoden Norppaohjaaja Jenni Paavola ja Vuoden seuran Hämeenlinnan Sukeltajat ry:n puheenjohtaja Timo Ovaskainen.

3/2016 SUKELTAJA

KALA Kampasimpukoiden heimoon (Pectinidae) kuuluu noin 30 lajia. Sitä esiintyy kaikilla merialueilla, tavallisimmin hiekkapohjalla 10–15 metrin syvyydessä. Toisin kuin simpukat yleensä, kampasimpukka kiinnittyy toukkana limarihmoillaan alustaan ja aikuisena liikkuu uimalla. Uiminen käy aukomalla ja sulkemalla kuoria, jolloin simpukka saa aikaan nopean suihkuvirtauksen. Virta saa sen poukkoilemaan puolelta toiselle ja siten eksyttämään saalistajan, kuten meritähden. Kampasimpukka on suosittu herkku, ja sitä viljelläänkin ruoaksi satoja tonneja joka vuosi. Pohjaharoilla ja -trooleilla pyydettyjä kampasimpukoita tulee välttää ylikalastusongelmien vuoksi, mutta käsin kerätyt ja kasvatetut simpukat ovat luonnolle kestäviä. Itse asiassa simpukkaviljelmät parantavat vedenlaatua, sillä kampasimpukat hankkivat ravintonsa suodattamalla vettä. ILONA LINDSTRÖM

Eero Hällfors

Kaunis kampasimpukka

Astrid Mannerkoski

Kalaoppaasta lajitietoa NETTIVINKKI Ympäristöjärjestö WWF:n sivuilla on sukeltajillekin mielenkiintoinen Kalaopas, joka on napakka tietopaketti kaloista ja äyriäisistä. Lajitiedon lisäksi kalaopas neuvoo vastuulliseen kuluttamiseen selkein värikoodein: vihreä näyttää, mitä lajia kannattaa suosia, keltainen kehottaa harkitsemaan ja punainen puolestaan välttämään kyseistä lajia. Jotkin lajit saavat useamman värin, jolloin ostopäätöksen kestävyyteen vaikuttaa esimerkiksi se, missä olosuhteissa kalaa pyydystetään. Kalaoppaasta löytyy paitsi kaloja, myös

Parhaat niksit jesarille

muita mereneläviä, kuten simpukoita ja ra-

VINKKI Sanotaan että tarvitaan kaksi työkalua: Jos jokin on irti,

puja. Kalaoppaan voi

käytä roudarinteippiä. Jos jokin on jumissa, käytä vasaraa. Rouda-

tallentaa puhelimeen,

rinteippiä eli siis ilmastointiteippiä tarvitaan aina kun jokin repsot-

jolloin sieltä pystyy

taa, mutta teipistä on muuhunkin.

kätevästi ja netittä

Kirjoituslevyyn eli sleittiin liimatun roudarinteipin avulla sleiit-

hakemaan tietoa esi-

tiin voi kirjoittaa huopakynälläkin ja tekstin saa pois irrottamalla tei-

merkiksi merellä ka-

pin. Huopa- tai kuulakärkikynän jälki näkyykin paremmin veden alla

lastus- ja sukellus-

kuin lyijykynän.

reissuilla. ILONA LINDSTRÖM

Jos teippiä liimaa sleitin lisäksi ranteeseen, saa lisätilaa sukellussuunnitelmalle ja seoksille. Pulloon liimatulla teipillä saa merkittyä seokset, osapaineet ja syvyydet. Kun vielä merkitset omat tavarat teipillä, jossa on nimesi, eivät kaikki varusteet näytä veneen kannella samalta. Ja kouluttajille ekstravinkki: jos olet joskus unohtanut oppilaasi nimen, teipille kirjoitettu lista ranteessa auttaa asiaa. Jos haluaa olla oikein pro, kannattaa vaihtaa tavallinen teippi

Kalaoppaan löydät täältä

säänkestävään. Näin teipin käyttötarkoitukset moninkertaistuvat.

wwf.fi/kalaopas/

PASI MANNERKOSKKI

Cerella Oy on erikoistunut vedenalaisen valo- ja videokuvaajan tarpeisiin. Soita 09-621 3301, sovi aika ja tule tutustumaan tuotteisiimme Helsingin keskustassa. Osa tuotteistamme myös netissä. Lisätietoja www.cerella.fi

Aquatica Amphibico Gates Ikelite Inon Nauticam NLS Patima Sea & Sea TLC

k u va a j a l l e

Cerella.fi

Sukelluskuvauksen Iso Kirja KIRJA Tuore Masterclass Underwater Photography on

ollut päätoiminen sukelluskuvaaja. Tätä ennen

varsin miellyttävä ja avartava teos. Kirja alkaa perusasi-

hän työskenteli meribiologina UK National Ocea-

oista eli ensin käydään hieman läpi sukellusta ja kuvaa-

nography Centerissä Southamptonissa. Mustard

mista, ympäristön huomioimista, kalustoa sekä veden

on maailmanlaajuisesti tunnustettu ja arvostet-

alla kuvaamisen pääperiaatteita. Tämän jälkeen pereh-

tu kuvaaja ja sukelluskuvaamisen pioneeri, joka

dytään eri kuvaustekniikoihin alkaen laajakulmakuvaa-

on kehitellyt useita tekniikoita kuvaamiseen. Hä-

misesta aina mallin kuvaamisen tekniikkaan. Salaman

nen kuvansa ovat voittaneet lukuisia kansainväli-

käyttö ja erilaiset valaisutekniikat käsitellään omissa osi-

siä palkintoja.

oissaan hyvin. Muutenkin aiheet käsitellään aina omina

Kirja sopii niin aloittelevalle kuin kokeneelle-

osioinaan selkeästi ja ymmärrettävästi. Kirjan lukeminen

kin kuvaajalle. Kokeneempikin kamerankäyttä-

perusenglannilla sujuu hyvin. Sanomattakin on selvää, että kuvamateriaali on hyvin laadukasta. Kirjan kirjoittaja, brittiläinen Alex Mustard on kuvannut veden alla kolmekymmentä vuotta. Viimeiset kymmenen vuotta hän on

jä löytää kirjasta varmasti jotain uutta. Teosta voi suositella kaikille sukelluskuvaamisesta kiinnostuneille. Tästä kirjasta saattaa tulla ajan mittaan sukelluskuvauksen ”The Kirja”. EERO HÄLLFORS

Hopeaa myrskyiseltä mereltä Suomen sukelluskalastusmaajoukkue osallistui jälleen menestyksekkäästi Atlantin mestaruuskisoihin Penichessä, Portugalissa. MERI oli paikallisten mittapuiden mukaan tyyni ja sininen. Suur-Sai-

Oli erittäin miellyttävää kuulla, että Helsingissä järjestetyt sukel-

maalla kalastava joukkueen jäsen Jussi Nuutinen oli kuitenkin hieman

luskalastuksen EM-kisat 2013 olivat portugalilaisten ystäviemme mie-

eri mieltä. Aallot eivät olleet kuin muutaman metrin korkeita, mutta

lestä edelleen tunnelmaltaan ja järjestelyiltään parhaat kansainväliset

niiden voima oli valtava iskeytyessään täydellä raivolla vasten rantaa.

kisat, mihin he ovat osallistuneet. Tämä perinne jatkuu myös Turussa

Kalat ovat tähän aikaan vuodesta aivan rannassa, joten kalastimme

25.6. alkavissa vapaasukelluksen halli-MM-kisoissa.

aaltojen sekamelskassa ja yritimme sulautua tyrskyjen synnyttämään valkoiseen vaahtoon. Suomi on jatkanut kehittymistään sukelluskalastuksessa, ja pys-

Nyt keskitymme kesän hienoihin sukelluskalastustapahtumiin ja kannustamme nuorta Kreikan MM-kisoihin lähtevää joukkuetta virittäytymään parhaimpaansa syksyksi. Kiitos Liitolle ja Ursuitille hienon

tymmekin menestymään joukkueena kaikissa maailman merissä ja

kisamatkan mahdollistamisesta.

olosuhteissa. Suomi saavutti hienon taistelun jälkeen hopeaa Portu-

MATTI PYYKKÖ

Matti Pyykkö

galin voittaessa ylivoimaisesti.

Joukkue vas. Matti Pyykkö, Antti Olin, Jussi Nuutinen ja Jani Siivonen.

3/2016 SUKELTAJA

Peti ja puuro sukeltajille Sanna Joensuu

SUKELTAJILLE sopivia palveluja tarvitaan järkevän mat-

kan päässä kohteilta, jotta aikaa säästyy sukeltamiseen. Sanna ja Janne Joensuu perustivat B & B-majatalon Lehtimäkeen lähelle Kaatialan kaivosta. Molemmat ovat innokkaita sukeltajia itsekin, ja idea syntyi ulkomaan matkoilla, joilla he majoittuivat usein sukellusharrastukseen keskittyneisiin B & B-paikkoihin. – Kaatialassa järjestetään sukelluskoulutusta, ja useita kouluttajia onkin vuosien varrella majoittautunut kurssilaisten kanssa meille kotiin. Ryhmiin on kuulunut suomalaisten lisäksi saksalaisia, venäläisiä ja virolaisia. Tähän tarpeeseen päätimme perustaa B & B-majatalon oheispalveluineen, Janne Joensuu kertoo. Nimellä Divers Bed & Breakfast Rannankylä toimiva majatalo tarjoaa 12 hengen majoituskapasiteetin lisäksi täyttöaseman, kaasupankin, varusteiden huoltoja kuivatustilat sekä jonkun verran vuokravarusteita. – Me molemmat työskentelemme vakituisesti hoitoalalla ja pyöritämme majataloa töiden ohella. Tästä tuskin saa kokopäivätyötä, mutta sen aika näyttää. Majoituspalvelua markkinoidaan muillekin ryhmille, kuten matkailijoille ja moottorikelkkailijoille. Onhan Lehtimäki ”Lakeuden Lappi”, jossa on talvisin paljon lunta ja hyvät hiihto- ja moottorikelkkareitit, Janne Joensuu sanoo. Sanna on sukeltanut vuodesta 2010 ja Janne vuodesta 1985. Janne on toiminut Lakeuden Sukeltajissa ja Suupohjan Sukeltajissa mm. norppaohjaajana, kouluttajana, rahastonhoitajana, sihteerinä ja sukellusleirivastaavana. – Kotimaassa suosikkisukelluskohteitamme ovat louhokset ja meri, erityisesti hylyt. Lempikohteemme ulkomailla on Meksikon luolastot, mutta välillä on mukava tehdä koralliriuttasukelluksia ja seurata riutan värikästä elämää, Sanna Joensuu toteaa. KRISTIINA KARILA

Seuraa meitä Facebookissa!

www.facebook.com/bedbreakfastrannankyla

Sukeltajat ry viettää 40-vuotisjuhlia lauantaina 8.10.2016

ŝǀĞƌƐ

ĞĚ Θ ƌĞĂŬĨĂƐƚ

DĂũŽŝƚƵƐ Ϯ ŚŚ͕ ĂĂŵŝĂŝŶĞŶ͕ ƐĂƵŶĂ͕ tŝ&ŝ͕ ƐƵŬĞůůƵƐƉƵůůŽŶ ƚćǇƩƂ͕ <ĂĂƟĂůĂĂŶ Ϯϱ ŵŝŶ

Lisätietoa seuran sivuilta:

www.sukeltajat.ﬁ

ZĂŶŶĂŶŬǇůćŶƟĞ ϲϴϲ ϬϰϬ-ϱϵ ϭϰ ϵϵϳ

ϲϯϱϬϬ > ,d/D </ ǁǁǁ͘ĨĂĐĞďŽŽŬ͘ĐŽŵ

Petri Porkola

Lohjan Urheilusukeltajat ry juhlistaa 40-vuotistaivaltaan 24.9.2016 Lohjalla Meriturvassa, sisällä ja ulkona. Koko päivän tapahtumassa esimerkiksi: DAN Divers Day Ojamon kaivoksella. Altaalla vapaata kokeilua ja oheistoimintaa Nimekkäitä vieraita, kuten Christian Petron ja Tobias Friedrich

Illalliskortin hinta on 64 €/henkilö After Dive Party ja ohjelmaa

Tarkemmat tiedot ja ilmoittautuminen: www.lohjanurheilusukeltajat.ﬁ www.facebook.com/groups/lohjanurheilusukeltajat/

SUKELTAJILLA on monia ansiota Itämeren hyväksi tehtävässä työs-

sä. Kiitokseksi tästä John Nurmisen säätiö kutsui joukon sukeltajia

LUS

40v

mukaan Puhdas Itämeri -konserttiin 19.4. Helsingin Musiikkitalolle. Musiikkielämystä kuvittivat valkokuvaaja Petri Porkolan meriaiheiset kuvat.

Juhlavuosi näkymään SUKELTAJALIITON 60-vuotis-

juhlavuosi on hyvässä vauhdissa, ja se näkyy myös seu-

Ilmoittaudu viimeistään 31.8. Paikkoja on rajoitetusti!

Tervetuloa Karjalan Kievariin

roissa ympäri Suomen. Seurat voivat pyytää Sukeltajaliiton 60-vuotisjuhlarolluppeja lainaan n omiin tapahtumiinsa. Ota yhǜƬ˿ǜǜš ɁǓƋƬźʊˁǘƬǚǜŘǖŘƖǞƖ Juhlavuoden tuubihuivi on mukava muisto leiriläisille tai tal-koolaisille. Seuroille isommissa erissä ilman toimituskuluja vain ǣ ƬˁʁʤǘɡǚƖ ďǔǚŘŘ ˹˹˹ƖʊˁǘƬǚǜŘǖŘƖǞȊȊ verkkokaupasta.

Koko perheen lomakeskus Karjalan Kievari Kesälahdella palvelee kulkijoita kätevästi kuutostien varrella. Kauniilla paikalla, kirkasvetisen Puruveden rannalla sijaitsevat monipuoliset palvelumme: ࢒ ravintolapalvelut A-oikeuksin ࢒ laadukkaat majoitusvaihtoehdot: hirsimökit, rivitalo sekä leirintä- että karavaanarialue ࢒ aktiviteetit: luontoretkeily, kalastus

࢒ savusauna (tilauksesta) ࢒ runsas ohjelmapalvelu sekä lavatanssit ࢒ vierasvenesatama, jossa sähköä ja puhdasta vettä. Satamassa myös septitankki.

Tutustu lisää www.karjalankievari.ﬁ Lappeenrannantie 18 59800 Kesälahti Puh. 0400 260 593 info@karjalankievari.ﬁ

Avoinna ma-to klo 7.30-23.00, pe-la klo 7.30-02.00 ja su klo 8.30-23.00

TOP 3

Sukellusmuistot

Isoja kisoja ja turvaköydet kaikille Juttusarjassa kerromme parhaita sukellusmuistoja vuosien varrelta. Nyt puheenvuoron saa Brita Ikävalko. Toimittanut ILONA LINDSTRÖM Kuvat Brita Ikävalkon arkisto

KOULUTUSKANSIO JA TURVAKÖYDET MINUSTA paras ideamme oli koota kansio sukelluskoulutuk-

seen tuleville sukeltajille. Se oli taloudellisesti kannattavaa, koska kurssilaisia oli paljon. Sitten keksimme puheenjohtaja Helena Jaatisen kanssa, että sukeltajat tarvitsevat turvaköyden. Minulla oli tuttu Pohjola Vakuutuksessa, ja saimme heidät sponsoreiksi. Teetimme turvaköydet, jotka lähetettiin kaikille noin 7000 sukeltajalle ikiomaksi ja ihan ilmaiseksi.

ISOJA KILPAILUJA KOTIMAASSA

Räpyläuintikisat Tampereella, kuvassa Saksan joukkueen lääkäri ja Brita hauskuuttamassa joukkoja.

HAUSKIN, rankin ja työläin homma oli, kun järjestimme Tampereella räpylä-

uinnin EM-kisat. Tampereen kaupunki antoi meille koko ison hallin ilmaiseksi viideksi päiväksi. Kuvassa näkyy meidän vapaahetkemme, kun saimme kaikki huoltajat, valmentaja ja muut mennä uimaan. Saksan joukkueen lääkäri ja minä kohelsimme lasten uimaleluissa ja meillä oli hauskaa. Kuvassa näkyy takana Turkin liiton puheenjohtaja. Toinen iso kisa oli sukellussuunnistuksen PM-kisat Vierumäen urheiluopistolla. Prolle Jansson suunnitteli kilpailun, ja minä hoidin neuvottelut Vierumäen opiston rehtorin kanssa.

Kuka? MATKOJA MAAILMALLE TOIMIN ihan ensimmäisestä vuodestani asti räpyläuimareiden joukkueen-

johtajana. Kaikki uimarit olivat loistavia kavereita, heidän kanssaan tuli toimeen hyvin ja matkoja tehtiin aika paljon. Olin myöskin CMAS:n sporttikomiteassa ja

toimi Sukeltajaliiton toiminnanjohtajana 1985-2004, lähes 20 vuotta. Hän oli myös

räpyläuintivaliokunnassa jäsenenä, joten puheenjohtajien kanssa reissattiin aika

perustamassa Keski-

paljon CMAS:n kokouksiin. Pääsin käymään mm. Singaporessa ja Hainanin saa-

Uudenmaan Sukelta-

rella sekä Mauritiuksella.

jat ry:tä, mutta ei

Kiitos kuluneista vuosista ja nähdään Liiton 60-vuotisjuhlissa!

Brita Ikävalko

3/2016 SUKELTAJA

itse sukella.

Seurat

Sukeltajien suuri kalailta Sari Nuotio

e että sukeltajat tekisivät näistä p puutteellisesti tunnetuista ka-

Ilmoita kalahavaintosi

l lalajeista havaintoilmoituksia

LUONNONVARAKESKUS kerää tietoja

ǘ ǘŘǚŘǒŘ˸ŘǔȭȭɁǜƖǞȊ˸ƬʁǘǘɁʊǔ˸ˁǚ-

puutteellisesti tunnettujen kalalajien

l Monet lajeista ovat mestale.

esiintymisestä. Näiden lajien esiintymises-

r rillisia sulautumaan elinympä-

tä on vaikea saada tietoa, sillä useimmat

r ristöönsä, eikä esim. pyöreää k kiveä muistuttavaa imukalaa t tahdo millään havaita. Myös vieraslajeista toivo-

taan t ilmoituksia. Jos vieraslaji l alkaa uhata tai vähentää LUONNONVARAKESKUKSEN erikoistutki-

kotoperäisiä lajeja, voidaan leviämistä yrit-

ja Lauri Urho kertoi sukeltajille kalalajeista

tää estää mm. kalastuksella. Yksi tällainen

18.5. Kaisaniemen kasvitieteellisen puutar-

räjähdysmäisesti levinnyt laji on mustatäplä-

han tiloissa Helsingissä. Tapahtuma järjestet-

tokko. Tutkijat pelkäävätkin lajin leviämistä

tiin useamman sukellusseuran yhteistyönä ja

Saimaalle.

myös Sukeltajaliiton 60-vuotisjuhlavuoden

Sukeltajien suuri kalailta oli niin antoisa ja

kunniaksi. Paikalla oli yli 20 sukeltajaa monis-

mukava, että jo samana iltana virisi keskus-

ta Etelä-Suomen sukellusseuroista.

telu jatkosta. Katsotaanpa saimmeko järjes-

Illan aiheena oli puutteellisesti tunnettujen

kalalajien ja vieraslajien havainnointi ja rapor-

tettyä sukeltajien kalakurssin esim. Harakan luontokeskuksessa.

tointi. Monet sukeltajien näkemistä lajeista

Oivallisia kalabongauksia ja turvallista

lymyilevät pohjilla, eivätkä jää kiinni kalas-

sukelluskesää toivottavat Urheilusukeltajat,

tajien pyydyksiin. Siksi näistä lajeista tiede-

Biosukeltajat, Nousu ja Hydromania.

tään perin vähän. Luonnonvarakeskus toivoo,

JAANA KILPONEN

niistä ovat joko pieniä tai oleilevat pohjan tuntumassa ja jäävät harvoin tavallisiin kalanpyydyksiin. Sukeltajat sen sijaan saattavat hyvinkin kohdata näitä lajeja. Puutteellisesti tunnettuja kalalajeja ovat: • seitsenruototokko

• vaskikala

• elaska

• teisti

• imukala

• piikkisimppu

• isosimppu

• nokkakala

• miekkasärki

• piikkikampela.

ILMOITA ǘŘǚŘǒŘ˸ŘǔȭǜɁʊǔ ǘŘǚŘǒŘ˸ŘǔȭȭɁǜƖǞȊ

verkkopalvelussa. Ilmoita havainto ja liitä mukaan kuva, vaikka et tunnistaisikaan lajia. Kaikki havainnot ovat arvokkaita, ja ne auttavat selkiyttämään kuvaa lajien levinneisyydestä ja runsaudesta sekä niiden mahdollisista muutoksista. Sukeltaja on yhteiskunnan silmät veden alla! KRISTIINA KARILA

SALON EDUSTALLA harjoiteltiin 11.5.

venepaloa, jossa vesibussi oli syttynyt tuleen ja suurin osa 24 matkustajista oli joutunut veden varaan. Harjoitukseen osallistuivat Salon Meripelastajat, VPK:n yksiköt Halikosta ja Per-

Sukellusseura Sukellus Suke llusseur seura a Simppu Si mpp mp

Mukana pelastusharjoituksessa

niöstä, Hiittisten merivartioaseman partio, meripelastushelikopteri Super Puma Turusta sekä Sukellusseura Simppu Salosta. Simppujen Agonusalus esitti turmaan joutunutta vesibussia ja seuran jäsenet matkustajia.

Mitä teidän seurassanne tapahtuu? Oliko juhlat tai hauska leiri? Ottiko joku kivan kuvan seuran reissulta? Keksittekö toimintaanne jotakin ihan uutta? Tällä palstalla seurat voivat kertoa kuulumisiaan. Laita viestiä kristiina.karila@sukeltaja.fi

3/2016 SUKELTAJA

Saaristomeren helmi

houkuttelee

ร rรถ sukeltamaan 16

3/2016 SUKELTAJA

Metsähallitus, Jaakko Ruola

Kirkasta vettä, hienoa ja erilaista, puhdasta levää. Ladoga, Schiller, Helsingfors. Kaunista saaristoluontoa, polkuja, ketoja, mukulakiviteitä, hiekkarantaa ja kalliota. Örö on kuin koko Saaristomeri pienoiskoossa. SUSANNA KORKIATUPA

3/2016 SUKELTAJA

Esa Tammio

Obohov-tykkien liikkutteluun tarkoitettua kalustoa.

Lähes uudenveroista juoksuhautaa helikopterikentän läheisyydessä.

rön linnakesaari oli maihinnousukiellossa sata vuotta. Alun perin saari toimi saaristolaisten laidunmaana, kunnes venäläiset ottivat sen puolustuskäyttöön ennen ensimmäistä maailmansotaa. Suomen puolustusvoimien hallintaan Örö siirtyi itsenäistymisen jälkeen, ja siitä eteenpäin linnake oli puolustus-, koulutus- ja harjoittelukäytössä. Vuonna 2015 saari rakennuksineen siirtyi puolustusvoimilta Metsähallitukselle ja se liitettiin osaksi Saaristomeren kansallispuistoa. Hienosti säilyneet kasarmialueet, valtavat Obuhovtykit ja eri-ikäiset puolustusasemat ja linnoitteet tutustuttavat kävijän rannikkopuolustuksen historiaan kiehtovalla tavalla. Örö on myös arvokas luontokohde, jolla esiintyy useita uhanalaisia lajeja ja luontotyyppejä. Saarella on ihanteelliset olosuhteet sukeltamiseen, sillä vedet ovat kirkkaita oikeastaan mihin aikaan vuodesta tahansa.

3/2016 SUKELTAJA

Isohko ”sukeltajankypärä” bunkkerissa.

Schillerin keula on noin kuudessa metrissä.

Sukeltaminen Örössä on luvanvaraista. Luvan myöntää puolustusvoimat. LEIRILLÄ VIIME KESÄNÄ

Lohjan Urheilusukeltajat ja Sukellusseura Calypso järjestivät viime kesänä yhteisen leirinsä Örössä. Vaikka sää ei niin suosinut, olivat leiriolosuhteet erinomaiset; saarella riittää tekemistä ja kokemista niin laite- kuin vapaasukeltajillekin sekä snorklaajille. Maakravutkin viihtyvät, sillä saari tarjoaa mielenkiintoista historiaa tutkittavaksi ja vaelluspolkuja kuljettavaksi.

– Jos Öröhön lähtee pitemmäksi aikaa, kannattaa ottaa mukaan pyörä, sillä saari on aika iso. Pyörällä siihen voi tutustua helpommin, vinkkaa kouluttaja Esa Tammio Lohjan Urheilusukeltajista. Örön vastaanotosta voi myös vuokrata polkupyöriä ja kajakkeja. – Pitää varautua siihen, että paikalle täytyy roudata kaikki eväät mukana. Örössä on satamakioski, mutta se on aika pieni. Pitää myös ottaa huomioon, ettei saarelta saa kompurakäyttöön sähköä. Meillä oli mukana polttomoottoriversiot. Halkolaituri oli hyvä paikka pullojen täyttämiseen. Suosittelen ottamaan mukaan myös jonkinlaisen kärryn varusteiden kuljettamiseen, sillä etäisyydet majoituksen ja rannan välillä voivat olla kantamista ajatellen turhan pitkiä. Myös varusteiden kuivaaminen voi sateisina päivinä olla hieman haastavaa, hän jatkaa. – Matkailijoiden palveluita on lisätty tälle kaudelle. Vanhaan kasarmiraken-

Esa Tammio

Esa Tammio Stig Gustavsson

Helsingforsin toinen höyrykattila on massiivisen kokoinen.

nukseen on remontoitu hotelli, joka avaa ovensa heinäkuussa. Saarella on ravintola ja kesäkahvila. Tänä kesänä myös rannassa palvelee uusi ravintola. Opastettujen kierrosten määrää on lisätty, ja vierasvenesatamaan on avattu uusi rantasauna, luettelee erikoissuunnittelija Esko Sorakunnas Metsähallituksen Örön kehittämishankkeesta. Saarelle on rakenteilla myös moderni jätevesienpuhdistusjärjestelmä.

Örö oli niin kauan suljettuna, että luonto on säilynyt varsin rehevänä ja koskemattomana.

SUOJA-ALUELUPA PITÄÄ AINA HAKEA

Kaikkeen sukeltamiseen Örön vesillä täytyy hakea suoja-aluelupaa Puolustusvoimilta. Suoja-alueilla sijaitsee yleensä sotilasalue, johon liittyy sadan metrin lähestymiskielto. Nämä alueet on merkitty maihinnousun kieltävillä kylteillä. Örössä on jäljellä muutamia sotilaskohteita, joihin pätee sadan metrin sääntö (kuten tutkamastot). Joku sotilaskohteista saattaa sijaita rannassa ja aiheuttaa pieniä rajoituksia, mutta saaren rannoista suurin

osa on sukellettavissa pelkällä suojaalueluvalla. Ankkurointikielto koskee kaikkia rantoja. Maihinnousu saarelle tapahtuu vierasvenesataman kautta. – Määräykset ovat tiukkoja, koska tietyt vesialueet ovat vielä Puolustusvoimien aluetta. Me saimme luvan toimia Halkolaiturilla, mistä käsin sukellusoperointi onnistui oikein hyvin ja varmasti

muidenkin matkailijoiden kannalta oli mukavampaa, etteivät kompressorit huutaneet vieressä. Porukkaakin oli; parhaimpina päivinä leirivahvuus oli 58 sukeltajaa, Esa Tammio kertoo. Kannattaa olla yhteydessä vierasvenesatamaan ja sopia järjestelyistä etukäteen, mikäli aikoo viipyä pidempään ja isommalla porukalla. Satama palvelee kesäaikaan päivittäin klo 9.00–22.00. Satamassa on noin 70 venepaikkaa. Veneiltä peritään laiturimaksu. Paikalliset venekuljetusyritykset tarjoavat kuljetusta saarelle päivittäin. KOHTEITA MONEEN MAKUUN

Örössä on valtavasti nähtävää. Liepeillä on hyviä ja syviä hylkyjä, joten hylkysukellukseen se on oivallinen tukikohta. – Sukelsimme viime kesänä ainakin Schillerillä, Alfredilla ja Helsingforsilla. Hylyille mielivän täytyy tulla paikalle omalla tukialuksella ellei hae juuri ranta- » 3/2016 SUKELTAJA

Stig Gustavsson

dyykkikohteita, Esa Tammio huomauttaa. Sukeltajien on muistettava, että tietyille hylyille sukeltaminen vaatii erillisen luvan hakemista Museovirastolta tai Sotamuseolta. Ainakin Ladogalle täytyy hakea lupa. Biosukelluksista kiinnostuneille saari tarjoaa mielin määrin tutkittavaa. Luonto koostuu metsistä, hiekkaisista ja kivisistä rannoista sekä nummista ja kedoista. Örö on syntynyt jääkauden loppuvaiheessa, ja se on osa toista Salpausselkää, joten luontotyypiltään se on harjumaista, mikä näkyy myös veden alla. – Örön ympärillä on paljon luotoja, joille pääsee helposti pienellä veneellä tai jopa perusvälineillä uimalla. Vapaasukeltaminen ja snorklaus on mielestäni parasta juuri luotojen välisiä biokohteita tutkiessa. Rannoilta on helppo lähteä sukeltamaan, ja eri puolilla saarta on poukamia, joista voi valita tuulensuunnan

Linkkejä ja vinkkejä

mukaan sopivia sukelluspaikkoja. Parhaiten pääsee liikkumaan veneellä mutta myös tieverkosto on hyvä. Sitä pitkin pääsee patikoimaan ja pyöräilemään. Perusvälineet kulkevat repussa tai pyörän tarakalla, kertoo Tero Pakkanen Lohjan Urheilusukeltajista. – Viime kesänä snorklailin kahden norpan kanssa Örön itärannalla olevalta pieneltä laiturilta ja kiersimme pientä saarta. Pojat pyydystivät käsin kolmipiikkejä ja niitähän siellä riittää. Itse näin useita kampeloita, joiden määrät ovat nykyään Itämerellä vähentyneet, hän jatkaa. Örö on ehdottomasti käymisen arvoinen paikka. Toivotaan kaunista sukelluskesää!

Minna Gustavsson

Vostok-kuunari upposi 1910. Runko lepää tasaisella pohjalla noin 16 metrissä. Kansi on 24 metrissä.

Rantavesissä voit kohdata vaikka massiaisen.

Lähteet ja kiitokset: Metsähallitus, Puolustusvoimat, Lohjan Urheilusukeltajat ry, Sukellusseura Calypso ry.

Tutustu saareen netissä

www.visitörö.fi, www.luontoon.fi/oro

Lohjalla juhlistetaan syyskuussa

SUOJA-ALUELUPAHAKEMUKSEN voi

LOHJAN Urheilusukeltajat ry perustettiin 1976, joten 40 toimintavuotta tulee täyteen

toimittaa kirjeitse tai sähköpostilla. Ha-

ǜšȭš ˸ˁɁȭȭŘƖ Äǘǜǔǔ˸ǔʊƬʊʊŘ ʊƬˁʁŘʊʊŘ ǒŘʁʁŘʊǜƬǜŘŘȭ ǒ˿ǚǘ˿ǖšƙ ˸ŘɡŘŘʊˁǘƬǚǚˁʊǜŘƙ ʊˁǘƬǚǚˁʊǘˁ˸Ř-

kulomake ja ohjeet hakemiseen löytyvät

usta, sukelluskalastusta ja yhteisiä sukellusreissuja ahkeraa kouluttamista ja norppatoi-

˹˹˹ƖɡˁɁǚˁʊǜˁʊ˸ɁǔȧŘǜƖǞ Ȋ ÄʊǔɁǔȭǜǔ ǖŘ

mintaa unohtamatta. Tulevana syksynä juhlitaan, kun 40-vuotisen toiminnan kunniaksi

Lomakkeet.

ʊƬˁʁŘ ǖšʁǖƬʊǜšš ³ɁǒǖŘǚǚŘ ǔʊɁȭ ǜŘɡŘǒǜˁȧŘȭ ǚŘˁŘȭǜŘǔȭŘ ʹǮƖȳƖ ÏǒǖƬǚȧŘʊʊŘ Ɂȭ ȧȧƖ <ÄÂ <ǔ˸Ƭʁʊɻ Daytä, yhteistä lounasta ja kansainvälisiä sukellusvieraita. Päivä huipentuu iltajuhlaan.

VENEKULJETUSTEN reitit ja hinnat löyty-

Mukaan ovat tervetulleita kaikki sukeltajat, seuraa tiedotusta aiheesta ja ilmoittaudu

˸šǜ ˹˹˹Ɩ˸ǔʊǔǜɆʁɆƖǞ Ȋ łǒǜƬ˿ʊǚǔǔǘƬȭȭƬƖ

ȧˁǘŘŘȭƖ ³ǔʊšš ǜǔƬǜɁǖŘ ˹˹˹ƖǚɁǒǖŘȭˁʁǒƬǔǚˁʊˁǘƬǚǜŘǖŘǜƖǞƖ

3/2016 SUKELTAJA

LĂĽngskĂ¤ret

GĂĽsĂśren De finaste kulturobjekten Arvokkaimmat kulttuurikohteet Cultural sights

6-tums kasernomrĂĽdet och -batteriet 6-tuuman kasarmialue ja patteri 6-inch artillery battery and barracks

KullerstenvĂ¤gen PitkĂ¤ IkĂ¤vĂ¤ PitkĂ¤ IkĂ¤vĂ¤ -mukulakivitie The cobbled road â€œPitkĂ¤ IkĂ¤vĂ¤â€?

Ruinerna av 120 mm -batteriert 120 mm patterin rauniot Ruins of a 120-mm artillery battery

Getan

120 mm rundan - 120 mm kierros - 120 mm trail ppan Snoppan 6â€? rundan - 6â€? kierros - 6â€? trail

Vacker Utsikt - Kaunis nĂ¤kĂśala - Viewpoint

Ă„lskĂ¤ren

De vĂ¤rdefullaste naturobjekten Hienoimmat luontokohteet Natural sights

Vattenpost - Vesipiste (hanavesi) - Drinking Water

StrandĂ¤ngarna Rantaniityt Coastal meadows

Bastu - Sauna - Sauna

TĂ¤ltningsomrĂĽde - Telttailupaikka - Tent Site

+ +

Naturstuga - Luontotupa - Nature Information Cabine SnĂĽldskĂ¤r SnĂĽldskĂ¤r

GĂ¤sthamn / Servicehamn - Vierassatama /Palvelusatama Guest Harbour / Service Harbour

TorrĂ¤ngarna och hedarna Kedot ja nummet Meadows and heathland

FĂśrsvarsstĂ¤llningarna vid Norra udden PohjoiskĂ¤rjen linnoitteet North fortifications

Nationalpark - Kansallispuisto - National park Milo - TillgĂĽng fĂśrbjudet - Sotilasalue - PĂ¤Ă¤sy kielletty Military area - No entry

12-tums kasernomrĂĽdet och -batteriet 12 tuuman kasarmialue ja jĂ¤reĂ¤ patteri 12-inch artillery battery and barracks

VĂ¤stra stranden LĂ¤nsiranta West beach

TECKENFĂ–RKLARING - MERKKIEN SELITE LEGEND

Norra udden

km 0,2

Rastplats - LevĂ¤hdyspaikka - Picnic area Badplats - Uimapaikka - Swimming

Landstigningsplats - Rantautumispaikka - Landing place

PerguttenskĂ¤ret Pergutte PerguttenskĂ¤r tenskĂ¤r te en

FĂśrbindelsfartyg - Yhteysalus - Ferry KafĂŠ - Kahvila - Cafe

km 1,5

2, 7

Restaurang -Ravintola - Restaurant

Semesterby - MĂśkkimajoitus - Holiday Cabins

Hotell - Hotelli - Hotel

Torrtoalett - KuivakĂ¤ymĂ¤lĂ¤ - Dry Toilet

Malmarna

Toalett (WC) - KĂ¤ymĂ¤lĂ¤ (WC) - Toilet (WC)

Kompost - Komposti - Compost

Blandavfall - SekajĂ¤te - Garbage Septitankin tyhjennys - TĂśmning av septitank Septic tank emptying FĂśrbjudet att ankra vid naturstrĂ¤nder - Ankkuroiniti luonnonrantoihin kielletty - No mooring Staket och port - Aita ja portti - Fence and gate

Avfallssortering - JĂ¤tteiden lajittelu - Recycling

Storviken

HĂĽrdasnĂ¤set

Betesmark â€“ laidunalue â€“ pasture +

GĂślskĂ¤ret

0,7

6â€? kierros 4,7 km

Ă–rĂś

1, 7

120 mm kierros 5,1 km

Hamn - Satama - Harbour

0,7 km

GĂślen

Lyssklinten

Balget Holmen

Bockberg

0, 6

12â€? kasernâ€“ 12â€? kasarmi â€“ 12â€? barracks

Kartta: MetsĂ¤hallitus

1, 7

Margrundet

400 m

Solkuro

ÂŠ MetsĂ¤hallitus 2016 ÂŠ Maanmittauslaitos 1/MML/16

SĂśdernĂ¤bben

3/2016 SUKELTAJA

Arlanden 21

Ari-Pekka Hakulinen

Vuoden kouluttaja Ari-Pekka Hakulinen Savonlinnasta on Vuoden sukelluskouluttaja 2015. Sukelluskursseilta toivotaan koko ajan enemmän joustavuutta; lue kuinka joustavuutta on lisätty Ari-Pekan seurassa, Savonlinnan Urheilusukeltajat ry:ssä. KRISTIINA KARILA Kuva Henri Pyykkö

MITEN SINUSTA TULI SUKELTAJA?

OLET AKTIIVINEN TOIMIJA SEURASSASI. MITEN SEURASSANNE

Vuonna 1991 äitini huomasi paikallislehdessä ilmoituksen snorkkelisukelluskurssista. 15-vuotiaana pääsin kavereiden kanssa laitesukelluksen peruskurssille. Siitä se sitten lähti.

PYRITÄÄN VARMISTAMAAN SEN ELINVOIMAISUUS?

ENTÄ MITEN PÄÄDYIT KOULUTTAJAKSI?

-96 kävin toisen seuralaisemme kanssa silloisen Nuori Suomi -ohjaajakurssin. Vuoden -99 tienoilla tarjottiin tilaisuus lähteä kouluttautumaan laitesukelluskouluttajaksi. Näin saatiin koulutusvastuu siirrettyä seuraavalle ikäpolvelle. MITÄ HARRASTUS SINULLE ANTAA?

Aikaa touhuta jotain konkreettista hyvien kavereiden kanssa, ehkä ennen näkemättömissä ympäristöissä.

Laitesukelluskursseja järjestetään hyvinkin pienille ryhmille (kaksi henkeä). Kurssin käyneitä kannustetaan osallistumaan ohjattuihin sukellusiltoihin ja heille tiedotetaan myös ”peräkonttisukelluksista”. Seura antaa pikkurahalla käyttöön paineilmalaitteet, jolloin omia ei tarvitse hankkia heti. MILLAISIA SUKELLUKSIA TEET ITSE MIELUITEN?

Kouluttautumisen myötä sukellukset ovat siirtyneet teknisempään suuntaan ja luolatyyppiseen sukeltamiseen. Sukellan mielelläni myös perussukelluksia peruskurssin suorittaneiden kanssa. KERRO JOKU MIELEEN PAINUNUT SUKELLUSKOKEMUS.

MITEN MIELESTÄSI YKSITTÄINEN KOULUTTAJA TAI SEURA VOI LISÄTÄ JOUSTAVUUTTA KURSSEILLE?

Riittävä määrä lähikouluttajia mahdollistaa opetuksen jakamisen aikataulullisesti sopiviin palasiin. Kurssin standardit ja opetussisältö mahdollistavat sen jo. Toimiva toteutus vaatii vain riittävästi innokasta ja sitoutunutta porukkaa, jota seura voi kannustaa erilaisin porkkanoin. Itse mm. olen etäopettanut videoneuvottelun avulla matkatöissä hotellilta ja pitänyt teoriaosuuksia yksittäisten ihmisten kotona töiden jälkeen.

Henkan kanssa kävimme juuri pyörähtämässä 55 metrin syyvyydessä onkalossa helitrox-kaasulla. Vesi oli kirkasta ja muutenkin kaikki onnistui nappiin. Sukellukselta taltioitui lisäksi kohtuullinen videopätkä myöhempiin fiilistelyihin. MITÄ HALUAT VIELÄ OPPIA/KOKEA SUKELLUKSEN SARALLA?

Heinäkuuksi on varattu Advanced Trimix -kurssi, syksyllä Ruotsiin ja marraskuussa perheen kanssa Meksikoon. Kun Montola nyt avautui sukeltamiseen, niin full cave -kurssi polttelee jo.

SUKELTAJALIITTO KEHITTÄÄ SUKELLUSKOULUTUKSEEN

MITÄ MUUTA PUUHAAT VAPAALLA?

E-OPPIMISYMPÄRISTÖÄ. MITÄ MIELTÄ OLET TÄSTÄ?

Vapaa-aika, joka sukelluksen eri osa-alueilta jää, menee perheen kanssa veneillessä ja reissatessa.

Erinomaista! E-materiaali on ollut käytössä monilla koulutusjärjestelmillä jo kauan. Ohessa voi käyttää apuna esimerkiksi Liitolle antamaani oppilaan harjoitusvihkoa, jonka olen tehnyt joka koulutusportaalle.

SEURANNE TOIMII YHDEN SUOMEN HIENOIMPIEN SISÄVESIEN ÄÄRELLÄ, JA OLETTE MUKANA JÄRJESTÄMÄSSÄ SAIMAAN JÄRVILEIRIÄ. MILLAISIA TERVEISIÄ LÄHETÄT SUKELTAJILLE?

SINUT VALITTIIN JUURI VUODEN SUKELLUSKOULUTTAJAKSI. MITÄ AJATTELET SIITÄ?

Tuntuuhan se hienolta, vaikka työni onkin pyyteetöntä seuran ja yhteisen harrastuksen eteen työmäärään katsomatta. Ehkä tämän nimityksen voimin jaksaa vielä jatkaa, vaikka kouluttaminen piti lopettaa jo muutama vuosi sitten.

3/2016 SUKELTAJA

Muistakaa ilmoittautua ajoissa järvileirille! Savonlinnan Urheilusukeltajat operoi Puruveden tuntumassa, jossa vesi on makeaa ja kirkasta (40 metrissä näkee valoitta eteensä). Kohteet ja aikataulut voi katsoa www.sukeltaja.fi-sivuilta tai järvileirin Facebooksivuilta.

Joko tai Meressä vai järvessä? Järvessä. Huuhteluhuollon tärkeyden voi unohtaa. Opettajana vai oppilaana? Oppilaana. Saa omaksua uusia taitoja, ja se avaa silmät paikallaan junnaamiselle. Hylky vai kala? Hylky. Niissä on teknistä katseltavaa, sivutuotteena tulevat kalat. Veneestä vai rannalta? Veneestä. Varusteet eivät likaannu ja kotiin ei ole niin kiire.

Sanna Jokinen

Norpat

Pohjoinen naparalli Uppopallo-ottelu, räpyläuintikilpailu, rastirata, vedenalaista live-kuvaa... Rovaniemen ralli oli monipuolinen ja suosittu. Ralliin osallistui noin viisikymmentä innokasta harrastajaa. NEEA PAURI Kuvat Jarkko Lytz

TÄNÄ VUONNA

Rovaniemen Naparalliin osallistui ennätysmäärä innokkaita sukeltajia: huikeat viitisenkymmentä. Ralli toteutettiin seikkailullisena kokonaisuutena, jossa lähdettiin rannikkovartioston avuksi pelastamaan merirosvo Sakari Salakavalan kähveltämää uponnutta aarretta. Salajärvelle sukellettiin porteista tehtyä luolastoa pitkin. Muutaman mutkan kautta päästiin nosta-

3/2016 SUKELTAJA

maan aarre pohjasta siihen sidotun ämpärin avulla puhaltamalla ämpäriin ilmaa. Naparallissa uitiin kilpaa myös räpyläuintisarjoissa ja pelattiin tiukkaakin tiukempi uppopallopeli, Melups vs. RUS, joka päättyi tasatulokseen 1-1. Iltasella oli laitesukeltajien vuoro päästä kilpailemaan omalle rastiradalleen. Rasteihin kuului pantomiimia, vapaasukellusta, pienten limsapullojen ampumista pohjasta maaliin sekä tasapainoilua ison vedenalaisen kuution läpi. Saimme myös ensimmäistä kertaa järjestettyä sukelluskuvaajan sekä reaaliaikaista videokuvaa veden alta isolle valkokankaalle. Kuvaus järjestyi Lapin Yliopiston kanssa yhteistyössä; miksaamisesta ja kuvaamisesta vastasi Kari Hautanen ja sukelluskuvauksesta Risto Kauppinen.

norppavastaava Jenni on Vuoden norppaohjaaja 2015. Valinta osui häneen, kun seuran norppaohjaajat olivat lähettäneet hänestä ilmiantokirjeen, jossa Jenniä kuvailtiin aktiiviseksi ja pirteäksi huippuohjaajaksi, joka ottaa niin norpat kuin ohjaajatkin erittäin hyvin huomioon. Kuka olet? Ƭȭȭǔ ñŘŘ˸ɁǚŘƙ <ƬǚǞȭ ʁ˿ƕȭ

saanko esitellä

norppavastaava Vaasasta. Kauanko olet ollut mukana norppatoiminnassa? Olen toiminut seurani norppavastaavana ja ohjaajana kaksi vuotta.

#itämeriprotesti merta ei saa roskata!

me halutaan uida puhtaassa itämeressä!

Miten harrastuksesi alkoi? Halusin tarjota tätä harrastusta lapsilleni.

Kerro joku kiva muisto norppavas-

Meni pari vuotta, että saatiin houkutel-

taavan uraltasi.

tua toinenkin seuralainen kurssille. Lop-

Viime kesän norppaleiri Rönnskärissä oli

pujen lopuksi kurssin jälkeen syksyllä oli

todella kiva ja antoisa. Lapset ja aikuiset

kolme norppaohjaajaa, Samu, Paula ja

viihtyivät, ja kelitkin suosivat.

minä, aloittamassa uutta ryhmää. Viime

Millainen tyyppi sopii vastaavaksi?

kaudella meillä oli kaksi ryhmää, ja ilok-

Vastaavaksi sopii sellainen, joka jaksaa

SINÄKIN VOIT auttaa Itämerta. Kerro itse

seni ohjaajaremmimme on kasvanut uu-

organisoida ja koordinoida, eikä lannis-

päättäjille, mitä sinun mielestäsi pitää tehdä.

silla ohjaajilla.

tu helposti. Norppavastaava suunnitte-

Voit osallistua protestipäivään 27.8. Helsingissä.

Mitä ohjaaminen ja norppavastaa-

lee kauden aiheet harjoituksiin, kuunte-

van rooli antavat sinulle?

lee muita ohjaajia ja heidän mielipiteitään

Tule mukaan Lasten Itämeriprotestiin

Olen ohjannut lapsia 20 vuotta, enim-

ja hoitaa suurempien tapahtumien, ku-

itamerenlapset.fi

mäkseen telinevoimistelussa. Lasten

ten kesäleirin organisoinnin. Lisäksi hä-

kanssa mahtavinta on heidän riemunsa,

nen vastuullaan on yhteistyö vanhempi-

joka loistaa, kun he oppivat uusia asioita

en kanssa.

ja voittavat pelkojaan. Meillä on mahta-

Mitä muuta puuhaat vapaa-ajalla?

va tiimi ohjaajia ja ihania vanhempia, jot-

Touhuilen kolmen lapseni kanssa, val-

ka avustavat ja joiden kanssa hommat

mennan telinevoimistelua, sukellan, lei-

sujuvat. Vastuuta jaetaan niin, että kaik-

von ja hoidan kasvimaata.

ki saavat mieleistään tekemistä eikä yksi

Mitä seurassanne on suunnitteilla

joudu tekemään kaikkea.

norpille tulevalle kaudelle?

Paljonko käytät aikaa tähän kuu-

Meillä on elokuussa kesäleiri saaristos-

MITÄ KIVAA uutta haluaisit sukellus-

kaudessa?

sa. Norpparyhmämme ovat olleet tu-

harrastukseen? Tule mukaan Nuorten

Kuukaudessa norppatoimintaan kuluu

paten täynnä, joten syksyllä aloitamme

noin 13 tuntia. Tähän kuuluu ohjausta,

kolmannen ryhmän, mikäli saamme ui-

suunnittelua ja yhteydenpitoa muiden

mahallilta lisää allasaikaa.

ohjaajien ja vanhempien kanssa.

ILONA LINDSTRÖM

tehkää jotain NYT!

kaikkia eläimiä ja kaloja pitää suojella!

Tule nuorten ryhmään! ryhmään ideoimaan ja tekemään! OTA YHTEYTTÄ JA KERRO ITSESTÄSI SONJA.POVENIUS@SUKELTAJA.FI

3/2016 SUKELTAJA

Sy Omaha on tanskalainen Motiva Alaska 42. Sen pituus on 42 jalkaa (12,80 m), leveys 3,80 metriä ja syväys täydellä kuormalla 2,50 metriä.

Kuusi vuotta merellä – matka alkaa Ismo ”Aiski” Kainuvaara ja avopuoliso Miia Pärnänen ovat jo kuukausia hankkiutuneet eroon kaikesta omaisuudestaan. Skanneri käy kuumana, kun tärkeitä papereita muutetaan kompaktiin muotoon. Asunto on myynnissä. He ovat lähdössä 23.6. kuudeksi vuodeksi kiertämään ja sukeltamaan maailman meriä purjeveneellä. KRISTIINA KARILA Kuva Kari Rantanen

urjehtiminen maailman ympäri oli Aiski Kainuvaaran lapsuuden haave, mutta Miian astuessa hänen elämäänsä viitisen vuotta sitten haaveesta tuli yhteinen. Lähtövuosi, 2016, lyötiin lukkoon pari vuotta sitten. – Tavaroista luopuminen ei harmita yhtään. Ratkaisuamme on jonkin verran ihmetelty, mutta me haluamme tehdä elämässä muutakin kuin käydä töissä, jotta voi maksaa talon ja sen tavarat, Miia Pärnänen kertoo. Matkantekoväline, Tanskasta ostettu purjevene SY Omaha, on noin 30 vuotta vanha, joten korjattavaa ja huollettavaa on riittänyt. – Käytännössä olen purkanut ja korjannut kaiken alusta asti. Remontoimiseen on mennyt aikaa ja vaivaa, mutta valmista on tullut. Matkalla tehdään huoltoja säännöllisesti. Portugalissa vene menee pariksi viikoksi telakalle, kun pohjaan laitetaan maalit, jotka kestävän Atlantin olosuhteita, Aiski Kainuvaara kertoo. TURVALLISESTI KAUKANA MERELLÄ

Kun matkaa tehdään kaukana merellä, pitää turvallisuudesta huolehtia erityisen hyvin ja pyrkiä varautumaan monenlaisiin tilanteisiin. Pariskunta on ottanut sukelluksesta idean kahdentaa kaikki kriittiset varusteet, esimerkiksi automaattiohjauslaitteita on veneessä kolme erilaista ja lämmitysjärjestelmiä neljä. Kun yleensä veneessä on yksi sammutusväline, on Omahassa niitä joka hytissä. Pelastuslautta on laadukas ja kestävä, hätäraketteja ja -soihtuja on riittävästi, ja hätälähetin lähettää viestin satelliitin kautta. Myrskyt pyritään kiertämään ja siinä auttaa tunnin välein tilattava säätiedotus.

3/2016 SUKELTAJA

Sairastuminen tai loukkaantuminen kaukana avomerellä ei ole pikkujuttu, sillä mahdollista ensiaputilannetta täytyy pystyä pitämään yllä tavallista pitempään, ennen kuin apu ehtii paikalle. – Olemme molemmat ensiapukoulutettuja, ja laivan ensiapulaukut ovat huomattavasti kattavampia kuin yleensä. Voimme ottaa yhteyttä HF-radiolla ilmaiseen Radio Medical -palveluun, jossa lääkärit antavat neuvoja ja ohjeita vuorokauden ympäri, Miia Pärnänen toteaa. RAHOITUS

Matka rahoitetaan asunnosta ja muusta omaisuudesta saatavilla myyntituloilla. – Säästäväisesti elämällä rahat riittävät. Olemme molemmat käteviä käsistämme, joten voimme tehdä paljon itse. Ruoka ja eläminen on maailmalla halvempaa kuin Suomessa, ja yritämme tehdä isommat tarvike- ja polttoaineostokset verovapailla alueilla. Helpotusta budjettiin tuovat myös vieraamme, jotka osallistuvat kuluihin vierailuaikanaan; bisnestä tällä ei ole tarkoitus tehdä. Meille on jo aika monta ilmoittautunut gastiksi eri puolille maailmaa, Aiski Kainuvaara sanoo. SUKELLUSTA KAIKISSA MAISSA

Pariskunnan tavoitteena on sukeltaa kaikissa maissa, joissa vene käy. He tarjoavat myös muille sukeltajille mahdollisuuden päästä mukaan upeille, vähemmän sukelletuille kohteille, joille pääsee vain omalla veneellä. – Olemme tavallaan maailmaa kiertävä liveaboard, hän nauraa.

www.fundive.fi

KesĂ¤tarjouksessa kaikki SĂ¤iliĂśt, Apeksit!

Suunniteltu matkareitti Viro - Gotlanti - Bornholmin saari (Tanska) - Kielin kanava (Saksa) Hollanti - Iso-Britannia - Espanja - Portugali - Gibraltar - Madeira Kanariansaaret - Kap Verde - Barbados - LĂ¤nsi-Intian saaristo Brasilia - Uruguay - Argentiina - Chile - Juan FernĂĄndezin saaret PĂ¤Ă¤siĂ¤issaari - Pitcairn-saaret - Polynesian saaristo Uusi-Seelanti - Australia - Japani - ?

â€“ PĂ¤ivĂ¤retkille mahtuu kahdeksan henkeĂ¤ meidĂ¤n lisĂ¤ksemme ja yĂśpymistĂ¤ vaativille retkille kuusi. Vierailemme mm. Karibialla, Suurella Valliriutalla ja kĂ¤ymme katsomassa, lĂśytyykĂś PĂ¤Ă¤siĂ¤issaaren pinnan alta lisĂ¤Ă¤ patsaita. Chilen etelĂ¤isimmĂ¤ssĂ¤ kĂ¤rjessĂ¤ sijaitsee jĂ¤Ă¤tikkĂś, jonka aikanaan suomalainen tutkimusmatkailija nimesi Finlandia-jĂ¤Ă¤tikĂśksi. Totta kai siellĂ¤ pitĂ¤Ă¤ kĂ¤ydĂ¤. Aiski Kainuvaara sukeltaa tavallisesti rebreatherilla, mutta matkaan lĂ¤htevĂ¤t avoimen kierron laitteet, sillĂ¤ kalkin ja hapen saanti maailmalla voi olla ongelmallista. MyĂśs kylmĂ¤Ă¤n keliin pitĂ¤Ă¤ varautua. â€“ KĂ¤ymme paikoissa, joihin tavallinen purjeveneilijĂ¤ harvemmin lĂ¤htee: yritĂ¤mme pĂ¤Ă¤stĂ¤ mm. Antarktikselle. Matka on mahdollisuus, jota kaipasin jo 20 vuotta sitten. Nyt se toteutuu. Jos kaikki menee hyvin, vuonna 2022, kun palaamme, olemme kiertĂ¤neet maapallon ja purjehtineet yhteensĂ¤ 90 000 kilometriĂ¤. Jos olet kiinnostunut gastin pestistĂ¤ tai sukelluksista SY Omahalla, ota yhteyttĂ¤ Aiskiin veneen Facebook-sivun kautta, Sy Omaha Purjevene. Matkablogi avautuu osoitteeseen

syomaha.blogspot.fi

Mauri Tanninen

Valmiina lĂ¤htĂśĂśn.

)XQ 'LYH 2\ ZZZ GLYH IL 0DDULDQNDWX 7XUNX DYRLQQD WL NH SH

Matti Anttila

Hiljainen hauta syvyyksissä Panssarilaiva Ilmarinen upposi 13. syyskuuta 1941 törmättyään miinaan Utön edustalla. 271 miestä hukkui. Ryhmä sukeltajia sai Merivoimilta luvan sukeltaa Ilmariselle dokumentoimaan hylyn tilaa. KRISTIINA KARILA

3/2016 SUKELTAJA

lmarisen kohtaloksi koitui jatkosodan hämäysoperaatio Nordwind. Sen tavoitteena oli saada Neuvostoliiton armeija uskomaan, että Saksan joukot olisivat nousemassa maihin Hiidenmaan ja Saarenmaan saarille. 15 aluksen saattue lähti purjehtimaan klo 18 Utöstä etelään tarkoituksena, että Neuvostoliiton tiedustelu huomaisi laivat. Valitulta reitiltä ei ollut raivattu miinoja, ja matkalla havaittiinkin, että Ilmarisen miinanraivaajaan oli tarttunut miina. Sitä ei saatu irrotettua. Pimeän tullen, noin klo 20.30, aluksen piti kääntyä takaisin, mutta käännöksessä miina osui aluksen vasemmalle puolelle ja räjähti. Laiva kallistui vasemmalle ja kaatui. Kaikki tapahtui hyvin nopeasti, sillä vain seitsemän minuutin kuluttua räjähdyksestä alus vajosi pinnan alle. 128 miehistön jäsentä onnistui pelastautumaan, ja heidät noukittiin saattueen muihin aluksiin. Ilmarinen kääntyi ylösalaisin ja vei mukanaan 271 miestä. Se lepää noin 80 metrin syvyydessä perä pohjamutaan vajonneena. Merivoimat paikansi hylyn vuonna 1990, kun YLE halusi tehdä aiheesta dokumentin panssarilaivan 50-vuotismuistojuhlaan seuraavan vuoden syyskuulle. Tuon ajan sukellusvarusteilla 80 metriin ei ollut asiaa, mutta ROVilla hylystä saatiin kuvaa. Seuraavana vuonna kuusi onnettomuudessa pelastunutta veteraania pääsi katsomaan hylkyä pienoissukellusveneellä. Sen jälkeen Ilmarisen luona ei ole ihminen vieraillut, ennen kuin nyt. HUOLELLINEN VALMISTELU

Ilmarisen pääaseet, kymmenen tuuman Boforstykit, ovat hylyn kenties visuaalisin kohde. Kuvassa on valaistuna optinen tähtäinlaite avoinaisen luukun keskellä. Tykin putken pituus tykkitornin takaosasta on lähes 16 metriä. Kaksoistykit saivat lähetettyä 200 kilon ammuksen aina 31 kilometrin päähän.

Sukellukset suunnitteli ja toteutti seitsemänhenkinen ryhmä, kaikki kokeneita hylky- ja luolasukeltajia. Tukialuksena oli helsinkiläisen sukellusseura H2O:n Dekoalus. Projekti toteutettiin vapaaehtoisvoimin ja ilman ulkopuolista rahoitusta. Keskustelut Merivoimien kanssa sukellusluvan saamiseksi aloitettiin vuonna 2014. – Halusimme kartoittaa hylyn nykytilaa: missä kunnossa se on ja onko hylyn hautarauha säilynyt. Ilmarinen on pala sotahistoriaamme veden alla. Halusimme tuoda tiedot yhteiseksi hyväksi, kaikkien käyttöön, kertoo projektin vetäjä Matti Anttila. Sukelluksiin ja hylyn dokumentointiin valmistauduttiin perusteellisesti. » 3/2016 SUKELTAJA

Richard Eller

MERI OLI SUOPEA

– Pelkästään Ilmarisen sijaintikoordinaattien selvittäminen vei aikaa, koska ne oli tallennettu aikanaan vanhanaikaiselle korpulle ja ensin piti löytää tietokone, joka lukee korppuja. Luimme paljon alan kirjallisuutta ja sotapäiväkirjoja, ja YLEn dokumentista näimme, missä tilassa hylky oli vuonna -91. Pyrkimyksenä oli hahmottaa, missä asennossa hylky on ja mihin kohtaan sukellukset kannattaisi tehdä, sillä 93-metristä alusta ei ollut mahdollista tutkia kokonaan. Keräämiemme tietojen pohjalta Pekka Kumpula teki Ilmarisesta 3D-mallin, jonka mukaan sukellukset sitten suunniteltiin, hän kertoo.

– Teimme yhteensä 13 sukellusta kahden päivän aikana. Pohja-aikaa meillä oli 12–18 minuuttia, joten lyhyt aika piti käyttää tarkasti hyödyksi. Siinä perusteellinen tutkimustyömme oli eduksi; aikaa ei mennyt paikkojen etsiskelyyn, vaan pääsimme heti niihin hylyn kohtiin kuin oli suunniteltu. Ilmarinen on erittäin hyvin säilynyt ja muutokset 25 vuodessa ovat pieniä. – Ruostetta näkyi vain vähän ja kannen oregonmäntylaudat ovat hyvin säilyneet. Keulan 15 metriä pitkät Bofors-tykit olivat vaikuttava näky. Kävimme yhdellä pelastusventtiileistä, josta historiatieto-

Sukellukset tehtiin kahtena päivänä elokuun alussa 2015. Hylky sijaitsee ulkomerellä, missä on aina aallokkoa, joten tärkein sukelluksia säätelevä tekijä oli sää. – Dekon perälauta keikkuu aallokossa kovaa, ja se tekee etenkin vedestä nousemisesta hankalaa ja isommassa aallokossa jopa vaarallista. Meillä kävi uskomaton tuuri, sillä sukelluspäivinä keli oli ihanteellinen: selkeä ja lähes tuuleton. Olimme varanneet sukelluksiin kolme päivää, mutta kolmantena päivänä alkoi tuulla siinä määrin, että päätimme lopettaa, Matti Anttila kertoo.

63 m

3 6

1 7 8

15 12 14 16

77 m 13

3/2016 SUKELTAJA

Ilmariselle laskeutuminen oli sukeltajille vaikuttava kokemus. – Kyllä siinä oli tunteet pinnalla ja hiljaiseksi veti, kun saavuimme hylylle. 15 metrin näkyvyys antoi hyvin käsitystä aluksen valtavasta koosta. Mieleeni jäi erityisesti yksi pyöreä venttiili kyljessä juuri ennen kohtaa, jossa alus painuu pohjamutaan. Venttiilin lasin läpi oli

isketty laudanpätkä. Joku oli tehnyt siinä viimeisen yrityksen pelastautua, muttei onnistunut, hän kertoo. Sukeltajien valokuvat, videot ja raportti on luovutettu Merivoimille, Sotamuseolle ja Panssarilaivojen Perinneyhdistykselle yhteisen kulttuuriperintömme vaalimiseen. Yhteistyö viranomaisten kanssa on toiminut koko projektin ajan erinomaisesti. Uusia sukelluksia sukelluskiellossa olevalle hylylle ei ole suunnitteilla, eikä Matti Anttila pidä sitä tarpeellisenakaan. – Teimme sen, mikä oli tarkoituskin, eli dokumentoimme hylyn muutoksia ja nykytilaa. Lisäksi halusimme tuoda tärkeän viestin Ilmarisen veteraaneille ja menehtyneiden omaisille: alhaalla on kaunista ja rauhallista – hautarauha on säilynyt.

Richard Eller

Pekka Kumpula Pekka Kumpula

KAUNISTA JA RAUHALLISTA

Pekka Kumpula

Richard Eller Richard Eller

jen mukaan kaksi miestä oli onnistunut pelastautumaan. Näimme myös Ilmarisen pelastusrenkaan, josta mutaa pinnalta pois pyyhkäisemällä olisi saattanut löytyä aluksen nimi, mutta hyvän sukellustavan mukaan emme kajonneet siihen. Kaikkiaan Ilmarinen vaikutti koskemattomalta, toteaa Matti Anttila.

Sukellusryhmän jäsenet MATTI ANTTILA, ryhmän vetäjä, valokuvaus RICHARD ELLER, valo- ja videokuvaus

• Kalusto: Canon 5D Mark III -kamera Aquatica-kotelossa. Valaistuskaluston (100 000 lumenia) sponsoroi Cerella Oy. PEKKA KUMPULA, dokumentointivastaava, valo- ja videokuvaus JANNE REINIKAINEN, valaistus RASA SIEGBERG, etsintä ja syvyysmittaukset OLLI SIHVO, kippari TURO TURJA, etsintä ja syvyysmittaukset

Kohteiden sijainti hylyllä

19 17

Keula

11. Tykkitorni

Ankkuri

12. Tykkitornin avoin takaovi

Paravaanipuomi

13. Jaos 1. (105 mm, hautaantunut)

4. Ankkuripelit ja -ketjut

14. Laatikko, kela ja pelastusrengas

15. Keittiön sisäänkäynti

Ruhje pohjassa

6. Kyljen panssarointi

16. Kansirakenne

17. Venepuomi

Valoventtiilit, miehistön skanssit

8. Yläkansi

18. Leipomon venttiilit

9. Etukannen päätykit, (254 mm)

19. Avoin pelastusventtiili, skanssi 7

10. Tykkien korkeustähtäimet

20. Jaos 3. (105 mm)

20. 20 18

Luonnonvaloa Ladogalla KUVA-ALBUMI Ladoga on yleensä ”pimeä hylky” eli sen kansitasolle 33 metriin suodattuu vain aavistus pintavalosta. Kuvaaminen kohteella vaatii lähes aina keinovaloa. Toisinaan Ahti järjestää yllätyksen vannoutuneille itämerisukeltajille. Näin kävi retkikunnallemme toukokuussa 2015. Laskeuduttuamme noin kymmenen metriä ohjausköyttä pitkin näimme hämmästyneinä, kuinka koko etukansi kylpi allamme auringonvalossa. Nämä ovat niitä hetkiä, jotka saavat vanhat hylkysukeltajat vuodesta toiseen taistelemaan Itämeren vaativissa olosuhteissa ja ajoittain surkeissa näkyvyyksissä. Kiitos Ahti. STIG GUSTAVSSON

SOTAHISTORIALLISESTI TÄRKEÄ HYLKY Miinalaiva Ladogan viimeiseksi jäänyt miinanlasku tapahtui 1915. Se oli palaamassa tukikohtaansa Öröhön, kun saksalainen sukellusvene upotti laivan miinoillaan melkein linnakkeen rantaan. Alunperin panssarifregatti Minin-nimiseksi suunniteltu ja rakennettu alus oli raskaasti panssaroitu tornialus, joka laskettiin vesille ensimmäistä kertaa 1878. Se purjehti laajalti maailman merillä, kunnes vuonna 1892 jäi Itämerelle. Ensimmäisessä maailmansodassa se osallistui Suomenlahden poikki kulkevan keskusmiinakentän laskuun menestyksellisesti. Hylky on toiminut mm. Merivoimien raivaajasukelluskoulutuksen koulutuskohteena. Ladogalle sukeltamiseen täytyy hakea lupaa Sotamuseolta. hylyt.net

3/2016 SUKELTAJA

Paremmaksi kuvaajaksi

Valokuvaaminen vapaasukeltamalla Vapaasukeltaja ja sukelluskuvaaja Kimmo Lahtinen haaveili junnuna sukelluksesta, ja ensimmäinen itse tienattu tili menikin varusteisiin. Kun hän sitten vihdoin kyllästyi kamojen roudaamiseen, vaihtui laji vapaasukellukseen. KRISTIINA KARILA Kuva Kimmo Lahtinen

KIMMON mielestä vapaasukeltamalla kuvaaminen tarjoaa mahdollisuuden saada sellaisia kuvia, joita laitteilla ei välttämättä saa. – Vapaasukeltaja on hiljainen, hän pääsee lähemmäs eläimiä. Esimerkiksi linnuista voi saada upeita rajapintakuvia, koska veteen laskeutuva lintu ei miellä kuvaajaa useinkaan uhaksi.

VALMISTELE HYVIN

Vapaasukelluksessa lyhyt aika pinnan alla asettaa omat rajoituksensa kuvaamiselle ja suunnittelun merkitys korostuu. Kamera kannattaa säätää pinnalla valmiiksi, ja on hyvä olla joku käsitys siitä, millaisia kuvia haluaa ottaa ja millainen kohde on. – Yleensä teen pari tutustumissukellusta, käyn katsomassa mitä pinnan alla näkyy, miten valo käyttäytyy ja mietin, miten tämä pitää ottaa asetuksissa huomioon. Omaan silmään ei kannata luottaa liikaa, vaan kokeilla jossain 2–3 metrissä kameran esikatselussa, miten esimerkiksi valkotasapainoa tulee säätää, jotta saa värit paremmin esille. Jos kamerassa ei ole manuaalista valkotasapainon säätöä, kannattaa lähteä automaattiasetuksilla liikkeelle. Myös ISO-asetus on hyvin tärkeä, suljinasetusten ohella. Kuvat kannattaa ottaa raw-muodossa, koska niissä on enemmän säätövaraa kuvankäsittelyvaiheessa. Jos alkuun tuntuu tulevan pelkkää

3/2016 SUKELTAJA

sinistä kuvaa, niin kannattaa kokeilla mustavalkoasetusta, sillä monet kuvat ovat näyttäviä myös mustavalkoisena, Kimmo neuvoo. Avovedessä kalansilmälinssi toimii hänen mielestään erinomaisesti, jos pääsee lähelle kohdetta. Se maksimoi valon ja minimoi hiukkaset. Altaaseen hän ei sitä suosittele, koska linssi vääristää kuvan geometrian, mikä näkyy selvästi altaan kaakelirivistössä. Superlaajakulma sen sijaan on hyvä kompromissi molempiin olosuhteisiin. OMIEN TAITOJEN MUKAAN

Hylkykuvauksessa skootteri tai kelkka vie kohteelle nopeasti ja säästää sukellusaikaa. – Sisälle hylkyihin en lähtisi kuvaamaan vapaasukeltamalla. Riskit kasvavat suureksi, kun huomio keskittyy kuvaamiseen. Lisäksi hylyt sijaitsevat usein syvemmällä tai kauempana merellä, joten jos jotain sattuu, avun tulo voi kestää, hän perustelee. – Vapaasukeltavan valokuvaajan sukellukset voivat ulottua 30–40 metrin syvyyteen, jolloin sukellusaika on tyypillisesti kolmen minuutin tietämillä. Tällaisissa sukelluksissa pitää olla hereillä negatiivisen nosteen kanssa, sillä kun huomio keskittyy kuvaamiseen, saattaa

huomaamattaan vajota syvemmälle kuin oli ajatellut. Kameravarustuksen kanssa pintaan nouseminen on kömpelömpää ja hitaampaa. Näissä sukelluksissa poijuköysi on hyödyllinen turvavaruste: siihen voi ankkuroida itsensä kuvaamisen ajaksi. Aloittelijalle ja harjoitteluun Kimmo suosittelee kymmenen metrin matalampaa puolta, sillä sieltä löytyy katseltavaa ja riittävästi luonnonvaloa, jotta värit toistuvat aidompana. – Salama on myös hyödyllinen apuväline, kun kuvaan halutaan värejä, ja siinä erittäin oleellinen seikka on varsi: salama pitää saada tulemaan kohteen sivulta, jotta se ei valaise veden hiukkasia edestä päin ja luo lumisade-efektiä. Pokkarissa diffuuseri, joka hajottaa valoa, olisi must, hän suosittelee. Perusvapaasukellustaidolla pääsee kuvaamisessa alkuun, mutta vaativampiin kohteisiin pitää olla hyvät taidot ja kokemusta. – Luontoa ei saa koskaan aliarvioida, ja olosuhteet, kuten aallokko ja virtaukset, pitää ottaa huomioon. Kannattaa harjoitella altaassa ennen avovesiä; valo on hyvä ja olosuhteet tasaiset. Lisäksi pitää muistaa sukelluksen perussääntö: ei koskaan yksin. Sukellus on paritoimintaa.

Lisää upeita kuvia Kimmo Lahtisen ilmaiseksi ladattavassa vapaasukelluskalenterissa.

www.freexperience.com/freediving-calendar-2016.

Ruma mutta hyvä Nykyään avokantaräpylöissä voi nähdä varsin futuristista muotoilua. Perusmalleja löytyy joka lähtöön, ja hyvin edullisestikin pääsee jo pitkälle. Repertuaaria löytyy myös kalleimmista malleista. Monet vannovat jetarien nimeen.

TINGI

Propulsion

TÖRSÄÄ

Seawing Nova

SEACSUBIN Propulsion on monikäyttöinen perusräpylä, joka sovel-

SEAWING Nova Gorilla on räyhäkkään näköinen. Peruuttaminen,

tuu hyvin niin aloittelijoille kuin edistyneemmillekin sukeltajille. Jalka-

sammakkopotkut ja helikopterikäännökset onnistuvat hyvin. Valmis-

osa on kumia, räpyläosa teknopolymeerimuovia.

taja suosittelee räpylää erityisesti vaativiin olosuhteisiin. Muotoilun

Räpylä on omassa hintaluokassaan myös melko tehokas. Värivaih-

ansiosta potkuissa on enemmän voimaa vähemmällä työllä. Gorilla on

toehtoja löytyy: pinkki, keltainen, sininen ja musta. Edullisemmassa

jäykempi kuin edeltäjänsä, mikä myös tuo lisää tehokkuutta. Materi-

mallissa kantaremmi on muovia, mutta myös jousellista mallia on

aali on erittäin kestävää Monpreneä®. Kantaremmi on korvattu kevy-

myynnissä.

ellä bungee-järjestelmällä, joka on valmistajan mukaan pettämätön.

60 €

• Helppokäyttöinen • Toimiva ja edullinen • Värikäs

BONUS

Seac

sub

195 €

• Harmaa tai musta • Voimakkaisiin potkuihin • Miellyttävä jalassa

Suositut jetarit

JETFIN-RÄPYLÄ on säilyttänyt suosionsa jo 50 vuoden ajan. Räpylä

valmistetaan edelleen kumista. Jetari on tunnetusti pitkäikäinen vahvan ja yksinkertaisen rakenteensa ansiosta. Kumiset remmit vaihdetaan useimmiten jousiremmeihin tai räpylät ostetaan pieneen lisähintaan jo valmiiksi jousiremmillä varustettuna. Jetarit ovat pehmeät ja hyvät potkia, ja kaikki eri potkutyypit (myös sammakko ja peruuǜˁʊɡɁǜǘˁɦ ʊˁǖˁ˸Řǜ ȧˁǘŘ˸Řȭ ˸Řǔ˸ŘǜǜɁȧŘʊǜǔƖ ÀɁȭƬǜ ɡǔǜš˸šǜ ƬǜǞȭƬǔʊǜš myös siksi, että ne ovat nosteeltaan negatiiviset, mikä helpottaa jal-

150 €

kojen pitämistä hieman alempana.

• Nykyään myös värillisenä • Painavat

Scub

a p ro

3/2016 SUKELTAJA

Sukellusturvallisuus ja -taidot

Museossa on esillä mm. Håkan Lansin rakentama pienoissukellusvene Doppingen, jolla sukellettiin aikanaan jopa 90 metrin syvyyteen.

Turvallisuustietoa O Ruotsista Ruotsin sukellusliitto (SSDF) järjestää vuosittain ennakointi- ja sukellusturvallisuuskurssin, jonka käyneet sukeltajat voivat toimia omissa sukellusseuroissaan turvallisuusasiamiehinä. MIKKO VIKKULA

3/2016 SUKELTAJA

sallistuin Thomas Steniuksen kanssa 2.4. Tukholmassa pidetylle kurssille Sukeltajaliiton turvallisuusvaliokunnan edustajina. Kurssilla käytiin läpi onnettomuustilastoja, onnettomuuksien ja vaaratilanteiden ehkäisyä, turvallisuusajattelun liittämistä liiton koulutukseen ja voimassa olevia kansainvälisiä standardeja sukellukselle. Kurssin vetäjinä toimivat SSDF:n koulutusstrategikko Peter Kempi, turvallisuusasiamies Håkan Karlsson ja liittolääkäri Hans Örnhagen. Lisäksi Ruotsin Sjöpolisenin sukellustoiminnan johtaja Rolf Bergström piti lyhyen esityksen viranomaisyhteistyöstä. Aluksi Håkan Karlsson esitteli ruotsalaisia tilastoja kuolemaan johtaneista onnettomuuksista. Tilasto itsessään oli kattava, ja niiden yhteydessä keskustelimme onnettomuuksien ja niiden aikaisen koulutuksen yhteydestä.

STANDARDEJA JA OHJEITA

Hans Örnhagen esitteli eurooppalaisia sukellusstandardeja. Standardit koskevat pitkälti koulutustoimintaa, mutta myös sukelluslaitteistoa ja sukellustoimintaorganisaatioita. Standardien on määrä sitouttaa sekä kaupallista että kerhojen sukellustoimintaa, ja sen vuoksi osa niistä on väljempiä kuin esim. SSDF:n tai Sukeltajaliiton standardit. Örnhagenin toinen esitys käsitteli hapen antamista onnettomuustilanteissa. SSDF:llä on käytössään erittäin selkeä ohjekirja, jossa perustellaan hapenannon merkitys sukellusonnettomuuksien ensiapuna. Örnhagen on tehnyt pitkään työtä sen eteen, että sikäläiset viranomaiset osaisivat antaa happea näissä tapauksissa. Peter Kempi kertoi turvallisuusajattelun kytkeytymisestä koulutustoimintaan, jonka jälkeen pureuduttiin standardien paikalliseen tulkintaan ja vaikutukseen käytännön toiminnassa. Rolf Bergström piti viimeinen esityksen, jossa hän kertoi sikäläisen poliisin toimintatavoista sukellukseen liittyvässä tutkinnassa. Esitys keskittyi saatuihin kokemuksiin ja viranomaistoiminnan piirteisiin. SSDF:n näkökulmasta onnettomuuksista oppimisessa on omat haasteensa, koska ne eivät aina tule sukeltajayhteisön tietoon. Tämä on osin tuttua myös meillä.

Kertaus on opintojen äiti

Harjoittele sukellustaitoja SUKELLUSKURSSIN päättyminen ei tarkoita sitä, että sukelta-

ja olisi valmiiksi oppinut. Taitoja kannattaa harjoitella jatkuvasti. Osan harjoitteista voi yhdistää kaikkiin tavanomaisiin sukelluksiin, toiset taitoharjoitukset voi toteuttaa omina sukelluksinaan esim. silloin, kun ”parempaakaan” sukellusta ei ole tiedossa. 1. Hengityskaasun jakamista voi harjoitella vaikka jokaisen sukel-

luksen alussa. Pysähdytään alas mennessä kolmen metrin syvyyteen tekemään harjoitteet. Samalla voidaan varmistua siitä, että kaikki on muutenkin kunnossa ja sukellusta on hyvä jatkaa. 2. Merkkipoijun ampumista voi harjoitella vaikka jokaisen sukel-

luksen päätteeksi ennen pintaan nousua. 3. Jos on jo tehty useampia syviä sukelluksia eikä enää haluta

ANTOISA KOULUTUS

mennä kovin syvälle, tai esim. jos sääolosuhteet estävät varsinai-

Kurssipäivän parasta antia olivat pitkälti materiaalit. Örnhagenin happiensiapukirjasessa on tähän mennessä selkeimmin esitetty hapen (tai pikemminkin inerttikaasun puutteen) vaikutus kudoksiin. Materiaaleissa oli myös toimiva kriisinhallintaohje, jonka osana oli median kanssa toimiminen. Samoin viranomaisten kanssa toimimiseen oli hyvää tausta-aineistoa. Hyödyllistä oli myös aktiivisten pohjoismaisten suhteiden ja yhteistyön ylläpitäminen.

selle kohteelle menemisen, on hyvä tilaisuus harjoitella suunnistustaitoja. Sopivaan matalaan lahteen tai poukamaan voi rakentaa suunnistusradan. Jos paikalla on isompikin porukka, harjoituksesta voi saada aikaan myös hauskan kilpailun. 4. Pelastustaitoja ei voi koskaan harjoitella liikaa! MIKA RAUTIAINEN

Nuorten uppopalloleiri Tule 14.8. klo 9.45-16 Riihimäen maauimalaan tutustumaan uppopalloon ja pelailemaan hyvässä porukassa. Aloittelijoille on oma ohjelmansa ja jo pelaaville oma. Leirin hinta on 35 €, joka sisältää maauimalan sisäänpääsymaksun, opetuksen ja lounaan. Pääsyvaatimukset ja lisätiedot ˹˹˹ƖʊˁǘƬǚǜŘǖŘƖǞ ďŘɡŘǒǜˁȧŘǘŘǚƬȭǜƬʁǔ

Historiallista miljöötä KURSSIPAIKKANA toimi Dyktankhuset, Ruotsin laivaston enti-

nen sukellusvenemiehistön koulutus- ja testaustila. Laivaston muutettua muualle 70-luvun lopussa rakennus aiottiin purkaa. Muutaman aktiivisen henkilön määrätietoisen työn ansioista purkamispäätös onneksi peruttiin ja rakennukseen perustettiin

ILMOITTAUTUMINEN 15.7. MENNESSÄ: Sauli Rautiainen, zauli91@hotmail.com p. 045 131 4234 Tuomo Palevaara, tuomo.palevaara@riusuk.net p. 050 516 3966

sukellusmuseo. Museota ylläpitää Ruotsin sukellushistoriallinen yhdistys SDHF. Museo on käymisen arvoinen, mutta avoin-

Leirin järjestävät yhteistyössä Riihimäen Urheilusukeltajat ry

na vain rajoitetusti. Lisätiedot www.sdhf.se/kontakt/oppettider.

ja Sukeltajaliitto ry.

Jaakko Kahilaniemi

Visa Kupias kävi laitesukelluskurssin voidakseen testata pukua aidoissa olosuhteissa.

Infrapunalla lämpöä sukeltajalle Teknologia hiipii iholle yhä useammin osana vaatetta tai asustetta. Sukeltajalle puettava teknologia saattaa piankin tarkoittaa infrapunalla johdottomasti lämpiävää kuivapukua. Visa Kupias ja Aino Aarnio-Juurinen kehittelevät innovaatiota Aalto-yliopiston lopputyönään. KRISTIINA KARILA

eväällä 2014 Visa Kupias ja Aino Aarnio-Juurinen miettivät aihetta maisterin lopputyöhönsä. He olivat kiinnostuneita puettavasta teknologiasta ja tehneet yhdessä projekteja tältä alalta. Eräs ohjaaja, itse innokas sukeltaja, näki sukellusvarusteissa paljon kehityspotentiaalia ja ehdotti aiheeksi laitesukellusta. – Meillä itsellämme ei ollut sukelluskokemusta, mutta päätimme aiheesta kiinnostuneina tarttua haasteeseen. Visa kävi laitesukelluksen peruskurssin heti projektin alkuvaiheessa. Halusimme projektia tehdessämme toteuttaa itse sukellustestejä ja tarvitsimme sukeltajan, jota varten mitoittaa vaatteet. Oli myöskin tärkeää saada omakohtaista kokemusta sukeltamisesta ja sukellusvarusteiden toimivuudesta, Aarnio-Juurinen kertoo. NÄIN PUKU TOIMII

Innovaatioon kuuluu aluskerrasto ja kuivapuku sekä välipuku, johon on integroitu infrapunalämmityslevyjä, joiden tuottama säteily muuttuu kehossa syvälämmöksi. Infrapunapaneelit voi helposti poistaa, minkä jälkeen välipuku on pestävissä normaalisti.

3/2016 SUKELTAJA

– Virta lämmityselementeille saadaan langattomasti puvun ulkopuolella sijaitsevasta 3D-tulostetusta akkupaketista. Langaton kaksisuuntainen virransiirtoelementti on Aalto-yliopiston laboratoriopäällikkö Jussi Mikkosen tutkimusryhmän kehittämä. Lämmityksen toiminta-aika riippuu lämmitystehosta ja käytettyjen paneelien määrästä. Infrapunalämmitys kuluttaa huomattavasti vähemmän virtaa kuin perinteinen vastuslämmitys, ja pienelläkin akulla saavutetaan useiden tuntien lämmitysaika, Kupias kertoo. Parhaimmillaan tuotekokonaisuus on 4–20-asteisessa vedessä, koska kuivapukuprototyypissä on käytetty ohuempaa, hengittävää trilaminaattimateriaalia ja välipuvussa kevyttoppausta. – Jääsukelluskäytössä tulisi tuotantomalleihin vaihtaa paksummat, paremmin eristävät materiaalit. Lämmitetty sisäpukumme toimii kuitenkin minkä tahansa markkinoilla olevan kuivapuvun kanssa. Tuotteemme on suunnattu virkistyssukeltajan tarpeisiin ja virkistyssukelluksessa kohdattaviin olosuhteisiin jääsukellus mukaan lukien, Kupias sanoo.

Pyry Kupias

Jaakko Kahilaniemi

Sukeltajien haastatteluissa kävi ilmi, että etenkin nuoret olivat tarkkoja myös varusteiden yksityiskohdista.

Visa Kupias ja Aino Aarnio-Juurinen.

ASIANTUNTIJAN APUA TOTEUTUKSEEN

Varusteiden suunnittelussa työparilla oli paljon haasteita. Alustavan tutkimuksen jälkeen he totesivat tarvitsevansa asiantuntemusta ja yhteistyökumppanin, joka voisi auttaa varusteiden toteutuksessa. – Halusimme tehdä kuivapuvusta toimivan prototyypin, jota pystyisimme testaamaan oikeissa olosuhteissa ja sen toteuttaminen käytössämme olevilla laitteilla oli mahdotonta. Esimerkiksi puvun painetestaaminen ja erilaisten materiaalien kiinnittäminen toisiinsa vaatii erikoisosaamista. Saimme kuivapuvun valmistukseen apua kotimaiselta kuivapukuvalmistajalta, Polar Safety Oy:ltä, kertoo Aarnio-Juurinen. HARKITTU DESIGN

Myös asujen ulkonäköön on panostettu, sillä markkinoilla olevat sukellusvarusteet näyttäytyivät suunnittelijoille melko samankaltaisina. – Pyrimme parantamaan designin avulla käytettävyyttä ja kestävyyttä sekä tietysti myös tuotteiden ulkonäköä ja sen kautta houkuttelevuutta sukeltajille. Haastatellessamme erilaisia sukeltajia erityisesti nuoret olivat tarkkoja myös varusteiden yksityiskohdista. Uskomme, että hyvän designin avulla pystytään erottumaan massasta ja tuomaan esille myös tuotteiden parantunut toiminnallisuus, hän arvioi. MILLOIN TUOTANTOON?

Tällä hetkellä suunnittelijat selvittävät pukujen tuotantomahdollisuuksia, ja he ovat mukana kesän ajan Aalto-yliopiston Summer of Startups -ohjelmassa. – Tarkoituksena on hioa ideaa tuotteistettavaan muotoon yhdessä asiantuntijoiden kanssa sekä hakea rahoitusta tuotteistamista varten. Tiedämme syksyllä ohjelman jälkeen enemmän, millaisella aikataululla tuotteistus etenee, Kupias sanoo. Pukuja on myös esitelty muun muassa Wearable Technologies Innovation World Cup -kilpailun finaalissa Saksassa tammikuussa 2016, missä ne keräsivät paljon positiivista huomiota. Aino Aarnio-Juurisen lopputyön tiivistelmä löytyy osoitteesta https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/16281. Suunnittelijoiden nettisivut

www.avantodesign.com 3/2016 SUKELTAJA

Järvileiri

Saimaa kutsuu Sukeltajaliiton 60-vuotisjuhlan hengessä järjestetään monenmoista tapahtumaa ympäri Suomen. Yksi suurimmista on Saimaan järvileiri, jonka kirkkaille kohteille odotetaan jopa useita satoja sukeltajia viikon aikana.

Kuopion Urheilusukeltajien alus MS Marie Antoinette vie sukeltajia Puruveden kirkkaille kohteille.

3/2016 SUKELTAJA

Kuopion Urheilusukeltajat ry

ERNO OLKKONEN

eirin idea lähti itämään Pentti Hartikaisen mielessä, kun hän kuuli keväällä Liiton hallituksen kokouksessa, että seurojen toivotaan nimeävän omia tapahtumiaan 60-vuotisjuhlatapahtumiksi. – Kuopion Urheilusukeltajat on järjestänyt laivoillaan järvileirejä Saimaan alueella yli 20 vuoden aikana melkein joka vuosi. Vuonna 2010 oltiin Puruvedellä edellisen kerran, ja nyt oli suunnitelma mennä sinne uudestaan vuonna 2016. Aloin miettiä, että voisiko tuo kuopiolaisten järvileiri olla yksi tällaisista tapahtumista. Mietin sitten, että olisiko muilla Saimaan vesillä toimivilla sukellusseuroilla myös vastaavia järvileirejä. Voisiko näitä yhdistellä alueellisesti ja ajallisesti? Esitin idean Kuopion Urheilusukeltajien hallitukselle, ja sain vihreää valoa leirihankkeen selvittelyyn, hän kertoo. Kuopion Urheilusukeltajien lisäksi neljä Itä-Suomen sukellusseuraa lähti mukaan projektiin: Mikkelin Urheilusukeltajat, Keski-Karjalan Sukeltajat, Imatran Urheilusukeltajat ja Savonlinnan Urheilusukeltajat. Viikon aikana 30.7.–7.8. Saimaalla operoi seurojen neljä sukellustukialusta ja lisäksi sukellusmahdollisuuksia tarjotaan rantasukelluskohteissa. Tukikohtina toimivat Harjun Portti Punkaharjulla, Karjalan Kievari ja Ruokkeen lomakylä Kesälahdella.

Yksi hylkysukelluskohteista on Myhryräsaaren hylky. Pihlajaveden tyypillisimmät sukelluskohteet ovat kalliorepeämiä ja -seinämiä yli 40 metrin syvyyteen. Pihlajavedellä voi hyvällä tuurilla nähdä myös saimaannorppia. Maksimisyvyys on 74 metriä. Yhtenä rantasukelluskohteena on proomujen päällä oleva Hullujussin hylky. Sen läheisyydessä on vanhan kapulalossin hylky, joka soveltuu sukelluskohteeksi jopa snorkaajille. Kiteen Valkiajärvi on yksi Suomen kirkasvetisimmistä järvistä. Valkiajärvi on helppo sukelluskohde, jossa voi nähdä samalla kertaa useita haukia ja suuria ahvenparvia. Järvi soveltuu erinomaisesti vedenalaiseen valokuvaukseen. Kohde soveltuu myös snorklaajille. Syvyysalue Valkiajärvellä on 0–30 metriä. KAIKKI SUKELTAJAT TERVETULOA

Leirin sukelluskohteet, sukelluskohdekartta, seuraesittelyt, aikataulut, hinnastot, ilmoittautumisohjeet ja muut lisätiedot löytyvät osoitteesta www.sukeltaja.fi. Seuraa myös Saimaan järvileirin Facebook-sivua. Tervetuloa sukeltamaan Itä-Suomeen!

Saimaan järvileiri 30.7–7.8.2016

HYLKYJÄ JA KIRKKAITA VESIÄ

Tukialuksilta sukelletaan Puruvedellä ja Pihlajavedellä. Rantasukelluskohteina ovat muun muassa Punkaharjun hylyt sekä Kiteen Valkiajärvi. Saimaan kirkkain helmi Puruvesi tarjoaa sukeltajalle muun muassa louhikkoisia rantapenkkoja, hiekkasärkkiä ja muutamia hylkykohteita. Puruveden maksimisyvyys on noin 60 metriä.

Punkaharjun proomu Pihlajavedellä.

Erno Olkkonen

Valkiajärven ahvenparvet ovat jo maankuuluja.

OIKAISU

HUPS! Viime numerossa 2/16 oli juttu Porkkalan keittokatoksesta. Jutun yhteydessä oli ajo-ohje, jossa käskettiin

seuraamaan viittaa 114 A ja B. Oikeasti viitassa kuitenkin lukee 119 A, B. Toimitus pahoittelee virhettä ja kiittää tarkkasilmäistä lukijaa virheen huomaamisesta. 3/2016 SUKELTAJA

Ajattelemisen aihetta

Terveisiä pintaa syvemmältä

Satu Estlanderin arkisto

Suomalainen kalastuskeskustelu on tulenarka aihe. Samoista kala-apajista kilpailevat ammattikalastajat ja vapaa-ajankalastajat. Kun kalastuskeskustelusoppaa hämmentämään lisätään tutkijat, poliitikot ja virkamiehet, niin mehevä riita on valmis. Onneksi jotain on onnistuttu tekemään oikein. Nykyisin kalojen pyynti tapahtuu aikaisempaa paremmin tieteellistä neuvonantoa seuraten, ja Itämeren turska- ja lohikannat ovat osoittaneet lieviä elpymisen merkkejä voimakkaiden kalastusrajoituksien ansiosta. Liikakalastus tai ympäristönmuutokset eivät myöskään uhkaa tavallisimpia sisävesikalojemme. Monille vapaa-ajankalastajille tutut kuha, ahven, särki, muikku ja hauki ovat hyötyneet viime vuosikymmenien lämpimistä kesistä. Vesissämme asustaa vakituisesti 71 kalalajia, joista kymmenkunta on luokiteltu uhanalaisiksi. Uhanalaiset lajit ovat pääasiassa vaelluskaloja, joiden uhkana ovat vesirakentaminen, vesien likaantuminen ja liiallinen pyynti. Puheet liikakalastuksesta saattavat kummeksuttaa tavallista onkijaa, koska kalojen kokonaismäärä on monin paikoin selvästi lisääntynyt. Kalalajit ovat kuitenkin muuttuneet: rehevissä vesissä viihtyvät särkikalat ovat yleistyneet ja puhtaita vesiä vaativat lohikalat taantuneet. Kaloista usein puhutaan kuin metsän puolukoista – hyödynnettävänä luonnonvarana. Kalatutkijana haluan muistuttaa, että kalat ovat selkärankaisia eläimiä, joiden fysiologiasta ja käytöksestä saadaan jatkuvasti uutta tutkimustietoa. Viimeisimmät tutkimustulokset viittaavat siihen, että kalat ovat älyllisiä eläimiä. Ne voivat käyttää työkaluja apunaan ja niillä on sosiaalisia suhteita. En kuitenkaan ole kalastusta vastaan, päinvastoin. Harrastan itsekin onkimista. Olisi toivottavaa, että ihmiset kunnioittaisivat saalistaan ja noudattaisivat kalojen pyyntirajoituksia. Vain sukeltajat pääsevät tarkkailemaan kaloja niiden luontaisessa ympäristössä. Vaikka suomalaiset kalat ovat suhteellisen vaatimattoman näköisiä trooppisiin serkkuihinsa verrattuna, niin tarkkasilmäiset sukeltajat voivat löytää merestämme yllättävänkin kiehtovia suomukylkiä. Sukeltaja voi esimerkiksi tavoittaa Itämeressä etenkin laivanhylyllä mätimunia vartioivan rasvakalakoiraan. Kömpelön oloinen pallero hoitaa tehtäväänsä tarkasti eikä yleensä hievahdakaan, vaikka ympärillä pyörisi useitakin sukeltajia. Tähän aikaan vuodesta rasvakalakoiras on sopivasti myös koreimmillaan: vaatimaton ruskeahko iho muuttuu kutuaikaan upean värikkääksi kutupuvuksi.

3/2016 SUKELTAJA

Valistuneet sukeltajat olisivat tervetullut lisä osallistumaan suureen kalakeskusteluun.

Toinen veikeä Itämeren eväkäs on eläviä poikasia synnyttävä kivinilkka. Kivinilkka on paksuine huulineen ja suurine silmineen surumielisen näköinen pohjakala, jolla on hoikka ja käärmemäinen ruumis. Ujo luikero rullautuu usein käärölle, kun sukeltaja ui sitä katselemaan. Tätä suuren yleisön vähän tuntemaa kalaa pidetään tärkeänä ympäristön tilaa kuvaavana lajina, sillä sen lisääntyminen kärsii ympäristömyrkyistä. Sukeltajat koluavat Suomen vesistöjä vuoden ympäri ja kartuttavat arvokasta tietoa kaloista ja vesiluonnosta. Valistuneet sukeltajat olisivatkin tervetullut lisäjoukko tutkijoiden rinnalle osallistumaan suureen kalakeskusteluun. Vesien hiljaiset asukit tarvitsevat meitä, jotka olemme kiinnostuneita myös kaloista itsestään, emmekä pelkästään niiden hyödyntämisestä. Satu Estlander, tutkijatohtori, akvaattiset tieteet, Helsingin yliopisto

Palveluksessasi

˹˹˹ƖʊˁǘƬǚǜŘǖŘƖǞ SUKELTAJALIITTO RY Sukeltaja on Sukeltajaliiton jäsenlehti.

SARI NUOTIO

KRISTIINA KARILA

040 525 6336 ʊŘʁǔƖȭˁɁǜǔɁźʊˁǘƬǚǜŘǖŘƖǞ

0400 163 262 ǘʁǔʊǜǔǔȭŘƖǘŘʁǔǚŘźʊˁǘƬǚǜŘǖŘƖǞ

Vastuullani on Liiton toiminnan johtaminen ja kehittäminen, talousasiat, edunvalvonta sekä järjestökontaktit. Toimin hallituksen ja työvaliokunnan esittelijänä.

Minuun voi ottaa yhteyttä kaikessa viestintään liittyvässä. Otan vastaan juttuja, kuvia ja juttuideoita Sukeltaja-lehteen tai vaikka Sukeltajan blogiin.

toiminnanjohtaja ANNA PALAUTETTA Mistä haluaisit lukea seuraavassa numerossa, tiedätkö kiinnostavia juttuaiheita? Anna meille palautetta! ǜɁǔȧǔǜˁʊźʊˁǘƬǚǜŘǖŘƖǞ

LEHDEN AVUSTAJAKSI?

viestintäkoordinaattori

Etsimme uusia avustajia tekemään kanssamme Sukeltaja-lehteä. Ilmoittaudu kirjoittajarekisteriin ja kerro, mistä aiheista haluaisit kirjoittaa. Lähetä sähköpostia osoitteeseen ǜɁǔȧǔǜˁʊźʊˁǘƬǚǜŘǖŘƖǞ ǖŘ ǘƬʁʁɁ ǘˁǘŘ ɁǚƬǜƙ mistä haluaisit kirjoittaa sekä yhteystietosi.

MIKA RAUTIAINEN

koulutuspäällikkö

RIKU VERKKOMÄKI

TULE MUKAAN BLOGGAAMAAN Päästä näkemyksesi, kokemuksesi ja sukelluselämyksesi kuuluville. SukeltajaǚǔǔǜɁȭ ȭƬǜǜǔʊǔ˸ˁǚǜŘ ˹˹˹ƖʊˁǘƬǚǜŘǖŘƖǞ ǚɆ˿ǜ˿˿ sukeltajien oma blogi.

0400 380 981 ȧǔǘŘƖʁŘˁǜǔŘǔȭƬȭźʊˁǘƬǚǜŘǖŘƖǞ

09 3481 2258 ʁǔǘˁƖ˸ƬʁǘǘɁȧŘǘǔźʊˁǘƬǚǜŘǖŘƖǞ

Vastaan koulutustoiminnasta ja toimin koulutuksen asiantuntijana. Osallistun sukellusnormien ja -turvallisuuden kehittämiseen sekä koulutusmateriaalien tuottamiseen.

Iso osa päivästäni kuluu jäsenpalvelussa: tilaukset, laskutus, kortitukset jne. Vastuullani on myös jäsenrekisterin ylläpito ja kehittäminen sekä käyttäjien opastaminen.

HELI HALAVA

ANNE KETTUNEN

040 764 1157 ǒƬǚǔƖǒŘǚŘ˸ŘźʊˁǘƬǚǜŘǖŘƖǞ

09 3481 2258 ŘȭȭƬƖǘƬǜǜˁȭƬȭźʊˁǘƬǚǜŘǖŘƖǞ

Minuun voi olla yhteydessä nuorisotoimintaan liittyvissä asioissa. Suunnittelen ja kehitän nuoriso-toimintaa yhdessä nuorisovaliokunnan kanssa sekä toimin seurojen tukena.

Hoidan monipuolisesti jäsenpalvelun erilaisia tehtäviä sekä päivitän jäsenrekisteriä ja nettisivuja.

Blogiin ovat tervetulleita kirjoittamaan kaikki sukeltajat. Blogia voi kirjoittaa omalla Blogger-tunnuksella, jonka saa luomalla gmail-tilin. Valmiin tekstin ja mieluusti myös muutaman kuvan voi myös lähettää Liiton toimistolle, ja se viedään blogiin puolestasi.

jäsenpalveluvastaava

Kun haluat kirjoittaa, ota yhteyttä ǘʁǔʊǜǔǔȭŘƖǘŘʁǔǚŘźʊˁǘƬǚǜŘǖŘƖǞƖ

ILMOITA SUKELTAJASSA! ÀŘǔȭɁʊǜŘ ăˁǘƬǚǜŘǖŘʊʊŘ ǜŘǔ ʊˁǘƬǚǜŘǖŘƖǞȊ sivustolla. Mediakortti löytyy ˹˹˹ƖʊˁǘƬǚǜŘǖŘƖǞ ǿ ăˁǘƬǚǜŘǖŘȊǚƬǒǜǔƖ Seuroille jäsenetuna pikkuilmoitus veloituksetta, kysy lisää!

nuorisopäällikkö

järjestöassistentti

3/2016 SUKELTAJA

l llll l~l!llftl,llll l lll ~