Aesculapius 4/2026 by Mainostoimisto SST Oy

4 / 2026

Orion Pharman

lehti lääkäreille

Orion ja Fermion vahvistavat omaa tuotantoaan Suomessa

SIVU 2

Totea maksakirroosi sen varhaisessa vaiheessa

SIVU 5

Vaikuttavia aineita läheltä

Fermionin Kim Nylund ja Orionin Janne Maksimainen luottavat suomalaiseen lääketuotantoon

Ratkaise uusi potilastapaus!

SIVU 7

Suomessa lääkkeen vaikuttava aine tulee

usein läheltä

Orion on uinut vastavirtaan eurooppalaisen lääkealan kehityksessä. Kun moni yhtiö on vienyt lääkevalmistusta Aasiaan, Orion on vahvistanut omaa tuotantoaan Suomessa.

TEKSTI Johanna Paasikangas KUVAT Henni Hyvärinen

Suomessa on erityistä lääkevalmistusta, jollaista ei löydy kaikista Euroopan maissa. Fermion valmistaa lääkkeiden vaikuttavia aineita (Active Pharmaceutical Ingredient, API) kahdella tehtaallaan, Oulussa ja Hangossa. Fermion on Orionin sataprosenttisesti omistama tytäryhtiö.

”Olemme ylpeitä siitä, että Fermion on suomalaisena API-valmistajana kasvanut vahvasti samaan aikaan, kun yleinen eurooppalainen trendi on ollut siirtää valmistusta kustannusten vuoksi Aasiaan”, sanoo Fermionin johtaja Kim Nylund.

Nylund on toiminut Fermionin vetäjänä viime kesästä, ja Orionilla hän on eri tehtävissä ollut liki 19 vuotta. Hän toimi projektijohtajana, kun Fermionin tehtaalle Hankoon valmistui vuonna 2018 mittava investointi. Aiemmin hän on myös vastannut Orionin sopimusvalmistuksesta ja esimerkiksi konserninlaajuisesta muutosprojektista, jossa koko Orioniin otettiin käyttöön uusi toiminnanohjausjärjestelmä. ”Sillä tavoiteltiin toimitusvarmuuden edelleen parantamista ja hanke saatiin vietyä läpi niin, että lääkkeiden saatavuus ei vaarantunut.” Orion-konsernissa nähdään, että kotimaiseen lääkevalmistukseen ja myös lääkkeiden vaikuttavien aineiden valmistukseen satsaaminen on tärkeä osa alueellisen turvallisuuden rakentamista. Sen merkitys on korostunut nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa.

”API-valmistajana Fermion on Suomessa ihan omassa luokassaan. Ja se, että Orion saa lääkkeidensä vaikuttavia aineita omasta tehtaasta, auttaa meitä huolehtimaan lääkkeiden huoltovarmuudesta Suomessa. Mitä vahvemmin tuotantoketju on omissa käsissämme, sitä omavaraisempia olemme ja sitä varmemmin kykenemme valmistamaan lääkkeitä myös erilaisten kriisien aikana”, sanoo Janne Maksimainen, Orionin Suomen ja Baltian myynnin ja markkinoinnin johtaja.

Oma valmistus turvaa kriittisten lääkkeiden saatavuuden

Fermion valmistaa useita kriittisiä lääkeaineita, kuten metotreksaattia ja deksmedetomidiinia.

”Esimerkiksi tehorauhoitteen merkitys huomattiin COVID-pandemian aikana, kun se uhkasi loppua Euroopan sairaaloista”, Nylund kertoo.

Euroopan komissio on tehnyt kriittisiä lääkevalmisteita koskevan ehdotuksen. Sen tavoitteena on lisätä lääkkeiden valmistusta EU:ssa sekä varmistaa, että EU:n alueella voidaan luottaa lääkkeiden saatavuuteen ja laatuun. Maksimainen toteaa, että API-valmistuksen siirtymä Euroopasta Aasiaan ja Intiaan on ollut 2000-luvulla valtavaa. ”Se näkyy myös Yhdysvalloissa, jossa paikallinen lääkeviranomainen FDA hyväksyy yhä vähemmän Euroopassa valmistettuja lääkeaineiden vaikuttavia aineita

Orion Pharma

Kim Nylund on ylpeä siitä, että Fermion on suomalaisena API-valmistajana kasvanut vahvasti. ”Yleinen eurooppalainen trendi kun on ollut siirtää valmistusta Aasiaan.”

samalla kun Aasiasta tulevat lääkkeet ovat vallanneet markkinaa.”

Yhdysvalloissa uusia lääkkeitä hyväksytään markkinoille nopeammin kuin Euroopassa ja siellä tapahtuva siirtymä lääkkeiden tuonnissa on Euroopalle tärkeä varoitusmerkki. Mitä enemmän lääkkeitä ja niiden raaka-aineita tuodaan pitkissä kuljetusketjuissa, sitä suurempi on riski saatavuuden vaarantumiselle.

Maailmanlaajuiset isot kriisit edellyttävät lääkeyhtiöltä jatkuvaa valppautta.

”Tulisi ajatella kauaskantoisesti, koska lääkkeiden tuotannon siirrot kestävät pitkään. Jos tuotantoa halutaan palauttaa Eurooppaan, se edellyttää ennakoivaa järjestelmää, jossa on hinnan lisäksi muita valintakriteerejä”, Maksimainen sanoo.

Viime vuosien maailmanlaajuiset isot kriisit ovat edellyttäneet orionilaisilta jatkuvaa valppautta ja aktiivista työskentelyä. ”Olemme seuranneet päivätasolla kokonaistilannetta ja myös yksittäisiä kuljetuksia. Olemme ottaneet käyttöön uusia kuljetusreittejä ja myös varmuusvarastointimme on saanut ihan uudet raamit”, Nylund kertoo.

Varmuusvarastointia on kasvatettu Nylundin mukaan paikoin huomattavasti. ”Esimerkiksi syöpälääkkeisiin meillä on aika suuret varastot − niin raaka-aineisiin kuin välituotteisiinkin. Näin varmistamme, että vaikka maailmalla aiheutuisi toimituskatkoksia, pystyisimme jatkamaan omaa tuotantoamme Oulun ja Hangon tehtailla.”

Tuotanto Suomessa on pitkäaikainen investointi huoltovarmuuteen. ”Jos me Euroopassa ja Suomessa haluamme, että täällä on omaa lääke-

”Lääkkeiden tuotanto Suomessa liittyy kiinteästi huoltovarmuuteen ja siihen liittyvät ratkaisut ovat kauaskantoisia investointeja”, Janne Maksimainen arvioi.

valmistusta, siihen pitää olla valmis satsaamaan samoin kuin kotimaiseen puolustusteollisuuteen, energiantuotantoon, maatalouteen ja puhtaan veden turvaamiseen. Tärkeät ratkaisut tulee tehdä normaalioloissa, rauhan aikana, jotta selviydymme hyvin myös vaikeina aikoina”, Maksimainen pohtii.

Orionin tutkimusja kehityshankkeiden määrä on viime vuosina kasvanut.

Investoinnit huoltovarmuuteen jatkuvat

Orion valmistaa Suomessa lääkkeiden vaikuttavia aineita sekä valmiita tabletteja, injektioita, geelejä ja voiteita sekä kuivajauheinhalaattoreita. Tuotantolaitoksia on kaikkiaan kuusi ja yhtiön panostukset niiden kehittämiseen ovat olleet mittavia. Vuosina 2023−2025 yhtiö on investoinut tuotantoon Suomessa yhteensä lähes 150 miljoonaa euroa. Sitä on kohdistettu esimerkiksi kapasiteetin kasvatukseen inhalaattorituotannossa Espoossa, lääkeaineiden valmistuksessa Fermionin tehtaalla Hangossa sekä lääkepakkaamossa Salossa.

Fermioniin Orion on investoinut viimeisten 10 vuoden aikana yli 150 miljoonaa euroa. Nylund

kertoo, että investoinnit jatkuvat myös tulevina vuosina. ”Hangossa kasvatetaan reilusti kapasiteettia ja Oulussa uudistetaan tiloja, lisätään automaatiota sekä parannetaan turvallisuutta. Tarvitsemme näitä investointeja vastataksemme kysynnän kasvuun”, Nylund sanoo.

Tehtailla on selkeä työnjako. ”Hangossa olemme keskittyneet isompiin eräkokoihin ja sellaisiin lääkkeisiin, joissa vuosivolyymi on isompi. Oulussa valmistetaan useampia tuotteita ja myös sellaisia lääkkeitä, jotka ovat lääkeaineena toksisempia. Tämä vaikuttaa valmistusprosessiin ja sen suljettavuuteen”, Nylund kertoo.

Monesti lääkeyhtiöt investoivat sellaisiin lääkkeisiin, jotka tuovat kasvua. ”Meillä valmistetaan myös useita sellaisia vanhoja lääkeaineita, jotka eivät ehkä ole niin tuottavia, mutta tärkeitä potilasturvallisuuden kannalta”, Maksimainen sanoo. Orionilla satsataan myös henkiseen pääomaan. Tämä näkyy työntekijöiden monipuolisena osaamisena ja diversiteettinä. Viime vuosina yhtiön tutkimusja kehityshankkeiden määrä onkin kasvanut.

”Niiden menestys vaikuttaa pitkälti siihen, miten paljon on tarvetta uusille investoinneille”, Maksimainen toteaa. Ae

Maksakirroosi on turhaan niin yleinen

Maksasairaus tulee usein esille vasta, kun se on kehittynyt kirroosiksi ja aiheuttaa jonkin komplikaation. Varhainen tunnistaminen olisi tärkeää ja siihen on olemassa hyvät välineet.

TEKSTI Johanna Paasikangas KUVITUSKUVA Adobe

Maksakirroosia sairastaa noin 50 000 suomalaista. Suuri osa uusista tapauksista voitaisiin välttää, jos riskeihin puututtaisiin tehokkaasti. Viime keväänä julkaistu maksakirroosin Käypä hoito -suositus 1 ohjaa tarkempaan diagnosointiin.

”Maksakirroosi yleistyy kahdesta syystä. Alkoholin käyttö on Suomessa edelleen liiallista ja ylipainoon liittyvä metabolinen rasvamaksa on meillä myös hyvin yleinen”, sanoo Käypä hoito -työryhmän puheenjohtajana toiminut gastroenterologian professori Perttu Arkkila

Suosituksessa muistutetaan siitä, että myös maksa pitäisi huomioida

perustutkimuksissa ja löydösten kanssa tulee olla valppaana. ”Olisi tärkeää, että sekä avoterveydenhuollon lääkärit että kansalaiset itse osaisivat varhaisemmassa vaiheessa epäillä, että kyseessä voi olla pitkälle edennyt maksasairaus. Silloin on mahdollisuus hidastaa sairauden etenemistä ja estää sen kehittymistä kirroosiksi. Ja jos kirroosi on jo kehittynyt, voisimme estää komplikaatioita.”

Arkkila painottaa, että elintavoilla voidaan vaikuttaa sairauden etenemiseen merkittävästi. ”Ylipainon hoito, liiallisen alkoholinkäytön välttäminen ja tupakoinnin lopettaminen ovat tärkeitä. Lisäksi joihinkin maksasairauksiin on parantavakin hoito, kuten virusmaksa-

Viite 1. Maksakirroosi. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Gastroenterologiayhdistys r.y:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2025 (viitattu 21.04.2026). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi

Maksasairauden etenemiseen voidaan vaikuttaa merkittävästi elintapoja muuttamalla.

tulehduksiin. Hoito on paljon vaikuttavampaa, kun se aloitetaan varhaisessa vaiheessa.”

Diagnosoitaessa pitää muistaa myös maksa

Perusterveydenhuollossa on kattavat välineet saada maksakirroosi haaviin.

”Niiden avulla terveydenhuollon ammattilaisten tulisi kyllä tunnistaa ne kliiniset piirteet ja löydökset, joiden pitäisi herätä epäily pitkälle edenneestä maksasairaudesta.”

Riskitekijöiden pitäisi ohjata huomio maksaan jo ennen kuin maksasairaudesta on selkeitä merkkejä. ”Jos potilaalla on merkittävä ylipaino, hän käyttää runsaasti alkoholia tai hänellä on historiassaan huumausaineiden käyttöä, tulisi selvittää, onko hänellä maksasairautta ja onko se edennyt pitkälle.”

Maksan tilanne voidaan selvittää ei-kajoavilla menetelmillä.

”Perustutkimuksen löydökset, perusverikokeet ja maksan toimintakokeet sekä elastografia auttavat löytämään ne potilaat, joilla on hyvin todennäköisesti jo pitkälle edennyt maksasairaus.” Ae

Lue jutun pidempi versio Aesculapius.fi/erikoisalat

Aesculapius 5 4 / 2026

Pääkirjoitus

Potilasturvallisuus alkaa

lääkkeiden saatavuudesta

Kuluttajahintaindeksin mukaan ruoan hinta on noussut viimeisten 20 vuoden aikana yli 60 %, kun taas reseptilääkkeiden hinnat ovat laskeneet jopa 40 %. Lääkkeiden laskeva hintakehitys Suomessa johtuu pitkälti geneeristen valmisteiden hintojen merkittävästä alenemisesta.

Valitettavasti juuri tämän ryhmän lääkkeiden saatavuushäiriöt ovat samalla lisääntyneet voimakkaasti. Suomessa on viime vuonna tavattu tilanteita, joissa tiettyä vaikuttavaa ainetta tai annosmuotoa ei ollut saatavilla lainkaan. Tämä on vaikeuttanut monen potilaan hoidon jatkuvuutta.

Geneeristen lääkkeiden valmistusta ja niiden raaka-aineiden tuotantoa on kustannussyistä siirretty Euroopasta matalamman kustannustason maihin.

Tämä on alentanut lääkkeiden valmistuskustannuksia, mutta samalla tehnyt toimitusketjuista aiempaa haavoittuvampia.

Suomessa lääkkeiden saatavuustilanne on toistaiseksi ollut hyvä.

Keskittyminen lisää riskiä häiriöille, joiden seurauksena esimerkiksi geopoliittinen epävarmuus tai epidemiat voivat vaikuttaa nopeastikin lääkkeiden saatavuuteen maailmanlaajuisesti.

Vaikka geneerisillä lääkkeillä haetaan säästöjä kaikissa maissa, hintatasot vaihtelevat. Tällä hetkellä lääkkeiden tukkuhinnat Suomessa ovat Ruotsin ohella Euroopan halvimpia. Lääkevalmistajien toimituksia ohjaavat markkinoiden koko ja hintataso, joten matala hinta yhdistettynä pieneen väestöpohjaan on haaste Suomelle. Suomen saatavuustilanne on toistaiseksi hyvä. Syrjäisenä markkinana on huoltovarmuuden näkökulmasta varmistettava, että keskeisten, patentista vapautuneiden lääkkeiden toimittaminen Suomeen pysyy taloudellisesti kannattavana jatkossakin.

Peter Lindström

Markkinointijohtaja, Orion Pharma

Ajankohtaiset

KOONNUT Susanna Marklund

Lääkärin kannattaa huolehtia omasta jaksamisestaan työssä. Kuvituskuva.

Terveydenhuolto

Keskeytykset ja kiire kuormittavat lääkäreitä

Jos lääkärillä on jatkuvasti tunne, ettei hän ehdi keskittyä olennaiseen, kiireestä tulee kuormittavaa. Siksi lääkärin kannattaa huolehtia omasta jaksamisestaan.

”Kiireen lisäksi yleisiä kuormitustekijöitä ovat keskeytykset, lääkäreiden vaativuus itseään kohtaan ja epävarmuus”, kiteyttää aiheesta Tampereen Lääkäripäivillä luennoinut yleislääketieteen erikoislääkäri Annu Aho. Hänen luentonsa pohjautui itse tehtyihin havaintoihin sekä keskusteluihin noin 20 iältään 30–70-vuotiaan kollegan kanssa, jotka työskentelevät kaikkiaan 13 erikoisalalla eri puolilla Suomea.

Keskeytykset estävät asioiden hoitamisen kerrallaan ja vähentävät työn hallittavuuden tunnetta. Lääkärit myös vaativat itseltään paljon ja erityisesti vastavalmistuneet voivat kokea riittämättömyyttä ja epävarmuuden tunteita.

Aho painottaakin, että lääkärin ammatissa on tärkeä hyväksyä, ettei ole koskaan valmis ja että oppiminen jatkuu koko työuran ajan.

Lue Ahon vinkit työssä jaksamiseen Aesculapius.fi /erikoisalat

Päätoimittaja Kristiina Kuismanen kristiina.kuismanen@orionpharma.com, Orion Pharma TOIMITUS Terraviestintä Oy, Hämeentie 135 A, 00560 Helsinki, terraviestinta.fi, sisältöpäällikkö Susanna Marklund , susanna.marklund@terraviestinta.fi, p. 040 486 0390, visuaalinen suunnittelija Sesilja Lindell vakituinen avustaja Pirkko Koivu

JULKAISIJA Orion Oyj, Orionintie 1 PL 65, 02101 Espoo, p. 010 4261 PAINO Punamusta, Joensuu, ISSN-0400-6747, Aesculapius 74. vuosikerta KANSIKUVA Henni Hyvärinen

Psykiatria Potilastapaus

Vaihda masennuslääke suunnitellen

”Muutokset masennuslääkitykseen tehdään harkiten ja lääkekohtaisesti. Lääkitys lopetetaan asteittain ja yhteisymmärryksessä potilaan kanssa”, korosti psykiatri Anssi Solismaa Tampereen yliopistollisesta sairaalasta luennollaan Tampereen Lääkäripäivillä.

Solismaan mukaan potilaan masennuslääkkeen vaihtamisessa on kolme erilaista strategiaa lääkkeen mukaan.

”Lääkitysmuutokset tehdään yhdessä potilaan kanssa”, sanoo Anssi Solismaa.

”Joskus masennuslääkkeitä jää potilaalla käyttöön ilman tehoja. Jos lääkkeen teho jää vajaaksi, vaihtoehtoina ovat annoksen nosto tai valmisteen vaihto.”

D-Calsor

”Valmisteen vaihtoa on hyvä seurata. Itse soitan viikon parin päästä vaihdosta potilaalle ja kysyn, miten lääke sopii. Myöhemmin vastaanotolla mielellään arvioidaan masennuksen oireet ja lääkkeen teho.”

Lue ohjeita masennuslääkkeen vaihtamisesta Aesculapius.fi/erikoisalat

500 mg/10 mikrog (400 IU) ja 500 mg/20 mikrog (800 IU) kalvopäällysteiset tabletit

Vaikuttava aine: Kalsiumkarbonaatti ja kolekalsiferoli. Käyttöaiheet: Ikääntyneiden kalsiumin ja D-vitamiinin puutoksen ehkäisy ja hoito. Muun osteoporoosilääkityksen tukena annettava D-vitamiini- ja kalsiumlisä yli 18-vuotiailla potilailla, joilla näiden vaikuttavien aineiden puutoksen riski. Annostus ja antotapa: Aikuiset, mukaan lukien iäkkäät; 500 mg/10 mikrog (400 IU) tabletit: yksi tabletti kaksi kertaa päivässä. 500 mg/20 mikrog (800 IU) tabletit: yksi tabletti kerran päivässä. Tabletti voidaan niellä veden kanssa kokonaisena, jaettuna tai murskattuna. Vasta-aiheet: Yliherkkyys vaikuttavalle aineelle tai apuaineille. Hyperkalsiuria, hyperkalsemia tai sairaudet/tilat, jotka johtavat em. tiloihin. Munuaiskivitauti. Nefrokalsinoosi. D-vitamiinimyrkytys. Vaikea munuaisten toiminnan heikkeneminen ja munuaisten vajaatoiminta. Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet: Pitkäaikaishoidossa seerumin kalsiumarvoja ja munuaisten toimintaa tulee seurata. Tarvittaessa annosta on pienennettävä tai hoito keskeytettävä. Sydänglykosideja tai diureetteja samanaikaisesti käyttävien iäkkäiden potilaiden sekä potilaiden, joilla on taipumus saada munuaiskiviä, seuranta on erityisen tärkeää. Samanaikaista käyttöä tetrasykliinien tai kinolonien kanssa ei suositella. D-Calsor ei ole tarkoitettu lapsille. Yhteisvaikutukset: Valmisteella on vaikutuksia usean eri lääkeaineen imeytymisen tai erittymisen kanssa. Monesti tämä on myös huomioitava annostelussa siten, että tabletteja ei oteta yhtä aikaa toisen lääkevalmisteen kanssa. Muut yhteisvaikutukset: ks. valmisteyhteenveto. Hedelmällisyys, raskaus ja imetys: Normaalit endogeeniset kalsium- ja D-vitamiinipitoisuudet eivät vaikuta hedelmällisyyteen. Valmistetta voi käyttää raskauden aikana kalsium- ja D-vitamiinivajauksen hoitoon. Kalsiumin ja D-vitamiinin yliannostusta on vältettävä. Voi käyttää imetyksen aikana. Tämä tulee ottaa huomioon annettaessa lapselle D-vitamiinilisää. Vaikutus ajokykyyn ja koneiden käyttökykyyn: Valmisteella on epätodennäköinen vaikutus ajokykyyn ja koneiden käyttökykyyn. Haittavaikutukset: Valmisteella ei ole todettu yleisiä haittavaikutuksia. Melko harvinaisina haittavaikutuksina on todettu hyperkalsemiaa ja hyperkalsiuriaa. Pakkaukset ja hinnat (vmh sis alv.) 15.4.2026: 500 mg/10 mikrog 90 tabl. 10,56 €, 180 tabl. 16,09 €. 500mg/20 mikrog 90 tabl. 12,00 €. Korvattavuus: Peruskorvattava. Reseptilääke. Lisätiedot: Valmisteyhteenveto.

Juristin polkupyöräilyonnettomuus

28-vuotias oikeakätinen juristi ajoi polkupyörällä töihin, kun pyörä osui kuoppaan ja henkilö kaatui kohtalaisesta vauhdista maahan oikean olkapäänsä päälle. Hän ei lyönyt päätään, jossa oli kypärä. Heti kaatumisen jälkeen solisluun seutuun oikealle ilmaantui kova kipu. Päivystyksessä heräsi oitis epäilys solisluumurtumasta. Potilaan muut kehon osat tarkistettiin vielä huolellisesti, eikä muita vammalöydöksiä todettu. Esitietoja kartoitettiin: potilas oli varsin terve ja urheilullinen, hän ei käyttänyt nikotiinituotteita eikä ollut allerginen lääkeaineille. Potilas oli molempikätinen, mutta kirjoitti oikealla kädellä. Oikean käden liikkeet olivat kivuliaat. Röntgenkuvassa todettiin oikeassa solisluussa keskivaiheilla murtuma, missä dislokaatiota oli noin luun paksuuden verran. Iho oli ehjä sekä siisti murtuma-alueelta ja se liikkui ongelmitta murtuman päällä. Ylärajassa todettiin motoriset funktiot moitteettomiksi, radialispulssi palpoitui ranteesta ja sormissa tunto oli kunnossa.

Hoidoksi aloitettiin kantosidoshoito kipuun tarvittaessa pariksi viikoksi ja sen jälkeen asteittainen kuntoutus. Kontrolli sovittiin 10 vuorokauden kohdalle vammasta ja tuolloin todettiin murtuman asennon olevan ennallaan. Liikuntaan oli lupa palata noin kuuden viikon kohdalla vammasta.

Potilaan toipuminen kuitenkin takkuili, eikä solisluu tuntunut ihan omalta. Viiden kuukauden kuluttua kipu oli kokonaan poissa ja käden liikkeet normaalit. Potilaalla tuntui kuitenkin edelleen solisluun kohdalla naksumista ja ajoittain esim. kiipeämisen yhteydessä lievää kipua. Hän hakeutui työterveyshuoltoon ja sitä kautta ortopedin arvioon, missä todettiin röntgenkuvassa, että solisluumurtuma oli jäänyt luutumatta. Päädyttiin myöhäiskorjausleikkaukseen.

Potilas arveli, että alkuvaiheessa hoito oli epäonnistunut ja hoito olisi tullut toteuttaa jo alussa leikkauksella. Näin ollen potilas teki vahinkoilmoituksen, joka käsiteltiin asianmukaisesti.

Mitä arvioit alkuperäisen hoidon onnistumisesta?

Kirjaudu Aesculapius.fi -sivustolle, ja vastaa tapausta koskevaan kysymykseen.

Minna Halinen Osastonlääkäri HUS Akuutti